Museoon 2 2013 by Museokeskus Vapriikki

TAMPEREEN KAUPUNGIN MUSEOPALVELUT

2/2013

museoon!

Vapriikki

Maailman kahdeksas ihme

Tampereen taidemuseo

Bauhausin perintö elää

TR1 Taidehalli

Checkpoint Leonardo

Sara Hildénin taidemuseo

Museoon 2-2013 taitto.indd 1

Ellen Gallgher: Axme 1

27.8.2013 16:25:32

TÄSSÄ LEHDESSÄ: Kansi: Ellen Gallagher: Preserve, 2001, 20 piirroksen sarja, öljyväri, lyijykynä, lelusilmät, hiusvoide, plastoliini ja aikakauslehden sivu, 33 x25 cm, Courtesy the artist and Hauser & Wirth © Ellen Gallagher. Kuva: Thomas Powel

Tässä lehdessä:

1 Pääkirjoitus 2 Maailman kahdeksas ihme 6 Bauhausin perintö elää 8 Tervetuloa matkalle naivismin maailmaan 10 Valokuvakeskus Nykyajan vilkas näyttelysyksy 12 Kaupunki tekee minusta seikkailijan 14 Checkpoint Leonardo 17 Ellen Gallagher: Axme 18 Postimuseo tulee Vapriikkiin syyskuussa 2014 20 S/s Kurun höyrykone Mustalahden satamaan 22 Avartuva museo avoinna sinulle 24 Herkkua ja myrkkyä 26 Tampereen likat mobiiliin 28 Joko teillä ollaan Mustikerholaisia? 30 Arkeologisia kaivauksia Kuninkaiden laaksossa 32 Näyttelykalenteri 36 Tapahtumakalenteri

Tampereen kaupungin museoiden tiedotuslehti Seuraava lehti ilmestyy keväällä 2014 Vastaava päätoimittaja: Toimi Jaatinen Toimitusneuvosto: Toimi Jaatinen, Timo Lehtinen, Taina Myllyharju, Tähtitalvikki Poikajärvi ja Heli Hakala Toimitussihteeri: Tähtitalvikki Poikajärvi Editointi: Tammisto Knuutila Tammisto Oy Taitto: Timo Lehtinen, Laura Kaisto Painopaikka: Hämeen kirjapaino Oy 2013 Museoon -lehteä voi lukea myös netissä museoiden sivuilla.

Museoon 2-2013 taitto.indd 2

27.8.2013 16:25:32

YSTÄVIÄ JA YHDESSÄ TEKEMISTÄ

uurin osa maamme museoista on yhdistysten ja yksityisten henkilöiden perustamia. 1970-80-luvuilla monet niistä siirtyivät kuntien omistukseen ja vastuulle. Yhdistysten voimavarat eivät riittäneet kun museoille asetettiin uusia ammatillisia vaatimuksia. Moni museo joutui uuteen tilanteeseen myös sen vuoksi, että sitä vaalineen perustajasukupolven työlle ei löytynyt nuorempia jatkajia. Oli myös tavallista, että koulutetut museoammattilaiset, joita alettiin palkata museoihin, suhtautuivat hiukan vähätellen vapaaehtoisiin perinteen- ja museotoiminnan harrastajiin. Ajat ovat nyt toiset. Yhteiskunnan rahoitusosuus museoiden taloudessa supistuu. Apua etsitään mm. vapaaehtoisista työntekijöistä. Samalla museoilta odotetaan yhä vahvempaa roolia ihmisten hyvinvoinnin edistäjinä. Esimerkiksi ikäihmisten palveluun museot hakevat uudenlaisia muotoja, jotka perustuvat yhdessä tekemiseen. Museoiden kokoelmille etsitään uusia merkityksiä museon ja asiakkaiden vuorovaikutuksella. Museo ja yleisö hoitavat ja tutkivat niitä yhdessä museoissa ja tietoverkoissa. Tampereen museoiden uuden kokoelmakeskuksen avoin varasto -konsepti tuo myös muita kuin näyttelyissä esillä olevia kokoelmia yhä enemmän yleisön nähtäville. Muinaismuistojen, arvokkaiden kulttuuriympäristökohteiden ja rakennusten hoidossa Pirkanmaan maakuntamuseo tekee yhteistyötä vapaaehtoisten kanssa Adoptoi monumentti –hankkeessa. Tampereen taidemuseo tarvitsee Tampereen taideyhdistys ry:n ja Tampereen taidemuseon ystävät ry:n satojen jäsenten panosta monissa töissä, joihin vakituisen väen aika ei riitä. Museoammattilaisten viimeinenkin monopoli, näyttelyiden tekeminen, on vähitellen katoamassa. Asiakkaat, kuntalaiset, otetaan yhä enemmän mukaan näyttelyiden suunnitteluun ja tekemiseen. Miksi ihminen haluaa työskennellä vapaaehtoisesti museoissa? Kuuluminen museon yhteisöön, yhteiskunnallisesti arvokkaan ja usein jännittävänkin työn tekeminen, itsensä haastaminen älyllisesti ja joskus fyysisestikin, halu välittää tietoa ja omia kokemuksia nuoremmille sukupolville ovat yleisiä kannustimia. Kansainväliset tutkimukset kertovat museoasiakkaiden jo muutenkin elävän keskimääräistä kauemmin. Jos museon asiakkuus sisältää yhä enemmän aktiivista osallistumista museon toimintaan, museon vaikutus ihmisen hyvinvointiin lisääntyy entisestään.

TOIMI JAATINEN TUOTANTOJOHTAJA

Museoon 2-2013 taitto.indd 1

27.8.2013 16:25:33

MAAILMAN KAHDEKSAS IHME VAPRIIKISSA TANJA HOISKO JA MARJO-RIITTA SALONIEMI

Kiinan ensimmäistä keisaria Qin Shihuangdia voidaan pitää yhtenä maailmanhistorian mahtavimmista hallitsijoista. Hänen vahvan ja valtansa symboleita ovat Kiinan muuri ja vuorimainen hautamausoleumi, jota vartioi terrakotta-armeija. Nuo hiljaiset soturit kuiskivat omaa tarinaansa kosmisen hallitsijan suuruudenhulluista visioista. Keisarilla oli myös inhimillisiä heikkouksia, joista yksi oli voimakas kuolemanpelko.

KUVIA VAPRIIKIN NÄYTTELYSTÄ

Kuolemanpelkonsa riivaamana Ensimmäinen keisari matkusteli ympäri valtakuntaansa toivoen löytävänsä kuolemattomien asuinsijoja ja pääsevänsä osalliseksi heidän salaisuuksistaan. Hän kyseli neuvoja okkultisteilta, ja hänen lähettämänsä retkikunnat etsivät kuolemattomuuden yrttejä itäisen meren saarilta. Alkemistit valmistivat hänelle rohtoja, joita hän nautti ikuisen elämän toivossa. Juomat sisälsivät esimerkiksi elohopeaa ja jauhettua jadea. Todennäköisesti keisari kuoli ennenaikaisesti juuri näiden taikajuomiensa takia. Valtava hautarakennelma oli osa Ensimmäisen keisarin kuolemattomuuden suunnitelmaa. Elämän oli tarkoitus jatkua kuoleman jälkeen siellä entisenlaisena. Rakennustyöt kestivät noin kolmekymmentä vuotta, ja sadattuhannet työläiset uhrasivat henkensä keisarillisen vallan symbolille – viimeksi jääneet joutuivat hautaan yhdessä keisarin kanssa,

Kuva: Reetta Tervakangas

Museoon 2-2013 taitto.indd 2

27.8.2013 16:25:33

jotta tämän olinpaikka säilyisi salaisena. Keisarin hautaa vartioi terrakotta-armeija.

Merkittävä uudistaja ja armoton hallitsija Ensimmäinen keisari oli silti ennen kaikkea visionääri ja hän loi perustan nyky-Kiinan valtiolliselle järjestelmälle. Ying Zheng, josta myöhemmin oli tuleva Ensimmäinen keisari, nimettiin Qin-kotivaltionsa kuninkaaksi hänen ollessaan vasta 13-vuotias. Kuusi vuotta myöhemmin hän oli valmis aloittamaan valloitusretkensä taivuttaakseen kuusi muuta kuningaskuntaa, koko silloisen kiinalaisen maailman, valtansa alle. Urakka oli valmis vuonna 221 eaa. Ensimmäinen keisari teki monia merkittäviä uudistuksia. Yhdistämällä lain, rahan, mittajärjestelmän ja kirjoitusmerkit hän loi pe-

Kuva: Laura Vesa

rustan yhtenäiselle keisarikunnan kulttuurille, jonka aika kesti yli kaksituhatta vuotta. Hänen rakennuttamansa uudet tie- ja kanavajärjestelmät mahdollistivat sekä sotilaiden että siviilien sujuvan kulkemisen valtakunnan osasta toiseen. Keskitetyn hallintojärjestelmän ansiosta Ensimmäinen keisari pystyi pitämään kansansa tiukassa kontrollissa.

Ensimmäisen keisarin salaisuus raottuu Ensimmäinen keisari suunnitteli perustamansa Qin-dynastian olevan vallassa 10 000 vuotta, mutta se supistui vain15 vuoteen. Itse hän ehti olla keisarina vain 11 vuotta kuoltuaan äkillisesti vuonna 210 eaa. Hänen kuolemaansa seurasi neljä vuotta kestänyt sisällissota, jonka päätyttyä alkoi Han-dynas-

tian aikakausi. Sitä pidetään yhtenä Kiinan kultakautena, jolloin tieteet ja taiteet kukoistivat sekä valtakunta kasvoi, vaurastui ja vahvistui. Han-keisarit kritisoivat Ensimmäisen keisarin suuruudenhulluja projekteja, mutta myös he rakennuttivat itselleen valtavia hautakumpuja. Niitä vartioineet soturi- ja eläinarmeijat olivat pienoiskokoisia. Han-dynastia vakiinnutti sen minkä Ensimmäinen keisari oli vasta ehtinyt panna alulle. Kesällä 1974 maailmaa ravisutti sensaatio, Kiinassa oli tehty 1900-luvun merkittävin arkeologinen löytö. Kaivoa kaivaneen talonpojan lapio oli vahingossa iskeytynyt yhden terrakottasotilaan päähän. Arkeologisissa kaivauksissa paljastui vähitellen monituhatpäinen terrakotta-armeija. Terrakotta-armeija kuuluu nykyään UNESCO:n maailmanperintölistalle, ja sitä pidetään maailman kahdeksantena ihmeenä. Varsinainen Ensimmäisen keisarin maanalainen hautakammio on edelleen avaamatta, sillä ny-

Kuva: Laura Vesa

Museoon 2-2013 taitto.indd 3

27.8.2013 16:25:33

kyiset arkeologiset menetelmät eivät ole vielä kehittyneet niin pitkälle, että haudan esineistö kannattaisi altistaa valon ja hapen vaikutuksille. Hänen hauta-alueensa on valtava, yli 50 neliökilometriä. Arkeologiset tutkimukset jatku-

vat siellä edelleen ja merkittäviä uusia löytöjä tehdään vuosittain. Vapriikin näyttelyssä on mukana esineitä myös 2000-luvulla löydetyistä kivihaarniska-, vesilintu-, ja akrobaattikaivannoista. Nuorimmat löydöt ovat vuodelta 2008.

Kiinan Ensimmäisen keisarin terrakotta-armeija löytyi sattumalta 1974. Se oli löytyessään sensaatio. Sotilaat vartioivat keisarin hautaa kolmessa kaivannossa.

Museoon 2-2013 taitto.indd 4

SHAANXI CULTURAL HERITAGE PROMOTION CENTER

27.8.2013 16:25:33

TERRAKOTTA-ARMEIJA JA KIINAN KEISARIEN AARTEET

14.6.–1.12.2013

Museoon 2-2013 taitto.indd 5

27.8.2013 16:25:36

Bauhausin perintö elää yhdistyvät arkkitehtuuArkkitehti Walter Gropius (1883–69) ri, design ja valokuvaus. Näyttely on ensimmäiperusti vuonna 1919 arkkitehtuurinen kriittinen ja visuaaja taidekoulu Bauhausin, joka toimi linen katsaus Bauhausin 1919–1933 Weimarissa, Dessaussa perintöön nykyaikaisen asumisen ja arkkitehtuurin ja Berliinissä. Vaikka Bauhaus on kontekstissa. hyvin tunnettu kansainvälisesti, Bauhaus kaksikymmenharvat tuntevat sen historian tä-21 esittelee kaksitoista ja arkkitehtuuriperinnön tunnusomaisinta Bauhaus-arkkitehtuurin saavutusta vuoropumonimuotoisuuden. helussa kahdentoista myöhemGropius ja hänen seuraajansa män rakennushankkeen kanssa. Hannes Meyer (1889–1954) ja Viimeksi mainittujen takana ovat Ludwig Mies van der Rohe (1886– nousevat ja kansainvälistä tun1969) kehittivät periaatteet, jotka nustusta saaneet nykyarkkitehmuodostavat modernin arkkiteh- dit. Nämä kaikki esitellään yhdystuurin perustan. Heidän filosofias- valtalaisen valokuvaajan Gordon saan painottuivat klassiset muo- Watkinsonin kuvasarjoissa. dot ilman ylimääräistä koristelua. Hyvin esteettisissä kuvissaan He suhtautuivat myönteisesti Gordon Watkinson keskittyy teknologiaan ja painottivat rat- Walter Gropiuksen, Ludwig Mies kaisujen etsimistä ajankohtaisiin van der Rohen, Georg Muchen ongelmiin kaupunkisuunnittelus- (1995–1987)ja Richard Paulicsa, asuntorakentamisessa ja käy- kin (1903–1979 ) ennen vuotta tännöllisessä massatuotannossa. 1933 pystyttämien rakennusten Bauhaus kaksikymmentä-21 korkean laadun esilletuomiseen. on monialainen hanke, jossa Riisuessaan kaikki tarpeettomat

elementit ja keskittyessään kohteidensa olemukseen Watkinson vangitsee modernin arkkitehtuurin ajattoman luonteen ja rinnastaa jotkut sen edustavimmista saavutuksista nykyisiin, samantyyppisiin rakennuksiin. Nykyarkkitehdit ja arkkitehtitoimistot, joiden tuotantoa esitellään näyttelyssä, ovat Allmann Sattler Wappner, Rolf Disch, Hanno Vogl-Fernheim, Fink+Jocher, Galli & Rudolf, Ingvartsen, Graham Phillips, Petzinka Pink, RCR Architects, Sauerbruch Hutton, Werner Sobek ja Gert Wingårdh. Watkinsonin visuaalisessa otteessa yhdistyvät Bauhaus-ajattelun moniulotteinen perintö ja 2000-luvun alun muotokieli. Näyttelyn lukuisia valokuvia täydentävät uustuotantona valmistetut Bauhaus-huonekalut, jotka on suunniteltu ennen vuotta 1933. Edelleen tuotannossa olevat kalusteet kutsuvat katsojaa vuorovaikutukseen, kokemaan nykyajassa näiden varhaisen 1900-luvun mallien ajattomuuden.

Villa Tugendhat, Ludwig Mies van der Rohe, 1930, Brno, Tšekin tasavalta © Gordon Watkinson / VG Bild-Kunst

Museoon 2-2013 taitto.indd 6

27.8.2013 16:25:36

Bauhaus-rakennus, Walter Gropius, 1925–26, Dessau, Saksa © Gordon Watkinson

Taiteilija/valokuvaaja Gordon Watkinson on syntynyt Charlottesvillessa, USA:n Virginiassa vuonna 1964. Watkinson lainasi kameran 24-vuotiaana osallistuessaan valokuvauskurssille Virginian Commonwealth-yliopistossa Richmondissa. Kurssin päätyttyä opettaja oli nähnyt hänen töissään niin paljon hyvää, että järjesti Watkinsonin valokuvausassistentin työhön. Työsken-

neltyään ensimmäiset vuodet va- neet hänen visuaalista otettaan lokuvaajien avustajana Virginias- ja ruokkineet hänen alkuperäistä sa ja Texasissa Watkinson aloitti intohimoaan kalusteisiin ja deuransa mainosvalokuvaajana. signiin. Watkinson vangitsee katHänellä oli laaja joukko asiak- sojille aiheidensa olemuksen ja kaita mainonnan, arkkitehtuurin, luo kerronnallisia jaksoja kuvista, designin ja muotisuunnittelun jotka keskittyvät rakenteeseen, aloilta. Vuosien mittaan hän kiin- materiaaliin ja muotoon. tyi vahvasti 1900-luvun taiteeseen ja designiin, jotka BAUHAUS KAKSIKYMMENTÄ-21 – ELÄVÄ PERINTÖ ovat muokanGORDON WATKINSONIN VALOKUVIA

TAMPEREEN TAIDEMUSEO 24.8.–20.10.2013

Haus der Gegenwart, Allmann Sattler Wappner Architekten, 2005, München, Saksa © Gordon Watkinson

Museoon 2-2013 taitto.indd 7

27.8.2013 16:25:37

TAPANI PENNANEN

Tervetuloa matkalle naivismin maailmaan! Värikkään ja elämäniloisen matkan voit tehdä Tampereen taidemuseossa, jossa esitellään keskellä vuoden synkintä aikaa yli sadan teoksen kesäinen kokonaisuus. Näyttelyssä ovat mukana taidesuunnan keskeiset kotimaiset taiteilijat sekä runsas joukko kansainvälisiä nimiä.

Naivismilla tarkoitetaan taidesuuntausta, jonka edustajat ovat pääsääntöisesti itseoppineita. Naivistitaiteilijat näkevät maailman usein lapsenomaisesti. Heidän teostensa aiheet ovat kertovia ja tunnelmiltaan vilpittömiä, optimistisia ja humoristisiakin. Yhteiskuntakritiikki on harvinaista. Aiheet perustuvat tekijöiden oman elämän sattumuksiin, uniin ja haaveisiin. Myös arkielämän kauneus kiinnostaa naivisteja. Maalaiselämän aiheet kukkineen, niittyineen ja kesämökkeineen ovat yleisiä, samoin inhimillistetyt eläimet, leikkikalut ja sirkusmaailma. Huumori ja elämänmyönteisyys antavat katsojille mahdollisuuden nauraa myös itselleen. Naivistiset maalaukset ovat tavallisesti värikkäitä ja täynnä koristeellisia yksityiskohtia. Henkilöt ja muut yksityiskohdat on rajattu ja maalattu kirkkain värein. Naivistisen taiteen katsotaankin saaneen vaikutteita kansantaiteesta ja primitiivisestä taiteesta. Suuntaus syntyi 1800-luvun lopulla vastareaktiona impressionismin ja sen jälkeisten tyylisuuntien teoreettisuudelle.

Kesän kaipuu -näyttely on koottu Suomen Gallupin säätiön naivistisen taiteen kokoelmasta. Yli 500 teoksen kokonaisuus muotoutui vuosina 1975–2005 pääosin Suomen Gallupin hallituksen puheenjohtaja Jouko Jokisen toimesta. Hän innostui naivistisesta taiteesta tutustuttuaan 1975 Martti Innaseen. Innasen yli sadan teoksen kokonaisuus muodostaakin kokoelman ytimen. Suomen Gallup lahjoitti taidekokoelman vuonna 1999 perustamalleen samannimiselle säätiölle. Kokoelmaa ei enää kartuteta. Kokoelma koostuu pääosin suomalaisesta naivistisesta taiteesta mutta siinä on paljon teoksia myös venäläisiltä ja liettualaisilta taiteilijoilta. Vaikka kokoelmasta on lainattu eri yhteyksiin paljon teoksia, sitä ei ole aiemmin esitelty yleisölle näin laajasti. Kesän kaipuu esittelee naivismin suomalaisten edelläkävijöiden, kuten Enni Idin, Håkan Brunbergin, Nikolai Lehdon ja Alice Kairan teoksia rinnan Tuomas Mäntysen, Pirkko Lepistön, Martti Innasen, Lea Pihkalan, Lena Kosken ja Lea Kaupin maalausten kanssa. Ulkomaisista taiteilijoista mainittakoon Marit Björnegren, Tatjana Elenok, Katja Medvedeva, Nikolai Almanov, Roger Boissier ja Ivan Rabuzin.

KESÄN KAIPUU – MATKA NAIVISMIN MAAILMAAN Tampereen taidemuseo 2.11.2013–5.1.2014

Museoon 2-2013 taitto.indd 8

27.8.2013 16:25:37

Lena Koski: Kaupunkilaisvieras, 1992, รถljy kankaalle, 55 x 60 cm.

Pirkko Valo: Valo, 1982, akvarelli, 14 x 24 cm.

Museoon 2-2013 taitto.indd 9

27.8.2013 16:25:43

TUULA ALAJOKI

VALOKUVAKESKUS NYKYAJAN VILKAS NÄYTTELYSYKSY TR1 TAIDEHALLISSA Valokuvakeskus Nykyajan näyttelysyksyn aloittaa Sami Kulju Epälineaarisella päiväkirjallaan, joka on kuvattu urbaanin ympäristön syrjäpaikoissa. Kuljun kuvallisen päiväkirjan jälkeen syyskuun lopussa nähdään heijastuksia kasvamisen sävyistä Riitta Järvelän ja Tiina Riutan yhteisnäyttelyssä Tuntematonta valoa. Järvelän dokumentaarinen valokuvasarja Kasvamisesta kertoo identiteetin etsinnästä, kapinasta, itsenäistymisestä, ystävyydestä ja yksinäisyydestä. Riutta rakentaa kuvasarjoja yhdistämällä valokuvia vanhoista kirjoista skannattuihin kuviin. Teosten aika ja päällekkäiset todellisuudet luovat oman arvoituksellisen kuvastonsa. Tampereelle alkuvuodesta muuttanut valokuvaaja ja kuvataiteilija Perttu Saksa (s.1977) tuo näyttelyynsä More to Life ’Echo’- sarjan apina-

kuvien rinnalle myös aiemmin esittämättömiä teoksiaan. Saksan teosten keskiössä jatkavat yhä kädelliset eläimet ja näiden asema kulttuurin osana ja rakentajana. Luonto, kulttuuri, niiden välinen suhde ja kohtaamispisteet ovat Perttu Saksan tuotannon läpi kulkevia teemoja. Sarjaansa ’Echo’ Saksa kuvasi kahden vuoden aikana eurooppalaisissa luonnontieteellisten museoiden arkistoissa mm. Kööpenhaminassa, Brysselissä, Berliinissä ja Tukholmassa. Kuvien aiheina ovat siirtomaavaltojen aikaiset täytetyt apinat ja muut kädelliset. ’Echo’ pakottaa katsojan kysymään itseltään, miten ja miksi me katsomme eläimiä – ja toisiamme. Saksa kyseenalaistaa ihmisen ja eläimen välistä pientä eroa ja luonnonhistoriaa sivuavat teokset kertovat lopulta enemmän ihmisistä ja tavoistamme kirjoittaa historiaa luonnontieteen avulla.

Perttu Saksa: More to Life

Museoon 2-2013 taitto.indd 10

27.8.2013 16:25:44

Marko Karo: M.A. Starkin omakuva

Marko Karo on koonnut näyttelyn pirkkalalaisen Matias Alfred Starkin tuotannosta. Näyttely kantaa nimeä M.A. Stark (1857–1940), Toinen näytös. Matias Alfred Stark oli pirkkalalainen valokuvaaja, lehtimies ja opettaja, joka tallensi kotiseutunsa maisemia ja ihmisten arkea ja elämänpiiriä sekä kuvaamalla että kirjoittamalla. Jos Starkin valokuvat tulivat ensimmäisen kerran yleisemmin esiin jo 1800–1900 -lukujen taitteessa (ryhmänäyttelyissä, postikortteina ja erilaisina toimeksiantoina), saavat ne toisen mahdollisuutensa julkiseen esittäytymiseen yli sadan vuoden mittaisella viiveellä. Taidehallin parvi muuntuu näyttelyssä kuvalliseksi arkistoksi. Esille tulee viime vuosituhannen alun suomalaisen elämänpiirin kirjo: luontomaisemista rakennetun miljöön ja tehdasalueiden kuvauksiin, koulukuvista ja työläispotreteista kartanoiden asukkaisiin. Näyttely on samalla myös kirjan julkaisutilaisuus. Näyttelyn tuottavat valokuvataiteilija Marko Karo ja toimittaja Anja Portin yhdessä Valokuvakeskus Nykyajan kanssa.

TR1 TAIDEHALLISSA: 17.8.–15.9. Sami Kulju: Epälineaarinen päiväkirja 2008–2013 21.9.–20.10. Riitta Järvelä & Tiina Riutta: Tuntematonta valoa 26.10.–24.11. Perttu Saksa: More to Life 26.10.–24.11. Marko Karo: M.A. Stark (1857–1940), Toinen näytös

Museoon 2-2013 taitto.indd 11

27.8.2013 16:25:44

Kaupunki tekee minusta seikkailijan TR1 Taidehallin Vooninkisalissa avautuu 5.10 OmaPolku-nuorten taidenäyttely ”Kaupunki tekee minusta seikkailijan”. Kaupunkiaiheisen näyttelyn teema on herättänyt nuorissa tekijöissä monenlaisia kysymyksiä ja ajatuksia. Kenelle kaupunki kuuluu? Millaisen kuvan jätämme alati muuttuvaan kaupunkiin. Millaisen jäljen kaupunki jättää meihin? Näyttelyssä kaupunki on universaali käsite. Elämää ja elämäntapaa kaupungissa käsitellään kuvataiteen, animaation, veistosten, valokuvan, äänen, valon, videon ja installaation keinoin. Näyttelytila elää kuin kaupunki. Tänä syksynä 10-vuotisjuhlavuottaan viettävä OmaPolku ry tuottaa kulttuuripainotteista työ- ja päivätoimintaa erityistä tukea tarvitseville kehitysvammaisille nuorille. Toiminnassa mukana olevat nuoret tekevät työtä erilaisissa pajoissa. Taidepajoissa toimintaa ohjaavat taiteen ammattilaiset, ja siellä tehdään työtä mm. maalauksen, keramiikan ja grafiikan eri menetelmien parissa. Myös kirjansidonta ja vaativatkin

taidekäsityön tekniikat ovat tulleet tutuiksi nuorille. Taidepajassa on 10-vuotisjuhlanäyttelyyn valmistunut valokuvia, joissa seikkaillaan Tampereen kaupungissa pohtien kuinka kaupunkikuvaa voisi muuttaa. Pajan keramiikkauunissa on poltettu kaupunkisotureiden naamioita ja iso yhteisteos. Mediapajassa tehdään työtä media-alan ammattilaisten ohjauksessa uutta mediaa, tietoja digitaalitekniikkaa käyttäen. Mediapaja tuo juhlanäyttelyyn mm. uuden videoinstallaation. TR1 Taidehallin näyttelyn myötä OmaPolun nuoret haluavat nousta yhdenvertaisina esille muiden taiteilijoiden kanssa. OmaPolku ry:n juhlavuosi on näkynyt erilaisina taidenäyttelyinä ja oheistapahtumina ympäri kaupunkia kuluneen vuoden aikana. Lisätietoja: www.omapolku.fi

Markus, Ville ja Atte kuvaamassa kaupunkianimaatiota videokameralla.

KAUPUNKI TEKEE MINUSTA SEIKKAILIJAN 5.10 – 24.11.2013 TR1 TAIDEHALLIN VOONINKISALISSA 12

Museoon 2-2013 taitto.indd 12

27.8.2013 16:25:46

Kaupunkisoturi.

Museoon 2-2013 taitto.indd 13

27.8.2013 16:25:47

O D R A N O E L T N I O P CHECKTEEN JA TAITEEN VUOROVAIKUTUKSESTA NÄYTTELY

TIE

Checkpoint Leonardo on taiteen ja tieteen vuorovaikutusta tutkiva näyttely. Se on suunnattu taideyleisön lisäksi erityisesti lapsille ja nuorille sekä opettajille ja opettajaopiskelijoille. Checkpoint Leonardo -näyttelyyn on kutsuttu kaksi taiteessaan tiedettä hyödyntävää taiteilijaa, Terike Haapoja ja Päivi Hintsanen. Haapoja on käyttänyt mediateoksessaan lämpökameraa. Hintsasen Vaskenruosteyrttitarha-installaatio taas perustuu kuparipitoisen metallin ruostumisprosessiin. Näyttely esittelee myös kolme nuoren polven kuvataiteilijaa: Mikko Ijäs, Liisa Lounila ja Sami Lukkarinen. Heitä yhdistää kiinnostus inhimillistä visuaalista havaintoa kohtaan ja perinteisen sekä uuden tekniikan innovatiivinen käyttö. Terike Haapojan teoksissa uusi teknologia ja tieteelliset menetelmät toimivat välineinä elämän peruskysymysten; muistin, luontosuhteen, kuolevaisuuden ja kanssaolemisen pohdintaan. Haapoja

soveltaa työssään laajasti uutta teknologiaa lämpökameroista ja hiilidioksidimittareista videoon ja verkkotekniikkaan. Päivi Hintsasen näyttelytyö Vaskenruosteyrttitarha-installaatio perustuu hitaalle muutokselle, jossa lasipurkeissa olevat ”metallikasvit” ruostuvat ajan myötä. Metallien korroosio näkyy eri tavalla: rautaan muodostuu punaista ainetta, jonka me kaikki tunnemme ruosteena, mutta kupariin - joka on installaation kasvien pääasiallinen aine – muodostuu sinivihreää ainetta. Vanha kansa tunsi aineen nimellä vaskenruoste, ja taidehistoriassa se tunnetaan historiallisena maalauspigmenttinä nimellä espanjanvihreä (engl. verdigris). Prosessin tallentaminen kuuluu osana teokseen. Prosessi

tallennetaan näyttelytilanteessa kameroin (intervallikuvauksella) ja muutetaan myöhemmin nopeutetuksi time lapse -videoksi, jossa useamman viikon muutoksen voi havainnoida nopeammin. Mikko Ijäs on tunnettu kosketusnäytöllisillä välineillä toteutetuista digitaalisista piirustuksistaan. “Kesällä 2009 aloin piirtää iPhone-puhelimeen saatavissa olleella Brushes-piirustusohjelmalla. Puhelimella piirtäminen on hyvin välitöntä, väriskaala on rajaton ja kuvat voi jakaa saman tien sähköpostilla, multimediaviestinä tai erinäisten sosiaalisten medioiden avulla. Elo-syyskuussa ollessani kaksi viikkoa Tulipamwe-työpajalla Kalaharin autiomaassa Namibiassa piirsin puhelimellani päivittäin. Aloin myös kuvata erilaisten kuvankäsittelyohjelmien

Terike Haapoja: In and out of time, 2005, videoinstallaatio (stillkuva)

Museoon 2-2013 taitto.indd 14

27.8.2013 16:25:48

Päivi Hintsanen: Vaskenruosteyrttitarha, 2011-, installaatio (yksityiskohta)

avulla eräänlaisia kubistisia valokuvakollaaseja, joiden tarkoitus oli kuvata inhimillistä havaintoa ja valokuvan näkemisen kritiikkiä.“ Liisa Lounilan teokset sijoittuvat valokuvan ja liikkuvan kuvan välimaastoon. ”Aiheiltaan ne liittyvät sosiaalisiin tilanteisiin tai ilmiöihin, joissa ollaan läsnä toimijoina, eikä ulkopuolisina tarkkailijoina. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi konsertit ja klubit, mutta myös henkilökohtaisempi kanssakäyminen. Teosten toteuttamiseen käytän erilaisia historiallisina pidettäviä tehokeinoja, joiden avulla kuvan katsomisesta on pyritty tekemään ylevämpi tai kokonaisvaltaisempi kokemus. Käyttämiäni tehokeinoja ovat muun muassa klassiset puna-viher-laseilla katsottavat anag-

lyfiset kolmiulotteiset kuvat, View-Master-stereokuvat. Olen myös ollut kiinnostunut koko ajan yleistyvistä nykyaikaisista 3D-elokuvista, sekä liikkuvan kuvan ”temps mort” -efekteistä (eli ajan pysäytys kuvassa, vaikka kamera tuntuu kiertävän kohdetta). Olen myös tehnyt kokeiluja hologrammeilla sekä lentikulaarisilla vedoksilla, joissa kuva muuttuu katsojan liikkeiden mukaan. Pidän käyttämiäni metodeja historiallisina siitä syystä, että vaikka korkealaatuisemman jäljen aikaansaamiseksi olisi olemassa ammattimainen tuotantokoneisto, on mielekkäämpää toteuttaa kuvaus- ja esittämisvälineet itse, ja näin ollen säilyttää jotain tekniikan tarjoamasta taikuudesta,

joka onnistuessaan on aina yhtä ihmeellistä.” Sami Lukkarinen on tunnettu erityisesti pikselitaiteestaan, mosaiikkimaisista maalauksista, joiden malleina toimivat digitaalisesti suurennetut, pikselöidyt, netistä löydetyt kuvat. Aiemmin aiheina ovat olleet arkkitehtuuri ja roskapostit, uudemmissa maalauksissa kyseessä ovat netin profiilikuvat. Lukkarista kiehtoo valokuvauksen ja maalauksen suhde. “Yleensä työskentelytapani pikselimaalauksieni kohdalla menee seuraavalla tavalla. Ensin katson läpi tuhansia suomalaisten kuvia netin eri sosiaalisista medioista (Facebook, myspace, irc-galleria, ii2). Kopioin kiinnostavat kuvat ja katson ne myöhemmin tarkemmin Photoshop-kuvankäsittelyohjel-

Museoon 2-2013 taitto.indd 15

27.8.2013 16:25:51

massa. Valitut kuvat suurennetaan ja lasken kuvien resoluutiota löytääkseni tason, jolla kuvat toimivat myös maalauksina. Vain parhaista kuvista otan printit, joita tarkastelen edelleen viikkoja tai jopa kuukausia. Vasta tässä vaiheessa päätän maalauksen lopullisen koon. Valitun kuvan maalaan pikseli kerrallaan öljyväreillä kankaalle. Yritän maalata mahdollisimman tarkasti alkuperäisen kuvan värisävyt. Yhdessä maalauksessa on 800–3 000 pikseliä. Näyttelyssä maalaukset toimivat kahdella tasolla: läheltä katsoen ne ovat abstrakteja maalauksia ja kauempaa katsoen alkuperäinen kuva näkyy selkeämpänä. Lopulta kuvaan valmiit maalaukset ja lataan ne kotisivuilleni tai facebookiin, jolloin ne palaavat lähelle alkuperäistä kokoaan ja kuva-aihe näkyy selvempänä.” Checkpoint Leonardo -näyttelyn yhteydessä rakennetaan yhteistyömallia taidemuseon ja Hämeenlinnasta Tampereelle muuttaneen opettajankoulutuslaitok-

Museoon 2-2013 taitto.indd 16

sen välille. Yhteistyön tavoitteena on laajentaa oppimisympäristö koululuokan ulkopuolelle ilmiökeskeisen oppimisen edistämiseksi. Näyttely ja oppimisprojekti on alun perin suunniteltu ja toteutettu Jyväskylän taidemuseon, Jyväskylän yliopiston, Live Herring -mediataidetyöryhmän ja Jyväskylän lastenkulttuurikeskuksen Kulttuuriaitan yhteistyönä. Tampereella näyttely nähdään Tampereen taidemuseon, TR1 Taidehallin ja kulttuurikasvatusyksikkö TAITEn tuottamana. Checkpoint Leonardo -projekti on laajentunut valtakunnalliseksi ja se siirtyy Tampereelta Ouluun ja mahdollisesti myös Joensuuhun. Kaikilla näillä paikkakunnilla on tavoitteena käynnistää tai syventää taidemuseon ja opettajankoulutuslaitoksen yhteistyötä. Näyttely muotoutuu omannäköisekseen eri paikkakunnilla. Projektilla on myös omat verkkosivut, jotka täydentyvät projektin kiertäessä Suomea.

CHECKPOINT LEONARDO TR1 TAIDEHALLISSA 17.8.–20.10.2013

Mikko Ijäs: Nickyn terassi, 2009, tietokonepiirros, mustesuihkutulostus kankaalle.

27.8.2013 16:25:54

ELLEN GALLAGHER:

AxME

Sara Hildénin taidemuseo esittelee syksyllä 2013 afroamerikkalaisen kuvataiteilijan Ellen Gallagherin näyttelyn.

Ellen Gallagher on syntynyt vuonna 1965 ja asuu tällä hetkellä New Yorkissa ja Rotterdamissa. Näyttelyyn on koottu Gallagherin keskeisiä töitä 1990-luvun alusta aina tähän päivään ja se tarjoaa ainutlaatuisen tilaisuuden perehtyä hänen monimuotoiseen tuotantoonsa. Esillä on piirroksia, elokuvainstallaatioita, veistoksia ja paperileikkaustekniikalla valmistettuja teoksia. Gallagherin taiteen aihepiiriin kuuluvat Amerikan afrikkalaisperäisen väestön vaikea menneisyys, kirjallisuus, populaarikulttuuri, muoti, tavat ja puhekielen erityisyys. Monet Gallagherin teoksista ovat sarjallisia, kuten Watery Ecstatic (Veden hurmio), joka alkoi vuonna 2001 ja jatkuu edelleen. Teossarja sai innoituksensa kun Ellen Gallagher työskenteli kaksikymmenvuotiaana yhden lukukauden merentutkimusaluksella tutkien mikroskooppisten siipijalkaisten merietanoiden muuttoreittejä. Öisin hän pyydysti otuksia ja päivisin piirsi niitä. Teosarja sai vaikutteita myös Sigmund Freudin nuoruudessaan tekemistä merielämää kuvaavista piirroksista. Watery Ecstatic -sarjan kuvissa eksoottiset kalat, meduusat, muinaiset merieläimet ja oudot

kasvit on tuotu merten salaperäisestä syvyydestä laboratorioon ja valolaatikon kirkkauteen. Ellen Gallagherin työskentelytapa on hyvin fyysinen vaikka hän usein käsitteleekin hyvin hauraita materiaaleja kuten kaunokirjoituspaperiarkkeja tai sanomalehden sivuja. Hänen työkalunsa on terävä kirurginveitsi, ja sillä hän leikkaa ja muotoilee niin paperia, muovailuvahaa, hiusvoidetta kuin erilaisia muitakin jäykkiä ja muovailtavia materiaaleja. Näyttelyn leikillinen nimi AxME viittaa Yhdysvaltain mustan väestön puhekieleen ja historiaan ja kytkeytyy kiinnostavalla tavalla graafiseen muotoon ja merkitykseen. Esillä olevat teokset on saatu lainaan Tate Modernin kokoelmasta ja muista eurooppalaisista ja amerikkalaisista instituutiosta sekä yksityiskokoelmista. Näyttelyn on koonnut Lontoon Tate Modern museo läheisessä yhteistyössä taiteilijan kanssa. Näyttely siirtyy Lontoosta Sara Hildénin taidemuseoon Tampereelle ja edelleen Haus der Kunstiin Müncheniin. Kaikki kolme näytteilleasettajaa ovat yhdessä Gallagherin kanssa muokanneet näyttelyä sopivaksi omiin tiloihinsa ja yleisöään ajatellen.

ELLEN GALLAGHER: AXME 28.9.2013 –26.1.2014 SARA HILDÉNIN TAIDEMUSEOSSA

Museoon 2-2013 taitto.indd 17

27.8.2013 16:25:56

POSTIMUSEO

TULEE VAPRIIKKIIN SYYSKUUSSA 2014 Helena Pärssinen

Tampereen museomaailma saa uuden tulokkaan syksyllä 2014, kun Postimuseon näyttely avautuu Vapriikissa. Mieti hetki, mitä sinulle tulee mieleen Postimuseosta? Millaisia asioita, esineitä ja ilmiöitä kuvittelet tai odotat siellä olevan? Mitä voisit siellä ylipäätään tehdä ja kokea?

Ehkä ensimmäisenä mieleen tulevat tutut postimerkit. Postimuseo on kuitenkin myös paljon muuta: museon kokoelmissa on kiinnostavia esineitä, postikortteja, valokuvia, filmejä, kirjoja ja arkistomateriaalia. Viestinvälityksen historian ja nykypäivän laaja kirjo avautuu näiden kohteiden ja näyttelyelämyksen avulla Postimuseossa. Kysyimme viime syksynä asiakkailtamme monin tavoin, millainen uuden Vapriikissa avattavan Postimuseon tulisi olla. Saimme tietää, että museossa olisi hyvä olla esimerkiksi jännitystä, postiryöstöjä, postinkantajan sattumuksia ja kohahduttavia seikkoja postin menneisyydestä. Vastaajat haluaisivat kokea nostalgisia tunteita ja muistella. Lapset, perheet ja erilaiset ryhmät toivoivat virkeää tapahtuma- ja työpajatoimintaa. Myös kokonaiskuvan saaminen postin toiminnasta ja mielenkiintoiset vaihtuvat näyttelyt koettiin tärkeiksi. Tuleeko sinulle jotakin muuta mieleen?

Elämyksiä, tietoa ja itsetekemistä uuteen näyttelyyn Postin historia voi vastata kaikkiin edellä esitettyihin toivomuksiin. Posti on Suomen vanhimpia yrityksiä. Jalkaisin kulkeneen postitalonpojan reitti postitalosta toiseen 1600-luvulla oli vaaroja ja yllätyksiä täynnä. Ahvenanmeren ylittänyt postireitti oli Euroopan vaarallisin. Postitoimistot olivat kylien keskipisteitä. Postilinja-autojen kulta-aikana 1960-luvulla autoissa oli tunnelmaa ja niistä onkin monta hauskaa tarinaa kerrottavana. Posti on muuttunut ja kehittynyt maailman ja Suomen mukana. Nykypäivän Itellan toiminta on voimakkaasti kansainvälistä ja digitaalista. Postin historian kaari menneestä nykyisyyteen on pitkä ja tarjoaa erilaisia näkökulmia esitettäväksi.

Postimuseo on vetreä yli kahdeksankymppinen erikoismuseo. Se on perustettu vuonna 1926. Museo toimi Helsingin pääpostitalossa maaliskuusta 1995 juhannukseen 2012. Vahvuuksiamme olivat Helsingissä moderni näyttelytekniikka ja asiakaslähtöisyys. Samaa haluamme tarjota myös Tampereella. Haluamme tuoda Vapriikkiin näyttelyn, joka tarjoaa elämyksiä, itse tekemistä ja tietoa sopivassa

Museoon 2-2013 taitto.indd 18

27.8.2013 16:25:57

Postimuseo laajentaa myös uudessa näyttelyssään omaa aihealuettaan. Graf Zeppelin – ilmojen jättiläinen -teemanäyttely keräsi vuonna 2010 Postimuseoon ilmalaivoista kiinnostunutta yleisöä.

suhteessa. Myös ensimmäinen erikoisnäyttelyn aihe herättää keskustelua ja kiinnostaa varmasti! Paitsi näyttelyitä niin tarjoamme jatkossa monipuolisia digitaalisia palveluita verkon kautta. Lapintie 1:ssä sijaitsevat Postimuseon kirjasto-, kokoelma- ja kuvapalvelut. Kirjasto palvelee lokakuun 2013 alusta asiakkaita parina päivänä viikossa ja kuvaja kokoelmapalvelut ovat avoinna sopimuksen mukaan.

Postimuseo avaa uudet näyttelyt Vapriikissa syyskuussa 2014. Tuskin maltamme odottaa…

POSTIMUSEO www.postimuseo.fi info@postimuseo.fi puh. 0400 806909

Museoon 2-2013 taitto.indd 19

27.8.2013 16:25:59

Kuva: Antti Liuttunen, Vapriikin kuva-arkisto

S/s KURUN HÖYRYKONE MUSTANLAHDEN SATAMAAN

ANTTI LIUTTUNEN

Monet nykytamperelaiset ovat katselleet Näsinkalliolla seisovaa pronssipatsasta, joka esittää tuulessa kahden pienen lapsensa kanssa seisovaa äitiä. Monet ovat varmasti lukeneet graniittijalustassa olevan tekstinkin, jossa kerrotaan höyrylaiva Kurun uponneen Näsijärvellä 7. syyskuuta 1929 vieden mukanaan 138 ihmistä. Harva sen sijaan on nähnyt itse laivan, sillä s/s Kuru teki neitsytmatkansa Näsijärvellä vuonna 1915 ja viimeisen matkansa vuonna 1939. Nyt osa tuosta historiasta palaa takaisin, sillä Mustanlahden satamassa on asetettu näytteille Kurun höyrykone. Se oli laivan voimanlähteenä kaikilla matkoilla. Mustanlahden satamassa jo aikaisemmin ollut s/s Pohjolan höyrykone sai kesäkuussa 2013 seuralaisen, kun Tampereen museoiden kokoelmiin kuuluva s/s Kurun höyrykone asetettiin pysyvästi näytteille. Tampereen museoiden ohella hankkeessa ovat mukana Tampereen kaupungin satamatoimisto, Neontekniikka Oy, Buccaneer ltd ja joukko tamperelaisia veneilyn harrastajia. S/s Kurun kone on kolmisylinterinen Trippel-höyrykone, jonka teho oli aluksi 300 ja myöhemmin 355 ihv. Höyrykoneen valmisti konepaja Oy Sommers, af Hällström & Waldens vuonna 1915. Kone siirtyi Alavuden Puunjalostustehdas Oy:ltä Tampereen museoiden

haltuun vuonna 1992. Höyrykone kunnostettiin Tampereen kaupungin metalliverstaalla syksyllä 2012 Vapriikin konservaattorin Anne Makkosen ohjauksessa. ”Aina kun saadaan jokin museokokoelmien osa kaikkien nähtäville, se lisää tietoisuutta historiasta”, toteaa Vapriikin kokoelmapäällikkö Riitta Kela. ”Kurun höyrykone tulee varmasti herättämään kiinnostusta”, arvelee Näsijärven laivaliikenteen perinpohjaisesti tunteva Juhani Valanto, projektin asiantuntija.

”Sisävesien laivaliikenteellä oli aikoinaan valtava merkitys Suomessa ja erityisesti Tampereella. Parhaina aikoina Näsijärvellä oli 12 matkustajalaivaa päivittäisessä liikenteessä, mutta nykyään vain Tarjanne.” Kun esineestä tai asiasta tulee kulttuuriperintöä, sille luodaan uusi merkitysyhteys johonkin tiettyyn asiaan, esimerkiksi muistoon tai tunteeseen. Kurun höyrykone täyttää nämä tunnusmerkit.

S/s Kuru Vaikka höyrylaiva Kuru tunnetaankin parhaiten sitä kohdanneesta haaksirikosta, on syytä muistaa, että Kuru oli aikoinaan Suomen sisävesien voimakkain ja nopein matkustajalaiva, joka neljännesvuosisadan ajan palveli Näsijärven matkustajaliikenteessä Tampereen ja Kurun välillä.

S/s Kuru Mustanlahden satamassa 1920-luvulla. Valokuvaamo Aira, Vapriikin kuva-arkisto

Museoon 2-2013 taitto.indd 20

27.8.2013 16:26:01

S/s Kuru Naistenlahdessa muutostöiden valmistuttua vuonna 1928. Vapriikin kuva-arkisto

Vesillelasku tapahtui 27. toukokuuta 1915. Kuru oli Näsijärven matkustajalaivoista pisin, 30,5 metriä. Voimakas höyrykone ja rungon suhteellinen kapeus antoivat laivalle noin 12 solmun nopeuden. Kurusta tuli nopeasti Kurun-reitin valtias. Aluksen kulta-aikaa oli 1920-luku. Liikennöinti oli niin tuottoisaa, että Höyrylaivaosuuskunta Kuru alkoi suunnitella Kurun uudistamista ja matkustajamäärän lisäämistä. A. Ahlströmin Varkauden konepaja suoritti muutostyöt vuosina 1927 –28. Kurusta tehtiin nyt perään saakka kaksikerroksinen. Lisäksi asennettiin uusi höyrykattila, jonka avulla kulkuaika Kuruun lyheni peräti tunnilla.

Kurun haaksirikko On lauantai, syyskuun 7. päivä 1929. Näsijärvellä raivoaa kahdeksan boforin voimalla puhaltava pohjoismyrsky. Mustanlahden satamassa höyrylaiva Kuru on valmiina lähtöön. Matkustajat vaativat päästä viikonlopuksi kotiinsa. Kurun kapteeni epäröi ja neuvottelee miehistönsä kanssa lähdöstä. Lopulta tehdään kohtalokas päätös: kello 15.15 Kuru lähtee satamasta kohti vaahtopäistä Näsiselkää. Laivassa on 148 matkustajaa ja 12 miehistön jäsentä. Siilinkarin luona Kurua lähestyy kolme hyökyaaltoa: ensimmäinen iskee aluksen keulaan, toinen vyöryy laivaan sisälle. Kapteeni käskee sammuttaa koneen. Ajelehtiva Kuru alkaa kuitenkin kääntyä poikittain ja on täysin avuton kolmannen suuraallon iskiessä. Kuru kaatuu ja uppoaa parissa minuutissa. Kello on 15.26. Vedestä onnistutaan pelastamaan vain 22 henkeä. Hukkuneiden määrästä ei ole täyttä varmuutta, mutta useimmiten mainittu luku on 138. Kaikkia uhreja

ei koskaan löydetä. Haaksirikko on pahin Pohjoismaiden sisävesiliikenteen historiassa.

Kurun joutsenlaulu Neljäntoista metrin syvyyteen uponnut Kuru saatiin ylös parissa viikossa. Korjaustöiden yhteydessä yläkannen hytit poistettiin. Alus saattoi palata reittiliikenteeseen jo 14. marraskuuta, vain kaksi kuukautta haaksirikon jälkeen. Kurun 1930-lukua väritti kilpailu samalle reitille ilmestyneen Wankavesi-laivan ja kehittyvän autoliikenteen kanssa. Ensimmäisen kilpailun Kuru voitti, mutta linja-autoille se lopulta hävisi. Kurun viimeinen kulkuvuoro oli 31. tammikuuta 1939. Saman vuoden huhtikuussa Kuru huutokaupattiin Naistenlahdessa ja joutui puret-

tavaksi. Kurun runko myytiin proomuksi Kähmän sahalle. Höyrykattila ja kone puolestaan päätyivät voimanlähteeksi Janakkalaan Turengin Saha Oy:lle. 1940-luvulla höyrykone siirtyi Länkipohjan Saha Oy:lle ja 1960-luvulla edelleen Alavuden Puunjalostustehdas Oy:lle. Kurun runko lojuu nykyisin ruostuneena Näsijärven rannassa, surullisena muistona vesistön aikoinaan niin kukoistavasta reittiliikenteestä. Kurun huolellisesti entisöity höyrykone Mustassalahdessa palvelee kuitenkin kohdettaan kunnioittavana muistomerkkinä.

Kuru-laivan höyrykone on nähtävillä Mustanlahden Satamassa

Kurun haaksirikko: kaksi matkustajaa veden varassa myrskyävässä Näsijärvessä. Molemmat onnistuttiin pelastamaan. Veikko Kanninen, Vapriikin kuva-arkisto

Museoon 2-2013 taitto.indd 21

27.8.2013 16:26:02

AVARTUVA MUSEO AVOINNA SINULLE LILA HEINOLA JA PILVI TUOMAINEN

Tampereen kaupungin museopalveluihin kuuluva kulttuurikasvatusyksikkö TAITE on tutustuttanut Taidekaarikulttuurikasvatusohjelman avulla lähes kymmenen vuoden ajan tamperelaisia lapsia ja nuoria eri taiteen lajeihin taiteilijatapaamisten, vierailujen ja työpajojen avulla. TAITEssa tehdään nykyään myös paljon muuta: vuodesta 2012 alkaen TAITE on tarjonnut museopalveluja iäkkäämmälle yleisölle. Konkarit-toiminta Reilu vuosi sitten TAITEssa aloitti Suomen ensimmäinen ikäihmisten museopalveluihin keskittynyt museolehtori Lila Heinola. Hänen tehtävänään on suunnitella, kehittää ja tuottaa laadukkaita museopalveluita ikäihmisille. Konkarit-toimintaa tehdään yhteistyössä eri tahojen, kuten ikäihmisten palveluyksiköiden, museoiden ja kaupungin kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen kanssa. Erityisen huomion kohteena Konkarit-toiminnassa ovat ne ikäihmiset, jotka eivät pysty enää itse menemään museoon. Toi-

minnassa museo viedään heidän luokseen päiväkeskuksiin ja korttelikerhoihin, jolloin museo saadaan ulottumaan museorakennusta laajemmalle alueelle. Toiminnassa hyödynnetään muun muassa muistelumenetelmiä sekä museoiden laajoja esine- ja kuvakokoelmia, joista on koostettu lainattavia muistelukasseja, kuvamuistelupaketteja ja näyttelyitä. Keväällä 2012 Pappilanpuiston palvelukeskuksessa toimi Valokuvat tallessa -kerho, joka huipentui valokuvanäyttelyyn.

Koukkuniemen vanhainkodin asukkaat ottivat värikylpijät riemulla vastaan. Kuva: Lila Heinola/kulttuurikasvatusyksikkö TAITE

Museoon 2-2013 taitto.indd 22

27.8.2013 16:26:05

Konkarit-toiminnassa on kehitetty museopalveluita myös ympärivuorokautisessa hoidossa oleville. Koukkuniemen vanhainkodin asukkaat saavat nauttia erilaisista äänimaisemista Äänimuseon äärellä ja Kaupin sairaalan arkeen tuodaan vaihtelua videotaiteen keinoin LiikKUVAT-projektissa. Keväällä alkoivat vauvojen värikylvyt Koukkuniemen vanhainkodissa ja nyt syksyllä Tammelan palvelukeskuksessa aloitetaan keskustelevat taidekierrokset, joilla tutustutaan rakennukseen sijoitettuihin taideteoksiin.

tuksella museon kokoelmatyöhön Vapriikin kuva-arkistossa. Tampellan alueella asuvat henkilöt voivat puolestaan toimia alueen innostavina kulttuurikavereina. Vapaaehtoiseksi voi lähteä kuka tahansa, eikä ennakkotietoja tai erityistaitoja tarvita, sanoo toimintaa suunnitteleva ja koordinoiva Pilvi Tuomainen. Vapaaehtoisille järjestetään perehdytys syksyn aikana. Vapaaehtoistoiminnan myötä TAITE haluaa olla mukana edistämässä museoiden yhteisöllisyyttä ja avoimuutta sekä ihmisten hyvinvointia ja kulttuurin saavutettavuutta.

Haluaisitko sinä vapaaehtoiseksi museoon? TAITEssa käynnistetään tänä vuonna myös museoissa tapahtuva vapaaehtoistoiminnan ohjelma, joka on tarkoitettu yli 60-vuotiaille henkilöille. Ohjelmassa vapaaehtoisille tarjotaan erilaisia toimintamuotoja. Mukana olevat voivat toimia henkilöinä, jotka rohkaisevat ja vievät muita ihmisiä kulttuurin pariin tai he voivat osallistua museoammattilaisten avus-

Muistatko Tampereen julkista taidetta? –muistelukassien sisällön suunnitteli FM Soila Kaipiainen. Suomen neidon palasia kootaan Venlantuvan korttelikerhossa syksyllä 2013. Kuva: Susanna Lyly / Tampereen kaupunki

Lisätietoja:

Konkarit-toiminta: Lila Heinola, puh. 040 806 3079. Vapaaehtoistoiminta: Pilvi Tuomainen, puh. 040 806 3910. Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@tampere.fi. www.tampere.fi/taite

”Ilves oli juuri tuossa kohtaa!”, kertoi Hannu jännittävästä hetkestä lapsuuskodin pihamaalla. Valokuvat tallessa -kerholaiset opettelivat skannaamaan valokuvia ja suunnittelivat Paikkoja elämänkaarella -valokuvanäyttelyn Pappilanpuiston palvelukeskukseen. Kuva: Pilvi Tuomainen/kulttuurikasvatusyksikkö TAITE

Museoon 2-2013 taitto.indd 23

27.8.2013 16:26:08

HERKKUA JA MYRKKYÄ MARJO-RIITTA SALONIEMI

Suomessa vieroksuttiin sieniä pitkään. Ankaran sienipropagandan ja karjalaisen siirtoväen ansiosta herkut kuitenkin päätyivät ruokapöytään.

Sienet ovat kiehtovan salaperäisiä. Toisin kuin tavalliset kasvit, ne näyttävät nousevan kuin tyhjästä. Sienet ovat herkullisia, mutta jotkut myös vaarallisen myrkyllisiä, ja osa kykenee availemaan portteja hallusinaatioiden maailmaan. Sieniherkkujen maailmanhistoria ulottuu antiikkiin saakka. Roomalaiset tunsivat tryffelin ja herkkusienet. Rooman valtakunnan perintönä ovat ranskalaiset ja italialaiset edelleen Euroopan innokkaimpia sienestäjiä. Germaaninen maailma ja sen mukana Ruotsi suhtautui sieniin vieroksuvammin. Luonnontukija Carl von Linné piti niitä vastenmielisinä, ja tämä asenne heijastui myös hänen oppilaisiinsa. Napoleonin sotien myötä Ruotsin sienihistoria otti kuitenkin uuden suunnan. 1800-luvun alussa valtaistuimelle nostettiin ranskalainen Bernadotte-sukuinen marsalkka, hallitsijanimeltään Kaarle XIV Juhana. Hän tajusi aitoranskalaiseen tapaan herkutella sienillä, ja uusi muoti levisi nopeasti myös säätyläispiireihin. Herkkutatti ristittiin kuninkaan mukaan karljohaniksi ja jälkipolvet tuntevat hallitsijan edelleen myös pilkkanimellä Svampen. Sieniasiassakin Suomi on ollut idän ja lännen rajamaa. Kansanparannuksessa ja lankojen värjäyksessä sieniä voitiin läntisessä Suomessakin käyttää, mutta ihmisruuaksi niitä ei kelpuutettu. Itä-Suomessa sieniä sen sijaan syötiin ja säilöttiin hyvällä halulla.

Aivan koko totuus tämä ei kuitenkaan ole: uuden ranskalais-ruotsalaisen ruokamuodin kantarelli-innostus rantautui vikkelästi myös Länsi-Suomen herraskaisiin ruokapöytiin. Suomalaisia on sieniasiassa valistettu noin 150 vuoden ajan. Vuonna 1797 perustetun Suomen talousseuran valppaiden jäsenten huomio kiinnittyi alati lisääntyvien venäläiskontaktien myötä jo 1850-luvulla sienien ravintokäyttöön. Hyödyllistä sienitietoutta päätettiin levittää kansalle valistuskirjasena. Fagervikin ruukin patruuna, vapaaherra Eduard Hisinger sai seuralta toimeksiannon ensimmäisen sienioppaan laatimiseksi. Sienikirja eli Sieni-Kallen osviitta tuntemaan ja käyttämään syötäviä sieniä ilmestyi 1863. Nälkävuosien piina pakotti 1860-luvun lopulla etsimään ruokapulaan helpotusta mistä tahansa – jopa sienistä. Lehdistökin pohti ahkerasti sienten mahdollisuuksia nälänhädän lievittämisessä, ja talousseura päätti tehostaa sienitietouden levittämistä jakamalla Sieni-Kallen osviittaa ilmaiseksi. Hartaimmat ja intomielisimmät valistajat hakivat asialleen oikeutusta jopa Raamatusta. Viipurin Sanomat tiesi syksyllä 1894 israelilaisten niskaan sataneen mannan olleen erästä sienilajia. Sanomalehdissä vaadittiin 1890-luvulla ylioppilaita, opettajia ja erityisesti koulutettuja naisia järjestämään kukin kotiseudullaan rahvaalle sienikursseja ja -talkoita. Nälkävuosista vauhtia saanut valistustyö jatkuu edelleen. Vuosittaiset sienikurssit ja sie-

Kuvat:Laura Kaisto

Museoon 2-2013 taitto.indd 24

27.8.2013 16:26:10

ninäyttelyt ovat tätä samaa juurta. Joka syksy pullahtaa myös jossain julkisuudessa esiin harmistunut valitus metsiin mätänemään jäävistä sienistä ja marjoista. Erilaiset kotitalousjärjestöt kursseineen aloittivat voimallisen sienipropagandan jälleen 1920-luvulla. Nyt sienet olivat kätevän emännän valinta, niistä sai oivallista lihanjatketta ja vaihtelua ruokavalioon. Emännän tietokirjan 1930-luvulla esittelemät säilöntämenetelmät, kuivaaminen, suolaaminen, umpiointi tai etikkaliemi ovat edelleen pitäneet pintansa. 1960-luvulla avuksi tulivat myös pakastimet. Koko Suomi tutustui sieniin ja sieniruokiin laajemmin vasta karjalaisten siirtolaisten myötä viime sotien jälkeen. Sienistä toivottiin apua myös sodan runteleman talouden elvyttämisessä. Huhtamäki yhtymän taloudellisella tuella ilmestyikin 1947 maamme ensimmäinen sieniaiheinen väitöskirja, Toivo Rautavaaran Suomalainen sienisato, joka tutki myös sienisadon kaupallisia ja teollisia käyttömahdollisuuksia. Nykyään sienestys on monen rakas harrastus. Valppaana on oltava, koska myös sienitietämys päivittyy. Kukapa muistaa, että suppilovahvero vasta 1980-luvulla ylsi herkullisten ruokasienten joukkoon?

Museoon 2-2013 taitto.indd 25

27.8.2013 16:26:11

MARJA-LIISA LINDER

Tampereen likat mobiiliin Tampereen likat ovat varmaan aina olleet liikkuvaisia, mutta nyt kyseessä on juuri valmistunut mobiili kulttuuriraitti, joka esittelee kymmenen Tampereen keskustassa sijaitsevaa naisaiheista veistosta tai muistomerkkiä. Reitti on tamperelaisten yhteinen seinätön museo – ja Seinätön museo -nimisessä Suomen museoliiton vetämässä yhteistyöhankkeessa se on valmistunutkin. Seinätön museo tarkoittaa älypuhelimella käytettävää opastusta, jonka avulla museot tarjoavat kävijöilleen mahdollisuuden opastuskierrokseen taide- ja kulttuurihistoriallisissa kohteissa. Älypuhelin paitsi opastaa oikealle paikalle, myös kertoo sanoin ja kuvin dramaattisista tapahtumista, arjen aherruksesta ja merkkihetkien juhlasta. Kurun haaksirikon muistomerkin kohdalla pääsee todistamaan koko maata 1929 järkyttänyttä onnettomuutta, jossa Näsijärvellä Tampereen edustalla 138 ihmistä menetti henkensä. Atlas-tyttö vie käynnille lahjoittajansa Suomen Trikoon tehtaalle ja Osuustoimintamuistomerkki näyttää välähdyksiä vuoden 1950 suurista osuuskauppajuhlista, joiden yhteydessä muistomerkki paljastettiin. Reitillä ei ole varsinaista alkutai päätepistettä, vaan kierroksen voi aloittaa mistä kohteesta tahansa. Reitin pohjana on Tampereen likat -kulttuuriraitti, jonka ovat tehneet yhteistyössä Tampereen taidemuseo ja Tampereen kulttuuripalvelut. Tekninen toteutus on tamperelaiselta Citynomadi Oy:ltä. Kaikki reitin veistokset kuuluvat Tampereen kaupungin taidekokoelmaan.

Nomadin avulla koko kuljettava reitti karttoineen on mahdollista tallettaa etukäteen laitteen muistiin. Tällä tavoin palvelu on käytettävissä myös alueilla, joissa tietoliikenneyhteydet eivät välttämättä toimi täysin luotettavasti. Android-käyttöjärjestelmällä varustetuissa laitteissa reitin katselu on mahdollista ilman reitin lataamista laitteen muistiin Löydät Nomadin omasta sovelluskaupastasi hakusanalla ”Nomadi”. Windows Phonella reitteihin voi toistaiseksi tutustua laitteen selaimen kautta osoitteessa: citynomadi.com.

Lataa Nomadi mobiililaitteeseesi Nomadi on mobiililaitteisiin asennettava sovellus, jonka avulla pääset tutustumaan Citynomadin palveluun luotuihin mobiilireitteihin. Palvelua on myös mahdollista käyttää mobiililaitteen selaimen kautta, jolloin se toimii jatkuvan tietoliikenneyhteyden avulla.

Väinö Rautalinin Tanssiva tyttö löytyy Sorsapuistosta. Kuvaaja: Markku Kekkonen.

Museoon 2-2013 taitto.indd 26

27.8.2013 16:26:12

Wäinö Aaltosen tekemä Aleksis Kiven muistomerkki Runoilija ja muusa oli aikanaan ensimmäinen vertauskuvallinen henkilömuistomerkki Suomessa. Veistos sijaitsee Vanhan kirjastotalon edessä. 27

Museoon 2-2013 taitto.indd 27

27.8.2013 16:26:13

JOKO TEILLÄ OLLAAN MUSTIKERHOLAISIA? TÄHTITALVIKKI POIKAJÄRVI

Tampereen museoilla on oma lastenkerho 7–12-vuotiaille lapsille. Kerhossa tutustutaan uusiin näyttelyihin, työskennellään työpajoissa ja päästään kurkistamaan myös sinne, minne tavallisilla museoasiakkailla ei ole asiaa. 7-vuotias Julianna liittyi Musti-kerhoon vuoden 2013 tammikuussa. "On ollut tosi kivaa! Olen käynyt monessa museossa. Leimoja on jo kerhopassin toisella sivullakin", reipas neiti kertoo.

ja raportoi niistä kerholaisille kirjeissään. Kerhopassilla jäsenet pääsevät ilmaiseksi museoihin. Lisäksi joka viidennen museoleiman jälkeen saa pienen palkinnon. Kerhon kanssa tavataan kerran kuussa eri museoissa.

Musti-kerhoon voi liittyä maksamalla vuosimaksun 20 € Vapriikin kassalle. Jäsenmaksu sisältää pääsyn kaikkiin kerhon tapahtumiin, joita on vuosittain vähintään seitsemän, kerhopassin sekä liittymislahjana kerhon T-paidan.

Onko suosikkimuseo jo löytynyt? "Tykkään kaikista. Muumiotnäyttely oli kyllä hienoin toistaiseksi", Julianna miettii. Julianna sai kerhojäsenyyden syntymäpäivälahjaksi. Äiti Aulikki Leisku-Johansson on ollut tyytyväinen kerhon toimintaan. "Mukavaa nähdä lasten innostus museoon tullessa", Leisku-Johansson sanoo. "Pidän myös siitä, että Mustikerhosta tulee kuukausittain perinteinen kerhokirje kotiin. Se on henkilökohtaisempaa, kuin pelkkä sähköposti." Musti-kerho on saanut nimensä museoiden omalta opaskoira Mustilta. Musti nuuskii museoiden uutuudet

Museoon 2-2013 taitto.indd 28

27.8.2013 16:26:15

Kerhotapaamiset syksyllä 2013: Syyskuu

Vapriikki Terrakotta-armeija-näyttely 15.9. klo 14.30–16. Tutustutaan näyttelyyn ja työskennellään työpajassa. Perheenjäsenille sisäänpääsy Terrakottaan perusnäyttelyiden lipun hinnalla.

Lokakuu

Sara Hildénin taidemuseossa 12.10. klo 12 ja 14 (valitse ryhmä) tutustuminen Gallagherin näyttelyyn TAITEn opastuksella. Kerholaiset saavat osallistua kuudesluokkalaisille suunnatun kierroksen suunnitteluun ja valita mielenkiintoisimmat tutustumiskohteet näyttelystä.

Marraskuu

Vapriikki auditorio 16.11. klo 14–15.30. Tutustutaan uuteen julkaisuun Arkeologian opas nuorille. Teosta saa ostaa kerhopassia näyttämällä alehintaan Vapriikin museokaupasta.

Joulukuu

Joulujuhla 15.12. Paikka ilmoitetaan myöhemmin Mustin museot: Amurin työläismuseokortteli, Muumilaakso, Sara Hildénin taidemuseo, Tampereen Kivimuseo, Tampereen taidemuseo, Vapriikki, Mediamuseo Rupriikki ja TR1. Mukana toiminnassa kulttuurikasvatusyksikkö TAITE.

Musti-kerhossa kasvaa rohkeita museokävijöitä. Julianna esittelee kerhopassiaan Vapriikin Velociraptor-saurukselle. Kuvaaja: Reetta Tervakangas/Vapriikin kuva-arkisto.

Museoon 2-2013 taitto.indd 29

27.8.2013 16:26:16

ARKEOLOGISIA KAIVAUKSIA KUNINKAIDEN LAAKSOSSA ELINA PAULIN-GROTHE

Baselin yliopisto on tehnyt arkeologisia kaivauksia Kuninkaiden Laaksossa, Luxorissa, vuodesta 1998 lähtien. Tehdessämme kaivauksia kuningas Siptahin haudassa, tutkimme myös haudan numero KV 32. Kaivauksissa löysimme esineistöä, jonka avulla pystymme nyt todistamaan että hauta kuuluu 18. dynastian kuningattarelle, nimeltään Tiaa, joka oli Amenophis II. vaimo. Tästä alkoi kiinnostuksemme hautoihin Kuninkaiden Laaksossa, joissa ei ole seinämaalauksia. Tällä hetkellä työmme kohdistuu 11 hautaan, jotka on usein ryöstetty jo antiikin ajalla ja sen jälkeen myös viime vuosisadoilla, jolloin sen aikaiset aarteenetsijät ja arkeologit avasivat haudat, mutta eivät julkaisseet niistä juuri minkäänlaisia raportteja.

Haudat kuuluvat Uuden Valtakunnan aikaan, 18. dynastiaan, jolloin Kuninkaiden Laaksoon haudattiin myös kuninkaallisen perheen jäseniä ja faaraon läheisiä virkamiehiä. Vuonna 2011, tammikuun 25. päivänä työnjohtajamme Abdu Osman ja egyptiläiset työmiehemme löysivät haudan numero KV 40 vierestä kallioon hakatun kuilun reunan. Tämä löytö oli meille ja miehillemme, jotka ovat tehneet kaivaustöitä jo monet vuodet, todellinen yllätys. Kukaan ei uskonut, että Kuninkaiden Laaksosta vielä löytyisi uusia hautoja. Kaiken lisäksi samana päivänä alkoi Egyptissä vallankumous, joka yhä vielä jatkuukin. Jouduimme jättämään kaivaukset kesken, sillä emme

osanneet arvella, miten tulevat kuukaudet vaikuttaisivat kaivauksiimme. Odotimme kokonaisen vuoden epätietoisina siitä, mitä olimme löytäneet, kuopan tai haudan, ryöstetyn vai vielä sinetöidyn? Vuoden 2012 tammikuussa jatkoimme kaivauksia haudassa, jolla nyt on numero KV 64. Kolme metriä syvän kuilun lisäksi haudassa on arkkukammio, joka sisälsi esineitä kahdelta eri aikakaudelta. Hautakammiota ei ollut sinetöity, vaan se oli suljettu kivillämuurilla. Kammiossa ylimmäisena, soran päällä, oli täydellinen 22. dynastian musta arkku ja puinen maalattu hautapaasi. Vainajan nimi ja titteli ovat sekä arkun tekstissä että puisessa paadessa, hän oli Amun jumalan laulajatar nimeltään Nehemesbastet.

Museoon 2-2013 taitto.indd 30

27.8.2013 16:26:20

MUUMIOT KIINNOSTAVAT MAAILMALLA EDELLEEN MARJO-RIITTA SALONIEMI

Nehemesbastetin arkun ja täyttöhiekan alta löysimme esineitä, keramiikkaa ja toisen muumion 18. dynastian ajalta, jolloin hauta alunperin oli rakennettu. Näiden kahden hautauksen väliin mahtuu yli 400 vuotta, jolloin ensimmäisen muumion esineet oli ryöstetty, muumio itse jätetty hautaan ilman arkkua kunnes noin 850 eKr. Nehemesbastet sai täältä leposijan. Hänen jälkeensä hauta oli säilynyt koskemattomana tammikuuhun 2012. Muumioiden tutkimukset ovat vielä kesken ja modernien menetelmien avulla saamme lisää tietoa sekä Nehemesbastetista että nimettömästä vainajasta, jolle hauta KV 64 oli alunperin rakennettu.

Syksyn ja kevään 2012–13 aikana Vapriikissa oli ainutlaatuinen mahdollisuus tutustua muinaisen Egyptin aarteisiin ja ennen kaikkea kuoleman kulttiiin, kun esillä oli näyttely Muumiot – matka kuoleman valtakuntaan. Näyttely oli supersuosittu, siihen tutustui reilussa neljässä kuukaudessa runsaat 47 000 museovierasta. Kuoleman jälkeinen elämä on askarruttanut ihmisiä kautta aikojen ja kaikissa kulttuureissa. Ihmismieli on pyrkinyt ratkomaan ongelmaa monin tavoin, Egyptissä ratkaisu oli vainajien palsamointi ja muumiointi: vainaja ruumis piti säilöä ikuisesti sielun asuinpaikaksi. Vapriikin näyttelyn esineet tulivat Firenzestä ja niistä monet olivat kuuluisan ranskalais-toskanalaisen retkikunnan (1828–29) keräystyön tuloksia. Retkikuntaa johti maailman egyptologian isä, ranskalainen Francois Champollion, joka myös ratkaisi hieroglyfikirjoituksen arvoituksen. Egyptologisen tutkimuksen 1900-luvun sensaatio oli Howard Carterin vuonna 1922 löytämä faarao Tutankhamonin koskematon hauta kaikkine aarteineen. Arkeologiset tutkimukset jatkuvat Egyptissä ja yhä edelleen on mahdollista löytää yllättäviä asioita, jotka haudanryöstäjiltä on jäänyt huomaamatta, kuten Elina Paulin-Grothe artikkelissaan kirjoittaa.

Museoon 2-2013 taitto.indd 31

27.8.2013 16:26:24

NÄYTTELYKALENTERI MEDIAMUSEO RUPRIIKKI Jokapäiväinen mediamme

Kesän kaipuu – Matka naivismin maailmaan 2.11.13–5.1.14

Moniaistinen tutkimusmatka median välineisiin ja ilmiöihin.

Värikäs ja elämäniloinen matka naivistiseen taiteeseen keskellä vuoden synkintä aikaa. Yli sadan teoksen kokonaisuus on koottu Suomen Gallupin säätiön naivistisen taiteen kokoelmasta. Näyttelyssä ovat mukana taidesuunnan keskeiset kotimaiset taiteilijat sekä runsas joukko kansainvälisiä nimiä.

MUUMILAAKSO Seikkaillen kotiin Uudistetussa Muumilaaksossa on esillä Tove Janssonin muumiaiheisia alkuperäisteoksia ja kolmiulotteisia muumikuvaelmia.

Ellen Gallagher: AxME 28.9.2013–26.1.2014 Sara Hildénin taidemuseo esittelee syksyllä 2013 afrikkalaisamerikkalaisen kuvataiteilijan Ellen Gallagherin näyttelyn. Esillä on piirroksia, elokuvainstallaatioita, veistoksia ja paperileikkaustekniikalla valmistettuja teoksia. Gallagherin taiteen aihepiiriin kuuluvat Amerikan afrikkalaisperäisen väestön vaikea menneisyys, kirjallisuus, populaarikulttuuri, muoti, tavat ja puhekielen erityisyys.

Lena Koski: Kaupunkilaisvieras, 1992.

SARA HILDÉNIN TAIDEMUSEO

TAMPEREEN TAIDEMUSEO Bauhaus kaksikymmentä-21: Elävä perintö – Gordon Watkinsonin valokuvia 24.8.–20.10.2013 Bauhaus kaksikymmentä-21 esittelee kaksitoista Bauhausarkkitehtuurin saavutusta vuoropuhelussa kahdentoista myöhemmän rakennushankkeen kanssa – näiden takana ovat nousevat ja kansainvälistä tunnustusta saaneet nykyarkkitehdit. Rakenukset esitellään yhdysvaltalaisen valokuvataiteilijan Gordon Watkinsonin kuvasarjoissa. Valokuvia täydentävät uustuotantona valmistetut ennen vuotta 1933 suunnitellut Bauhaus-huonekalut.

Haus der Gegenwart, Allmann Sattler Wappner Architekten, 2005, München, Saksa

NÄYTTELYKALENTERI TR1 TAIDEHALLI Checkpoint Leonardo 17.08.–20.10.

Tiina Riutta: Tuntematonta valoa.

Checkpoint Leonardo on taiteen ja tieteen vuorovaikutusta tutkiva näyttely. Checkpoint Leonardoon on kutsuttu kaksi taiteessaan tiedettä hyödyntävää taiteilijaa, Terike Haapoja ja Päivi Hintsanen. Haapoja on käyttänyt mediateoksessaan lämpökameraa. Hintsasen Vaskenruosteyrttitarha-installaatio taas perustuu kuparipitoisen metallin ruostumisprosessiin. Näyttely esittelee myös kolme nuoren polven kuvataiteilijaa: Mikko Ijäs, Liisa Lounila ja Sami Lukkarinen. Heitä yhdistää kiinnostus inhimillistä visuaalista havaintoa kohtaan ja perinteisen sekä uuden tekniikan innovatiivinen käyttö. Järj. TAITE, Jyväskylän taidemuseo ja TR1 Taidehalli

tutkia tämän uskomukseni ja todellisuuden suhdetta. Pitkällä aikavälillä usko ei riitä. Tarvitaan todisteita. Kuvallinen päiväkirja on pätevä siinä kuin kirjallinenkin. Mahdollisesti jopa tarkempi, koska sitä ei hämärrä mahdollisuus sanoilla leikkimiseen. Järj. Valokuvakeskus Nykyaika ry

Sami Lukkarinen: Alppivalo (Muriel), 2011

Aki Roukala: Leena 17.8.–29.9. Leena on muotokuvanäyttely rintasyöpään menehtyneestä ystävästä. Valokuvaterapiana alkanut projekti muuttui nopeasti traagiseksi muotokuvasarjaksi viimeiseen hengenvetoonsa valmistautuvasta nuoresta naisesta, joka katsoo lähestyvää kuolemaa suoraan silmiin. Järj. Aki Roukala.

Riitta Järvelä ja Tiina Riutta: Tuntematonta valoa 21.9.–20.10.

Sami Kulju: Epälineaarinen päiväkirja 2008–2013 17.8.–15.9. Visuaalinen havainto muuttuu löydöksi. Sen ärsyke on alitajunnassa ja kuvastaa sen hetken tunteita, mielialaa ja niitä ajatuksia, jotka kiertävät juuri ja juuri pinnan alla. Minä uskon tähän. Tallentamalla nuo löydöt valokuviksi haluan

Järvelän ja Riutan yhteisnäyttelyn teemana on lapsuus ja nuoruus, kasvaminen. Riitta Järvelän dokumentaarinen valokuvasarja Kasvamisesta kertoo identiteetin etsinnästä, kapinasta, itsenäistymisestä, ystävyydestä ja yksinäisyydestä. Tiina Riutta puolestaan rakentaa kuvasarjoja yhdistämällä valokuvia vanhoista kirjoista skannattuihin kuviin. Teosten aika ja päällekkäiset todellisuudet luovat oman arvoituksellisen kuvastonsa. Järj. Valokuvakeskus Nykyaika ry

NÄYTTELYKALENTERI Perttu Saksa: More to Life 26.10.–24.11. Saksa kyseenalaistaa ihmisen ja eläimen välistä pientä eroa. Luonnonhistoriaa sivuavat teokset kertovatkin lopulta enemmän ihmisistä ja tavoistamme kirjoittaa historiaa luonnontieteen avulla. Järj. Valokuvakeskus Nykyaika ry

Marko Karo: M.A. Stark (1857–1940), Toinen näytös 26.10.–24.11. Matias Alfred Stark oli pirkkalalainen valokuvaaja, lehtimies ja opettaja, joka tallensi kotiseutunsa maisemia ja ihmisten arkea ja elämänpiiriä sekä kuvaamalla että kirjoittamalla. Järj. Valokuvakeskus Nykyaika ry

suomalaiseen että ulkomaiseen arkistofilmimateriaaliin, jonka kautta taiteilijat tarkastelevat yksilön suhdetta ympäristöön sosiaalisista, poliittisista ja taloudellisista näkökulmista. Järj. TR1 Taidehalli, Anna Nykyri ja Hanna Ojamo

Summer School – Kesäkoulu 30.11.13 – 5.1.2014 Valokuvan opiskelijat ry:n 40-vuotisjuhlanäyttely, jossa on teoksia kuuden valokuva-alan koulun opiskelijoilta. Teoksissaan tekijät pyrkivät vastaamaan kysymykseen: Mitä on olla valokuvaaja, kun kaikki ovat valokuvaajia? Samalla intensiivisen kuvakulttuurin keskellä kasvaneet valokuvaajat haastavat aiempien sukupolvien valokuvaajat. Järj. VOry

VAPRIIKKI Marko Karo: M.A. Starkin omakuva

Terrakotta-armeija ja Kiinan keisarien aarteet 14.6.–1.12. Vapriikkiin marssii alkuperäisiä, Kiinan ensimmäisen keisarin Qin Shiuangdin hautaa vartioineita terrakottasotilaita. Lisäksi esillä on hautalöytöjä ja keisarien aarteita Qin- ja Han-dynastioiden ajalta, esimerkiksi keisarin pronssivaunut, aseita ja koriste-esineitä.

Tähtiä ja tyttösiä – muodikkaat ja leikilliset paperinuket 26.1.–9.2.2014 Galleriakäytävän näyttelyyn on koottu Haiharan museosäätiön ja Tampereen museoiden kokoelmista runsas valikoima paperinukkeja 1870-luvulta 1980-luvulle asti. Paperinuket vievät värikkäälle matkalle eri aikakausien lapsuuteen, ihanteisiin ja muodin maailmaan.

Kaupunki tekee minusta seikkailijan 5.10.–24.11. OmaPolku ry:n kehitysvammaisten nuorten taiteilijoiden kaupunkiaiheinen näyttely, joka juhlistaa yhdistyksen 10-vuotista historiaa. Elämää ja elämäntapaa kaupungissa käsitellään mm. animaation, veistoksen, valokuvan, videon ja installaation keinoin. Järj. OmaPolku ry

Aika leikkiä – lelulaatikon aarteita

Hanna Ojamo & Anna Nykyri: Dreams Reconstructed – Uudelleen löydettyjä unelmia 30.11.2013–5.1.2014

Luonnontieteellinen museo

Kahden kansainvälistä uraa tehneen taiteilijan videoinstallaatioista koostuva näyttely. Lyhytelokuvat pohjautuvat sekä

Hanna Ojamo: Negretina, 2011. Videoinstallaatio

Anna Nykyri: Huuto - kosketus – hiljaisuus, 2009

Leikkikalujen ja leikin historiasta kertova näyttely esittelee ulko- ja kotimaisia leikkikaluja. Nukkemuseossa Miekkamiehiä ja fantasiamaailman sotureita – tinasotilaista miniatyyripeleihin.

Näyttelyssä voi tutustua elämän historiaan, alueen luonnon monimuotoisuuteen eri aistien avulla tai seurata ajankohtaisia luontoilmiöitä.

NÄYTTELYKALENTERI Tampere 1918

VANHA KIRJASTOTALO

Tampere sisällissodan pyörteissä

Galleria Emil

Tammerkoski ja kosken kaupunki

5.9.–27.9. Suomen Lasitaiteilijat ry:n 10-vuotisjuhlanäyttely ”Edith”

Tampereen historia kylästä kaupungiksi.

Innovaatiot Paikallisen teknisen osaamisen historiaa ja nykypäivää.

Tampereen XXIII Viro-viikkojen näyttely 3.10–25.10. Tarton taidekorkeakoulun opiskelijat ja opettajat.

Jääkiekkomuseo Jäänmurtaja Jari Kurri Palkintoja legendaariselta uralta 2.3.2014 saakka Jari Kurrin ura oli ennennäkemätön suomalaisessa urheilukulttuurissa, myös hänen palkintonsa ja muistoesineensä vahvistavat ammattilaisen suuruutta.

4.11.–17.11. Jan Jwan Kurimi. Maalaustaidetta 25.11.–2.12. Romanian teemaviikon näyttely

Kenkämuseo Tuhannen kengän tarina

LASTENKULTTUURIKESKUS RULLA 3.8.–15.9. Kun yö värittää Värinauttien taidenäyttely

28.9.–3.11. Sirkus saapui kaupunkiin Astu estradille ja opi uusi temppu!

16.11.–20.12. Vanhan ajan joulu Tarinoita talven keskeltä Joulutauko 21.12.–3.1.2014

Studio 5.9–27.9. Suomen Lasitaiteilijat ry:n 10-vuotisjuhlanäyttely ”Edith” 4.10.–3.11. Residenssitaiteilijan näyttely (Düsseldorf)

8.11–28.11. Vuoden ruotsinsuomalainen taiteilija (Tukholma)

28.11.–21.12 Residenssitaiteilijan näyttely (Chemnitz)

TAPAHTUMAKALENTERI AMURIN TYÖLÄISMUSEOKORTTELI Tampere-aiheiset elokuvanäytökset 11.9. klo 12–16, jolloin kaikilla ilmainen sisäänpääsy museoon. Järj. Konkarit – ikäihmisten museopalveluja / Kulttuurikasvatusyksikkö TAITE. Samaan aikaan on Amuri elää -tapahtuma Väinö Linnan puistossa Amuri avoinna Tampereen päivänä 29.9. klo 10–18 Vapaa pääsy.

TALLIPIHA Sunnuntaina 15.9. Sadonkorjuujuhlat klo 11–16 Vanhan kaupungin tunnelmaa. Myynnissä sadonkorjuutuotteita sekä laadukkaita käsitöitä. Iloinen värjäri loihtii padassa Suomen luonnon värikirjoa lankoihin. Kasvivärjättyjä lankoja, Virpi Viitanen. Elävää musiikkia klo 12–16. Hevosajelua, ponitalutusta. Ami-pässi rapsuteltavana klo 13–16.Myymälät ja kahvila avoinna. Ulkoterassilla tarjolla syyskauden herkkuja. Näyttely: “Noidan Lapsi ja Uneton Yö”,Vanhan tallin tila. Vapaa pääsy!

Kuva: Ahdin tila - “Virpi Viitanen”

28.9.–29.9. Suuri käsityöläistapahtuma Tampere-päivänä la klo 10–17, su klo 10–18 Suuri joukko vierailevia kädentaitajia töineen ja taitoineen. Iloinen värjäri loihtii padassa Suomen luonnon värikirjoa lankoihin. Kasvivärjättyjä lankoja, Virpi Viitanen. Hevosvaunuajelua, ponitalutusta klo 11–17. Ami-pässi rapsuteltavana su klo 13–16. Elävää musiikkia klo 12–16. Tallipihan omat myymälät ja kahvila terasseineen ja herkkuineen. Ulkomyynnissä mm. makkaraa ja loimutettua lohta. Näyttely: “Noidan Lapsi ja Uneton Yö”,Vanhan tallin tila. Vapaa pääsy! Lauantaina 2.11. Kurpitsoita ja kummajaisia – tallipihan kekri Lasten kurpitsajuhlat klo 12–16. Kekrijuhla aikuisempaan makuun klo 16–21. Hevosvaunuajelua, ponitalutusta klo 11–17. Ohjelma päivittyy tarkemmin myöhemmin. Vapaa pääsy!

23.11.–23.12. Tallipihan joulukylä Vanhan ajan pihamiljöössä voi aistia todellista joulun tuntua. Joulukylän myyntikojuista, vanhasta tallista ja putiikeista löytyy pukinkonttiin laadukkaita käsityötuotteita ja herkkuja. Mimmi-aasi ja lampaat toivottavat kävivät tervetulleiksi jokaisena päivänä 23.12. saakka. - Myymälät ja kahvila avoinna joka päivä klo 10–18. - Pienet pihakojut avoinna: la–su 10–17 sekä 6.12. alkaen arkisin klo 10.30–17, la–su 10–17. - Vanhassa tallissa seimi, Mimmi-aasi ja lampaita sekä kädentaitajia. Talli avoinna päivittäin klo 10–17.30. - Joulukaruselli 22.12. saakka klo 10.30–17.30. Viikonlopun joulutoreilla: - Vierailevia kädentaitajia klo 10–17 - Hevosajelua, ponitalutusta klo 11–17 - Tallitonttu Tilda klo 12–16 Vapaa pääsy!

TAPAHTUMAKALENTERI TAMPEREEN TAIDEMUSEO Yleisöopastukset sunnuntaisin klo 15 Muut opastukset: Tiistaisin klo 14 17.9. Bauhaus-näyttely 8.10. Bauhaus-näyttely 5.11. Kesän kaipuu -näyttely 3.12. Kesän kaipuu -näyttely

Kulttuurikasvatusyksikkö TAITEn perhepäivä Seikkaileva sivellin sunnuntaina 3.11. Näyttelyopastus ja työpajoja klo 13 ja 15. Maksuton tapahtuma perheille. Jousikvartetti FINESTren konsertti sunnuntaina 8.12. klo 16 Ohjelma vahvistetaan myöhemmin. Huom. Kesän kaipuu -näyttelyopastus klo 15.

Martti Innanen: Odessan kirnumuseon intendentti

MUUMILAAKSO Tove Jansson, taiteilija ja muumien äiti sunnuntaina 6.10. klo 16.30–17.30 Luento Toven taiteesta ja elämästä, muumien synnystä ja muumitaiteen kehityksestä sekä taiteilijan työskentelytavoista ja ilmaisusta.

Lasten museosunnuntai 13.10. nonstop-työpaja klo 13–16

Kesän kaipuu -näyttelyn esittely lauantaina 2.11. klo 15 Leila Lotti Suomen Gallupin säätiöstä esittelee näyttelyn Kesän kaipuu – Matka naivismin maailmaan. Lasten museosunnuntai 24.11. nonstop-työpaja klo 13–16 Alle 17-vuotiaat maksutta, aikuiset lastenlipulla (2€ ) Katso peiliin – Minun kuvani Tutustutaan omakuvan tekemiseen ja piirretään valinnaisella tekniikalla omakuva. Mietitään ympäröivää tunnelmaa, tunnetilaa, lempivärejä, mukavia asioita ja ennen kaikkea sitä, miltä minä näytän. Teoksen kokoon on mahdollista vaikuttaa myös itse.

Nuuskamuikkusen teltalla, tarinasta Muumilaakson marraskuu, 1978. Tuulikki Pietilä

Alle 17-vuotiaat maksutta, aikuiset lastenlipulla (2 €) Valo Muumitalon ikkunassa – varjokuva-askartelua Syksyllä illat pimenevät ja valoa tarvitaan enemmän. Työpajassa askarrellaan Muumeihin liittyvä ikkunakoriste, eli varjokuva-askarteluteos kartongin ja silkkipapereiden avulla. Työn voi toteuttaa itse suunnitellen tai valmiista malleista leikaten tai pistellen.

Teemallinen opastus: Kohdata, vaeltaa, tulla kotiin – olemisen tapa Muumilaaksossa sunnuntaina 10.11. klo 16.30–17.30 Muumilaakso on matkalla uuteen kotiin. Matkalla pysähdymme leirinuotiolle Tampereen taidemuseoon. Koe uusi näyttely opastetulla kierroksella, jonka aikana syvennytään muumitarinoiden filosofisiin teemoihin pintaa syvemmältä Tove Janssonin taiteen ja ilmaisun johdattamana.

TAPAHTUMAKALENTERI SARA HILDÉNIN TAIDEMUSEO Yleisöopastus sunnuntaisin klo 13 Taidetorstait 10.10., 14.11., 12.12. ja 16.1.2014 Eläkeläisten ja työttömien pääsylippu 1€, opastus klo 14 Sellisti Eeva Rysä konsertoi näyttelyssä Ellen Gallagher: AxME sunnuntaina 27.10. klo 14

TR1 TAIDEHALLI Pekka Räihän luento: Ilmiökeskeinen oppiminen keskiviikkona 18.9. klo 16 Opastus Checkpoint Leonardo -näyttelyyn sunnuntaina 22.9. ja 29.9. klo 15. (ilmainen sisäänpääsy Tampereen päivänä 29.9.) Taiteilijatapaaminen: Riitta Järvelä ja Tiina Riutta sunnuntaina 29.9. klo 14. Vapaa pääsy.

Taiteilija Päivi Hintsasen luento: Espanjanvihreää vaskenruostetta torstaina 17.10. klo 16 Sami Lukkarisen pikselimaalaustyöpaja nuorille lauantaina 19.10. klo 11–15

Taiteilijatapaaminen: Marko Karo sunnuntaina 27.10. klo 14 Opastus Kaupunki tekee minusta seikkailijan -näyttelyyn / OmaPolku ry torstaina 21.11. klo 14 Värien matematiikkaa -kurssit vauvoille (6–11kk) TR1:ssä Kolmen kerran kurssin jokaisella kerralla on omat teemavärit, joihin tutustutaan virittäytyen ja tutkien. Kurssin aikana käydään läpi pää- ja välivärit. Työpajoissa pyritään rauhalliseen yhdessäolemiseen ja pienelle vauvalle sopivasti virikkeitä tarjoavaan toimintaan. Työpajan kesto on 60 min (sisältää pukemiset ja pesut). Kaikki työpajoissa käytetty maalausaines on maistelukelpoista ja elintarvikkeista valmistettua. Ryhmä 1 maanantaisin 26.8., 2. ja 9.9. klo 13–14 Ryhmä 2 maanantaisin 16., 23. ja 30.9. klo 13–14 Ryhmä 3 maanantaisin 16., 23. ja 30.9. klo 15–16 Värien fysiikkaa -kurssit (12–24 kk) TR1:ssä Ryhmä 1 maanantaisin 26.8., 2. ja 9.9 klo 15–16 Ryhmä 2 maanantaisin 21.10., 28.10. ja 11.11. (huom. ei 4.11!) klo 13–14

Sami Lukkarinen: Alppivalo (Muriel), 2011

Värien geometriaa -kurssit (2–3v.) TR1:ssä Kolmen kerran kursseilla tutustutaan vastaväripareihin, mustaan ja valkoiseen sekä erilaisiin muotoihin. Maalailun lisäksi otetaan mukaan ikäkauden tarpeita ja taitoja tyydyttävää lisätoimintaa esim. vaativampia tekniikoita, maalausvälineitä ja materiaaleja. Työpajan kesto on 60 min (sisältää pukemiset ja pesut). Työpajoissa käytetään sekä maistelukelpoista ja elintarvikkeista valmistettua maalausainesta että syömäkelvottomia materiaaleja. Ryhmä 1 maanantaisin 21.10., 28.10. ja 11.11. (huom. ei 4.11!) klo 15–16

TAPAHTUMAKALENTERI Väripulahdukset – avoimet työpajat TR1:ssä Onko värikylpyily aivan uusi juttu? Vuoden 2013 aikana järjestetään yhden kerran kokeilupajoja, joissa voi tulla kokeilemaan ja tutustumaan värikylpytoimintaan. Pajoihin on ennakkoilmoittautuminen. Pulahdus 9 (6–11 kk) ma 18.11. klo 13–14 Pulahdus 10 (12–24 kk) ma 18.11. klo 15–16 Pulahdus 11 (12–24 kk) ma 25.11. klo 13–14 Pulahdus 12 (6–11 kk) ma 25.11. klo 15–16

MEDIAMUSEO RUPRIIKKI Syksyn mediateemaiset työpajat Rupriikissa, vapaa pääsy! 6.9.–29.11. perjantaisin klo 15–17. Kuukausittain vaihtuvat tekniikat, teemat mediamuseon innoittamat! Näpräämisestä kiinnostuneiden kohtaamispaikka. Perjantaina 1.11. Radio 90 vuotta Suomessa, juhlaseminaari, Tampereen yliopiston juhlasali,

Kalevantie 4 perjantai 1.11.2013 klo 10–16. Vapaa pääsy Järj. Tampereen yliopisto, YLE, mediamuseo Rupriikki Lauantaina 9.11. klo 11–18 Rupriikin Wikipaja.

Tapahtumassa luodaan ja muokataan artikkeleita, jotka sivuavat erityisesti radion historiaa. Kaikki Wikipediaan kirjoittamisesta kiinnostuneet ovat kuitenkin tapahtumaan tervetulleita. Halutessaan voi työstää myös muita viestinnän ja median historiaan sekä museoihin liittyviä artikkeleita.

VAPRIIKKI KESKIVIIKKOLUENNOT SYKSYLLÄ 2013 Luennot yhteistyössä Tampereen seudun työväenopiston kanssa Terrakotta-armeija ja Kiinan keisarien aarteet Luennot alkavat klo 18. Luennoille on vapaa pääsy. Klo 17 opastus Terrakotta-armeija ja Kiinan keisarien aarteet -näyttelyyn.Opastus pääsymaksun lunastaneille. 18. 9. FT Minna Valjakka: Ensimmäisten keisarikuntien haasteet ja saavutukset (Qin ja Han) 25.9. Sinologi Pertti Seppälä: Kiinan varhainen kansanusko ja vainajanpalvonta 2.10. FT Minna Valjakka: Kansainväliset vaikutteet ja kulttuurin kukoistus (Tang ja Song) 9.10. FT Minna Valjakka: Ruohoaroilta Eurooppaan: Mongolien vallassa (Yuan) 16.10. FT Minna Valjakka: Jesuiittoja, eunukkeja ja oppineita Kiinalaisen sivistyksen uusi menestyskausi (Ming) 23.10. FT Minna Valjakka: Kolonisaatio, oopium ja viimeisen dynastian kukistuminen (Qing) 30.10. FT Minna Valjakka: Ruudista leijoihin Kiinalaiset keksinnöt 6.11. Dosentti Lauri Paltemaa: Vallankumous ja Maon Kiina 13.11. Dosentti Lauri Paltemaa: Uudistuskausi ja Kiinan nousu

TAMPEREEN PÄIVÄ SUNNUNTAINA 29.9. ILMAINEN PÄÄSY MUSEOIHIN! Vapriikin Terrakotta-armeija-näyttelyyn 7/3 €

ISÄNPÄIVÄNÄ 10.11. ISÄT ILMAISEKSI MUSEOIHIN! Ei koske Vapriikin Terrakotta-armeija-näyttelyä

TAPAHTUMAKALENTERI KANSAINVÄLISET JÄÄKIEKKOKORTTIMESSUT Lauantaina 21.9. klo 10–15 Myynnissä ja esillä jääkiekkoon liittyvää keräilytavaraa, ennen kaikkea jääkiekkokortteja. Vapaa pääsy.

Egypti-luento: Tiistaina 1.10. klo 18 MA Virpi Perunka: Aleksandriasta Assuaniin – Egyptin matkailukohteiden parhaat palat Vapaa pääsy.

TAIJI-KURSSI Lauantaisin 28.9. , 5.10., 12.10., 19.10., 26.10., 2.11., 9.11., 16.11., 30.11., 14.12., klo 11–12.30. Poikkeuksena myös sunnuntaina 6.10. klo 11–12.30. Hinta: 35 €. Yhteistyössä Tampereen kesäyliopisto. Kouluttajana Jessica Zhang, opetuskielenä englanti ja suomi. Opettajan kieli on englanti mutta hänet tulkataan tarvittaessa suomeksi. Kuva: Ronny Zhang

Kalligrafiaa lauantaina 12.10. ja sunnuntaina 13.10. Klo 14 opastus Terrakotta-armeija ja Kiinan keisarien aarteet -näyttelyyn La ja su klo 15.30–17.30 Kalligrafiatyöpaja Työpajassa harjoitellaan siveltimellä kirjoittamisen tekniikkaa. Samalla kurkistetaan Kiinan kirjoitusmerkkien historiaan ja rakenneperiaatteisiin. Opastukset ja työpajat sisältyvät Vapriikin pääsymaksuun. Työpaja on sama lauantaina ja sunnuntaina. Rajoitettu osallistujamäärä. Pajan ohjaa FM Mirja Paatero. Tampereen päivä sunnuntaina 29.9. Vapriikki avoinna klo 10–18 Pääsyliput Terrakotta-armeija ja Kiinan keisarien aarteet –näyttelyyn: 7 € Aikuiset , eläkeläiset ja työttömät 18 € Perhelippu (2 aikuista ja 1-4 lasta) 3 € Lapset (7–16-vuotiaat), opiskelijat, varusmiehet ja siviilipalvelusmiehet (ei muita alennuksia) Muihin Vapriikin näyttelyihin vapaa pääsy. Museokaupassa kirjatarjouksia.

Puhu ruoka suussa – kiinan kieltä ja tapakulttuuria sunnuntaina 13.10. klo 14–15.30 ja klo 16–17.30 Pikakurssin kiinalaisuudesta ohjaa kiinan kielen tulkki Tomi Virolainen. Opetuskieli on suomi. Pikakurssi sisältyy Vapriikin pääsymaksuun.

TAPAHTUMAKALENTERI Koulujen syyslomaviikolla museorastirata lapsille Vapriikissa keskiviikosta sunnuntaihin 16.10.–20.10. Rastiradoista toinen sopii pienemmillekin lapsille ja toinen jo lukemaan oppineille.

Opastukset syyslomalla Perhekierros päivittäin klo 14 Terrakotta-armeija ja Kiinan keisarien aarteet -näyttelyyn Museorastiradat ja opastukset pääsymaksun lunastaneille.

Klo 14–17 Ansaitse oma kunniamerkkisi! Non stop -työpajassa jokainen valmistaa itselleen kunniamerkin. Työpajan ohjaa Mirva Juntunen Näpsäkäsityökoulusta. Klo 16 Musiikkipaja Jutta Juurisävel vie kuulijansa aikakoneella Kiinaan. Matkan aikana tavataan keisari, tanssitaan riisinviljelijän kanssa pellolla ja ihmetellään oopperaväen upeita kasvomaalauksia. Pajan ohjaa Kulttuuriosuuskunta Uulu. Klo 13.30–15 ja klo 15.30–17 Kiinalainen lyhty Työpajassa koristellaan ja muotoillaan kiinalainen paperilyhty. Työpajan ohjaa taideohjaaja Outi Virtanen. Rajoitettu osallistujamäärä, ilmoittautuminen paikan päällä Vapriikin neuvontaan. Sinustako posliinimaalauksen taitaja? Lauantaina 9.11.

Sunnuntaina 27.10. 芬兰语和文化简介 klo 12–13.30 ja klo 14–15.30 Lyhyt johdanto suomen kieleen ja kulttuuriin Opetus kiinaksi. Pikakurssin ohjaa Kiinan kielen tulkki Tomi Virolainen. Vapaa pääsy. Lasten museosunnuntai Keisari Qin Shihuangdin aarteet sunnuntaina 27.10. Pääsyliput : 10 € Aikuiset , eläkeläiset ja työttömät 20 € Perhelippu (2 aikuista ja 1–4 lasta) 3 € Lapset (7–16-vuotiaat), opiskelijat, varusmiehet ja siviilipalvelusmiehet (ei muita alennuksia) Opastukset ja aktiviteetit on suunnattu yli 5-vuotiaille lapsille. Opastukset ja työpajat pääsylipun lunastaneille. Klo 14 ja klo 15 ja klo 16 opastukset Kiinan ensimmäisen keisarin uroteot -perhekierros Koko perheelle sopivalla opastetulla kierroksella tutustutaan Kiinan ensimmäisen keisarin Qin Shihuangdin urotekoihin ja aarteisiin. Kesto noin 1 tunti.

Klo 13 opastus Terrakotta-armeija ja Kiinan keisarien aarteet -näyttelyyn. Opastus pääsymaksun lunastaneille. Klo 15–17.30 Valkoinen posliini eloon – posliininmaalauksen työpaja Kokeillaan posliininmaalausta! Työpajassa ohjaavat pitkän linjan posliininmaalaajat Sirkku Hiekkasalmi ja Mirja Komusaari Pirkanmaan Posliininmaalaajat ry:stä. Essu mukaan. Työpaja sisältyy Vapriikin pääsymaksuun. Yhteistyössä: Porcellana/Oy Anders Meder Ab.

TAPAHTUMAKALENTERI JOULUN ODOTUSTA Luciakulkue sunnuntaina 15.12. klo 15.30 Tampereen Rudolf Steiner -koulun 3a:n oppilaat esiintyvät. Vapaa pääsy.

Lauantaina 23.11. Neulotut joulupallot klo 14–16 Pajan vetää Näpsä-käsityökoulu. Paja sisältyy Vapriikin pääsymaksuun. VAPRIIKIN VALKEA JOULU Antiikki- ja sisustustapahtuma Lauantaina 7.12. klo 11–17 Sunnuntaina 8.12. klo 10–16 Joulun tunnelmaa ja sisustusideoita! Joulumessuihin saapuu myyjiä ympäri Suomea. Tapahtumaan on vapaa pääsy.

SYKSYN SENIORIPÄIVÄT

Kuva:Tuire Hänninen

Postikortin päivä klo 10–15 lauantaina 23.11. Posti- ja joulukorttien myyntiä ja vaihtoa. Yhteistyössä: Suomen Postikorttiyhdistys Apollo ry ja Postimuseo. Vapaa pääsy.

Päivien aikana seniorit pääsevät eurolla museoon ja voivat halutessaan osallistua maksuttomaan näyttelyopastukseen. 18.10. ja 29.11. Terrakotta-armeija ja Kiinan keisarien aarteet -näyttelyn pääsymaksu on 5 €. Opastuksiin ovat tervetulleita myös muut museovieraat. MUUMILAAKSO To 12.9. klo 14 opastus To 24.10. klo 14 opastus To 28.11. klo 14 opastus To 23.1.2014 klo 14 opastus SARA HILDÉNIN TAIDEMUSEO Taidetorstait 10.10., 14.11., 12.12. ja 16.1.2014 Opastus klo 14 TR1 TAIDEHALLI JA MEDIAMUSEO RUPRIIKKI To 26.9. opastus klo 14 Checkpoint Leonardo -näyttelyyn ja klo 15 Rupriikkiin To 17.10. Opastus klo 15 Rupriikkiin ja luento klo 16, Päivi Hintsanen: Espanjanvihreää vaskenruostetta, TR1 Taidehalli To 21.11. klo 14 opastus Kaupunki tekee minusta seikkailijan -näyttelyyn (OmaPolku ry) ja klo 15 opastus Rupriikkiin

TAPAHTUMAKALENTERI TAMPEREEN TAIDEMUSEO 17.9. klo 14 opastus Bauhaus-näyttelyyn 8.10. klo 14 opastus Bauhaus-näyttelyyn 5.11. klo 14 opastus Kesän kaipuu -näyttelyyn 3.12. klo 14 opastus Kesän kaipuu -näyttelyyn

VAPRIIKKI 27.9. klo 12 opastus Tampere 1918 -näyttelyyn, liput 1 € 18.10. klo 12 opastus Terrakotta-armeija-näyttelyyn, liput 5 € 8.11. klo 12 opastus Tähtiä ja tyttösiä – muodikkaat ja leikilliset paperinuket -näyttelyyn, liput 1 € 29.11. klo 12 opastus Terrakotta-armeija-näyttelyyn, liput 5 €

Afroditen valtakunta RAKKAUS JA KAUNEUS ANTIIKIN MAAILMASSA Avautuu 21.3.2014

Afrodite, Venus, Ishtar, Hathor – rakkauden ja kauneuden jumalattarella on monta nimeä. Mutta moni-ilmeisellä jumalattarella on myös kääntöpuolensa: rakkauden menettämisen tuska, mustasukkaisuus tai kauneuden katoavaisuus.

44 mainosAfrodite.indd 1 Musokalenterit 14-15 Museoon 2-20132_2013.indd taitto.indd 44

Vapriikin näyttely Afroditen valtakunta tutustuttaa kävijän rakastumiseen, eroottisuuteen ja naisellisuuteen antiikin ajan Kreikan, Rooman, Egyptin ja Mesopotamian kulttuureissa.

Alaverstaanraitti 5, Tampere, 03 5656 6966, ti–su 10–18, 13/5€, www.vapriikki.fi 27.8.2013 14:26:02 27.8.2013 16:26:27

26:02

Santtu-Matias Rouvalin kausi

Under the Patronage of UNESCO

distributed by

Koe uuden .. ylikapellimestarin johtamat konsertit! KESAN KAIPUU syksyllä 2013 6.9., 27.9. ja 8.11. keväällä 2014 24.1., 31.1., 28.3. ja 1.5. Teokset tutuiksi -tilaisuudet ennen konserttia (paitsi 1.5.). Liput alk. 22 / eläk. 16 / opisk. 10 € Tampere-talon Lipputoimistosta tai Lippupisteestä.

Kirjaston syksyssä

Kauden koko ohjelma: www.tampere.fi/filharmonia

Musiikkia Metso LIVE Laura Moisio

Ma 23.9. klo 16.30 pääkirjasto Metso

Kirjailijoita Asko Jaakonaho

Ke 11.9. klo 18 pääkirjasto Metso

Risto Ahti

Eva Alkula & Jenny Vartiainen

Ma 18.11. klo 16.30 pääkirjasto Metso

22-Pistepirkko

La 14.12. klo 14.30 pääkirjasto Metso

Lasse Lehtinen ja Kalle Isokallio

Kirjahetkiä

Pekka Hiltunen

Kirjallisuuden esittelyä ja lukuvinkkejä pääkirjasto Metsossa ja lähikirjastoissa

To 19.9. klo 19 Sampolan kirjasto Ti 24.9. klo 18 pääkirjasto Metso

Ke 25.9. klo 18 pääkirjasto Metso

Anneli Kanto

Ke 2.10 klo 15 Koivistonkylän kirjasto

Timo Malmi

To 17.10. klo 19 Sampolan kirjasto

Reidar Palmgren

Ke 23.10. klo 18 Nekalan kirjasto

Juha Siro

To 28.11. klo 19 Sampolan kirjasto

Naiset – miehet, miehet – naiset

FL Erna Oesch

Ke 4.9. klo 18 pääkirjasto Metso

Dosentti Riku Juti

Ke 13.11. klo 18 pääkirjasto Metso

Muuta

Vuoden pakolaisnainen Mi Mi Po Thi La 26.10. klo 12 Hervannan kirjasto

Poistokirjojen myyntitori

Ke 20.11. klo 10-18 pääkirjasto Metso

Nobel-iltapäivä

La 14.12. klo 12-15 pääkirjasto Metso

Leffoja

Leffalauantai pääkirjasto Metsossa

La 28.9. klo 11 Sisilia sydämessäni klo 14 Kosto La 26.10. klo 12 Kuudennen kerroksen naiset klo 14 Ben X.

Tampereen kaupunginkirjasto • Pirkanmaan maakuntakirjasto

Museoon 2-2013 taitto.indd 45

Filoso aa Mikä on filosofian tehtävä?

Tilaisuuksiin on vapaa pääsy, tervetuloa!

Lue lisää

kirjasto.tampere. 45 27.8.2013 16:26:28 15:01:23 27.8.2013

:02

Under the Patronage of UNESCO

distributed by

KESAN KAIPUU

Museoon 2-2013 taitto.indd 46

27.8.2013 15:01:23 27.8.2013 16:26:29