Museoon 2 / 2010 by Museokeskus Vapriikki

TAMPEREEN KAUPUNGIN MUSEOPALVELUT 2/2010

museoon!

Tampereen taidemuseo Pietilä, Purnu, Alapoti TR1 Taiteilijat 2010 Sara Hildénin taidemuseo Olotila OK! Vapriikki Tampereen

luonnontieteellinen museo 1

MUSEOILLE KIITOSTA Kansi: Mika Hiironniemi, Sara Hildénin taidemuseo

Tässä lehdessä: 1 Pääkirjoitus 2 Ennennäkemätöntä Tampereella 6 Tuulikki Pietilä 8 Purnu-ryjmä 10 Matti Alapoti – klassikko ja tarinankertoja 12 Taiteilijat 2010 14 Elektronisen kulttuurin uusia suuntauksia mansSEDANse -festivaaleilla 16 Puutarhasta matkaan 18 Tampereen luonnontieteellisen museon juuret ovat luontoharrastuksessa 20 Jääkiekkomuseon kausi kestää koko vuoden 22 Joutavatko seniorit museoon? 28 Museokokoelmien hoito tehostuu - Kokoelmakeskus käyttöön 2012 30 Uutisia 32 Näyttelykalenteri 34 Tapahtumakalenteri 41 Mustikerho Tampereen kaupungin museoiden tiedotuslehti Seuraava lehti ilmestyy tammikuussa 2011 Vastaava päätoimittaja: Toimi Jaatinen Toimitusneuvosto: Toimi Jaatinen, Timo Lehtinen, Taina Myllyharju, Tähtitalvikki Poikajärvi, Helena Yli-Kerttula Toimitussihteeri: Tähtitalvikki Poikajärvi Taitto: Timo Lehtinen Painopaikka: Hämeen kirjapaino Oy 2010 Museoon! –lehteä voi lukea myös netissä museoiden sivuilla.

Kuva: Timo Lehtinen

ampereen taidemuseo, Taidehalli TR1, Rupriikki ja Vapriikki teettivät viime keväänä kävijätutkimuksen. Tavoitteena oli kartoittaa museoissa käyntiä, käynnin syitä ja museokäynnille asetettuja odotuksia sekä sitä, miten niihin on kyetty vastaamaan. Museoiden saamat arvosanat olivat erittäin hyvät. Lähes kaikki tutkimukseen osallistuneet vastaajat aikovat palata museoon ja suurin osa suosittelee käyntiä myös tuttavilleen. Museoihin tullaan ennen kaikkea näyttelyiden vuoksi, mutta myös tapahtumat, kahvila- ja museokauppa ovat tärkeitä. Museoissa rentoudutaan, vietetään mukavaa vapaa-aikaa ja sivistytään. Yleensä käynnille asetetut odotukset täyttyvät, usein myös ylittyvät. Näyttelytarjontaan, henkilökuntaan ja palveluun ollaan tyytyväisiä, mutta esimerkiksi opasteista tuli myös kritiikkiä. Kokonaisarvosanaksi tuli 6 asteikolla 1-7. Innolink Research Oy:n toteuttamassa tutkimuksessa oli mukana 803 vastaajaa. Tehdyn tutkimuksen tulokset olivat vielä parempia kuin oli odotettu, vaikka museoiden saama asiakaspalaute onkin yleensä myönteistä. Ne museot, jotka eivät olleet tällä kertaa mukana tutkimuksessa, saavat vähintään yhtä hyvää palautetta kuin nyt kohteena olleet. Liialliseen tyytyväisyyteen ei kuitenkaan pidä tuudittautua. Laatu ja kiinnostavuus on säilytettävä talouden taantuman vähentämillä resursseillakin. Eikä riitä, että museoiden ystävät ovat tyytyväisiä, vaan heidän määräänsä – museoiden vakituisia asiakkaita – pitäisi pystyä lisäämään. Erityisen tärkeää on tavoittaa myös niitä, joilla ei ole useinkaan mahdollisuuksia itse käydä museoissa tai jotka tarvitsevat museoissa erityispalveluita. Tässä lehdessä kerrotaan museoiden ikäihmisille tarjoamista monipuolisista palveluista, jotka yhdessä muiden kulttuurin ja liikunnan palveluiden kanssa ovat yhä arvostetumpia varttuneemman väen elämänlaadun kohentajia. Kulttuuria ja liikuntaa harrastava ihminen elää terveemmin ja kauemmin. Tampereen museokesä sisälsi kolme merkittävää kansainvälistä museokongressia. Tamperelaiset museot ja yleensä koko kaupungin palvelutarjonta saivat kehuja, jotka eivät olleet pelkkää kohteliaisuutta. Vahvistuneiden yhteistyöverkostojen merkitys museoiden tulevalle toiminnalle on erittäin suuri. Teollisuuden, tekniikan ja työväen historian asiantuntijoiden elokuinen kongressi Reusing the Industrial Past herätti keskustelun Tammerkosken mahdollisuuksista Unescon maailmanperintökohteeksi. Keskustelu ja selvitystyö asian tiimoilta jatkuu. On tulos mikä tahansa, kaikki tehty ja tehtävä työ vahvistaa Tammerkosken kulttuurimaiseman arvoa ja tunnettavuutta. Ilman maailmanperintöstatustakin Tammerkoski on upea ja elävä kokonaisuus, tamperelaisille ylpeyden ja vieraille ihastelun aihe. Tampereen museosyksy 2010 on runsas ja värikäs. Tervetuloa tutustumaan sen antiin. Museot pidentävät ikää! TOIMI JAATINEN MUSEOTOIMENJOHTAJA

ENNENNÄKEMÄTÖNTÄ Tampereella Sara Hildénin taidemuseon syksyn näyttelyssä Olotila OK! Ja muuta uutta taidetta esittäytyy uusi suomalainen maalarisukupolvi. He kaikki ovat jo näyttäneet kyntensä taiteen kentällä ja heistä kaikista tullaan varmasti kuulemaan lisää. Suurin osa tekee figuratiivista eli esittävää taidetta, jonka aiheena on useimmiten ihminen tai maisema. Näitä taiteilijoita yhdistää esittävyyden lisäksi tavoite saada yleisö lähtemään mukaan tulkintaan, tarinaan ja tunnelmaan. Kolme taiteilijaa saa puheenvuoron ja kertoo mistä heidän taiteen tekemisessään on oikein kysymys.

TAMARA PIILOLA S. 1977

Aiheen on oltava lähes mahdoton maalata, jotta minua kiinnostaisi yrittää ratkaista se. Olen viime vuosina valinnut mahdollisimman vaikeita aiheita, jotka vilisevät yksityiskohtia ja valoa. Suossa minua kiinnostivat heijastukset, värit ja aiheen maalauksellisuus. Suo tavallaan “maalasi itse itsensä” koska aloitin sen vasemman puolen ensin ja luulin että se riittää, mutta jouduinkin jatkamaan toiseen paneeliin aloitettuani maalaamisen. Maalaus on niin leveä, että sitä on kerralla mahdoton hahmottaa. Taistelin sen kanssa tosi pitkään ja tarkoitan tässä maalauksen tuijottamista, sillä maalaan maalaukset yleensä lähes aina alla prima eli kertamaalauksena. Tuijotin Suota lähes puoli vuotta ennen kuin sain sen valmiiksi. On tärkeää näyttää töitä yleisölle, en tee niitä itseäni varten. Maalaan vuodessa viidestä kymmeneen maalausta. On hyvä kuulla palautetta, mutta oma tyytyväisyys on kuitenkin tärkeintä. Jos en itse ole tyytyväinen, kehuista ei voi nauttia. Toivoisin, että tulevaisuudessa Suomessakin Keski-Euroopan malliin sisällytettäisiin viiden minuutin insertti taiteesta parhaaseen TV:n katseluaikaan. Saksassa tai Ranskassa taide tunnustetaan kuuluvaksi jokaiselle ja siitä tiedotetaan kuten jalkapallosta. Taiteesta puhumisen laatu kasvaisi ja puhe lisääntyisi, jos sitä arkipäiväistettäisiin. Olen aina tehnyt figuratiivisia maalauksia, ja siinä mielessä olen perinteinen maalari. Silti ei-esittävät maalauksetkin ovat mielestäni esittäviä koska ne tuovat aina mieleen jotain. Sen takia minun helppo hyväksyä tekemiseni, vaikka ne välillä luisuisivatkin kaoottiseksi mylläkäksi josta ei saa mitään selvää.

Tamara Piilola: Suo, 2009, Sara Hildénin säätiö.

RIIKKA LENKKERI S. 1971

TOPI RUOTSALAINEN S. 1979

Taiteilijan työ on hyvin pitkälti yksinäistä puurtamista työhuoneella, omien ajatusten parissa pyörimistä ja uusien maailmojen luomista yhden huoneen (ja yhden pään) sisällä. Kun teokset sitten saa yleisön eteen, aukeaa vihdoin keskustelun mahdollisuus. Maalausprosessin aikana tulee teoksen äärellä vietettyä usein tuntitolkulla aikaa. Siinä ajassa ehtii ajatella aika monenlaisia ajatuksia ja seikkailla useiden erinäisten assosiaatioiden sokkelossa. Osa sivujuonteista saattaa prosessin myötä kasvaa merkittävämpään rooliin ja teos saattaa siten ottaa aivan uuden suunnan. Itse tykkään tarrata näihin mielleyhtymien luomiin uusiin mahdollisuuksiin ja usein pyrin tarjoamaan katsojallekin hienovaraisia polkuja omien ajatusteni äärelle. En tietenkään vaadi katsojaa kulkemaan kanssani samoja reittejä (mikä olisikin mahdotonta). Pikemminkin kaikki katsojalle teosten äärellä syntyvät omat ajatukset ja mielleyhtymät ovat suotavia (olivatpa ne kuinka kaukaa haettuja ja poikkeavia omien lähtökohtieni kanssa), sillä niitten myötä katsojan henkilökohtainen side teokseen vahvistuu, ja teoksen merkityksellisyys kasvaa. Olen joskus aiemmin verrannut maalaamiskerrontatapaani savolaishenkiseen puheeseen: Asiasta puhutaan asiaa kuitenkaan suoraan paljastamatta, kierrellen ja kiertoilmauksia käyttäen. Ikään kuin kuulijaa jatkuvasti testaten. Ymmärtämisen ja oivaltamisen mahdollisuus (ja vastuu) jää kuulijalle - tai maalausten kohdalla katsojalle. Esittävyys on maalausteni lähtökohta muttei itseisarvo. En siis pyri realismiin maalatessani vaan tyydyttämään oman esteettisen silmäni vaatimukset. Sattuma on tervetullut vierailija, jonka toivoisin käyvän useammin kylässä. Yksikin sattuma tai virhe maalausprosessin aikana saattaakin johtaa suureen oivallukseen. Olen varmaan pohjimmiltani kuitenkin jonkin sortin tarinankertoja, ja esittävyyden kautta saan parhaiten esitettyä tarinani. Ihmisen kuvaaminen on jo jonkin aikaa ollut taiteeni keskiössä. Ihmisfiguuri jaksaa loputtomasti kiehtoa minua tunteiden, ajatusten ja tunnelmien välittäjänä sekä tietysti peilinä nykymaailman tilanteissa ja oman elämän pohdinnassa. Topi Ruotsalainen: Azzurri contra rossi, taiteilijan omistuksessa.

Riikka Lenkkeri: Antti ja Laura, 2009-2010, taiteilijan omistuksessa.

OLOTILA OK! JA MUUTA UUTTA TAIDETTA SARA HILDÉNIN TAIDEMUSEOSSA 11.9.-21.11.2010 4

Antti ja Laura kuuluu Kluuvin galleriassa esillä olleeseen maalaussarjaan, jonka kuvataidekriitikko Veikko Halmetoja nimesi näyttelytekstissään”kenen tahansa kuviksi”. Suomalainen arki, tavallisuus ja tuttuuden tunne ovat suurten ryhmämuotokuvien lähtökohtana. Maalauksissa esitetyt ihmiset ovat sidoksissa toisiinsa perhesuhteiden kautta , mikä luo vaikutelman intimiteetistä, jossa kuvatut esiintyvät ilman tiukkoja sosiaalisia tai muodollisia odotuksia. He vain ovat, istuvat vierekkäin, nukkuvat päiväunia tai makailevat toisissaan kiinni. Ystäväni ja oma perheeni toimivat malleina, joskus maalaus syntyy omasta arjesta suoraan ja spontaanisti. Yleensä lähestyn aihetta luonnostellen eläviä malleja tai valokuvaten. Ihmiskuvauksessa minua kiinnostaa erityisesti kehonkieli ja asennot, ryhmäkuvissa asentojen väliset suhteet ja hienovaraiset keskinäiset jännitteet, myös tiettyihin kuvakulmiin palaan toistuvasti. Toisaalta näitä maalauksia tehdessäni tarkoitukseni oli liittää tavallinen ja arkinen kuva-aihe maalaustapaan, jossa on paljon viitteitä eurooppalaisesta maalaustaiteen traditiosta,( jonka uskonnollinen ja maallinen ” kantakuvasto” ihmisyyden kuvaajana toimii myös nykymaalaukseen vaikuttavana taustana.) Ryhmäkuva nuoresta suomalaisesta perheestä toisiinsa kietoutuneina arkisesti alusvaatteisillaan herättää tahtomattaankin mielleyhtymiä vanhaan uskonnolliseen kuvastoon jo pelkällä kolmiomaisella sommitelmallaan. Lyhyissä kalsareissa jalat harallaan makaava, kohtalaisen realistisesti kuvattu isä on saanut maalauksessa yleensä feminiiniseksi koetun roolin huolenpitoa antavana ja ryhmää kokoavana hahmona. Yksi maalaussarjan taustalla olevista mielenkiintoni kohteista onkin tapa, jolla maalaus pystyy omaan historiaansa nojaten idealisoimaan ja pyhittämään myös sellaisia kuva-aiheita, joita alun perin ei sellaisiksi ole mielletty.

Tuulikki Pietilä (1917-2009)

SOILA KAIPIAINEN

”Ottaa nyt toiselta ajatus ja tehdä siitä kuva….”

Tuulikki Pietilä osallistui sota-aikana kahteen kirjankuvituskilpailuun. Hän voitti molemmat kilpailut, mutta havaitsi samalla, ettei kuvittaminen ollut hänen alaansa vaan itsenäinen taidegraafikon työ veti häntä voimakkaasti puoleensa. Amerikassa, Seattlessa syntynyt Tuulikki Pietilä palasi Suomeen äitinsä kanssa kolmevuotiaana isän seuratessa perässä. Tampereen kautta perhe päätyi Turkuun, jossa Reima-veli syntyi. Tuleva graafikko aloitti taideopintonsa Turun piirustuskoulussa. Vuonna 1936 hän aloitti opintonsa Suomen Taideakatemian koulussa Helsingissä. Hän jatkoi ensin Tukholman kuninkaalliseen taidekorkeakouluun ja edelleen Ranskaan. Pietilä teki aktiivisesti grafiikkaa aina 1980-luvun alkupuolelle saakka käyttäen kaikkia taidegrafiikan menetelmiä taitavasti tuotannossaan. Hänen grafiikalleen leimallista on tekniikan ja teemojen laaja-alaisuus sekä sarjallisuus. Hän ei niinkään keskittynyt luomaan yksittäisiä teoksia vaan teossarjoja. Tyylillisesti Tuulikki Pietilän tuotanto kattaa koko sotien jälkeisen ajan tyylikaudet. Alkuajan realismin kautta kehitys johti kohti 1960-luvun informalismia palautuen jälleen takaisin kohti esittävää ilmaisua. Tuulikki Pietilän teosten aihemaailma liikkuu sota-aikaan Äänislinnassa kuvatuista pakolaisista eteläeurooppalaisiin kaupunkimaisemiin ja surmanajajista informalistisiin värisommitelmiin. Kuvauksen kohteeksi kelpasivat niin oma kissa Psipsina kuin oman kesäsaaren Klovharun kalliomaisematkin. Grafiikan teosten lisäksi Tuulikki Pietilän tuotantoon kuuluvat ympäri maailmaa kuvatut kaitafilmit, joista on koostettu useita elokuviakin. Hän kuvasi paljon yhdessä Tove Janssonin kanssa tehdyillä matkoillaan pitkin Eurooppaa ja myös vuosien 1971-72 maailmanympärimatkalla. Paljon filmimateriaalia tuli myös kesäsaarelta Klovharulta, jossa Tuulikki Pietilä vietti kesiään yhdessä Tove Janssonin kanssa. 1970-luvun jälkipuoliskolla Pietilä alkoi tehdä Muumifiguureita ja rakentaa kolmiulotteisia kuvaelmia, joista viimeiset valmistuivat vuonna

Kuva: Seppo Hilppo, Kuvataiteen keskusarkisto

1990. Hän rakensi kuvaelmia yhdessä Pentti Eistolan ja Tove Janssonin kanssa. Yleensä Tuulikki Pietilä suunnitteli ja rakensi kuvaelmat ja hahmot, Tove Janssonin vastatessa hahmojen silmistä ja kasvojen ilmeistä. Kuvaelmia syntyi vuosien myötä yhteensä 41. Muumikuvaelmia esitellään Tampereen taidemuseon Muumilaaksossa Tuulikki Pietilän Muistonäyttelyn ja Purnu-ryhmän näyttelyn ollessa esillä Tampereen taidemuseossa. Tuulikki Pietilä oli mukana monenlaisissa kuvataiteen järjestötehtävissä, hän kuului mm. Suomen Taiteilijaseuran hallitukseen, Suomen taidegraafikkojen johtokuntaan, Taideakatemian hallitukseen ja Valtion kuvaamataidelautakuntaan. Suomen kuvataiteilijat -matrikkelin toimituskunnassa hän havaitsi monen taiteilijan syntyneen samana vuonna kuin hän itse ja Suomen valtio. Tästä syntyi ajatus yhteisen näyttelyn järjestämisestä juhlistamaan 50-vuotispäiviä. Tuo seitsemän taiteilijan yhteisnäyttely toteutui Purnussa siis vuonna 1967 ja myöhemmin vielä useita kertoja.

TUULIKKI PIETILÄN MUISTONÄYTTELY TAMPEREEN TAIDEMUSEOSSA 2.10.2010 – 9.1.2011 PIETILÄN RAKENTAMIA KOLMIULOTTEISIA MUUMIKUVAELMIA ESILLÄ TAMPEREEN TAIDEMUSEON MUUMILAAKSOSSA.

Aimo Tukiainen, Taisto Ahtola, Unto Koistinen ja Tuulikki Pietilä. Kuva: Veikko Lintinen, Kuvataiteen keskusarkisto.

Purnu-ryhmä teostensa kanssa. Vasemmalta Pentti Melanen,Taisto Ahtola,Tuulikki Pietilä, Aimo Tukiainen, Unto Koistinen, Ernst Mether-Borgström ja Erik Enroth. Kuva: Kalervo Manninen

PURNU-RYHMÄ SOILA KAIPIAINEN

Kuvanveistäjä Aimo Tukiainen hankki vuonna 1962 palstan Orivedeltä perheensä kesänviettoa ja omaa työskentelyään varten. Vuosien myötä Purnuun on kohonnut useita rakennuksia arkkitehti Osmo Siparin suunnittelemina ja muualta alueelle vanhoina siirrettyinä. Tilat ovat toimineet isännän työtiloina ja varastoina ja kesäisin monimuotoisina näyttelytiloina. Taidegraafikko Tuulikki Pietilä oli 1960-luvun alkupuolella mukana kokoamassa Suomen Taiteilijaseuran matrikkelia. Hän huomasi tuolloin, että monet taiteilijat olivat syntyneet vuonna 1917 kuten hän itsekin. Useat heistä olivat opiskelleet yhdessä ja tunsivat toisensa entuudestaan. Seitsemän samana vuonna syntyneistä päätti pitää yhteisen 50-vuotisnäyttelyn ensin Helsingissä, mutta sitten löydettiin kuvanveistäjä Aimo Tukiaisen Purnu. Ja loppu onkin historiaa, vuonna 1967 järjestetty ensimmäinen Purnun kesänäyttely aloitti Suomessa ennen näkemättömän kesänäyttelyiden sarjan. Osa näyttelypaikoista on mukana kuvassa yhä edelleen vuosikymmenten jälkeen ja uusiakin syntyy. Ja Purnussa järjestetään näyttelyitä samalla innolla kuin ennenkin. Ensimmäisessä Purnu 67 näyttelyssä olivat mukana Purnun isännän Aimo Tukiaisen ja idean äidin Tuulikki Pietilän lisäksi Taisto Ahtola, Erik Enroth, Unto Koistinen, Pentti Melanen ja Ernst Mether-Borgström. Ryhmän jäseniä yhdistää vain yhteinen syntymävuosi, jokainen heistä on tehnyt omanlaisensa uran kukin omalla tyylillään. Alkuperäiset purnulaiset saivat töitään esille Purnuun, Längelmäveden rannalle vielä vuosina 1977, 1987, 1992 ja 2007, jolloin Tuulikki Pietilä oli alkuperäisistä vuoden 1967 taiteilijoista ainoana elossa.

Purnu, 1986. Kuva: Pekka Tarvonen, Kuvataiteen keskusarkisto

PURNU-RYHMÄN TEOKSIA ESILLÄ TAMPEREEN TAIDEMUSEOSSA 2.10.2010 – 9.1.2011

MATTI ALAPOTI – Klassikko ja tarinankertoja

MARJA-LIISA LINDER

Jo kolmisenkymmentä vuotta kuvataiteilija Matti Alapoti on luonut rikasta ja monimuotoista tuotantoaan Tampereen taidemuseon naapurikorttelissa, Sotkankadun varrella sijaitsevassa ateljeessa, josta avautuva laaja kaupunkinäkymä vertautuu taiteilijan aiheiden ja työskentelytapojen runsauteen. Oikeastaan vuonna 1934 syntyneen Alapotin pitäisi olla eläkkeellä, ja valtion taiteilijaeläkkeellä hän on ollutkin vuodesta 1998 lähtien, mutta taiteilijantyö jatkuu edelleen joka päivä. Elämäntavasta ei jäädä eläkkeelle.

Vaasalaissyntyisen Matti Alapotin nuoruuden vaiheet ovat kuin klassisesta seikkailutarinasta, johon kuuluu karkaaminen 14-vuotiaana merille väärentämällä isän nimi lähtölupaan. Vaikka monien muuttojen jälkeen Tampereen seutu on ollut koti jo 1960-luvulta alkaen, Matti Alapoti on pysynyt temperamentikkaana pohjalaisena, joka taiteessa ja elämässä kulkee omaa tietään. Taiteilijanura on kestänyt yli viisikymmentä vuotta, ja sillä hän on elättänyt itsensä ja perheensä. Vuosikymmeniin mahtuu monenlaista niin kuin tähän hetkeenkin. Jo ensiesiintymisessä vuonna 1957 Rauman Taiteilijaseuran näyttelyssä arvostelija näki suorituksessa ”todellisen maalarin hermon”. 1960-luvun informalismin aikana Alapotin ilmaisu oli abstraktia spontanismia, jossa värillä oli pääosa. Hiljalleen maisemalliset, viitteenomaisesti esittävät, elementit hiipivät mukaan. Vuoden 1970 tienoilla Alapoti hämmästytti yleisön esittelemällä jykevästi rakennettuja geometriskuvioisia kaappeja. Ne jäivät välinäytökseksi, jonka jälkeen kuvamaailmaan alkoivat saapua kukat, linnut, perhoset, maisemat ja tummat runolliset sisäkuvat. Nämä visuaaliset balladit ja anekdootit ovat luultavasti vieläkin yleisölle tunnetuinta Alapotia. Matti Alapoti oli pitkään nimenomaan maalari, mutta nykyään hän piirtää, sekä muistilehtiöön että monumentaalikokoon. Teokset ovat teräväsilmäisen tarkkailijan kannanottoja ja muistiinmerkintöjä, mutta myös aforistisia ja runollisia näkyjä, joiden lähtökohtina voivat olla ihmiset, eläimet, yhteiskunnalliset tapahtumat, kirjallisuus, musiikki – melkein mikä vain.

Katsoja saa jatkuvasti olla valmiina yllätyksiin, sillä kuvien teemat ja lähestymistavat vaihtelevat nopeassa tempossa: tragiikkaa, komiikkaa, satiiria, nostalgista tunnelmaa, huikeaa aistillisuutta ja pohdintoja henkisyydestä ja sakraalista. Kaikkea yhdistää se, että taiteilija on aina pienen ihmisen puolella. Alapoti hallitsee taitavan piirtämisen sekä illusionistisen tarkasti että muutamalla osuvalla viivalla. Välillä kynän jälki on tarkoituksellisen hentoa, ikään kuin tapailevaa, ja vesivärisivellin koskettaa paperia aavistuksenomaisesti; välillä taas juhlivat mehevä tussi ja öljyvahaliitu. Kuvataiteen lisäksi Matti Alapotille läheinen taiteenala on musiikki ja sen lajeista erityisesti jazz. Jo alusta alkaen se meni luihin ja ytimiin: rajat antava perustahti ja sen sisällä mahdollisuus improvisoida niin paljon kuin sielu sietää. Alapoti on jopa ottanut tunteja klarinetin soitossa, vaikka onkin aina tiennyt pysyvänsä musiikin alalla harrastajana. Mutta siinäkin Alapotin asennetta leimaa sama sisu ja järjestelmällisyys kuin kuvataiteen tekemistä: töihin työhuoneelle tullaan säännöllisesti päivittäin ja soittoläksyt harjoitellaan. Matti Alapotin näyttely Tampereen taidemuseossa esittelee viime vuosien ja vuosikymmenten tuotantoa, mutta näyttelykirjassa luodaan katsaus taiteilijan koko uraan. Ennen kaikkia sekä näyttelyssä että kirjassa esiintyvät kuvat ja niiden tarinat. Katsoja ja lukija kutsutaan seikkailuretkelle taiteilijamieleen, joka ei pysähdy yhteen teemaan tai ilmaisuun eikä tunne tarvetta olla trendikäs, vain oma itsensä.

MATTI ALAPOTIN NÄYTTELY TAMPEREEN TAIDEMUSEOSSA 2.10.2010–9.1.2011 10

TAITEILIJAT 2010 läpileikkaus Suomalaisesta nykytaiteesta

Suomen Taiteilijaseura on suomalaisten kuvataiteilijoiden ammattiliittojen kattojärjestö. Vuonna 1864 perustetun seuran ja sen liittojen jäseninä ovat suomalaiset kuvataiteilijat taidemaalareista, taidegraafikoista ja kuvanveistäjistä multimediataiteilijoihin. Taiteilijaseuraan kuuluu tällä hetkellä noin 2800 ammattikuvataiteilijaa. Lisäksi Taiteilijaseurassa on mukana myös 40 paikallisyhdistyksen liitto. Suomen Taiteilijaseura edistää suomalaista kuvataidetta valvomalla kuvataiteilijoiden ammatillisia ja sosiaalisia etuja sekä järjestämällä näyttelyitä kotimaassa ja ulkomailla.

Vasen sivu: Enni Kömmistö, Orfeus, 2009-2010, vahakäsitelty kuusi, 58 x 87 x 40 cm Ylhäällä: Hanna Vahvaselkä, Väinö, 2009, sekatekniikka puulle, 140 x 100 cm Vasemmalla: Päivi Koskinen, Eeva, 2009, lambdavedos alumiinille, 80 x 64 cm Alla: Kalle Mustonen, Taivaankannen tukipylväät, 2010, sekatekniikka, 350 x 350 x 300 cm

Taiteilijat-näyttely on yksi niistä harvoista nykytaiteen katselmuksista, joihin kuvataiteilijat voivat vapaasti tarjota teoksiaan ja joissa esillä olevat teokset ovat taiteilijoiden valitsemia. Katselmukseen teoksiaan tarjosi lähes 700 kuvataiteilijaa. Esille tulevat teokset valitsi Suomen Taiteilijaseuran jäsenjärjestöjen edustajista koostuva taiteilijajury puheenjohtajanaan Teemu Saukkonen Taidemaalariliitosta. Suurin osa teoksista on uusia, ennennäkemättömiä ja edustettuna ovat kaikki kuvataiteen lajit. Näyttely on ajan hermolla tarjotessaan katsauksen siihen millaista kuvataidetta Suomessa tehdään juuri nyt maalauksen, kuvanveiston, valokuvauksen, grafiikan, videotaiteen ja installaatioden parissa. Näyttelyssä jaetaan Suomen Taiteilijaseuran Palokärki-palkinto, joka on tänä vuonna suuruudeltaan 3 000 euroa. Seuran tunnustuspalkinnon nimi liittyy Akseli Gallen-Kallelan tunnettuun guassiteokseen vuodelta

1893; Gallénin Palokärki valmistui samana vuonna, kun Taiteilijaseura ryhtyi järjestämään Suomen Taiteilijain näyttelyitä. Nykyisin Suomen Taiteilijaseuran vuosinäyttely TAITEILIJAT nähdään kahden vuoden välein. Sen kanssa vuorottelee alle 35-vuotiaille tarkoitettu NUORET -näyttely. Tämän vuoden katselmus Tampereella on järjestyksessään 115. Suomen Taiteilijain näyttely.

TAITEILIJAT 2010 -NÄYTTELY TR1 TAIDEHALLISSA, TAIDEKESKUS MÄLTINRANNASSA, GALLERIA NOTTBECKISSA JA VIRASTOTALON AULASSA 31.10. - 5.12.2010 12

Tunnelmia manSEDANsesta 2009. Kuvat: Wilhelmiina Saikkonen

Elektronisen kulttuurin uusia suuntauksia

manSEDANse -

festivaaleilla

NIKLAS NYLUND

Elektronista musiikkia ja taidetta esittelevän manSEDANse-festivaalin yhteydessä järjestettiin viime vuonna manSEDANse/Finlayson -niminen elektronista kulttuuria esittelevä näyttely Mediamuseo Rupriikissa. Ohjelmaan kuului installaatioiden ja mediataideteosten lisäksi seminaareja, työpajoja ja luentoja. Näyttely keräsi yhteensä 500 kävijää, ja teoksia oli esillä pariltakymmeneltä mediataitelijalta. Erityisesti näyttelyn vuorovaikutteiset mediateokset keräsivät paljon positiivista palautetta. Tänä vuonna viidettä kertaa järjestettävä manSEDANse-festivaalin näyttely on esillä TR1-Taidehallissa. Seitsemänpäiväinen näyttely tutustuttaa kävijöitään ennakkoluulottomasti elektronisen kulttuurin uusiin suuntauksiin ja mielenkiintoisiin ilmiöihin. Tunnustettujen kansainvälisten taiteilijoiden teoksista koostettu

näyttely saa seurakseen laajan sarjan luentoja, työpajoja ja seminaareja, jotka festivaalin teeman ”Augmented culture” mukaisesti paneutuvat vuorovaikutteisuuteen, monitaiteellisuuteen ja elektronisen kulttuurin kaikenläpäisevyyteen. Kansainvälisten vieraiden lisäksi nähdään ja kuullaan myös kotimaisia elektronisesta kulttuurista ponnistavia taiteilijoita ja asiantuntijoita.

Festivaalin päänäyttelytilan lisäksi elektronisesta kulttuurista ammentavaa taidetta on esillä eri puolilla Tampereen ydinkeskustassa ja Finlaysonin alueella, sekä neljänä iltana festivaalin ajankohtaista elektronista musiikkia esittelevillä iltaklubeilla. Lapsille ja nuorille suunnatut työpajat opettavat medialukutaitoa, sillä manSEDANsefestivaali haluaa olla mukana mediakriittisen sukupolven kasvatuksessa. manSEDANse-festivaalia järjestää Elektronisen musiikin ja taiteen edistämisyhdistys MARry.

MANSEDANSE/FINLAYSON-NÄYTTELYKOKONAISUUS TR1-TAIDEHALLISSA 4.-10.10.2010 14

PUUTARHASTA MATKAAN RITVA PALO-OJA & ANNE-MARI LEHTO

Puutarhasta Matkaan -näyttelyssä tutustutaan kahden tekstiilitaiteilijan,

Aini Vaarin ja Jaana Reinikaisen Finlaysonille suunnittelemiin malleihin 1950-luvulta nykypäivään. Mitä syntyi, kun kaksi eri aikaa edustavaa suunnittelijaa kohtasi vuonna 2009? Tänä vuonna vietetään Finlaysonin 190-vuotisjuhlaa. Alkuvaiheen pienestä tekstiilikoneita valmistaneesta tehtaasta kasvoi

1900-luvul-

le tultaessa suuryritys, joka on sittemmin tullut tunnetuksi mm. puuvillalangoista, kudotuista ruutu- ja raitakuoseista, vaatetuskankaista, kodintekstiileistä, froteesta ja painetuista kankaista.

Puutarha on Aini Vaarin malli vuodelta 1960. Se otettiin uudelleen Finlaysonin mallistoon 2000-luvun alussa ja on 190-vuotisjuhlavuoden klassikko. Jaana Reinikaisen geometrinen Matka-raitakuosi on ollut Finlaysonin kokoelmissa vuodesta 2007. Sen väritys muuntuu sesongeittain Jaanan matkassa heijastaen väreillään eri kulttuureita. Kuva: Marika Tamminen Finlaysonin juhlavuoden kevätmalliston Eveliina ja esikuvansa Olga. Kuva: Marika Tamminen

Aini Vaarin 50 tekstiilisuunnittelun vuotta Aini Vaarin ura alkoi 1950-luvulla. Hän kävi Finlaysonin järjestämän mallipiirtäjäkoulun, toimi Finlayson-Forssa Oy:llä vuosina 1951–1974 ja sen jälkeen freelance-suunnittelijana vuoteen 2000 asti. Aini Vaarin laaja-alaisuutta kuvaavat niin esittävät kuin geometriset aiheet, suosittujen kodintekstiilien, lastenkankaiden ja nenäliinojen mallit. Aini Vaarin töitä on kotimaan ja Skandinavian lisäksi Englannin, Saksan, USA:n, Kanadan ja Japanin mallistoissa. Hänen Finlaysonille suunnittelemansa kankaat voittivat kultamitalin 1965, 1966 ja 1967 USA:ssa Sacramenton kansainvälisillä tekstiilimessuilla ja hänet valittiin Ornamon tekstiilitaiteilijat Texon kunniajäseneksi vuonna 2006.

Jaana Reinikainen - kansainvälinen suomalainen tekstiilisuunnittelija Jaana Reinikainen on käynyt tekstiilisuunnittelijan koulutuksensa Suomessa, Ruotsissa ja Ranskassa. Hän on erikoistunut teollisesti valmistettujen painokankaiden suunnitteluun. Nykyään Reinikainen asuu Ranskassa. Suomessa hän työskenteli Finlaysonilla ’in house’- sisustustekstiilisuunnittelijana vuosina 1986-1990 uudistaen erityisesti lasten painokangasmallistoa. Nykyään hän toimii freelance-suunnittelijana, mutta on edelleen kiinteässä yhteistyössä Finlaysonin kanssa. Jaana Reinikainen on valittu kahdesti osallistumaan Pariisin Grand Palais -museon kansainväliseen SAD-näyttelyyn. Hän sai 1999 Habitarepalkinnon tunnustuksena suomalaisten sisustustekstiilien suunnittelusta. Tekstiilitaiteilijat kohtaavat Aini Vaarin ja Jaana Reinikaisen kohtaaminen tapahtui Finlaysonin 190-juhlavuoden merkeissä. Jaana suunnitteli Finlaysonille juhlamalliston, jossa hän käytti idealähteenä Ainin malleja. Yhteistyön pohjalta syntyi juhlamallisto. Jaana Reinikaisen kevätmalliston Eveliinan esikuvana on Aini Vaarin Olga-kuosi vuodelta 1966. Syksyn Moreeni -kokonaisuuden lähtökohtana ovat Ainin Finlaysonille 1950-luvulla suunnittelemat vaatetuskankaiden värimaailmat. Kuvioaiheet nousevat Maisema-teemasta, jossa ilmasta katsottuna metsät, saaret, järvet ja joet ovat saaneet geometrisiä muotoja ja pisterivejä.

Finlaysonin juhlavuoden syysmalliston Moreeni syksyn väreissä. Kuva: Marika Tamminen

PUUTARHASTA MATKAAN -NÄYTTELY TEKSTIILITEOLLISUUSMUSEOSSA 8.9.2010–28.8.2011, Työväenmuseo Werstas, Väinö Linnan aukio 16

totalolle. Museo ja uusitut näyttelyt avattiin jälleen kuuden vuoden kuluttua Metson alakerrassa, missä luonnontieteellinen museo toimi 1990-luvun puoliväliin asti. Sen jälkeen paikalla on toiminut Paavo Korhosen hienon kivikokoelman ympärille kehittynyt Tampereen kivimuseo, mutta elävästä luonnosta kertovaa näyttelyä on kaupungissa jääty kaipaamaan. Nyt odotus palkitaan, sillä Vapriikkiin rakennetaan paraikaa luonnontieteellisen museon uutta näyttelyä, joka avautuu joulukuussa 2010. Luontoharrastus ja tutkimus kaiken takana

Luonnontieteelliset museot edustavat luontoa, vaikka ovatkin olemassa ihmistä varten – luontohan tulee toimeen ilman museoitakin. Ihminen sen sijaan elää ympäristöstään. Hengitämme, syömme ja myös olemme osa luontoa, mutta mitä me tiedämme luonnostamme? - Mistä se alkaa, mitä sille kuuluu ja mitä siellä tapahtuu?

Tampereen luonnontieteellisen museon juuret ovat luontoharrastuksessa

TOMI KUMPULAINEN

Oma ympäristö on aina kiinnostanut ihmistä. Tampereella kuten muualla Suomessa luontoharrastus nousi ja järjestäytyi tieteellisiksi yhdistyksiksi 1900-luvun alun tienoilla. Samalla nousi esille ajatus luontotietoa tarjoavan alueellisen museon perustamisesta. Jo yli sata vuotta sitten aloitettiin luonnontieteellisten näytteiden kerääminen tulevaa museota varten; kului kuitenkin vielä 60 vuotta ennen kuin luonnontieteellinen museo voitiin avata tamperelaisten iloksi. Kiitos tästä kuului etenkin seudun luonnontieteellisille yhdistyksille ja niiden sinnikkäälle ja pitkäjänteiselle työlle.

Metsossa ja Kaipion talossa Monet kaupunkilaiset muistavat museon ensimmäiset näyttelyt kirjastotalo Metson paikalla olleessa Kaipion talossa. Luonnontieteellinen museo oli kaupungin suosituimpia museoita, mutta joutui sulkemaan ovensa vuonna 1982 Kaipion talon tehtyä tilaa uudelle kirjas-

Elokuussa 2010 museon rakentaminen oli edennyt dioraamojen maalausvaiheeseen. Kuva Marjo Uimi.

Uusi näyttely avaa ikkunoita luontoon ja sen monimuotoisuuteen. Näyttelyn ja nykytekniikan avulla voi oppia havainnoimaan luonnossa ja kokea luontoelämyksiä. Aidoilla – katseltavilla, kuunneltavilla ja kosketeltavilla näytteillä on myös sijansa näyttelyssä. Tampereen luonnontieteellisen museon tärkeimpiä yhteistyökumppaneita ovat muut museot ja paikalliset luonnontieteelliset yhdistykset. Ilman yhdistyksiä museota ei olisi koskaan syntynytkään; museon näytteet ja kokoelmat ovat peräisin luonnontutkijoilta ja -harrastajilta, yhdistykset ovat auttaneet kokoelmien ylläpidossa myös vaikeina aikoina, ja tarjonneet luontotietoa sitä tarvitseville. Aktiivinen paikallinen luontoharrastus ja -tutkimus ovat vieläkin luonnontieteellisen toiminnan kivijalkoja. Ihmiset tänäkin päivänä tutkivat omaa ympäristöään ja kartuttavat tietämystämme siitä tekemällä havaintoja ja keräämällä aineistoja. Näin meille kertyy ainutlaatuisia valokuvia, kertomuksia, tutkimuksia tai näytteitä luonnosta. Museon tehtävä on säilyttää tätä tietoa ja tuoda sitä kiinnostavasti ja monipuolisesti ihmisten saataville. Nyt luonnontieteellisen museon uuden näyttelyn ja muun aktivoitumisen kautta paikallinen luonto hiipii jälleen lähemmäs ihmistä myös Tampereella. Tampereen luonnontieteellinen museo uusine näyttelyineen on tarkoitettu kaikille niille, jotka ovat kiinnostuneita ympäristöstään, luonnon tilasta tai siitä, mikä on erityistä juuri Tampereella ja Pirkanmaalla. Näyttely vie kävijän sen kauneuden äärelle, mitä maakunnan luonto tarjoaa. Näyttely kutkuttelee aisteja, avaa näkymiä ja paljastaa yllättäviä asioita ja kaiken tämän lisäksi tarjoaa paikallisen tukikohdan luontotiedon hankkimiselle, keskellä kaupunkia. Näyttelyiden ohella museo on mukana paikallisluonnon tutkimuksessa ja järjestää erilaisia teematapahtumia. Museolta voi aina kysyä luontoon liittyvistä asioista ja ilmiöistä tai vaikka saada määritysapua hankalasti tunnistettavien kasvi- ja eläinnäytteiden määrittämisessä. Tampereen luonnontieteellinen museo toivottaa kaikki omasta ympäristöstään kiinnostuneet tutustuman museoon ja sen tarjontaan!

TAMPEREEN LUONNONTIETEELLINEN MUSEO AVAUTUU VAPRIIKISSA 9.12.2010 18

Jääkiekkomuseon kausi kestää koko vuoden KRISTIINA KOIVUNIEMI

Jääkiekko on kansainvälisesti suhteellisen pieni laji ja huippumaiden muodostama kärki on hioutunut kapeaksi. Kipinä on iskenyt maantieteellisesti kuitenkin laajalle ja kiekkoa voi seurata niin Australiassa, Etelä-Afrikassa kuin Brasiliassakin. Maailmanmatkaajan mahdollisuus päätyä sattumalta jääkiekkomuseoon on silti vähäinen. Lajin historiaan erikoistuneita museoita on kaikkiaan olemassa vain kuusi, näistä puolet toimii Pohjois-Amerikassa. Alansa erikoismuseona Suomen Jääkiekkomuseo on maailman kärkipaikalla ja sen kokoelmat ovat kansainvälisestikin huomattavat. Viime vuonna uudistettu perusnäyttely tarjoaa yleisölle vaikuttavan katselmuksen kiekkohistoriaa. Museo tallentaa ja esittelee pääsääntöisesti suomalaisen jääkiekon menneisyyttä ja nykypäivää. Toiminta kansainvälisillä jäillä avaa väistämättä yhteydet laajempaan jääkiekkomaailmaan. Omassa osastossa esitellään lisäksi kansainvälistä kiekkohistoriaa. Pelille glamourin antaneiden supertähtien lisäksi laji pistää liikkeelle rivipelaajat, naiskiekkoilijat, juniorit ja erikoiskiekkoilun harrastajat. Kunniaa ei mitata vain kullassa, vaan asema jääkiekon huippumaana on saavutettavissa monella osa-alueella. Suomalaisen jääkiekon menestystarinat kirjattiin aluksi varusteteollisuudessa, kaukalossa saavutetut suurvoitot seurasivat vasta myöhemmin. Menestymisen vastapainona kiekkoilumme historiasta löytyvätkin syvät taipumiset voimavarojen, olosuhteiden ja Jääkiekkomuseo on SM-liigan käytössä olevien palkintojen virallinen säilytyspaikka. Kuva Marika Tamminen/Vapriikin kuva-arkisto

vastustajan edessä. Välineiden huima kehitys sekä olosuhteiden ja harjoittelukulttuurin muutokset avaavat kävijälle oven aikaan ennen nykypäivän varusteita, kokonaisvaltaista huoltoa ja lämpimiä katsomopaikkoja. Arvoon pääsevät myös taustalla olevat monet tukihenkilöt ja kannattajat, jotka kaikki ovat rakentaneet huippukiekkoilulle toimintaedellytyksiä. Jääkiekkomuseo esittelee ainutlaatuisen kokoelman kiekkoilumme esineistöä ja kuvamateriaalia. Materiaalin merkittävyys paljastuu nopeasti asian harrastajalle. Tältä osin Jääkiekkomuseo tarjoaa oivan kentän myös aloittelijalle, joka janoaa tietoa lajin historiasta ja perinteistä. Merkittävä nykyaineisto arvokisoista, suomalaisilta NHL-tähdiltä ja SM-liigasta, päätyy yhä useammin Jääkiekkomuseon kokoelmiin ja museovieraiden nähtäville. Museon tunnetuimpiin esineisiin kuuluvat alkuperäinen Kanada-malja ja maailmanmestaruuspokaali vuodelta 1995. Lisäksi näyttelyssä on mm. Esa Tikkasen ja Ville Niemisen Stanley Cup –sormukset ja Jari Kurrin Edmonton Oilers –esineistö. Museo on aateloinut suomalaisessa jääkiekkoilussa erityisen ansioituneita henkilöitä vuodesta 1985 alkaen. Aateloitujen kunniaseinä johdattaa juhlallisesti näyttelytilaan ja herättelee muistijälkiä. Vuosikymmenet, turnaukset ja ottelut vaihtuvat – osan kiekkohistoriasta olemme itse kokeneet ja tunteneet, osan löydämme vasta museokierroksella. Suomen Jääkiekkomuseon arvokkaat kokoelmat tarjoavat elämyksiä lajin ystäville. Kuva Marika Tamminen/Vapriikin kuva-arkisto

Maailmanmestaruuspokaali vuodelta 1995 on museon tunnetuimpia esineitä. Kuva Marika Tamminen/Vapriikin kuva-arkisto

Joutavatko seniorit museoon? Tampereen museoille ikäihmiset ovat tärkeä ja kasvava asiakasryhmä. Museot järjestävät senioreille runsaasti omaa toimintaa.

VAPRIIKKI KATTAA KAHVIKUTSUT TUIRE HÄNNINEN

- Meillä oli Myrna-kahvikupit kotona Perkjärvellä, Karjalassa. Olin viiden vanha kun vietimme veljeni ristiäisiä. Tämä on varhaisin juhla, jonka muistan. Näin kertoi Mirjami Myllys Koukkuniemen päiväkeskuksessa. Vapriikin ensimmäinen senioreille suunnattu toimintapaketti lanseerattiin Koukkuniemen päiväkeskuksessa helmikuussa. Sen avulla senioreita kannustetaan muistelemaan elämän varrella koettuja kahvihetkiä, tärkeitä tapahtumia, tunteita tai henkilöitä. Pakettiin kuuluu 20 Arabian kahvikuppia vuosien varrelta, kolme Dora Jungin pellavaliinaa, sekä muutama Dora Jungista kertova kirja. Kaikki nämä on pakattu kuljetuslaatikkoon, jota on mahdollisimman helppo liikutella.

Kahvihetken esineet on koottu Vapriikin opetuskokoelmasta. Tavoitteena on viedä kokoelmia ”ihmisten ilmoille” sekä tehdä kokoelmia entistä paremmin saavutettavammaksi. Toimintapakettia lainataan maksutta voittoa tavoittelemattomille yhteisöille. Muille yhteisöille hinta on 61 euroa. Laina-aika on kolme viikkoa. Toimintapaketista saa hienon kahvikuppinäyttelyn tai pienen Dora Jungista kertovan näyttelyn. Toiveena on, että jokainen osallistuja saisi itse valita mieleisensä kahvikupin ja nauttia siitä kahvit. Koukkuniemessä paketti toteutettiin niin, että aamupäivällä päiväkeskuksen asiakkaat saivat tutustua kuppeihin ja iltapäivällä näistä nautittiin päiväkahvit. Toimintapaketti vaatii vähän viitseliäisyyttä mutta kyllä se antaakin paljon, kertoi Koukkuniemen päiväkeskuksen johtaja Raija Kanerva. Paketin avajaisten yhteydessä vietettiin samalla Koukkuniemen päiväkeskuksen 20- vuotisjuhlia. Kahvikuppeihin on valittu yksivärisiä, kukkakuoseja sekä raitaa. Olga Osolin suunnitteleman Myrna-kupin lisäksi paketissa on mm. tyylikäs Tammenlehvä, Kaj Franckin Teema ja Ulla Procopén Ruska. Kahvikuppien ja –lautasten nimet ja tuotantovuodet on listattu pakettiin. Kahvituokio ja juhlahetki arjen keskellä vaatii kauniit pöytäliinat, joten paketista löytyy myös Dora Jungin suunnittelemia liinoja, Sata ruusua, Yrttitarha ja Timber, jotka nekin tuovat muistoja mieleen. Koukkuniemessä kahvituokio kokosi hyvin yhteen päiväkeskuksen asiakkaat sekä henkilökunnan. Myös hoitohenkilökunta pohdiskeli muistojensa kahvihetkiä: Tämäntapaisiin kuppeihin tein lapsena pullasuttua, hoitaja Pirjo kertoi ja Hanna muisteli: - Vaari joi aina kahvinsa tassilta. Nykyisin sitä näkee harvemmin.

Joutavatko seniorit museoon?

SENIORIEN SYKSY SARA HILDÉNIN TAIDEMUSEOSSA MATLIISA LEHTINEN

Senioreiden syyskausi Sara Hildénin taidemuseossa käynnistyy syyskuun puolessa välissä Taidetorstai-päivällä. Silloin tutustutaan juuri avautuneeseen Olotila OK! Ja muuta uutta taidetta -näyttelyyn. Senioreille ja työttömille suunnattuja Taidetorstai-päiviä on edelleen joka kuukausi, jolloin näyttelyssä voi vierailla yhdellä eurolla ja maksuton opastuskin on tarjolla kiinnostuneille. Syksyllä 2009 aloitettu Aistit auki! –kokonaisuus saa hyvän palautteensa vuoksi jatkoa nuorten suomalaisten taiteilijoiden näyttelyssä. Ikäihmiset kohtaavat uuden suomalaisen taiteen uudella tavalla moniaistisesti, elämyksellisesti ja keskustellen: sananmukaisesti aistit auki. Elämyksellisyys syntyy kierroksilla ennen kaikkea osallistumisen kautta. Aistit auki -kierroksen ryhmäkohtainen toteutus tapahtuu tilanteessa asiakkaiden ehdoilla heidän kuntonsa, kykyjensä ja kiinnostuksensa mukaan. - Pyrkimyksenä on, että asiakkaat kokevat tulevansa nähdyiksi ja kuulluiksi ja saavat kohdata taideteoksia omista lähtökohdistaan, kertoo kierrosta vetävä taideohjaaja Minna Eloranta. - Tärkein-

tä on kuitenkin vuorovaikutus: kierros on yhteinen löytöretki, jossa haetaan uusia ajatuksia ja kokemuksia taiteesta ja jaetaan niitä ryhmässä rennosti juttelemalla. Kierroksen myötä heräävät kaikki aistit, luvassa on teosten katselun ja niistä keskustelun lisäksi nuuhkittavaa, kuunneltavaa ja tunnusteltavaa. Kierroksen osallistujilta ei vaadita muuta kuin uteliaisuutta. Aikaisempaa taideharrastusta tai edes minkäänlaista henkilökohtaista kokemusta taiteesta ei tarvitse olla. Liikunta- tai muut esteet huomioidaan kierroksella tarpeen mukaan. Kierros voidaan soveltaa myös muistihäiriöisille tai kuntoutujille (esim. aivohalvaus- ja afasiapotilaat). Helpot aistiharjoitukset ja yhdessä keskusteleminen toimii elämyksellisenä kuntoutuksena, joka osallistaa ikäihmisiä taiteen kokemiseen. Keskusteleva museokierros aktivoi myös vuorovaikutustaitoja. Aistit auki –kierroksen tavoitteena on antaa myös virikkeitä senioreiden kanssa toimivien henkilöiden työhön. Kierroksille ovat lämpimästi tervetulleita eri keskusten ohjaajat ja hoitohenkilökunta.

Joutavatko seniorit museoon?

HAITARITEHTAALTA KIINANMUURILLE JA KILOMETRITALOON LILA HEINOLA

Vapriikin kuva-arkiston Virkistävät valokuvat -hanke houkutteli ikäihmisten muistoja esiin

Minna Eloranta ja ryhmä koukkuniemeläisiä Aistit auki! -kierroksella. Kuva: Susanna Lyly.

Koukkuniemen päiväkeskuksen ryhmä katselemassa Tampere-aiheisia valokuvia marraskuussa 2009. Vas. Lila Heinola, Anja Relander, Leila Mäkinen, opiskelija Tuula Leppänen, Hilkka Kuivasto, Eeva Tanskanen, Toini Tuominen, Rauha Nieminen, Tatu Rajala. Kuva: Velijoonas Jokinen / Vapriikin kuva-arkisto.

Vapriikin kuva-arkisto on tarjonnut jo kahden vuoden ajan palveluitaan Tampereen kaupungin päiväkeskusten, korttelikerhojen ja vanhainkotien asiakkaille. Virkistävät valokuvat -hankkeen vetäjä Lila Heinola pakkaa kassiinsa videotykin ja läppärin. Niiden avulla hän vie Tampere-aiheiset valokuvat ikäihmisten pariin. Valokuvien katseluhetki on aina tervetullutta vaihtelua arkipäivään. Tampereen tunnetut kadut, rakennukset ja torit palautuvat kuvien avulla helposti mieleen. Vanhoista kaupoista, kouluista ja tehtaista syntyy vilkasta keskustelua. Rakennusten nimiä ja asukkaita on hauska muistella. Mariankadun synnytyslaitosta kutsuttiin haitaritehtaaksi, pit-

kä kerrostalo oli Kalevassa Kiinanmuuri ja Pyynikillä Kilometritalo. Valokuvat ovat pääasiassa valokuva-arkistosta, mutta myös osallistujat tuovat omia valokuvia katseltaviksi. Oman elämänkaaren muistelu yhdessä muiden kanssa lähentää ryhmäläisiä ja keskustelu jatkuu tilaisuuden jälkeenkin kahvikupin äärellä. Jokainen Virkistävät valokuvat –kokonaisuus sisältää useita tapaamisia, jotka tarjoavat mahdollisuuden valokuvien ja omien muistojen jakamiseen. Osa kokonaisuuksista huipentuu yhdessä koottavaan valokuvanäyttelyyn. Näyttelyiden välityksellä tamperelaiset valokuvat ovat yhä useampien ikäihmisten tavoitettavissa.

Joutavatko seniorit museoon?

TAIDETTA LIVENÄ JA VERKOSSA

– Pirkanmaan aluetaidemuseon tulevia ja olevia palveluja ikäihmisille

RAKAS RAIKAS FROTEE RITVA PALO-OJA

MARJA-LIISA LINDER

Tampereen taidemuseon virallinen nimi on koko komeudessaan Tampereen taidemuseo – Pirkanmaan aluetaidemuseo. Aina silloin tällöin joku tiedusteleekin, missä aluetaidemuseo sijaitsee ja mitä siellä nyt mahtaa olla esillä. Myönnettäköön, että epämääräisempää nimeä kuin ”aluetaidemuseo” on vaikea keksiä. Asiaa ei yhtään paranna se, että nimikukkanen ei tarkoita ’museota’ kokoelman ja rakennuksen merkityksessä, vaan Tampereen taidemuseon alueellisia palveluja Pirkanmaalle. Varsinkin tamperelaista veronmaksajaa ilahduttanee tieto, että niiden järjestämistä varten Tampereen taidemuseon ylläpitäjä Tampereen kaupunki saa korotettua valtionapua. Suomessa on 16 aluetaidemuseota, mutta tamperelaiset voivat ylpeillä sillä, että hehkulampun tavoin tämäkin

innovaatio otettiin Tampereella käyttöön ensimmäisten joukossa: ensin kokeiluna vuodesta 1974 alkaen ja vakinaistettuna vuonna 1980. Aluetaidemuseo tarjoaa hyvin konkreettisia palveluja, joita esimerkiksi palvelukeskukset ja vanhainkodit ovat tervetulleita käyttämään. Näkyvimpiä ovat lainattavat kiertonäyttelyt, joita jo pitkään on erityisen ahkerasti tilattu ikäihmisten toimintatiloihin. Vaikka useat nykyään halutessaan pääsevätkin taidemuseoon, kaikki eivät – silloin kiertonäyttely voi tuoda taiteen ihmisen omaan ympäristöön. Aluetaidemuseon kiertonäyttelyt samoin kuin taidemuseon näyttelyt tarjoavat nimenomaan mahdollisuuden päästä kuvataiteen äärelle – eivät pakota. Eikä kaikesta näkemästään tarvitse pitää, vaikka se tulisi taidemuseosta kuraattorin taiteeksi määrittelemänä - reipas ärtymys on terve reaktio taideteokseen, vaikka näyttelyn kokoaja siihen ei ole pyrkinytkään. Pirkanmaan aluetaidemuseon kiertonäyttelyissä halutaan luonnollisesti ottaa huomioon seniorien kiinnostuksen kohteet ja toivomukset. Mukana on muistoja ja nostalgiaa ja myös ihan uusia juttuja – joskus samassa paketissa, niin kuin Anna Amerikan mummu ja takametsien miehet -näyttelyssä, jossa nykyvalokuvataiteilijat Nina Korhonen ja kuvanneet ikäihmisten elämää. Tulossa on myös, hitaasti mutta varmasti, vanhenemista ja vanhuutta käsittelevä verkkoohjelma, joka perustuu Tampereen taidemuseossa esillä olleeseen Pitkältä tieltä – Vanhenemisen ja vanhuuden kohtaamisia -näyttelyyn. Netissä tavataan!

Froteen pehmeys, kirkkaat värit ja raikkaus vievät meidät arjen hetkiin, tavallisten asioiden päivittäisiin muistoihin. Vapriikin Rakas raikas frotee -projektissa Pispan palvelukeskuksen kädentaitojen asiakkaat saivat käsiinsä tutut Finlaysonin froteet 1960-, 70- ja 80-luvuilta. Niistä syntyi taidetta, joka esiintyy syksyllä 2010 Kirjastotalon puiston työmaa-aidoissa sekä Finlaysonin alueen Mediatunnelissa ja Vapriikissa. Projektiin valittu taiteilija Niran Baibulat toi froteeseen uuden ulottuvuuden soveltamalla käsittelyyn sokerikovetusmenetelmää. Tällä menetelmällä valmistettiin sokeripakkauksista värikkäitä froteetiiliä ja käytetyillä pakasterasioilla froteekuutioita, joista taiteilija kokosi näyttävän tilateoksen. Se ja froteemuuri ovat esillä Vapriikissa vuoden loppuun. Ruudulliset froteepyyhkeet antoivat inspiraation kovetetuille skottihameille, jotka esittäytyvät Mediatunnelissa lokakuun alkupäiviin asti. Rakas raikas frotee -hankkeen kotona asumista tukeva projekti on ylittänyt odotukset. Ikäihmiset tempautuivat mukaan ja antoivat mielikuvitukselleen siivet. Valtava innostus vallitsi koko Pispan palvelukeskuksessa – ja lopputulos ylittää palvelukeskuksen ja museon henkilökunnan sekä taiteilijan huimimmatkin toiveet. Projektin toinen osa on käynnistymässä. Siinä laitoshoidossa olevat ikäihmiset Koukkuniemessä ja Kaupissa saavat käsiinsä rakkaan ja raikkaan froteen.

Aila Mäkelä

Anne-Mari Lehto Anne-Mari Lehto

Anne-Mari Lehto

MUSEOKOKOELMIEN HOITO TEHOSTUU

- KOKOELMAKESKUS KÄYTTÖÖN 2012 Logistiikka ja kokoelmien hallinta helpottuu Kokoelmakeskuksen käyttöönoton myötä Vapriikki, Tampereen taidemuseo ja Sara Hildénin taidemuseo luopuvat vaiheittain nykyisistä, eri puolilla kaupunkia sijaitsevista kokoelmavarastoistaan. Museokokoelmien keskittäminen yhteen paikkaan tuo mukanaan logistisia etuja ja taloudellisia säästöjä sekä helpottaa merkittävällä tavalla kokoelmien hallintaa. Kokoelmakeskukseen räätälöidään ilmastollisesti kontrolloidut säilytystilat eri materiaaleista valmistetuille esineille ja taideteoksille, mikä edesauttaa kulttuuri- ja taidehistoriallisesti merkittävän materiaalin säilymistä tulevillekin sukupolville.

Tamperelaisten museoiden pitkäaikainen haave toteutuu vuonna 2012, kun museoiden yhteisvarasto eli Kokoelmakeskus valmistuu. Kymmenen kilometrin päässä Tampereen keskustasta sijaitsevaan Kokoelmakeskukseen tulee säilytystilat yli 400 000 museoesineelle ja taideteokselle ja työtilat lähes 30 museokokoelmista vastaavalle työntekijälle. Tähän 2500 m² laajuiseen halliin pystytetään kuormalavahyllyä syksyllä 2010. Kuva: Jyrki Järvinen

Lähes 10 000 m² suuruisen entisen teollisuuskiinteistön korjaukset museonormit täyttäväksi säilytystilaksi alkoivat keväällä 2009. Korjaustöitä edelsi vuoden mittainen hankesuunnitteluvaihe, jonka aikana määriteltiin tilojen käyttötarpeet, tilajaot ja kokoelmien säilymistä edistävät olosuhdevaatimukset. Kiinteistön korjaus toteutetaan kaksivaiheisena: ensimmäinen vaihe valmistui toukokuussa 2010 ja koko kiinteistö luovutetaan käyttöön keväällä 2012. Kokoelmakeskuksesta saavat omat ilmastollisesti kontrolloidut säilytystilansa niin pientavara, tekstiilit, koneet, arkistomateriaali kuin taideteoksetkin. Kuva: Tiina Paavola

Ei vain omille kokoelmille Kokoelmakeskukseen tullaan sijoittamaan Tampereen kaupungin museotoimen hallinnoimien historiallisten museoiden esine- ja arkistokokoelmat ja valtaosa Tampereen taidemuseon ja Sara Hildénin museon kokoelmista. Tilavaraus on tehty myös Poliisimuseon ja Jääkiekkomuseon kokoelmille, samoin säilytyspaikan keskuksesta saavat Haiharan museosäätiön kokoelmat. Kokoelmakeskuksen pitkän tähtäimen visiossa siintää varastointi- ja kokoelmanhoitopalveluiden tarjoaminen myös muille pirkanmaalaisille museoille.

Museoesineiden tutkimus, hoito ja konservointi siirtyvät Kokoelmakeskukseen vuonna 2012. Kuvat: Sirpa Virolainen

Suomen mittakaavassa ainutlaatuinen hanke Tampereen kaupunki on ensimmäisten suomalaisten kuntien joukossa toteuttamassa ajatusta museoiden kokoelmakeskuksesta, joka ei toimi pelkästään esineistön ja taideteosten säilytyspaikkana, vaan jossa myös toimitaan aktiivisesti. Museokokoelmien ja museaalisen tietotaidon – mm tutkijat, eri alojen konservaattorit, museomestarit – sijoittaminen fyysisesti samaan rakennukseen edistää kokoelmien säilyvyyttä ja luo mahdollisuudet uudentyyppisiin ja innovatiivisiin yhteistyömalleihin museoiden välillä. Tämä kaikki heijastuu myös asiakkaille: museoiden kokoelmia koskevat esinetiedustelut, lainapyynnöt ja esim. vanhan esineistön säilytykseen liittyvät neuvontapalvelut ovat muutaman vuoden kuluttua saatavilla saman katon alta.

UUTISIA UUTISIA UUTISIA UUTISIA UUTISIA UUTISIA UUTISIA UUTISIA Muumit palasivat Japanista kotiin odottamaan uusia matkoja maailmalle

Tampereen taidemuseon Muumilaakson järjestämä kiertonäyttely Japanissa on päättynyt. Se keräsi kaikkiaan 187 423 kävijää yhteensä seitsemässä kaupungissa. Kierros alkoi viime vuoden maaliskuussa Osakassa, kiersi muun muassa Tokiossa ja Sapporossa ja päättyi viime maaliskuun lopussa Hiroshimaan. Muumilaakson yhteistyökumppani ja näyttelyn järjestäjä Japanissa, Toei Company, oli erittäin tyytyväinen kävijämääriin ja näyttelyn saamaan vastaanottoon. Yksin Tokiossa näyttelyssä kävi kahdessa viikossa liki sama määrä ihmisiä kuin Muumilaaksossa käy vuosittain. Viimeinen näyttely Hiroshimassa keräsi lähes 50 000 kävijää. Kun lasketaan mukaan viime vuoden Tanssiva Muumilaakso -reproduktionäyttely Picture Book Museumissa Fukuokassa eteläisellä pääsaarella, nousee Muumilaakson viimeisimmän näyttelykierroksen kävijämäärä Japanissa yli kahdensadantuhannen. Seuraavan kerran muumit matkustavat tämän vuoden lopulla Manchesteriin Englantiin. Ensi vuodelle on suunnitteilla uusi Japanin kiertonäyttely Tove Janssonista ja muumeista yhteistyössä Book Globen kanssa.

Uudistuneella vuosikortilla paljon etuja koko vuodeksi

Tampereen taidemuseon, Muumilaakson, TR1-taidehallin ja Mediamuseo Rupriikin yhteisellä vuosikortilla pääsee tutustumaan museoihin ja näyttelyihin vuoden ajan ostopäivästä. Kortin voi hankkia museoiden lipunmyynneistä hintaan 30 euroa. Lisäetuna vuosikortin hankkija saa lahjaksi taidejulkaisun sekä tarjouksia TR1 Taidehallin/Rupriikin, Muumilaakson ja Tampereen taidemuseon museokaupoista. Kortilla pääsee Vapriikkiin ryhmälipun hinnalla ja kaksi yhden hinnalla Trafiikkimuseoihin. Katso lisää www.tampere.fi/taidemuseo

Tammerkoski ja kosken kaupunki -kirja joulumarkkinoille

Tammerkoski-kirja kertoo Tammerkosken ja sen rantamille syntyneen kaupungin vaiheista: Siitä kuinka pienestä sisämaan teollisuuskaupungista on kasvanut innovatiivisen yrittämisen ja korkeatasoisen koulutuksen ja kulttuurin kaupunki. Julkaisusta tulee ulkoasultaan tyylikäs ja sisällöltään korkeatasoinen. Artikkeleita on tilattu monilta nimekkäiltä tutkijoilta ja Tampereen tuntijoilta. Kuvituksesta tulee runsas ja näyttävä. Julkaisu tulee soveltumaan niin lahjakirjaksi tamperelaisille kuin tuliaiseksi kauemmaksikin. Kirja ilmestyy marraskuun lopussa. Kirja kustannetaan yhteistyössä Tammerkoski ja kosken kaupunki -näyttelyn pääyhteistyökumppaneiden, Aamulehden, Gasumin ja Pirkanmaan Osuuskaupan sekä yhteistyökumppaneiden Cityconin, Sampo Pankin, Tampereen Sähkölaitoksen ja Varman kanssa.

Solmu

Seurasitko vierestä, kun maan ensimmäinen jäähalli nousi Hakametsään vuonna 1965? Muistatko nähneesi aloittelevan Negativen keikalla Tammerfestissa? Olitko paikalla, kun Ruotsin kuninkaalliset kävivät viimeksi Tampeerella? Solmu on Tampereen museoiden uusi sosiaalinen museopalvelu. Haluamme parantaa museopalveluiden ja yleisön välistä kommunikointia ja aktivoida aineiston keräämiseen sekä jakamiseen. Jotta paikallista elämää ja ilmiöitä saataisiin tallennettua ja dokumentoitua monipuolisesti ja kattavasti, haastamme museoasiakkaat jakamaan ajatuksia! Solmu löytyy osoitteesta www.museosolmu.fi Solmu toimii nettigallerioiden tavoin: Kuka tahansa asiasta kiinnostunut voi ladata tiedostoja Solmuihin. Tällä hetkellä aktiivisesti toimii mm. Eläimellinen Tampere -solmu, jossa voit kertoa tarinoita luonnosta ja eläimistä kaupungissa. Erityisesti Solmuun voi laittaa esille kuvia, videoita, ääninäytteitä ja myös lahjoittaa otoksiaan Vapriikin kuva-arkistolle. Vapriikin henkilökunta osallistuu keskusteluun ja kommentoi kaupunkilaisten luontokokemuksia.

Karhukirja ilmestyi

Vapriikki on julkaissut kirjan Karhun vuosi. Julkaisu liittyy samannimiseen näyttelyyn, joka on esillä Vapriikissa 9.1.2011 asti. Lähes 200-sivuinen kirja on kattava teos suomen kansalliseläimestä myyttisenä metsän kuninkaana, ristiriitaisia tunteita herättävänä suurpetona ja muinaissuomalaisten palvottuna jumalana. Karhun vuosi, toimittanut Marjo Meriluoto-Jaakkola, kirjoittajina mm. professori Juha Pentikäinen, FT Ilpo Kojola ja dosentti Osmo Pekonen. Tieteellisenä asiantuntijana Luonnontieteellisen museon amanuenssi FT Tomi Kumpulainen Vapriikista. 192 s. Tampereen museoiden julkaisuja 109, Tampere 2010, 35€.

Dora Jungin liinat tulevat myyntiin

Vapriikin Dora Jung – pellavan lumo –näyttelystä (2007-2009) tuli suositumpi, kuin uskallettiin odottaa. Moni museokävijä kyseli tuolloin, mistä kauniita pellavaliinoja voisi ostaa omaan kotiin. Nyt toive toteutuu. Ensi talven aikana tulevat markkinoille ensimmäiset Dora Jung –liinat, joiden joukossa mm. suomalaista mäntymetsää upeasti ja tyylitellysti kuvaava Kaarna ja Suomen itsenäisyyden juhlavuonna 1967 markkinoille tullut Kielo. Valmistaja on Lapuan Kankurit . Asiantuntijoina toimivat Dora Jungin suku ja Vapriikki. Liinoja tulee myyntiin mm. Vapriikin museokauppaan. Tiedustelut puh. 03 5656 6772.

UUTISIA UUTISIA UUTISIA UUTISIA UUTISIA UUTISIA UUTISIA UUTISIA 30

NÄYTTELYKALENTERI

SEURAA MYÖS MUSEOIDEN NETTISIVUJA!

Mediamuseo Rupriikki

TR1

Vapriikki

Mediamuseo suljettu 5.10. asti näyttelyvaihdon vuoksi 6.10.2010 Mediamuseo Rupriikki avautuu

Fabrication – Finlayson 190-vuotisjuhlanäyttely

Karhun vuosi

KADULLA – kolmekymmentä vuotta katukuvia, Erkki Salomaa

Inrō – avain samuraiden aikaan

Muumilaakso koko vuoden Tanssiva Muumilaakso

Sara Hildénin taidemuseo Olotila OK! ja muuta uutta taidetta

11.9.–21.11.2010 Kaksitoista nuorta suomalaista taiteilijaa, mielenkiintoisia ja suurimmaksi osaksi ennen näkemättömiä teoksia, tuoreita ajatuksia ja uusia kokemuksia.

Laila Pullinen - piirustuksia ja pienoisveistoksia

4.12.2010–30.1.2011

Tampereen Taidemuseo Tuulikki Pietilän muistonäyttely

2.10.2010–9.1.2011 Esillä suomalaisen taidegrafiikan klassikon, professori Tuulikki Pietilän monipuolista tuotantoa. Museon kokoelmiin kuuluu satoja Pietilän vedoksia, jotka sekä taitavan tekniikkansa että vaihtelevien teemojensa myötä vievät matkalle ympäri Eurooppaa.

Purnu-ryhmä

2.10.2010–9.1.2011 Vuonna 1967 järjestettiin ensimmäinen kesänäyttely Purnussa Orivedellä. Nyt alkuperäiset Purnu-ryhmäläiset Taisto Ahtola, Erik Enroth, Unto Koistinen, Pentti Melanen, Ernst Mether-Borgström, Tuulikki Pietilä ja Aimo Tukiainen täyttävät museon keskikerroksen teoksillaan.

Matti Alapoti

2.10.2010–9.1.2011 Tamperelaisen Matti Alapotin näyttely esittelee taiteilijan rikasta ja monimuotoista tuotantoa viime vuosilta ja vuosikymmeniltä.

22.8.–26.9. Tutut retrokankaat sekä uudemmat kuosit nähdään mm. veistoksina, installaatioissa ja asuissa. Näyttely on kunnianosoitus suomalaiselle suunnittelulle tuoden esiin tämän päivän osaajia.

22.8.–19.9. Ihmisiin tutussa tai oudossa ympäristössä liittyy samankaltaisuutta, mutta samalla aina jotakin erityistä. Näyttely on retrospektiivinen, takautuva kokonaisuus runsaan 30 vuoden katukuvauksesta. Valokuvakeskus Nykyaika

manSEDANse

4.–10.10. Viidettä kertaa järjestettävä elektronista musiikkia ja taidetta esittelevä manSEDANse-festivaali tarjoaa viikon ajan luentoja, installaatioita, työpajoja ja taidetta. Luennoille ja näyttelytilaan manSEDANsen ajan ilmainen sisäänpääsy.

Minna Jatkola

9.1.2011 asti Karhun vuoden kuluessa mesikämmen tulee tutuksi myyttisenä metsän kuninkaana ja pyyntiyhteisön jatkuvuuden turvanneena jumalana. Rinnalla kulkee vahva tietopaketti karhusta luontokappaleena. 20.3.2011 asti. (Huom! Muuttunut avoinnaoloaika) Vapriikin näyttely Inrō – avain samuraiden aikaan esittelee pari sataa toinen toistaan upeampaa inrōa suomalaisesta yksityiskokoelmasta. Niiden kautta avautuu näkymä kiehtovaan ja eksoottiseen Japaniin. Marika Tamminen

Aika leikkiä - lelulaatikon aarteita

Leikkikalujen ja leikin historiasta kertova näyttely esittelee ulko- ja kotimaisia leikkikaluja. Nukkemuseossa on 2010 esillä myös peltileluja Hannu Pekkarisen yksityiskokoelmasta.

Tampere 1918

Tampere sisällissodan pyörteissä

Tammerkoski ja kosken kaupunki

Off Season, Anne Hämäläinen

25.9.–17.10. Normandian kesä on ohi ja turistit ovat poistuneet. Rannat ovat autioita, taivas harmaa ja hotellit tyhjiä. On aika antaa puheenvuoro hotellin patjalle, pyykkikoneelle, ala-aulan vahtikoiralle ja uima-altaalle. Valokuvakeskus Nykyaika

Taiteilijat 2010

31.10.–5.12. Näyttely tarjoaa läpileikkauksen tämän hetken suomalaisesta kuvataiteesta. Suurin osa teoksista on uusia, ennennäkemättömiä ja edustettuna ovat kaikki kuvataiteen lajit.Näyttely on esillä TR! Taidehallissa, Taidekeskus Mältinrannassa ja Galleria Nottbeckissa. Suomen Taiteilijaseura

Tampereen historia kylästä kaupungiksi.

Innovaatiot

Paikallisen teknisen osaamisen historiaa ja nykypäivää.

Petr Daniel

Jääkiekkomuseo Kenkämuseo Luonnontieteellinen museo avautuu Vapriikissa 9.12.2010

Matti Alapoti Antti Sompinmäki

Tove Jansson

Hanna Vahvaselkä

ManSEDANse

TAPAHTUMAKALENTERI

SEURAA MYÖS MUSEOIDEN NETTISIVUJA!

KIVIMUSEO

Marraskuu ja joulukuu

RUPRIIKKI

Lokakuu

Syyskuu

3.10. Tampereen päivänä museoon vapaa pääsy

Rupriikki suljettuna näyttelyvaihdon vuoksi 6.9.–5.10.2010

Marraskuu

14.11. Isänpäivänä isät ilmaiseksi museoon

Lokakuu

28.11. Adventtisunnuntaina ilmainen sisäänpääsy museoon

Tampereen päivänä 3.10. museoon vapaa pääsy

6.10.Rupriikki avautuu

20.11. Lasten oikeuksien päivänä alle 16-vuotiaat maksutta museoon. Opastus klo 13

SARA HILDÉNIN TAIDEMUSEO

Joulukuu

Aistit auki! erityisryhmille Syyskuussa 2010 alkavat täysin esteettömät Aistit auki! –kierrokset erityistä tukea tarvitseville. Soveltuu kaikille ikäryhmille. Kohderyhmiä mm. erityisopetuksessa olevat lapset ja nuoret sekä erilaiset kuntoutusryhmät ja kerhot. Kierroksen kesto n. tunnin. Lippu 2 €/hlö (tamperelaiset koulut ja päiväkodit maksutta), maksuton opastus. Kierros on suunnattu ainoastaan ryhmille ja ennakkoilmoittautuminen on välttämätön, tiedustelut ja varaukset puh. (03) 5654 3500.

Marraskuu

27.11.–23.12. Tallipihan joulukylä Tallipiha muuttuu tunnelmalliseksi joulukyläksi. Viehättävät myymälät ja kahvila avoinna joka päivä klo 10–18 (suljettu 6.12.). Vanhassa tallissa seimi, aasi ja lampaita. Talli avoinna klo 10.00–17.30. Joulukaruselli päivittäin 19.12. saakka klo 10.30– 7.30. Hevosajelua, ponitalutusta la-su klo 11–17. Joulutori viikonloppuisin klo 10–17. Vapaa pääsy! www.tallipiha.fi

TAMPEREEN TAIDEMUSEO

14.11. Isänpäivänä isät ilmaiseksi museoon

Ilmainen sisäänpääsy museoon adventtisunnuntaina 5.12, 12.12 ja 19.12. Opastus 12.12. klo 11 ja 13

MUUMILAAKSO

Taidetorstait senioreille ja työttömille Ks. Senioripäivät s. 40

TALLIPIHA Syyskuu

Lokakuu

3.10. Tampereen päivänä museoon vapaa pääsy Jännittävät Taikatalvikierrokset tulevat taas! Kierroksia järjestetään päiväkotiryhmille tilauksesta. Tiedustelut puh. (03) 5656 6578

Antti Sompinmäki

Aistit auki! ikäihmisille Ikäihmisille suunnatut toiminnalliset ja moniaistisuuteen perustuvat kierrokset syyskuusta marraskuuhun. Kierroksen kesto n. tunnin. Lippu 2 €/hlö, maksuton opastus. Kierros on suunnattu ainoastaan ryhmille ja ennakkoilmoittautuminen on välttämätön, tiedustelut ja varaukset puh. (03) 5654 3500.

Jari Kuusenaho

Lokakuu

3.10. Tampereen päivänä museoon ilmainen sisäänpääsy

Yleisöopastukset sunnuntaisin klo 13.00

Syksyllä Muumilaaksossa järjestetään opastuksia liittyen Tampereen taidemuseon Tuulikki Pietilän muistonäyttelyyn. Tuulikki Pietilän kädenjälki näkyy myös Muumilaakson kolmiulotteisissa muumikuvaelmissa. Pietilän teoksiin voi tutustua ensin Tampereen taidemuseon opastuksella klo 15 ja jatkaa sitten Muumilaaksoon kuulemaan lisää hänen tuotannostaan klo 16. Myynnissä yhteislippu molempiin museoihin. Opastukset Muumilaaksossa sunnuntaisin 10.10., 24.10., 7.11. ja 21.11. klo 16

Yleisöopastus sunnuntaisin klo 15

Susanna Lyly

Marraskuu

Sunnuntaina 12.9. Sadonkorjuujuhlat klo 11–17 Tallin torilla sadonkorjuutuotteiden sekä käsitöiden myyntiä. Hevosajelua, ponitalutusta. Terassilta herkkuja, mm. loimulohta. Hanurimusiikkia klo 12–16. Tallipihan myymälät ja kahvila avoinna. Vapaa pääsy!

Keskiviikkona 17.11. klo 13 Vauvan kanssa museoon! Hidastempoisella kierroksella pienten lasten kanssa liikkeellä olevat vanhemmat saavat tilaisuuden tutustua taiteeseen omassa tahdissaan. Kierroksella opas on mukana kertomassa teoksista ja taiteilijoista. Vaunuilla kulku on mahdollista koko museossa. Opastus sisältyy pääsylipun hintaan, ei ennakkoilmoittautumista.

Lokakuu

La–Su 2.–3.10. Suuri käsityöläistapahtuma Tampereen päivinä: la klo 10–17, su klo 10–18 Suuri joukko kädentaitajia töineen ja taitoineen, lisäksi työnäytöksiä. Hevosajelua, ponitalutusta klo 11–17. Pelimannimusiikkia klo 12–16. Tallipihan myymälät ja kahvila avoinna. Vapaa pääsy! Tallipiha

Tallipiha

Helena Yli-Kerttula

Tove Jansson

TAPAHTUMAKALENTERI

SEURAA MYÖS MUSEOIDEN NETTISIVUJA!

TR1 Syyskuu

Yleisöopastukset Fabrication –

Finlayson 190-vuotisjuhlanäyttely

Sunnuntaina 12.9. ja 26.9. klo 14

18.9. klo 13 Vauvaopastus Hidastempoinen opastettu kierros pienten lasten kanssa liikkeellä oleville vanhemmille. Esteetön kulku vaunuille.

Lokakuu

15.17.10. Taidekirppis Lähialueen taiteilijat ja taideopiskelijat myyvät teoksiaan

Joulukuu

11.–12.12. Modus Market Pirkanmaan muotoiluyhdistyksen Moduksen joulumyyntitapahtuma. Tarjolla muotoilua, taidekäsityötä, grafiikkaa, mukana myös museokaupat.

VAPRIIKKI Yleisöopastukset sunnuntaisin klo 14

Syyskuu

Keskiviikkoluennot yhteistyössä Tampereen työväenopiston kanssa Vapriikin auditoriossa klo 18 Klo 17 opastus Inrō – avain samuraiden aikaan näyttelyyn 15.9. FT Seija Jalagin: Samuraiden saattueissa, riisipelloilla ja temppelin puutarhoissa – Edo-kauden Japani 1603–1868 22.9. Tutkija Mikiko Tokoyoda: Arjen kauneutta inro-rasioista lakkatöihin 29.9. Professori Ilmari Vesterinen: Geishan salattu maailma HUOM. Tammerkosken patotyömaa saattaa aiheuttaa pieniä muutoksia luennon alkamisajankohtaan. Ilmoitamme muutoksista: www.tampere.fi/vapriikki, Vapriikin sähköpostilistalla ja Facebook-viesteissä. ModusMarket

Lokakuu

Marraskuu

Perjantaina 15.10. KARHUNPEIJAISET

Keskiviikkoluennot Vapriikin auditoriossa klo 18 klo 17 opastus Inro – avain samuraiden aikaan -näyttelyyn, 6.10. ja 13.10. opastukset Karhun vuosi -näyttelyyn. 6.10. Professori Ilmari Vesterinen: Hokkaidon saaren ainut ja heidän karhukulttinsa. 13.10. Professori Juha Pentikäinen: Karhujen ja mansien mailla. 20.10. Kääntäjä Sami Hilvo: OKŌ – japanilaisesta suitsukekulttuurista. 27.10. Arkkitehti Sirkkaliisa Jetsonen: Hämäryys ja hetkellisyys – japanilaisen talon ja puutarhan vuoropuhelusta. Sunnuntaina 3.10. Tampereen päivä Vapriikin näyttelyihin vapaa pääsy. Museokaupassa tarjouksia. Museoravintola Valssin lounas klo 12–15 (12,50/8,30€). Sunnuntaina 10.10. NALLEPÄIVÄ klo 13–16 Perheille ja kaikille nallekarhujen ystäville Klo 14 opastus Karhun vuosi -näyttelyyn. Oppaana Ursus Arctos Marcus. Opastus pääsylipun lunastaneille. Muihin päivän tapahtumiin vapaa pääsy. klo 13–16 Nalletarinat talteen Iltapäivän aikana kerätään tarinoita nalleista. Tule ja kerro, miksi nallekarhusi on sinulle tärkeä. Ota nalle mukaan niin valokuvaamme teidät yhdessä. klo 13–16 Nalleneuvola Tuo nalle tai muu pehmo neuvolaan. Neuvolassa hoidetaan nallen haavat ja naarmut sekä punnitaan paino. Nallen kunto kirjataan neuvolakorttiin. Yhteistyössä: Mannerheimin Lastensuojeluliiton Tampereen osasto ry. klo 13–16 Nallesairaala Suomen ainoa toimiva Nallesairaala hoitaa kaikkia pehmokavereita takaisin omistajansa halattavaksi. Toivottomatkin tapaukset on hoidettu parhaaseen mahdolliseen kuntoon. klo 16 Nukketeatteri Nirunaru: Brumbo ja tähdet Avaruusseikkailun kesto on 30 min, ja se soveltuu yli 3-vuotiaille. Antti Sompinmäki

Keskiviikkoluennot Vapriikin auditoriossa klo 18 Klo 17 opastus Inro – avain samuraiden aikaan -näyttelyyn 3.11. VTM Ronny Ronnqvist: Miekka - samurain sielu 10.11. FM Minna Valjakka: Siveltimen ja miekan tie – samurait taiteilijoina 17.11. FM Raija Lemmetyinen: Japanin kielestä – jotain vaikeaa ja jotain helppoa. 24.11. TTT Merja Karppinen: Samuraiden perintö japanilaisessa johtamisessa

klo 18.30 Luento Karhunmetsästäjä Matti Myllynen: Karhunmetsästys tänään. klo 19 Opastus Karhun vuosi -näyttelyyn Oppaina professori Juha Pentikäinen ja samaanitaiteilija Susanna Aarnio. klo 19.45 Peijaisillallinen Liput: 48€ sis. luennon, opastuksen näyttelyyn sekä illallisen. Ilta päättyy noin klo 22.30. Ennakkoilmoittautuminen sunnuntaihin 3.10. mennessä: vp@tampere.fi tai puh. 03 5656 6966

Lauantaina 6.11. klo 14 Kalligrafian työpaja Pajassa tutustutaan siveltimellä kirjoittamiseen, kesto noin 2h. Pajamaksu 15 € sis. pääsyn Vapriikin näyttelyihin. Ennakkoilmoittautuminen Vapriikin neuvontaan, puh. 03 5656 6966, rajoitettu osallistujamäärä. Pajan vetää FM Mirja Paatero.

Sunnuntaina 31.10. KUMA ELI KARHU JA NOUSEVAN AURINGON PÄIVÄ Lasten museosunnuntai. Yli 5-vuotiaille. Liput 5 €/alle 12-vuotiaat maksutta.

Sunnuntaina 7.11. KALLIGRAFIAA

klo 12.30-16.30 Kasvomaalausta klo 14 ja klo 15.30 Paperia taitellen – origamia soveltaen Kesto noin 60 min. Pajan vetää Näpsä-käsityökoulu. Ennakkoilmoittautuminen paikan päällä Vapriikin neuvontaan. klo 14 ja 15.30 Karhun kierros -opastukset Kierrokset vetää TAITE.

klo 13 opastus Inrō – avain samuraiden aikaan -näyttelyyn Opastus pääsylipun lunastaneille. klo 14 Kalligrafialuento: FM Mirja Paatero:Työpöydän neljä aarretta Luennolle on vapaa pääsy. klo 15.30 Kalligrafian työpaja Pajassa tutustutaan siveltimellä kirjoittamiseen, kesto noin 2h. Pajamaksu 15 € sis. pääsyn Vapriikin näyttelyihin. Ennakkoilmoittautuminen Vapriikin neuvontaan, rajoitettu osallistujamäärä. Pajan vetää FM Mirja Paatero.

klo 14 ja klo 15.30 Maalauspaja Tutustutaan karhusatuun ja kuvitetaan satua. Maalauspajan vetävät taideohjaaja Outi Virtanen ja kuvataiteilija Noora Westerberg. Kesto noin 45 min. Ennakkoilmoittautuminen paikan päällä Vapriikin neuvontaan. klo 16.30 Mesikämmenen matkassa Työpajassa nautitaan annos iloisia karhuleikkejä ja lauluja maailmalta sekä kokeillaan karhuun liittyviä soittimia. Kesto noin tunti. Pajan vetää Kulttuuriosuuskunta Uulu. Yhteistyössä: Tampereen kaupungin kulttuuripalvelut ja museopalveluiden TAITE-yksikkö Antti Leinonen

Susanna Aarnio

Mirja Paatero

TAPAHTUMAKALENTERI ANIMEN YÖ 2010 Elokuvakerho Monroe järjestää jatkoa vuoden takaiselle loppuun myydylle Animen yölle. Animen yö 2010 -tapahtumassa nähdään kolme huipputeosta: Sydämen kuiskaus Ponyo Rantakalliolla Prinsessa Mononoke Yön täydeltä animea 13.11. klo 21 alkaen Kehräsaaressa Arthouse Cinema Niagarassa Liput 15 euroa – Cosplay-asussa 10 euroa! Lisätietoja luvassa osoitteessa www.filmiliekki.blogspot.com

Lauantaina 13.11. COSPLAY Liput Vapriikin näyttelyihin ja työpajoihin: 4 €, cosplay-puvussa 2 €. Cosplay-kisaan osallistuville vapaa pääsy. klo 14 Opastus Inrō – avain samuraiden aikaan -näyttelyyn klo 12-14 ja 15-17 Omakuva puhuu -paja Non-stoppina toimivassa pajassa otetaan valokuva. Jokainen muokkaa kuvansa ja kirjoittaa puhekuplansa: mitä omakuva tai cosplay-hahmo haluaa muille viestiä. Tule kuvattavaksi ja kokeile valokuvan ja kuvataiteen keinoja. Kuvat jäävät viikoksi esille Vapriikkiin. Pajan vetää Janina Ahlfors, TAITE.

klo 16 Avoin Cosplay-kilpailu. Vapaamuotoiseen cosplay-kilpailuun voi ilmoittautua paikan päällä tapahtumapäivän aamuna. Puvun aiheiksi sallitaan anime, manga, japanilaiset pelit sekä jrock-hahmot. Voit osallistua kilpailuun yksin tai kaverisi kanssa. Kilpailussa tuomaristo valitsee parhaat, jotka palkitaan kilpailun päätteeksi. Juontajana Kyuu Eturautti. Ilmoittautuminen klo 10–12 Kilpailijoiden valokuvaus klo 12–15 Kilpailu klo 16–17 Kilpailun järjestää Cosplay Finland Tour klo 12–15 Cosplay-valokuvaus Cosplay Finland Tourin kuvauspalvelu on avoinna kaikille halukkaille, jotka haluavat saada itsestään studiokuvan tapahtuman tunnelmissa. Tule yksin, kaksin tai vaikka pienessä ryhmässä. Kuvat julkistetaan tapahtuman jälkeen netissä osoitteessa http://kuvat.aniki.fi/. klo 13.45–17 Pikamanikyyrejä. Yhteistyössä: Hämeen Kosmetologikoulu. Klo 12–17 Tanssi- ja rytmipelejä Tule kokeilemaan reaktionopeuttasi ja rytmitajuasi. Peleinä mm. Pop’n Music, Beatmania IIDX sekä In The Groove PC. Toiminnasta vastaa Suomen Tanssipelaajat ry. Yhteistyössä myös: Tampereen kaupungin kulttuuripalvelut, Tampereen kaupungin nuorisopalvelut, Taidekaari, Taikalamppu-verkosto ja Vapriikin kuva-arkisto.

TAPAHTUMAKALENTERI Lauantaina 20.11. ANIME, MANGA JA JROCK Liput Vapriikin näyttelyihin ja työpajoihin: 4 €, cosplaypuvussa 2 €. klo 14 opastus Inro – avain samuraiden aikaan -näyttelyyn klo 11–15.30 teemaan sopiva karaoke Tule laulamaan tai katsomaan muiden esityksiä karaokehuoneeseen, tarjolla paljon animesta tuttuja kappaleita. Ohjelmana toimii ilmainen Ultrastar Deluxe ja laulaa voit yksin tai yhdessä kaverin kanssa. Biisilista: http://2010.tracon.fi/ohjelma/karaoke Klo 12–17 tanssi- ja rytmipelejä Tule kokeilemaan reaktionopeuttasi ja rytmitajuasi. Peleinä mm. Pop’n Music, Beatmania IIDX sekä In The Groove PC. Toiminnasta vastaa Suomen Tanssipelaajat ry. Klo 16 luento: animemusiikkivideot pintaa syvemmältä. Luennoitsijoina Tero ‘Sivis’ Nybacka ja Kyuu Eturautti. Yhteistyössä: AMV.fi klo 14.30 ja klo 16 Parapara-oppitunti Tunnille voi ilmoittautua päivän aikana ennakkoon. Kesto 45 minuuttia. Ei vaadi erityistä vaatetusta. Parapara on Japanista maailmalle levinnyt klubitanssi, joka perustuu ennen kaikkea käsien ilmaisuvoimaan ja niiden liikkeisiin. Oppituntia vetää kansainvälisestikin tunnustettu FinnPARAnoids eli Suomen ainoa virallinen paraparatanssiryhmä.

klo 14 ja klo 15.30 Origami Kesto noin 60 min. Pajan vetää Näpsä-käsityökoulu. Ennakkoilmoittautuminen paikan päällä Vapriikin neuvontaan.

Sunnuntaina 14.11 ISÄNPÄIVÄ Isät ilmaiseksi museoon! klo 14 opastus Karhun vuosi -näyttelyyn.

klo 11–17 Hidoi ry tutuksi Anime- ja mangayhteisö Hidoi ry on Tampereen seudulla toimiva yhdistys kaikille japanilaisesta animaatiosta ja sarjakuvista kiinnostuneille.

klo 13 Luento: Kynsien hoitoa ja lakkausvinkkejä. Yhteistyössä: Hämeen Kosmetologikoulu.

klo 15 Luento: FT Janne Sundell: Ihmisen ja karhun kohtaaminen karhun näkökulmasta Luennolle on vapaa pääsy.

Yhteistyössä: Tampereen kaupungin kulttuuripalvelut ja museopalveluiden TAITE-yksikkö

Joulukuu Joulun odotusta Lauantaina 4.12. klo 10–14 Teiskolaisemäntien perinteiset joulumarkkinat Yhteistyössä: Pohjois-Teiskon maa- ja kotitalousseura Museolaisten myyjäiset klo 10–14 Uniikkeja käsitöitä pukinkonttiin tai omaksi iloksi. Sunnuntaina 12.12. klo 15.30 Luciajuhla Tampereen Rudolf Steiner -koulun 3a:n oppilaat esiintyvät. Vapaa pääsy

Tulossa Lauantaina 29.1.2011 Kiai! Jaa-too! Japanilaiset taistelulajit esittäytyvät klo 14 Tampereen Judo ry klo 14.30 Tampereen Aikidoseura Nozomi ry klo 15 tatamin purku klo 15.30 Tampereen Iaidoseura ry klo 16 Tampereen Kendoklubi Fudo Kamae ry Tapahtumaan on vapaa pääsy. Yhteistyössä: Tampereen liikuntapalvelut.

klo 14.30 Luento: Meikkausvinkkejä. Yhteistyössä: Hämeen Kosmetologikoulu.

Jussi Sorjonen

Riitta Karttunen/FinnPARAnoids

Marika Tamminen

Suomen Muso Shinden Ruy yhdistys Ry

TAPAHTUMAKALENTERI SENIORIPÄIVÄT

Hau!

Päivien aikana seniorit pääsevät eurolla museoon ja voivat halutessaan osallistua maksuttomaan näyttelyopastukseen. Opastuksiin ovat tervetulleita myös muut museovieraat.

Kivimuseo

Perjantai 20.8., 17.9., 15.10. ja 5.11. Opastus klo 12

TR1 ja Rupriikki Torstaina 26.8., 4.11. ja 2.12. Opastus klo 13 Rupriikki ja klo 14 TR1 Taidehalli

Muumilaakso

Toven torstai 14.10. ja 18.11. Toven torstaina erityisesti senioreille suunnattu opastus klo 14. Aiheena Tove Janssonin elämä ja taide.

Sara Hildénin taidemuseo

Taidetorstait senioreille ja työttömille Olotila OK! ja muuta uutta taidetta 16.9., 7.10. ja 4.11. ja Laila Pullinen 9.12. Näyttelyn opastus klo 14

Tampereen taidemuseo Tiistai 19.10., 9.11. ja 30.11. opastus klo 14

Olen museoiden opaskoira Musti. Minulla on oma kerho, jonne ovat tervetulleita kaikki 7-12-vuotiaat tytöt ja pojat, jotka haluavat olla ensimmäisten joukossa nuuskimassa tiensä uusiin näyttelyihin! Luvassa on jännittäviä opastuksia, hauskoja työpajoja ja paljon muuta. Tule mukaan!

Vapriikki Perjantai 10.9. Klo 12 opastus Inrō – avain samuraiden aikaan -näyttelyyn Perjantai 1.10. Kuka sää oot? Klo 12 opastus Tammerkoski -näyttelyyn Perjantai 12.11. Klo 12 opastus Inrō –avain samuraiden aikaan -näyttelyyn Perjantai 3.12. Klo 12 opastus Karhun vuosi -näyttelyyn

Mustin museot: Amurin työläismuseokortteli, Muumilaakso, Sara Hildénin taidemuseo, Tampereen Kivimuseo, Tampereen taidemuseo, Vapriikki, Mediamuseo Rupriikki ja TR1. Mukana toiminnassa museopedagoginen yksikkö TAITE.

Kuinka liityt: Musti-kerhoon voi liittyä maksamalla vuosimaksun 20€ Vapriikin kassalle. Kerholaisilla on oma Musti-passi, jolla pääsee ilmaiseksi kaupungin museoihin sekä kerhon tapahtumiin. Liittymislahjana saat myös hienon kerhopaidan.

Kerhotapaamiset keväällä 2010 Tammikuu: vierailu Poliisimuseoon 13.1. klo 16.30 ja 17.30 Kerhotapaamiset syksyllä 2010: 12.9. klo 14 ja 15: Jääkiekkomuseo, Vapriikki. Tavataan ammattikiekkoilija. Helmikuu 20.2. Mediamuseo Rupriikki:taidemuseo. Filmityöpaja 13.10. klo 17-17.45 ja 18-18.45: Tampereen TAITEn toiminnalliset Kaikessa rauhassa -kierrokset Tuulikki Pietilän muistonäyttelyssä. Maaliskuu Vapriikki: Filmin katselu ja Olotila lasten OK! museopäivä 7.11. klo 14 21.3. ja 15: Sara Hildénin taidemuseossa -näyttely. Kierroksella mukana breakdance-taituri Jimi Kettunen ja TAITE Huhtikuu 25.4. Tampereen taidemuseo: Vuoden nuori taiteilija 12.12. Musti-kerhon joulujuhla Vapriikissa. Tammikuussa tutustutaan uuteen Luonnontieteelliseen museoon Vapriikissa.

Toukokuu 23.5. Maakuntamuseon arkeologit vievät kerholaiset maastoretkelle.

Tiedustelut puh. 03 5656 6966, vapriikki@tampere.fi

TAMPEREEN KIVIMUSEO www.tampere.fi/kivimuseo puhelin (03) 5656 6046 Hämeenpuisto 20 Aukioloajat ti-pe 9-17, la-su 10-18 Suljettu 6.12. ja 23.-26.12.2008

MUUMILAAKSO www.tampere.fi/muumi muumi@tampere.fi puhelin (03) 5656 6578 Hämeenpuisto 20 Aukioloajat ti-pe 9-17, la-su 10-18 Suljettu 6.12. ja 23.-26.12.2008

SARA HILDÉNIN TAIDEMUSEO www.tampere.fi/sarahilden sara.hilden@tampere.fi puhelin (03) 5654 3500 Särkänniemi Aukioloajat ti-su 11-18 Suljettu 6.12. ja 23.-25.12.2008

TAMPEREEN TAIDEMUSEO www.tampere.fi/taidemuseo tamu@tampere.fi puhelin (03) 5656 6577 Puutarhakatu 34 Aukioloajat ti-su 10-18 Suljettu 6.12. ja 23.-26.12.2008

VAPRIIKKI www.tampere.fi/vapriikki vapriikki@tampere.fi puhelin (03) 5656 6966 Tampellan alue Alaverstaanraitti 5 Aukioloajat ti, to-su 10-18, ke 11-20 Suljettu 6.12. ja 23.-26.12.2008

RUPRIIKKI JA TR1 www.tampere.fi/mediamuseo rupriikki@tampere.fi puhelin (03) 5656 6411 Finlaysonin alue Väinö Linnan aukio 13 Aukioloajat ti-su 10-18 Suljettu 6.12. ja 23.-26.12.2008