POLIISIMUSEO Suomen poliisin työn ja historian tulkkina T I I N A T U U L A S VA A R A-K A L E VA
Kirjoittaja työskentelee intendenttinä Poliisimuseossa
POLIISIN MUSEO KAIKILLE
Poliisimuseo on poliisin rahoittama, valtakunnallinen ja ammatillisesti hoidettu erikoismuseo. Se ohjaa poliisin museotoimintaa ja huolehtii alan historian tallennus-, tutkimus- ja näyttelytoimista. Poliisiammattikorkeakoulussa (Polamk) Tampereen Hervannassa toimivaan museoon kuluu myös Vantaan keskusrikospoliisissa (KRP) oleva Rikosmuseo. Poliisimuseo on ilmainen ja ympärivuoden avoin kaikille, tiistaista lauantaihin. Museoammatillisia henkilöitä on neljä, yleisön palvelusta huolehtii markkinointivastaava ja näyttelyitä pitävät avoinna siviilipalvelusmiehet ja vartiointiliike. Tallennus-, näyttely- ja tutkimustoiminnan lisäksi museo opettaa Polamkin opetussuunnitelman mukaisesti historiaa poliisiopiskelijoille ja Hälytyskeskuksien kurssilaisille. Poliisimuseo myös ohjaa Polamkin historia-aiheisia opinnäytetöitä. Vuosittain järjestämillämme nk. Poliisimuseopäivillä koulutamme poliisilaitosten historiayhdyshenkilöitä huolehtimaan oman alueensa menneisyydestä. Rikosmuseossa on opetusnäyttely, joka on avoinna vain KRP:n vieraille.
OPETUSNÄYTTELYITÄ ENNEN POLIISIMUSEOTA
Suomenlinnan Valtion poliisikoulun kursseihin kuului jo 1920-luvulla vierailut museoihin. Koulullakin oli oma havaintoluokka, näyttelytila. Sisäasiainministeriö (SM) kehotti maaherroja keräämään sopivia ”aineksia ja esineitä” museota varten ja vuonna 1933 oli kasassa jo 350 esinettä; miekkoja, ”kypärejä”, puhallustorvia, käsi-, jalka-, peukalo-, kaula- ja kuljetusrautoja. Tavoite oli koota poliisin historiamuseo, ei rikosmuseo, sen paikkaa ei vielä tiedetty.
24
MUSEOKELLO │ 2021
1970-luvun tavallisin poliisiauto oli Uudenkaupungissa valmistettu Saab. Vuodesta 1974 osa autoista maalattiin sinivalkoisin poliisitunnuksin. Kuva: Poliisimuseo, Anna Byckling
Maaherrat määrättiin vuonna 1936 edistämään rikosmateriaalien tallennusta. Rikostutkimuskeskuksen päällikön mukaan materiaaleja tuli mm. murhiin, itsemurhiin, sikiönlähdettämisiin, väärennöksiin ja murtoihin liittyen, lisäksi saatiin viinan valmistuksen ja salakuljetuksen ”kekseliäitä” välineitä. Kun keskus vakinaistettiin 10.12.1937, sinne tehtiin Rikosmuseo. Opetusnäyttely perehdytti poliiseja ”rikollisten menetelmiin”. Näyttelystä huolehtivat kriminaalilaboratorion tutkijat, jotka
