Vapaat Toimitilat 5B / 2014
TOIMITILOJEN ERIKOISLEHTI ■ PÄÄKAUPUNKISEUTU / UUSIMAA
5B 2014
MAHDOLLISUUKSIEN PAIKKA Meillä on liki miljoona neliötä toimivia tiloja ympäri Suomen. Myymälöitä. Toimistoja. Teollisuustiloja. Varastotiloja. Vuokrattavana. Meiltä. Tuumaile ja tutustu: www.pohjola.tiloja.fi
Pohjola Kiinteistösijoitus Oy Vuokraamme niin toimitiloja kuin asuntoja. Rakennamme uudet tilat tarpeesi mukaan. Hoidamme kiinteistöt puolestasi. www.pohjola.fi/kiinteistot
1
2
Vapaat Toimitilat 5B / 2014
KIINTEISTÖMANAGEMENT
J. JUHOLA OY
Vuokrataan toimitilaa Itämerenkatu 3, 00180 Helsinki Vuokrataan keskeisellä paikalla Helsingin Ruoholahdessa sijaitsevat hyväkuntoinen toisen kerroksen toimistohuoneisto ja kaksi katutason liiketilaa. Toisessa kerroksessa vapaata tstotilaa 200-546 m², käsittäen erikokoisia toimistohuoneita. Huoneisto on tarvittaessa jaettavissa pienempiin osiin. Katutasosta vuokrattavissa kaksi erillistä liiketilaa, jotka on mahdollista yhdistää yhdeksi tilaksi. Heti vapaana on 106 m² liikehuoneisto, jossa on suuret näyteikkunat. Viereinen 74 m² kulmahuoneisto vuokrattavissa 1.7. 2014 alkaen. Autopaikkoja mahdollisuus vuokrata viereisestä parkkitalosta.
Mestarintie 11, 01730 Vantaa Vuokrataan Vantaan Piispankylässä, Hämeenlinnanväylän läheisyydessä, korkeaa katutason varastotilaa 676 m². Tilan korkeus on 6 m. Tavaroiden kulkua tilaan helpottaa oma lastauslaituri. Pieni taukotila sijaitsee toisessa kerroksessa. Heti vapaa.
Lisätiedot:
Veli-Matti Aitala, puh. 040 7739 826, veli-matti.aitala@juhola.com Tommi Juhola, puh. 040 7739 733, tommi.juhola@juhola.com
KIINTEISTÖARVIOINTIPALVELUA Tarjoamme puolueetonta kiinteistöjen AKA-arviointipalvelua kiinteistöomistajille, -sijoittajille ja -rahoittajille. Alan ammattilaisillamme on vankka kokemus kiinteistöarviointitehtävistä erilaisten kiinteistöjen ja kiinteistömassojen osalta sekä kiinteistösijoittamisesta ja siihen liittyvistä erityisominaisuuksista.
Ota yhteyttä!
Tommi Juhola, kiinteistöasiantuntija, DI, AKA, KHK puh. 040 7739 733, tommi.juhola@juhola.com
Olemme yksityinen kiinteistösalkunhoitaja, jonka toimialaan kuuluvat vuokraustoiminnan ja myynnin lisäksi isännöinti, vuokravalvonta, rakennuttaminen sekä kiinteistöarviointi. Palveluksessamme on 20 alan ammattilaista.
Kiinteistömanagement J. Juhola Oy Henry Fordin katu 5 H 10, 00150 Helsinki puh. (09) 86226 000, fax (09) 86226 021 www.juhola.com
Vapaat Toimitilat 5B / 2014
3
Sisältö 4
Tulevaisuuden toimitilat taipuvat moneksi
5
Food courtissa on vetovoimaa
Tilkan Viuhka
Tilkan verran parempaa toimitilaa. Tilkan Viuhka, Mannerheimintie 164
6
Postitalossa alkoi uusi aika
Uudenveroista pääkonttoritason toimitilaa 900–3600m2. Muuntojoustava pohjaratkaisu. Erinomainen sijainti historiallisen sotilassairaala Tilkan naapurina. Käytettävissä lämmin parkkihalli sekä Tilkan ravintola- ja auditoriopalvelut.
8
Joustava työnteko – jo nykypäivää?
Kysy lisää:
16
Pääkaupunkiseutu muiden pääkaupunkien joukossa
17
Muutto tulossa?
18
Green Office -toimistojen päästösäästöt vastaavat 55 kuumatkan ajokilometrejä
ia
Asiakaskokemus Business Park -palvelukonseptin keskiössä
Etera on vastuullinen kiinteistönomistaja, joka edellyttää rakennushankkeissa laatua, ympäristöystävällisyyttä ja elinkaariajattelua.
Kun etsit toimivia toimitiloja hyvien liikenneyhteyksien varrelta, tutustu vapaana olevaan tarjontaamme osoitteessa etera.tiloja..
la r.fi
14
Eläkevakuutusyhtiö Eteran laadukkaissa tiloissa viihdytään.
im
13
Sigrid Juséliuksen Säätiöllä on vuokrattavaa toimitilaa Helsingin parhailla paikoilla
to
Ajaton Ärrävaara – nuorekas 4-kymppinen!
gp o
11
iv
Markkina kukoistaa ja lakastuu
a
10
Ti la
Toimistossa, tien päällä vai kotona?
Hannu Keinänen 010 553 3212 hannu.keinanen@etera.
Tarvitsetko yrityksellesi uudet toimitilat? Tutustu kattavaan tilatarjontaamme osoitteessa ivgpolar.fi
www.toimitilat.fi Annankatu 25, 00100 Helsinki, e-mail: vapaat@toimitilat.fi Puh. (09) 41 300 600, Fax. (09) 41 300 601 Päätoimittaja: Mikael Eklund • Julkaisija: Talso Oy Painopaikka: UPC-Print Oy, Vaasa
4
Vapaat Toimitilat 5B / 2014
Tulevaisuuden toimitilat taipuvat moneksi Tulevaisuudessa työpaikan merkitys sosiaalisena kohtaamispaikkana kasvaa. Työtilojen suunnittelussa korostuvat tällöin avoimuus, liikkuvuus sekä erilaisia työskentelytapoja tukevat tilaratkaisut.
A
Muun muassa tämänkaltaisia näkemyksiä nousi esiin Spondan toteuttamassa Tulevaisuuden toimitilat 2030 -kyselyssä, jonka aineisto kerättiin puhelinhaastatteluin syyskuussa 2013. Tutkimukseen vastasi yhteensä 50 henkilöä. Kyselyyn vastanneet tahot pitivät suurimpana muutoksena nykyiseen verrattuna avokontto-
työnteko siirtyy kasvavissa määrin toimiston ulkopuolelle suoritettavaksi, tulee työpaikoista yhä enemmän tukikohtien kaltaisia tapaamispisteitä. Avokonttorit ja avoimuus ovat valttia, ja toimistoista suunnitellaan viihtyisiä ja elämyksellisiä paikkoja, joihin halutaan tulla mielellään töihin. Toimitilan ekotehokkuus nousee myös yhdeksi rekrytointivaltiksi.
rien tai toimistojen avoimuuden lisääntymistä (42 %). Lähes yhtä suuri joukko odotti näkevänsä työn tekemisen lisääntyvän tulevaisuudessa muualla kuin toimistossa (40 %).
Kuvittaja: Terhi Ekebom
rviot paikasta riippumattoman työn tekemisen yleisyydestä vaihtelevat suuresti. Esimerkiksi työ- ja elinkeinoministeriön työolobarometrin mukaan ylemmistä toimihenkilöistä etätöitä tekee jo lähes puolet (48 %). Samalla, kun työn liikkuvuus lisääntyy, ja
vastaajista piti todennäköisenä, että tulevaisuudessa samoissa tiloissa tulee työskentelemään nykyistä enemmän myös muita kuin yrityksen omaa väkeä. Yritysten välinen verkostoituminen lisääntyy ja tämä tulee edellyttämään työpaikoilla nykyistä enemmän yhteistyötä tukevia tiloja (88 %). Samalla kaivataan aiempaa enemmän myös rauhallisia tiloja, jotka tukevat keskittymistä vaativan työn tekemistä (86 %). Myös ympäristövastuun huomioiminen nousee tulevaisuudessa nykyistä merkittävämpään rooliin. Esimerkiksi 46 prosenttia vastaajista
Verkostoituminen vaatii uudenlaiset tilat Tutkimuksen mukaan 90 prosenttia kyselyn
piti todennäköisenä, että rakennusten energiatehokkuus tulee olemaan ratkaiseva tekijä toimistotilojen valinnassa. Lisäksi toimitilojen ekotehokkuuden uskottiin kasvavan yhdeksi tulevaisuuden rekrytointivalteista (60 %).
Anita Riikonen, Viestintäpäällikkö Sponda Oyj
Vapaat Toimitilat 5B / 2014
5
Food courtissa on vetovoimaa Ravintolakeskittymissä eri konseptit täydentävät toisiaan ja tarjonta luo lisää kysyntää.
E
kävijöitä palvelevat amerikanitalialainen ruokaravintola La Famiglia, musiikkibaari Sir Eino ja espanjalainen tapastelubaari Tapas Barcelona. Asiakasvirran pitää olla riittävä Center-Innin toimitusjohtaja Mikko Paukkonen kertoo, että Flamingo on osoittautunut hyväksi sijainniksi heidän ravintolaryppäälleen. – Kävijäkapasiteettia on kyllä riittävästi, kun eri loma-ajat, viikonloput sekä tapahtumat täyttävät tilat, Paukkonen sanoo. Eniten Center-Innin ravintoloissa Flamingossa käy lapsiperheitä ja nuoria aikuisia. Paukkonen kertoo, että ravintolayrittäjän näkökulmasta sijainti on aivan keskeisessä roolissa. Paikka ei saa olla vain ohikulkupaikka, vaan sen pitää olla kokonaisuuteen sopiva osatekijä, täydentämässä isoa kokonaisuutta. – Asiakasvirtojen tulee olla riittävät, eli saatavuuden maksimointi on meille tärkeä asia. Kuva: Tarja Jurmu
lokuvan jälkeen pitsalle tai shoppailun uuvuttamana lounaalle? Kauppa- ja elämyskeskuksissa kävijältä ei puutu valinnanvaraa, sillä ravintolat ja kahvilat muodostavat usein keskittymiä, food courteja. – Ravintolavyöhykkeet täydentävät silloin kauppakeskuksen elämystarjontaa: käydään elokuvissa tai ostoksilla ja samalla reissulla piipahdetaan syömässä, kertoo Varman kiinteistöpäällikkö Ismo Kukkonen. Varman omistamissa kiinteistöissä ravintolakeskittymiä on mm. Elämyskeskus Flamingossa, Finlaysonin alueella Tampereella ja kauppakeskus Willassa Hyvinkäällä. – Nämä kohteet houkuttelevat monia kahvila- ja ravintolayrittäjiä, ja useimmat tunnetuimmat ravintolaketjut etsivät tiloja kauttamme, kertoo Kukkonen. Näin teki myös Center-Inn, joka on asettautunut Vantaalle Flamingoon kolmen ravintolan voimin. Elämyskeskuksessa nälkäisiä ja janoisia
Center-Innin toimitusjohtaja Mikko Paukkonen uskoo food courtin konseptiin.
Kuva: Tarja Jurmu
Ravintolakeskittymässä tarjonta luo kysyntää
Elämyskeskus Flamingossa on kymmenkunta ravintolaa tai kahvilaa.
Paukkosen mukaan food court, ravintolakeskittymä, ei ole Suomessa ihan uusi ilmiö, sillä sellainen ilmaantui kauppakeskus Jumboon jo yli 10 vuotta sitten. Perässä seurasi vastaavanlainen keskittymä kauppakeskus Isoon Omenaan. Hän uskoo vahvasti ravintolakeskittymäkonseptiin eikä epäile, että kilpailijoiden rinnakkaiselosta olisi haittaa. Päinvastoin, tarjonta luo tässä tapauksessa kysyntää. – Kohteen vetovoima kasvaa, kun tarjolla on riittävästi mielenkiintoisia erilaisia konsepteja, Paukkonen toteaa. Ravintolamaailman konsepteissa suositaan Paukkosen mukaan tällä hetkellä perhekeskeisyyttä; myös perheen pienimmät pitää huomioida. – Toisaalta myös sosiaalinen ruokailu eli jaettavat ruoka-annokset on nyt kasvava trendi, Paukkonen lisää. Mikko Paukkonen on myös huomannut, että Italia on aina muodissa. Samaten aito meksikolaisuus on nostamassa suosiotaan.
Katariina Sillander Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma
6
Vapaat Toimitilat 5B / 2014
Postitalossa alkoi uusi aika Postitalo on käynyt vuoden aikana läpi monia muutoksia, jotka tekevät siitä yhden Helsingin kantakaupungin helpoimmin saavutettavista, mielenkiintoisista rakennuksista.
-P
Keskustan painopiste muuttuu Kampin keskuksen ja Töölönlahden rakentaminen on muuttanut Helsingin keskustan painopistettä. Myös kevyenliikenteen väylä Baana on lisännyt huomattavasti Töölönlahden ja Elielinaukion elävyyttä. – Alueella on merkittäviä julkisia rakennuksia,
toimitiloja, asuntoja ja kaupallisia tiloja, ja siitä muodostuu kaupunkilaisten uusi olohuone. Postitalo on Töölönlahden rakennusrivistössä ensimmäisenä. Myös Postitalon muutokset nivovat kaupunkia eheämmäksi, Koskela kuvaa. Liiketilojen lisäksi Postitalossa sijaitsee suosittu Helsinki 10 -kirjasto ja kahvila. – Postitalohan on alkuperäiseltä tarkoitukseltaan kaikille kaupunkilaisille tarkoitettu tila. Nyt tämä tarkoitus säilyy, ja ihmiset voivat ottaa Postitalon omakseen. Tämä on paras tapa säilyttää arvorakennus, Koskela sanoo. Monien mahdollisuuksien talo Vuonna 2011 toteutetun I.R.O. Researchin ja Kauppalehden tutkimuksen mukaan Postitalo oli pääkaupunkiseudun tunnetuin liikerakennus. Vuonna 1938 valmistunut talo on malliesimerkki 1930-luvun funktionalismista Suomessa. Se on osittain suojeltu, ja hanketta onkin viety eteenpäin tiiviissä yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston, rakennusvalvontaviraston, kaupunginmuseon ja museoviraston kanssa. Postitalossa on liiketilaa noin 6 500 neliötä ja toimistotilaa noin 17 500 neliötä. Postitaloa on ajanmukaistettu useaan otteeseen. Taloa muun muassa laajennettiin 1950-luvulla rakentamalla useita lisäkerroksia. – Postitalo on monien mahdollisuuksien talo. Se on muuntojoustava, sillä rakenteet taipuvat
monenlaisiin tilaratkaisuihin vaativillekin käyttäjille. Kiinteistöstä löytyy tällä hetkellä vapaata toimitilaa vaativalle ja tavoitettavuutta arvostavalle käyttäjälle. Talossa on myös hyvät kokousja konferenssitilat ja -palvelut, joista vastaa Fazer-Amica. Myös näiden tilojen ilmeen uudistus on meneillään, kertoo kiinteistön omistavan Ilmarisen asiakkuuspäällikkö Ari Soikkeli.
Taskut / Viestintä Kuva: Olli Urpela
ostitalo alkaa olla kilpailukyvyltään päivitetyssä kunnossa muutostöiden jälkeen. Elementit, jotka Postitalossa ovat aina olleet läsnä, vahvistuvat, toteaa muutostöitä suunnitellut projektinvetäjä, sisustusarkkitehti Taneli Koskela Helin & Co Architects -toimistosta. Muutokset käynnistyivät, kun pääpostisaliin tuli Rajala Pro Shopin liike. Tänä keväänä entisen postimuseon ja Itellan tiloihin avataan K-supermarket. Postitalossa on myös uusittu ja parannettu kulkuyhteyksiä rakennukseen ja rakennuksen sisällä. – Iso toiminnallinen muutos luo Postitalolle toisen uuden pääjulkisivun, jonka edestä on muodostumassa keskustan yksi vilkkaimmista reiteistä Töölönlahdelle ja Töölöön. Postitalon kerrokset ovat muuntojoustavia, joten sinne on helppo sijoittaa hyvinkin erilaisia organisaatioita, Koskela toteaa. Merkittävä muutos käyttäjien kannalta on Postitaloon kesällä avattava suora liukuluiskayhteys Elielin pysäköintihalliin. – Näin saadaan myös suora sisäyhteys Postitalosta rautatieasemalle ja metroon. Kulkeminen Postitalon sisällä helpottuu myös, sillä pysäköintitiloista pääsee nyt uusien sisäkäytävien kautta hissillä suoraan kaikkiin kerroksiin, Koskela kertoo. Pysäköintitiloja uudistetaan parhaillaan ja työt valmistuvat syyskuun alkuun mennessä. Uudistuneet pysäköintitilat liitetään osaksi Elielin pysäköintihallia. Myös talotekniikkaa on parannettu ja uusittu laajasti. – Kaikki talotekniset tilat on käyty läpi. Vuokralaisia palvelevat, laadukkaat sosiaalitilat on keskitetty yleiskäytävän varrelle. Tekniset järjestelmät, muun muassa kaukokylmä, on liitetty kiinteistöön. Alakerrosten liiketiloja palvelee uudet konehuoneet. – Liiketilat ovat nyt avoimena kahdessa katutasokerroksessa, joten eväät kiinteistön sijoittumiselle paalupaikalle Töölönlahden kulmaan on olemassa, Koskela sanoo.
– Postitalon kerrokset ovat muuntojoustavia, joten sinne on helppo sijoittaa hyvinkin erilaisia organisaatioita, toteaa muutostöitä suunnitellut projektinvetäjä, sisustusarkkitehti Taneli Koskela Helin & Co Architects -toimistosta.
Vapaat Toimitilat 5B / 2014
KONALANKULMA 190 – 3000 m²
7
Fennia vuokraa
K ona lan ku lma sijaits ee er it t äin k es k eis ellä paik al l a K ehä 1 ja Vi hd intie n r is t ey k s es s ä. Koht een ohit t a a 120 0 00 au toa pä ivä s s ä. Laadulla hoidet t u t oim ist o , myym älä ja tu ota nto k iint eis t ö .
S amassa kiin teistös s ä t oimii mm. Va ruste.net ja suosittu lo un asrav int ola .
Kohteitamme pääkaupunkiseudulla Itämerenkatu 5
Fabianinkatu 8
Kalevankatu 9
Ruoholahdessa, hyvien yhteyksien päässä tarjolla moderneja, muuntojoustavia toimistotiloja 200 – 954 m².
Helsingin keskustassa, arvostetulla sijainnilla vuokrattavissa läpitalon toimistotila 462 m² (jaettavissa n. 200 / 300 m²). Talossa oma parkkihalli.
Kävelymatkan päässä Kampin bussi- ja metroasemalta vuokrattavissa persoonallinen toimisto, jossa omat neuvottelutilat.
Kyllikinportti 2
Koivuhaanportti
Ruosilantie 2
Hyvällä paikalla Kehä III ja Tuusulanväylän läheisyydessä vuokrattavissa tehokas 459 m² monitoimitila, jossa työ- ja pienvarastotilaa ja nosto-ovi.
Hyvien yhteyksien päässä, Kehä I välittömässä läheisyydessä sijaitsevassa varastokiinteistössä tarjolla erikokoisia toimistotiloja 150 – 520 m².
Keskeisellä paikalla Länsi-Pasilassa tarjolla edustavia ja muuntojoustavia toimistotiloja 527 ja 997 m². Kiinteistössä on laadukkaat palvelut.
Modern it jää hd yte ty t t oim is t ot : 190, 320 ja 540 m ² Myym älä /tuo tan to: 8 50- 3000 m ² pu h. 0 9 4 58 2500, s eba@ bk - gr oup. c o m w w w.konal a. f i
Yhdistä laadukkaat tilat ja erinomainen sijainti Aleksanterinkatu 48, Helsinki Helsingin ytimessä todellisella prime-paikalla on vuokrattavana sekä avotilaa että toimistohuoneita. Kiinteistössä on mm. jäähdyttävä ilmastointi, varastotilaa ja edustava sisäänkäynti. Keskustan palvelut ja parkkihallit kivenheiton päässä.
Vapaat tilat esim. 214 m², 500 m², 714 m² Kysy lisää: Teemu Tuominen, 040 662 1992, teemu.tuominen@ovenia.fi
SIGRID JUSELIUKSEN SÄÄTIÖ
Kiinteistöpäällikkö Jouni Nevanperä p. 010 503 5628 gsm 040 770 7117 jouni.nevanpera@fennia.fi
Keskinäinen Vakuutusyhtiö Fennia Televisiokatu 1, Pasila, Helsinki Postiosoite: 00017 Fennia Puhelin: 010 5031 (ma-pe klo 8-17) www.fennia.fi
Katso koko tilatarjontamme: fenniatilat.fi
Aleksi48.fi
8
Vapaat Toimitilat 5B / 2014
Joustava työnteko – jo nykypäivää? Toimistossa, tien päällä vai kotona?
Olemmeko keskellä työskentelytapojen vallankumousta, joka muuttaa organisaatioiden toimintatapoja ja työntekijöiden arvostamaa tapaa työskennellä, vai onko joustava työskentely – vastakohtanaan perinteinen toimistotyö – jo osa arkipäiväämme?
J
oustavia työtilaratkaisuja tarjoava Regus tutki 95 maassa joustavan työn merkitystä työhön sitoutumiseen ja sen houkuttelevuuteen. Tutkimuksessa kysyttiin yli 20 000:lta liike-elämässä työskentelevältä heidän näkemyksiään joustavasta työnteosta, sen vaikutuksesta päätöksentekoon, luovuuteen ja liikesuhteiden hoitamiseen. Tutkimukseen vastanneista 71 prosenttia uskoi, että joustavuus lisää sitoutumista työnantajaan ja, jopa 59 prosenttia heistä olisi pysynyt pidempään edellisen työnantajan palveluksessa, jos se olisi tarjonnut mahdollisuuden joustavaan työskentelyyn. Lisäksi lähes 80 prosenttia vastaajista valitsisi mieluummin joustavia työmahdollisuuksia tarjoavan yrityksen kuin vastakohtanaan perinteistä toimistotyötä tarjoavan yrityksen työnantajakseen. Tutkimuksessa selvisi myös, että kolme neljästä yritysjohtoon kuuluvasta ja yrittäjistä piti työntekijöiden sitoutumista ensisijaisen tärkeänä tekijänä. Vastaajista 72 prosenttia oli lisäksi sitä mieltä, että joustava työskentely houkuttelee alan parhaita osaajia ja vähentää työntekijöiden vaihtuvuutta ja siitä aiheutuvia rekrytointikustannuksia. Useiden asioiden summa Reguksen Suomen maajohtaja Klaus Koponen sanoo pitkäaikaisten trendien vaikuttaneen taustalla jo useamman vuoden. Aikoinaan lähinnä yritysjohto pystyi työskentelemään joustavasti, mutta nykyisin se on mahdollista
yhä useammalle. Eräs tärkeimmistä tekijöistä on ollut nopea teknologinen kehitys, joka on mahdollistanut tehokkaan ja joustavan työskentelyn, missä ikinä liikutaankaan. Klaus kertoo lisäksi, että työssään liikkuvien määrän arvioidaan nousevan vuoteen 2015 mennessä jopa 1,3 miljardiin, joka vastaa jopa 37 prosenttia maailman työikäisestä väestöstä. Toinen taustalla vaikuttava seikka on globaali maailmantalous, jonka myötä myös kilpailu on kiristynyt ja yritysten on ollut välttämätöntä miettiä kestävää kustannusrakennetta nyt ja tulevaisuudessa. Miksi sitoa pääomaa rakennuksiin, jotka eivät pysty vastaamaan modernin työvoiman tarpeisiin, ja jäävät siten vajaalle käytölle? On myös ymmärrettävä, että työvoiman luonne on muuttunut nuorempien sukupolvien myötä. Itse asiassa, heille on itsestään selvää, että teknologia mahdollistaa joustavan työskentelyn melkein missä tahansa. He ovat olleet liikkeellepaneva voima ja vaatineet yrityksiä tarjoamaan jous-
tavia työnteon mahdollisuuksia, jotka tukevat heidän tarpeitaan tasapainottaa työelämän ja vapaa-ajan välistä suhdetta. Työskentelytapojen muuttuminen joustavammaksi on jo nykypäivää ja se on alkanut muuttaa yritysten toimintatapoja. Ihmiset vaativat työskentelymahdollisuuksia omien paikka- ja aikamieltymystensä mukaan – ilman perinteisen toimiston rajoituksia. Klaus sanoo tämän näkyvän myös Reguksen liiketoiminnassa Suomessa. Kasvu on ollut kiivasta viimeisen vuoden aikana ja kohteiden lukumäärä on Suomessa kasvanut kolmesta 31:een. Hän vahvistaa kasvun perustuvan työelämässä tapahtuneisiin muutoksiin ja uskoo vahvasti, että Reguksen kaltaisella joustavia työtilaratkaisuja tarjoavalla yrityksellä on tulevaisuudessa yhä enemmän tarjottavanaan asiakkailleen.
Arja Kainulainen Regus
Vapaat Toimitilat 5B / 2014
9
Vuokrataan TÜÜlÜnkatu 11 / Mannerheimintie 40
Helposti autolla! Vuokra: 1.420 e/kk + alv 24 % (sisältää maalämmÜn, veden ja pysäkÜinnin) Varustelu: - iso ikkuna Koskelontielle - oma kannen alainen lastausalue - isot pariovet, autolla sisään - voimavirta - lattiakaivo Üljynerottimella - koneellinen ilmanvaihto - oma wc/suihku - pienoiskeittiÜ
85 (+ 60 m2:n autokatos) m2 Koskelontie 14 A, Espoo
Myyntihinta: 122.000 + lainaosuus 123.498 euroa Vuokra: 1.844 e/kk + alv 24 % (sisältää maalämmÜn, veden ja pysäkÜinnin)
dään
Myy
Varustelu: - tila kahdessa kerroksessa, yläkerrassa toimistotila - pienoiskeittiÜ - oma wc/suihku - isot nosto-ovet, autolla sisään - lattiakaivo Üljynerottimella - vesipiste, voimavirta - koneellinen ilmanvaihto
117 m2 Niittyläntie 1, Helsinki
TÜÜlÜn sydämessä vapautuu syksyllä toimistotilaa 1000 m². Toimistotila voidaan myÜs jakaa kahdelle eri käyttäjälle suhteessa noin 500 m²/500 m². Huonemuutokset ovat mahdollisia, ei kantavia väliseiniä. Tilat voivat olla huonetoimistoa, avotoimistoa tai monitilatoimistoa. Erinomainen sijainti, hyvät julkiset yhteydet ja palvelut lähellä. Tila voidaan vuokrata myÜs kalustettuna. Mikko Lipponen p. 050 5345 433, mikko.lipponen@mlrealestate.fi Keilaranta 4, 02150 Espoo, www.mlrealestate.fi
Vuokrataan Hietalahdenkatu 13
Myyntihinta: 195.200 + lainaosuus 67.672,81 euroa
dään
Myy
Varustelu: - kaksi tyÜ/varastotilaa, molemmissa korkeat nosto-ovet - voimavirta - lattiakaivot Üljynerottimella - koneellinen ilmanvaihto - oma wc/suihku + pienkeittiÜ - 2. kerroksen toimistoon oma sisäänkäynti
noin 174 m2 Kelatie 25 A,Vantaa
KEHÄ III varrella vapaata varastoja toimi laa. Yhteensä 900 m². Sopii hyvin esim. maahantuon liikkeille, tukkuliikkeille ym. Tilat sopivat myÜs huoltotoiminnalle. Korkea ka okorkeus. Sijain Masala-Kirkkonummi. Yhteys edot: 050 4441301 / Implement
peakgroup.fi info@peakgroup.fi Pohjoinen Rautatiekatu 15 B 10 | Helsinki
TOIMITILAT LOHJALLA Etsimässä, myymässä tai vuokraamassa? Soita 040-7717 346 tai katso:
TILANA
Toimitila on menestystekijä
LKV
www.tilana.fi
VUOKRATAAN
Heti vapaana 220–440 m², tuotanto-/varasto-/toimitilaa Hyvät kulkuyhteydet. Noin 12 km Kehä III:lta Turun moottoritietä. Veikkolan TeollisuuskiinteistÜt Oy P. 050 517 6055, Teollisuustie 9, 02880 Veikkola www.veikkolanteollisuuskiinteistot.fi
Hyvien kulkuyhteyksien päässä heti vapaana avotoimistotilaa 177 m². Sopimuksen mukaan vapautuvaa toimistotilaa 135 m² ja 516 m². Kirkkopalvelut ry. Antti Kervinen / 0400 570 820
HELSINKI Vuokrattavana toimistotiloja:
Itämerenkatu 1, Ruoholahti - 3. krs - 5. krs
653,5 m² 832,0 m²
Eerikinkatu 27, Ruoholahti - 2. krs - 4. krs
386,0 m² 169,0 m² (vapautuu 31.7.)
Lintulahdenkatu 10, SÜrnäinen - 6. krs
toimistohotelli, pieniä huoneita 13–25 m²
Pohjoisesplanadi 35, ydinkeskusta
Myydään
Numero 6/2014, ilmestyy 1.9. ALUEKATSAUS: Hyvinkää, Riihimäki, Hämeenlinna TEEMA: Kauppapaikat Aineistot 25.8. mennessä
HELSINKI, TAPANILA...........100 m² Katutason liikehuoneisto (liiketila ja sosiaalitilat). Hp. 115.000 ₏. HELSINKI, MALMI.................263 m² Malmin keskustassa 1. krs:n toimistohuoneisto Viljatiellä. Hp. 1.000 ₏/m². Voidaan myÜs vuokrata. HELSINKI, MALMI.................745 m² Kivirakenteinen 2-krs teoll.rakennus. Tontti 1527 m². Hp. 630.000 ₏.
Vuokrataan
HELSINKI, ITÄ-PASILA.........177 m² Tstohuoneisto, 6 huonetta, iso neuv.huone ja sos.tilat. Vp.12 ₏/m²/kk. HELSINKI, KAMPPI...............270 m² Tstohuoneisto, 10 huonetta ja sos.tilat. Vp.16 ₏ /m²/kk. 3 autohallipaikkaa.
LKV Kauko Koskinen Oy Malminkaari 5, puh 351 1155 www.lkvkaukokoskinen.fi
- 3. krs - 3. krs
176,0 m² 503,0 m²
Valimotie 15, Pitäjänmäki Yhteensä n. 10 400 m² vuokrattavaa tilaa. Yhdessä tasossa on 600 – 2000 m².
YHTEYSTIEDOT
Kari Kumpulainen, 020 6142 536, 0400 501 670 kari.kumpulainen@keva.fi
www.keva.fi/toimitilat
Keva on vakaa ja luotettava, yhteiskunnallista vastuuta kantava vuokranantaja.
Monipuoliset toimitilaratkaisut
10
Vapaat Toimitilat 5B / 2014
Markkina kukoistaa ja lakastuu Sijoituskiinteistöjen kauppavolyymi on vuoden 2014 ensimmäisten kuukausien aikana ollut suurinta sitten korkeasuhdanteen vuoden 2007. Suomalaiset kiinteistöt kiinnostavat ennen kaikkea ulkomaisia investoijia.
K
TI:n mukaan kuluvan vuoden 1. kvartaalin aikana tehdyistä transaktioista 60 %:ssa oli ulkomainen ostaja kun taas kotimaiset instituutiot olivat maaliskuun loppuun mennessä tehneet varsin vähän kauppoja. Tilanne tietysti muuttui olennaisesti, kun Sponda ja Varma muodostivat yhteisen rahaston, johon Varma myi lähes 1 miljardin arvoiset kohteet huhtikuussa. On makuasia, onko tämä aitoa kiinteistökauppaa vai ei. Markkinoiden kokonaisvolyymista pääkaupunkiseudun osuus on lähes 80 % ja on koko ajan kasvamassa. Merkittävin tähän vaikuttava tekijä on, että Helsingin metropolialue on käytännössä ainoa Suomen osamarkkinoista, jolla kiinteistöjä voi pitää edes jossakin määrin likvideinä. Muualla likvidisyys on enemmän tai vähemmän satunnaista. Toinen selittävä tekijä on hintataso, sillä Helsingissä ja sen ympäristössä toimitilojen hinnat ovat selvästi muuta maata korkeammat, rakennukset suurempia ja myös uudisrakentamistoiminta ollut suhteellisen vilkasta. Viimeksi mainittu tosin on nopeasti vähenemässä ja varsinkin uusien toimistokohteiden aloittamisen kynnys on noussut. Vielä viime vuonna valmistui 85.000 uutta toimistoneliömetriä, mutta tämänvuotinen volyymi tulee olemaan huomattavasti pienempi. Rakentamisen vähäisyys tietenkin selittyy olemassa olevien tilojen suurella vajaakäyttöasteella, joka on toimistotiloissa jo 15 %:n luokkaa ja neliömetreissä laskien pitkälti yli 1 miljoona. Kun toimistokäyttäjät samaan aikaan pyrkivät
jatkuvasti tehostamaan tilankäyttöä ja talous ei kasva, ei ole odotettavissa, että vajaakäyttö nopeasti vähenisi. Jos lasketaan karkeasti, että moderneissa taloissa tavoite on enintään 15 m²/työpiste, vaatisi koko olemassa olevan saaminen käyttöön n. 80 000 uutta toimistotyöpaikkaa, mikä lienee varsin epärealistinen haave. Itse asiassa Suomen kansantalouden heikon kehityksen johdosta useat käyttäjät pikemminkin supistavat kuin laajentavat toimintojaan täällä. Helsingin seudun etuina ovat koulutetun työvoiman, kansainvälisyyden ja verkoston tuomat hyödyt ja tulevaisuudessakin on odotettavissa, että korkeatasoisten työpaikkojen keskittyminen pääkaupunkiseudulle jatkuu. Mikään alueellistaminen tai muu haihattelu ei voi muuttaa tätä yleiskehitystä. Ei ole näkyvissä, että yritykset laajemmin muuttaisivat edullisempien toimitilakustannusten perässä muualle Suomeen, sillä tiloista johtuvat kulut ovat yleensä enintään viitisen prosenttia kaikista toimistokäyttäjien kustannuksista. Suurimmat kuluerät ovat henkilöstökuluja ja muuttaminen aiheuttaa merkittävän riskin siitä, että paras työvoima vaihtaa työpaikkaa ja intensiivisellä työllä saavutettu yhteinen osaaminen hajoaa. Sen seuraukset tuhoavat huonoimmassa tapauksessa koko yrityksen. Sitä riskiä harva haluaa ottaa. Helsingin asema Suomessa on samanlainen kuin maailman suurimpien kaupunkien, kun tarkastellaan kiinteistösijoittamista maailmanlaajuisesti. Kun vuonna 2009 49 % kaikista sijoituskiinteistöinvestoinneista tapahtui maailman 25 suurimmassa kaupungissa, osuus oli vuo-
teen 2013 mennessä noussut jo 56 %:iin. Me emme ole tällä listalla, josta syystä on ensiarvoisen tärkeää huolehtia pääkaupunkiseudun vetovoimasta. Se on sekä täällä olevien yritysten, kaupunkien ja valtiovallan tehtävä, vaikka viimeksi mainitun päättäjät eli maakuntien poliitikot sitä vaikeasti ymmärtävätkin. Ilman yhtä elinvoimaista metropolia ei muukaan maa voi hyvin eikä pääkaupungin menestyminen pidemmällä aikavälillä ole keneltäkään pois. Helsingin kampanja tehdä kaupungista vuonna 2016 mennessä Suomen yritysystävällisin kaupunki antaa toteutuessaan osaltaan hyviä mahdollisuuksia kehittää koko pääkaupunkiseutua ja sille voi toivottaa onnistumista. Mielenkiintoista on myös nähdä, millä tavalla web-kaupan kasvaminen tulee muuttamaan perinteisen vähittäiskaupan ja sille perustuvan logistiikan toimintatapoja ja tilankäyttöä. Tarvitaanko Suomessa nykyisessä määrin terminaalitiloja vai tuodaanko tavarat keskeisemmiltä markkinoilta suoraan kuluttajille vai käsitelläänkö niitä jollakin tavalla meillä. Joka tapauksessa on selvää, että muutokset eivät lopu ja vauhti paremminkin kiihtyy. Olen kuitenkin sen verran varovainen, etten rupea laajemmin ennustelemaan tulevaa.
Matti Ahrelma Toimitusjohtaja Tuloskiinteistöt Oy Lähteet: KTI, Cushman & Wakefield
Vapaat Toimitilat 5B / 2014
11
Ajaton Ärrävaara – nuorekas 4-kymppinen! Historiallinen Ärrävaara siirtyi Sagax AB:n omistukseen 17.1.2014. Kiinteistöpäällikkö Timo Simolin uskoo kohteen sijainnin ja monipuolisuuden vetovoimaan haastavassakin markkinassa. Kiinteistö rakennettiin vuonna 1973 Rautakirjalle pääkonttoriksi. Siitä komea kiinteistön nimikin johtaa juurensa. Jaakko ja Kaarina Laapotin suunnitteleman kiinteistön julkisivu on säilyttänyt ajattoman ilmeensä. Kohteen vuokrattavasta pinta-alasta, n. 30 000 m², on tällä hetkellä vapaana n. 4 000 m².
Monipuoliset palvelut Ärrävaarassa on aina arvostettu hyvää palvelua, minkä huomaa jo ystävällisten aulahenkilöiden tervehdyksestä. Muista palveluista mainittakoon lounasravintola, postitus ja viihtyisät neuvottelutilat sekä kuntosali ja uima-allasosasto. Kohteen erityispiirteenä on aulan yhteydessä toimiva täyden palvelun R-kioski. Kiinteistöpäällikkö Simolinin mielestä toiminnan lähtökohtana jatkossakin tulee olla se, että arki kiinteistön käyttäjille on mahdollisimman sujuvaa ja työviihtyvyyttä edistävää.
Niina Kuja-Kyyny AB Sagax Kiinteistöpäällikkö Timo Simolin vastaa kohteen vuokrauksesta ja hallinnoinnista.
K
aikki lähti vuonna 1970 Rautatiekirjakauppa Oy:n johtokunnan päätöksestä siirtää yhtiön toiminta Helsingin keskustan tiloista Vantaalle. Päätöstä edelsi sopivan alueen etsintä, joka päättyi Vantaan kaupungin Koivuvaaran teollisuusalueen n. 7,7 hehtaarin maa-alueelle. Virallinen muuttolehti ilmestyi 40 vuotta sitten 23.5.1974. Se jaettiin koko henkilöstölle oppaaksi uuteen kiinteistöön.
Ajanmukaiset neuvotteluhuoneet ovat käyttäjien yhteisessä käytössä.
Edelleen iskussa Toimivan pääkonttorin vaatimuksia 70-luvulla olivat mm. työvoiman saatavuus, hyvät kulkuyhteydet sekä sopivat rakennustekniset ominaisuudet. Ärrävaara täyttää nämä tänä päivänäkin ajankohtaiset vaatimukset edelleen. Omaleimaisen kiinteistön sijainti on hyvin saavutettavissa Kehä III:n tuntumassa Vihdintien varrella. Bussipysäkit sijaitsevat kiinteistön edustalla ja liikkuvaa työtä tekevien on helppo päästä valtaväylille ilman ruuhkia. Kiinteistö on hyvin ylläpidetty ja tulevia kehitystoimenpiteitä suunnitellaan parhaillaan.
Tietoja omistajasta Ärrävaaran omistaja AB Sagax on Tukholman pörssissä noteerattu kiinteistösijoitusyhtiö. AB Sagaxin kiinteistöomistus 31.3.2014 oli 1 421 000 m² jakautuen 144 kiinteistöön. Suomen osuus tästä on 471 000 m² jakautuen 44 kiinteistöön.
12
Vapaat Toimitilat 5B / 2014
Auktorisoituja kiinteistöarvioijia
AKA-JÄRJESTELMÄ takaa arviointilausunnon luotettavuuden. Vain auktorisoitu kiinteistöarvioija on oikeutettu käyttämään AKA-tunnusta.
Eriksson Janne (Y)(MRICS) Kujanpää Ilkka (Y)(FRICS) Mäki-Lohiluoma Juha (Y)(MRICS) p. 010 836 8400 DTZ Finland Oy
Leppälä Risto (Y)(KHK) p. 010 231 9802 Tamminen Mikko (Y)(KHK) p. 010 231 9801 Helsingin Liiketeollinen Kiinteistönvälitys Oy
Lehtonen Tero (Y)(MRICS)(KHK) p. 040 565 5389 tero.lehtonen@eu.jll.com Pienimäki Kaisu (Y)(KHK) p. 040 703 2783 kaisu.pienimaki@eu.jll.com Tirkkonen Jari (Y)(KHK)(MRICS) p. 0400 500 904 jari.tirkkonen@eu.jll.com Jones Lang LaSalle Finland Oy
Juhola Tommi (Y)(KHK) Kiinteistöasiantuntija DI p. 040 773 9733 tommi.juhola@juhola.com www.juhola.com Kiinteistömanagement J. Juhola Oy
Kiviranta Aulikki (Y)(KHK) p. 020 741 1050 aulikki.kiviranta@arviointikeskus.fi Orama Antti (Y)(KHK) p. 020 741 1050 antti.orama@arviointikeskus.fi Arviointikeskus Oy www.arviointikeskus.fi
CBRE Finland Oy www.cbre.fi etunimi.sukunimi@cbre.com Kykyri Tiina (Y)(KHK)(MRICS) p. 050 5304664
Newsec Valuation Oy p. 0207 420 400 etunimi.sukunimi@newsec.fi www.newsec.fi Halomo Jyrki (Y)(KHK)(MRICS) p. 040 837 3796 Holma Hannele (Y)(KHK) p. 040 651 6301 Kangas Heikki (Y)(KHK) p. 050 320 9136 Kärävä Piritta (Y)(KHK) p. 0400 330 003 Nummi Juha (Y)(KHK)(MRICS) p. 050 420 3954 Ridell Hannu (Y)(KHK)(MRICS) p. 050 559 5527 Teppala Katri (Y)(KHK) (äitiysl.) p. 050 420 3953 Vaarama Lauri (Y)(KHK) p. 040 728 7832
(Y)
Yleisauktorisointi (sis. kaikki osa-alueet)
(A)
Asuntoauktorisointi
(MM)
Maa-ja metsätalousauktorisointi
(KHK)
Keskuskauppakamarin hyväksymä kiinteistönarvioitsija
(MRICS) Member of Royal Institute of Chartered Surveyors
Catella Property Oy Helsinki Lehtonen Arja (Y)(KHK) p. 0500 763 427 arja.lehtonen@catella.fi Raitio Pertti (Y)(KHK)(MRICS) p. 0500 546 105 pertti.raitio@catella.fi Vainionpää Risto (Y)(KHK) p. 0500 763 437 risto.vainionpaa@catella.fi Tampere Pesu Raino (Y)(KHK) p. 050 597 9412 raino.pesu@catella.fi Saraste Sami (Y)(KHK) p. 050 301 4455 sami.saraste@catella.fi Turku Matara Sami (Y)(KHK) p. 0500 408 667 sami.matara@catella.fi Lahti Kantosaari Mikko (Y)(KHK) p. 050 443 4055 mikko.kantosaari@catella.fi Oulu Tyybäkinoja Aimo (Y)(KHK) p. 050 512 6451 aimo.tyybakinoja@catella.fi www.catella.fi Järvinen Taru (Y) (KHK) Koskinen Kauko (Y)(A)(MM)(KHK) p. (09) 351 1155 LKV Kauko Koskinen Oy www.lkvkaukokoskinen.fi
Haukka Ilkka DI (Y)(KHK)(MRICS) Kiviluoto Vesa DI (Y)(KHK) Kostiainen Kimmo DI (Y)(KHK) Vierula Matti DI (Y)(KHK)(MRICS) p. 010 235 4320 Kiinteistötaito Peltola & Co Oy www.kiinteistotaito.fi
Realia Management Oy www.realiamanagement.fi PKS/Uusimaa, LounaisSuomi (toimipiste Helsinki) Kantanen Olli (Y) p. 050 540 0805 Komppa Jenni (Y) p. 040 516 4197 Koponen Seppo (Y)(MRICS) p. 0500 654 682 Timperi Henri (Y) p. 040 581 3629 Keski-Suomi, Savo-Karjala (toimipiste Kuopio) Salo Tuomo (Y) p. 0400 860 879 Häme, Kaakkois-Suomi (toimipiste Lahti) Kirvesmies Juha (Y)(MRICS) p. 0400 553 339 Länsi-Suomi, Pohjanmaa (toimipiste Tampere) Aaltonen Leena (Y)(MRICS) p. 0500 408 679 Realia Management Oy – International Associate of Savills
Vapaat Toimitilat 5B / 2014
13
Sigrid Juséliuksen Säätiöllä on vuokrattavaa toimitilaa Helsingin parhailla paikoilla Miltä kuulostaisi toimitila Aleksanterinkadulla, Kampissa tai Ruoholahden High Tech Centerin yrityspuistossa? Sigrid Juséliuksen säätiön omistamat toimistokiinteistöt sijaitsevat juuri näillä Helsingin parhailla paikoilla. Säätiön toimitilojen vuokrauksesta vastaa Ovenia Oy, jonka vuokrauspäällikkö sanoo, että säätiö on vakavarainen vuokranantaja, joka pitää hyvää huolta vuokraamistaan tiloista.
Malminkatu 30 on 300 metrin päässä Kampin metroasemasta Noin 300 metrin päässä Kampin metroasemalta sijaitseva Malminkatu 30:n toimistorakennus on peruskorjattu täydellisesti 2007. Kiinteistön erityispiirteitä ovat muun muassa oma pysäköintihalli, lounasravintola sekä aulapalvelut. Kellarissa on 15 neuvotteluhuoneen kokouskeskus. Arkkitehtonisesti mielenkiintoisessa talossa on tarjolla valoisaa, tavallista korkeampaa toimistotilaa. HTC Kon-Tiki tarjoaa pääkonttoritason tilaa
S
igrid Juséliuksen Säätiö perustettiin vuorineuvos Fritz Arthur Juséliuksen (1855-1930) testamentilla hänen 11-vuotiaana kuolleen Sigrid-tyttärensä muistoksi. Säätiö on maan suurin yksityinen lääketieteellisen tutkimuksen tukija. Kaikki kiinteistöistä saatavat vuokratuotot menevät säätiön jakamiin apurahoihin, joita jaetaan vuosittain noin 15 miljoonaa euroa. Yhteistä säätiön kolmelle toimistotalolle on erinomaisen sijainnin lisäksi tilojen muuntojoustavuus sekä ajanmukainen tekniikka. Sigrid
Malminkatu 30
Juséliuksen Säätiö sekä Ovenia pyrkivät löytämään yhdessä vuokralaisten kanssa ratkaisuja, mikäli vuokralaisen tilantarve muuttuu. Aleksi 48:lla on takanaan 60 vuoden historia Aleksanterinkatu 48:lla on takanaan historiaa jo 48 vuoden ajalta, sillä Sigrid Juséliuksen Säätiö päätti vuonna 1954 rakentaa Stockmannin naapurikorttelin tontille uuden liiketalon. Rakennuksen kokonaishinta oli 703 miljoonaa markkaa eli nykyrahassa noin 14 miljoonaa euroa. Arkkitehti Kurt Simbergin suunnittelema talo valmistui vuonna 1956 ja on sisätiloiltaan hiljattain peruskorjattu. Aleksi 48 tarjoaa moderneja, tilankäytöltään tehokkaita avotoimistotiloja. Yhdeksänkerroksisessa rakennuksessa on toimistotilaa yhteensä noin 8 100 m2. Rakennuksen ensimmäinen ja toinen kerros sekä puolet kellarikerroksesta toimivat liiketiloina. Rakennuksen tekniikka on ajanmukaistettu 2000-luvulla. Toimistotiloissa on Cat 6 -yleiskaapelointijärjestelmä sekä jäähdyttävä ilmastointi.
Ruoholahdessa, Tammasaaren High Tech Centerin naapurissa, Kaapeliaukio 1:ssä sijaitsevassa kolmikerroksisessa HTC Kon-Tikissa on noin 2 615 m² toimistotilaa, minkä lisäksi kiinteistössä on ensimmäisessä kerroksessa 66 m²:n ravintolatila sekä kellarissa yhteensä 131 m² varasto- ja sosiaalitilaa. Rakennus vapautuu kokonaan tämän vuoden marraskuussa, kun tilojen nykyinen vuokralainen muuttaa suurempiin tiloihin. Kon-Tikin tilat ovat vuokrattavissa yhtenä kokonaisuutena tai pienempinä huoneistoina. Edustavat ja teknisesti huipputasoiset tilat soveltuvat esimerkiksi pääkonttoriksi. Pysäköintipaikkoja on saatavissa Tammasaaren HTC:n hallissa, ja tämän suuren ja näyttävän keskuksen muutkin palvelut ovat myös Kon-Tikin käytettävissä.
Arto Rautiainen
Kaapeliaukio 1, HTC Kon-Tiki
14
Vapaat Toimitilat 5B / 2014
Asiakaskokemus Business Park -palvelukonseptin keskiössä Tämänhetkinen tyhjän toimistotilan määrä pääkaupunkiseudulla kiristää kilpailua tilantarjoajien kesken. Enää ei riitä, että tilat ovat helposti muokattavissa tai hyvien liikenneyhteyksien varrella – peruspalikat ovat oletetusti paikoillaan, kuten autossa pyörät ja moottori. Jotta kilpailussa pärjää, on ennen kaikkea pidettävä nykyiset vuokralaiset tyytyväisinä ja tarjottava lisäarvoa potentiaalisille vuokralaisille.
H
yvän asiakaskokemuksen rakentaminen lähtee heti ensimmäisestä kontaktista ja parhaimmassa tapauksessa kestää vuosien ja useiden muuttojen yli. Tämän tietää parhaiten Realton toimitusjohtaja Antti Jalomäki, jonka manageeraama Stella Business Park on tällä hetkellä ainoa täyteen vuokrattu yrityspuisto Suomessa. Antin mukaan tulosten saavuttaminen on hyvin yksinkertaista, kun keskittyy vain olennaiseen.
Keep it different! Hyvällä sijainnilla, joustavilla tiloilla ja kattavilla palveluilla varustettuja yrityspuistoja on niin monta kuin on yrityspuistoakin. Lasielementtien kimmellyksessä ei kukaan tiedä mikä toimistorakennus on mikäkin ja kohta ei enää
kin puolesta, mutta onnistuessaan se tuo merkittävää lisäarvoa. Esimerkiksi Stella Business Parkissa on toteutettu Viihdytään Yhdessä -slogania jo useamman vuoden ajan. Käytännössä tämä tarkoittaa vuokralaisille yhteisten tapahtumien ja kilpailujen järjestämistä. Esimerkiksi olympialaisten aikaan auditoriossa näytettiin isolla screenillä Suomen jääkiekko-otteluita, joihin kaikki saivat kutsun ja ravintola tarjoili virvokkeita ja naposteltavaa. Yhteinen media on myös löytynyt kuukausittaisesta uutiskirjeestä, mihin vuokralaiset saavat laittaa omia uutisiaan, tarjouksia ja ilmoituksiaan. – Itse olen ihmetellyt ja samalla iloinnut siitä kuinka moni pääkaupunkiseudun Business Park ei markkinoi itseään ollenkaan tai hyvin
Keep it simple! Yksi yrityspuiston peruskivistä on paikan päällä istuva toimitilajohto ja sen todellakin tulee tarkoittaa juuri sitä. Näin tiloista kiinnostunut potentiaalinen vuokralainen on aina vain yhden puhelinsoiton päässä katselmuksesta ja usein onkin niin, että ohikulkumatkalta on päässyt heti katsomaan vapaita tiloja. Vaikka toimitilajohdolla onkin kädet täynnä töitä jatkuvassa palautteen virrassa, vikojen korjauksissa ja hallinnollisissa tehtävissä, ensisijainen vastuu on kuitenkin varmistaa omistajien sijoituksen arvonnousu. Kukaan muu ei tunne kohdetta tai sen vuokralaisia niin hyvin kuin kohdepäällikkö, jolloin on luonnollista, että tilojen vuokraus tapahtuu ensisijaisesti kyseisen henkilön kautta. Kuten missä tahansa myymisessä, täytyy tietää mitä myy. Jos vuokrauksesta vastaava henkilö ei ole ihan varma missä vapaa tila on, koska sinne pääsee muuttamaan tai mitä muutoksia siellä voi tehdä, ei tämä herätä luottamusta siinä määrin, että kauppoja tulisi. Vain aktiivisella tilojen myynnillä saadaan tuloksia. Keep it fast! Nopeus on yksi vahvimmista valttikorteista tässä markkinassa. Kun tilasta kiinnostunut vuokralainen pyytää sopimusta, on sen oltava hänen pöydällään valmiina allekirjoitettavaksi mieluiten samana päivänä. Tarjontaa on niin paljon, ettei kukaan jää odottelemaan, vaan seuraavaan kohteeseen siirrytään, jos omistajalta ei kuulu vastauksia. Päätöksien pitää tapahtua nopeasti, jotta tuleva vuokralainenkin voi tehdä oman päätöksensä.
muista missä olikaan tullut käytyä. Erottautuminen joukosta omalla vahvalla identiteetillä auttaa mielikuvan rakentumista niin nykyisten vuokralaisten keskuudessa kuin uusien vuokralaisten hankinnassakin. Brändin rakentamisen arvoa ei olla tähän asti Suomessa nähty, mutta nyt alkaa olla selviä merkkejä siitä, että näihinkin asioihin aletaan kiinnittämään huomiota. Tämä tie kuitenkin vaatii pitkäjänteisyyttä ja sitoutumista niin palvelutarjoajien, omistajien kuin toimitilajohdon-
laiskasti. Erottuakseen edukseen täytyy kehittyä ja keksiä uutta siinä missä mikä tahansa muu tuote tai palvelu. Kauppakeskusmaailmassa jopa Suomessa luodaan vahvemmin imagoa ja panostetaan markkinointiin tavalla, josta toimitilamarkkinat voisivat hyvin ottaa mallia, Realton/Stella Business Parkin toimitusjohtaja Antti Jalomäki summaa.
Mari Repo Markkinointitoimisto Tawis Oy
Vapaat Toimitilat 5B / 2014
VUOKRATTAVANA
15
VUOKRALLE TARJOTAAN
Liike-/tuotanto-/varastotilaa 500-1050 m² Kirkkonummen Masala, Salmitie 8 Kehä III:n ja rautatien välissä, Puumerkin vieressä. Vapaa korkeus 6 m. Lähellä Masalan keskusta palveluineen ja St1 bensa-asema. Rautatieasemalle alle 100 m, bussiyhteydet Masalaan. Sundsbergin asuntoalueelta kulku rautatieasemalle kiinteistÜn vierestä.
Liiketilaa 828 m² Espoo, Olarinluoma 20 Kehä II:n varrella. Lähellä runsaasti autokauppoja. Samassa kiinteistÜssä Starkki, Atea Finland ja Uniq Car Center. Lähellä tulevaa Niittykummun metroasemaa. Bussipysäkki kiinteistÜn kohdalla. Vieressä myÜs taksitolppa. Vastapäätä St1 bensa-asema. Mahdollisuus varastohyllyihin ja toimistoon. Heti vapaa.
VarastokiinteistÜ poikkeuksellisen keskeisellä paikalla Helsingissä Vuokralle tarjotaan n. 7 000 m² varasto laa osoi eessa Liukumäen e 15, Oulunkylä, Helsinki. Varastoon johtaa ajoluiska, jossa on kolmen ajoneuvon lastaustaskut. Avaran lan vapaa korkeus on n. 5 m ja pilariväli n. 10 m. Hyvä sijain ja saavute avuus Kehä I:ltä. Tila vapautuu viimeistään 1.11.2014. KiinteistÜ on en nen Hankkijan keskusvarasto, joka on peruskorja u nykyisen käy äjän latarpeiden mukaises ja jota on laajenne u 2000-luvun puolivälissä uudella modernilla noin 10 000 m²:n varasto lalla. KiinteistÜn sijain on poikkeuksellinen, sillä Kehä I:n sisäpuolelta on vaikea lÜytää toista näin suurta varastokiinteistÜä. Lisä edot ja kohteen esi ely: Marko Honkaranta, p. 0400 271 211, marko.honkaranta@jtkoyj.com Julius Tallberg-KiinteistÜt Oyj on vuonna 1987 peruste u kiinteistÜsijoitusyh Ü. Yh Ün toiminta ja sijoitukset ovat keski yneet pääkaupunkiseudun kaupallisteollisten kiinteistÜjen omistamiseen ja niiden kehi ämiseen. Yh Ü tarjoaa tehokkaita ja joustavia toimi laratkaisuja asiakkaan tarpeiden mukaan. Julius Tallberg-KiinteistÜt Oyj:n tavoi eena on pysyvien asiakassuhteiden ja hyvien yhteistyÜkumppanuuksien luominen. Yh Ü omistaa hajautetun ja hyvin tuo avan kiinteistÜkannan, jota pyritään kasva amaan hallitus . Yh Ü palvelee noin 300 vuokralaistaan yhteensä 23:ssa kiinteistÜssä. Tutustu latarjontaamme osoi eessa www.jtkoyj.com
JULIUS TALLBERG-KIINTEISTÖT OYJ Suomalaisten e 7, 02270 Espoo p. 0207 420 720 • www.jtkoyj.com
ROLATE OY / Sari Pelkonen 040 723 9312
VUOKRATAAN LOGISTIIKKATILAA Halmekuja 2, Vantaa Vapaana: 1. krs
lämmintä halli-/tuotantotilaa n. 700 m² – 4 000 m² kylmää hallitilaa n. 1 400 m² 2. krs toimistotilaa n. 240 m² – 500 m² piha-alueella varikkotilaa n. 500 – 20 000 m² KiinteistÜ sijaitsee Vantaan Havukoskella Lahdenväylän ja Tuusulanväylän välissä Kehä III pohjoispuolella juuri valmistuvan Kehäradan tuntumassa. Tilat sopivat erinomaisesti esim. tuotannollisia toimintoja palveleviksi tiloiksi niin laajan varikkoalueensa kuin myÜs hyvien liikenneyhteyksiensä ansiosta. KiinteistÜssä lastauslaituri, hallitilojen vapaa korkeus 6 m. Lisätiedot ja tilaesittelyt: Sari Lindqvist, p. 050 304 3501, sari.lindqvist@vantaa.fi
VTK KiinteistÜt Oy on Vantaan kaupungin omistama kiinteistÜliiketoimintayhtiÜ, joka tarjoaa laajan valikoiman erilaisia tilaratkaisuja pysyviin tai väliaikaisiin toimitilatarpeisiin.
HELSINGIN KESKUSTA VUORIKATU 4 Myydään katutason liiketila 101,5 m². Tila juuri valmistunut.
HARTELA KIINTEISTĂ–MARKKINOINTI OY Kaupintie 2, Helsinki, p. 010 561 3202
Vuokrattavana toimistotilaa Malmilla Kehä I:n välittÜmässä läheisyydessä os. Hiekkakiventie 7, vuokrataan edullisesti toimistotilaa 150–550 m². Kunnostus asiakkaan tarpeiden mukaan. Puh. 09 231 46249, minna.viro@veikkolaine.fi
Kaikki mitä muuttoosi tarvitset Suomen Muuttolaatikko Oy www.muuttolaatikko.fi
(09) 700 29 900
16
Vapaat Toimitilat 5B / 2014
Pääkaupunkiseutu muiden pääkaupunkien joukossa Kansainvälisestä taloudesta tulevat positiiviset signaalit sekä Euroopan kiinteistömarkkinoiden kiihtyneet transaktiot näyttävät myönteisiä näkemyksiä. Riskiä ei koeta enää niin isona kirosanana, ja mahdollisuuksia nähdään eri alueilla.
P
ääsääntöisesti sijoittajien kiinnostus kohdistuu Euroopan pääkaupunkeihin, mutta kysyntä on läikkynyt myös ns. toissijaisille alueille. Euroopasta kantautuneet positiiviset viestit ovat näkyneet myös Suomen kiinteistömarkkinoilla, muun muassa kasvavana ulkomaisten sijoittajien kysyntänä. Samoin kuin Euroopassa myös Suomessa pääkaupunkiseudun asema kiinteistömark-
kinana säilyy edelleen vahvana. Alkuvuoden kaupoista noin 80 prosenttia tehtiin pääkaupunkiseudulla. Suurin pääkaupunkiseudun kiinteistökauppa oli keskustan Sanomatalon kauppa, jonka kauppahinta oli noin 176 miljoonaa euroa. Kauppa oli ns. myynti ja takaisinvuokraus -kauppa. Sanoma myi myös muita omistuksiaan pääkaupunkiseudulta; Vantaan Martinlaaksosta Sanomalan painolaitoksen sekä Koivuvaarassa sijaitsevan toimisto- ja tuo-
tantokiinteistön. Liikekiinteistömarkkinoilla nähtiin myös transaktioita, kun ruotsalainen kiinteistöyhtiö Redito hankki HOK–Elannon päivittäistavarasalkun. Kauppaan kuului viisi päivittäistavaramyymälää pääkaupunkiseudulta. Pääasiassa investointikysyntä kohdistuu pääkaupunkiseudulla Helsingin keskustan toimistoja liiketiloihin. Vuokrissa keskusta on pitänyt pintansa, mutta keskustan ulkopuolella vuokrien kehitys toimistotiloissa on ollut jopa negatiivista tietyillä alueilla. Toimistotyöntekijöiden määrän kasvuennusteet ovat olleet maltillisia pääkaupunkiseudulla ja vuokralaiskysyntä on liikkunut osittain ulospäin Helsingin keskustasta halvemmille alueille. Toimistotilojen preferenssinä ovat edelleen joustavat ja tehokkaat toimitilat, julkisten liikenneyhteyksien läheisyydessä. Yleensä likvideissä keskustan liiketiloissa on havaittu pientä takkuilua vuokrauksissa. Takkuilusta huolimatta keskustan liiketilat pitävät kyllä pintansa. Pääkaupunkiseudun ja kasvukeskusten kauppakeskukset ovat kiinnostavia, ja niihin kohdistuu myös kansainvälistä sijoittajakysyntää edelleen. Myös volyymiltaan pienempiin kohteisiin, jotka täyttävät sijainniltaan, maturiteeteiltään sekä kunnoltaan vaatimukset, kohdistuu kohtalaista kysyntää. Kuluttajien luottamuksen ja yksityisen kulutuksen vähäisyys sekä verkkokaupan kasvu luovat paineita kaupan toimijoille. Osa kaupan segmenteistä, kuten auto- ja huonekalukauppa, ovat jo kohdanneet haasteita, mikä on heijastunut kiinteistösijoitusmarkkinoihin. Pääkaupunkiseudulla erityisesti pienempien asuntojen vuokratasot alkavat olla kipurajoilla vuokralaisten maksukykyyn suhteutettuna, vaikka asuntovuokrien nousu on tasoittunut. Kuluttajien omarahoitusosuus ja lainojen marginaalit ovat nousussa ja näiden voidaan olettaa lisäävän vuokra-asuntokysyntää. Samoin asuntoihin sijoittavat. Vuoden 2013 aikana pääkaupunkiseudulle rakentui noin 90 000 uutta neliötä toimistotilaa, mistä syystä vapaiden tilojen määrä on kehittynyt alueellisesti hyvin eri tahtiin. Liiketiloissa rakentaminen on keskittynyt lähinnä remontteihin ja uudistamisiin.
Olli-Pekka Mustonen Head of Research Newsec Valuation Oy
Vapaat Toimitilat 5B / 2014
17
Muutto tulossa? Muuttoala on koko historiansa ajan houkutellut jos minkälaista yrittäjää. Eihän muuttoliikkeen pyörittämiseen tarvita kuin muuttoauto ja muutama kaveri vai?
K
aikilla muuttoalan yrittäjillä ei kuitenkaan voida sanoa olevan niin sanotusti puhtaat jauhot pussissa, eikä yleisen taloustilanteen heikkeneminen ole tuonut ainakaan helpotusta tilanteeseen. Vaikka muuttoa tilattaessa kaikki vielä sujuisikin hyvin, voi ongelmia ilmetä jälkeenpäin esimerkiksi epäselvissä korvausvastuissa, tai pahimmassa tapauksessa itse muuttopäivänä, kun muuttomiehiä ei olekaan sovittua määrää tai heillä ei ole tar-
yritys perustetaan nopeasti uudella nimellä uudelleen. Ongelmatilanteissa tämä voi kuitenkin muodostua kohtalokkaaksi, kun muutosta vastuussa olevaa yritystä ei esimerkiksi puolen vuoden päästä enää olekaan olemassa. Perinteiset muuttoalan toimijat tekevät kuitenkin lujasti töitä, jotta muuttoalan mainetta saataisiin parannettua. Kenties tuoreimpana uudistuksena vuoden 2013 alussa muuttopalvelualalle saatiin voimaan työehtosopimus sekä Suomen Muuttopalveluyritykset Ry:n jäsenyri-
vittavaa tai kunnossa olevaa muuttokalustoa. Ilman kunnollista suunnittelua muuttomiehet eivät myöskään osaa muuttopaikalla toimia tehokkaimmalla mahdollisella tavalla. Näin muuttoon voi kulua paljonkin odotettua enemmän aikaa ja halvin mahdollinen tuntihinta voi muuton keston myötä tulla kalliiksi. Osa muuttoyrittäjistä myös vääristää kilpailua jättämällä lakisääteisiä maksuja, kuten arvonlisäveroa tai palkkojen sivukustannuksia suorittamatta valtiolle. Näille yrityksille on tavanomaista lyhyt toiminta-aika, jonka jälkeen
tyksilleen luomat yhtenäiset kuluttaja-asiakkaiden muuttoehdot. Ehtojen tarkoituksena on tehdä muuttoyritysten toimintaa läpinäkyvämmäksi ja vaalia reilua kaupankäyntiä. Lisäksi Yhdistyksen jäsenenä pysymisen edellytys on, että muuttopalveluyritys on huolehtinut muun muassa verovelvoitteistaan, tavaraliikenneluvista ja vastuuvakuutuksista asianmukaisesti. Lähitulevaisuudessa yhdistyksen on tarkoitus luoda myös yritysasiakkaille yhtenäiset muuttoehdot. Perinteinen koti- tai yritysmuuttaja harvoin löytää itsensä muuton edestä joka vuosi, joten
mitä kaikkea muuttokumppanin valinnassa kannattaisi huomioida? Ensimmäiseksi tietysti palveluntarjoajan luotettavuus kannattaa selvittää. Helppo keino tähän on Suomen Tilaajavastuu Oy:n tarjoama Luotettava Kumppani -palvelu, joka kerää suoraan jäsenyrityksistään tilaajavastuulain edellyttämät tiedot eri rekistereistä. Jos yritys vielä kuuluu aikaisemmin mainittuun Suomen Muuttopalveluyritykset Ry:hyn, on silloin muuton onnistumisen perusedellytykset varmasti kunnossa. Eri tarjouksia vertailtaessa kannattaa huomioida miten tarjous on tehty. Asiantunteva muuttoliike lähettää asiantuntijansa katsastamaan vähääkään isommat muutot paikanpäälle, jolloin voidaan luotettavammin arvioida
muuton kestoa ja muuttoon tarvittavia väline-, kalusto- ja miehistöresursseja. Asiakkaalle on usein myös suureksi hyödyksi, jos muuttoa varten voidaan palveluyrityksen puolelta nimetä oma vastuuhenkilö muuttopäälliköksi vastaamaan muuton suunnittelusta ja suorituksesta. Näin muuton pienetkin yksityiskohdat voidaan hioa kuntoon ja saavuttaa parhain ja kustannustehokkain lopputulos.
Aaro Karhu Kuljetus Hallbäck Oy
18
Vapaat Toimitilat 5B / 2014
Green Office -toimistojen päästösäästöt vastaavat 55 kuumatkan ajokilometrejä Suomen Green Office -toimistot vähensivät kasvihuonekaasupäästöjään vuoden 2013 aikana ennätykselliset 7 048 tonnia edelliseen vuoteen verrattuna. Sama päästömäärä tuprahtaisi ilmoille, jos kiertäisi maapallon autolla yli tuhat kertaa tai ajaisi autolla yli 60 vuotta yhtä mittaa (80 km/h). Automatka olisi yhtä pitkä kuin 55 edestakaista matkaa kuuhun.
W
WF:n Green Office on toimistoille tarkoitettu ympäristöjärjestelmä. Sen avulla työpaikat voivat vähentää ympäristökuormitustaan, saavuttaa säästöjä ja hidastaa ilmastonmuutosta. Eniten Green Office -toimistoissa säästettiin viime vuonna sähköä. Sähkönkulutus laski lähes 9 miljoonaa kWh eli ennätykselliset kolme prosenttia aiempaan vuoteen verrattuna, mikä vähensi päästöjä noin 6 500 tonnia. Saman energiamäärän tuottaminen yhdellä tuuliturbiinilla kestäisi noin puolitoista vuotta. ”Sähkönkulutus on yksi toimiston merkittävimmistä ympäristövaikutuksista. Kulutuksen
CASE - Gullstén-Inkinen: Kolmannes vähemmän sähköä - Hei muistattehan sammuttaa vessasta valot! Gullstén-Inkisen arkkitehti- ja sisustussuunnittelutoimistossa valojen sammuttelu on tavallinen osa työpäivää. Toimistolle myönnettiin WWF:n Green Office -merkki vuonna 2010. Työntekijöitä on noin 30, ja sähkönkulutus henkilöä kohden on laskenut neljässä vuodessa kolmannekseen. Myös sähkön kokonaiskulutus on harpannut alaspäin. Nyt yritys ostaa vihreää sähköä, joka on tuotettu uusiutuvilla luonnonvaroilla. - Suuri säästö on tullut pienistä asioista. Toitotamme kaikille, että laittakaa tietokone nukkumaan, kun ette ole työpisteellä, ja muistakaa sammuttaa se päivän päätteeksi, kertoo sisustusarkkitehti Hanna Gullstén. Valaistukseen on kiinnitetty erityistä huomiota. Kaikkia sarjoitettuja valoja ei tarvitse pitää päällä yhtä aikaa, vaan valoa napsutellaan niihin tiloihin, missä sitä kulloinkin tarvitaan. Viimeinen toimistolta lähtijä sammuttaa päivän päätteeksi kaikki valot pääkatkaisijasta. Lounaalle lähtiessä tietokoneiden näytöt napsautetaan pois päältä automaattisesti. Myös kopiokoneesta kytketään yöksi virta pois. - Suunnittelutyössä tarvitaan tietokoneita ja hyvää valaistusta. Aina kun hankimme uusia valonlähteitä ja sähkölaitteita, valitsemme entistä energiatehokkaamman vaihto-
pienentäminen vuosi vuodelta vaatii aina uusia ideoita ja tapoja. Laitteiden energiatehokkuuteen kannattaa kiinnittää huomiota, mutta myös
ehdon. Jatkojohdot ostamme katkaisimella varustettuna, jolloin niihin liitettyjen laitteiden virrat ja seisontajännitteet saa kerralla pois päältä, Gullstén kertoo. Yrityksen vuositavoitteena on ollut viiden prosentin sähkön säästö. Kulutus on kuitenkin vähentynyt jo niin paljon, että tulevaisuudessa tavoitetta täytynee pienentää. - Kymmenen vuotta sitten suunniteltu valaistuksemme oli silloin uusinta uutta, mutta aika on ajamassa teknologian ohi. Kun valaistus uusitaan mahdollisimman energiatehokkaaksi, uskon, että pystymme pudottamaan sähkönkulutusta vielä nykyisestä. Yrityksen omistajille Hanna Gullsténille ja Jari Inkiselle ympäristöasiat ovat tärkeitä. Suunnittelutyötä tehdään kestävän kehityksen periaatteilla, ja työntekijöiksi on valikoitunut porukka, joiden on helppo jakaa samat arvot. Pienessä toimistossa Green Office -käytännöistä muistutellaan esimerkiksi kahvitauoilla – ja huhuilemalla kollegoille, jos ne vessan valot ovat unohtuneet päälle. Gullstén-Inkisen sähkön säästö 2010-2013 Vuosi 2010 2011 2012 2013
Sähkön [kWh] Sähkön kulutus kokonais-kulutus [kWh/hlö] 24 800 1 458 19 275 918 20 164 672 16 326 544
esimerkiksi valojen sammuttelu on yllättävänkin tärkeää, koska jopa 30 prosenttia toimiston käyttämästä sähköstä voi kulua valaistukseen”, WWF:n Green Office -päällikkö Helka Julkunen kertoo. Samalla kun toimiston ekologinen jalanjälki pienenee, säästyy rahaa. Viime vuonna Green Office -toimistot säästivät yhteensä noin 8,25 miljoonaa euroa pelkästään sähkölaskuissaan. Noin kolmasosa toimistojen käyttämästä sähköstä tuotettiin uusiutuvilla energialähteillä. Myös paperinkulutus pieneni rutkasti. Vuonna 2013 kopiopaperia käytettiin 21 miljoonaa arkkia vähemmän kuin aiempana vuotena. Keskimäärin jokainen Green Office -toimiston työntekijä jätti tulostamatta kaksi arkkia päivässä. Päällekkäin asetettuna näistä arkeista muodostuisi yli kahden kilometrin korkuinen pino. Peräkkäin pituussuunnassa A4-arkkien muodostamalle polulle tulisi mittaa 6 250 kilometriä eli se ulottuisi Suomesta Intiaan. ”Pienillä arkisilla valinnoilla on todella merkitystä, kun tarkastellaan niiden yhteisvaikutuksia. Esimerkiksi paperin molemmille puolille tulostaminen on helppo keino puolittaa paperinkulutus. Sähköinen arkistointi ja teknologian kehitys vähentää tulostamisen tarvetta myös tulevaisuudessa”, Helka Julkunen sanoo. ”Kiitän lämpimästi kaikkia Green Office -toimistoja parhaasta tuloksesta koko järjestelmän 11-vuotisen olemassaolon historiassa. Tulokset osoittavat, että toimistokiinteistöillä ja sillä, miten niissä toimitaan, on suuri merkitys luonnonvarojen käytön vähentämisessä”, sanoo WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder. Suomessa on tällä hetkellä 179 Green Office -organisaatiota, joissa työskentelee yhteensä yli 66 800 työntekijää.
Cision tiedotepalvelu
WWF:n Green Office -ympäristöjärjestelmän tavoitteena on toimiston ekologisen jalanjäljen pienentäminen ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. Sen avulla toimistot voivat vähentää ympäristökuormitustaan ja samalla säästää materiaali- ja energiakustannuksissa. WWF myöntää kriteerit täyttäneille toimistoille Green Office -merkin käyttöoikeuden. Tällä hetkellä Green Office -verkostossa Suomessa on mukana 179 organisaatiota, joissa työskentelee yli 66 800 työntekijää. Kansainvälinen ohjelma on tällä hetkellä käytössä myös Kiinassa, Latviassa, Pakistanissa, Romaniassa, Sveitsissä, Tanskassa, Turkissa ja Virossa.
Vapaat Toimitilat 5B / 2014
19
EROTTAJANKATU 2, 00100 HELSINKI
ALBERTINKATU 25, 00180 HELSINKI
ANTINKATU 1, 00100 HELSINKI
Diana-puiston kupeessa sijaitseva kohde koostuu kahdesta yhteen rakennetusta talosta (Erottajankadun ja Yrjönkadun talot). Rakennettu vuosina 1889-1891 ja 1903-1905. Kokonaispinta-ala on noin 10.000 br-m2. Tilat on vuokrattu Suomen valtiolle 2017 alkuvuoteen saakka. Asemakaavan mukainen käyttötarkoitus: yleisen rakennuksen tontti.
Bulevardin ja Albertinkadun kulmassa sijaitseva toimistokiinteistö. 9-kerroksinen rakennus on valmistunut 1961. Huoneistoala on noin 11.687 m2. Kohde on osittain vuokrattu. Asemakaavan mukainen käyttötarkoitus: hallinto- ja virastorakennusten korttelialue (YH).
Keskeisellä paikalla Kampissa sijaitseva toimistokiinteistö. 8-kerroksinen rakennus on valmistunut 1952. Huoneistoala on noin 12.391 m2. Kohde on osittain vuokrattu. Asemakaavan mukainen käyttötarkoitus: hallinto- ja virastorakennusten korttelialue (YH).
Tarkempi esite saatavissa: www.tkoy.fi/fi/kohde/2174
Tarkempi esite saatavissa: www.tkoy.fi/fi/kohde/2175 Sitovat ostotarjoukset 18.6.2014 klo 12.00 mennessä osoitteeseen: Senaatti-kiinteistöt, Kehityskiinteistöt/ Esa Pentikäinen, PL 237 (Lintulahdenkatu 5 A), 00531 Helsinki. Kuoreen merkintä ”Erottajankatu 2”. Tarjousten tulee sisältää hinta sekä kaupan muut keskeiset ehdot.
Pyydämme kiinnostuneita ilmoittautumaan tarjouskilpailuun 18.6.2014 klo 12.00 mennessä osoitteeseen: Senaatti-kiinteistöt, Kehityskiinteistöt/Esa Pentikäinen, PL 237 (Lintulahdenkatu 5 A), 00531 Helsinki. Kuoreen merkintä ”Albertinkatu 25 - Tarjouskilpailu”. Varsinainen tarjouskilpailu on tarkoitus järjestää elo-syyskuussa, jolloin kaikki ilmoittautuneet saavat materiaalin ja yksityiskohtaisen aikataulun sekä muut myyntiin liittyvät ehdot.
Tarkempi esite saatavissa: www.tkoy.fi/fi/kohde/2176 Pyydämme kiinnostuneita ilmoittautumaan tarjouskilpailuun 18.6.2014 klo 12.00 mennessä osoitteeseen: Senaatti-kiinteistöt, Kehityskiinteistöt/Esa Pentikäinen, PL 237 (Lintulahdenkatu 5 A), 00531 Helsinki. Kuoreen merkintä ”Antinkatu 1 – Tarjouskilpailu”. Varsinainen tarjouskilpailu on tarkoitus järjestää elosyyskuussa, jolloin kaikki ilmoittautuneet saavat materiaalin ja yksityiskohtaisen aikataulun sekä muut myyntiin liittyvät ehdot.
Tarjousmenettelystä Senaatti-kiinteistöt myy kohteet tarjousten perusteella, varaa oikeuden pyytää niihin tarkennuksia sekä hyväksyä ja hylätä tarjoukset. Lopullisen päätöksen myynnistä tekee Suomen eduskunta. Tavoitteena on toteuttaa Erottaja 2:n myynti vuonna 2014 ja kahden muun kohteen myynti vuonna 2015. Myös yhteistarjoukset huomioidaan.
Lisätiedot ja esittelyt: Matti Ahrelma, Tuloskiinteistöt Oy | matti.ahrelma@tkoy.fi | puh. 0400 320 999 Lisätietoja kohteista myös osoitteessa www.senaattimyy.fi
20
Osoitelähde: ProFinder B2B Fonecta Oy logistiikka_toimitilat5b_lehteen_v4.pdf p. 020 692 999
Vapaat Toimitilat 5B / 2014 1
23.5.2014
10.44
LOGISTIIKKATILOJA
Löydä yrityksellesi sopivassa suhteessa ominaisuuksia, palveluja, liikenneyhteyksiä ja muutosmahdollisuuksia LähiTapiola Kiinteistövarainhoidon logistiikkatilaratkaisuista.
Lataa esite
01
050 439 5943 Uudenveroista tilaa Aviapoliksessa.
02
040 823 3490 Mahdollisuuksien avara varasto lentokentän lähellä.
03
040 823 3490 Logistiikkatilaa Kilon yrityskeskittymän ytimessä.
04
040 485 5329 Yhdistä toimisto, varasto ja tuotanto Kivenlahden teollisuusalueella.
05
040 823 3490 Persoonallisia tiloja ja mahdollisuuksia Kilossa.
Katso lisää: toimitilat.lahitapiola.fi