Julkaisu nro
Valttilaisten oma sanomalehti
Valtti
5
joulukuu/ 2014
VT sanomat 2014 1
Sanomat
Päätoimittaja Virgílio Gonçalves Graafinen suunnittelu & toimitus Virgílio Gonçalves
Sisältö ©Valtti-työpaja/Mediapaja Päätoimittaja
Toiminnanjohtajan tervehdys
2 3
Pajakuulumiset
4
Mitä mieltä ooot..
6
Y hteisöpäivät
8
HHTyöpajan Puodista
HHVäkertäjäkärpäsen purema HHJuhannustanssit HHPäivä Kuninkaanlähteen maastossa 2.10.2014 HHValtin bändin kuulumisia Quiz
Kuvia matkan varrelta
4 6 8
10 12
13 16
Työharjoittelijoiden suusta
18
Teemasivut
19
HHValtissa työssäoppimassa
HHOppisopimuksella uuteen ammattiin HHUrakka ohi
18 19 19
nnellista Joulua O LL erry Xmas M LL
Feliz Natal
LL J LL B LL F LL
Palvelupirssin matkassa
21
Ajankohtaista
24
Mediapajalaiset
26
Joulun perinteet
29
Pajauutuudet
32
2 V T sanomat 2014
w w w . v a l t t i . f i
HHUnelma vanhuudesta kotona HHLaitoshuoltajan toimenkuva ja tarkoitus HHOhjelmoinnin hyödyt HHJoulun perinteet
21 24 26 29
oyeux Nöel
uon Natale
eliz Navidad
Toiminnanjohtajan tervehdys Vuosi 2014 on vierähtämässä loppuun Aika on taas kulunut kuin siivillä, juurihan mietimme suunnitelmia toiminnalle vuodelle 2014 ja nyt onkin käsillä jo uudet suunnitelmat. Paljon on vuoteen mahtunut tapahtumia. Vuosi on ollut työntäyteinen ja uudistusten mullistama. Uudet lait ja asetukset ovat vaikuttaneet myös työpajan jokapäiväiseen arkeen. Työpaikkojen määrä alueella on ainakin lomautusilmoitusten mukaan laskenut. Moni on joutunut miettimään elämälleen ja uralleen uuden suunnan. Työttömyys koskettaa yhä useampaa ihmistä ja perhettä. On entistä tärkeämpää olla itse aktiivinen ja kääntää jokainen kivi työpaikan löytämiseksi. Työpajan historiasta yksi merkittävä sivu on myös käyty loppuun, aktiivinen yhteistyö aikuiskoulutuksen kanssa on päättymässä nykyisessä muodossaan. Vuoden aikana aikuiskoulutus on siirtynyt vähitellen toisiin tiloihin ja yhteistyölle etsitään uusia muotoja. Tuntuu että tämän hetken maailmassa mikään muu kuin muutos ei ole pysyvää. Se vaatii meiltä ihmisiltä yhä suurempaa tarmokkuutta ja sopeutumiskykyä, jotta emme anna muutosten määrän lamaannuttaa meitä, vaan koemme ne uusina mahdollisuuksina joita elämällä on meille tarjottavana. Työpajatoimintaan on kohdistunut vuosien varrella paljon odotuksia, mutta myös kovaa kritiikkiä. Työpaja tarjoaa sosiaalisen ympäristön ja työn tekemisen paikan työttömille ihmisille. Julkisuudessa on kovasti mietitty onko toiminta työttömien ihmisten riistoa ja orjatyötä. Tässäkin voimme mennä mukaan joukkohysteriaan tai sitten miettiä asioita omalta näkökulmaltamme, ilman että annamme yleisen mielipiteen vaikuttaa meihin. Valtti tarjoaa mahdollisuuden olla osana yhteisöä, mikä usein työttömyyden pitkittyessä kapenee ja muuttuu. On totta, että työpajalla tehdään töitä, mutta nimensä mukaisesti se on työpajan perustehtävä. Tekemällä oppimisen kautta voi tehdä näkyväksi omat työn tekemisen taidot, uuden oppimisen kyvyt ja työelämän pelisääntöjen hallinnan. Jos aamuherääminen työpajalle on vaikeaa, on se sitä myös työelämässä. On vaikea vakuuttaa työnantajaa palkkaamaan henkilöä, jos todellisuus pajalla on osoittautunut muuksi. Työpaikkoja on niin vähän tarjolla, että on osattava tarjota oikeita henkilöitä oikeisiin työtehtäviin. Mitä paremmin oman osuutensa työpajalla tekee, sen paremmat mahdollisuudet on löytää omille taidoille ja tavoitteille sopiva työpaikka. Ilman aktiivista työotetta, työvalmentajien keinot ohjata eteenpäin työelämään ovat hyvin kapeat. On itsestä kiinni, miten työpajan tarjoamiin mahdollisuuksiin asennoituu. Yhteistyöstä ja ihanista yhteisistä hetkistä kiittäen toivotan kaikille työntäyteisen vuoden päätteeksi oikein ihanaa ja rauhallista joulun aikaa ja hyvää uutta vuotta 2015! ps. Jos yhden uuden vuodenlupauksen voisin esittää kaikille, niin toivoisin että jokainen uskaltautuu heittäytymään rohkeasti tilanteisiin ja ottamaan kiinni tarjolla olevista mahdollisuuksista.
VT sanomat 2014 3
mm
orut
hdyt k e t n i s kä
mm käsilaukku mm puunkantoteline Työpajan Puodista Sisustus - ja lahjatavarat itselle ja ystävälle
tervetuloa ostoksille ja ideoimaan joululahjoja
M A-K E TO PE
4 V T sanomat 2014
AVOI N NA
9-16 9-14 SULJET TU
w w w . v a l t t i . f i
mm
jalat
mm
ljet o s s u hi
mm huovutettu työ
ilän kyntt
mm korvakorut
mm
lukor e t t i onn
tit
sydämet u u p m m mm maalattuja kiviä
mm Valtti
ynyt
usty sisust
VT sanomat 2014 5
Mallu työn ääressä Knuuttilassa
Väkertäjäkärpäsen purema illalla silmät sikkurassa makuuhuoneeni nurkassa pienen kirjoiIstun tuspöydän ääressä, jota valaisee jalkalamppu. älleen kerran edessäni on materiaaleja; kuten fimomassaa, korvakorukoukkuja erilaisia pieniä ja suurempia askartelumuotteja, akryylimaaleja, lakkoja, tapettiveitsiä ja kymmenittäin muuta pientä tavaraa, joita on ihan pakko olla, ainakin omasta mielestäni, jotta pystyn toteuttamaan mitä kummallisimpia korutöitä ja ideoita. Mielikuvitus on rajana ja sitä minulla riittää, ihan vaikka muille jakaa. Katselen välillä kelloa ja toivon sen hidastuvan edes 10 minuutiksi, että saisin valmiiksi sen mikä tällä
6 V T sanomat 2014
w w w . v a l t t i . f i
hetkellä on työn alla ennen muiden askareiden hoitamista... Vanha Volvon merkki ystäväni miehelle, joka harrastaa vanhoja autoja ja duunaa niitä. Tottakai sillä pitää olla vanhassa kunnostetussa autossa alkuperäisen Volvo-merkin näköinen avaimenperä! Ei hätää.. Mallu hoitaa! Palkintona oli avaimenperän uuden omistajan leveä hymy ja: -”Wau!, tää on just ihan sikamagee..kiitti!” Tämä on oikeastaan itselleni väkerrystyydytyksen saamisen lisäksi se syy miksi tätä teen! Saan jonkun pienellä vaivannäollä iloiseksi ja onnelliseksi! Se on hieno palkka! Niin kauan kuin muistan olen värkännyt, piirtänyt, väkertänyt ja nyplännyt kaikkea mahdollista , mielelläni ja paljon! Aivan pienestä lähtien! Isäni totesi joskus aikoinaan jollekkin: -”Meidän Marja ei koskaan pienenä aamulla tullut herättämään, se löytyi aina olohuoneen lattialta kynien ja piirustuspapereiden keskeltä!” Genre on tosiaan laaja...siis tekemisen laaja kirjo... joskus saattaa tulla puhelu, että voisitko tulla laittamaan tukan ja meikin, on juhlat tiedossa, toisinaan että meillä on kuule ensiviikolla ristiäiset että voitko tehdä Eetu-Oliverille ristiäiskakun? Ja jopa että: Hei ostin hiuskuituja 10 pakettia ja voisitko joku päivä tulla tekemään pikkuletit?? Ja Malluhan ei osaa sanoa ei.. Ei, vaikka tiedän että viikonloppu menee tehden sokerimassasta kakunkoristeita kyllästymiseen saakka, milloin ristiäis, milloin rippikakkuun jotta saadaan sen muotoiset ja väriset koristeet että ne teemaan sopii. Toisella kerralla metsästetään jostain hengettömiä pinnejä että saadaan hiukset kondikseen ystävän merkittävään juhlaan. Tai sitten värkätään ja punotaan pikkulettejä silmät sikkuralla, selkä jumissa ja olkapäät laulaen hallelujaa 10 tuntia putkeen, mieleellään henkilölle jolla on 7 kertaa enemmän hiuksia päässä kuin normi kansalaisella.
työn yksityiskohdat
Tähän päälle sitten kotona vapaa-aikana on pakko tehdä fimo-massasta tosiaan korviksia, kaulakoruja tai käsikoruja, on kakkupalaa, donitsia, jäätelöannosta ja pöllöö, kaikki käy! Olen jopa värkännyt pienet converset roikkumaan nyt niiden onnellisen omistajan korviin...
8
Mallu
VT sanomat 2014 7
Juhannustanssit
Yhteisöpäivä 19.6.2014 Knuuttilassa 16.6. aamukahvilla ollessamme saimme tietää torstaina Maanantaina 19.6. olevasta yhteisöpäivästä Knuuttilassa. Kuten ajankohdasta voimme päätellä aiheena oli juhannustanssit.
äivän aloitti toiminnanjohtajamme Niina Vekon tervetuloa-puhe. Hän toivotti kaikki tervetulleiksi. Saimme kiitokset jo kuluneesta vuodesta, jota on jo kulunut puolet tästä vuodesta. Ensimmäisenä esiintyi meidän oma Valttilaiset-bändimme. Bändissä olivat soittamassa Jenni: syntikka, Harri: kitara ja laulu, Virgilio: kitara ja laulu, Riko: kitara ja Mikko: rummut. Bändi soitti esimerkiksi seuraavat kappaleet: Twilight Time, Forty days, If you need me, Only you ja kuulimme myös Harrin laulavan suomeksikin kappaleet Hopeinen kuu ja Metsäkukkia. Sitten oli vuorossa 5:den vastavalmistuneen kukitus ja onnittelu. Valtin henkilökunnasta
8 V T sanomat 2014
w w w . v a l t t i . f i
ovat Heidi Teelmäki, Maria Kekki ja Peter Moisio valmistuneet työvalmentajiksi, Anu Lamminmäki lähihoitajaksi ja Minna Rassi sosionomi-diakoniksi. Meillä oli mahdollisuus mennä klo 10:00 alkaen saunaankin ja vihtakin tehtiin. Ensin vuorossa olivat miehet ja sen jälkeen naiset. Aika moni tuon mahdollisuuden hyväkseen käyttikin. Taitopajan puolella oli kirpputori. Tosin osanotto myyjien puolelta oli vähäistä. Myynnissä oli koriste-esineitä, laukkuja, koruja jne. Samalla voi tutustua taitopajalla olevan henkilön tekemiin pieniin koriste linnunpönttöihin, nukkekotiin. Nämä oli tehty kaikenlaisesta kierrätystavarasta, paperimassasta ym. materiaaleista. Ko k o p ä i v ä n ajan oli mahdollisuus pelata corn holea ja mölkkyä. Vi i m e i s e n ä o l i vuorossa Mertsin vetämä karaoke. Siellä sai laulaa suosikki musiikkiaan.Vatsansa voi ravita koko päivän aikana muurinpohjaletulla, salaatilla, makkaralla, kahvilla ja kääretortulla.
Anun, Minnan, Marian, Heidin ja Peterin kukitus ja onnittelu.
Säiden haltijakin suosi meidän päiväämme. Saimme viettää sen sateettomassa ja välillä aurinkoisessakin säässä.
G
Annica H.
VT sanomat 2014 9
Puolukoita poimimassa
Päivä Kuninkaanlähteen maastossa 2.10.2014 pajan henkilökunnan autoilla aamulla kahvin jälkeen kohti Lähdimme Kuninkaanlähdettä. Saavuttuamme perille kävelimme yhdessä laavulle. Mukana oli sekä Valtin että Knuuttilan väki. Karvian pajalaiset ja kierrätyksen väki oli myös mukana tapahtumassa.
etsässä nautimme raikkaasta ja kauniista syyssäästä ja mukavasta yhdessäolosta. Mediapajan väki valokuvasi päivän tapahtumia ja kaunista syksyistä maisemaa. Virkistyspäivän tarkoituksena oli kerätä puolukoita Valtin omaan käyttöön keittiölle. Ihan mukavasti marjoja myös saatiin hyvällä yhteistyöllä. Osa porukasta meni sauvakävelemään puolukoiden noukkimisen sijasta. Metsästä kerättiin myös luonnon materiaalia syksyisiin käsitöihin.
10 V T sanomat 2014
w w w . v a l t t i . f i
Letun paistoa
Luonnon helmassa saimme nauttia kahvista/teestä/mehusta ja maukkaista muurinpohjaletuista. Tarjolla oli myös leipää ja siihen lisukkeeksi juustoa/ kinkkua ja suolakurkkua sekä keitettyjä kananmunia. Tarjoilu oli siis todella monipuolinen. Päivä oli antoisa ja mukava. Kaikki olivat tyytyväisellä ja iloisella mielellä ja nauttivat viihtyisästä päivästä ja mukavasta yhdessäolosta luonnon helmassa. Puolukka satoa
syysterveisin
6
Riina
VT sanomat 2014 11
Valtin bändin kuulumisia valttilaiset
Jäsenet:
Harri: Taustatuki/valmentaja Virgilio: Kitara/laulu Aleksi: Kitara Riko: Kitara
Yleistä:
Talvikki laulu, ex bändiläinen
alttilaiset on Valtin asiakkaiden ylläRiko kitarassa ja syntikassa Jenni. Jenni lähti opiskelemaan. pitämä bändi, ja se esiintyy Va l t i n e r i tapahtumissa. Harjoitukset pidetään Knuuttilassa entisen ompelimon tiloissa joka keskiviikko. Sovimme ensin biisilistan, kuuntelemme ne muutamaan otteeseen harjoitustiloissa ja opettelemme soittamaan kappaleet. Harjoitustiloissa on myös Valtin omia soittimia, kuten sähkökitara, kaksi akustista kitaraa, koskettimet ja Virgilio kitara ja laulu. rummut. Osa jäsenistä taas tuo omat soittimensa harjoituksiin. Kokoonpano vaihtelee ajoittain, Aleksikin liittyi vasta elokuussa bändiin, kun taas entinen rumpali Mikko lähti opiskelemaan kesäloman aikana. Bändillä olisi tarvetta rumpalille ja mahdollisesti myös kosketinsoittajalle, bändiin otetaan mukaan Valtin asiakkaita, keillä on jonkinlaista musiikillista taustaa.
12 V T sanomat 2014
w w w . v a l t t i . f i
Musiikki: Musiikkityyli vaihtelee tilaisuuden mukaan, juhannuksena soitettiin 1950-1970 luvun aikaista rockia ja tulevana jouluna soitetaan raskaampia joululauluja. Jäsenillä on kokemusta monista eri tyylilajeista joten musiikkityylien Taustatuki/valmentaja Harri ja rummuissa Mikko, joka lähti opiskelemaan mahdollisuudet ovat laajat. Soitamme muiden artistien kappaleita, mutta sovellamme ne omalaatuisiksi, tarvittaessa vaihdamme musiikin sävellajia ja tyyliä voidaan muokata tapahtuman mukaan.
Historia: Bändi perustettiin elokuussa 2013 Harrin ja Virgilion toimesta.
O
Riko & Aleksi
Etsi viisi eroavaisuutta
VT sanomat 2014 13
Aukioloajat : MA – KE TO PE
9.00-16.00 9.00 -14.00 SULJETTU
vaat teiden valmistus - ja korjaust yöt alihankintat yöt
T yötil aukset T yövalmentaja M ar i a K ekki P uh . 044 577 2123 P uh . 044 577 2124
Moon Karviasta Kylä-Karviantie 10 39930 Karvia 044 577 2105 moonkarviasta@valtti.fi
Torimyymälä & Ompelimo
14 V T sanomat 2014
w w w . v a l t t i . f i
Moonenlaisia tuotteita ja palveluita Moon Karviasta on torimyymälämme ja ompelimomme. Teemme korjausompelua, brodeeraamme ja kudomme. Meiltä saa myös pyykkäyspalvelua. Myymme paikallisten kädentaitajien tuotteita. Valikoimasta löytyy asusteita, astioita, koruja ja huonekaluja. Hyllyissä on mm. Valtti-pajan puutuotteita ja Viitalan Viljatilan speltti-tuotteita sekä Wanhan Kuttulan salaattikastikkeita. Rakennuksessa
1 2
7 4
3
6 8
ollut apteekki muutti muualle ja tyhjälle tilalle on kehitteillä uutta toimintaa. Siihen avataan kirpputori ja kahvio, joka on saanut nimekseen Minoon Kans kierrätysmyymälä. Kuvat 1 ja 2 Marjo verhoprojektin kimpussa 3 Vera sukkia kutomassa 4 Maritta housun lahkeita lyhentämässä 5. Anne työhaalaria korjaamassa
5
6 Lauri mainosteippausta leikkaamassa 7 Brodeerauksen lopputulos 8 Karvian Valokuvaamon Karvia-aiheisia joulukortteja Taustakuva Sirkku Salinin käsintehtyä paperia
k Juha-Pek
et a läk siäis
Juh pu Marika
odin k a
ssalla
Näin meidän
keittiössä
14 17.6 . 20 s u t i v k ah Sirpan
m iset käy Valt tila
16 V T sanomat 2014
ässä
. 2014 lla 11. 3 i u s s e m R ek r y
w w w . v a l t t i . f i
ha-Pek
Karvian k
an l ä k s i
ier rätyskesk
us
äiset
L
su s n reis e r o u v a u ha
ta
L ähih
oitajao
piskeli
jat Val t
issa tu tustum
assa 2 .
6 . 2014
VT sanomat 2014 17
Valtissa työssäoppimassa
O
len ammatinvaihtaja, aikuisopiskelija ja työvoimapoliittisessa koulutuksessa, lujana tahtona valmistua lähihoitajaksi syyskuussa 2015. Elämäntyöni tähän asti ravintolamaailmassa tehneenä koen hyvänä jatkumona uuden ammattini ihmisten parissa ja auttajan, opastajan, hoitajan ja kuuntelijan roolissa, tai mitä se ikinä sitten tulee olemaankaan.
ikuisena opiskelemaan lähtö vaatii rohkeutta ja pitkäjänteisyyttä aivan eritavalla kuin silloin joskus kauan…kauan…sitten. Nyt jälkikäteen ajateltuna tuntuu että, silloin kauan kauan sitten, ammatti tuli ikään kuin itsekseen, muun toiminnan ja riennon ohella ja nyt todellakin asiat taitaa olla päinvastoin. Opiskelu verottaa mukavasti arjen rientoja ja vapaa-aikaakin jossain määrin, mutta ei haittaa kun hyvällä ja tärkeällä asialla ollaan. Joka tapauksessa nyt opiskelujen puolessa välissä päiväpäivältä enemmän koen että, olen oikealla tiellä opiskellessani ihan uuteen ammattiin ja voinkin lämpimästi suositella kaikille opiskelua vielä pohtivalle tarttumaan rohkeasti härkää sarvista. Suoritin kuntoutumisen tukemisen ja ohjauksen työssäoppimisjaksoni Knuuttilassa Raijan ja Minnan hellässä huomassa ja opissa. Yksi tavoitteistani jakson alkaessa oli yksilö- ja ryhmänohjaaminen, mitä olenkin saanut toteuttaa paljon ja oppinut ohjaamisesta paljon, eritoten erilaisten ihmisten parissa toimimisesta. Tästä kiitos kuuluukin kaikille teille asianosaisille jotka olette ryhmiini osallistuneet ja tältä osin mahdollistaneet oppimiseni, siis Kiitos. Kiitos kuuluu toki myös ihan kaikille kohtaamilleni henkilöille, olette minut avoimin mielin ottaneet vastaan ja hyväksyneet hetkeksi joukkoonne, siis Kiitos. Minä jatkan tästä opintojani, kohti uusia haasteita ja asioita jälleen. Oikein iloista ja mukavaa jatkoa ja rauhallista joulun aikaa. Pitäkää huolta toisistanne
7 Tiina 18 V T sanomat 2014
w w w . v a l t t i . f i
Oppisopimuksella uuteen ammattiin
A
loitin sosiaali- ja terveysalan opinnot työvoimakoulutuksena Sataedussa Kankaanpäässä Helmikuussa 2012. Keväällä 2013 tulin suorittamaan kuntoutumisen tukemisen työssäoppimisjaksoa Valtti työpajalle Knuuttilaan. oiminnanjohtajan tarjotessa mahdollisuutta suorittaa opinnot loppuun oppisopimuskoulutuksella Valtissa, tartuin kiitollisena tilaisuuteen. Valtti on tarjonnut monipuolisen ja asiantuntevan oppimisympäristön, missä työyhteisön tuki on ollut merkittävin oppimistani edistävä tekijä. Oppisopimuskoulutukseni päättyi Elokuussa 2014, jolloin valmistuin lähihoitajaksi kuntoutuksen osaamisalasta. Tulevaisuudessa aion opiskella lisää sosiaalialaa.
b Anu Lamminmäki Urakka ohi
V
almistuin viime keväänä sosionomi-diakoniksi Porin Diakonia-Ammattikorkeakoulusta. Kolmen ja puolen vuoden urakka työn ohessa tehtynä on nyt ohi. Nyt vasta oikein ymmärtää kuinka paljon koulu rajoitti muuta elämää, sosiaalinen kanssakäyminen oli todella vähäistä, kun illat ja viikonloput kuluivat tietokoneen ääressä. Nyt voin taas tavata kavereita, läheisiä ja keskittyä kuuntelemaan mitä kenellekin kuuluu ja osallistua erilaisiin vapaa-ajan rientoihin. Enää ei tarvitse aikatauluttaa elämäänsä kuukausiksi eteenpäin, vaan voi tehdä extempore mitä vain. Se on kyllä vapauttavaa ja rentouttavaa.
VT sanomat 2014 19
ilti, kaiholla sitä nyt jo miettii, että harvemmin enää näkee niitä ihania ihmisiä, joihin tuon kolmen vuoden aikana tutustui. Meillä oli äärettömän läheinen ja toinen toistaan tsemppaava ryhmä, jossa huolehdittiin toisen jaksamisesta ja pärjäämisestä. Onneksi on facebook keksitty ja sitä kautta voimme pitää toisiimme yhteyttä ympäri Suomen ja kuulla minkälaisiin työpaikkoihin kukakin on mennyt. Kohokohta tuolle valmistumiselle oli diakoniksi vihkiminen. Meidät vihki Arkkipiispa Kari Mäkinen Turun Tuomiokirkossa kesäkuussa. Mietimme opiskeluryhmämme kesken pitkään sitä, että ottaako vihkimys vastaan vai ei ja mitä se tarkoittaa, jos sen ottaa vastaan. Arkkipiispa Mäkinen osasi kyllä hyvin meitä tsempata ja sanoi, että jokainen ihminen on arvokas, ei tarvitse olla täydellinen, koska sellaista ihmistä ei olekaan. Jokainen tekee työtään omalla persoonallaan ja diakoniatyötä voi tehdä missä vain, ei vain kirkossa. Niinpä otimme sen yhdessä vastaan ja se oli hieno kokemus ja päätös meidän urakallemme. Toinen uusi ja mielenkiintoinen kokemus, jonka koulu meille tarjosi opiskelumme aikana, oli viikonlopun mittainen hiljaisuuden retriitti Säkylän Leirikeskuksessa. Eli se tarkoitti sitä, että olimme kaksi vuorokautta puhumatta kenellekään mitään. Ei ollut tietokonetta, puhelinta, kelloa, televisiota eikä radiota, ei yhteyttä ulkomaailmaan. Meillä oli yhden hengen huoneet, joissa vietettiin aikaa lukemalla tai vain olemalla. Yhteisiin ruokailuihin kutsuttiin kellonsoitolla, eikä niissäkään puhuttu mitään. Alussa oli hankala olla hiljaa, mutta kyllä siihen vähitellen tottui. Saunominen kynttilänvalossa ja avannossa käynti hiljaisuuden vallitessa oli myös ainutlaatuinen kokemus ja oli hienoa jakaa se kokemus läheisten opiskelukavereiden kesken. Keskittyä olemaan vain oman itsensä kanssa oli haastava, mutta myös henkisesti kasvattava kokemus. Paljon uusia kokemuksia tuohon kolmeen vuoteen mahtui ja toivottavasti sen aikana oppi myös jotain uutta, mitä ammentaa omaan työhönsä.
F
Minna
Onnea perheenlisäyksen johdosta Jani ja Elina!
20 V T sanomat 2014
w w w . v a l t t i . f i
Unelma vanhuudesta kotona
Ê Ê 75-vuotiaana
O
len 75-vuotias, tilaan ”Palvelupirssin” kerran kuussa pihaani. Naapurit tietävät, että tänään meillä siivotaan, eivätkä tunge visiitille. Pirssistä purkautuvat reipas kuljettaja ja puuhakas siivoja. Voi kuinka olenkaan odottanut heitä. Olen kirjoittanut viimeisen kahden viikon aikana kaikkia niitä asioita ylös, joita minun pitää muistaa heille sanoa. nneksi on poutapäivä. Hetkessä matot on viety tuulettumaan ulos, imuri surisee jo. Menen ulos istumaan puutarhatuoliin. Olen sen aikaa pois tieltä, kun imuroidaan ja pestään lattiat. Tällä kertaa olen tilannut myös saunan ja pesuhuoneen perusteellisen siivouksen. Pesuhuoneen peilin yläpuolella oleva lamppu on rikkoutunut, enkä saa itse avatuksi sen kupua. Kuljettaja on luvannut vaihtaa lampun. Saunan lauteiden alustaa ja lauteiden alapuolia en ole kyennyt enää muutamaan aikaan itse pesemään. Pirssin edellisellä käynnillä pestiin kaikki
VT sanomat 2014 21
ikkunat ja vaihdettiin puhtaat verhot. En pysty huimauksen takia enää kiipeämään porrasjakkaralle, enkä huonon niskan takia katsomaan pitempään ylöspäin. Iloitsen joka päivä puhtaista ikkunoista ja uusista verhoista. Nyt viedään jo mattoja sisään. Menen sinne itsekin. Pyyhimme yhdessä pölyjä, sillä tiedän parhaiten, mitä esineitä pitää erityisesti varoa. Kuljettaja siirtää raskaimmat huonekalut paikoilleen sillä aikaa, kun toinen pirssityöntekijä pesee kylpytilat. Minä kiirehdin panemaan kahvia tippumaan. Tuntuu iloiselta saada kahviseuraa. Katan pöydän pyhäkupeillani. Nostan jääkaapista aikaisin aamulla valmiiksi tekemäni voileivät sekä leikkaan pitkonsiivuja kukikkaalle pullalautaselle. ”Pidetäänpäs nyt kahvitauko”, huikkaan. Kuljettaja on kiristänyt ulko-oven kahvan kaksi löystynyttä ruuvia ja vaihtanut ajoittain hälyttävän palohälyttimen pariston. Saunatilat on saatu puhtaaksi. Kädet on pesty ja hikiset hiukset kammattu, kun istumme kaikki kolme kahvipöytään. Kaikkialla tuoksuu puhtaalta. Minulla on kahviseuraa ja tyytyväinen mieli. Palvelupirssi kääntyy pois pihasta tielle. Kaksi kädenheilautusta ja puhtaanapitopalveluni on työnsä tehnyt taas kuukaudeksi. Olemme jo sopineet uuden ajan ensi kuulle. Kun saan laskun, maksan tästä suurenmoisesta avusta 106 €/kk. Saan siitä kotitalousvähennystä verotuksessa 39,36 €/ kk, eli lopullisesti maksan Pirssin palvelusta 66,64 €/ 3 tuntia. Ajattelen, että puhtaus on nyt viihdettäni, johon minulla on varaa pienehköstä eläkkeestä huolimatta.
Ê Ê 90 vuotta olisi koskaan uskonut, että elän näin vanhaksi. Täytän ensi viikolla En”pyöreitä vuosia”. Sanoin tyttärelle, että tätä ikää ei enää juhlita. Jos
joku tulee käymään, niin sitten kahvit keitetään. Nyt tunnen olevani jo vanha ja väsynyt. Liikkumiseni on hidasta ja kivuliasta. Polvileikkausten jälkeen olisi pitänyt leikata vielä lonkatkin mutta siihen en ole suostunut. Kaihileikkauksen ansiosta näen vielä kohtalaisesti.
uen aamuisin aina lyhyen katkelman Raamatusta. Television katsominen ei enää kiinnosta. En oikein ymmärräkään, mitä siellä puhutaan. On niin paljon outoja, uusia sanoja. Kuulolaitteen avulla pystyn vielä puhumaan ihmisten kanssa. Muistamattomuuteni ei ole sanottavasti lisääntynyt. Muistihoitaja sanoikin kerran testiä tehdessään, että tuntuu melkein kuin muisti olisi parempi kuin edellisellä kerralla. Siitä ilostuin kovasti. Olen saanut tyttäreni perheen tukemana elää täällä kotona kauemmin kuin olisi muuten ollut mahdollista. Joku päällikkö kotihoidosta kävi kaksi vuotta sitten. Hän sanoi, ettei minulle enää voi-
22 V T sanomat 2014
w w w . v a l t t i . f i
da lisätä apua kotihoidosta. Olen saanut sitä kahdesti päivässä, aamulla ja illalla. Minun pitäisi muuttaa 20 km:n päässä olevaan palvelutaloon. Siellä saisin kaikki palvelut, yölläkin, jos tarvitsen. Sanoin, etten jaksa ajatella asiaa nyt. Tyttären kanssa päätimme, että 90-vuotispäivään saakka yritetään olla kotona, jos elän niin kauan. Ilman Palvelupirssin väkeä en olisi selvinnyt. He ovat auttaneet minua jo yli 15 vuotta. Tulevat aina ajallaan, ja
viipyvät niin pitkään kuin on sovittu. Voi, kuinka mielelläni edelleen istun heidän kanssaan kahvipöydässä. Nyt on vaan se ero, että minut autetaan pöytään, johon on jo kahvit katettu. Yksi työntekijä on ollut sama koko ajan. Katson tätä tuttua kotiani. Tunnen jokaisen huonekalun paikan pimeässäkin. Mattoja olen antanut vähentää, kun ymmärsin, että kaatuminen on vanhalle ihmiselle katastrofi. Pöytäliinat, taulut ja valokuvat ovat tutuilla paikoillaan. Ikkunan takana talitintti poimii nokkaansa auringonkukan siemeniä. Mieheni antoi minulle 60-vuotipäivälahjaksi kauniisti koristetun seinäkellon, joka on mitannut aikaani tarkasti ja uutterasti. Ajatella, sen syntymäpäivän jälkeen olen elänyt 30 vuotta. Yhtä pitkä aika kuin oli 30:sta 60:een. Toivon päivittäin, että saisin kuolla vaikka nukkuessani tänne omaan sänkyyni. Sydän vaan lakkaisi jaksamasta. Nyt olen istunut yhteen menoon niin pitkään, että on pakko mennä huilaamaan. Siirryn mukavasta tuolistani rollaattorilla hitaasti ja varovasti vuoteen reunalle ja siitä kallistan itseni alas lasketulle vuoteelleni. Siunattuja nämä moottorisängyt, huokaan. Vanhuuden torkahdus tulee äkkiä. Marraskuun hämyssä Palvelupirssin valot heijastuvat ikkunaan. Iloiset äänet tervehtivät eteisestä. ”Hei. kuinka täällä voidaan”? Kotikunnassani tehtiin päätös palvelusetelin käyttöön otosta kotihoidossa. Kotihoidon ohjaaja tuli käymään kotona. Olin pyytänyt myös tyttäreni mukaan neuvonpitoon. Hän kertoi järjestelmästä, jossa saisin valita viidestä, kunnan hyväksymästä palveluntuotta-
VT sanomat 2014 23
jasta haluamani hoitamaan kotihoidon aamu- ja iltakäynnit. Iloksemme huomasimme, että yksi palvelutuottajista oli juuri minulle rakas Palvelupirssi. Nyt sitten Pirssin tutut ihmiset käyvät myös aamu- ja iltakäynnit viikkosiivousten lisäksi. Omavastuuni kotihoidosta palvelusetelin arvon vähentämisen jälkeen on 227,30 €/kk, siivouksista ja kylvetyksestä maksan 191 €/kk kotitalousvähennyksen jälkeen. Ateria- ja pyykkipalvelusta maksan yhteensä 211€/kk eli yhteensä 629,30€. Kyllä on tyttärellä laskemista, että saadaan rahat riittämään. Esimerkki on kuvitteellinen. Palvelujen hinnat on laskettu tällä hetkellä käytössä olevien hintaesimerkkien mukaan.
6 Tellervo Lähteenmäki
Laitoshuoltajan toimenkuva ja tarkoitus
V
almistuin vuonna 1987 laitoshuoltajaksi Kauhajoelta. Oltuani pitkään pois työelämästä, sekä 11 vuotta kotiäitinä, päivitin opintojani vuoden pituisella laitoshuoltajakoulutuksella Sataedulla. Samalla olin työharjoittelussa Valtissa. Näyttöjen suorittaminen on vielä jäljellä opinnoista. aitoshuoltaja voi opinnoissaan suuntautua esim. hoivapalveluun ja voi suorittaa opintojensa ohessa hygieniapassin, työturvallisuuskortin, ensiapu 1:sen ja erityisruokavalion kuten minä tein.Olen tällä hetkellä Valtissa työsuhteessa ja teen myös keikkatyötä yritykseen Valtin kautta. Työni on monipuolista ja mielenkiintoista.Työnkuvaan kuuluu kaikkien tilojen päivittäinen tarkastus. Aulat ja sosiaalitilat siistitään päivittäin, toimistot ym. tilat 2-3 kertaa viikossa, mutta kaikki tilat tarvittaessa. Tietotaitoa työssä tarvitaan paljon
24 V T sanomat 2014
w w w . v a l t t i . f i
erilaisten työvälineiden, työkoneiden ja kemikaalien käytössä erilaisille pinnoille, eli erilaisten pintamateriaalien tuntemus on välttämätöntä. Kirous tulee ehkä siitä että, ammattilaisen silmä näkee epäkohdat sielläkin, missä tavallinen tallukas ei niitä erota. Myymälän ja kaikkien asiakkaille näkyvien kohteiden erikoishuomiointi pitää yleisilmeen hyvänä ja herättää asiakkaissa luottamuksen osaamisemme ja toimintamme hyvästä laadusta. Tarkoituksena on työntekijöiden työhyvinvoinnin, työssä viihtymisen ja työturvallisuuden mahdollistaminen. Rautaisten ammattilaisten ansiosta homma toimii kitkattomasti kiireenkin keskellä. Tarjan työparina oppisi varmasti alan kaikki niksit ja jutut, eli koneet, välineet, aineet ja miten kaikkia näitä käytetään tehokkaimmalla mahdollisella tavalla. Plussana kaikelle tälle on että tietoa ja taitoa voi käyttää kotonakin. Tarja työssä
syndrooma, eli kotini on kaatopaikkani).
(Toki tässä työssä vaara piilee siinä, että kehittyy ns. suutari ja kenkä/ lapsi
7
Tarja
VT sanomat 2014 25
Ohjelmoinnin hyödyt on tuhansia vuosia tallentanut tietoa kirjoitus- ja Ihmiskunta lukutaidon avulla. Kirjoituksen hyötynä on että tieto säilyy
samankaltaisena kaikille lukijoille, kun taasen kirjoitustaidottomassa yhteisössä tietoa välitetään suullisesti, mikä helposti aiheuttaa sen että vuosisatojen saatossa yksityiskohtia unohtuu, tai ne vääristyvät. iedonkäsittelyn mahdollisuudet ovat laajentuneet huomattavasti 1940-luvulta alkaen, jolloin ensimmäiset (lähinnä sotilaskäyttöön tehdyt) tietokoneet rakennettiin. Nykypäivänä käytössämme on työkaluja joilla tiedon tallentamisen lisäksi voimme tuottaa dynaamista sisältöä. Dynaaminen sisältö Dynaaminen sisältö on funktionaalista tietoa, tietoa joka tarjoaa itsestään erilaisen tulkinnan riippuen muuttuvan ympäristön ominaisuuksista. Joitain esimerkkejä tällaisesta on vaikkapa taskulaskin, joka esittää erilaisen lopputuloksen riippuen siihen syötetyistä luvuista ja valituista laskuoperaatioista riippuen. Toinen esimerkki voisi olla sosiaalisessa mediassa käyttäjälle kohdennettu mainosalue jossa näkyy erilaisia mainoksia riippuen käyttäjän iästä, asuinalueesta tai muista ominaisuuksista. Kolmas esimerkki voisi olla taloushallinnon ohjelmisto joka laskee maksettavan arvonlisäveron määrän sen perusteella paljonko tiettynä kuukautena on ollut myyntituloja ja ostomenoja. Edellämainitun taskulaskimen sisältämä varsinainen tieto ei ole ruudulla näkyvät luvut, vaan sen mikropiireihin järjestyksellisesti aseteltu joukko transistoreita (ja muita elektronisia komponentteja) jotka oikein toimiessaan yksiselitteisesti tuottavat tietyn tuloksen tietylle syötteelle. Muovista ja metalleista koostuva kappale on siis järjestetty tarkkaan harkitulla tavalla jotta se palvelisi työkaluna tiettyyn tarpeeseen. Voidaan sanoa että kyseinen elektroninen laite on ohjelmoitu. Harvat ihmiset nykyään ohjelmoivat laitteita matalalla tasolla, eli antamalla yksityiskohtaisia käskyjä tietyille elektronisille komponenteille. On kehitetty lukuisia ohjelmointikieliä
26 V T sanomat 2014
w w w . v a l t t i . f i
Sovelluskehitystä pythonilla App Engine-alustalle
jotka piilottavat matalan tason toiminnot ja tarjoavat käyttöliittymän toimintalogiikan kehittämiseen, ilman että ohjelmoijan tarvitsee tietää paljoakaan alla olevasta laitteistosta. Näiden ohjelmointikielten päälle on taasen rakennettu vielä korkeamman tason kieliä tiettyjen erityistarpeiden toteuttamiseen. Lisäksi monenlaisia sovellusalustoja on kehitetty jotta “dynaamisen tiedon” kirjoittaminen olisi mahdollisimman vaivatonta. Eräänlainen sovellusalusta on esimerkiksi taulukkolaskenta-ohjelmat(joista tunnetuin Excel), joilla voidaan automatisoida laskelmien tekemistä erilaisiin tarpeisiin. Ohjelmointi ja työ Paljon ihmistyötä on vapautettu toistoa vaativista työsuorituksista automatisoinnin myötä, ja tekniikan kehittymisen myötä yhä useampia työvaiheita voidaan siirtää koneiden suoritettavaksi. Jonkun täytyy ylläpitää näitä kaikkia laitteita, niiden käyttöönottoa, huoltoa, konfigurointia kulloiseenkin ympäristöön, päivittämistä ja toimintojen muokkaamista muuttuviin vaatimuksiin. Tietojen keräämiseen ja esittämiseen on loputtomasti erilaisia tarpeita mm. taloushallinnossa, internetnäkyvyyden toteuttamisessa ja toiminnanohjauksessa. Henkilö joka pystyy
VT sanomat 2014 27
tarjoamaan aikaa säästäviä ja tehokkaita ratkaisuja näihin haasteisiin, pystyy varmasti parantamaan asemaansa työmarkkinoilla. On kuitenkin myönnettävä että jos aikoo tehdä ohjelmoinnista kilpailuvalttinsa työmarkkinoilla, niin on oltava valmis näkemään vaivaa osaamisensa saattamiseksi kilpailukykyiselle tasolle. Silti pienikin osaaminen on hyödyksi koska se auttaa ymmärtämään ja käyttämään tehokkaasti olemassa olevia ohjelmistoja ja laitteita. Lisäksi ohjelmistojen/ internet-teknologioiden tuntemus suojelee huijauksilta ja tietoturvavirheiltä, jotka usein hyödyntävät käyttäjien tietämättömyyttä. Miten voisi aloittaa itsenäisen opiskelun? Ensimmäiseksi ohjelmointikieleksi ehdottaisin pythonia, millä on esimerkiksi toteutettu monet googlen palvelut. Jos olet kiinnostunut niin internetin hakukoneista voit etsiä oppimateriaalia vaikkapa termeillä “python for beginners”.
28 V T sanomat 2014
W
Jyrki Velhonoja
w w w . v a l t t i . f i
Joulun perinteet on vanha, perinteinen ja kirkollinen juhla eri puolilla Joulu maailmaa. Kristityt viettävät joulua Jeesuksen syntymän
muistoksi. Joulun vietto alkoi 1800-luvulla jo 24. joulukuuta. Joulukuusi koristeltiin ja kynttilät sytytettiin Jeesuksen syntymäpäivää edeltävänä iltana.
un uskonnollinen sisältö vähitellen menetti merkitystään ja mukaan tulivat joululahjat, tuli jouluaattoillan vietosta monissa maissa joulun kohokohta. Joissakin maissa, esimerkiksi Britanniassa, pidetään kuitenkin edelleen kiinni 25. päivästä ja avataan lahjat vasta joulupäivän aamuna. Joulurauhan julistaminen jouluaattona kello 12.00 Suomen Turusta on historiallisesti ainutlaatuinen perinne. Tiettävästi missään muualla joulurauhan julistus ei ole säilynyt lähes katkeamattomana keskiajalta asti. Perusteet joulurauhan julistamiselle löytyvät Raamatusta, enkelien Maassa rauha -kehotuksesta jouluyönä. Julistus on ollut osa yhteiskuntajärjestyksen ylläpitoa, jossa kirkolla on ollut keskeinen merkitys. Jouluevankeliumin lukeminen ennen yhteistä jouluateriaa yleistyi 1800-luvulla. Jouluaamun joulukirkossa kuullaan jouluevankeliumi ( Luuk. 2:1-20.) ja lauletaan Enkeli taivaan-virsi. Entisaikaan, jos ei ollut joulukirkossa sai vuosittaisilla kinkereillä julkiset nuhteet! Joulusaunassa käyminen on vanha ja edelleen yleinen tapa. Joulusauna on suomalainen perinne. Se oli muinaisille suomalaisille joulunvieton tärkein tapahtuma, johon valmistauduttiin hartaudella ja huolella. Sauna oli esi-isillemme myös pyhä paikka. Jo keskiajalla ihmiset antoivat toisilleen lahjoja joulun aikaan, mutta nykyaikainen lahjatapa saavutti Pohjoismaat melko myöhään, vasta 1700-luvulla. Perhepiirissä lahjoja alettiin ensin antaa kartanoissa ja pappiloissa ja niistä tapa levisi talonpoikaiskulttuuriin. Aluksi kaikki lahjat valmistettiin itse, mutta 1900-luvun alussa lahjoja alettiin myös ostaa kaupoista.
VT sanomat 2014 29
Jouluaterian perinne tulee muinaissuomalaisilta ja liittyy maatalousvuoden kiertoon sekä talvipäivänseisauksen tienoolla vietettyyn valon juhlaan. Suomalaiseen joulupöytään kuuluvia ruokia ovat erilaiset laatikot; porkkana,- lanttu-, peruna- ja maksalaatikko sekä erilaiset kalaruoat kuten graavilohi ja –siika. Aatto-aamu aloitetaan riisipuurolla ja joululeivonnaisiin kuuluu piparit ja joulutortut. Lipeäkala ja joulupuuro kuuluvat vanhimpiin jouluruokiin. Nykyään jouluateriaan kuuluu Pohjoismaissa erottamattomana osana joulukinkku. Nykyajan joulukinkun yhteyksiä vanhempiin perinteisiin ei tunneta. Ilmeisesti kinkku on kahden eri perinteen risteytys, sillä siinä yhdistyy herrasväen tapa syödä possua ja kansan tapa nauttia paistettua takajalkaa. Joulun pääruoka ei tosin vielä 1920- ja 1930-luvulla ollut kinkku, vaan pöydässä saattoi olla esimerkiksi paistettu lampaanlapa. Ennen lahjojen jakoa käydään usein hautausmaalla sytyttämässä kynttilöitä läheisten haudoille. Tapa alkoi Suomessa 1900-luvulla ja yleistyi talvisodan jälkeen. Joulukuusi on peräisin 1500-luvun Saksasta ja Suomeen se tuli 1800-luvun lopulla. Kuuset olivat aluksi pieniä ja niitä ripustettiin kattoon tai pidettiin pöydällä. Ensimmäiset joulukuuset olivat aina ulkona yleisillä paikoilla. Joulukuusen koristelu alkoi 1600-luvun alussa ja kynttilät otettiin käyttöön 1600-luvun lopulla. Ennen vanhaan se koristeltiin kynttilöillä, paperiketjuilla, erilaisilla olkiketjuilla, lippuketjuilla ja makeisilla. Perinteen mukaan kuusi viedään pois viimeistään Nuutinpäivänä. Vaikka me kaikki suomalaiset tiedämme, että se ainoa oikea joulupukki asuu Suomen Lapissa, Korvatunturilla, maailman turuilla on kulkenut monenlaisia jouluisia ukkoja. Nykyinen joulupukkimme on monien satuolentojen yhdistelmä. Kristillisen ajan joulupukin esikuvana oli Pyhä Nikolaus, joka auttoi lapsia ja vähävaraisia.
Tonttulegenda Joulupukki, Joulumuori ja tontut ovat lähtöisin Suomen Lapista, Korvatunturilta. Joulupukin suku on levinnyt ympäri maailmaa - kuulemma avaruuteen saakka. ”Tontuilla ei ole napaa eivätkö ne jätä jälkeensä varjoa - tiedätkö miksi? Siksi, koska tontut ovat syntyneet ruusuntuhkasta, unelmakuteesta, naavajauhosta, kuusenkerppusista, rakkaudesta, ilosta ja riemusta! Tontuilla on aina taskussaan meriheinää ja kipinäkivet tulentekoa varten, jäniksenkäpälä hellimistä ja kivunlievitystä varten, kissan viiksikarva kiusantekoa varten - ja pieni pala saippuaa tietenkin. Tonttuja on monen kokoisia. Jotkut tontut voivat muuttaa kokoaan aina tilanteeseen sopivaksi. Tarkkailuretkillään nämä tontut kulkevat yleensä huomaamattomasti, pienempinä kuin metsähiiret. Tarvittaessa ne venyvät ihmislapsen kokoisiksi. Tontun tietää olleen huoneessa, jos sisään tullessaan tuntee olonsa iloiseksi ja haistaa vienon havun, steariinin, neilikan ja siirapin häivähdyksen. Tontut levittävät ympärilleen
30 V T sanomat 2014
w w w . v a l t t i . f i
hyvänolon tunnetta ja kodikkuutta. Tontut kuulevat kaiken - ihan kaiken! Ja tontut myös näkevät kaiken: niillä on röntgennäkö.” Näillä joulun perinteillä toivotan kaikille lämmintä ja rentouttavaa joulunaikaa!
5 M i n n a
Rassi
Lähteet suomalainenjoulu.fi/joulun-perinteet Wikipedia/Joulu
VT sanomat 2014 31
Kankaanpään Aikuiskoulutussäätiö Asemakatu 7 38700 Kankaanpää 577 2119 32 Vp.T044 sanomat 2014 w w w . v a l t t i . f i