Valttilehti 3/2020 by Valtti Työpaja

VALTTI-TYÖPAJA Reittinä työelämään

Marja Askola Päätoimittaja

Mikko Koivusilta Toimittaja (taitto)

Timo Kirjavainen Toimittaja

Sari Ahola Toimittaja

Jaakko Koivuluoma Vieraileva kirjoittaja

VT-Sanomat on Valtti-työpajan oma lehti, josta pääset lukemaan tarinoita pajan toiminnasta, tapahtumista ja ihmisistä. Toimituksen sähköposti: VT_Sanomat@outlook.com

Päätoimittajan sana Kohta hiljennymme joulun viettoon ja saamme huokaista hetken. Koronakurjuus ja syksyn kaamos ovat käyneet itse kunkin voimille. Saimme kuitenkin monipuolisen lehden aikaiseksi ja Mikko vastasi tuttuun tyyliinsä taitosta ja visuaalisesta ilmeestä. Valtin 15-vuotista taivalta juhlistamme lehdessä toiminnanjohtaja Niina Vekon muisteluilla ja pajaesittelyillä uusien kuvien muodossa. Teimme myös Karvia-kierroksen eli ajankohtaista tietoa Valtin Karvian toimipisteistä. Ahkeraa työntekoa, osaamista, hienoja tuotteita ja huippuporukkaa. Juhlistamme lehdessämme myös uusitun kierrätyskeskuksen avajaisia. Toiminta on lähtenyt hyvin käyntiin ja asiakkaita on riittänyt. Kierrättämällä tuet kestävää kehitystä ja edistät samalla alueemme työllisyyttä. Kierrätyskeskuksesta voit tehdä löytöjä ja säästää selvää rahaa. Työpajat ja etsivä nuorisotyö edistävät tutkitusti nuorten mielenterveyttä. Siitä enemmän lehden sivuilla, kuten myös oppisopimuksesta nuoren kertomana. Oppisopimus on opiskelua työtä tekemällä – samalla saat palkkaa. Mieti, sopisiko sinulle? Jaakko vie meidät tutustumaan keskiaikaisten linnojemme saloihin. Paljon mielenkiintoisia tarinoita kätkeytyy niiden muurien sisään. Kevyempää tarinaa mahtuu myös lehteen; askartelua ja joulutarinoita. Tee tästä joulustasi itsesi näköinen – ilman stressiä. Mitäpä jos tänä vuonna vain nauttisit lomastasi?

Valtin väki toivottaa kaikille riemuisaa Joulunaikaa!

Sisällys • • • • • • • • • • • • • • •

Valtti-työpaja - 15 vuotta S. 4 Kierrätyskeskuksen avajaiset S. 10 Jasmin Taskinen - kierrätyskeskuksen logon suunnittelu S. 16 Tietokoneen kovalevyn puhdistus ym. jatkokäsittely S. 17 Kuulumisia Karviasta S. 18 Askartele luonnosta - esittely S. 22 Oppisopimuskoulutus S. 24 Etsivä nuorisotyö ja työpajat nuoren tukena S. 28 Etsivä nuorisotyö - kokemuksia korona-aikana S. 29 Hoida mielenterveyttäsi korona-aikana S. 32 Eroon joulustressistä - kädentaidon tonttupaja S. 34 Joulujuttuja - mm. pajalaisten joulunviettoa S. 36 Linnojen historiaa S. 38 Tukea-hankkeen kuulumisia - Tukea-sovellus S. 40 Juha Alitalo - läksiäiset ja kuulumisia S. 42

Valtti-työpaja - 15 vuotta Toiminnanjohtajan terveiset 15 vuotta on vierähtänyt työpajamaailmassa kuin huomaamatta. Paljon on tarinoita ja kohtaamisia näihin vuosiin mahtunut. Olemme olleet etuoikeutettuja saadessamme kohdata tuhansia ihmisiä matkamme varrella. Jokaisella ihmisellä on oma merkityksellinen tarinansa ja jokainen kohtaaminen on antanut eväitä matkan jatkamiseen. Paljon on naurettu ja välillä itkettykin. Olemme nyt siinä paljon puhutussa teini-iässä, josta ponnistetaan maailmalle entistä vahvempana ja määrätietoisempana. Samaan tahtiin työpajan kanssa omat lapset ovat kasvaneet ja itsenäistyneet sekä omat vanhemmat vastaavasti taas ikääntyneet ja hoitosuhde on muuttumassa. Nuorekas työyhteisömme on jotenkin kummasti tässä 15 vuodessa saavuttanut keski-ikäisyyden suuren virstapylvään. Elämä muuttuu ympärillämme ja vaatii myös meitä sopeutumaan jatkuvaan muutokseen. Muutos onkin yksi merkittävä sana kuvaamaan tätä 15 vuoden taivalta. Palkitsevinta ja samalla haastavinta on ollut pysyvässä muutoksessa eläminen, sen hyväksyminen ja siitä nauttiminen. Erikoisinta tällä matkalla on ollut se, että yksikään päivä ei ole ollut samanlainen. Jokainen päivä on opettanut jotain uutta ja haastanut ottamaan selvää asioista ja ilmiöistä. Tällaiselle hätäiselle ihmiselle ei ole vielä tylsää hetkeä päässyt syntymään, joskus jopa salaa on kaivannut hetken sellaista rauhallista ja tasaista vaihetta. Tästä saanen syyttää vain ja ainoastaan itseäni, miksi on koko ajan mentävä ”sata lasissa” ja innostuttava kaikesta mahdollisesta. Onnekseni samanlaisia innostujia ja ideoitsijoita on työyhteisössämme riittänyt ja monesta mahdottomasta ideasta on syntynyt upeita uusia mahdollisuuksia. Onneksi on ollut myös niitä, jotka ovat varmuudellaan ja tasaisuudellaan turvanneet toimintojen sujuvuuden, kun osa meistä on kehitellyt uusia tuulia. Kokonaisuudesta on tullut aika kattava ja hyvä, vaikka itse sanonkin.

Verkostot ovat rikastuttaneet työpajan näkemystä ja tavoitteiden asettelua vuosien varrella. Tavoitteena on ollut palvella sekä meidän pajan ihmisiä kuin myös alueen ja yhteistyökumppaneiden sekä yritysten ja yksityisten henkilöiden tarpeita, yrittäen yhdistää ne yhdeksi mielenkiintoiseksi kokonaisuudeksi. 5 vuotta Valtakunnallisen työpajayhdistyksen hallituksessa ja 3 vuotta Satakunnan työpajojen koordinaattorina antoi paljon. Upeita ihmisiä ja ammattilaisia ympäri Suomen, toinen toistaan arvokkaampaa tietopääomaa ja osaamista on tullut saatua näiltä ihmisiltä. Se on antanut ideoita, näkemyksiä ja parannusehdotuksia omaan työhömme. Erityisen tärkeitä ovat olleet henkilökunta ja arvoisat kollegat ympäri Satakuntaa. Yhteisen tavoitteen vuoksi puurtaminen on antanut vahvuutta ja merkityksellisyyttä myös omalle työlle.

Miten sen nyt sanoisi, paljon on mahtunut näihin vuosiin… uusia ideoita, uusia pajoja, uusia ihmisiä, rahoituksien hakemista, tarjousten tekemistä, kunta yhteistyötä, hankeyhteistyötä, työllistämistä, työ- ja koulutuspaikkojen etsintää, koulutusta. Omien tuotteiden valmistus ja kukkalaatikkoprojekti käynnistivät tarinamme, josta olemme vähitellen laajentaneet yritysyhteistyön kehittämiseen ja alihankintatöiden suuntaan. Isoja muutosvaiheita ovat olleet seutukunnallisen nuorten työpajatoiminnan yhdistyminen Nämä vuodet ovat antaneet myös melkoisia kasvunValttiin ja sen myötä Karvian työpajojen mukaan paikkoja henkilökohtaisella tasolla. Kolmen hengen tuleminen, matalan kynnyksen toiminnan Knuuttilan tiimistä olemme kasvaneet suureksi valmennuksen toimipisteen käynnistyminen sekä Tekeviltä siirtyammattilaisten joukoksi. Tie tiimistä ison porukan neiden Kierrätyskeskuksien Karvian ja Kankaanpään johtoon ei ole ollut tasainen. Paljossa olen matkan varrella onnistunut ja samaan aikaan epäonnistunut ja laajentuminen osaksi meidän Valttia. paljon on edelleen opittavaa. Se pitää mielen nöyränä ja kiitollisena.

Hankkeet ovat mahdollistaneet uusien toimintamallien ja laadun kehittämisen: Tartu hetkeen!, Pito, Valtti-Center, Pohjois-Satakunnan Palvelupirssi, Digiloikka nuorisotyöhön!, Työllisyyspoliittisen avustuksen hankkeet, Tukea, Työpajojen ja teattereiden yhteistyö, KKI – liikuntahankkeet jne. Julkaisuja ja nettisivustoja mm. Pajapedagogiikka – Tulevaisuuden osaajaksi työpajan ja oppilaitoksen yhteistyöllä sekä Olen hyvä näin! – kirja ja kohta tulossa oleva menestystarinat, www.satakunnantyopajat.fi – www.apuvirta.fi sekä uutena työmuotona Tukea-sovelluksen kehittäminen sekä tietenkin suuri ylpeyden aiheemme Valtin oma lehti VT-sanomat. Valtista on moneksi - Puuosasto ja Ompelimo käynnistivät toimintamme, vähitellen toiminnan laajetessa mukaan tuli Keittiöt, Mediapaja, Korupaja, Autopaja, Knuuttila, Taitopaja, Polkupyöräpaja, Kokoonpanoosasto, Tuotepaja, Aarreaitta, Siivous- ja kiinteistönhoito, Toimistotyöt, Moon Karviasta -torimyymälä, Bändipaja, Bittipaja, Minoon kans -kirpputori, Lehdentoimitus, Pelimaailma, Mysteerihuoneet, Skanssin kesäkahvila sekä aikuisille ja nuorille suunnatut ryhmätoiminnat. Paljon on erilaista toimintaa ollut vuosien varrella, toiset pajat ovat tulleet tiensä päähän, muokkautuneet tarpeiden mukaan uudenlaisiksi tai jääneet pois valikoimasta. Tärkeitä ja mieleenpainuvia juttuja arjen tuoksinnan lisäksi ovat olleet yhteisöpäivät, juhannus- ja joulujuhlat, Unicef yhteistyö - nuket, keppihevoset ja ravit, Jämin joulukylän myyjäistapahtumat, Karvia -päivät, Willin Karvian yötapahtumat, luontoretket, pulkkamäen hurjastelut, museovierailut, sählyturnaukset, pajaolympialaiset, Lan-pelitapahtumat, Työtä nuorille! – toiminnan kautta lasten kesäleirit (Intiaani, Viikinki, Keskiaika) ja lasten ohjaaminen leikkipuistoissa kesäaikaan sekä OP:n tukemana nuorille kesätöiden tarjoaminen sekä nuorten leirit. Opinnollistamisen saralla olemme aikoinaan päässeet tutustumaan Tanskan tuotantokouluun ja hakemaan sieltä silloisen Avi:n tarkastajan Erikin kanssa oppia. Vähitellen osaksi toimintaa on muodostunut oppilaitosyhteistyö ja tutkintojen suorittaminen pajalla, Tieken ajokorttitutkinnot, ECDL -tutkinnot, näyttöjen vastaanottaminen ja nykyisin Valo-valmennuksen mukaiset tutkintojen suorittamiset.

Työnjohdon näkökulmasta näiden lisäksi tärkeitä tahoja ovat olleet säätiön hallitus, joka on vahvistanut toimintasuunnitelmamme ja budjettimme ja antanut yhdessä Valtin johtokunnan – nykyiseltä nimeltään Asiantuntijaverkoston kanssa suuntaviivoja toiminnallemme. Lait ja asetukset, laatukäsikirja, Ite-itsearviointimenetelmä, turvallisuuskatsaukset, työterveys, työsuojelu, työturvallisuus, budjetit, toimintakertomukset, hankinnat, kilpailutukset, tuotteistaminen, tietoturva, GDPR, maksatukset ja raportoinnit, verkostoyhteistyö, kokoukset, ohjeistukset, taloushallinto, työehtosopimukset, tilinpäätökset, verottajan ohjeistukset, elinkeinotoiminta, yleishyödyllinen toiminta, strategiat, henkilöstö, rekrytoinnit, arvot, hyvinvointi, sovari -palautteet, kykyviisari, somemaailma ja paljon muuta opeteltavaa ja perehdyttävää on matkalla riittänyt. Mieleenpainuvia, mutta ei suinkaan niin positiivisia muistoja, ovat tuoneet vesivahingot ja laajamittaiset remontit ja väistötilat. Etävalmennus ja korona haastaa meitä jälleen muokkautumaan ja sopeutumaan uuteen nykyisyyteen. Näiden lisäksi jälleen yhden vaiheen pajan historiasta on aika muuttaa muotoaan. Koulutuspalvelumme ei pärjännyt tarjouskilvassa ja saamme jättää hyvästit työnhaku- ja uravalmennuskoulutuksille sekä työhönvalmennukselle. Niistä on minunkin tieni aikuiskoulutuksen maailmaan alkanut vuonna 2002, joten haikeana katson menneisyyteen ja vaalin niistä kertyneitä muistoja. Tämä antaa kuitenkin uuden mahdollisuuden kehittyä uuteen, toistaiseksi tuntemattomaan suuntaan. Tähtihetki ja huippuhetki on tässä ja nyt! Tästä on hyvä jatkaa! Kiitos kaikille kuluneista vuosista ja rauhaisaa joulun aikaa ja onnellista vuotta 2021 - Niina Veko Asiakasmäärän kehittyminen 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012

18 38 70 101 166 192 252 236

2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020

241 240 285 242 268 351 253 241

Vuosittain kohtaamisia yhteensä toimintavuosien aikana 3194.

Pajoissa tapahtuu Tuotepaja Tuotepajalla tehdään kokoonpanotöitä sekä päästään harjoittelemaan tuotteen valmistusta (lahja-ja sisustustavarat, tekstiilituotteet, luonnon materiaalit ja kestävän kehityksen tuotteet). Pajalla opitaan monenlaisia kädentaitoja ja myös asiakaspalvelua.

Puuosasto Puuosasto on suunnattu erilaisten puutöiden valmistukseen. Työt toteutetaan pääsääntöisesti tilauskannan mukaan, mutta myös pajan omien tuotteiden kehittely on osa työtä. Käytössä on monipuoliset puuntyöstökoneet, joiden käyttöön pääsee tutustumaan. Puuosastolla tehdään harjoitustöitä, tuotteita pajamyymälään sekä tilaustöitä yksityisille ja yrityksille.

Mediapaja Mediapajalla pääsee tutustumaan tietokoneen ja toimisto-ohjelmien käyttöön, sähköiseen asiointiin, kuvankäsittelyyn, valokuvaukseen, sähköpostin käyttöön sekä pilvipalvelujen tehokkaaseen hyödyntämiseen. Pajalle tullessa ei tarvitse olla aiempaa kokemusta tietokoneen käytöstä, pelkkä kiinnostus asiaa kohtaan riittää. Mediapajalla voi suorittaa ECDL-tutkintoja ja näin todentaa ATK-taitojen ajantasaisuuden sekä oman osaamistason. Edistyneemmät käyttäjät pääsevät tutustumaan erilaisten harjoitusten ja töiden kautta esimerkiksi nettisivujen tekoon, ohjelmointiin, esitteiden ja käyntikorttien tekoon.

Autopaja Autopajan palveluihin kuuluvat henkilö- ja pakettiautojen huollot sekä korjaukset kaikkiin merkkeihin. Pajalla tehdään myös autojen sisätilojen puhdistukset, auton pesut päältä sekä vahaukset. Palveluihin kuuluu myös ruohonleikkurien, polkupyörien ja mopojen huolto. Hinnat ovat kilpailukykyisiä. Autopaja tarjoaa mahdollisuuden monipuoliseen työharjoitteluun vaihtelevissa asiakastöissä eli jos olet kiinnostunut mahdollisesta harjoittelupaikasta, ota yhteyttä.

Pajakeittiö Pajakeittiölle tultaessa ei tarvita aikaisempaa kokemusta tai koulutusta alalta. Keittiöllä opetellaan ruuanvalmistusta ja leivontaa, ruokalistojen laadintaa, yhteisö- ja juhlapäivien tarjoilun suunnittelua ja toteutusta, omavalvontaa ja puhtaanapitoa sekä kattausta. Samoin kustannusten laskeminen, kaupassa käynti, työelämän pelisäännöt ja ryhmässä työskenteleminen tulevat keittiöllä tutuksi. Keittiö toimii myös henkilöstöruokalana. Pajakeittiöllä on mahdollista suorittaa opiskelijoiden työssäoppimisjaksoja, työkokeilua sekä kuntouttavaa työtoimintaa. Jokaiselle räätälöidään yksilöllinen omien tavoitteiden ja vahvuuksien mukainen suunnitelma. Pajakeittiöllä saa apua ja tukea myös arjenhallintaan ja tulevaisuuden suunnitteluun liittyvissä asioissa.

Siivouspaja Siivouspaja vastaa työpajan puhtaanapidosta, pyykkihuollosta, sekä huonekasvien hoidosta ja tarjoaa mahdollisuuden hankkia siivousalalla tarvittavaa työkokemusta sekä tuntemusta eri aineista, välineistä ja tekniikoista. Siivouspajalla on myös mahdollisuus suorittaa osatutkintoja esim. kesken jääneestä laitoshuoltajan perustutkinnosta.

Kankaanpääläiset odottivat innolla uuden kierrätyskeskuksen aukeamista. Kierrätyskeskusta pyörittää nyt Valtti-työpaja. Mittavien remonttien ansiosta 1200 neliön keskus on edeltäjäänsä paljon käytännöllisempi. Sisätiloja on muokattu niin, että on saatu enemmän tarvittavaa avointa tilaa. Sähköt samoin on uusittu ja nykyaikaistettu. Viimeisin projekti oli takapihan asfaltointi, ja nyt ulkotila on modernissa kunnossa. Kahdeksan kuukauden odotus palkittiin, ja avajaisia vietettiin 3. marraskuuta. Uusittuihin tiloihin oli tutustumassa paljon väkeä. Kaupunginjohtaja Mika Hatanpää kävi tutustumassa uuteen kierrätyskeskukseen. Kaupunginjohtajan mietteitä: ”Kankaanpään uudistunut kierrätyskeskus avasi tänään ovensa. Kierrättämällä tuet kestävää kehitystä ja edistät alueemme työllisyyttä. Toiminta jatkuu Kankaanpään kaupungin omistamissa tiloissa, joissa tehtiin kaupungin toimesta purku- ja tilamuutostyöt. Kierrätyskeskustoimintaa pyörittää Kankaanpään aikuiskoulutussäätiö, jolla on palvelusopimus kaupungin tytäryhtiön kanssa (Pohjois-Satakunnan Jätteidenkäsittely Oy) kierrätyspalveluiden tuottamisesta Kankaanpään kaupungin alueella. Sopimus perustuu sopijapuolten ja Kankaanpään kaupungin välisiin neuvotteluihin palveluiden tuottamisesta kaupunkilaisten käyttöön. Kaupunki pitää tärkeänä kierrätyskeskustoiminnan jatkumista. Kiitos esittelystä toiminnanjohtaja Niina Veko. Hienolta näytti uudistunut kierrätyskeskus”

Kierrätys on selvästi kankaanpääläisille tärkeää. Kuntalaiset haluavat omalta osaltaan osallistua ilmastotalkoisiin ja luonnonsuojeluun; myös ulkopaikkakuntalaiset ovat kyselleet kierrätyksestä. Uuden kierrätyskeskuksen perusperiaate on sama kuin edeltäjänsä: kierrätys säästää luontoa ja ympäristöä ja samalla toteutuu vanha periaate: toisen romu voi olla toisen aarre. Samalla tuetaan alueen työllisyyttä. Uusi kierrätyskeskus pyrkii vastaamaan entistä tehokkaammin tämän päivän tarpeisiin. Tutkimustyön ansiosta pystytään eri materiaaleja käyttämään uudelleen hyödyksi; esimerkiksi teollisuusyritykset pystyvät hyödyntämään kierrätettyä lasia ja metallia uusien tuotteiden valmistamiseen. Mitä tehokkaammin saadaan keräys täällä järjestettyä, sitä paremmin palvellaan materiaalien kiertokulkua. Kierrätyskeskus ottaa maksutta vastaan käyttökelpoista kodin irtainta tavaraa, jota muut ihmiset voivat vielä käyttää sellaisenaan. Sähkö- ja elektroniikkalaitteita otetaan vastaan maksutta niin ehjinä kuin rikkinäisenäkin. Ehjien laitteiden toiminta tarkistetaan, ja ne päätyvät kierrätyskeskuksen myymälään myyntiin.

Viallisia laitteita ei uudessa kierrätyskeskuksessa korjata, vaan ne päätyvät takapihalla oleviin kontteihin. Pienellä kierrätysmaksulla otetaan vastaan käyttökelvottomia huonekaluja. Ne eivät päädy myymälään, vaan ne puretaan ja niiden eri osat hyödynnetään puu-, metalli, seka- ja energiajätteenä.

kovassa käytössä. Kierrätyskeskus on yksi olennainen vaihtoehto palettiin mukaan. Avajaispäivä lähti käyntiin Yle Porin radiotoimittaja Jere Sanaksenahon tekemällä haastattelulla Radio Suomen suoraan aamulähetykseen. Haastateltavana oli uudesta kierrätyskeskuksesta vastaava Maria Kekki. Ovet avattiin asiakkaille klo 10 ja paljon olikin väkeä Uusi kierrätyskeskus ottaa siis vastaan lähes mitä liikkeellä heti aamusta – onneksi myös sää suosi tahansa. Poikkeuksen muodostavat vaaralliset aineet avajaispäivää. Toki kierrätyskeskus avattiin viralja ongelmajätteet, jotka pitää toimittaa ongelmalisen kaavan mukaan eli nauhan leikkaaminen kuului jätteiden vastaanottoon. Myöskään homeisia tuotteita asiaan. Vanhasta keskuksesta oli säästetty käyttökierrätyskeskus ei huoli. kelpoisia tuotteita ja syksyn aikana oli otettu vastaan uusiakin tavaroita. Kaikenlaista on tarjolla pikkuTavaroiden vastaanoton lisäksi kierrätyskeskuksen kipposista huonekaluihin. päivittäistä työtä on myymälätoiminta. Siihen Valtti-työpaja on panostanut paljon. Ajatuksena on kierrätystavaratalo, jossa on tarjolla hyviä, siistejä, käyttökelpoisia tuotteita niin, että ihmiset voivat tehdä siellä perushankintoja. ”Aina ei tarvitse ostaa uutta kaupasta”. Tähän kankaanpääläiset ovat tottuneetkin; esimerkiksi Facebookin kirppisringit ovat

Ostosten lomassa oli mukava nauttia kahvista ja tarjottavista. Pajakeittiö oli paistanut melkoiset määrät herkullisia munkkeja, jotka tekivät hyvin kauppansa. Uudistetut tilat keräsivät kiitosta – kaikki oli selkeästi ja kauniisti esillä. Kierrätyskeskuksella tulee olemaan huomattava työllistämisvaikutus. Kierrätystoiminnasta tulevista varoista suuri osa käytetään keskuksen tarvitsemiin työ- ja harjoittelupaikkoihin. Matkan varrella muovautuu tarvittavien paikkojen määrä. Kierrätyskeskuksen työtehtävinä on mm. asiakaspalvelu, kassatyöskentely, somistus, tavaran vastaanotto, puhdistus, tuunaus, markkinointi ja siivoustyöt. Kierrätyskeskuksen yhteydessä toimii myös Valtin Puoti eli tarjolla on työpajalla käsintehtyjä lahja- ja sisustustarvikkeita. Ostamalla lähituotteita tuet paikkakunnan työllisyyttä, ekologisuutta ja työpajatoimintaa.

Tervetuloa! 11

AvajaispĂ¤ivĂ¤n tunnelmia

Kierrätyskeskuksessa teet edullisia ostoksia ja löytöjä

VALTIN PUOTI ON KIERRÄTYSKESKUKSEN YHTEYDESSÄ

Työssä kierrätyskeskuksessa Tiia Elo Tiia aloitti kierrätyskeskuksessa 2.11. eli päivää ennen avajaisia. Hänellä on myynnin ammattitutkinto vuodelta 2013 Sataedusta. Kotona 3- ja 5-vuotiaat lapset pitävät Tiian kiireisenä. Kierrätyskeskuksessa Tiia pääsi ”oman alan” hommiin; nyt aluksi kahden kuukauden työkokeiluun ja sen jälkeen mahdollisesti palkkatuelle. Työkuvaan kuuluu hyllytys, kassatyöskentely ja asiakaspalvelu eli myymäläpuolen tehtävät. Tiia on tykännyt työstään ja parasta on ollut ihmisten kanssa työskentely ja asiakaspalvelu. Asiakkaita onkin koko ajan ja ”alkukryysiksen” jälkeen nyt sopivasti. Jani Kalliokoski Jani tuli Valttiin 9.11. ja on mediapajalla kahtena päivänä ja samoin kierrätyksessä kahtena päivänä viikossa. Valtti on tuttu paikka – jaksoja on ollut aiemminkin, mm. puuosastolla. Pääasiassa kuitenkin Karvian kierrätyskeskuksessa, jossa hän teki kaikkea mahdollista, myös kassatyötä ja myymälänhoitoa. Koulutustaustaltaan Jani on metallimies ja koneenkuljettaja. Tietokoneosaamistakin on kertynyt, esim. tietokoneen kasaaminen on tuttua. Kierrätyskeskuksessa työnä on sähkölaitteiden testaus.

Anne Harmaajärvi Anne on lähtenyt työelämään jo 15-vuotiaana, pisin työjakso on ollut Pomarfin-kenkätehtaalla eli 20 vuotta. Lapsia on neljä ja 12. lapsenlapsi syntyy tulevana kesänä. Kankaanpään kierrätyskeskus on entuudestaan tuttu paikka – siellä tulikin tehtyä hommia 8 vuotta. Anne aloitti kesällä Valtin luontoryhmässä; se oli mukavaa vaihtelua päiviin. Samoin syksyllä alkanut kädentaidon ryhmä. Valtin tuotepajalla Anne oli parisen viikkoa mm. uistimia pakkaamassa. Tänä syksynä Anne palasi takaisin kierrätyskeskukseen järjestelemään ja lajittelemaan tavaroita ennen paikan uudelleen avaamista. Nyt tehtäviin kuuluu kaikkea mahdollista, mm. hintalappujen tekemistä. Anne nauttii työstään mukavassa ilmapiirissä. Aili Kukko Aili on muuttanut perheineen vuonna 1992 Eestistä Suomeen. Perheeseen kuuluu kolme lasta ja neljä lastenlasta. Ailin työtausta on paljolti samanlainen Annen kanssa. Aikaisemmassa kierrätyskeskuksessa Aili oli noin 2,5 vuotta; tehtäviin kuului koneiden (jääkaappien, pakastimien, pesukoneiden ym.) pesu ja samoin muutkin pesutyöt, kuten astiat. Aili aloitti Valtin luontoryhmän ja kädentaidon ryhmän samaan aikaan Annen kanssa ja samalla tavalla syksyllä siirtyi kierrätyskeskukseen lajittelemaan ja järjestelemään tavaroita. Työ on mukavaa ja vaihtelevaa.

Kankaanpään

Kierrätyskeskus Uudistunut Kankaanpään kierrätyskeskus! Otamme maksutta vastaan ehjiä ja käyttökelpoisia huonekaluja, vaatteita, astioita ja muuta kodin irtainta. Otamme maksutta vastaan myös ehjät ja rikkinäiset sähkö- ja elektroniikkalaitteet (SER). Kaikki tavaranvastaanotto tapahtuu takapihan kautta! Kierrättämällä tuet kestävää kehitystä ja edistät samalla alueemme työllisyyttä. Tule tekemään löytöjä, tuo kierrätettävää tavaraa ja tule tutustumaan tiloihimme. Palvelemme edelleen samoissa tiloissa.

Tervetuloa! Ma - To Klo 10 - 17

Rautatienkatu 3, 38700 Kankaanpää, puh. 044-5772116

Kierrätyskeskuksen logo Jasmin Taskinen Jasmin on koulutukseltaan eläintenhoitaja eli valmistunut Kokemäeltä nelisen vuotta sitten. Opintojen jälkeen ei ollut töitä ja vuonna 2018 Jasmin aloitti Valtin tuotepajalla eli mm. kokosi uistimia ja koristeli kransseja. Uusittu kierrätyskeskus tarvitsi logon. Kädentaidon ohjaaja Maria Kekki antoi Jasminille tehtäväksi suunnittelutyön. Maria näytti pohjaideaa logoa varten eli siinä näkyisi kierrätysajatus. Uusi logo sai kukan muodon ja sitä hiottiin matkan varrella – muun muassa kukka sai aaltoviivaisen varren suoran sijaan ja värit saatiin kohdalleen. Taide kuuluu Jasminin vahvuuksiin. Haaveena onkin erilaiset taideprojektit ja korujen valmistaminen. Kierrätyskeskuksen työkin on mieluista. Jasmin aloitti siellä kaksi viikkoa ennen avajaisia eli järjestelyä oli paljon ja mm. hintalappujen kiinnittämistä. Avajaisten aikaan Jasmin toimi hyllyttäjänä eli tavaran käsittelypuolelta haetaan myymälään tavaraa ja laitetaan paikoilleen. Myös somistus – tavaroiden esille laittaminen – kuuluu tehtäviin. Työkuvaan kuuluu lisäksi kassatyöskentely, joka itsessään on helppoa. Asiakastyöhön tottuu ja tulee rutiinia kokemuksen myötä. Kierrätyskeskuksessa on paljon tavaraa – uutta oppii koko ajan. Kierrätys ja luonto – ne ovat ”kierrätyskukkanen” -logon teemat. Kierrätys vähentää neitseellisten raaka-aineiden ja energian kulutusta, minkä vuoksi se on ympäristöä säästävä ratkaisu. Se vähentää myös jätteiden hävittämisestä aiheutuvaa ilman, veden ja maan saastumista. Kierrättäminen hillitsee ilmastonmuutosta ja on ympäristöteko. Luonto kiittää!

Tietokoneen kovalevyn puhdistus Kimmo Härkälä Kimmo on syntynyt Kankaanpäässä, mutta asunut mm. Helsingissä noin 30 vuotta. Koulutukseltaan Kimmo on yo-datanomi. Hän on mm. toiminut työministeriössä ja opetusministeriössä ATK-järjestelmien ylläpitotehtävissä sekä ohjelmistosuunnittelijana Helsingin yliopiston kirjastossa. Sen jälkeen Kimmo oli Soneralla System Administrator -tehtävissä. Pisimmän aikaa hän työskenteli Osuuspankkikeskuksessa Vallillassa (Hki) eli Software Specialist OP Financial Group – Hki – työtehtävissä. Omistajanvaihdoksen myötä yhtiö muuttui Tieto Financial Solutions -nimiseksi, mutta tehtävät pysyivät samoina.

Kaupungilta poistuu tietokoneita, joista osa saattaa sisältää tietosuojan alaista tietoa. Kovalevyt on siksi tyhjennettävä täydellisesti eli niissä ollut tieto ei saa olla palautettavissa. Tyhjennys kestää 8-12 tuntia riippuen kovalevyn koosta. Sen jälkeen varmistetaan erilaisin menetelmin, ettei levyiltä ole palautettavissa mitään tietoja. Menettelyn tehokkuuden varmistamiseksi tyhjennettyjä levyjä on annettu tietotekniikka-alan yrityksille palautustesteihin. Tulokset ovat olleet hyvät eli ammattilaisetkaan eivät ole saaneet tietoja palautettua. Irtonaisten kovalevyjen puhdistuksessa käytetään omaa ”scriptiä”. Kovalevyjä on nyt satakunta ja jatkossa lisää.

Kolmisen vuotta sitten Kimmo muutti takaisin Kankaanpäähän oltuaan Helsingissä vuoden työttömänä. Loppuvuodesta 2018 Kimmo tuli Valttiin ja jakso kesti maaliskuuhun 2020. Syyskuussa hän aloitti työt kaupungilla eli tietokoneen kovalevyn puhdistustyöt käynnistyivät– työpisteenä on Valtti-työpaja.

Käyttökelpoiset koneet tulevat edelleen myyntiin kierrätyskeskukseen, loput materiaalien hyötykäyttöön. Kierrätyskeskuksessa on myös näppäimistöjä, hiiriä, näyttöjä ja erilaisia koneesta irrotettuja komponentteja myynnissä.

Tekijöinä Kimmo Härkälä, Kari Kulmala ja Markus Huhtala.

Tehtävään kuuluu myös LINUX-jakeluihin tutustuminen eli mikä olisi sopiva asennettava käytöstä poistuneisiin koneisiin. Kriteerinä on suomenkielisyys ja helppokäyttöisyys. Koneissa on siis esiasennettuna LINUX, sen jälkeen tapahtuu sopivien ohjelmistojen asennus, esim. toimisto-ohjelmat ja suomenkieliset selaimet. Koneisiin on asennettu myös palomuuri ja poistettu ”turhia” palveluja, kuten Avahi Daemon sekä asennettu viimeisimmät ohjelmistoversiot.

Valtin alakerrassa pystytettiin laiteympäristöä, jossa kovalevyjen tyhjennystä tullaan tekemään.

Kuulumisia Karviasta Valtin Karvian toimipisteet ovat kierrätyskeskus, puuosasto ja Moon Karviasta-torimyymälä ja ompelimo. Moon Karviasta sijaitsee aivan Karvian ydinkeskustassa; kierrätyskeskus ja puuosasto samassa rakennuksessa Tehtaantiellä Parkanoon menevän tien varrella. Toimittajatiimimme teki vierailun marraskuisena päivänä Karvian kohteisiin. Karvian kierrätyskeskus Kierrätyskeskuksesta löytyy toden totta tavaraa. Kierrätykseen otetaan vastaan käyttökelpoista kodin tavaraa (astioita, huonekaluja, tekstiileitä) sekä vaatteita, leluja, urheiluvälineitä ym. Sieltä löytyy myös SER-jätteen keräys (myös rikkinäiset laitteet) ja metalliromun keräys. Työvalmentaja Heidi Teelmäki Heidi toimii työvalmentajana kierrätyskeskuksessa. Tällä hetkellä työtoiminnassa ei ole paljoa väkeä; Karviassa on ilmeisen hyvä tilanne työttömyyden kannalta. Kaksi nuorta miestä hoitaa keittiöhommat. Siivoustehtävissä on yksi henkilö, myymälän puolella asiakaspalvelu -ja myynti tehtävissä yksi ja lisäksi on kaksi henkilöä, jotka huolehtivat pääosin mm. SER- jätteen vastaanotosta ja lajittelusta sekä pihan kunnossapitotöistä. Heidi on koulutukseltaan hotelli- ja ravintola-alan suurtalouskokki ja opiskellut myös datanomiksi. Valtissa hän aloitti jo v.2007 – aluksi kokeillen eri pajoja puupuolella ja pajakeittiöllä. Mediapajalla työsuhde alkoi v.2008. Hän on siis edennyt pajalaisesta ohjaajaksi. Heidi on tyytyväinen ja kiitollinen siitä, että tarttui tilaisuuteen; työsuhde ja säännöllinen palkka helpottavat elämää ja rahaa säästyi esim. auton hankintaa varten. Valtissa hän suoritti oppisopimuksella audiovisuaalisen viestinnän ammattitutkinnon. Samoin Maria Kekin ja Peter Moision (työvalmentajia) ohella työvalmentajan erikoisammattitutkinnon sekä mielenterveys- ja päihdetyön erikoisammattitutkinnon. Eli työn ohessa tapahtuvaa opiskelua, jonka työnantaja on mahdollistanut, ja näin on voinut kehittää itseään työssä. Heidi on ollut mukana myös työllisyyspoliittisen avustuksen hankkeessa, jossa isoimmassa roolissa oli raportointi.

Työvalmentaja Heidi Teelmäki Karviassa Heidi on viihtynyt. Työyhteisö on tiivis ja yhteisöllinen - kuin perhe. Parasta työssä ovat ihmisten onnistumiset; oli kyseessä sitten työllistyminen, opiskelemaan lähteminen, raitistuminen, raha-asioiden hoitaminen, aamuheräämisten onnistuminen tai muiden arjenhallinnan taitojen kehittyminen. Ihmisten viihtyminen pajalla, pelkojen voittaminen ja luottamus omaan itseen auttavat elämässä eteenpäin. Heidin elämäntapana on ekologisuus – myös omassa elämässä. Kierrättäminen kuuluu arkeen kotioloissakin, lisäksi mm. kukkasten kasvattaminen, kotityöt ja tuttavien tapaamiset ovat ”oma juttu”. Heidi asuu Kankaanpäässä, mutta muutto Karviaan on suunnitelmissa.

Kierrätyskeskuksessa materiaalien kierrättämisen kehittäminen ja mahdollisuuksien mukaan myös vastaanottaminen eli: mm. paperin, pahvin, lasin, lumpun ja muovin kierrätyksen kehittäminen vähentäisi sekajätteen määrää kierrätyskeskuksessa ja tukisi ekologista ajatusmallia, sekä lisäksi siinä olisi myös hyviä työtehtäviä pajan väelle. Suurin ongelma on pienet tilat – kun ison kuolinpesän tavarat tulevat kerralla, on melkoinen mietintä paikan löytymiselle. Kierrätyskeskuksen toimintaan mahtuu nyt mukaan. Heidille ehdotettiin työtä Karvian kierrätyskeskuksessa Sopimusmuotoja on erilaisia ja palkkatyöhönkin on ja siellä hän aloitti v.2016. Toki hän halusi myös mahdollisuus. Kannattaa rohkeasti kysyä Heidiltä tai omalta osaltaan kantaa kortensa kekoon Valtin omalta TE-toimiston virkailijalta, miten pääsee hyväksi, kun apua tarvittiin. Karvia oli tuttu ja kontak- mukaan toimintaan. tejakin valmiina; samaten ekologisuus ja kierrätys ovat lähellä omaa arvomaailmaa.

Karvian puuosasto Karvian puuosastolla voi tutustua puuntyöstön eri vaiheisiin. Luova työskentely ja suunnittelu ovat mahdollisia erilaisten töiden yhteydessä. Tekemisen kautta voi löytää aivan uusia osaamisen alueita itsestään. Osastolla tehdään harjoitus- ja tilaustöitä. Tämän syksyn projekteja ovat olleet Puu Cee, viisi koristekaivoa, suihkulähde, tekeillä on iso grillikota. Aiemmista isoista töistä mainittakoon esim. mobiilisauna ja tavallinen sauna sekä vene. Tänä vuonna tehtiin erikoisempia linnunpönttöjä Geopark-merkillä ja hyönteishotelleja. Hyönteisille koteja tehtiin noin 30 ja ilman koronaa niitä olisi mennyt paljon enemmän. Samoin siilinpesiä on valmistettu. Huonekalujen kunnostamista tehdään paljon. Työvalmentaja Heikki Aho Heikki on pitkän linjan rakennusmies; valmistunut v.1983 rakennusmestariksi Tekusta ja ikkunatehtaalla töissä noin 30 vuotta. Valtin puuosasto Karviassa aloitti v.2011 alussa ja Heikki tuli taloon saman vuoden maaliskuussa eli kohta tulee 10 vuotta täyteen työvalmentajana. Heikin sanoin: ”alussa ei ollut ketään eikä mitään”. Koneita alettiin hommata vähitellen – yksi vuodessa. Ajan myötä on tullut enemmän väkeä ja enemmän tuotteita. Heidin kanssa tehdään yhdessä polutuksia ja ohjausta esim. koulutusasioissa. Työtoiminnassa on ollut tänä syksynä 10, mikä on tavoite.

Työvalmentaja Heikki Aho

Työn rikkaus on, että on vapaus tehdä asiat omalla tavalla ja yksikään päivä ei ole samanlainen. Työssä on viihtynyt. Tähtihetkiä on, että pajalaiset ovat päässeet eteenpäin ja töihin (esimerkkinä maalareiksi Konto Oy:lle). Vapaa-aikana harrastetaan remontointia ja metsästystä; aiemmin myös Dartsia.

Karvian puuosastolla on tekemisen meininki ja ilmapiiri on mukavan leppoisa. Työpöydät ovat siirrettävissä tarpeen mukaan eli alla on pyörät, jotka alun perin ovat olleet sairaalasängyissä. Yksi pöydistä on korkeussäädettävissä sähköisesti. Täällä tehdään hyvää työtä ja tuotteita!

Moon Karvia -torimyymälä ja ompelimo Moon Karviasta avajaiset olivat 6.3.2013. Myynti alkoi jo aiemmin eli ystävänpäivänä. Torimyymälässä ja ompelimossa pääsee harjoittelemaan asiakaspalvelua, kuten kassatyöskentelyä, asiakastöiden vastaanottoa ja töiden luovutusta sekä hinnoittelua ja somistusta. Pajan tehtäviin kuuluu virkkaus, neuleet, kudonta ja sisustustekstiilit. Korjausompelua tehdään laidasta laitaan. Hyvä ja nopea palvelu tunnetaan; asiakkaita on Lahti-Vaasa-Kankaanpää –linjalla. Työvalmentajana toimii Anne Koivu. Annen sanoin: ”Ei ole kahta samanlaista päivää. On hyvät työntekijät, monipuolisesti erilaista tekemistä, ei tehdä yhtä ja samaa”. Pajalaisia on tällä hetkellä viisi. ”Olemme tasavertaisia täällä”. Kaikki ovat samalla viivalla ja tehdään samoja töitä - arkielämän taitoja (ruoka, siivous, kukkaset ym.). Keittiövastuussa oleva hoitaa myös tiskauksen ja keittösiivouksen. Severin ollessa vuorossa tarjolla oli riisipuuroa. Ympäristön siisteys ja miellyttävyys ovat tärkeitä asioita. Katja on opiskelemassa siivouspuolella ammattiin eli hän on maanantaisin ja keskiviikkoisin Kankaanpään Valtissa. Ison viikkosiivouksen Karviassa tekee Katja.

Työvalmentaja Anne Koivu

Myymälässä eri yhdistykset, yritykset ja käsityöläiset saavat tuotteitaan myyntiin pöytävuokralla. Sesonkikauden (kesäkausi ja joulu) aikaan on noin 60 myyjää. Severillä on oma pöytä, josta toimittajan matkaan lähti hieno luppakorvakani. Severin mielestä on parasta, että teet omassa firmassa hommia.

Askartele luonnosta Tee retki syksyiseen metsään ja kerää koppa täyteen luonnon tarjoamia askartelutarvikkeita, näin saat ilmaista askarreltavaa talveksi. Vain mielikuvitus on rajana; ohessa muutama vinkki. Havut Havutyöt vievät ajatukset jouluun ja lumiseen talveen. Havutöiden teko on helppoa ja antoisaa. Mikään ei korista talvista sisääntuloa, terassia tai parveketta kuten havukranssi, havuköynnös tai havupallot – ilahduttavia myös lahjana tai tuliaisena. Voit leikata havuja omasta pihasta maltillisesti ilman että puu kärsii siitä. Kuusen lisäksi kannattaa hyödyntää myös muita havuja (esimerkiksi katajan) ja tuijan oksia. Muistathan pyytää maanomistajan luvan ennen kuin leikkaat oksia metsästä. Havuköynnöstä varten tarvitset havujen lisäksi vain pehmoisen köyden, sakset ja rautalankaa. Kiinnitä havunpätkiä (15 cm) tasaisesti köyden ympäri. Kuljeta ohutta rautalankaa mukana koko köynnöksen mitan verran. Havut pysyvät hyvin paikoillaan, kun kieputat rautalangan napakasti köyden ja havun ympäri. Simppeli havukranssi syntyy hyvin samaan tapaan kuin havuköynnös. Tällä kertaa havuja tai pieniä havunippuja sidotaan rautalangalla kranssipannan ympärille, voit laittaa havujen sekaan myös esim. kanervia tai varpuja. Pantoja myydään valmiina, mutta sellaisen valmistaa helposti myös omin käsin notkeista pajun tai koivun vitsoista. Havukranssit ovat kauniita sellaisenaan. Voit halutessasi koristella ne satiininauhalla. Perinteisesti kranssi on ripustettu oveen, mutta niitä kannattaa hyödyntää myös kanervaruukkujen ja lyhtyjen ympärillä. Havupallo on näyttävä ja helppo askarrella. Pohjana havupallossa on oasispallo. Kiedo pala kanaverkkoa pallon ympärille – se pitää havut yhdessä. Solmi verkkoon ripustusnauha. Leikkaa kuusenhavut noin 15 sentin pituisiksi. Sukkapuikko on loistava apu, kun laitat havuja palloon. Painele reikiä oasiksen pintaan noin sentin välein. Täytä koko pallo tasaisesti ja yritä pitää muoto pyöreänä. Koristele haluamallasi tavalla. Yksi rusetti riittää ja jouluvaloilla saat pallosta ihanan pihakoristeen.

Kuvissa Valtin havu- käpy ja oksa-askarteluja.

Oksat ja risut Etsi metsästä koristeellisen koukeroinen oksa, joka on tukeva mutta ei kovin painava. Voit vaikka spraymaalata sen valkoiseksi. Ripusta oksa siimalla tai ohuella rautalangalla kattoon. Kiinnitä oksaan koristeita ompelulangalla tai siimalla. Tai yksinkertaisemmin: oksa korkeaan tukevaan maljakkoon. Koristeet voi vaihtaa ajankohtaan sopivaksi (Halloween, joulu, pääsiäinen, lasten synttärikutsut ym.). Jouluksi ripustele oksiin jouluvaloja – saat ihanaa joulun tunnelmaa!

Kävyt Käpyjä on helppo herätä korikaupalla lasten kanssa. Erikokoiset kävyt ovat askartelujen perustavaraa ja somistavat jouluisia kransseja ja asetelmia. Käpykranssi on klassisen kaunis koriste, ja kävyt voi maalata valkoiseksi spraylla tai maalilla halutessa. Kävyistä keksii vaikka mitä, voit esim. täyttää lasipurkin kävyillä ja asetella joukkoon valosarjan. Erityisen söpöjä ovat lepän pikkuiset kävyt. Kauniita löytöjä ovat myös maahan pudonneet lehtikuusen oksat, jotka ovat yleensä täynnä käpyjä.

Kovan tuulen jälkeen pihat ovat täynnä risuja – aivan loistava askartelumateriaali. Risut voi muokata helposti haluamaansa muotoon (esimerkiksi sydämen muotoon) ja lomaan on helppo sujauttaa kauniita oksia. Kokeile vaihteeksi eukalyptuksen oksia. Mielikuvitus on rajana. Viimeistele kranssi sametti- tai satiininauhalla. Tuoreista taipuisista koivunrisuista saa kiepautettua kauniin amppelin tai ruukun. Risutyöt kestävät ulkona vuosia, varsinkin jos nostat ne talveksi kuivaan suojaan. Risuista saa loihdittua melkein mitä tahansa puutarhataidetta tai vaikkapa lintujen ruokintapaikan. Ekologista ja edullista! Muista myös nämä: Ruusun- ja pihlajanmarjat Tummanpunaisina loistavista marjoista saa kuivattuna kauniita koristeita esim. jäälyhtyihin. Kokeile jäädyttää jäälyhty kakkuvuoassa pakkasessa. Laita ennen jäädyttämistä pohjalle runsaasti ruusunmarjoja koristeeksi. Pihlajanmarjoista saa näyttävän syksyisen kranssin ulko-oveen. Puolukan- mustikan- ja kanervanvarvut Varvut ovat kauniita omana kimppunaan ja osana erilaisia asetelmia. Kokeile, saatko varvut kukkimaan, kun laitat ne veteen maljakkoon. Kivet

Muista! Jokamiehen oikeuksiin ei kuulu jäkälän tai sammaleen kerääminen. Lähteet: meillakotona.fi

Kivien koristeleminen on koko perheen yhteinen harrastus. Ennen kuin koristelet kiveä, pese kivi huolellisesti – mieluiten harjan avulla. Näin maali pysyy paremmin kiven pinnalla. Koristellut kivet tuovat kauneutta puutarhaan, kivistä voi tehdä myös mosaiikkia mihin tahansa kotisi tilaan. Toki kiviä voi käyttää täysin luonnollisessa muodossaan.

Oppisopimuksella unelmien ammattiin Vuoden 2018 alusta astui voimaan ammatillisen koulutuksen uusi laki. Uusi laki korostaa osaamisperusteisuutta, asiakaslähtöisyyttä sekä työpaikalla tapahtuvaa oppimista. Lakiuudistus mullisti myös oppisopimuskoulutuksen – mitä se oikein tarkoittaa? Oppisopimuskoulutus on työpaikalla tapahtuvaa oppimista, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä tietopuolisilla opinnoilla. Oppisopimuksella voi suorittaa koko tutkinnon tai tutkinnon osan ja samalla ansaita rahaa. Oppisopimus tarjoaa joustavan mahdollisuuden opiskella uuteen ammattiin. Oppisopimuksella voi myös viedä päätökseen kesken jääneet opinnot tai syventää osaamistaan. Yrittäjän oppisopimuksella yrittäjä voi kehittää omaa liiketoimintaansa. Oppisopimus onnistuu, jos olet perusopetuksen päättänyt - yläikärajaa ei ole - sekä olet hankkinut alalta työpaikan tai olet alan yrittäjä. Oppisopimus sopii kaikenikäisille. Oppisopimuksen osapuolet

Oppilaitoksen oppisopimuksen vastuuhenkilö toteuttaa kaikkia oppisopimuksen sopimusjärjestelyitä yhdessä työnantajan ja opiskelijan kanssa. Hän vastaa myös henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laatimisesta yhdessä osapuolten kanssa. Vastuuhenkilön tiedot löytyvät oppilaitosten www-sivuilta.

Oppisopimus laaditaan työpaikalla ja samalla sovitaan seuraavista asioista: • Työsopimuksen ja oppisopimuksen kesto • Työaika, vähintään 25 tuntia viikossa • Palkkaus ja keskeiset työtehtävät

Opiskelijan aikaisempi osaaminen otetaan • Oppisopimuksen opintososiaaliset etuudet huomioon koulutusta suunniteltaessa ja jokaiselle tehdään henkilökohtainen opiskelusuunnitelma, josta selviää muun muassa opintojen sisältö ja kesto. • Suoritettava tutkinto tai tutkinnonosa Oppisopimus on oppilaitoksen, opiskelijan ja työnantajan välinen sopimus työstä ja koulutuksesta.

• Koulutukseen sisältyvän tietopuolisen opetuksen aikataulu ja missä koulutus tapahtuu • Henkilökohtainen työpaikkaohjaaja

Opiskelua työtä tekemällä Oppisopimuskoulutus tapahtuu pääosin (noin 8090 %) työpaikalla. Opiskelija oppii tekemällä tutkintoon liittyviä monipuolisia työtehtäviä. Osaamista täydennetään oppilaitosten tarjoamilla teoriaopinnoilla, joita on esimerkiksi 1-4 pv/kk. Työnantaja maksaa opiskelijalle työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Teoriaopetuksen aikana tulevat mahdolliset ansionmenetykset voidaan korvata osittain opintososiaalisina etuuksina (päiväraha, perheavustus, majoitusavustus, matkakorvaus). Oppisopimusopiskelijalle kertyy myös lomapäiviä. Lomapäiviä kertyy myös lähiopetuspäiviltä. Opiskelijalle kuuluu niin ikään oikeudet sairasajan palkkaan sekä työterveyshuoltoon. Lisää ammattitaitoa yritykseen oppisopimuksella Uutta työntekijää palkattaessa oppisopimus on hyvä vaihtoehto työnantajalle. Oppisopimuksella voi kehittää henkilöstön osaamista tai kouluttaa henkilökuntaa uusiin tehtäviin. Työnantajalle maksetaan koulutuskorvausta. Korvauksen määrä vaihtelee sovitun koulutuksen mukaan. Työnantaja voi hakea työttömän tai työttömyysuhanalaisen työntekijän palkkaukseen palkkatukea TE-toimistosta. Oppisopimusopiskelijalle nimetään henkilökohtainen työpaikkaohjaaja. Tämä opastaa, ohjaa ja arvioi opiskelijan edistymistä oppisopimuksen aikana. Hyvä työpaikkaohjaaja on aina oman alansa asiantuntija. Oppilaitosten (esim. Sataedun) kouluttajat perehdyttävät työpaikkaohjaajat tehtäväänsä. Myös päätoiminen yrittäjä voi kouluttautua oppisopimuksella omassa yrityksessään. Oppisopimuksella opiskelevaa yrittäjää ohjaa mentori. Mentorina toimii kokenut toinen alan yrittäjä.

Joustava ja yksilöllinen Oppisopimus on joustava, mutta haastava tapa opiskella. Koulutus vaatii oma-aloitteisuutta, aktiivisuutta ja itsenäistä otetta opiskeluun. Se sopii henkilöille, jotka oppivat käytännön tekemisellä. Oppisopimuskoulutuksessa pääsee nopeammin kiinni itse työntekoon kuin istumalla koulun penkillä. Alusta alkaen pääsee oikeisiin töihin, joten työllistyminen koulutuksen jälkeen on kenties helpompaa. Oppisopimuskoulutukseen voi myös siirtyä opintojen eri vaiheissa, jos opiskelun aikana löytää oppisopimustyöpaikan esimerkiksi työssäoppimisjaksolla. Oppisopimukseen haluava TE-toimiston työnhakija voi hyödyntää työkokeilua, jossa pääsee käytännössä kokeilemaan alaa, josta on kiinnostunut. Onnistuneen työkokeilun kautta on mahdollista jatkaa oppisopimuksella. Myös TE-toimiston palkkatukityön kautta voi päästä oppisopimukseen. Oppisopimuksella voi suorittaa esimerkiksi yksittäisen tutkinnon osan tai vaikka koko tutkinnon. Oppisopimus voi siis olla kestoltaan muutamista viikoista kolmeen vuoteen. Perustutkinnon suorittaminen vie noin 2-3 vuotta, ammatti- ja erikoisammattitutkinnon suorittaminen noin 1-1,5 vuotta. Kestoon vaikuttavat opiskelijan tavoitteet sekä mahdollinen aiemmin hankittu ammattiosaaminen ja aikaisempi koulutus. Työpaikan saaminen on edellytys oppisopimukselle. Työpaikan löytäminen ei ole helppoa, mutta siihen on olemassa monta eri polkua. Oppisopimukseen harvoin pääsee suoraan. Yleensä oppisopimustyöpaikka löytyy erilaisten ennakkojaksojen kautta, esim. kesätyön, osa-aikatyön, rekrykoulutuksen tai harjoittelun kautta. Jotkut ovat toki niin onnellisessa asemassa, että oppisopimuspaikan saa vaikka perheyrityksestä tai tutun kautta suoraan. Myös yrittäjä voi suorittaa oppisopimuskoulutuksen omassa yrityksessään. Ideaalitilanteessa oppisopimuskoulutuksen päättävä saa jatkaa samassa työpaikassa vanhaan tapaan tai saa heti koulutustaan vastaavan työpaikan. Koulutuksen suorittamisen jälkeen voi hakea jatkoopintoihin ammattikorkeakouluun tai yliopistoon.

Kiinnostaako oppisopimus? Aloita milloin tahansa! Ota yhteyttä tai käy infossa. Mikäli haluat heti kysyä lisää, ota yhteyttä oppilaitokseen opinto-ohjaajaan tai oppisopimustoimijaan.

Oppisopimuskoordinaattori Merja Tuomola merja.tuomola@sataedu.fi Lisätietoja: www.oppisopimus.fi Oppisopimuskoulutuksessa opiskelet työtä tehden, saat palkkaa ja kerrytät työkokemusta.Teet oikeita töitä – samalla opit paljon muuta: mm. työelämän sääntöjä, työskentelyä ihmisten kanssa ja asiakaspalvelua.

Kokemuksia oppisopimuksesta Alex Kinnunen on syntyään Lahdesta, mutta asunut vuodesta 2001 asti Kankaanpäässä. Takaisin Lahteen hän muutti opiskelun myötä eli tietoja tietoliikennetekniikkaopinnot alkoivat elokuussa 2016. Opintoihin kuuluvan työharjoittelun Alex suoritti Valtti-pajalla työvalmentaja Esa Viitasen ohjauksessa. Alex sai ICT-asentajan tutkinnon suoritettua helmikuussa 2019. Opintojen jälkeen Alex aloitti sähköalan opiskelun Kankaanpään Sataedussa maaliskuussa 2019. Kuitenkin sähköala ei ollut Alexin ”juttu”, ja vajaan vuoden opiskeltuaan hän aloitti Valtissa Mediapajalla. Korona katkaisi kuitenkin työjakson – kesällä pystyi etänä tekemään tehtäviä. Valtti aukesi uudelleen elokuun alkupuolella ja noin 2 kk Alex teki hommia eSportin tiloissa; työt olivat lähinnä tietokoneiden huoltoa. Esa Viitanen kysyi, mitä Alex haluaisi ”oikeasti” tehdä työkseen – kiinnostus oli tietotekniikkaan. Alex pääsi tutustumaan IT-Pajalle; kahden viikon tutustuminen muuttui työkokeiluksi ja oppisopimuksen myötä Alex on nyt palkkatyössä. Oppisopimuksen osapuolet Alexin lisäksi ovat IT-Paja – työnohjaajana Jari Poutala – sekä oppilaitoksena Porin Winnova. Opiskeluala on 2-vuotinen tietoja viestintätekniikka. Ala on jatkuvasti muuttuva ja on seurattava jatkuvasti kehitysvirtauksia ja kehityttävä työssä niiden mukaisesti. Alalla tarvitaan erilaisia ammattilaisia järjestelmien ja laitteiden rakennus-, asennus- korjaus-, huolto- ja kunnossapitotehtäviin. Myös yrittäjäksi alkaminen on alalla mahdollinen. Työtehtävät ovat moninaiset; niihin kuuluu mm. tietokoneiden huolto ja korjaus, mobiililaitteiden korjaus (näytön vaihdot, akun vaihdot, latausporttien vaihdot jne.), digineuvonta ja käyttöopastus, nettisivujen ja verkkokaupan suunnittelu ja toteutus. Samoin yritysten auttaminen kaikissa IT-maailman asioissa. Alexin työaika on arkisin klo 9-17. Jos on tarpeen, tehdään ylitöitä myös viikonloppuisin. Töitä saattaa olla siten 50 tuntia viikossa. IT-Paja on unelmatyöpaikka – se on Kankaanpäässä ja sitä jopa tarjottiin. Koulu ei ole Alexille oikea oppimisympäristö. Tavoite on, että työnohjaaja Jari pystyy toimimaan opettajana ja apua otetaan ulkopuolelta tarvittaessa. Tekemällä oppii. Mielenkiintoinen työ ei tunnu raskaalta, aika kuluu nopsaan töissä ja päivät loppuvat kesken. Toivomus on jäädä IT-pajalle opiskelun jälkeen.

Harrastuksiin Alexilla ei nykyisin jää aikaa. Kamppailulajit ovat jääneet taka-alalle; nyrkkeilyvastus on kylläkin hankittu. Kuntoilu on siirtynyt salille, jossa käydään viisi kertaa viikossa. Työnohjaaja Jari Poutala Jari Poutala on touhunnut koneiden parissa jo pienestä pitäen. Koulutukseltaan hän on tietotekniikan insinööri. Koulutus antaa hyvät perustan, mutta työ on paras opettaja tällä alalla. IT-Paja on nuori yritys, jossa Alex on oppisopimuksella. Toki Alexin kouluttamien ja ohjaus vie resursseja, mutta toisaalta siten saadaan yritykseen täsmäkoulutettu työntekijä. Alexilla on vahva osaaminen tietokoneista, joten niitä koskevat kaksi näyttöä joulukuussa sujunevat hyvin. Näytöt ovat: tietoja viestintätekniikan perustehtävät ja tietoteknisen ratkaisun myynti. Koulutuksesta on jäljellä ohjelmointi. Eli aloitetaan ohjelmoinnin perusteista, että pystyy tekemään pieniä muokkauksia. Jatkossa Alex pystyy tekemään testauksen automatisointia. Jarilla on Alexin kouluttamisessa apuna ystävä, joka on opettanut alaa mm. Seinäjoen ammattikorkeakoulussa. Opetuksessa keskitytään nykyaikaiseen ohjelmointiin. Ohjelmointia tarvitaan joka jutussa – siitä Jarilla on 15 vuoden kokemus. Varsinkin mobiilisovellusten ohjelmointi on haastavaa. Tavoite on, että Alex ottaa haltuun IT-Pajan tehtävät puolen vuoden päästä. Tietotekniikan kenttä on kapea eli koneet ovat samanlaisia. Sen sijaan mobiililaitteiden korjaus on haastavaa, koska ne ovat hyvinkin erilaisia.

Etsivä nuorisotyö ja työpajat nuoren tukena Opetus- ja kulttuuriministeriö antoi vuonna 2017 tehtävän selvittää, onko esimerkiksi etsivään nuorisotyöhön tehdyillä panostuksilla saatu tuloksia. Teemu Vauhkosen ja Tommi Hoikkalan tutkimus Syrjäytymisen lasku – tutkimus syrjäytymisestä, sen kustannuksista ja kohdennetun nuorisotyön vaikuttavuudesta on pyritty rekisteritietoja käyttämällä mittaamaan nuorisotyötä ja sen vaikuttavuutta. Nuorisotyöhön on kohdistettu kritiikkiä - siihen on satsattu, mutta se ei ole tuonut tuloksia ja lunastanut siihen kohdistuneita odotuksia. Tutkimuksen mukaan työpajavalmennus vahvistaa koulukuntoisuutta eli tukee työ- ja toimintakykyä ja tukee erityisesti ammatillisen koulutuksen keskeyttäneitä ja koulutuksesta syrjään jäämässä olevia nuoria sekä mielenterveyden ongelmista kärsiviä nuoria. Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden nuorten osalta työpajavalmennus tuottaa julkisen talouden kustannussäästöjä suorien tulonsiirtojen osalta maksettujen tulonsiirtojen vähenemisen ja maksettujen verojen lisääntymisen myötä. Myös etsivä nuorisotyö auttaa NEET-nuoria pääsemään työhön ja koulutukseen. Osa etsivän nuorisotyön syrjäytymistä vähentävästä vaikutuksesta liittyy ennalta ehkäisevään toimintaan. (NEET – Not in Employment, Education or Training) Vaikutus mielenterveyden ongelmista kärsiviin Mielenterveyden diagnoosin saaneet nuoret hyötyvät erityisesti työpajavalmennuksesta ja sen psykososiaalisista hyödyistä. Samoin se vähentää mielenterveyden häiriöistä syntyviä kustannuksia. Tutkija Teemu Vauhkonen pitää työpajatoiminnan vaikutusta mielenterveyden häiriöistä kärsiviin yhtenä tutkimuksen keskeisistä löydöistä. ”Työpajassa valmentaja on joka päivä siellä ja asioita tehdään yhdessä – se on ero esimerkiksi terapeutin tapaamiseen. Työpajavalmennus parantaa mielenterveyden häiriöistä kärsivien hyvinvointia ja edistää nuorten siirtymistä koulutukseen tai työhön.”

Huono-osaisuuden tausta näkyy pitkään Nuoret, joilla on riskitekijöitä taustassa, pärjäävät toisen asteen opintojen jälkeenkin selvästi heikommin verrattuna nuoriin, joilla ei ole taustassaan huono-osaisuutta. Toisen asteen koulutus ei missään nimessä kompensoi niitä eli koulutuksen jälkeenkin he pärjäävät selvästi heikommin. Edullinen vaikutus luultavasti olisi, jos ammatilliset oppilaitokset tekisivät yhteistyötä työpajojen kanssa. Etsivällä nuorisotyöllä on yhteys NEET-statuksen vähenemiseen. Nuoret saavat etsiviltä paljon apua koulutukseen ja työhön hakeutumisessa. Kohdennettu nuorisotyö tekee menestyksellisesti sitä, mihin se on tarkoitettu. Tutkimus osoittaa, että heikossa asemassa olevien nuorten palveluihin kannattaa panostaa – näillä palveluilla on merkitystä nuorten tulevaisuuden rakentumisen kannalta. Vaikka palvelut ovat kunnille vapaaehtoisia, niitä toteutetaan kunnissa laajasti. Esimerkiksi etsivää nuorisotyötä toteutetaan 290 kunnassa. Paikallisestikin on havaittu, että se on merkityksellistä työtä. Lähde: Kuntalehti – Ville Miettinen (1.10.2020)

Kankaanpään Etsivien mietteitä

Nuorten asiat ja ongelmat ovat hyvin moninaisia. Olemme tänä poikkeusaikana saaneet eri viranomaisKuluvan vuoden aikana etsivä nuorisotyö on poikkeus- yhteistyön toimimaan loistavasti. Ongelmia on oloista huolimatta toiminut seutukunnallisesti 15-29 laidasta laitaan mm. päihde- ja mielenterveys-vuotiaiden yksilöasiakkaiden tukena ja turvana. ongelmat, sosiaaliset vaikeudet, asumisasiat, talouOsa tekemästämme työstä on tehty etänä, mutta delliset ongelmat, koulunkäynti, yksinäisyys, työtyksilöasiakkaita olemme nähneet ja tulemme tömyys sekä tuki- ja raha-asiat. Monesti nämä edellä näkemään poikkeusoloista huolimatta. Kankaanpään mainitut asiat kulkevat käsi kädessä. Poikkeusolojen Nuorisopalvelut tekivät kesällä erilaisia somevuoksi osa näistä vaikeuksista ja haasteista on ollut tempauksia ja jakanut tietoutta nuoria koskevista enemmän pinnalla kuin toiset. Nuoret ovat erityisesti asioista kuten koronasta, Kelan tuista, työttömyystarvinneet ja kaivanneet keskusteluapua. Vallitseva asioista jne. suoraan nuorille, some-kanaville ja tilanne on tuonut kaikille eteen uudenlaisia asioita, erilaisille nuorten käyttämille alustoille. jotka haastavat henkistä hyvinvointia ja jaksamista arjessa. Arjenhallinnantaitoja on harjoiteltu tapaaKoulukäynnit ja muut tapahtumat olemme valitetmisissa sekä puhelimen ja somen välityksellä. tavasti joutuneet laittamaan tauolle. Tällä olemme turvanneet yksilöasiakkaiden asiakkuuksien jatkuVuoden loppuun asti toimimme Kankaanpään misen ja asioiden hoidon. Etsivä nuorisotyö on kaupungin koronaohjeistuksien mukaan. päivystänyt sosiaalisessa mediassa eri kanavilla. Tämän avulla olemme tavoittaneet myös asiakToivomme, että ensi vuosi helpottuu koronan osalta, kuuksien ulkopuolella olevia nuoria. jotta esim. nuorten kuntatapaamiset/kouluyhteistyö ja tapahtumat voitaisiin toteuttaa entiseen tapaan.

Tsemppiä ja jaksamista kaikille! Muistetaan olla toistemme tukena :)

Terveisin, Kankaanpään kaupungin etsivä nuorisotyö Noora ja Mikaela

Miten etsivä nuorisotyö tukee nuorta? Etsivä nuorisotyö on erityisnuorisotyötä, jonka tavoitteena on tavoittaa alle 29-vuotiaita nuoria, jotka ovat koulutuksen tai työelämän ulkopuolella tai tarvitsevat tukea saavuttaakseen tarvitsemansa palvelut. Etsivä nuorisotyö tarjoaa nuorelle varhaista tukea, jos nuori sitä haluaa, vahvistaa nuoren valmiuksia päästä elämässä eteenpäin ja on nuorelle aina vapaaehtoista. Etsivä nuorisotyö on läsnä nuorten keskuudessa ja tarjoaa mahdollisuuden turvalliseen ja luottamukselliseen aikuiskontaktiin, etsii nuoren kanssa ratkaisuja nuoren pulmiin ja kysymyksiin sekä tukee nuorta hakeutumaan niihin palveluihin, joita hän tarvitsee ja haluaa.

Nuoren kanssa ollaan ns. ”aina samalla puolella pöytää”. Etsivä nuorisotyö on liikkuvaa ja seinätöntä työtä – työtä tehdään siellä, missä nuoret ovat. Tämä voi tarkoittaa paitsi jalkautumista luomaan kontakteja nuoriin myös jalkautumista kulkemaan nuoren kanssa virastoihin ja palveluihin. Etsiviä nuorisotyöntekijöitä on Suomessa yli 500 ja työtä toteutetaan lähes kaikissa Suomen kunnissa. Etsivää nuorisotyötä ohjaa nuorisolaki 1285/2016. Lähde:intory.fi/etsiva_nuorisotyo

Nuoren kuvaama luontokuva

Hoida mielenterveyttäsi Koronaepidemiasta johtuva epävarmuus ja epidemiaa koskevat rajoitukset vaikuttavat lähes jokaisen arkeen. Mielenterveys voi joutua eri syistä koetukselle. Se aiheuttaa pelkoa ja huolta omasta tai läheisten sairastumisesta. Kriisi herättää monenlaisia kysymyksiä, reaktioita ja tunteita. Voinko itse tai voiko läheiseni sairastua koronaan? Joudunko karanteeniin? Miten fyysinen etäisyys vaikuttaa ihmissuhteisiin? Miten selviän? Miten käy talouteni? Kotiin vetäytyminen voi toisille olla hyvinkin raskasta. Sairastuneet, virusaltistuksen vuoksi eristykseen joutuneet tai sairastuneita hoitavat ovat muita alttiimpia oireilulle ja voivat tarvita erityistä tukea. Mieli voi olla erityisen haavoittuvainen kriisitilanteessa, etenkin jos on juuri kokenut elämässään jotain muutakin traumaattista. Työ ja talous huolettavat. Työpaikka tai oma yritys voi epidemian vuoksi olla uhattuna tai edessä voi olla lomautus. Moni tekee etätyötä kotona, kun samaan aikaan lapset ovat kotona etäopetuksessa. Tämä yhtälö on ajoittain hankalaa ja vaikeaa kaikille. Se vaatii myöskin ylimääräisiä ponnisteluja ja sopeutumista kaikilta. Tutkitusti mielenterveyttä edistävät lepo, liikunta, sosiaaliset suhteet, uuden oppiminen, anteliaisuus ja toisten auttaminen. Korona-aikana on tärkeää pitää itsestään hyvää huolta, panostaa sekä henkiseen että fyysiseen hyvinvointiin. Kaikkihan lähtee kuitenkin aina itsestä ja omasta jaksamisesta. Kun oma paketti on kunnossa, voi auttaa myös muita.

Vinkkejä jaksamiseen Iloitse elämästä. Mielenterveys on terveyttä, jota voi vahvistaa. Hyvä arki muodostuu itsestä huolehtimisesta ja asioista, jotka tuottavat iloa. Terveelliset elämäntavat eivät edellytä tiukkaa ruokavaliota tai maratonille osallistumista vaan ovat parhaimmillaan elämän pieniä nautintoja. Pidä yhteyttä. Elämä on ystävien ja tuttavien kanssa jaettuna rikkaampaa. Kun keskustelet iloistasi ja suruistasi toisten kanssa, saat uusia näkökulmia myös omaan elämääsi. Tunnista tunteet. Ajatukset ja tunteet ovat parhaimmillaan myönteinen voimavara. Menneiden murehtiminen tai huoli tulevasta kuluttaa usein turhaan voimavarojamme. Älä torju tunteitasi vaan opettele elämään niiden kanssa tätä hetkeä. Ole tunteillesi armollinen - ne ovat kaikki ohimeneviä ja sallittuja. Innostu uudesta. Yllätä itsesi ja kokeile jotakin uutta. Kun rikot totuttuja rutiinejasi, voit saada uusia elämyksiä ja näkökulmia. Myös toisten auttaminen ja vapaaehtoistyö kasvattavat elämän merkityksellisyyttä ja vahvistavat itseluottamusta. Kokeile jotain uutta jo tänään! Pyydä tarvittaessa apua. Älä jää yksin, jos sinulla on vaikeaa. Keskustele ystäviesi kanssa ja hae tarvittaessa apua ja tukea joko verkossa (mielenterveysseura.fi/ tukeajaapua), puhelimitse, kasvokkain tai ryhmissä. Oletko vaikeassa elämäntilanteessa tai kokenut järkyttävän tapahtuman? Onko elämäsi juuri muuttunut ja tuntuuko se ylivoimaiselta? Koetko, ettet jaksa enää yksin huolen tai murheen kanssa? Onko sinulla itsetuhoisia ajatuksia?

Kriisipuhelin – keskusteluapua numerossa: 09 2525 0111 – päivystää 24/7.

Pidä kiinni toivosta! Koronaepidemian epävarmuuden keskellä toivo antaa sitkeyttä ja auttaa katsomaan eteenpäin. Juuri nyt toivoa tarvitaan, koska se vahvistaa kykyämme toipua vaikeuksista ja lisää kokemusta omasta pystyvyydestämme. Toivo ei missään nimessä ole yltiöpäistä positiivisuutta. Koronan osalta realiteetti on se, että tilanne on vakava ja joihinkin se osuu hyvinkin rankasti. Se ei tarkoita sitä, ettei tilanne ikinä loppuisi tai ettemme voisi tilanteeseen itse vaikuttaa.

Mielen rauhaa

Joulustressi jo unohda kokonaan, jouluksi vain rennot ajatukset sallitaan. Ei lahjat, mammona maallinen, ole tärkeintä juhlassa Kristuksen. Hiljennytään, levollisesta olosta nautitaan omia ajatuksia ja toiveita kuunnellaan!

Toivoa voi ruokkia toimimalla realiteettien puitteissa mahdollisimman viisaasti. Toivo synnyttää usein tuntua siitä, että ainakin jotakin tilanteen parantamiseksi pystyy tekemään. Kannattaa muistaa, että tämä menee aikanaan ohi. Silti moni hyvä asia jatkuu edelleen ja on pysyvää. Kaikki tunteet, jotka tulee, pitää saada tuntea! Olennaista on pohtia, mitä tunteeseensa oikeasti tarvitsee - esim. kävelylle lähteminen, arkinen ruuanlaitto, pyykinpesu, hömppäohjelman katsominen tai vaikkapa koiran silittäminen.

Eilinen on mennyt, huominen on vasta tuloillaan,

Toivoa ei kannata tuputtaa toiselle. Ennemminkin on tärkeää, että toinen ihminen saa tunteineen tulla kuulluksi. Moni kokee nyt yksinäisyyttä, kun läheisiä ei voi fyysisesti tavata. Läheisyyden kaipuu voi olla todella kova. Myös itseään voi halata ja rauhoittaa.

-Sari Ahola

nautitaan tästä hetkestä, joka on parhaillaan. Tällöin lämpö mielen valtaa ja rauha sielussa tilaa positiivisuudelle antaa. Katso taivasta ja tähtiä sen huomaatko äärettömän kauneuden?

Kysy itseltäsi: • Mikä tänään on todella tärkeää? • Mihin minua tänään tarvitaan? • Mitä minä tarvitsen tänään itselleni? • Missä toivoni elää juuri nyt?

Lue lisää: Suomen Mielenterveys ry

Eroon joulustressistä Tuntuuko joulun paine harteillasi? Onko koko ajan kiire? Sairastat todennäköisesti kadonneen joulumielen oireyhtymää. Siihen ei auta nyt puurtaminen vaan sopiva irtipäästäminen. Tässä viisi helppoa elämäntapamuutosta, joiden avulla olosi on kevyempi ja joulusi lempeämpi. 1. Älä uhriudu – vaatimukset ovat omiasi. Jos mielesi ei tee pitkien päivien päätteeksi leipoa, koristella ja lahjoa koko lähipiiriä, älä tee niin. Joulun ei ole tarkoitus olla selkänahasta revitty suoritus, vaan yhteinen ilon juhla. Jaa siis pakolliset tehtävät tasaisesti niille, joille kukin suoritus on jouluna tärkeä. Kakunystävä leipokoon kakun, koristeluihin hurahtanut somistakoon talon. Yhdessä tekeminen on hauskaa. Kaikki, mikä tuntuu ikävältä, jääköön tekemättä.

4. Nouseeko mieleesi murheellisia muistoja? Kenenkään joulut eivät aina ole onnellisia. Menetykset ja murheet väijyvät syvällä joulumuistojen sekasotkussa. Anna suosiolla surulle hetkensä. Kaipaa rauhassa poislähteneitä ja kaukana olevia. Soita heille, joille vielä voit. Keskity nykyisyyteen ja lähelläsi oleviin – sinun on lupa olla onnellinen.

2. Lepää, jos väsyttää.

5. Vähän on paljon.

Lahjoja ei ole pakko pakata umpiväsyneenä eivätkä kauneimmat joululaulutkaan houkuta, jos päivä on ollut hektinen. Väsynyt on kiukkuinen ja kaukana tunnelmoijasta. Nuku siis ensin, lämmitä vaikka sauna ja kuuntele rauhaa. Hoida paketointi tai joulusiivous rennoin ottein aamulla levänneenä.

Jos hyasintin tuoksu, kynttilät ja piparkakut tekevät ilmasta niin sankan, että et enää pysty hengittämään, laimenna kokonaisuutta. Tunnelmaan riittää, että sytyttää muutaman pienen valon, valitsee sopivaa musiikkia ja antaa tilaa hyville ajatuksille. Joulu itsessään ei vaadi mitään. Se on lempeä, jos annat sille luvan.

3. Lahjojen määrä ei kerro rakkauden määrästä. Vaikka juuri ennen joulua pukinkontti näyttäisi yhtäkkiä aivan liian vajaalta, älä sorru paniikkitäydennyksiin. Joulun ei ole tarkoitus aiheuttaa vararikkoa. Käytä mieluummin aikasi ja energiasi olemalla läheistesi kanssa. Muista, että elämää on vielä aaton jälkeenkin.

Lähde: aamulehti.fi – Kolumni: Heivaa nämä jouluhuolet – saat rennomman olon.

Liika joulustressi voi pilata joulunodotuksen. Mitä jos sinä pilaisit tänä vuonna joulustressin?

Pajan jouluaskarteluja

Sarin joulustressin karkotus Joulustressille kieltä näytä, koko ruumiisi elekielen kirjoa käytä! Ei tuo hirvitys tupaan tule tähän, karkotan pois, jos lymyileekin vähän! Haluan nauttia joulusta tästä: piparintuoksusta, kynttilän valosta, kuusen kauneudesta, ilman mitään tehtyä tai väkinäistä - ihan sydämeni kyllyydestä! -Sari Ahola

Lapsuuteni joulu Omat lapsuuteni joulut ovat rakkaita ja lämpöisiä muistoja täynnä. Silloin kun kaikki oli vielä hyvin sekä isä ja äiti molemmat olivat elossa. Muistan, kun pienenä tyttönä sain eräänä jouluna joululahjaksi karkkitalon, pahvisen laatikkomaisen talon, joka silloin näytti ihan jätti-isolta, täynnä erilaisia paperikarkkeja. Olin ihan ihmeissäni, kuinka niin valtava karamellimäärä voi tuossa jättitalossa ollakaan. Lahjamäärä oli aina pienenä ihan valtava tai sitten se kasa näytti jättimäiseltä - itse kun pieni olin. Mutta kyllähän pientä tyttöä hemmoteltiin. Kirjoitin tietysti joka joulu joulupukille joululahjalistan. Vein kirjeen illan hämyssä kotitaloni ikkunalle pieneen koloon ja aina, kun aamulla menin tarkastamaan tilanteen, kirje oli jotenkin mystisesti kadonnut. Tontut olivat taas muistaneet! Kyllä tonttuja oli olemassa! Toivomukseni eivät olleet isoja, mutta välillä sitäkin oudompia. Toivoin eräänäkin jouluna lahjaksi jäätelötuuteista pelkkiä vohvelituutteja - niistä kun pidin tuuteissa eniten. Nekin sain. Muistan kun äiti kertoi aattona, että hän ei ollut MISTÄÄN meinannut niitä löytää, kunnes paketillisen oli jostain bongannut. Siihen asti oli koluttu jo useita, useita paikkoja. Toki joulupukkiin pienenä uskoin. Tosin oli ”jännä” juttu, että isän vielä ollessa elossa, hän ei koskaan ehtinyt nähdä pukkia aattona. Aina isä sattui olemaan saunanlämmityshommissa, ulkona tarkastamassa paikkoja tms. Ja AINA harmitti ihan älyttömästi, kun isä ei koskaan nähnyt pukkia! Mikä onneton sattuma pienelle tytölle!

Sitten vähän isompana - veljeni vielä asuessa kotona - halusin tietenkin lähteä hänen mukaansa hakemaan kuusta omasta metsästä. Se oli kanssa sen moinen savotta!! Lunta oli aina vielä silloin ainakin Savossa paljon ja eteenpäin pääseminen oli aina melkoista rämpimistä. Lunta oli polviin saakka. Itse olin matkan varrella nähnyt jo usean mielestäni upean kuusen, veljelleni ei vain kelvannut mikään. Sen kun piti olla TÄYDELLINEN! Sitten kun päivä yleensä alkoi hämärtyä jo illaksi, veli löysi sen ”ihan kelvollisen” kuusen. Olin uuvuksissa, nälkäinen ja pahalla päällä. Joka ikinen joulu vannoin, että tämä on vihonviimeinen kerta, kun veljen kanssa lähden kuusta hakemaan. Ja taas vuoden päästä se tietysti toistui! Kuusi haettiin aatonaattona ja sisälle se tuotiin aattoaamuna. Tuvassa tuoksui tuore kuusi, riisipuuro, piparit, neilikka, kaneli ja joulukukat. Aatto oli mystistä jännitystä täynnä. Aattona koko perhe kokoontui äidin luo syömään ja viettämään iltaa. Lapset, heidän mahdolliset avecinsa ja vielä kun äidin yksi vanhemmista siskoista eli, hänet kutsuttiin myös, jottei hänen tarvitse joulua yksin viettää. Ruokalajeja oli mieletön määrä, äiti kokkasi kaiken itse ja leipoi leipomukset; aikuinen siskoni auttoi hiukan. Kirjoitin eräänä jouluna äidille runokirjan joululahjaksi. Siellä oli runo, jonka muistan vieläkin ja jolle äiti nauroi vedet silmissä luettuaan sen - hyväntahtoisesti tietenkin. Runo meni kutakuinkin näin: ”Joulu se tulla jollottaa, äiti se iloissaan hyppii vaan!” Muistan kun äiti jotain vielä puhui, että ”ei tässä ole kauheasti ehtinyt hyppimään, kun on kiireitä pidellyt”. En tajunnut silloin, mutta myöhemmin ymmärsin, mitä äiti tarkoitti.

Pajalaisten joulunviettoa Tein kierroksen pajalla ja kyselin eri osastojen eri-ikäisiltä ihmisiltä heidän joulustaan, joulunvietostaan ja -muistoista. Vastaukset olivat odotetusti paljolti samankaltaisia, joskin erojakin löytyi. Toisilla oli muistoja enemmän kuin toisilla ja aaton puuhatkin erosivat hiukan, riippuen keneltä kysyi. Kysyin kaikilta samat kaksi kysymystä: 1. Ensimmäinen asia, joka tulee mieleen sanasta ”joulu” 2. Jouluperinne, joka on säilynyt lapsuudesta tähän päivään. Joulusta tuli Annalle mieleen lapsuus, jolloin koko suku kokoontui yhteen joulua viettämään ja tunnelma oli lämmin. Jouluperinteitä, jotka olisivat säilyneet tähän päivään ei juuri ole, koska joulut ovat sen verran muuttuneet. Suvi-Päivillä tuli heti mieleen lapsuuden joulut mummolassa, Pomarkussa. Perinteinen maalaisjoulu ja savusauna - ihanan harvinainen kokemus jouluna. Joulut ovat elämän varrella kovasti muuttuneet elämäntilanteiden vaihtuessa, mutta jokin on pysynyt samana: perheen kokoontuminen jouluna yhteen. Sinikan ensimmäinen joulusta mieleen tuleva asia on joululaulut ja etenkin niistä yksi ”Oi kuusipuu”. Perinne, joka on säilynyt, on aattona perheen kokoontuminen yhteen. Jasminille tulivat ensimmäiseksi joulusta mieleen jouluruoka ja TV:stä tuleva elokuva ”Lumiukko”. Varsinaisia säilyneitä perinteitä ei Jasminilla ole. Silloin tehdään sitä, mikä tuntuu kivalle. Joakim muisteli lapsuusajan jouluja yhdessä perheen kanssa ja lapsuudesta tähän päivään päällimmäisenä on pysynyt turhan ”hössötyksen” unohtaminen jouluna - hiljentyminen joulun rauhaan. Kirsillä oli paljon asioita, jotka tulivat mieleen joulusta ja lapsuuden jännittävistä jouluperinteistä. Aina haettiin se elävä kuusi metsästä ja tuotiin se aatonaattona tai aattona sisälle. Oksille laitettiin perinteiset vanhan ajan ”klipsukiinnikkeet” ja niihin aidot kuusenkynttilät. Paikka kynttilöille täytyi katsoa tarkasti, jottei liian lähellä ollut oksaa tai muuta koristetta, joka olisi voinut syttyä tuleen. Kuusta oli siis vahdittava koko aattoillan ajan eli sen aikaa, kun kynttilät paloivat. Kirsin isä oli kovin tekevää sorttia ja oli jo syksyllä poiminut käpyjä valmiiksi kuusta varten. Useimmiten hopeavärillä hän maalasi kävyt ja aattona ne ripustettiin kuuseen. Siihen laitettiin myös oikeita karkkeja ja vaikka ne oli määrä syödä joulun jälkeen, aina välillä kuusesta löytyi vain tyhjiä papereita…..olisiko tontut käyneet ottamassa osansa? Itsetehdyt koristeet Suomen lippuineen kuuluivat myös jouluun.

Ennen vanhaan jouluna oli enemmän lunta, maisema oli tyyni ja valkoinen - oli hyvä hiljentyä joulun viettoon. Siihen aikaan ei ennen Tapaninpäivää saanut mennä uloskaan mellastamaan, jottei joulun hiljaisuus rikkoutuisi; vasta Tapaninpäivänä alkoi kylillä näkyä ihmisiä. Joulurauha oli kuitenkin se tärkein asia. Perinteistä Kirsillä ovat säilyneet läpi elämän joulurauhan julistuksen katsominen, hiljentyminen jouluun ja lasten kanssa leikkiminen. Ensimmäiseksi Anjalla tulee mieleen joulusta jouluruokapöytä ja kynttilöiden vieminen haudalle. Perinteistä ovat jääneet elämään aattosauna sekä aamupäivän joulupuuro sekahedelmäkeittoineen. Tiinalla sanasta ”joulu” tulee ensimmäiseksi mieleen jouluruokailu, joulupukki, joulurauhanjulistus ja koko perheen kokoontuminen yhteen. Muistoista päällimmäisinä ovat säilyneet kynttilöiden vieminen haudalle, joulukuusi ja kokonaisvaltainen rentoutuminen. Angelicalle tulee joulusta mieleen puolalainen (jossa hän on syntynyt) borcsh-keitto, joulunamut ja -lahjat. Perinteiksi ovat jääneet ainakin lahjat ja joulun aikana yhdessä koottavat palapelit. Leenalle on jäänyt mieleen joulun lämmin tunnelma ja perheen yhteinen aika. Aina tärkeinä asioina ovat pysyneet kuusi, tontut, jouluruuat ja -laulut. Karin ajatukset valtasi ensimmäisenä joulukuusi, joka tuodaan sisälle yleensä aatonaattona. Jouluvalot valaisevat pimeneviä iltoja. Perinteiksi ovat monen muun tapaan jääneet tietenkin jouluruuat ja kynttilöiden vienti haudoille aattona. Janita rakastaa joulun tunnelmaa ja yhdessäoloa mammansa kanssa (joka olen muuten minä). Mamman jokavuotinen herkuista notkuva joulupöytä houkuttelee luokseen pitkin iltaa. Aattoon kuuluu myös Joulupukin kuuma linja ja perinteiset joululeffat. Mamman kanssa perinteiksi ovat muodostuneet aamupuuro, joulusauna ja joulupukin JÄTTIMÄISET lahjasäkit!

Linnojen historiaa Suomessa on useita linnoja ja linnojen raunioita, joista monet toimivat nykyisin turistikohteina, tapahtumapaikkoina tai museoina. Näillä linnoilla on kuitenkin ollut ennen varsin erilainen käyttötarkoitus, sillä ne ovat olleet muinoin hallinto- ja puolustustukikohtia tärkeillä paikoilla. Suurin ja vanhin säilynyt linna Suomessa on jykevä Turun linna. Hämeen linnan komeat punatiiliseinät tekevät siitä poikkeuksen suomalaisten linnojen joukossa; mallia on otettu Baltian saksalaisista ritarikuntien linnoista. Olavinlinna on näyttävimpiä suomalaisia linnoja – kuin suoraan sadusta. Turun linna Turun linnan yli 700-vuotinen historia kiehtoo monivaiheisuudellaan. Ensimmäiset tiedot linnasta ovat peräisin 1280-luvulta. Aluksi paikalla oli vain Ruotsin kuninkaan käskynhaltijan ja ruotsalaisten sotilaiden linnaleiri, joka vähitellen kasvoi ja laajeni jykeväksi linnaksi komeine saleineen. 1500-luvun alussa linna oli useiden veristen taisteluiden näyttämönä Kustaa Vaasan aikaan, kun Ruotsi irtautui Kalmarin unionista. Kustaa Vaasakin vieraili linnassa useasti, tosin hän piti linnaa raihnaisena ja epämiellyttävänä paikkana. 1500-luvun puolivälissä elettiin Turun linnan kulta-aikaa, kun Suomea hallinnut Ruotsin kuninkaan poika, huikentelevainen Juhana Herttua piti linnassa vaimonsa Katariina Jagellonican kanssa renessanssiajan hovia. Hänen mukana linnaan tuli aikakautensa uusimpia ylellisyyksiä, joita Suomessa ei ollut ennen nähty: haarukka, kaakeliuuni, seinätapetit ja ikkunaverhot. Linnan pöydät notkuivat aikakauden herkkuja, loisteliaita juhlia ja turnajaisia järjestettiin. Linnassa työskenteli 600 ihmistä, joista suurin osa oli naisia. Kustaa Vaasan jälkeen kuninkaaksi noussut Juhanan vanhempi veli Eerik XIV ajautui konfliktiin Juhanan kanssa. Konfliktin kärjistyttyä Eerik XIV:n joukot piirittivät Turun linnaa kesällä 1563 kolmen kuukauden ajan, kunnes se antautui elokuussa. Herttuapari vangittiin ja samalla päättyi Juhana Herttuan renessanssihovi. Neljä vuotta myöhemmin Juhanan tultua kuninkaaksi Aateliston vallankaappauksen seurauksena veljesten osat vaihtuivat, kun Eerik ja hänen puolisonsa Kaarina Maununtytär syöstiin vallasta. Osasyy valtaistuimelta syrjäyttämiseen oli Kaarinan nousu talonpoikaissäädystä kuningattareksi. Turun linnassa heitä pidettiin vankeina 1570-1571. Suomalaiset ovat rakastaneet Kaarinaa ”omana” kuningattarenaan, koska hän Eerikin kuoleman jälkeen eli vuosikymmenet Suomessa Kangasalan Liuksialan kartanossa ja hänet lopulta haudattiin Suomeen.

Linnassa koettiin melkoinen draama 1600-luvun alussa, kun kuningas Kustaa Aadolf vieraili Turussa. Siellä syttyi tulipalo kesken kuninkaallisen aterian, ja tuli tuhosi linnan rakenteita ja sisustuksen hallitsijan todistaessa valtavaa tuhoa. 1700-luvulla linnaa käytettiin ajoittain Ruotsin armeijan asevarastona ja saaristolaivaston kasarmina. Sinne perustettiin myös sotilassairaala, kruunun viinanpolttimo ja vankila. 1700-luvun puolivälissä ehdotettiin jopa päälinnan purkamista, koska se oli niin pahoin rappeutunut. 1770-luvulla kuitenkin linna korjattiin perusteellisesti ja siitä tuli kokonaisuudessaan vankila. Vankeja oli välillä samassa pienessä sellissä lähes 20. Viimeiset vangit siirrettiin linnasta vuonna 1891 uuteen lääninvankilaan Kakolaan. 1900-luvun alkupuolella ehdotettiin koko linnan restaurointia useita kertoja. Mitään ei kuitenkaan ehditty tehdä, kun syttyi toinen maailmansota. Jatkosodan ensimmäisenä päivänä 26.6.1941 kaksi palopommia tuhosi ulkokatot, puurakenteita sekä linnan kirkon. Sodan aikana päälinna oli raunioina ja restaurointi- ja jälleenrakennustyöt aloitettiin 1946. Vuosien mittaan on tehty paljon korjaus- ja restaurointitöitä. Turun linna luetaan Suomen tärkeimpien rakennushistoriallisten muistomerkkien joukkoon; se on myös Turun merkittävimmistä nähtävyyksistä ja suosittu matkailukohde.

Hämeenlinna

Olavinlinna

Hämeen linnan perustamisvuodesta ei ole varmaan tietoa, 1300-luvun alussa on linna varmuudella jo seissyt paikallaan. Myös tämä linna muuttui vuosisatojen saatossa leirilinnasta umpilinnaksi. Punatiilinen linna näyttää ylväältä Vanajaveden rannalla; sen keskiaikainen yleisilme on hyvin säilynyt. Yksi syy tähän on se, ettei linnaa vastaan ole koskaan hyökätty tuliasein – ei ole tarvinnut. Linna antautui venäläisille suuressa pohjan sodassa, hattujen sodassa ja vielä Suomen sodassakin.

Olavinlinnaa voi leikillisesti pitää esimerkkinä pohjoismaisesta yhteistyöstä. Norjalaiselle pyhimykselle omistetun ruotsalaisen rajalinnan rakensivat suomalaiset. Rakennustöitä johti tanskalainen käskynhaltija Erik Akselinpoika Tott. Linnaa alettiin rakentaa sangen myöhään, vasta vuonna 1475.

Linna koki loisteliaimmat vaiheensa keskiajalla Ruotsin vaikutusvaltaisten Tottin, Sturen ja Possen sukujen hallinta-aikana. Hämeen linnan historiaan liittyy varsinainen mahtinainen, sen päällikkönä 1500-luvun alussa toiminut Ingeborg Tott. Hän peri linnan johtajuuden miehensä kuoltua. Linnan valtiattaren kerrotaan olleen niin rikas, että hänen kultaisessa kaulakorussaan oli pähkinänkokoisia helmiä. Sekä niin mahtava, että eräs talonpoika sai korkeimman mahdollisen sakkotuomion, koska oli erehtynyt puhuttelemaan linnanrouvaa. 1600-luvun lopulla linna paloi eikä siitä korjaustöistä huolimatta enää tullut asumiskelpoista. 1700-luvulla linna saikin toimia armeijan päävarikkona ja Venäjän vallan aikana siitä tehtiin naisvankila. Linna toimi pahamaineisena, vankien kammoamana naisvankilana vuoteen 1973. Nykyään linna toimii museona, ja sen tiloja vuokrataan erilaisia tilaisuuksia varten. Linnan alueella sijaitsevat myös Vankilamuseo ja sekä Museo Militaria.

Olavinlinna on Suomen linnoista ensimmäinen, joka on suunniteltu tuliasein käytävään sotaan. Siksi sen tornit ovat pyöreät. Pyöreä muoto kun kestää tykinammuksia kulmikasta paremmin. Historiansa aikana Olavinlinna on joutunut useasti sotatoimiin ja valta linnassa on vaihtunut useaan otteeseen. Linnaan liittyy paljon jännittäviä tarinoita, mm. erään linnanneidon kerrotaan joutuneen elävältä linnan muuriin muuratuksi. Olavinlinnassa toimi varuskunta vuoteen 1847 saakka ja sen jälkeen linna toimi hetken tutkintovankilana. 1860-luvulla linnassa oli kaksi suurta tulipaloa, jotka tuhosivat lähes kaikki puuosat. 1870-luvulla linnaa alettiin kunnostaa historiallisena muistomerkkinä, ja 1875 vietettiin 400-vuotisjuhlia. Nykyisin Olavinlinna on Savonlinnan kaupungin tärkein turistivaltti. Ensimmäiset oopperajuhlat järjestettiin jo vuonna 1912 ja vuodesta 1967 lähtien tapahtuma on ollut jokavuotinen perinne.

Lähteet: Wikipedia

TUKEA-hankeen kuulumisia TUKEA-hankkeen ryhmät – luonto-, hyvinvointi- mielenhallinta- ja kädentaidon ryhmät – käynnistyivät tänä vuonna. Korona ei lannistanut osanottajia vaan kaikki olivat aktiivisesti mukana. Oman mielenkiinnon mukaan voi hakeutua ryhmään. Jos esimerkiksi luonto on lähellä sydäntä ja sen eri aktiviteetit kiinnostavat, on luontoryhmä mitä parhain vaihtoehto. Toiminta lähtee ryhmäläisistä itsestään ja mukavan tekemisen lomassa keskustellaan ja mietiskellään myös elämän tärkeitä asioita. Ohessa mukavia retkimuistoja kuvien muodossa syksyn luontoryhmästä.

Venesjärvellä käytiin muun muassa narraamassa kaloja upeassa syyssäässä (14.10.)

Hirvijärven laavulla nautittiin nokipannukahvit, wrapit, vaahtokarkit ja tikkupullat (28.10)

Siikaisten laavulla vietettiin yötä. Hieno kokemus huippuryhmän kanssa ja aamupala valmistui nuotiolla (11.11.)

Uusi luontoryhmä starttaa helmikuussa – tule mukaan!

TUKEA-sovellus TUKEA-sovellusta alettiin kehitellä samalla, kun hanke käynnistyi tämän vuoden huhtikuussa. Tarkoitus on saada sovellus aktiivikäyttöön vuoden 2021 alussa. Tällä hetkellä se on teknisesti toimiva, mutta sisältöä on vähän. TUKEA-sovellus on ladattavissa android-laitteilla Google Play -kaupasta. TUKEA-sovelluksessa on Google Classroom integraatio. Jokaiselle ryhmälle, esim. luontoryhmälle luodaan Classroom oikeus luontoryhmän omaan ”luokkaan”. Kun sovelluksen lataa itselleen, pääsee Classroomiin. Tämän kautta kouluttaja voi laittaa viestejä, miten esim. varustautua luontoryhmän päivää varten. Classroomissa on opinnollista sisältöä aiheeseen liittyen eli esim. luontoryhmässä kalastukseen liittyvää tietoa (mm. kuhan vetouistelu). Tarkoitus on antaa apua ja vinkkejä. TUKEA-sovellus sisältää lisäksi materiaali-osion. Tällä hetkellä löytyy liikunta, ruoka, talous ja mielenvoima. Esim. liikunta sisältää yleistä tietoa ja vinkkejä sovellusten käyttöön (mm. Suunnon älykellolle app). Materiaali muovautuu ajan kuluessa. Sovelluksen kautta voi antaa palautetta, esim. päivän päätyttyä luontoryhmän jäsen voi ”peukuttaa” ylös tai alas.

Juha Alitalon kuulumisia Olen syntyjäni Kankaanpään Venesjärven kylästä ja koko aikuisikäni olen asunut Kankaanpäässä. Joten kauas kotoa en ole päässyt. Ja kun armeijakin tuli käytyä Niinisalossa -80 -luvun alkupuolella, niin kotipaikka uskollisuus on ollut korkeaa luokkaa! Yksi pieni ”syrjähyppy” matkan varrelle osuu, kun opiskelin teolliseksi muotoilijaksi Salossa; valmistuin sieltä vuonna 2005. Ennen tuota ajanjaksoa tein pääasiallisesti taloushallinon töitä, sillä ensimmäinen suorittamani tutkinto on laskentatoimen saralta debetit ja kredititkin ovat tulleet matkan varrella tutuiksi. Ja toki työuran varrelle mahtuu monia muitakin tehtäviä lähinnä teollisuuden palveluksessa. Opiskelun aikana perustin myös ”yhden miehen” suunnittelutoimiston ja niitä tehtäviä ja toimeksiantoja tein pääasiallisesti ennen Valtti pestiä. Valttiin sain pikakomennuksen vuoden 2018 lopulla, kun Vekon Niina kysyi allekirjoittanutta tekemään muutaman kuukauden tuurausta työvalmentajan tehtäviin puuosastolle. Ko. ajankohta sattui sopimaan allakkaan ja lupauduin aloittamaan tuurauksen joulukuussa 2018. Ja kuinka ollakaan, tuo ”tuuraus” venähti sitten kokonaisuudessaan reilun puolentoista vuoden pestiksi. Valtissa toimin työvalmentajana puuosastolla Kallen työparina työnkuvan ollessa moninainen; tehtäviä oli työnopastuksesta ruiskumaalaukseen ja kaikkea muuta siltä väliltä! Valtti -aika oli mukava, erilainen kokemus työuralla. Päivät olivat vaihtelevia, niiden kulkuun pystyi itse vaikuttamaan sopivasti ja myös työtehtävät olivat moninaisia - vaikkakaan ei aivan omaa kokemusta ja koulutusta vastaavia. Mukavat työkaverit ja Valtin asiakkaat tekivät työpäivistä vaihtelevia ja päivät kuluivat joutuisasti. Valtissa on myös ”tekemisen meininkiä” eli hommat, mihin ryhdytään, tehdään niin hyvin kuin osataan ja turhia vitkastelematta! Ja totta kai pyritään auttamaan ja neuvomaan kaikkia omalla polullaan eteenpäin, vaikka sitten pieninkin askelin.

Aloitin uudessa tehtävässäni Lenkki Oy:n tuotesuunnittelijana lokakuun alussa 2020. Nyt sitten taas pääsen tekemään kokopäivätoimisesti tuotesuunnittelua, minkä koen eniten omaksi osaamis- ja kiinnostusalueeksi. Tuotesuunnittelun lisäksi tehtäviin kuuluu materiaaliselvityksiä, tuote- ja materiaalitestauksia ym.

Toivotan Valttilaisille - sekä asiakkaille että työntekijöille - tsemppiä; pitäkääpä lippu korkealla! Ja yritetään pysyä kaikki terveinä; kyllä tämä koronapeikkokin vielä jossain vaiheessa selätetään!