Utain 8/2014

8/2014

ajassa 2

kartalla 4

luotain 6

näkymä 8

media 12 elämykset 14

huvit 15

Onko kotisi täynnä turhaa tavaraa?

Heräteostoksissa ei aina ole kyse asiakkaan harkitsemattomuudesta.

Teemu Kakko s. 15

Tanko tottelee Santeria 21-vuotias akrobaatti tavoittelee mainetta maailmalta. s. 4

Kissoilla kylässä Kissakahvila Purnauskis on Micu-kissan valtakunta. s. 14

Onko eka tunti finskaa?

Tampereen ruotsinkieliset käyvät koulunsa esikoulusta lukioon samassa pihapiirissä. s. 8

2 ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit

6.11.2014

Kirkko haluaa valtavirran äänen kuuluviin AVAUS

Tapani Iivanainen

iivanainen.a.tapani@student.uta.fi

Joulu nähdään rauhan aikana, vaikka se kylvää ympärilleen lähinnä levottomuutta.

PIKKUJOULUT ovat osa joulun odotusta, harrasta juhlaa edeltävää hektistä vaihetta, jota kaupasta toiseen ryntäily, ravintolavarausten tekeminen ja stressi määrittävät.

Jälleen kerran ihmiset ja yritykset ympäri maailman hypettävät tätä yhdessä. Myös Utain liittyi joukkoon kertomalla ravintoloiden pikkujoulukauden alkamisesta.

JOULU ON merkittävä juhla, mutta

tuntuu siltä, että se tuo elämäämme enemmän huolia ja kiukkua kuin rauhaa ja iloa. Lahjat pitäisi ostaa, kortit postittaa ja ruoat valmistaa.

Kauppakeskukset täyttyvät toisiaan tönivistä ihmisistä, jotka hermostuneina miettivät, saavatko he asiansa hoidettua ajoissa.

SUOMALAISISTA 3,3 miljoonalla ihmisellä on äänioikeus seurakuntavaaleissa, mutta kirkossa kuuluu vain pienen aktiivijäsenistön ääni.

Viime seurakuntavaaleissa äänestysprosentti oli alhainen 17. Nyt vaaliuurnille halutaan suurempi määrä kirkon jäseniä.

Seurakuntavaalien projektipäällikkö ja pappi Mari Leppästä harmittaa se, että jäsenistön valtavirta ei vaikuta kirkossa. Hän kaipaa erityisesti nuoria ehdokkaita tuulettamaan seurakuntien päätöksentekoa.

– Olisi tärkeää, että mahdollisimman moni nuorista ehdokkaista tulisi valituksi. Päättäjänä on suhteellisen helppo tehdä kokonaan uusia avauksia ja vaikuttaa konkreettisiin asioihin, Leppänen sanoo.

SEURAKUNTAVAALIEN ehdokkaiden keski-ikä on Suomessa 53 vuotta. Alle 30-vuoti-

aita ehdokkaista on noin 7 prosenttia.

Seurakuntavaaleissa kannattaa äänestää, koska muutokseen voi vaikuttaa paremmin kirkon sisältä kuin siitä eroamalla.

Vaaleissa valitut päättävät monista asioista: Millaista toimintaa seurakunta järjestää?

Ketä palkataan töihin? Millaisia tiloja on käytössä? Ketkä niitä saavat käyttää? Keitä autetaan ja miten?

Päättäjät valitsevat myös edustajat kirkolliskokoukseen, jossa päätetään isoista arvokysymyksistä ja siitä, mihin kirkon verovarat käytetään.

Leppäsen mielestä kaikkien kirkkoon kuuluvien äänen tulisi kuulua kirkollisveron käytössä, seurakuntien toiminnassa ja kirkon suurissa linjoissa.

– Mitä kirkolta odottaa sellainen jäsen, joka kastaa lapsensa, hautaa äitinsä, käy kirkossa laulamassa kauneimpia joululauluja

ja hiljentyy pääsiäisenä, Leppänen kysyy.

VAALIEN HEIKKO SUOSIO aikaisempina vuosina on Leppäsen mukaan monen tekijän summa. Aiemmin pitkään vakaana pysynyt talous ei ole synnyttänyt halua muutokselle.

Ehdokkaat eivät ole markkinoineet itseään tarpeeksi selvästi. Moni kirkon jäsen ei tiedä, että voi äänestää seurakuntavaaleissa.

– Sähköinen äänestys houkuttelisi äänestäjiä. Toivon, että se toteutuu jo seuraavissa seurakuntavaaleissa, Leppänen sanoo.

Tampereella seurakuntavaaleissa äänesti ennakkoon 10 684 ihmistä. Luku ylitti viime vaalien ennakkoäänestäneiden määrän muutamalla sadalla.

Varsinainen äänestyspäivä on sunnuntaina 9. marraskuusta.

Jaro Asikainen

Yksityisauton voi saada käyttöönsä pian kuukausimaksulla SILJA VIITALA

EHKÄ ON hyväksyttävää, että suurta juhlaa edeltää lyhyt hermostuneisuuden aika. Jouluun valmistautuminen aloitetaan kuitenkin jo varhain.

Puhun tästä asiasta siksi, että joulu on jo nyt läsnä paitsi ihmisten ajatuksissa, myös julkisilla paikoilla. Kun kaupassa näkee tonttukarkkeja ja -koristeita jo marraskuun alussa, pää täyttyy 2 kuukauden ajaksi joulusta tai pikemminkin jouluvalmisteluista. Ne ajatukset ovat harvoin levollisia.

Rentoutukaa, hyvät ihmiset. Kuukausien levottomuus parin rauhallisen päivän takia on varsin epäreilu kauppa.

24Rentin Tampereen toimistolla työskentelevän Elina Törmän mielestä yhteiskäyttöautoilu lisääntyy tulevaisuudessa.

AUTOJA YKSITYISKÄYTTÖÖN liisaava 24Rent-yritys aikoo laajentaa palvelujaan ottamalla käyttöön kuukausimaksut. 24Flextyönimellä kulkeva palvelu mahdollistaa pian myös sen, että asiakas voi käyttää autoja kuukauden aikana niin paljon kuin haluaa maksettuaan kiinteän kuukausimaksun.

Yrityksen autoja löytyy Suomen suurimmista kaupungeista, ja ne on tarkoitettu asiakkaiden yhteiskäyttöön. Auton voi varata itselleen internetissä, kun autoja sattuu olemaan vapaana, ja ovi aukeaa puhelimeen saapuvalla koodilla. Käytön jälkeen auto palautetaan samalle paikalle muiden ajettavaksi. Toistaiseksi autoja on liisattu vain kertamaksujen avulla, mutta toimitusjohtaja Matti Hännisen mukaan kuukausimaksupalvelun on tarkoitus aloittaa vuoden loppuun mennessä.

– Palvelu lähti käyntiin asiakkaiden toiveesta. Heidän ei tarvitse miettiä turhaan, miten usein he autoa tarvitsevat. Ennen palvelun käyttöönottoa pitää tosin hankkia vielä lisää kalustoa.

NYKYISELLÄÄN SUOMESSA toimii kaksi autoja yksityiskäyttöön liisaavaa yritystä.

Niistä toinen, City Car Club, toimii vain Helsingissä ja vaatii useimpien maailmalla toimivien palvelujen lailla jäsenyyden, toisin kuin 24Rent.

– Tämänkaltaiset palvelut ovat yleistyneet muualla maailmassa hyvin, mutta Suomessa toiminta junnaa vielä paikoillaan. Esimerkiksi talvirenkaiden käyttö lisää kustannuksia, eikä Suomesta löydy Helsinkiä lukuun ottamatta suuria kasvukeskuksia, Hänninen luettelee.

TIELIIKENTEEN TIETOKESKUKSEN erityisasiantuntijalle Hanna Kalenojalle leasingtoiminta on tuttua lähinnä työsuhdeautojen muodossa. Hän näkee toiminnassa kuitenkin positiivisia puolia, vaikkei se vielä kovin yleistä olekaan.

– Autojen yhteiskäytössä kuluttajan ei tarvitse sitoutua kulkuvälineen arvoon. Asiakkaalle se on hyvästä.

24Rentin markkinointi- ja myyntivastaavan Elina Törmän mielestä kuukausimaksut tulevat ehdottomasti lisäämään yrityksen suosiota myös Tampereella. Yhteiskäyttöautot ovat hänen mukaansa kasvava trendi.

Timo Muona

⋆ ⋆UUTISPUTKI Tampereen yliopiston toimittajakoulutuksen viikkolehti ISSN 1459-6741 (painettu) ISSN 1459-675X (verkkolehti) Ilmestyy kerran viikossa torstaisin.

Yhteystiedot: Utain, 33014 Tampereen yliopisto Puhelin: 050 318 5924 Sähköposti: utain@uta.fi Julkaisija: Viestinnän, median ja teatterin yksikkö, Tampereen yliopisto Painopaikka: Tampereen yliopisto, harjoitustoimitus Päätoimittaja: Ari Heinonen Ohjaavat opettajat: Kari Koljonen (1. toimituspäällikkö) Anu Kuusisto (2. toimituspäällikkö) Laura Vuoma (1. ulkoasupäällikkö) Teemu Helenius (2. ulkoasupäällikkö) Toimitussihteerit: Heidi Hänninen, Silja Eisto, Riikka Oosi AD: Petri Kangas

Katso kaikki tekijät verkosta: http://utain.uta.fi/toimitus

Opiskelijoiden ei tarvitse enää jonottaa YTHS:n hammashoitojonoon

Opiskelijoilta jyrkkä ei lukukausimaksuille

YLIOPPILAIDEN terveydenhuoltosäätiön (YTHS) hammashoitoon saa vastaanottoajan heti soittaessa. Se on ollut mahdollista elokuusta lähtien. Aiemmin opiskelija kirjattiin soiton jälkeen jonoon. Jonotettuaan opiskelija sai tekstiviestin, jonka jälkeen ajan pystyi varaamaan.

Tällä hetkellä tutkimusajan saa YTHS:n Tampereen toimipisteen ylihammaslääkärin Annukka Vuorisen mukaan ensi vuodelle, mutta hyvin hoitotakuun mukaisen ajan sisällä. Hoitotakuun mukaan kiireettömään hoitoon täytyy päästä 6 kuukauden sisällä.

Välitöntä hoitoa tarvitsevat YTHS ohjaa terveyskeskuksen päivystykseen. Kiireelliseen hoitoon pääsee tapauksesta riippuen 1−3 päivän kuluessa.

Valtakunnallisesti suunterveyden jonossa on noin 400 opiskelijaa. Vuorisen mukaan hoitoon pääsee paria poikkeusta lukuun ottamatta muissa kaupungeissa yhtä nopeasti.

tuomitsee jyrkästi tuoreet suunnitelmat periä lukukausimaksuja ETA-alueen ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta. Puheenjohtaja Piia Kuosmasen mukaan maksut pudottaisivat kansainvälisten opiskelijoiden määrää rajusti.

– Koulutuksen maksuttomuus on selkeä houkutin. Kansainvälisyyden vähentäminen ei varmastikaan ole valtion pyrkimys.

Pelkona on, että jos ulkomaalaisilta opiskelijoilta ryhdytään perimään lukukausimaksua, muuttuu opiskelu myöhemmin maksulliseksi myös suomalaisopiskelijoille.

Stipendin turvin sosiaalitieteitä opiskeleva Ariargo Putra ei tiedä, olisiko hän valmis maksamaan tutkinnostaan Suomessa.

– Jos sopeudun Suomeen ja sosiaalinen verkostoni muodostuu tänne, saatan olla valmis jäämään ja maksamaan laadukkaasta koulutuksesta, indonesialainen Putra toteaa.

− Turussa ja Jyväskylässä hoitoon pääsee nopeammin, koska siellä kysyntää on vähemmän.

Hammashoidon kysyntäpiikki on Vuorisen arvion mukaan lokakuussa ja toukokuussa.

– Uudet opiskelijat ovat silloin kotiutuneet Tampereelle, minkä jälkeen he ottavat yhteyttä. Lisäksi valmistuneet ottavat yhteyttä vielä kerran, Vuorinen sanoo.

Takapakkia aikatauluihin tuli, kun hampaiden poistoon tarkoitettuja aikoja jouduttiin perumaan röntgenkuvapalvelimen kaatumisen vuoksi. Palvelimelle on tallennettu kaikki YTHS:n suunterveyden röntgenkuvat.

– Jouduimme perumaan poistoajat viime perjantaista tämän viikon keskiviikolle. Lisäksi niin sanottuun panoraamakuvaukseen varatut ajat peruttiin. Vika korjattiin keskiviikkona.

Lassi Kuisma

SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO

Elina Korhonen

ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit 3

utain.uta.fi

Pikkujouluissa viini ei enää virtaa firman piikkiin

ANNI REENPÄÄ

SESONKI Ravintolat valmis-

tautuvat pikkujouluihin.

Vaikka juhlinta on viime vuosina laantunut, monet paikat on varattu täyteen.

YRITYKSET SÄÄSTÄVÄT edelleen pikkujouluissaan. Pikkujoulujen aikainen myynti on jo usean vuoden ajan ollut aiempaa alemmalla tasolla. Matkailu- ja ravintola-alan etujärjestö MaRa arvioi kuitenkin, ettei myynti tänä vuonna laske edellisestä.

Arvio perustuu kyselyyn, johon vastasi 241 MaRan jäsenyritystä. Ne muodostavat noin kolmasosan koko alan liikevaihdosta.

Alkoholimyynti laskee, joten ruokamyynti kannattelee ravintolatoimintaa pikkujoulujen aikaan. Näin arvelee MaRan ekonomisti Jouni Vihmo.

– Alkoholimyynti on ollut melkein 20 vuotta laskussa, ja lasku jatkuu luultavasti vielä muutaman vuoden, Vihmo sanoo.

Ravintoloiden ruokamyynti oli nousussa vielä viime vuon-

na, mutta sittemmin sekin on kääntynyt laskuun. Vihmo kuitenkin arvioi, että ilmiö on väliaikainen.

– Uskon ruokamyynnin voimaan. Se kasvaa, kunhan taloustilanne paranee.

JUHLINNAN laantuminen on huomattu myös ravintola Haraldissa Tampereella. Pikkujoulujen suosio on laskenut vuodesta 2009 lähtien. Syyksi henkilökunta arvioi muuttuneita käytäntöjä.

– Aikaisemmin firmojen pikkujouluissa oli yleistä, että firma maksoi sekä ruoat että juomat.

Nykyään firma yleensä kustantaa vain ruoan, ja osallistujat ostavat itse juomansa, kertoo ravintolapäällikkö Pasi Lepistö.

Lepistö arvioi alkoholimyynnin tippuneen vuodesta 2008 tähän päivään jopa 30–40 prosenttia.

Ravintola Sohon kokki Kari Venekoski (vas.) on huomannut laman vaikuttavan ravintola-alaan. Soholla kauppa on kuitenkin käynyt hyvin. Oikealla asiakas Miklos Strömberg.

”

Aikaisemmin pikkujouluissa oli yleistä, että firma maksoi sekä ruoat että juomat.”

Pasi Lepistö, ravintolapäällikkö

ASIAKKAIDEN asenteet ovat muuttuneet. Lepistön mukaan ennen oltiin joustavampia.

– 6–7 vuotta sitten varauksen tehneet asiakkaat olivat yleensä valmiita muuttamaan kaavailemaansa ajankohtaa, jos meillä oli silloin täyttä. Nykyään he vain menevät toiseen ravintolaan.

Pikkujoulut vaativat muiden ruuhka-aikojen tapaan runsaasti valmistelua, sillä suosituimpina viikonloppuina ravintola on täyteen varattu. Lepistö nimeää suosituimmiksi ajankohdiksi marraskuun kaksi viimeistä perjantai-iltaa.

Tapani Iivanainen

Eveliina Helo työskentelee ravintola Haraldissa, joka on suosittu pikkujoulupaikka.

⋆ ⋆NÄIN LEHTI TEHTIIN

Nuori ei voi harrastaa ruotsiksi

Pablo-poro mediakisan finaalissa

Repa Reittiopas siirtyy mobiiliin

Mielenterveyden puolesta

TAMPEREELLA on toistaiseksi niukasti nuorille suunnattua ruotsinkielistä vapaaajantoimintaa. Pohjolan Talo, Svenska samskolan i Tammerfors ja Svenska Klubben pyrkivät luomaan nuorille suunnattua ohjelmaa ensi vuoden alusta alkaen.

Ruotsinkielisen koulun hallituksen ja Pohjolan Talon puheenjohtajan Rikard Bjurströmin mukaan suunnitelmat ovat vielä alkutekijöissä.

Tarkoituksena on järjestää viikoittaista kerhotoimintaa, jonka käytännön järjestelyistä huolehtii Pohjolan Talo. Tilat ruotsinkieliselle nuorisotoiminnalle saadaan Svenska Klubbenilta. Suunnitteilla on esimerkiksi yhteiskunnallinen keskustelukerho.

Bjurströmin mielestä nuorisolle suunnatun vapaa-ajantoiminnan määrää tulisi lisätä, jotta ruotsi ei olisi suomenruotsalaisille nuorille vain koulukieli.

YLÖJÄRVELÄISEN Vuorentaustan koulun 2B-luokka on päässyt kreikkalaisen yhteistyöluokan kanssa Medea Awards -kilpailun finaaliin. Kilpailun voittaja selviää 21. marraskuuta Brysselissä.

Medea Awards on kansainvälinen kilpailu, joka etsii uusia tapoja käyttää mediaa opetuksessa. Kilpailuun voivat osallistua sekä median käyttäjät että alan ammattilaiset.

Toiminnallisen oppimisen projekti Digital Stories ei ollut alun perin kilpailutyö. Se syntyi luokanopettaja Sirpa Lähteenmäen ja hänen kreikkalaisen kollegansa luokkien yhteistyöstä.

– Suomalainen ja kreikkalainen luokka tekivät toisilleen tarinat, joissa on kuvaa ja ääntä. Suomalaiset oppilaat keksivät Pabloporon, joka pakkaa matkalleen mukaan suomalaisia asioita, Lähteenmäki kertoo.

OPISKELIJOIDEN mielenterveyspalveluiden kysyntä on kasvanut 2000-luvulla tasaisesti. Tämän lisäksi korkeakouluopiskelijat syövät psyykelääkkeitä enemmän kuin aiemmin.

Olen kuullut lukuisia tarinoita siitä, kuinka opiskelija ei ole saanut pahaan oloonsa apua. Useat kärsivät ahdingostaan yksin, kun apua ei tarjota tarpeeksi nopeasti.

Stressaavaa arkea voi olla vaikea hallita ja kestää.

Jos mielenterveysongelmat todella ovat korkeakouluopiskelijoiden yleisimpiä terveysongelmia, tulisi niiden hoitamiseen käyttää enemmän aikaa ja varoja. Haastattelin Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön ja korkeakouluopiskelijoiden mielenterveysjärjestö Nyyti ry:n ammattilaisia ja yritin selvittää, mistä opiskelijoiden ahdinko todellisuudessa johtuu.

Saara Tammi

Iida Ahonen

TAMPEREEN JOUKKOLIIKENNE kehittää mobiilisovelluksiaan. Julkisen liikenteen reittioppaan käyttäjät ovat antaneet palautetta siitä, että reittioppaan käyttöliittymä on vanhentunut. Tällä hetkellä Repasta ollaan tekemässä uutta versiota. Siitä on tarkoitus tulla sovellus, jota olisi helpompi käyttää liikkeessä.

Tampereen joukkoliikenteen joukkoliikenneinsinöörin Sami Ruotsalaisen mukaan ihmisten kasvaneeseen mobiilikäyttöön pyritään vastaamaan erilaisten hankkeiden ja kehitysohjelmien avulla.

Tampereen kaupunki on mukana Apps4Mobility-kilpailussa, jossa haetaan uuden sukupolven liikkumissovelluksia.

Tampereella sovelluksissa hyödynnetään kaupungin reaaliaikaista ilmaista dataa, johon kuuluvat muun muassa bussiaikataulut, pysäkkitiedot ja joukkoliikennevälineiden GPS-koordinaatit.

Teemu Kakko

Iida Nieminen

4 ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit

Rajaton AKROBATIA Sirkusakrobaatti ja

tankotanssija Santeri Koivistolle keho on työväline. Matkalla menestykseen maantieteelliset ja taiteelliset raja-aidat on tehty ylitettäviksi.

SANTERI KOIVISTO, 21, hioo tankotanssikoreografiaa helsinkiläisellä kuntoklubilla. Sivustakatsoja ei voi kuin kummastella voimaa, jolla Koivisto pyöräyttää musiikin tahdissa itsensä tangon ympäri milloin kahdella, milloin yhdellä kädellä. Lihakset jännittyvät ja Koivisto nostaa jalkansa kohti kattoa. Tankotanssin kolminkertainen MM-kultamitalisti Oona Kivelä valmentaa suojattiaan määrätietoisesti.

– Nouse siitä olkanousuun. Santeri, toi ei ole olkanousu. Koita vielä uudestaan.

Koivisto tutustui tankotanssiin viime keväänä. Hän teki kangasakrobatiaa brysseliläisen klubin tapahtumassa, jossa esiintyi myös miestankotanssijoita. Koivisto innostui esityksestä ja päätyi kokeilemaan lajia paikalliseen tankotanssikouluun. Lopullinen töytäisy lajin pariin tuli, kun Koivisto palasi Suomeen kesäksi ja tapasi Oona Kivelän.

– Meidän yhteinen ystävämme otti kuvia musta Eiran rannassa ja Oona sattui paikalle. Me otettiin vaatteet pois ja tehtiin yhdessä kässäreitä (=käsilläseisontaa).

Siitä eteenpäin me ollaan oltu hyviä ystäviä ja treenattu yhdessä.

KOIVISTO ON kotoisin Kurikasta Etelä-Pohjanmaalta.

Innostus akrobatiaan alkoi jo ennen kouluikää.

– Noin 7-vuotiaana huomasin leikkiessäni, että olen harvinaisen notkea. Kuulin Eira Nevanpään taideliikuntakoulusta, jonne pääsin sisään.

Koivisto alkoi harjoitella liikuntakoulussa notkeusakrobatiaa. Hän edistyi vauhdilla ja pääsi mukaan esiintyvään ryhmään, joka kiersi muun muassa ulkomaisilla sirkusfestivaaleilla. Erikoisalaksi valikoitui hiljalleen käsilläseisonta. Hän osallistui vuonna 2007 notkeusakrobatialla tositelevisio-ohjelma Talentin ensimmäiselle tuotantokaudelle. ”Talent-Santeri” tuli tutuksi suuremmalle yleisölle, ja hän pääsi ohjelmassa finaaliin asti. Vuonna 2009 Koivisto aloitti lukion Tampereella ilmaisutaidonlukiossa ja jatkoi sirkusharrastusta tamperelaisessa Sorin Sirkuksessa.

Armeijan jälkeen Koivisto haki Brysseliin sirkuskorkeakouluun. Viisipäiväisistä pääsykokeista tiensä kouluun selvittivät noin 20 uutta oppilasta, mukaan lukien Koivisto. Nyt käynnissä on hänen toinen vuotensa Ecole Supérieure des Arts du Cirquessa. Käsilläseisonnan lisäksi viikoittaiseen lukujärjestykseen kuuluu muun muassa taiteen historiaa, anatomiaa, tanssia ja näyttelemistä.

TÄLLÄ HETKELLÄ Koivisto harjoittelee tankotanssia kaksi kertaa viikossa. Se ei kuitenkaan ole tarpeeksi artistille, joka haluaa kehittyä lajissaan. Parhaillaan Koivisto etsii Brysselissä isompaa asuntoa, jonne voisi asentaa tangon. Hän on kehittynyt lajin aloittelijasta puoliammattilaiseksi vain puolessa vuodessa, mutta omat tavoitteet ovat vielä korkeammalla: – Olen tehnyt aiemmin jonkin verran ilma-akro-

batiaa, jonka ansiosta opin liikkeet nopeasti. Tankotanssissa mulla on mahdollisuus hyödyntää aiempaa osaamistani, ja samalla saan vaihtelua ja lisäintoa kässärin treenaamiseen. Teen vielä paljon ihan perusliikkeitä. Esimerkiksi voimaliikkeissä on paljon kehitettävää.

Akrobatia vaatii paljon keholta, mutta Koivisto on onnekseen säästynyt loukkaantumisilta.

– Jotkut ovat kauhistelleet venyvyyttäni ja mananneet, etten pysty tekemään tätä kovin pitkään. Vielä mitään ei kuitenkaan ole sattunut. Luulen että kyse on tasapainosta, en ole venytellyt liikaa tai rasittanut jatkuvasti samoja kohtia kehossani.

ALUN PERIN tankotanssi pohjaa sirkuslajeista. Nykyajan tankotanssi on taiteena yhdistelmä kiinalaista ja intialaista tolppa-akrobatiaa. Länsimaissa tankotanssi yhdistetään yleensä stripteaseen, johon kuuluu myös vaatteiden vähentäminen ja eroottinen tanssi.Tämä muoto on saanut alkunsa vasta 1920-luvun Amerikassa laman aikana. Tällöin burleskitanssijat esittivät ohjelmanumeronsa yleensä teltassa, jonka keskitankoa he hyödynsivät tanssiessaan.

Tankotanssin rinnastaminen strippaamiseen on Koiviston mielestä vanhanaikaista. Nykyään kisoissa voi saada miinuspisteitä tai joutua hylätyksi, mikäli riisuu vaatteen tai esiintyy liian paljastavassa asussa.

Hänen mukaansa ystäviltä on tullut positiivisia kom-

ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit 5

SILJA VIITALA

Tankotanssi on tuonut vaihtelua Santeri Koiviston treeneihin.

”

Jotkut ovat kauhistelleet venyvyyttäni ja mananneet, etten pysty tekemään tätä kovin pitkään.”

mentteja, ja useimmat rinnastavat tankotanssin vain yhdeksi akrobatialajiksi muiden joukossa.

Sofia Kilpikivi Rock the Pole -tankotanssikoulusta myöntää, että monilla suomalaisilla on vielä stereotypioita tankotanssista vain naisten lajina. Miesharrastajia on edelleen huomattavasti vähemmän kuin naisia.

Kiinnostus on kuitenkin ollut kasvussa jo muutaman vuoden ajan.

– Miehillä saattaa olla vääriä mielikuvia tankotanssista. Oikea ongelma on tietämättömyys, ei se, etteikö laji kiinnostaisi miehiä tai sopisi heille.

Santeri Koiviston mielestä nykyään on turhaa kummastella miestä tai poikaa tankotanssimassa. Vaikkei alalla Suomessa olekaan vielä paljon miehiä, muualla maailmassa se on yleistyvä ilmiö. Taitavia miestankotanssijoita maailmalla ovat Koiviston mukaan muun muassa Saulo Sarmiento ja Steven Retchless. Häntä itseään naisvaltaisella alalla kilpaileminen ei kiusaannuta.

– Kurikassa mä olin lapsena usein se ainoa poika tyttöjen pukuhuoneessa. Ei se mua silti koskaan haitannut, koska olin niin motivoitunut tekemään sitä mitä teen.

Kilpikiven mukaan Suomessa tankotanssitunneille on tullut miehiä muun muassa koulujen tutustumistuntien, polttariporukoiden ja Pride-tapahtuman kautta.

Kilpikiven mielestä on tärkeää löytää miehille sopivia tiedotuskanavia sekä esikuvia.

– Kun näkyvyyttä tulee lahjakkaiden miestanssijoiden kuten Santerin kautta, se kannustaa. Hienointa olisi jossain vaiheessa löytää miehiä opettamaan tätä lajia tanssikouluille.

TANKOTANSSI on Koivistolle itselleen ensisijaisesti taidemuoto, mutta hän kannustaa ihmisiä lajin pariin myös sen tehokkuuden ja urheilullisuuden vuoksi.

– Tämä on todella hyvä liikuntamuoto, joka tuo itsevarmuutta. Ei kaikkien tarvitse kilpailla, tätä voi tehdä myös harrastusmielessä. Toiset käyvät lenkillä, toiset tankotanssitunnilla.

Myös Sofia Kilpikivi muistuttaa, että mikäli tanssipuoli tuntuu vieraalta, tankoilusta voi koettaa pelkkää tekniikkapuolta.

– Tankotanssi on erittäin hyvä laji kehonmuokkaukseen, paljon tehokkaampi esimerkiksi pelkkään koneelliseen salitreeniin verrattuna.

TÄNÄ SYKSYNÄ Koivisto osallistui ensimmäisiin

kisoihinsa Helsingissä. Kyseessä oli Rock the Pole -koulun järjestämä amatöörikisa, jonka ylemmässä sarjassa Koivisto sijoittui toiseksi. Seuraavat kisat ovat marraskuussa Brysselissä tankotanssifestivaaleilla. Jouluna Koivisto ja Kivelä matkustavat muutamaksi viikoksi yhdessä New Yorkiin. Siellä sijaitsee maailman kuuluisimpiin lukeutuva kolmikerroksinen tankotanssistudio Body & Pole, josta kaksikko

lähtee hakemaan inspiraatiota ja oppeja.

Tulevaisuudessa Koivisto haluaa esiintyä ammatikseen. Parhaat työllistymismahdollisuudet löytyvät Suomen rajojen ulkopuolelta.

– Helsinki on juuri nyt mun tukikohta. Välillä ystävien ja perheen luota on vaikeaa lähteä takaisin Brysseliin. Mutta samalla tiedän, ettei sirkusartistina olo Suomessa ole se, mitä mä haluan. New York on jo pitkään ollut se paikka, mistä olen haaveillut. On tärkeää mennä sinne, missä pääsee eteenpäin ja saa itsestään eniten irti.

Anni Lindgren

MITÄ?

Tankotanssi ○○Akrobatialaji, jossa temppujen apuna käytetään yhtä tai useampaa korkeaa tankoa. ○○Esikuvalajina kiinalainen tolppa, sirkuslaji joka on kehitetty jo 1300-luvun Kiinassa. ○○Ensimmäinen suomalainen tankotanssikoulu Rock the Pole perustettiin 2007. ○○Lajin MM-kisat järjestetään vuosittain. Tavoitteena on saada laji myös olympialaisiin.

6 ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit

ANNI REENPÄÄ

Sakset ovat kotiviljelijän tärkein työväline.

Tanja Korvenmaan mukaan kotiviljely on helppo aloittaa tomaatin kasvattamisesta.

Permakulttuurin noudattaminen alkaa luonnon kiertokulun havainnoinnista.

Maailma pelastuu pienillä teoilla

”

ELÄMÄNTAPA Permakulttuuri etsii ratkaisua niin ilmastonmuutokseen kuin yksinäisyyteenkin.

PISPALALAINEN Tanja Korvenmaa siirtää kotinsa ovella riippuvan lampaantaljan päästääkseen vieraat sisään – asunnossa on jo otettu käyttöön talvivarustus.

Keltaiseksi taloksi kutsutussa asuinyhteisössä elää 7 aikuista, ja Korvenmaa asuttaa talon ainoaa yksiötä. Keittiön pöydällä suurissa ruukuissa kasvaa chilejä, tomaatteja ja basilikaa. Talon pihalla päärynäpuu, porkkana- ja papuviljelmät ovat jo tarjonneet tämän vuoden satonsa.

KORVENMAAN ELÄMÄNTAPA on osa

permakulttuuria – suunnittelumenetelmää, joka voi tarjota vaihtoehdon lyhytnäköisille luontoa tuhoaville järjestelmille.

Korvenmaan mukaan ruohonjuuritasolla permakulttuurin periaatteiden soveltaminen lähtee kuitenkin pienestä: luonnon kiertokulun havainnoinnista. Pihapuutarhassa voi viljellä erilaisia kasveja jäljitellen luonnon monimuotoisuutta. Eri kasvit auttavat toisiaan, jolloin hoidon tarve vähenee, ja palsta tuottaa enemmän kuin kuluttaa.

Permakulttuuria sivutyönään opettavan Korvenmaan mukaan kaupungissa asuva voi aloittaa myös tarkastelemalla kriittisesti liikkumistaan ja rahankäyttöään.

Periaatteita sovelletaan myös yksilön toimia laajempiin rakenteisiin, kuten maisema- ja kaupunkisuunnitteluun sekä yhteisöjen hyvinvoinnin parantamiseen. Korvenmaa kutsuukin permakulttuuria ennen

kaikkea suunnittelumenetelmäksi.

– Ilmastonmuutos ja vesistöjen saastuminen ovat seurausta lyhyen tähtäimen suunnittelusta. Vasta viime aikoina on alettu ymmärtää, kuinka massiivisesti toimintamme luontoon vaikuttaa.

Luonnon ehdoilla eläminen voi olla myös varautumista globaaleihin uhkiin.

– Esimerkiksi riippumattomuus öljystä ei ole pelkästään ympäristön suojelua, vaan ihmisten ainoa selviytymiskeino, kun öljyä ei joskus olekaan saatavilla.

MYÖS YHTEISÖASUMINEN on Korvenmaalle osa permakulttuuria.

– Kun on alettu ymmärtää, että resurssit ovat rajalliset, on sovittava yhdessä, kuinka niitä käytetään. Tällaisessa mikroyhteisössä päästään harjoittelemaan asioista sopimista.

Yhteisöasuminen on monelle myös henkisen hyvinvoinnin lähde. Permakulttuuri onkin nykypäivänä myös sosiaalista suunnittelua: sen periaatteiden pohjalta voidaan pohtia ratkaisuja esimerkiksi vanhusten yksinäisyyteen.

Monet permakulttuurin ideoista eivät suinkaan ole uusia. Korvenmaan mukaan kyse on osittain satojen vuosien takaisten menetelmien käyttöönotosta.

– Ennen vanhaan käytössä ei ollut suuria öljyllä toimivia koneita, joilla olisi pystynyt muokkaamaan nopeasti laajoja alueita – tässä mielessä menetelmät olivat automaat-

Ilmastonmuutos ja vesistöjen saastuminen ovat seurausta lyhyen tähtäimen suunnittelusta ”

Tanja Korvenmaa, permakulttuuriopettaja

lähemmäksi periaatteita noudattavaa elämää.

Mistä periaatteiden mukaisen elämän voi aloittaa? Onko oma kaupunkiviljelmä jo permakulttuuria?

– Jos nautit puutarhanhoidosta, eikä sinun tarvitse kuluttaa suurta osaa palkastasi palstasi hoitamiseen, se on ehdottomasti permakulttuuria. Tärkeintä on, että toiminta tuo enemmän kuin vie, Korvenmaa vakuuttaa.

Elina Korhonen

tisesti energiaa säästäviä.

Lisäksi permakulttuuri hyödyntää uusinta tieteellistä tutkimustietoa.

KESTÄVÄN ELÄMÄNTAVAN sovittaminen kulutusyhteiskunnan arkeen ei ole aina yksinkertaista. Muotoilua opiskellut Korvenmaa havahtui siihen, ettei halunnut ryhtyä tuottamaan lisää tavaroita ja lopetti opinnot. Korvenmaa kiinnostui permakulttuurista ja haki inspiraatiota vierailemalla esimerkiksi saksalaisessa permakulttuurin periaatteiden mukaisesti rakennetussa ekokyläyhteisössä.

Korvenmaa on löytänyt keinon toteuttaa permakultturia yhteiskunnan rakenteiden sisällä muun muassa opetustyönsä kautta.

– Opetan, jotta löytäisin ihmisiä, jotka ovat kiinnostuneita permakulttuurista.

Voimme yhdessä siirtyä askel askeleelta

Seuraava Tanja Korvenmaan vetämä permakulttuuri-kurssi järjestetään ensi huhtikuussa Tampereen Kurpitsatalolla.

MIKÄ?

Permakulttuuri ○○Permanent agriculture, kestävä kulttuuri. ○○Määritelmän vakiinnuttivat australialaiset Bill Mollison ja David Holmgren 1970-luvulla. ○○Kolmena pääperiaatteena huolenpito luonnosta, ihmisten hyvinvointi sekä reilu jako. ○○Tavoitteena kuluttaa mahdollisimman vähän luonnonvaroja ja elää mahdollisimman omavaraisesti.

ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit 7

Yrittäjyys tuo nuorelle vapautta

ESSI LEHTO

TYÖ Nuoret suhtautuvat yrittäjyyteen yhä

myönteisemmin. Osalle vastavalmistuneista se on ainoa vaihtoehto.

TYÖPAIKAN LÖYTÄMINEN valmistumisen jälkeen on monelle nuorelle hankalaa. Kuukausien työnhaun jälkeen vastavalmistuneesta saattaa tuntua siltä, että ilman työkokemusta tai suhteita työtä ei irtoa. Suomen Yrittäjien ekonomistin Petri Malisen mukaan yrittäjyydestä on tullut nuorille varteenotettava vaihtoehto.

Malinen korostaa, että työkokemuksen kartuttaminen ja yrittäjyyteen ajautuminen eivät kuitenkaan ole riittäviä syitä ryhtyä yrittäjäksi. Mahdollisuudet ovat suuret, mutta niin ovat riskitkin.

Yrittäjäjärjestö toivookin, että nuoret käyvät tarkasti läpi omat kykynsä sitoutua yritykseen.

Tamperelainen Inka-Tuuli Pyykönen, 20, valmistui tammikuussa 2014 ompelijaksi Kouvolan seudun ammattiopistosta. Keväällä hän alkoi suunnitella oman yrityksen perustamista.

– Ei kukaan palkkaa ompelijaa. Ehkä johonkin kauppaan tai morsiuspukuliikkeeseen voisi päästä, mutta ei, jos haluaa tehdä tätä työtä, Pyykönen sanoo.

Pyykönen kävi ensin Tampereen seudun uusyrityskeskus Ensimetrissä juttelemassa ideastaan. Kesällä hän huomasi Facebookissa myytävän ompelimon ja tykkäsi heti ilmoituksesta.

Nopeus kannatti, sillä äitiyslomalle jäänyt ompelimoyrittäjä myi yrityksensä lopulta ensimmäiselle kiinnostuneelle.

työt sadepäivänä kotiin. Välillä työ on kuitenkin yksinäistä. Onneksi asiakastapaamiset piristävät päivää.

Nuoret yrittäjät suosivat erityisesti palvelu- tai asiantuntijatehtäviä. Selkeästi yleisin nuorten yrittäjien toimiala on kuitenkin tilastojen mukaan luokka X, eli toimiala tuntematon. Malinen nimeää suurimmaksi syyksi tuntemattoman toimialan kasvuun sen, että yrityksen perustamisvaiheessa toimialaksi kirjataan useita eri aloja.

– Harva ompelimo pärjää nykyään pelkällä korjausompelulla, Pyykönen kertoo.

Nuoret eivät halua alkuvaiheessa kiinnittää yritystään tiukasti yhteen alaan, vaan he haluavat jättää liiketoimintansa mahdollisuudet avoimiksi. Pyykönen aikoo ompelimotyönsä lisäksi korjata tarvittaessa vaatteita tamperelaisille vaateliikkeille. Pyyköstä kiinnostaa myös esimerkiksi puvustaminen erilaisissa televisiotuotannoissa tai teatterissa.

OMPELIMO INKA on toiminut Tampe-

○○Nuoret suhtautuvat myönteisemmin yrittäjyyteen. ○○Eniten nuoret yrittäjät arvostavat vapautta. ○○Nuoret eivät halua kiinnittää yritystään yhteen toimialaan.

reen keskustassa Rongankadulla nyt 2 kuukautta. Pyykösen mielestä parasta yrittäjyydessä on vapaus. Koska liike ei sijaitse katutasossa, hän voi käydä kesken päivän asioilla tai vaikka viedä

Essi Lehto

Arvomaailman muutos saa nuoret yrittämään. Lue lisää Utaimen verkkolehden Ilmiöt-osasta: utain.uta.fi/ilmiot

MITÄ?

Asenteet muuttuvat

Inka-Tuuli Pyykösen mielestä yrittäjän työ mukavaa, koska saa itse päättää, mitä tekee.

Sijoittavan opiskelijan tulorajat paukkuvat OPINTOTUKI Kela lisää opiskelijan tuloihin luovutusvoitot, vaikka käteen ei jäisi mitään.

VUODEN LOPUSSA opiskelijat laskevat kuluneen vuoden bruttotuloja. On selvitettävä, pitääkö opintotukia palauttaa. Erityisen kinkkinen tilanne on opiskelijoille, jotka harjoittavat sijoitustoimintaa.

Opiskelija osti vuoden alussa osakkeita, jotka hän myi 5 000 euron tappiolla. Toisen kohteen hän myi puolestaan 5 000 euron voitolla. Tuloihinsa opiskelija joutuu lisäämään vain luovutusvoitot, vaikka sijoitustoiminnan lopputulema on nollassa.

Opintotukilain mukaan opiskelijan tulot otetaan huomioon veronalaisina ansio- ja pääomatuloina, eli kaikkia verotuksessa käytettäviä vähennyksiä ei huomioida. Sijoittava opiskelija voi osakkeiden luovutusvoitoista vähentää hankintamenot, muttei toisista osakkeista mahdollisesti syntyneitä luovutustappioita.

ONGELMA RATKEAISI, jos Kela määrät-

täisiin lainmuutoksella tarkastelemaan opiskelijan veronalaisten tulojen sijaan verotettavaa tuloa. Esimerkin opiskelija saisi oikeutta, mutta tällöin hänen täytyisi osata laskea erilaiset ansiotuloihin vaikuttavat verovähennykset.

– Asia on tullut useasti vastaan myös opetus- ja kulttuuriministeriölle, joka vastaa opintotuen kehittämisestä. Ministeriön mukaan nykyinen tulokäsite on parempi, koska opiskelijoiden on helpompi arvioida bruttotulojen määrä, Kelan pääsuunnittelija Ilpo Lahtinen sanoo.

Samoilla linjoilla on myös vero-oikeuden yliopistolehtori Pekka Nykänen Tampereen yliopistosta.

– Verojärjestelmässämme lopullista verotettavaa tuloa ei ole helppo laskea. Laskennassa on monta porrasta ja erilaista vähennystä, Nykänen sanoo.

Laskuvirheet tulisivat kalliiksi, sillä takai-

sin perittävään tukeen lisätään 15 prosentin korotus.

enintään muutamalta kymmeneltä vuosittain, Lahtinen sanoo.

KELA TOIMII tukia takaisin periessään lain mukaan, vaikka sijoittavan opiskelijan tulorajat paukkuvatkin todellisiin tienesteihin verrattuna vääristyneesti.

– Luovutustappioiden huomioimatta jättämisestä on kanneltu ja valitettu kaikkiin mahdollisiin paikkoihin. Muutoksenhakuasteet ja laillisuusvalvojat ovat todenneet Kelan toimineen lain mukaisesti. Näin ollen asia kuuluu lainsäätäjille, Ilpo Lahtinen toteaa.

Kela saa selitellä takaisinperintää joka vuosi. Palautetta tulee varsinkin sen jälkeen, kun tulovalvonta on tehty ja opintotukea aletaan periä takaisin.

– Sääntö on toki kerrottu, mutta joka vuosi se tulee uutena asiana ja yllätyksenä muutamille opiskelijoille. Palautetta tulee

Lassi Kuisma

Tulorajat vastassa – opiskelija päätyi harmaaseen talouteen.

Lue lisää Utaimen blogista: utain.uta.fi/blogit

MIKÄ?

Opintotuki ○○Vuonna 2012 opintotuen saajia oli yli 330 000. ○○Veronalaisia pääomatuloja oli 43 000 opiskelijalla keskimäärin 1 375 euroa. ○○Yli 34 000 opiskelijaa sai päätösehdotuksen takaisinperinnästä vuonna 2012.

8 ajassa kartalla luotain n채kym채 media el채mykset huvit

ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit 9

Ala-astelaisilla on omalla nimellä merkityt sisäkengät. Crocsit ovat suuressa suosiossa.

Abiturientti Tommy Lepauksen vanhemmat halusivat pojalleen ruotsinkielisen koulutuksen, jotta hän oppisi kahta kieltä.

Kahden kielen välissä YHTEISÖ Saman katon alla 12 luokka-astetta, mutta alle 300 oppilasta.

Jos kyläkoulu saapuisi kaupunkiin, olisi Svenska samskolan i Tammerfors sellainen.

Teksti: Saara Tammi Kuvat: Anni Reenpää

SATAMAKADUN ja Koulukadun kulmassa on kortteli, jonka ulkoseinillä on tiennimet sekä suomeksi että ruotsiksi. Kaksikieliset tiennimet ovat paitsi poikkeuksellista yksikielisessä kunnassa myös vihje siitä, miksi kyseistä korttelia kutsutaan nimellä svenska kvarteret.

Vuonna 1902 rakennettu keltainen kivirakennus seisoo ylväänä korttelin kulmassa. Kahdeksalta aamulla sen sisäpiha täyttyy monenikäisistä askelista. Ruotsinkielinen päiväkoti, peruskoulu ja lukio ovat saman pihan ympärillä.

Svenska samskolan i Tammerfors on yksi Tampereen alueen vanhimmista kouluista. Sen toiminta alkoi vuonna 1895. Viime vuosisadan alku huokuu vanhan koulurakennuksen holvikaarista, jotka kohoavat sisäänkäyntien ja luokkahuoneiden kaksiosaisten ovien ylle.

Vanhat puuvitriinit reunustavat käytäviä, joiden parkettilattiat natisevat jalkojen alla. Mustat lyhdyt koristavat kiviportaiden kaiteita.

Sama koulurakennus kattaa tilat ensimmäisestä luokasta ylioppilaiksi asti. Oppilaat viettävät kouluvuotensa tiiviisti samassa seurassa, sillä jokaisella luokkaasteella on yleensä vain yksi ryhmä. Pienessä koulussa kaikki tuntevat toisensa.

– Kun on ollut tarhasta asti samalla luokalla, ei tar-

vitse esittää mitään tai hävetä, jos tekee virheitä, sanoo yhdeksäsluokkalainen Milja Axén.

Axén ja hänen luokkatoverinsa Ella Luoto pohtivat pitkään, onko pienessä koulussa huonoja puolia, kunnes äänekäs kello pirisee tunnin alkamisen merkiksi.

Kiireessä kumpikaan ei keksi kysymykseen äkkiseltään vastausta.

SEKALAINEN VIRTA OPPILAITA siirtyy käytäviltä luokkiin. Ensimmäisessä kerroksessa saa väistellä ohitse vipeltäviä pieniä ekaluokkalaisia, kun taas toisessa kerroksessa vanhemmat oppilaat lipuvat hiljalleen kaapeiltaan tunnille.

8B-luokan aamun ensimmäinen oppitunti on äidinkieltä eli ruotsia. Kotiläksynä ollutta tekstiä käydään läpi selvittämällä vaikeiden sanojen merkityksiä ruotsinkielisten synonyymien avulla. Kolme poikaa supisee eturivissä suomeksi, ja neljäs ehdottaa opettajalle vastaukseksi suomenkielistä sanaa.

– Opetuskieli ei ole välttämättä oppilaan äidinkieli, mikä saattaa hankaloittaa opetusta. Opettajan on käytävä asiat läpi tavallista perinpohjaisemmin ja verkkaisemmin, jos oppilas ei ymmärrä kaikkia sanoja, sanoo koulun hallituksen puheenjohtaja Rikard Bjurström.

Josefine Kolehmaisen, 16, mielestä äidinkielen oppiaine on koulussa hankalaa.

Suomen kieleen tottuneena ruotsin kielioppisääntöjä on vaikea sisäistää.

”

Periaatteemme on, että opettajille ja koulun seinien sisäpuolella puhutaan ruotsia.

Rikard Bjurström, koulun hallituksen puheenjohtaja

10 ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit

Ala-astelaisella Jesper Rönköllä on iltapäivällä liikuntaa. Hän harjoittelee x-hyppyjä, kynttilähyppyjä ja voltteja.

Koulun 1900-luvun alun arkkitehtuurinen tyyli on pyritty säilyttämään lähes alkuperäisenä.

Ajan patina näkyy lattioissa.

VÄLITUNNILLA käytävillä kuuluu etupäässä suomenkielinen puheensorina. Vaikka Tampere on yksi sisämaan suurimmista ruotsinkielisistä kielisaarekkeista, on ruotsinkielisen väestön osuus koko kaupungin väestöstä silti vain 0,5 prosenttia.

Ruotsinkielinen vähemmistö on sopeutunut yksikielisen kunnan vahvasti suomenkieliseen ympäristöön.

Jopa lakiin kirjattu kuntalaisen oikeus saada halutessaan palvelua ruotsiksi ei käytännössä toteudu, eikä muutosta jakseta vaatia. Koulu on kahden kielen ristipaineessa.

Oppilaiden taustat vaihtelevat kokonaan suomenkielisistä perheistä niihin, joissa toinen vanhemmista puhuu ruotsia ja toinen suomea. Rehtori Ronny Holmqvistin mukaan vain yksi perhe on kokonaan ruotsinkielinen.

– Periaatteemme on, että opettajille ja koulun seinien sisäpuolella puhutaan ruotsia. Kääntöpuolena tälle on

– Suomenruotsalaisuudessa ja kaksikielisyydessä on myös vissi ero. Pidän itseäni kaksikielisenä. Vanhempani ovat suomenkielisiä, ja käytän vapaa-ajalla enimmäkseen suomea, sanoo Haavisto.

Yleisimmät ennakkoluulot ovat monille oppilaista tuttuja, mutta jokaista ne eivät ole koskettaneet henkilökohtaisesti. Yhdeksäsluokkalainen Eveliina Piippo kokee saaneensa enemmän positiivista palautetta ruotsinkielisestä koulunkäynnistä.

– Olen kuullut monilta muissa kouluissa opiskelevilta, että hekin haluaisivat osata kahta kieltä sujuvasti.

Ulkopuolisen silmissä koulu näyttää kuin miltä tahansa muulta koululta. Kyltit ja julisteet ovat vain eri kielellä. Syksy näkyy koulun käytävillä, sillä seinille on ripustettu syysaiheisia kuvaamataidon töitä.

tietysti se, että koulusta tulee helposti ainoa ruotsin kielen tapahtumapaikka nuorille, toteaa Bjurström.

Kun Bjurström oli itse koulun oppilas, jakautui suomen ja ruotsin puhuminen välitunnilla puoliksi. Nyt 45 vuotta myöhemmin ruotsia puhuu oppituntien ulkopuolella selkeä vähemmistö.

EI OLE ITSESTÄÄNSELVYYS, pitävätkö oppilaat itseään suomenruotsalaisina, kaksikielisinä vai suomalaisina. Ruotsi koulukielenä riittää silti herättämään ennakkoluuloja. Oletukset hyvin toimeentulevasta perheestä ja ylimielisyydestä ovat yleisimpiä stereotypioita. Lukion toisella luokalla opiskeleva Eve Haavisto muistaa väitteen siitä, että koululla olisi oma uima-allas.

Kaikki eivät yhdistä suomenruotsalaisuutta isän maksamiin merkkivaatteisiin tai pursiseuroihin, vaan suomenruotsalaisia pidetään usein myös sosiaalisina ja avoimina.

KOLMANNESSA KERROKSESSA vanhemmat oppilaat viettävät tuntien välissä tai ruokatauolla aikaa heille

Ida Jussila ja Saana Kalliomäki lopettelevat koulupäiväänsä. Vanhemmilla oppilailla on omat kaapit tavaroiden säilytystä varten.

ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit 11

varatussa oleskelutilassa. Huonetta reunustavat tummansiniset sohvat, nurkassa hyrrää limsakone ja kahvinkeittimen vieressä on liuta tiskattuja kahvikuppeja.

Miehen kokoinen maalattu Teräsmies viilettää pitkin yhtä seinää valkolakki päässään. Hahmon rinnassa komeilevat kirjaimet SST, lyhenteenä koulun nimestä.

Toisilla seinillä on oppilaiden valokuvia ja maalilla painettuja kädenjälkiä.

Abiturientti Tommy Lepaus istuu yhdellä sohvista ja valitsee kannettavalta tietokoneeltaan taustamusiikkia.

Monen muun tavoin myös Lepauksen kotona puhutaan pelkkää suomea, eikä suomenkielinen haastattelu häntä kummeksuta. Harrastusten kautta Lepauksella on paljon kavereita koulun ulkopuolelta, mutta kouluporukka pysyy yhdessä myös vapaa-ajalla.

– Yläasteella tiivis ja hyvä henki jää enemmän oman luokan keskuuteen. Lukiossa kurssit yhdistävät eri luokkia. Lukio on vähän niin kuin oma perheensä.

Eve Haavisto vaihtoi ruotsinkielistä koulua Porista Tampereelle. Kouluissa on hänen mielestään paljon samoja piirteitä, sillä molemmat ovat kooltaan pieniä.

Pori, Kotka ja Oulu lukeutuvat Tampereen kaltaisiksi kielisaarekkeiksi, ja kaupunkien ruotsinkieliset koulut tekevät paljon yhteistyötä.

– Tampereella yhteishenki on vahvempi kuin Porissa.

Asioita tehdään enemmän yhdessä, ja oppilaat saavat täällä vaikuttaa enemmän.

Oli yhtenäisyyden syy vähemmistökieli, koulun pieni koko tai 12 luokka-astetta saman katon alla, saa jokin oppilaat myös palaamaan takaisin. Etenkin joulujuhlat houkuttelevat mukaan entisiä oppilaita.

– He ovat samaistuneet tähän kouluun ja tuntevat olevansa osa tätä yhteisöä, mikä on mahtavaa, sillä siihen koulu pyrkii kaikin mahdollisin keinoin, sanoo puheenjohtaja Bjurström.

”

Kun on ollut tarhasta asti samalla luokalla, ei tarvitse esittää mitään.

Milja Axén, yhdeksäsluokkalainen

Ruotsalaisuuden päivää vietetään 6.11.

Ykkösluokkalainen Max Westergård poikkeaa Joel Airikaisen luo kesken matematiikan tunnin. He harjoittelevat yhteen- ja vähennyslaskuja.

Alkuiltapäivästä osa ykkös- ja kakkosluokkalaisista jää iltapäiväkerhoon, eftikseen, leikkimään.

12 ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit

SILJA VIITALA

Pienet suuret sävelet TUNNUSSÄVEL

Uutisten tunnusmusiikin säveltäjä on ammatti, jonka olemassaoloa kaikki eivät tule ajatelleeksi. Kari Nihti teki musiikkia Yleisradion uutisiin lähes 20 vuotta.

UUTISLÄHETYS alkaa musiikilla. Harva tulee kuitenkaan pohtineeksi sävellyksen taustoja. Kuka musiikin on tehnyt? Miksi se kuulostaa tältä?

Toimittaja ja uutistenlukija Kari Nihti on yksi henkilöistä musiikin takana. Nihti sävelsi Ylen radio- ja televisiouutisten tunnuskappaleita vuodesta 1989 aina vuoteen 2007 asti.

– Tunnareilla on todella suuri merkitys.

Ne virittävät yleisön oikeaan tunnelmaan ja kertovat, että nyt tulee uutisia, Nihti toteaa.

URA YLELLÄ sai alkunsa vuonna 1983, kun

valtiotieteitä opiskellut Nihti pääsi kesätöihin Uudenmaan alueradioon. Neljä vuotta myöhemmin hän sai paikan tv-uutisten kotimaan reportterina.

Ennen Yle-uraansa Nihti oli paitsi työskennellyt sanomalehdissä, myös soittanut musiikkia kahdessa eri kokoonpanossa.

Toinen näistä oli Djavos Heppes, toimittajista koostuva yhtye, joka esiintyi erilaisissa journalistijärjestöjen tilaisuuksissa.

BÄNDITAUSTA toi Nihdille uuden pestin

”

Kari Nihti piilottaa kaikkiin uutistunnareihinsa Yle-morsekoodin.

Tunnareilla on todella suuri merkitys. Ne virittävät yleisön oikeaan tunnelmaan ja kertovat, että nyt tulee uutisia.”

vuonna 1988, kun häntä pyydettiin tekemään tunnusmusiikki vaaliohjelmaan. Valmis sävellys äänitettiin kokoonpanolla, johon kuuluivat Nihdin lisäksi Kari Kuivalainen ja Kari Rantanen. Sama kokoonpano teki sittemmin tunnusmusiikkeja radioon ja televisioon lähes 20 vuoden ajan.

Ensimmäisen radiouutisten tunnuskappaleen Nihti teki vuonna 1989. Televisiouutisiin säveltämisen hän aloitti 1993, työparinaan studion lavasteet suunnitellut Stefan Lindfors. Uutisten lisäksi Nihti on tehnyt sävellyksiä urheilutapahtumiin ja useisiin muihin tv- ja radio-ohjelmiin. Kaiken kaik-

kiaan hän arvioi sävellyksiä syntyneen lähes 300 kappaletta.

Nykyään Nihti tuottaa Ylen TV-uutislähetyksiä. Vastuu uutisten tunnusmusiikista on siirtynyt uudelle työryhmälle, mutta sävelten loihtiminen ei ole täysin poistunut Nihdin elämästä. Viime keväänä hän teki tunnusmusiikin Ylen sisäisten esittelytilaisuuksien avauksiin.

MUSIIKILLISTEN vaikutteiden kirjoa Nihti kuvailee laajaksi.

– Ideoihin ovat vaikuttaneet hyvin erilaiset tekijät Beethovenista Beatlesiin ja kansanlauluista kantribluesiin. Tekijä ei voi suoraan lainata muiden tuotantoa, mutta hän voi saada idean tunnelmaan jostain muualta.

Varsinaisten sävellysten pohjana Nihti on siis käyttänyt vain omaa tuotantoaan.

Tutut ainekset tuovat tunnusmusiikkeihin jatkuvuuden tuntua ja viestivät ihmisille, että kyse on Ylen ohjelmasta.

Mikä sitten yhdistää kahden vuosikymmenen ajalle levittäytyvää uraa? Ainakin sana ”yle”. Se nimittäin löytyy morsetettuna

KUKA?

Kari Nihti ○○Aloitti työt Ylen Uudenmaan alueradiossa vuonna 1983. ○○Teki ensimmäisen sävellystyönsä televisioon vuonna 1988. ○○Sävelsi Ylen radio- ja televisiouutisten tunnusmusiikit vuosina 1989-2007. ○○Kaiken kaikkiaan säveltänyt yli 300 kappaletta televisiokäyttöön.

jokaisesta Nihdin uutissävellyksestä. Jokin instrumentti tai soitinryhmä soittaa siis rytmikuviota, joka morsetuksena ilmaistaan muodossa ”taa-ti-taa-taa-ti-taa-ti-ti-ti.”

– Morsetusviesti oli ollut käytössä jo muutaman vuoden, kun sain yllättäen puhelun radioamatööriltä, joka varovaisesti kysyi oliko mahdollista, että tunnarissa oli morsetuksena yhtiön nimi. Olin kovin mielissäni siitä, että viesti oli havaittu.

Tapani Iivanainen

⋆⋆KATUKRIITIKOT

Suomen Kuvalehti myönsi lokakuun lopulla 10 000 euron arvoisen journalistipalkintonsa Helsingin Sanomien ulkomaantoimittaja Heikki Aittokoskelle.

Myös Bonnierin Suurelle journalistipalkinnolle etsitään paraikaa voittajaa yleisöäänestyksen avulla. Onko journalisteja syytä palkita työstään?

Timo Muona

ANNI REENPÄÄ

Anni Korhonen

”Mielestäni palkitseminen on hyvä tapa nostaa esille ansioituneita journalisteja.

Usein sellaiset voivat toimia inspiraationa toimittajille ja muillekin ihmisille.”

Nelli Järvinen

”Ehkä ei. Se riippuu täysin asiasta, jonka ansiosta journalisti palkitaan.

Monet toimittajat harrastavat vain niin sanottua likasankojournalismia, jossa kaivetaan epämieluisia, julkisuuteen tarkoittamattomia yksityiskohtia ihmisten elämistä. Se ei ole mielestäni palkitsemisen arvoista.”

Ville Kärkkäinen

”Kaipa se on ihan ok. Jokaisella ammattikunnalla on ilman muuta oikeus palkita edustajiaan. Suomessa journalismin taso on kuitenkin aika heikko, joten tason nostamiseen olisi syytä kannustaa palkinnoilla.”

ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit 13

⋆⋆MITÄ IHMETTÄ?

Miehen mitta

SATUMAARI VENTELÄ

MEDIAPELIÄ

Timo Muona

Man-bun tuottaa Googlessa lähes 14 miljoonaa hakutulosta. Instagramista samalla tunnisteella löytää yli 20 000 kuvaa.

1960-LUVULLA oli hipit. 70-luvulla oli

punk. Kasarilla tukkahevi ja ysärillä sivarinuttura. 2000-luvulla esimerkkiä ovat näyttäneet hipsterit.

Ranskalaistutkija Jonathan Touboul on tehnyt tutkimuksen, jossa havainnollistetaan matemaattisen kaavan avulla sitä, miten hipsteriydestä tuli normi. Samankaltaistuminen kasvaa eksponentiaalisesti.

Samalla tavalla kasvaa myös miesten nutturoiden määrä.

Karvaiset miehet ovat vallanneet maail-

muona.timo.x@student.uta.fi

Politiikassa pelataan mielikuvilla. Niihin on internet-aikana enemmän vaikutusta myös politikoilla itsellään.

man. Buzzfeed.com uutisoi viime viikolla siitä, kuinka naiset rakastavat pitkää tukkaa, eikä lyhythiuksisilla miehillä ole enää mahdollisuuksia. Pitkän tukan nimeen vannovat myös maailman seksikkäimpien miesten joukkoon äänestetyt Johnny Depp, Brad Pitt ja Jared Leto.

Ilmiöön voi tutustua esimerkiksi osoitteessa http://fuckyeahmenwithbuns. tumblr.com Iida Nieminen

⋆⋆MIKSI NÄIN?

Verouutisia liukuhihnalta

Hämeenlinnassa kauppakeskuksen avajaisissa Maanantaina julkistetetut viime vuoden verotiedot olivat päivän ajan jonotettiin euron puhelimia. median ykkösaihe. Lehtien verkkosivut ja paperiversiot täyttyivät Oulun Ideaparkissa ilmaista sadoista jutuista, joissa päiviteltiin julkisuuden henkilöiden tulojen karkkia jonottaneet häiritsivät suuruutta tai pienuutta. Kuuluuko verotietojen ylittää uutiskynnys, vai liikennettä. ovatko tilastot medialle vain helppo liukuhihnajuttujen lähde?

Miksi suomalaisten pitäisi tietää, ketkä ovat maan kovatuloisimpia henkilöitä, Ilta-Sanomien toimituspäällikkö Timo Paunonen?

– Verotilastot paljastavat, mistä kovatuloiset ovat rahansa saaneet ja miten heitä on verotettu. IS:n tekemät verolistaukset ovat johtaneet lakiuudistuksiin, muun muassa optioiden verotus muutettiin ansiotuloverotukseksi sen jälkeen, kun IS paljasti Nokia-pomojen hurjat tienestit 90-luvulla.

Veroselvityksistä voidaan lukea myös se, että yllättävän moni varakas jättää kunnallisveron maksamatta tai muuttaa ansiotuloja pääomatuloiksi, mikä on hyvinvointiyhteiskunnan kannalta ongelma.

Onko kaikkien julkisuuden henkilön verotietojen esiin nostamiselle erikseen mietityt journalistiset perusteet?

– Julkisuuden henkilöt ovat julkisuudessa monista syistä. Heidän elämäänsä ja sanomisiaan seurataan muutenkin, miksi ei sitten kerrottaisi heidän tulojaankin. Journa-

listinen kriteeri tässä lienee kiinnostavuus.

Julkkisten tienestit kiinnostavat lukijoita, siksi niistä kirjoitetaan.

Onko lukijoiden tärkeätä tietää, paljonko Suomen tunnetuin pornotähti tienaa?

– Lukija on kiinnostunut pornotähden kuten kaikkien muidenkin julkkisten tienesteistä. Muuta motiivia niiden julkaisemiselle ei voi olla. Se, onko tieto yhteiskunnan kannalta merkittävää, on tässä yhteydessä toisarvoinen seikka.

Jäikö lehden muu uutisseuranta vähemmälle huomiolle veropäivän takia?

– Ilta-Sanomissa verot hoiti verotiimi, muu toimitus teki muita aiheita. Keskustan järjestämä Työpäivä taisi jäädä vähän verojen jalkoihin. Voisi sanoa, että marraskuun ensimmäiseen arkipäivään ei kannata järjestää mitään isompaa mediatapahtumaa.

”Kuinkahan sekaisin liikenteen saisi, jos ensilumilla jakaisi teiden varsilla ämpäreitä ja karkkia ilmaiseksi. #Suomi #jonotus #liikenne” @TeiskonlahtiR ”Jonottaminen on nyt niin IN, että pitäisikö siitä tehdä reality-ohjelma. LIVEnä uuden Tokmannin avajaiset. Katso kuka saa ämpärin! #jonotus” @kainutero ”Pörröjä on paljon.

Demonstraatio.

Näiltä pitäisi kysyä Natoon meneminen?

Herratun aika!”

Alankovai, hs.fi

Jaro Asikainen

⋆⋆GRADU PAKETISSA

Tuija-Leena Luoma: Nokian vesikriisi uutisissa.

Tampereen yliopisto, Viestinnän, median ja teatterin yksikkö, 2014.

”Vinkki vaaleihin, annetaan kaikille äänestäjille ilmainen ämpäri. Äänestys% n. 95, halvalla. #ilmainen #ämpäri #vaalit #jonotus” @petrikrj, Twitter

Lassi Kuisma

⋆ ⋆LÄMPENEE

Tällä palstalla puristetaan kiinnostava opinnäyte 300 merkkiin.

Lastensuojelun tilanne Suomessa pulpahtaa pinnalle tasaisin väliajoin.

MITEN VUONNA 2007 PUHJENNUTTA Nokian vesikriisiä uutisoitiin Aamulehdessä? Tutkimuksessa tarkastellaan sitä, kuinka moni kriisiä käsittelevä uutinen on syyllistävä ja mitkä uutisissa esiintyvät tahot asetetaan syyllisen rooliin. Luoman mukaan hieman reilu 12 prosenttia uutisoinnista on syyllistävää.

KESKUSTELU käynnistyi jälleen, kun Helsingin Sanomat julkaisi alkuviikosta viiden Vantaan lastensuojelun työntekijän kirjoituksen. Heidän mukaansa lastensuojelu on tällä hetkellä pahemmassa kriisissä kuin koskaan. Resurssit eivät riitä ja on vain ajan kysymys, milloin seuraava lapsi kuolee turhaan. Sosiaalisessa mediassa aihe on herättänyt paljon reaktioita. Helsingin Sanomien juttu nousi tiistaina Twitterin jaetuimmaksi linkiksi. Ihmisten kommentit ovat pääosin järkyttyneitä ja kunnille vaaditaan lisää sosiaalityöntekijöitä.

Teemu Kakko

Timo Muona

YLE UUTISET kertoi viime viikolla, miten TNS Gallupin teettämän kyselyn mukaan kokoomus on kansan mielestä tällä hetkellä toiminnassaan ylimielisin puolue. Samalla se sijoittui ylimielisyysmittarilla korkeammalle kuin kertaakaan aikaisemmin tällä vuosituhannella. Puolueen koki ylimieliseksi yli 60 prosenttia noin tuhannesta vastaajasta.

Hieman yllättäen toiseksi vertailussa sijoittui perussuomalaiset, jonka imagoon liittyy tietynlainen kokoomuksen edustaman rahan ja elitismin vallan vastustaminen. Kyselyssä viimeiselle sijalle, tai toisin ajatellen ykköspallille, sijoittui keskusta. Kiinnostavaa onkin miettiä, millaiseksi ylimielisyyden vastakohdan voi tässä yhteydessä määritellä. Mahtavatko ihmiset nähdä keskustan puhtoisen nöyränä ja oikeamielisenä, vai peräti muiden tahtoon alistuvana kynnysmattona?

INTERNETIN AIKAKAUSI ja sosiaalinen media ovat tehneet mahdolliseksi sen, että poliitikot voivat aktiivisesti osallistua oman imagonsa kiillottamiseen. Tämä saattaa toisinaan mennä mönkään, riippuen poliitikon omista sometaidoista. Twitter-kansa muistanee vieläkin Jyrki Kataisen viestit alkusyksystä, jotka asettivat tuoreen komissaarin englannin kielen osaamisen hiukan epämääräiseen valoon.

Kun Alexander Stubb pyörittelee kokoomuksen ruoria toisella kädellä, on luontevaa ajatella hänen toiseen käteensä älypuhelin selfie-kuvan ottamista varten. Tämän ilmiön saattaa moni mieltää oireena itserakkaudesta.

Perussuomalaisten nokkamies Timo Soini ei puolestaan vaikuta ottaneen moista villitystä haltuunsa samalla tavoin. Hieman vaikeaa olisikin kuvitella tavallisen kansanmiehen naamalla ja vartalolla siunattu puheenjohtaja jakamassa kuvia itsestään yhtä innokkaasti kuin kestohymyllä ja -positiivisuudella varustettu Stubb.

PERSUJOHTAJAA emme myöskään Twitteristä löydä. Stubbin ansiot sivustolla ovat sen sijaan suomalaispoliitikoksi mainiot: yli 15 000 twiittiä huhtikuusta 2009 alkaen. Onko tällainen omien aivoitusten aulis jakaminen merkki narsistisesta itsekeskeisyydestä, vai halusta toimia nöyränä tiedottajana muulle maailmalle?

Soinin ansiot internetissä ovat hänen bloginsa puolella. Suomalaisen kuokkajuntin jääräpäisyydellä hän on nimennyt sen ”plokiksi”, kenties jopa hiukan ylimielisesti alkuperäistä kirjoitusasua kohtaan.

Nöyryyttä on vaikeaa löytää siitäkään, miten hän muun muassa mainitsee, ettei häneen omien sanojensa mukaan vaikuta pätkääkään median suosima homorummutus. Politiikassa puolueiden ja ihmisten jaottelua yli- ja alimielisiin tärkeämpää lienee kuitenkin se, että asioista ollaan aidosti jotain mieltä.

14 ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit

Kuppi kahvia kissa kainalossa KAHVILAKULTTUURI Kissakahvila Purnauskiksen yrittäjät haluavat tarjota asiakkailleen koko-

naisvaltaisen kissaelämyksen ja käännyttää kissanvihaajat kattien rakastajiksi.

KISSAT ovat päätyneet Suomen ensimmäi-

sessä kissakahvilassa Purnauskiksessa vessaan asti. Siellä asiakkaita ilahduttaa kissakuvioinen tapetti. Kahvilassa kahvipannun päälle putoaa kissakuvioinen pannumyssy, ja ikkunalautaa koristavat kissapatsaat.

Kahvilan 5 oikealle kissalle vessa on kiellettyä aluetta. Keittiökin on 2 oven takana, jotta kisut eivät pääse livahtamaan sinne.

Niiden koti on kahvilan puolella. Siellä ne saavat kerjätä rapsutuksia, kiipeillä luonnonpuissa ja halutessaan piiloutua.

Kun asiakas astuu sisään Tiina ja Markus Aaltosen Kissakahvila Purnauskikseen, hän maksaa 5 euron sisäänpääsymaksun ja käy pesemässä kätensä. Ilmanpuhdistimien ansiosta jopa allergikot voivat tulla omalla vastuullaan tervehtimään kissoja.

Purnauskiksessa saa viettää 2 rauhoitta-

”

Haluamme, että kahvilaan voi tulla spontaanillekin vierailulle.”

Tiina Aaltonen, Kissakahvilan omistaja

vaa tuntia seurallisia kissoja silitellen, ruoasta nauttien ja kissataidetta ihaillen.

– Ihmiset ympäri Suomen ovat lahjoittaneet meille kissatauluja. Niitä on vielä laatikoittain odottamassa ripustamista, Markus kertoo.

Asiakkaiden täytyy muistaa, että he ovat kahvilassa vieraina kissojen kodissa, eikä kahvilaan saa tuoda omia kissoja.

– Muuten luotamme asiakkaiden omaan harkintakykyyn. Kahvilatila on niin pieni, että voimme valvoa tilannetta, Tiina sanoo.

PÖYTÄVARAUKSIA sataa Purnauskikseen koko ajan, ja kahvila on jo varattu 10-vuotissyntymäpäiviä varten. Aaltoset ovat olleet suorastaan sokissa siitä, kuinka suuren suosion kissakahvila on saavuttanut.

Kohta ohikulkijalla ei todennäköisesti ole enää mahdollisuutta vain astua sisään ja juoda kahveja kissaa rapsutellen.

– Haluamme, että kahvilaan voi tulla spontaanillekin vierailulle. Emme varaa ihan jokaista pöytää täyteen samaan aikaan.

Jo avajaisviikonloppuna tuntui kamalalta käännyttää ihmisiä pois, Tiina kertoo.

Jos kuitenkin haluaa varmistaa vapaan pöydän itselleen, Aaltoset suosittelevat ottamaan yhteyttä etukäteen. He toivovat,

että kahvilaan eksyvät kissafanien lisäksi myös kahviharrastajat. Purnauskis tarjoilee omaa nimikkoespressoaan ja eettisesti tuotettua sivettikissakahvia, joka valmistetaan sivettikissojen ruoansulatuselimistön läpi kulkeneista kahvipavuista.

ANNI REENPAA

TULEVAISUUDESSA Tiina Aaltonen tahtoo järjestää kissanystäville kissakahvilamatkoja ulkomaille, sillä koko idea Purnauskiksen perustamiseen syntyi Lontooseen huhtikuussa avatusta kissakahvilasta.

Tiina on kiinnostunut myös kissaterapiasta. Hän haluaa levittää kissatietoutta, järjestää kursseja ja kutsua kahvilaan vanhusja vammaisryhmiä.

Kissatoiminta ei siis rajoitu pelkkään kahvilaan. Aaltosten puheessa vilisevät niin kissantassukorut, taiteilijoiden taulumyynti kuin kissanpaijauskurssikin, jonka perheen 3-vuotias Taika-tytär on luvannut järjestää.

Iida Ahonen

Lisää kissoja ja muuta eläinasiaa Yliopisto-tv:n tuoreessa makasiiniohjelmassa osoitteessa yliopistotv.uta.fi.

Tiina Aaltonen toivoo, että Nurri-kissaa saapuvat silittämään muutkin kuin intohimoiset kissafanit. Aaltoset haluavat tarjota kissakahvilassaan elämyksiä paitsi kissaihmisille myös kahvi- ja ruokaharrastajille.

Monet ulkomaiset kissakahvilat eivät halua lapsia tiloihinsa, mutta Purnauskiksen ovet ovat avoinna myös lapsille. Aaltosten Taika-tytär on yksi kahvilan vakikävijöistä.

ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit 15

VALOTAIDE

ANNI REENPÄÄ

NÄIN KOIN

Teemu Kakko

Kakko.Teemu.J@student.uta.fi

Tiedän kauppiaan yllyttävän minua suunnittelemattomiin ostoksiin. Siitä huolimatta hankin kaikkea tarpeetonta.

OSTIN viime viikolla langattoman ruuvinvääntimen. Mikä on langaton ruuvinväännin? Tuota kysymystä pohdin edelleen, vaikka ostoksestani on aikaa jo useita päiviä.

Minulla ei ole tapana ostaa erikoisia sähkötyökaluja hetken mielijohteesta.

Kaupassa asioidessani pyrin pitämään katseeni tiukasti ostoslistassa, jottei mukaani tarttuisi vahingossakaan mitään ylimääräistä. Jos tuote ei löydy listaltani, se on tarpeeton. Harkitsemattomat ostokset tulevat kalliiksi ja täyttävät joka nurkan turhalla ja käyttämättömällä tavaralla.

Miksi sitten ostin ruuvinvääntimen, vaikken tiedä laitteesta mitään? Eikö tarpeettoman kovaäänisen ruuvimeisselin ostaminen ole periaatteideni vastaista? Vastaus on helppo, mutta hieman kiusallinen. Ostin sen, koska kaikki muutkin asiakkaat tekivät niin.

VALOVIIKOILLA ON NÄYTILLÄ tuttujen koristeiden lisäksi myös valotaidetta. Sarjakuvapiirtäjän Emmi Niemisen valoteos sijaitsee Puutarhakadulla Keskustorin kupeessa. Teoksessa Minna Canth nähdään uudessa valossa, kännykkä kädessä.

Nieminen pohtii, mitä Canth olisi pitänyt sosiaalisesta mediasta ja mitä hän olisi siellä julkaissut.

– Nykyään kuka tahansa voi julkaista mitä vain sosiaalisesta luokasta huolimatta. Tällainen ilmaisunvapaus oli Minna Canthille 1800-luvun lopulla pelkkä unelma.

MUISTILISTA 6.11.−12.11.2014: Taideviikko

TEEMU KAKKO

TORSTAI

PERJANTAI

LAUANTAI

SUNNUNTAI

MAANANTAI

TIISTAI

KESKIVIIKKO

6.

7.

8.

9.

10. 11. 12.

WEST COAST SWING TANSSI-ILTA

VENÄLÄISTÄ KANSANTAIDETTA

MIESTEN TAMPERE

LASTEN ETNOSOI!

MIND ACTIVATOR

PYÖRÄTUOLITANSSIT

TOVE JANSSON 100 VUOTTA -LUENTOSARJA

Tutustu yhdysvaltalaisen paritanssin saloihin.

Puutöitä ja maatuskoja vitriinissä.

Kirjailijakeskustelua, äijäjoogaa ja ilmaista makkaraa.

Isänpäivän konsertti koko perheelle.

Avantgardisti Ilkka Pärnin taidenäyttely.

Tanssit tahdittaa Minni & Meripojat.

Luento Tampereen taidemuseon Muumilaaksosta.

Ilmainen

Ilmainen

Ilmainen

2€

Ilmainen

Ilmainen

Ilmainen

Koskikeskus, Hatanpään valtatie 1, klo 18.30

Hervannan kirjasto, Insinöörinkatu 38, klo 10–19

Sampola, klo 12–15

Klubi, Tullikamarin aukio 2, klo 16–17.30

Galleria Emil, Vanha kirjastotalo, Keskustori 4, klo 10–16

Tammelan palvelukeskus, Itsenäisyydenkatu 21 B, klo 14.15

Pääkirjasto Metso, Pietilä-sali, Pirkankatu 2, klo 18.15

HERÄTEOSTOKSISSA ei aina ole kyse asiakkaan harkitsemattomuudesta.

Kauppojen markkinointitapoja tutkinut Aalto-yliopiston professori Arto Lindblom kertoo Ylen haastattelussa, että kauppias yllyttää tahallaan asiakasta spontaaneihin ostoksiin. Huikeimmat tarjoukset eivät ole sattumalta keskellä vilkkainta käytävää. Jostain syystä emme voi vastustaa, kun kaksi metriä korkea kyltti ohjeistaa meitä ostamaan kolme maitotölkkiä kahden hinnalla.

Puoli-ilmaiset tuotteet luovat asiakasvirran, jota on vaikea pysäyttää. Kun yksi ihminen tarttuu tarjoukseen, tarttuu pian toinenkin. Oman langattoman ihmeeni ostin olosuhteiden pakosta.

Kun näin, että ruuvinväännin on melkein jokaisen asiakkaan korissa, päätin ostaa sen itsekin, jotten tuntisi oloani ulkopuoliseksi.

KUN IHMISET JONOTTAVAT tarjousta edellispäivänä vanhoiksi menneistä jogurttipurkeista tai pahoinpitelevät toisensa ilmaisten sateenvarjojen toivossa, pohdin usein, viilaako kauppias kuluttajia linssiin. Tarjouksien ei ole tarkoitus tuottaa iloa asiakkaille, vaan niiden avulla kauppa yrittää päästä tuotteistaan eroon. Jos saan jostakin tuotteesta huiman alennuksen, olenko ylivertainen tinkijämestari vai uhri, jota myyjät pitävät pilkkanaan?

Asiakkaan kannalta heräteostoksiin perustuva markkinointi voi olla huono asia. Itse olen kuitenkin sen verran sinisilmäinen, etten usko asiakkaita johdettavan tarkoituksellisesti harhaan.

Yrityksen tehtävä on tehdä voittoa, mutta myös pitää asiakkaansa tyytyväisinä. Enemmän minua ihmetyttävät ihmiset, jotka katsovat kieroon hullujen tarjousten perässä juoksevia vähävaraisia opiskelijoita.

Langaton ruuvinvääntimeni voi tällä hetkellä vaikuttaa tarpeettomalta, mutta tiedän, että jonain päivänä kohtaan haasteen, jossa perusmeisseli ei riitä.

Twist and jerk

*

*Twerking on mahdollisesti twist- ja jerk-sanojen kontaminaatio.

Twerkkaus on tanssityyli, jossa joraaja liikuttaa takapuoltaan yleensä

kyykkyasennossa. Tavallisimmin twerkkaus yhdistetään hiphop-kulttuuriin.

Twerkkaus kuuluu myös esimerkiksi baile funkiin, dancehalliin ja kuduroon.

Twerking-googlaukset huipentuivat syyskuussa 2013.

100% 80% 9/13

SYKSYLLÄ 2014 UTAIN JULKAISEE TAKAKANNESSAAN KUVAJOURNALISMIN 3. VUOSIKURSSIN INFOGRAFIIKOITA. TEKIJÄ: PETRI KANGAS LÄHTEET: ENGLANNINKIELINEN WIKIPEDIA, GOOGLE TRENDS

60% 40% 20% 0%

2009

2011

2013

Suurelle yleisölle twerkkaus tuli tutuksi viimeistään vuonna 2013, kun yhdysvaltalainen lapsitähti ja laulaja Miley Cyrus ruuvasi MTV:n palkintogaalassa. Samana vuonna twerkkaus päätyi Oxfordin yliopiston julkaisemaan englannin kielen sanakirjaan.

BAILE FUNK

HIP HOP

DANCEHALL

Riossa kehittynyt twerkkimusiikin laji, jolla on aika vähän tekemistä perinteisen funkin kanssa.

Twerkkaus yleistyi 90-luvun lopussa Yhdysvaltojen etelävaltioiden bounceja dirty south -musiikkityyleissä.

Jamaikan dancehall-juhlien daggering on tyylillisesti käytännössä paritwerkkausta.

Juuret Miami bass -musiikissa.

Neworleansilainen DJ Jubilee räppää Do The Jubilee All -kappaleessaan (1993): ”Twerk baby, twerk baby, twerk, twerk, twerk.”

Sanoitukset käsittelevät seksiasentoja, funk-bileitä, poliiseja ja elämää favelassa.

Proibidão-tyylin lyriikat ovat erityisen rönsyileviä.

Twerk Team -tanssiryhmällä on Youtubessa 110 400 000 näyttökertaa.

Vertailun vuoksi: Sara Maria Forsbergilla, alias Smokahontasilla, 26 400 000.

Daggering yhdistelee kuivaköyrintää, painia ja muita vimmattuja liikkeitä.

Jamaikan hallitus on yrittänyt kieltää daggeringin televisiossa ja rivojen dancehall-biisien soittamisen radiossa.

Lisäksi jamaikalaiset lääkärit ovat varoitelleet daggeringin vaurioittavan peniksen kudosta.