12/2012
ajassa 2
kartalla 4
luotain 6
näkymä 8
media 12
ideat 14
elämykset 16
huvit 17
Lumen pauloissa Kun koirat on valjastettu, ei edes routamaahan pureutuva jarru riitä pitelemään rekeä paikallaan. s. 16
Aikuiset naiset jäällä s. 8
Armeijan voi välttää huijaamalla s. 14
Tikkiä Tammelantorin laidalla s. 17
2 ajassa kartalla luotain näkymä media ideat elämykset huvit
7.12.2012
AMK:laiset eivät halua YTHS:n jonoihin AVAUS
Milka Valtanen
milka.valtanen@uta.fi
Suomalaiset viettävät itsenäisyyspäivää väärin. Yle päätyi siirtämään Tuntematon sotilas -elokuvan esitysaikaa myöhemmäksi itsenäisyyspäivänä, kun perinne joutui uuden ikärajalain kynsiin. Kansalaiset pahoittivat mielensä, kuka mistäkin syystä. Enimmäkseen suututti kai kansallisaarteen kaltoinkohtelu tai sääntöjen orjallinen noudattaminen. Itsenäisyyspäivä on television juhlapäivä. Viime vuonna puolet suomalaisista vietti isänmaamme syntymäpäivää seuraamalla televisiosta, kuinka alle puoli promillea kansasta kätteli presidenttiä. Tuntemattoman sotilaan esitysajasta syntynyt mielipaha on vain yhteinen tapamme odottaa suurta juhlaa. Jälkeenpäin meitä taas suloisesti kiukuttaa, kun yksi meni linnaan ilman rintaliivejä ja toinen homosteli. Itsenäisyyspäivän perinteet ovat yksi suomalaisuuden omituisimmista erityispiirteistä. Tuntuu käsittämättömältä, että kansallispäivänä koko maa linnoittautuu hiljaa olohuoneisiin ja sammuttaa valot. Sinivalkoiset kynttilät todistavat, kuinka valkoiset silmämunat hohtavat television sinisessä kajossa. Suomalaisuuden tarina on jo tuttu. Pieni, sisukas kansa sai aikaan talvisodan ihmeen. Se saavutti itsenäisyytensä, säilytti demokratian ja kummallisen, vaikean kielensä. On siis syytä olla ylpeä, ja varmaan me olemmekin. Mutta mikä meitä vaivaa, kun emme kaiken tämän jälkeen osaa järjestää edes omia juhlia? Katselemme mieluummin, kuinka jotkut toiset jossakin muualla juovat boolia.
Annamari Tolonen
Tampereen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta Tamko ei halua siirtää
opiskelijaterveydenhuoltoa Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiölle. Nyt ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuollon järjestää kunta. Amk-opiskelijoiden terveydenhoidon siirtämisestä YTHS:n piiriin on keskusteltu vuodesta 2009 asti, sillä kuntien järjestämän hoidon laatu on pitkään ollut epätasaista. – Kunnallinen opiskelijaterveydenhuolto Tampereella toimii kuulemma paremmin kuin paikallinen YTHS, kertoo Tamkon puheenjohtaja Sofia Jalonen. Opiskelijakunta kritisoi YTHS:n pitkiä jonoja. Tamko on huolissaan myös siitä, pystyttäisiinkö palvelut järjestämään tasapuolisesti kaikille, kun niitä on jo nyt vaikea saada. YTHS:n noin 40 euron vuosimaksukaan ei amk-opiskelijoita houkuttele. Nyt kunnallisen puolen palveluista maksetaan vain käynnin mukaan. YTHS vastaa ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuollosta Seinäjoen ja Saimaan alueilla. Siellä YTHS:n palveluihin on oltu tyytyväisiä, YTHS:n viestintäpäällikkö Sari Krappe kertoo. Alueilla
kokeillaan, toimisiko YTHS:n malli myös ammattikorkeakouluissa. Selvityksen takana on sosiaali- ja terveysministeriö. Tamko kuitenkin uskoo YTHS:lle siirtymisen lisäävän epätasa-arvoisuutta entisestään.
– Pienimpien kuntien opiskelijamäärät eivät riittäisi pitämään YTHS:n toimintaa kannattavana, joten opiskelijoiden olisi käännyttävä naapurikuntien tai kunnallisen terveydenhuollon puoleen, Jalonen sanoo. Milka Valtanen
Alaikäiset saavat alkoholia helpommin ruokakaupasta kuin Alkosta Nuoret saavat ostettua alkoholia ilman papereita huomattavasti helpommin ruokakaupoista kuin Alkosta. Tämä käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksesta, jossa käytettiin nuoren näköisiä testiostajia. Kaupoissa myytiin alkoholia puolelle testiostajista, kun taas Alkossa myytiin vain joka kymmenennelle. THL:n tutkija Katariina Warpenius arvelee, ettei Alkolla ole samanlaisia myyntitavoitteita kuin kaupalla. – Alkolla ei ole taloudellista houkutusta myydä alaikäisille. Tämä vaikuttaa kaupan ja Alkon väliseen eroon siinä, miten alaikäi-
sille myydään, sanoo Warpenius. Päivittäistavarakauppa ry:n toimitusjohtaja Kari Luoto ei osaa sanoa, miksi valvonta toimii heikommin kaupoissa kuin Alkossa. – Yksi syy valvonnan vaikeuteen kaupoissa voi olla, että niissä ei myydä pelkästään ikärajavalvottuja tuotteita. Se ei ole kuitenkaan selitys sille, että valvonta ei toimi. Haluamme saada asian kuntoon. Päivittäistavarakauppa ry pyrkii tähän tiukentamalla ohjeita siitä, keneltä kauppojen pitää kysyä henkilöllisyystodistus. Vuoden alusta kassan on kysyttävä paperit
kaikilta alle 30-vuotiaan näköisiltä alkoholin ja tupakan ostajilta. – Tavoite on ehkäistä täysin alkoholin ja tupakan myynti alaikäisille. 30 vuoden ikärajan myötä ikärajatarkastuksia tehdään enemmän. Jo vuodesta 2008 lähtien kassan on pitänyt kysyä paperit kaikilta alle 23-vuotiaan näköisiltä. Warpeniuksen mukaan ostokokeiden tulokset ovat kuitenkin pysyneet suurin piirtein samanlaisina koko 2000-luvun. Tuuli Oikarinen
⋆⋆UUTISPUTKI Tampereen yliopiston toimittajakoulutuksen viikkolehti http://utain.uta.fi ISSN 1459-6741 (painettu) ISSN 1459-675X (verkkolehti) Ilmestyy kerran viikossa torstaisin. Yhteystiedot: Utain, 33014 Tampereen yliopisto Puhelin: (03) 3551 7349 Sähköposti: utain@uta.fi Julkaisija: Viestinnän, median ja teatterin yksikkö, Tampereen yliopisto Painopaikka: Tampereen yliopisto, harjoitustoimitus Päätoimittaja (vs.): Ari Heinonen Ohjaavat opettajat: Maarit Jaakkola (1. toimituspäällikkö) Paula Sallinen (2. toimituspäällikkö) Sakari Viista (kuvatoimituksen vastaava) Teemu Helenius (taittovastaava)
Katso kaikki tekijät verkosta: http://utain.uta.fi/toimitus
Bäckman näytti Uudistettu veronaineiston ensikysyjälle palautus sujui hyvin
Pakkaset kiihdyttävät glögin myyntiä
Johan Bäckmanin mukaan MTV3:n 45 minuuttia -ohjelma ei saanut hänen väitöskirjansa aineistoa, koska ei pyytänyt. Ohjelmassa kerrottiin, ettei kukaan ole nähnyt Bäckmanin väitöskirjan aineistoa. Julkisuudessa epäiltiin, onko sitä olemassa. Ylioppilaslehti sai ohjelman jälkeen nähtäväksi yli tuhatsivuisen aineiston. – Toimittaja Aurora Rämö oli ensimmäinen, joka sitä asiallisesti ja suoraan pyysi. Minun mielestäni MTV3 ei pyytänyt sitä. He pyysivät vain lausuntoa. Sitten kysyttiin, että voisinko vilauttaa jotain kovalevyä. Toimittaja Tuula Malin vahvistaa, ettei pyytänyt saada nähdä aineistoa. – Emme pyytäneet tutkijan anonymisoimaa litteraatiota nähtäväksemme, koska tutkijan mukaan kyseessä oli poikkeuksellisen herkkä tutkimusmateriaali. Sen sijaan kysyimme, missä aineisto on ja mihin se on arkistoitu.
Veronpalautukset maksettiin nyt ensimmäistä kertaa yhtenäisen euromaksualueen SEPA-standardin mukaisina maksuina. Palautukset tulivat tileille keskiviikkona 15. joulukuuta. Palautusten välityksen hoiti ensi kertaa Pohjola Pankki, joka maksoi palautukset keskitetysti muille pankeille. Pohjolan maksuliikenteestä vastaava pankinjohtaja Anne-Mari Tyrkkö kertoo, että palautusten välitys sujui suunnitelmien mukaan ja aikataulussa. Uudistuksen takia rahat eivät olleet tileillä entiseen tapaan puolen yön jälkeen, vaan maksuliikenteeseen oli varattu koko keskiviikkopäivä. Kaikki palautukset saatiin maksettua asiakkaiden tileille aamupäivän aikana. Veronpalautuksia sai noin 3,3 miljoonaa ihmistä yhteensä 2,3 miljardin euron verran.
Alkon glögin myynti on lähtenyt nousuun viime viikon aikana ympäri Suomea. Alkon tuoteviestintäpäällikkö Taina Vilkuna kertoo, että eniten Alkon glögimyyntiin vaikuttavat kylmenevät ilmat. Glögit tulevat vuosittain myyntiin jo lokakuussa. Eniten glögiä menee kahden joulua edeltävän viikon aikana. Kun myynti vuodenvaihteen jälkeen hiipuu, osa ylijääneistä glögeistä hävitetään. Vilkuna kertoo, että vuosittain pari suosituinta glögiä loppuu kesken Alkojen valikoimista. Täydennystilauksia on vaikea tehdä, sillä tuotevalmistajat tekevät vain tietyn määrän kutakin tuotetta vuodessa. Glögi pysyy suosittuna joulujuomana. Viime vuonna sitä myytiin yli 1,2 miljoonaa litraa. Mietojen glögien suosio kasvoi, kun taas vahvoja myytiin 60 000 litraa vähemmän kuin vuonna 2007.
Milla Ikonen
Annika Nuotto
Hanna Hantula
ajassa kartalla luotain näkymä media ideat elämykset huvit 3
utain.uta.fi
Pirkkala vetää koulutettuja ja varakkaita
Riina Rinne
Kunnat Pirkkala on Pirkanmaan koulutetuin
ja hyvätuloisin kunta. Kihniö puolestaan pitää perää molemmissa tilastoissa. Pirkkala oli Pirkanmaan koulutetuin kunta vuonna 2011. Tilastokeskuksen mukaan lähes joka toinen pirkkalalainen oli suorittanut korkeakoulututkinnon. Varainhoitaja Mika Hakkarainen, 32, on hyvä esimerkki hyvätuloisesta ja korkeasti koulutetusta pirkkalalaisesta. Kauppatieteiden maisteri muutti Pirkkalaan perheineen muutama vuosi sitten. Nuorelle perheelle kaupunki tuntui loistavalta vaihtoehdolta. – Pirkkalasta löytyi sopivan hintainen ja muutenkin sopiva asunto. Entinen asunto Muotialassa kävi pieneksi lapsentulon myötä. Pirkkala vetää puoleensa myös Pirkanmaan hyvätuloisimmat. Keskimääräisen pirkkalalaisen kotitalouden tulot olivat noin 27 000 euroa vuonna 2010.
Kaupunginvaltuustossa Pirkkalassa istuva Hakkarainen uskoo, että suuri omistusasuntojen määrä nostaa kuntalaisten keskimääräisiä tuloja. Hakkaraisen mukaan Pirkkala sopii etenkin lapsiperheille. – Korvakipuiselle lapselle ajan lääkäriltä saa 15 minuutissa. Tampereella lapsen kanssa joutuu lähtemään Acutaan jonottamaan. Pirkanmaan huonoiten koulutettu kunta vuonna 2011 oli Kihniö. Hieman alle puolet kuntalaisista ei ole suorittanut tutkintoa ollenkaan. Vain noin joka kuudes kihniöläinen on suorittanut korkeakoulututkinnon. Kunta pitää perää myös tulotilastoissa. Reilun 2 000 asukkaan kunnassa yhtä taloutta kohden on käytettävissä noin 20 000 euroa. Ilana Pantzar
Pirkanmaan tulot ja koulutus Hyvätuloisimmat kunnat
Mika Hakkarainen muutti perheineen Pirkkalaan muutama vuosi sitten.
Huonotuloisimmat kunnat
Korkein koulutustaso
Matalin koulutustaso
1. Pirkkala 27 045
3. Virrat 20 356
1. Pirkkala 418
3. Punkalaidun 245
2. Lempäälä 24 967
2. Punkalaidun 20 267
2. Lempäälä 385
2. Urjala 242
3. Ylöjärvi 24 564
1. Kihniö 19 946
Vertailuarvona asuntokunnan käytössä olevan rahatulon vuosien 1995-2010 keskiarvo kulutusyksikköä kohden, €
3. Tampere 382
1. Kihniö 226
Vertailuarvona koulutustasoa kuvaava VKTM-indeksi
Lähde: Tilastokeskus
⋆ ⋆NÄIN lehti TEHTIIN
Toimittajia harhaute- Seutulipulla pääsee taan konfliktialueilla pian myös junaan
Kesäaika kumoon verkossa?
Koiravaljakon matkassa
Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan toimittajiin yritetään vaikuttaa muun muassa harhauttamalla, uhkailemalla ja estämällä toimittajien pääsy konfliktialueille. – Ilman Israelin pressikorttia toimittaja ei saa haastatella maan poliitikkoja tai viranomaisia. Pressikortin saaminen edellyttää, että toimittajien ja kuvaajien tuotokset kulkevat Israelin sotilassensuurin läpi, kertoo Lähi-idän mediasodasta väitöskirjan tehnyt Tapio Kujala. Väitöskirja tarkistetaan perjantaina 7.12. Kujalan mukaan lukijoille tulisi kertoa, jos toimittajiin on kohdistunut epänormaalia painostusta juttua tehdessä. Hän suosittelee, että lukijat seuraisivat tapahtumia eri julkaisuista saadakseen mahdollisimman tasapuolisen kuvan eri konflikteista.
Tampereen joukkoliikenne käynnistää ensi kesänä kokeilun, jossa seutulipun ostaja saa matkustaa myös Lempäälän, Tampereen ja Nokian välillä kulkevilla junilla. Kokeilu kestää ainakin vuoden. Uuden lipun voi ostaa Tampereen joukkoliikenteen asiakaspalvelusta Frenckellin aukiolta. Seutulipun hinta aiotaan pitää ennallaan. Kokeilun aikana seutulipun käyttäjä tarvitsee juniin erillisen kausilipun, mutta tulevaisuudessa junalippu yhdistetään tavalliseen matkakorttiin. Nokialaisen Veera Kangaspunnan mielestä parannus seutuliikenteeseen on tervetullut. – Uudistus on ehdottomasti hyvä, sillä nykytilanne on aika lohduton. Nokialta Tampereelle on hankala kulkea ilman autoa. Kokeilu toteutetaan yhteistyössä liikenne- ja viestintäministeriön kanssa.
Sähköinen kansalaisaloitepalvelu avattiin joulukuun alussa. Sinne on tähän mennessä tehty aloitteet muun muassa kesäajan kumoamisesta, huostaanotettujen elämänlaadun parantamisesta ja sitovista kansanäänestyksistä. Kansalaisaloite.fi:n projektipäällikkö Teemu Ropponen kertoo, että palvelu on lähtenyt hyvin käyntiin. – Sivustolla on ollut lähes tuhat kävijää päivässä ja kokonaisuudessaan sähköinen kansalaisaloite on lähtenyt odotettua vilkkaammin käyntiin, Ropponen sanoo. Kansalaisaloite.fi-palvelussa aloitteilla on puoli vuotta aikaa kerätä 50 000 ihmisen kannatus, minkä jälkeen aloite voidaan toimittaa eduskunnan käsiteltäväksi. Jos 50 000 kannattajan raja ei rikkoudu, aloite raukeaa. Aloitteita voi kannattaa tunnistautumalla palveluun esimerkiksi pankkitunnuksilla.
Olemme matkalla Hämeenkyröön. Ensilumi on juuri satanut ja pelloilla on usvaa. Idyllisessä pihapiirissä meitä odottaa kaksi rekeä. Piha-aitauksessa neljä huskya innostuvat nähdessään meidät. Jotain kivaa on tulossa. Koirat tietävät, että niistä puhutaan, ja omistaja rauhoittelee niitä puhuessaan. Ihmettelen, miksi kilpareessä on punainen kangaspussi. Lotta Eteläniemi kertoo, että siinä saa tuotua matkalla loukkaantuneen koiran turvassa kotiin. Pääsemme molemmat reen kyytiin, minä ja kuvaaja. Olin kuvitellut, että meno olisi töyssyistä, mutta reki liukuukin äänettömästi lumen pinnalla. Koirat ja ajaja tekevät yhteistyötä, ja tuntuu melkein kuin he olisivat samaa laumaa. Pakkasilma nipistää poskia ja luonnon keskellä on hyvä olla. Matkalla kotiin käymme kuumalla kaakaolla.
Linda Laine
Sara Vainio
Jecaterina Mantsinen
Sanna Simpanen
4 ajassa kartalla luotain näkymä media ideat elämykset huvit
Aron & Cool Company esiintyi viimeksi Aleksanterinkirkossa 9. elokuuta 2012.
Elvis kaikuu kirkon
KONSERTIT Juha A. Leppäsen Elvis ei revittele tai keikistele yleisölle.
Kirkossa kuuluu hänen mielestään esiintyä kunnioittavasti. Jono kiemurtelee parin sadan metrin päässä Finlaysonin kirkon ulko-ovilta. Istumapaikat täyttyvät nopeasti. Osa asettuu istumaan keskikäytävän lattialle. Kaikki eivät mahdu sisään, ja muutama ulosjäänyt kurkkii sisään ikkunasta. Keikka alkaa, ja alttarilta kajahtaa Elviksen Peace in the Valley. Aron & Cool Company esitti Elviksen gospel-tuotantoa ensimmäisen kerran kirkossa Tampereella Tapahtumien yössä reilu vuosi sitten. Keikan saavuttama suosio yllätti tuolloin Juha Leppäsen ja tapahtuman järjestäjän, kristillisen moottoripyöräkerhon Sons of Abrahamin presidentin Ari Santaharjun.
– Epäilimme ensin, tuleeko sinne ketään, Leppänen sanoo. Yleisön joukossa Elvistä kuuntelee myös eräs korkea-arvoinen kirkonmies. Keikan jälkeen hän tulee kehumaan esitystä. – Hän kuulemma puolsi uutta keikkaa Aleksanterin kirkkoon, vaikka kaikki eivät sitä kannattaneet, Leppänen kertoo. Leppäsen mukaan vastahakoisimpia ovat kanttorit, sillä kirkon musiikkiohjelman suunnittelu kuuluu heidän työhönsä. – Kanttoreista saattaa tuntua siltä, että ulkopuolinen järjestäjä astuu varpaille. Elvis-keikat ovat houkutelleet yhtä lailla
vanhoja ja nuoria kuuntelijoita. Ylöjärvellä Leppäsen entinen rippipappi tuli esityksen jälkeen kertomaan, että suurin osa yleisöstä oli täysin uusia kasvoja. Myös seurakuntalaiset ylistävät esityksiä. – Kerran kaupan lihatiskillä eräs vanhempi rouva tiedusteli, milloin seuraava keikka on. Kirkossa Leppäsen yhtye esittää lähes pelkästään Elviksen gospelkappaleita. Elvis kävi pikkupoikana sunnuntaikirkossa ja kuunteli hengellistä populäärimusiikkia sekä mustien kirkkolaulua. Ainoat Grammypalkintonsa Elvis sai juuri uskonnollisista levyistä.
Leppänen on miettinyt, millainen esitys kunnioittaa kirkon perinteitä. Hän esittää Elvikstä alttarilla hillitysti eikä vatkaa lanteita kuten muualla esiintyessään. Nykyään Leppänen maustaa kirkkokeikan myös muutamalla rock-kappaleella. – En olisi uskaltanut vetää rokkia ilman tapahtuman järjestäjän pyyntöä. Minulle kirkko on jollain tapaa pyhä paikka. Minea Koskinen, teksti ja kuvat
Aron & Cool Company esiintyy Aleksanterin kirkossa perjantaina 7. joulukuuta kello 22.
ajassa kartalla luotain näkymä media ideat elämykset huvit 5
Kuka?
Juha A. Leppänen ○○Syntynyt vuonna 1968. ○○Esiintynyt vuodesta 1997. ○○Järjestänyt missikisoja Ylöjärvellä. ○○Työskennellyt mallina. ○○Osaa soittaa haitaria. Juha Leppänen sai ensimmäisen Elvis-kasettinsa 10-vuotiaana. Se on edelleen tallessa kokoon teipattuna.
holveissa
Kirkko avaa ovia teknolle Kirkko on alkanut sallia erilaisia musiikkityylejä messuvalikoimaan. Tapahtumakalenterista löytyy esimerkiksi pop-, metalli-, ja dance-messuja. Ne houkuttelevat uusia kävijöitä ja etenkin nuoria mukaan kirkon toimintaan. Dance-messun järjestäjä Kari Kanala kertoo, että tapahtuman malli saatiin Ruotsista, jossa tekno ja kirkko oli sovitettu yhteen onnistuneesti. Hänen mukaansa dance-tiimi lähti suunnittelussa heti ammattimaiselle linjalle. – Esimerkiksi valot suunniteltiin lasermittauksilla.
Elvis vetää kirkon täyteen kuulijoita.
Kirkkoherran mielipide painaa tapahtumien suunnittelussa. Kanalan mielestä Mikaelin kirkon Jouni Lehi-
koisella oli selkärankaa tukea dancemessua. Kirkko sopi tarkoitukseen myös akustiikaltaan. – Suuressa ja näyttävässä kirkossa dance-messu on sopivan ristiriitainen. Seuraavasta dance-messusta alkaa viikonlopun kestävä dance-leiri. Siellä nuoret saavat suunnitella sellaisia kirkkotapahtumia, joissa itse kävisivät. Osallistujat saavat neuvoja muun muassa valojen ja äänen suunnitteluun. Kanalan mukaan leirin tarkoituksena on siirtää tietoa ja taitoa nuorille, jotta he voivat itse tuottaa tapahtumia seurakunnissa. Dance-messu järjestetään 25. tammikuuta Mikaelin kirkossa.
6 ajassa kartalla luotain näkymä media ideat elämykset huvit
Annamari Tolonen
Tapani Tumi vilvoittelee Tahmelan Monitoimitalon saunan edustalla.
Samoilla lauteilla KOHTAAMISET Tahmelassa päihdekuntoutujat, taiteilijat ja lääkärit saunovat vieri vieressä. Tapani Tumi istuu alasti pihalla 20 asteen pakkasessa. Mies on juuri astunut saunasta vilvoittelemaan, ja kajauttaa mielipiteensä suoraan, kovalla äänellä. – Ihmisillä on selvästi ennakkoluuloja tätä paikkaa kohtaan. Jotkut ahdasmieliset pitävät tätä sellaisena saunana, johon heidän tasoisensa ihmiset eivät voi tulla, ja pelkäävät leimautuvansa alkoholisteiksi. Minä en sellaisesta ajattelusta perusta. Maanantai-iltana Tahmelassa on kiuas kuumana jo viidettä tuntia. Paukkupakkasesta huolimatta miesten vuoro vetää saunan täyteen väkeä. Tahmelan Monitoimitalon saunaan saa pistäytyä kuka ta-
– Aiemmin tämä oli hyvin leimautunut paikka, mutta pikku hiljaa lähialueiden ihmiset ovat oppineet tuntemaan taloa erilaisten tapahtumien kautta. Toivon, että tuttuun paikkaan on helpompi tulla, sanoo Laamanen. Monitoimitalon kävijät tuntuvat olevan yhtä mieltä siitä, että sauna on talon sydän. Siellä ei erotella köyhiä rikkaista eikä nuoria vanhoista. Monet illan saunojista odottavat jo monitoimitalon yhteistä joulusaunaa ja -ateriaa. Myös Tumi aikoo istahtaa aattona lauteille: – Olen käynyt täällä joulusaunassa jo 10 vuotta ja tänäkin jouluna aion paikalle. Sara Vainio
Mikä?
Tampereen A-Kilta ry ○○Päihdeongelmaisten ja heidän läheistensä yhdistys. ○○Perustuu vapaaehtoisuuteen. ○○Ylläpitää Tampereella kahden monitoimitalon lisäksi yhdyskuntatupia. ○○Monitoimitaloihin ovat tervetulleita päihdeongelmaisten lisäksi muutkin.
hansa, kunhan on selvin päin. Löylyissä kukaan ei avaa edes saunakaljaa. Saunaa lämmittää Tampereen A-Kilta ry, joka ylläpitää saman talon muutakin toimintaa. Useimpia talon palveluita käyttävät vain päihteistä irti pyrkivät, mutta varsinkin saunassa ja erilaisissa tapahtumissa käy väkeä laidasta laitaan. Talossa voi myös ruokailla ja pestä pyykkiä. Tumi on käynyt monitoimitalon saunalla jo toistakymmentä vuotta. Saunassa jutellaan niin kavereiden kuin tuntemattomienkin kanssa. Maailmankuva avartuu, kun puhuu vaikean tai muuten vain erikoisen elämän viettäneiden ihmisten kanssa. Aiheet pysyvät kuitenkin arjessa. – Totta kai saunassa jutustellaan, kauhea pulina sieltä nytkin kuuluu. Politiikasta, uskonnosta tai naisasioista ei kuitenkaan saa puhua. Tumin mielestä saunoessa ei ole väliä, ketä lauteilla istuu. Lauteilla on nähty päihteistä eroon pyrkivien lisäksi niin lääkäreitä kuin mielenterveyspotilaitakin. – Se on ilman muuta hyvä asia, Tumi sanoo. Kaikki lähiseudun asukkaat eivät halua näyttäytyä A-Killan alueella. Sosiaalityöntekijä Meeri Laamaselle Tahmelan talo on tuttu jo vuosien takaa. Hänen mielestään suurin osa ihmisten ennakkoluuloista A-Kiltaa kohtaan on perättömiä: – Täällähän käy fiksua porukkaa. Ihmisten käsitys alkoholisteista on pahasti vinoutunut. Suhtautuminen A-Killan taloon on kuitenkin muuttunut vuosien varrella.
Suositulla miesten iltavuorolla pieni pukuhuone täyttyy nopeasti.
ajassa kartalla luotain näkymä media ideat elämykset huvit 7
Pekka selonen
Taskuvaras voi viedä identiteettisi HUIJAUKSET Henkilötodistuksen
väärinkäyttö on yllättävän helppoa. Kallelta varastettiin elokuussa lompakko ja kännykkä. Hän kuoletti liittymänsä ja pankkikorttinsa, ilmoitti asiasta vakuutusyhtiölle ja teki rikosilmoituksen netissä. Parin kuukauden päästä postilaatikosta alkoi tipahdella laskuja. Lasku plasmatelevisiosta. Lasku seksipalvelusta. Laskuja eri puhelinliittymistä ja kytkypuhelimista. Kalle ei ollut itse ostanut näistä mitään. Varkaat olivat saaneet Kallen ajokortin. Joku heistä näytti tarpeeksi häneltä ja onnistui käyttämään korttia henkilöllisyyden varmistamiseen kasvotusten. Lisäksi ostoja tehtiin henkilötunnuksella internetissä. Kaikki oli tehty muutaman päivän aikana, noin kaksi viikkoa varkauden jälkeen. Rikosilmoitukset henkilötietojen väärästä käytöstä ovat yleisiä. Poliisi tutkii tapauksia valvontakamerakuvien ja laskutietojen avulla. Tekijöiden kiinni saaminen on vaikeaa, koska rikokset tehdään pääosin verkossa. Rikoskomisario Anssi Köykän mukaan toisten henkilötiedoilla otetaan etenkin pikavippejä ja ostetaan tavaraa verkkokaupoista. Viime aikona on ollut erityisen yleistä, että liittymiä avataan kytkypuhelinten kanssa. Puhelimia myös myydään eteenpäin. Rikoksia tehdään yhä enemmän, mutta poliisilla tai tietosuojavaltuutetulla ei ole niiden määrästä tarkkoja tilastoja. Identiteettivarkauden uhrin ei tarvitse maksaa asiattomia laskuja itse. Ensi sijassa vastuussa on petoksen tekijä. Jos häntä ei saada kiinni, laskujen hoitaminen on huijatuksi tulleen yrityksen asia. – Se on meidän vastuullamme, jos olemme olleet huolimattomia henkilöllisyyden tarkastamisessa, sanoo Elisan asiakaspalveluiden osastopäällikkö Pekka Litmanen. Hänen mukaansa tapaukset ovat melko harvinaisia. Väärillä henkilötiedoilla tehtyjä ostoksia ja niiden yrityksiä tulee tietoon muutamia tapauksia kuukaudessa. Pikavippi.fi:n toimitusjohtaja Richard Rosenius kertoo, että huijarit tehtailevat yleensä pikavippejä paljon kerralla. Jos huomataan, että velka on väärän henkilön nimissä, rahahanat suljetaan. Kuluttajaviraston mukaan näissä tilanteissa tärkeintä on näyttö siitä, että uhri ei ole itse ollut paikalla eikä ole vastuussa ostoksista. Väärinkäytöksestä pitää ilmoittaa heti. Erityisen tärkeää on tehdä katoamis- tai rikosilmoitus. Kallen laskuongelmat selvisivät monen puhelun kautta. Hänen piti soittaa laskun lähettäjälle ja viedä rikosilmoitus paikan päälle. Uudet laskut hän esti tekemällä luottokiellon. Henkilötodistus on mennyt lähes poikkeuksetta läpi. Vain kerran varkaiden oikeaa henkilöllisyyttä epäiltiin, kun he yrittivät ostaa kolmatta puhelinta saman operaattorin liikkeestä. Operaattori ei voinut kuitenkaan tehdä mitään. Myyjät eivät ole viranomaisia, joten heidän oikeutensa rajoittuu maksukorttien takavarikointiin. Viimeisimmästä laskusta on nyt kaksi kuukautta. Kalle joutui jonottamaan tunteja operaattoreiden asiakaspalveluissa ja erittelemään kymmeniä laskuja. Asioiden selvittelyihin kulunut aika ja vaiva olivat lopulta ainoat haitat, joita hänelle koitui varkaudesta. Ajokortti ja varas ovat edelleen kateissa. Vanessa Valkama
Mitä?
Luottokielto ○○Oma Luottokielto on henkilön itselleen asettama luottomerkintä. Se ei ole maksuhäiriö. ○○Tee luottokielto, jos epäilet jonkun käyttävän henkilötietojasi väärin. Luottokiellon voi asettaa myös, jos haluaa rajoittaa itse aiheutettua velkaantumista. ○○Luottokielto vähentää merkittävästi identiteettivarkauden riskiä ja vaikeuttaa rikollista luotonhakua. ○○Kiellon asettaja voi saada luottoa vain näyttämällä Oma Luottokielto -todistusta luoton antajalle. ○○Luottokielto on voimassa kaksi vuotta. Sen voi tehdä osoitteessa omatieto.fi. ○○Lähde: Suomen Asiakastieto Oy
8 ajassa kartalla luotain n채kym채 media ideat el채mykset huvit
ajassa kartalla luotain näkymä media ideat elämykset huvit 9
Robottinaisia ja jääprinsessoja
Teksti: Linda Laine Kuvat: Annamari Tolonen
Muodostelmaluistelu Am I a woman
or robot, lukee naisten paitojen selässä. Trikoissa säihkyy merkintä DB, Dusty Blades. Tämä joukkue ei koostu konkareista, vaan aikuisiällä aloittaneista luistelijoista.
10 ajassa kartalla luotain näkymä media ideat elämykset huvit
Dusty Bladesien valmentaja Annina Mustonen seuraa joukkueen suoriutumista. Hän vaatii luistelijoilta sitoutumista harrastukseen.
Eläväinen ja naurava naisjoukko vakavoituu, kun joukkueen valmentaja Annina Mustonen, 22, aloittaa joukkueen kuivaharjoitukset. Kello on yli kahdeksan illalla, mutta naiset jaksavat painaa. Jalat taipuvat kyykkyihin ja nousevat jalanheittoihin. Nilkat ojennuksessa, tietysti. Joukkueessa luistelevat aikuisiällä harrastuksen aloittaneet naiset. Nuorin jäsen on 21-vuotias, vanhin 48. Alle 18-vuotiaita joukkueeseen ei oteta, mutta yläikärajaa ei sen sijaan ole. Osa naisista ei ole koskaan aiemmin luistellut, toiset puolestaan ovat aloittaneet lapsena lopetetun harrastuksen uudelleen. Tiina Syvänen, 32, liittyi joukkueeseen noin vuosi sitten. Nyt hän luistelee joukkueen seuraavassa kilpailukokoonpanossa. Syväsellä ei ollut aiempaa luistelukokemusta, mutta hän on pienestä pitäen harrastanut liikuntaa. – Aluksi olin kuin Bambi liukkaalla jäällä, mutta pikku hiljaa edistyin. Kynnys harrastuksen aloittamiseen madaltui, kun ystäväni Susanna tuli mukaani ja aloitimme yhdessä nollasta, Syvänen kertoo.
Vaikka myöhäiset harjoitusajat välillä rasittavat, Syvänen on tyytyväinen luistelun aloittamiseen. – Kaikkein hienointa on ollut se, kun huomaa pystyvänsä aikuisiällä oppimaan jotain uutta. Lisäksi joukkue on aivan mahtava. Jumpassa voi käydä monta vuotta, eikä kukaan puhu toiselle. Täällä kaikki moikkaavat, kun tulen pukukoppiin, ja ilmapiiri on rento, Syvänen sanoo. Kuivaharjoituksissa Syvänen häviää joukkuetovereidensa valkoiseen massaan. Myllyt, läpimenot ja sirklaaminen onnistuvat joukkueelta ilman luistimiakin. Taustalla soi Aikakoneen Neiti Groove, ja lämmittely on täydessä vauhdissa. Letit ja ponihännät heiluvat. Jos treeni on raskasta, se ei näy naisten kasvoilta. Valmentaja Mustosen mukaan luisteluohjelman musiikkia pitää ilmentää, eli esittää kasvojen ilmeiden avulla. Näissä naisissa on energiaa ja positiivisuutta, eivät he muuten raahautuisi jäähallille työ- tai opiskelupäivän jälkeen. Osa on ennen treeneihin lähtöä peitellyt lapsensa nukkumaan.
ajassa kartalla luotain näkymä media ideat elämykset huvit 11
Kaisa Seger (ylhäällä vasemmalla), kapteeni Leena Kujansuu (ylh. oik.) ja Jenni Ijäs (etualalla alh. vas.) ovat yhtä mieltä siitä, että harjoituksissa tunnelma on rento.
Tunnin lämmittelyn ja ohjelman kuivaharjoittelun jälkeen luistelijat siirtyvät pukuhuoneeseen vaihtamaan luistimia. Luistimet ovat investointi ja niistä pidetään hyvää huolta. Suojia löytyy monenlaisia, kimaltavan vaaleanpunaisista sarjakuvamaisiin Mikki Hiiri -somisteisiin. Kuten kuivaharjoitellessa, myös jäällä joukkueen pukeutuminen on yhtenäinen. Valkoinen fleecepusakka, mustat trikoot ja hame sekä valkoiset luistimet. Halli kaikuu kaukalon reunoihin kolahtelevista jääkiekoista. Vain sininen muoviverho erottaa muodostelmaluistelijoiden ja jääkiekkoilijoiden kaukalot toisistaan. – Musiikkia on tässä melussa vaikea kuulla, mutta eivät jääkiekkoilijatkaan erityisesti iloitse siitä, että me soitamme koko kauden samaa musiikkia, sanoo joukkueen kapteeni Leena Kujansuu, 27. Hän on yksi Dusty Bladesien kautta lajin pariin palanneista. Nuorempana Kujansuu valitsi jalkapallon ja lopetti luistelemisen. Kun jalkapallojoukkueen
menestys hiipui ja harjoitukset vähenivät, syttyi kaipuu jäälle. – On ihanaa, että luistellessa saan olla kunnon jääprinsessa, Kujansuu sanoo. Parin harjoituskerran jälkeen joukkue käy kilpailuohjelmansa läpi musiikin kanssa. Teemana on Stepfordin naiset -elokuva, jossa robottimaisesti käyttäytyvät naiset passaavat aviomiehiään. Musiikkiin sekoittuu jääkiekkoharjoitusten ääniä, mutta luistelijat pysyvät rytmissä ja muodostelmassa. Silloin tällöin joku jää jälkeen tai kaatuu. Kukaan ei kuitenkaan jää jäälle makoilemaan, vaan muodostelma kiritään kiinni ja oma paikka löydetään uudelleen. Show must go on. Vaikka ilmapiiri on rento, joukkue treenaa tosissaan. Kun jokin menee väärin, siitä huomautetaan. Liikkeitä toistetaan niin kauan, kunnes valmentajat ovat tyytyväisiä. He eivät lelli luistelijoita, vaan odottavat heiltä sitoutumista ja kovaa työtä. Luistelijat tietävät tämän, ja ovat ylpeitä ohjelmastaan. – Me treenaamme tosissamme, muttemme tosikkomaisesti, Kujansuu sanoo ja kiristää luistinten nauhoja.
12 ajassa kartalla luotain näkymä media ideat elämykset huvit
”Mä tein sen silti”
Jecaterina Mantsinen
Mediayrittäjä
Helsinkiläisellä Taito Kawatalla oli visio. Hän toteutti sen. Taito Kawata halusi opiskeluaikanaan perustaa tuotantoyhtiön. Hän pyysi neuvoa opettajaltaan, jolla oli alan yritys. Opettaja käski harkita asiaa uudelleen. – Tein sen silti. Se, ettei joku toinen menesty, ei tarkoita sitä, ettet sinä voisi menestyä, Kawata sanoo nyt. Toimiston seinällä komeilee Voitto-mainoselokuvakilpailun palkinto. Kawatan perustama tuotantoyhtiö Cocoa voitti viime vuonna kilpailun internetsarjan mainoksellaan Maailman vihatuin – Suomen rakastetuin. Opettaja taisi olla väärässä. Viisi vuotta sitten perustettu Cocoa tuottaa videoita ja videosovelluksia. Pari ensimmäistä vuotta yrityksessä olivat hankalia. – Firman tilillä oli 500 euroa. Istuimme kaverini kanssa kahdestaan toimistolla mikropizzan kanssa ja mietimme, että vuokratkin pitäisi vielä maksaa. Alussa kysyntää videoita tekevälle tuotantoyhtiölle oli paljon, mutta kysynnän hiivuttua porukka alkoi tehdä töitä muille yrityksille. Kawatan jäätyä hetkeksi Cocoaan yksin hän päätti alkaa panostaa siihen täysipäiväisesti. Elokuvalinjalta valmistunut mies vihasi aikoinaan mainoksia. Cocoan mainokset poikkeavat perinteisistä mainoksista, joiden päätarkoitus on yksisuuntaisesti tiedottaa. Cocoan videoissa pätee valokuvaajien kultainen sääntö, näytä, älä kerro. Kuvakerronta tuo mieleen enemmän lyhytelokuvan kuin mainoksen. Kawata sanoo, että mainoksia tekemällä joutuu tietyllä tavalla myymään taiteilijan identiteettinsä. Hän kertoo päätyneensä tekemään mainoksia kahdesta syystä. Suomalaiset elokuvat eivät inspiroineet ja mainokset yksinkertaisesti elättävät Suomessa paremmin. – Tekemisen ei tarvitse olla niin vakavaa. Käytän kykyjäni toisten liiketoiminnan edistämiseksi, eli teen palveluita ihmisille. Ei sitä sen enempää tarvitse moralisoida. Cocoan palveluksessa on tällä hetkellä 13 eloku-
va-, viestintä- ja markkinointialan ihmistä. Mainosten lisäksi yritys on tehnyt musiikkivideoita muun muassa Graciasille, Karri Koiralle ja Ruudolfille. Kawatan viimeisin projekti on Graciasin musiikkivideo Let myself go. Kawata pitää luovassa työstä siitä, ettei voi koskaan olla kokonaan valmis. Yli kymmenen vuotta liikkuvan kuvan kanssa vääntänyt mies sanoo, että hän on aina yhtä hukassa videoiden kanssa. Itsensä joutuu lait-
Cocoan perustaja Taito Kawata yrityksen toimistolla Punavuoressa.
tamaan likoon joka päivä, koska työ menee ihmisten nähtäville. – Tällä alalla sitä on juuri niin hyvä kuin viimeisin työ. 29-vuotias elokuva-alan ammattilainen haluaa tulevaisuudessa kuvata pitkän elokuvan – ja Aktivian mainoksen. – Olen aina halunnut tehdä Aktivia-mainoksen, koska ne ovat aina olleet niin huonoja. Haluan näyttää, että voin tehdä siitä hyvän. Jecaterina Mantsinen
Kuka?
Taito Kawata ○○29-vuotias, puoliksi japanilainen ○○Valmistunut Helsingin ammattikorkeakoulu Stadiasta äänisuunnittelijaksi ○○Perustanut viisi vuotta sitten tuotantoyhtiö Cocoan, joka tekee mainoksia, viestintävideoita ja musiikkivideoita ○○Käsikirjoittaa, kuvaa ja ohjaa videoita
⋆⋆Katukriitikot
Iltalehti uutisoi 23.11. muutoksista Linnan juhlien televisioinnissa. Aiempien vuosien selostajat Matti Rönkä ja Marjukka Havumäki on kutsuttu juhliin vieraiksi. Tämän vuoden juhlat juontavat Piia Pasanen, Jussi-Pekka Rantanen ja Ari Hakahuhta. Lisäksi ohjelman sisältöä kevennetään. Utain kysyi, miten Tampereen kaduilla suhtaudutaan vuoden katsotuimman tv-spektaakkelin uudistukseen. Linda Laine, Jecaterina Mantsinen
Annamari Tolonen
Johanna Kaarre, 38
Olen seurannut Linnan juhlia televisiosta vuosien ajan. Tähän asti olen pitänyt ohjelmasta, ja on varmasti mielenkiintoista seurata uudistettua lähetystä. Uskon, että muutos on hyväksi. Uusi lähetys voi olla vanhaa parempi, jos se sisältää esimerkiksi enemmän musiikkia ja vähemmän kättelyä. Suhtaudun uudistukseen avoimin mielin.
Antero Nuotto, 55
En olisi kaivannut ohjelmaan lisää viihdettä. Uudesta lähetyksestä voi helposti tulla komediamainen, vaikka itsenäisyyspäivän pitäisi olla arvokas juhla, jossa juhlitaan Suomen itsenäisyyttä. Aion uudistuksesta huolimatta katsoa Linnan juhlat, heti Tuntemattoman sotilaan jälkeen.
Sara Parkkinen, 20 ja Eija Hietaoja, 20 Toivon, että juhla säilyy arvokkaana, mutta hauskuutta televisiointiin voi silti lisätä, sanoo Sara. Juhla saattaa uudistuksen jälkeen olla mielenkiintoisempi. Jos ohjelma on hyvä, saatan seurata sitä aiempaa keskittyneemmin, sanoo Eija.
ajassa kartalla luotain näkymä media ideat elämykset huvit 13
⋆⋆Mitä ihmettä? Annamari Tolonen
Superliivit pelastavat naiset? Super push up -rintaliivit ovat jou-
lun alla vallanneet Tampereen katukuvan. H&M-vaateketju on markkinoinut super push up -liivejä näyttävin kampanjoin. Utain ei yrityksistä huolimatta tavoittanut yrityksen edustajaa kommentoimaan supertissi-ilmiötä. Kuosi, materiaali ja hinta ovat kohdillaan, toppaukset eivät. Blogeissa ja internetin keskustelupalstoilla kommentoidaan vilkkaasti vaateliikkeet ja verkkokaupat vallanneita tissilisäkkeitä ja niiden tarpeellisuutta. Verkkokeskustelun perusteella naisten näyttää olevan vaikea löytää hyviä,
Mediapeliä
Hanna Hantula
hanna.hantula@uta.fi
toppaamattomia liivejä. Topattuja liivejä on kritisoitu siitä, ettei liiveihin mahdu mitään muuta kuin toppausta. Superliivien ajatellaan myös huijaavan miehiä. Puolustajien mukaan super push up -liivit sopusuhtaistavat vartaloa ja saavat sen näyttämään hyvältä. Utaimen tietojen mukaan Mainonnan eettiselle neuvostolle on tehty kaksi valitusta H&M:n super push up -liivien katumainonnasta. Neuvosto antaa lausuntonsa ensi vuoden alussa.
Suomalaiselta medialta ei puutu itsekritiikkiä. Huumorilla sitä ei kuitenkaan ole siunattu. Mediakaanonin ulkopuolisten, tai siitä ulkopuolistettujen kriitikkojen tekemä parodia voi jopa johtaa tutkintapyyntöön.
Linda Laine
⋆⋆Miksi näin?
Miksi itsenäisyyspäivänä ei kirjoiteta itsenäistymisestä? Itsenäisyyspäivän tienoilla suomalainen media korostaa talvi- ja jatkosotaa, vaikka Suomi itsenäistyi jo vuonna 1917. Itsenäistymiseen johtanut kehityskulku ei juuri mediassa näy. Iltalehden toimituspäällikkö Mikko Heino, miksi media on kiinnostuneempi talvi- ja jatkosodasta kuin Suomen itsenäistymisestä? – Teemme lehteä lukijoille. Talvi- ja jatkosota ovat aihepiirejä, joille on kysyntää. Sotavuosina Suomen itsenäisyys oli eniten vaakalaudalla. Haluamme lähestyä aiheita ihmisten kautta ja kertoa heidän tarinoitaan. Esimerkiksi erikoislehtemme Sotaveteraani käsittelee paljon muutakin kuin sotavuosia. Itsenäisyys on moninainen asia, eikä sitä voi typistää vain vuoden 1917 tapahtumiin.
yhteisenä kokemuksena. Sille on annettu eheytymisen ja suomalaisten veljeyden uudelleen löytymisen merkitys, joka on saanut jopa myyttisiä ulottuvuuksia. Itsenäistyminen ja sitä seurannut sisällissota puolestaan jakoivat kansan eri leireihin. Se ei siksi sovi itsenäisyyspäivän nationalistiseen me-henkeen. Milla Ikonen Emilia Kangasluoma
Miten median keskittyminen toiseen maailmansotaan vaikuttaa suomalaisten käsitykseen lähihistoriasta? – Tuskin kukaan luulee, että Suomi olisi itsenäistynyt toisessa maailmansodassa. Sen verran luotan Suomen koululaitokseen ja ihmisten yleissivistykseen.
“Tässä on aika herttaisesti sekoitettu faktaa ja fiktiota, mutta ainakaan tämä jutustelu ei vahingoita ketään.” Antti Alftan “Geneve = venevesi Budapest = puhtaakspestä Venetsia = venessija Suomalaiset ovat olleet laajemmin vaikuttaneita, kuin uskotaankaan. ” Mikko Ahola “Jostakin [luin], että erään Keski-Amerikkalaisen intiaaniheimon jäsenistä löytyi geenejä joita tavataan vain suomalaisissa ja juutalaisissa.” Kalle Erkkilä ”Monesti joidenkin kiistämättömät faktat ovat toisten kiistämiä. Eli tällaista tämä on. Vaikeaa.” Jouko Piho
Miksi media keskittyy itsenäisyyspäivän alla talvi- jatkosotaan, Tampereen yliopiston Suomen historian professori Marja Jalava? – Toinen maailmansota, etenkin talvisota, on helppo esittää Suomen kansan suurena
Hanna Hantula
⋆⋆Gradu paketissa Kaisa Härkisaari: Piirretyt ruumiit. Sarjakuvajournalismi sodan kuvaajana, esimerkkinä Joe Saccon sarjakuvaromaani Safe Area Gorazde. Tampereen yliopisto, Viestinnän, median ja teatterin yksikkö, 2012.
Jouko Piho kirjoitti sunnuntaina Uuden Suomen blogissaan suomalaisten ”mahtavasta mutta vaietusta muinaishistoriasta”. Piho sai tietonsa nimettömältä soittajalta, joka kertoi olevansa Novgorodin perustajan, ruhtinas Rurikin jälkeläinen. Vilkasta keskustelua sävytti sekä innostus että epäusko.
⋆ ⋆Lämpenee
Tällä palstalla puristetaan kiinnostava opinnäyte 300 merkkiin.
Spekulointi tasavallan ykkösnaisen Linnan juhlien asusta kiihtyy ennen itsenäisyyspäivää. Minkä värinen iltapuku, millainen kampaus, hiuskoristetta vai ei?
Härkisaari tutki, kuinka sarjakuvajournalisti Joe Sacco kertoo sodasta sarjakuvaromaanissaan. Faktan ja fiktion rajalla liikkuva sarjakuvajournalismi antaa mahdollisuuden uutisoida sodasta tavalla, joka ei uutisjournalismissa ole mahdollista. Toisaalta sarjakuvajournalismi on kerrontatapansa vanki.
Jenni Haukio ei hankkinut viime vuonna Linnaan uutta asua, vaan edusti lilassa iltapuvussa, jota hän oli käyttänyt aiemmin muissa tilaisuuksissa. STT:n haastattelema stylisti Outi Broux haluaisi nähdä Haukion päällä tänä vuonna yksinkertaisesti leikatun ja laskostetun sinisen iltapuvun. STT:n mukaan muotisuunnittelija Katri Niskanen puolestaan pukisi Haukion ylle murrettuja tai kirkkaita sävyjä. Internetin keskustelupalstoilla Haukiolle toivotaan muun muassa hauenpunaista iltapukua.
Linda Laine
Linda Laine
Oli sitten kyse kouluampumisista, norjalaisista joukkosurmaajista tai mustista mannerheimeista, suomalaiset lehdet osaavat lyödä itse itseään. Jokelan koulusurmien jälkeen talvella 2007–2008 mediassa puitiin ensin sitä, miltä nuorista tuntui aseellinen hyökkäys. Sitten mietittiin, miltä nuorista tuntui toimittajien kysymyshyökkäys. Anders Behring Breivikin murhattua 77 ihmistä heinäkuussa 2011 palstatilaa kului hehtokilometrikaupalla median toiminnan käsittelyyn. Ylen Mannerheim-elokuva taas oli aivan oma näytöksensä sirkuksessa, jossa media ikuisesti tekee itseään naurunalaiseksi. Iltapäivälehdet syyttivät Yleä tahallisesta spektaakkelin luomisesta, ja Yle syytti iltapäivälehtiä siihen tarttumisesta. Kuten tavallista, kummatkaan eivät syyttäneet itseään mistään. Yleisö syytti sekä Yleä että lehdistöä tylsyydestä. Oikeudessa ei syytetty ketään. Vakavalla naamalla esitetystä kritiikistä suomalaislehdet eivät siis suutu, oli sisältö mitä hyvänsä. Vakavasta huumorista sitä vastoin on täkäläisessä mediailmastossa lupa tuohtua. Vuonna 2009 Yhtyneet Kuvalehdet Oy vaati humoristista Aikakaus-Lehteä vedettäväksi pois irtomyynnistä, koska sen Suomen Kuvalehteä parodioinut numero muistutti ulkoasultaan liikaa esikuvaansa. Perustelu kummastutti monia, sillä kukaan Suomen Kuvalehteen tutustunut tuskin uskoisi lehden nostavan kanteensa otsikkoa ”Metrinen piikki pyllyssä – uhka vai mahdollisuus? Tuorein tapaus median sodasta parodiaa vastaan on Turpaan Saatana -nettilehdestä tehty tutkintapyyntö. Turpaan Saatana muistuttaa ulkoasultaan erehdyttävästi Turun Sanomia. Se alkoi ilmestyä marraskuussa, TS-konsernin aloitettua yt-neuvottelut. Lehden ensimmäisen numeron pääuutinen on fiktiivisen Turpasauna-yhtymän fiktiivisen puheenjohtajan Miklu Ketorinin haastattelu. Ketorinin tosielämän esikuva, TS:n toimitusjohtaja Mikko Ketonen vahvistaa tehneensä Turpaan Saatanasta tutkintapyynnön, koska piti sivustoa herjaavana. Keskiviikkoaamuna lehden numerot oli vedetty pois netistä. Ryppyotsaisuus – käyttääkseni ryppyotsaisen median rakastamaa ilmaisua – järkyttää. Työtaistelussa tunteet käyvät kuumina puolin ja toisin, eikä loukkaantumisilta vältytä. Lapsellisilta sensuurivaatimuksilta sen sijaan voitaisiin välttyä, silloinkin kun huumorin taso on jonkun mielestä lapsellista. Todellinen naurunalainen on se, joka ei osaa nauraa itselleen.
14 ajassa kartalla luotain näkymä media ideat elämykset huvit
Viena Kytöjoki
Vapautus valehtelemalla Varusmiespalvelus Kuka tahansa voi nykyään saada vapautuksen, sanovat
armeijasta vapautuksen itselleen huijanneet ja Aseistakieltäytyjäliitto. Vuosittain joka kuudes kutsuntoihin osallistuvista miehistä saa vapautuksen armeijasta jo kutsunnoissa. Yleisimpiä syitä ovat erilaiset mielenterveyden häiriöt ja ylipaino. Vapautuksen voi kuitenkin saada myös ilman oikeaa syytä. Netin keskustelupalstoilla kysellään jatkuvasti vinkkejä siitä, miten vapautuksen voi hankkia tekosyyllä. Suosittuja keinoja ovat mielenterveysongelmien keksiminen ja päihteidenkäytöstä valehtelu. Useimmat yrittäjät väittävät onnistuneensa. – Jos mies pystyy valehtelemaan
lääkärille, niin mehän emme voi sille mitään. Uskomme lääkärien ammattitaitoon, sanoo Pirkanmaan aluetoimiston osastoesiupseeri Timo Hesso. Hän on mukana päättämässä, ketkä saavat vapautuksen Pirkanmaan alueella. Valehtelun huomaamista vaikeuttaa se, että lääkärit eivät voi kyseenalaistaa potilaan kertomusta. – Lääkärin velvollisuus on luottaa potilaan kertomiin oireisiin, vahvistaa Puolustusvoimien terveysasemien yliääkäri, lääkintäeversti Ilkka Mäkitie. Tilastoja huijaajista ei ole, jo-
ten määriä on mahdotonta arvioida. Hesso kuitenkin pitää valehtelijoita marginaaliryhmänä. Hän ei pidä kutsunnoissa valehtelemista varsinaisena ongelmana. – Kuitenkin suurin osa miehistä käy armeijan. Toki yhdenkin kaverin valehteleminen on huono asia, mutta en usko, että tätä tapahtuu paljon. Aseistakieltäytyjäliiton järjestösihteerin Kai Ranisen mukaan kuka tahansa saa vapautuksen, jos keksii sille syyn. Ranisen mukaan muutos on dramaattinen: 20 vuotta
sitten asepalveluksesta sai vapautuksen yhteensä 10 prosenttia, mutta nykyään jo 25 prosenttia. – Vaikka siitä ei paljon puhuta, niin on tosiasia, että Suomessa on jo nyt siirrytty valikoivaan asevelvollisuuteen. Ranisen mukaan vapautuksen saamisen helppous näkyy siinä, että totaalikieltäytymisen suosio on laskenut. Myös siviilipalveluksen käyneiden määrä on pysynyt samana 90-luvun puolivälistä asti. Tuuli Oikarinen
”Se oli helppoa ja nopeaa” Lasse, 21: Sain vapautuksen vuonna 2009. Sanoin kutsunnoissa lääkärille, etten kykene armeijaan, koska käytän niin paljon päihteitä; alkoholia ja kannabista. Lääkäri vain kysyi, haluanko vapautuksen. Siihen meni pari minuuttia, enkä tarvinnut mitään muita papereita kuin yhden lääkärin vapautuspäätöksen. Tiedän lisäkseni ainakin viisi ihmistä, jotka ovat saaneet vapautuksen valehtelemalla, mutta en tiedä yhtäkään, joka olisi epäonnistunut. En pidä oikeutettuna sitä, että miehet joutuvat ilmaisiin töihin valtiolle. Suurimmat syyt päätökseeni ovat kuitenkin henkilökohtaisia: en halunnut käyttää aikaani armeijaan tai sivariin, vaan halusin keskittyä opiskeluun ja muihin asioihin. En usko, että olisin tässä kohtaa elämässäni, jos olisin suorittanut palveluksen. Käytin säästämäni vuoden opiskeluun, ja sen kokemuksen avulla minulla on nyt korkeakoulupaikka.
Vapautuksen saamisen helppous todistaa, että armeija ei tarvitse koko ikäluokkaa. Jos ihmiset pystyvät tekemään tällaista, järjestelmä ei toimi. Kutsunnoissa täytettävässä lomakkeessa kysytään, kuinka monena päivänä olet ollut krapulassa viimeisen 365 päivän aikana. Kaverini oli vastannut siihen, että 365. Ei sitä kyseenalaistettu millään tavalla, ja hän sai vapautuksen. Armeija ei suhtaudu tähän asiaan periaatteellisesti, niin kuin monet olettavat. Eivät ne pakota, jos ei ole motivaatiota. Luulen, että tulevaisuudessa menemme Ruotsin suuntaan ja että yleinen asevelvollisuus lopetetaan.
Haastateltavan nimi on muutettu. Tuuli Oikarinen
ajassa kartalla luotain näkymä media ideat elämykset huvit 15
Vastavalmistunut ei pääse uuteen työkokeiluun Työllistyminen Vastavalmistuneiden korkeakoulutettujen suosima
työelämävalmennus poistuu ensi vuonna. Tilalle tulee työkokeilu. Sitä ei ole tarkoitettu juuri tutkinnon suorittaneille työttömille.
Työttömien työllistämispalvelut
uudistuvat ensi vuoden alussa. Uudistuksen tarkoitus on selkeyttää sekavaa järjestelmää. Nykyiset palvelut korvaa työkokeilu, joka on suunnattu esimerkiksi pitkään poissa työmarkkinoilta olleille sekä alanvaihtajille ja nuorille, jolla ei ole ammattikoulutusta. Juuri koulutuksesta valmistuneet työttömät eivät pääse työkokeiluun. – Työkokeilua ei ole tarkoitus käyttää työkokemuksen hankkimiseen, kertoo ylitarkastaja Tiina Korhonen työ- ja elinkeinoministeriöstä. Vastavalmistuneille työttömille tarjotaan työ- ja elinkeinotoimistosta uudistuksen jälkeen työnhakuvalmennusta, tehostettua työnvälitystä ja palkkatuettua työtä. Nykyistä työelämävalmennusta
on syytetty koulutetun työvoiman hyväksikäytöstä: valmistuneet tekevät koulutustaan vastaavaa työtä työttömyyskorvauksella. Toisaalta valmennus on ollut vastavalmistuneille hyödyllinen keino kartuttaa työkokemusta.
– Osa valmistuneista on kokenut työelämävalmennuksen pakolliseksi välivaiheeksi ennen työllistymistä. Yksi tavoitteemme on poistaa tuo välivaihe ja saada koulutetut nuoret suoraan palkkatyöhön esimerkiksi palkkatuen avulla, Korhonen sanoo. Tamperelainen Heikki Pölönen opiskelee visuaalista journalismia ja valmistuu tammikuussa yhteiskuntatieteiden maisteriksi. Hän on lähdössä helmikuussa Kirkon Ulkomaan avun kautta vapaaehtoiseksi ihmisoikeustarkkailijaksi Palestiinaan. Työstä ei makseta palkkaa, ja työelämävalmennus olisi voinut olla yksi keino sen rahoittamiseen. – Toki työelämävalmennus ongelmallinen, jos työnantajat käyttävät sitä hyväksi eivätkä siksi palkkaa varsinaisia työntekijöitä. On kuitenkin paljon aloja, joilla tarvitaan useita palkattomia harjoittelujaksoja ennen kuin on niin paljon työkokemusta, että pääsee oikeaan työhön, Pölönen sanoo.
Tammikuussa valmistuvan Heikki Pölösen mielestä pitkä tyhjä jakso CV:ssä näyttää pahalta. – Kärsivätkö työelämävalmennuksen poistumisesta vastavalmistuneet, jotka ovat motivoituneita pääsemään työelämään kiinni?
Milla Ikonen
Mikä?
Työkokeilu ○○Työelämävalmennus, työharjoittelu ja työkokeilu yhdistyvät ensi vuoden alussa yhdeksi työkokeiluksi. ○○Työkokeiluun osallistuva saa työttömyysetuutta ja osallistumispäiviltä kulukorvausta. ○○Lakiesitys on parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä.
Valmennettava sai työpaikan kuukaudessa Mikaela Kurppa, valtiotieteen maisteri: – Aloitin työelämävalmennuksen Maahanmuuttovirastossa syyskuun alussa. Yksi syy hakeutua Maahanmuuttovirastoon oli, että tiesin sen palkanneen usein valmennettaviaan varsinaiseen työsuhteeseen. Valmennus täytti odotukseni, sillä reilun kuukauden kuluttua minulle tarjottiin apulaistarkastajan vuorotteluvapaan sijaisuutta. Mielestäni valmennus on onnistunut, jos se johtaa työllistymiseen tavalla tai toisella. Pelkästään työkokemuksen hankkimiskeinona se on aika epätyydyttävä, sillä valmennus varsin pientä taloudellista tukea vastaan ei ole koulutetulle ihmiselle paras mahdollinen vaihtoehto. Jotkin tahot vaikuttavat käyttävän valmennettavia varsinaisen työvoiman korvikkeena. Se on luonnollisesti järjestelmän väärinkäyttöä. Jos työllistyminen valmistumisen jälkeen ei tunnu heti onnistuvan, valmennus on parempi vaihtoehto kuin kotiin jääminen. Milla Ikonen
Annamari Tolonen
16 ajassa kartalla luotain näkymä media ideat elämykset huvit
Annamari tolonen
Lumenrakastajien laumaelämää REKIKOIRAT Valjakkoharrastaja elää koirien ehdoilla.
Koiria piti alun perin tulla vain yksi. Sisäkoiraksi. Siinä oli vain yksi ongelma: Zinnia oli husky. Ensin se söi kännykän ja repi lopulta sohvan. Silloin koira päätettiin siirtää ulkotarhaan. – Sääliksihän sitä kävi ja päätimme hankkia toisen koiran sen kaveriksi. Kaksi pentua sieltä lopulta mukaan tarttui. Kolmen koiran kanssa pystyikin jo vetämään rekeä ja siitä se harrastus sitten lähti, Lotta Eteläniemi kertoo. Nyt hämeenkyröläiset Lotta Eteläniemi ja Teemu Välimäki asuvat nelipäisen huskylauman kanssa. Koirat ovat innoissaan lumen tulosta, ja kun reki otetaan ensimmäistä kertaa esille, alkaa tarhassa melkoinen temmellys. Innokkaita koiria ei hevillä saa valjaisiin. Lumi pölisee jo ennen rekireissua, kun muita villimmät Grace ja Arro yllyttävät
lauman painiotteluun. Kun koirat on lopulta valjastettu, ei edes routamaahan pureutuva jarru riitä pitelemään rekeä paikallaan. Lotta singahtaa koirien vetämänä matkaan. Valjakossa jokaisella koiralla on oma tehtävänsä. Huru on valjakon johtaja ja lauman ehdoton alfauros. Sitä on yritetty kokeeksi siirtää valjakon takaosaan, mutta se on johtanut laumaa myös sieltä käsin. – Ei siitä reissusta tahdo tulla mitään kun koko lauma vilkuilee taaksepäin ohjeiden toivossa, Eteläniemi naurahtaa. Lauman uusin tulokas, Grace, on joukon viestijä. Sen tehtävä on ilmoittaa ääntelemällä muille ajajan liikkeistä.
Innostus koiriin ei ole hiipumassa. Hurulla teetettiin syksyllä pentuja ja niistä yksi liittyy pian laumaan. Pariskunta suunnittelee myös oman kennelin perustamista. – Kyllähän sitä joutuu oman elämänsä suunnittelemaan aikalailla koirien ehdoilla, mutta silti. Miksi juoda alkoholia, kun tästä tulee niin paljon parempi olo. – On uskomaton tunne olla yksin valjakkoajelulla kuunvalossa. On ihan hiljaista ja kuulet vain tassunäänet lumella. Ei sen parempaa voi olla. Sanna Simpanen
Lue lisää verkosta: http://utain.uta.fi/teemat
Mutatreeniä mönkijällä Mutaisilla keleillä reki ei kulje, mutta koirat voi valjastaa myös mönkijän eteen. Kesällä koirille tulee liian kuuma, mutta lämpötilan laskiessa kymmenen asteen alapuolella treenit voivat alkaa. Lumettomina talvina valjakkoharrastus ei ole ongelmatonta. Mönkijätreenejä haittaavat turhanpäiväinen byrokratia ja kateelliset naapurit. Rekisteröimätöntä mönkijää saa käyttää vain metsäpoluilla. Yleisille teille ei sovi tulla vaikka mönkijä kulkisi hevosvoimien sijaan koiravoimalla. Yksityisillä mailla saa ajella, mutta maanomistajat eivät mönkijöistä välttämättä ilahdu. – Meille on sanottu, että on vaikea pitää lukua onko liikenteessä koiraharrastaja vai nuorisojoukko metsäteitä pilalle kuopimassa. Tuntuu kyllä että ihmiset eivät vain halua, että heidän maistaan hyödytään. Onneksi reen kanssa saa liikkua missä vaan, se kuuluu jokamiehen oikeuksiin, Välimäki sanoo. Sanna Simpanen
ajassa kartalla luotain näkymä media ideat elämykset huvit 17
Annamari Tolonen
Näin koin
Annika Nuotto
annika.nuotto@uta.fi
Taiteen ei tarvitse aiheuttaa yökötysrefleksiä ollakseen vaikuttavaa.
Ulkona miehet pelaavat aina kierroksen tikkiä. Häviäjä maksaa seuraavat kahvit ja kastettavat koko porukalle.
Hävinnyt jätkä tarjoaa kahvit Vapaa-aika ”Tämä on rakas harrastus ja toinen koti, vähän niin kuin
vanhanajan herrasmiesklubi.” Kymmenkunta miestä kokoontuu Tammelan torikahvilaan joka arkiaamu. Suurin osa heistä on eläkkeellä, mutta mukana on myös muutama, jotka kiirehtivät töihin muutaman kahvikupillisen jälkeen. Kiireettömät jatkavat kahvittelua ja kortinpeluuta usean tunnin ajan. Miehet puhuvat hevosista, autoista ja naisista. Tänään kadun varteen parkkeeratusta museoautosta riittää turistavaa yli puoleksi tunniksi. Etupäässä he muistelevat menneitä. Keskustelussa siirrytään sujuvasti vanhoista autoista entisiin tyttöystäviin. – Kaikista nuoruusjutuista ei kotona omalle rouvalle tohdi kertoa, jos aikoo jat-
kossakin päästä poikien kanssa pelaamaan, kertoo eläkkeellä oleva Joonas Virtanen. Ohikulkijat ovat kiinnostuneita miesten jokapäiväisestä kortinpeluusta, ja kesällä ihmettelijöitä riittää. Toisinaan ulkomaiset turistit pysähtyvät kyselemään ja valokuvaamaan miesten touhuja. Jorma Salmi kertoo, että kerran Aamulehden yleisöosastolle ilmestyi närkästynyt mielipidekirjoitus. Eläkeläisherrojen seisoskelu ja pieni kiroilu oli häirinnyt jotakuta aamukahvittelijaa. Talvisin miehet joutuvat tuijottelemaan tyhjää toria. Miesten mukaan kaikki ha-
lukkaat ovat tervetulleita porukkaan. Pelin säännöt opetetaan kyllä, mutta pienestä herjanheitosta ei saa pelästyä. Järjestettyä toimintaa eläkeläisille miehet eivät kaipaa. – Hienosti olemme pärjänneet omalla järjestelyllä ja miehityksellä, Virtanen sanoo. Kahvilassa he aikovat istua niin kauan, kun kunto sallii ja rahat riittävät torin laidan parkkimaksuihin. Onneksi kahvit saa ilmaiseksi, jos pelaa korttinsa taitavasti. Maiju Mäkipörhölä
Muistilista 8.–14.12.2012: Joulumyyjäisiä joka sortille
8.
9.
Bazar Navideño
Lauantai
Sunnuntai
Maiju Mäkipörhölä
10. 11. 12. 13. 14. Maanantai
Tiistai
Keskiviikko
Torstai
Perjantai
Jouluinen designtori
Telakan joulubasaari
Keskustorin joulutori
Ammattiopiston jouluhulinat
Pii Poon joulupaja
Marttojen Naisten messut
Suomalaiseen jouluun kyllästyneelle
Trendikkäälle kaupunkilaiselle
Ekohenkiselle hippeilijälle
Rauhaa rakastavalle
Nuorelle opiskelijalle
Perheen pikkutontulle
Perinteitä kunnioittavalle
Latinalaisamerikkalainen ystävyysseura myy kuumia tuotteita pukinkonttiin. Bienvenidos!
Yli 60 suomalaista designyritystä. Kuinka monta muotibloggaajaa bongaat tungoksessa?
Downshiftaajan luvallinen tavarataivas. Jouluajan hössötykseen päähierontaa, teetä ja sympatiaa.
Torilla ei ole ohjelmaa. Maistele saksalaisia makkaroita ja nauti tunnelmasta, rauhassa.
Nuoret myyvät omien yritystensä nuorisotuotteita toisille nuorille.
Aikuisten shoppaillessa lapset voivat taiteilla kulttuurikeskuksen joulupajassa koristeet ja kortit paketteihin.
Varma paikka löytää villasukat, olkipukki ja pannulappu. Jouluruoat kaikilla kaloreilla. Myös miehet tervetulleita!
klo 13–17
klo 11–18
klo 12–20
klo 10–19
klo 10–18
klo 11–19
klo 11–18
Suvantokatu 13, 2. krs
Tullikamarin aukio 2
Tullikamarin aukio 3
Keskustori
Sammonkatu 45
IdeaPark, Lempäälä
Hämeenpuisto 14
Olen matkalla hylättyyn lelutehtaaseen Tallinnassa. Seurueemme opas lupailee, että tehtaalla on musiikkiesitys, josta nautimme takuuvarmasti. Perille saavuttuamme saamme kokea kaikkea muuta kuin nautinnollisia sävelmiä. Näemme alastomuutta, lävistämistä ja tavaroiden tunkemista paikkoihin, joihin niitä ei kuulu tunkea. Tehtaassa on huone, jonka keskellä on lava. Keski-iän ohittanut nainen leikkelee lavalla palasia irti silkkimekostaan, ja lävistää paljastuneen ihonsa neulalla. Neulassa roikkuu joko karkkipaperi tai etiketti. Nainen läpsii itseään tunnottomaksi kenkälusikalla. Kun lävistysleikki loppuu, hän riisuutuu ilkosilleen. Se ei yllätä minua lainkaan, sillä suurissa taide-esityksissä alastomuus tuntuu olevan yleinen normi. Eikä siinä vielä kaikki. Seuraavaksi nainen tunkee palavan kynttilän peräsuoleensa. Ruskea reikä korvaa sammuttimen roolin. Tässä vaiheessa kerään happea kyykyssä. Hämmentyneet mieskatsojat naureskelevat hermostuneesti. Yksi jos toinen pakenee paikalta. Spektaakkeli huipentuu naisen puhaltaessa pyöräpumpulla ilmaa synnytinelimeensä. Hetkinen. Mistä lähtien on ollut okei työntää palava kynttilä peräsuoleen? Luin kerran haastattelun koreografista, joka puolusteli esityksensä alastomuutta. Hänen mukaansa se on luonnollista, sillä me myös synnymme tähän maailmaan alasti. Me myös ulostamme, ja se on luonnollista. Ei siitä silti tarvitse tehdä taidetta. Vaikka eräs virolainen taiteilija kyllä kerran purkitti kahden viikon kakkansa, ja kokosi niistä näyttelyn. Kun kaikki on nähty, on ylitettävä rajoja. Raja ylitetään rajusti siinä vaiheessa, kun taiteilija saavuttaa suuren huomion omaa terveyttään riskeeraamalla. Alastomuus ei tee taiteesta yhtään merkityksellisempää. Alastomuutta ei pidä ottaa mukaan kehiin silloin, kun keinot lahjakkuuden todisteluun loppuvat. Palava kynttilä perseessä ei ole taidetta. Se on pelkästään vaarallista. Vilpitön ja sydämellä tehty teos voittaa irvokkuuden kevyesti. Onko taide täydellistä vain silloin, kun se ylittää sietämisen rajoja? Saavuttaako taide huippunsa vasta silloin, kun katsojaa oksettaa vielä kuukautta myöhemmin esityksen jälkeen? Taide on taidetta silloin, kun se jää mieleen. Kiitos Tallinnan taiteilija, jäit mieleeni. Vähempikin olisi riittänyt.
Syksyll채 2012 Utain julkaisee takakannessaan kuvajournalismin toisen vuosikurssin opiskelijoiden julisteita.
kuva: Pekka Selonen
T채h채n piti tulla juliste, mutta................. Laitoimme sitten ihanan heppakuvan. Perusteltu journalistinen ratkaisu. Vai.