3/2017
ajassa 2
kartalla 6
luotain 8
näkymä 10
media 14
Kontrolli katsojille Televisio tekee stand upista turvallista. Juho Kankaanpää s. 15
Älä pure minua Hallitus haaveilee haukkaavansa palan lemmikkien kunnallisesta päivystyksestä. s. 3
Tampereen valtuusto vihertää Kaupunginvaltuuston paikat jakautuvat yhä tasaisemmin. s. 6
Rinteiden tulevaisuus uhattuna
Laskettelukeskukset menettävät kaupungin tuen toukokuussa. s. 10
2 ajassa kartalla luotain näkymä media
23.2.2017 ⋆ ⋆PÄÄKIRJOITUS
Moreenimedia m o r e e n i m e d i a . u ta . f i
utain.uta.fi @utainlehti @utainlehti Facebook “f ” Logo
CMYK / .ai
Facebook “f ” Logo
CMYK / .ai
Utain Utain
@radiomoreeni @radiomoreeni Facebook “f ” Logo
CMYK / .ai
Facebook “f ” Logo
CMYK / .ai
Radio Moreeni soundcloud.com/radio_moreeni
yliopistotv.uta.fi UniversityOfTampere
katse.uta.fi Facebook “f ” Logo
CMYK / .ai
Facebook “f ” Logo
CMYK / .ai
Katse
Tampereen yliopiston toimittajakoulutuksen viikkolehti ISSN 1459-6741 (painettu) ISSN 1459-675X (verkkolehti) Ilmestyy kerran viikossa torstaisin. Yhteystiedot: Utain, 33014 Tampereen yliopisto 050 318 5924 utain@uta.fi Julkaisija: Viestinnän, median ja teatterin yksikkö, Tampereen yliopisto Painopaikka: Lehtisepät Oy Päätoimittaja: Ari Heinonen Ohjaavat opettajat: Anu Kuusisto (toimituspäällikkö, feature) Kari Koljonen (toimituspäällikkö, uutiset) Elias Lahtinen (ulkoasupäällikkö, feature) Kaija Toivonen (ulkoasupäällikkö, uutiset) Toimitussihteerit: Stina Kivinen, Sara Salmi Uutistuottaja: Milla Kukkonen AD:t: Taru Hokkanen Milla Talassalo Taittajat: Silja Annila, Nora Hurd, Jemina Michelsson, Irene Stachon, Elina Venttola Toimittajat: Larissa Bister, Johannes Blom, Markku Haavisto, Henriikka Hiilloskorpi, Anni Huttunen, Merja Häikiö, Teresia Jokinen, Petri Jääskeläinen, Juho Kankaanpää, Emmi Kantola, Ellanoora Kauppila, Alina Koskela, Oona Kujala, Elena Kurki, Lisa Kärnä, Ira Mellberg, Emilia Naski, Emma Nikander, Anniina Rimpiläinen, Aliisa Ristmeri, Lari Seppinen, Kirsi Teiskonlahti, Elina Ukkonen, Julia Ylä-Outinen Valokuvaajat: Tiina Hautamäki, Mirella Penttilä Kuvankäsittelijä: Uwa Iduozee
Katso kaikki tekijät verkosta: http://utain.uta.fi/toimitus
TAMPEREEN KAUPUNGISTA on yllättävän hankala saada tietoa muilla kielillä kuin englanniksi ja suomeksi. Tampereen nettisivuilla on tärkeää tietoa kaupungin ylläpitämistä palveluista, kuten päivähoidosta ja terveydenhuollosta. Sivuilla kielivalikkoa voi vaihtaa ainoastaan suomesta englanniksi. Tampereen julkaiseman tilaston mukaan vuonna 2014 kaupungissa asui yhteensä 14 622 vieraskielistä henkilöä, mikä on 6,6 prosenttia väestöstä. Määrä on yli kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Vieraskielisiksi määritellään henkilöt, jotka puhuvat äidinkielenään jotakin muuta kuin suomen, ruotsin tai saamen kieltä. Tilaston mukaan puhutuimmat vieraat kielet olivat venäjä, arabia, persia, viro ja englanti.
tietoa netin kautta. Tiedot kasvokkaisesta tulkkipalvelusta ja infopankki-sivustosta ovat kaupungin internetsivuilla ainoastaan englanniksi. Kaupungin tarjoamista palveluista on siis tällä hetkellä vaikeaa saada tietoa vierailla kielillä. Tulkkipalveluiden saavutettavuus parantuisi huomattavasti, jos sitä mainostettaisiin näillä 15 eri kielellä myös kaupungin nettisivuilla.
LYHYEN TIETOPAKETIN koostaminen usealla eri kielellä auttaisi maahanmuuttajia saamaan käytännön tietoa kaupungin palveluista. Omalla kielellä saadulla tiedolla on myös symbolista merkitystä. Äidinkielellä annettu palvelu saa tuntemaan olon tervetulleeksi ja arvostetuksi. Tampereen kaupunki tuskin haluaa sulkea maahanmuuttajia ulos heti etusivullaan. Merja Häikiö
MIRELLA PENTTILÄ
radio.uta.fi
Tampereen sivut kaipaavat lisää kieliä
KAUPUNGIN NETTISIVUILTA selviää, että Tampere tarjoaa maahanmuuttajille suunnattuja tulkkipalveluja englannin ja suomen lisäksi yhteensä 15 eri kielellä. Kasvokkaista tulkkipalvelua on saatavilla viikottain aina pari tuntia kerrallaan. Englanninkielisiltä sivuilta selviää myös, että kaupunki on mukana infopankki.fi -sivustolla. Palvelun kautta on mahdollista saada tietoa Tampereesta myös venäjän ja viron kielellä. Tämähän vaikuttaa jo hyvältä. Ainoa ongelma on se, että jos et hallitse englantia, sinun on vaikea saada näistä asioista
⋆ ⋆UUTISANALYYSI
Sitoutumattomuus, nuorten salainen ase KUNTAVAALIEN alla kuhina muurahaispesässä alkaa. Suurin huolenaihe on se, ettei nuoria tunnu politiikka pahemmin kiinnostavan. Valtuustoihin pitäisi saada muitakin kuin harmaapäisiä miehiä, mutta esimerkiksi viime kuntavaaleissa ehdokkaiden keski-ikä oli 48 vuotta. Yhteiskunnalliset kysymykset kiinnostavat kyllä muitakin kuin keski-ikäisiä. Nuorilla on usein selkeät mielipiteet varsinkin oman elämän teemoja koskevista asioista.
”
Nykyajan nuoret eivät ole välinpitämätön massa, vaikka monet eivät uskallakaan puoluepolitiikkaan sitoutua.
Esimerkiksi opintotukileikkauksia vastaan järjestettiin paljon mielenosoituksia. Kyse ei ole siitä, että nuoret eivät kiinnostuisi yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta. Oma mielipide kuitenkin ilmaistaan helpommin Facebook-tykkäyksillä kuin vaaliuurnilla. PUOLUEPOLITIIKKA ja äänestäminen
saattavat tuntua hitailta ja tehottomilta
tavoilta vaikuttaa yhteiskunnan ongelmiin. Onhan politiikka jatkuvaa neuvottelua, ja päätökset syntyvät hitaasti. Siksi moni nuori karttaa kuntavaaliehdokkaaksi asettumista. Lyhyemmät projektit, joissa konkreettiset vaikutukset näkee heti, tuntuvat houkuttelevimmilta. Poliittisen puolueen nuorisojärjestöön liittyminen saattaa epäilyttää, sillä puolueisiin liitetään vahvojakin stereotypioita. Tämän takia mikään puolue ei välttämättä tunnu itselle sopivalta porukalta. Moni ei myöskään halua tulla leimatuksi tietyn ideologian kannattajaksi. LEIMAUTUMISEN pelosta huolimatta jokaisen puolueen ehdokasgalleriasta hymyilee moni rypytön kasvo. Nuorten ehdokkaiden saaminen ei sinänsä ole vaikeaa. Myös puolueiden nuorisojärjestöillä on jäseniä. Opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan poliittisissa nuoriso- ja opiskelijajärjestöissä oli vuonna 2012 yli 41 000 jäsentä. Demarinuorten puheenjohtajan Mikkel Näkkäläjärven mukaan nuorten ehdokkaiden saaminen on hankalampaa esimerkiksi Hämeenlinnassa kuin Tampereella. Pienemmällä paikkakunnalla asuvat nuoret eivät välttämättä halua jäädä kotikuntaansa asumaan loppuiäkseen. Neljäksi vuodeksi valtuustoon sitoutuminen voi tuntua lopulliselta. Ehdokkaana oleminen on kokopäivätyötä, mikäli mielii valituksi. Monet olivat ehdokkaina jo kevään 2015 eduskuntavaaleissa, mutta ensikertalaiset pääsevät harvoin suoraan eduskuntaan. Kaikki eivät jaksa panostaa uuteen kampanjaan näin pian uudestaan. Näkkäläjärven mukaan nope-
asti toistuvat vaalit saattavat turruttaa osan sellaisista, jotka olisivat yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta kiinnostuneita. NYKYAJAN NUORET eivät ole välinpitämätön massa, vaikka monet eivät uskallakaan puoluepolitiikkaan sitoutua. Sitoutumattomuutta ei tulisi nähdä pelkästään huonossa valossa. Suomen Kristillisdemokraattisten nuorten varapuheenjohtajan Nelli-Maria Sarasmaan mukaan nuoret ovat usein ennakkoluulottomia ja ottavat poliittisesta nuorisojärjestöstä tulleen kouluvierailijan vastaan avoimin mielin. Politiikasta kiinnostumattoman nuoren silmissä kaikki poliitikot saattavat näyttäytyä samanlaisina puolueesta riippumatta. Tällöin perinteisiä puolueiden välisiä vastakkainasetteluja ei ole. Ehkäpä tässä piilee sitoutumattomien nuorten salainen ase puoluepolitiikkaan jämähtäneitä keski-ikäisiä vastaan.
Larissa Bister
bister.l.larissa@student.uta.fi
ajassa kartalla luotain näkymä media 3
Päivystyssäästöt kurittavat eniten eläimiä TIINA HAUTAMÄKI
LEMMIKIT Jos
hallituksen esitys toteutuu, lemmikkieläinten päivystys voi karata satojen kilometrien päähän. Suunnitellut säästötkään eivät vaikuta todennäköisiltä. HALLITUKSEN ESITYS lemmikkieläinten päivystyksen siirtämisestä kunnalliselta yksityisille palveluntarjoajille huolestuttaa monia. – Jos lemmikkieläinpäivystys yksityistettäisiin kaikkialla Suomessa, se olisi vähintään eläinsuojeluongelma. Valvontaankin tarvittaisiin lisää resursseja. Tilannetta olisi tosin turha paikata valvonnalla enää siinä vaiheessa, kun eläimet jo kärsivät, toteaa Suomen Eläinlääkäriliiton puheenjohtaja Päivi Lahti. Käytännössä uudistus tarkoittaisi, että tuotantoeläinten päivystys jäisi kunnaneläinlääkärin vastuulle. Pieneläinpäivystys siirrettäisiin kokonaan yksityisille palveluntarjoajille, kuten yksityisille eläinlääkäreille ja eläinlääkäriketjuille. Myös Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Jarkko Niemi on huolissaan muutoksen vaikutuksista eläinten hyvinvointiin. – Jos hinnat nousevat eikä lemmikinomistajilla ole mahdollisuutta viedä eläimiä yhtä herkästi hoitoon, on mahdollista, että tästä seuraa eläinsuojelullisia ongelmia, hän sanoo. YKSITYISTÄMINEN säästäisi hallituksen mukaan 1–10 miljoonaa euroa kunnille. Luonnonvarakeskus julkaisi tammikuun lopussa eläinlääkäripalveluiden saatavuutta ja kustannuksia arvioivan raportin. Vuonna 2015 eläinlääkäripalveluiden tuottaminen kustansi 9,90 euroa yhtä asukasta kohden raporttiin osallistuneilla ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueilla. Päivystyksen osuus oli alle euron. – Säästö ei missään nimessä ole kymmentä miljoonaa euroa. Eikä se välttämättä ole edes sitä viittä miljoonaa, toteaa Lahti. Tällä hetkellä kunnan tehtävänä on järjestää kiireellistä eläinlääkäriapua alueellaan olevia kotieläimiä varten kaikkina vuorokaudenaikoina. Päivystyspalvelu virka-ajan ulkopuolella on järjestettävä yhdessä muiden kuntien kanssa. – Yksityisten tarjoamaa pieneläinpäivystystä tehdään jo sellaisilla alueilla, joilla se on mahdollista. Tilannetta ei tarvitse erikseen jouduttaa lainsäädännöllä. Vaikka uudistuksella olisi mahdollista saada säästöjä, siirtyisivät ongelmat muualle. Todennäköisesti kulut tulisivat sitten eläinsuojeluvalvonnan puolelle, kertoo Päivi Lahti. 38 prosenttia ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueista hankkii jo eläinlääkäripalveluita yksityiseltä puolelta. – Tällä hetkellä osa kunnista ostaa pieneläinpäivystyksen yksityisiltä palveluntarjoajilta. Kannattavaa toimintaa tämä ei ole kuin korkeintaan suurissa kaupungeissa. Harvaan asutussa Suomessa ei uudistuksen
Kangasalan kunnaneläinlääkäri Ari Sainio tutkii klinikalle tuotua Muru-koiraa.
MIKÄ?
Pieneläinpäivystys myllerryksessä ○○Nyt eläinlääkäripalveluiden järjestäminen maksaa Suomen kunnille 43–57 miljoona euroa vuodessa. ○○Vuoden 2016 kehysriihessä hallitus esitti, että kunnallinen eläinlääkäripäivystys yksityistettäisiin. ○○Yksityistämisellä haetaan 1–10 miljoonan euron säästöjä.
jälkeen todennäköisesti olisi enää lemmikkieläinpäivystystä, kertoo Lahti. YKSITYISET ELÄINKLINIKAT suhtautuvat mahdolliseen muutokseen ristiriitaisesti. Klinikat vierastavat erityisesti päivystyksen lisäämistä. Luonnonvarakeskuksen raportista selviää, että 27–40 prosenttia yksityisistä toimijoista olisi kuitenkin valmiita lisäämään eläinlääkäripalveluiden muuta tarjontaa, jos kunnat vähentäisivät niiden tuottamista. Tämänhetkinen tilanne on joidenkin mielestä epäreilu.
– Osa kokee, että kunnalliset eläinlääkäripalvelut haittaavat kilpailua. Kun kunnat tuottavat palveluita, tietyt osat kustannuksista ovat kuntien kattamia. Jos kaikkia palveluntuottajan kustannuksia ei tarvitse veloittaa asiakkaalta, niin totta kai palvelua voi silloin tarjota edullisemmin, kertoo Niemi. Lisa Kärnä
Kuinka päivystysuudistus muuttaisi kunnaneläinlääkärin arkea? Lue lisää utain.uta.fi/uutiset
4 ajassa kartalla luotain näkymä media
RENJA NURMI JA OLLI PIETILÄINEN
Halvin linja:
25 91
Matkustajien määrä: 114 938 kpl
92
Kustannukset: 0,77 €/matkustaja
Kalleimmat linjat:
91 ja 92*
Matkustajien määrä: 1 757 kpl Kustannukset: 13,91 €/matkustaja
25
*Linjojen 91 ja 92 kustannukset on tilastoitu yhdessä.
Tampere
Tampereen halvin linja on 25. Kalleimmat ovat puolestaan 91 ja 92. (Lähde: Tampereen kaupunki/Joukkoliikenne)
Nysse nielee menoveden lisäksi verovaroja LIIKENNE Tampereella kalleimmat linjat ovat koulukyytejä, jotka voitaisiin järjestää myös
pienemmillä autoilla. Kaupunki maksaa kalleimmilla reiteillä matkustajasta lähes 14 euroa. TORSTAIAAMUNA kello 7.42 bussiin numero 91 nousee kuusi asiakasta Sorilasta. Linjuri kääntyy päätieltä pikkutielle. Tien varrella on muutamia taloja siellä täällä ja ympärillä on metsää. Kuudesta asiakkaasta viisi on menossa Diabeteskeskukselle. Heistä yksi on Enna Bierganns, joka on töissä Diabeteskeskuksella. Häntä ei hirvitä linjan kustannukset. – En ihmettele, että hinta on kallis. Ei tule millään lailla syyllinen olo. Vastaavasti siellä, missä on paljon ihmisiä, yksi matkustaja maksaa vähän kaupungille. Bussi 91 kulkee Sorilasta Aitoniemeen noin kerran tunnissa. Linja kuljettaa lähinnä koululaisia, mutta Tampereen kaupungin suunnittelupäällikön Juha-Pekka Häyrysen mukaan on tärkeää palvella kaikkia kuntalaisia. Siksi vuoroja ajetaan myös viikonloppuisin harvakseltaan. Talvella on normaalia enemmän matkustajia. Linjojen 91 ja 92 hankintamenot olivat marraskuun tilastojen mukaan 24 448 euroa. Hankintamenoihin sisältyy joukkoliikennepalvelun kulut. Joukkoliikennepalveluihin kuuluvat muun muassa kuskin palkka, polttoaineet, huollot, bussivarikon kulut ja rahastuslaitteen toiminnan varmistaminen. Linjojen 91 ja 92 lipputulot olivat noin 3000 euroa kuukaudessa. Linjan tukitarve oli 21 398 euroa. Linjojen menot ja tulot lasketaan yhteen, koska linja-autot ajavat molempia vuoroja sekaisin. VALTIO MAKSAA suurille kaupungeil-
Tampereen bussien ääripäät Linja
3
426 763
1 8 17 29 Tässä välissä on 21 linjaa.
24 31 34 137 91/92
1 757 100
200
300
400
tuhatta matkustajaa
RENJA NURMI JA OLLI PIETILÄINEN
le joukkoliikennetukea, mutta kaupungit maksavat suurimman osan kustannuksista. Yhden asiakkaan nousu bussin kyytiin maksaa keskimäärin 1,79 euroa. Vaikka kustannukset ovat suuria kunnalle, ne eivät ole korkeita asukkaille. – Tällä kohtuullisen edullisella 50 euron kuukausihinnalla saa kahden maksuvyöhykkeen alueella vapaat matkustusoikeudet. Sillä rahalla ei saa edes yhtä tankillista bensaa, sanoo Häyrynen. Matkan taittuessa koululaisia tulee koko ajan kyytiin matkan varrelta. Varsinaisia py-
säkkejä on muutama. Kyytiin voi poikkeuksellisesti nousta mistä kohtaa tahansa kättä heilauttamalla. Bussi saapuu päätepysäkille Aitoniemeen. Kyytiin nousee lisää koululaisia ja keskustaan töihin matkustava Toni Tupiainen. Hänen mielestään kuukausilipun hinta on kohtuullinen, eikä se ole liian kallis kaupungillekaan. – Riippuu mihin sitä verrataan, vuorokausi vankilassa maksaa yli 100 euroa yhteiskunnalle. BUSSI JATKAA matkaa päätepysäkiltä takaisin Sorilaan. Linja-auto ohittaa hirsitaloja ja aittarakennuksia. Rauhalliset maisemat vilisevät ohi. Parhaimmillaan kyydissä on 14 asiakasta. Tyhjiä paikkoja on paljon, sillä normaalisti busseihin mahtuu noin 50 ihmistä. Pian nysse kaartaa Sorilan koulun pihalle. Vaikka koululaislinjat ovat kalliita, niitä on järjestettävä. Tampereen kouluverkkopäätökset vaikuttavat myös kuljetusten suunnitteluun. – Reitit eivät juurikaan palvele muita, jos koululaisia halutaan palvella hyvin. Tällöin lipputulot jäävät alhaisiksi, sanoo Häyrynen. Hän myöntää, ettei kuljetusten toteutus busseilla ole välttämättä tehokkain ratkaisu. Sopimus linjoista 91 ja 92 on voimassa kesään 2019 asti. Myös viikonloppuvuorot ajetaan, jos suurta säästötarvetta ei synny. Häyrysen mukaan voisi olla mahdollista korvata viikonloppuvuorojen bussit esimerkiksi
takseilla tai pikkubusseilla. Tällöin kustannustaso pysyisi samana, mutta palvelu olisi aiempaa parempaa ja tehokkaampaa. ENITEN LIPPUTULOJA tulee keskustan läpi kulkevista linjoista. Reitit, jotka ovat suoralinjaisia ja joiden varrella on asukkaita, työpaikkoja ja erilaisia palveluja, toimivat hyvin. Tärkeää on myös, että linja on tehokkaasti suunniteltu eivätkä bussit seiso päätepysäkeillä pitkään. Paremmin tuottavat linjat ovat usein kilpailutettuja, jolloin kokonaisuuden hinta on saatu edulliseksi. Vuorojen pitää olla myös sovitettu matkustajamääriin. Taina Hietaharju käy töissä Diabeteskeskuksella. Hän on pääosin tyytyväinen 91 bussireittiin, vaikka helpompaa olisi kulkea ilman vaihtoja. Aikaisemmin keskustasta pääsi yhdellä bussilla Diabeteskeskukseen asti. Nyt hän käyttää kolmea linja-autoa päästäkseen töihin. – Käytän mukavuussyistä omaa autoa työmatkaan kerran viikossa. Kello 8.24 nysse saapuu takaisin Sorilaan. Jäljellä olevat neljä matkustajaa jatkavat matkaa keskustaan bussilla numero 90, joka odotti Aitoniemestä tulleita matkustajia. Ellanoora Kauppila ja Elena Kurki
Miten Tampereen paikallisliikenne vertautuu muiden kaupunkien liikenteeseen? Miksi ilmainen joukkoliikenne on järkevää? Lue lisää utain.uta.fi
ajassa kartalla luotain näkymä media 5
Ylöjärvi hiihtää hankalasta talvesta huolimatta
Pysäköintivapaus päättyy keväällä Kalevassa
HIIHTO Kaupunki on pitänyt Räikän tykkilumiladun hyvässä
kunnossa koko talven. Tampereella ja useassa lähikunnassa ladut kärsivät lumenpuutteesta. AURINKO PAINUU mailleen Ylöjärvellä, ja ensimmäiset Räikkä-cupiin osallistuvat lapset ovat jo vetämässä suksia jalkaan. Kisojen alkuun on 45 minuuttia. Ilma on mukavasti muutaman asteen pakkasen puolella. Ladun vieressä on uusi latukone. Tykkilumilatu on valmis illan koitokseen. Tanja Hirvonen on tullut kisoihin kannustamaan kahta lastaan. Hirvosen mielestä Ylöjärven kaupunki pitää ladut todella hyvässä kunnossa. – Vaikka Räikkä on näyttänyt parastaan tänä talvena, olen hiihtänyt asuinpaikkani vieressä harjulla koko talven. Harjulla ei ole ollut latuja, mutta lunta on riittänyt. YLÖJÄRVEN KAUPUNGIN työmaapäällikkö Jyrki Tanhuanpää kertoo, että Räikän tykkilumilatu pidetään kunnossa talven jokaisena päivänä. Rakentaminen maksoi noin 5 000 euroa. Kokonaiskustannus arviolta tuplaantuu hankalan talven vuoksi.
MIKÄ?
Räikkä-cup ○○Ylöjärven Räikkä-cupiin kuuluu 4 osakilpailua, joista 3. hiihdettiin 21.2. Viimeinen osakilpailu on 7.3. ○○Räikkä-cupissa on sarjat 8-, 10-, 12-, 14- ja 16-vuotiaille. ○○Räikän tykkilumiladun lisäksi Ylöjärvellä voi hiihtää muun muassa reiteillä Lamminpää-Metsäkylä, Soppeenmäki, Haavisto, Ansomäki, Karhe, Nisu, Topinlenkki ja Kuru.
Tanhuanpään mukaan suunnitelmissa on laajentaa Räikän latua ensi talvena. – Tällä hetkellä latu on pituudeltaan kilometrin. Tarkoitus olisi tehdä siitä 2 kilometrin mittainen, mutta täytyy mitata, miten se soveltuu maastoon. TIINA HAUTAMÄKI
Vapaa-aikajohtaja Sami Ylipihlajan mielestä Räikän ladun keskeinen sijainti kannustaa hiihtämään. Latu on kaupungintalon kupeessa, ja se on suunnattu kaikenikäisille. Vieressä on lisäksi avanto ja sauna. MUUALLA LÄHIKUNNISSA tilanne ei ole yhtä hyvä. Nokialla latuja ei ole päästy tekemään oikeastaan metriäkään. Liikuntapaikkamestari Harry Kujansuun mukaan Nokian Hopeatien latua saatiin tehtyä väkisin pieni pätkä kolaamalla metsästä lunta. Koukkujärven tykkilumilatu ei ole kaupungin hoidossa. – Päästään helpommalla, kun on enemmän lunta, Kujansuu kertoo. Tampereen hiihtoladuista käytännössä kaikki kärsivät lumenpuutteesta. Lempäälän seudun 11 ladusta 3 on hyväkuntoisia. Kangasalla ladut ovat heikossa tai kohtalaisessa kunnossa. Varovaisuutta täytyy noudattaa, koska ladut ovat pääosin tällä hetkellä hyvin jäisiä. Vesilahdella latuja ylläpidetään edullisesti muutamalla sadalla eurolla vuodessa. Myös
”
Ylöjärven kaupunki on pitänyt hienon lumitilanteen Räikän kentällä.
Sari Juuti, liikunta- ja nuorisosihteeri.
VAPAA PYSÄKÖINTI loppuu huhtikuussa Tampereen Kalevasta, kun keskustan asukas- ja yrityspysäköintialuetta laajennetaan. Yleiset pysäköintipaikat muutetaan joko asukas- ja yrityspaikoiksi tai aikarajoitteisiksi paikoiksi. Näin pysäköintipaikkojen riittävyys varmistetaan Kalevassa asuville, työskenteleville ja asioiville. Palveluiden saavutettavuus turvataan pysäköintipaikoilla, joille auton saa jättää korkeintaan kahdeksi tunniksi. Autopaikattomien täytyy nyt hakea pysäköintilupa kaupungilta. Kalevalainen henkilöauton omistaja Antti Härkönen suhtautuu uusiin pysäköintijärjestelyihin rauhallisesti. – Tällaiset muutokset saavat pohtimaan, kuinka tarpeellinen auto on kaupunkilaiselle. Joukkoliikenteeseen siirtymiseen näillä muutoksilla pyritään, Härkönen sanoo. Aliisa Ristmeri
Katujen putsausta suunnitellaan lähiviikkoina KEVÄÄN LÄHESTYESSÄ hiekkojen siivoaminen tulee ajankohtaiseksi. Hiekkaa on Tampereen kaduilla nyt poikkeuksellisen paljon. Tampereen Infran kunnossapitopalveluiden päällikön Sanna-Leena Puntolan mukaan hiekoituksen siivoamiseen ei hiekan määrästä huolimatta tehdä merkittäviä panostuksia. Vuosittain on vakiintunut kalusto- ja henkilöstömäärä siivoustyötä tekemässä. Hiekan pöllyäminen aiheuttaa paljon hengitysongelmia. Hiekoituksen siivouksessa käytetään kastelua, jotta pöllyäminen olisi mahdollisimman vähäistä. Pölyongelman takia on hyvä, jos keväällä sataa paljon. – Tavoitteena on, että vappuna on puhdasta, Puntola toteaa. Talven säävaihteluiden takia hiekkaa on levitetty Tampereen kaduille ennätysmäärä eli noin 18 000 tonnia. Ellanoora Kauppila
seuroille ja kylille on maksettu talkoorahaa latujen ylläpidosta. Vesilahden ja Lempäälän yhteinen Hiihto-helmikuu-kampanja kannustaa huonolumisesta talvesta huolimatta hiihtämään. Kampanjan suorituskorttiin kerätään merkintöjä hiihto- ja ulkoliikuntakerroista. Vesilahden liikunta- ja nuorisosihteeri Sari Juuti kertoo, että kampanjalla halutaan saada ihmiset laduille. – Siinä on mukana sellaista vanhan ajan meininkiä. 8- JA 10-VUOTIAIDEN sarjat on Räikässä
hiihdetty. Sirpa Kähkönen on mummin roolissa ostanut kahdelle lapsenlapselleen kisapuvut, jotta hiihtoinnostus säilyisi. He käyvät usein Räikässä hiihtämässä yhdessä. – Ylöjärven kaupunki on pitänyt hienon lumitilanteen Räikän kentällä. Monena talvena ei missään muualla ole pystynyt hiihtämään, joten tämä on pitkältä matkalta tulleellekin ainut hiihtopaikka. Räikän tykkilumilatu lumetetaan aina heti säiden salliessa.
Teresia Jokinen
Lemmikinomistajat vastuuseen lakiuudistuksella UUSI ELÄINTENSUOJELULAKI saattaa asettaa osaamisvaatimuksia lemmikkien omistajille. Maa- ja metsätalousministeriö esittää, että omistajilla tulee olla tietoa lemmikkieläimistään huolehtimiseen. Nykyinen lainsäädäntö ei aseta vaatimuksia eläintenpitäjille. Laki on asetettu vuonna 1996. Suomen eläinsuojeluyhdistysten liitto SEY on lakiuudistuksen ohjausryhmän jäsen. – Uudistuksen sanotaan parantavan myös yksityiskohtaisia asioita, mutta toivon, että parannukset lähtisivät isoista ongelmista, SEY:n vapaaehtoinen neuvoja Sini Kielo sanoo. SEY toivoo esimerkiksi, että koirien ja kissojen rekisteröinnistä tehtäisiin laissa pakollista. Lakiuudistus annetaan eduskunnan käsittelyyn ensi syksynä. Julia Ylä-Outinen
6 ajassa kartalla luotain näkymä media
Suuret puolueet eivät en ÄÄNESTÄJÄT Pienet puolueet kiinnostavat ihmisiä aiempaa enemmän. Äänestysaktiivisuutta
kiinnostus ei kuitenkaan ole parantanut. TAMPERE ON tällä hetkellä hyvin vihreä kaupunki, vaikka sitä ei aina rakennustyömaiden ja ruuhkien täyttämässä keskustassa huomaakaan. Kaupunginvaltuustossa on kymmenen vihreiden edustajaa, eli suhteutettuna lähes kolminkertainen määrä vihreitä eduskuntaan verrattuna.
”
Vihreät pystyvät olemaan aika oikealla, vasemmalla ja keskellä kannoissaan, joten he voivat olla helposti kaikkialla.
Jouni Sirén, Tampereen vasemmistoliiton puheenjohtaja.
Valtuuston koko on ollut 67 henkilöä vuodesta 1977 lähtien. Kun nykykautta verrataan 1977 alkaneeseen kauteen, ero on selvä. Tuolloin Tamperetta hallitsivat suuret puolueet, eli vasemmistoliitto, kokoomus ja sdp. Seuraavaksi suurimmalla, eli liberaalisella kansanpuolueella oli vain kolme edustajaa. Nykyään vastaavanlaisia suuria puolueita ei enää ole, vaan edustajat ovat jakautuneet hajanaisemmin. Tampereen yliopiston politiikan tutkimuksen dosentin Ilkka Ruostetsaaren mukaan tämä kehitys on ollut samanlainen muuallakin maassa. – Uudet puolueet, kuten vihreät ja perussuomalaiset ovat kasvaneet suurimmiksi äärivasemmiston tilalle. Samanlaista kehitystä on myös esimerkiksi Helsingissä, Ruostetsaari kertoo. VIHREIDEN SUOSION Tampereella Ruostetsaari epäilee johtuvan siitä, että
Tampere on yliopistokaupunki. Puolueen kannatus on suurinta erityisesti EteläSuomessa koulutettujen ja opiskelijoiden keskuudessa. Perussuomalaiset taas ovat ajatusmaailmaltaan jonkinlainen vastakohta vihreille. – Tampereella perussuomalaiset ovat syöneet vasemmiston kannatusta, sillä he ovat julistautuneet ei-sosialistiseksi työväenpuolueeksi. Samanlainen populismin nousu on myös nähtävissä muualla Euroopassa, Ruostetsaari sanoo. SAMAA MIELTÄ KEHITYKSESTÄ ovat myös puolueiden edustajat itse. Tampereen vihreiden toiminnanjohtajan Tarja Virtasen mukaan tilanne on tällä hetkellä todella hyvä ja ehdokaslistat ovat tulossa täyteen. Iso syy vihreiden kannatukseen on Virtasen mielestä ollut puolueen kyky uudistua. – Vasemmiston kannattajia on siirtynyt vihreiden joukkoihin, sillä ihmisten hyvinvoinnin lisäksi erityisesti nuoret ovat alkaneet ymmärtää, miten arvokas asia puhdas luonto on, Virtanen toteaa. Tampereen vasemmistoliiton puheenjohtaja Jouni Sirén ei allekirjoita vihreiden esittämää väitettä. – Vihreät pystyy olemaan aika oikealla, vasemmalla ja keskellä kannoissaan, joten he voivat olla helposti kaikkialla. Heillä ei ole kovin vakiintunutta kantaa oikein mihinkään asiaan. Sirénin mukaan vasemmistoliitolla ei kuitenkaan ole ollut vaikeuksia saada ehdokaslistoja täyteen. Hän uskoo myös, että niin sanotussa nukkuvien puolueessa on paljon potentiaalisia äänestäjiä. PERUSSUOMALAISTEN MIELESTÄ ehdokkaiden löytäminen on ollut vaikeampaa kuin edellisissä, ”jytkyn” jälkeisissä vaaleissa. – Kannatuksen lasku ei ole ollut erityisen näkyvää. Nuoret ovat Tampereella selkeämmin edustettuina kuin aiemmin ja uusien kannattajien sijaan vanhat osoittavat tu-
kensa ahkerammin, Pirkanmaan Perussuomalaisten Nuorten varapuheenjohtaja Antti Moisander toteaa. VAIKKA VIHREÄT ja perussuomalaiset
ovat kasvaneet aloittamisestaan, uusien puolueiden ilmaantuminen politiikkaan on dosentti Ruostetsaaren mukaan hyvin vaikeaa. Kunnissa vaaleihin ilmestyy puolueiden sijaan sitoutumattomia ehdokkaita valitsijayhdistysten kautta. Tätä tapahtuu myös Tampereella. – Paikalliset kiistakysymykset saattavat synnyttää uusia ryhmittymiä valtuustoihin. Monesti ne kuitenkin jäävät lyhytaikaisiksi, Ruostetsaari kertoo. ÄÄNESTYSAKTIIVISUUS on kehittynyt Tampereella suunnilleen samalla tavalla kuin muuallakin maassa. Viime vuosina luvut ovat olleet 50 ja 60 prosentin välillä. 1977 äänestysaktiivisuus oli huomattavasti suurempi, jopa lähemmäs 70 prosenttia. Ruostetsaaren mukaan kuntavaaleissa on aina äänestetty vähemmän aktiivisesti kuin eduskuntavaaleissa tai varsinkin presidentinvaaleissa. – Se on erikoista, sillä kunnissa tehdään kaikkein suorimmin äänestäjiin vaikuttavat päätökset. Ehkä se johtuu siitä, että eduskuntavaalit ovat paljon näkyvämmät kuin kuntavaalit. ÄÄNESTYSPROSENTIT eivät ole pienentyneet pelkästään Suomessa, vaan se on osa suurempaa kehitystä maailmalla. Suomessa, kuten muuallakin maailmassa, äänestysaktiivisuus on alentunut 1980-luvulta lähtien. Nykyään se on jopa alhaisempi kuin muilla pohjoismailla. Ruostetsaaren mukaan yleistä syytä tälle kehitykselle on vaikea löytää. Hänen mukaansa usein vedotaan siihen, että ihmiset eivät luota hallitukseen tai eduskuntaan, mutta Suomessa se ei tutkimusten mukaan ole selvä syy. – Ehkä me vain kansana koemme, ettem-
me voi vaikuttaa äänestämällä tai että poliitikot eivät kuuntele meitä. IHMISTEN äänestyskäyttäytymistä ei ole tutkittu vielä kovin paljoa. Koulutetut ja hyvätuloiset äänestävät aktiivisemmin kuin kouluttamattomat tai pienituloiset. Eniten äänestävät eläkeläiset ja töissä käyvät keski-ikäiset. Nuoret sen sijaan äänestävät vähemmän. Ruostetsaaren mukaan tämän käytöksen vaikutusta puolueiden kannatukseen on vaikea arvioida ja yleistysten tekeminen on lähes mahdotonta. Yksi suhteellisen tuore ilmiö on julkisuuden henkilöiden saapuminen mukaan politiikkaan. Eduskuntavaaleissa he eivät yleensä menesty, mutta julkisuudesta on hyötyäkin. Muun muassa muusikoiden tai näyttelijöiden etu on saada näkyvyyttä pienellä rahallisella panostuksella. Muille näkyvyydestä kamppaileminen istuvien poliitikkojen kanssa on hankalampaa
”
Ehkä me vain kansana koemme, ettemme voi vaikuttaa äänestämällä tai että poliitikot eivät kuuntele meitä.
Ilkka Ruostetsaari, politiikan tutkimuksen dosentti.
Ruostetsaaren mukaan kuntatasolla vähempikin näkyvyys riittää. – Paikallisesti riittää se, että on jossain julkisessa tehtävässä. Esimerkiksi terveydenhuollon puolelta on valittu paljon ihmisiä valtuustoon. Petri Jääskeläinen, Markku Haavisto ja Kirsi Teiskonlahti
⋆⋆GALLUP
1. Aiotko äänestää kuntavaaleissa? 2. Millä perusteella valitset ehdokkaan? 3. Oletko äänestänyt aiemmin kuntavaaleissa? MIRELLA PENTTILÄ
Joonas Niskala
Silja Karisto
Minna Lehtinen
Eelis Hakala
1. Luultavasti äänestän, mutten ole vielä miettinyt asiaa tarkemmin. 2. Ehdokas voi olla myös totuttujen puoluerajojen ulkopuolelta, mutta pääasiassa puolue ja ehdokas merkitsevät eniten. 3. Olen äänestänyt.
1. Kyllä. 2. En perehdy paljoakaan politiikkaan, joten teen päätöksen usein kaverien some-linkkien ja puolueen perusteella. 3. Olen äänestänyt. Isä on opettanut, että aina pitää äänestää.
1. Kyllä, se on minulle itsestäänselvä asia. 2. Puolueen merkitys on suuri, mutta tietyissä rajoissa voisin harkita ehdokasta muistakin puolueista. 3. Olen äänestänyt aina.
1. Kyllä aion. 2. Ehdokkaan ajatukset merkitsevät paljon, mutta lähtökohtaisesti puolueella on suurempi merkitys. 3. Minulla on sataprosenttinen äänestysaktiivisuushistoria.
ajassa kartalla luotain näkymä media 7
ää hallitse kuntavaaleja Eduskunta 1975-1979 200 paikkaa
20%
Vas.
TEKIJÄ: ONNI OJALA
Eduskunta 2011-2015 200 paikkaa
7%
(Aiemmin SKDL.)
0%
Vihr.
5%
0%
PS
19,5%
16%
Muut
8%
19,5%
Kesk.
17,5%
27%
SDP
21%
17,5%
Kok.
22%
Tampereen kaupunginvaltuusto 1977-1980 67 paikkaa
Tampereen kaupunginvaltuusto 2013-2017 67 paikkaa 26,9% 0% 0% 6% 3% 29,9% 34,3%
Vas. Vihr. PS Muut Kesk. SDP Kok.
10,5% 14,9% 13,4% 7,5% 4,5% 23,9% 25,8%
Kuntapolitiikka seuraa valtakunnallista kehitystä. Infografiikassa on vertailtu edeltävän eduskunnan vaikutusta Tampereen kaupunginvaltuuston muodostumiseen vuosina 1977–1980 ja 2013–2017. Vuonna 1977 Tampereelle valittiin ensimmäisen kerran 67-paikkainen valtuusto. Lähteet: Tilastokeskuksen kunnallisvaalien 1976-2012 äänestystiedot, Eduskunta.eduskunta. Infografiikan lähteet: Tilastokeskuksen kunnallisvaalien 1976-2012 äänestystiedot,
8 ajassa kartalla luotain näkymä media
Valosaaste loistaa Tampereen iltataivaalla kellanruskeana. Tampereen Ursan varapuheenjohtaja Kari A. Kuure on tyytyväinen siihen, että tekniikka kehittyy ja mahdollistaa parempia valaistuskeinoja.
Valossa voi vaania vaara
VALOSAASTE Suurissa kaupungeissa tähtitaivas häviää kellanruskean keinovalon
alle. Vaikka valaistus lisää viihtyvyyttä ja turvallisuutta, liiallisena se aiheuttaa myös ongelmia. Niihin puututaan suunnittelulla. – TÄYTYY mennä melkein 100 kilometrin
päähän Tampereen kokoisesta kaupungista, jos haluaa nähdä tähtitaivaan kunnolla, kertoo Tampereen Ursan varapuheenjohtaja Kari A. Kuure. Hänen mukaansa meitä lähinnä oleva galaksi Andromeda oli vielä 90-luvun puolivälissä nähtävissä paljain silmin. Se ei enää valosaasteen takia näy kuin kaukoputkella tai kiikarilla. – Se on harmi ja vahinko. Tampereen tähtitornilta katsottaessa horisontissa näkyy paljon pistemäisiä valopilkkuja. Ne ovat Kuuren mukaan väärin suunnattuja valoja. Epäonnistunut valaistuksen suuntaaminen on yksi valosaasteen suurimpia aiheuttajia. Valo pitäisi suunnata horisontin alapuolelle, mutta esimerkiksi rakennuksia
on tapana valaista alhaalta ylöspäin. Silloin valo leviää ympäristöön ja menee hukkaan. TÄHTITIETEILIJÖILLE ja avaruusharrastajille saaste on ongelma ennen kaikkea taivaankappaleiden havaitsemisen kannalta. Kun taivas hohtaa keinovaloa, kohteet peittyvät sen alle. Sillä on kuitenkin myös muita varjopuolia. – Luonto kärsii. Muuttolinnut saattavat harhautua reitiltään tai törmätä rakennuksiin. Valon määrä vaikuttaa ihmisten uneen, Kuure listaa. Suomen ympäristökeskuksen vuonna 2014 tekemässä raportissa kerrotaan, että valosaasteen haitallisista vaikutuksista etenkin yö- ja hämäräeläimille on näyttöä, vaikka tutkimuksia onkin tehty melko vähän.
Ihminen altistuu keinovalolle vielä eläimiä huomattavasti enemmän. Raportin mukaan tutkimuksista on saatu viitteitä yöaikaisen keinovaloaltistuksen ja rintasyövän, liikalihavuuden, eturauhassyövän, masennuksen ja sisäisen kellon toiminnan välisestä yhteydestä. Valosaasteen merkitys terveyshaitoille on kuitenkin hankala mitattava, sillä samanaikaisesti altistutaan muilleki n haittatekijöille. Tietämys näiden haittojen yhteisvaikutuksesta on vähäistä. Vaikka keinovalaistus on monesti välttämätöntä, valo voi aiheuttaa myös vaaratilanteita. Teiden varsille pystytetyt, kirkasvaloiset mainostaulut herpaannuttavat kuljettajan huomion ja voivat estää näkemästä jalankulkijaa. Tampereen kaupungin ulkovalaistuksesta vastaava rakennuttajainsinööri Mika
Heikkilä kertoo, että yleisellä katualueella valotaulun vaatimuksena on, että hämärällä valo ei loista täydellä voimallaan. Valon määrä suhteutetaan ympäristön kirkkauteen. – Jos taulu on liian kirkas, se aiheuttaa vaaratilanteita. SUOMEN ympäristökeskuksen raportista selviää, että saasteen määrä on kasvanut vuosikymmenten ajan. Ongelmaan on kuitenkin herätty. Heikkilä uskoo, että Tampereella ongelma on moneen kaupunkiin verrattuna pienempi, sillä valosaasteeseen kiinnitetään täällä huomiota. Valaistuksen suunnittelussa pyritään siihen, että valopisteitä on vain tarvittava määrä. Lisäksi valaistusta uusitaan vähitel-
ajassa kartalla luotain näkymä media 9
MIRELLA PENTTILÄ
Tampere ja Pirkkala toivat pormestarit Suomeen VALTA Tampere ja Pirkkala ovat Suomen ainoat kunnat, joissa on
pormestari. Helsinki ja Tuusula saavat ensi kesänä pormestarit, mutta kunnanhallintomallin suosio on levinnyt Suomessa hitaasti. SUOMEN KUNTALIITON toimitusjohtaja Jari Koskinen tervehtii ilolla eri hallintomallien kokeiluja. Suomeen on syntynyt 150 vuoden aikana niin vahvat kunnanjohtajan perinteet, että pormestarimalli ei ole ottanut aikaisemmin tuulta alleen. Kunnilla on ollut mahdollisuus valita pormestari kunnan- tai kaupunginjohtajan sijaan vuodesta 2006 lähtien. – Kannatan kokeilukulttuuria. On hyvä, että erilaisia hallintomalleja testataan ennakkoluulottomasti. SUOMI EROAA toisista valtioista siten, että muissa maissa pormestarin valitsee kansa. Euroopan neuvosto on suositellut EU:n jäsenmaille kunnanjohtoon pormestarimallia, jossa pormestari valitaan demokraattisesti suoralla kansanvaalilla. Tampereella ja Pirkkalassa pormestarin on valinnut kuitenkin kaupunginvaltuusto. – Suorassa kansanvaalissa välissä ei olisi puolue-elintä tai valtuustoryhmää, joka miettisi, kuka valitaan pormestariksi. Vaali henkilöityisi aiempaa enemmän, ja valitulla olisi vahvempi mandaatti toimia, Koskinen sanoo. TAMPEREEN YLIOPISTON kunnallisoikeuden professori emeritus Aimo Ryynänen on pitänyt Suomea kunnanjohtomallis-
saan länsimaisen Euroopan kummajaisena. Ryynänen ihmettelee, miksi kuntalain uudistukset eivät ole mahdollistaneet suoraa kansanvaalia. – Tähän liittyy kummallisia pelkoja, että suora vaali toisi epäsuhdetta voimasuhteisiin valtuuston ja pormestarin välillä. Pirkkalan pormestari Helena Rissasen mielestä asia ei ole yksiselitteinen. Hän kyseenalaistaa, olisiko valtuustolla enää valtaa, jos pormestari olisi kansan valitsema. – Voiko valtuusto erottaa pormestarin, jos kansa on valinnut hänet? On myös kysyttävä, nauttiiko pormestari esimerkiksi kunnanhallituksen asioita esittäessään valtuuston vai kansan enemmistön luottamusta. TAMPERE JA PIRKKALA siirtyivät por-
mestarimalliin, jotta poliittinen johtaminen saisi kasvot. Lisäksi tavoitteisiin sisältyi muun muassa johtamismallin selkeyttäminen. Keväällä virastaan väistyvän Rissasen mukaan pormestarimalli on onnistunut Pirkkalassa. Valtuustossa on linjattu, että kunta haluaa jatkaa nykyisellä mallilla. – Olemme edelläkävijäkunta monella tavalla. Olemme tutkimusten ja selvitysten mukaan maan ykköskuntien joukossa, Rissanen sanoo.
HELSINGIN siirtyminen pormestarimalliin tulevien kuntavaalien jälkeen voi vaikuttaa sen suosioon tulevaisuudessa. Koskisen mukaan Helsingin pormestarikisan suuri medianäkyvyys tuo aikaisemmin vierasta asiaa lähemmäs suomalaisia. Ryynänen toivoo, että Helsingin vaalien myötä myös muut kunnat näkevät pormestarimallin edut ja hyödyt. – Luulen, että kunnat oppivat toisiltaan. Tämä aukaisee varmasti tulppaa asian suhteen. Lari Seppinen
MIKÄ?
Pormestarimalli Suomessa ○○Tampere sai ensimmäisen pormestarinsa vuonna 2007 ja Pirkkala vuonna 2009. ○○Tampereen pormestarina on työskennellyt Anna-Kaisa Ikonen vuodesta 2013 alkaen. ○○Pirkkalan nykyinen pormestari on ollut vuodesta 2010 lähtien Helena Rissanen. Hän lopettaa pestissään tulevana keväänä. ○○Suomessa sekä pormestarin että kunnanjohtajan valitsee kunnanvaltuusto. MIRELLA PENTTILÄ
len tarkasti suunnattaviin led-lamppuihin. Näin saavutetaan myös taloudellista hyötyä, kun kaikki valo saadaan suunnattua sinne, minne se kuuluu. Vanhojen, saastuttavien valaisimien tilalle vaihdetut eivät päästä valoa yli horisontin. – Kaikki saaste, mitä uusista valaisimista tulee, on maan kautta heijastuvaa valoa, Heikkilä kertoo. Maisemavalaistuksissa valo osoittaa usein edelleen suoraan ylöspäin, mutta käyttöaikaa on rajoitettu vain iltoihin. – Muutos on hidasta, mutta suunta on oikea, Kuure kertoo.
Emma Nikander
Helena Rissasen vuonna 2010 alkanut pesti Pirkkalan pormestarina päättyy tulevana keväänä.
10 ajassa kartalla luotain näkymä media
Rinteiden sumun TALVIURHEILU Tampereen laskettelukeskuksia uhkaa toukokuun lopussa. Sopimusta ei jatketa, sillä kaupunki ulkopuoliselle.
ajassa kartalla luotain näkymä media 11
tulevaisuus peitossa lakkautus, kun kaupungin yhteistyösopimus päättyy ei halua luovuttaa työntekijöidensä ohjausvastuuta Kuvat: Mirella Penttilä Teksti: Anni Huttunen
12 ajassa kartalla luotain näkymä media
Tampereen rinteiden mäistä Hervannasta ja Mustavuoresta löytyy haastetta kaiken ikäisille. Isä Jussi Andreasen on tullut laskemaan poikansa Eemilin kanssa.
H
ISSIN kilkatus kuuluu parkkipaikalle saakka. Pieni poika on puettu toppahaalariin ja hän puristaa ylöspäin vetävän alkeishissin köyttä. Jännitys kuitenkin jäykistää polvet, ja pian poika on rähmällään mäessä. Takaa tuleva isä nappaa nassikkaa tottuneesti niskasta ja nostaa ylös. Hervannan laskettelurinne on sunnuntaiiltana täynnä perheitä. Kolme rinnettä tarjoaa jokaisen taitotasolle sopivaa haastetta, ja perheen pienimmille on erotettu oma pulkkamäki. RINTEEN JATKO on kuitenkin vaakalaudalla. Tampereen kaupungilla on ollut yh-
Tampereen slalomseura käyttää Hervannan ja Mustavuoren rinteitä harjoituksiinsa. Alppihiihdon valmennus käy hankalaksi, jos rinteitä suljetaan.
teistyösopimus Tampereen rinteet -nimellä kulkevan yrityksen kanssa vuodesta 2007 saakka. Yritys ylläpitää rinteitä Hervannassa ja Mustavuoressa. Sopimuksessa kaupunki on nimittänyt rinteen käyttöön kymmenen työntekijäänsä. Tammikuun lopussa kaupunginvaltuustossa tehdyn päätöksen mukaan tuki tällaisenaan loppuu tämän vuoden toukokuussa. Oranssiin urheilutakkiin pukeutunut rinnetyöntekijä Aaro Korhonen laittaa asiakkaan suksia kuntoon vuokraamossa. Suksien siteet pitää säätää käyttäjän painoon ja taitotasoon sopiviksi. Puuhiltaan hän ehtii istahtaa alas kertomaan, millaista rinteessä työskentely on.
Tampereen rinteet Hervannassa ja Mustavuoressa ovat auki suurimman osan vuodesta.
ajassa kartalla luotain näkymä media 13
Ajan kuluessa urheilutoiminnan tukeminen tuo yhteiskuntaan tuottoa terveytenä. KORHONEN LASKETTELEE itsekin paljon ja pitää päätöstä tuen lopettamisesta huonona. Hän muistuttaa, että rinteissä käy harjoittelemassa seuroja, joiden toiminta muuttuisi todella hankalaksi, mikäli tuen loppuminen sulkisi rinteet. Seuraavaksi lähin rinne löytyy Sappeesta noin tunnin ajomatkan päästä. Korhonen epäilee, että harva vanhempi lähtee kuljettamaan lapsiaan harrastukseen sellaisen matkan taakse. – Olimme kavereiden kanssa laskemassa yksi päivä ja heitimme, että pitäisi perustaa sellainen #savehervanta-liike, Korhonen nauraa. Vaikka Korhonen vitsailee, heitossa on perää. Talvikauden mittaan rinteisiin riittää yhteensä noin 20 000 kävijää. Rinteiden tärkeimmät asiakasryhmät ovat seuraharrastajien lisäksi lapsiperheet ja paikalliset nuoret. Tällaisille ryhmille helppo lähirinne on valtavan tärkeä. – Mustavuoren rinteessä käy porukka reilu kahdeksankymppisiä, jotka ovat laskeneet jo monta vuotta yhdessä. Eli kyllä täältä vakkariasiakkaita löytyy, Korhonen kertoo. TAMPEREEN KAUPUNGIN kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja Lauri Savisaari kertoo,
Aaro Korhonen pitää päätöstä kaupungin yhteistyön lakkauttamisesta huonona. Hän työskentelee Hervannan rinteen vuokraamossa.
että laskettelutoiminnan tukeminen on päätetty lopettaa, sillä kaupunki kokee ongelmallisena työntekijöidensä siirtämisen ulkopuolisen johdon alaisuuteen. Hän sanoo, että Tampereen rinteiden kanssa käytyjen keskusteluiden perusteella kovin paljon vaihtoehtoisia malleja ei ole. Myös Tampereen rinteiden puolella ollaan pettyneitä sopimuksen päättymisen johdosta. – Ilman kaupungin yhteistyötä rinteillä ei ole toimintaedellytyksiä, toimitusjohtaja Tiina Sironen toteaa. VIIMEISTÄ NAULAA ei rinteiden arkkuun ole vielä lyöty, vaan keskustelua jatkosta käydään parhaillaan. Vaikka toiminta ei voikaan jatkua nykyisellään, sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunta on ilmaissut alustavasti halukkuutensa jatkaa toimintaa jossain muodossa. Sateinen sunnuntaipäivä on kääntymässä iltaan. Laskettelukeskus sulkeutuu kohta, mutta rinteet ovat edelleen täynnä väkeä. Rinteiden laet ovat hienoisen sumun peitossa, mutta vaikka lämpötila lähentelee nollaa, lumetettu rinne kestää hyvin innostuneiden laskijoiden kulutusta.
Rinteistä saa vuokrata lasketteluvarusteita, jos omia ei löydy. Tämä mahdollistaa lajin kokeilun ummikoillekin.
Hiihtohissit ovat laskettelukeskuksille suuri kuluerä, sillä ne kuluttavat paljon sähköä.
14 ajassa kartalla luotain näkymä media
Puolueettomuus on tekopyhää, sanoo Timo Harakka
ROOLIT Toimittajan ja poliitikon suhde on usein hankala ja täynnä vastakkainasettelua.
Timo Harakka rikkoi perinteisen toimittajan identiteettiä jo 90-luvulla. JOURNALISTEILLE puolueettomuus ja sitoutumattomuus ovat klassisia perusarvoja. Entisen toimittajan ja nykyisen Sdp:n kansanedustaja Timo Harakan mukaan monien journalistien äärimmäisyyksiin venyvä objektiivisuuden tavoittelu on tekopyhää, valheellista ja jopa freudilaista taistelua alitajuntaa vastaan. – Mediassa on jatkuvasti piiloagenda, jossa peitellään pyrkimystä vaikuttaa. Ihmiset yrittävät urheasti teeskennellä, ettei heillä ole minkäänlaisia poliittisia näkemyksiä. Se on mielestäni turhaa, Harakka sanoo. Harakan mukaan eräät eduskunnan poliittiset toimittajat ovat kertoneet kieltäytyvänsä jopa äänestämästä, sillä pitävät sitä kannanottona ja puolueettomuutta loukkaavana. Jokaisella ihmisellä on kuitenkin ajatuksia. Kenenkään mielipiteet eivät noudata tarkasti minkään puolueen ohjelmaa suoraan. – On iso vahinko journalismille, että vaaleihin ehdokkaaksi lähtemisestä leimautuu ikuisesti jotakin agendaa robottimaisesti ajavaksi henkilöksi, Harakka sanoo. Harakan mielestä on teeskentelyä väittää itseään puolueettomaksi ja väärin kieltäytyä äänestämästä ja olemasta yhteiskunnan aktiivinen jäsen. Harakan näkemyksen mukaan jokainen on ammatistaan riippumatta aina myös poliitikko. TIMO HARAKKA on tehnyt nopean nousun suomalaisen politiikan huipulle. Ennen politiikkaan lähtöä Harakka työskenteli pit-
KUKA?
Timo Harakka ○○54-vuotias. ○○Perustanut Pressiklubi-ohjelman ja juontanut useita muita ajankohtaisohjelmia. ○○Toiminut Vihreän Langan päätoimittajana ja ollut ehdolla eduskuntavaaleissa vihreiden listoilta. ○○Eurovaaleissa 2013 sai kolmanneksi eniten ääniä Sdp:n ehdokkaista. ○○Tekee sosiologian väitöskirjaa Tampereen yliopistolle.
kään Yleisradiossa toimittajana. Kuten monet muutkin tarinat, myös Harakan poliittinen ura lähti liikkeelle tuopin ääressä käydystä keskustelusta. – Istuimme kerran toimittajakollegani Eero Hyvösen kanssa oluella ja mietimme, miten sääli se on, ettei vihreistä taida koskaan kehittyä mitään suurempaa. Olisi ollut mukavaa nähdä, mitä puolueesta tulisi, elleivät hommat jäisi aina puolitiehen, Harakka kertoo. Vuoden 1991 eduskuntavaaleissa Harakka ja Hyvönen päättivät lähteä auttamaan vihreitä. Molemmat tiesivät, ettei se sovi toimittajaidentiteettiin laisinkaan, mutta päättivät kuitenkin tehdä rohkean siirtymän politiikkaan. Roolin vaihtaminen ei katkaissut Harakan
lupaavasti alkaneen toimittajauran siipiä, sillä pian vihreissä toiminnan jälkeen Harakka siirtyi Yleisradiolle. 90-luvun alun jälkeen puoluepolitiikka sai jäädä kahdeksi vuosikymmeneksi, kunnes vuoden 2013 eurovaaleissa Harakka lähti ehdolle Sdp:n listoilta. NÄKYVYYS ei ole oppositiolle taattua. Hallitus saa mediahuomiota osakseen jatkuvasti, kun sen tekemiä aloitteita ja toimeenpanemia lakeja käsitellään mediassa. Oppositiossa näkyvyys vaatii enemmän töitä. Oppositiopuolue Sdp sai alkuvuonna
”
Ihmiset yrittävät urheasti teeskennellä, ettei heillä ole minkäänlaisia poliittisia näkemyksiä.
paljon huomiota osakseen puheenjohtajakilpailulla. Harakka kertoo, ettei medianäkyvyyden saaminen kuitenkaan vaikuttanut hänen päätökseensä lähteä mukaan puheenjohtajakilpailuun. Se oli vain myönteinen sivutuote puolueelle. – Taustalla oli vain ja ainoastaan puolueen toiminta-ajatusten kirkastaminen ja uusien teemojen esiintuonti. Ajattelin, että voin antaa näille teemoille kasvot ja kehittää
puoluetta keskustelun kautta. Harakka kertoo puheenjohtajakilpailun olleen niin vaativa ponnistus, ettei usko kenenkään lähtevän mukaan kilpailuun pelkästään julkisuuden takia. Näkyvyyden saavuttamisessa ei ole usein kyse jonkin salaisen mustan markkinointimagian taitamisesta, vaan yllättävänkin yksinkertaisista keinoista. Harakka kertoo itse tarkkailleensa esimerkiksi kielenhuoltoaan ja saanut suosiota kirjoittamalla tekstiä, jota ihmisten on helppo lukea ja ymmärtää. YLEISRADION tilanne on puhuttanut suomalaisia ja myös Harakalla on sisäpiiristä tilannetta tarkkailleena näkemyksiä asiaan. – Mielestäni on todella suuri sääli, että merkkijournalistit, jotka tekevät Yleisradiosta erityisen on onnistuttu turhauttamaan vuosien varrella toimituksen johdon tekemisten takia, Harakka kertoo. Hänen mukaansa toimittajan tulisi aina voida nojata toimituksen johdon tukeen. Journalistin on erittäin hankalaa tehdä haasteellisia juttuja ja taistella merkittäviä poliitikkoja ja suuria yrityksiä vastaan ilman toimituksen tukea. Valtaa kritisoidessa saattaa joutua hiljennysyritysten kohteeksi ja yksin ei ole helppo seistä suorana ylivoimaista vastustajaa vastaan. Harakan mukaan Yleisradiolla ei enää vuosikausiin ole ollut tilannetta, jossa toimittaja voisi luottaa esimiestensä tukeen. Johannes Blom JUKKA-PEKKA FLANDER/SDP
Sanomatalo on Timo Harakalle tuttu paikka. Nykyään hän työskentelee viereisessä eduskuntatalossa.
ajassa kartalla luotain näkymä media 15
VALOA VEISTOKSISTA
MIRELLA PENTTILÄ
MEDIAPELIÄ
Juho Kankaanpää
kankaanpaa.juho.o@student.uta.fi
Televisio kaappasi stand upin, koska suomalaiset haluavat nauraa turvassa.
Sami Kauhanen veistää jäätaideteosta Valoa Festivalin installaatioon Tampereen Keskustorilla. Pimeän tullessa veistos pääsee oikeuksiinsa, kun jääkolmion sisälle asetetut väriä vaihtavat lamput valaisevat teoksen näyttävästi. Perinteikkäät jääveistokset loistavat tänä vuonna sananvapauden puolesta osana Sananvapauden tarina -kokonaisuutta, jota toteutetaan eri Pirkanmaan festivaalien tapahtumissa tämän vuoden aikana.
⋆⋆MIKSI NÄIN?
Kuolenko Noroon?
Noroviruksesta on rantautunut Suomeen uusi tyyppi, jolle suomalaisilla ei ole vastustuskykyä. Tästäkös media innostui. MEDIA on saanut bakteeri- ja viruskammoiset varpailleen. Helsingin Sanomat julkaisi helmikuun alussa jutun, jossa kerrottiin esimerkiksi dramaattisesta ihmiskadosta laitoksissa ja pohdittiin, voiko virukselta suojautua. Helsingin Sanomat on muutenkin kunnostautunut norovirusuutisoinnissa. Myös Yle otti kantaa hysteriaan. Tiistaina julkaistun uutisen mukaan massatapahtumia on turha vältellä noroviruksen takia. Esimerkiksi Lahden MM-kisoihin voi huoletta osallistua.
Tampereen yliopistollisen sairaalan in-
fektiotautien osaston apulaisylilääkäri Reetta Huttunen, missä määrin median hysteria noroviruksen ympärillä on tarpeellista? – Tiedon levittäminen on tärkeää ja ainoa keino pitää ihmiset hereillä. Kyseessä ei ole kuitenkaan tappajavirus, joten liika hysterisoiminen on turhaa. Ei ole tarkoitus, että ihmiset eristäytyvät ihmiskontakteilta. Voiko norovirukselta suojautua? – Huono käsihygienia on suuri syy viruksen leviämiseen. Käsien huolellinen saippuapesu on hyvä keino yrittää vältellä tau-
tia. Pesua voi tehostaa desinfiointiaineella. Käsienpesulla ei kuitenkaan voida täysin välttää tartuntaa, sillä norovirus on sitkeä ja saattaa elää pinnoilla jopa viikon. Onko norovirus oikeasti vaarallinen? – Perusterveille ihmisille norosta ei ole vakavaa terveydellistä vaaraa. Noin 90 prosentille ihmisistä tauti on lähinnä vain kiusallinen. Ihmisille, joiden yleiskunto on huono jo entisestään, norovirus saattaa aiheuttaa kunnon huomattavaa heikkenemistä. Henriikka Hiilloskorpi
⋆⋆MITÄ IHMETTÄ?
Tampereen salajuoni iski Kangasalaan Kangasalasta tulee kaupunki, ja asukkaat aloittivat rähinän somessa. KANGASALAN kunnanvaltuusto päätti
viime viikolla, että Kangasalasta tulee oikea kaupunki. Facebook-sivustolla Kangasala, Finland käytiin vilkasta keskustelua aiheesta. Asukkaat olivat päätöksestä raivoissaan. Esimerkiksi tulevan kaupunginjohtajan palkannousu huolestutti. Keskustelut täyttyivät meemeistä, joissa kunnanjohtaja Oskari Auviseen oli liitetty tekstiä, kuten ”I smell money”. Useita harmitti myös se, ettei Kangasalan keskustaa voi enää kutsua kirkonkyläksi.
KAUPUNGISTUMISEN uskottiin olevan
tamperelaisten salajuoni. Pelkona on, että Tampere rakentaa Kirkkojärven ympäristön täyteen tornitaloja. ”Kohta olemme tamperelaisia ja päästään maksamaan myös ratikka”. Pirujen seinille maalailu on turhaa. Kunnan ja kaupungin välillä ei käytännössä ole eroa. Suomen lain mukaan kunta voi käyttää nimitystä kaupunki, jos kokee täyttävänsä kaupunkimaiseman vaatimukset. Henriikka Hiilloskorpi
Kuka juoni Kangasalasta kaupungin?
ENSIN AJATUS naurattaa: kuka muka katsoisi stand upia televisiosta? Aika moni. Marraskuussa Nelosella alkoi Stand up!, jonka jokaiseen jaksoon on leikattu parhaat palat kolmen vaihtuvan koomikon lavaesiintymisistä. Samankaltaisia ohjelmia on nähty Suomessa lähes koko vuosituhat. Itse asiassa televisio opetti suomalaisille, mitä stand up tarkoittaa. Samalla koomikot raivasivat tiensä talkoovoimin pyörineiltä klubeilta valtavirtaan. Vuosikymmen sitten Get Up, Stand Up! -koomikkokilpailu esitteli sohvanvaltaajille Pirjo Heikkilän ja Sami Hedbergin. Jo aikaisemmin Krisse Salminen tuotteisti ärsyttävyytensä nimikko-ohjelmissaan. Nyt koomikot esittävät kaikilla kanavilla muutakin kuin stand upia. Jokapaikanhöylät ovat vakiovieraita ajankohtaispaneeleissa ja kilpailuissa. TELEVISION stand up -taltioinnit keräävät katsojia, koska ne sopivat pirstaleiseen ja minäkeskeiseen aikaan. Lyhyet vitsit eivät vaadi kiireiseltä katsojalta sitoutumista suuriin tarinoihin. Oman kokemuksen tärkeyttä korostava muoto on katsojalle tuttu jo blogeista ja Facebookista. Jutustelu muistuttaa myös kaupallisen radion aamuohjelmia, joissa kappaleet ja mainoskatkot katkovat puheen muutamaan minuuttiin. Televisio vain kuvittaa radiosta tutut jutut ilman musiikkia. Siksi ei ole ihme, että monet koomikot juontavat radiossa. ENNEN MUUTA televisio-ohjelmien suosio selittyy mukavuudenhalulla. ”Tämän lähemmäksi liveklubikokemusta ei kotisohvalta käsin pääse!” Stand up! mainostaa ja paljastaa puutteensa. Kuten kaikessa näyttämöviihteessä, myös stand upissa klubiyleisö jakaa yhteisen tilan. Se on kiusallista ja ennustamatonta. Huumori reagoi ympäristöönsä, eikä keskeltä penkkiriviä pääse huomaamatta pois. Pukeutumistakin pitää miettiä, koska katsojat tarkkailevat koomikkoa, mutta ennen muuta toisiaan. Siksi esityksiin kuuluu pieni julkisen nolatuksi tulemisen pelko. Se on huumorin ja performanssin hinta. TELEVISIOSTA RISKI puuttuu. Stand up! palaa kuin sähkökynttilä: tasaisesti ilman tulipalon vaaraa. Kuulostaako tutulta? Samalla logiikalla laivayhtiöt järjestävät risteilyjä, jotka eivät koskaan pysähdy Tallinnan satamaan. Matkustajan ei tarvitse puhua vierasta kieltä tai eksyä tuntemattomilla kaduilla. Nautintonsa voi maksimoida turvallisesti merellisessä karaokebaarissa. Televisioitu stand up palauttaa katsojalle kontrollin – ja tekee samalla huumorista tylsää.
Lähteet: Poliisi
SYKSYLLÄ 2017 UTAIN JULKAISEE TAKAKANNESSAAN KUVAJOURNALISMIN 3. VUOSIKURSSIN INFOGRAFIIKOITA. TEKIJÄ: NORA HURD
Polkupyörävarkauksien määrä Tampereella 2016 1. Kaleva 246 kpl 2. Itä-keskusta 204 kpl 3. Länsi-keskusta 134 kpl 4. Hervanta 116 kpl 5. Nekala 48 kpl 6. Pispala 35 kpl 7. Takahuhti 33 kpl 8. Härmälä 31 kpl 9. Tesoma 30 kpl 10. Kaukajärvi 26 kpl 11. Hatanpää 23 kpl 12. Lielahti 19 kpl 23. 13. Rahola 18 kpl 14. Lentävänniemi 15 kpl 15. Leinola 13 kpl 16. Koivistonkylä 12 kpl 17. Turtola 12 kpl 18. Hallila 8 kpl 19. Messukylä 7 kpl 20. Atala 6 kpl 21. Peltolammi 4 kpl 22. Vehmainen 3 kpl 23. Kalkku 2 kpl 24. Aitolahti 1 kpl 25. Lahdesjärvi 1 kpl 26. Vuores 1 kpl
24. 14. 12. 9.
6.
13.
2.
3.
11. 8.
20.
7.
1. 19.
5.
15.
17.
16.
22.
10.
18. 21.
25. 4.
26.
200
Polkupyörävarkauksien määrä kuukausittain 150
100
50
0
kpl
1/2016
2/2016
3/2016
4/2016
5/2016
6/2016
7/2016
8/2016
9/2016
10/2016
11/2016
12/2016