Utain 12/2015

12/2015

ajassa 2

kartalla 6

luotain 8

näkymä 10

media 14

elämykset 16

huvit 17

Saulin vuosittainen kädenpuristus Itsenäisyyspäivän vastaanotto on koko kansan tirkistelynäytös Valma Korhonen s. 15

Arvokas kohtaamispaikka Onkiniemen voimalaitoksesta haaveillaan kulttuurikeskusta. s. 10

Verta ja ihonsuikaleita Arpitatuointien ottaminen yleistyy kivuliaasta hoidosta huolimatta. s. 16

Kuulokoje avaa kaksi kulttuuria 6-vuotias Ava Lehtonen käyttää viittomia päivittäin.

Kavereiden kanssa hän enimmäkseen puhuu. s. 4

2 ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit

3.12.2015 ETIIKKA

Onko ruuan tuotannossa otettu huomioon esimerkiksi eläinten hyvinvointi?

IHMISOIKEUS

Jokaisella on oikeus ruokaan esimerkiksi sukupuolesta tai varallisuudesta riippumatta.

REILUUS

Saavatko ruuan tuotannossa mukana olevat työntekijät työstään kunnon palkan?

KUVA: DANIEL HELANDER GRAFIIKKA: RENJA NURMI

Suomalaista suuhun

RUOKA Tampereen yliopiston keskustakampuksen opiskelijaravintoloissa

käytetään pääosin suomalaisia raaka-aineita. Asiantuntijan mukaan suomalainen ruoka on monin tavoin ulkomaista ruokaa parempi vaihtoehto.

TAMPEREEN YLIOPISTON opiskelijaravintoloissa suositaan kotimaisuutta useasta eri syystä. Juveneksen, Sodexon ja Fazeriin kuuluvan Amican mukaan asiakkaat arvostavat suomalaista ruokaa, ja kotimaisen ruuan alkuperä on helposti jäljitettävissä.

Lisäksi yliopistoravintolat haluavat tukea suomalaista elinkeinoelämää ja yrittäjyyttä.

Kotimaisen ruuan käyttöön vaikuttaa erityisesti talvella Suomen viileä ilmasto.

Kasvisten hinta nousee, eikä kaikkia raakaaineita edes saa kotimaasta.

– Kun suomalaista raaka-ainetta ei ole mahdollista saada, yritämme välttää sen käyttöä resepteissä. Pyrimme suosimaan sesonkituotteita, kertoo Fazer Food Servicen hankintajohtaja Timo Ståhlström.

KOTIMAINEN RUOKA on ruokajärjestelmätutkimuksen kriteerein tarkasteltuna parempaa kuin ulkomailta tuotu. Näin arvioi Helsingin yliopiston agroekologian professori Juha Helenius. Ruokajärjestel-

mätutkimus on oma maailmanlaajuinen tutkimusalansa.

– Ruokajärjestelmän tutkimuksessa otetaan huomioon ruuan kulutus ja tuotanto kokonaisvaltaisesti. Kriteerejä on yhteensä kuusi, ja ainakin viidessä niissä kotimainen ruoka vetää pidemmän korren.

Ruokajärjestelmätutkimuksen kriteerit koskevat ruuan turvallisuutta ja ravitsemuksellisuutta, ihmisten oikeutta ruokaan, ruuan kulttuurista hyväksyttävyyttä, reiluutta, etiikkaa ja ekologista kestävyyttä.

”

Turvallista ruokaa voidaan tuottaa niin ulkomailla kuin kotimaassa.

Juha Helenius, Helsingin yliopiston agroekologian professori

Ruuan turvallisuudessa huomioidaan ruuan puhtaus ja ravintoarvot. Kehittyneissä maissa, joissa ruuantuotanto on viranomaisten valvonnassa, ruoka on yhtä turvallista kuin Suomessa.

– Turvallista ruokaa voidaan tuottaa niin ulkomailla kuin kotimaassa. Toisaalta Suomessa voidaan tuottaa yhtä epäterveellistä ruokaa kuin ulkomailla.

HELENIUKSEN MUKAAN jokaisen ihmi-

sen oikeus ruokaan on ihmisoikeus, jossa ei katsota esimerkiksi sukupuolta tai varallisuutta. Kotimaisessa ruuassa tämä kriteeri täyttyy varmemmin kuin ulkomaalaisessa, sillä faktoja on helpompi jäljittää.

Riisistä ja perunasta Helenius valitsisi mieluummin perunan. Se on kotimaista ja yleensä eettisempää kuin ulkomailla tuotettu riisi.

– En haluaisi ostaa paikallisille tarkoitettua riisiä.

Jokainen voi vaikuttaa reiluuden kriteerin täyttymiseen kulutusvalinnoillaan, esi-

merkiksi suosimalla Reilun kaupan tuotteita. Sekä ihmisiä että eläimiä kohdellaan todennäköisesti oikeudenmukaisemmin kotimaisessa ruuan tuotannossa. Eläinten hyvinvointi otetaan Suomessa hyvin huomioon. Suomen laki kieltää esimerkiksi possujen saparoiden irtileikkaamisen, kun taas Saksassa kyseinen toiminta on laillista.

PAIKALLISTA RUOKAKULTTUURIA on Heleniuksen mukaan tärkeää arvostaa ja suosia.

– Muistan, kun paprika ja kiivi tulivat suomalaisten ruokakauppojen valikoimiin.

Ruokakulttuurista liikehdintää tapahtuu koko ajan, mutta kotimaista ruokaa kuluttamalla voi tukea omaa ruokakulttuuria.

Heleniuksen mielestä kotimaista kannattaa arvostaa, sillä ulkomailla ollessa pystyy näin paremmin nauttimaan paikallisesta, eksoottisesta annista.

Sanelma Tuliniemi

ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit 3

RUOKAKULTTUURI

Arvostetaanko suomalaista ruokakulttuuria?

EKOLOGISUUS

Onko ruuan tuotanto ympäristöystävällistä?

Ruuan tuotantoon kuluu paljon energiaa.

RAVINTOARVOT JA TURVALLISUUS

Kuinka hyvää ruoka on ihmiselle?

Onko se puhdasta ja terveellistä?

Gradun hyödyn määrittää kirjoittaja GRADUN EHTII vielä julkaista ilman painokuluja Tampereella. Ensi vuoden alusta lähtien gradujen painatus muuttuu yliopistossa omakustanteiseksi.

Tänä vuonna joulukuun alkuun mennessä Tampereella on julkaistu 1 123 gradua.

Julkaistujen gradujen määrä on yliopistolle tärkeä, sillä valtionrahoitus riippuu yliopiston asettamien tavoitteiden saavuttamisesta.

Keväällä englantilaisen filologian maisteriksi valmistunut Heidi Liukko kuvailee gradun kirjoittamisen olleen mielenkiintoista, mutta työllistymisen kannalta hyödytöntä.

– Eihän gradua kukaan lue, vaikka sillä olisikin jokin yhteiskunnallinen merkitys.

Se on harjoituskappale niille, jotka kirjoittavat väitöskirjan tai vaikka kirjan.

Tampereen yliopistosta valmistuu vuosittain yli tuhat pro gradu -työtä, mutta vain 150 tohtoria. Akateemiseen tutkimukseen suuntautuvien opiskelijoiden määrä on siis melko pieni. Myös vararehtori Harri Melin pohtii tutkimustyön mahdollisuutta tukea väitelleiden työllistymistä. Rekrytoi-lehden haastattelussa Melin peräänkuuluttaa eri tieteenalojen tutkimushankkeiden kiinnittymistä yhteiskunnallisiin ilmiöihin.

JOILLAIN ALOILLA , kuten tekniikan ja kauppatieteen ohjelmissa opinnäytetyö on jo nyt tiivis osa työelämään siirtymistä. Tamyn työelämästä ja yritysyhteistyöstä vastaava hallituksen jäsen Emmi Venäläinen ajattelee, että tiedeyhteisön on kehityttävä yhteiskunnan mukana.

Moreenimedia m o r e e n i m e d i a . u ta . f i

– Suomessa työnantajat ovat yhä hyvin tutkimususkovaisia. Toisaalta yrityspuolella ollaan siirtymässä yhä enemmän osaamiskeskeisyyteen. Tutkimukselliset ansiot eivät ole tärkeitä. Sen sijaan haetaan hyviä tyyppejä.

Gradu avaa harvoin suoraa väylää työelämään. Gradun merkitys riippuukin siitä, miten kirjoittaja suhtautuu gradun tekoon.

– Jos opiskeltava ala ei ohjaa suoraan ammattiin, jää gradukin helposti metafysiikkajumpaksi. Tärkeää on se, että opiskelija itse saisi mahdollisimman paljon hyötyä työstään. Yliopiston suunnalta oleellista on ohjaajan tuki, Venäläinen jatkaa.

utain.uta.fi @utainlehti @utainlehti Facebook “f ” Logo

CMYK / .ai

Utain

radio.uta.fi @radiomoreeni @radiomoreeni CMYK / .ai

HELSINGIN ja Jyväskylän yliopistoissa

Hanna Asikainen

DANIEL HELANDER

CMYK / .ai

Utain

Facebook “f ” Logo

osalle opiskelijoista on jo vuosia ollut mahdollista suorittaa opinnäytetyö myös monimuotograduna. Se eroaa perinteisestä mallista siinä, että mukana on mediamateriaalia, kuten musiikkikappale.

– Malli on perinteistä gradua joustavampi ja konkreettisempi, kertoo Jyväskylän yliopiston taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitoksen amanuenssi Juha Teppo.

Monimuotogradut ovat antaneet joillekin opiskelijoille myös alun työuralle, sillä niitä on julkaistu kirjoina ja muina teoksina.

Tampereen yliopiston viestinnän, median ja teatterin yksikön amanuenssi Ilona Siivonen uskoo silti yhä gradun arvoon akateemisena julkaisuna.

– Yliopisto on tieteellinen laitos, joten opinnäytteenkin on osoitettava tieteellistä ajattelua, Siivonen toteaa.

Facebook “f ” Logo

Facebook “f ” Logo

CMYK / .ai

Radio Moreeni soundcloud.com/radio_moreeni

yliopistotv.uta.fi UniversityOfTampere

katse.uta.fi Facebook “f ” Logo

CMYK / .ai

Facebook “f ” Logo

CMYK / .ai

Katse

Tampereen yliopiston toimittajakoulutuksen viikkolehti ISSN 1459-6741 (painettu) ISSN 1459-675X (verkkolehti) Ilmestyy kerran viikossa torstaisin.

Yhteystiedot: Utain, 33014 Tampereen yliopisto 050 318 5924 utain@uta.fi Julkaisija: Viestinnän, median ja teatterin yksikkö, Tampereen yliopisto

Ulkomainen tomaatti on vihreä vaihtoehto

Painopaikka: Juvenes Print Oy

SUOMEN VIILEÄN ilmaston ja vuodenaikojen takia suomalaisten kasvisten viljelyyn kuluu talvella huomattavasti enemmän energiaa kuin kesällä. Tämä herättää kysymyksen siitä, onko viileillä keleillä ekologisempaa ostaa ulkomailta tuotuja tomaatteja kuin kotimaisia.

– Jos ajatellaan pelkästään ympäristöasioita, ulkomailta tuodut tomaatit vievät voiton tässä asiassa. Asia ei kuitenkaan ole yksiselitteinen, Helsingin yliopiston professori Juha Helenius kertoo.

Eettisiä valintoja tehdessä on hänen mukaansa otettava huomioon monia muitakin seikkoja. Energiajalanjälki saattaa olla pienempi tuontitomaateissa, mutta esimerkiksi ihmisten hyvistä työolosuhteista ja palkoista ei voi ulkomailla tuotettuja tuotteita ostaessa mennä takuuseen.

Suomessakin talvella suurella energiamäärällä tuotettujen tomaattien energiajalanjäljissä on eroja. Uusiutuvaa energiaa käyttävät tilat kuormittavat ympäristöä vähemmän kuin tilat, jotka käyttävät fossiilisilla polttoaineilla tuotettua energiaa.

Toimitussihteerit: Maija Knuuttila, Annika Nuotto

Sanelma Tuliniemi

Päätoimittaja: Ari Heinonen Ohjaavat opettajat: Anu Kuusisto (toimituspäällikkö, feature) Kari Koljonen (toimituspäällikkö, uutiset) Reetta Tervakangas (ulkoasupäällikkö, kuvat) Teemu Helenius (ulkoasupäällikkö, taitto)

Uutistuottaja: Heidi Huotilainen AD: Pinja Tavasti Taittajat: Eeva Järvenpää, Niina Kellinsalmi, Tuija Siltamäki Toimittajat: Hanna Asikainen, Maria Erma, Sanna Ihalainen, Matilda Jokinen, Riikka Jauhiainen, Saara Kallio, Fanni Kangasvieri, Valma Korhonen, Pihla Loula, Teemu Leppänen, Eveliina Mäntylä, Pertti Neuvonen, Ida Nieminen, Elsa Osipova, Sonja Parkkinen, Mimmi Pitkänen, Minja Rantavaara, Taru Rokka, Tessa Toni, Sanelma Tuliniemi, Tuukka Tuomasjukka, Hanna Tuulonen, Veera Tuupanen, Salla Varpula, Miina Viljanen, Alisa Vänttinen, Vanessa Weckström Valokuvaajat: Daniel Helander, Irene Stachon Kuvankäsittelijä: Renja Nurmi

Katso kaikki tekijät verkosta: http://utain.uta.fi/toimitus

Keväällä valmistunut Heidi Liukko uskoo oppineensa paljon gradun tekemisestä.

4 ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit

Pakettiruuhkaa puretaan loppuviikko MATKAHUOLTO PURKAA Postin la­ kosta johtuvaa pakettiruuhkaa tupla­ miehityksellä tällä viikolla.

Matkahuollon toimitusjohtaja Jarmo Oksaharjun mukaan ruuhkassa on pär­ jätty omin voimin, eikä pakettien kä­ sittelyyn ole jouduttu rekrytoimaan lisätyövoimaa. Ruuhkan purkamiseen on kuitenkin osallistunut Matkahuol­ lon Tampereen-toimipisteen koko henkilökunta.

– Normaalisti 15 ihmistä lajittelee paketit, mutta nyt vuorossa on jopa 30 ihmistä, sanoo Tampereen Matka­ huollon kenttäpäälikkö Ari Hurme.

Myös varasto- ja asiakaspalvelu­ työssä olevien henkilöiden määrää on ruuhkan vuoksi lisätty.

Postin lakon takia yritykset ja kulut­ tajat joutuivat turvautumaan muihin kuljetusyrityksiin. Matkahuollon Tam­ pereen-toimipisteessä asioinut Petri Orjatsalo kertoo, että hänen tilaaman­ sa paketit ovat saapuneet ajoissa. Nor­ maalisti hän käyttää Postin palveluja.

Matkahuollon kautta lähetettyjen pakettien määrä kasvoi jyrkästi lakon aikana. Yritysten tavaratoimitukset ja kuluttajien kirjelähetykset ovat lisään­ tyneet, mikä on ruuhkauttanut Mat­ kahuollon toimintaa. Erityisen ruuh­ kaisaa on ollut suurimpien kaupunkien kuten Tampereen, Turun ja Helsingin välillä. Oksaharju kuvaa tilannetta en­ nennäkemättömäksi.

– Ensimmäistä kertaa markkinoilla on tällainen tilanne.

Oksaharju kertoo, että Matkahuol­ lossa on onnistuttu toimittamaan paketit ajoissa, eikä merkittäviä myö­ hästymisiä ole ollut. Hänen mukaansa Matkahuolto on selvinnyt ruuhkasta kuljettamalla lähetyksiä busseilla.

Hurme kertoo, että Tampereen seu­ dulla paketit saattavat saapua päivän viiveellä. Tampereen Matkahuollon la­ jitteluyksikön kautta kulkee noin 3 000 lähetystä päivässä, mutta tällä het­ kellä lähetyksiä on Hurmeen mukaan tuplamäärä. Hurmeen mukaan ruuhka saadaan purettua lähipäivinä, kun Pos­ tin toiminta palaa normaaliksi.

Sisäkorvaistute sulautuu arkeen TERVEYS Sisäkorvaistuteleikkauksia on tehty Suomessa 1990-luvun

puolivälistä alkaen. Leikkaukset ja kuntoutus ovat parantaneet vaikeasti kuulovammaisten lasten mahdollisuuksia oppia puhekieli.

KUUSIVUOTIAALLA Ava Lehtosella on ollut kiva aamu. Hän on saapunut Liisanpuistoon päiväkotiin taksilla.

Hänen elämänsä muuttui jo ennen syntymää. Ava sai kohdussa ollessaan sytomegaloviruksen, joka tuhosi sisäkorvan värekarvat. Kuulovamma luokiteltiin vauvana vaikeaksi. Mekaanisten kuulolaitteiden kokeilujen jälkeen Avan vanhemmat päätyivät sisäkorvaistuteleikkaukseen. Leikkauksessa potilaan korvan taakse ihoon tehdään viilto, johon vastaanottoantenni kiinnitetään. Välikorvan alueelle porataan reikä, jonka läpi toinen osa istutetaan korvan simpukkaan.

Sisäkorvaistutteen ulkoinen osa on mikrofoni, joka asennetaan korvan taakse. Mikrofoni vastaanottaa äänen ja vie sen puhereseptoriin, josta ääni menee korvan takana ihon päällä olevaan lähettimeen.

LEIKKAUKSEN JÄLKEEN alkaa useamman vuoden kuntoutus, jota järjestävät pääasiallisesti yliopistosairaaloiden kuulokeskukset.

Yleensä sisäkorvaistutetta käyttävän kuulo vastaa huonokuuloisen ihmisen kuuloa.

Sisäkorvaistuteleikkauksia on tehty lapsille Suomessa vuodesta 1997 lähtien. Uusia potilaita on vuosittain 50–70, ja heistä puolet on lapsia. Suurin osa lapsipotilaista leikataan noin vuoden ikäisinä.

PÄIVÄKODISSA Ava käyttää viittomia päivittäin, mutta kavereiden kanssa hän enim-

mäkseen puhuu. Tarvittaessa hän lukee huulilta. Tukiviittomat ja huulilta luku ovat tärkeitä, koska istute saattaa mennä rikki.

– Implantti on kallis. Äiti sanoi, ettei sitä saa pudottaa, sanoo Ava. Leikeissä staattista sähköä on varottava, koska se muuttaa sisäkorvaistutteen asetuksia.Nukkumaan mennessä Ava ottaa istutteen itse pois. Uidessa sisäkorvaistutteen päälle voidaan laittaa suoja, mutta parempi vaihtoehto on ottaa se pois kokonaan.

Päiväkodissa sisäkorvaistute on otettu huomioon erityisesti akustiikassa. Muuten Avan arki sujuu normaalisti.

– Erityisesti tykkään sisäkorvaistutteen uudesta jalkapallovärikuoresta. Entinen oli pinkki, kertoo Ava. SISÄKORVAISTUTELASTEN valtakunnallisen yhdistyksen Lapci ry:n puheenjohtajan Minna Mäkelän mukaan lapset ja heidän vanhempansa tarvitsevat monenlaista tukea.

Tukea antaa muun muassa Kuurojen liitto.

Perheet yhdistävät toiminnassaan usein kuulevien ja kuurojen kulttuureita. Lehtosilla aamuisin herätykseen käytetään esimerkiksi kosketusta. Herätykseen voidaan käyttää myös patjan alle laitettavaa täristintä tai vilkkuvaloilla toimivaa herätyskelloa.

Sisäkorvaistute ○○Sisäkorvaistutteeseen kuuluvat ihon alle kuuloluuhun kiinnitettävä istute, korvan simpukkaan asetettava elektrodi sekä ulkoinen magneettiosa. ○○Kevääseen 2012 mennessä leikkauksia on tehty Suomessa 928 kappaletta. ○○Sisäkorvaistutteen käyttäjiä on Suomessa yli 800. ○○Laitteeseen kuuluvat paristot ja akut ovat maksuttomia 18 ikävuoteen asti. ○○Kuntoutuksessa keskitytään erityi­ sesti puheen tuottamiseen ja puhe­ kehitykseen.

”

Erityisesti tykkään sisäkorvaistutteen uudesta jalkapallovärikuoresta.

Ava Lehtonen

Torstaina 3.12. vietetään kansainvälistä vammaisten päivää.

Riikka Jauhiainen DANIEL HELANDER

Kuulevien ja kuurojen kulttuuri SISÄKORVAISTUTTEEN avulla kuuro voi saada heikon kuulon. Istute toimii parhaiten, jos se asennetaan mahdollisimman nuorena. Istutteen asentamisesta lapselle on kuitenkin eriäviä mielipiteitä. Lapsi ei voi tehdä asiasta itsenäistä päätöstä, joten se jää vanhempien vastuulle. Kuurouden poistamisen nähdään joskus jopa johtavan kuurojen kulttuurin ja viittomakielen katoa­ miseen.

Kuurojen kulttuuriin kuuluvat muun muas­sa kuuroyhteisöjen omat tavat ja arvot, kuurojen historia ja viittomakielinen taide.

Kulttuurin perustana toimii viittomakieli.

Viittomakieliset määrittelevät itsensä kielija kulttuurivähemmistöksi.

Tavallaan sisäkorvaistute vaarantaa kuurojen kulttuurin. Kuurojen liitto ry:n erityisasiantuntija Pirkko Selin-Grönlund kertoo, että pienten lasten perheitä on nykyään vähemmän mukana liiton toiminnassa.

Syynä on se, että kaikille alle yksivuotiaille pyritään tekemään sisäkorvaistuteleikkaus.

Selin-Grönlundin mielestä on tärkeintä, että lapselle tarjotaan sekä kuulevien että kuurojen kulttuuri.

Suomalainen viittomakieli on noin 4 000–5 000 kuuron äidinkieli. Lisäksi sitä käyttää äidinkielenä, toisena kielenä tai vieraana kielenä noin 10 000 kuulevaa suomalaista.

Elsa Osipova

Sosiaaliasemat muuttavat yhteen HERVANNAN lapsiperheiden matka sosiaaliasemalle pitenee. Eteläinen so­ siaaliasema muuttaa joulukuussa Her­ vannasta Amurin Tipotielle samoihin tiloihin läntisen ja itäisen palvelupis­ teen kanssa. Sosiaaliasemien organi­ saatiorakenteessa ei silti ole tiedossa muutoksia.

Muuton syy ovat nykyisten tilojen sisäilmaongelmat.

– Useista remonteista huolimatta työntekijöillä on edelleen allergisia oireita, kertoo palvelupäällikkö Minna Kuusela.

Asiakaspalvelua saa yhä Hervannas­ sa ajanvarauksella, mutta varsinaista asiakaspalvelupistettä Hervantaan ei enää tule. Kotikäyntejä tekevät koti­ palvelu ja tehostettu perhetyö säilyvät edelleen Hervannassa. Sosiaaliaseman tehtävänä on tukea lapsiperheitä.

Hanna Asikainen

MIKÄ?

Ava Lehtonen pitää musiikista. Hevisaurukset ovat hänen suosikkinsa.

Minja Rantavaara, Riikka Jauhiainen

ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit 5

OI MAAMME

DANIEL HELANDER

Tampere saa tautikartan VERKOSSA TOIMIVASTA tautikartas­ ta voi jatkossa nähdä, miten flunssa leviää kaupungissa. Karttaan kootaan päiväkohtaista tietoa siitä, mitä taute­ ja milläkin alueella on todettu. Sovel­ luksen toivotaan helpottavan ihmis­ ten arkea. Tiedot kootaan kaupungin terveydenhuollosta, mutta yksittäiset henkilötiedot eivät tule näkyviin.

– Tiedoista otetaan mukaan poti­ laan ikä, hänen saamansa diagnoosi, käyntipäivä lääkärin vastaanotolla ja kodin postinumero, kertoo tietosuoja­ vastaava Ari Andreasson Tampereen kaupungilta.

Sovellus on laajuudessaan ensim­ mäinen laatuaan Suomessa. Sitä te­ kee Demola eli ammattikorkeakouluja korkeakouluopiskelijoista koostuva ryhmä yhteistyössä Tampereen kau­ pungin kanssa. Sovellus saadaan käyt­ töön alkuvuodesta sekä suomeksi että englanniksi.

Hanna Asikainen

Kaupunki mukana ilmastotalkoissa ITSENÄISYYDEN JUHLIMINEN alkoi Linnainmaan seurakuntakeskuksella jo keskiviikkona. Juhla järjestettiin yhdeksättä kertaa. Sirkka Hämäläinen (oik.) ja Marjo Saarinen juhlistivat Suomen itsenäisyyttä ja tapasivat tuttuja. Keittolounas, musiikkiesitykset ja yhteislaulu säestivät juhlintaa. Itsenäisyyspäivää juhlitaan tavallisesti perheen ja sukulaisten parissa.

Suurimmat juhlatilaisuudet ovat Puolustusvoimien juhlaparaati Jyväskylässä ja presidentin vastaanotto Helsingissä.

⋆⋆UUTISANALYYSI

”

Munaus ei unohdu anteeksipyynnöllä VALTIOVARAINMINISTERI Alexander Stubb pyyhältää Tampereen yliopiston juhlasaliin. Vastauksena buuausten kuoroon Stubb väläyttää ohikiitävän hymyn.

Sen jälkeen hän vanhenee silmissä. Otsa kurtistuu, ja suupielet painuvat alas.

On ironista, että opiskelijoiden vihat päälleen ansainnut ministeri on kutsuttu vakuutustieteen peruskurssille luennoimaan johtamisesta. Stubbin johtaminen on viime aikoina perustunut tyhjiin lupauksiin, valehteluun ja tiedon pimittämiseen. Faktatiedon lähteenä hän käyttää omaa päätään.

Hallintarekisterilain ympärillä vellova kohu syntyi siitä, että Stubb sekoitti luvut 10 ja 90.

POKKAA Stubbilla ainakin on. Hän uskalsi astella tiistaina akateemisen yleisön eteen, vaikka hallituksen leikkaukset osuvat kipeimmin juuri yliopistomaailmaan. Stubb on kertonut lukevansa mieluummin virkamiesten asiakirjoja kuin dosenttien sepustuksia. Professorien työn vähätteleminen julkisuudessa oli kuulemma pelkkä läppä.

Lipsautus kerrallaan Stubb tekee selväksi, kuinka todellisuudesta vieraantunut valtiovarainministeri voi olla.

Juhlasalin tunnelma on sähköinen. Yleisön joukossa istuu kymmenkunta opiskelijaa, joiden kasvot ovat Stubbia tai Sipilää esittävien naamareiden takana. ”Sori siitä”, julistavat kymmenet laput ja kyltit. Ne viittaavat Stubbin tapaan sivuuttaa emämu­naus anteeksipyynnöllä tai olankohautuksella.

VIIDEN MINUUTIN jälkeen vartijat poistavat salista ensimmäisen häirikön, joka ei anna Stubbille suunvuoroa.

On kuulemma vaikeaa olla johtaja, jonka jokaista virhettä puidaan julkisuudessa.

– Alex, vi sitter i samma båt! kaikuu salissa, kunnes mielenosoittaja raahataan ulos.

Stubb katselee vaivaantuneena kengänkärkiään.

Luennon sisältö karkaa johtamisesta demokratiaan ja vastuuseen. Yleisö haastaa Stubbia kysymyksillä. Kysymyksille piti olla aikaa vasta lopussa, mikä osoittautuu mahdottomaksi. Stubb lausuu muutaman fraasin johtamisesta ja johdattelee keskustelun hallintarekisterisotkuun. On kuulemma vaikeaa olla johtaja, jonka jokaista virhettä puidaan julkisuudessa.

Uhriutuminen on yllättävä veto.

Stubb käyttää suuria sanoja. Hän puhuu markkinataloudesta, sananvapaudesta ja liberaalista demokratiasta. Joku vaatii konkreettisuutta ja tiedustelee Stubbilta, mitä tämän mielestä tarkoittaa vastuu. Stubb kääntää kysymyksen yleisölle: – Mitä teidän mielestänne sitten tarkoittaa vastuu?

Myös muissa vaikeissa kysymyksissä hän peilaa yleisöä ja kääntää huomion pois itsestään. Syytökset valehtelusta Stubb kuittaa sillä, että kaikille sattuu virheitä. Mielleyhtymä on surkuhupaisa.

Se teistä, joka ei ole tehnyt virhettä, heittäköön ensimmäisen kiven.

HALLITUS kiristää yliopistojen perusrahoituksesta 75 miljoonaa ja tutkimuksesta 10 miljoonaa euroa. Stubb hehkuttaa, että yliopistoissa tehdään jaloa työtä. Mielisteleminen ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että leikkaukset iskevät joka ikiseen yleisössä.

Jaloudella ei makseta vuokraa tai täytetä vatsaa. Opiskelijat syövät jo nyt makaronia.

Tulevaisuudessa sekin rahoitetaan lainalla.

Stubb yrittää korjata sanoilla niitä vahinkoja, jotka ovat syntyneet teoista. Sanahelinällä on turha anella anteeksiantoa.

Luento muuttuu kyselytunniksi. Stubbin vastaukset kirvoittavat lopuksi yleisöltä kahdet aplodit. Niistä huolimatta Stubb poistuu salista vakavana. Hän tietää, ettei virheitä ole vielä unohdettu.

Stubbin julkisuuskuvaan on tullut särö, jota ei korjata anteeksipyytelyllä.

Sanna Ihalainen

ihalainen.sanna.j@student.uta.fi

TAMPERE PYRKII hiilineutraaliksi vuoteen 2050 mennessä. Kaupunki on jo onnistunut vähentämään kasvi­ huonepäästöjä. Uusiutuvan energian osuutta sähköntuotannossa on lisätty 24 prosenttiyksiköllä 7 vuodessa. Suu­ ri osa kaupungin energiasta tuotetaan silti vielä uusiutumattomilla maakaa­ sulla ja turpeella.

– Kolme tärkeää kenttää, joilla on ke­ hitettävää, ovat lämmitys, sähkönku­ lutus ja liikenne, kertoo projektiasian­ tuntija Elina Seppänen.

Tällä hetkellä liikenteen kehitys on ollut hitainta. Seppäsen mukaan ta­ voitteisiin päästään, kun lisätään säh­ köistä liikennettä. Sähköbusseja ko­ keillaan jo, ja raitiovaunujen käyttöä suunnitellaan.

Tampereen suunnitelmat myötäile­ vät EU:n ilmastoprojektin tavoitteita.

Pariisin kansainväliset ilmastoneuvot­ telut ovat käynnissä parhaillaan.

Hanna Asikainen

Hallituksella paineita toteuttaa pakkolait YHTEISKUNTASOPIMUKSEN kaatu­ minen lisää hallituksen paineita to­ teuttaa uhkaamansa pakkolait, joilla se pyrkii alentamaan yritysten yksik­ kötyökustannuksia viisi prosenttia.

Työmarkkinoiden keskusjärjestön johtajat kertoivat keskiviikkona, että yhteiskuntasopimusta ei synny. Akavan puheenjohtajan Sture Fjäderin mukaan kaikki järjestöt eivät olleet neuvotte­ luissa mukana, joten järjestöillä ei ollut edellytyksiä jatkaa neuvotteluita.

Yhteiskuntasopimuksen tilalle halli­ tus esittää muun muassa vuosiloman lyhentämistä ja lomarahojen leikka­ usta. Lakiesityksissä on nähty perus­ tuslaillisia ongelmia, koska ne rajaavat palkansaaja- ja työnantajaliittojen sopi­ musvapautta. Kaavaillut lakimuutokset tulisivat voimaan kesällä 2016.

Minja Rantavaara

6 ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit

Talouskasvun tavoittelu savustaa hyvinvointia YHTEISKUNTA Maailmalla käytetään lapsityövoimaa ja ilmakehä täyttyy kasvihuonekaasuista.

Näillä asioilla ei ole väliä, jos ne sotivat talouskasvun kanssa. Miksi talouden kasvaminen on niin tärkeää? Voisimmeko elää ilman talouskasvua?

TALOUSTIETEEN professori Hannu Laurila Tampereen yliopistosta näyttää mietteliäältä. Hän ei ole varma, tarvitaanko talouskasvua lopulta mihinkään.

– Ihmiset eivät varsinaisesti tarvitse talouskasvua. Sen sijaan yhteiskunta, yritykset ja organisaatiot ovat rakenteeltaan sellaisia, että ne tarvitsevat sitä, Laurila selventää.

Ajatus kuulostaa äkkiseltään nurinkuriselta. Miten ihmiset pärjäisivät ilman talouskasvua havittelevia yrityksiä ja organisaatioita? Luonnossa eläessään ehkä, mutta keräilykulttuuriin palaaminen vaikuttaa erittäin epätodennäköiseltä.

distaa ensimmäisen tehtaan tuottamat myrkyt. Joen saastuttaminen luo näin lisää työtä. Talous kasvaa jälleen.

– Ympäristön hyvinvointi on vakavasti otettava asia, eikä talouskasvua saisi ottaa itseisarvona. Markkinoiden tehtävä on tuottaa kasvavaa hyvinvointia, Laurila kertoo.

TALOUSKASVUA mitataan bruttokansan-

NYKYINEN JÄRJESTELMÄ nojaa talouskasvuun. Ei järjestelmää tarvitsisi Laurilan mielestä purkaa, vain muuttaa sitä. Ajatus kasvusta on Laurilan mukaan niin syvällä järjestelmässämme, että siitä luopuminen on erittäin vaikeaa.

Kun valtio ottaa lainaa tai pohtii eläkkeitä, ne ajatellaan maksettavaksi tulevalla kasvulla. Samoin yritykset ja yksittäiset ihmiset suunnittelevat toimintaansa kasvu mielessään.

Laurilan mukaan talouden kasvaessa vallitsee positiivinen ilmapiiri yrittää ja kuluttaa. Yritykset uskaltavat ostaa uusia koneita ja palkata lisää työntekijöitä, kun tuotteet menevät kaupaksi. Asuntolainan ottaminen tuntuu turvallisemmalta, koska pelkoa työn menettämisestä ei ole.

tuotteen (BKT) kasvuna. BKT:hen sisältyy vain tuotettujen tavaroiden ja palveluiden arvo. BKT ei huomioi sitä, kuinka tavarat ja palvelut on tuotettu. Lapsityövoimalla kerätyt kahvipavut kasvattavat BKT:ta siinä missä reilunkaupan kahvipavut.

– BKT oli teollisuuteen vahvasti nojanneessa taloudessa hyvä hyvinvoinnin mittari.

1980-luvun lopulla se kuitenkin erkaantui inhimillisen kehityksen indeksistä (GPI).

BKT jatkoi kasvuaan, mutta GPI meni alaspäin. Näin ollen on edesvastuutonta tarkkailla yksisilmäisesti BKT:ta, Laurila kertoo.

Laurilan mukaan GPI:tä pidetään yleisesti lähinnä viherpiipertäjien touhuna ja BKT:tä arvostetaan. 1970-luvun lopulla taloustieteilijöiden keskuudessa puhuttiin vakavasti siitä, ettei talouden ehkä tarvitsisi kasvaa. 1990-luvulle tultaessa nuo puheet hautautuivat toisten aiheiden alle. Uudeksi puheenaiheeksi tulivat markkinoiden vapauden lisääminen ja kiihtyvä talouskasvu Aasiassa. Ne loivat huolta taloudellisen vallan siirtymisestä Aasiaan.

ESIMERKIKSI Aasiassa tehtaissa työskentelee ihmisiä, jotka ovat orjia, vaikkei heitä siksi kutsuta.

Kurjat työolot on helppoa unohtaa, sillä länsimaista katsottuna heidän työnsä luo talouskasvua.

Samaan aikaan tehtaasta valuu jokeen myrkkyjä. Syntyy toinen tehdas, joka puh-

TALOUDEN VALTAPELI on kiehtovaa.

Jotta joku saisi myytyä, jonkun toisen täytyy ostaa. Yhden valtion rikastuessa toisen täytyy siis köyhtyä.

Onko vapaiden markkinoiden mahdollistaman kilpailun lopputulos se, että luonnon ja ihmisten hyvinvointi unohdetaan?

– Liian vapaa maailmanlaajuinen talous

vaikeuttaa ympäristönsuojelua, toteaa tutkija Timo Järvensivu Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta.

Järvensivu kuuluu talouskasvua kyseenalaistavaan degrowth-liikkeeseen. Hänen mielestään tarvitsemme nopeasti uuden tavan katsella taloutta. Tällä hetkellä talouskasvu on ykkösjuttu. Vasta kun se on turvattu, tarkastellaan ihmisten ja luonnon hyvinvointia. Talouskasvua vastaan sotivia asioita ei toteuteta.

– Ihmisten ja luonnon hyvinvoinnin täytyisi tulla ensin. Tällöin keskustelu talouskasvusta muuttuisi merkityksettömäksi, Järvensivu kertoo.

”

Pienempikin kakku riittää, kun joku ei ahmi siitä puolikasta.

Matti Tuomala, taloustieteen professori

SUOMEN on vaikeaa tehdä muutosta yksin.

Olemme pieni maa, eikä meillä sen takia ole suurta merkitystä maailmanmarkkinoilla.

Jos luopuisimme talouskasvun tavoittelusta ja asettaisimme esimerkiksi tarpeeksi korkeat ympäristöverot ja tuontitullit fossiilisille polttoaineille, meille ei yksinkertaisesti enää myytäisti polttoainetta ja yritykset kaikkoaisivat ulkomaille. Vienti kuihtuisi. Maamme köyhtyisi suhteessa muihin maihin, ja ihmiset haluaisivat muuttaa pois.

Sen sijaan Euroopan tai USA:n kokoinen alue voisi olla tarpeeksi suuri tekemään

omia pelisääntöjään maailmanmarkkinoille. Parasta olisi, jos kaikki maat sitoutuisivat muuttamaan talousajattelunsa tärkeysjärjestystä. Historia tosin osoittaa, että maailmanlaajuisten sopimusten luominen on vaikeaa.

MARKKINOIDEN vapauttaminen kertoo Laurilan mukaan uskosta niiden kykyyn järjestää maailma julkista valtaa paremmin.

Finanssikriisit, ilmastonmuutos ja eriarvoisuus osoittavat, etteivät vapaat markkinat ole onnistuneet järjestämään maailmaa kestävällä tavalla.

Muun muassa Björn Wahlroosin mukaan markkinat onnistuisivat ratkaisemaan ympäristöongelmat, jos kaikki olisi yksityisomistuksessa. Otetaan esimerkki: jos makealla vedellä olisi omistaja, tuo omistaja ei antaisi liikakäyttää omaisuuttaan.

Makean veden yksityistäminen kuulostaa kuitenkin epäilyttävältä. Entä jos veden ostanut henkilö nostaisi veden hinnan älyttömän korkealle tietäessään, että se on elämälle välttämätöntä? Monilla ei enää olisi varaa siihen. Veden liikakäytöstä päästäisiin varmasti eroon, mutta tapa olisi äärimmäisen epäinhimillinen.

TAMPEREEN YLIOPISTON taloustieteen

professori Matti Tuomala uskoo vahvasti, että julkisen vallan avulla voidaan parantaa talouden toimivuutta. Hänen mielestään talouskasvu ei sinällään ole huono asia. Julkinen valta voisi ohjata rahaa tärkeämpiin kohteisiin.

– Voi esimerkiksi kysyä, lisääkö jokin koiranruuan lähettejä välittävä sovellus hyvinvointia merkittävästi. Sovelluksen kehittämiseen laitetun panoksen olisi voinut käyttää vaikkapa köyhyysongelman ratkaisun pohtimiseen tai puhtaamman energian-

ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit 7

PI HL

A LO

UL

A

tuotannon kehittämiseen, Tuomala kertoo.

Tuomala tiedostaa, että talouskasvulla on merkitystä taloudessamme. Jos tulonjako olisi tasaisempaa, emme välttämättä tarvitsisi niin suurta varallisuutta.

– Pienempikin kakku riittää, kun joku ei ahmi siitä puolikasta, Tuomala pohtii.

LOPULTA KAIKKI puhe talouskasvusta ja taloudesta pelkistyy yksittäisiin ihmisiin.

Ihmiset perustavat yrityksiä, ihmiset tekevät politiikkaa ja ihmiset päättävät, mitä tuotteita ostavat tai jättävät ostamatta.

Miksi päätämme niin usein ostaa?

Miksi haluamme, että yrityksemme tuottaa enemmän?

Pyrkimykseemme tavoitella parempaa ei ole yksinkertaista selitystä. Voimme vain pohtia, onko se sisäänrakennettu tarve vai ympäristöstä opittu käyttäytymismalli.

Psykologiaa hyödyntävän taloustieteen tutkimusten mukaan keskiluokasta ylempään keskiluokkaan siirtyminen ei kasvata kokemukstamme hyvinvoinnistamme.

Tämä johtuu siitä, että totumme uuteen tilanteeseemme.

Taloustieteen tutkija Matti Hovi Tampereen yliopistosta tarkastelee kollegansa kanssa tuoreessa tutkimuksessa bruttokansantuotteen ja hyvinvoinnin välistä suhdetta. Tutkimustulosten mukaan talouskasvun nopeudella ei ole merkitystä ihmisten kokemukseen omasta hyvinvoinnistaan. Talouden laskuun taas ei totuta välttämättä koskaan.

– Parasta olisi pyrkiä mahdollisimman tasaiseen kasvuun, vaikka se tarkoittaisikin kasvun hidastumista, Hovi kertoo.

ON VAIKEAA löytää lopullisia ratkaisuja talouskasvusta kertovien tietojen viidakossa. Erilaiset näkökulmat eivät muodosta

valmista kokonaiskuvaa.

Kulttuurintutkija Stuart Hall on pohtinut sanojen ja merkitysten vaikutusta tapaamme nähdä maailma. Talouskasvun symboliikan muutos voisi auttaa muuttamaan tapaamme nähdä talouskasvu.

Jos BKT:n kasvu yhdistetään hyvinvointiin ja GPI näyttäytyy hihhulien touhuna, talouskasvun kyseenalaistaminen voi tuntua vaikealta. Muutos käytetyissä termeissä ja niistä luoduissa mielikuvissa voi muuttaa ajatteluamme.

ROHKEAT TOIMET ovat Järvensivun mukaan nyt tarpeen. Ei ole olemassa toista maapalloa, jossa voisimme testata talouskasvun tavoittelusta luopumisen vaikutuksia. On mahdollista, että siitä koituisi ongelmia.

Toisaalta on myös mahdollista, että saisimme luotua yhteiskunnan, jossa jakaisimme asioita tasapuolisemmin ja saisimme hyvinvointia muista asioista kuin materiasta.

Kulkisimme luonnossa ja jakaisimme työt tasapuolisemmin. Meillä voisi olla enemmän vapaa-aikaa.

– Hyvinvointi voi tulla tavalla, jossa on tai ei ole talouskasvua. Meidän täytyy tehdä myös sellaisia kokeiluja, jotka vaarantavat kasvun. Emme voi lukita ajatuksiamme siihen, että talouskasvu on ainoa vaihtoehto, vaikka se siltä nyt tuntuisikin, Järvensivu summaa.

Alisa Vänttinen

8 ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit

IRENE STACHON

Juha Suomisen mukaan olotila apupumpun kanssa muistuttaa jatkuvaa flunssaa ja keskivertoa krapulaa.

Pumppu auttaa, kun oma sydän ei enää jaksa LÄÄKETIEDE Sydämen apupumppu voi antaa uuden mahdollisuuden elämään.

Suomessa niitä on laitettu vain 26 ihmiselle. Tulevaisuudessa mekaaniset apuvälineet saattavat yleistyä, koska sydänsiirteitä ei ole tarpeeksi.

LOHJALAINEN yrittäjä Juha Suominen, 54, ei olisi selvinnyt kahden vuoden takai­ sesta sydäninfarktistaan hengissä ilman sy­ dämen apupumppua. Infarkti tuhosi sydän­ lihasta niin paljon, ettei sydän enää jaksanut.

– ­Jos apupumppua ei olisi ollut mahdol­ lista laittaa, olisin odottanut sydämen siir­ toa sydänkeuhkokoneessa. Todennäköisesti uutta sydäntä ei olisi löytynyt tarpeeksi no­ peasti, Suominen kertoo.

Infarkti tuli täysin yllättäen. Suomisen su­ vussa ei ole verisuonitauteja, ja hän on aina ollut hyväkuntoinen.

– Sitä kuvitteli olevansa kuolematon. Elä­ mäni muuttui yhden vuorokauden aikana täysin, hän sanoo.

SAMANLAINEN apupumppu on asennettu Suomisen lisäksi vain 25 muulle Suomessa.

Ensimmäinen pumppu laitettiin vuonna 2011. Laite voidaan asentaa potilaille, joilla on vaikea sydämen vajaatoiminta.

Apupumppu kierrättää verta muualle ke­ hoon, eli hoitaa vasemman kammion työt.

Laitteessa on johto, joka tulee ulos alavat­ sasta. Johdon päässä on laitteen ohjausyk­ sikkö ja kaksi akkua. Ne kulkevat mukana olkalaukussa.

Jos potilaan oma sydän toimii heikosti, ei hänellä välttämättä tunnu pumpun kanssa lainkaan pulssia.

– Kerran lääkäri teki lääkisopiskelijoille jäynän ja käski heidän tarkistaa pulssistani, olenko elossa, Suominen sanoo.

Aikaisemmin apupumput olivat paljon isompia, pitivät kovaa ääntä, ja niiden kans­ sa oli hankalaa liikkua.

Vaikka nykyiset apupumput kulkevatkin mukana pienessä laukussa, elämä muuttuu silti pumpun vuoksi täysin. Laitteen tulee olla koko ajan kahdessa virtalähteessä kiinni.

– Kyllä se laite sitten huutaa kuin hyeena, jos akku on lopussa, Suominen kertoo.

Apupumppu ei saa kastua, ja ihon puh­ taanapito johdon alueella on tarkkaa tu­ lehdusriskin vuoksi. Potilaiden veren hyy­ tymisarvoja mitataan tarkasti, ja hyytymi­ senestolääkkeiden kanssa pitää tasapai­ noilla.

HALPAA apupumppujen asentaminen ei ole, sillä yksi pumppu maksaa noin 100 000 euroa. Siksi jokainen leikkaus harkitaan tarkkaan.

Elinsiirtokordinaattori Catharina Yesil Mei­ lahden sairaalasta sanoo, ettei apupumppua

”

Sitä kuvitteli olevansa kuolematon.

voi asentaa kenelle tahansa. Potilaan sydä­ men oikean puolen pitää olla kunnossa.

Useimmat apupumppupotilaista ovat sy­ dänsiirtolistalla. Yesilin mukaan vain kah­ den potilaan kanssa on sovittu, että apu­ pumppu on pysyvä hoitomuoto.

JUHA SUOMINEN odottaa tällä hetkellä sydänsiirtoa.

– Sydänsiirtolistalla olevan on oltava jat­ kuvasti tavoitettavissa. Jos soitto tulee, poti­ laan tulee olla lähtövalmiudessa 45 minuu­ tin kuluttua soitosta, Yesil selittää.

Ulkomaille sydänsiirtolistalla oleva ei voi siis matkustaa, tai tämä putoaa odotuslis­ talta pois. Suominen on odottanut uutta sydäntä nyt kaksi vuotta. Hän kertoo ajatte­

Juha Suominen, apupumppupotilas

levansa siirtoa joka päivä.

Vaikka sydänsiirto on parhaimmillaan potilaan kannalta huolettomampi hoito­ muoto kuin apupumppu, ei sekään ole riskitön.

Uuden sydämen saanut joutuu syömään loppuelämänsä hyljinnänestolääkettä, joka altistaa tulehduksille ja syöpätaudeille. Siir­ tosydän ei myöskään ole ratkaisu pitkään ikään – odotettu elinikä sydänsiirtopotilaal­ le on noin 14 vuotta.

Riskeistä huolimatta Suominen haluaa siirtosydämen.

– Mielestäni elämisen laatu on tärkeäm­ pää kuin elämän pituus.

Salla Varpula

ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit 9

IRENE STACHON

Tamperelainen yksitysetsivä ei osaa määritellä tyypillisintä tehtävänantoaan. Usein hän seuraa pettäjäksi epäiltyjä puolisoita.

Näkymätön mies valvoo varjoissa TARKKAILU Yksityisetsivän työ kuulostaa vaaralliselta seikkailulta, jossa

nokkelat Sherlockin perilliset ratkovat rikoksia poliisia nopeammin.

Todellisuudessa nykyajan etsivä istuu enimmäkseen autossa tai tarkkailee kohteita kapakassa.

SALSKEAN miehen silmiä peittää musta lierihattu, ja leveitä hartioita korostaa pop­ liinitakki. Suupielessä palaa sätkä. Taskus­ ta pilkistää suurennuslasi, jolla voi perehtyä todistusaineistoon.

Siinä on univormu, jonka kuvittelemme helposti yksityisetsivän ylle.

Matti Kaurasen paljastaa etsiväksi vain tarkkaavainen katse. Valkoinen t-paita ja kaulassa roikkuva paksu ketju voisivat kuu­ lua kenen tahansa keski-ikäisen miehen päivittäiseen asuun.

Kauranen on työskennellyt yksityisetsi­ vänä omassa yrityksessään noin 25 vuotta.

Työ kulkee suvussa: hänen äitinsä toimi ai­ koinaan myymäläetsivänä.

KAURASEN asiakkaiksi päätyvät yksityis­ henkilöt ja yritykset. Työnantajia kiinnostaa esimerkiksi se, ovatko työntekijät oikeasti sairaita vai kotona viettämässä rokulipäi­ viä. Kauranen pitää yritystoimeksiannoista eniten, koska ne eivät ole pelkkää autossa istumista ja baareissa tarkkailemista. Kau­ ranen kieltäytyy toimeksiannoista, joissa hänen pitäisi häiritä poliisin työtä.

– Olen kyllä hankkinut näyttöä rikostut­ kintaa varten, hän kertoo.

Kauranen ei osaa määritellä tyypillisintä tehtäväänsä, vaikka pitkän uransa aikana

hän on ehtinyt kohdata monenlaisia tarinoi­ ta. Usein hän seuraa ihmisiä, joita puoliso epäilee pettämisestä tai jotka ovat huolta­ juuskiistan keskellä.

– Kyllä joskus tulee mieleen, että asiat selviäisivät ihan vaan puhumalla kotona, Kauranen sanoo.

KUULUISIMMAT suomalaiset yksityiset­ sivät Raid ja Vares poikkeavat tutkimuksis­ saan jatkuvasti kaidalta tieltä. Kauranen ei koettele lain rajoja, eikä hän joudu pelkää­ mään työssään. Toisinaan vainoharhaiset ihmiset soittelevat hänelle ja uhkailevat tulevansa häiriköimään Kaurasen kotioven taakse. Tällaiset henkilöt Kauranen yrittää saada hakemaan apua.

Yksityisetsivän työ ei ole muuttunut pal­ jon neljännesvuosisadan aikana. Suomen yksityisetsivä- ja lakitoimistoliittoon kuu­ luu noin 20 jäsentä, eli suunnilleen saman verran kuin 1990-luvun alussa. Lainsää­ däntöä on tiukennettu, mutta kenttätyössä tarvitaan vuodesta toiseen kärsivällisyyttä ja tarkkoja silmiä.

Vuonna 2002 vartioimisliikelaki uudistui, joten nykyään kaikkien rikoksia paljastavien yksityisetsivien täytyy suorittaa vartijakortti.

– Nuoria ei juuri tule tälle alalle. Ehkä mielikuva ei vastaa odotuksia tai töitä ei ole.

Suomessa ei elätä itseään yksityisetsivän töillä, joten Kauranen on ollut vuosien var­ rella esimerkiksi kioski- ja kahvilayrittäjänä.

VERKKOVAKOILUN paljastaminen tai muut salaisuudet netin syövereissä eivät innosta Kaurasta, koska hän ei koe olevan­ sa varsinainen tietotekniikkataituri. Google auttaa tarkkailtavien alueiden hahmotta­ misessa, ja sosiaalisesta mediasta voi saada taustatietoja.

Kaurasen lähtiessä keikalle hän nappaa mukaansa puhelimen ja kameran. Niiden lisäksi ei tarvita muuta kuin hyvät hermot, koska pisimmät toimeksiannot voivat kes­ tää useita kuukausia.

– Asiakkaat ovat sanoneet, että yksityis­ etsivän löytäminen Tampereelta on vaikeaa.

En tiedä, onko täällä muita tätä työtä tekeviä kuin minä. Ainakaan liittoon he eivät kuulu.

Yksityisetsivän työssä jännittävintä ovat nolot väärinkäsitykset ja poikkeuksellisen isot palkkiot. Vaikka työ on yleensä yksi­ puolista puurtamista, joskus asiakkaat yl­ lättävät toiveillaan.

– Esimerkiksi eräälle kollegalle soitti yh­ dysvaltalainen mies, joka pyysi tarkkaile­ maan Suomeen lomalle tulevaa vaimoaan.

Ida Nieminen

10 ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit

Kattilahallissa kuplii kulttuuri TAIDE Onkiniemen Trikootehtaan voimalaitoksen tulevaisuus on

epävarma. Mikä tekee rakennuksesta säilyttämisen arvoisen?

Kuvat: Irene Stachon

Teksti: Veera Tuupanen

Seela Jousella on vahva tunneside voimalaitokseen.

ajassa kartalla luotain n채kym채 media el채mykset huvit 11

12 ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit

S

ISÄÄN astutaan tavan­ omaisesta ovesta, jonka takaa löytyy kylmä ja pi­ meä rappukäytävä. Siellä tuoksuu multa ja metalli.

Vanhat puuportaat natise­ vat, kun niitä pitkin kulkee kohti rakennuksen muita osia. Halli on päätähuimaavan korkea, ja sen seiniä koristavat suuret ikkunat. Ääni kaikuu tilassa vapaana. Tuntuu kuin astuisi toiseen maailmaan.

Tehtaan omalaatuinen ympäristö ja mai­ semat vetävät kuvataiteen opiskelija Seela Jousta puoleensa.

– Tuntuu aina siltä, kuin tulisi taikamaail­ maan. Olen luonut täällä paljon muistoja.

Jousi on tykästynyt avariin ja kolkkoihin tiloihin, sillä hänen vanhempansa ovat ai­ kaisemmin omistaneet tehdastiloja Tam­ pereella. Voimalasta hänelle on kertynyt muistoja yli kymmeneltä vuodelta. Hän on toteuttanut täällä itseään, järjestänyt tapah­ tumia ja ymmärtänyt rakennuksen arvon.

– Voimalassa on ollut paljon kohtaamisia ihmisten kanssa, elävää musiikkia ja tans­ simista. Olen esimerkiksi maalannut täällä suuria taustakankaita teatterilavastuksiksi

ja tehnyt jopa osia Angry Birds Landiin.

Välillä Jousi uppoutuu työhönsä yötä myöten. Viime juhannuksena Jousi työs­ kenteli voimalassa monen tunnin ajan, kunnes havahtui ulko-ovelta kuuluvaan ääneen. Oven ikkunaan lävähti käsi. Joku pyrki sisään.

– Moni luulee, että rakennus on autio, vaikka todellisuudessa täällä käy säännölli­ sesti kulttuurin harrastajia.

JOUSI KUULUU kulttuurikeskusta kan­ nattavaan Onkiniemen kulttuuritehdas ry:hyn. Yhdistys haluaa säilyttää ja kehittää Onkiniemen aluetta. Viime kesänä se jär­ jesti Onkiniemi elää! -tapahtuman, jonka tarkoituksena oli levittää tietoisuutta teh­ dasalueen tilanteesta ja näyttää, mihin alue kykenee.

Jousen mukaan voimalaitosta voisivat käyttää monipuolisesti kulttuurin harras­ tajat. Toiminnan järjestämistä varten voisi perustaa yhdistyksen, joka huolehtisi tilojen jakamisesta ja vuokrista.

– Voimalaitoksessa voisi olla työskennellä joukko eri alojen osaajia ja tekijöitä. He toi­ misivat itsenäisesti mutta samalla yhdessä samassa talossa, Jousi ehdottaa.

Yksi harrastajista oli taiteillut pienistä nukeista kattokruunun halliin.

Kattilahalli on rakennuksen suurin tila. Se voisi toimia muun muassa galleriana tai konserttisalina.

ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit 13

”

Tuntuu aina siltä, kuin tulisi taika­ maailmaan.

Seela Jousi, kuvataiteen opiskelija

Vanhassa turbiinihuoneessa näkyy kerrostumia eri aikakausista ja kulttuurista.

SUOMEN TRIKOON sukkatehdas ja sen mukana Sukkatehtaan voimalaitos val­ mistuivat 1950-luvulla Tampereen On­ kiniemeen sotavuosien jälkeen. Voima­ lan suuressa hallissa sijaitsivat aikoinaan rakennuksen polttokattilat. Öljykäyttöi­ nen höyryvoimala tuotti energiaa tehtaan päärakennukseen ja sähköä valtakunnan verkkoon.

Teollinen toiminta päättyi voimalaitok­ sessa vuonna 1992. Nykyään kattilahalli tyhjillään, alakerrassa on työvoimalaitok­ sen metallipaja ja osassa tiloista treenaavat bändit. Rakennus on edelleen alkuperäi­ sessä kunnossa. Vanha turbiinihuone on toiminut talonmies Tuomo Dahlmanin työhuoneena.

– Olen tehnyt täällä lavasteita ja maalan­ nut. Korjasin myös aikoinaan itse kattilahal­ lin ikkunat, koska ne oli rikottu.

VOIMALAN TULEVAISUUS on vielä epä­ varma. Lokakuussa julkaistussa kaavoitus­ luonnoksessa rakennuksen tilalle on suun­ niteltu kaksi vaihtoehtoa: loft-asuntoja tai kulttuurikeskus.

Rakennuksen omistaa Tampereen kau­ punki, ja siitä huolehtii Tilakeskus. Viime vuoden joulukuussa järjestetyssä yleisötilai­ suudessa keskusteltiin vilkkaasti Onkinie­ men tulevaisuudesta.

Onkiniemen Trikootehtaasta kaavailtiin

Helsingin Kaapelitehtaan kaltaista kulttuu­ rikeskusta, jota taiteet, käsityöt ja musiik­ ki yhdistävät. Voimalaitosta voisi käyttää näytöstilana, galleriana, konserttisalina tai vaikka nuorison biletilana.

Tuli tehtaasta sitten asuintalo tai kulttuu­ rikeskus, rakennusta joudutaan remontoi­ maan ja sen alkuperäistä muotoa muutta­ maan. Yleisö toivoi, että rakennukset säily­ vät alkuperäisessä kunnossa.

Rakennuksen nykyisestä kunnossapidos­ ta Dahlman on huolissaan, sillä kaupunki on tehnyt sen eteen vain vähäisiä toimen­ piteitä. Kattilahallin vuotavaan kattoon on laitettu pressuja, jotka keräävät sadeveden.

Vesi siirtyy pressun alla olevan putken kaut­ ta avoimesta ikkunasta ulos. Keskiosan kat­ to on korjattu talkoovoimin.

KATTILAHALLIIN ASTUU nuori mies, joka ihastelee tilaa. Hän ottaa valokuvia suuresta hallista ja mittailee tilaa mieles­ sään. Mies pohtii, sopisiko paikka pien­ elokuvan kohtauksen kuvauspaikaksi.

Jousi kannustaa miestä valitsemaan hal­ lin. Jousi näkee voimalaitoksen mahdol­ lisuutena.

– Tampereelle tarvitaan toimitiloja oma­ ehtoiselle toiminnalle. Täältä ei löydy kes­ kusta, jossa yksittäiset toimijat ja pienryh­ mät pystyisivät olemaan lähellä toisiaan mutta silti vapaassa tilassa.

Rakennus on loistava bänditreenipaikka.

14 ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit

PERTTI NEUVONEN

Väärät sanat rankaisivat KOHU Yksi ainoa pääkirjoitus sai

tamperelaiset kiinnittämään oviinsa Ei rasistista Tamperelaista -lappuja.

Facebookissa boikotoitiin EteläSuomen Median lehtiperhettä.

Kohun takana on nuori päätoimittaja.

TAMPERELAINEN-KAUPUNKILEHDEN

toimitus sijaitsee punertavassa kivitalossa Tammerkosken kupeessa. Kosken pauhu hukkuu kaupungin hulinaan, mutta marraskuun lopussa koski ei pauhannut yksin.

Sosiaalisessa mediassa käytiin rajua keskustelua Tamperelaisen päätoimittajan Karri Kannalan kirjoittamasta pääkirjoituksesta Aukeavatko suvakin silmät? Pääkirjoitus käsitteli suomalaista pakolaispolitiikkaa tavalla, joka oli monen mielestä asiaton. ­– Kyllä se pikkuisen yllätti, Kannala sanoo ihmisten reaktioista.

– Jos olisin ehtinyt ajatella enemmän sitä, millainen kaupunki Tampere on tai minkälainen puoluejakauma täällä on, olisi kohu ollut arvattavissa. Kiire on huono tekosyy.

Ehkä tein liian vähän taustatyötä, mutta näin kävi, ja tehtyä ei saa tekemättömäksi.

Pääkirjoitus sai paljon palautetta puolesta ja vastaan. Toiset kiittivät häntä, ja toiset syyttivät rasismista ja pelonlietsonnasta.

Kannalan mukaan kohua ei olisi syntynyt, jos kirjoitus olisi julkaistu esimerkiksi Lappeenrannassa.

– Tampere on isompi kaupunki isommalla väestömäärällä. Tänne mahtuu enemmän erilaisia mielipiteitä, jotka lähtevät helpommin elämään.

27-VUOTIAS Kannala aloitti Tamperelai-

sen päätoimittajana lokakuussa. Nuoresta iästään huolimatta hän on työskennellyt 5 vuotta Imatralaisen ja Lappeenrannan Uutisten päätoimittajana ja kustannusjohtajana ennen Tampereelle tuloaan.

Kohu oli Kannalalle tärkeä opetus, mutta se ei aiheuttanut suurta kolhua Tamperelaisen liiketoiminnalle.

– Olen selvittänyt tilanteen jakeluyhtiön kanssa. Erilaisia tarrakampanjoita oli sosiaalisessa mediassa ja varmaan vieläkin siellä niitä pyörii, mutta kohu ei ole vaikuttanut jakelumääräämme merkittävästi.

SOSIAALISESSA MEDIASSA hämmästeltiin Kannalan sananvalintaa otsikossa. Sana suvakki on lähtöisin Hommaforum-sivustolta ja

KUKA?

Karri Kannala

○○27-vuotias ○○Kaupunkilehti Tampere­ laisen päätoimittaja ○○Otti päätoimittajuuden vastaan lokakuussa ○○Vastaa Imatralaisen, Lappeenrannan Uutisten, Turkulaisen ja Suomen Mediapalvelun liiketoiminnasta ○○On tunnettu kärjekkäistä pääkirjoituksistaan Karri Kannala katuu pääkirjoituksensa sananvalintoja.

sitä käytetään usein MV-lehdessä, joka levittää paljon rasistista sisältöä. Suvakki muodostuu sanoista suvaitsevainen ja vajakki.

– En ollut selvittänyt sanan alkuperää kauhean tarkasti. Minulla ei ollut tietoa siitä, että se on Hommaforumilta lähtöisin. Se näemmä herättää pahaa verta ja pahoittelen sitä.

”

Tänne mahtuu erilaisia mielipiteitä, jotka lähtevät helpommin elämään.

Karri Kannala, päätoimittaja

Kohun seurauksena Kannalan kirjoitusta ja Tamperelaista verrattiin MV-lehteen.

Kannalan mukaan vertaus ei ole kohdillaan.

– Minä irtisanoudun kaikista MV-lehden mielipiteistä. En kannata rasismia, eikä Tamperelainen kannata rasismia. Päinvas-

toin minä ja Tamperelainen irtisanoudumme kaikesta väkivallasta ja tuomitsemme sen.

Kaupunginvaltuutettu Juhana Suoniemi kirjoitti Tamperelaisessa, että Kannala lietsoo pelkoa ja vihaa. Hän ja kansanedustaja Anna Kontula ilmoittivat pääkirjoituksen julkaisemisen jälkeen, etteivät he välttämättä jatka blogien kirjoittamista Tamperelaiseen.

– Juhanan kanssa kävin viime viikolla kahvilla. Keskusteltiin asiat läpi ja lyötiin kättä päälle siinä kohtaa. On Juhanan päätös, aikooko hän jatkaa kirjoittamista, mutta keskustelu oli hyvänhenkinen.

Kontula on jo luvannut jatkaa kirjoittamista.

MYÖS AIKAISEMMAT Kannalan kirjoitukset kaivettiin esille kritiikin kohteeksi. Viime vuonna Kannala kirjoitti Imatralaiseen pääkirjoituksen otsikolla Norppaa hyysätään jo tarpeeksi. Kärjekkäästi kirjoittaminen on Kannalan tyyli.

– Ei se kanta välttämättä niin kärjekäs ole, mutta pääkirjoituksen tehtävänä on herättää keskustelua ja sen takia käytän niissä kärjekkäämpää kieltä.

Kannalan mukaan Norppa-kirjoituksessa viestinä oli se, että Saimaalle pitää mahtua niin norpat kuin ammatti- ja vapaa-ajankalastajatkin. Kannalalla ei ole mitään saimaannorppia vastaan.

– Norppa on arvokas eläin.

TAMPERELAINEN julkaisi neljä päivää suvakki-kohun jälkeen uuden Kannalan pääkirjoituksen, jossa hän kertoi olevansa yllättynyt saamastaan positiivisesta palautteesta.

Sähköpostiin oli tullut vain yksi kriittinen palaute. Uuden pääkirjoituksen jälkeen palautetulva vasta alkoi.

– Lopputulema on se, että jos otetaan asiallinen palaute tai edes vähänkään asiallinen palaute, se on fifty-fifty vastaan ja puolesta.

Asiatonta palautetta kumpusi kannattajilta ja vastustajilta.

– Tällaiset täysin rasistiselle linjalle lähtevät palautteet, että ”hyvä ja pistä rajat kii” ja muut vastaavat eivät ole mielestäni enää totuudessa kiinni. Suvaitsevaisten puolelta on tullut myös aika paljon törkyä. Kun katsoo sosiaalista mediaa, siellä näyttää olevan kaikennäköistä pilakuvaa ja muuta viriteltynä sinne.

KANNALA MIETTII tulevaisuudessa sananvalintansa tarkkaan.

– Jos pääkirjoitusta ei olisi vielä julkaistu, varmasti muuttaisin sananvalintoja. Aina pitää oppia. Jos ei pysty oppimaan, ollaan väärillä teillä.

Pertti Neuvonen

ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit 15

⋆⋆MITÄ IHMETTÄ?

Ventovieraiden kyttääminen on helpompaa kuin koskaan

VANESSA WECKSTRÖM

MEDIAPELIÄ

Valma Korhonen

Korhonen.Valma.V@student.uta.fi

Suomalaiset teinit ovat addiktoituneet Periscope-sovellukseen.

Livelähetyksissä kuvataan omaa elämää ja chattaillaan katsojien kanssa.

LIVELÄHETYKSET omasta elämästä ovat nyt pinnalla.

Twitterin Periscope-sovelluksessa voi kuvata suoria videolähetyksiä älypuhelimella ja katsella lähetyksiä vuorovaikutteisesti. Livechatissa voi lähettää kommentteja ja sydämiä, jotka näkyvät lähetyksessä.

LÄHETYKSEN KUVAAJA lukee kommentteja ääneen ja vastaa niihin, aivan kuin television chat-juontajat vuosikymmenen takaa. Sensuurin puuttuessa alatyylisiltä

Tänäkin itsenäisyyspäivänä lähes 3 miljoonaa suomalaista seuraa ruuduistaan Linnan juhlia. Itsenäisyysjuhlan kautta Suomen kansa tuntee hetken olevansa yhtä.

kommenteilta ei voi välttyä.

MAALISKUSSA 2015 julkaistu Periscope on tänä syksynä saavuttanut suomalaisten teinien suosion.

Sovelluksen kartta näyttää käynnissä olevat lähetykset ympäri maailmaa. Ihan kaikkea ei kannata lähetyksessä vilauttaa, sillä katsojat saattavat ottaa lähetyksestä kuvankaappauksen.

Vanessa Weckström

⋆⋆MIKSI NÄIN?

Tarjoushaukat liitävät Cyber Mondayna

Valtiovarainministeri Alexander Stubbin lieroilua hallinta­ rekisterin kannatuksesta ei niellä pureskelematta sosiaalisessa mediassa.

Pois alta Black Friday, kuluttajan villitsee nyt Cyber Monday.

Mikä on Cyber Monday, Turun yliopiston markkinoinnin opettaja, kauppatieteiden tohtori Joni Salminen?

–Cyber Monday on jatkoa joulukaupan aloittavalle Black Fridaylle. Se on samanlainen amerikkalaisten keksimä kauppojen ja etenkin verkkokauppojen erikoistarjouspäivä.

Miksi se on vasta tänä vuonna kunnolla rantautunut Suomeen?

–Kaikki amerikkalaiset verkkomarkkinoinnin ilmiöt, etenkin digitaaliset, tulevat Suomeen viiveellä. Suomessa tarjoukset ovat vielä melko laimeita. Jos on spesiaalipäivä, pitäisi tarjouksienkin olla erikoisen hyviä ja tarjota selkeitä etuja kuluttajille.

Amerikassa. Suomessa ei ole senkaltaista massahysteriaa.

Millainen kuluttaja tarttuu erikoispäivien tarjouksiin?

–Tarjoukset kiinnostavat aina hintatietoista kuluttajaa ja tarpeet vaikuttavat ostopäätökseen. Alennettu hinta voi johtaa ostopäätökseen, jos on jo etukäteen pohtinut tuotteen ostamista. Psykologisesti tarjoukset kiihdyttävät ostopäätöksiä.

Vanessa Weckström FLICKR

”Miksei kukaan mediasta kysy ministeriltä jatkokysymystä, mitä muita virheellisiä lukuja saa itse päästään keksiä? #hallintarekisteri #vastuu” @stefanstedt ”#hallintarekisteri-pakkomielle on myrkkyä politiikan arvostukselle. Kaikkia lobbarien märkiä unia ei ehkä kantsisi väkisin edistää.” @anteromukka ”Jos Stubbin etunimi olisi Alexandra, hänet olisi jo savustettu ulos hallituksesta. #Hallintarekisteri” @Mikalisakka

Miten suomalaiset kuluttajat reagoivat Cyber Mondayn erikoistarjouksiin ?

–Cyber Monday ei ole vielä kovin tuttu ilmiö suomalaisille. Verkkokaupoissa enemmän pyörivät ovat tietoisempia amerikkalaisista kaupan erikoispäivistä. Erikoispäiviä ei osata odottaa samalla tavoin kuin

Vanessa Weckström

⋆⋆GRADU PAKETISSA

Ilona Koivisto: ”Luotettavuus ei synny paskantärkeydestä” eli klikkausjournalismi ja Yle matkalla kohti yleisön tarpeita. Tampereen yliopisto, Viestinnän, median ja teatterin yksikkö, 2015.

”Jos minä ”erehtyisin” veroprosentissani yhtä pahasti, kun alex #hallintarekisteri lausunnoista, niin joutuisin vankilaan.” @jaako75

⋆ ⋆LÄMPENEE

Maailman ympäri 10 sekunnissa.

Tällä palstalla puristetaan kiinnostava opinnäyte 300 merkkiin.

GRADU KÄSITTELEE klikkijournalismia ja Ylen suhdetta siihen.

Koiviston mielestä klikkijournalismi on verkkojournalismin nykymuoto, ei siitä irrallinen ilmiö. Yleläiset kokivat klikkien helpottavan yleisön tavoittamista ja journalismin muutoksia. Kiinnostavuus on tärkein uutiskriteeri.

Vanessa Weckström

MATKAILUN uusimmat trendit ja kohteet löytyvät nyt takataskusta. Facet-sovellus tuo matkailun maailman älypuhelimen ruudulle.

Facet esittelee käyttäjille uniikkeja ja inspiroivia matka- ja ruokakokemuksia 10 sekunnin mittaisissa videoissa.

SOVELLUKSESSA videoiden kuvaamisen lisäksi voi suunnitella omaa matkaa tallentamalla videoita inspiraatiotauluihin. Käyttäjä pystyy etsimään sovelluksen kautta lisätietoja kohteesta, kuten osoitteita ja aukioloaikoja. Sovellus tarjoaa myös mahdollisuuden globaaliin vuorovaikutukseen chathuoneissa muiden käyttäjien kanssa.

Vanessa Weckström

SUOMALAISET ovat perinteitä kunniottavaa kansaa. Katsojamittausten mukaan Itsenäisyyspäivän vastaanotto on Suomen katsotuin ohjelma, ja se kasvattaa suosiotaan joka vuosi. Linnan juhlat eivät ole pelkkä valtiollinen itsenäisyyspäivätraditio. Se on mediatapahtuma, jolle koko mediakenttä antaa hetkellisesti lähes herkeämättömän huomionsa.

Miksi useita tunteja kestävä kättelymaratoni kiinnostaa niin paljon?

Kyseenalaista on myös, katsotaanko lähetystä kunnianosoituksena itsenäistä Suomea ja arvokasta kansanperinnettä kohtaan. Todellisuudessa monet tyydyttävät ohjelman katselulla vain tirkistelyhaluaan.

Juhlamenoja seurataan television lisäksi myös verkossa ja sosiaalisessa mediassa. Viime vuonna sosiaalisen median suosituimmaksi puheenaiheeksi nousi kansan sydämet sulattanut 101-vuotias sotaveteraani Hannes Hynönen. Hynösen herttaisia lausahduksia jaettiin ahkerasti muun muassa Twitterissä. Ensi sunnuntaina media leipoo taas uudet sankarinsa.

MEDIA uutisoi Linnan juhlista aina samanlaisin teemoin. Vuosittain valitaan juhlien kuningas ja kuningatar. Pukuja ruoditaan kyllästymiseen asti, ja etikettimokista kohistaan. Itsenäisyyspäivän vastaanotto on valtavin juhlamenoin rakennettu koko kansan tirkistelynäytös. Tulevana sunnuntaina jännitetään muun muassa sitä, miten juhlien ensikertalainen, entinen mäkihyppääjä Matti Nykänen pärjää arvokkassa tilaisuudessa. Kunhan värikkäästä menneisyydestään tuttu mäkikotka vain muistaisi ottaa rauhallisesti Linnan kuuluisan boolin kanssa.

Juhlien kustannuksiin uppoaa vuosittain miljoonia euroja. Tämä on joillekin liikaa. Vuosittain erilaisia mielenilmauksia ja protesteja järjestetään eliitin juhlinnan vastustamiseksi. Toisinaan entiset anarkistit päätyvät myöhemmin elämässään juhlien kuokkavieraista oikeiksi vieraiksi. Näin kävi esimerkiksi Paavo Arhinmäelle. Ilmeisesti kansanedustajana protestoinnin voi jättää vähemmälle.

MUUTEN NIIN vaatimattomassa Suomi-kuvassa Linnan juhlat erottuvat glamourinhakuisella loisteliaisuudellaan ja ylellisyydellään. Juhlassa on samaan aikaan jotain hyvin suomalaista ja epäsuomalaista. Juhlat ovat valtiollinen perinne, jollaista ei ole missään muualla maailmassa. Niiden kautta vahvistamme muutoin poissaolollaan loistavaa kansallistunnettamme. Suoran tvlähetyksen välityksellä jokainen suomalainen voi kuvitella olevansa osa näitä valtakunnan merkittävimpiä VIP-bileitä.

16 ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit

MARIA ERMA

”

Hyi näitä ihonriekaleita.

Pienen arpitatuoinnin tekemiseen kuluu aikaa hieman alle puolitoista tuntia.

Jenni Sikiö, tatuointiartisti

Viiltävä taide erottaa joukosta TYYLI Arpitatuoimisella tarkoitetaan ihon koristamista viiltämällä tai polttamalla

tehdyillä arvilla. Arpikuvissa pahinta on niiden kivulias hoitaminen. Tatuointiartisti Jenni Sikiö uskoo, että arpitatuoiminen yleistyy lähivuosina Suomessa.

KYLLÄHÄN TÄMÄ näyttää ällöttävältä, Jenni Sikiö sanoo ja syventää veitsellä ihoon viiltämäänsä haavaa.

Sikiö on kumartunut tuolissa makaavan Heidi Tontin paljaan vatsan ylle. Tontti puristaa käsissään hikisiä paperimyttyjä. Hän on tullut Kivun kaunis -tatuointiliikkeeseen ottamaan arpitatuointia.

Vuonna 2011 Sikiö poikkesi eräässä lävistys- ja tatuointiliikkeessä ostamassa lävistykseensä uutta korua. Kun liikkeen myyjä kuuli, että myös Sikiö on tatuointiartisti, hän innostui. Hän kysyi, onko Sikiö kokeillut arpitatuointeja ja haluaisiko tämä sellaisen. Sikiö vastasi myöntävästi.

– Siitä lähti idea myös arpitatuointien tekemiseen, Sikiö kertoo.

Nykyään Sikiö on yksi harvoista suomalaisista tatuoijista, joka tekee tavallisten tatuointien lisäksi myös arpikuvia.

Arpitatuoijana hän on itseoppinut. Hän harjoitteli arpien viiltämistä tekemällä niitä ystävilleen. Sikiö viiltää asiakkaille arpia noin kerran kuussa.

ARPITATUOIMINEN on lähtöisin satoja vuosia vanhoista heimoperinteistä. Ny­ kyään se on yleistynyt tavallisten tatuoin-

tien ohella tapana koristaa kehoa.

– Jossain vaiheessa oli coolia, jos oli tatuointeja, mutta tänä päivänä niitä on kaikilla. Arpikuvilla haetaan erottuvuutta, Sikiö sanoo.

Hän uskoo, että arpitatuoinnit yleistyvät entisestään muiden Euroopan maiden tavoin myös Suomessa.

Sekä Sikiö että Tontti hankkivat omat arpikuvansa kokeilunhalun takia.

Tänään Tontti on tullut ottamaan toisen arpensa. Ensimmäisen arpikuvan hän otti neljä kuukautta sitten kesällä.

Tontti kertoo, että itse arpikuvan ottaminen ei satu puudutuksen takia tavallista tatuoimista enempää. Sen sijaan arven hoitaminen on kivuliasta.

Parin seuraavan viikon aikana Tontin täytyy irrottaa arven päällimmäinen, parantunut ihokudos hieromalla haavaan merisuolaa kerran päivässä. Niin hän saa pidettyä arven avonaisena mahdollisimman kauan.

Mitä pidempään haava pysyy auki, sitä näkyvämmän arpitatuoinnin Tontti saa.

Jotkut hierovat jopa mietoa sitruunahappoa haavaan, jotta arvesta tulisi mahdollisimman pyöreä ja kohonnut.

– Itse en ole uskaltanut suositella sitruu-

Heidi Tontin arpitatuointi on symboli Lord of Salem -elokuvasta.

nahappoa asiakkailleni. Suosin perinteisiä hoito-ohjeita, Sikiö kertoo.

Sikiön mukaan arpitatuoinnin ottaminen ei ole sen vaarallisempaa kuin tavallisen tatuoinnin ottaminen. Molemmissa ihoon tehdään avohaava.

– Jotkut mainostavat arpia jopa luomutatuointeina, koska niissä ei käytetä mustetta.

symbolin Tontin ihoon ja irrottanut ihokudosta kuvion sisältä veitsellä ja pinseteillä.

– Hyi näitä ihonriekaleita, hän sanoo inhoten pyyhkiessään tuolille pudonneita verisiä kudospaloja.

Tontti vetää paidan takaisin vatsansa peitoksi ja lähtee liikkeestä noitasymbolin muotoinen vuotava haava vatsassaan.

SIKIÖ PYYHKII verta Tontin vatsalta. Hän on viiltänyt Lord of Salem -elokuvasta tutun

Maria Erma

ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit 17

ODOTTELUA IRENE STACHON

NÄIN KOIN

Pihla Loula

loula.pihla.i@student.uta.fi

Miksi suomalaiset eivät uskalla puuttua naapurista kuuluviin perheväkivallan ääniin?

– SÄ LÖIT MUA! miesääni huutaa.

Nainen itkee, kiljuu ja polkee lattiaa.

Istun sohvalla vain muutaman metrin päässä tappelusta. Yläkerran naapurit heittelevät esineitä. Kuulen maljakon särkyvän. Rähinöitsijät muuttivat asuntoon elokuussa. Tiedän tarkan ajankohdan, sillä pariskunta on riidellyt uudessa kodissaan lähes päivittäin.

JOULUN VALMISTELU etenee hyvää vauhtia Keskustorilla. Pieniä mökkejä on kuljetettu paikalle pitkin viikkoa. Vielä ei näy lunta eikä ihmisvilinää. Toistaiseksi aluetta eristää työmaanauha. Joulutunnelmasta pääsee nauttimaan perjantaina, jolloin Tampereen Joulutori aukeaa kahdeksatta kertaa. Avajaispuheen pitää Tampereen pormestari Anna-Kaisa Ikonen. Puheen jälkeen jouluhumun käynnistää joulupukki.

MUISTILISTA 3.12.–9.12.2015 Kulttuurielämyksiä ja joulun tunnelmaa

VALMA KORHONEN

TORSTAI

PERJANTAI

LAUANTAI

SUNNUNTAI

MAANANTAI

TIISTAI

KESKIVIIKKO

3.

4.

5.

6.

7.

8.

9.

AVARATAIDE RY:N JOULUSALONKI

PALEFACE DUO

JOULUSHOW LAS NECALAS

ITSENÄISYYSPÄIVÄN KONSERTTI

VUODEN MUOTOKUVAAJA 2015 -KUVIA

TELAKAN JOULUBASAARI

12 TUUMAA – TARINOITA SUOMALAISISTA LEVYKAUPOISTA

Galleria Rongan joulusalongissa esillä AvaraTaide -yhdistyksen taiteilijoiden teoksia.

Paleface palaa TTT-klubin näyttämölle uudella materiaalilla.

Sorin Sirkuksen 30-vuotisjuhlavuoden huipentava Las Vegas -teemainen joulushow.

Tampere Filharmonia esittää Sibeliuksen tuotantoa: Sinfonia nro 1 ja Finlandia.

Vuosikilpailun palkittuja kuvia valokuvanäyttelyssä.

Noin 40 käsityöläistä ja myyjää, esiintyjänä Pixel Sisters.

Keskustelemassa levykauppakirjan tekijöitä.

Kirjastonhoitaja Juhani Koivisto haastattelee.

Ilmainen

12 €, Ikäraja K-18

Liput 20–30 €

Liput 6 €–25,50 €

Ilmainen

Ilmainen

Ilmainen

Vooninkisali, Väinö Linnan aukio, ajalla 1.12.–20.12., to klo 12–18

Tampereen Työväen Teatteri, Hallituskatu 19, klo 22

Ahlmanintie 63, klo 16

Yliopistonkatu 55, klo 15

Pääkirjasto Metso, 7.12.–19.12., ma klo 10–20

Tullikamarin aukio 3, klo 12–20

Pääkirjasto Metso, Pirkankatu 2 klo 17

TALON seinien sisällä tapahtuvasta lähisuhdeväkivallasta ei ole tarkkoja tilastoja. Kyselytutkimukset tutkivat naisten ja miesten kokemaa perheväkivaltaa harvoin samoilla menetelmillä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastojen mukaan naisista lähes joka viides ja miehistä lähes joka kuudes on kokenut fyysistä väkivaltaa tai sen uhkaa nykyisessä parisuhteessaan. Naisten kokema väkivalta on seurauksiltaan vakavampaa ja kertoja on useampia.

Poliisin tietoon tulleista tapauksista neljä viidestä on miesten tekemiä.

Pohdin vaihtoehtojani. Olisiko hyvä keino pudottaa postilaatikkoon turvakodin puhelinnumero? Tampereen turvakoti on maksuton, ja se on auki ympäri vuorokauden.

Psykologi Hannele Törrönen huomauttaa, että pelkän kirjeen kirjoittamisella voi olla myös kielteisiä vaikutuksia. Kirje voi johtaa siihen, että väkivalta muuttuu vain hiljaisemmaksi.

PYÖRITTELEN kännykkää kädessäni ja mietin, pitäisikö mieluummin soittaa poliisille. Törrösen mukaan väkivaltaiseen tilanteeseen ei kannata mennä itse väliin.

Yleensä poliisin kutsuminen kannattaa, sillä poliisi edustaa rangaistusta.

Nimien ylösottaminen ja rekisteriin joutuminen on tietynlainen raja, joka voi pysäyttää riitelijät ajattelemaan.

Toisaalta tuttuni oli joskus vastaavassa tilanteessa soittanut poliisille, mutta virkavallalla ei ollut mahdollisuutta puuttua väkivaltaan. He pyysivät, ettei samasta pariskunnasta soitettaisi enää uudelleen.

Ajattelutapa tuntuu kylmältä. Väkivaltaisen parisuhteen uhri voi tottua huonoon kohteluun, hävetä tai syyttää itseään. Perheväkivalta mielletään edelleen yksityiseksi asiaksi, johon ei sovi puuttua. Tabu on vasta pikkuhiljaa murtumassa.

OVEEN koputetaan. Ovisilmästä kohtaan kahden tuiman poliisin katseen.

Joku muu on uskaltanut tarttua puhelimeen.

– Taitaa olla väärä asunto teillä, sopertelen poliiseille.

Poliisit nyökkäävät mekaanisesti ja harppovat rappuset ylempään kerrokseen. Kuulen poliisien terävän käskyn avata ovi. Riitelijät avaavat vasta viidennellä käskyllä. Tulee hiljaista.

Vuonna 2013 15 % raskauksista päättyi raskaudenkeskeytykseen.

Toistuvat raskaudenkeskeytykset ovat yleistyneet ja niitä tehdään yhä nuoremmille naisille.

36 % vuoden 2013 raskaudenkeskeytyksistä tehtiin naisille, joille oli tehty keskeytys jo aiemmin.

91,8 % keskeytyksistä tehtiin sosiaalisista syistä.

kuolleena syntynyttä lasta

raskaudenkeskeytystä

Raskaudenkeskeytys on toimenpiteillä käynnistetty raskauden päättyminen, joka ei ole synnytys ja joka johtaa yhden tai useamman sikiön kuolemaan ja jossa sikiön ei tiedetä kuolleen kohtuun ennen keskeyttämistoimenpidettä.

elävänä syntynyttä lasta

Infografiikka: Veera Hongisto, syksy 2015. Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

SYKSYLLÄ 2015 UTAIN JULKAISEE TAKAKANNESSAAN KUVAJOURNALISMIN 3. VUOSIKURSSIN INFOGRAFIIKOITA. TEKIJÄ: VEERA HONGISTO

Kuka sai