Utain 11/2015

11/2015

ajassa 2

kartalla 6

luotain 8 näkymä 10

media 14

elämykset 16

huvit 17

Ystäväni esiintymisjännitys Jos esiintyminen ahdistaa, olut ei ole ainoa lääke.

Pertti Neuvonen s. 17

Kaupungin kirjo kohtaa Tamperelaiset kertovat, mitä Keskustori heille merkitsee. s. 10

Kaapelit maan alle

Tulevaisuuden sähköverkkoa eivät myrskyt hetkauta. s. 2

2 ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit

26.11.2015

Sähkö turvataan myrskyiltä JENNI TOIVONEN

SÄHKÖKATKOT

Maakaapeloinnin ansiosta verkko on entistä paremmin suojassa lumituiskuilta ja myrskyiltä.

RUNSAAT LUMISATEET katkaisivat sähköt laajoilta alueilta etenkin Pirkanmaalla ja Keski-Suomessa. Lokakuussa Valio-myrsky vei sähköt noin 200 000 kotitaloudelta ympäri Suomen.

Myrskytuhojen määrä Euroopassa on noussut, kertoo Ilmatieteen laitoksen Ilmastokeskuksen päällikkö Hilppa Gregow.

– On vain ajan kysymys, koska ilmastonmuutos näkyy Suomessa. Jatkossa myrskyjen voima ja määrä lisääntyvät, Gregow toteaa.

Hänen mukaansa Suomessa tulisi varautua puuskatuulten ja lumikuormien aiheuttamiin tuhoihin.

– Aina on ollut isoja myrskyjä, mutta viime vuosina kesämyrskyjen aiheuttamien metsätuhojen määrä on kasvanut.

Sähköverkkoyhtiö Elenia on maakaapeloinut kaiken uudistamansa ja rakentamansa sähköverkon vuodesta 2009. Uudistus sai alkunsa vuosina 2006–2009, kun Elenia toteutti tutkimushankkeen maakaapeliverkon rakentamisen kustannuksista yhdessä yliopistojen, urakoitsijoiden ja laitevalmistajien kanssa.

Maakaapeleiden käyttöikä on useita vuosikymmeniä, joten ne ovat kustannustehokas ratkaisu. Elenian viestintäjohtaja Heini Kuusela-Oppaan mukaan informaatioteknologian varassa toimiva nyky-yhteiskuntamme ei kestä sähkökatkoja.

”

Maakaapeleiden sijainti on dokumentoitu, mutta ainahan on mahdollista, että rakentamisen yhteydessä kaapeli vahingossa kaivetaan poikki.

Sähkökatko pimensi Parvelan hevostilan Eräjärvellä tällä viikolla. Sähkökatkon aikana hevoset eivät suostuneet kävelemään pimeään talliin.

Heini Kuusela-Opas, Elenia Oy

SÄHKÖVERKON maakaapelointiin vaikuttaa myös vuonna 2013 voimaan tullut sähkömarkkinalaki. Se velvoittaa verkkoyhtiöt parantamaan sähkön jakelun toimitusvarmuutta. Lisäksi laki edellyttää, että vuonna 2028 haja-asutusalueilla ei saa esiintyä yli 36 tunnin sähkökatkoksia. Taajamissa enimmäiskesto on 6 tuntia.

Sähköverkkoyhtiö Elenian alue kattaa yli 100 kuntaa Pohjois-Uudeltamaalta PohjoisPohjanmaalle asti. Verkon uudistamishanke etenee koko toiminta-alueella. Työ etenee taajamista haja-asutusalueita kohti.

– Kohteita miettiessämme huomioimme verkon iän, johtojen sijainnin sekä verkon

ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit 3

JENNI TOIVONEN

äärellä olevat asiakasmäärät, Kuusela-Opas sanoo.

Vanhat ilmajohdot kulkevat usein metsän keskellä ja vaativat ympärilleen raivatun johtoalueen. Kuusela-Oppaan mukaan maakaapelit rakennetaan teiden varsiin.

Siten sähköverkko saadaan sinne, missä yhteiskunnan infrastruktuuri sijaitsee. Samalla se vapauttaa metsänomistajille pintaalaa metsänkasvatukseen. Kuusela-Oppaan mukaan joulukuun 2011 Tapani-myrsky miltei halvaannutti koko Oulun eteläpuolisen Suomen.

– Tapani ja sitä seurannut Hannu-myrsky aiheuttivat vakavat sähkönjakeluhäiriöt keskellä talvea. Tuolloin vahvistui, että maakaapelointi on ainoa ratkaisu, hän sanoo.

MAAKAAPELI voidaan vetää muun muuassa joen alitse tai kalliomaaperään. Verrattuna ilmajohtojen sääherkkyyteen maakaapeleiden riskit ovat pieniä.

– Maakaapeleiden sijainti on dokumentoitu, mutta ainahan on mahdollista, että rakentamisen yhteydessä kaapeli vahingossa kaivetaan poikki, Elenian viestintäjohtaja Heini Kuusela-Opas kertoo.

Elenian sähköverkon pituus on 67 000 kilo­metriä. Se yltäisi 1,5 kertaa maapallon ympäri. Tällä hetkellä noin kolmannes Elenian sähköverkosta on maakaapeloitu ja tavoitteena on, että 70 prosenttia sähköverkosta on maakaapeloitu vuoteen 2028 mennessä. Tänä vuonna Elenia investoi sähköverkon uudistamiseen yli 100 miljoonaa euroa.

– Kukaan ei osaa sanoa, mitä vuoden 2028 jälkeen tapahtuu. Menossa olevan uudis­tuksen eteen on tehty työtä yli 10 vuotta. Myrskyt ja muut sääilmiöt vain alleviivaavat tekemiämme päätöksiä oikeiksi, Kuusela-Opas toteaa.

Taru Rokka

Sähkökatkokseen voi valmistautua KÄSIPUMPUN ansiosta Parvelan tilan hevoset ovat saaneet vettä sähkökatkoksesta huolimatta.

– Jos meillä olisi käytössä sähköpumppu, emme voisi juottaa hevosia, sanoo tilanomistaja Noora Ojanperä Parvelan hevostilalta Eräjärveltä.

Tallin valaistuksen Ojanperä on varmistanut aggregaatilla. Tosin pitkiä aikoja sillä ei pärjää, koska laite syö paljon kallista bensaa.

Myös muut laitokset kuten sairaalat turvaavat poikkeustilanteessa sähkönsaantinsa generaattorilla, kertoo huoltovarmuuskeskuksen tiedottaja Erja Saraste. Erityisesti eläintiloilla ilmastoinnin ja lämpötilan turvaaminen on tärkeää, jotta eläimet eivät tukehdu tai kuole kylmyyteen.

Yksityishenkilö voi niin ikään hankkia väliaikaiseksi sähköntuottajaksi generaattorin tai aggregaatin. Pitkäaikaiseen sähkökatkokseen ne eivät sovi, sillä ilman sähköjä polttoaineen jakelu keskeytyy.

Sähkökatkokset vaikuttavat myös asuntojen lämmitykseen. Tähän voi varautua rakentamalla varaavan takan.

Sarasteen mukaan tiedonsaanti on sähkökatkoksen aikana tärkeää. Radion tai internetin kautta yksilö saa tietoa tilanteen kehittymisestä ja voi pitää yhteyttä omaisiinsa. Patterikäyttöinen radio ja kännykän vara-akut ovat tapa varmistaa tiedonsaanti myös sähkökatkoksen aikaan.

Tuukka Tuomasjukka

Moreenimedia m o r e e n i m e d i a . u ta . f i

utain.uta.fi @utainlehti @utainlehti Facebook “f ” Logo

CMYK / .ai

Facebook “f ” Logo

CMYK / .ai

Utain Utain

radio.uta.fi @radiomoreeni @radiomoreeni Facebook “f ” Logo

CMYK / .ai

Facebook “f ” Logo

CMYK / .ai

Radio Moreeni soundcloud.com/radio_moreeni

yliopistotv.uta.fi UniversityOfTampere

Perinteisten myymälöiden rinnalle nousseet verkkokaupat ja e-kirjat eivät ole supistaneet Suomen suurimpien kirjakauppojen valikoimia tai myyntiä.

Perinteinen kirjakauppa pitää pintansa ”KIRJAKAUPOISSA ei myydä enää kirjoja.”

Suomalaisen kirjakaupan toimitusjohtaja Timo Kopra on kohdannut tämän väittämän usein. Huhuista huolimatta Suomen suurimpien kirjakauppojen valikoimat eivät ole viime vuosina pienentyneet. Suomalaisen kirjakaupan suurimmissa myymälöissä on tarjolla kirjanystäville noin 26 000 nimekettä, ja Akateemisen kirjakaupan 40 000 nimekkeen valikoima löytyy Helsingin keskustan Kirjatalosta.

Vaikka suositut kirjat saavat myymälöiden esillepanossa enemmän näkyvyyttä, Suomalainen kirjakauppa ei myönnä syyllistyvänsä niin sanottuun bestsellerismiin.

– 90-luvulla myyntimäärät kärkikirjoissa olivat suurempia. Ennen myytiin Päätaloa ja Hietamiestä. Nyt myynti leviää useammille nimekkeille, sanoo Suomalaisen kirjakaupan ostojohtaja Reetta-Liisa Pikkola.

VALIKOIMAN monipuolisuus on Kopran

mukaan edelleen kirjakauppojen toiminnan edellytys. 200 myydyintä nimekettä muodostaa noin 10–15 prosenttia Suomalaisen kirjakaupan myynnistä. Saatavilla oleva valikoima kuitenkin vaihtelee kirjakaupan sijainnin ja koon mukaan.

– Väkilukuun nähden Suomessa ilmestyy vuosittain valtavasti uutuuksia. Niitä kaikkia ei mikään kirjakauppa pysty tarjoamaan.

Myymälöistämme on silti aina saanut tilata niitä kirjoja, joita juuri asiointihetkellä ei hyllystä löydy, Pikkola kertoo.

SUOMALAISEN kirjakaupan myymälöiden

rinnalla toimii verkkokauppa. Akateemisen kirjakaupan verkkokaupasta vastaa tällä hetkellä Pohjoismaiden suurin verkkokirjakauppa Adlibris.

Verkkokaupoissa valikoima laajentuu miljooniin vaihtoehtoihin, mutta Akateemisen kirjakaupan ostopäällikkö Robin Sandelin ei silti usko verkkokauppojen syr-

jäyttävän varsinaisia myymälöitä lähitulevaisuudessa, koska verkkomyynnin osuus kokonaismyynnistä on vielä marginaalista.

Kumpikaan suurimmista kirjakaupoista ei kuitenkaan paljasta verkkokauppamyyntinsä tarkkoja lukuja.

”

Väkilukuun nähden Suomessa ilmestyy vuosittain valtavasti uutuuksia.

Reetta-Liisa Pikkola, Suomalainen kirjakauppa

Bonnier osti Akateemisen kirjakaupan Stockmannilta lokakuussa, kun taas Suomalainen kirjakauppa siirtyi Sanomalta osaksi Otava-konsernia vuonna 2011. Kopra muistuttaa, että kirjakauppaan pätevät yritystalouden lait.

– Vaikka kilpailu kiristyy, ei kirjakauppakulttuuri ole kuolemassa pois.

Tessa Toni

Kirjakaupan tunnelma on tarkan suunnitelun tulos. Katso perjantaina Yliopisto-tv:stä: http://yliopistotv.uta.fi/

MITÄ? ○○Kirjallisuuden suurkuluttaja ostaa yli kymmenen kirjaa vuodessa. ○○Hän on korkeakoulututkinnon suorittanut pääkaupunkiseudulla asuva 40–49 -vuotias nainen, jonka kotitaloudessa on lapsia. ○○Kirjallisuuden suurkuluttajan viimeksi ostama kirja oli kaunokirja.

katse.uta.fi Facebook “f ” Logo

CMYK / .ai

Facebook “f ” Logo

CMYK / .ai

Katse

Tampereen yliopiston toimittajakoulutuksen viikkolehti ISSN 1459-6741 (painettu) ISSN 1459-675X (verkkolehti) Ilmestyy kerran viikossa torstaisin.

Yhteystiedot: Utain, 33014 Tampereen yliopisto 050 318 5924 utain@uta.fi Julkaisija: Viestinnän, median ja teatterin yksikkö, Tampereen yliopisto Painopaikka: Juvenes Print Oy Päätoimittaja: Ari Heinonen Ohjaavat opettajat: Anu Kuusisto (toimituspäällikkö, feature) Kari Koljonen (toimituspäällikkö, uutiset) Reetta Tervakangas (ulkoasupäällikkö, kuvat) Teemu Helenius (ulkoasupäällikkö, taitto) Toimitussihteerit: Laura Ikävalko, Nette Tuominen Uutistuottaja: Ida Roivainen AD: Ella Karttunen Taittajat: Heidi Huotilainen, Suvi Iivari, Paula Kaskimaa Toimittajat: Hanna Asikainen, Maria Erma, Sanna Ihalainen, Matilda Jokinen, Riikka Jauhiainen, Saara Kallio, Fanni Kangasvieri, Valma Korhonen, Pihla Loula, Teemu Leppänen, Eveliina Mäntylä, Pertti Neuvonen, Ida Nieminen, Elsa Osipova, Sonja Parkkinen, Mimmi Pitkänen, Minja Rantavaara, Taru Rokka, Tessa Toni, Sanelma Tuliniemi, Tuukka Tuomasjukka, Hanna Tuulonen, Veera Tuupanen, Salla Varpula, Miina Viljanen, Alisa Vänttinen, Vanessa Weckström Valokuvaajat: Laura Talvitie, Jenni Toivonen Kuvankäsittelijä: V-V Kaakinen

Katso kaikki tekijät verkosta: http://utain.uta.fi/toimitus

4 ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit

Syrjintäkiista elokuvafestivaaleilla TAMPERE FILM FESTIVALIN entinen kausityöntekijä kertoi tiistaina Facebookissa joutuneensa syrjityksi masennuksensa takia.

Kiista alkoi, kun osapuolet olivat tavanneet kesällä punk-festivaaleilla.

Työntekijä Matti Kiurun mukaan työnantaja lähestyi häntä keikan aikana ja pyysi Kiurua töihin seuraaville festivaaleille. Tämän hän tulkitsi suulliseksi sopimukseksi. Kiuru palasi syksyllä asiaan sähköpostitse, jolloin työnantaja kertoi, ettei töitä ole. Viestissä viitattiin hänen aiempaan sairaalajaksoonsa ja kerrottiin, että hänen palkkaamisensa olisi riski festivaalille.

Festivaalin toiminnanjohtaja Juhani Alanen kiistää suullisen sopimuksen ja sähköpostin lähettämisen. Kun Utaimen toimitus sai viestin nähtäväksi ja kysyi asiasta uudelleen, toiminnanjohtaja myönsi sähköpostin olemassaolon. Hän korosti, että viestissä ei viitata työntekijän sairauteen, vaan eri asiaan, joka ei ilmene asiayhteydestä.

Alanen kieltäytyy kommentoimasta yksittäiseen työntekijään liittyviä asioita julkisuudessa. Hänen mukaansa Tampere Film Festival ei syrji ketään.

Masennus ei hänen mukaansa ole este ihmisen työllistämiselle elokuvajuhlille.

Alanen korostaa, että Kiuru ei ollut tuolloin työsuhteessa, eikä hän ole hakenut virallisesti työpaikkaa.

– Meillä ei ollut avointa työpaikkaa, johon palkata hänet. Avoinna oli ainoastaan markkinointiassistentin tehtävä, joka ei vastaa hänen osaamistaan.

Akavan asiantuntijan Tarja Arkion mukaan yhteydenottoja mielenterveyteen liittyvistä kiistoista tulee aika ajoin. Syrjintätilanteessa hän suosittelee ottamaan yhteyttä oman ammattiliiton lakimieheen.

– Työnantajalla on viime kädessä oikeus valita tehtävään soveltuvin henkilö. Lain mukaan ketään ei saa syrjiä terveydentilan perusteella, hän sanoo.

Teinitytöt himoitsevat kasviksia KOULURUOKA Yhä useampi nuori haluaisi syödä kasvisruokaa, mutta

monissa peruskouluissa sitä saa vain ryhtymällä kasvissyöjäksi.

Kasvisten määrää halutaan lisätä koululaisten lautasilla.

ERITYISESTI NUORET TYTÖT ovat kiinnostuneita kasvisruuasta. Tammerkosken lukion ruokapalveluesimies Outi Östring arvioi, että heillä kuluu enemmän kasvisruokaa, koska lukio on tyttövoittoinen.

– Meillä syö päivittäin noin 500 oppilasta, joista 150–200 valitsee kasvisruuan.

Tampereen Ateria suunnittelee, että myös kaikille peruskoululaisille tarjotaan sekä liha- että kasvisvaihtoehto vuonna 2018.

Tähän asti vain toisen asteen kouluissa on tarjolla joka päivä molemmat vaihtoehdot.

Tampereen peruskouluissa on kerran viikossa kasvisruokapäivä, ja muina päivinä kasvisruuan saa vanhempien luvalla.

Tampereen Ateria on huomannut, että kasvissyönnin suosio on kasvanut viimeisen kahden vuoden aikana. Tällä hetkellä peruskouluissa on kasvissyöjiä 6–7 prosenttia nuorista. Aiemmin kasvisvaihtoehdolle ei ollut tarvetta.

Tammerkosken lukion oppilaat Milla Mikkonen ja Laura Suominen valitsivat keskiviikkona kasvishernekeittoa, koska se näytti paremmalta. Suominen syö myös kotona kasvisruokaa. Molemmat ovat sitä mieltä, että he olisivat syöneet peruskoulussakin enemmän kasvisruokaa, jos sitä olisi saanut ilman erillistä ilmoitusta.

VALTION ravitsemusneuvottelukunta uudistaa vuodelta 2008 olevat kouluruokailusuositukset ensi vuoden aikana. Suosituk-

sia muutetaan kansallisten ravitsemussuositusten mukaisiksi. Lisäksi nuoret on saatava syömään enemmän kasviksia.

Yhä useammassa koulussa on nykyään valittavissa liha- tai kasvisvaihtoehto joka päivä, mutta alueellisia eroja löytyy, arvioi kouluruokailun kehittämisestä vastaava asiantuntija Marjaana Manninen Opetushallituksesta.

– Pystymme antamaan vain suosituksia, joten emme voi pakottaa kouluja tarjoamaan kasvisruokavaihtoehtoa kaikille. Tällaisista asioista päätetään paikallisesti.

AINOAT ESTEET kasvisruoan laajalle tarjonnalle ovat tuotannossa. Tampereen Aterian mukaan kasvisvaihtoehto vaatii investointeja, koska asiakasmäärät ovat peruskouluissa suuremmat kuin toisen asteen oppilaitoksissa.

– Kasvisruoka ei maksa lihavaihtoehtoa enempää. Lisäksi ne ovat ravitsemuksellisesti tasa-arvoisia. Vegaaniruoka on haasteellisempaa, kertoo tuotekehitysvastaava Maiju Suvanto.

Kasvisruuan saantiin vaikuttaa tulevaisuudessa myös uusi ateriakeskus, jonka piti valmistua 2018. Sote-uudistuksen takia Tampereen kaupunki on kuitenkin lykännyt hanketta, eikä ole varmuutta, saadaanko suunnitelmia kasvisvaihtoehdosta toteutettua.

Sonja Parkkinen JENNI TOIVONEN

Tuukka Tuomasjukka

Rattijuopumuksia huolestuttavan paljon POLIISI PIDÄTTI kolme henkilöä epäiltynä rattijuopumuksista tiistain ja keskiviikon välisenä yönä Tampereella.

– Rattijuopumustapaukset jakautuvat ajankohdaltaan melko tasaisesti.

Eniten rattijuopumuksia tapahtuu viikonloppujen, pikkujoulukausien ja lomien aikana, kertoo ylikonstaapeli Nina Juurakko-Vesikko Sisä-Suomen poliisilaitokselta.

Poliisi tehosti pikkujoululiikenteen valvontaa viime viikonloppuna, minkä seurauksena Tampereella epäillään 21 henkilöä rattijuopumuksesta. Juurakko-Vesikon mukaan epäiltyjen määrä on huolestuttavan suuri.

– Monelle tulee yllätyksenä se, ettei välttämättä ole seuraavana iltapäivänä ajokunnossa, jos on edellisinä yönä nauttinut alkoholia, sanoo JuurakkoVesikko.

Tehostettua valvontaa jatketaan myös tulevana viikonloppuna koko maassa.

Mimmi Pitkänen

Milla Mikkonen (oik.) ja Laura Suominen haluavat syödä kasvisruokaa, koska se maistuu paremmalta ja on eettisempää.

MITÄ?

Veganismin suosio kasvaa ○○Vegaaniliiton jäsenmäärä on noussut poikkeuksellisen paljon. Jäseniä on tämän vuoden aikana tullut jo 150 lisää. ○○Myös Tammerkosken lukiossa vegaaniruokavaliota noudattavien määrä on kasvanut. Lukiossa oli aiemmin 5 vegaania, mutta tänä syksynä määrä on noussut 20:een. ○○Lokakuun lopussa julkaistut Oikeutta Eläimille -järjestön videot teurasta­ moiden laiminlyönneistä eivät ole näkyneet Vegaaniliiton jäsentilastoissa tai Tammerkosken lukion kasvisruuan menekissä piikkinä.

”

Lähde: Vegaaniliiton toiminnanjohtaja Sari Komulainen ja Tammerkosken lukion ruokapalveluesimies Outi Östring

Emme voi pakottaa kouluja tarjoamaan kasvisruokavaihtoehtoa kaikille.

Marjaana Manninen, Opetushallitus

Kommentti Kasvispyöryköitä kaikille YLÄKOULUN HIMOTUIN ruoka oli kasvispyörykät. Niitä eivät kuitenkaan kaikki saaneet. Vain kunnon kasvissyöjät olivat oikeutettuja tähän herkkuun, jota usein vahti tuimailmeinen keittäjä.

Heti kun valvonta herpaantui, luokkamme kaksi kasvissyöjää ryntäsi tiskille. He hakivat lautasen kukkuroilleen pehmeitä oransseja palluroita niitä haluaville.

Tämä oli ainoa keino saada kasvisruokaa edes välillä, ellei halunnut ryhtyä oikeaksi kasvissyöjäksi. Kaikki juttuun haastatellut lukiolaiset olisivat syöneet peruskoulussa enemmän kasvisruokaa – jos sitä olisi ollut kaikille tarjolla.

Monille nuorille kyse on eettisyydestä, joskus myös mausta. Yleensä päätös tietyn ruokavalion noudattamisesta tehdään vasta lähempänä täysi-ikäisyyttä.

Puheissa on ristiriitaa. Opetushallitus on huolissaan siitä, etteivät kasvikset maita nuorille tarpeeksi, mutta monessa koulussa kasvisruuan saanti vaatii kääntymistä vegeuskoon ja vanhempien siunausta.

Yleinen suositus kuitenkin on, että lihaa ei tarvitsisi syödä joka aterialla, ei edes välttämättä päivittäin. Tasapainoinen sekasyönti on todennäköisesti suurimmalle osalle ominaisinta, mutta kouluruokailu kannustaa valitsemaan jommankumman ääripään.

Sonja Parkkinen

ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit 5

LUMILEIKKI

JENNI TOIVONEN

Alakoulut vähentävät ruokahävikkiään KYMMENEN PIRKANMAALAISTA koulua vähensi ruokahävikkiään osana Tähteitä nolla! -kampanjaa. Mukaan kisaan lähti kouluja Tampereelta, Lempäälästä, Ylöjärveltä ja Orivedeltä.

Kampanjan ovat järjestäneet Pirkanmaan Jätehuolto, Ekokumppanit sekä koulujen ruokapalveluiden tarjoajat.

Biojätteen määrää vähensivät eniten ylöjärveläisen Vuorentaustan koulun sekä tamperelaisen Aleksanterin koulun oppilaat.

Sitra on laskenut, että vuodessa voitaisiin säästää 2 miljoonaa ateriaa myymällä kaikkien Suomen koulujen ylijäämäruokaa edullisesti asiakkaille roskiin heittämisen sijasta.

Tessa Toni

Postilakko hidastaa pakettijakelua

LUMI TULI, LUMI SULI. Siitä huolimatta Etelä-Suomen laskettelukausi alkoi keskiviikkona suurimpien hiihtokeskusten avatessa ovensa. Tampereen laskettelurinteet pysyvät vielä toistaiseksi suljettuina. Ilmatieteen laitoksen mukaan lämmin sää jatkuu. Seuraavan kuukauden aikana on luvassa tavanomaista lauhempaa ja sateisempaa. Ville Kaakinen suri kurakelien paluuta, mutta toisaalta riemuitsi mahdollisuudesta päästä takaisin pyörän selkään.

⋆⋆UUTISANALYYSI

Setämiesten valta kuihduttaa demokratian NAISTEN NÄKYVYYS politiikassa on tällä hetkellä heikkoa. Vain kristillisdemokraateilla on nainen puheenjohtajana. Korkean profiilin keskustelut, kuten päätökset yhteiskuntasopimuksesta, ovat miespainotteisia. Kuvat kokouksista eivät imartele naisten asemaa, sillä naiset näkyvät lähinnä taustalla sihteereinä tai kahvinkaatajina. Tähän voi kuitenkin pian olla tulossa muutos.

Paavo Arhinmäki ilmoitti viime viikolla, ettei hän asetu enää ehdolle vasemmistoliiton puheenjohtajaksi ensi keväänä.

Arhinmäen päätös avaa mahdollisuuden muuttaa politiikkaa, joka on tällä hetkellä hyvin miesvaltaista. Vasemmistoliiton puheenjohtajaehdokkaiksi on noussut etenkin kolme naista: Li Andersson, Aino-Kaisa Pekonen ja Hanna Sarkkinen.

VASEMMISTOLIITTO ei ole yksi hallituspuolueista, eikä edes opposition isoin puolue. Silti esimerkiksi Li Anderssonin nousulla vasemmistoliiton uudeksi puheenjohtajaksi voi olla symbolinen merkitys.

Politiikan tutkijan Saara Särmän mukaan Anderssonin valinta voi vaikuttaa mielikuviin siitä, kuka voi olla asiantuntija. Ennen viime kevään eduskuntavaaleja Anderssonin menestystä selitettiin mediassa sillä, että hän on nuori ja kaunis nainen. Tällaisella keskustelulla sivuutetaan poliittinen työ, jota Andersson on tehnyt. Kuten Andersson on useissa keskusteluissa todennut, politiikassa eniten hyötyä ulkonäöstä on keskiikäiselle valkoiselle miehelle. Andersson on ollut mukana rakentamassa käsitystä siitä, että nuoren naisen ulkonäkö ei ole este poliittiselle uskottavuudelle.

”

Li Anderssonin nousulla vasemmistoliiton uudeksi puheenjohtajaksi voi olla symbolinen merkitys.

NYKYISEN HALLITUKSEN kolmen suuren puolueen johdossa ovat miehet. Uutisoinnissakin eniten huomiota saavat politiikan tutut sedät.

Puheenjohtajien lisäksi hallituspuolueiden kansanedustajat ovat enimmäkseen miehiä. Eniten naispuolisia kansanedustajia hallituksessa on kokoomuksella. Sen edustajista on THL:n tutkimuksen mukaan naisia 43 prosenttia. Perussuomalaisilla naisia on 32 prosenttia ja keskustalla vain 29 prosenttia.

Särmän mukaan miesten ylivoima hallituksessa vaikuttaa siihen, millaisia päätöksiä politiikassa tehdään. Jos päättäjä on elänyt etuoikeutettuna valkoisena miehenä, jää häneltä väistämättä näkemättä kysymyksiä, jotka voivat olla olennaisia naisille. Esimerkiksi hoivatyön jakautuminen jää usein naisten vastuulle. Ei ole sattumaa, että nykyinen hallitus aloitti valtion talouden parantamisen leikkaamalla sunnuntailisästä, joka osui pääasiassa naisvaltaisiin aloihin.

Toki politiikan huippuviroissa on ollut naisia, mikä luo illuusion tasa-arvosta, jolle ei tarvitse enää tehdä mitään. Tasa-arvon edistäminen on jatkuva prosessi, jota täytyy koko ajan pitää käynnissä.

SUKUPUOLI VAIKUTTAA yhä siihen, miten muut näkevät henkilön ja hänen mahdollisuutensa toimia eri tilanteissa. Niin kauan kun elämme yhteiskunnassa, joka on epätasa-arvoinen, tarvitaan keskusteluun kaikenlaisia näkökulmia. Sukupuoli ei ole ainoa lähtökohta näkökulmille. On muitakin vähemmistöjä, joita pitää saada mukaan poliittiseen päätöksentekoon. Kun politiikassa näkyy ja toimii erilaisia ihmisiä, syntyy parempaa demokratiaa.

Verrattuna hallituspuolueiden puheenjohtajiin, Andersson on erilainen. Anderssonista voi nousta oppositiopolitiikan johtohahmo, joka haastaa rohkeasti hallituksen tekemää politiikkaa. Erimielisyydet ovat edellytys demokratialle.

POHJOISEEN LEVIÄVÄ postilakko hidastaa pakettien toimitusta Suomessa. Postin Pirkanmaan aluepäällikkö Veijo Visurin mukaan Tampereen, Jyväskylän, Kuopion ja Seinäjoen lakot vähentävät kokonaisjakelun määrää merkittävästi. Tähän mennessä 80 prosenttia postista on työtaistelutoimista huolimatta jaettu normaalisti tai pienellä viiveellä.

Lakko ei pysäytä pakettiliikennettä, sillä moni verkkokauppa tarjoaa pakettien toimitusta Matkahuollon kautta.

Visuri muistuttaa, että työntekijät tekevät henkilökohtaisesti ratkaisun siitä, menevätkö lakkoon. ­– Jos pääsemme lähipäivinä purkamaan ruuhkaa, joulu on täysin pelastettavissa.

Postin työnseisaus jatkuu 9. joulukuuta asti.

Tuukka Tuomasjukka

Noki kiihdyttää ilmastonmuutosta MUSTAN HIILEN eli noen laskeuma on lisääntynyt, kertoo Helsingin yliopiston uusi tutkimus. Tieto kyseenalaistaa käsityksen, jonka mukaan mustan hiilen määrä arktisella alueella olisi vähentynyt viime vuosikymmenien aikana.

Tutkimuksen päätekijän Meri Ruppelin mukaan nokilaskeumat ovat arktisilla alueilla jopa kasvihuonekaasuja merkittävämpi lämmittäjä. Nokilaskeuma on nopeuttanut merkittävästi arktisen alueen lämpenemistä ja sulamista sekä kiihdyttänyt maailmanlaajuisesti jäätiköiden vetäytymistä.

Valtaosa ilmaan päätyvästä noesta laskeutuu arktisilla alueilla sateen mukana maahan, eikä välttämättä näy ilmakehämittauksissa.

Tuukka Tuomasjukka

Mimmi Pitkänen

pitkanen.mimmi.j@student.uta.fi

OIKAISU Utaimessa 10/2015 haastateltu Humans of Myyr York -sivustolle kuvaava Olli Berg ei ole harrastajavalokuvaaja, kuten jutussa väitettiin. Hän valokuvaa työkseen.

6 ajassa kartalla luotain n채kym채 media el채mykset huvit

He sanoivat tahdon RAKKAUS Mihin avioliittoa tarvitaan 2010-luvulla?

Naimisiin menneet kertovat mielipiteens채.

DONNA S. / FLICKR

ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit 7

MATILDA JOKINEN

VIIME VUONNA 24 462 paria sanoi tahdon.

Lisäksi 109 paria rekisteröi parisuhteensa.

Vuosina 2010–2014 yhteensä 136 819 paria on mennyt naimisiin.

Arvostelusta huolimatta avioliitolla on siis yhä suuri kannatus nyky-yhteiskunnassa. Naimisiin ei enää tarvitse mennä.

Naimisiin halutaan mennä.

NEA TUOMIKORPI, 22, meni naimisiin Samuel Tuomikorven kanssa vuoden 2014 helmikuussa. Pari oli mennyt kihloihin puolta vuotta aiemmin alle vuoden seurustelun jälkeen. Samuel kosi Ryttylän kansanlähetysopiston kesätapahtuman lavalla suurieleisesti. Kavereille ei tempauksen jälkeen juuri tarvinnut ilmoitella kihlauksesta.

Kaikki tiesivät.

Nea ei ollut kuvitellut menevänsä naimisiin niin nopeasti. Hän kuitenkin huomasi pystyvänsä antamaan itsestään Samuelille paljon lyhyessä ajassa. Nopea eteneminen tuntui luonnolliselta. Perhe ja avioliitto olivat aina olleet Nean toivelistalla. Puoli vuotta naimisiin menon jälkeen Nea tuli raskaaksi.

Sosiologi Eriikka Oinosen mukaan perhe, avioliitto ja terveys ovat arvoja, jotka pysyvät tärkeinä yhteiskunnan muutoksista huolimatta. Oinonen uskoo avioliiton säilyttävän asemansa, sillä se on perinne. Ihmiset kaipaavat muuttuvan maailman keskelle pysyviä kiinnekohtia.

Neakin huomaa avioliiton lisänneen turvallisuudentunnetta.

Myös uskonto värittää Nean mukaan ajatuksia avioliitosta. Seurakunnan ja yhteisön edessä tunnustetaan, että halutaan viettää yhdessä loppuelämä. Samalla Jumala kutsutaan osaksi suhdetta.

– Minulle avioliitto on asia, jonka teen vain kerran ja rukoilen, että se päättyy vasta kuolemaan, toteaa Nea. Ensimmäisellä avioliitolla onkin hyvät mahdollisuudet kestää. Tilastokeskuksen mukaan selvästi alle puolet ensimmäisistä liitoista päättyvät eroon. 61 prosenttia ensiliitoista pysyy yhdessä.

SEKSIN ja yhteen muuttamisen Nea ja Samuel jättivät vasta avioliittoon. Avioliitto oli Nean mukaan suhteelle täyttymys. Siitä seurasi suuria käytännön muutoksia Nean ja Samuelin elämään. Seksin säästäminen avioliittoon herätti epäluuloa osassa tuttavapiiriä. Nea kertoo, että jotkut ihmettelivät, mitä tapahtuu, jos heillä ei hääyönä ”klikkaa”. Osa kauhisteli, ettei Nea edes tunne koko miestä. Muutamat pohtivat, oliko Nea seonnut.

– Ihan kuin toisessa ihmisessä ei olisi muuta kuin seksi. Kyllä sen huomaa jo ennen sänkyyn menemistä, onko kemiaa, Nea huomauttaa.

Nea uskoo ymmärtävänsä, mikseivät kaikki tajua hänen ratkaisujaan. Jos on erilainen vakaumus, voi olla vaikeaa ymmärtää toisen toimintaa.

Nea kuitenkin kumoaa väitteen siitä, ettei hääyöhön säästetty seksi voisi olla hyvää. Hänen mielestään tuntui turvalliselta olla toisen lähellä kun ei tarvinnut pelätä, onko toinen kiinnostunut. Nea tiesi, että toinen tykkäsi hänestä, kun oli juuri menty naimisiin.

Rakkaushormonia välittyy kehossa vain 6–18 kuukautta uuteen kumppaniin tutustumisen jälkeen. Viimeistään puolentoista vuoden päästä kemiallinen rakastuminen loppuu. Rakkaushormonien lyhyellä kestolla perustellaan välillä sitä, ettei ihmisiä ole tarkoitettu pitkäaikaiseen yksiavioisuuteen. Ikuista kemiallista rakastumistilaa ei kuitenkaan kannata tavoitella. Rakastumi-

Kimmo Koskinen ja Aino Heikkonen menivät salaa kihloihin jo vuonna 2007.

Sormuskaupat tehtiin vasta vuosia myöhemmin, ja häitä juhlittiin kesällä 2014.

”

Naiivia kuvitella, että avioliitto muuttaisi jotain kahden ihmisen välillä. Parisuhde on sama ennen ja jälkeen avioliiton.

nen lisää kortisolin tuotantoa ja aiheuttaa elimistössä saman tilan kuin stressi.

Avioliittoidyllit Nea haluaa kumota. Riitoja tulee väkisin ja avioliiton jälkeen arki koittaa. Kun on luvannut elää toisen kanssa yhdessä elämän loppuun asti, ei voi liimaantua toiseen. Erimielisyyksiä tulee väkisin, kun on kaksi erillistä ihmistä.

Riidoista ei Nean mielestä pidä huolestua turhan paljoa. Ne selvitetään yhdessä.

Isoja riitoja ei ole Nean mukaan vielä tullut.

Hänen mielestään on tärkeää miettiä etukäteen, miten toimia, kun suhteeseen tulee vakavampia vaikeuksia. Tähän asti suurimmat riidat ovat liittyneet Ikean huonekalujen kokoamiseen.

MAARIT NYQVIST, 32, sai juuri tyttönimensä takaisin. Hän meni naimisiin huhtikuussa 2013. Ero astui voimaan tammikuussa 2015. Yhdessä oli oltu 4,5 vuotta ennen avioliittoa.

Häiden jälkeen alamäki alkoi heti. Jo viikon päästä tuli isoja riitoja.

Maarit pohtii riitojen alun liittyvän osittain siihen, että ennen häitä oltiin niin tiiviisti yhdessä, kun juhlia suunniteltiin. Kun arki alkoi häiden jälkeen, ei tarvinnut enää suunnitella mitään yhdessä.

Viime vuonna Suomessa erosi 13 682 paria. Yleisimpinä erosyinä ihmiset pitävät läheisyyden puutetta, puolison itsenäistymistä ja erilleen kasvua, selviää Jouko Kiisken väitöskirjasta. Kiiski tutki 2000-luvulla tehdyssä väitöskirjassaan suomalaisten miesten ja naisten erokokemuksia.

Maaritilla naimisiinmenoon vaikuttivat monet asiat. Hänellä on yhteinen lapsi entisen miehensä kanssa, mikä osaltaan tuki päätöstä avioliitosta. Maarit toivoi myös, että naimisiinmeno toisi suhteeseen lisää varmuutta.

Aino Heikkonen

– Oli sellainen olo, että aikuisuuteen kuuluu avioliitto, kun on lapsia, Maarit sanoo.

Mies kosi Kööpenhaminassa ravintolassa. Maarit ei usko, että hetki olisi ollut suunniteltu. Yhdessä oli jo pidempään puhuttu avioliiton järkevyydestä. Kosinta päättyi suuriin kirkkohäihin, jotka eivät olleet kovin perinteiset. Kakkua ei leikattu ja Maarit oli pukeutunut oranssiin.

Naimisiin menneet mainitsevat avioliiton hyödyksi avioliiton tuomat lainsäädännölliset oikeudet. Tärkeänä pidetään sitä, että avioliitto tekee parista lain edessä toistensa lähiomaiset. Myös avioliiton vaikutusta lasten asemaan ja talouteen pidetään merkittävänä.

Silti kaikki korostavat, ettei naimisiin mennä järkisyistä, vaan rakkaudesta. Myös Maarit olisi mennyt naimisiin, vaikka avioliiton lailliset oikeudet koskisivat myös avoliittoja.

ERON JÄLKEEN Maaritia kadutti, että hän oli mennyt naimisiin kaikkien sukulaisten edessä. Ero olisi ollut helpompi, jos häitä ei olisi ollut. Itse paperien pyöritys ei ollut vaikeaa, mutta nopeaan eroon liittyi Maaritin mukaan epäonnistumisen ja häpeän tunteita.

– Ajattelin, että mitä vanhemmat sukulaisetkin miettivät, kun mennään ensin suurella hässäkällä naimisiin ja erotaan sitten vuoden päästä, sanoo Maarit.

Naimisiin menon kustannuksia hän maksaa vieläkin.

– Uskon silti avioliittoon, jos lähtökohdat ovat oikeat. Voisin mennä itsekin naimisiin, vaikken enää isoilla kirkkohäillä, Maarit sanoo.

Avioliiton mahdollisuuden olemassaolo on Maaritin mielestä silti tärkeä. Hänen mielestään kaikilla pitäisi olla oikeus men-

nä naimisiin. Avioliitto ei Maaritin mukaan kuitenkaan ole ratkaisu ongelmien korjaamiseen. Omissa häissä lähtökohdat eivät olleet hyvät. Maarit muistelee jo ennen naimisiinmenoa miettineensä, että ainahan sitä voi erota.

AINO HEIKKONEN, 30, ja Kimmo Koskinen, 30, menivät naimisiin elokuussa 2014.

Pohjalla oli 10 vuoden yhdessäolo. Avioliittoa oli pohdittu jo pitkään. Vuosipäivä antoi lopulta alkusysäyksen kosinnalle.

Kimmon mukaan ajatus avioliitosta kypsyi hiljalleen suhteen aikana. Naimisiinmeno ei ole ollut hänen elämän tavoitteenaan lapsesta asti.

– Tavallaan avioliitto on suhteen kruunu, toteaa Kimmo.

Avioliitto on Oinosen mukaan siirtymäriitti aikuisuuteen. Avioliitto on se viimeinen niitti, joka tekee perheen, Oinonen kuvailee. Ihmiset tarvitsevat elämäänsä tällaisia rituaalisia käännekohtia. Jos avioliittoja ei enää olisi, korvattaisiin se todennäköisesti samanlaisella rituaalilla. Esimerkiksi yhteen muuttamisesta voitaisiin tehdä juhla, joka osoittaa muille parin siirtyneen uuteen vaiheeseen, pohtii Oinonen.

AVIOLIITON MERKITYS hahmottui Ainolle ja Kimmolle selvemmin vasta naimisiin menon jälkeen. Pitkän avoliiton aikana ei avioliiton tärkeyttä ollut Ainon mukaan juuri tullut mietittyä. Häitä suunniteltaessa huomasi, kuinka merkittävänä tutut ja sukulaiset avioliittoa pitivät. Kun hääsuunnitelmista ilmoitettiin perheille, repesivät sukulaiset riemusta. Siinä aukesi Ainon ja Kimmon mukaan uusia näkökulmia.

– Ajattelin ensin, että pidämme vain isot bileet. Yllätyin, miten iso juttu se todellisuudessa oli, Aino sanoo.

Ensimmäisen kerran Kimmo oli kosinut Ainoa jo uutena vuotena 2007. Silloin pari kuitenkin salasi kihlauksensa, koska häitä ei vielä suunniteltu.

Häät pidettiin seitsemän vuotta myöhemmin. Seremoniassa isä saattoi Ainon miehelle ja kummityttö luki runon. Taustalla soi jazz.

Vaikka häät olivat iso juttu, ei Ainon ja Kimmon suhde häiden jälkeen muuttunut, eivätkä he olleet odottaneetkaan sen muuttuvan.

– Naiivia kuvitella, että avioliitto muuttaisi jotain kahden ihmisen välillä. Parisuhde on sama ennen ja jälkeen avioliiton, Aino kiteyttää.

Tasa-arvoisen avioliittolain läpimenosta Aino ja Kimmo ovat iloisia. Heidän mielestään on hyvä, että avioliittoa instituutiona ajanmukaistetaan. Kaikilla pitäisi olla sama mahdollisuus mennä naimisiin.

JÄRKIPERUSTEISISTA avioliitoista on siirrytty rakkauden avioliittoihin. Ennen naimisiinmenon syihin liittyi sukujen välisiä valtasuhteita ja talousasioita. Nyt avioliitto on kahden ihmisen välinen sopimus, joka perustuu rakkauteen ja tahtoon.

Romanttisen rakkauden merkittävää asemaa Suomessa osoittaa puolestaan se, että yhteiskunta tunnustaa naimisiinmenon kaikkien oikeudeksi.

Oinosen mukaan tasa-arvoinen avioliittolaki on osoitus siitä, että käsitys avioliitosta on muuttunut. Avioliitto ei ole enää vain juridinen sopimus, jolla määritellään lapsen asema. Sen sijaan kyse on oikeudesta tehdä omasta rakkaudestaan julkista ja virallista.

Avioliitosta ja romanttisesta rakkaudesta on tullut ihmisoikeuskysymys.

Matilda Jokinen

8 ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit

Taide nousee barrikadeille KANNANOTTO Taidetta luodaan vastaiskuna sodalle ja terrorismille.

Taide selittää väkivaltaa, osoittaa solidaarisuutta ja luo yhteisöllisyyttä.

PI

H

LA

LO

U

LA

PERJANTAI 13. marraskuuta oli järkytys pariisilaisille ja koko muulle maailmalle. Sosiaalinen media heräsi nopeasti tuomitsemaan iskut hashtagein ja lippukuvin. Jean Jullienin luomasta rauhanmerkki-Eiffelin tornista nousi iskua vastustavien symboli.

Taiteilija on kertonut, että rauhanmerkin piirtäminen oli hänelle automaattinen reaktio. Kun mieli ei käsitä mitä on tapahtunut, syntyy halu luoda jotain kaunista. Voimakkaimmat ja vaikuttavimmat kuvat ja tekstit ovat syntyneet vaistonomaisesti. Niissä näkyy tarve kommunikoida yli kielimuurien.

Taiteella otetaan kantaa yhteiskunnallisiin epäkohtiin. Mistä muusta voisivat kertoa Charlie Hebdo -iskun jälkeiset sananvapautta puolustavat kuvat? Romanttis-realistinen Eugène Delacroix’n Vapaus johtaa kansaa ja Victor Hugon Kurjat eivät voisi huutaa kovemmin uutta vallankumousta ja oikeutta kansalle.

EUROOPAN sydämessä tapahtuvat terroriiskut horjuttavat rauhaa. Jälkipuinnissa ihmiset toimivat ryhmänä ja yrittävät purkaa syntynyttä shokkia ja traumoja.

– Symbolien luominen on kollektiivinen keino, ei vain taiteilijan keino. Niiden luominen ja jakaminen osoittaa solidaarisuutta ja yhdessä jakamista, kertoo rauhan- ja konfliktintutkimuksen professori Tarja Väyrynen Tampereen yliopistosta.

Solidaarisuus ei ole historiassa mikään uusi juttu. Huhtikuussa 1937 Espanjan sisällissodan kansallismielisiä tukeneet natsi-Saksa ja Italia pommittivat Espanjan Baskimaan pienen Guernican kaupungin lähes maan tasalle. Isku sai aikaan paljon kansainvälisiä vastalauseita, mutta niistä suurin oli Pablo Picasson yli 7,5 metriä leveä ja 3,5 metriä korkea öljyvärimaalaus, joka kantaa kaupungin nimeä.

Teos kuvaa siihenastisen sotahistorian suurinta pommitusta. Kangas peittyy kubistisista raajoista ja ruumiskasoista. Sävyltään ja teemaltaan karu taulu on vetoomus sotaa ja sen kauhuja vastaan. Tasavaltalaisia kannattava Picasso oli vielä kuolinvuoteellaankin niin jäärä, että testamenttasi teoksensa Espanjan demokratialle. Demokratia koitti kaksi vuotta Picasson kuoleman jälkeen, kun 35 vuotta maata hallinnut diktaattori Francisco Franco kuoli.

IHMISILLÄ on tarve ymmärtää, mistä väkivallassa on kysymys.

– Valokuvat tapahtumasta tyydyttävät tiedontarpeen, mutta ne ovat niin rankkoja, etteivät ne toimi yhteisöllisyyttä luovana voimana. Sen takia ihmiset luovat taidetta.

Taide syntyy selittäjäksi siihen välimaastoon, Tarja Väyrynen selventää.

Vuonna 1945 natsi-Saksan tekemät kauheudet alkoivat valjeta ihmisille Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton juostessa Berliiniin.

Sotilaiden ottamat valokuvat kertoivat totuuden, mutta vasta tarinat loivat yhteisöllisyyden tunteen. Anne Frankin Nuoren tytön päiväkirjan julkaiseminen antoi kasvot natsi-Saksan jahtaamille juutalaisille.

Kirjailija Marguerite Durasille sota puolestaan aiheutti niin pahoja traumoja, että hän unohti kirjoittaneensa omaelämäkohtaisia novelleja miehitysaikana. Durasin novellit Ranskan vastarintaliikkeen jäsenenä julkaistiin vasta 80-luvun puolivälissä.

MONILLE taidemaalareille kangas ei ole pelkkä tyhjä taulu. Taiteilija tuo hallitsevan yhteiskunnallisen ilmapiirin, ennakkokäsitykset ja yleisesti hyväksytyt esitystavat kankaalle.

Olipa kyse sitten Pariisin iskusta tai sotaajan piileskelystä, kun hetki muutetaan taideteokseksi, tapahtuma ja taiteilija kutoutuvat yhteen. Ja kun katsoja tai lukija nauttii tuosta taiteesta, tulee hänestä osa kokonaisuutta ja yhteisöä.

”

Pihla Loula

Symbolien luominen on kollektiivinen keino, ei vain taiteilijan keino.

Niiden luominen ja jakaminen osoittaa solidaarisuutta ja yhdessä jakamista.

Tarja Väyrynen, Rauhan- ja konfliktintutkimuksen professori

ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit 9

LAURA TALVITIE

Hanna Virkamäki ja Mira Vanttaja opiskelivat yhdessä vaatesuunnittelua Hämeen ammattikorkeakoulussa.

Uhanalainen Uhana

MUOTI Verkatehtaankadun design-liike kilpailee Hämeenkadun suuria ketjuliikkeitä vastaan.

Karkkirahalla pärjää, kun omat arvot toteutuvat.

IKEA-KASSIT ja matkalaukut painavat.

Taivaalta tulee räntää. Autoa ei ole, joten täytyy sulloutua julkisiin. Tuotteita pitää kuljettaa design-toreille ja jälleenmyyjille.

Kassien raahaus ympäri Suomea saa miettimään koko homman järkeä.

– Onhan tämä välillä vähän hullun hommaa, tamperelaisen design-yrityksen Uhana Designin perustaja Hanna Virkamäki sanoo.

Mira Vanttaja, toinen perustajista, on samaa mieltä.

– En silti voi kuvitella tekeväni mitään muuta. Siinä on vielä vähemmän järkeä, hän sanoo.

perustamaan omaa yritystä. Ainakaan, jos he haluavat menestyä isosti.

– Pienesti on mahdollista pärjätä, jos haluaa karkkirahaa, Laitinen sanoo.

Suomen markkinat ovat niin pienet, että Laitisen mukaan vain mielipuoli tähtäisi pelkästään kotimaahan.

Uhana Designin on tarkoitus suunnata ulkomaille, kun tuotanto saadaan pyörimään paremmin. Vanttaja kertoo, ettei heillä ole halua olla Euroopan johtavin brändi. Tavoitteena on se, että he tulisivat hyvin toimeen ja työllistäisivät samalla muita.

– Minusta tuntuu, ettei pää kestäisi mitään ison maailman juttuja, Vanttaja sanoo.

MUOTISUUNNITTELIJOIDEN työpaikkojen vähäisyys Suomessa sysäsi Vanttajan ja Virkamäen perustamaan oman vaatemerkin.

He halusivat tehdä vaatteita omien arvojensa mukaan. Tuotteet pitää valmistaa eettisesti.

Vanttajan ja Virkamäen odotukset eivät olleet suuret, kun he perustivat Uhana Designin 3 vuotta sitten. Yrittäjyydestä oli kauhukuvia koulun työharjoitteluista ja asiakkaiden hankkiminen epäilytti. Heistä tuntui oudolta, kun jälleenmyyjät kiinnostuivat nopeasti ja tuotteita ei tarvinnut tuputtaa.

Aalto-yliopiston vaatetussuunnittelun lehtori ja muotisuunnittelija Tuomas Laitinen ei kannusta nuoria suunnittelijoita

PISARAKORVAKORUT ja huppuhuivit ovat Uhana Designin suosituimmat tuotteet. Määrällisesti pisarakorvakoruja on myyty eniten, reilu 10 000 paria.

Virkamäen mukaan halpatuotanto on muuttanut ihmisten käsitystä siitä, mitä tuotteen kuuluisi maksaa. Jotkut luulevat, että tuotteet ovat ylihinnoiteltuja ja että hinta tulisi brändin takia.

Uhana Design ei koe muita design-yrityksiä kilpailijoikseen. Design-yritykset kilpailevat yhdessä suuria ketjuliikkeitä vastaan.

Taistelu on ihmisten asenteista.

– Ihmisten pitäisi tajuta, että sillä on väliä, missä ostoksensa tekee, Vanttaja sanoo.

Tuomas Laitisen mukaan pienet designyritykset eivät pysty kilpailemaan suuria ketjuliikkeitä vastaan. Se on hänen mielestään hukkaan heitettyä taistelua.

– Asiakas haluaa usein halpaa ja nopeaa tavaraa. Sitä Henkkamaukkaa.

Eveliina Mäntylä

Pisarakorvakorut valmistuvat Verkatehtaankadun liikkeen takahuoneessa.

10 ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit

Toisen ohituspaikka, toisen olohuone KAUPUNKI Tampereen Keskustorilla kohtaavat monenlaiset

elämänpolut ja -tarinat. Ohikulkijat kertovat, millainen merkitys kaupunkielämämme keskuksella heille on.

Kuvat: Laura Talvitie Teksti: Valma Korhonen

ajassa kartalla luotain n채kym채 media el채mykset huvit 11

12 ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit

”

Keskeisen sijaintinsa vuoksi Keskustori on täydellinen kohtaamispaikka, jos esimerkiksi näkee kavereita ja on menossa kaupungille tai elokuviin. Pidän erityisesti Keskustorin tapahtumista, ilmaiskonserteista ja joulutorista. Jos minun pitäisi keksiä jotain parannettavaa, sanoisin, että tori saisi olla hieman siistimpi. En ole koskaan ollut huolissani Keskustorin turvallisuudesta.

Asun ydinkeskustassa ja olen monesti kävellyt myöhään illalla kotiin torin läpi tuntematta oloani millään lailla uhatuksi tai turvattomaksi.”

M

AANANTAINA keskipäivällä Tampereen Keskustorilla on vilkasta. McDonald’sin edustalle on kerääntynyt joukko yläkouluikäisiä nuoria. Joku sytyttää tupakan.

Vanha mies pälyilee kioskin kupeessa odottavan näköisenä kauppakassi kädessään. Vähän matkan päässä nuorisojengi seisoskelee ringissä. Toisaalla keski-ikäinen nainen istuu kivipenkillä syöden eväitään. Äkkiä tyyneys saa särön, kun poliisiauto kaartaa torin laidalle. Nuorisojengi säpsähtää. Pian he ratkeavat riemukkaaseen nauruun ja jatkavat rauhassa jutteluaan.

Keskustorilla kohtaavat eri sukupolvet ja elämänpolut. Harmaan jääpinnan peittämä, hieman roskainen ja karuhko aukio ei vaikuta houkuttelevalta ajanviettopaikalta.

Kuitenkin sen ohi kulkee päivittäin tuhansia tamperelaisia ja ulkopaikkakuntalaisia.

Joillekin se on jopa päivittäinen oleskelupaikka.

Tori on monessa mielessä Tampereen ydin. Täällä ihmiset tapaavat toisensa riippumatta iästä, asemasta tai lähtökohdasta elämään, joka päivä.

”

Tyttö, 16 v.

”

Keskustori on minulle vain ohikulkupaikka.

Kävelen tästä lähes päivittäin töihin, mutta en kiinnitä tähän sen kummempaa huomiota. Kesäisin tapahtumia varten pystytetyt teltat ovat mielestäni rumia, mutta muista toritapahtumista pidän. Kun kävelen tästä ohi, en oikeastaan edes katso ympärilleni tai välitä näkymästä sen kummemmin.”

Nainen, 60 v.

”

Tämä on kätevä kohtaamispaikka, johon sopia tapaaminen kaverin kanssa. Juuri nyt itse asiassa odotan tässä kaveria. En vietä täällä muuten aikaa, eikä Keskustorilla ole minulle muuta varsinaista merkitystä. Kuljen tästä ohi ja odotan bussia. Joskus täällä hengailee liikaa epämääräistä porukkaa, mikä vähän häiritsee.”

Vietän täällä päivittäin aikaa tunnista 8 tuntiin. Hengailemme täällä kavereiden kanssa, juttelemme, poltamme röökiä ja vain olemme. Joskus juomme. Juopot eivät häiritse minua, niitä saisi olla enemmänkin. Voisihan täällä olla nätimpääkin, laittaisivat vaikka kukkasia enemmän koristeeksi tai jotain.”

Tyttö, 15 v.

Poika, 14 v.

kenelle keskustori kuuluu? tampereen yliopiston journalistiikan ja näyttelijäntyön opiskelijat käsittelevät aihetta journalistisen dokumenttiteatterin keinoin.

ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit 13

”

Kävelemme tästä päivittäin ohi duuniin ja hyppäämme päivän jälkeen bussiin. Käymme myös mielellämme erilaisissa toritapahtumissa, joita Keskustorilla järjestetään. Keskustorin siisteyteen saisi varsinkin kesällä kiinnittää enemmän huomiota. Silloin täällä oleskelee paljon epäilyttävää sakkia. Nyt talvella näkymä näyttää ihan siistiltä eikä ole muutenkaan valittamista.”

Kaksi miestä, 50 v.

”

Keskustori on minulle vain ohikulkupaikka, jonka läpi kävelen ehkä kerran viikossa, sillä en asu täälläpäin enkä käy täälläpäin töissä. Olen muuten tyytyväinen Keskustoriin, mutta siisteydessä on parantamisen varaa. Jokainen täällä oleskeleva saisi ainakin hoitaa omat roskansa roskiin.”

Nainen, 30 v.

esitykset ttt-klubilla 27.11. ja 9.12.

lisätietoja: www.ttt-teatteri.fi/ohjelmisto/suomalainen-pressi-klubi

14 ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit

Suomen suosituin puheviestijä YOUTUBE Ihmiset tunnistavat Miisa Rotola-Pukkilan kadulla päivittäin. Hänen Youtube-

videonsa ovat viihdyttäviä, nopeasti katsottavia pätkiä, joilla ei turhia löpistä.

LAURA TALVITIE

Miisa Rotola-Pukkilan Youtube-ura ja puheviestinnän opinnot tukevat toisiaan.

NUOREN NAISEN kasvot selittävät kameralle vitkuttelun keinoista. On pakko katsoa uudet Modernin perheen jaksot Netflixistä ennen kuin käy kiinni valtavaan pyykkivuoreen. Ääni on selkeä ja innokas. Tuntuu, kuin hän olisi aivan vierellä.

– Olen julkaissut videon joka perjantai kello 15 kahden vuoden ajan. Homma pysyy aitona, koska ajattelen tätä harrastuksena, en työnä.

Miisa Rotola-Pukkilan Youtube-kanava Mmiisas on videopalvelun tilatuin suomenkielinen vlogi-, eli videoblogikanava.

Innostus videoiden tekemiseen lähti Rotola-Pukkilan Even angels will fall -blogin lukijoiden pyynnöstä vuonna 2013. Lukijat halusivat kuulla kirjoittajan äänen ja tietää, minkälainen hän oikeasti on. Suosio Youtuben puolella kasvoi hiljalleen, ja hän siirtyi sinne kokonaan.

Rotola-Pukkilalle videoiden tekeminen on jatkuvaa ajatusprosessia. Kuvaamiseen ja editoimiseen menee kokonainen päivä.

Vaikeinta on uusien ideoiden keksiminen, sillä tubettajia on valtavasti ympäri maailman.

– Kuulun pienempään porukkaan, joka käsikirjoittaa kaikki videonsa. Haluan, että

ne ovat viihdyttäviä ja napakoita pätkiä.

Rotola-Pukkilan kanavaa seuraavat lapset ja vanhukset, ja hänet tunnistetaan kadulla.

Hänen videotaan Auschwitzin keskitysleiristä on käytetty historian tunnin oppimateriaalina. Kanava on suunnattu kaikenikäisille.

– En halua pikkukakkostäti-oloa kanavallani. On mukavaa kuulla, että vanhemmatkin ihmiset katsovat videoitani.

”

Nautin videoiden tekemisestä. Teen tätä niin kauan kuin se tuntuu hyvältä.

LUKION PÄÄTETTYÄÄN Rotola-Pukkila piti välivuoden. Viime keväänä ystävän rohkaisu sai hänet hakemaan puheviestinnän opintoihin Tampereen yliopistoon.

Pitkät mediakoulutuksen perinteet ja ennalta tuntematon kaupunki herättivät kiin-

nostuksen. Hakeminen kannatti, sillä Youtube ja puheviestintä ovat tukeneet toisiaan.

Luennoilta on herännyt ideoita videoiden sisältöihin ja tietämystä Youtube-markkinoinnista on hyödynnetty tieteellisessä artikkelissa. Aikataulu on kuitenkin tiivis.

– Haluan tehdä joka viikko videoita, joten toivoisin, ettei tarvitsisi opintojen takia pitää taukoa. Kalenterini on tupaten täynnä.

Kevät näyttää olevan vielä raskaampi.

Hankala työllisyystilanne media-alalla ei Rotola-Pukkilaa huoleta. Viestintäkonsultin tehtävät kiinnostavat, sillä ihmisten välinen vuorovaikutus on hänestä mielenkiintoista.

– Uskon, että tulevaisuudessa riittää töitä. On hyvä, että minulla on Youtube-ura taustalla, mutta haluan koulutuksen sen rinnalle. Toivottavasti se on hyvä yhdistelmä.

YOUTUBE on tuonut Rotola-Pukkilalle itsevarmuutta ja väylän viedä omia ajatuksia maailmalle. Tavoitteena ei ole koskaan ollut menestyminen, vaan sen tekeminen, mikä tuntuu omalta.

– Nautin videoiden tekemisestä. Teen tätä niin kauan kuin se tuntuu hyvältä.

Veera Tuupanen

KUKA?

Miisa Rotola-Pukkila

○○20-vuotias ○○Pitää Mmiisas Youtubekanavaa ja kirjoittaa Even angels will fall -blogia. ○○Kanavalla on yli 200 000 tilaajaa ja videoilla yli 25,5 miljoonaa katselukertaa. ○○Voitti Vuoden naisvloggaaja -palkinnon Tubecon-tapahtumassa elokuussa 2015. ○○Opiskelee ensimmäistä vuotta puheviestintää Tampereen yliopistossa.

ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit 15

⋆⋆MITÄ IHMETTÄ?

Smombiet törmäilevät kaduilla Puhelimeen zombiemaisesti uppoutuneet ihmiset ovat saaneet nimikkosanan, sovelluksen ja paikan kaupunkisuunnittelussa.

VILLE KAAKINEN

KADUILLA KÄVELEE puhelimien takia elävistä kuolleiksi muuttuneita ihmisiä.

Ilmiö ei ole uusi, mutta tänä syksynä se on saanut Saksassa vuoden nuorisosanaksi valitun nimityksen: Smombie.

Smombieille on tehty myös sovelluksia. Esimerkkinä Android-puhelimiin ja iPhonelle saatavissa oleva Type n Walk. Ne näyttävät puhelimen takakameran kautta edessä olevaa maata sometuksen taustana ja helpottavat näin kännykän näpertelyä

kävellessä.

Kiinassa ja Belgiassa smombiet mietityttävät jo kaupunkisuunnittelussa. Belgian Anthwerbissä smombiet saivat viime kesäkuussa käyttöön erilliset jalkakäytävät.

Tarkoituksena on vähentää kännykkään uppoutumisen aiheuttamia törmäyksiä. Kiinan Chongqingissä puhelinkäytävät otettiin käyttöön jo 2014.

Alisa Vänttinen

⋆⋆MIKSI NÄIN?

Mitä iloa on jatkuvasti paranevasta kuvanlaadusta?

Videokuvanlaatu paranee koko ajan. Saatavilla on jo HD-, Full HD- ja 4K-tekniikkaa.

Onko HD- ja 4K-tekniikalla tuotetulla videokuvalla merkittävää eroa katselukokemukseen, professori Ireneusz Defee Tampereen teknillisen yliopiston signaalinkäsittelylaitokselta?

– Ei ole kovin merkittävää eroa. Keskivertoihmiset eivät huomaa mitään sen suurempaa muutosta tekniikoiden välillä. Tietysti tämä riippuu siitä, miltä etäisyydeltä ruutua katsoo. Televisiokaupassa, kun kuvaa katsotaan hyvin läheltä, eron varmaankin huomaa. Kotona olohuoneessa sillä ei ole enää niin paljoa merkitystä.

Miten paljon kuvanlaatu voi vielä kehittyä?

– Kuvanlaatu on jo nyt erittäin hyvä, mutta siihen voidaan tehdä vielä pieniä parannuksia. Kohinaa eli epäselvyyttä voidaan vähentää. Olen kuullut sanottavan, että resoluutiossa on tulossa vielä 8K-tekniikkakin. Rajoja on vaikeaa arvioida. Realistista kuvaa tavoittelevan tekniikan rajat ovat viimeistään ihmissilmän havaintokyvyssä. Kuvaahan voi tietysti aina parannella

muokkaamalla esimerkiksi Photoshopilla.

Tällöin se kuitenkin erkanee todellisuudesta.

Miksi kuvanlaatua parannetaan, jos merkittäviä parannuksia ei voida tehdä?

– Yksi vastaus ovat markkinat, jotka tarvitsevat aina uutuuksia, vaikka ilman niitäkin voisi elää. Toinen on 3D-tekniikka, joka tuo kuvan lähemmäs katsojaa. Lähempänä olevassa kuvassa laadunparannuksilla on vielä merkitystä ja 8K-tekniikankin kehittely perusteltua.

Jos menisit elokuviin, haluaisitko välttämättä katsomaan 4K-esitystä?

– Tietysti asiantuntijana huomaa eron paremman ja huonomman kuvanlaadun välillä. Kuitenkin sisältö on elokuvassa kuvanlaatua tärkeämpää. Jos juoni on mielenkiintoinen, ei kuvanlaatuun enää kiinnitä huomiota.

Alisa Vänttinen

⋆⋆GRADU PAKETISSA

Anni Nissi: Juonessa mukana.

Kertojan läsnäoloa featureteksteissä tuottavat esitystekniset ratkaisut ja journalismin referentiaalinen todellisuussopimus.

Tampereen yliopisto, 2015.

Postilakko on innostanut kommentoimaan sosiaalisessa mediassa printtilehden tarpeellisuutta. ”Miten paljon kynnysmatolla odottaneesta paperilehdestä voikaan riemastua. #postilakko #hesaripöytään #sunnuntaiaamu” @ErikaKeppola ”Onneksi lehdet on diginä ja palvelu pelaa @ hsfi @TM_testaa @KauppalehtiFi! #postilakko ei häiritse” @pe0ni ”#postilakko vain kiihdyttää siirtymistä digipalvelujen käyttäjäksi. Murrosta ei voi pysäyttää, vaan sen pohjalta pitää ja voi luoda uutta.” @Liinamaaria ”Moni #verkkolehti on postilakon aikaan maksuton ja juttuja saa lukea rajoituksetta.

Kumpa #postilakko jatkuisi vielä.” @tainaelina ”Muuttaako postilakko enemmän sittenkin esim. @hsfi bisnestä? Kuka haluaa enää printtilehden – tai lehteä ylipäätään? #digi” @SuviJohansson Alisa Vänttinen

⋆ ⋆LÄMPENEE

Tällä palstalla puristetaan kiinnostava opinnäyte 300 merkkiin.

Pariisin kansainvälinen ilmastokokous alkaa maanantaina. Sosiaalisessa mediassa kampanjoidaan ilmaston puolesta.

TUTKIELMA KÄSITTELEE journalistisen feature-tekstin genrerajoja. Ydinkysymys on, horjuttavatko kertojan läsnäoloa tuottavat kerronnalliset ratkaisut tekstin totuudellisuutta. Totuudellisuus ei aina kärsi vahvasta läsnäolosta. Raja on lähimpänä, kun kertoja ei toimi yhteneväisesti koko jutun läpi.

KESTÄVÄN KEHITYKSEN yhteiskuntasitoumuksen allekirjoittaneet suomalaiset organisaatiot pommittavat sosiaalista mediaa vaatimuksilla. Vaatimuksena on maailmanlaajuisen ilmastosopimuksen muodostaminen. Aiheeseen liittyviä päivityksiä jaetaan Twitterissä, Facebookissa ja Instagramissa tunnuksilla #sopimus2050 ja #pariisi2015.

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumukselle on haalittu allekirjoittajia vuodesta 2013 lähtien. Niitä on tällä hetkellä yli 160.

Allekirjoittaja sitoutuu edistämään osaltaan kestävää kehitystä.

Alisa Vänttinen

Alisa Vänttinen

MEDIAPELIÄ

Vanessa Weckström

weckstrom.vanessa.c@student.uta.fi

Kielioppi sivuutetaan tylysti somessa. Yritysviestintä voi koitua kohtaloksi, kun virheet syövät yritysten luotettavuutta.

TUNNUSTAN. Aloitan lauseet sosiaalisessa mediassa aina pienellä alkukirjaimella. Tekeekö se minusta huonon ihmisen tai vielä pahempaa, kieliopin väärinkäyttäjän?

Kielioppinatsit repivät hiuksiaan sosiaalista mediaa selatessaan. Yhdyssanat pysyvät itsepintaisesti erillään, ja taivutusmuodot eivät ole kovinkaan notkeita. Välimerkit ovat turhia, paitsi tietysti pistepistepiste, joka sopii kaikkialle. Se luo dramaattisen tunnelman tekstiin. Ikään kuin lukijan olisi odotettava, mitä jännittävää sen jälkeen tuleekaan.

Isoja kirjaimia käytetään surutta, ovathan ne mainio tehokeino tehdä asiat selviksi. Moni syyllistyy myös jättämään koko tekstin kirjaimet pieniksi, nimet mukaan lukien. Joulu ja juhannus muistetaan silti kirjoittaa isolla kirjaimella.

Peruskielioppi on jäänyt unholaan. Äidinkielen opetuksessa on painotettu lähinnä taivutusmuotojen nimien muistamista. Termien ulkoa opettelun sijaan kouluissa pitäisi keskittyä enemmän oikeinkirjoitukseen.

VAIKKA AHDISTUN jokapäiväisistä kielioppivääryyksistä, joita näen somessa, en ole kertaakaan kommentoinut netissä toisen ihmisen oikeinkirjoitusta. Yksityishenkilöt saavat kirjoittaa sosiaalisessa mediassa juuri niin kuin haluavat. Somekieli sattuu silmään, mutta ei jää painamaan mieltä.

Sen sijaan yritysviestinnän puolella tapahtuvat kielen väärinkäytökset kolahtavat pintaa syvemmälle. En tiedä, pystynkö luottamaan lääkärikeskukseen, jonka somepostaukset ovat täynnä alkeellisia virheitä.

Viestinnän ammattilaisen Riitta Suomisen mielestä yrityksen uskottavuus kärsii kielioppivirheistä. Suomisen mukaan yhdyssanavirheet ovat erityisen pahoja. Pilkkuvirheet puolestaan voi antaa anteeksi.

Pahimpana kieliopillisena mokana Suominen pitää somekirjoittelun ikävää sävyä. Pienet kielivirheet voi sivuuttaa vuorovaikutteisella ja ystävällisellä viestinnällä, mutta keljua sävyä ei.

YRITYKSEN SOSIAALISEN median sivut ovat kuluttajalle kuin yrityksen kasvot. En luota meikkaajaan, jolla on ripsiväriä kulmakarvoissa ja huulipunaa otsassa. Räikeät kielioppivirheet luovat minulle yrityksestä yhtä suttuisen kuvan. Jos ei ole varaa palkata viestinnän ammattilaista huolehtimaan somettamisesta, täytyisi kirjoittajan lukea teksti läpi edes kerran ennen julkaise-napin painamista. Se säästää ainakin kielioppinatsit pahoittamasta mieltään.

16 ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit

Nainen on miehistä parhain SHOWTIME Iltaisin Hanna Friman muuttuu naisesta viiksekkääksi sovinistisiaksi.

Hän haluaa saada yleisön nauramaan.

DRAG KINGIT ovat naispuoleisia taiteilijoita, jotka esiintyvät miehinä. Frimanin drag king -hahmo Johnny Gspot pukeutuu kuin 50-luvun herrasmies, mutta hänen käytöksensä on rivoine elkeineen kaukana kohteliaasta. Käsi käy haarovälissä vähän väliä.

Yleisö kiljuu korviasärkevästi, kun Johnny Gspot antaa yleisölle huomiota lavalta.

Idea Frimanin drag-kokeilusta keksittiin

kaveriporukan illanvietossa. Johnny Gspot veti ensimmäisen keikkansa Tampereen Pride-juhlien päätöstapahtumassa viime kesäkuun alussa.

Drag kinginä esiintymisessä Frimania kiehtoo mahdollisuus tutkia oman sukupuolensa rajoja.

– En silti haaveile olevani mies. Monet ovat yllättyneet esimerkiksi siitä, että

pukeudun arkena mekkoihin.

SUKUPUOLENTUTKIJA Tuula Juvonen Tampereen yliopistolta on tutkinut esimerkiksi heteronormatiivisuutta ja lesbosuhteita. Hänen mukaansa drag-esiintyjät edustavat kaikenlaisia seksuaalisia suuntautumisia ja sukupuolia, vaikka ilmiöllä on vahvat juuret homokulttuurissa. Dragissa halutaan LAURA TALVITIE

ensisijaisesti ilmaista itseä ja viihdyttää.

Joillekin drag voi kuitenkin olla turvallinen tapa kokeilla sitä sukupuolta, johon kokee oikeasti kuuluvansa.

Johnny Gspot syntyy irtokarvoista, teipistä ja adrenaliinista. Näyttävä pukeutuminen on tärkeä osa drag-kulttuuria, mutta vaatteiden alta löytyy yhteiskunnallisia kysymyksiä. Miksi naiseksi pukeutuva mies huvittaa? Voiko miestä esittävä nainen olla hauska?

– Miehille ei saa nauraa, koska nauru on merkki epäkunnioituksesta. Mieheksi pukeutuva nainen vaarantaa miesten valtaaseman, jos hän onnistuu miehen roolissa paremmin kuin ”oikeat miehet”, Juvonen sanoo.

Drag kingit päätyivät kaiken kansan tietoisuuteen 2000-luvun alkupuolella. Silloin Seta järjesti drag king -kilpailuja ja ”kingeilystä” kirjoitettiin lehtijuttuja. Juvonen arvelee drag king -ilmiön nousun johtuvan siitä, että yhteiskunta tasa-arvoistui ja maskuliinisuutta alettiin arvioida uudella tavalla.

– En tunne ketään toista, joka esiintyisi drag kinginä. Olen kyllä kuullut huhuja, että sellaisia henkilöitä on, Hanna Friman kertoo.

Miehiä imitoivia naisia näkyy mediassa melko vähän. Friman epäilee tämän johtuvan siitä, että naiset eivät suostu asettumaan naurunalaiseksi yhtä helposti kuin miehet. Drag-artistin pitää uskaltaa nolata itsensä.

ESITYKSET koostuvat musiikista ja suurieleisistä liikkeistä, joita Friman kutsuu iskuiksi. Drag-artistit laulavat yleensä playbackina, eli aukovat suutaan taustalla soivan kappaleen tahtiin.

Frimanin esitykset kestävät aina yhden kappaleen verran. Monet drag-artistit maustavat show’nsa stand upilla, mutta Frimanista se ei tunnu luontevalta.

Friman on saanut roolistaan pelkästään hyvää palautetta niin yleisöltä kuin läheisiltäänkin. Hänelle on jäänyt erityisesti mieleen se, kun homomies kehui häntä hyvännäköiseksi.

– Tyttöystävä on ehkä vähän mustasukkainen, mutta roolistahan tässä on kyse.

Enimmäkseen hän on ollut ylpeä puolestani, Friman sanoo.

Ida Nieminen

KUKA?

Hanna Friman ○○30-vuotias koulunkäynninohjaaja ○○Esiintyy Johnny Gspot -nimisenä drag kinginä ○○Harrastanut teatteria 6-vuotiaasta asti ○○Ohjannut aiemmin työkseen improvisaatioryhmiä ○○Harrastaa liveroolipelaamista

Tamperelainen drag king Johnny Gspot suosii menneiden aikojen tyyliä.

ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit 17

ANKKA-LEGENDA VIERAILULLA

LAURA TALVITIE

NÄIN KOIN

Pertti Neuvonen

neuvonen.pertti.a@student.uta.fi

Esiintymisjännitys on hyvä ystävä. Aina emme tule toimeen, mutta lopulta voin turvautua siihen.

VASEN JALKANI väpättää ja ääneni värisee. Ihmiset tuijottavat. Pidän hikoilevilla käsilläni kiinni kankaasta, jolle on painettu tekstiä. Luen sitä kiihtyvään tahtiin. Olisinpa jo lopussa, koska henkeni meinaa loppua kesken.

Vuonna 2010 osallistuin Vapauden viestin luovutukseen, joka on lukion itsenäisyyspäiväjuhlan perinne.

Nousin lavalle viestikäärö kourassani, luin sen ja luovutin käärön alemman vuosikurssin oppilaalle. Silloin tapasin ensimmäistä kertaa ystäväni esiintymisjännityksen.

Hajamielinen joulupukki ja Kuningas Barbarossa olivat rooleja, joita esitin ala-asteen joulujuhlassa ja teatterikerhossa. Silloin ei jännittänyt. Esiintyminen tuntui luonnolliselta, ja saatoin haaveilla näyttelijän urasta.

Nyt esiinnyn mielelläni vain muutaman oluen jälkeen.

Persoonallisesta ja yksityiskohtaisesta piirrostyylistään tunnettu sarjakuvapiirtäjä Don Rosa on ollut suomalaisten suosikki jo vuosia. Suosio ei näytä hiipumisen merkkejä. Ankka-legenda houkutteli viime viikonloppuna 1400 ihmistä signeeraustilaisuuksiin Tampereella ja Helsingissä. Tampereen Stockmann täyttyi lauantaina sinnikkäistä faneista, joista monet jonottivat toista tuntia idolinsa tapaamista.

MUISTILISTA 26.11.-2.12.2015 TORSTAI

PERJANTAI

VALMA KORHONEN

LAUANTAI

SUNNUNTAI

MAANANTAI

TIISTAI

KESKIVIIKKO

26. 27. 28. 29. 30. 1.

2.

PAU ART MAGIC -TAIDENÄYTTELY

TAMPERE HUMAN RIGHTS FILM FESTIVAL

TALLIPIHAN JOULUTORI

TTT:N PERINTEISET JOULUMYYJÄISET

PILATES

AVOIN HEALING-ILTA

IRINA BJÖRKLUNDIN KONSERTTI

Taiteilija toivoo näyttelyn antavan energiaa positiivisiin muutoksiin ja tulevaisuuden uskoon.

Ihmisoikeuksiin keskittyvä elokuvafestivaali.

Tänä vuonna festivaaliteema on häpeä ja kunnia.

Myytävänä käsitöitä, leivonnaisia ja herkkuja.

Lapsille hevos­vaunu­ ajelua ja ponitalutusta.

Tampereen Työväen Teatterin joulumyyjäiset, jossa kaupan mm. teatterin pajojen tavaroita.

Pilatesharjoittelu kehittää mm. vartalon syviä lihaksia sekä lantionseudun hallintaa.

Kaikille avoin ilta, jossa voi tutustua Maan ja Taivaan toimintaan ja healingiin. Kaikki halukkaat saavat energiahoidon.

Björklund esittää ranskankielistä tuotantoaan uudelta levyltään. Myös suomenkielisiä covereita.

Ilmainen

Yksittäiset näytökset alk.

8 €, sarjalippu 40 €/36 €

Ilmainen

Ilmainen sisäänpääsy

Ilmainen

Ilmainen sisäänpääsy

Liput alk.

30 €

Pääkirjasto Metso, Pirkankatu 2, ma–pe klo 10–20, la klo 10–16

Arthouse Cinema Niagara, Kehräsaari B-talo, klo 15–21, (la klo 11–18)

Tallipiha, Kuninkaankatu 4, puodit avoinna 10–19, kahvila 9–20 (su 10–20)

Hämeenpuisto 28–32 (Eino Salmelaisen näyttämön lämpiö), klo 10–14

Kissat-hallin urheilukeskus, Kaskimäen­ katu 4, klo 18.30

Maa ja Taivas, Väinölänkatu 1, klo 19–21

Tampere-talo, Pieni Sali, Yliopistonkatu 55, klo 19

ESIINTYESSÄ olen läpinäkyvä. Minusta tuntuu siltä, että kaikki virheeni ja puutteeni ovat muiden nähtävillä.

Esiintymisjännityksestä kärsivä ihminen pyrkii kontrolloimaan tunteitaan ja jännityksen ilmentymiä. Harva haluaa näyttäytyä toisten edessä hikoilevana ja punaisena Parkinsonin potilaana. Itsestä annettavat vaikutelmat yritetään pitää piilossa. Ihminen näkee itsensä muiden arvioivilla silmillä.

Heikkoutta, osaamattomuutta tai avuttomuutta ei haluta näyttää.

Itsevarma esiintyjä saa yleisönsä vakuuttuneeksi. Jännittynyt voi saada heidät epäröimään, vaikka esitettävä asia olisi täydellisesti hallussa.

Nuorempana en miettinyt, mitä muut minusta ajattelevat. Pelkoni tulla nolatuksi ihmisten edessä estää minua ilmaisemasta itseäni tavalla, johon muuten kykenisin.

KÄVIN HILJATTAIN vanhalla lukiollani esittelemässä nykyistä opiskelupaikkaani. Tilaisuus pidettiin samassa juhlasalissa, jossa lausuin Vapauden viestin 5 vuotta sitten.

Mielessä kävi poiketa Ravintola Villihanhessa kumoamassa pari tuoppia jännitykseen.

Se olisi ollut turhaa, sillä paras lääke jännitykseen on esiintyminen. Jännitys on nähtävä hyvänä asiana.

Nykyisin käytän jännitystä tehokeinona esiintymiselleni. Ajattelen näin: Koska jännitän, pidän paremman esityksen kuin koskaan ilman jännitystä pitäisin. Olen selvinnyt englannin kursseilla pidettävistä puheista ja niin selvisin lukiolaisistakin.

Myönnän, että muistitikun asettaminen usb-porttiin ei onnistunut ensi yrittämällä – eikä toisella.

SYKSYLLÄ 2015 UTAIN JULKAISEE TAKAKANNESSAAN KUVAJOURNALISMIN 2. VUOSIKURSSIN VASTAMAINOKSIA. TEKIJÄT: RENJA NURMI, LAURA OKKONEN, JENNI TOIVONEN

ON KALA. ON KALA. ON KALA. EI TARVII OLLA REILU KUHA KALASTETAAN. Lähes kolmannes maailman kalakannoista on ylikalastettuja: kaloja pyydetään niin runsaasti, että kalakannat eivät ehdi uusiutua. Ylikalastuksen vakavia haittoja ovat ei-toivotun oheissaaliin heittäminen takaisin mereen kuolleena (20 miljoonaa tonnia vuosittain) sekä valaiden ja delfiinien takertuminen kalanpyydyksiin.

Pahimmillaan ylikalastus voi johtaa jopa kokonaisten meriekosysteemien tuhoon.

RIP