Urbi & Orbi 1/2015
Sisällys Pääkirjoitus Talvileiri Lippukunnan romut esittelyssä Lukijakilpailu Riihitys Päärynäpalsta Muisteloita Puuhasivut VH:n viralliset kesävinkit Vieraskynä - Anni Katajarinne Tapahtumia
Tietohapatuslaatikko Julkaisija: Vuorenhaltiat ry urbijaorbi@gmail.com Päätoimittaja: Noora Matilainen
2
Toimittajat: Sanni Hietanen Anni Katajarinne Helmi Koistinen Stadin kauhut
Taitto: Noora Matilainen Kannen kuvat: Noora Matilainen
Pääkirjoitus
Unhoon jääneen partiolehden elvyttäminen on rankkaa puuhaa. Parin kuukauden taistelun jälkeen taitto-ohjelman käyttö alkoi sujua kohtalaisesti. Edelleenkään en kyllä tajua ohjelman muutaman turhan hienon ominaisuuden merkitystä tai sitä, miten niistä pääsee eroon. Noh, ehkä nämäkin asiat selviävät joskus ja taittaminen sujuu entistä leppoisammin. Taiton lisäksi lehteen tarvitaan sisältöä, jota taittaa. Tämän lehden toimituskunta jäi hieman suppeahkoksi johtuen oletettavasti siitä, ettei Urbi & Orbi ole käsitteenä tuttu monelle nykyiselle lippukunta-aktiiville. Moni nuorempi VH:lainen ei välttämättä ole koskaan kuullut lippukunnan Urbi & Orbi lehdestä tai ainakaan päässyt lukemaan kyseistä journalismin helmeä. Eikä mikään ihme. Viime lehden ilmestyessä olin itsekin vielä sudenpentu. Sen hetken ja tämän päivän väliin mahtuu kymmenen vuotta. Kymmenen piiitkää vuotta. Onneksi tilanne on korjaantumaan päin. Nyt vain toivotaan, että tulevat partiosukupolvet jaksavat tallentaa partiomuistojaan koko lippukunnan luettavaksi Urbi & Orbi -lehden kansien väliin. Lehti kaipaakin uusia innokkaita toimittajia tekemään siitä lippukuntansa näköisen. Tämä lehti on kuitenkin vihdoin saatu raavittua kokoon, josta suuret kiitokset kaikille sitä tehneille. Nyt on hyvä fiilis! Noora
3
Talvileiri
Kylmää, märkää ja ikävää vai ihan parasta? Vuorenhaltioiden vuoden 2015 kylmin ja lumisin leiri vietettiin Kavalahden kauniilla aroilla 6.-8. helmikuuta. Ei hyytävä viima eikä viiden metrin korkuiset hanget lannistaneet reipasmielisiä partionuoria uhmaamasta näitä suunnattomia luonnon koettelemuksia. (Toisin kuin meitä vähän vanhempia - meitä vilutti ja jäimme lämpimiin koteihimme.) Testaa olisiko sinusta lähtemään talvileirille! 1. Lähtisitkö talvileirille? a) Kyllä b) Ei Eniten a-vastauksia: Olet kuin luotu lähtemään talvileirille! Puhkut intoa ja olet jo pakannut rinkkasi ensi talvileiriä varten. Ilmottaudu siis jo nyt mukaan, ettet vain jää paitsi koko elämäsi mahtavimmasta kokemuksesta. Eniten b-vastauksia: Sinusta ei ole lähtemään talvileirille. Onneksi on kesäleiri.
Teksti: Sanni Hietanen, Noora Matilainen ja Stadin kauhut, Kuva: Sanni Hietanen
4
1. päivä
Saavuimme paikalle. Kaivoimme pojoille paikat. Pystytimme pojot. Se oli hauskaa. Me söimme makaronimössöä. Se oli hy- vää. Päätimme kipinävuorot. Menimme nukkumaan, koska kaikki olivat väsyneitä.
2. päivä
Heräsimme ja söimme aamupalaa. Aloitimme rastiradan, jossa oli yhdeksän ras- tia. Rastirata oli kiva, mutta se kesti pit- kään... todella pitkään. Me söimme, ja sitten oli vapaa-aikaa. Vapaa-ajan jälkeen menimme saunaan, jossa oli hauskaa. Sitten menimme iltapalalle ja nukkumaan.
3. päivä Heräsimme ja söimme aamupalaksi muroja ja sitten menimme pakkaamaan rinkat ja pojot. Leikimme keittiön edessä mm. koko kentän polttopalloa. Se oli hauskaa. Veimme kaikki tavarat parkki- paikalle ja odotimme bussia tunnin. Se ei ollut niin hauskaa. Bussi tuli ja lähdim- me takaisin majalle.
5
Lippukunnan r o m u t esittel y s s ä Talvileirillä oli myös koekäytössä lippukunnan upouusi puolijoukkueteltta, kavereiden kesken pojo. Mikä tässä teltassa onkaan niin uutta ja ihmeellistä? No tietenkin se, ettei siinä ole yhtään reikää! Tähtitaivasta täytyy mennä ihastelemaan teltan ulkopuolelle, kun kamiinan aiheuttamat kipinät eivät ole tehneet telttaan omaa tähdistöä. Vanhimmat pojot ovat jo aika vanhoja, ja kasvaneen jäsenmäärän myötä uudelle teltalle oli huimasti tarvetta. Käytössä pojo sai erinomaisen arvosanan, ja sitä tullaankin näkemään jatkossa monilla leireillä! Kuten kuvasta voi nähdä, on uusi pojo ehtinyt seikkailla myös lippukunnan riihityksellä. Voi sitä pojoa! Teksti: Sanni Hietanen, Kuva: Helmi Koistinen
6
Jee k al sp ty llä ,y
Tunnista tapahtuma, aika ja mitä kuvassa on/ tapahtuu mahdollisimman tarkasti. Lähetä vastauksesi 4.12.2015 mennessä osoitteeseen urbijaorbi@ gmail.com. Yllätyspalkinto arvotaan kaikkien oikein vastanneiden kesken. 7
! to
Tunnista kuvista lippukunnan menneet tapahtumat ja voita yllätyspalkinto!
in
Urbi & Orbin lukijakilpailu
R i i h i t y s
- iloinen reissu
Teksti: Helmi Koistinen, Kuva: Noora Matilainen
”
Bussi kurvasi parkkipaikalle. Pienen partiolaisen suusta pääsi pelästynyt ”Hui!”, sillä tämä oli hänen ihka ensimmäinen Riihitys. Pian pelko kuitenkin väistyi uteliaisuuden tieltä, ja sekunteja myöhemmin pienet jalat kapusivat PS-bussin jyrkkiä portaita. Oman toverin viereen oli päästävä, ja pian kimeät äänet kuuluivat vertailevan namien osuutta rinkan painosta. Bussin moottori hyrähti käyntiin ja pullea, hieman jo tahmainen käsi pyyhkäisi silmäkulmasta kyyneleen, kun vanhemmille heilutettiin ikkunasta jäähyväisiä. Bussi käänsi nokkansa kohti auringonlaskua, ja pienen lapsen mieli riemuitsi: Riihitys oli alkamassa.
Äärettömän taitavan ja
kaikkien rakastaman johtajan avulla laavu nousi pystyyn sekunneissa.
”
leirimuistot vuosien takaa palasivat mieleen. Ilta sujuikin rattoisasti ja hymyt huulilla. Laavujen pystytys hämmensi lapsen pientä mieltä, mutta onneksi apu oli lähellä. Äärettömän taitavan ja kaikkien rakastaman johtajan avulla laavu nousi pystyyn sekunneissa. Maukkaan makaronimössön ja hampaiden huolellisen harjauksen jälkeen lapset simahtivat suloiseen uneen, tiivisti toveriensa kylkeen kuin nakit paketissa.
Bussin jätettyä leiriläiset keskelle metsäisiä maisemia, vallitsi lasten välillä, kuten tavallista, leikkimielisen iloinen kiista, kuka saisi kantaa kaikkein eniten yhteisiä tavaroita leiripaikalle. Leiripaikka oli kokeneemmalle partiopolvelle tuttu. Kovimmankin solmujen solmijan silmäkulma hieman kostui, kun pienen etsinnän jälkeen tutut muurahaispesät ja vallihaudat löytyivät. Paikalla vietettiin kesäleiri vuonna 2007, ja hauskat
Seuraavana aamuna, hyvin nukutun yön jälkeen, oli aika lähteä riihittämään. Ensimmäisen rastin kohdalla pieniä jalkoja alkoi jo hiukan väsyttää. Taivalta oli kuitenkin jäljellä kymmeniä, ellei jopa satoja kilometrejä, joten reipas pieni partiolai-
8
nen kohensi päättäväisesti rinkkaansa ja pyyhälsi ryhmänsä kanssa eteenpäin kuin Meksikon pikajuna. Rasti toisensa jälkeen ohitettiin, mutta hymyt pysyivät järkähtämättöminä lasten huulilla. ”Oi miten mukavaa, minä niin pidän Riihityksistä!” Teeskentelemätöntä onnea pursuava hihkaisu pääsi yhä useamman lapsen suusta. Kun viimeinenkin rasti oli onnellisesti saatu suoritettua, oli aika palata leiriin.
tanssi hiveli lapsen makunystyröitä kuin Savoyn vorschmack konsanaan. Pian väsynyt pää painuikin jo omalle tai kaverin tyynylle, mutta hymy lapsen kasvoilta ei hyytynyt.
Ennennäkemättömän onnellinen ilme levisi lapsen pyöreille kasvoille, kun hän perillä laski tuhansia kiloja painavan rinkkansa maahan. Koska kyseessä oli kuitenkin partiolainen (eikä mikä tahansa partiolainen, vaan täysin autenttinen ja alkuperäinen Vuorenhaltia!), pieni käsi nosti reippaasti rinkkansa selkään ja juoksi vielä muutaman extrakierroksen, ihan vain huvin vuoksi. Nuotiolla käristetyn makkaran uskomaton
Aamun sarastaessa lapsi heräsi virkeänä uuteen päivään. Linnut lauloivat ja olo oli onnellinen, oli mahtavaa päästä voittajana maaliin asti! Sopuisan tavaroiden kannon jälkeen suunnattiin bussiin ja kohti kotia. Bussissa istuessa lapsi pohti hiljaa itsekseen, että Riihitys oli ollut lapsen elämän hienoin ja mahtavin kokemus.
”
Oi miten mukavaa, minä
niin pidän Riihityksistä!
9
”
Kysy Päärynältä Teksti: Noora Matilainen, Kuvat: Sanni Hietanen
Vuosi 2015 on eri vuosi kuin 2014. Ei ihme,
jos hämmentää. Älä kuitenkaan panikoi! Voit unohtaa huolesi ja maalliset murheesi helposti. Kysy mieltä askarruttavat kysymyksesi Päärynältä ja saavuta seesteinen tila kättä kääntämällä. Etkö tiedä paljonko kello on, kuka naapureistasi sytyttää postilaatikkosi tuleen joka joulu tai miten päin kuuluisi olla? Ovatko läksyt liian hankalia? Mikseivät vitamiinit ja kalanmaksa auta huonoon oloon vaan pahentavat sitä? Päärynältä saat apua. Jos kuitenkin tunnet, että haluaisit avun saapuvan jostain muusta suunnasta, ei hätää. Voit osoittaa kysymyksesi myös jollekin muulle henkilölle, jolloin satapäinen toimituksemme kirmaa välittämään kysymystä eteenpäin. Kysy siis elämääsi apua laittamalla viestiä osoitteeseen urbijaorbi@gmail.com tai majan postilaatikkoon. Jotta ette kuitenkaan ihan itsestäänselvyyksiä kyselisi, on teidän lukijoiden iloksenne valmiiksi koottu seuraavalle sivulle ihmiskunnan suurimmat kysymykset ja niiden vastaukset.
11
Tee vai kahvi? -Erikoiskahveja ja teetä. Onko mahdollista tehdä uusia värejä? -Ymmärrettävästi vauva.fi:n etevät lukijat eivät ole ottaneet kantaa kyseiseen kysymykseen. Sen sijasta luetteloin tähän erään lukijan hiusvärit kautta aikain: ”Minulla ei ole ollut mustaa, sinistä eikä vihreää, eikä pinkkiä hiuksia. Muut sävyt kyllä, blondista ruskeaa, keltaiseen, punaiseen, violettiin, harmaaseen yms. Raidallinen, erivärinen, sänki, suht pitkä...” Kumpi oli ensin? Kana vai muna? -kana tietenkin, koska kana kehittyi kalasta. Mitä mieltä itse olet? (Samankaltaista asiaa pohtii myös vauva.fi:ssä eräs mietteliäs sielu: ”Eikös kananmuna ole kanan menkat?” ”Joo! Kyllähän se näin on!”)
Tuliko vetäytymistä? -Sarasvuo harkitsee julkisuudesta vetäytymistä Iltasanomien lööpissä. Mikä paradoksi. Mistä maailma on tullut? -mutta kyllähän se tiedetään varmuudella että alkuräjähdyksestä on syntynyt. eihän siinä ole mitään epäselvää tai kyseenalaista. -Oliko sulla jotenkin näppis mukana siinä jutussa? Miten kukkaan ei oo kertonu mulle että jossain on räjähtäny ja mää en oo kuullu mittään?
Mikä on elämän tarkoitus? -jokainen meistä elää oman elämänsä. Se, että kaveri kuolee, on kaverin elämä. Ei se kaveri kuole sen takia, että toisi minun elämääni tarkoitusta. hänen kuolemansa toki paljastaa minusta jotain, vaikka riippuvuutta. sitä meistä ei kukaan tiedä, miksi me kaikki kuollaan pois.
Miten universumi voi laajeta? Laajeneeko se vain kuin kuminauha, vai onko universumin ulkopuolella kaikki se, mitä ei vielä ole? -Tuntuu muuten oudolta, ei tuota voi järjellä miettiä. Jos menet avaruusrakettiin ja hyppäät alas, niin leijut, leijut leijut ikuisesti jos et tipahda johonkin planeettaan tai komeettaan. Kai siinä tietysti kuolee melko pian, mutta ruumiisi leijailee ikuisesti
Loppuuko Pii koskaan? -Jes. Kerrankin joku kysyy tätä! Osaan tämän verran ulkoa: 3,14159265358979323846 26433832795028841971693993751058
Kysymykset ovat otettu akuankka.fi-sivustolta. Vastaukset vauva.fi-sivustolta.
Kuinka rikkoa kookospähkinä? -Retkikirveellä!
12
Elämällä ei ole tarkoitusta koska silloin kaikki joutuisivat tekemään sitä koko ajan. Eräs filosofi sanoi: “Jokainen päättäköön oman elämän tarkoituksensa.” Hänen elämän tarkoitus oli se että hänellä on elämän tarkoitus vasta kuin muilla olisi elämän tarkoitus. Nähkääs filosofia on tälläistä. :) -akuankka.fi
Huolestuttaako lehden laatu? Haluatko päästä mukaan lehden tekoon ja näin ollen vaikuttaa lehden sisältöön? Lehti hakee vielä muotoaan ja etsii uusia innokkaita toimittajia ja kuvittajia. Kerro kiinnostuksestasi osoitteeseen urbijaorbi@gmail.com. 13
Muisteloita Teksti: Sanni Hietanen, Kuva: Noora Matilainen
Kuten monet muutkin vastaavat projektit, on myös tämä lehden elvyttämisprosessi aloitettu tutkimalla niitä vanhoja ja alkuperäisiä lehtiä, joista kaikki silloin joskus alkoi. Mahtavaa, että niitä on vielä paljon tallessa! Jotta myös uudempi lukijakunta pääsisi tutustumaan näihin vanhoihin journalismin helmiin, on tähän, sekä toivottavasti myös tuleviin lehtiin, koottu muutamia kirjoituksia alkuperäisistä lehdistä. Urbi & Orbin tarina alkoi vuonna 1978 lehden koenumerolla, jonka pääkirjoitukseksikin luonnehdittava kirjoitus komeilee seuraavalla sivulla. Lehdessä on myös hiukan avattu Urbi & Orbi -nimen alkuperää, joka varmasti nytkin kiinnostaa monia lukijoita. Mukana on myös aivan ihka ensimmäinen lukijapalaute, joka on julkaistu lehden toisessa numerossa. Tarina ei tosin kerro, kuinka monta lukijapalautetta toimitukseen saapui toisen lehden ilmestymisen jälkeen, tavoite kun oli ainakin kaksi… Nykyinenkin toimitus odottaa innolla palautetta lukijoilta! Kirjoita siis paperille ja palauta majan postilaatikkoon tai laita nykyaikaisesti sähköpostilla osoitteeseen urbijaorbi@ gmail.com. Ehkä mekin saamme ainakin yhden palautteen!
14
Urbi & Orbi 1/78
Urbi & Orbi 1/78
16
Urbi & Orbi 2/78
17
Puuhasivut Tekij채: Noora Matilainen
nk Vi ta
os
ul
:t
ki va ku
19
VH:n viralliset kesävinkit
Näin luot itsellesi täydellisen telttapaikan!
2. Pystytä teltta vessojen välittömään läheisyyteen. Tällöin et kastu sateisena yönä hädän ollessa suurimmillaan.
1. Rakenna roskis mahdollisimman lähelle omaa telttaa välttyäksesi pitkiltä kävelymatkoilta.
3. Teltan pystyttämistä varten tarvitaan 16 kiilaa. Sudenpennun kysyessä sano määräksi 60 kiilaa. Sinulle riittää 45. 4. Kaiva telttasi keskelle noin kaksikymmentä senttiä syvä kuoppa, ja täydellinen käsienpesuallas on valmis. Jos lähistöllä on oja, pääset helpommalla pystyttämällä teltan sen päälle. 5. Ovatko hartiasi aina jumissa haikin jälkeen? Kerää maavaatteen alle mahdollisimman paljon pyöreänmallisia käpyjä. Kävyt hierovat selkääsi juuri mukavasti nukkuessasi ja aamulla hartiasi ovat kuin uudesti syntyneet. 6. Ota tähtitaivasteltta. 7. Parhaimman leirikokemuksen saa, kun sen voi jakaa ystävien kanssa. Eikö olekin ikävää, kun et enää yöllä pysty vaihtamaan
20
Näin rakennat mato-ongen!
kuulumisia toisessa teltassa yöpyvän kaverin kanssa? Ahtautukaa siis kaikki yhteentelttaan. Kaikilla on kivaa.
1. Osta itsellesi siimaa, painoja sekä koukkuja.
Näin pakkaat oiken kesäleirille!
2. Etsi puukko.
1. Etsi/ hanki rinkka hyvissä ajoin ennen leiriä.
3. Mene metsään ja etsi sieltä noin kahden metrin mittainen mahdollisiman suora keppi.
2. Etsi/ hanki pakkauslistassa olevat varusteet hyvissä ajoin ennen leiriä. 3. Pakkaa vaatteet erillisiin muovipusseihin. Näin löydät ne helpommin rinkasta, eivätkä ne kastu sateen yllättäessä.
4. Vuole kepistä kuori pois ainakin siitä kohdin, mistä vapaa pidetään kiinni. Silloin sitä on mukavampi pitää kätösissä.
4. Pakkaa sadevaatteet rinkan päällimmäiseksi, jotta saat ne nopeasti esiin sateen yllättäessä.
5. Etsi metsästä paksua männynkaarnaa ja ohut pieni, noin viiden sentin mittainen tikku.
5. Ota mukaan vain sen verran tavaraa, jonka itse jaksat kantaa bussilta leiripaikalle. Matkaa voi olla muutama kilometri.
6. Vuole männynkaarnasta koho. Tee kohon keskelle pieni reikä. Vuole tikusta parempi tikku. Katso kuvat.
6. Pakkaa kaikki varusteet rinkkaan. Älä ota ylimääräisiä käsissä kannettavia pussukoita.
7. Leikkaa siimasta noin puolitoista vavanmittaa pitkä pätkä.
7. Älä unohda namusia!
8. Solmi siima koukkuun viehesolmulla. Katso internet. 9. Pujota siima kohon reiän läpi. Kiinnitä koho paikalleen tikulla. 10. Kiinnitä paino siimaan kohon ja koukun väliin. 11. Sido siima vapaan. 12. Etsi mato.
Teksti: Sanni Hietanen ja Noora Matilainen, Kuvat: Noora Matilainen
13. Ongi.
21
Anni Aurinkoinen pakeni partiosta Kaksi vuotta sitten Anni Katajarinne sai opiskelupaikan Vaasasta. Kymmenen vuoden aktiivisen lippukuntauran jälkeen Anni joutui jättämään Pakilan taakseen valmistuakseen luokanopettajaksi. Nykyään Annia näkee vielä silloin tällöin lippukunnan tapahtumissa, etenkin opintojen loma-aikoina. Teksti ja kuva: Anni Katajarinne
Monen mielestä Vaasa on erittäin kaukainen paikka. Tai niin kuin lippukunnanjohtajamme asian ilmaisi: ”siellä jumalan pepun alla”. Asia ei kuitenkaan ole näin. Vaasa on mahtava paikka, minne pääsee junalla alle neljässä tunnissa. Monet opiskelijat ovatkin junassa miettineet, että saman ajan ja rahan, jonka on laittanut junamatkaan, olisi voinut käyttää lentoon Etelä-Eurooppaan. Onneksi kuitenkin pääsi Suomen aurinkoisinpaan kaupunkiin. (Ennen muuttoa kukaan ei kuitenkaan ollut maininnut, että Vaasa vaikuttaa olevan myös Suomen tuulisin kaupunki.)
suurmokalta. ”Stadilaisia” pidetään yleisesti snobeina. Olenkin saanut kuulla yllättyneitä kommentteja siitä, miten “oon ihan kiva”, vaikka olenkin Helsingistä. Kun kerron Pakilan metsistä, minulle nauretaan päin naa-
”
’Stadilaisia’ pidetään
yleisesti snobeina. Olenkin saanut kuulla yllättyneitä kommentteja siitä, miten ’oon ihan kiva’, vaikka olenkin
Vaasassa Helsinkiä kutsutaan tietenkin Hesaksi. Yksi opiskelukaveri ehdottikin, että Instagram-nimimerkkini olisi hesa-anni. Päätin kuitenkin säästää itseni sosiaaliselta
Helsingistä. 22
”
maa. Eihän suurkaupungissa voi olla muuta kuin asfalttia ja korkeintaan puistoja.
Yleisesti luokanopettajan opinnoissa on ollut paljon hyötyä eri partiotaidoista. Yksi tärkeimmistä on osata keksiä ohjelmaa nopeasti, vaikka ei ole suunnitellut mitään. Vaasassa on samanlainen kuva partiolaisista kuin muualla Suomessa: ”Aa cool sä oot partiolainen! Eli osaat istua metsässä ja tehdä solmuja.” Monet ovat kysyneet, jos aion jatkaa partiota Vaasassa. En tietenkään. Olisi liian outoa olla jossain muussa lippukunnassa. Kerran VH - aina VH.
Miten sitten voi olla mukana lippukunnan toiminnassa, kun asuu eri paikkakunnalla? No se onkin vähän vaikeaa. Nyt olenkin se, joka kysyy aina ensimmäiseksi lippukuntajuoruja. Aika kova paikka oli, kun huomasin, että minut oli salaa poistettu hallituksen fb-ryhmästä. Olen kuitenkin toiminut aktiivisena lobbaajana. En usko, että kukaan muu on kuokkinut yhtä moneen hallituksen kokoukseen. Eniten olen huolissani lippukunnan ruotsinkielisestä toiminnasta, kun olen poissa. Tror inte det går så bra. Pahin pelko on kuitenkin tulla leirille ja huomata, ettei kukaan lapsista enää tunnista minua. Silloin on virallisesti vanha päärynä.
Hesa-Anni
23
Tapahtumia Syksyn saapuessa tulevat myös monet hauskat ja perinteikkäät lippukuntatapahtumat! Milloin tapahtuu ja mistä on oikein kyse? Kesäleiri 30.7.-6.8. Sudenpennut ovat leirillä 30.7.-2.8. välisen ajan ja vanhemmat pääsevät mukaan vierailupäivänä 2.8. Vaikka myrsky yllättäisikin, on VH-meininki taattu, eikä pieni sade säikytä innokkaita leiriläisiä. Syyskauden avajaisiin on koko perhe tervetullut viettämään hauskaa iltaa partiolaulujen ja -leikkien merkeissä. Epävirallisen virallinen avaus uudelle partiovuodelle syyskuun alussa! Suur-Alex on seikkailijoiden ja tarpojien oma salapoliisikilpailu, joka yleensä järjestetään Aleksis Kiven päivänä 10.10. Tänä vuonna kyseinen päivä on kuitenkin lauantai, joten kokenut toimitus veikkaa tapahtuman järjestettävän torstaina 8.10. Joulumyyjäiset ensimmäisenä adventtina, eli 29.11., pitävät sisällään tänäkin vuonna majan täydeltä joulumielisiä ihmisiä ja paljon piparitaloja! Itsenäisyyspäivän lipunnosto ja lupauksenanto nimensä mukaisesti itsenäisyyspäivänä. Luvassa on perinteisesti virallisin partiotapahtuma, jossa on oma jännityksensä kaikille, niin sudenpennulle kuin lippukunnanjohtajallekin. Pikkujoulut pidetään tänäkin vuonna joulukuussa. Mahtavaa!