Metsän henki 1/2023

Mustarastaan huilumainen laulu on monille kevään ensimmäinen merkki.

MUSTARASTAS on sopeutunut hyvin ilmastonmuutokseen. Kanta on kasvanut, ja lintu on levinnyt kuluneen kolmenkymmenen vuoden aikana eteläiseen Lappiin asti.

”Mustarastas kelpuuttaa elinympäristökseen metsän lisäksi pihat ja puistot. Kaikki eivät edes ajattele mustarastasta metsälajina, vaikka se oli alun perin rehevien metsien lintu”, sanoo UPM Metsän ympäristöasiantuntija JuhaMatti Valonen.

Nykyisin mustarastasta tavataan Suomessa yhä runsaammin myös talvisin. Syitä on useita: talvet ovat lauhtuneet, kevääntulo on aikaistunut ja ihmiset ruokkivat lintuja entistä enemmän talvisin.

”Tärkeää ravintoa mustarastaalle ovat pihlajanmarjat, joita lintu saa metsästä. Jos marjavuosi on hyvä, lintu pärjää niillä pitkälle talveen. Taimikonhoidossa voi huomioida talvehtivat linnut säästämällä pihlajat.”

Keltaisen nokkansa ja mustan värinsä vuoksi lintu erottuu talvella valkoista vasten hyvin. Se ei ole eduksi pedoilta suojautumisessa. Siksi mustarastas käy ruokintapaikalla yleensä aamu­ tai iltahämärän turvin.

SISÄLLYS 1/23

2 Pintaa syvemmältä

5 Pääkirjoitus/Ledare

6 Ajankohtaista

12 Kalervo Isohanni ryhtyi hoitamaan suvun metsätilaa jo 1960-luvulla

17 Näkemys: Kimmo Collander

18 Näin hoidat riistaa talvimetsässä

20 Miten EU vaikuttaa metsien hoitoon Suomessa?

26 Palvelua asiakkaan parhaaksi

28 Metsien kasvu on tuplaantunut 50 vuoden aikana

29 Neuvonantaja Heikki Kalvila

30 Onko soiden ennallistaminen hyväksi ilmastolle?

33 Paperikoneet ovat muuttuneet huimasti vuosikymmenten varrella

34 Pekka Lepikko rakastaa talvisessa metsässä retkeilyä

METSÄN HENKI

Julkaisija UPM Metsä PL 85, 33101 Tampere. Puh. 0204 16 121. Päätoimittaja Virpi Mäenanttila • Toimitusneuvosto UPM: Jarmo Hakala, Tuomas Kara, Panu Kärkkäinen, Sami Oksa, Tomi Simola ja Matti Varho • Tuotanto Genero: Mikko Hirvonen, Arja Kulmala ja Tiina Tuppurainen • Repro Aste Helsinki Oy • Paino PunaMusta Oy, Tampere • Paperi UPM Finesse Premium Silk 150/115 g/m2

• Painosmäärä: 55 000. 23. vuosikerta • ISSN 1798-8691 (painettu), ISSN 2341-6904 (verkkojulkaisu) • Kannen kuva: Getty Images • Metsän henki ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava numero ilmestyy kesäkuussa 2023. Metsän henki painetaan UPM:n paperille.

+ Osoitteen- ja tilausmuutokset: metsalehtitilaus@upm.com

upmmetsa.fi/ota-yhteytta/yhteystietojenmuutos tai puh. 0204 16 5100.

UPM METSÄ

+ upmmetsa.fi

+ upmyhteismetsa.fi

+ upm.fi

+ uutiskirje.upmmetsa.fi

Lataa UPM Metsä -mobiiliapplikaatio sovelluskaupastasi.

Mitä mieltä olet lehdestämme?

Lähetä palautetta ja juttuvinkkejä lehdestämme osoitteeseen metsaviestinta@upm.com

Päätoimittajan poiminnat

facebook.com/ metsamaailma

@upm_metsa

instagram.com/ upm_metsa

youtube.com/ upmmetsa

issuu.com/ upmmetsa

Rajoittaako EU Suomen hakkuita?

Määrätäänkö yksityismetsiä suojeltaviksi?

Muun muassa näihin kysymyksiin haetaan vastausta tässä jutussa.

Sivut 20–25

UPM Kasvu -kumppanuus tuo metsänomistajalle paitsi rahanarvoisia etuja, myös asiantuntijapalvelumme helposti saataville. Lue lisää kumppanuudesta!

Sivut 26–27

Ennallistaminen puhututtaa. Kysyimme tutkijalta soiden ennallistamisen ilmastohyödyistä ja -haitoista.

Sivut 30–32

UPM METSÄ + Puukauppa + Metsäomaisuuden hoito + Henkilökohtainen metsäasiakasvastaava + upmmetsa.fi

• puukauppa ja metsänhoitopalvelut

• chat

• yhteystiedot

• yhteydenottopyyntö

• tietopankki + Metsänhoito + Kestävyys + Asiakaspalvelu

• 0204 16 5100: arkisin 8–17

• chat: arkisin 8–17

• palvelukeskus@upm.com

Hyvä metsänhoito tuo ilmastohyötyjä

METSIEN hiilinieluista ja puuston kasvusta on käyty viime aikoina vilkasta keskustelua. Meitä metsänomistajia voi mietityttää, mitä nyt tulisi tehdä.

Kun katsotaan aihetta laajemmin, oleellista on se, että voimme korvata puulla fossiilisia raakaaineita rakentamisessa, polttoaineissa ja pakkausmateriaaleissa – uusia innovaatioita unohtamatta. Kaikki puusta tehdyt tuotteet ovat elinkaarensa ajan myös hiilivarastoja.

Kun tarkastellaan aihetta lähempänä metsää, hiilensidonnan kannalta olennaista on se, kuinka paljon puusto kasvaa. Tähän jokainen metsänomistaja voi vaikuttaa käyttämällä metsää uudistaessaan hyvää, jalostettua taimi­ tai siemenmateriaalia sekä toteuttamalla metsänhoitotyöt ja hakkuut oikeaaikaisesti ja laadukkaasti.

Puuston kasvua voi lisätä nopeasti myös lannoittamalla. Turvemailla tuhkalannoitus voi olla hyvä keino lisätä metsien kasvua ja välttää kunnostusojitus.

Sillä, että huolehdimme metsien terveydestä ja tuhonkestävyydestä, on jatkossa yhä suurempi merkitys. Puusto, jolle hoitotoimenpiteet ja har vennukset on tehty ajallaan, kestää paremmin lumi­ ja tuulituhoja.

Metsää kannattaa uudistaa, kun sen kasvu on hiipunut tai kun hyönteis­ tai sienituhon riski on ilmeinen.

Lehtipuun määrän lisääminen vähentää tuhoriskejä ja lisää luonnon monimuotoi suutta sekä puuston kasvua. Jatkuvan kasva tuksen kohteissa metsän uudistumista kan nattaa tukea poistamalla varjostavia puita.

Kaikkea tätä metsänomistajan ei tarvitse itse tehdä tai osata, vaan voit kääntyä UPM:n metsäammattilaisen puoleen ja kysyä neuvoa.

Suunnitellaan yhdessä metsällesi parhai ten soveltuvia toimia, jotka lisäävät kasvua ja hiilensidontaa.

Toivotan kaikille hyvää ja aktiivista metsän omistamisen vuotta 2023!

MAARIT SALLINEN Metsätalousjohtaja

UPM Metsä

God skogsvård ger klimatnytta

SKOGARNA som kolsänka och trädbeståndets tillväxt har på sistone varit föremål för livlig debatt. En del av skogsägarna funderar nu kanske på vad de borde göra.

Om vi betraktar saken ur ett större perspektiv, så är det träets möjlighet att ersätta fossila råvaror inom byggande, bränslen och förpackningsmaterial, för att inte tala om nya innovationer, som är viktigast. Alla produkter som tillverkas av trä fungerar dessutom som kollager under hela sin livstid.

Om vi betraktar saken ur ett skogsnära perspektiv, så är det trädbeståndets tillväxttakt som är viktigast med tanke på kolbindningen. Detta kan varje skogsägare påverka genom att använda förädlat eller frömaterial av god kvalitet vid skogsförnyelse samt utföra skogsvårdsarbeten och avverkning på ett högklassigt sätt vid rätt tidpunkt.

Genom gödsling är det också möjligt att snabbt öka trädbeståndets tillväxt. På torvmark kan askgödsling vara en fungerande metod för att öka skogarnas tillväxt och undvika iståndsättningsdikning.

I fortsättningen blir det allt viktigare att vi tar hand om skogarnas hälsa och skadetålighet. Ett trädbestånd där skogsvårdsarbeten och avverkningar utförts i tid har en större motståndskraft och vindskador. Det lönar sig att förnya skogen om dess tillväxt har avtagit eller om det finns en uppenbar risk för insekt­ eller

Genom att öka inslaget av lövträd minskas risken för skador och samtidigt ökar både den biologiska mångfalden och trädens tillväxt. På platser där man utför kontinuerlig beståndsvård lönar det sig att stödja skogsförnyelsen genom att avlägsna skuggande trädbestånd.

Skogsägaren behöver inte själv göra eller kunna allt detta, utan kan kontakta en skogsexpert vid UPM för att få råd. Låt oss tillsammans planera de åtgärder som bäst passar din skog för att öka tillväxten och kolbindningen! Jag önskar alla ett gott och aktivt skogsägarår 2023!

MAARIT SALLINEN Skogsbruksdirektör UPM Skog

”Låt oss tillsammans planera de åtgärder som bäst passar din skog.”

”Suunnitellaan yhdessä metsällesi parhaiten soveltuvia toimia.”

AJANKOHTAISTA 1/23

1Tee puukaupat nyt ja hinnantarkistusetuhyödynnä

NYT on hyvä hetki tehdä puukaupat ja toteuttaa metsällesi tarpeelliset hakkuut, sillä hinnantarkistuskausi jatkuu vielä reilut pari kuukautta. Hinnantarkistusetu takaa UPM Metsän kumppanuusasiakkaille hyvityksen, jos hinnat puumarkkinoilla nousevat. Jos et vielä ole kumppanimme, kysy maksuttomasta kumppanuudesta metsäasiakasvastaavalta.

Hinnantarkistusetu on voimassa 1.12.–31.5. tehdyissä puukaupoissa UPM Metsän Hopea-, Kulta- ja Platina-kumppaniasiakkaille. Edun voi saada heti ensimmäisestä puukaupasta.

Hinnantarkistusetu poistaa huolen puukaupan ajankohdasta. Metsänomistajan ei tarvitse miettiä puun hinnan kehittymistä yksityispuumarkkinassa, vaan hän voi ajoittaa puukauppansa metsänhoidollisesti tärkeimpään hetkeen. Näin ollen kumppani tekee kaupat aina hyvään aikaan.

Voit tehdä puukaupat vaivattomasti ottamalla yhteyttä metsäasiakasvastaavaan tai asiakaspalveluun. Halutessasi voit tehdä kaupat myös helposti verkkopalvelussamme. Kirjaudu palveluun ja pyydä tarjous. upmmetsa.fi/puukauppa

METSÄNHOITO

2

Tarkasta taimikot keväällä

TAIMIKOT kannattaa tarkastaa aina keväällä, jotta voi arvioida tulevan kesän taimikonhoitotarpeet sekä mahdolliset talven aikana syntyneet tuhot.

Alle metrin korkuinen taimikko kannattaa tarkastaa joka vuosi, mutta varttuneemmassa taimikossa riittää tarkastus parin vuoden välein. Jos taimikon tarkastusta ei ehdi tehdä itse tai siihen

tarvitsee asiantuntijan apua, voi palvelun hankkia UPM:ltä.

Varhaisperkauksen tarpeen arvioi helposti: jos alle metrin korkuisia taimia ympäröi keväällä samanmittainen lehtipuusto, on hyvä tehdä perkaus kesällä. Taimikonharvennus kannattaa tehdä silloin, kun taimet ovat 3–7 metrin korkuisia. Kesän työt on hyvä varata UPM:ltä ajoissa keväällä.

Nuoressa taimikossa on saattanut syntyä tuhoja, jos myyrät ovat syöneet taimien kuorta tai silmuja. Joskus tuho on sen verran suuri, että taimikkoon on syytä tehdä täydennysistutus. Varttuneissa taimikoissa hirvituhot ovat yleisiä. Hirvet syövät etenkin mäntyjen vuosikasvaimia. Laajoihin hirvituhoihin voi hakea korvausta Suomen metsäkeskukselta. upmmetsa.fi/taimikonhoito

Alle metrin korkuinen taimikko kannattaa tarkastaa

VERKKOPALVELU

3 Parannuksia verkkopalveluun

UPM METSÄ -verkkopalvelun etusivulta löydät jatkossa kaikki käsittelyä odottavat tapahtumasi, esimerkiksi allekirjoittamistasi odottavat metsänhakkuu- tai metsänhoitosopimukset sekä hyväksyntääsi odottavat puukauppatarjoukset. Valitsemalla tapahtuman saat kyseisen puukaupan tarjouksen tai sopimuksen nähtäväksi ja pystyt helposti tekemään tarvittavat toimenpiteet.

Etusivun oikeassa reunassa näkyvät kaikki sopimustapahtumat kuluneen kahden kuukauden ajalta. Ne eivät vaadi sinulta erillisiä toimenpiteitä, vaan ne ovat ainoastaan tiedoksi. Uusien ominaisuuksien avulla sinun on käyttäjänä yksinkertaista seurata, miten asiat etenevät ja mitä verkkopalvelussa on tapahtunut edellisen käyttökertasi jälkeen.

Nyt myös metsänhakkuu- ja metsänhoitotyösopimusten allekirjoittaminen sähköisesti on entistä kätevämpää, kun allekirjoitusta vaativien sopimusten yhteyteen on tuotu sähköisen allekirjoituspalvelun linkki, josta pääsee suoraan palveluun.

Kehitämme UPM Metsä -verkkopalvelua kaiken aikaa yhä paremman käyttökokemuksen tarjoamiseksi. Olethan luonut tunnuksen palveluumme! upmmetsa.fi/verkkopalvelu

KEVÄT ON KORVALLAAN. Luonto alkaa heräillä talviunilta, ja jostain kuuluu jo veden solinaa. Nyt on hyvä hetki tarkistaa, missä kunnossa metsäsi on, ja tehdä tarvittavat hankinnat sen hyvinvoinnin edistämiseksi.

VÄLTÄ VAARAT LUMITUHOALUEILLA

SUOMESSA lumituhoja metsiin aiheuttaa yleensä tykkylumi, jota kertyy puihin eniten Pohjois-Suomen vaara-alueiden lakimetsissä. Yhdessä kuusessa voi olla tykkylunta jopa kolme tonnia, mikä aiheuttaa luonnollisesti jopa hengenvaaran, kun lumi putoaa metsässäkulkijan päälle.

Pohjoisimmilla alueilla tykkylunta kertyy koko talven, kun taas etelämpänä lumi putoaa suojasääjaksojen aikana pois. Kun oksissa on iso tykkytaakka, tuuli katkoo oksia ja puunlatvuksia. Metsässä liikkuvien ja metsätöitä tekevien on syytä varautua putoavan lumen aiheuttamiin vaaroihin.

Liikkumista lumituhoalueilla kannattaa ensisijaisesti pyrkiä välttämään. Lumituhoja voi odottaa säätietojen perusteella, ja maastonvaihtelusta näkee potentiaaliset tuhopaikat.

Jos lumituhoalueella liikkuminen on välttämätöntä,

ei metsään kannata lähteä yksin. Lisäksi lähipiirille on hyvä ilmoittaa, mihin on menossa ja milloin on tulossa takaisin. Puhelimessa kannattaa aina metsässä liikkuessa olla ladattuna 112-sovellus, jonka kautta avun saaminen helpottuu.

Liikkuminen lumituhoalueella vaatii erityistä tarkkaavaisuutta sekä kunnon turvavarusteet. Painavan lumen lisäksi puista voi pudota isoja latvoja ja oksia, jotka ovat taittuneet ja katkenneet mutta eivät vielä tippuneet maahan asti.

Latvoja voi myös olla konkelossa eli ne voivat nojata katkenneena toiseen puuhun.

Kulkureitti metsässä kannattaa suunnitella ennakkoon niin, ettei kulje katkenneiden tai jännitteessä olevien oksien tai puiden alta. Myös turvavarusteiden, kuten suojalasien, turvakenkien ja kypärän, käyttö on enemmän kuin suositeltavaa.

Yhdessä puussa voi olla tykkylunta jopa kolme tonnia. Metsässä onkin talvella syytä varautua putoavan lumen aiheuttamiin vaaroihin.

Painavan lumen lisäksi puista voi pudota isoja latvoja ja oksia.

TUNNUSTUS

UPM:N VASTUULLISUUS SAI JÄLLEEN

TUNNUSTUSTA

UPM on listattu Dow Jonesin eurooppalaiseen ja globaaliin kestävän kehityksen indekseihin (DJSI) vuosiksi 2022–2023 ainoana paperi- ja metsäteollisuuden edustajana maailmassa. DJSI-indeksi arvioi maailmanlaajuisesti yrityksien taloudellista, sosiaalista ja ympäristövastuuta.

Globaali, voittoa tavoittelematon CDP on listannut UPM:n AAA-luokkaan tunnustuksena yhtiön toimista ja raportoinnista ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi sekä kestävän metsänhoidon ja vastuullisen vedenkäytön edistämiseksi.

AAA-luokkaan valittiin maailmanlaajuisesti vain 12 lähes 15 000 arvioidusta yhtiöstä. upm.fi

SELLUTEHDAS

UPM:N

SELLUTEHDAS URUGUAYSSA

PIAN VALMIS

UPM saattaa valmiiksi uuden sellutehtaansa rakennustyöt Uruguayssa ja etenee hankkeessa loppusuoralle. Paso de los Torosin sellutehtaan odotetaan käynnistyvän vuoden 2023 ensimmäisen neljänneksen loppuun mennessä. Rakennusvaiheen loppuun saattaminen on merkittävä virstanpylväs. Heinäkuussa 2019 tehdyn investointipäätöksen jälkeen projektissa on työskennellyt yli 20 000 ihmistä työmailla, jotka sisältävät sellutehtaan lisäksi uuden selluterminaalin Montevideon satamassa sekä 11 asuntoaluetta Paso de los Torosin ympärillä. upm.fi

NÄIN AUTAT TUIKI TÄRKEITÄ PÖLYTTÄJIÄ

METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN YHTEYDESSÄ

• Suosi monilajista puustoa

• Valitse säästöpuuryhmiin lehtipuita

• Säilytä lehtipuita (raitaa, pihlajaa, tuomea, vaahteraa)

• Säästä syntyneet maapuut ja lahopuut (ml. kuorensa menettäneet pystykuuset)

• Lisää lahopuuta tekopökkelöillä

• Säilytä pienialaisia kosteikkoja

• Jätä leveät, käsittelemättömät suojavyöhykkeet vesistöjen rannoille

• Säästä pensaita (pajuja, paatsamaa, kuusamaa)

• Jätä istuttamatta paahteiset ja kallioiset laikut

METSÄTEIDEN REUNOILLA JA PELTOJEN REUNAVYÖHYKKEILLÄ

• Niitä vuosittain kukinnan jälkeen metsäteiden varret

• Lisää metsän reunan väljyyttä pienaukkojen tai harvennuksen avulla

LEHDOISSA

• Suosi lehtipuustoa ja etenkin jaloja lehtipuita

• Vähennä kuusien määrää

• Lisää puuston väljyyttä

PAAHDEYMPÄRISTÖISSÄ

• Tee luonnonhoidollinen, avoimuutta lisäävä hakkuu

• Riko maapintaa

• Jos mahdollista, suorita luonnonhoidollinen kulotus

tapio.fi/polymetsa

Metsänomistajat ja metsäammattilaiset voivat tukea pölyttäjien hyvinvointia erilaisissa ja eri-ikäisissä metsiköissä toteutettavien hoito- ja hakkuutoimenpiteiden yhteydessä.

Tulevaisuuden keittiö on kevyt ja kierrätettävä

MITÄ jos keittiö olisi paitsi kaunis myös ekologinen?

Puustelli on tehnyt paljon tutkimustyötä selvittääkseen, miten keittiöistä saisi entistä vastuullisempia ja käyttäjilleen terveellisempiä. Lopputuloksena syntyi UPM:n kanssa yhteistyössä luotu Puustelli Miinus -keittiö, joka on valmistettu selluloosakuiduilla vahvistetusta UPM Formi HP 40 -biokomposiitista.

Keittiön jokaisen kalusteosan hiilijalanjälki on laskettu erikseen niiden koko elinkaarta silmällä pitäen.

Keittiö on lähes puolet aiempaa kevyempi, minkä ansiosta kuljettamisen päästöt ovat entistä pienemmät. Kestävä ja pitkäikäinen malli on valmistettu myrkyttömästi, eikä se aiheuta sisäilmaongelmia.

Vastuullisuutta on pohdittu keittiön valmistamisen jokaisessa vaiheessa, ja myös siitä aiheutuva hiilijalanjälki kompensoidaan.

Kun on joskus aika vaihtaa keittiö uuteen, kaikki osat voi kierrättää ja käyttää uudelleen. puustelli.fi upmformi.com

Juhani Koivu oli perustamassa Sääksisäätiötä 1990-luvulla. UPM ryhtyi säätiön kumppaniksi heti.

Mallialue petolintujen suojeluun

SÄÄKSISÄÄTIÖN ja UPM:n tavoitteena on toteuttaa yhteistyössä petolintujen suojelun mallialue UPM:n omistamalle Harvialan metsäalueelle Janakkalassa.

Alueen koko on noin 8 000 hehtaaria. Yhteisenä päämääränä on petolintujen suojelun ja metsätalouden yhteensovittaminen. Yhteistyö on osa UPM:n Forest Action -metsävastuullisuusohjelmaa.

Vuoden 2022 aikana aloitettiin alueen petolintujen pesintätietojen maastokartoitus. Havainnot haukkojen risupesistä sekä pöllönpönttöjen sijainnit tallennetaan UPM:n järjestelmään.

Toisessa vaiheessa suunnitellaan metsäalueelle haukkojen (mehiläis-, kanaja hiirihaukka) tekopesäverkosto ja rakennetaan tekopesiä sekä suojeltuihin että metsätalouskäytössä oleviin metsiin. Harvialan metsäalueen petolintureviirien

vuotuisessa seurannassa raportoidaan asutut reviirit, pesintöjen onnistuminen ja etenkin pesinnät tekopesissä.

UPM:n pitkäaikainen yhteistyö Sääksisäätiön kanssa on ollut menestys: ennen uhanalainen sääksikanta on saatu elvytettyä esimerkiksi rakentamalla lukuisia tekopesiä yhtiön maille. Tarkoitus on helpottaa myös muiden uhanalaistuneiden petolintujen ahdinkoa.

”Pystymme yhdistämään petolintujen suojelun ja metsätalouden toimenpiteet. UPM:n Forest Action -metsävastuullisuusohjelmaan kuuluvan yhteistyön toivotaan osoittavan, että myös talousmetsien luonnonhoidon keinoin pystytään turvaamaan petolintureviirien rakennepiirteet ja hyödyntämään osa puustosta metsäteollisuuden tuotteisiin”, kertoo UPM Metsän ympäristöasiantuntija Juha-Matti Valonen. upmmetsa.fi

ASTI youtube.com/upmmetsa

Metsän omistaminen mahdollisti Kalervo Isohannille maatilan pitämisen. Hän muistaa vielä ajan, jolloin metsätöitä tehtiin hevosten avustuksella.

KATSO VIDEO: KOKEMUSTA METSÄNHOIDOSTA 1960-LUVULTA

Kalervo on hoitanut metsää 1960-luvulta lähtien

Kalervo Isohanni on kokenut metsänomistaja, joka on vuosien saatossa nähnyt suuria mullistuksia metsänhoidossa. Metsän hyvän kasvun ansiosta hänen maillaan tehdään nyt päätehakkuu samassa paikassa jo toista kertaa. Edellisestä kerrasta on aikaa 66 vuotta.

ollut paljon

VUONNA 1956 tilalta kaadettiin vanha kuusikko ja seuraavana keväänä alue kulotettiin. Kulotuksesta vastasi paikallinen metsänhoitoyhdistys.

”Hagmanin Eero oli täällä silloin metsäteknikkona. Hän oli semmoinen, joka tohti polttaa. Siinä on iso vastuu”, Isohanni sanoo.

Kulotus toteutettiin tuulettomana päivänä. Talkoisiin värvättiin kymmeniä kylän miehiä, ja kaikki työt tehtiin käsivoimin. Risut ja hakkuutähteet raivattiin alueen keskelle ja reuna­alueet jätettiin paljaiksi. Reunoille kaivettiin kuokalla palokujat eli pari metriä leveät kaistaleet, joista kivennäismaa kaivettiin esiin. Palokujat estivät tulen leviämisen. Kaivamisesta syntynyt maa­aines sijoitettiin kulotettavan alueen ulkopuolelle. Kulotuksessa tulta ohjattiin kuusenoksilla alueen keskikohtaa päin. Sammutusvettä ei tuohon aikaan saatu metsään.

”Ei meillä ollut mitään hankaluutta, kun metsää poltettiin. Nykyään tilanne on aivan erilainen, kun palokujat tehdään koneella ja lähellä on vettä.”

Kulotuksen jälkeen alueen muurahaispesät hajotettiin.

Kannuksessa maasto on tasaista vanhaa merenpohjaa, kuten muuallakin KeskiPohjanmaalla. Kun pikkukaupungin keskustasta jatketaan pohjoiseen, tullaan Märsylän kylään, jonka raittia hallitsevat pellot, maatalot ja viehättävä kyläkoulu.

Asfalttitie vaihtuu hiekkatieksi, joka pölisee pikkupakkasessa. Kalervo Isohanni, 88, astelee tieltä tottuneesti jäätyneen ojan yli metsään, jossa hän on käynyt pikkupojasta lähtien. Mäntyvaltainen metsä on huurteinen ja miltei äänetön – vain risut rasahtelevat kenkien alla.

Isohanni on hiljattain sopinut UPM Metsän paikallisen metsäasiakasvastaavan Tom Engbergin kanssa päätehakkuusta tässä neljän hehtaarin kokoisessa metsässä.

Edellisen kerran samassa paikassa tehtiin päätehakkuu 66 vuotta sitten.

”Muistan, kuinka vanhat isännät ajoivat tästä hevosella sivukylälle ja sanoivat, ettei minun tarvitse enää koskaan hakata tätä metsää. No, nyt ollaan kuitenkin tässä tilanteessa”, Isohanni sanoo.

”On harvinaista, että sama omistaja saa nauttia toisen kerran saman metsän päätehakkuusta. Tämä osoittaa, että metsänhoito kannattaa”, Engberg jatkaa.

Isohannilla on metsää yhteensä 60 hehtaaria. Metsät kuuluivat ennen lypsykarjatilaan, jonka omistivat ensin hänen isovanhempansa ja sitten hänen vanhempansa. Nyt karjaa ei enää ole.

”Isoisäni oli tullut vävyksi tilalle 1800­luvun loppupuolella. Isäni syntyi 1907 ja kaatui sodassa 1941. Meitä jäi kuusi lasta, ja minä ryhdyin hoitamaan tilaa 1960­luvulla.”

”Pesät saattoivat helposti alkaa kyteä jälkikäteen. Ne piti kuokkia hajalle, jotta ne eivät sytyttäisi paloa uudestaan.”

SEURAAVANA syksynä alueelle kylvettiin mäntyä. Laikku tehtiin hevosen vetämällä laikkurilla eli rautajalaksisella äkeellä. Kun ohjastaja painoi äkeen kahvoista alas, laikkurin rautakynnet upposivat maahan ja repivät turpeen irti. Laikkuun tiputettiin siemeniä pullosta, jonka korkkiin oli tehty reikä.

Kalervo Isohannille laikkurilla kylväminen oli raskasta mutta mukavaa työtä. Kaikki hevoset eivät siitä pitäneet.

”Laikkurin vetäminen oli hevoselle hidasta ja töksähtelevää hommaa. Onneksi naapurissa oli hevonen, joka suostui ajamaan sitä.”

Alueelle kasvoi tiheä männikkö, joka kaadetaan lähiviikkoina. Myös tällä kertaa sitä kaavaillaan kulotettavaksi.

”Tämä metsä on kasvanut omistamistani metsistä parhaiten. Kulottaminen on ollut paljon parempi metsänhoitomenetelmä kuin mikään muu. Metsästä on tullut myös saavitolkulla puolukkaa. Kaikki muut omistamani metsät on istutettu taimesta, eikä niitä ole kulotettu”, Isohanni sanoo.

Kulottaminen lisää metsän monimuotoisuutta ja parantaa sen terveyttä. Se on kuitenkin kallista, koska työssä tarvitaan kaivinkoneita ja paljon työvoimaa. Nyt kaadettavan metsän kulotuspäätös tehdään vuoden 2023 aikana.

”Silloin tiedetään, saadaanko siihen valtiontukea. Vuoden 2024 alusta pitäisi tulla voimaan laki tähän liittyen”, Engberg kertoo.

METSÄT ovat olleet Isohannille elinehto. Metsästä saatiin aikanaan rahat myös tilan talon ja navetan rakentamiseen.

”Ei sitä muualta olisi saanut. Koska meidän perheessämme oli yhdeksän henkeä, niin oli siinä kulutustakin. Meijeritili meni kaikenlaisiin maksuihin.”

”Kulottaminen on

parempi metsänhoitomenetelmä kuin mikään muu.”

METSÄNOMISTAJAN ARVOT 1

2

3

M ETSÄ ON HYVÄ TULONLÄHDE. Metsästä saadulla rahalla pystyimme rakentamaan talon ja navetan ja pitämään maatilaa.

M ETSIÄ PITÄÄ HOITAA. Tai antaa hoidettavaksi. Niitä ei pidä jättää ryteiköksi vaan perata ja raivata niin, että taimet pääsevät kasvamaan.

KULOTUS ON MAINIO HOITOMENETELMÄ. Minun metsistäni kulotettu metsä on kasvanut parhaiten. Sieltä on saanut myös paljon puolukkaa ja vadelmaa.

Kalervo Isohanni kulkee tottuneesti metsissään. Syksyisin hän käy Leenavaimon kanssa ahkerasti marjassa.

Isohannille hiljattain tehty uusi metsäsuunnitelma ohjaa hänen metsiensä hoitoa seuraavat kymmenen vuotta. Metsäasiakasvastaava Tom Engberg antoi hänelle paperisen version suunnitelmasta.

Kokeneelle metsänomistajalle tärkeintä metsässä on se, että sitä hoidetaan.

”Me olemme emännän ja lasten kanssa tehneet paljon istutusta, perkausta ja raivausta. Risusavotalla on varmistettu, että taimet ovat mahtuneet kasvamaan hyvin. Mielestäni metsää ei pidä jättää ryteiköksi. Hakkaaminen on yksi hoitotapa.”

Isohannille suurin mullistus metsänhoidossa on ollut hevosen korvaaminen traktorilla.

”Hankimme traktorin yhdessä serkkuni kanssa 1960­luvulla. Se helpotti työtä huomattavasti.”

Hevosen kanssa työskentelystä on jäänyt laikkurin ajamisen lisäksi mieleen lannoittaminen.

”Ajoin hevosella apulantaa metsään 50 kilon säkeissä. Karttaan oli merkitty paikat, joihin lannoitetta laitetaan. Tiputin säkit sen mukaan. Lumisessa metsässä kulkeminen oli rankkaa, mutta minulla oli hyvä hevonen. Se odotti aina, kun kävin katsomassa oikean paikan.”

PERHEEN kumppanuus UPM:n kanssa käynnistyi jo 1950­luvulla. Aluksi siihen kuului vain puukauppojen tekeminen, mutta iän myötä Isohanni on antanut myös metsänhoitotyöt UPM:n tehtäväksi. Hän on tyytyväinen yhteistyöhön.

”En voi moittia. Olen saanut UPM:ltä hyviä neuvoja, ja se on tehty, mistä on sovittu.”

Engberg kuvailee Isohannia valveutuneeksi metsänomistajaksi ja hyväksi asiakkaaksi.

”Hänen kanssaan on mukava tehdä kauppaa. Istumme kahvipöydässä ja käymme asiat läpi. Metsät on hoidettu hyvin, ja niihin on helppo mennä.”

Isohannille on vastikään tehty uusi metsäsuunnitelma. Siinä kerrotaan, mitä hoitotöitä hänen metsissään suositellaan tehtäväksi seuraavan kymmenen vuoden aikana. Toimenpiteet on kuvattu kuviokohtaisesti ja vuositasolla.

Metsäsuunnitelman mukaan toteutetaan myös tämänvuotinen hakkuu. Toisen kuvion hakkaaminen jätetään muutaman vuoden päähän.

”Tunnen metsäni hyvin, mutta halusin, että asiantuntijat arvioivat, mitä missäkin kuviossa on hyvä tehdä.”

Erityisiä kehitysideoita tai toiveita Isohannilla ei yhteistyölle ole.

”Minulla on ikää jo sen verran, että suuria suunnitelmia ei pysty tekemään. En tiedä, jatkaako kukaan lapsistani metsänhoitoa. Kaikilla on omat työnsä. Vaikea tähän on ketään pakottaa.”

Vaikka Isohanni ei enää itse tee metsänhoitotöitä, hän pitää kunnostaan huolta marjastamalla ja pyöräilemällä.

”Hankittiin emännän kanssa sähköpyörät kaksi vuotta sitten, ja 7 000 kilometriä on tullut poljettua sen jälkeen. Minulle on vaihdettu nivelet molempiin polviin, mutta pyöräily sujuu, kun siinä polville ei tule painoa. Hyvä, kun omaan kehoon saa varaosia.”

”Vaikka tunnen metsäni hyvin, halusin, että asiantuntijat arvioivat, mitä missäkin kuviossa on hyvä tehdä.”

KIMMO COLLANDER Toiminnanjohtaja Maanomistajain liitto

Joku omistaa maan

A ­ STUDIOSSA keskusteltiin metsien hiilinieluista. Vieraina olivat ministeri, asiantuntija ja metsäteollisuuden edustaja. Metsänomistajien edustusta kokoonpanossa ei ollut. En varmasti ollut ainoa, joka ihmetteli, mitä hiilensidontakeskustelussa oikein tapahtuu.

Missä vaiheessa meiltä metsänomistajilta on otettu pois omistusoikeus metsiemme sitomaan hiileen? Onko meiltä edes kysytty asiasta?

Ympäristöministeriössä on paniikki, kun kansalliset tavoitteet karkaavat metsien hiilinielun notkahtaessa. Mikä ratkaisuksi? Valtion talous ei taivu hiilensidontatukiin. Raippa ja rangaistus ovat tuttuja työkaluja.

Hakkuurajoitteita ja sakkoluonteisia maksuja esitetään. Metsänomistajaa eli ainutta tahoa, joka poistaa talkoilla hiiltä, halutaan rankaista siitä, että se tekee vähemmän kuin aiemmin.

VAPAAEHTOISTA, markkinaperusteista hiilensidontaa jarruttaa niin sanottu kaksoislaskentakysymys. Yrityksillä on hiilineutraaliustavoitteita, joiden täyttämiseksi niiden tulee ostaa hiilikrediittejä. Kun valtio on ottanut kaiken metsämaan hiilitaseeseensa, siitä ei voi enää antaa krediittejä jonkun muun hyväksi.

Vaikka yritys ostaisi hiilensidontaa suomalaisesta metsästä kuinka paljon tahansa, se ei saa sanoa olevansa hiilineutraali. Ratkaisu olisi löydettävissä, mutta ympäristöministeriön linja on tiukka: ei aariakaan vapaaehtoiseen hiilensidontaan, kaikki tarvitaan valtion tavoitteiden saavuttamiseen.

Näin yritykset, jotka haluavat olla juridisesti hiilineutraaleja, pakotetaan ostamaan hiilensidontaa EU:n ulkopuolelta, vaikka investointi haluttaisiin tehdä Suomen metsiin.

HIILENSIDONTA on esimerkki monista tapauksista, joissa ei haluta ymmärtää, että joku omistaa maan. Niin ikävältä kuin se kuulostaakin, jossain vaiheessa on todettava, että metsät eivät ole meidän kaikkien, vaan niillä on omistaja.

Metsänomistajilla on erilaisia tavoitteita totaalisuojelusta totaaliseen talousmetsäajatteluun.

Olivatpa tavoitteet mitä tahansa, omistajuus nauttii perustuslain suojaa. Pykälässä 15 todetaan kirkkaasti, että ”jokaisen omaisuus on turvattu”.

Hiilensidonta on esimerkki myös siitä, kuinka markkinatalous tukisi ympäristötavoitteita – jos sille annettaisiin mahdollisuus. Kysyntä hiilensidonnalle on kova, mutta nyt se ohjataan EU:n ulkopuolelle.

Ekologisessa kompensaatiossa ja muussa luontoarvokaupassa olisi myös mahdollisuuksia valjastaa markkinavoimat ympäristön palvelukseen.

Maanomistajuus on kovan paineen alla: on suojelu­ ja ennallistamisvaatimuksia sekä pakkolunastuksia rakentamiselle ja infrastruktuurille kasvukeskusten ja tuulivoimaloiden lähialueilla.

Tulevalle hallitukselle olisikin pyyntö: kuulkaa maanomistajia heitä koskevissa kysymyksissä ja muistakaa 15. pykälä.

Maanomistajain liiton toiminnanjohtaja Kimmo Collander peräänkuuluttaa metsänomistajien kuuntelemista hiilinielukeskustelussa.

Kun valtio on ottanut kaiken metsämaan hiilitaseeseensa, siitä ei voi enää antaa krediittejä jonkun muun hyväksi.

Riistaruokinnasta on iloa eläimille ja ihmisille

Metsänomistaja voi auttaa riistaeläimiä selviämään talvesta pienellä vaivalla. Riistanhoito tuo hyvän mielen ja monipuolistaa luontoa.

1. HAAPAA JÄNIKSILLE

Jänikset ja rusakot ovat tyypillisiä metsän asukkaita. Pitkäkorvat kaluavat mielellään kaatuneiden lehtipuiden kuorta. Jäniksille voi kaataa jo syksyllä haavanvesoja talvea varten. Ruokintapaikalle voi viedä myös apilapitoista kuivaa heinää. Jänisten, kuten muidenkin riistaeläinten, ruokinta kannattaa aloittaa ensilumen aikaan. Ruokintaa pitää jatkaa kevääseen saakka, sillä koppuraiset keväthanget tuovat riistaeläimille haastetta ruoan löytämiseen.

Suojaisia riistatiheikköjä kannattaa jättää metsiin hoitotöiden yhteydessä. Muutaman pienen puun ryhmä tarjoaa suojaa erityisesti teerille, pyille, pikkulinnuille ja jäniksille.

2. NUOLUKIVI SORKKAELÄIMILLE

Jänisten ruokintapaikalle on hyvä sijoittaa suolaa ja kivennäisiä sisältävä nuolukivi hirville ja kauriille. Noin 10 euroa maksavan nuolukiven voi kiinnittää esimerkiksi puutolpan päähän tai pudottaa koverrettuun kantoon, jotta kivi pysyy paikallaan.

Jos on kiinnostunut ruokkimaan eläimiä reilummin, kannattaa sopia siitä paikallisen metsästysseuran kanssa. Seuroilla on usein hoidettuja ruokintapaikkoja, joiden ansiosta sorkkaeläimet pysyvät paremmin samoilla alueilla eivätkä liiku niin paljon maanteillä.

3. SEURAA

RIISTAKAMERALLA

Reilut sata euroa maksavan riistakameran avulla metsänomistaja voi seurata ruokintapaikan elämää. Valokuvat kiitollisista ruokailijoista tuovat iloa talven pimeyteen. Saattaapa kuvaan taltioitua joskus harvinaisempiakin lajeja. Aukeaman kuvassa näkyvän ruokolahtelaisen ruokintapaikan kameraan ei ole toistaiseksi tallentunut paikkakunnan kuuluisaa leijonaa.

Yksinkertaisella ruokintapaikalla voi olla haavanvesoja jäniksille ja nuolukivi sorkkaeläimille. Kaisa Luukkosen mukaan ruokintapaikka kannattaa sijoittaa suhteellisen avoimelle paikalle, kasvillisuusvyöhykkeiden vaihtumiskohtaan.

TEKSTI JA KUVAT MARKKU PULKKINEN

KAISA LUUKKONEN Metsäasiantuntija, UPM Metsä

3 ×

HOIDA RIISTAA

Suolaa ja hivenaineita sisältävä nuolukivi riittää hirville ja kauriille koko talveksi.

Metsäjänis tykkää haavan kuorista ja riistatiheiköistä. Jänikselle voi jättää myös apilapitoista heinää.

Riistakamera tallentaa kuvat metsä baarin asiakkaista ja lähettää ne älypuhelimeen.

Asiantuntijat ottavat kantaa siihen, miten EU:n metsästrategia vaikuttaa suomalaiseen metsänhoitoon.

Metsänhoitoa haluttaisiin määrätä jatkossa EU-tasolla melko paljon, mutta toisaalta Suomessa on yksityisomaisuuden suoja. Miten nämä kaksi asiaa kohtaavat? Mitä tämä tarkoittaa metsänomistajan näkökulmasta?

Metsäteollisuuden metsäjohtaja Karoliina Niemi ja UPM Metsän sidosryhmäsuhdejohtaja Sami Oksa kertovat näkemyksensä siitä, miten EU-sääntely ja EU:n metsästrategia vaikuttavat suomalaiseen metsänomistajaan.

1.

Määrääkö EU metsästrategiassaan, miten suomalaisten pitää hoitaa metsiään?

KAROLIINA NIEMI: ”EU:n metsästrategiassa ei ole kyse lainsäädännöstä, joten se ei määrää suomalaisten metsien hoitoa. Se osoittaa suunnan sille, millaisena komissio näkee metsiä koskevan polun EU:ssa vuoteen 2030 saakka. Strategian alla on toki metsiä koskevia lainsäädäntöehdotuksia, joita komissio vie eteenpäin. Jäsenvaltiot eli ministerineuvosto ja Euroopan parlamentti ovat antaneet näkemyksensä strategiaan ja ohjaavat osaltaan sen toimeenpanoa.”

SAMI OKSA: ”Strategia ei suoraan sanele sitä, miten metsiä tulisi hoitaa. Se antaa kuitenkin suuntaviivat muulle EU-sääntelylle, ja näin sillä voi olla välillisiä vaikutuksia metsien käyttöön.”

Huomioiko EU metsästrategiassaan riittävästi puun talouskäyttöä sellu-, paperi- ja kartonkituotteissa sekä energiantuotannossa?

NIEMI: ”Metsästrategia keskittyy aiempaa enemmän metsien rooliin hiilinieluna ja monimuotoisuuden lähteenä. Lisäksi siinä korostetaan puun käytön hierarkiaa eli niin sanottua puun kaskadikäyttöä. Tämä tarkoittaa sitä, että puuta tulisi käyttää ensisijaisesti pitkäkestoisiin tuotteisiin, sen jälkeen muihin puupohjaisiin tuotteisiin ja vasta lopuksi energiantuotantoon. Metsäteollisuus käyttää puuta resurssitehokkaasti globaaleille markkinoille suunnattuihin lopputuotteisiin, mitään ei tuhlata.”

OKSA: ”Strategia lähestyy metsien käyttöä liiaksi rajoittamisen näkökulmasta. Siinä ei ole otettu riittävästi huomioon metsien pinta-alaan ja kasvun lisäämiseen liittyviä keinoja. Niiden huomioiminen mahdollistaisi puun taloudellisen käytön lisäämisen mutta myös hiilinielujen kasvattamisen sekä monimuotoisuuden turvaamisen.”

3.

Tekeekö EU Suomen metsistä Euroopan hiilinielun rajoittamalla yksityismetsien hakkuita?

NIEMI: ”Strategia ei kavenna metsien käyttöä. Metsien hiilinielut sisältyvät niin sanottuun LULUCF (Land Use, Land Use Change and Forestry) -lainsäädäntöön. Siinä asetetaan EU-tason tavoitteet koko maankäyttösektorin hiilinieluille vuoteen 2030 mennessä, ja ne jyvitetään kaikille jäsenvaltioille. Metsillä on toki iso rooli, koska esimerkiksi maataloudesta ja muusta maankäytöstä tulee päästöjä. Metsien hiilinielujen ylläpito edellyttää aktiivista ja oikeaaikaista metsien hoitoa, sillä elinvoimaiset ja hyvin kasvavat metsät ovat parhaita hiilinieluja.”

OKSA: ”Metsästrategia ei aseta rajoituksia minkään toimijan mahdollisuuksiin käyttää metsiään vaan antaa suuntaviivoja EU-politiikalle metsien käytöstä. Lopulliset metsien käyttöön liittyvät kirjaukset tulevatkin muun EU-sääntelyn kautta.”

Ehdotettu ennallistamisasetus kohtelee metsänsä aiemmin hävittäneitä

maita metsäisiä hellemmin.

Onko

EU:n

metsästrategian

ennallistamisasetus epäreilu Suomelle verrattuna EU-maihin, jotka olivat hakanneet metsänsä ennen 1950-lukua?

NIEMI: ”Asetuksen valmistelu on vielä aivan kesken. Asetusluonnos on monimutkainen kokonaisuus, jolla parannetaan tiettyjen luontotyyppien tilaa. Kukaan ei tässä vaiheessa tiedä, mitä hyvä tila tarkoittaa eli mitä oikeastaan tulisi tavoitella. Monet luontotyypit ovat metsäisiä ja kyllä, tämä kohtelee metsänsä aiemmin hävittäneitä maita helläkätisemmin kuin metsäisiä. Tiukka kohtelu koskee myös maita, joilla on paljon turvemaita, kuten Suomea.”

OKSA: ”EU:n ehdottamaan ennallistamisasetukseen laaditaan määrällinen tavoitetila, jonka määrittelyssä käytetään apuna vähintään 70 vuotta sitten vallinnutta luontotyyppien pinta-alaa. Erityisesti Keski-Euroopan maissa metsät on muutettu maatalouskäyttöön huomattavasti tätä ennen. Suomi taas on ollut metsäinen maa jo tuolloin, mikä lisää merkittävästi sitä pinta-alaa, jota ennallistamisasetusehdotus koskee. Ehdotuksessa lasketut kustannukset ovat Suomelle BKT:hen suhteutettuna EU:n korkeimmat ja absoluuttisesti kolmanneksi korkeimmat.”

5.

Palauttaako ennallistamisasetus Suomen metsät samaan kuntoon kuin 1950-luvulla?

NIEMI: ”Asetus ei tarkoita paluuta 1950luvun tilaan. Sieltä haetaan vertailunäkökulmaa luontotyyppien tarvitsemaan kokonaispinta-alaan.”

OKSA: ”Kyseessä on vasta ehdotus, joka muuttuu EU-prosessissa. Tämän takia mitään varmaa ei voi vielä sanoa. Järkevämpää olisi luoda tulevaisuuden metsiä, jotka ovat monimuotoisia ja sopeutuvat muuttuviin ilmasto-olosuhteisiin.”

6.

Tuoko ennallistamisasetus metsänomistajille satojen miljoonien eurojen kulut?

NIEMI: ”Ei tuo suoraan. Asetuksen käsittely on vielä kesken. Suomen kanta on varsin hyvä, ja siinä puututaan juuri kustannustehokkuuteen ja kansalliseen liikkumavaraan. Jos asetus edellyttää tulevaisuudessa ennallistamistoimia, metsänomistajan tulee saada niistä asianmukainen korvaus. Nyt on kuitenkin tärkeää vaikuttaa asetuksen valmisteluun, jotta siitä saadaan Suomelle ehdotettua parempi kokonaisuus.”

OKSA: ”Ennallistamisasetus velvoittaa jäsenmaita eikä aseta suoria vaatimuksia yksittäiselle metsänomistajalle. Siitä, miten asetuksesta syntyvät kustannukset katetaan, päättää eduskunta.”

7.

Entä määrääkö EU:n metsästrategia yksityismetsiä suojeltaviksi?

NIEMI: ”Joissakin tapauksissa komission esityksessä ainoa ennallistamistoimi on suojelu. Silloin kyseessä ovat esimerkiksi vanhat metsät tai tietyt suometsät. Siksi nyt on tärkeää vaikuttaa ennallistamisasetuksen jatkovalmisteluun, jotta ennallistamistoimia saadaan järkevöitettyä ja kansallista päätösvaltaa lisättyä. On tärkeää turvata puun saatavuus metsäteollisuudessa myös tulevaisuudessa.”

OKSA: ”Asetusehdotuksessa ei ole kyse vain metsien suojelusta. Välillisesti on kuitenkin mahdollista, että osa asetuksen mukaan ennallistettavista metsistä jää talouskäytön ulkopuolelle. On silti muistettava, että kyseessä on vasta ehdotus, joka muuttuu käsittelyn aikana.”

Ilmastolle parasta on hyvä ja oikea-aikainen

uudistaminen hakkuun jälkeen.

metsänhoito sekä nopea

8.

Onko EU-sääntelyyn varautuminen lisännyt puukauppaa Suomessa?

NIEMI: ”Puukauppa on aina metsänomistajan ja puun ostajan välinen asia. Kaikelle puulle on kysyntää varmasti nyt ja tulevaisuudessa.”

OKSA: ”Puukauppa kannattaa aina tehdä metsän tilan perusteella. Hyvällä metsänhoidolla voidaan varmistaa metsien kasvu ja laadukas puuntuotanto myös tulevaisuudessa.”

9.

Miten nykyaikainen suomalainen metsänhoito huomioi ilmaston ja luonnon monimuotoisuuden?

NIEMI: ”Suomalainen metsänhoito on ilmastoviisasta ja ottaa huomioon luonnon monimuotoisuuden. Monimuotoisuustoimia on kehitetty 2000-luvun vaihteesta lähtien niin lainsäädännöllä kuin vapaaehtoisilla toimilla. Metsäsertifiointi on tästä hyvä esimerkki. Se kattaa jo 93 % talousmetsistämme. Sertifiointi merkitsee säästö- ja lahopuiden jättämistä metsiin, vesistöjen suojavyöhykkeitä sekä tiheikköjä eläimille. Ilmastolle parasta on hyvä ja oikea-aikainen metsänhoito sekä nopea uudistaminen hakkuun jälkeen.”

OKSA: ”Ilmasto- ja monimuotoisuusasiat kuuluvat olennaisesti nykyaikaiseen metsätalouteen Suomessa. Metsien aktiivinen hoito ja käyttö varmistavat hiilinielujen jatkuvuuden Suomessa. Metsien monimuotoisuutta voidaan edistää esimerkiksi säästämällä lahopuuta ja säästöpuita sekä lisäämällä lehtipuun osuutta ja vesistöjen suojavyöhykkeitä. UPM:n tavoitteena on lisätä monimuotoisuutta omistamissaan metsissä. Siihen liittyvä ammattitaito on myös asiakkaidemme käytettävissä.”

KUMPPANIASIAKKAAN PALVELUT

PARAS KASVUTUOTTO JA ASIANTUNTIJUUS

• Saat henkilökohtaisen metsäasiakasvastaavan, joka kuuntelee tavoitteitasi ja tukee sinua metsäomaisuutesi hoidossa

• Saat tavoitteidesi mukaisen vuosisuunnitelman metsäsi hoitamiseen

• Saat metsäsuunnitelman edullisemmin kuin muut

• Saat etuoikeuden kotimaisiin laatutaimiimme

• Saat opastusta metsätilan sukupolvenvaihdoksiin ja muihin metsäomaisuuden hallintaan liittyviin kysymyksiin.

RAHANARVOISET EDUT

• Voit saada bonusta esimerkiksi 500 kuution puukaupasta jopa 1,8 euroa kuutiolta eli 900 euroa käytettäväksi metsänhoitotöihin

• Saat hinnantarkistusedun 1.12.–31.5. tekemillesi puukaupoille (Hopea-, Kulta- ja Platina-tasot)

• Saat menekkitakuun kaikissa puumarkkinatilanteissa

• Sinulla on mahdollisuus liittyä maksutta UPM Metsän FSC®sertifiointiryhmään tai PEFC-metsäsertifiointiin

• Saat puukaupan rahoituspalvelun: jopa 80 % puukaupan arvosta tilillesi heti kaupan solmimisen jälkeen

• Saat kattavimmat metsäomaisuuden verkkopalvelutyökalut käyttöösi maksutta.

METSÄISTÄ TIETOA JA TAPAHTUMIA

• Voit osallistua korkeatasoisiin kutsuvierastilaisuuksiin

• Saat postitse Metsän henki -lehden neljä kertaa vuodessa

• Saat ensimmäisten joukossa tiedon tulevista tapahtumista ja verkkoluennoista.

Yhdessä hyvä tulee

METSÄN hyvä kasvu vaatii omistajaltaan jatkuvaa huomiota. Joskus metsä sijaitsee kaukana, mutta silti on varmistettava, että se voi hyvin. UPM Kasvu -kumppanuudella metsänomistaja voi varmistaa koko metsäomaisuutensa hyvän hoidon yhdessä metsäammattilaisen kanssa. Kumppanuussopimus huomioi luonnollisesti myös metsänomistajan omat tarpeet.

”Kumppanuudessa on tärkeää molemminpuolinen luottamus ja sitoutuminen pitkäaikaiseen yhteistyöhön. UPM:n nimetty metsäasiakasvastaava kulkee asiakkaan rinnalla metsän elämän eri vaiheissa ja huolehtii metsäomaisuuden tuotosta”, lupaa UPM Metsän asiakaskokemuspäällikkö Jarmo Hakala

UPM Kasvu -kumppanuusohjelmaan pääsee mukaan ottamalla yhteyttä oman alueensa metsäasiakasvastaavaan. Yhteystiedot löytyvät UPM Metsän nettisivujen yhteystiedot-kohdasta.

UPM KASVU -ohjelma tuo metsänomistajalle säännöllisen yhteydenpidon ja neuvonnan lisäksi monia muitakin hyötyjä. Kumppaniasiakas saa muun muassa rahanarvoista bonusta puukaupoistaan. Asiakkaille tarjotaan myös mahdollisuutta osallistua erilaisiin tilaisuuksiin ja koulutuksiin.

”Tavoitteemme on varmistaa yhdessä asiakkaan kanssa paras mahdollinen kasvutuotto hänen metsäomaisuudelleen. Annamme metsänomistajan käyttöön alan parhaan asiantuntemuksen metsänhoidosta ja tarjoamme luotettavaan sekä ajantasaiseen tietoon perustuvia ratkaisuja, joiden avulla metsä pysyy tuottavana ja terveenä”, Hakala sanoo.

”Kumppanuudessa on tärkeää luottamus ja sitoutuminen pitkäaikaiseen yhteistyöhön.”

”Laitamme aluksi metsän omistajuustiedot ja omistajan yhteystiedot ajan tasalle. Metsänomistaja voi antaa meille myös valtuutuksen Metsään.fi-palvelussa oleviin metsävaratietoihin, jolloin asiantuntijamme pääsee heti perille metsän kasvuvaiheesta ja siitä, mitä hoitotoimia se kaipaa”, sanoo UPM Metsän asiakkuuspäällikkö Mika Wahlman.

”Alussa sovitaan myös siitä, kuinka usein metsänomistaja haluaa meidän ottavan häneen yhteyttä. Yhteistyön alkurutiineihin kuuluu myös metsänomistajan omistus- ja hoitotavoitteiden kuunteleminen ja kirjaaminen”, Wahlman jatkaa.

Hän muistuttaa, että UPM:n metsäasiantuntija on aina valmis tulemaan metsänomistajan kanssa metsäkävelylle. Paikan päällä hoitotarpeet avautuvat yleensä vielä paremmin kuin digitaalisilta kartoilta.

”Kauttamme voi hankkia PEFC-sertifikaatin* ja FSC -sertifioinnin** Maksamme FSC-puulle puukaupoissa reilun hintalisän”, hän jatkaa. UPM:n kumppaniasiakkaat voivat tilata asiantuntijalta metsänsä hoitotarpeista kertovan viiden tai kymmenen vuoden metsäsuunnitelman muita edullisemmin.

UPM Kasvu -kumppanuudessa on neljä etutasoa: Kasvu, Hopea, Kulta ja Platina. Etutaso määräytyy viiden edellisen vuoden asioinnin perusteella. Asiointiin lasketaan mukaan tehdyt puukaupat ja tilatut metsänhoitotyöt.

Kaikki metsäasiakkaat voivat hyödyntää maksutta UPM Metsä -verkkopalvelua. Palvelusta löytyvät muun muassa voimassa oleva metsäsuunnitelma, suositellut hoitotyöt, metsän reaaliaikainen arvo, UPM:n kanssa tehdyt sopimukset sekä metsäveroilmoitus ja siihen liittyvät muistiinpanot.

UPM Metsästä löytyy myös omistajanvaihdoksiin erikoistuneita henkilöitä, jotka neuvovat mielellään aiheeseen liittyvissä vero- ja lakiasioissa. upmmetsa.fi/kumppanuus

*PEFC/02-44-41**FSC® (FSC-C109750)

JARMO HAKALA Asiakaskokemuspäällikkö, UPM Metsä

UPM Kasvu -kumppanuus tukee metsänomistajaa metsien oikeaaikaisessa hoidossa asiakkaan omat tavoitteet huomioiden.

TEKSTI MARKKU PULKKINEN | KUVA UPM

MIKA WAHLMAN Asiakkuuspäällikkö, UPM Metsä

UUTEEN NOUSUUN

Suomen puuston kasvu on lähes tuplaantunut 50 vuodessa, mutta kuluneen 10 vuoden aikana kasvu on hidastunut. Keinot uuteen kasvuun ovat tiedossa.

SUOMEN metsien puuston kasvu kääntyi laskuun noin kymmenen vuotta sitten, jolloin männyn ja lehtipuiden läpimittojen kasvuindeksit notkahtivat selvästi. Laskuun on useita syitä.

”Suurin osa metsistämme on varttunut jo sen ikäiseksi, että kasvu ei enää ole suurimmillaan. Koska kasvu on tasaantunut, luonnollinen, vuosittainen vaihtelu on tullut näkyviin”, sanoo tutkimuspäällikkö ja johtava tutkija Kari T. Korhonen Luonnonvarakeskuksesta.

Oikean harvennuksen jälkeen kasvu jatkuu nopeasti.

Korhosen mukaan puuston kasvua ovat hidastaneet myös liian voimakkaat harvennushakkuut 2000-luvulla. Lisäksi kuivat kesät ovat heikentäneet kasvua viime vuosina Etelä-Suomessa. Pohjois- Suomessa taas männyn kukinta vuonna 2019 ja runsas käpysato seuraavana vuonna vähensivät kasvua merkittävästi.

”Oikein tehdyn harvennuksen jälkeen metsän kasvu palautuu normaaliksi nopeasti, mutta liian voimakkaan harvennuksen jälkeen erityisesti männyn kasvu jää useiksi vuosiksi alhaiselle tasolle”, Korhonen sanoo.

”Uudistushakkuut tulisi tehdä oikeassa järjestyksessä. Vanhimmat metsät tulee uudistaa ensin.”

Myös lannoituksella saataisiin nopeasti lisäkasvua, kunhan lannoitteiden hinta palaisi kohtuulliseksi.

Vuotuinen kasvu

VMI6(1971–1976) VMI7(1977–1984) VMI8(1986–1994) VMI9(1996–2003) VMI10(2004–2008) VMI11(2009–2013) VMI12(2014–2018) *VMI13/12(2017–2021)

Puuston poistuma eli elävästä pystypuustosta poistuva runkopuu vuonna 2021 oli 91,6 miljoonaa kuutiota.

Metsään jäävä kuollut runkopuu 15,3 milj. m3

VMI6(1971–1976) VMI7(1977–1984) VMI8(1986–1994) VMI9(1996–2003) VMI10(2004–2008) VMI11(2009–2013) VMI12(2014–2018) *VMI13/12(2017–2021)

VMI = Valtakunnan metsien inventointi

*Koko maan, Etelä- ja Pohjois-Suomen tulokset laskettu VMI13:n vuosien 2019–2021 aineistosta.

**Luonnonvarakeskus raportoi syksyllä 2021 puuston vuotuisen kasvun arvion pienentyneen aiemmasta 107,8 miljoonasta kuutiometristä 103,4 miljoonaan kuutiometriin ja tänä keväänä edelleen 103,2 miljoonaan kuutiometriin.

Hakkuukertymä eli kaikki käyttöön hakattu runkopuu 76,3 milj. m3

LÄHDE: LUKE

UPM Yhteismetsien metsänkasvatuksen punainen lanka on huolehtia puun kasvusta sukupolvelta toiselle. Tasaikäisrakenteisen metsän kasvatus voidaan jakaa investointivaiheeseen ja voittojen juoksuvaiheeseen. Pelkistetysti investointivaihe on metsän kasvatusketjun alkupäässä: siihen kuuluvat metsän uudistaminen, taimikon varhaishoito ja taimikon harvennus. Samaan koriin voi laittaa myös ensiharvennuksen. Investoinnit ovat kulkureitti puuston optimaaliseen kasvukehitykseen ja puukauppatuloihin – sekä avain hiilinielujen vahvistamiseen.

HEIKKI KALVILA Tuotepäällikkö, metsävarallisuuspalvelut UPM Metsä

Kasvuun kannattaa investoida

PÄÄTEHAKKUUN jälkeen metsä pitää uudistaa. Maanmuokkaus edistää taimien juurtumista, elossa säilymistä sekä kasvua. Jalostettu viljelymateriaali parantaa puun kasvua ja laatua sekä hiilensidontaa.

Päätehakkuun jälkeen metsikkö on jonkin aikaa hiilen lähde, ennen kuin se uuden taimikon varttuessa sitoo hiiltä enemmän kuin sitä vapautuu maasta ja hakkuutähteistä.

Metsä pitää kuitenkin nähdä puilta. Hyvä uudistamistulos ja hyvin kasvavat metsät ovat avainasemassa hiilinielujen ylläpitämisessä.

Metsän uudistamisen jälkeen katse on hyvä pitää kasvussa. Taimikonhoidon investoinneilla on ratkaiseva vaikutus koko kiertoajan puuntuotokseen. Pitkällä aikavälillä puuston kasvu ja terveys sekä hiilinielun pysyvyys edellyttävät hakkuita, metsien nuorentamista ja investointeja puun kasvuun.

TAIMIKONHOIDOSSA arvon luonti lähtee työn ajoituksesta. Töiden lykkääminen heikentää taimien elinvoimaisuutta ja lisää kustannuksia.

Varhaisperkauksen jälkeen kuusitaimikon pituus- ja läpimitan kasvu voi olla jopa kaksinkertainen perkaamattomiin aloihin verrattuna. Tämä

UPM YHTEISMETSÄT Vuosittain hoidettujen taimikoiden osuus keskimäärin taimikoiden koko pinta-alasta 2019–2022

energia kannattaa ohjata arvokkaan puusadon kasvattamiseen.

Varhaisperkaus tehdään tavallisesti silloin, kun istutustaimet ovat 1–2-metrisiä. Ratkaisevaa on hoitotarve. Jos vesoittuminen on vähäistä, varhaisperkauksen voi tehdä vasta, kun puut ovat 2–3 metrin pituisia. Jos perkausta ei tehdä ajoissa, varjoolosuhteisiin sopeutuneiden kuusen ja männyn taimien elpyminen kestää useita kasvukausia.

Myöhempi taimikon harvennus tehdään 3–7 metrin pituudessa. Mahdolliset hoitorästit sahataan kuntoon yhteismetsiin liitetyiltä alueilta.

Varhaisperkauksen ja taimikonharvennuksen ansiosta tukkipuuta saatetaan saada kiertoajalla jopa yli 30 % enemmän kuin hoitamattomista taimikoista. Kun nämä työt on tehty oikea-aikaisesti, investoinnit ovat kustannustehokkaita ja taloudellisesti kannattavia.

Neljän viimeisimmän tilivuoden (2019–2022) aikana UPM Yhteismetsien puunmyyntitulosta on investoitu taimikonhoitotöihin vuosittain keskimäärin kuusi prosenttia. Lisäksi Kemera-tuet ovat parantaneet taimikonhoidon kannattavuutta. Kasvuun kannattaa investoida!

Taimien pituus (metriä) varhaisperkauksissa 2022

Itä-Suomen yhteismetsä

Yksi piste vastaa yhtä hoidettua taimikkokuviota. Varhais perkaus pitäisi tehdä silloin, kun istutustaimet ovat 1–2-metrisiä tai 2–3-metrisiä.

Varhaisperkauksen ja taimikonharvennuksen vaikutus tulokseen Kuusikko, Etelä-Suomi,

*Varhaisperkaus tekemättä ja taimikonharvennus 5

myöhässä.

LÄHDE: Tapio, Hyvän metsänhoidon suositukset, Metsänhoito. Puuntuotos (m3) perustuu MOTTI-ohjelmistoon.

= Tulot tukkipuusta = Tulot kuitupuusta

PUHEENAIHE ENNALLISTAMINEN

Kuva on otettu suon ennallistamistyömaalta UPM:n mailta Janakkalasta.

Metaani mutkistaa suon ennallistamista

Kun vesi palautetaan suolla luontaiselle korkeudelleen, alkaa muodostua metaania. Siksi soiden ennallistaminen ei ole ilmaston kannalta yksiselitteinen asia. Pitkällä aikavälillä ilmasto kuitenkin hyötyy. Ennallistaminen myös lisää luonnon monimuotoisuutta.

SUOMEN soista yli puolet eli noin 6 miljoonaa hehtaaria on ojitettu metsiksi, pelloiksi ja turvetuotantoon.

Ojittaminen ei ole jakautunut tasaisesti, sillä Etelä-Suomessa 80–90 prosenttia soista on ojitettu. Valtaosa luonnontilaisista soista sijaitsee Lapissa, kun taas eteläisemmässä Suomessa jäljellä on enää pieniä yksittäisiä suonrippeitä.

”Ojituksen seurauksena yli puolet soiden luontotyypeistä on muuttunut uhanalaisiksi ja hyvin monet eläin- ja kasvilajit niiden mukana”, kertoo Anna Laine-Petäjäkangas Geologian tutkimuslaitokselta.

Jotta soiden monimuotoisuutta saataisiin turvattua ja kasvatettua, ojitettuja soita on ryhdytty ennallistamaan. Etenkin Etelä-Suomessa pelkät suojelutoimet eivät enää riitä.

Metsäojitettuja soita palautetaan entiselleen harventamalla tai poistamalla suolta puustoa sekä palauttamalla soiden vesiolot entiselleen joko täyttämällä tai patoamalla ojia.

OJITETTUJEN soiden ennallistaminen on lähes aina hyväksi ilmastolle, sillä turvekerrokseen varastoitunut hiili vapautuu kuivatulta suolta vähitellen ilmakehään.

”Ennallistettaessa ojia tukitaan ja vedenpinta nousee korkealle, mikä vähentää turpeen hajoamista ja hiilidioksidipäästöjä. Siinä mielessä ennallistaminen on ilmastoteko.”

Ongelmaksi muodostuu kuitenkin toinen kasvihuonekaasu, metaani. Märissä ekosysteemeissä, kuten soilla, syntyy metaanipäästöjä, kun vedenpinnan alla oleva turve hajoaa hapettomissa oloissa.

Kun suon vedenpinta ennallistettaessa nostetaan takaisin luontaiselle korkeudelleen, käynnistetään uudelleen myös suon metaanipäästöt. Siksi ennallistaminen ei ole lyhyellä aikavälillä välttämättä ilmaston kannalta hyvä asia.

METAANIPÄÄSTÖT ovat suurimmat märillä ja rehevillä nevoilla eli siellä, missä saapas ei kanna. Hillaa

TEKSTI SUSANNA CYGNEL | KUVAT JORMA YRJÖLÄ

PUHEENAIHE ENNALLISTAMINEN

Ojitettujen soiden ilmastopäästöt ovat tulevaisuudessa jopa suurempia kuin nyt.

kasvavilta rahkasammalmättäiltä ja varvikosta metaania karkaa selvästi vähemmän.

Siitä huolimatta, että metaani on voimakas kasvihuonekaasu, se hajoaa ilmakehässä paljon nopeammin kuin hiilidioksidi. Ilmastohaasteetkin tasaantuvat riittävän pitkällä aikavälillä, kun suo alkaa sitoa hiilidioksidia, mikä kompensoi metaanipäästöjä.

Laine-Petäjäkankaan mukaan aikanaan on metsäojitettu myös sellaisia soita, jotka ovat puuntuotannon kannalta hukkamaata. Voiton tavoittelun näkökulmasta metsänomistajan kannattaakin ensisijaisesti ennallistaa heikkotuottoinen virheojitus eikä tuottavaa metsäpalstaa.

Vaikka metsäojitettujen soiden ennallistaminen ei ole nopea keino torjua ilmastonmuutosta, se tuo maailman monimuotoisuuskriisiin nopeasti helpotusta. Kasvilajit ja luontotyypit palautuvat ennallistetuissa metsäkohteissa yleensä hyvin. Muutoksia alkaa näkyä jo 5–10 vuodessa.

ILMASTONMUUTOS tuo mukanaan haasteita, joita vastaan voidaan taistella soita ennallistamalla. Ilmaston lämpeneminen nopeuttaa turpeen hajoamista, eli tulevaisuudessa ojitettujen soiden ilmastopäästöt ovat mahdollisesti jopa nykyistä suuremmat.

”Lisäksi metsäpaloja sattuu useammin kuivuuskausien lisääntyessä. Jos kuivatettu turvekerros

Jos tavoitellaan ilmastohyötyjä, ennallistamisessa kannattaa yrittää rajoittaa suon avovesipinnan määrää.

syttyy tuleen, sen sammuttaminen on erittäin haastavaa ja tuhot voivat olla mittavat. Märkä, avoin suo muodostaa luontaisen rajan paloalueelle.”

ENNALLISTAMISTA suunnitteleva metsänomistaja voi puntaroida, haluaako hän painottaa erityisesti luonnon monimuotoisuutta vai tuntuvatko ilmastoasiat tärkeämmiltä – molemmat ovat ympäristön kannalta arvokkaita tavoitteita.

Monimuotoisuutta voi edistää tehokkaimmin avoimemmassa ja märemmässä maastossa, jolloin suolle palautetaan runsaasti vettä. Jos tavoitellaan ilmastohyötyjä, ennallistamisessa kannattaa yrittää rajoittaa suon avovesipinnan määrää.

”Ilmastolle hieman kuivempi suo on parempi.”

Lisäksi on huomattu, että luonnontilaiset suot päästävät ilmakehään vähemmän metaania, jos niiden pinnalla kasvaa tiivis rahkasammalmatto.

Rahkasammalen siirtoistutuksen vaikutuksia tutkitaan Itä-Suomen yliopiston ja Suomen luonnonsuojeluliiton Rahkasammalen paluu -tutkimushankkeessa, ja tulokset ovat olleet lupaavia.

UPM Metsä on mukana Luonnonvarakeskuksen tutkimushankkeessa, jossa vertaillaan turvemaiden metsänkäsittelymenetelmiä kasvihuonekaasupäästöjen näkökulmasta ja pyritään minimoimaan hiilidioksidi- ja metaanipäästöjä.

Testaa, mitä lehdestä jäi mieleen! Oikeat vastaukset löydät sivun vasemmasta alalaidasta.

1. Mihin mustarastas on hyvin sopeutunut?

A) Kuivuuteen.

B) Tulviin.

C) Ilmastonmuutokseen.

2. Miksi kutsutaan rautajalaksista hevosen vetämää äestä?

A) Kuopimeksi.

B) Laikkuriksi.

C) Kyntimeksi.

SIIHEN AIKAAN

Ennen paperikoneita käytettiin ja säädettiin käsin. Nyt niissä on enemmän automatiikkaa kuin monissa lentokoneissa.

SUOMEN ensimmäinen paperikone oli Tidcombe & Strudwickin rakentama Fourdrinier-tyyppinen kone. Se tuotiin Englannista Tampereelle, Frenckellin paperitehtaalle, vuonna 1841.

”Vanhoissa paperikoneissa oli valtava määrä kaikenlaisia liikkuvia hihnoja eikä mitään koteloita suojaamassa”, sanoo UPM:n asiakirjahallinnon päällikkö Ari Sirén.

Fourdrinierin kehittämä viira, paperikoneen ensimmäinen osa, mahdollisti ”päättymättömän” paperiradan valmistamisen. Aiemmin paperia oli valmistettu vain arkkeina.

Viiran kehittyminen on vaikuttanut oleellisesti tuotannon nopeutumiseen. Viira kuljettaa selluloosamassan koneessa eteenpäin puristimeen ja kuivaimeen.

3. Miten vanhaa luonto tyyppiä käytetään EU:n ehdottaman ennallistamisasetuksen tavoitetilan määrittelyssä?

A) 60 vuotta vanhaa.

B) 70 vuotta vanhaa.

C) 80 vuotta vanhaa.

4. Kuinka paljon metsään jää kuollutta runkopuuta?

A) 12,5 miljoonaa kuutiometriä.

B) 15,3 miljoonaa kuutiometriä.

C) 17,0 miljoonaa kuutiometriä.

5. Mikä kasvihuonekaasu mutkistaa suon ennallistamista?

A) Metaani.

B) Hiilidoksidi.

C) Vesihöyry.

Sata vuotta paperikoneen keksimisen jälkeen koneissa siirryttiin hihnoista moottorien käyttöön. Se tehosti tuotantoa.

”Ensimmäiset paperikoneet valmistivat paperia noin yhdeksän metriä

minuutissa, kun nykyään paperia syntyy samassa ajassa kaksituhatta metriä.”

Tietotekniikkaa paperikoneisiin alkoi tulla 1970-luvulta lähtien. Koneen käyttö siirtyi valvomoihin ja yhä enemmän tietokoneella tehtäväksi.

Paperikoneiden käyttämiseen vaadittava ammattitaito on muuttunut vuosien varrella.

”Nukuin jäätyneen rotkon pohjalla tuhansien tähtien alla.”

ALOIN harrastaa retkeilyä opiskellessani Evon metsäopistossa noin 40 vuotta sitten. Talvisesta metsäretkeilystä innostuin vuosituhannen vaihteessa Laskuvarjojääkärikillan järjestämällä jäätikkövaelluskurssilla.

Talvella matka taittuu metsässä helpommin kuin kesällä: voi ylittää soita ja järviä kävellen, lumikengillä, potkukelkalla tai suksilla. Olen osallistunut 20 kertaa umpihankihiihdon MM-kisoihin UPM Metsän joukkueessa.

Harrastan talvisin myös laavuilua. Istun nuotion äärellä ja nautin eväitä, katselen maisemia ja seurailen luontoa. On hauska tunnistaa eläinten jälkiä hangesta.

Jos yöpyy talvella metsässä, eväiden lisäksi kannattaa pakata mukaan hyvä makuupussi sekä kuiva vaatekerta. Kylmimmillään olen yöpynyt -37 asteen pakkasessa mutta en palellut makuupussin ansiosta.

Kerran jääkiipeilyreissulla yövyin Koronuoman rotkon pohjalla piippukodassa, jonka molemmin puolin kohosivat jylhät jääseinät. Taivas oli täynnä tähtiä. Sellaisesta en ollut osannut uneksiakaan.”

PEKKA LEPIKKO UPM Metsän logistiikkapäällikkö

KESTÄVÄSTI HOIDETTU METSÄ LUPAA HYVÄÄ

Nyt on hyvä aika tehdä onnistuneet puukaupat! Kysyntää on kaikille puutavaralajeille kaikilla kauppatavoilla. Kumppanuusasiakkaanamme saat kokonaisratkaisun suunnitelmallisesta metsäomaisuuden hoitamisesta. Tee puukaupat ja varmista kestävä, monimuotoinen ja tuottava metsä sinulle ja tuleville sukupolville.

Hyödyntämällä 31.5. saakka auki olevan avohintaikkunan*, varmistat puukaupalle nykyisen korkean hintatason sekä mahdollisen kumppanuusasiakkaan puukaupan hinnoitteluedun. *Etutasot Hopea, Kulta ja Platina.

TEHDÄÄN PUUKAUPAT