LYHYET
Esimiesbarometrilla palautetta henkilöstötyön eri osa-alueisiin Esimies-barometri on jatkossa vuosittain toteutettava kysely kaupungin esimiehille, ja se on osa kaupungin paremman johtamisen kokonaisuutta. Kyselyllä kartoitetaan eri henkilöstötyön osa-alueiden ja esimiestyön toimivuutta sekä kehitetään toimintaa. Esimies-barometrin sisältö määräytyy vuosikohtaisesti. Vuoden 2013 kyselyn osa-alueita olivat rekrytointi, työkyvynhallintamalli sekä Kunta 10 -seuranta. Esimies-barometrista nousi esille, että jatkossa on tarpeen seurata rekrytointiin liittyvää osaamista ja rekrytointien tueksi tuotettujen palvelujen riittävyyttä sekä laatua. Tulosten perusteella on mahdollista kohdentaa rekrytointiin liittyvää koulutusta. Työkyvynhallintamallin tuloksista voidaan todeta, että hallintamallin lyhyen aikavälin vaikutuksia on havaittavissa työyksikkö- ja työpaikkatasolla. Hallintamallin koulutuksia ja muita foorumeita kehitellään, jotta mallista tulee normaali arjen työväline varhaiseen tukeen. Kunta 10 -seurantatuloksia lähdetään vertaamaan henkilöstökyselyn kautta saataviin tuloksiin, ja sitä kautta tarkastelemaan tarvittavia jatkotoimenpiteitä. Esimies-barometri vahvisti näkemystä myös yhdestä tärkeästä esimiestyön kehittämiskeinosta – vertaistuesta. Esimies on usein arjen haasteiden keskellä yksin, mutta ongelmat, joita esimies työssään kohtaa eivät suinkaan ole uusia organisaatiossa, vaan toinen esimies on ne kohdannut useimmiten aikaisemmin. On siis tärkeää, että esimiesten keskinäiseen verkostoitumiseen panostetaan enemmän ja hyödynnetään jo olemassa olevaa esimiesosaamista sekä varmistetaan yhtenäiset toimintatavat. Lisätietoja kyselyn tuloksista Netkun henkilöstöoppaasta tai konsernihallinnon strategisesta HR:stä.
Teksti: Kaisa Kairesalo 12
Turun pualest
Turun seudun kuntajakoselvitys käynnissä Turun kaupunkiseudun kuntajakoselvitys käynnistyi tämän vuoden alussa. Viimeistään 30.9. on valmiina selvitys, jonka perusteella voidaan arvioida edellytyksiä yhdistää selvityksessä mukana olevat kunnat tai osa kunnista useammaksi kuin yhdeksi kunnaksi. Turun seudun kuntajakoselvitys koskee Auran, Kustavin, Liedon, Maskun, Mynämäen, Nousiaisten, Pöytyän, Ruskon, Sauvon, Taivassalon, Tarvasjoen ja Vehmaan kuntia sekä Kaarinan, Naantalin, Paimion, Raision ja Turun kaupunkeja. Turun seudun kuntajakoselvittäjinä toimivat valtiotieteiden maisteri Risto Kortelainen, valtiotieteiden maisteri, julkishallinnon ja talouden tilintarkastaja Oiva Myllyntaus sekä eMBA, kauppatieteiden lisensiaatti Antero Ritvanen.
Kuntajakoselvittäjät tapaavat selvitysryhmän sekä kuntajohtajista koostuva työvaliokunnan kuudesti enne juhannusta. Selvitysryhmään kuuluvat kuntien valtuustojen ja kunnanhallitusten puheenjohtajat sekä edustajat valtuustoryhmistä, joilla ei ole puheenjohtajuuksia. Lisäksi valtionvarainministeriö järjestää selvitysryhmälle muutostukitilaisuuden 11.3. Tilaisuuteen osallistuu kuntaministeri Henna Virkkunen. Kaikkien 17 selvitysjakokuntien valtuustojen yhteinen kokous pidetään tiistaina 29.4. Turun Logomossa. Kuntajakoselvityksen etenemistä voi seurata netissä: www.turunseutu.fi/kuntajakoselvitys
Kansankynttilän hehkussa.
20 tarinaa Turun sivistystoimialalta Sivistystoimiala on julkaissut Tarinakirjan, jossa 20 kasvatus-, opetus-, kehitys- ja hallintotehtävissä työskentelevää kertoo oman tarinansa. Kirjasta voit lukea mm. miten koulunkäyntiavustaja Anne Jokila muutti jo teini-ikäisenä asumaan yksin ja miten nihkeästi käynnistynyt työura kääntyi iloksi ja ammattiylpeydeksi. ”Muistan olleeni onnellinen, kun muutin pois kotoa. Ei minulla ollut sänkyä tai mitään, vaan ihan pieni huone yhde st ä
puutalosta. Sain rahaa, kun kävin iltaisin kaupan kassalla töissä. Itkin ensimmäisen illan, mutta sitten rauhoituin ja aloin käymään koulua ihan normaalisti. Äiti toi aina ruokakassin, josta söin aina herkut päältä. Jääkaappia ei ollut, eli margariinit tietysti mädäntyivät. Näkkileipää oli yleensä loppukuusta ja kouluruokaa sain tietenkin.” ”Olen ollut aina eläväinen, mutta täällä itsetuntoni on noussut edelleen, koska minua on arvostettu koko ajan. En ole missään elämäni muussa työssä kokenut samanlaista ammattiylpeyttä ja fiiliksiä tehdä töitä. Mieheni ihmettelee aina kateellisena, koska minulla on niin kivaa aina ja saan tehdä joka päivä kaikkea hauskaa." Ote Annen kertomuksesta, jatka lukemista Tarinakirjasta www.turku.fi/sivistystoimiala/julkaisut Teksti: Satu Hatakka
Tarinakirjan haastattelut on tehnyt ja kirjan koonnut Turun AMK:ssa liiketaloutta opiskeleva Pietari Raekallio. Kirjan idean isä on palvelujohtaja Mika Helva, joka on myös ollut mukana toimittamassa kirjaa. Kuvista vastasivat Turun Lyseon lukion kuvataiteen opiskelijat kuvaamataidon opettajansa Esa Mikkosen johdolla. Kirja on taitettu ja painettu Turun ammatti-instituutin painopalveluissa.