Kaavoituskatsaus 2012

Page 1

Kaupunkisuunnittelu 2012 Stadsplanering

KAAVOITUSKATSAUS • PLANLÄGGNINGSÖVERSIKT

YMPÄRISTÖ- JA KAAVOITUSVIRASTO Puolalankatu 5 Postiosoite PL 355, 20101 Turku puh. 330 000, faksi 2624 208 www.turku.fi, ykv@turku.fi

MILJÖ- OCH PLANLÄGGNINGSBYRÅN Puolalagatan 5 Postadress PB 355, 20101 Åbo Tel. 330 000, fax 2624 208 www.åbo.fi, ykv@turku.fi

Ota liite talteen • Spara bilagan


Kuva: Samuli Saarinen

Mikä kaavoituskatsaus ja miksi? Arvoisa lukija… Kädessäsi on Turun kaupungin tämänvuotinen kaavoituskatsaus. Saatat ihmetellä, mikä se on, varsinkin jollet ole koskaan aiemmin nähnyt tällaista Turkupostin liitettä. Selvitetäänpä vähän: Kaavoituskatsaus on lakisääteinen asiakirja. Sen tarkoitus on antaa Sinulle tietoa, jonka perusteella voit halutessasi osallistua ja vaikuttaa. Kaavoituskatsauksesta on oikein oma pykälänsä vuoden 2000 alussa voimaan tulleessa Maankäyttö ja rakennuslaissa. Laissa sanotaan, että kunnan on vähintään kerran vuodessa kerrottava asukkailleen, minkälaisia

sakin. Jos siis haluat olla perillä siitä, mitä tulee juuri Sinun asuinalueellasi, tai jopa aivan kotisi vieressä kaavoituksen tai liikennesuunnittelun ansiosta tapahtumaan, niin ole hyvä ja tutustu katsaukseemme. Lue kaavoituskatsaus tarkasti erityisesti jos havittelet muuttoa. Uutta unelmiesi asuinympäristöä nimittäin saatetaan joiltakin osin olla juuri nyt kaavoittamassa ja/tai suunnittelemassa. Uudet kaavat ja suunnitelmat muuttavat toteutuessaan ympäristöä aina. Joskus muutokset ovat vähäisiä, mutta joskus ne ovat merkittäviä. Yhtäkaikki, siinä vaiheessa, kun maastossa alkaa jo tapahtua on jo myöhäistä vaikuttaa. Perehtymällä

asema- ja yleiskaavoja kunnan alueella on tekeillä. Turun kaupungin vuotuisen kaavoituskatsauksen laatiminen on aina ryhmätyötä. Se pitää täällä meillä, ympäristö- ja kaavoitusvirastossa alkuvuodesta kiireisenä useita ihmisiä. Koska työtä tehdään paljon me kaavoituskatsauksen laadintaan osallistuvat toivomme, ettet Sinä aivan ”ilman vaiheita” pistä työmme tulosta paperinkeräykseen. Kenen sitten on syytä olla kiinnostunut Turun kaupungin kaavoituskatsauksen vuosittain tarjoamasta tiedosta? Ei ole ihan liioiteltua sanoa, että käytännössä jokaisen turkulaisen. Jokainenhan nimittäin asuu jos-

kaavoituskatsaukseen pysyt kärryillä tulevan suhteen. Liisa Mainela, tiedottaja, ympäristö- ja kaavoitusvirasto P.S. Kerro meille, mitä tietoa sait kaavoituskatsauksestamme ja mitä jäit kaipaamaan. Katsauksen kehittämisehdotukset ovat erityisen tervetulleita. Sähköpostiosoitteemme on ykv@turku.fi. Kirjallisia mielipiteitä voit tuoda asiakaspalveluumme, os. Puolalankatu 5, 1. kerros, Turkupiste.

Vad är en planläggningsöversikt och varför behövs den? Bästa läsare… I din hand håller du Åbo stads planläggningsöversikt för detta år. Du kanske undrar vad det är, i synnerhet om du aldrig tidigare sett en likadan bilaga till Åboposten. Ett litet klargörande är på sin plats: Planläggningsöversikten är ett lagstadgat dokument. Syftet är att ge dig information, så att du, om du så önskar, kan delta och påverka. I markanvändnings- och bygglagen, som trädde i kraft 2000, finns det t.o.m. en särskilt paragraf som behandlar planläggningsöversikten. I lagen sägs det att kommunen minst en gång om året ska informera in-

vånarna om vilka detalj- och generalplaner som är under arbete inom kommunen. Upprättandet av Åbo stads årliga planläggningsöversikt är alltid ett grupparbete. Arbetet sysselsätter i början av året ett flertal anställda här hos oss på miljö- och planläggningsbyrån. Eftersom det ligger mycket arbete bakom, hoppas vi som arbetar med upprättandet av planläggningsöversikten att du inte helt ”utan reflexioner” slänger vårt arbete i pappersinsamlingen. Vem är det då som har orsak att

vara intresserad av den information som Åbo stads planläggningsöversikt varje år bjuder på? Det är ingen överdrift att säga att i praktiken varje åbobo. Var och en av oss bor ju någonstans. Om du alltså vill hålla dig uppdaterad om vad som kommer att ske just inom ditt bostadsområde, eller rent av alldeles intill ditt hem, som ett resultat av planläggning eller trafikplanering, var då vänlig och studera vår översikt. Läs noggrant igenom planläggningsöversikten i synnerhet om du funderar på att flytta. Det kan nämligen hända att den nya boendemiljö

som du drömmer om just nu planläggs och/eller planeras. Då nya områden planläggs och nya planer genomförs innebär det alltid att omgivningen förändras. Ibland är det fråga om små förändringar, men ibland är förändringarna omfattande. I vilket fall som helst innebär det att det redan är för sent att påverka, om det börjat hända något i terrängen. Om du fördjupar dig i planläggningsöversikten, håller du dig uppdaterad om vad som kommer att ske i framtiden.

Liisa Mainela, informatör, miljö- och planläggningsbyrån P.S. Berätta för oss vad du fick ut av vår planläggningsöversikt och vad du saknar i den. Alla förslag till hur översikten ska utvecklas är hjärtligt välkomna. E-postadressen är ykv@turku.fi. Åsikter kan också inlämnas skriftligen till vår kundservice, adress Puolalagatan 5, 1 vån., Åboservicen.

Kaavan kulku VALMISTELU

OSALLISTUMINEN

ympäristö- ja kaavoitusvirasto

PÄÄTÖKSENTEKO

maanomistaja, asukas, yhdistys, järjestö, viranomainen

ympäristö- ja kaavoituslautakunta, kaupunginvaltuusto

A L O I T U S VA I H E Kaavoitustarpeen arviointi.

Aloite kaavan laatimisesta tai muuttamisesta

Päätös kaavan laatimisesta.

Kaavasta laaditaan osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS). Kaavan vireilletulosta ilmoitetaan kaavoituskatsauksessa, kuulutuksella tai kirjeitse.

Mielipiteen esittäminen kirjallisesti tai suullisesti.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) käsittely ympäristö- ja kaavoituslautakunnassa.

Mielipiteen esittäminen kirjallisesti tai suullisesti.

Kaavaluonnoksen käsittely ympäristöja kaavoituslautakunnassa.

L U O N N O S VA I H E Tavoitteiden, perusselvitysten ja vaihtoehtojen pohjalta laaditaan kaavaluonnos.

E H D O T U S VA I H E Luonnosvaiheessa saatujen palautteiden perusteella laaditaan kaavaehdotus.

Kaavaehdotuksesta annetaan viranomaislausuntoja.

Kaavaehdotusta tarkennetaan saatujen lausuntojen perusteella.

Päätöksenteon seuraaminen tiedotusvälineistä.

Kaavaehdotuksen käsittely ympäristö- ja kaavoituslautakunnassa.

Kaavaehdotus kuulutetaan nähtäville 30 vrk:n ajaksi.

Kaavaehdotuksesta voi tehdä kirjallisen muistutuksen.

Muistutusten käsittely ympäristö- ja kaavoituslautakunnassa.

Kaavaehdotusta tarkennetaan saatujen palautteiden perusteella ja se viedään kaupunginvaltuuston hyväksymiskäsittelyyn.

K A AVA N V O I M A A N T U L O

Päätöksenteon seuraaminen tiedotusvälineistä. Kaupunginvaltuuston päätöksestä voi tehdä kunnallisvalituksen 30 vrk:n kuluessa.

Valituksen käsittelee hallinto-oikeus.

Kaavan voimaantulosta kuulutetaan ja ilmoitetaan kirjeitse sitä pyytäneille.

K A AV O I T U S K AT S A U S 2 0 12

Julkaisija: Turun kaupungin ympäristö- ja kaavoitusvirasto Toimitus: tiedottaja Liisa Mainela, toimistoinsinööri Päivi Mykrä (Kaavan kulku -kaavio, kartat) Taitto: Mainostoimisto Dimmi Oy

2 • Kaavoituskatsaus 2012

Kaavaehdotuksen hyväksyy kaupunginvaltuusto.

Etusivun kuvat: Pohjana Kuvakartta c Kiinteistöliikelaitos, Turku.

Valokuvat: Samuli Saarinen, Liisa Mainela, Tuulevi Paakkanen, Turku365/Turku2011,

Piirrokset: Laurent Druey

H Y VÄ KSY M I S VA I H E


Kaupunkiseudun rakennemalli loppusuoralla Turun kaupunkiseudulle tavoitellaan vuoteen 2035 mennessä 75 000 uutta asukasta ja 20 000 työpaikan lisäystä. Tavoitteellisesta väestönkasvusta sijoittuu ydinkaupunkialueelle 60 000 ja muulle suunnittelualueelle 15 000 uutta asukasta. Ydinkaupunkialueen muodostaa Naantalista Kaarinaan ulottuva yhtenäinen taajamarakenne, jossa 70 % kaupunkiseudun noin 324 000 asukkaasta nykyään asuu. Kaupunkiseudulla olevista 150 000 työpaikasta noin kolmannes sijaitsee Turun keskustassa ja kolmannes muualla Turussa. Rakennemallissa on esitetty Turun kaupunkiseudun aluerakenne ja seudullinen kehitys, kaupunkiseudun keskusverkko, ydinkaupunkialueen yleispiirteinen kaupunkirakenne ja ydinkaupunkialueen uusien maankäyttöalueiden sijoittuminen. Rakennemalli sisältää myös ydinkaupunkialueen toteuttamisohjelman, jossa maankäytön ja liikenteen toimenpiteet on jaoteltu ennen vuotta 2025 ja vuosina 2025–2035 toteutettaviin. Turussa ydinkaupunkialueeseen kuuluu Hirvensalon ja lentoaseman välinen kantakaupunkialue. Ydinkaupunkialueen lähivyöhykkeelle sijoittuvat Moision ja Jäkärlän keskukset, jotka kasvavat edullisen sijaintinsa vuoksi. Kauempana sijaitseva Paattinen on maltillisesti kasvava maaseutukeskus. Sen sijaan Satavan ja Kakskerran saarille ei rakennemallissa ole osoitettu väestönlisäystä. Hirvensalon länsiosa, Satava ja Kakskerta ovat pitemmän aikavälin kehittämisen reservialueita. Ydinkaupunkialueen yleispiirteistä kaupunkirakennetta on rakennemallissa tarkasteltu kaupunkiseudun kehittämisen tärkeimpien teemojen avulla. Turun keskustaan ja muihin keskustoihin sijoittuva uusi urbaani asuminen tukee jalankulku- ja joukkoliikennekaupungin rakentamista. Uudet kaupunkimaiset ja vetovoimaiset, pikaraitiotiehen tukeutuvat merelliset asuinalueet sijoittuvat keskustan laajenemisalueille Linnakaupunkiin ja Hirvensaloon. Pikaraitiotie yhdistää ensi vaiheessa myös Varissuon sekä Runosmäen, Nättinummen ja Hepokullan lähiöt keskustaan. Myöhemmin pikaraitiotie kulkee myös Kaarinaan ja Raisioon. Nopeat ja tiheävuoroiset runkobussit ja niitä täydentävät kaupunkiliikennelinjat palvelevat seudun nykyisiä ja tulevia asukkaita. Keskustahakuiset työpaikat sijaitsevat tulevaisuudessakin kaupun-

kirakenteen kehittämisvyöhykkeillä Satakunnantien varressa, Kärsämäessä ja Itäharjulla sekä alueen lähija aluekeskuksissa. Teollisuuden ja logistiikka-alan työpaikat sijaitsevat hyvien liikenneyhteyksien varsilla Turun Artukaisissa, Pansiossa ja Pernossa sekä kaupunkiseudun kehätien varrella. Saaristo on Turun kaupunkiseudun erikoisuus ja ainutlaatuinen voimavara. Lähes kaksivuotinen prosessi on nyt loppusuoralla. Ohjausryhmä on käsitellyt rakennemallia viime kuussa ja se on lähetty kuntiin hyväksyttäväksi. Turun kaupunkiseudulla valmistellaan kaupunkiseudun ja valtion välistä maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimusta, johon kirjataan seuraavan neljän vuoden aikana toteutettavat konkreettiset toimenpiteet rakennemallin toteuttamiseksi.

Turun kaupunkiseudun rakennemalli 2035 on kuntien yhteinen maankäyttöstrategia. Sitä käytetään maakunta- ja yleiskaavoituksen pohjana. Rakennemallityö on jatkoa PARAS-hankkeelle eli kunta- ja palvelurakenneuudistukselle. Rakennemallissa tähdätään kestävään kaupunkirakenteeseen sekä alueen vetovoimaisuuden ja kilpailukyvyn lisäämiseen. Rakennemallin avulla osoitetaan kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen tavoiteltu kehittyminen pitkällä aikavälillä. Yhdyskuntarakenteeseen vaikutetaan maankäytön ja liikennejärjestelmän kehittämisen avulla. Periaatelinjauksia haetaan mm. asuin- ja työpaikka- alueiden kehittämiseen ja profilointiin, palvelujen järjestämiseen sekä liikenne- ja viherverkon luomiseen. Rakennemallityössä on mukana kaupunkiseudun 14 kuntaa (Aura, Kaarina, Lieto, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Paimio, Parainen, Raisio, Rusko, Sauvo, Tarvasjoki ja Turku) sekä Varsinais-Suomen liitto ja Varsinais-Suomen ELY-keskus.

Lisätietoja rakennemallista www.turku.fi/rakennemalli2035.

Ydinkaupunkialueen maankäytön muutosalueet (Pöyry 10.2.2012). Turun keskusta, Länsikeskus, Skanssi ja Varissuo on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi. Asuinalueet on osoitettu ruskealla värillä ja keskustojen ulkopuoliset työpaikka-alueet vaaleanpunaisella (uudet alueet umpitäyttö, kehittyvät alueet ympyröity)

Yleiskaavoitus • Kaavoitustoimenjohtaja Markku Toivonen • Ympäristö- ja kaavoitusviraston yleiskaavatoimisto • Asiakaspalvelu: puh. 2624 300

Näin otat yhteyttä kaavoittajiin ja suunnittelijoihin

Turun kaupungin ympäristö- ja kaavoitusviraston käyntiosoite on Puolalankatu 5. Viraston postiosoite on PL 355, 20101 Turku ja sähköpostiosoite ykv@turku.fi. Henkilökuntaan kuuluvien sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@turku.fi. Asemakaavatoimiston, yleiskaavatoimiston (Puolalankatu 5, 4. krs) ja suunnittelutoimiston (Puolalankatu 5, 3. krs) asiakkaiden yhteispalvelupiste sijaitsee Puolalankatu 5:n 1. kerroksessa, Turku-Pisteessä. Palvelupisteen puh. 2624 300. Avoinna: ma–to 8.15–15.45, pe 8.15–15.

1. Yleiskaava 2035 1/2009 OAS Yleiskaava-arkkitehti Christina Hovi Yleiskaava-insinööri Olavi Ahola Yleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma on uusittu alkuvuonna 2012. Koko kaupungin alueelle valmisteilla olevan yleiskaavan tavoitevuodeksi on nyt asetettu 2035 aiemman 2025 sijaan. Yleiskaavalla varaudutaan kaupunkiseudun Rakennemalli 2035:n mukaisiin Turun kaupungin väestö- ja työpaikkakasvutavoitteisiin. Turun keskustan kehittämistä tarkastellaan osayleiskaavatarkkuudella. Yleiskaavatyössä otetaan huomioon myös lainvoimaiset ja vireillä olevat osayleiskaavat. Pohjois-Turkuun valmistellaan yleiskaava, joka ohjaa suoraan rakentamista ja muuta maankäyttöä, ja jonka perusteella voidaan myöntää rakennuslupia. Yleiskaavan aloituspäätös on tehty vuonna 2010. Yleiskaavan perusselvityksien ja rakennemallityön pohjalta yleiskaavatyölle asetetaan tavoitteet ja valmistellaan vaihtoehtoisia kehityskuvia, jotka valmistuvat tämän vuoden aikana. Yleiskaavan internetsivulla www. turku.fi > Kaupunkisuunnittelu ja ympäristö > Kaavoitus > Yleiskaavoitus on nähtävissä ns. ajantasayleiskaava, josta ilmenevät voimassa olevat ja vireillä olevat yleiskaava- ja osayleiskaavahankkeet.

2. Hirvensalon osayleiskaavan täydennys 13/2007 OAS Yleiskaavainsinööri Olavi Ahola Kaupunkiseudun rakennemallin

valmistelu on vaikuttanut erityisesti liikenneverkkoon ja pohjoisosan maankäyttöön. Liikennejärjestelyistä ja maankäytöstä järjestetään kuluvan kevään aikana yleisötilaisuus, ennen kaavaehdotuksen valmistelua.

3. Turun lento aseman ja sen lähiympäristön osayleiskaava 4/2007 OAS Kaavoitusarkkitehti Jani Eteläkoski Tarkoituksena on laatia oikeusvaikutteinen osayleiskaava lentoaseman ympäristöön. Kokonaisuuteen kuuluu alueita sekä Turun että Ruskon kunnan puolella (Ruskon eteläosan osayleiskaava). Rusko laatii omien alueidensa kaavaa yhdessä konsultin kanssa, mutta kunnat tekevät yhteistyötä yhtenäisen kokonaisuuden aikaansaamiseksi. Turun osalta osayleiskaavan tärkeimmät tavoitteet ovat lentoaseman kehittäminen sekä uusien teollisuus- ja työpaikkaalueiden muodostaminen.

5. Maarian Ilmaristen osayleiskaava 14/2007 OAS Yleiskaavainsinööri Olavi Ahola Turun ja Liedon yhteisellä osayleiskaavalla tarkastellaan Maarian altaan itäpuolen maankäyttöä, mm. asumista ja virkistysalueita. Osayleiskaavaan liittyy ulkoilureittisuunnitelma. Kaavaehdotusta valmistellaan luonnoksesta saatujen mielipiteiden ja lausuntojen pohjalta. Kaupunkiseudun rakennemallin 2035 valmistelu vaikuttaa merkittävästi alueen maankäyttöön.

Kaavoja voi tutkia myös internetissä Jo voimassa oleviin kaavoihin sekä vireillä oleviin kaavoitusprosesseihin voi tutustua Turun kaupungin internet-sivuilla olevassa ympäristöja kaavoitusviraston Kaavahaussa. Sen osoite on www.turku.fi/kaavahaku. Kaavoja voi tarkastella myös osoitteessa http://opaskartta.turku.fi.

Anvisningar för kontakt med planläggarna och planerarna Åbo stads miljö- och planläggningsbyrå finns vid Puolalagatan 5. Ämbetsverkets postadress är PB 355, 20101 Åbo, och e-postadressen är ykv@turku.fi. E-postadressen till de anställda har formen förnamn. släktnamn@turku.fi. Detaljplanekontoret, generalplanekontoret (Puolalagatan 5, 4. vån.) och planeringskontoret (Puolalagatan 5, 3. vån.) har gemensam kundservice på Puolalagatan 5, 1. vån. (Åboservicens Tjänster). Telefonnumret till kundservicen är 2624 300. Öppet: må–to 8.15–15.45, fre 8.15–15.

Planerna kan också studeras på Internet Planer som redan trätt i kraft samt anhängiga planläggningsprocesser kan studeras på Åbo stads webbsidor. Adressen är www.turku.fi/plansokning. Planerna kan också granskas på adressen http://opaskartta.turku.fi.

Kaavoituskatsaus 2012 • 3


Asemakaavoitus, detaljplanläggning • Asemakaavapäällikkö, detaljplanechef Timo Hintsanen • Asemakaavatoimisto, detaljplanekontoret • Asiakaspalvelu, kundservice: puh./tel. 2624 300

Keskusta – centrum

Iso-Heikin palvelutaloa lisäämällä sen länsipuolelle asuinkerrostaloja. Kanslerintien työkeskusta laajennetaan, ja ruotsalaisen päiväkodin tilalle suunnitellaan asuinkerrostaloja. Asemakaavanmuutos perustuu kaupunginvaltuuston 13.6.2011 hyväksymään Linnakaupungin osayleiskaavaan. Via planändringen ska servicehuset Iso-Heikki utvidgas så, att det byggs bostadshöghus på den västra sidan. Arbetscentralen vid Kanslersvägen utvidgas, och i stället för det svenska daghemmet planeras bostadsvåningshus. Detaljplaneändringen baserar sig på delgeneralplanen för Slottsstaden som godkändes av stadsfullmäktige 13.6.2011.

5. Vaasanpuisto Vasaparken 12/2010 OAS

1. Pitkämäen liikekeskus Långbacka köpcentrum 33/2006 OAS Kaavoitusarkkitehti Laurent Druey Kaavanmuutoksella on tarkoitus mahdollistaa myymäläkeskittymän sijoittuminen Naantalin pikatien varteen kadun pohjoispuolelle, Alakyläntien ja Pitkämäenkadun väliselle alueelle. Alueelle suunnitellaan uutta, Kähärin puistotie -nimistä katuyhteyttä välille Satakunnantie - Pitkämäenkatu. Sen tarkoituksena on palvella lisärakentamista alueella ja keventää Naantalin pikatien sekä lähiympäristön omakotialueiden liikennettä. Kaavanmuutoksella sijoitetaan myös asuinkerrostaloja sekä kaupallisia ja julkisia palveluja korttelialueille. Ympäristö- ja kaavoituslautakunta on hyväksynyt toisen kaavaluonnoksen 10.4.2011. Kaavaehdotus on tarkoitus esittää hyväksyttäväksi kuluvan vuoden aikana. Planändringen syftar till att anvisa möjligheter för en affärskoncentration vid Nådendals snabbväg, på den norra sidan av gatan på området mellan Alakylävägen och Pitkämäkigatan. På området planeras en ny gatuförbindelse med namnet Kähäri parkväg mellan Satakuntavägen och Pitkämäkigatan. Syftet är att den ska betjäna tillbyggnaden på området och minska trafiken på Nådendals snabbväg och på de närliggande egnahemsområdena. I planändringen inplaceras också bostadsvåningshus och kommersiell och offentlig service i kvartersområdena. Miljö- och planläggningsnämnden har 10.4.2011 godkänt det andra planutkastet. Avsikten är att planförslaget ska framläggas för godkännande under innevarande år.

Kaavakohteiden merkkien selitykset: Kauppatori: Kaavan työnimi 11/2011: Kaavan numerotunnus OAS: Kaavasta on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Teckenförklaringar: Salutorget: Planens arbetsnamn 11/2011: Planens nummerbeteckning OAS: För planen har uppgjorts ett program för deltagande och bedömning

4 • Kaavoituskatsaus 2012

2. Pitkämäen portti Långbackaporten 10/2011 Kaavoitusarkkitehti Laurent Druey Liikennesuunnitteluinsinööri Harry Jaakkola Postikadun ja Naantalin pikatien kulmauksessa olevalle alueelle suunnitellaan liike- ja toimistorakennuksia, yhteensä noin 9000 k-m2. På området i hörnet av Postgatan och Nådendals snabbväg planeras affärs- och kontorsbyggnader på sammanlagt cirka 9000 m2-vy.

3. VR:n konepaja-alue VR:s maskinverkstad med omgivning 44/2004 OAS Yleiskaava-arkkitehti Christina Hovi Ratapihan ja Köydenpunojankadun väliselle, VR:n konepajatoiminnasta vapautuneelle alueelle tutkitaan alueella järjestetyn arkkitehtikilpailun tulosten pohjalta keskusta-asumista noin 1500 asukkaalle. Vanhat konepajarakennukset suojellaan ja niiden käyttötarkoitus on tarkoitus muuttaa mahdollistamaan mm. erilaisten kokoontumistilojen sekä liike-, toimisto- ja työtilojen sijoittumisen alueelle. Ratapihalla olevat rautatietoiminnot säilyvät. Alueen liikenneyhteyksiä kehitetään palvelemaan sekä nykyisiä että uusia käyttäjiä. På området mellan bangården och Hampspinnaregatan, som tidigare användes av VR:s maskinverkstad, utreds möjligheter för centrumboende för ca 1500 invånare. Planeringen baserar sig på resultaten av en arkitekttävlan. De gamla maskinverkstadsbyggnaderna skyddas och en ändring av användningsändamålet planeras så, att byggnaderna bl.a. kan användas som olika slag av samlingslokaler samt affärs- och kontorslokaler samt arbetslokaler. De järnvägsfunktioner som finns på området kvarstår. Trafikförbindelserna på området utvecklas så att de bättre tjänar både nuvarande och nya användare

4. Kanslerintie

Kaavoitusarkkitehti Laurent Druey Liikennesuunnitteluinsinööri Jaana Mäkinen Kaavanmuutos tehdään lakkautetun Keskuspuhdistamon alueelle, jonka pinta-ala on noin 100.000 m². Suunnittelualuetta rajaavat Pansiontie, Vaasantie, Ruissalontie ja Kirstinpolku. Alueelle suunnitellaan liike-, toimisto- ja asuinkerrostaloja sekä 35-kerroksinen toimisto- ja asuntotorni. Kaavanmuutos perustuu kaupunginvaltuuston 13.6.2011 hyväksymään Linnakaupungin osayleiskaavaan. Suunniteltu kokonaiskerrosala on noin 180 000 k-m², ja asuntojen lukumäärä noin 1500. Planändringen gäller området för det tidigare Centralreningsverket. Området har en areal på cirka 100.000 m². Det område som ska planeras avgränsas av Pansiovägen, Vasavägen, Runsalavägen och Kirstistigen. På området planeras flervåningshus för affärer, kontor och bostäder samt ett kontors- och bostadstorn med 35 våningar. Planändringen baserar på den delgeneralplan för Slottstaden som stadsfullmäktige godkände 13.6.2011. Den planerade totala våningsytan kommer att omfatta cirka 180 000 m²-vy och antalet bostäder blir cirka 1500.

6. Linnanfältti, moderni puu kaupunkihanke Slottsfältet, ett modernt trästadsprojekt 5/2006 OAS Kaavoitusarkkitehti Katja Tyni-Kylliö Liikennesuunnitteluinsinööri Jaana Mäkinen Asemakaavanmuutos laaditaan teollisesta ja varikkokäytöstä vapautuneen alueen kehittämiseksi asuin- ja työpaikka-alueeksi palveluineen. Tavoitteena on perinteiseen puukaupunkimiljööseen sopeutuva täydennysrakentaminen puurakentamista kehittämällä. En ändring av detaljplanen utarbetas för att det tidigare industri- och depåområdet ska kunna utvecklas och omändras till ett område för bostäder, arbetsplatser och olika serviceformer. Syftet är att utveckla träbyggandet så, att kompletteringsbyggandet anpassas till den traditionella trästadsmiljön.

7. Välikatu

Kanslersvägen 21/2010 OAS

Mellangatan 26/2010 OAS

Kaavoitusarkkitehti Laurent Druey Liikennesuunnitteluinsinööri Jaana Mäkinen

Kaavoitusarkkitehti Thomas Hagström

Kaavanmuutoksella laajennetaan

Asemakaavanmuutos koskee kortteli 34:n tontteja 5 ja 6. Tontilla 5 sijaitsee Turun pääpaloasema ja

Varsinais-Suomen hälytyskeskus, tontilla 6 mm. drive-in pikaruokaravintola sekä kaksi 1800-luvulla rakennettua puutaloa. Asemakaavanmuutoksen tavoitteena on tiivistää ja eheyttää kaupunkirakennetta ja samalla saattaa erittäin keskeisellä paikalla olevan korttelinosan asemakaava ajantasalle. Suunnitteluprosessin aikana tutkitaan tonttien 5 ja 6 lisätai täydennysrakentamismahdollisuudet. Denna detaljplaneändring gäller kvarter 34, tomterna 5 och 6. På tomt nr 5 ligger Åbo huvudbrandstation och Egentliga Finlands nödcentral, på tomt nr 6 bl. a. en drivein snabbmatsrestaurang och två trähus uppförda på 1800-talet. Målet med denna ändring i detaljplanen är att förtäta och enhetliga stadsbilden och samtidigt uppdatera detaljplanen för denna verkligt centralt belägna kvartersdel. Under planeringsprocessen utreds möjligheterna för tilläggs- och kompletterande byggnation på tomterna 5 och 6.

8. Eerikinkatu 31 ja Eerikinkatu 33 Eriksgatan 31 och Eriksgatan 33 15/2010 OAS 4/2000 OAS Kaavasuunnittelija Marja Westerlund Kaavoitusarkkitehti Paula Keskikastari Naapuritonteilla valmistellaan uusien asuinkerrostalojen rakentamisen mahdollistavia kaavanmuutoksia. Koulukadun kulmassa pyritään säilyttämään vanhat puiset asuintalot, joista toinen on vaurioitunut tulipalossa. Tontin käytöstä laaditaan vaihtoehtoiset luonnokset, joissa pihapiiriin sijoitetaan uutta asuinrakentamista. Ursininkadun puolella tutkitaan kadunvarren yksikerroksisen siipirakennuksen korvaamista uudella asuinkerrostalolla. Molemmilla tonteilla autot sijoitetaan pääosin maan alle ja korttelin vehreys pyritään turvaamaan sekä korttelin sisäosissa että kaupunkikuvallisesti tärkeiden katupuiden osalta. På granntomterna bereds planändringar som ger möjlighet att bygga nya bostadsvåningshus. I hörnet av Skolgatan eftersträvas att de gamla bostadshusen av trä ska bevaras. Det ena av husen har skadats i en eldsvåda. Alternativa utkast kommer att utarbetas om användningen av tomten och där kommer nya bostadsbyggnader att inplaceras på gårdsområdet. På Ursinsgatans sida undersöks om flygelbyggnaden i en våning på gatsidan kan ersättas med ett nytt bostadsvåningshus. På båda tomterna placeras bilarna i huvudsak under marken och strävan är att trygga grönskan i kvarteret, både i de inre delarna av kvarteret och genom träden längs gatan som är viktiga för stadsbilden.

9. Fortuna-kortteli Kvarteret Fortuna 20/2009 OAS Asemakaavapäällikkö Timo Hintsanen Kaupungintalon korttelin eli Fortunan kehittämisellä haetaan aivan uudenlaisia luovan työn ja kaupan yhdistämisen mahdollisuuksia. Kaavaluonnosvaiheessa ratkaistaan rakennusten suojelun ja täydennysrakentamisen pääperiaatteet. Syftet med utvecklandet av stadshuskvarteret, dvs. Fortunakvarteret, är att ta fram helt nya möjligheter att kombinera skapande arbete och

affärsverksamhet. I det skedet då planutkastet utarbetas fastställs de huvudsakliga principerna för byggnadsskyddet och kompletteringsbyggandet.

10. Kauppatori Salutorget 11/2011 OAS Kaavoitusarkkitehti Paula Keskikastari liikennesuunnitteluinsinööri Jaana Mäkinen Kauppatorin asemakaavanmuutos on osa Turun ydinkeskustan kehittämistyötä, jolla vahvistetaan Turun keskustan kaupallista vetovoimaa ja kilpailukykyä. Tavoitteena on mahdollistaa yleissuunnitelman mukaiset muutokset, torirakennusten rakentaminen, torinalainen pysäköintilaitos sekä siihen liittyvät yhteydet naapurikortteleihin kaupallisine tiloineen. Siirtämällä pysäköinti maan alle voidaan kevyen liikenteen edellytyksiä parantaa, vähentää kadunvarsipysäköintiä ja luoda siten viihtyisää, kävelypainotteista kaupunkiympäristöä myös kaavaalueen ulkopuolella. Detaljplaneändringen för salutorget är en del av arbetet med att utveckla Åbo stads kärncentrum för att garantera centrumområdets kommersiella dragningskraft och konkurrenskraft. Syftet är att möjliggöra de ändringar som ingår i översiktsplanen, torgbyggnaderna, parkeringsanläggningen under torget samt förbindelserna till de omgivande kvarteren och affärslokalerna. En flyttning av parkeringen under marken innebär att förutsättningarna för den lätta trafiken kan förbättras och parkeringen längs gatorna minskas och således utformas en trivsam och fotgängarvänlig stadsmiljö också utanför planområdet.

11. Torinkulma Torghörnet 11/2009 OAS Kaavoitusarkkitehti Paula Keskikastari Tavoitteena on mahdollistaa alueen tuleva kehitys ja sovittaa yhteen ristiriitaisia tavoitteita siten, että rakennusten kulttuurihistorialliset arvot turvataan ja alueen vanhaa rakennuskantaa täydennetään kaupunkikuvaan sopivalla uudisrakentamisella. Ympäristöja kaavoituslautakunta hyväksyi 24.5.2011 kaavaluonnoksen, jossa kulmatontilla on suojeltu kaksi rakennusta (Kajanuksen ja Bassin talot). Eerikinkadun varteen saa rakentaa nelikerroksisen uudisrakennuksen ja Kauppiaskadun puutalon paikalle kaksikerroksisen uudisrakennuksen. Kulmatontin keskelle saa rakentaa viereisen Eerikinkatu 6b:n korkuisen uudisrakennuksen. Lautakunta edellytti, että ehdotusvaiheessa selvitetään mahdollisuudet tehdä uudisrakennuksesta enintään Turun Sanomien rakennuksen korkuinen. Seuraava vaihe on kaavaehdotuksen valmistelu. Alvar Aallon merkkiteos, Turun Sanomien toimitalo on suojeltu. Päätynäkymä säilyy katunäkymässä ja rakennuksen asema kaupunkikuvassa. Avsikten är att ge möjligheter att utveckla området i framtiden och att sammanjämka de motstridiga målen så, att byggnadernas kulturhistoriska värde kan tryggas och det gamla byggnadsbeståndet på området kompletteras med lämplig nybyggnation som passar in i stadsbilden. Miljö- och planläggningsnämnden godkände 24.5.2011 ett planutkast, där två byggnader på hörntomten


skyddas (byggnaderna Kajanus och Bassi). Vid Eriksgatan får en nybyggnad i fyra våningar uppföras och i stället för trähuset vid Köpmansgatan får en nybyggnad i två våningar uppföras. Mitt på hörntomten får en nybyggnad uppföras som är lika hög som den invidliggande byggnaden vid Eriksgatan 6b. Nämnden förutsatte att det i förslagsskedet utreds om det är möjlighet att nybyggnaden blir högst lika hög som Turun Sanomats hus. Nästa skede är beredningen av planförslaget. Alvar Aaltos verk, Turun Sanomats hus är skyddat. Husgaveln kommer att kvarstå i gatubilden och byggnaden kommer att ha kvar sin ställning i stadsbilden.

12. Vänrikinkatu 4 ja 6 Fänriksgatan 4 och 6 31/2007 OAS Kaavoitusarkkitehti Katja Tyni-Kylliö Asemakaavanmuutoksella tutkitaan lisärakentamismahdollisuuksia ns. toimiupseerikerhon tontille. Ändringen av detaljplanen innebär att möjligheterna till tillbyggnad undersöks på den s.k. befattningsofficersklubbens tomt.

13. Turunmaan sairaala Åbolands sjukhus 14/2009 OAS Kaavoitusarkkitehti Iina Paasikivi Liikennesuunnitteluinsinööri Tapio Hartikainen Turunmaan sairaala on kulttuurihistoriallisesti merkittävä kohde. Sairaalan tulevan kehityksen turvaamiseksi tutkitaan sen laajentamista ja täydentämistä palveluasumisella naapuritontille, os. Kaskenkatu 15. Asemakaavanmuutoksella ratkaistavia asioita ovat rakennussuojelun laajuus, uudisrakentamisen määrä, tonttijako sekä liikenteen ja autopaikkojen järjestäminen. Alueelta on laadittu rakennushistoriallinen selvitys. Luonnos pyritään saattamaan lautakunnan käsittelyyn kevään 2012 aikana. Åbolands sjukhus är ett kulturhistoriskt viktigt objekt. För att trygga sjukhusets framtida utveckling undersöks en utvidgning av sjukhuset och en komplettering med serviceboende på granntomten, adressen Kaskisgatan 15. De frågor som ska avgöras via en ändring av detaljplanen är byggnadsskyddets utsträckning, nybyggnationens omfattning samt trafiken och bilplatserna. En byggnadshistorisk utredning har gjorts på området. Enligt planerna ska utkastet framläggas för nämndbehandling våren 2012.

14. Sirkkalankatu 37 Sirkkalagatan 37 Kaavoitusarkkitehti Iina Paasikivi Asuntoyhtiö on anonut kaavanmuutosta tontilleen niin, että tontin perälle saisi rakentaa uuden kerrostalon. Asemakaavanmuutoksen valmistelu käynnistyy tavoitteen mukaan vuoden 2012 loppupuolella. Bostadsbolaget har anhållit om en planändring för sin tomt så, att man inne på tomten får bygga ett nytt flervåningshus. Beredningen av detaljplaneändringen inleds enligt planerna i slutet av 2012.

15. Sepänkatu 5 Smedsgatan 5 29/2010 OAS Kaavoitusarkkitehti Nella Karhulahti Hyväksytyn kaavaluonnoksen pohjalta laaditaan asemakaavan-

muutos tontin täydennysrakentamiseksi yhteistyössä tontin omistajan kanssa. Kaupunki on myynyt tontin osoitteessa Sepänkatu 5 tarjouskilpailulla, jossa ostaja on hyväksytyn kaavamuutosluonnoksen mukaisesti esittänyt, miten tonttia käytetään täydennysrakentamiseen. Sirkkalankadun varrella on kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia, joiden rakennussuojelun laajuudesta päätetään asemakaavanmuutoksessa. Täydennysrakentamisen määrä ja laatu sovitetaan ympäristöön. På basis av det godkända planutkastet kommer en detaljplaneändring att utarbetas för kompletteringsbyggande på tomten i samarbete med tomtägaren. Staden har sålt tomten vid Smedsgatan 5 på basis av anbudsgivning, där köparen i enlighet med utkastet till planändring har lagt fram hur kompletteringsbyggandet ska utformas på tomten. Längs Sirkkalagatan finns byggnader som har kulturhistoriskt värde, och för dessa fattas beslut om byggnadsskyddets omfattning i samband med ändringen av detaljplanen. Omfattningen av och kvaliteten på det kompletterande byggandet anpassas till omgivningen.

yhteyttä. Kaasukellon ja L-tehtaan välillä on rakentamaton kerrostalon tontti, jonka alaa ja rakennusoikeutta pienennetään ehdotuksessa. Asemakaavanmuutoksen ehdotus on ollut lausunnoilla ja se tulee julkisesti nähtäville kevään 2012 aikana. På det tidigare varvsområdet finns en tvådelad L-formad verkstadshall som ska bevaras. Ändringen av detaljplanen ska tillåta att fabriksbyggnaden vid sidan av produktionsverksamhet används för bostadsändamål och affärsverksamhet. Vid Stålarmsgatan har föreslagits en ny tomt för ett flervåningshus. Detaljplanen för det s.k. Vita huset kräver likaså förnyelse. Dessutom finns det möjligheter att utveckla gasklockan som Åbo Energi nu använder som

värmeackumulator, och detta förutsätter fastighetsarrangemang och gatuförbindelser. Mellan gasklockan och den L-formade fabriken finns en obebyggd tomt för ett flervåningshus, vars areal och byggrätt minskas i förslaget. Förslaget till detaljplaneändring har varit på remiss och ska framläggas offentligt våren 2012.

18. Kombikoulu Kombiskolan 13/2011 OAS Kaavoitusarkkitehti Iina Paasikivi Liikennesuunnitteluinsinööri Tapio Hartikainen Vähä-Heikkilän koulun yhteyteen suunnitellaan uutta ruotsinkielistä päiväkodin ja alakoulun yhdis-

Itäiset kaupunginosat – de östra stadsdelarna terna till tillbyggnad undersöks i enlighet med generalplanen så, att kulturlandskapet längs Aura å och rekreationsvärdena beaktas. Enligt planerna ska trafikarrangemangen på området utvecklas så, att Markulavägen får en förbindelse till Koroisbågen samt en förbindelse till Hallisbron på den västra sidan av det nuvarande stormarknadsområdet. Enligt planerna ska förlängningen av Markulavägen byggas så, att vägen går under järnvägen och över Vähäjoki. Enligt planerna ska Kyrkobron i S:t Marie anvisas för lätt trafik.

16. Kaupungin teatteri ja virastotalo Stadsteatern och ämbetsverkshuset 50/2001 OAS Kaavoitusarkkitehti Iina Paasikivi Teatterin laajennusta ja virastotalon pysäköintiä koskeva asemakaavanmuutos on luonnoksena hyväksytty vuonna 2006. Asia jäi muuttuneitten tavoitteitten takia tuolloin kesken. Nyt Kaupunginteatterin perusparannus ja toiminnallinen muutos on nyt ajankohtainen ja suunnitteluvaiheessa. Teatterin arkkitehtoniset muutokset suunnitellaan siten, että luonnoksen suojelumääräykset otetaan huomioon. Asemakaavanmuutoksen ehdotus tuodaan käsittelyyn keskeisten rakennussuunnittelukysymysten ratkettua niin, että teatterin laajennus voidaan toteuttaa aiotussa aikataulussa. Den ändring av detaljplanen som omfattar tillbyggnaden av teatern och parkeringsplatser för ämbetshuset godkändes i form av ett utkast 2006. Till följd av ändringar i de uppställda målen slutfördes ärendet inte. Nu är det aktuellt med en grundlig renovering av stadsteatern och verksamhetsmässiga förändringar och planeringsskedet pågår. De arkitektoniska förändringarna på teatern planeras så, att skyddsbestämmelserna i utkastet beaktas. Förslaget till ändring av detaljplanen tas till behandling efter att de väsentligaste frågorna i byggnadsplaneringen har löst, så att tillbyggnaden av teatern kan genomföras enligt tidtabellen.

17. L-tehdas ja Kaasukello L-fabriken och Gasklockan 19/2009 OAS Kaavoitusarkkitehti Iina Paasikivi Entisellä telakka-alueella on kaksiosainen, L:n muotoinen, säilytettävä konepajahalli. Asemakaavanmuutoksella sallitaan tehdasrakennuksen käyttö asumiseen ja liiketoimintaan tuotannollisen toiminnan ohella. Stålarminkadun varrelle on ehdotettu uutta kerrostalon tonttia. Ns. Valkoisen talon asemakaava kaipaa sekin uudistamista. Lisäksi Turku Energian lämpöakkuna nyt toimivaan kaasukelloon sisältyy kehittämismahdollisuuksia, jotka edellyttävät kiinteistöjärjestelyjä ja katu-

telmää, kombikoulua. Uusi koulu palvelee koko eteläisen Turun aluetta. Koulun sijoittumisesta tutkitaan mm. siitä lähtökohdasta, että saattoliikenne toimii turvallisesti. Vähä-Heikkilän koulun vanha rakennuskanta on suojelukohde ja koulumäki on maisemallisesti arvokas kokonaisuus. I samband med skolan i Lillheikkilä planeras en kombination som omfattar ett nytt svenskt daghem och en lågstadieskola, en kombiskola. Den nya skolan ska betjäna hela det södra området i Åbo. Placeringen av skolan undersöks bl.a. så, att utgångspunkten är att angöringstrafiken blir trygg. Det gamla byggnadsbeståndet för skolan i Lillheikkilä är ett skyddsobjekt och landskapsmässigt är skolbacken en värdefull helhet.

Koroisten kaavasta ja Koroistenkaaresta (kts. kohde 4.) järjestetään yhteinen yleisötilaisuus kevään 2012 aikana. Tilaisuudessa esitellään alustavia suunnitelmia ja käydään keskustelua niistä. Tarkempi ajankohta ja paikka ilmoitetaan myöhemmin.

1. Kirkkotie Kyrkovägen 11/2010 OAS Kaavoitusarkkitehti Christiane Eskolin Liikennesuunnitteluinsinööri Eero Paavola Asemakaavanmuutoksen tavoitteena on tutkia nykyisen teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueen muuttamista asumiseen ja toimistokäyttöön. Pohjoisosa korttelialueesta on rakentamaton. Korttelin eteläosassa on 1900-luvun alkupuolen teollisuusrakennuksia, mm. entinen Merilän polkupyörätehdas. Muutosalueen itäosan Y-kortteli pysyy ennallaan. Syftet med detaljplaneändringen är att undersöka om det nuvarande kvartersområdet för industri- och lagerbyggnader kan omändras till ett område för bostäder och kontor. Den norra delen av kvartersområdet är obebyggd. I den södra delen av kvarteret finns industribyggnader från början av 1900-talet, bl.a. Meriläs tidigare cykelfabrik. Y-kvarteret i den östra delen av det område som omfattas av planändringen förblir oförändrat.

2. Uhrimäki Offerbacken 9/2010 OAS Kaavasuunnittelija Marjatta Tamminen kaavoitusarkkitehti Christiane Eskolin Liikennesuunnitteluinsinööri Eero Paavola Asemakaavanmuutoksen tavoitteena on tutkia Turun seudun joukkoliikenne 2020 -selvityk-

seen perustuvan Ylioppilaskylä-Halinen -runkobussilinjan linjausvaihtoehtoja ja toteuttamisedellytyksiä sekä selvittää uusien asuinrakennusten sijoittamismahdollisuuksia ja -vaihtoehtoja Kuraattorinpolun eteläpuolelle ja Halistentien länsipuolelle. I samband med detaljplaneändringen, som syftar till att utreda linjeringsalternativen och möjligheterna att genomföra stomlinjen för busstrafiken mellan Studentbyn och Hallis i enlighet med utredningen om kollektivtrafiken i Åboregionen 2020, utreds också placeringsmöjligheterna och -alternativen för nybyggnation av bostadshus på områdena söder om Kuratorsstigen och väster om Hallisvägen.

3. Koroinen Korois 8/2012 Kaavoitusarkkitehti Oscu Uurasmaa Liikennesuunnitteluinsinööri Eero Paavola Turun historian kannalta erityisen merkityksellisen alueella tutkitaan alueen lisärakentamisen mahdollisuuksia yleiskaavan mukaisesti, Aurajokivarren kulttuurimaisemaa ja virkistysarvoja vaalien. Alueen liikennejärjestelyjä suunnitellaan kehitettäväksi siten, että Markulantie yhdistetään Koroistenkaareen sekä nykyisen market-alueen länsipuolelta Halistensillalle. Markulantien jatketta suunnitellaan rakennettavaksi siten, että rautatie alitetaan ja Vähäjoki ylitetään. Suunnitelmassa Maarian Kirkkosilta jäisi kevyen liikenteen käyttöön. Området är särskilt viktigt med tanke på Åbo stads historia, och möjlighe-

Våren 2012 kommer ett möte för allmänheten att ordnas där både Korois och Koroisbågen kommer att diskuteras (se objekt nr 3). Vid mötet kommer de preliminära planerna att presenteras som underlag för diskussionen. Tid och plats meddelas senare.

4. Koroistenkaari Koroisbågen 6/2011 OAS Kaavoitusarkkitehti Christiane Eskolin Liikennesuunnitteluinsinööri Eero Paavola Asemakaavan tavoitteena on tutkia Koroistenkaaren ja Ohitustien väliin jäävän asemakaavoittamattoman alueen muuttamista liikeja toimistorakennusten alueeksi. Pääosin kaupungin omistama alue on rakentamatonta pelto- ja metsäaluetta. Tarkoituksena on myös selkiyttää alueen ulkoiluja virkistysreitistö. Kaavalla tutkitaan samalla mahdollisuutta Kaarinan kaupungin puolelle sijoittuvan tuotanto- ja liikerakennusalueen liittämistä Turun katuverkostoon. Syftet med detaljplanen är att undersöka om det område som saknar detaljplan mellan Koroisbågen och Omfartsvägen kan ändras så, att det blir ett område för affärs- och kontorsbyggnader. Området är i huvudsak i stadens ägo och det är ett obebyggt åker- och skogsområde. Avsikten är också att skapa ett klarare nätverk av frilufts- och rekreationsleder på området. I planen undersöks samtidigt om det område för produktions- och affärsbyggnader som finns på S:t Karins sida kan anslutas till Åbo stads gatunät.

Kaavoituskatsaus 2012 • 5


Itäiset kaupunginosat – de östra stadsdelarna 5. Pääsky vuorenrinne Svalbergabrinken 30/2009 OAS Kaavoitusarkkitehti Christiane Eskolin Liikennesuunnitteluinsinööri Eero Paavola Asemakaavan tavoitteena on toteuttaa entiselle kasarmialueelle uusi asuinalue, jonka yhteydessä tutkitaan alueen liittyminen olemassa olevaan katu- ja kevyen

liikenteen verkostoon. Kaupungin omistama alue on pääosin rakentamatonta ja maastoltaan on hyvin vaihtelevaa. Tälle alueelle tutkitaan moni-ilmeisen ja tiiviin kerrostaloalueen sekä pientaloalueen sijoittamista omaleimaisen kaupunkikuvan luomiseksi. Kaavanmuutoksessa tarkastellaan myös Jaaninlaakson merkityksen vahvistamista ulkoilu- ja virkistysalueena. Syftet med detaljplanen är att utforma ett nytt bostadsområde på det tidigare kasernområdet. I detta sam-

manhang undersöks hur området ska anslutas till gatunätet och cykel- och gångvägarna på området. Staden äger området och det är i huvudsak obebyggt och terrängen är mycket varierande. På området undersöks möjligheterna att utforma ett mångfasetterat och tätbebyggt höghusområde samt ett småhusområde så, att det uppstår en unik stadsbild. I planändringen granskas också om Jahndalen kan få ökad betydelse som frilufts- och rekreationsområde.

Pohjoiset kaupunginosat – de norra stadsdelarna

Saaret - öarna 1. Haarlanlahti Harlaxviken 23/2010 OAS Kaavoitusarkkitehti Päivi Siponen Tammistontien eteläpuolelle suunnitellaan osayleiskaavan mukaista pientaloaluetta sekä virkistys- ja uimaranta-aluetta. På den södra sidan av Tammistovägen planeras ett småhusområde samt ett rekreations- och badstrandsområde i enlighet med delgeneralplanen.

2. Metsola Kaavoitusarkkitehti Katja Tyni-Kylliö Liikennesuunnitteluinsinööri Harry Jaakkola Asemakaavan tavoitteena on täydentää pientaloasutusta uusilla rakennuspaikoilla ja saattaa alue kunnallistekniikan piiriin. Syftet med detaljplanen är att komplettera småhusbebyggelsen med nya byggplatser och bygga kommunalteknik på området.

3. Illoistenjärvi pohjoinen

1. Koskennurmi 42/2006 OAS Kaavoitusarkkitehti Outi Sarjakoski Liikennesuunnitteluinsinööri Eero Paavola

Becktranevägen småhusområden I enlighet med delgeneralplanen.

6. Hirvensalon koulu

Sjön Illoinen norra 21/2009 OAS

Skolan i Hirvensalo 17/2007 OAS

Kaavoitusarkkitehti Katja Tyni-Kylliö Liikennesuunnitteluinsinööri Harry Jaakkola

Kaavoitusarkkitehdit Päivi Siponen ja Katja Tyni-Kylliö

Asemakaavan tavoitteena on toteuttaa Hirvensalon osayleiskaavan aluevarauksia pientalojen täydennysrakentamista varten. Syftet med detaljplanen är att genomföra de områdesreserveringar för komplettering av småhusbyggandet som ingår i delgeneralplanen för Hirvensalo.

4. Särkilahti Särkilax Kaavoitusarkkitehti Päivi Siponen Kukolantien kaavoittamista jatketaan Toijaistentien kiertoliittymästä Särkilahteen. Pientaloalueiden ja virkistysalueiden sijoittumista alueelle tutkitaan. Arbetet med att planlägga Kukolavägen fortsätter på avsnittet mellan rondellen vid Toijaisvägen och Särkilax. Utreds var småhusboende och rekreationsområden kan placeras på området.

5. Päivärinne 32/2007 OAS Kaavoitusarkkitehti Päivi Siponen Hirvensalon Särkilahteen, Särkilahdentien ympäristöön sekä Särkilahdentien ja Pikikurjentien väliselle alueelle suunnitellaan osayleiskaavan mukaisia pientaloalueita. På Hirvensalo planeras i Särkilax, på området vid Särkilaxvägen samt på området mellan Särkilaxvägen och

6 • Kaavoituskatsaus 2012

Hirvensalon aluekeskuksena alkanut asemakaavaprosessi keskittyy nyt 0-9 luokkien n. 790 oppilaan yhtenäiskoulun, päiväkodin, nuorisotoimen tilojen, neuvola- ja kouluterveydenhoitotilojen sekä kirjaston kaavoittamiseen Vanhan Kakskerrantien ja entisen Syvälahden navetan väliselle pellolle, Hiihtokeskuksen viereen. Asemakaavaluonnos on hyväksytty ympäristö- ja kaavoituslautakunnassa 13.9.2011. Hirvensalon koulusta pidetään keväällä 2012 arkkitehtuurikutsukilpailu, jonka ehdotuksia esitellään asukkaille. Kaavaluonnos täydentyy ehdotukseksi kilpailun jälkeen syksyllä 2012. Tavoitteena on, että koulu aloittaa toimintansa syksyllä 2016. Den detaljplaneprocess som inleddes som ett områdescentrum på Hirvensalo koncentreras nu på planläggning av en enhetsskola för klasserna 0-9 med cirka 790 elever, ett daghem, lokaliteter för ungdomsväsendet, lokaliteter för barnrådgivningen och skolhälsovården samt ett bibliotek på åkern mellan Gamla Kakskertavägen och den tidigare ladugården i Syvälahti, invid skidcentret. Miljö- och planläggningsnämnden godkände 13.9.2011 utkastet till detaljplan. Våren 2012 kommer en tävling för inbjudna arkitekter att ordnas om skolan på Hirvensalo och förslagen kommer att presenteras för invånarna. Planutkastet kommer att kompletteras efter tävlingen och hösten 2012 kommer ett förslag att framläggas. Avsikten är att skolan ska inleda verksamheten hösten 2016.

Hirvensalon kirjaston perinteinen kaavanäyttely pidetään tänä vuonna 7.5.–22.6. Aluearkkitehdit ovat paikalla esittelemässä ajankohtaisia kaavoja maanantaina 14.5. klo 17–18.30. Den traditionella planutställningen i Hirvensalo bibliotek ordnas i år 7.5–22.6. Områdesarkitekterna är på plats måndagen 14.5 kl. 17–18.30 och presenterar de aktuella planerna.

7. Harjattula 35/2010 OAS Kaavoitusarkkitehti Oscu Uurasmaa Liikennesuunnitteluinsinööri Harry Jaakkola Harjattulan golf-kentän ja Paasikiviopiston ympäristöön on tarkoitus järjestää loma-asuntomessut vuonna 2014. Loma-asuntomessualuetta kaavoitettaessa tutkitaan samalla muitakin lisärakentamisen mahdollisuuksia alueella sekä katuverkoston kehittämistä. Alueelle on laadittu asemakaavaluonnos sekä pidetty yleisötilaisuus. Kaavoitus jatkuu selvitysten, erikoissuunnitelmien ja maankäyttösopimusten laadinnan sekä asemakaavaehdotuksen tarkentumisen myötä. År 2014 ordnas en fritidsbostadsmässa på området kring golfbanan i Harjattula och Paasikiviinstitutet. Vid planläggningen av området för fritidsbostadsmässan undersöks samtidigt också andra möjligheter till tillbyggnad på området samt utvecklande av gatunätet. Ett utkast till detaljplan för området har utarbetats och ett möte för allmänheten har också ordnats. Planläggningen fortsätter så, att utredningar och specialplaner görs upp och markanvändningsavtal ingås. Dessutom preciseras detaljplaneförslaget.

Tampereen valtatien Jäkärlän liittymän läheisyyteen Pyhtymäen ja Paattistenjoen väliselle alueelle on suunnitteilla yleiskaavan mukainen noin 900 asukkaan pientaloalue. Aluetta suunniteltaessa on tavoitteena ollut maaston muotoja myötäilevä luonnonläheinen ja maaseutumainen pientaloalue, jonka jokaiselta tontilta on helppo pääsy ympäröiville laajoille virkistysalueille. Asemakaava on valmistumassa tänä vuonna, mutta toteutusvuorossa tämä pääosin kaupungin omistamalle maalle sijoittuva asuinalue on vasta viereisen, Yli-Maarian Vakiniitun alueen jälkeen. I närheten av Jäkärläanslutningen längs Tammerfors riksväg på området mellan Pyhtybacken och Patisån planeras i enlighet med generalplanen ett småhusområde med cirka 900 invånare. Vid planeringen är avsikten att utforma ett naturnära småhusområde som följer landskapets former och har landsbygdskaraktär och där det från varje tomt är enkelt att nå de omgivande vidsträckta rekreationsområdena. Detaljplanen kommer att färdigställas i år, men utbyggnaden av detta bostadsområde som huvudsakligen finns på stadens mark kommer att ske först efter utbyggnaden av det invidliggande Vakiniittuområdet i Övre S:t Marie. Asemakaavaehdotuksesta on tehty havainnevideo. Se on katsottavissa osoitteessa www.turku.fi/kaavahaku > Asemakaavat > Koskennurmi. Förslaget till detaljplan presente ras i en videoinspelning (på finska). Videoinspelningen kan ses via www.turku.fi/kaavahaku > Asemakaavat > Koskennurmi.

2. Jäkärlän Kaila Kaila, Jäkärlä 3/2010 OAS Kaavoitusarkkitehti Jani Eteläkoski Liikennesuunnitteluinsinööri Eero Paavola

Yleiskaavan mukaista laajaa pientaloaluetta suunnitellaan. Ett vidsträckt småhusområde i enlighet med generalplanen planeras.

3. Maa-ainespuisto Park för marksubstanser 34/2007 OAS Kaavoitusarkkitehti Jani Eteläkoski Liikennesuunnitteluinsinööri Eero Paavola Laajaa ylijäämämassojen sijoituspaikkaa sekä muiden maaainesten käsittelyä ja varastointia mahdollistavaa aluetta suunnitellaan Saramäkeen. Samassa yhteydessä on tarkoitus ajanmukaistaa ja lisätä alueen työpaikkakortteleita. Toijalan radan hyödyntämistä osana siihen rajoittuvien työpaikkakortteleiden toimintaa tutkitaan. I Starrbacka planeras ett vidsträckt område för deponi av överskottsjord samt för behandling och uppbevaring av andra marksubstanser. I samband med detta är det meningen att revidera och lägga till nya arbetsplatskvarter i området. Utnyttjandet av Toijalabanan undersöks inom ramen för verksamheten i de angränsande arbetsplatskvarteren.

4. Mustasuo Svartkärret 34/2009, OAS Kaavasuunnittelija Marjatta Tamminen Liikennesuunnitteluinsinööri Eero Paavola Kaavan tavoitteena on luoda alueelle yhtenäinen työpaikkakorttelisto, joka voi hyödyntää toiminnassaan myös junarataa. Osana kaavakokonaisuutta tulee tutkittavaksi, mikä käyttötarkoitus on mahdollista ja tarkoituksenmukaista osoittaa Kapanalhonkadun varren asuinkiinteistöille. Syftet med planen är att på området skapa enhetliga arbetsplatskvarter, som i sin verksamhet kan dra nytta också av järnvägen. Inom ramen för hela planen ska undersökas vilket användningssyfte som kan och som det är ändamålsenligt att anvisa för bostadsfastigheterna längs Kappdalsgatan.


Eteläiset kaupunginosat – de södra stadsdelarna

1. Honkamäen puisto Furubergsparken 31/2009 OAS Kaavoitusarkkitehti Outi Sarjakoski Liikennesuunnitteluinsinööri Harry Jaakkola Honkamäenpuistoon, Luolavuoren ja Mäntyrinteen vanhainkotien läheisyyteen suunnitellaan yleiskaavan mukaista asuin- ja palvelurakentamista. I Furubergsparken och i närheten av ålderdomshemmen i Luolavuori och Tallbacken planeras bostadshus och servicebyggnader i enlighet med generalplanen.

2. Skanssin Vallikatu Vallgatan på Skansenområdet Kaavoitusarkkitehti Anja Latvala Liikennesuunnitteluinsinööri Harry Jaakkola Skanssin aluekeskuksen ja tulevan ”5E5” asuntoalueen väliselle peltomaalle tutkitaan osayleis-

kaavan mukaisesti asuin-, työpaikka- tai liikerakentamisen sijoittumista. På åkerområdet mellan Skansens områdescentrum och det planerade bostadsområdet ”5E5” undersöks i enlighet med delgeneralplanen var bostads-, arbetsplats- eller affärsbyggnader kan placeras.

3. Skanssin asuntoalue ”5E5” Skansens bostadsområde ”5E5” 27/2005 OAS Kaavoitusarkkitehti Anja Latvala Liikennesuunnitteluinsinööri Harry Jaakkola Suunnittelualue on Skanssin harjun ja Helsingin valtatien varren metsäisten mäkien välinen tasainen peltoalue. Asemakaavan laadinnan tavoitteena on mahdollistaa osayleiskaavan mukainen vetovoimainen asuinalue, jolla on sekä pientaloja että kerrostaloja. Asuinalueen pinta-ala on noin 19 hehtaaria, luonnosteltu kerrosalamäärä noin 52 000 k-m2 ja arvioitu asukasmäärä runsaat 1000.

Korkeimmat rakennukset sijoittuvat kokoojakatujen varsille. Niiden kerrosluku on III 4/5 -II 4/5. Korttelien mittakaava pienenee sisäosia ja puistoa kohti edettäessä, ja kerrosluku alenee II:een. Kadunvarsirakennukset ovat kerrostaloja, sisäpihoilla on pienkerros- ja rivitaloja. Rakennukset mutkittelevat käärmemäisesti kohti puistoa muodostaen vaihtelevia pihatiloja. Pysäköintialueet sijaitsevat maantasossa pienissä yksiköissä. Det område som ska planeras är det jämna åkerområdet mellan de skogsbevuxna backarna längs åsen på Skansenområdet och Helsingfors riksväg. Målet är att utarbetandet av en detaljplan ska ge möjligheter att bygga ett attraktivt bostadsområde med både småhus och flervåningshus i enlighet med delgeneralplanen. Bostadsområdet har en areal på cirka 19 hektar, den kalkylerade våningsytan omfattar cirka 52 000 m2-vy och det beräknade antalet invånare drygt 1000. De högsta byggnaderna kommer att placeras längs matargatorna. Byggnadernas våningstal blir III 4/5 -II 4/5. Skalan i kvarteren minskar i riktning mot de inre delarna och parken, och våningstalet minskar till II. Längs gatorna byggs flervåningshus, på de inre gårdarna byggs låghus och radhus. Byggnaderna kommer att slingra sig inåt mot parken och bilda varierande gårdsrum. Parkeringsområdena kommer att byggas som små enheter på marknivå.

ja Välskärinkadun päätteeseen tutkitaan pienimuotoista lisärakentamista. Vedenottamon viereinen metsikkö on tarkoitus jättää pääasiassa virkistysalueeksi. Kaavoituksessa huomioidaan Skanssin osayleiskaavan mukainen uusi liittymä Uudenmaantielle. Alueella on tärkeä ulkoilureitti sekä siihen liittyvä Uudenmaantien alikulku. Niiden on tarkoitus säilyä. Alue on pohjavesialuetta, ja siellä saattaa olla pilaantuneita maita. Alueelle järjestettiin kansainvälinen suunnittelukilpailu. Kaavoitusta jatketaan voittaneen ehdotuksen pohjalta. Ehdotuksessa korostuu asumisen yhteisöllisyys rakennusten muodostaessa yhteisiä pihapiirejä ja korttelikokonaisuuksia. Alueen toteuttamisessa tullaan harkitsemaan erilaisia toteutusmalleja kuten ryhmärakentamista tai rakennusliikkeen toteuttamaa pientaloasumista. På området kring vattentäkten i Kaarninko undersöks om det finns möjligheter till tillbyggnad i enlighet

med delgeneralplanen. I änden av Råstensgatan och Fältskärsgatan undersöks möjligheterna till småskalig tillbyggnad. Meningen är att i huvudsak anvisa skogsdungen i närheten av vattentäkten som rekreationsområde. I planläggningen beaktas den nya anslutningen till Nylandsvägen som ingår i delgeneralplanen för Skansen. På området finns en viktig friluftsled och i anslutning till den en underfart under Nylandsvägen. Meningen är att de ska bevaras. Området är ett grundvattenområde, och det kan finnas nedsmutsad mark på området. För området ordnades en internationell planeringstävling. Planläggningen fortsätter utgående från det vinnande förslaget. I det betonas samhörigheten på bostadsområdet så, att byggnaderna bildar gemensamma gårdsområden och kvarteren utformas till helheter. Vid utbyggnaden av området kommer olika modeller för bebyggandet att övervägas, såsom gruppbyggande och småhusboende som genomförs av byggföretag. c Sami Vikström ja Turun kaupunki.

4. Kaarninko 20/2010 OAS Kaavoitusarkkitehti Oscu Uurasmaa Liikennesuunnitteluinsinööri Harry Jaakkola Kaarningon vedenottamon ympäristössä tutkitaan lisärakentamisen mahdollisuuksia osayleiskaavan mukaisesti. Rajakivenkadun

Luoteiset kaupunginosat – de nordvästliga stadsdelarna

Kaarningon alueella järjestetyn kansainvälisen suunnittelukilpailun voitti arkkitehti Sami Vikströmin ehdotus ”Garden state”.

Läntiset kaupunginosat – de västra stadsdelarna käyttö on tarkoitus mahdollistaa jatkossakin. Syftet med detaljplaneändringen är att utforma planmässiga möjligheter för bostäder, servicehus och motionstjänster samt utbildning, kontor och småskalig affärsverksamhet. Syftet är att också framdeles ge möjligheter att utnyttja Leafs tidigare fabriksområde för lager- och industriverksamhet.

1. Metsäkumpu 3/2011 OAS Kaavasuunnittelija Marja Westerlund Kaavanmuutoksella tutkitaan mahdollisuutta sijoittaa alueelle tuetun asumisen rakentamista ja muistisairaiden palveluyksikön laajentamista. Samalla ajanmukaistetaan kaavatilannetta Varusmestarintien katualueen osalla. Vid planändringen undersöks om det finns möjligheter att bygga bostäder för personer i behov av assisterat boende på området och att utvidga serviceenheten för personer med minnessjukdomar. Samtidigt uppdateras planläggningssituationen på en del av gatuområdet för Rustmästarvägen.

2. Munttismäki Munttisbacken 37/2008 OAS Kaavoitusarkkitehti Anna-Leena Jokitalo Liikennesuunnitteluinsinööri Eero Paavola Asemakaavamuutoksen tavoit-

teena on tehdä mahdolliseksi pientalonalueen toteuttaminen Hiidenkadun molemmille puolelle sekä nykyisten katujen päätteiden täydentäminen muutamilla asuintonteilla. Mäkialue ja radanvarsi säilytetään virkistysalueena. Syftet är att ändringen av detaljplanen ska ge möjligheter att bygga ett småhusområde på båda sidor av Hiisigatan samt att komplettera områdena i änden av befintliga gator med några bostadstomter. Backområdet samt området längs med järnvägen bevaras som ett rekreationsområde.

3. Hellas 17/2010 OAS Kaavoitusarkkitehti Anna-Leena Jokitalo Liikennesuunnitteluinsinööri Eero Paavola Asemakaavamuutoksen tavoitteena on antaa kaavalliset mahdollisuudet asumiselle ja palvelutalomuotoiselle asumiselle, liikuntapalveluille sekä koulutus-, toimisto- ja pienimuotoiselle liikekäytölle. Entisen Leafin tehdasalueen varasto- ja teollisuus-

4. Paltanpuisto, Kärsämäen sorakuoppa Palttaparken, Grustäkten i Kärsämäki 39/2002 OAS Kaavoitusarkkitehti Anna-Leena Jokitalo Liikennesuunnitteluinsinööri Eero Paavola Soranoton jälkeen hoitamattomana olleelle Kärsämäen vanhalle sorakuoppa-alueelle laaditaan asemakaavanmuutos. Tavoitteena on sijoittaa alueelle sekä asuinrakennuksia että puistoa. Plassinkadun varren rakentamaton rivitalotontti poistetaan ja paikalla kasvava hyvä mäntypuusto säästetään. En ändring av detaljplanen utarbetas för det gamla grustäktsområdet i Kärsämäki som varit oskött sedan grustäkten upphörde. Målet är att placera både bostadsbyggnader och en park på området. Den obebyggda radhustomten vid Plassigatan stryks och det fina tallbeståndet på platsen bevaras.

1. Ojaranta Kaavoitusarkkitehti Nella Karhulahti Liikennesuunnitteluinsinööri Juha Jokela Asemakaavanmuutoksen tavoitteena on tutkia Turun seudun joukkoliikenne 2020 -selvitykseen perustuvan Muhkuri-Vienola -runkobussilinjan linjausvaihtoehtoja ja toteuttamisedellytyksiä, sekä selvittää uusien asuinrakennusten sijoittamismahdollisuuksia ja -vaihtoehtoja Jyrkkälään, Muhkuriin ja Vienolaan rajoittuvalle alueelle. I samband med detaljplaneändringen, som syftar till att utreda linjeringsalternativen och möjligheterna att genomföra stomlinjen för busstrafiken mellan Muhkuri och Vienola i enlighet med utredningen om kollektivtrafiken i Åboregionen 2020 undersöks också möjligheterna för ny-

byggnation av bostadshus på området mellan Jyrkkälä, Muhkuri och Vienola.

2. Upalingontie Upplingevägen 8/2009 OAS Kaavoitusarkkitehti Nella Karhulahti Upalingontien eteläpuolelle, osin kaupungin omistamalle maalle, tutkitaan pientaloalueen sijoittumista. Naantalintie kaavoitetaan maantieksi ja Pernontie kaduksi. På området söder om Upplingevägen utreds möjligheterna för småhusboende. Nådendalsvägen planeras som landsväg och Pernovägen som gata.

Kaavoituskatsaus 2012 • 7


• Vs. suunnittelupäällikkö Matti Salonen • Ympäristö- ja kaavoitusviraston suunnittelutoimisto • Asiakaspalvelu: puh. 2624 300

Liikenne- ja katusuunnittelu Vs. suunnittelupäällikkö Matti Salonen Kadunsuunnittelupäällikkö Kari Linnakoski Keskustan liikennesuunnittelussa ovat ajankohtaisia mm. pysäköinnin järjestely ja viihtyisien jalankulku- ja pyöräily-ympäristöjen kehittäminen. Nämä teemat ovat mukana LISUKE -projektissa, joka on kokonaisvaltainen suunnitelma keskustan liikennejärjestelyjen kehittämiseksi. Suunnitelma tulee muodostamaan Turun yleiskaava 2035:n liikennetarkastelun keskustaa koskevan osuuden. Hirvensalon osayleiskaavaan liittyen selvitetään sekä saaren sisäisen liikenneverkon kehittämistä että Hirvensalon ja mantereen välisiä liikenneyhteyksiä. Hirvensalon Sorttamäestä Pitkäsalmen ylitse Uittamolle johtavan uuden sillan korvaajana tai täydentäjänä tarkastellaan useita tunneliyhteysvaihtoehtoja. Koroisten ja Koroistenkaaren asemakaavojen laadintaan liittyen tarkastellaan suunniteltavien uusien pääkatujen liikenteellisiä ratkaisuja ja alueen olemassa olevan katuverkon liittymistä niihin. Hankkeiden vaikutuksia tarkastellaan sekä laajemman liikenneverkon kannalta että alueen sisäisten liikenteellisten ja ympäristöllisten vaikutusten kannalta. Pikaraitiotien toteuttamisesta tehtävän päätöksen pohjaksi aloitetaan pikaraitiotien yleissuunnitelman laatiminen. Katusuunnitelmia laaditaan useille uusille asemakaava-alueille. Näitä ovat Kakola, Linnanfältti, Alfa Barker Raunistulassa, Kärsämäen kartano, Telakkaranta, Suikkilan kartano, Maa-ainespuisto ja Rata Sammakko Saramäessä sekä Toijaisten rinne Hirvensalossa. Lisäksi katusuunnitelmia laaditaan useille muille kaduille, joiden liikenteellisiä tai teknisiä järjestelyjä ollaan parantamassa. Keskustassa kohteina ovat mm. Tuureporinkatu, Humalistonkatu ja Puutarhakatu. Niitä pyritään kehittämään pyöräily-yhteyksinä. Naantalin pikatien Vakka-Suomentien ja Pitkämäenkadun väliselle osuudelle suunnitellaan uusi lisäkaista keskustasta poispäin kulkevan liikenteen sujuvoittamiseksi. Runkobussilinjoihin liittyen suunnitellaan erilaisia bussiliikennettä edistäviä parannuksia. Myös useiden vanhojen sorapintaisten katujen peruskorjauksen suun-

nittelua jatketaan. Monissa tämäntyyppisissä kohteissa katujen peruskorjaukseen liittyy myös vesihuollon saneeraus. Katujen perusparannuksen suunnittelu tehdäänkin yhteistyössä vesiliikelaitoksen kanssa. Uusia liikennevaloja suunnitellaan satamaan Linnankadun ja Vallihaudankadun risteykseen, keskustaan Aurakadun ja Läntisen Rantakadun risteykseen sekä uudelle Telakkarannan asuntoalueelle johtavan Unioninkadun risteykseen Stålarminkadulle. Kymmeneen nykyiseen liikennevaloristeykseen suunnitellaan laite- ja ohjausjärjestelyuusintoja. Satamaan suunnitellaan lisäksi uusi kiertoliittymä Linnankadun ja Toisen Poikkikadun risteykseen. VR:n konepajan alueen katusuunnitelmat ovat valmiina asetettavaksi nähtäville heti, kun asemakaava on tullut lainvoimaiseksi. Köydenpunojankadun ja Köydenpunojankaaren uudet linjaukset vaativat Aninkaistensillan pohjoispuolisten risteysjärjestelyjen muuttamista. Tähän liittyen Pohjolan alueen paikallista katuverkkoa järjestellään uudelleen. Uudet asemakaavakohteet edellyttävät usein myös uusien katuyhteyksien toteuttamista tai muutoksia nykyisiin liikennejärjestelyihin. Kaavoituskatsaus on siten samalla tiedote katusuunnitelmien vireille tulosta ko. kaavakohteissa.

Maisema-, miljööja viheraluesuunnittelu Maisema-arkkitehti Ritva Nummiora Puistojen kunnostuksen rakennussuunnittelu on loppusuoralla mm. Urheilupuiston Unelmapuistossa. Siellä Välikentän alueen eteläpää saa uuden, eri ikäryhmien monipuoliseen liikuntaan rohkaisevan asun. Puolalanpuisto saa lähivuosina historiaansa kunnioittavan uudistuneen ilmeen. Myös Mannerheiminpuiston kunnostuksen suunnittelu on jatkunut. Portsan Annanpuistossa ja Ruukinaukiolla Nummella on vireillä peruskunnostuksen suunnittelu. Se koskee m. kahluuallasta. Hirvensalon Suvilinnan uudelle kaava-alueella on laadittu yleissuunnitelma viheralueiden käytöstä ja hoidosta Merituulenmäelle ja Suvituulenniitulle. Hankesuunnittelu ja sitä seuraava yleissuunnitelman uudistaminen on tekeillä Kuuvuoren kentän alueella. Impivaaran urhei-

200-vuotiasta Turun kaupungintaloa juhlitaan valaistuksen keinoin. Kuluvan vuosituhannen alussa joen puoli sai jo valaistuksen. Nyt valaistaan talon pihan puoli. Arvorakennus kauniine yksityiskohtineen halutaan nostaa entistä paremmin esille. Kuva: Veikko Wahlroos.

lualueella on vireillä koko alueen kehittämistarpeiden selvittämiseksi laaja asukkaiden ja palvelujen käyttäjien osallistamisprojekti. Keskustan alueella jatketaan katuympäristön viihtyisyyden ja toimivuuden tarkastelua erityisesti ydinkeskustassa Kauppiaskadun, Eerikinkadun ja kauppatorin alueilla. Katupuustolla on merkittävä rooli tässä; puustoa pyritään mahdollisuuksien mukaan lisäämään aina uudistuksia tehtäessä. Myös katuympäristön kalusteita, kuten liikenteenohjauslaitteita, tarkastellaan mm. historialliseen ympäristöön paremmin sopivien mallien löytämiseksi. Ympäristön selkiinnyttämiseen tähtäävä yleis- ja toteutussuunnittelu on vireillä alajuoksulla Aurajoen ylittävän Förin molemmilla rantautumispaikoilla. Yläjuoksulla, Kuralan ja Halisten välillä puolestaan etsitään entisen kampiförin korvaavaa ratkaisua, jotta Aurajoen ylitys tässä kansallismaiseman kannalta merkittävässä paikassa saadaan toimivaksi.

Kaupungintaloa juhlitaan 200-vuotiasta kaupungintaloa juhlitaan valaistuksen keinoin. Vuosituhannen alussa joen puoli sai jo valaistuksen. Sitä täydennetään nyt

rakennuksen julkisivujen korjauksen yhteydessä. Samalla valaistaan pimeäksi jäänyt pihan puoli. Kyseinen arvorakennus kauniine arkkitehtonisine yksityiskohtineen halutaan nostaa paremmin esille, koko Fortunakorttelin helmeksi. Myllysillan kiitelty valaistus saa jatkoa ”valaistuskalenterilla”. Silta tullaan valaisemaan vuotuisina juhlapäivinä päivän teemaan liittyvin värein. Samppalinnan rinteen talvista, viileää maisemavalaistusta tarkennetaan uusilla kevät- ja kesäohjelmilla. Leikkipaikkojen kunnostussuunnittelua tehdään Ruukinaukion, Annanpuiston ja Puolalanpuiston lisäksi Nummenpuistossa. Koirille suunnitellaan uimarantoja. Niitä on vireillä Uittamolla ja Saaronniemessä, jossa on vireillä myös uuden koirapuiston suunnittelu. Myös Polttolaitoksenkadun varrelle ja Hepokullan Tammispaltanpuistoon on valmisteilla uusi, n. kolmen hehtaarin koirapuisto.

Taitorakenne- ja liikuntapaikkasuunnittelu Suunnitteluinsinööri Heikki Virtanen Urheilualueista Impivaaran alueen yleissuunnitelman laatiminen käyn-

nistyy yhteistyössä Liikuntapalvelukeskuksen kanssa kevään/ kesän aikana. Samoihin aikoihin käynnistyy Kuuvuoren ja Pansion Kisapuiston kenttien kuivatuksen ja peruskunnostuksen suunnittelu. Förin ympäristön ja läheisten rantamuurien parantamisen suunnittelu käynnistyy kevään aikana. Kaupungissa olevien vanhojen kiviportaiden kunnostustyö jatkuu. Portaiden korjaussuunnitelmia laaditaan Martinmäessä (Kultasepänkujan-, Vilhon- ja Sirkanpuistikonportaat) ja Itäharjulla (Ruukinrinteenportaat). Kunnostuksen yhteydessä tarkastellaan myös portaiden valaistusta. Itäharjun Ruukinaukiolla kentän sekä lasten kahluualtaan kunnostussuunnittelu käynnistetään. Siltojen kunnon kehittymistä seurataan mm. vuosittaisilla yleistarkastuksilla. Tarkastustoiminnan päämääränä on mm. taata liikenneturvallisuus, estää siltojen tarpeeton rappeutuminen sekä ennakoida korjaus-/ kunnostustarpeet. Yleistarkastukset kohdentuvat tänä vuonna noin 20 sillalle. Sillan korjaussuunnittelua edeltävä erikoistarkastus tehdään Martinsillalle, Tuomiokirkkosillalle ja Pahaniemen kevyen liikenteen sillalle.

Pikaraitiotiestä laaditaan yleissuunnitelma Liikennesuunnitteluinsinööri Juha Jokela Turun pikaraitiotiestä aloitetaan yleissuunnitelman laatiminen syksyllä 2012. Yleissuunnitelmassa haetaan vastausta kysymykseen kannattaako raitiotie rakentaa. Suunnittelualueena toimii pikaraitiotien ensimmäinen vaihe, eli linjaukset Kauppatorilta Hirvensaloon, Linnakaupunkiin, Runosmäkeen sekä Varissuolle. Päätöksenteon avuksi mm. määritellään pikaraitiotien ensimmäisen vaiheen reitit ja niiden liittyminen muuhun joukkoliikennejärjestelmään, verrataan monipuolisesti pikaraitiotien vaikutuksia bussijär-

8 • Kaavoituskatsaus 2012

jestelmään, laaditaan suunnitelmat raitiotien sijoittamisesta katutilaan varmistaen suunnitelmien toteuttamiskelpoisuus sekä laaditaan kustannusarvio suunnitelmille. Yleissuunnitelman laatimisen arvioidaan kestävän reilun vuoden, jonka aikana kansalaisten toivotaan ottavan aktiivisesti kantaa suunnitelmiin. Pikaraitiotie on Turun kaupunkiseudun rakennemallissa 2035 yksi kaupunkiseudun kehittämisen tärkeimmistä teemoista. Tavoitteena on lisätä joukkoliikenteen käyttöä. Pikaraitiotie nähdään busseja houkuttelevammaksi vaihtoehdoksi mm. nopeuden, täsmällisyyden ja matkustusmukavuuden vuoksi. Lisäksi pikaraitiotie on kuormitetuimmil-

la linjoilla busseja kustannustehokkaampi. Sen nähdään usein myös parantavan kaupunkiympäristöä, koska liikenteen aiheuttamat haitat vähenevät. Pikaraitiotie kulkee katuverkossa ja sen läheisyydessä yhdistäen nopean liikennöinnin ja helppokäyttöisyyden. Tähän pyritään mm. suoralla linjauksella, omilla ajourilla, joukkoliikennekaistoilla ja -etuuksilla, loogisella sijoittumisella sekä katutason pysäkeillä. Ahtailla alueilla pikaraitiotie kulkee samalla kaistalla muun liikenteen kanssa. Sen saumaton kytkeytyminen muuhun joukkoliikennejärjestelmään ja liikenneverkkoon on keskeistä.

Norjan Bergenissä raitiovaunuliikenne uutta kukoistuskauttaan. Kuva: Juha Jokela.


Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.