Kaavoituskatsaus 12011

Kaupunkisuunnittelu 2011 Stadsplanering

KAAVOITUSKATSAUS • PLANLÄGGNINGSÖVERSIKT

Pääskyvuoren uusi aika!

Lue alueen kaavoituksesta sivulta 5

YMPÄRISTÖ- JA KAAVOITUSVIRASTO Puolalankatu 5 Postiosoite PL 355, 20101 Turku puh. 330 000, faksi 2624 208 www.turku.fi, ykv@turku.fi

MILJÖ- OCH PLANLÄGGNINGSBYRÅN Puolalagatan 5 Postadress PB 355, 20101 Åbo Tel. 330 000, fax 2624 208 www.åbo.fi, ykv@turku.fi

Ota liite talteen • Spara bilagan

Kuva: Anna Hintsanen

Kaavoituskin on työtä hyvinvoinnin eteen Vaikka kaavoitus näyttäytyy helposti kovin teknisenä ja rakentamispainotteisena toimintana, siihen liittyy paljon muitakin näkökulmia kuin pelkästään rakentamisen valmistelu.

Keskeisenä pyrkimyksenä on hyvinvoinnin edistäminen. Hyvinvointiin päästään suunnittelemalla ympäristöä niin lasten kuin vanhusten, niin autottomien kuin autoa käyttävien, niin yksittäisten ihmisten kuin yhteisöjen tai yritysten tarpeet huomioon ottaen. Tavoitteena on hyvä ympäristö kaikille.

Hyvään pyrkimisellä ei kuitenkaan tarkoiteta pelkästään ihmisten hyvinvointia, vaan yhtä lailla esimerkiksi luonnon, kulttuuriperinnön ja jopa ilmaston etua. Kaikkien näiden vastuullinen huomioiminen parantaa osaltaan tietysti myös ihmisten hyvinvointia.

Siitä mikä on hyvän ympäristön kannalta kulloinkin olennaisinta voi olla erilaisia näkemyksiä. Useimmiten nämä kuitenkin saadaan sisällytettyä sellaiseen suunnitelmaan, joka on myös kokonaisuuden kannalta tarkoituksenmukainen.

Joskus joudutaan kuitenkin tekemään valintoja erilaisten näkemysten välillä. Tästä käy esimerkiksi juuri nyt meneillään oleva Turunmaan sairaalan asemakaavoitus. Osa siihen perehtyneistä kaupunkilaisista on perustellusti sitä mieltä, että vanhojen rakennusten suojelu on hyvinvoinnin kannalta keskeisintä, koska ne säilyttävät miellyttäväksi koettua historiallista jatkuvuutta ja kaupunkikuvaa rikastuttavaa ajallista kerroksellisuutta. Toiset taas pitävät hyvinvoinnin kannalta aivan yhtä tärkeänä sairaalan optimaalista kehittämis- ja

laajennusmahdollisuutta. Se kun varmistaisi, että potilaita hoidetaan nykyvaatimukset täyttävissä olosuhteissa.

Turunmaan sairaalan kaavasta päättää aikanaan kaupunginvaltuusto.

Perustuslaki takaa jokaiselle meistä oikeuden osallistua ympäristöämme koskeviin ratkaisuihin. Osallistumista edistää tieto, ja tiedonsaantia puolestaan joka vuosi maaliskuussa ilmestyvä Turun kaupungin kaavoituskatsaus. Mielenkiintoisia lukuhetkiä tämänvuotisen katsauksen parissa! Ottakaa rohkeasti kantaa ympäristönne puolesta.

Timo Hintsanen Asemakaavapäällikkö

Planläggning – arbete med inriktning på välmående Planläggning uppfattas ofta som en mycket teknisk och byggnadsbetonad verksamhet, men den innefattar också många andra aspekter än enbart förberedelser inför olika byggprojekt.

En viktig strävan är att främja välmåendet. Välmående uppnås så, att både barns och åldringars, icke-bilburnas och bilburnas, enskilda individers, organisationers och företags behov beaktas i planeringen. Målet är en bra miljö för alla.

Strävan efter det goda innebär inte enbart inriktning på invånarnas välbefinnande, utan lika väl t.ex. hänsynstagande till naturen, kulturarvet och t.o.m. miljön. Ett ansvarsfullt sätt att beakta alla dessa aspekter innebär naturligtvis också att invånarna mår bra.

Det kan finnas många synpunkter på vad som i varje situation är viktigt med tanke på en bra miljö. I de flesta fall kan de olika aspekterna likväl utformas till en plan som är ändamålsenlig också med tanke på helheten.

Ibland kan läget likväl vara sådant att det måste göras ett val mellan olika åsiktsinriktningar. Ett exempel på detta är den just nu aktuella detaljplaneringen av Åbolands

sjukhus. En del av de invånare i staden som fördjupat sig i ärendet har på goda grunder påpekat att det är mycket viktigt för välmåendet att gamla byggnader skyddas, eftersom de bevarar den historiska kontinuiteten som upplevs som angenäm och representerar den tidsmässiga åldersstruktur som berikar stadsbilden. Andra anser däremot att det med tanke på välmåendet är minst lika viktigt att sjukhuset har optimala möjligheter att utveckla sin verksamhet och uppföra tillbyggnader. Det garanterar att patienterna får vård i lokaliteter som motsvarar dagens krav.

Det är stadsfullmäktige som i sinom tid kommer att fatta beslut om planen för Åbolands sjukhus.

Grundlagen garanterar var och en av oss rätt att delta i de beslut som gäller vår miljö. Information främjar deltagande, och Åbo stads planläggningsöversikt som publiceras varje år i mars ökar å sin sida tillgången till information. Årets översikt inbjuder till intressant läsning! Ta modigt ställning till förmån för närmiljön.

Timo Hintsanen Detaljplanechef

Kaavan kulku VALMISTELU

OSALLISTUMINEN

ympäristö- ja kaavoitusvirasto

maanomistaja, asukas, yhdistys, järjestö, viranomainen

PÄÄTÖKSENTEKO

ympäristö- ja kaavoituslautakunta, kaupunginvaltuusto

A L O I T U S VA I H E Kaavoitustarpeen arviointi.

Aloite kaavan laatimisesta tai muuttamisesta

Päätös kaavan laatimisesta.

Kaavasta laaditaan osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS). Kaavan vireilletulosta ilmoitetaan kaavoituskatsauksessa, kuulutuksella tai kirjeitse.

Mielipiteen esittäminen kirjallisesti tai suullisesti.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) käsittely ympäristö- ja kaavoituslautakunnassa.

Mielipiteen esittäminen kirjallisesti tai suullisesti.

Kaavaluonnoksen käsittely ympäristöja kaavoituslautakunnassa.

L U O N N O S VA I H E Tavoitteiden, perusselvitysten ja vaihtoehtojen pohjalta laaditaan kaavaluonnos.

E H D O T U S VA I H E Luonnosvaiheessa saatujen palautteiden perusteella laaditaan kaavaehdotus.

Kaavaehdotuksesta annetaan viranomaislausuntoja.

Kaavaehdotusta tarkennetaan saatujen lausuntojen perusteella.

Päätöksenteon seuraaminen tiedotusvälineistä.

Kaavaehdotuksen käsittely ympäristö- ja kaavoituslautakunnassa.

Kaavaehdotus kuulutetaan nähtäville 30 vrk:n ajaksi.

Kaavaehdotuksesta voi tehdä kirjallisen muistutuksen.

Muistutusten käsittely ympäristö- ja kaavoituslautakunnassa.

Kaavaehdotusta tarkennetaan saatujen palautteiden perusteella ja se viedään kaupunginvaltuuston hyväksymiskäsittelyyn.

K A AVA N V O I M A A N T U L O

Päätöksenteon seuraaminen tiedotusvälineistä.

Kaupunginvaltuuston päätöksestä voi tehdä kunnallisvalituksen 30 vrk:n kuluessa.

Valituksen käsittelee hallinto-oikeus.

Kaavan voimaantulosta kuulutetaan ja ilmoitetaan kirjeitse sitä pyytäneille.

Etusivun kuvat: Yläosassa kevät 2010 Pääskyvuorella (ympäristö- ja kaavoitusvirasto/SS), oikealla rakennettavuuskartta 3D (Turun kaupunki, Kiinteistöliikelaitos), jossa kaavoituksen kohteena oleva alue on merkitty sinisellä. Sivun vasemman puolen kuvaryhmässä linkkitorni (ympäristö- ja kaavoitusvirasto/CE), ilmakuva vuodelta 2006 (Suomen Ilmakuva Oy), vanhoja puolustusvoimien rakenteita (ympäristö- ja kaavoitusvirasto/SS), ilmakuva vuodelta 1948, erillisen viestikomppanian sotilaskoti vuonna 1971 (Puolustusvoimien kuvakeskus) sekä entinen ruokala-/poliklinikkarakennus, nykyinen kuvanveistäjien Jöötti ry:n taidevalimo (ympäristö- ja kaavoitusvirasto/SS).

2 • Kaavoituskatsaus 2011

Kaavaehdotuksen hyväksyy kaupunginvaltuusto.

K A AV O I T U S K AT S A U S 2 0 11

Julkaisija: Turun kaupungin ympäristö- ja kaavoitusvirasto Toimitus: tiedottaja Liisa Mainela, toimistoinsinööri Päivi Mykrä (Kaavan kulku -kaavio, kartat) Taitto: Mainostoimisto Dimmi Oy

Piirrokset: Laurent Druey

H Y VÄ KSY M I S VA I H E

Kaupunkiseudun rakennemallivaihtoehdot valmistuneet

Työpaikkoja 20 000 lisää, asukkaita 75 000

Turun kaupunkiseudulle tavoitellaan vuoteen 2035 mennessä 20 000 uutta työpaikkaa ja 75 000 uutta asukasta.

Rakennemallivaihtoehtoja on tehty neljä. Niistä kukin toteuttaa samoja väestö- ja työpaikkatavoitteita, mutta kärjistää sijoitteluvaihtoehtojen erilaisuutta. Malleja työstettiin kuntien luottamushenkilöiden, viranhaltijoiden ja muiden sidosryh-

mien yhteisessä työpajassa viime tammikuussa.

Ydinkaupunkiseutua painottavassa mallissa koko seudun väestö- ja työpaikkakasvu suunnataan joko nykyiselle ydinkaupunkiseudulle Raisiosta Kaarinaan tai sen rantavyöhykkeelle Naantalista Piikkiöön. Monikeskusmalli jakaa kasvun suhteellisen tasaisesti ydinkaupunkiseudulle ja sitä ympäröiviin, olemassa oleviin

kuntakeskuksiin. Malli sisältää kaksi erilaista mitoitustarkastelua. Käytävämalleista toinen painottaa lähijunaliikenteen ja asemanseutujen maankäytön kehittämistä. Toinen käytävämalli taas nojaa ydinkaupunkiseutuun ja sen ympärille, runkobussilinjojen varsille levittäytyville taajamasakaroille.

Rakennemallivaihtoehtoja esitellään yleisölle keskiviikkona 13.4. klo

Rakennemallivaihtoehdot olivat puntarissa tammikuussa pidetyssä seminaarissa, johon osallistui mm. iso joukko Turun seudun kuntien edustajia.

(Kuva: Liisa Mainela)

18.00 Puutarhakadun auditoriossa.

Niihin voi tutustua myös osoitteessa www.turku.fi/rakennemalli2035.

Seudullinen ohjausryhmä valitsee toukokuussa vaihtoehdon, jonka pohjalta valmistellaan rakennemalli vuoden loppuun mennessä. Sen jälkeen mallia käsitellään kaupunkiseudun kunnissa ja Varsinais-Suomen liitossa.

Rakennemalli 2035 on kuntien yhteinen maankäyttöstrategia. Sitä käytetään maakunta- ja yleiskaavoituksen pohjana. Rakennemallityö on jatkoa PARAS-hankkeelle eli kunta- ja palvelurakenneuudistukselle. Työn tarkoitus on edistää kestävää kehitystä ja seutukunnan vetovoimaisuutta. Periaatelinjauksia haetaan mm. asuin- ja työpaikka-alueiden kehittämiseen ja profilointiin, palvelujen järjestämiseen sekä liikenne- ja viherverkon luomiseen. Rakennemallityössä on mukana seudun 14 kuntaa ( Aura, Kaarina, Lieto, Länsi-Turunmaa, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Paimio, Raisio, Rusko, Sauvo, Tarvasjoki ja Turku) sekä Varsinais-Suomen liitto ja Varsinais-Suomen ELY-keskus.

Yleiskaavoitus • Kaavoitustoimenjohtaja Markku Toivonen • Ympäristö- ja kaavoitusviraston yleiskaavatoimisto • Asiakaspalvelu: puh. 2624 300

oleviin asema- ja osayleiskaavoihin.

Valittava rakennemallivaihtoehto linjaa yleiskaavan strategisia valintoja. Yleiskaavan valmistelussa määritetään kuinka suuri osa seudun työpaikka- ja väestökasvusta osoitetaan Turkuun. Oleellista on asuntoja työpaikkarakentamisen sijoittamisen ja ajoittamisen suunnittelu.

Yleiskaavaan liittyvät perusselvitykset, tavoitteet ja kehityskuvat valmistuvat tämän vuoden aikana.

Tällä hetkellä selvitetään palvelujen ja elinkeinoalueiden sijoittumista, asumisen painopisteitä, liikenne- ja virkistysverkkoa.

Yleiskaava 2025:n osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja muu aineisto osoitteessa: www.turku.fi/yleiskaava2025

2. Linnakaupungin osayleiskaava 11/2007 OAS Kaavoitusarkkitehdit Laurent Druey ja Outi Sarjakoski Liikennesuunnitteluinsinööri Jaana Mäkinen Ympäristö- ja kaavoituslautakunta ja kaupunginhallitus ovat hyväksyneet osayleiskaavaehdotuksen loppuvuonna 2010. Kaavaehdotus on ollut nähtävillä ja siitä on pyydetty lausunnot. Saatujen palautteiden perusteella tarkennettu kaavaehdotus etenee hyväksymiskäsittelyyn.

1. Yleiskaava 2025 1/2009 OAS Yleiskaavainsinööri Olavi Ahola Turun yleiskaava 2025:n valmistelu alkoi vuosi sitten. Tänä vuonna yleis-

kaavatyössä punnitaan Turun kaupunkiseudun rakennemallivaihtoehtojen (RM35) merkitystä Turun kehitykselle sekä rakennemallivaihtoehtojen suhdetta voimassa olevaan maakuntakaavaan, Turun asunto- ja maankäyttöohjelmaan sekä vireillä

3. Hirvensalon osayleiskaavan täydennys 13/2007 OAS Yleiskaavainsinööri Olavi Ahola Tavoitteena on laatia osayleiskaava, jossa tutkitaan alueen täydennys-

Näin otat yhteyttä kaavoittajiin ja suunnittelijoihin

ja tiivistämismahdollisuuksia, liikenneyhteyksiä, palvelu- ja elinkeinoalueiden sijaintia sekä virkistysverkkoa.

Osayleiskaavaluonnos on ollut nähtävillä ja lausunnoilla loppuvuonna 2010. Kaavaehdotusta valmistellaan ja se tulee nähtäville vuoden 2011 aikana.

4. Turun lento aseman ja sen lähiympäristön osayleiskaava 4/2007 OAS Kaavoitusarkkitehdit Jani Eteläkoski ja Paula Keskikastari Osayleiskaava laaditaan osittain konsulttityönä yhdessä Ruskon kunnan kanssa alueen asemakaavoituksen pohjaksi. Tavoitteena on laatia Turun lentoaseman ympäristöön osayleiskaava, jossa tutkitaan muutokset liikenneverkkoon, suojelu- ja virkistysalueet sekä uusien työpaikka- ja asuinalueiden sijoittuminen kiitoradan pohjois- ja itäpuolelle. Kaava valmistellaan yhtenä kokonaisuutena mutta hyväksytään erikseen kummankin kunnan osalta.

5. Maarian Ilmaristen osayleiskaava 14/2007 OAS Yleiskaavainsinööri Olavi Ahola Turun ja Liedon yhteisellä osayleiskaavalla tarkastellaan Maarian altaan itäpuolen maankäyttöä, mm. asumista ja virkistysalueita. Osayleiskaavaan liittyy ulkoilureittisuunnitelma. Kaavaehdotusta valmistellaan luonnoksesta saatujen mielipiteiden ja lausuntojen pohjalta.

Turun kaupungin ympäristö- ja kaavoitusviraston käyntiosoite on Puolalankatu 5.

Viraston postiosoite on PL 355, 20101 Turku ja sähköpostiosoite ykv@turku.fi. Henkilökuntaan kuuluvien sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@turku.fi.

Asemakaavatoimiston, yleiskaavatoimiston (Puolalankatu 5, 4. krs) ja suunnittelutoimiston (Puolalankatu 5, 3. krs) asiakkaiden yhteispalvelupiste sijaitsee Puolalankatu 5:n 1. kerroksessa, Turku-Pisteessä.

Palvelupisteen puh. 2624 300.

Avoinna: ma-to 8.15–15.45, pe 8.15–15.

Kaavoja voi tutkia myös internetissä Jo voimassa oleviin asemakaavoihin sekä vireillä oleviin kaavoitusprosesseihin voi tutustua Turun kaupungin internet-sivuilla olevassa ympäristöja kaavoitusviraston Kaavahaussa.

Sen osoite on www.turku.fi/kaavahaku. Kaavoja voi tarkastella myös osoitteessa http://opaskartta.turku.fi.

Anvisningar för kontakt med planläggarna och planerarna Åbo stads miljö- och planläggningsbyrå finns vid Puolalagatan 5. Ämbetsverkets postadress är PB 355, 20101 Åbo, och e-postadressen är ykv@turku.fi. E-postadressen till de anställda har formen förnamn. släktnamn@turku.fi.

Detaljplanekontoret, generalplanekontoret (Puolalagatan 5, 4. vån.) och planeringskontoret (Puolalagatan 5, 3. vån.) har gemensam kundservice på Puolalagatan 5, 1. vån. (Åboservicens Tjänster).

Telefonnumret till kundservicen är 2624 300. Öppet: må-to 8.15-15.45, fr 8.15-15.

Planerna kan också studeras på Internet Detaljplaner som redan trätt i kraft samt anhängiga planläggningsprocesser kan studeras på Åbo stads webbsidor. Adressen är www.turku. fi/plansokning. Planerna kan också granskas på adressen http://opaskartta.turku.fi.

Kaavoituskatsaus 2011 • 3

Asemakaavoitus, detaljplanläggning • Asemakaavapäällikkö, detaljplanechef Timo Hintsanen • Asemakaavatoimisto, detaljplanekontoret • Asiakaspalvelu, kundservice: puh./tel. 2624 300 netaan, ja ruotsalaisen päiväkodin tilalle suunnitellaan asuinkerrostaloja. Asemakaavanmuutos perustuu kaupunginhallituksen 20.12.2010 hyväksymään Linnakaupungin osayleiskaavaehdotukseen.

Via planändringen ska servicehuset Iso-Heikki utvidgas så, att det byggs bostadshöghus på den västra sidan.

Arbetscentralen vid Kanslersvägen utvidgas, och i stället för det svenska daghemmet planeras bostadshöghus. Detaljplaneändringen baserar sig på förslaget till delgeneralplan för Slottsstaden som godkändes av stadsstyrelsen 20.12.2010.

Keskusta – centrum

5. Hansakatu

1. Pitkämäen liikekeskus Långbacka köpcentrum 33/2006 OAS Kaavoitusarkkitehti Laurent Druey Liikenneinsinööri Matti Salonen Kaavanmuutoksella on tarkoitus mahdollistaa päivittäistavaran suuryksikön sijoittuminen Naantalin pikatien varteen kadun pohjoispuolelle, Alakyläntien ja Pitkämäenkadun väliselle alueelle.

Alueelle suunnitellaan uutta, Kähärin puistotie -nimistä katuyhteyttä välille Satakunnantie - Pitkämäenkatu. Sen tarkoituksena on palvella lisärakentamista alueella ja keventää Naantalin pikatien sekä lähiympäristön omakotialueiden liikennettä. Kaavanmuutoksella sijoitetaan myös asuinkerrostaloja sekä kaupallisia ja julkisia palveluja korttelialueille.

Ympäristö- ja kaavoituslautakunta on hyväksynyt kaavaluonnoksen 19.8.2008. Kaavaehdotus on tarkoitus esittää hyväksyttäväksi kuluvan vuoden aikana.

Planändringen syftar till att anvisa möjligheter att bygga en stor enhet för dagligvaruhandeln längs Nådendals snabbväg, på den norra sidan av gatan på området mellan Alakylävägen och Pitkämäkigatan. På området planeras en ny gatuförbindelse med namnet Kähäri parkväg mellan Satakuntavägen och Pitkämäkigatan. Syftet är att den ska betjäna tillbyggnaden på området och minska trafiken på Nådendals snabbväg och på de närliggande egnahemsområdena. I samband med planändringen undersöks också var bostadsvåningshusen och den kommersiella och offentliga servicen ska placeras. Miljö- och planläggningsnämnden har godkänt planutkastet 19.8.2008. Avsikten är att planförslaget ska framläggas för godkännande under innevarande år.

2. VR:n konepaja-alue VR:s maskinverkstad med omgivning 44/2004 OAS Kaavoitusarkkitehti Christina Hovi Liikenneinsinööri Matti Salonen Ratapihan ja Köydenpunojankadun väliselle, VR:n konepajatoiminnasta vapautuneelle alueelle tutkitaan alueella järjestetyn arkkitehtikilpailun tulosten pohjalta keskusta-asumista noin 1500 asukkaalle. Vanhat konepajarakennukset suojellaan ja niiden käyttötarkoitus on tarkoitus muuttaa mahdollistamaan mm.

4 • Kaavoituskatsaus 2011

erilaisten kokoontumistilojen sekä liike-, toimisto- ja työtilojen sijoittumisen alueelle. Ratapihalla olevat rautatietoiminnot säilyvät.

Alueen liikenneyhteyksiä kehitetään palvelemaan sekä nykyisiä että uusia käyttäjiä.

På området mellan bangården och Hampspinnaregatan, som tidigare användes av VR:s maskinverkstad, utreds möjligheter för centrumboende för ca 1500 invånare. Planeringen baserar sig på resultaten av en arkitekttävlan. De gamla maskinverkstadsbyggnaderna skyddas och en ändring av användningsändamålet planeras så, att byggnaderna bl.a. kan användas som olika slag av samlingslokaler samt affärs- och kontorslokaler samt arbetslokaler.

De järnvägsfunktioner som finns på området kvarstår. Trafikförbindelserna på området utvecklas så att de bättre tjänar både nuvarande och nya användare

3. Vaasanpuisto

Mellangatan 26/2010 OAS

Kaavoitusarkkitehti Anna-Leena Jokitalo Liikennesuunnitteluinsinööri Jaana Mäkinen

Kaavoitusarkkitehti Thomas Hagström Liikennesuunnitteluinsinööri Maija Norava

Asemakaavamuutoksen tavoitteena on täydentää kaupunkirakennetta tekemällä mahdolliseksi uusi asuinkerrostalorakentaminen Puutarhakadun varrella olevalla alueella. Katulinjauksen uudelleentarkastelun yhteydessä osa kadusta on tarkoitus ottaa koulupihakäyttöön. Kaavamuutosalueen kautta kulkee yleiskaavassa pääviheryhteys.

Syftet med detaljplaneändringen är att komplettera stadsstrukturen så, att det blir möjligt att bygga nya bostadsvåningshus på området längs Trädgårdsgatan. I samband med den nya granskningen av gatulinjen är det meningen att en del av gatan ska tas i bruk som skolgård. Det i generalplanen anvisade sammanhängande gröna stråket genomkorsar det område som omfattas av planändringen

Asemakaavanmuutos koskee kortteli 34:n tontteja 5 ja 6. Tontilla 5 sijaitsee Turun pääpaloasema ja Varsinais-Suomen hälytyskeskus, tontilla 6 mm. drive-in pikaruokaravintola sekä kaksi 1800-luvulla rakennettua puutaloa. Asemakaavanmuutoksen tavoitteena on tiivistää ja eheyttää kaupunkirakennetta ja samalla saattaa erittäin keskeisellä paikalla olevan korttelinosan asemakaava ajantasalle. Suunnitteluprosessin aikana tutkitaan tonttien 5 ja 6 lisä- tai täydennysrakentamismahdollisuudet. Samalla selvitetään tontilla 6 sijaitsevien puutalojen suojelutarve.

Denna detaljplaneändring gäller kvarter 34, tomterna 5 och 6. På tomt nr 5 ligger Åbo huvudbrandstation och Egentliga Finlands nödcentral, på tomt nr 6 bl. a. drive-in snabbmatsrestaurang och två trähus uppförda på 1800-talet. Målet med denna ändring i detaljplanen är att förtäta och enhetliga stadsbilden och samtidigt uppdatera detaljplanen för denna verkligt centralt belägna kvartersdel. Under planeringsprocessen utreds möjligheterna för tilläggs- och kompletterande byggnation på tomterna 5 och 6. Samtidigt klarläggs också behovet av att skydda de trähus som finns på tomt nr 6.

6. Linnanfältti, moderni puu kaupunkihanke Slottsfältet, ett modernt trästadsprojekt 5/2006 OAS

Kaavoitusarkkitehti Laurent Druey Liikennesuunnitteluinsinööri Jaana Mäkinen

Kaavoitusarkkitehti Katja Tyni-Kylliö Liikennesuunnitteluinsinööri Maija Norava

Kaavanmuutos tehdään lakkautetun Keskuspuhdistamon alueelle, jonka pinta-ala on noin 100.000 m². Suunnittelualuetta rajaavat Pansiontie, Vaasantie, Ruissalontie ja Kirstinpolku. Alueelle suunnitellaan liike-, toimisto- ja asuinkerrostaloja sekä 35-kerroksinen toimisto- ja asuntotorni.

Suunniteltu kokonaiskerrosala on 150.000 – 200.000 k-m², ja asuntojen lukumäärä noin 1500.

Planändringen gäller området för det tidigare Centralreningsverket. Området har en areal på cirka 100.000 m². Det område som ska planeras avgränsas av Pansiovägen, Vasavägen, Runsalavägen och Kirstistigen.

På området planeras flervåningshus för affärer, kontor och bostäder samt ett kontors- och bostadstorn med 35 våningar. Den planerade totala våningsytan kommer att omfatta 150.000 – 200.000 m²-vy och antalet bostäder blir cirka 1500.

Asemakaavanmuutos laaditaan teollisesta ja varikkokäytöstä vapautuneen alueen kehittämiseksi asuin- ja työpaikka-alueeksi palveluineen. Tavoitteena on perinteiseen puukaupunkimiljööseen sopeutuva täydennysrakentaminen puurakentamista kehittämällä.

En ändring av detaljplanen utarbetas för att det tidigare industri- och depåområdet ska kunna utvecklas och omändras till ett område för bostäder, arbetsplatser och olika serviceformer. Syftet är att utveckla träbyggandet så, att kompletteringsbyggandet anpassas till den traditionella trästadsmiljön.

Kanslersvägen 21/2010 OAS Kaavoitusarkkitehti Laurent Druey Liikennesuunnitteluinsinööri Jaana Mäkinen Kaavanmuutoksella laajennetaan Iso-Heikin palvelutaloa lisäämällä sen länsipuolelle asuinkerrostaloja. Kanslerintien työkeskus laajen-

8. Välikatu

Hansagatan 4/2010 OAS

Vasaparken 12/2010 OAS

4. Kanslerintie

kiistanalaisen pihasiiven voi purkaa, toisessa se suojellaan.

Syftet med planen är att möjliggöra en utvidgning av verksamheterna i polis- och tingshuset inom samma kvarter. Byggnaderna längs Slottsgatan är skyddade och de ska bevaras. Miljö- och planläggningsnämnden remitterade 24.2.2009 planutkastet för ny beredning. Planutkastet gav möjlighet att riva den s.k. vandrarhemsflygeln. Härnäst är det meningen att lägga fram två planutkast för behandling i nämnden. Enligt det ena utkastet får den omtvistade gårdsflygeln rivas, enligt det andra ska den skyddas.

7. Mars-kortteli Kvarteret Mars 21/2005 OAS Kaavoitusarkkitehti Paula Keskikastari Liikennesuunnitteluinsinööri Maija Norava Kaavan tarkoituksena on mahdollistaa poliisi- ja oikeustalon toimintojen laajentuminen korttelissa siten, että Linnankadun varren rakennukset säilyvät suojeltuina.

Ympäristö- ja kaavoituslautakunta palautti 24.2.2009 uuteen valmisteluun kaavaluonnoksen, joka mahdollisti ns. retkeilymajasiiven purkamisen. Seuraavaksi on tarkoitus viedä lautakuntakäsittelyyn kaksi kaavaluonnosta. Toisessa

9. Fortuna-kortteli Kvarteret Fortuna 20/2009 OAS Asemakaavapäällikkö Timo Hintsanen Liikennesuunnitteluinsinööri Maija Norava Kaupungintalon korttelin eli Fortunan kehittämisellä haetaan aivan uudenlaisia luovan työn ja kaupan yhdistämisen mahdollisuuksia.

Korttelia viritellään käsi- ja taideteollisuuden, designin, muodin ja muiden luovien toimialojen keskukseksi. Kaavaluonnosvaiheessa ratkaistaan rakennusten suojelun ja täydennysrakentamisen pääperiaatteet.

Syftet med utvecklandet av stadshuskvarteret, dvs. Fortunakvarteret, är att ta fram helt nya möjligheter att kombinera skapande arbete och affärsverksamhet. Kvarteret ska vidareutvecklas till ett centrum för hantverks- och konstindustri, design, mode och andra skapande verksamhetsformer. I det skedet då planutkastet utarbetas fastställs de huvudsakliga principerna för byggnadsskyddet och kompletteringsbyggandet.

10. Torinkulma Torghörnet 11/2009 OAS

Kaavoitusarkkitehti Paula Keskikastari Liikennesuunnitteluinsinööri Maija Norava Asemakaavatoimisto laati kolme luonnosvaihtoehtoa asemakaavan muuttamiseksi Eerikinkadun ja Kauppiaskadun kulmassa sijaitseville tonteille Kauppatorin itäreunalla. Tavoitteena on muuttaa kaavaa siten, että torin reunan tonttia voidaan täydennysrakentaa suojeluarvoja kunnioittaen sekä kunnostaa ja kehittää keskeistä aluetta.

14.12.2010 ympäristö- ja kaavoituslautakunta päätti että ensin selvitetään mahdollisuus järjestää kaava-alueesta arkkitehtikilpailu yhdessä Österbladin tontin kanssa.

Detaljplanekontoret har utarbetat tre alternativa utkast till hur detaljplanen ska ändras på tomterna i hörnet av Eriksgatan och Köpmansgatan på den östra sidan av Salutorget. Syftet är att ändra planen så att skyddsvärdena beaktas vid kompletteringsbyggandet på tomten invid torgsidan och så att detta centrumområde sätts i skick och utvecklas.

Miljö- och planläggningsnämnden beslöt 14.12.2010 först utreda möjligheterna att ordna en arkitekttävling som också omfattar Österbladska tomten.

11. Kirjastosilta Biblioteksbron 30/2007 OAS Kaavoitusarkkitehti Iina Paasikivi Liikennesuunnitteluinsinööri Maija Norava Aurajoen uusi kevyen liikenteen silta sijoitetaan kaupunginhallituksen keväällä 2009 tekemän, kaavaluonnosta koskevan päätöksen mukaisesti Kauppiaskadun päähän. Sillasta on käyty suunnittelukilpailu, jonka voitti suunnitelma nimimerkillä Cresendo. Asemakaavan muutosehdotus laaditaan keväällä ja ehdotus tulee nähtäville kevään kuluessa. Sillan nimestä on pidetty yleisökilpailu.

Nimikilpailussa voittajaksi valittiin Kirjastosilta - Biblioteksbron. Nimestä päätetään lopullisesti asemakaavan muutoksessa.

Den nya bron för lätt trafik över Aura å ska byggas i änden av Köpmansgatan i enlighet med det beslut om planutkastet som stadsstyrelsen fattade våren 2009. En planeringstävling ordnades om bron och den vanns av den plan som inlämnats under signaturen Cresendo. Förslaget till ändring av detaljplanen ska utarbetas i vår och förslaget kommer att framläggas under vårens lopp. En namntävling om bron ordnades för allmänheten. Det namnförslag som vann var Kirjastosilta Biblioteksbron. Det slutliga beslutet om namnet fattas i samband med ändringen av detaljplanen.

12. Sepänkatu 5 Smedsgatan 5 29/2010 OAS Kaavoitusarkkitehti Iina Paasikivi Liikennesuunnitteluinsinööri Maija Norava Kaupunki omistaa yleisten rakennusten tontin osoitteessa Sepänkatu 5. Kiinteistöliikelaitos on tarjonnut tonttia myytäväksi kilpailulla niin, että ostaja esittää, miten tonttia käytetään täydennysrakentamiseen. Kaupunki määrittelee kaavaluonnoksella ensin reunaehdot. Sirkkalankadun varrella on kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia, joiden rakennussuojelun laajuudesta päätetään asemakaavan muutoksessa.

Täydennysrakentamisen määrä ja laatu sovitetaan ympäristöön.

Staden äger tomten för allmänna byggnader vid Smedsgatan 5.

Fastighetsaffärsverket har via konkurrensutsättning bjudit ut tomten så, att köparen ska föreslå på vilket sätt byggnaderna på tomten ska kompletteras. Staden fastställer sedan specialvillkoren i ett planutkast.

Längs Sirkkalagatan finns byggnader som har kulturhistoriskt värde, och för dessa fattas beslut om byggnadsskyddets omfattning i samband med ändringen av detaljplanen. Omfattningen av och kvaliteten på det kompletterande byggandet anpassas till omgivningen.

13. Turunmaan sairaala Åbolands sjukhus 14/2009 OAS Kaavoitusarkkitehti Iina Paasikivi Liikennesuunnitteluinsinööri Maija Norava Turunmaan sairaala on kulttuurihistoriallisesti merkittävä kohde. Sairaalan tulevan kehityksen turvaamiseksi tutkitaan sen laajentamista ja täydentämistä palveluasumisella naapuritontille, os. Kaskenkatu 15. Asemakaavanmuutoksella ratkaistavia asi-

oita ovat rakennussuojelun laajuus, uudisrakentamisen määrä, tonttijako sekä liikenteen ja autopaikkojen järjestäminen. Kaava on luonnosvaiheessa. Alueelta on laadittu rakennushistoriallinen selvitys. Asemakaavanmuutos on luonnosvaiheessa. Åbolands sjukhus är ett kulturhistoriskt viktigt objekt. För att trygga sjukhusets framtida utveckling undersöks en utvidgning av sjukhuset på den egna tomten och en komplettering med serviceboende på granntomten, adressen Kaskisgatan 15. De frågor som ska avgöras via en ändring av detaljplanen är byggnadsskyddets utsträckning, nybyggnationens omfattning, tomtindelningen och bilplatserna. Planen är i utkastskedet. En byggnadshistorisk utredning ska göras på området.

14. Steiner-koulu Steinerskolan 22/2010 OAS Kaavoitusarkkitehti Jani Eteläkoski Liikennesuunnitteluinsinööri Maija Norava Asemakaavanmuutoksella tutkitaan rakennuksen suojelua tar-

vittavilta osin. Lisäksi tutkitaan mahdollisuutta toiminnan monipuolistamiseen muuttamalla tontin pääkäyttötarkoitusmerkintää.

Monipuolistaminen voisi tarkoittaa esim. palvelutilojen ja asuntojen sallimista tontille. Monipuolistamista tukevana toimenpiteenä on tarkoitus tutkia lisärakentamisen mahdollisuutta tontilla.

I detaljplanändringen undersöks i hur stor byggnaden ska skyddas.

Dessutom undersöks möjligheterna till mångsidigare verksamhet så, att beteckningen för tomtens huvudsakliga användningsändamål ändras. Mångsidigare verksamhet kan t.ex. innebära att servicelokaler och bostäder tillåts på tomten. Meningen är att undersöka möjligheterna till tillbyggnad på tomten, vilket stöder en mångsidigare verksamhet.

15. L-tehdas ja Kaasukello L-fabriken och Gasklockan 19/2009 OAS Kaavoitusarkkitehti Iina Paasikivi Liikennesuunnitteluinsinööri Maija Norava Entisellä telakka-alueella on kaksiosainen, L:n muotoinen, säily-

tettävä konepajahalli. Sen käyttöä osittain asumiseen, osittain toimitiloina on tutkittu viitesuunnitelmin. Jatkossa ratkaistavia asioita ovat vanhojen tehdasrakennusten tuleva käyttö ja käyttötarkoitukseen soveltuvat liikenteen ja pysäköinnin järjestelyt. Ns. Valkoisen talon asemakaava kaipaa sekin uudistamista. Lisäksi Turku Energian lämpöakkuna nyt toimivaan kaasukelloon sisältyy kehittämismahdollisuuksia, jotka edellyttävät kiinteistöjärjestelyjä ja katuyhteyttä.

På det tidigare varvsområdet finns en tvådelad L-formad verkstadshall som ska bevaras. Dess användning dels för bostadsändamål, dels som verksamhetslokaler har studerats med hjälp referensplaner. De frågor som härefter måste lösas är hur de gamla fabriksbyggnaderna ska användas och hurudana trafikoch parkeringsarrangemang som är lämpliga med tanke på användningsändamålet. Detaljplanen för det s.k. Vita huset kräver likaså förnyelse. Dessutom finns det möjligheter att utveckla gasklockan som Åbo Energi nu använder som värmeackumulator, och detta förutsätter fastighetsarrangemang och gatuförbindelser.

Itäiset kaupunginosat – de östra stadsdelarna 3. Koroistenkaari Koroisbågen Kaavoitusarkkitehti Christiane Eskolin Liikennesuunnitteluinsinööri Eero Paavola

itäiset

Kyrkovägen 11/2010 OAS

Detaljplaneändringen på området anhängiggjordes första gången 2000 och detaljplanen hade beteckningen 36/2000 (PDB 9.5.2001).

Kaavoitusarkkitehti Christiane Eskolin Liikennesuunnitteluinsinööri Eero Paavola

Offerbacken 9/2010 OAS

1. Kirkkotie

Asemakaavanmuutoksen tavoitteena on tutkia nykyisen teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueen muuttamista asumiseen ja toimistokäyttöön. Pohjoisosa korttelialueesta on rakentamaton. Korttelin eteläosassa on 1900-luvun alkupuolen teollisuusrakennuksia, mm. entinen Merilän polkupyörätehdas. Muutosalueen itäosan Y-kortteli pysyy ennallaan.

Alueen asemakaavanmuutos tuli ensimmäisen kerran vireille vuonna 2000 asemakaavatunnuksella 36/2000 (OAS 9.5.2001).

Syftet med detaljplaneändringen är att undersöka om det nuvarande kvartersområdet för industri- och lagerbyggnader kan omändras till ett område för bostäder och kontor.

Den norra delen av kvartersområdet är obebyggd. I den södra delen av kvarteret finns industribyggnader från början av 1900-talet, bl.a. Meriläs tidigare cykelfabrik. Y-kvarteret i den östra delen av det område omfattas av planändringen förblir oförändrat.

2. Uhrimäki

Kaavasuunnittelija Marjatta Tamminen, kaavoitusarkkitehti Christina Hovi Liikennesuunnitteluinsinööri Eero Paavola Asemakaavanmuutoksen tavoitteena on tutkia Turun seudun joukkoliikenne 2020 -selvitykseen perustuvan Ylioppilaskylä-Halinen -runkobussilinjan linjausvaihtoehtoja ja toteuttamisedellytyksiä sekä selvittää uusien asuinrakennusten sijoittamismahdollisuuksia ja -vaihtoehtoja Kuraattorinpolun eteläpuolelle ja Halistentien länsipuolelle.

I samband med detaljplaneändringen, som syftar till att utreda linjeringsalternativen och möjligheterna att genomföra stomlinjen för busstrafiken mellan Studentbyn och Hallis i enlighet med utredningen om kollektivtrafiken i Åboregionen 2020, utreds också placeringsmöjligheterna och -alternativen för nybyggnation av bostadshus på områdena söder om Kuratorsstigen och väster om Hallisvägen.

Asemakaavan tavoitteena on tutkia Koroistenkaaren ja Ohitustien väliin jäävän asemakaavoittamattoman alueen muuttamista liikeja toimistorakennusten alueeksi. Pääosin kaupungin omistama alue on rakentamatonta pelto- ja metsäaluetta. Tarkoituksena on myös selkiyttää alueen ulkoilu- ja virkistysreitistö. Kaavalla tutkitaan samalla Kaarinan kaupungin puolelle sijoittuvan tuotanto- ja liikerakennusalueen liittämisen katuverkostoon Turun kautta.

Syftet med detaljplanen är att undersöka om det område som saknar detaljplan mellan Koroisbågen och Omfartsvägen kan ändras så, att det blir ett område för affärs- och kontorsbyggnader. Området är i huvudsak i stadens ägo och det är ett obebyggt åker- och skogsområde. Avsikten är också att skapa ett klarare nätverk av frilufts- och rekreationsleder på området. I planen undersöks samtidigt om det område för produktions- och affärsbyggnader som finns på S:t Karins stads sida kan anslutas till gatunätet via Åbo.

4. Säkömäki Säköbacken 24/2009 OAS Kaavoitusarkkitehti Thomas Hagström Liikennesuunnitteluinsinööri Eero Paavola Hämeen valtatien eteläpuolelle lähellä Turun ja Kaarinan kuntarajaa suunnitellaan uutta asuinkorttelia. Asemakaavan tavoitteena on korkeatasoisen ja yhtenäisen pientaloalueen rakentuminen tälle näkyvälle paikalle. Suunnittelussa tullaan kiinnittämään erityistä huomiota Hämeen valtatien synnyttämään meluun sekä vapaiden näkymien ja arvokkaan ympäristön harmonisen ilmeen säilyttämiseen.

På södra sidan av Tavast riksväg i närheten av kommungränsen mellan Åbo och S:t Karins planeras ett nytt bostadskvarter. Målet med detaljplanen är att ett högklassigt och

enhetligt bostadskvarter ska byggas på denna synliga plats. I planeringen kommer särskild vikt att fästas vid bullret från Tavast riksväg samt bevarandet av de öppna vyerna och det harmoniska uttrycket i den värdefulla miljön.

5. Pääskyvuoren rinne Svalbergabrinken 30/2009 OAS Kaavoitusarkkitehti Christiane Eskolin Liikennesuunnitteluinsinööri Eero Paavola Asemakaavan tavoitteena on toteuttaa entiselle kasarmialueelle uusi asuinalue, jonka yhteydessä tutkitaan alueen liittyminen olemassa olevaan katu- ja kevyen liikenteen verkostoon.

Kaupungin omistama alue on pääosin rakentamatonta ja maastoltaan hyvin vaihtelevaa. Tälle alueelle tutkitaan moni-ilmeisen ja tiiviin kerrostaloalueen sekä pientaloalueen sijoittamista omaleimaisen kaupunkikuvan luomiseksi. Kaavanmuutoksessa tarkastellaan myös Jaaninojanlaakson merkityksen vahvistamista ulkoilu- ja virkistysalueena.

Syftet med detaljplanen är att utforma ett nytt bostadsområde på det tidigare kasernområdet. I detta sammanhang undersöks också hur området ska anslutas till gatunätet och cykel- och gångvägarna på området.

Staden äger området och det är i huvudsak obebyggt och terrängen är mycket varierande. På området undersöks också möjligheterna att utforma ett mångfasetterat och tätbebyggt låghusområde samt ett småhusområde så, att det uppstår en unik stadsbild. I planändringen granskas också om Jahndalen kan få ökad betydelse som frilufts- och rekreationsområde.

Pääskyvuorenrinteen asemakaavanmuutoksen alustavia luonnoksia esitellään yleisötilaisuudessa huhti-toukokuussa 2011. Tarkempi ajankohta ja paikka ilmoitetaan myöhemmin.

Preliminära skisser på Svalbergabrinkens detaljplaneändring presenteras för allmänheten under aprilmaj månad 2011. Exakt tid och plats meddelas vid ett senare tillfälle.

Hirvensalo, Satava-Kakskerta

1. Haarlanlahti Harlaxviken 23/2010 OAS Kaavoitusarkkitehti Päivi Siponen Liikennesuunnitteluinsinööri Harry Jaakkola Tammistontien eteläpuolelle suunnitellaan osayleiskaavan mukaista pientaloaluetta sekä virkistys- ja uimaranta-aluetta.

På den södra sidan av Tammistovägen planeras ett småhusområde samt ett rekreations- och badstrandsområde i enlighet med delgeneralplanen.

2. Illoistenjärvi pohjoinen Illoistenjärvi norra 21/2009 OAS Kaavoitusarkkitehti Katja Tyni-Kylliö Liikennesuunnitteluinsinööri Harry Jaakkola Asemakaavan tavoitteena on toteuttaa Hirvensalon osayleiskaavan aluevarauksia pientalojen täydennysrakentamista varten.

Syftet med detaljplanen är att genomföra de områdesreserveringar för komplettering av småhusbyggandet som ingår i delgeneralplanen för Hirvensalo.

3. Särkilahti Särkilax Kaavoitusarkkitehti Päivi Siponen Liikennesuunnitteluinsinööri Harry Jaakkola Kukolantien kaavoittamista jatketaan Toijaistentien kiertoliittymästä Särkilahteen. Pientaloalueiden ja virkistysalueiden sijoittumista alueelle tutkitaan.

Arbetet med att planlägga Kukolavägen fortsätter på avsnittet mellan rondellen vid Toijaisvägen och Särkilax. Utreds var småhusboende och rekreationsområden kan placeras på området.

4. Päivärinne 32/2007 OAS Kaavoitusarkkitehti Päivi Siponen Liikennesuunnitteluinsinööri Harry Jaakkola Hirvensalon Särkilahteen, Särkilahdentien ympäristöön sekä Särkilahdentien ja Pikikurjentien väliselle alueelle suunnitellaan osayleiskaavan mukaisia pientaloalueita.

På Hirvensalo planeras i Särkilax, på området vid Särkilaxvägen samt på området mellan Särkilaxvägen och Becktranevägen småhusområden I enlighet med delgeneralplanen.

Kaavoituskatsaus 2011 • 5

Hirvensalo, Satava-Kakskerta 5. Kelluvat talot Flytande hus 10/2009 OAS Kaavoitusarkkitehti Päivi Siponen Lauttarantaan entisen sillan kupeeseen suunnitellaan mukaan n. 20 kelluvaa pari- ja erillistaloa vuonna 2010 hyväksytyn luonnoksen mukaan.

Invid den tidigare bron planeras i Färjstranden planeras cirka 20 flytande parhus och fristående småhus i enlghet med det godkände utkastet.

6. Hirvensalon koulu Skolan i Hirvensalo 17/2007 OAS Kaavoitusarkkitehdit Päivi Siponen ja Katja Tyni-Kylliö Liikennesuunnitteluinsinööri Harry Jaakkola Hirvensalon aluekeskuksena vuonna 2007 alkanut asemakaavaprosessi keskittyy jatkossa 0-9 luokkien n. 790 oppilaan yhtenäiskoulun, päiväkodin, nuorisotoimen tilojen, neuvola- ja kouluterveydenhoitotilojen sekä kirjaston kaavoittamiseen Vanhan Kakserrantien ja entisen Syvälahden na-

vetan väliselle pellolle, Hiihtokeskuksen viereen. Tavoitteenamme on, että koulu aloittaa toimintansa syksyllä 2014.

Detaljplaneprocessen för områdescentrumet på Hirvensalo inleddes 2007 och koncentreras framdeles på planläggning av en enhetsskola för klasserna 0-9 med cirka 790 elever, ett daghem, lokaliteter för ungdomsväsendet, lokaliteter för rådgivningen och skolhälsovården samt ett bibliotek på åkern mellan Gamla Kakskertavägen och den tidigare ladugården i Syvälahti, invid Skidcentret. Avsikten är att skolan ska inleda sin verksamhet hösten 2014.

7. Harjattula 35/2010 OAS Kaavoitusarkkitehti Oscu Uurasmaa Liikennesuunnitteluinsinööri Harry Jaakkola Harjattulan golf-kentän ja Paasikiviopiston ympäristöön on tarkoitus järjestää loma-asuntomessut vuonna 2014. Loma-asuntomessualuetta kaavoitettaessa tutkitaan samalla muitakin lisärakentamisen mahdollisuuksia alueella sekä katuverkoston kehittämistä.

Kaavoitettavalla alueella on peltoaukioita, metsäisiä kalliorinteitä, rantaa ja suojeltavia luonto- ja rakennuskohteita sekä loma-asutusta ja omakotitaloja.

Asemakaavoitusta ohjaa maakuntakaava, sillä Satava-Kakskerran osayleiskaava kumottiin vuoden 2010 lopulla Turun hallinto-oikeudessa. Turun kaupunki on valittanut päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. År 2014 ska det ordnas en fritidsbostadsmässa på området kring golfbanan i Harjattula och Paasikiviinstitutet. Vid planläggningen av området för fritidsbostadsmässan undersöks samtidigt också andra möjligheter till tillbyggnad på området samt utvecklande av gatunätet.

Det område som ska planläggas består av öppna åkerområden, bergssluttningar med skog, stränder och natur- och byggnadsobjekt som ska skyddas samt fritidsbostäder och egnahemshus.

Detaljplaneringen styrs av landskapsplanen, eftersom Åbo förvaltningsdomstol i slutet av 2010 upphävde delgeneralplanen för SatavaKakskerta. Åbo stad har besvärat sig över beslutet hos högsta förvaltningsdomstolen.

Hirvensalon kirjaston perinteinen kaavanäyttely on tänä vuonna 1.– 24. huhtikuuta. Aluearkkitehdit ovat paikalla esittelemässä ajankohtaisia kaavoja torstaina 13.4. klo 17–19.00.

Den traditionella planutställningen i Hirvensalo bibliotek ordnas i år den 1–24 april. Områdesarkitekterna är på plats torsdag 13.4 kl. 17–19.00 och presenterar aktuella planer.

Pohjoiset kaupunginosat – de norra stadsdelarna 2. Jäkärlän Kaila Kaila, Jäkärlä 3/2010 OAS Kaavoitusarkkitehti Jani Eteläkoski Liikennesuunnitteluinsinööri Eero Paavola Yleiskaavan mukaista laajaa pientaloaluetta suunnitellaan.

Ett vidsträckt småhusområde i enlighet med generalplanen planeras.

3. Maa-ainespuisto Park för marksubstanser 34/2007 OAS Kaavoitusarkkitehti Jani Eteläkoski Liikennesuunnitteluinsinööri Eero Paavola

1. Koskennurmi 42/2006 OAS Kaavoitusarkkitehti Outi Sarjakoski Liikennesuunnitteluteknikko Harry Jaakkola Paattistenjoen varteen pääosin kaupungin omistamalle maalle suunnitellaan yleiskaavan mukaista laajaa pientaloaluetta.

Längs Patis å, i huvudsak på mark som staden äger, planeras ett vidsträckt småhusområde i enlighet med generalplanen.

Kaavakohteiden merkkien selitykset: Säkömäki: Kaavan työnimi 24/2009: Kaavan numerotunnus OAS: Kaavasta on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Laajaa ylijäämämassojen sijoituspaikkaa sekä muiden maa-ainesten käsittelyä ja varastointia mahdollistavaa aluetta suunnitellaan Saramäkeen. Samassa yhteydessä on tarkoitus ajanmukaistaa alueella jo olevia asemakaavoitettuja sekä suunnitella kaava-alueen kaavoittamattomille alueille uusia työpaikkakortteleita. Toijalan radan hyödyntämistä osana siihen rajoittuvien työpaikkakortteleiden toimintaa tutkitaan.

I Starrbacka planeras ett vidsträckt område för deponi av överskottsjord samt för behandling och uppbevaring av andra marksubstanser.

I samband med detta är det meningen att revidera de detaljplanerade kvarteren på området samt planera nya arbetsplatskvarter på de områden inom planområdet som saknar plan. Utnyttjandet av Toijalabanan undersöks inom ramen för verksamheten i de angränsande arbetsplatskvarteren.

4. Mustasuo

Teckenförklaringar:

Svartkärret 34/2009, OAS

Säköbacken: Planens arbetsnamn 24/2009: Planens nummerbeteckning OAS: För planen har uppgjorts ett program för deltagande och bedömning

Kaavasuunnittelija Marjatta Tamminen Liikennesuunnitteluinsinööri Eero Paavola

6 • Kaavoituskatsaus 2011

Kaavan ensisijainen tavoite on saada syntymään Toijalan radan

ja Tampereen valtatien väliin yhtenäinen teollisuus- ja työpaikkakorttelisto. Tähän päästään siirtämällä nykyisessä kaavassa Mustasuontielle varattu katualue pois radan varresta valtatien varteen.

Näin em. kortteliston olisi mahdollista hyödyntää toiminnoissaan sekä rataa että valtatietä.

Osana kaavakokonaisuutta tulee tutkittavaksi, mikä käyttötarkoitus on mahdollista ja tarkoituksenmukaista osoittaa Kapanalhonkadun varren asuinkiinteistöille.

Det främsta syftet med planen är att skapa enhetliga industri- och arbetsplatskvarter mellan Toijalabanan och Tammerfors riksväg. Syftet uppnås så, att det gatuområde som i den nuvarande planen reserverats för Svartkärrsvägen flyttas från området invid banan till området längs riksvägen. På detta sätt kan de olika verksamheterna i kvarten dra nytta av både banan och riksvägen. Inom ramen för hela planen ska undersökas vilket användningssyfte som kan och som det är ändamålsenligt att anvisa för bostadsfastigheterna längs Kappdalsgatan.

5. Metsämäen ravirata Travbanan i Skogsbacka 27/2010 OAS Kaavoitusarkkitehti Laurent Druey Liikennesuunnitteluinsinööri Eero Paavola Asemakaavalla kehitetään Metsämäen raviradan aluetta monipuoliseksi eläimiin liittyvän toiminnan ja harrastuksen keskukseksi. Karjalaiskylän asuntoalue ja viereiset peltoalueet kaavoitetaan pientaloalueeksi.

Med stöd av detaljplanen ska området för travbanan i Skogsbacka utvecklas så, att det blir ett mångsidigt centrum för verksamhet och aktiviteter med anknytning till djur.

Bostadsområdet i Karelarbyn och de närliggande åkerområdena ska planläggas och utformas till ett område med småhus.

Luoteiset kaupunginosat – de nordvästliga stadsdelarna

Luoteiset

1. Auroranmetsikkö Auroradungen 02/2010 OAS Kaavoitusarkkitehti Thomas Hagström Liikennesuunnitteluinsinööri Eero Paavola Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa asuintalojen rakentaminen alueella. Suunnittelussa tutkitaan eri asumismuotojen soveltumista kyseiselle alueelle ja selvitetään opetussekä sosiaali- ja terveystoimien mahdolliset tulevaisuuden tilatarpeet. Kaavoituksessa pyritään ottamaan huomioon myös kohteen käyttö virkistysalueena.

Målet med den förändrade stadsplanen är att möjliggöra bostadsbyggande på området. Vid planeringen undersöks olika boendeformers lämplighet på området, samtidigt utreds också undervisnings- samt social- och hälsovårdsväsendets möjliga framtida utrymmesbehov. Vid planläggningen eftersträvas också att beakta områdets användning som rekreationsområde.

2. Munttismäki Munttisbacken 37/2008 OAS Kaavoitusarkkitehti Anna-Leena Jokitalo Liikennesuunnitteluinsinööri Eero Paavola Asemakaavamuutoksen tavoitteena on tehdä mahdolliseksi pientalovaltaisen asuinalueen toteuttaminen Hiidenkadun länsipuolelle ja osalle sen itäpuolista peltoaluetta sekä täydentää nykyisten katujen päätteitä muutamilla asuintonteilla. Mahdollisuus sijoittaa muuta kuin asumista radan viereiselle alueelle tutkitaan.

Kaavamuutosalueen kautta kulkee yleiskaavassa pääviheryhteys. Mäkialue säilytetään virkistysalueena.

Syftet är att ändringen av detaljplanen ska ge möjligheter att bygga ett småhusdominerat bostadsområde på den västra sidan av Hiisigatan och på en del av åkerområdet på den östra sidan samt att komplettera området i änden av Munttisbacksgatan med några bostadstomter.

Möjligheterna utreds att inplacera annat än boende på området längs banan. I delgeneralplanen löper ett sammanhängande grönområde genom det område som omfattas av planändringen. Backområdet bevaras som ett rekreationsområde.

3. Hellas 17/2010 OAS Kaavoitusarkkitehti Anna-Leena Jokitalo Liikennesuunnitteluinsinööri Eero Paavola Asemakaavamuutoksen tavoitteena on antaa kaavalliset mahdollisuudet asumiselle ja palvelu-

talomuotoiselle asumiselle, liikuntapalveluille sekä koulutus-, toimisto- ja pienimuotoiselle liikekäytölle. Entisen Leafin tehdasalueen varasto- ja teollisuuskäyttö on tarkoitus mahdollistaa jatkossakin.

Syftet med detaljplaneändringen är att utforma planmässiga möjligheter för bostäder, servicehus och motionstjänster samt utbildning, kontor och småskalig affärsverksamhet. Syftet är att också framdeles ge möjligheter att utnyttja Leafs tidigare fabriksområde för lager- och industriverksamhet.

4. Suikkilan kartano Suikkila gård 36/2006 OAS Kaavoitusarkkitehti Laurent Druey Liikennesuunnitteluinsinööri Esa Siivonen Satakunnantien varressa Länsikeskuksen eteläpuolella olevaa aluetta suunnitellaan pääosin kerrostaloalueeksi. Suikkilan kartano pihapiireineen säilytetään. Suunnittelualue on osa yleiskaavan joukkoliikennepainotteista tehokkaasti rakennettavaa keskusakselia. Kustavintien ja Pirttilähteenkadun varsien täydennysrakentamismahdollisuudet tutkitaan.

Alueen katuliittymät Satakunnantielle selvitetään. Suikkilantien ja Markulantien eritasoliittymän rakentamiseen varaudutaan.

Ett område med i huvudsak flervåningshus planeras vid Satakuntavägen söder om Västra centrum.. Suikkila gård och gårdstunet bevaras.

Planeringsområdet är en del av generalplanens effektiva, kollektivtrafikbetonade centralaxel. Möjligheterna till kompletterande byggnation vid Gustavsvägen och Pirttilähdegatan utreds. Gatuanslutningarna till Satakuntavägen undersöks. Byggandet av en planskild korsning vid Suikkilavägen och Markulavägen bereds.

5. Motonet HQ Motonet HQ 32/2010 OAS Kaavoitusarkkitehti Christina Hovi Liikennesuunnitteluinsinööri Harry Jaakkola Asemakaavanmuutoksen tavoitteena on tutkia Pläkkikaupunginkadun ja Rauman valtatien välisen alueen soveltumista Motonet Oy:n uudeksi pääkonttorin paikaksi. Alueelle suunnitellaan suurempi liike- ja toimistorakennus mitä voimassa oleva asemakaava sallii.

Syftet med detaljplaneändringen är att utreda huruvida området mellan Bleckstadsgatan och Raumo riksväg lämpar sig för Motonet Oy:s huvudkontor. På området planeras en större affärs- och kontorsbyggnad än vad ikraftvarande detaljplan tillåter.

Eteläiset kaupunginosat – de södra stadsdelarna Liikennesuunnitteluinsinööri Harry Jaakkola Skanssin aluekeskuksen ja tulevan ”5E5” asuntoalueen väliselle peltomaalle tutkitaan osayleiskaavan mukaisesti asuin-, työpaikka- tai liikerakentamisen sijoittumista.

På åkerområdet mellan Skansens områdescentrum och det planerade bostadsområdet ”5E5” undersöks i enlighet med delgeneralplanen var bostads-, arbetsplats- eller affärsbyggnader kan placeras.

6. Skanssin asunto alue ”5E5” Skansens bostadsområde ”5E5” 27/2005 OAS Kaavoitusarkkitehti Anja Latvala Liikennesuunnitteluinsinööri Harry Jaakkola

1. Takamaantie Utmarksvägen 18/2007 OAS Kaavoitusarkkitehti Anja Latvala Liikennesuunnitteluinsinööri Harry Jaakkola Luolavuoren kaupunginosassa sijaitseva suunnittelualue on tasaista peltomaata. Lylynpuiston alueelle suunnitellaan asuin- tai palvelurakentamista. Kaskentien varrella on jälleenrakennuskauden puukerrostalojen tontti, jonka täydennysrakentamismahdollisuus selvitetään.

Det område i stadsdelen Luolavuori som ska planeras består av jämn åkermark. På Lylyparksområdet planeras bostadsbyggnader och serviceinrättningar. Längs Kaskisvägen finns en tomt med flervåningshus i trä från återuppbyggnadstiden, och möjligheterna till kompletterande bebyggelse på tomten utreds.

2. Honkamäen puisto Furubergsparken 31/2009 OAS Kaavoitusarkkitehti Outi Sarjakoski Liikennesuunnitteluinsinööri Harry Jaakkola Honkamäenpuistoon, Luolavuoren ja Mäntyrinteen vanhainkotien läheisyyteen suunnitellaan yleiskaavan mukaista asuin- ja palvelurakentamista.

I Furubergsparken och i närheten av ålderdomshemmen i Luolavuori och Tallbacken planeras bostadshus och servicebyggnader i enlighet med generalplanen.

3. Villenpuisto Wilhelmsparken 14/2010 OAS Kaavoitusarkkitehti Oscu Uurasmaa Liikennesuunnitteluinsinööri Harry Jaakkola Uudenmaantien varteen, hautausmaan luoteispuolelle suunnitellaan kerrostaloja. Alue on osa yleiskaavan joukkoliikennepainotteista, tehokkaasti rakennettavaa keskusakselia ja sopii siten kaupunkirakenteen tiivistämisalueeksi. Uudenmaantien kehittäminen valtatiestä pääkaduksi lisää asumisviihtyisyyttä. Suunnittelualue on puustoinen ja pääosin tasainen. Hautausmaahan rajoittuvalta osalta alue on kalliorinnettä. Alueen koillispuolella Rakuunatien päässä on kerrostalokortteli.

Asemakaavaluonnoksessa alueelle on esitetty kolmea kerrostaloa sekä osittain maanalainen pysäköintijärjestely jonka päällä sijaitsee talojen piha-alue. Alueella

toimii hautakiviliikkeitä ja kukkakioski, joiden toiminnan on tarkoitus säilyä entisellään. Alueella on hautausmaan pysäköintialue.

Alueen liikenne- ja parkkipaikkajärjestelyjä on tarkoitus muuttaa turvallisemmiksi.

Längs Nylandsvägen, på den nordvästra sidan av begravningsplatsen planeras flervåningshus. Området är en del av den kollektivtrafikinriktade centralaxeln i generalplanen som ska byggas ut effektivt. Området är därför mycket lämpligt som förtätningsområde. Utvecklandet av Nylandsvägen från riksväg till huvudgata ska öka invånarnas trivsel. Det område som ska planeras är trädbevuxet och marken är i huvudsak jämn.

Den del av området som gränsar till begravningsplatsen är en bergssluttning. Vid den nordöstra gränsen i änden av Dragonvägen finns ett kvarter med flervåningshus.

I utkastet till detaljplan har föreslagits tre flervåningshus samt delvis parkeringsarrangemang under markytan under gårdsområdet vid husen. På området finns gravstensaffärer och en blomsterkiosk, och det är meningen är verksamheten ska fortsätta som förut. På området finns ett parkeringsområde för begravningsplatsen. Avsikten är att ändra trafikarrangemangen och parkeringsplatserna för att öka säkerheten.

Suunnittelualue on Skanssin harjun ja Helsingin valtatien varren metsäisten mäkien välinen tasainen peltoalue. Asemakaavan laadinnan tavoitteena on mahdollistaa osayleiskaavan mukainen vetovoimainen asuinalue, jolla on sekä pientaloja että kerrostaloja.

Asuinalueen pinta-ala on noin 19 hehtaaria, luonnosteltu kerrosalamäärä noin 52 000 k-m2 ja arvioitu asukasmäärä runsaat 1000.

Korkeimmat rakennukset sijoittuvat kokoojakatujen varsille. Niiden kerrosluku on III 4/5 -II 4/5.

Korttelien mittakaava pienenee sisäosia ja puistoa kohti edettäessä, ja kerrosluku alenee II:een.

Kadunvarsirakennukset ovat kerrostaloja, sisäpihoilla on pienkerros- ja rivitaloja. Rakennukset mutkittelevat käärmemäisesti kohti puistoa muodostaen vaihtelevia pihatiloja. Pysäköintialueet

sijaitsevat maantasossa pienissä yksiköissä.

Det område som ska planeras är det jämna åkerområdet mellan de skogsbevuxna backarna längs åsen på Skansenområdet och Helsingfors riksväg. Målet är att utarbetandet av en detaljplan ska ge möjligheter att bygga ett attraktivt bostadsområde med både småhus och flervåningshus i enlighet med delgeneralplanen. Bostadsområdet har en areal på cirka 19 hektar, den kalkylerade våningsytan omfattar cirka 52 000 m2-vy och det beräknade antalet invånare drygt 1000.

De högsta byggnaderna kommer att placeras längs matargatorna.

Byggnadernas våningstal blir III 4/5 -II 4/5. Skalan i kvarteren minskar i riktning mot de inre delarna och parken, och våningstalet minskar till II. Längs gatorna byggs flervåningshus, på de inre gårdarna byggs låghus och radhus. Byggnaderna kommer att slingra sig inåt mot parken och bilda varierande gårdsrum. Parkeringsområdena kommer att byggas som små enheter på marknivå.

7. Kaarninko 20/2010 OAS Kaavoitusarkkitehti Oscu Uurasmaa Liikennesuunnitteluinsinööri Harry Jaakkola Kaarningon vedenottamon ympäristössä tutkitaan lisärakentamisen mahdollisuuksia osayleiskaavan mukaisesti. Rajakivenkadun ja Välskärinkadun päätteeseen tutkitaan pienimuotoista lisärakentamista. Vedenottamon viereinen metsikkö on tarkoitus jättää pääasiassa virkistysalueeksi.

Kaavoituksessa huomioidaan Skanssin osayleiskaavan mukai-

Läntiset kaupunginosat – de västra stadsdelarna 3. Pansion biovoimalaitos Pansio biokraftverk 18/2010 OAS Kaavoitusarkkitehti Christina Hovi Liikennesuunnitteluinsinööri Harry Jaakkola

4. Rakuunapuisto Dragonparken 32/2008 OAS Kaavoitusarkkitehti Anja Latvala Liikennesuunnitteluinsinööri Harry Jaakkola Vasaramäen kaupunginosaan laaditussa suunnitelmassa esitetään kolmen asuinkerrostalon rakentamista Rakuunapuiston vaurioituneelle alueelle. Luonnontilaiset kalliot ja arvokkain puusto on rajattu suunnittelualueen ulkopuolelle. Kohde sijaitsee puiston länsiosassa. Pohjoispuolella ovat Lehmustien varren pistetalot ja lounaispuolella päiväkoti.

I den plan som utarbetats för stadsdelen Hammarbacka föreslås att tre bostadsvåningshus ska byggas på det skadade området i Dragonparken. De berg som är orörda och det värdefullaste trädbeståndet har avgränsats så, att de inte ingår i det område som planeras. Området finns i den västra delen av parken.

På den norra sidan finns punkthusen längs Lindvägen och på den sydvästra sidan finns ett daghem.

5. Skanssin Vallikatu Vallgatan på Skansenområdet Kaavoitusarkkitehti Anja Latvala

nen uusi liittymä Uudenmaantielle. Alueella on tärkeä ulkoilureitti sekä siihen liittyvä alikulku Uudenmaantien ali. Niiden on tarkoitus säilyä. Alue on pohjavesialuetta, ja siellä saattaa olla pilaantuneita maita.

Alueelle järjestetään nuorille arkkitehdeille suunnattu kansainvälinen suunnittelukilpailu Europan 11, joka ratkeaa kulttuuripääkaupunkivuoden 2011 aikana. Kilpailun tavoitteina on luoda yhteisöllisyyttä tukevaa, tiivistä ja matalaa rakentamista ensisijaisesti lapsiperheille. Alueen kaavoitusta jatketaan kilpailutulosten perusteella.

På området kring vattentäkten i Kaarninko undersöks om det finns möjligheter till tillbyggnad i enlighet med delgeneralplanen. I änden av Råstensgatan och Fältskärsgatan undersöks möjligheterna till småskalig tillbyggnad. Meningen är att i huvudsak anvisa skogsdungen i närheten av vattentäkten som rekreationsområde.

I planläggningen beaktas den nya anslutningen till Nylandsvägen som ingår i delgeneralplanen för Skansen. På området finns en viktig friluftsled och i anslutning till den en underfart under Nylandsvägen. Meningen är att de ska bevaras. Området är ett grundvattenområde, och det kan finnas nedsmutsad mark på området.

På området ska en internationell planeringstävling Europan 11 ordnas som riktar sig till unga arkitekter. Tävlingen avgörs under kulturhuvudstadsåret 2011. Syftet med tävlingen är att bygga tättliggande låga byggnader som skapar samhörighet och i första hand riktar sig till barnfamiljer. Planläggningen av området kommer att fortsätta i enlighet med resultatet i tävlingen.

Läntiset

1. Pernon koulu Perno skola Kaavoitusarkkitehti Christina Hovi Liikennesuunnitteluinsinööri Harry Jaakkola Asemakaavanmuutoksen tavoitteena on tutkia entisen Pernon koulukiinteistön uudiskäyttöä tai vaihtoehtoisesti rakennuksen korvaamista uudisrakentamisella.

Syftet med detaljplaneändringen är att utreda nya användningsändamål för före detta Perno skolbyggnad eller alternativt att ersätta byggnaden med nybyggnation.

2. Ojaranta Kaavoitusarkkitehti Christina Hovi Suunnittelupäällikkö Heikki Nieminen,

liikenneinsinööri Matti Salonen Asemakaavanmuutoksen tavoitteena on tutkia Turun seudun joukkoliikenne 2020 -selvitykseen perustuvan Muhkuri-Vienola -runkobussilinjan linjausvaihtoehtoja ja toteuttamisedellytyksiä, sekä selvittää uusien asuinrakennusten sijoittamismahdollisuuksia ja -vaihtoehtoja Jyrkkälään, Muhkuriin ja Vienolaan rajoittuvalle alueelle.

I samband med detaljplaneändringen, som syftar till att utreda linjeringsalternativen och möjligheterna att genomföra stomlinjen för busstrafiken mellan Muhkuri och Vienola i enlighet med utredningen om kollektivtrafiken i Åboregionen 2020 undersöks också möjligheterna för nybyggnation av bostadshus på området mellan Jyrkkälä, Muhkuri och Vienola.

Biovoimalaitoksen sijoittumismahdollisuuksia Pansion satama-alueen länsiosaan tutkitaan. Laitoksen ympäristövaikutusten arviointiselostus on valmistunut ja se on nähtävillä 15.4.2011 asti mm. VarsinaisSuomen ELY-keskuksen kotisivulla www.ely-keskus.fi sekä osoitteessa http://yva.poyry.com/, jossa voi tutustua selostuksen tekstien lisäksi arviointityön karttamateriaaleihin.

Placeringsmöjligheterna för ett biokraftverk på västra delarna av Pansio hamnområdet utreds. Kraftverkets miljökonsekvensbedömningsbeskrivning har blivit klar. Beskrivningen är till påseende för allmänheten fram till 15.4.2011 bl a på ELY-cenralens webbplats www.elykeskus.fi. Beskrivningen med bedömningsarbetets kartmaterial är till påseende på webbplatsen http:// yva.poyry.com/.

Hanketta ja arviointiselostusta esitellään yleisölle keskiviikkona 23.3.2011 alkaen klo 18.00 Turun Messukeskuksessa, kokoustila 3, Messukentänkatu 13, Turku Projektet och bedömningsbeskrivningen presenteras för allmänheten onsdagen den 23.3.2011 kl. 18.00 i Åbo mässcentrum, mötesrum 3, Mässfältsgatan 9-13, Åbo.

Kaavoituskatsaus 2011 • 7

Valaistus kruunaa uuden Myllysillan Uusi Myllysilta rakentuu parhaillaan entisen sillan paikalle. Liikennöitävään kuntoon ”Myllyn teräksen” on määrä tulla jo tulevana syksynä. Uuden sillan myötä Aurajokirantaan tulee monia uusia ja mielenkiintoisia asioita. Sillan erikoisuushan on, että se on verhoiltu ruostumattomalla teräksellä sekä sivuilta että alta. Näin laajaa sillan rst -verhoilua ei ole tehty Suomessa koskaan aiemmin.

Ruostumattomalla teräksellä verhoilu on antanut mahdollisuuksia myös siltafasadin valaisemiseen uudella tavalla. Koko kannen alapinta, erityisesti kaarevat, lentokoneen siipiä muistuttavat ulkolaidat, saavat pehmeän ”valopesun”. Se toteutetaan sinertävillä led-valoilla, Aurajoen veden pinnasta heijastamalla.

Vedenpinnan liikkuessa myös valo siltafasadissa liikkuu ja elää!

Uuden Myllysillan myötä Aurajoen rantapenkereille tulee myös osittain uudenlaista muotoa ja uusia toimintamahdollisuuksia. Jokivartta pitkin liikkuminen tapahtuu edelleen esteettä molemmin puolin jokea, mutta tulevaisuudessa on mahdollista myös levähtää sillan kupeessa, uusilla porrastetuilla graniittisilla tasoilla, auringosta nauttien ja jokinäkymiä ihaillen.

Porrastetuille rinteille tullaan sijoittamaan vehreyttä eli pientä kukkivaa puustoa, pensaskerros ja maanpeitekasvillisuutta. Istuskeluseurastakaan ei tule puutetta, sillä turkulainen kuvataiteilija Kari Petteri Kakko on luonnostellut jokaiselle neljälle sillankorvan istuskelualueelle omanlaisensa hahmon. Ne kuvaavat ihmisen vaellusta lapsuudesta vanhuuteen.

Veistosten tarkoitus on ”kutsua luokseen, pysähtyä, seisahtua ja katsoa taivaalle tähtiä…” ja myös pehmentää ja kaunistaa siltaympäristön kokonaiskuvaa.

Lisätietoja: Maisema-arkkitehti Ritva Nummiora ja suunnitteluinsinööri Heikki Virtanen

Suunnittelutoimiston alaiset asiat Vihersuunnittelusektori on myös mukana kehittämässä Turkua asukkaille suunnatun ”Piha 2011”-kilpailun ja ”historiallisten puistojen inventointi” -projektin kautta, sekä tietysti suunnittelemassa Turusta vielä entistäkin hienompaa runsaiden, terveiden puiden ”Euroopan Puupää-

• Suunnittelupäällikkö Heikki Nieminen • Ympäristö- ja kaavoitusviraston suunnittelutoimisto • Asiakaspalvelu: puh. 2624 300

Liikenne- ja katusuunnittelu Liikenneinsinööri Matti Salonen Kadunsuunnittelupäällikkö Kari Linnakoski Hirvensalon ja Satava- Kakskerran osayleiskaavojen asukasmäärätavoitteet edellyttävät ainakin yhtä uutta yhteyttä mantereelle. Alustavasti on selvitetty uuden sillan rakentamismahdollisuutta Sorttamäestä Pitkänsalmen ylitse Uittamolle. Tätä vaihtoehtoa verrataan jatkosuunnittelussa liikenteellisesti, taloudellisesti ja ympäristöllisesti erilaisiin tunneliratkaisuihin.

Halistenväylän yleissuunnitelma Markulantien ja Halistenkosken välille viimeistellään alueelle laadittavaan asemakaavaan liittyen. Hankekokonaisuuteen kuuluu myös viimeistelyä vailla oleva yleissuunnitelma Koroistenkaaren jatkeelle, Halistenväylän ja Ohitustien välille Topinojan eritasoliittymään saakka.

Kähärin puistotien yleissuunnitelma Pitkämäenkadun ja Satakunnantien välille vaatii edelleen tietyiltä osin rakenteellisia tarkasteluja. Naantalin pikatielle suunnitellaan lisäkaista kaupungista poispäin välille VakkaSuomentie – Pitkämäenkatu.

Suikkilantien länsiosan rakennussuunnitelmat Pansiontien ja Rauman valtatien välillä on saatu valmiiksi ja rakentaminen on suunnitelmien puolesta mahdollista. VR:n konepajan alueen katu- ja kadunrakennussuunnitelmia viimeistellään, jotta katusuunnitelmat ovat valmiina asetettavaksi nähtäville heti, kun asemakaava on tullut lainvoimaiseksi.

Köydenpunojankadun ja Köydenpunojankaaren uudet linjaukset vaativat Aninkaistensillan pohjoispuolisten risteysjärjestelyjen muuttamista. Tähän liittyen järjestellään Pohjolan alueen paikallista katuverkkoa uudelleen.

Kiertoliittymiä suunnitellaan Markulantien ja Varkkavuorenkadun, Varusmestarinkadun ja Signalistinkadun, Raunistulan puistotien ja Raunistulantien sekä Moision koulutien ja Paattistentien risteyksiin.

8 • Kaavoituskatsaus 2011

Uudet liikennevalot suunnitellaan Vähäheikkiläntien ja Luolavuorentien risteykseen. Nykyisiä liikennevaloja uusitaan useissa risteyksissä. Uusinnan yhteydessä joissakin risteyksissä liikennevalot varustetaan myös joukkoliikenteen etuustoiminnoilla.

Uuden joukkoliikennettä palvelevan katuyhteyden toteuttamismahdollisuus Vienolasta Muhkuriin tutkitaan. Linja-autopysäkkejä suunnitellaan nykyistä korkeatasoisemmiksi etenkin reitillä Harittu – Runosmäki.

Kevyen liikenteen väyliä suunnitellaan Tuureporinkadulle välille Brahenkatu-Torninkatu, Aurakadulle välille Puutarhakatu-Torninkatu, Puutarhakadulle välille Koulukatu-Aurakatu sekä Tykistökadulle välille Lemminkäisenkatu-Joukahaisenkatu.

Katusuunnittelua jatketaan edelleen useilla asemakaava-alueilla, kuten Iso-Haarla I Hirvensalossa, Kakola, Alfa Barker Raunistulassa, Kärsämäen kartano, Topinojan jätekeskus, Paattisten koulu, Telakkaranta sekä Vakiniittu Yli-Maariassa.

Uudet asemakaavakohteet edellyttävät usein myös uusien katuyhteyksien toteuttamista tai muutoksia nykyisiin liikennejärjestelyihin. Kaavoituskatsaus on siis samalla tiedote katusuunnitelmien vireille tulosta ko. kaavakohteissa. Katusuunnitteluprosessin vaiheet osallistumis- ja vuorovaikutusmahdollisuuksineen esitetään tarkemmin kunkin kaavoituskohteen osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (OAS).

Maisema-, miljööja viheraluesuunnittelu Maisema-arkkitehti Ritva Nummiora Turun ydinkeskustassa jatkuu katuympäristön viihtyisyyden ja toimivuuden lisäämiseen tähtäävä selvittely- ja suunnittelutyö. Tutkittavana on erityisesti Kauppiaskadun jalankulkupainotteisempi tulevaisuus.

Tavoitteena on mahdollistaa mm. väljemmät ja viihtyisämmät jalka-

kaupunkia 2011”!

Taitorakenneja liikuntapaikkasuunnittelu Suunnitteluinsinööri Heikki Virtanen

Hurttivuoren entisen puistotätipuiston perusparannuksen suunnittelu on loppusuoralla. Leikkipaikan perusparannus toteutetaan kuluvan vuoden aikana. (Havainnekuva: Ympäristösuunnittelu Harju-Soini Ky)

käytävät katumyynteineen ja kahviloineen. Läntisen Rantakadun vielä ehostamatta olevat osuudet, Kristiinankadun ja Eskelinkadun päätteet, ovat myös suunnittelun alla, samoin uuden Myllysillan molempien päiden vaatima ympäristösuunnittelu. Myllysillan uuden valaistussuunnitelman myötä myös viereinen Martinsilta on saamassa uuden, samanhenkisen valaistuksen.

Suuria julkisen ympäristön suunnittelukohteita ovat myös Telakkarannan ja Kakolanmäen uudet kaava-alueet. Molemmissa on vireillä katu-, aukio- ja viheralueiden yleissuunnittelu. Molemmissa myös pyritään säilyttämään ns. ”paikan henki” hyödyntämällä julkisessa ympäristössä muistumia näiden alueiden menneisyydestä ja käytöstä.

Tavoitteena on em. alueiden omalaatuisuuden korostaminen ja identiteetin vahvistaminen.

Keskustan puistojen kunnostuksen suunnittelussa on vuorossa Mannerheiminpuisto, jossa erityisesti uudistetun kahluualtaan ympäristö kaipaa selkiinnyttämistä. Jokirannassa, Sairashuoneenkadun puistikko ja viereinen Jaalankuja saavat uudistussuunnitelman. Myös Barkerinpuistossa on vireillä uudenlaisen lasten aktiivisen leikkialueen toteutussuunnittelu. Leikkialue valmistuu ensi vuonna, jolloin siitä tulee pysyvä muisto Turun kulttuuripääkaupunkivuodesta.

Uusia ympäristötaidehankkeita on vireillä useitakin. Esimerkiksi uusi Myllysilta saa prosentti-periaatteella suunnitellut ja toteutetut kiinnostavat teokset rantojen istuskelualueilleen.

Muuallakin Aurajoen ranta-alueilla tapahtuu: Alajuoksun ”Piiloleikki” (taiteilija Oona Tikkaoja ja turkulaiset lapset) tuo katu- ja viherympäristöön yhteensä 30 lasten tekemää pienveistosta. Yläjuoksulla taiteilija Sakari Peltolan jättimäinen kivinen ”koiranluu” sijoittuu itärannan lenkkipolun varteen. Taiteilija Eero Merimaa puolestaan suunnittelee länsirannan lenkkipolun varteen liikkeeseen reagoivaa värikästä valoteosta.

Kolme viimeksi mainittua taideteosta ovat osa Kulttuurikuntoilun Keskuspuisto 2011- hanketta.

Viher- ja virkistysaluesuunnittelu on vireillä Toijaistenrinteen uudella kaava-alueella, Tuomaanrannassa, Kanttorinmäessä Nummen Keskuspuiston alueella ja Impivaarassa. Ruissalossa Saaronniemen uimarannalle on suunnitteilla uusien grillikatosten sijoittelu, polkuverkoston tarkennus ja leikkivälineiden uudistus. Muita leikkipaikkasuunnitelmia on vireillä Suvituulenniitulla ja Hurttivuoressa. Koirapuistojen puistojen kunnostussuunnittelu on vireillä Kastarinpuistossa ja Tähkäpuistossa. Koulupihojen kunnostussuunnittelu on loppusuoralla Kähärissä ja Paattisilla uusi koulu saa uuden pelikentän viereensä.

Uuden Aurajoen ylittävän kevyen liikenteen sillan, Kirjastosillan, rakennussuunnittelu käynnistyy kuluvan kevään aikana. Sillasta järjestettiin suunnittelukilpailu syksyllä 2010.

Kilpailun voitti Insinööritoimisto Pontek Oy:n ehdotus Crescendo. Silta on tyypiltään jännitetty betoninen jatkuva palkkisilta. Silta on osa ”Ihmiselle parempi keskusta -hanketta. Rakentaminen ajoittuu vuodelle 2012.

Nunnankadun ja Auransillan välisen rantamuurin korjaussuunnittelu käynnistyy kevään aikana. Korjattavan osuuden pituus on noin 170 m. Suunnittelu etenee samassa aikataulussa Kirjastosillan suunnittelun kanssa. Molemmissa kohteissa tehdään ennen rakentamistöihin ryhtymistä arkeologisia kaivauksia.

Kaupungissa olevat vanhat portaat vaativat kunnostusta. Korjaussuunnitelmia laaditaan mm. Savenvalajankadun päästä lähteville Martinportaille ja Paavo Nurmen puistotien päässä valtion virastotalon kulmalla oleville, Urheilupuistoon johtaville portaille. Kunnostuksen yhteydessä kaiteet uusitaan.

Kupittaan jalkapallostadionin kentän kunnostussuunnittelu käynnistyy keväällä. Kentän nurmipinta uusitaan ja mm. kentän kuivatusta parannetaan.

Siltojen kunnon kehittymistä seurataan mm. vuosittaisilla yleistarkastuksilla. Tarkastustoiminnan päämääränä on mm. taata liikenneturvallisuus, estää siltojen tarpeeton rappeutuminen sekä ennakoida korjaus-/ kunnostustarpeet. Yleistarkastukset kohdentuvat tänä vuonna noin 80 sillalle. Osalle silloista tehdään myös tarkempi ns. erikoistarkastus.

Havainnekuva WSP Finland Oy

Vedenpinnan liikkuessa myös valo sillan julkisivussa liikkuu ja elää.