Mercurius 3/2014

Page 1

MERCURIUS

3/2014

Turun kauppakorkeakoulun sidosryhmälehti

PIA RAWLINS:

Opiskeluaika tarjosi osaamista, kasapäin kokemuksia ja ikuisia muistoja

Opiskelijayhteistyö kantaa hedelmää

10

Johtajuus löydettävä uudelleen

9

14


MERCURIUS PÄÄKIRJOITUS

VALINTOJEN EDESSÄ Ylemmästä kauppatieteellisestä koulutuksesta on viime aikoina käyty varsin vilkastakin keskustelua. Yhden näkemyksen mukaan jo pelkkä kauppatieteiden kandidaatin tutkinto riittää hyvin useimpiin ekonomin työtehtäviin, maisterin tutkinnon voisi jättää vain erityisen lukuhaluisille. Toisaalta kandidaatin tutkinnoksi riittäisi hyvin yleiskandi, jossa opiskellaan hiukan kaikkia aloja. Tai oikeastaan koko kandidaatin tutkinto-opetuksen voisi siirtää ammattikorkeakouluille. Kauppakorkeakoulut voisivat profiloitua kansainvälisesti ja tarjota erikoistuneita maisteriohjelmia kansainvälisille koulutusmarkkinoille. Elinkeinoelämältä ei suoria ohjeita kauppatieteellisen koulutuksen laajoihin ratkaisuihin juurikaan irtoa. Johtajat kertovat rekrytoivansa hyviä tyyppejä, tutkinnoilla ei ole niin väliä. Yksityiskohtainen ammattitaito opitaan työnantajan koulutuksessa ja itse työssä. Varsin ymmärrettävästi työnantajien on vaikea nähdä, mikä tutkintokoulutuksen antaman laajemman perustan arvo on ja miten tämä perusta tulisi rakentaa. Turun kauppakorkeakoulu on säilyttänyt voimakkaan panostuksen kandidaattien tutkintokoulutukseen. Ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeen opiskelija valitsee yhden yhdestätoista pääaineesta, johon erikoistuu seuraavien neljän vuoden ajan. Myös sivuaineensa opiskelija saa valita vapaasti. Monet muut kauppatieteelliset yksiköt ovat jo rajanneet valinnaisuutta ja siirtyneet ohjelmiin, joissa yksilöllisiä valintoja on vähemmän. Opiskelijat tuntuvat valinnaisuutta arvostavan. Hakijamäärät Turkuun ovat korkeita, ja opiskelijamme ovat hyvin sitoutuneita opintoihinsa. Sitoutuminen näkyy niin ensimmäisen vuoden jälkeen kerättävässä palautteessa, kandipalautteessa kuin Suomen Ekonomiliiton keräämässä valmistuneiden palautteessakin. Laaja valinnaisuus on myös oppiaineiden ja opettajien mieleen. Kyse ei ole vähäpätöisestä asiasta. Kuten opiskelijoiden vuoden opettajaksi valitsema yliopisto-opettaja Mikko Kepsu totesi kiitospuheessaan: hyvä opetus voi lähteä vain innostuneesta opettajasta. Laajan valinnaisuuden ja kurssitarjonnan säilyttääkseen opettajat ja opiskelijat tuntuvat valmiilta kestämään monia niistä väistämättä seuraavia ongelmia. Kansainväliset laatuakkreditoijat eivät ole yhtä pitkämielisiä: heille huolellisesti ennalta suunnitellut ohjelmat ovat usein se ainoa oikea tie laadukkaaseen kauppatieteellisen koulutukseen. Turun kauppakorkeakoulu on päättänyt hakea kansainvälistä akkreditointia osana koulun toiminnan strategista kehittämistä.

HANNU SALMELA

Kirjoittaja on tietojärjestelmätieteen professori ja Turun kauppakorkeakoulun opetuksesta vastaava varadekaani.

KUVA: PÄIVI KOSONEN


SISÄLLYS 3/2014 2 4 6 9 10 11 12 14 17

Pääkirjoitus: Valintojen edessä

18

Ratkaisukeskeisyyttä OP-Pohjolan yritysliiketoiminnan arkeen

KUVA: TIMO OKSANEN

Lyhyesti Muunneltava oppimisympäristö kannustaa keskustelemaan Vieraskynä: Mitä opiskeluelämä on? Kehittyvä kauppakorkeakoulu on yhteisen vision tulos

18

TSE exe on joustava kehittämiskumppani, sanoo OP-Pohjolan Hannu Jaatinen.

Valmistuneet Tapio Reponen In Memoriam Hyvä johtaja ei piiloudu bisnesdatan taakse Venäjän talouden tulevaisuus puhutti Gaidar Readings -konferenssissa

20 22

Alumnipäivä kokosi kauppakorkeakoulun kasvatit vastuullisuusteeman ympärille Väitökset

KUVA: TIMO OKSANEN

20

Alumnipäivä järjestettiin 11.10.2014.

MERCURIUS 3/2014 | Julkaisija Turun yliopiston kauppa­­korkeakoulu | Päätoimittaja Markus Granlund | Toimitus­sihteeri Taru Suhonen, 02 333 9264, taru.suhonen@utu.fi­|­Toimitusneuvosto Markus Granlund, Tuomas Koivula, Aki Koponen, Kirsi Kostia, Harri Lorentz, Esa Puolamäki, Taru Suhonen, Ristomatti Vahe | Taitto­Mainostoimisto Dimmi | Kannen kuva Hanna Oksanen | Paino ­Finepress Oy | Painos­määrä ­4 500 | ISSN 0788-9747 | Tilaukset, osoitteen­muutokset ja ­palaute tseviestinta@utu.fi

441 678 Painotuote


lyhyesti

KOONNUT TARU SUHONEN

VIIHDEPELIT KÄYTTÖÖN

Pro Lingua -mitalit

mielenterveyskuntoutuksessa

menestyneille kieltenopiskelijoille

Turun yliopiston tieteidenvälisen pelitutkimusverkoston uusi Play for Reward -tutkimushanke selvittää viihdepelaamisen emotionaalista koukuttavuutta ja sen hyödyntämistä aivovammapotilaiden kuntoutuksessa.

Turun kauppakorkeakoulun kielten ja liikeviestinnän yksikkö palkitsee vuosittain kieliopinnoissa menestyneitä opiskelijoita. Pro Lingua -mitalit jaettiin tänä vuonna Hanne-Lotte Jylhälle ja Henna Lunkalle.

T

ekesin pelialan Skene-ohjelmasta rahoittamassa Play for Reward -tutkimuksessa on mukana neljä Turun yliopiston tiedekuntaa ja viisi yrityspartneria. ‒ Tutkimme aluksi sitä, minkälaisia tunteita pelaajat kokevat pelatessaan suosikkipelejään ja miten pelaaminen koukuttaa. Seuraavaksi tutkimme, miten koukuttavaa pelikokemusta voidaan hyödyntää kuntoutuspalveluiden kehittämisessä, kertoo ohjelmapäällikkö Jukka Vahlo CCR Tutkimuspalveluista. Kauppatieteellisessä osiossa selvitetään hyvinvointipelien liiketoimintanäkymiä. ‒ Ihmiset investoivat suosikkipeleihinsä valtavan määrän aikaa ja energiaa. Jotta tämä potentiaali saadaan käyttöön terveyden-

huollossa, tarvitaan tutkimusta pelien vaikuttavuudesta. Selvitämme, millaisia toimijoita ekosysteemistämme puuttuu, jotta terveydenhuollon edustaja ja pelin tarjoaja voivat muodostaa palvelun. Tämä vaatii avarakatseisuutta myös hyvinvointipalveluiden järjestämisessä, sanoo hankkeen vastuullinen johtaja Aki Koponen. Tutkimus on käynnissä vuoden 2015 loppuun. Play for Reward -tutkimusta rahoittavat Tekesin ohella viihdepeliyritys Tribeflame, hyötypeliyritys GoodLife Technology, terveydenhuollon tietojärjestelmätoimittaja BCB Medical sekä Invalidiliiton Validia Kuntoutus ja Kuntoutus Orton.

KUVA: HANNA OKSANEN

Psykiatrian professori Jyrki Korkeila (oik.) johtaa tutkimusosiota, jossa selvitetään, miten pelaamisen avulla voidaan kuntouttaa aivoja. Kuvassa vasemmalta myös Aki Koponen, Jukka Vahlo ja Tribeflamen toimitusjohtaja Torulf Jernström. 4 MERCURIUS 3/2014

KUVA: TARU SUHONEN

V

alinnalla halutaan korostaa monikielisyyttä sekä kieli- ja vuorovaikutustaitojen merkitystä. Palkitut Hanne-Lotte Jylhä ja Henna Lunkka kertovat olleensa kiinnostuneita kielistä lapsesta saakka. ‒ Mitä pitemmälle olen opinnoissani edennyt, sitä tärkeämmäksi on tullut työelämän kannalta, että pystyy kommunikoimaan vierailla kielillä, sanoo suomen kieltä ja viestintää, ruotsia, englantia, saksaa ja espanjaa opiskellut Henna Lunkka. ‒ Kielet ovat pienestä saakka tuntuneet helpoimmalta, ja silloin sitä teki sitä mikä oli kivaa. Yliopistossa on korostunut kielten ja kommunikointitaitojen merkitys uusiin kulttuureihin ja ihmisiin tutustumisessa, sanoo suomen kieltä ja viestintää, ruotsia, englantia, saksaa, ranskaa ja japania opiskellut HanneLotte Jylhä. Molemmat kiittelevät varauksetta kielten ja liikeviestinnän opetusta Turun kauppakorkeakoulussa. ‒ Opetus on ajan tasalla ja valmentaa hyvin käytännön tilanteisiin. Aika paljon panostetaan rohkeuteen ja kommunikaatioon, Jylhä sanoo. Lunkka korostaa, että opettajien pedagogiset taidot ovat huippuluokkaa. ‒ Käytössä on vaihtoehtoisia opetusmenetelmiä ja eri teemoja, erityisesti jatkokursseilla. Opetus on joustavaa ja opettajat helposti lähestyttäviä ja kannustavia.


TERVEYSTALOUSTIEDE avaa sote-solmuja Terveystaloustieteellisen tutkimuksen tehtävä on tuoda terveydenhuollosta käytävään julkiseen keskusteluun lisätietoa säästöjä tuottavista mekanismeista ja välineistä, sanoo professori Petri Böckerman.

P

etri Böckerman aloitti Turun yliopiston ensimmäisenä terveystaloustieteen professorina tänä syksynä. Terveystaloustiede tarkastelee koko terveydenhuoltojärjestelmää taloustieteen näkökulmasta. Tutkimus jakaantuu kahteen laajempaan kenttään: terveyskäyttäytymisen sekä terveydenhuollon järjestelmien ja niiden toiminnan ja tehokkuuden tutkimukseen. Böckerman on tutkinut muun muassa tupakoinnin ja alkoholin kulutuksen vaikutuksia henkilön tulevaan työllisyyteen ja

työmarkkinatilanteeseen sekä sairausvakuutusjärjestelmän korvaussuhteen vaikutuksia sairauspoissaoloihin. Nyt Turun yliopistolla valmisteilla on hanke, joka yhdistää terveyskäyttäytymisen ja järjestelmien tutkimushaarat. Hankkeessa tutkitaan, miten sähköisten reseptien yleistyminen vaikuttaa terveyteen esimerkiksi haitallisten päällekkäisten lääkkeiden kautta. ‒ Monet tutkimuskysymyksistä liittyvät siihen, miten it:n avulla voidaan pitää terveydenhuoltomenojen kasvua kurissa. Väestö vanhenee ja erityisesti Euroopassa on vaikeaa tarjota riittävän laajamittaisia ja laadukkaita palveluja ikääntyville, finanssipolitiikan liikkumavara on niin pieni, Böckerman sanoo.

keventämistä pohtivien päättäjien käyttöön. ‒ Sote-uudistuksessa tutkimuksen tehtävänä on tuoda keskusteluun tietoa tekijöistä, joilla voidaan hillitä kustannusten kasvua. Julkisessa keskustelussa on lähes kokonaan jäänyt väliin puhe siitä, mitkä tarkkaan ottaen ovat niitä mekanismeja, joiden kautta voidaan saavuttaa säästöjä. Terveystaloustieteen professuuri on kolmivuotinen, ja sen lahjoitti Turun yliopistolle lääkintöneuvos Sakari Alhopuro. KUVA: HANNA OKSANEN

TUTKIMUSTIETOA UUDISTUSTEN ARVIOINNIN TUEKSI

Terveystaloustieteen professuuri vastaa yhteiskunnalliseen tarpeeseen saada objektiivista tutkimustietoa esimerkiksi kulurakenteen

Vuoden opettaja Mikko Kepsu:

Opiskelijat, kysykää rohkeasti! Turun kauppakorkeakoulun vuoden 2014 opettaja on Mikko Kepsu laskentatoimen ja rahoituksen laitokselta. KUVA: ANTTI TARPONEN

T

urun KY on valinnut yliopisto-opettaja Mikko Kepsun Turun kauppakorkeakoulun vuoden opettajaksi. Valinta tehtiin äänestyksen perusteella, ja se julkistettiin Turun KY:n 64. vuosijuhlilla lokakuun lopussa. Mikko Kepsu opettaa rahoituksen peruskurssia ja investointilaskelmakurssia toisen vuoden opiskelijoille, minkä lisäksi hän opettaa johdon laskentatoimea kaikkien tiedekuntien opiskelijoille suunnatussa liiketoimintaosaamisen perusopintokokonaisuudessa sekä rahoituksen syventäviä opintoja. Valintaperusteissa Kepsua kiitetään muun muassa seuraavin sanoin: ”huikean ammattitaitoinen opettaja sekä mielenkiintoinen luennoitsija, jolla on kyky selittää vaikeitakin asioita helposti ymmärrettävällä tavalla ja innostavasti” ja ”hänen opettamisestaan näkyy into ja halu opettaa ja saada opiskelijat oppimaan sekä sisäistämään asioita”.

Kepsu sanoo, että opiskelijoilta saatu tunnustus on iso asia, osoitus siitä, että hän on onnistunut työssään. ‒ Opettajan tehtävä ei ole osoittaa omaa oppineisuuttaan, vaan viestiä asioita opiskelijoille. Halu opettaa ja innostunut asenne tarttuvat opiskelijoihin. Itsensä pitää laittaa likoon, olla opetustilanteessa aidosti läsnä: opiskelijat pitää saada ajattelemaan. Kepsu toivoo, että opiskelijat ottavat opettajasta ja opetustilanteesta kaiken irti. ‒ Ehdottomasti pitää kysyä, jos mielessä on jotain. Onnistuneilla kursseilla myös opiskelijat ottavat vastuuta ja osallistuvat ‒ voin tarinoida aiheesta 1,5 tuntia, mutta se ei ole kenellekään se mielekkäin vaihtoehto. Yliopisto-opettaja Mikko Kepsu on kehittänyt ja opettanut rahoituksen perus- ja jatkokursseja kauppakorkeakoulussa 2000-luvun alusta saakka. MERCURIUS 3/2014

5


MUUNNELTAVA OPPIMISYMPÄRISTÖ

kannustaa keskustelemaan Tulevaisuuden työelämässä opiskelijalta vaaditaan aktiivisuutta ja vastuunottoa, mutta luentokeskeinen opetus asettaa opiskelijan kuuntelijan rooliin. Turun kauppakorkeakoulun uudet oppimisympäristöt kannustavat vuorovaikutteiseen oppimiseen. TEKSTI JENNI VALTA

T

KUVAT HANNA OKSANEN

urun kauppakorkeakoulun aulassa on tänä syksynä ollut entistä enemmän elämää ja vilskettä. Syynä siihen on aulan uusi ryhmätyötila, jonka opiskelijat ovat ottaneet ilolla vastaan. Myös Porin yksikön aula on saanut sohvien, pöytien ja latauspisteiden myötä uuden ilmeen. – Uusille ryhmätyötiloille on ollut tarvetta, sillä kursseihin sisältyy paljon ryhmätyötehtäviä. Tilat mahdollistavat myös sen, että tunneilla käytyjä keskusteluja voi jatkaa kurssikavereiden kanssa vielä tunnin jälkeen, 6 MERCURIUS 3/2014

sanoo kansainvälistä liiketoimintaa neljättä vuotta opiskeleva Sofi Laiho. Turussa ja Porissa on uudistettu aulan lisäksi kirjastoja ja hiljaisia työskentelytiloja sekä rakennettu tenttiakvaarioita opiskelijoiden käyttöön. Jatkossa yhä useampia opetustiloja uudistetaan muunneltaviksi ja opetusteknologiaa uudistetaan esimerkiksi smart board -kosketustauluilla ja dokumenttikameroilla. – Tilat voivat kannustaa opettajan ja opiskelijan väliseen vuorovaikutukseen, jolloin opiskelija saa aktiivisen roolin. Luokkatilois-

sa muunneltavuus on tärkeää, sillä pyörillä liikuteltavista pöydistä voi tarvittaessa luoda pieniä ryhmiä tai asettaa ne ympyrään seminaarikeskustelua varten, toteaa lehtori Kirsi Liikamaa Porin yksiköstä. – Videoyhteyden avulla voimme tuoda luokkahuoneisiin huippuluennoitsijoita. Verkkoyhteys mahdollistaa myös sen, että eri yksiköt voivat tehdä yhteistyötä ja jakaa vastuuta kurssien valmistelussa, suunnittelija Leena Henderson lisää.


OPETTAJAN JA OPISKELIJAN ERO KAPENEE

Aluksi kynnys osallistua interaktiiviseen opetukseen tuntui Laihosta melko korkealta. Uudenlaiset opetusmenetelmät tulivat vastaan case-kurssilla, jossa opiskelijoiden piti ratkaista yrityksiin liittyviä kysymyksiä eläytymällä eri työntekijöiden rooleihin. – Teorian soveltaminen käytäntöön herättelee ajattelemaan uudella tavalla. Opiskelijat ovat tottuneet opettajan luennointiin, mutta omasta oppimisesta tulisi ottaa vastuu ja uskaltaa kysyä epäselvistä asioista. Itseluottamus kasvaa ajan kanssa, kun tulee ahaaelämyksiä ja onnistumisia, Laiho sanoo. Opetuksessa mennään yhä enemmän käänteisen luokkahuoneen suuntaan. Se tarkoittaa, että opiskelijat perehtyvät käsiteltävään aiheeseen jo etukäteen kotona, ja oppitunnilla tehdään tehtäviä, keskustellaan ja sovelletaan tietoa. Käänteisen luokkahuoneen malli mahdollistaa myös sen, että tunneille voi kutsua asiantuntijoita, joille aiheeseen perehtyneet opiskelijat osaavat esittää osuvia kysymyksiä. – Opettajan kannattaa hyödyntää myös opiskelijoiden erityisosaamista. Kursseilla saattaa olla mukana esimerkiksi aikuisopiskelijoita, joiden kokemuksista nuoremmat opiskelijat voivat oppia paljon. Opettajan ja opiskelijan roolit voivat näin lähentyä toisiaan, mutta viime kädessä opettajalla on tietenkin vastuu kunkin opintojakson tavoitteiden täyttymisestä, Liikamaa sanoo. – Tunneilla on ollut kiinnostavaa saada aikuisopiskelijoilta konkreettista tietoa esimerkiksi omakohtaisesta työkokemuksesta. Sitä kautta pystyy paremmin yhdistämään tiedon arkeen, Laiho lisää. ASIANTUNTIJATEHTÄVÄT VAATIVAT KESKUSTELUTAITOJA

Opetustilojen nykyaikaiset välineet tukevat opiskelijoiden aktiivisuutta. Opiskelijat voivat esimerkiksi antaa palautetta tableteilla tai näyttää puhelimesta aiheeseen liittyvän artikkelin smart-näytöllä koko ryhmälle. Opiskelijoiden toiveesta kauppakorkeakoulussa on otettu käyttöön myös sähköiset ekirjat. – Hienot uudet tilat antavat jo itsessään lisää motivaatiota opiskeluun. Olen ylpeä siitä, että opiskelupaikkani näyttää kansainväliseltä bisnesympäristöltä, Laiho kehuu. HYVÄ OPETTAJA HUOMIOI MYÖS HILJAISET OPISKELIJAT

Muunneltava oppimistila mahdollistaa sen, että opiskelijat pääsevät oppimaan eri tavoin. Osa voi keskustella enemmän ja toiset puolestaan oppivat parhaiten kuuntelemalla. – Opettaja ei voi olettaa, että kaikki haluavat keskustella, vaan erilaisuus täytyy hyväksyä. Hiljaisemmat opiskelijat voivat kuunnella muiden keskusteluja, jolloin hekin oppivat uusia näkökulmia. Tenttivastaukset ja henkilökohtaiset keskustelut voivat olla loistavia, vaikka opiskelija ei osallistuisikaan tunneilla keskusteluun, Liikamaa huomauttaa. Opettajan on tärkeää huomioida opiskelijoiden erilaisuus ja pyrkiä saamaan tavalla tai toisella kaikki oppimaan. Muunneltavat tilat mahdollistavat keskustelun pienissä ryhmissä, jolloin ujojen opiskelijoiden ei tarvitse puhua koko ryhmän kuullen.

– Olen päässyt usein todistamaan, kuinka arasta ensimmäisen vuoden opiskelijasta tulee asiantuntija, joka esittää asiat rohkeasti ryhmän edessä. Opiskelijoiden kasvun näkee etenkin graduseminaarissa, Liikamaa kertoo. Uudet opetusmenetelmät haastavat opettajia omaksumaan erilaisia taitoja. Opetustyylin muuttaminen ei ole helppoa, jos on tottunut pitämään vain perinteisiä luentoja luokkatilassa. – Suurin osa opettajista haluaa kehittää uusien menetelmien edellyttämiä taitoja. Kauppakorkeakoulussa järjestetään opettajille erilaisten kurssien lisäksi Teachers’ Corner -tilaisuuksia, joissa tutustutaan pedagogisiin menetelmiin ja teknologian käyttöön opetuksen tukena, Liikamaa sanoo.

Hienot uudet tilat antavat lisää motivaatiota opiskeluun sekä tukevat opiskelijoiden aktiivisuutta.”

– Sofi Laiho

Leena Hendersonin, Sofi Laihon ja Kirsi Liikamaan mukaan oppimistilat voivat kannustaa opettajan ja opiskelijan väliseen vuorovaikutukseen.

Vuorovaikutteinen opetus kehittää opiskelijoiden työelämätaitoja, sillä moni yliopistoopiskelija työllistyy asiantuntijatehtäviin, joissa on osattava työskennellä monialaisissa ryhmissä. Vuorovaikutteisuus korostaa opiskelijan vastuuta: hän keskustelee oppimistaan asioista ja soveltaa tietoa käytäntöön. – Työelämään ei enää juurikaan kuulu yksin istumista, vaan työskentely on muuttunut yhä vuorovaikutteisemmaksi. On tärkeää, että opiskelija oppii käsittelemään ja soveltamaan tietoa. Ei työelämässäkään tarvitse osata asioita ulkoa, Henderson huomauttaa.

MERCURIUS 3/2014 7


VALOISUUS, AVARUUS JA VÄRIT ruokkivat luovuutta Fyysinen tila voi kannustaa luovuuteen ja uusiin ideoihin. Viherkasvit, persoonalliset esineet tai tietokonegrafiikalla kehitetyt lisätyn todellisuuden elementit kehittävät luovaa ajattelua.

T

ehokkuus ei synny rutiineista, vaan ihmistä ja hänen aistejaan aktivoivasta ympäristöstä. Näin ajattelevat tulevaisuuden tutkimuskeskuksen Luova TulevaisuusTila -hankkeen tutkijat tulevaisuudentutkimuksen professori Sirkka Heinonen ja tohtorikoulutettava Sofi Kurki. – Valojen, äänien ja tuoksujen lisäksi oppimisympäristöissä voidaan kannustaa luovuuteen kehittämällä erilaisia kosketuspintoja huonekaluihin, rakenteisiin ja oppivälineisiin. Fyysisen ja virtuaalisen tilan yhdistäminen voi sekin lisätä luovuutta, Heinonen sanoo. – Myös tilan yllätyksellisyys voi olla luovuuteen ja erilaisiin ratkaisuihin johdatteleva tekijä. Huippumodernin oppimistilan keskiöstä saattaisi löytyä esimerkiksi keinutuoli tai liinajooga-alue, Kurki lisää. Luova TulevaisuusTila -hankkeessa Heinonen ja Kurki selvittivät kyselytutkimuksen avulla, mikä on yhteistä luovuttaa ruokkiville tiloille. Keskeisiksi piirteiksi nousivat valoisuus, avaruus ja värien käyttö. Myös kiinnos8 MERCURIUS 3/2014

TEKSTI JENNI VALTA

tavat ja persoonalliset esineet, jopa vanhat tai antiikkiset esineet, ruokkivat mielikuvitusta. – Luovuuden väriksi nousi kyselyissä oraan vihreä. Erityisen tärkeää sekä luovuudelle että yleiselle hyvinvoinnille on se, että tilassa on luonnon elementtejä. Viherkasvit, vertikaaliviljelyseinät, kauniit maisemanäkymät, puupinnat ja vesielementit, kuten iso akvaario, ruokkivat luovuutta, Heinonen sanoo. HOLOGRAMMIT JA LISÄTTY TODELLISUUS KEHITTÄVÄT MIELIKUVITUSTA

Luovan tilan ei tarvitse olla seinien sisällä. Oppimisympäristö voi olla oppilaitoksen ulkopuolella, kuten kirjastossa, museossa, kaupungin keskustan katukahvilassa, uimahallissa tai meren äärellä rantanuotiolla. Singaporen kirjastossa suosittu lukutila on kuin sademetsän keidas. – Hologrammien ja tietokonegrafiikalla tehtyjen lisätyn todellisuuden elementtien avulla voidaan luoda fyysisen ja digitaalisen yhteen sulauttavia oppimisympäristöjä. Tällaiset simulaatiot kehittävät uteliaisuutta, mielikuvitusta ja kriittisyyttä. Tulevaisuuden oppimistilan tulisi olla rento ja leikittelevä, mutta myös vastuullisuutta ja renessanssimaista monialaisuutta tukeva, Heinonen toteaa. Oppimistila on Heinosen ja Kurjen mukaan suunnittelullisesti haastava yleistila, jossa yhdistyvät erilaiset tarpeet, kuten kahvihuone, kirjasto, kokoustila ja hiljainen me-

KUVA HANNA OKSANEN

ditaatiohuone. Tilaan valittujen elementtien, kuten huonekalujen, värien tai valaistuksen, täytyy olla helposti muunneltavia, mutta niiden avulla pitää voida luoda myös vahvoja tunnelmia. – Tulevaisuudessa oppimisympäristöissä hyödynnetään todennäköisesti pelillisyyttä ja robotteja. Palvelurobotit voivat esimerkiksi opastaa uusia opiskelijoita tilojen käytössä. Robotit voivat olla myös pelikavereita shakissa, pöytätenniksessä tai apuna pianonsoiton harjoittelussa, Kurki kertoo. Lisätietoa: Heinonen, Sirkka; Kurki, Sofi & Ruotsalainen, Juho: Kohtaamisten kuunsillalta voimaantumisen valtamerelle. Luova tulevaisuustila -pilotti Helsingin kaupunginkirjastossa. Tutu e-julkaisuja 14/2011 Heinonen, Sirkka, Ruotsalainen, Juho & Kurki, Sofi (2012). Luova tulevaisuustila ja tulevaisuuden osaamisen ennakointi. Tutu e-julkaisuja 4/2012, Tulevaisuuden tutkimuskeskus. Heinonen, Sirkka & Ruotsalainen, Juho (2012). Kohti ubiikkia oppimista. AEL 2050 – futuriikki. Aikamatka koulutuksen, teknologian ja työn tulevaisuuksiin. Helsinki, 89 s.


vieraskynä

Mitä opiskeluelämä on?

K

aikki tietävät kliseen “opiskelijaelämä on ihmisen parasta aikaa”. No, se on olemassa syystä. Opiskelijaelämään mahtuu kasapäin tunteita, ystäviä, juhlia ja taas uusia juhlia, pakollisia luentoja, jotka kahlataan yhdessä ystävien kanssa läpi, inspiroivia luennoitsijoita itselle tärkeästä aiheesta sekä monia valvottuja tunteja viinilasien ääressä suunnitellen maailman parantamista. Oma opiskelijaelämäni oli kaikkea sitä ja niin paljon enemmän. Nyt, kun oma aikani Turun kauppakorkeakoulun opiskelijana lähestyy loppuaan, tuntuu että viimeiset viisi ja puoli vuotta ovat menneet silmänräpäyksessä ja nämä viimeisetkin kallisarvoiset kuukaudet kiitävät ohitse. Muistelen kaikkea tapahtunutta hymyssä suin ja toivon, että voisin kokea kaiken uudelleen. Tähänkin vuoteen lähdin ajatuksella, että keskityn graduun, mutta tapahtumien ja aktiviteettien saapuessa kohdalle huomaan vielä innostuvani kaikesta ja lähteväni mukaan ajatuksella ”vielä viimeisen kerran”. Olin viime kevään opiskelijavaihdossa Amerikassa. Amerikkalaisten yliopistojen opiskelijatoiminta on kuin yö ja päivä suhteessa suomalaiseen. Heillä on sisarkunnat ja veljeskunnat, jotka ovat usein aatteellisia ja keskittyvät pelkästään villien juhlien järjestämiseen. Kyllä yliopistolla oli kaikennäköisiä kerhoja, mutta toiminta ei ollut läheskään niin näkyvää kuin täällä koti-Suomessa eikä suurin osa opiskelijoista harrastanutkaan minkäänlaista yhdistystoimintaa. Olen kiitollinen, että oma Turun KY:mme tarjoaa niin paljon erilaisia vaihtoehtoja yhdistystoimintaan osallistumiselle. Olen saanut kokea jotain lähes kaikesta. Olen ollut mukana Ulkkiksessa järjestämässä Turun suurimpia opiskelijabileitä sekä siivoamassa ravintola Monttua aamukuudelta. Olen matkustanut Islantiin pohjoismaisten ekonomiopiskelijoiden seminaariin ja kiertänyt Suomen muita kylterikaupunkeja minibussissa. Olen järjestänyt teatterireissuja opiskelijoille sekä itse impronnut lavalla osana TuKY-Speksiä. Olen istunut lukemattomissa kokoushuoneissa visioimassa parempaa yliopistoa ja juossut ympäri Turkua pukeutuneena mitä erikoisimpiin teema-asuihin ja ommellut nyt jo harmaantuneet haalarini lähes täyteen merkkejä ja muistoja. Vaikka tiedänkin, etten varmasti koskaan tule kokemaan mitään vastaavaa kuin opiskeluaikanani täällä, onneksi tiedän, että kokemukset ja muistot tulevat säilymään mukanani loppuelämäni. Tiedän että tulevaisuuden haasteet työelämässä ja elämän kaikilla muilla osa-aluille tulevat tuomaan mukanaan koko joukon uusia, täysin yhtä ihania ja upeita kokemuksia ja ihmisiä. Uusia seikkailuja. Pia Rawlins, 6. vuoden markkinoinnin opiskelija Turun kauppakorkeakoulussa MERCURIUS 3/2014

KUVA: HANNA OKSANEN

9


KUVA: ANTTI TARPONEN

Turun KY:n toimisto muutti elokuun lopulla takaisin Turun kauppakorkeakoululle.

Kehittyvä kauppakorkeakoulu on

YHTEISEN VISION TULOS Turun kauppakorkeakoulussa opiskelijat ovat mukana kaikessa päätöksenteossa ja toiminnassa. Koulu kehittyy ketterästi koko yhteisön näkemyksen perusteella. TEKSTI TARU SUHONEN

T

KUVAT PÄIVI KOSONEN, ANTTI TARPONEN

urun kauppakorkeakoulussa opiskelijat ovat mukana kaikessa toiminnan kehittämisessä siinä missä henkilökuntakin. Tällä hetkellä yhteistä keskustelua käydään muun muassa koulutusohjelmien kehittämiseen sekä alumnitoimintaan liittyen. Parin viime vuoden aikana opiskelijat ovat olleet tiiviisti mukana muun muassa strategiatyössä sekä oppimisympäristöjen uudistamiseen tähdänneessä tilaprojektissa. ‒ Viimeistään kauppakorkeakoulun strategiaprosessi viimeisen kahden vuoden aikana 10 MERCURIUS 3/2014

on synnyttänyt vahvan uskon siihen, että opiskelijoiden pitää ehdottomasti olla mukana koulun kehittämisessä, kertoo kauppakorkeakoulun dekaani Markus Granlund. ‒ Olemme kaikki osa samaa yhteisöä – ei ole jakoa henkilökuntaan ja opiskelijoihin, vaan olemme kauppakorkeakoululaisia, vahvistaa Turun yliopiston ylioppilaskunnan puheenjohtaja Jussi Nieminen, joka on Turun kauppakorkeakoulun neljännen vuoden kansainvälisen liiketoiminnan pääaineopiskelija.

OSALLISTUMINEN ON OPPIMISTA

Kauppakorkeakoulussa opiskelijat ovat jo pitkään kuuluneet erilaisiin toimikuntiin ja virallisiin toimielimiin. Nyt kun myös muun muassa kaikki yhteiset tilaisuudet, kuten esimerkiksi strategia- ja kehittämispäivät, on avattu opiskelijoille, on yhteisen näkemyksen luomiseen epävirallisempiakin kanavia. ‒ Nyt eri kanavat täydentävät toisiaan. Pääsemme keskustelemaan asioista ja siitä, miksi niitä tehdään – kyseenalaistamaankin. Emme vain anna opiskelijanäkemyksiä työryhmissä. Formaaleja kanavia ei ole sen


enempää kuin ennenkään, mutta se, minkälaista keskustelua käydään, on muuttunut, Nieminen sanoo. ‒ Kyse on tosiaan enemmästä kuin kuulemisesta: sitoutumisesta. Asioista yhdessä keskusteleminen on koko työyhteisön tasaarvoisuutta ja asioiden arjessa kehittämistä. Lisäksi opiskelijoiden osallistumisella on vahva oppimisfunktio. Tulevaisuuden asiantuntijat ja päätöksentekijät saavat arvokasta oppia asiantuntijaorganisaation johtamis- ja kehittämisproblematiikasta, Granlund sanoo. Aivan tällä tasolla yhdessä tekeminen on vielä aika tuore asia. Jussi Nieminen uskoo, että vaikka nyt erilaisissa asioissa on tehty päänavauksia, odottavat suurimmat vaikutukset tulevaisuudessa. ‒ Pyörät ovat nyt pyörimässä, antaa niiden pyöriä. Tätä käytäntöä jatketaan, sillä en keksi juuri mitään sellaista, minkä kehittämisessä opiskelijat eivät voisi olla mukana, sanoo Granlund.

‒ Olemme vahvasti samaa yhteisöä nyt myös fyysisesti, kun Turun KY:n toiminta on näkyvä osa koulun arkipäivää sekä meille että vierailijoille, Markus Granlund sanoo.

- Olemme kaikki osa samaa yhteisöä, ei ole jakoa henkilökuntaan ja opiskelijoihin, Jussi Nieminen sanoo.

VALMISTUNEET Kauppatieteiden maisteri

Aaltonen Heli Aaltonen Jenni Ahonen Taneli Ala-Kurikka Sanna Antikainen Jarkko Arko Emilia Aulén Tommi Berhanu Eskender Borgenström Atte Chisty Mohammad Enlund Jenniina Forsman Mikko Galvis Isabel Halonen Peter Happo Ville Helkamo Julius Herrera Cristina Huhtala Marianne Hurskainen Mikko Hyytiäinen Kari Häkkinen Saana Hämäläinen Hanna Ikonen Onni Jäminki Tony Järvinen Carita Kaappola Hanna Kakko Eveliina Kaukonen Matilda Kaukoranta Annika Ketola Iida Ketola Tuomas Kiili Outi Kivistö Juho Koivisto Elisa Koivu Tapio Korhonen Sari Korkiakoski Juho Koskenvoima Antti Kulmala Saija Kurppa Anniina Kyheröinen Sanni Kärppälä Eva Laaksonen Raimo Laitala Laura Lamminpää Hilla Lavonen Mia Lehtinen Maija-Elina Lehtonen Eliisa Liesmäki Ilona Lindén Esa Lintunen Olli Luga Teele

Lyaruu Julieth Lötjönen Mikko Mahlamäki Jenni Maja Sinikka Mannonen Elina Marja-aho Ilkka Martikainen Jari Maunula Markus Myllymäki Maija Naumova Alina Nieminen Markus Niini Laura Nikander Jarmo Nokkala Tiina Nurmi Juha-Matti Oulasvirta Saara Pakarinen Minna Palin Kira Permanto Lauri Piha Samuel Pinoargote Jaramillo Pitkänen Aki Purmonen Anna Rahmatov Tolib Rasmussen Jared Ripatti Johanna Roikonen Kenneth Ryödi Ilona Salmela Maria Salonen Jarno Sairinen Hanna Seppä Jaakko Setänen Juuso Siniagina Mariia Sora Ville Suvanto Jussi Tapio Nina Tikka Riina Toivonen Pekka Toivonen Sami Turto Henna Törmä Juho Wierzchowiecka Joanna Vallila Antti Vesa Eero Viljanen Juuso Virtanen Timo Virtanen Tuomas Väätäinen Salla

Valtiotieteiden maisteri

Keva Juho Koukkari Johanna Nurminen Mikko Pekonen Inna Vähänen Miikka Filosofian maisteri

Falona Oluwarotimi Leino Samu Lintunen Henrik Liukkonen Heikki Mertsalmi Tommi Moqaddamerad Sara Oja-Kaukola Marko Sandell Henry Sasunkevich Maryna Tanskanen Tuomas Umer Adil Porin yksikkö Kauppatieteiden maisteri

Auer Heikki Elomaa Sini Hahko Jere Hakanen Terhi Jalonen Leila Kari Kirsi Katila Jenny Kemppainen Tiina Kilpeläinen Mikko Kinnunen Leena Kuokkanen Tomy Laesvuori Satu Laine Markus Leimu-Suokas Aliisa Leinonen Jussi Lindström Helena Luntta Marko Moisio-Varpela Anna-Maria Mäntysalo Heli Nurmi Eeva-Maija Palomäki Asta Raitanen Juha Rautiainen Niko Seppä Juho Sinisalmi Jori Tervonen Mia Tuominen Johanna Uotila Aki Vahtervuo Riikka Vallin Nina Ylitalo Kati

MERCURIUS 3/2014

11


Turun kauppakorkeakoulun viimeinen rehtori Tapio Reponen

In Memoriam

P

rofessori Tapio Reponen kuoli Turussa 22. syyskuuta 2014. Hän oli juuri jäänyt eläkkeelle Turun yliopiston vararehtorin tehtävästä. Tapio syntyi siirtokarjalaiseen perheeseen 2. elokuuta 1947 ja merkittiin Johanneksen seurakuntarekisteriin. Hän kävi koulunsa Vammalassa ja tuli sieltä ylioppilaaksi 1966. Tapio aloitti opinnot 1967 Turun kauppakorkeakoulussa, josta tuli hänen elämäntyönsä päänäyttämö. Ekonomitutkinnon ja asevelvollisuuden jälkeen hän aloitti tutkijana Suomen Pankin energiataloudellisessa työryhmässä 1971. Samalla alkoivat jatkoopinnot, jotka jatkuivat Suomen Akatemian tutkimusassistenttina. Hän väitteli 1977 energiainvestointien optimaalisesta valinnasta. Aihe kuului liiketaloustiede, laskentatoimen alaan. Hän oli neljäs Turun kauppakorkeakoulun tohtori ja ensimmäinen, joka osallistui kansainväliseen tohtoriohjelmaan. Tohtoriopintojen aikana hänelle muodostui lujat siteet korkeakoulun pieneen tutkija-

12 MERCURIUS 3/2014

joukkoon, josta kasvoi professoreita useampaan yliopistoon ja myös rehtori kolmeen. Tapio tutki automaattisen tietojenkäsittelyn hyväksikäyttöä yrityksissä. Hän alkoi hoitaa tietojenkäsittelyopin yliassistentuuria jo väittelyvuonnaan. Pari vuotta myöhemmin hänet nimitettiin saman alan apulaisprofessoriksi. Hän toimi vierailevana tutkijana Harvard Business Schoolissa 1981. Tämä vierailu vahvisti Tapion suuntautumista liikkeenjohdon informaatiojärjestelmien tutkimukseen. Samalla hän toteutti jo tuolloin yliopiston kansainvälistymistä. Hän kehitti tietojenkäsittelyoppia kohti tietojärjestelmien liiketaloudellisia sovellutuksia. Oppiaine määriteltiinkin myöhemmin tietojärjestelmätieteeksi, jonka professoriksi hänet nimitettiin 1988. Kyvykästä tutkijaa ja opettajaa tarvittiin myös korkeakoulun hallinnossa. Tapiosta tuli vararehtori jo 1983. Kun hän siirtyi 1996 rehtoriksi, hänellä oli sekä valmiuksia että

kokemuspohjaa kehittää kauppakorkeakoulua strategisen johtamisen otteella vahvaksi kauppatieteelliseksi yliopistoksi. Tutkimus ja tohtorikoulutus vahvistuivat ja kansainvälistyivät sekä tutkintorakenteita uudistettiin. Korkeakoulurakennuksen laajentaminen ja uudistaminen oli suuri urakka. Turun kauppakorkeakoulu tuli tunnetuksi strategisen tulosohjauksen eturivin soveltajana, ja rehtoria käytettiin monissa yliopistopolitiikan asiantuntijatehtävissä. Hän oli myös ideoimassa entisten jatko-opintokumppaniensa kanssa liiketoimintaosaamisen nostamista maan tiedepolitiikan keskiöön. Viime vuosikymmenellä yliopistopolitiikka näytti johtavan siihen, että vahvakaan yhden koulutusalan yliopisto ei tule menestymään tulevaisuudessa. Visionäärisen johtamisen taidot omaava rehtori näki kauppakorkeakoulun mahdollisuudeksi yhteistyön syventämisen Turun yliopiston kanssa ‒ vaikka se johtaisi hallinnolliseen yhdistymiseen saakka. Kauppakorkeakoulun oma identi-


teetti oli kuitenkin säilytettävä. Kauppakorkeakoulun parasta aina ajatelleelle ja vanhat itsenäisyyskamppailut nähneelle rehtorille yliopistofuusio oli uran kriittinen huipentuma. Se toteutui 2010, ja Tapio ehti nähdä yliopiston vararehtorina sen alkuvuodet. Vaikka kaikki hedelmät eivät ole vielä kypsyneetkään, ratkaisua voi pitää onnistuneena. Hänen panoksensa uuden yliopiston tuloksellisessa varainkeräyshankkeessa oli arvokas. Tapio edisti kauppakorkeakoulun ja yritysten yhteistyötä ja korkeakoulun johtamiskoulutusta. Hän toimi eräiden yritysten hallituksessa ja useissa yritystoimintaan liittyvissä sekä yhteiskunnallisissa luottamustehtävissä toteuttaen ns. yliopiston kolmatta tehtävää jo ennen kuin sitä oli lakiin kirjoitettu. Tapio oli nuorena SM-tason urheilija. Hän toimi myös urheilun luottamustehtävissä: mm. Turun Urheiluliiton yleisurheilujaoston puheenjohtajana ja Suomen Urheiluliiton liittovaltuuston jäsenenä. Senioriurheilijana

hän saavutti SM-mitaleita moukarin- ja painonheitossa. Tapio oli määrätietoinen ja nopeaälyinen mies, joka yllätti meidät usein huumorillaan sekä rennolla tyylillään virallisissakin tilanteissa. Hän halusi pitää huolta siitä, että yhteydet henkilöstöön ja opiskelijoihin säilyivät hallinnollisesta etäisyydestä huolimatta. Tapio Reponen oli suuresti ansioitunut yliopistomies, joka ehti toimia laajalti yliopiston ulkopuolellakin. Sotilasarvoltaan hän oli majuri. Hänelle oli myönnetty Suomen Leijonan komentajamerkki. Turun kauppakorkeakoulu sekä Turun yliopisto olivat palkinneet hänet korkeimmilla mitaleillaan. Häntä jäivät kaipaamaan vaimon ja kolmen tyttären perheiden lisäksi suuri joukko yliopistoihmisiä, yritysjohtajia, moottoripyöräharrastajia sekä urheiluväkeä.

Tapio oli määrätietoinen ja nopeaälyinen mies, joka yllätti meidät usein huumorillaan sekä rennolla tyylillään virallisissakin tilanteissa. ”

– Paavo Okko

PAAVO OKKO PITKÄAIKAINEN YSTÄVÄ JA VIRKAVELI

MERCURIUS 3/2014

13


HYVÄ JOHTAJA

ei piiloudu bisnesdatan taakse Kun kaikki on liikkeessä, kukaan tiedä, minne ollaan matkalla. Professori Tuomo Peltonen patistaa yritysjohtoa kantamaan vallan tuoman vastuunsa ja kohtaamaan henkilöstön ihmisinä, ei numeroina tietokoneruudulla. TEKSTI JUSSI MATIKAINEN

14 MERCURIUS 3/2014

KUVITUS MILLA RISKU


P

itkään jatkuneen talouden suvantovaiheen seurauksena media on yt-uutisten kyllästämä. Päivittäin saamme lukea yritysjohdon ja työntekijöiden näkemyksiä yt-neuvotteluihin ajautumisesta ja niiden aiheuttamista tunnelmista. – Paljon toki riippuu siitä, miten asia yrityksessä hoidetaan. Joka tapauksessa jäljelle jäävät kärsivät pelastuneiden syndroomasta. He potevat huonoa omaatuntoa siitä, että itse selvisivät, johtamisen ja organisoinnin professori Tuomo Peltonen sanoo. Yt-neuvotteluja tavataan perustella markkinoiden globaaleilla liikkeillä. Tilanteisiin ikään kuin ajaudutaan, ja työntekijän omalla työpanoksella on lopulta vähän vaikutusta lopputulemaan. – Yt:t ovat omiaan vahvistamaan yrityksen sisäistä atomismia, kun jokaisen on keskityttävä omaan pärjäämiseensä. Organisaatiokäyttäytymistä ja henkilöstöjohtamista työkseen tutkiva Peltonen epäilee, että yt-menettelystä on tullut vipu, jolla työyhteisöille annetaan shokkiterapiaa. – Varmasti mukana on paljon konkreettisiakin tarpeita, mutta tietyllä tavalla ytmenettelystä näyttää tulleen myös ennakoiva johdon toimenpide. Ja jos yrityksessä samaan aikaan rummutetaan sanomaa henkilöstöstä tärkeänä voimavarana, on tässä tietenkin epäsuhta. Yt-neuvotteluiden kierre nakertaa luottamusta ja moraalia eli juuri niitä asioita, joita yritysjohto haluaisi vahvistaa. Peltosen mukaan yksi hyvän johtajan ominaisuuksista onkin puskurointikyky. Toimintaympäristön luomaa epävarmuutta ja ulkopuolista painetta ei tulisi suodattamatta kaataa henkilöstön niskaan. Myös johdon oma toiminta peilaa suoraan alaisten ajattelumaailmaan. – Jos johtajia tulee ja menee, mutta samalla saarnataan henkilöstön sitoutumista, on tässäkin epäsuhta.

JOHTAJUUS LÖYDETTÄVÄ UUDELLEEN

Organisaatiossa on muodissa puhua johtajuudesta jaettuna, relationaalisena ilmiönä. Peltonen on valmis toppuuttelemaan tätä johtajuuden uusjakoa. – Jos kaikki johtavat, miksi yrityksissä on muodollisia esimiehiä? Ehkä vanha ajatus, jossa valta ja vastuu kulkevat käsi kädessä, voisi toisinaan selkeyttää toimintaa. Johtajuus ylipäänsä on yhteiskunnassa liikkeessä, kateissakin. – En kaipaa paluuta Kekkosen aikaan, mutta varmasti menneestä on opittavaakin. Nyt presidentiltä on riisuttu valtaoikeudet, ja avainpaikat puolustusvoimain komentajasta yliopiston rehtoreihin ovat määräaikaisia. Kukaan ei ota selkeää johtajuutta. Tämän päivän ja menneen johtamistavan kontrasti paljastuu hyvin, jos pysähdymme miettimään vanhojen teollisuuspaikkakuntien ja tehtaanpatruunoiden maailmaa. Patruunat loivat tehdaspaikkakunnilleen pienimuotoisen hyvinvointiyhteiskunnan. Sekä johtajat että työntekijät sitoutuivat yhteiseen ponnistukseen hyvin vahvasti, eliniäkseen. – Osapuolten suhteessa ei ollut kyse sen kalkyloinnista, mitä annan ja mitä saan. Mukana oltiin kokonaisina, laskelmoimatta. HYVÄ JOHTAJA KÄÄNTÄÄ ALAKULTTUURIT VOIMAKSI

Johtajien tehtävänä on rakentaa ilmapiiri, jossa henkilöstö saadaan sitoutettua tiettyyn yrityskulttuuriin. Peltonen huomauttaa, että usein vahva, yhtenäinen kulttuuri on itse asiassa löydettävissä organisaation alatasolta, vaikkapa jonkun ammattiryhmän keskuudesta. – Haasteena on se, että tällainen alakulttuuri on rajoitettu, eivätkä sen tavoitteet ole aina yhteneväisiä yrityksen tavoitteiden kanssa. Iso kysymys kuuluu, miten nämä alakulttuurit saataisiin käännetty positiiviseksi voimavaraksi. MERCURIUS 3/2014

15


KUKA? • KTT Tuomo Peltonen, 48 • Johtamisen ja organisoinnin, alana organisaatio-käyttäytyminen ja henkilöstö johtaminen, professori Turun yliopistossa • Aiemmat professuurit: 2000 Turun kauppa korkeakoulu, 2001–2009 Oulun yliopisto (nimitys pysyvään professuuriin 2004), 2009–2013 Tampereen teknillinen yliopisto • Kirjoittanut mm. teoksen Organisaatioteoria. Klassisesta jälkimoderniin. (2010, WSOYpro). • Kirjoittaa paraikaa kirjaa työnimellä Henkistyvä organisaatio: organisaation spiritualiteettiä etsimässä.

KUVA: ANTTI TARPONEN

Ensimmäinen askel alakulttuurien kääntämisessä voimaksi on niiden tunnistaminen ja tunnustaminen. Tähän päästäkseen johtajan on uskaltauduttava kentälle selvittämään, mitä yrityksessä todella tapahtuu. Peltosen mukaan usein käy kuitenkin niin, että johtajat mieltyvät seurustelemaan toisten johtajien kanssa ja lipuvat ikään kuin huomaamattaan hieman toiseen todellisuuteen. – Johtajafoorumeissa esitellään yritys-caseja toisille johtajille sen sijaan, että johtaja testauttaisi näkemystään yrityksestä omien työntekijöidensä edessä. Johtajan pestin vastaanottaminen onkin aina testi, jossa ihmisen persoona punnitaan. – Johtajan on puskuroitava organisaatiota ja itseään ulkoa tulevilta paineilta. Kutsuhuutoja kaikuu paljon, mutta jokaiseen ei tule reagoida. JATKUVA MUUTOS SYÖ TEHOJA

Professorin huoneessa soi pehmeänä äänimattona kaunis klassinen musiikki, ja keskustelua käydään kiireettömästi punaisen sohvaryhmän äärellä. – Tietenkin tutkijalla on se etuoikeus, että asioita voi tarkastella analyyttisesti, kun ei ole itse yrityksessä toiminnan polttopisteessä. Peltonen uskoo, että ihmisellä on tietty eksistentiaalinen kaipuu pysyvyyteen. Tällä hetkellä pyrkimys on vakavasti haastettu, kun 16 MERCURIUS 3/2014

kaikki liikkuu. Organisaatioissakin tehdään jatkuvia uudistuksia, jotka ovat psyykkisesti ja emotionaalisesti kuluttavia. Jokainen laatikkoleikki syö henkilöstön energiaa ja imee tehoa ydintehtävien suorittamiselta. Liikkuvuuden tuoma epävarmuus liittyy myös työntekijöiden suoriutumisen seurantaan. – Jokainen on ikään kuin välitilassa. Vuosittain kehityskeskusteluissa todetaan, että olet matkalla pisteestä toiseen. Et ole aivan huono, muttet vielä valmiskaan. Yksi johtamisen haasteita onkin balanssin löytäminen totunnaisuuksien ja oman linjan välille. Tutkimuksessa puhutaan isomorfisesta paineesta. Sillä tarkoitetaan tapaa, joka saa yritykset matkimaan toisiaan. – Esimerkiksi strategia on jo sanana johtoa ja henkilöstöä erottava, johto tekee strategioita, vaikkeivät ne soisikaan yhteen työntekijöiden arkikokemuksen kanssa. Mutta näytäpä yritys tai organisaatio, joka ei kuumeisesti miettisi juuri strategiaa. IHMISEN KOHDATTAVA IHMINEN

Teknologian kehittyminen on tuonut johtamiseen uuden ulottuvuuden. Johtajat saavat määrämuotoisen datan koska vaan tietokoneeseensa tai puhelimeensa. Nykyjohtaja kaipaa numeroita, jotta voi johtaa. – Ennen johtajan ja johdettavan suhde oli persoonallinen. Patruuna käveli tehdassaliin

ja jututti työntekijöitä henkilökohtaisesti. Nykymuotoinen bisnesdata mahdollistaa anonyymin, näennäisen tehokkaan johtamistavan. – Teknologiat ovat helppoja ja tehokkaita. Mutta numerot eivät kerro mitään työntekijöiden unelmista, haaveista ja peloista. Ne eivät selitä, mistä jokin muutos johtuu tai mitä sen takana on. Ulkokohtainen managerointi on vaarallista. – Jos et ymmärrä yrityksesi toimintaa ja dynamiikkaa, et voi mitenkään ennakoida, mikä on hyödyntämätön potentiaali tai mitä odottamatonta voi tapahtua huomenna. Erilaiset johtamiskoulutusohjelmat ovat avainasemassa, kun tulevaisuuden johtajien työkalupakkeja rakennetaan. Johtamisen professori toivoo, ettei esimerkiksi johdon MBA-ohjelmia ladattaisi tupaten täyteen strategisia ja älyllisiä harjoituksia, vaan aikaa otettaisiin myös sen pohtimiselle, miten johtaja voi ihmisenä kohdata toisen ihmisen. – Avainasemassa ovat myös yliopistot, joissa tulevaisuuden johtajia koulutetaan. Suomelle historiallisesti tyypillinen, eriytynyt kauppakorkeakouluinstituutio on ollut omiaan rakentamaan siiloutunutta ajattelua, jonka valmistuneet vievät mukanaan työmarkkinoille. Toivottavaa olisi, että vaikkapa kauppatieteilijät ja humanistit löytäisivät toisensa jo opiskeluvaiheessa.


KOONNUT TARU SUHONEN

Venäjän talouden tulevaisuus puhutti

Gaidar Readings -konferenssissa Kauppakorkeakoulun Pan-Eurooppa Instituutin 19.9.2014 järjestämä konferenssi kokosi politiikan, talouselämän ja akateemisen maailman vaikuttajia tarkastelemaan Venäjän talouspolitiikkaa koskevia ajankohtaisia kysymyksiä.

K

onferenssissa kysyttiin, pystyykö Venäjä modernisoimaan talouttaan ja nostamaan sen kasvusuuntaan ja miltä EU:n ja Venäjän taloussuhteiden tulevaisuus näyttää viimeaikaisten tapahtumien valossa. Seminaarin järjestäneen Pan-Eurooppa Instituutin johtaja, professori Kari Liuhto asetti avauspuheenvuorossaan konferenssin suomalaisille ja venäläisille asiantuntijoille keskusteltavaksi monia kysymyksiä liittyen Venäjän talouspolitiikan kehittymiseen tilanteessa, jossa hän totesi lännen ja Venäjän suhteiden olevan tulehtuneemmat kuin koskaan sitten Neuvostoliiton hajoamisen. Liuhto korosti Suomen tiiviitä taloussuhteita Venäjän kanssa ja muistutti, että kyseessä on tärkein tuontimaamme ja kolmanneksi tärkein vientimaamme. Liuhto toivoi konferenssilta rakentavaa keskustelua siitä, miten noidankehän syveneminen voidaan estää ja vapautua kaikille osapuolille vahinkoa aiheuttavasta kierteestä.

Missä mennään nyt,

professori Kari Liuhto? ”Venäjän talouden uudistumisen hidastuminen ja maailmantalouden imun väheneminen vaikuttavat sanktioita enemmän Venäjän tulevaan kehitykseen ja suuntaan. Venäjä oli Euroopan nopeimmin kasvavia talouksia vielä ennen syksyllä 2008 alkanutta globaalia finanssikriisiä. Venäjän BKT kasvoi vuonna 2007 yli kahdeksan prosenttia. Venäjän talouskasvu hiipui jo ennen tänä vuonna alkaneita sanktioita. Vuonna 2013 Venäjän BKT kasvoi enää alle 1,5 prosenttia. Venäjän sisäiset reformit eivät näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa synnytä merkittävää talouskasvua. Vastaavasti maailmantalouden kasvun hidastuminen,

KUVA: ANTTI TARPONEN

erityisesti öljyn hinnan lasku, merkitsee sitä, että Venäjän talouskasvu ei saa apua lähitulevaisuudessa maansa ulkopuolelta. Sanktiot tulevat mahdollisemman huonoon aikaan, sillä ne hidastavat Venäjän kehitystä. Sanktioiden negatiivinen lisävaikutus näkyy muun muassa kasvavana pääomapakona, Venäjän osakemarkkinoiden arvonlaskuna ja ruplan ulkoisen arvon heikentymisenä. Venäjän talouden kurjistumisella voi olla merkittäviä vaikutuksia sen yhteiskunnallispoliittiseen suuntaan. Näyttää valitettavasti siltä, että Venäjän talous tulee kurjistumaan, mikä voi huonoimmillaan johtaa siihen, että Venäjän ulkopolitiikka tulee hurjistumaan. Hurjistumisskenaarion välttämiseksi meidän tulee pitää kaikki keskustelukanavat avoinna ja jatkaa niitä yhteistyön muotoja, jotka ovat nykytilanteessa mahdollisia. Kannustaisin lisäämään muun muassa Suomi-Venäjä-yhteistyötä pienten ja keskisuurten yritysten välillä, ympäristöyhteistyötä arktisilla alueilla, kaupunkien välistä yhteistyötä, kulttuuriyhteistyötä ja yliopistoyhteistyötä. Yliopistoilla on nykyolosuhteissa erityisen tärkeä tehtävä toimia avoimen ja uusia siltoja rakentavan keskustelun synnyttäjänä. Järjestämämme Gaidar Readings -konferenssin lisäksi hyvänä esimerkkinä tästä on Centrum Balticumin Turun yliopistolla ensi kesäkuussa järjestämä Itämerifoorumi.”

Tilaisuuden pääpuheenvuoron piti kansanedustaja Paula Lehtomäki. Kauppakorkeakoulun dekaani Markus Granlund, Varsinais-Suomen maakuntajohtaja Juho Savo ja professori Kari Liuhto toivottivat asiantuntijat tervetulleeksi Turkuun ja Turun yliopistolle. Turun kauppakorkeakoulun kunniatohtori Seppo Remes ja Turun Sanomien pääkirjoitustoimittaja Ari Niemi toimivat konferenssin paneelikeskustelujen puheenjohtajina.

MERCURIUS 3/2014

17


Ratkaisukeskeisyyttä

OP-Pohjolan yritysliiketoiminnan arkeen TSE exe on OP-Pohjola-ryhmän yritysliiketoiminnan kehittämiskumppani. TEKSTI TARU SUHONEN

KUVAT TIMO OKSANEN

T

SE exe on suunnitellut ja toteuttanut OP-Pohjolan kanssa kaksi yritysliiketoiminnan johtamisen valmennusohjelmaa. Toinen ohjelmista on suunnattu ryhmän yritysliiketoiminnan johdossa ja myynnin johdossa toimiville, toinen myynnin ja asiakkuuksien

esimiestehtävissä toimiville. Yhteistyö on ollut käynnissä vuodesta 2012. Lähiopetusjaksot järjestetään pääosin Turun kauppakorkeakoululla, osallistujat tulevat eri puolilta Suomea OP-Pohjolan keskusyhteisöstä Helsingistä ja alueosuuspankeista. OP-Pohjolan yrityspankkiliiketoiminnan

TURKU

A Journey Far Starts from Near

johtaja Hannu Jaatinen on erittäin tyytyväinen yhteistyöhön. Hän sanoo, että yliopistotoimijan kanssa rakennettavien koulutusten teemat ovat ajankohtaisia ja kauppakorkeakoulun asiantuntijat tuovat sisältöihin teoriataustaa, joka tarjoaa viitekehyksen oman organisaation asioille.

Everyone deserves

good leadership

Come and join us!

www.embaturku.fi

Turun kauppakorkeakoulu • Turku School of Economics


‒TSE exe valikoitui kumppaniksemme, koska se lähti joustavasti toteuttamaan ohjelmaa meidän tavoitteidemme mukaisesti. Siitäkään ei ole haittaa, että meitä on johdossa useampia, pääjohtaja Reijo Karhinen mukaan lukien, jotka olemme valmistuneet Turun kauppakorkeakoulusta ja tunnemme talon, Jaatinen sanoo. MUUTTUVA TOIMIALA VAATII OSAAMISTA

OP-Pohjola-ryhmässä järjestetään paljon erilaisia henkilöstökoulutuksia eri organisaatiotasoilla. Hannu Jaatinen korostaa, että kaiken kaikkiaan osaamisen merkitys isossa organisaatiossa ja muuttuvalla toimialalla on suuri. Hän nimeää kaksi isoa muutoksen ajuria. Ensinnäkin finanssikriisin jälkeen sääntelymaailman muuttuminen ja kehittyminen asettavat liiketoiminnalle uusia haasteita. ‒ Yrityspankkiliiketoimintaan liittyy tuottojen ohella myös suuret riskit. Jotta liiketoimintaa voisi menestyksellisesti harjoittaa, pitää olla osaava henkilöstö, joka hallitsee toimialan ja tuntee liiketoiminnassa tapahtuvat muutokset. Pitää ymmärtää, mihin maailma on menossa ja mitä vaikutuksia sääntelyn muuttumisesta liiketoiminnassa seuraa. Digitalisoituminen on toinen muutosajuri, jonka vaikutukset tulevat Jaatisen mukaan olemaan erittäin suuria. ‒ OP-Pohjola-ryhmän yrityspankkiliiketoiminnassa tämä koskee kaikkia asiakasryhmiä, mutta korostuu pk-asiakkaiden kohdalla, jotka käyttävät palveluita eri kanavissa. Sähköisten järjestelmien toimivuudella on tietysti suuri merkitys myös isojen asiakkaiden kohdalla, vaikka palvelemme heitä paljon myös henkilökohtaisesti. Jaatinen painottaa, että osaamisen merkitys on kaiken kaikkiaan suuri. ‒ Esimerkiksi myynnissämme emme luukuta yhtä valmista tuotetta, vaan kaikki ratkaisut lähtevät asiakkaan tarpeesta. Ratkaisukeskeisyys on meillä kehittämisen painopisteenä, Jaatinen kertoo. OSAAMISTA YKSIKÖILLE JA ORGANISAATIOLLE

Hannu Jaatinen korostaa, että OP-Pohjolaryhmässä yksilöiden kehittäminen nähdään panostuksena koko organisaation osaamiseen. ‒ Tämä on iso kokonaisuus. Meillä paljon on kiinni siitä, miten asiakaspinnassa työskentelevä henkilö osaa hyödyntää koko organisaatiota ja johtaa asiakkuutta matrii-

sissa: ottaa oikean soittimen esiin silloin, kun sitä tarvitaan ‒ kuin orkesterinjohtaja. Tämäntyyppisessä koulutuksessa on tärkeää, että tutustuu ihmisiin ja kasvattaa omaa verkostoaan. Arjessa emme välttämättä kohtaa toisiamme, varsinkin jos puhutaan eri asiakas- ja liiketoimintasegmenteistä. Toisena ohjelman erityisenä antina Jaatinen mainitsee johtamiskoulutusohjelmaan kuuluvat kehittämistyöt.

‒ Olemme voimakkaasti hakeneet sitä, että ne hyödyttävät organisaatiotamme suoraan. Olen esimerkiksi omien koulutukseen osallistuvien alaisteni kanssa sparrannut aiheita yhdessä. Tämä on mahdollisuus miettiä asioita arjen ulkopuolella. Omasta perustutkinnostanikin on jo pitkä aika, joten tiedän, että päivittäminen on aina hyvä asia. Koulutuksissa pääsee taas kiinni siihen, mikä tässä ajassa on tärkeää.

Verkostoitumista & uusia ajatuksia

J

ussi Taulu työskentelee myyntijohtajana Turun Seudun Osuuspankin Yrityspankissa. Hän osallistui viimeisimpään YLT-Top-ohjelmaan, johon OP-Pohjola kutsui myynnin johtotehtävissä olevia työntekijöitään esimiesten kautta. Ohjelman tavoitteena on nostaa esille ryhmän osallistujista ja organisaatiosta nousevia aiheita ja mahdollistaa niistä keskusteleminen ja toisilta oppiminen. Lähtökohtana on tukea nykyistä tekemistä tukevaa ajattelua ja vaihtaa perspektiiviä. ‒ Tällaisessa koulutuksessa paljon oppimisesta tapahtuu asiasisältöjen lisäksi kanssakäymisessä kouluttajien ja kollegoiden kanssa. Monet aiheista eivät ole kokonaan uusia, vaan tietoa ja kokemuksia jäsennetään yhdessä edelleen, Taulu sanoo. Yksi ohjelman kantavista ideoista on saattaa yhteen mahdollisimman monipuolinen osallistujajoukko. YLT-Top-ohjelman osallistujista osa vetää isoja, osa pienempiä organisaatioita. Tietyt haasteet ja asiat ovat kuitenkin samanlaisia, ja kokemuksia on mielekästä vertailla. ‒ Keskusteluissa nousi esille paljon asioita, jotka liittyvät meidän perustekemisiimme, kuten asiakkuuksien ja myynnin johtamiseen. Kollegoihin tutustuminen ja verkostoituminen ovat tärkeä osa ohjelmaa. Ajatusten vaihto jalostaa omia ajatuksia, ja koulutuksessa saaduista kontakteista on hyötyä myös jatkossa. Taulu sanoo, että kauppakorkeakoulun asiantuntijoiden puheenvuoroista hän sai itse eniten ajateltavaa kansantalouden näkymiin ja tulevaisuudentutkimukseen liittyvistä aiheista.

‒ Jokaisessa työtehtävässä on aina riskinä liiallinen urautuminen juuri tämänhetkisiin toimintatapoihin ja näkemyksiin ympäröivästä maailmasta. On tärkeää ottaa arjessa säännöllisesti etäisyyttä omaan tekemiseensä ja nähdä oma liiketoiminta sekä toimenpiteet osana suurempaa kokonaisuutta. Myös tähän kehittämiseen koulutus toi hyviä työkaluja.

Kysy lisää yrityskohtaisista valmennuksista: kehitysjohtaja Hannele Järvenpää 050 583 9516 hannele.jarvenpaa@utu.fi

Jussi Taulu on OTM ja Turun kauppakorkeakoulusta valmistunut KTM. MERCURIUS 3/2014

19


alumni

Keynote-puhujat ja panelistit. Vasemmalta Hanna Kalliomäki, päivän puheenjohtaja Kirsi Leväpelto ja Heidi Tuominen. Takarivissä vasemmalta Riku Santala, Jan Hultin, Riitta Hemmi, Mika Hentunen ja Antti Haapalinna.

ALUMNIPÄIVÄ

TEKSTI TERHIKKI SAARI

KUVAT TIMO OKSANEN

kokosi kauppakorkeakoulun kasvatit vastuullisuusteeman ympärille Viidettätoista kertaa järjestetty alumnipäivä kokosi lauantaina 11.10. kauppakorkeakoululle lähes kolmesataa alumnia. Päivän teemana oli vastuullisuus ja johtaminen.

J

o perinteeksi muodostunut alumnipäivä on osoittautunut oivaksi foorumiksi koota kaikki kauppakorkeakoulusta valmistuneet, mukaan lukien eMBA:n suorittaneet, sekä entinen ja nykyinen henkilökunta yhteen. Kauppakorkeakoulun dekaani, professori Markus Granlund käsitteli avauspuheenvuorossaan koulun ajankohtaisia kuulumisia ja kertoi uudistuneesta alumnitoiminnasta sekä sen tärkeästä roolista kauppakorkeakou20 MERCURIUS 3/2014

lun toiminnassa niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Granlund muistutti, miten tärkeää on, että kauppakorkeakoulusta sen olemassaolon aikana lähes 11 000 valmistunutta saataisiin rekisteröidyiksi osaksi kauppakorkeakouluun perusteilla olevaa alumnirekisteriä. Rekisteröityneet alumnit saavat sähköisen uutiskirjeen muodossa koulun kuulumisia, tutkimukseen ja opetukseen liittyviä uutisia sekä tapahtumakutsuja.

TEEMA HERÄTTI VILKASTA KESKUSTELUA

Tilaisuuden keynote-puhujat Mika Hentunen (ulkomaantoimittaja, Yle Uutiset), Antti Haapalinna (lääketutkimuksen johtaja, T&TK, Orion Oyj, Orion Pharma) ja Jan Hultin (toimitusjohtaja, HeartBrain Oy) käsittelivät puheenvuoroissaan päivän teemaa. Paneelikeskusteluosuudessa yleisö pääsi osalliseksi, kun keskustelua jatkettiin aiheesta ” Vastuullisuus johtamisessa - Valinnat oikean ja väärän välillä”. Panelistit Hanna Kalliomäki (Manager, Sustainability Communications and Reporting, Metsä Group), Riitta Hemmi (konsuli, Suomen pääkon-


sulaatti, Pietari), Mika Hentunen ja Heidi Tuominen (rahoitusjohtaja, Aktia Pankki Oyj) ottivat kantaa asiantuntevasti ja monipuolisesti kukin oman alansa perspektiivistä päivän agendaan. Yleisö lähti hyvin mukaan keskusteluun, joka jatkui vielä illallisellakin. Paneelikeskustelua johti Riku Santala (Partner, General Manager Middle East, BearingPoint). Tilaisuuden aluksi vietettiin hiljainen hetki Turun kauppakorkeakoulun pitkäaikaisen rehtorin, Turun yliopiston emeritusvararehtori, professori Tapio Reposen muiston kunnioittamiseksi. Turun kauppakorkeakoulun alumnineuvosto oli valinnut Tapio Reposen vuoden 2014 alumniksi.

Katso alumnipäivän kuvagalleria!

Kauppakorkeakoulun dekaani Markus Granlund toivotti alumnit sydämellisesti tervetulleiksi kauppakorkeakoululle. Granlund kertoi koulun ajankohtaisista kuulumisista sekä uudistuneesta alumnitoiminnasta ja alumnien osallistumisesta kauppakorkeakoulun toimintaan arjessa.

Rekisteröidy alumniksi!

J

okainen Turun kauppakorkeakoulussa tutkinnon suorittanut (ml. eMBA) ja työskennellyt on alumni. Rekisteröityneet alumnit kuuluvat alumniviestinnän piiriin ilman velvoitteita. Turun kauppakorkeakoulu tarjoaa rekisteröityneille kasvateilleen mahdollisuuksia opintojen jälkeiseen verkostoitumiseen ja kurssikaverien tapaamiseen. Yhteistyömahdollisuuksia on paljon.

www.utu.fi/tse-alumni

Rekisteröityneenä alumnina • kuulut kiinteästi entisten opiskelijatovereittesi joukkoon • olet osa kauppakorkeakoulun arkea ja kuulet viimeisimpiä kuulumisia kauppakorkeakoulun asiantuntijoilta sekä nykyisiltä opiskelijoilta • saat sähköisten uutiskirjeiden muodossa tietoa mm. jatko- ja täydennyskoulutusmahdollisuuksista sekä tapahtumakutsuja • Pääset osalliseksi mm. mentorointiohjelmiin sekä luennoitsijaksi Alumni Keynote Speakers -luentosarjaan

Lisätietoja:

alumnitoiminnan koordinaattori Terhikki Saari, turunkauppakorkeakoulu@utu.fi, p. 02 333 9202 MERCURIUS 3/2014

21


väitöksiä

KOONNUT TARU SUHONEN

YRITYSTEN MYYNTITAPAAMISET

ovat arvokkaita tuli kauppaa tai ei KTM Sini Jokiniemen väitöstutkimuksesta käy ilmi, että ostajat ja myyjät arvostavat yksittäisiä myyntitapaamisia, sillä ne tarjoavat lisäarvoa, jota voi hyödyntää eri yhteyksissä.

S

ini Jokiniemi tarkasteli markkinoinnin alan väitöskirjassaan vuorovaikutukseen pohjautuvan arvon syntymistä, arvostamista ja hyödyntämistä asiantuntijapalveluita myyvien ja ostavien yritysten välillä. Tutkimuksessaan Jokiniemi lähestyi myyntitapaamisia osallistujien näkökulmista. Väitöskirjasta selviää, että sekä myyjät että asiakkaat kokivat myyntitapaamisten vaikuttavan heihin myönteisesti niin henkilökohtaisen ja ammattiroolin kuin liikesuhteen ja yritystasonkin näkökulmista. MYYJÄ SPARRAA OSTAJAA SISÄISENÄ MYYJÄNÄ

KUVA: ANNA DAMMERT

22 MERCURIUS 3/2014

Väitöstutkimuksen aineistossa myyjät ja ostavan yrityksen edustajat kuvailivat seikkaperäisesti, miten moninaisin tavoin yksittäinen myyntitapaaminen myötävaikutti heidän toimintaansa sekä myyntitapaamisen aikana että sen jälkeen. Tutkija kertoo, että mukaan mahtui yllättäviäkin näkökulmia. Ostajat arvostavat esimerkiksi sitä, että kes-

kustelut myyjän kanssa selkeyttävät heidän suunnitelmiaan ja valintakriteereitään. ‒ Keskustelut kasvattavat ostajan patteristoa, jolla perustella asian toteutusta eteenpäin omille sisäisille asiakkailleen. Kun ostaja kohtaa esimerkiksi oman yrityksensä johtoryhmän, ostajasta tuleekin sisäinen myyjä, jonka menestys on osin kiinni ulkoisen myyjän antamasta sparrauksesta. Myyjät puolestaan arvostavat muun muassa sitä, että pystyvät tavalla tai toisella aidosti auttamaan ostajaa tämän haasteiden ratkomisessa. ‒ Sen sijaan, että myyjät olisivat korostaneet rahan ansaitsemista, heidän puheissaan painottui auttamisen halu. Tämä antaa myyntijohdolle pohdittavaa erityisesti myyjien kannustamisen ja työhyvinvoinnin näkökulmista. MYYNTITAPAAMISTEN ARVO TULISI YMMÄRTÄÄ PAREMMIN

Jokiniemen väitöstutkimus haastaa nykykäsityksen myyntitapaamisista lähinnä kuluerinä. Tutkijan mukaan yritysten tulisi ymmärtää tapaamisten arvo paremmin, sillä niiden hyödyt leviävät kumpaankin yritykseen ja edelleen yhteistyöhön muiden asiakasyritysten ja verkostojen kanssa. ‒ Yritykset voisivat johtaa myyntitapaamisia pääomana, joka tarjoaa arvoa usealle eri hyödynsaajalle, Jokiniemi sanoo. Sini Jokiniemen väitöskirja ’Once again I gained so much’ - Understanding the value of business-to-business sales interactions from an individual viewpoint tarkastettiin 12. syyskuuta 2014. Virallisena vastaväittäjänä toimi apulaisprofessori Christian Kowalkowski Hanken Svenska handelshögskolanista ja kustoksena professori Aino Halinen-Kaila. Lue verkossa: www.doria.fi/handle/10024/98870


7.11.2014 KTM Joni Salminen, markkinointi

22.8.2014 TkT Kimmo Laakso, tulevaisuudentutkimus

INTERNET-STARTUPIT yrittävät ratkoa muna-kanaongelmaa väärin keinoin

SUURONNETTOMUUKSIIN

Joni Salmisen väitöstutkimuksen mukaan internet-startupien ongelmat ovat kytköksissä toisiinsa: yhden ratkaiseminen johtaa pian uuteen. Esimerkiksi käyttäjien tuottaman sisällön puute ja ilmaisesta maksulliseksi muuttuvat palvelut ajavat startupit ongelmiin. Tutkimus tarjoaa erilaisia ratkaisuehdotuksia yritysten kohtaamiin haasteisiin. Virallisena vastaväittäjänä toimi professori Daniel Beimborn (Frankfurt School of Finance & Management) ja kustoksena professori Rami Olkkonen. Väitöskirjan nimi on Startup dilemmas - Strategic problems of earlystage platforms on the Internet.

3.10.2014 M.Ec. Xiaoyu Xu, tietojärjestelmätiede

VERKKOPELAAJAT KAIPAAVAT nautintoa,

liittyvässä tiedonkulussa paljon parannettavaa

Kimmo Laakso tarkastelee väitöstutkimuksessaan tiedonkulun haasteita suuronnettomuuksiin varautumisessa ja niissä toimimisessa. Tutkimus osoittaa, että viranomaisten ja yritysten toiminnassa on paljon parannettavaa, ja se tarjoaa myös ratkaisuja, joista valtaosa voidaan saavuttaa toimintatapojen ja asenteiden muutoksilla ilman suuria investointeja. Virallisena vastaväittäjänä toimi dosentti Mikko Valkonen Aalto-yliopistosta ja kustoksena professori Petri Tapio. Väitöskirjan nimi on Management of major accidents - Communication challenges and solutions in the preparedness and response phases for both authorities and companies.

Tutustu väitöskirjoihin osoitteessa www.utu.fi/tse-vaitokset

mielikuvituksellisuutta ja pakoa todellisuudesta Pelaajat pitäytyvät tuttujen pelien parissa sosiaalisessa mediassa nautinnon, mielikuvituksellisuuden, todellisuuspaon, sosiaalisen vuorovaikutuksen, sosiaalisen läsnäolon, pelissä koettujen saavutusten sekä tapojen ja tottumusten vuoksi. Xiaoyu Xu tarkasteli väitöstutkimuksessaan syitä siihen, miksi kiinalaiset verkkopelaajat pitäytyivät tietyn pelin parissa tai vaihtoivat toiseen. Virallisena vastaväittäjänä toimi professori Hans Van Der Heijden Sussexin yliopistosta ja kustoksena professori Jukka Heikkilä. Väitöskirjan nimi on Understanding online game player’s post-adoption behavior: An investigation of social network games in China.

26.9.2014 KTM Piia Haavisto, kansainvälinen liiketoiminta

KESKUSTELUFOORUMIT

vilisevät tuoteinnovaatioideoita KTM Piia Haavisto tarkastelee väitöstutkimuksessaan keskustelufoorumeiden hyödyntämistä tuoteinnovoinnissa. Väitöskirja esittelee muun muassa tuoteinnovaatioevankelistat, jotka ohjaavat keskustelua keskustelufoorumeilla ja pitävät sen positiivisena. Virallisena vastaväittäjänä toimi professori Liisa-Maija Sainio Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta ja kustoksena tutkijatohtori Birgitta Sandberg. Väitöskirjan nimi on Discussion forums - from idea creation to incremental innovations: Focus on heart-rate monitors.

6.6.2014 KTM, KK Sirpa Hänti, markkinointi

ARVON ODOTUKSEN SYNTYMINEN on ratkaisevaa uuden yrityksen toiminnan jatkumisessa Sirpa Häntin väitöskirjasta selviää, että arvon odotuksen syntyminen on sekä yrittäjälle että asiakkaalle merkki siitä, että molemmat osapuolet ovat sitoutuneita vuorovaikutukseen. Samalla se on kulminaatiopiste, joka ratkaisee, jatkuuko arvon muodostamisen prosessi arvon luomiseen ja arvon toteuttamiseen. Virallisena vastaväittäjänä toimi professori Vesa Puhakka Oulun yliopistosta ja kustoksena professori Leila Hurmerinta. Väitöskirjan nimi on Markkinointi arvon muodostamisen prosessina ja sen yhteys yrittäjyyden mahdollisuusprosessiin - tapaustutkimus kuuden yrityksen alkutaipaleelta.

TUE VÄITÖSKIRJATYÖTÄ!

Merkuriuksen Karnevaalit 3.10.2015: Varaa ja varmista illalliskorttisi ajoissa: mimmi@merkuriuksenkarnevaalit.fi

MERCURIUS 3/2014

23


! a t s o t is p o li y n u r Huippututkinto Tu

Seitsemän tiedekuntaamme tarjoaa yli sata oppiainetta, joista voit valita sinua kiinnostavimman koulutusohjelman tai pää- ja sivuaineyhdistelmän. Tarjoamme myös yli 300 englanninkielistä kurssia ja 19 englanninkielistä maisteriohjelmaa kandidaatin tai amk-tutkinnon suorittaneille. Tutustu tarkemmin kansainvälisen yliopistomme mahtavan monipuoliseen opiskelutarjontaan ja tee elämäsi paras päätös: hae meille opiskelijaksi!

KOULUTUSTARJONTA TIEDEKUNNITTAIN SVATUSTIETEIDEN HUMANISTINEN TIEDEKUNTA KA TIEDEKUNTA › › › ›

Arkeologia Englannin kieli Espanja Folkloristiikka, kansatiede ja uskontotiede › Fonetiikka › Italia › Klassilliset kielet ja antiikin kulttuuri › Kotimainen kirjallisuus › Kulttuurihistoria, Suomen historia, yleinen historia › Mediatutkimus › Musiikkitiede › Pohjoismaiset kielet › Ranska › Saksan kieli › Sukupuolentutkimus › Suomen kieli ja suomalaisugrilainen kielentutkimus › Taidehistoria › Venäjän kieli › Yleinen kirjallisuustiede Porissa › Kulttuurituotanto ja maisemantutkimus

› Kasvatustieteet: kasvatustiede, aikuiskasvatustiede ja erityispedagogiikka › Luokanopettajan koulutus Raumalla › Käsityön aineenopettajan koulutus › Lastentarhanopettajan koulutus › Luokanopettajan koulutus

MATEMAATTISLUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA › › › › › › › › › ›

Biokemia Biologia Biotekniikka Fysikaaliset tieteet Geologia Kemia Maantiede Matematiikka ja tilastotiede Tietojenkäsittelytieteet Tietotekniikka

TURUN KAUPPAKORKEAKOULU › › › › › › › › › ›

Laskentatoimi ja rahoitus Johtaminen ja organisointi Markkinointi Kansainvälinen liiketoiminta Toimitusketjujen johtaminen Yrittäjyys Taloustiede Yritysjuridiikka Talousmaantiede Taloustieteiden kvantitatiiviset menetelmät › Tietojärjestelmätiede › Tulevaisuuden tutkimus Porissa › Laskentatoimi ja rahoitus › Johtaminen ja organisointi › Markkinointi

OIKEUSTIETEELLINEN TIEDEKUNTA › Oikeustiede

YHTEISKUNTATIETEELLINEN TIEDEKUNTA › › › ›

Filosofia Poliittinen historia ja valtio-oppi Psykologia Sosiaalitieteet: sosiaalipolitiikka, sosiologia, taloussosiologia › Sosiaalityö › Logopedia

LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA › › › ›

Hammaslääketiede Lääketiede Hoitotiede Biolääketiede

I/HAE F . U T U . W WW


Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.