Tunturilatu-lehti 1997/1

N:o 1/1997

Kumpelaiset Pelkosenniemen Pyhätunturin Seitakeron huipulla 10.09.1996.

Puheenjohtajan tähdenvälit Juhlavuotemme on nyt takana päin ja se runsaine tapahtumineen antaa selvät viit- · teet toimintamme laadusta ja suuntaYiivoista. Juhlavuosi osoitti, että tunturilatulaiset tuntevat järjestömme retkeiIylliseksi kodikseen ja haluavat sen toimivan. Vuosi oli esimerkki myös siitä, mitä saadaan aikaan samaan hiileen puhaltamalla. Tapahtumat osoittivat myös, että me erilaisiin tehtäviin valitut henkilöt tarvitsemme jäsenten ideoita ja aloitteita, jotta saamme yhdistyksemme toiminnan herättämään retkeilystä kiinnostuneiden ihmisten mielenkiinnon ja vastaamaan jäsenten toiveita.

Esitän teille kaikille mukana olleille, toiminnasta vastanneille ja osallistuneille sekä järjestöämme muistaneille yksityisille henkilöille ja yhtei-

poihimme, voidaksemme to- maamaan usein järjettömältä teuttaa puhtaamman luonnon tuntuvan jätteiden määrän kulkeutumisen erämaahan. vaatimukset.

Askel jätteiden vähentämiseen on se, että joissakin kerhoissa suositellaan ottamaan Syyskokous velvoitti sille J uhlavuotemme julkilausu- oma muki ja tarvittaessa ruomassa vetosimme jokamiehen kailuastiakin mukaan kerho- tehdyn jäsenaloitteen perusoikeuksiin perustuvan luon- iltoihin ja muihinkin tilaisuuk- . teella johtokunnan selvittänossa tapahtuvan vapaan liik- siin. Tällaisen tavan omak- mään Tunturiladulle Jaadittakumisoikeuden puolesta. Sen suessamme vähennämme huo- van tunturipolitiikan kehyksiä. säilyttäminen edellyttää myös · mattavasti jätteiden määrää ja Sen sisältö tullee painottumaan meidän toimiimme pohjoisen velvollisuuksien huomioonot- kustannuksiakin.

Kannatan tätä ajatusta, alueilla puuttumatta paikallistamista. Tässä yhteydessä näen velvollisuudeksemme sen, että mutta emme saa tehdä siitä ten ihmisten elinoloihin . Työemme kuormita erämaata mil- kynnystä osallistumiselle. ryhmä tulee antamaan selvilään sinne viemällämme maa- Niissä kerhoissa, joissa tätä on tyksensä tulevassa syyskokokokeiltu, on ollut myös kerta- uksessa. tumattomalla jätteellä.

Koulutustoimikuntaon laaHuomion arvoinen asia on käytt<,>astiat saatavilla; eikä kemyös se, että säilytämme luon- tään ole leimattu oman astian tinut Tunturiladulle suunnisnon mahdollisimman koske- puuttumisesta. Näin on hyvä. tuskurssin ohjelman. Se tulToisaalla tässä lehdessä on laan monistamaan ja toimittamattomana. Nykyisin ovat retkeilyvarusteetelintarvikkei- enemmän ajatuksia Juontoa maan kaikille kerhoille, joita myöten niin kehittyneitä, että säästävästä retkeilystä. Omal- den toivomme järjestävän näimeidän ei tarvitse tehdä suu- la esimerkillämme saamme tä kursseja ja antamaan pariakaan muutoksia retkeilyta- varmasti monet muutkin huo- lautteensa koulutustoimikunsöille parhaimmat kiitokseni toimintatäyteisen juhlavuotemme onnistumisesta.

nalle. Kurssi on tarkoitettu vasta-alkajille ja vähän suunnistaneille, mutta sen ohjelmassa on hyödyllistä tietoa kokeneemmillekin.

Aloittaessamme nyt uuden 50-vuotistaipaleen, toivotan teille kaikille hyvää retkei lyllistä Uutta Vuotta ja miellyttäviä hetkiä Lapin ja luonnon parissa.

Kyösti Lamminjoki

Tunturiladun 50-vuotisj uhlatunnelmaa s.5-9

2

TUNTURILATU

TUNTURILATU RY

TUNTURI KERHOJEN TOIMINTAA

JOHTOKUNTA Kyösti Lamminjoki, puheenjoht. Graniitti tie 15 as 21, 0071 OHELSINKI, p.k. 09-376 845 .

Tapani Paavola, varapj. Kupittaank. 56, 20700 TURKU, p.k. 02-4697 119, 049-107 053 Jorma Laine, retkitoimikunta, Lentävänniemenkatu 2 A 9, 33410 TAMPERE, p.k. 03-3462 960 Ritv~. Loimio.i saamelaisasiaintoimikunta, Puistotori 6 as 16, 40100 JYVASKYLA, p.k. 014-615 282 Marja-Liisa Mäki, kerhoasiat, Tori katu 10 A 6, 13130 HÄMEENLINNA, p.k. 03-675 9061 Antti Nikula,järjestötoimikunta, Isotalonkuja 10, 23100 MYNÄMÄKI, p.k. 02-4307028, pa. 049- 112 208 Marjut Nummela, nuorisoasiat, Pino laakson katu 10 G, 60320 SEINÄJOKI, p.k. 06-4238183 Esko S~PP<?.nen, retki- ja kämppätoimikunta, Sammalkuja 8, 76120 PIEKSAMAKI, p.k. 015-482 941 Veijo Taavitsainen; susi valiokunta, Suontaustankatu 13, 48720 KYMI, p.k. 05-812 49, pt. 05 -224 5006

TOIMIHENKILÖT Antti Karlin, toimitussiht., Sundholmantie 194, 23500 UUSIKAUPUNKI, p.k.02-841 4418 Marita Maula, sihteeri, Ylipalontie 1 D, 00670 HELSINKI, p.k. 09743 246 .

Eila Vilen, jäsensiht. Forsbackant. 8, 01760 VANTAA, p.k. 09-897 237. Huom: osoitemuutokset Eilalle!

Terttu Hokkanen, taloudenhoit., Keskussairaalantie 15 B 13 40600 JYVÄSKYLÄ, p.k. Oi4-610406 ·• Tunturi ladun tilinnumero PSP 800015-135331 Tilintarkastajat: Vappu Hietala ja Lasse Strang

KIINTEISTÖT Susikyrö Enontekiö / Susi-Talas Inari/ Susi-Kiisa Utsjoki,.

Kärrikaltio, Inkoo (Kavtsin ·hallinnassa). Rakennuspäällikkö Seppo Björkengren, Kesäkatu 22, 76100 Pieksämäki, pk O15-420083

SUSIVALIOKUNTÅ Pj. Jorma Alapuranen, Vallikatu 5-7 A 4, 02600 Espoo, p. 09-5120 378.

Jäsenet: Marita Maula (siht.), Arvo Anivuo, Olli Mettälä, Eila Mäntynen ja Veijo Taavitsainen.

TUNTURIKERHOT OKTA (1) Kajaani Pj. Raimo Pahkala, siht. Anja Mustonen, Erätie 20 as 15, 87200 Kajaani pk. 08-627946 KUOKTE (2) Hyvinkää-Riihimäki Pj. Juhani Harju, siht. Maija-Leena Salmi, Viertolankatu 19, 05800 Hyvinkää, pk. 019-414 494. .

KOLBMA (3) Tampere Pj. Jorma Laine, siht. Reijo Jokinen, Siilinkarinkatu 26, 3341 OTampere, pk. 03-346 1977 NJEALLJE (4) Pieksämäki-Mikkeli-Varkaus Pj. Alpo Mäntynen, siht. Leila Auvinen, Alvarintie 7, 78300 Varkaus, pk. 017-555 2297 VIHTTA (5) Vaasa Pj. M.trjut Nummela, siht. Kaija Marjapori, Keskuskatu 18, 65320 Vaasa, pk. 06-3153515 · KUHTTA (6) Helsinki, Vartiokylä Siht. Marja-Terttu Hakkarainen, Lappeentie 6 A 4, 00950 Helsinki TSIETSA (7) Iisalmi Pj. Eero Lammi, siht. Aune Kumpulainen, Honkakatu 374130 Iisalmi, pk 017-825 401.

KA VTSI (8) Helsinki Pj. Martti Eskelinen, siht. Antero Rouvinen, Lintukallionrinne 3 A 3, 01620 Vantaa, pk. 09-878 3540, 049-429 256 OVTSI (9) Jyväskylä Pj. Lauri Kuukkanen, siht. Aulikki Kuukkanen, Sarakuja 1, 41340 Laukaa pk. 014-831285.

LOGI ( 10) Turku Pj. Pertti Keihäs, siht. Irma Spelman, Sommarinvuorentie 6 21240 Askainen, pk. 02-4312539, 049-7.64 907 ' ALPPAS (11) Hämeenlinna Pj. Pentti Raivo, siht. Marja-Liisa Mäki, Torikatu JO A 6, 13100 Hämeenlinna, pk 03-6759061 .

KUMPE (12) Pohjois-Karjala Pj. Reijo Pasanen, Talvipäiväntie 2 as. 21, 80140 Joensuu, pk O13-803 873, siht. Ensio Hiltun.en, Mäkilehdonkatu 7, 75530 Nurmes p.k. 013-480 935.

KUOVZA (13) Kymenlaakso.

Pj. Anja Huhtala Laajakoskentie 73, 48720 Kymi, pk. 05-281 354, siht.

Ei vielä valittu.

GEATKI ( 14) Satakunta Pj. Aarno Lehtisalo, sihteeri Satu Ojala, Idankuja 3, 32700 Huittinen, pk. 02-546 1720

Kolbman kuulumisia Syksyn aikana ovat innokkaat talkoolaiset rakentaneet Teiskoon Velaattajärven rantakalliolle Kolbmalle hirsilaavun. Kantojakin on kuulemma käännetty kuivumaan sen verran, että talvella tarkenee muutaman yört polttaa.

Ideariihessä on suunniteltu monenmoisia tapahtumia laavun yhteyteen, esim. Velaatan hiihto Teiskosta Tampereelle sekä pöllöjen kuunteluretki maaliskuulla.

Laavu on pyöräillenkin ihan mukavan, muutaman tunnin -matkan takana.

Kevään kerhoilloissa tutustutaan ainakin Lapin kasveihin sekä opetellaan ensiapua. Talviturkkinsa pääsee uittamaan keväällä melontaviikonloppuna.

Kerhon tapahtumista moni on hyvin perinteinen. Niinpä tänäkin talvena huolletaan Pirkan hiihtäjiä Sasin maisemissa.

Tuleva vuosi on Kolbman 30:s toimintavuosi. Juhlavuoden vaelluksiin ja tapahtumiin on tämän vuoksi satsattu tavallista enemmän. Kevään hiihtovaellus taivalletaan viikolla 17 välillä Angeli-Hetta. Varsinaista30-vuotisjuhlaa vietetään toukokuun lopulla Kintulammella Sorilassa.

Heinäkuussa mennään bussilla kesän juhlavaelluksella Ruijaan.

Tässä on tilaisuus kaikille vaellusryhmille: kyytiin pääsee, bussi kiertää ylhäällä viikon ja poimii vaeltajat taas mukaan etelään tullessaan. Juhlavuoden tapahtumat huipentaa syksyllä Tampereella

pidettävät susiaiset ja syyskokous.

Vielä ei talvi ole kiirehtänyt tuloaan, mutta uusi vuosi kaiken muuttaa voi. Joten hiihdellään ja retkeillään.

Hanna

Njealljen kuulumisia Juhlatonjuhlittujaonarkisen aherruksen aika. Kiitos vielä kerran juhlavuoden tapahtumistani in Lapissa kuin pääkaupungissakin.

Syyskokouksen pidimme Pieksämäellä. Syysruska oli värittänyt luonnon kauniin värikkääksi. Oli mukava kokoontua suunnittelemaan uuden toimintavuoden tapahtumia.

Muutoksin vuosi alkoi, siilä sekä puheenjohtaja että sihteeri vaihtuivat. Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Alpo Mäntynenja sihteeriksi Leila Auvinen. Toimintasuunnitelmaan tuli runsaasti tapahtumia kuukausittaisten kerhoiltojemme lisäksi .

Maaliskuussa on tarkoitus tehdä talvivaellus täällä kotikunnailla. Kyllähän sitä ahkion vetoa voi harjoitell.a täälläkin. Toivomme myös Outamerkiil suorittajille sopivaa hiihtovaellusta Lapissa.

Kotiseuturetkiä tuli suunnitel maamme peräti kolme. Huhtikuussa tutustumme hiihtäen Puulan maisemiin. Toukokuussa 2729. päivä vaellamme Mikkelin ympäristössä ja elokuussa Varkaudessa. Kesäkuun 10- 11. päivä melomme Huttusen Pekan johdolla Naara-järven upeilla melontareiteillä. Kirkkovenesoutu sai niin suuren suosion, etta pidensimme sen kolmepäiväiseksi ja toteutamme sen heinäkuun alussa.

Elokuussa osallistumme Joroisten musiikkipäiville. Syyskuussa 6- 14. päivä olemme Kumpelaisten kanssa Talaksella. Osa kerholaisista lähtee samaan aikaan Pöyrisjärven suuntaan. Marraskuun lopulla on aikomuksemme lähteä kokeilemaan, miltä hiihtäminen kaamoksessa tuntuu. Tunturi ladun järjestämiin tilaisuuksiin osallistumme kuten tähänkin asti innolla, avoimin mielin.

Muistattehan, että meiltä lähtee usein bussi niin etelään kuin pohjoiseenkin, joten olette tervetulleita matkanvarrelta kyytiin.

Jos joku tapahtumamme sinua kiinnostaa, ota yhteyttä, sillä mukaan aina mahtuu. Nyt toivomme sopivia ilmoja tapahtumiemme ajankohdiksi . Tosin on sanonta; huonoa ilmaa ei ole olemassakaan, on vain erilaisia hyviä ilmoja. Nauti niistä - joka päivä.

Toivotan Teille kaikille hyvää toimintavuotta 1997.

Ritva

TUNTURILATU

tunturilatulaisille Hyvää Uutta Vuotta 1997 ja toivotamme teidät lämpimästi tervetulleiksi Vaasaan helmikuussa.

Kaija Mariapori

Tunturikerho Vihtta Terveisiä Pohjanmaalta. Juh- · Javuoden vietosta mieliin painuva oli ruskav,iikko Susi-Kiisalla ja susiaiset Susikyrössä. Itse ·merkkipäivääjuhlistimme Nuvvus Ailigaksen huipulla tuulisessa ja sateisessa säässä. Ylös ei myöskään menty siitä mistä aita oli matalin, vaan haasteellisesti Ailigas-tunturin kurun kupeesta. Osa vihttalaisista teki myös mieliinpainuneen retken Norjan puolelle Rastigaisalle.

Syyskuun viimeisenä sunnuntaina tempaisimme paikallisesti Tunturiladun 50-vuotisjuhlien merkeissäEdvininpolulla,jokaon VaasanAsevelikylässäolevanähtävyys. Lenkkipolun varteen on Edvin Hevonkoski tehnyt monenlaista taideteosta, pirunkirkosta seitsemään veljekseen. Alueelle on rakennettu myös korsu alkuperäisessä varustuksessaan. Me vihttalaiset, Marita Maulalla vahvistettuna olimme leiriytyneet polun varteen. Esittelimme telttoja, uusia ja vanhoja retkeilyvälineitä sekä kerroimme toiminnastamme.

Eikä sovi unohtaa kerhoemäntämme Elvi Sundströmin mehuja piparitarjoilua, jonka ohi ei päässyt kukaan. Retkeilystä kiinnostuneita vaasalaisia oli liikkeellä n.80.

Vuoden 1997 aloituksena oli Joppiaishiihdot Teuvalla Parran loma-alueella. Nyt jo tiedämme, oliko silloin käyttöä suksille vai saappaille.

Helmikuun toisena viikonloppuna vietämme Tunturiladun talvipäiviä Vaasassa Saukkorannassa, joka on lasten lomakeskus meren rannalla. Talvi päivien valmistelut ovat hyvässä vauhdissa.

Kun tie tulee helmikuussa tutuksi, niin suunnatkaa Vaasaan myös elokuussa, 8.-10.8., jolloin Vaasan liikuntavirastoja vaasalainen kävelykl ubi järjestävät kansainvälisen kävelytapahtuman neljännesmaratonista kokonaiseen. Tällöin on mahdollisuus osallistua myös elämykselliseen luontoretkeen Merenkurkun saaristoon. Heinäkuun lopulla valloitamme Haitin. ·Marjut Nummela ja Pirkko Westergård vetävät nuorten retken Haltille. Mukaan ovat tervetulleita nuoret muualtakin maasta. Lisätietoja saa nuorisovastaava Marjutilta.

Kerhon toimintakalenterissa on myös mm. kansallispuistoretket Turun tienoille ja KeskiPohjanmaalle.

Vapunpäivänä teemme jo perinteisen vaihtoehtovappuretken merenrannalle.

Vuonna 1997 kerho jatkaa "vanhoilla" toimihenkilöillä, puhetta johtaa siis edelleen Marjut Nummela.

Me vihttalaiset toivotamme

räinen kevätkokous. Nuijitaan näyttely, joka sisälsi uskomattokulunut vuosi historian kirjoihin. man kokoelman mitä taidokkaamHuhtikuussa (7.4.) opetellaan pia jäsenistön kädentöitä, valoperhontekoa ja perhostelua tule- kuvia ym. Paljosta jäivät vaille via eräretkiä ajatellen. Touko- ne, jotka eivät syystä tai toisesta kuussa (5.) kerrataan EA-taidot päässeet osallistumaan noihin puolisataisiin rientoihin. Kaikki Haristuvan maastossa.

Kesä retkeillään, mutta syys- edellä sanottu liittyy Tunturilakuussa ( 1.9.) polut kohtaavat. Jaa- dun valtakunnallisiin juhlavuoden na Honkakumpu kertoo Lapin huipputapahtumiin, joihin me käsitöistä. Lokakuussa W l 0.) logilaisetvarsin suurella joukolla teemana; Meän väärtit. Marras- - ja kiitollisina - pääsimme osalkuussa (3. l 1.) syyskokous. Kuka listumaan. · menossa, missä ja miten? RetkiOnkin tietysti ymmärrettävää, että omat pienet ympyrämme tunkuvia katselemme kuvailloissa Tsietsan kuulumiset 17 .2 ja 20. l 0 Kuhmon keväthan- tuvat hukkuvan isojen tapahtugille suuntautuu yhteinen hiihto- mien jalkoihin. Ollaan sentään Moi tunturilatulaiset Terveiretki viikolla 16. Perinteinen lin- taas kävelty ja retkeilty pienem·set täältä Savonmaasta. On odoturetkikin tehdään toukokuussa. missä ja suuremmissa ryhmissä. teltu hiihtokelejä. Viime vuonna Harisen tukikohdan rakentaminen Patikoitiinpa 12-päisellä ryhmältähän aikaan oli takana jo 200 pitäisi olla lopuillaan syksyllä, lä Vampulassakin.Oltiin yksi viihiihtokilometriä. On meiltä muujoten ruskaretkeä Pohjois-Lappiin konloppu Koerasaaressa, käytiin tamat olleet kyllä suksilla tuolla suunnitellaan vielä toteutettavaksi Adventtikirkossa Askaisissa ja Lapin lumilla. Oli täälläkin hievk 37-38. tietysti kokoonnuttiin sääntöman lunta meidän syyskokous- ja Kun vielä osallistumme jou- määräiseen syyskokoukseemme pikkujouluiltana, sen verran että kolla TJ:n tapahtumiin pitkin vuot- marraskuun puolivälissä. tuli joulun tunnelma. SyyskokoJa vielä ennen vuodenvaihta, uskon retkipäiväkirjaan ilmesuksessa päätettiin tulevan vuoOVTSI tyvän monta uutta sivua hauskaa- detta kokoonnuttiin perinteiseen den toiminnasta. Se seurailee vanhaa kaavaa. Retkiä ympäristöön kin hauskempia tarinoita ja ker- joulujuhlaamme Koerasaareen. tomuksia. Alkavan vuoden loput- Tämä viimeksi vietetty joulujuhja Lappiin, yhteisretkiä alueen kin reissupölyt löylytämme Hari- lamme kuluikin leppoisan yhdesmuiden Jatuyhdistysten kanssa Ovtsin kuulumiset sen saunassa vastoen 29.11. Vie- säolon merkeissä. Pikkusen käsekä osallistumista Tunturiladun tapahtumiin. Saimme myös uuSyksyn aikana olen tavannut tämme silloin perinteistä pikku- veltiin, tuliteltiin, leikittiin, lauden puheenjohtajan. Eero Lammi ihmisiä., joiden kanssa olen kes- joulujuhlaa puhtaampana kuin- lettiin ja todella viihdyttiin toisaloitti vuoden alussa. Tapaami- kustellut harrastuksista. Vapaa- koskaan. temme puolisatapäisessä seurassiin talvipäivillä Vaasassa. Hy- aikaa tuntuu olevan kaikilla enOmasta ja kaikkien Ovt- sa sekä tietysti nautittiin Sadun vää tätä uutta toimintavuotta kai- tistä enemmän ja mielenkiinto silaisten puolesta toivotan koko Joihtimista joulupöydän herkuisLappia kohtaan kasvaa. kille. lukijakunnalle antoisia retkiä vuo- . ta.

Kun olen maininnut oman delle 1997.

Vuoden -96 syyskausi oli siis han:astukseni Tunturikerhossa, aku harvinaisen vilkas tapahtumilolen usein kuullut kommentin"Ai i taan. Syyskokouksessamme muusiinä porukassa joka valloitti Laten Pena-Jussi kieltäytyi jatkapin tunturien huiput syksyllä." Ja masta ansiokkaana puheenjohtaniin siitä pitää kertoa tarkemmin. janamme, jotenka saanen tässä Yksiselitteinen johtopäätelmä, yhteydessä lausua parhaat ruoOlemme onnistuneet juhlavuotehonjuuritason kiitokset hänelle namme ainakin saamaan julkikaudestaan Login peräsimessä, suutta, jonka voisi hyödyntää jäjohon valittiin seuraavaksi 2-vuosenhankinnassa. tiskaudeksi Pertti Tapani Keihäs Kavtsin kuulumiset Jotka eivät ole ensilumille tuolta viihdemaailman ylälaverilta. Jos on uudella puheenjohVuosi on taas vaihtunut ja uusi pohjoiseen ennättäneet, on liisterit tajallamme ansioita musi ikkimaaretkeilyvuosi on aluillaan. Kirjoit- härskiintyneet suksenpohjiin. Jo- Login kuulumisia ilmassa niin kokemuksesta tietelen näitä mietteitä itsenäisyys- tain hyvääkin tässä vetisessä, Joulunmakuiset terveiset taas dän, että mies pärjää myös eräpäivänä Sodankylän Luostolla. lumettomassa syksyssä on ollut Lunta satelee hiljalleen ja luonto Meille sammakko ennusti hyvää täält toispualtjokke. Kun viimek- retkipuuhissa niin ladulla, polulla on talvisen kaup.is Lapin lyhyen rakennussyksyä. Maaleikkauk- si kommunikoitiin olivat nuo suu- kuin leirivalkeallakin. Taisi olla set,-siirrotja maisemointi saatiin ret tapahtumat juuri alkamassa. ·vuosi -46 hyvä satovuosi,kun silkaamospäivän illansuussa.

Päättynyt toimintavuo~i oli tehdyksi. Savun tuprutessa pii- Toteutui 50 huiputusta nousui- loin orastivat sekä Tunturilatu että Tunturiladun juhlavuosi todella pusta askaroi tuvan viimeistelys- neen ja laskuineen. Ulvottiin ja Pertti.

Edellisten kellokkaiden malmonine ja onnistuneine tapah- sä ahkerien joukko.joiden kaaja- hoidettiin hommia juhlasusiaitumineen. Elämä kuitenkin jat- tukset piipahtavat varmaankin sissa Susikyrössä. Juhlittiin ja likasta esimerkkiä noudattaen ja kuu ja edelleenkin retkeilytoi- joskus jo lämpöisessä rantasau- hoidettiin hommia Tunturiladun lauman koossapysyminen tähminnan puitteissa. Heti tammi- na.ssa,jonka pilarit törröttävät pys- 50-vuotisjuhlassa ja osallistuttiin täimenään uskon Pertin selviytykuussa uuden toimintavuoden al- tyssä odottamassa veistohirsi- siinä ohessa Tunturi latu ry:n sään- vän tästäkin vaativasta tehtävästömääräiseen syyskokoukseen. tään. kuun järjestämme kavtsilaisin kehikkoa.

Oli se kaikki pienen kerhoAlkavana vuonna kerhomme Sanoi ruohonjuuritason Javoimin talviretkeilyn peruskursperäsintä pitää edelleen Kuuk- laisen kokemana suurta ja mie- pinhullu Unna-Pentti. sin.

Kavtsille alkava vuosi on juh- . kasen Lasse, kuin parrakas meri- Jiinpainuvaajuhlaa. Olihan meitä lavuosi, mikä alkaa siis sopivasti karhu ikään. Soutajat ja huopaa- sentäänravintolaKareliassakoolretkityön merkeissä. Syksyllä tu- jat Uohtokunta) vaihtuivat kierrä- la yli 300 Lapin fania, joilla kailee kuluneeksi 25 vuotta siitä, kun tysperiaatteen puitteissa. Kaikki killa on tuttavana tunturi, rinkka, kerhomme aloitti toimintansa. tekemiset kirjaa muistiin edelleen sukset, sääsket, saappaat, reppu, ahkio ja suo kuten Hemmo aikoiVietämme 25.vuotisjuhlaamme Kuukkasen Aulikki!

Vaikka retkeilemme Haristu- naan meistä Japinhulluista lauleli.

22.-24.8.97, Kärrikaltiossa. Toivomme paikalle myös muiden valle talkoisiin viikottain, sisäl- Juhlaväki oli todellisella juhlakerhojen väkeä joko ko. viikon- tyy toimintaamme muutakin. Ker- mielellä läsnä- myös ulkonaisesloppunajärjestettäville retkille ja/ hoiltoja pidämme Hongikonho- ti. Olihan joukossamme niin moti,ti_sun_nuntainpäiväjuhJaan Kär- vissa l 0 ja kuvailtoja 2. Jokaisel- nen monta kansallispukuista kaiTunturiladun historiikkiin riin. Ilmoittelemme asiasta vielä la· illallä on teemansa. Tammi~ rnnkiertäjätyttöä eri puolilta Suokootaan tietoja tunturilatulaisten myöhemmin keväällä tarkemmin. kuussa (13. l) Oikarin Salli ker- mea ja ainakin pari komeaa Enonkehittämistä retkivarusteista, Tätä ennen on kuitenkin vielä too Baikal-retkestään Siperiaan tekiön Lapinasuista isäntääkin. Ja muonista ym. Jos olet suunnitelmillä täsmällisyydellä, tyylikkyypaljon tapahtumia. Tahkon hiih- kuvin ja sanoin. Helmikuussa Jut/nikkaroinut/kokeillut, jotain dellä ja asiain kaikinpuolisella (3.2.)

Kertaamme K-S Juonnondot, perinteinen jäähiihtomme, tällaista, lähetä tiedot kuvan kera pöllöretki, talven hiihtovaellukset suojelualueet, retkipaikat ja -po- hallinnalla kokous ja juhlat läpitai ilman pikaisesti allekirjoittaLapissa kevään kanoottiretki, lut. Johanna Haiman Ympäristö- käytiin. neelle (osoite sivu 2).

Aivan oman lukunsa ansaitKetun kierros, Pitkä Marssi ja keskuksesta kertoo kuulumiset. see toisen kerroksen harrasteMaaliskuussa (3.3.) sääntömäämuuta mukavaa.

Kyösti Lamminjoki Kavtsin kerhotoimikunnasta ovat kuuden pitkän ja työntäyteisen vuoden jälkeen jääneet pois kerhoemäntämme Eila Vilen ja Kärrin Pehtoori Tuure Hakkarainen. Kiitos molemmille lukuisista palveluksista Kavtsin hyväksi sekä kiitos myös sopuisasta ja rakentavasta yhteistyöstä näinä vuosina!

Myös kerhotoimikunnari sihteeri· vaihtuu kuten myös moni toimikuntien jäsen. Kiitos myös heille kaikille. Toivotan kaikki kerhotoimikunnan ja eri toimikuntien uudetjäsenettervetulleiksi mielenkiintoiseen ja antoisaan työhön Hyvää retkivuotta kaikille Tunturilatulaisille !

Martti

Juhlakirja kaipaa aineistoa

3

4

TUNTURILATU

Tunturiladun ensimmäinen ' kunniapuheenjohtaja

ANTERO TARVAINEN Tunturilatu kutsui historiansa ensimmäiseksi kunniapuheenjohtajaksi Antero Tarvaisen 60vuotisjuhlakokouksessaan 9.11.

1996.

Anterolla on takanaan pitkä ja ansiokas ura Tunturi ladun johtotehtävissä. Hän liittyi järjestömme jäseneksi jo vuonna 1950 ja valittiin johtokuntaan ensimmäisen kerran 1957. Pienen tauon jälkeen hän astui taas "remmiin" 1963, nimettiin varapuheenjohtajaksi 1970 ja valittiin puheenjohtajaksi 1971. Hän s.iirtyi "eläkkeelle"Tunturiladun pitkäaikaisimpana puheenjohtajana 1985. Hän toimi myös muutaman vuoden Suomen Ladun hallituksen jäsenenä. Ehtipä hän olla Susivaliolrunnankin puheenjohtajana. Tunturisudeksi hänet vihittiin 1953 (nro 69), johtajasudeksi en. simmäisten joukossa 1956 (nro 3) ja ikäsudeksi 1971 (nro 21).

Kunniasudeksi hänet kutsuttiin 1986 (nro 2).

Antero on palkittu ansioistaan monilla Suomen Ladun ja Tunturiladun ansiotunnuksilla. Myös Opetusministeri on myöntänyt hänelle Suomen Liikuntakulttuurin ja Urheilunansiomitalin kullatuin ristein.

RetkeilijänäAnteroonerikoi-

sesti kiinnostunut tunturien kasveista, mutta myös "punalihainen" oli usein hänen retkiensä tavoitteena. Hän kiinnostui jo aikaisessa vaiheessa Ruotsin Lapista ja jäätiköistä. Sinne suun-

tautuneilta vaelluksillaan hän toi turvekammi-idean tunturilatulaisten tietoisuuteen. Malliksi hän rakensi retkikaverinsa kanssa ensimmäisen retkeilijöille tarkoitetun turvekammin - Vongoivan

kodan 1956 Saariselälle. Hän oli näyttänyt suunnan ja Tunturilatu jatkoi siitä. Viimeisin kohosi Anteron ollessa puheenjohtajana Susi-Kiisalle tunturilatulaisten omaan käyttöön.

Anterun puheenjohtajakausi alkoi ajankohtana.jolloin tunturilatulaiset olivat päässeet rakentamisen makuun. Oma tukikohta - Susikyrökin oli saatu jo käyttöön. Hän jatkoi Tunturiladun reviirin laajentamista: rakennettiin Susi-Talas ja Susi-Kiisa tunnelmallisiksi tukikohdiksi. Puheenjohtajana Antero jatkoi myös hy-

vin alkaneen tunturikerhotoiminnan kehittämistä. Perustettiin uusia kerhoja ja niiden toimintaa kehitettiin . Kerhojen piirissä elpyi Tunturi ladun pioneeriaikojen henki. Antero ponnisteli myös Tunturiladun suurelle yleisölle antaman ulkoisen kuvan kirkastamiseksi .

Aatteellinen toiminta onkin ehkä selvimmin Anteron sydäntä lähinnä. Hänen puheenjohtajakaudellaan vastattiin näkyvästi haasteeseen Lapin roskaantumista vastaan. Tunturilatu toimi 1973 Saariselän alueella suoritetulla Tunturi luuta-Operaatiolla ihai ltav ana esimerkkinä retkeilyjärjestöille ja kaikille muillekin kulkijoille retkeilijän vastuusta Lapin luontoa kohtaan. Puheenjohtajana Antero aina korosti retkeilijän oikeaa käyttäytymistä ja oikean tunturihengen noudattamista.

Antero on myös Lapin aidon elämänmuodon innokas ihailija.

Hän on säilyttänyt vuosikymmenten takaiset ystävyyssuhteensa "väärteihinsä". Hän on syventänyt Lapin tietämystään hankkimalla luettavakseen lukuisasti Lappia ja sen kulttuuria käsittelevää suomen ja ruotsinkielistä kirjallisuutta. Niistä hän on myös ammentanut susivihkiäisten noidalle aikaan ja paikkaan sopivat teemat ja sanat laajenevan susilauman vihkimiseksi.

ONNITTELEMME VIELÄ KERRAN TUNTURILADUN KUNNIAPUHEENJOHTAJANIMITYKSEN JOHDOSTA.

Vanhatjuhla-asuiset konkarit, Antero Tarvainen (vas.)ja Yrjö Suuniittu Susikyrössä.

KAKSI UUTTA KUNNIASUTTA Tunturi ladun juhlakokouksessa 9 .11.1996 kutsuttiin tunturisusien korkeimpaan rääthyyn kaksi ansioitunutta ikäsutta: Yrjö Suuniittu ja Raimo Niklander.

Yrjö Suuniittu, kunniasusi nro 4.

Stuorra-Ykä aloitti retkeilyn jo nuorena partiolaisena, mutta pääsi Lappiin vasta 1950. Ja niin oli mies "myyty" - Lappi lumosi ja vetää häntä yhä uudelleen samoilemaan tuntureille ja kairoille.

Paljon hän onkin Lappia kiertänyt. Eräretkien määrä nousee jo toiselle sadalle ja huippujakin on kertynyt pitkälti yli 300. Tunturit ovat tulleet tutuiksi paitsi Suomessa myös Ruotsissa ja Norjassa sekä Huippuvuorillaja KeskiEuroopan Alpeilla - jopa Kanadan Kalliovuorilla.

Ykä liittyi Tunturilatuun 1961, vihittiin tunturisudeksi 1962 (nro 335), johtajasudeksi 1966 (nro 31) ja kutsuttiin ikäsudeksi 1973 (nro 28). Hän on Tunturikerho Kolbman perustajajäsen ja ensimmäinen puheenjohtaja. Olikin luonnollista, että kun hänet valittiin Tunturiladun johtokuntaan 1969 tuli hänen vastuulleen kerhotoiminta. Hän oli mukana perustamassa monia tunturikerhoja sekä yhteistyössä kerhojen kanssa kehittä-mässä

niiden toimintaa. Johtokunnan varapuheenjohtajaksi hänet nimettiin 1978. Hän sai silloin vastuulleen myös Tunturi luuta-Operaatiot. Hän oli Tunturi ladun edustajana useissa WWF:n Suomen Rahaston työryhmissä kyseisiä tempauksia järjestettäessä.

Tunturiladun puheenjohtajaksi Stuorra-Ykä valittiin vuoden 1986 alusta ja heti alkoi työteliäs projekti yhdistyksen 40-vuotisjuhlien järjestelyssä. Tehomies Ykä on ollut myös Tunturiladun monissa talkoissa, joihin hän on aina antanut aktiivisen panoksensa.

Omimmalla alueellaan StuorraYkä lienee Lapin tuntureilla kokeilemassa ahkiota, rinkkaa tai muita retkeilyvarusteita.

Stuorra-Ykä on kiertänyt kairaa myös kilpailujen merkeissä.

Erävaelluksen SM-kilpailut on hän yhdessä parinsa kanssa voittanut kaksi kertaa sekä saavuttanut myös hopeaa ja pronssia. Suomen Ladun leiripäivien vaelluskilpailuja hän on ollut voittamassa ja saavuttanut mitalisijoituksia.

Vähitellen kilpailijan osa väistyi ja Ykän asiantuntemusta on kysytty Erä-SM-kilpailujen johtajana, ratamestarina ja valvojana monien vuosien ajan. Hänen tietojaan käytettiin myös Suomen Ladun tunturi valiokunnan ja varustevaliokunnan jäsenenä, joissa tehtävissä hän oli toistakymmentä vuotta. Tunturi valiokunnan

jäsenenä hän joutui tarttumaan milloin aatteellisella tasolla Suomen Ladun tunturitoimintaan.

Stuorra-Ykä on ansioistaan tunturiretkeilyn hyväksi palkittu monilla Suomen Ladun ja Tunturiladun ansiotunnuksilla sekä mm. Opetusministerin myöntämällä Suomen Liikuntakulttuurin ja Urheilun ansiomitalilla kullatuin ristein.

TUNTURILA TULAISTEN LÄMPIMÄT ONNITTELUT KUNNIASUDELLE !

Raimo Niklander, kunniasusi nro 5.

Tämä ansioitunut retkiveikko tutustui Lappiin jo 1952, jolloin hän teki pitkän polkupyörämatkan Narvikiin. Lappi lumosi miehen ja hän liittyi jäseneksi Tunturilatuun 1957. Jo aikaisessa vaiheessa hän joutui mukaan Suomen Ladun tunturitoimintaan.

Hän johti monien vuosien ajan Suomen Ladun hiihtokursseja sekä eräretkiä. Siksi onkin luonnollista, että hän on Latuneuvojien perustajajäsen ja oli sen puheenjohtajakin vähänaikaa. MyösHel singin Ladun toiminnassa hän ehti piipahtaa - sen johtokunnassakin vuoåen.

Tunturiladun toiminta kiehtoi kuitenkin tätä retkeilyllistä veikkoa eniten, niinpä hänet ak-

tiiv isena eräretkeil ijänä hyväksyttiin tunturisusien rääthyyn 1960 (nro 229), vihittiinjohtajasudeksi 1968 (nro 42) ja kutsuttiin ansioistaan ikäsudeksi 1979 (nro 47).

Rami valittiin Tunturiladun johtokuntaan 1978 ja näitä "johtovuosia" kertyikin hänelle 12 eli vuoteen 1989. Tästä ajasta hän toimi johtokunnan varapuheenjohtajana 1986-89. Aktiivisena hänonollutmukanaTunturiladun laajenemis- ja rakentamisprojekteissa. Hänen avujaan käytettiin Tunturiladun kaikissa mahdollisissa tapahtumissa - olipa kysymys kokousten tai susiaisten järjestämisestä täällä etelässä puhumattakaan erilaisista tempauksista Lapissa.

Vähemmän tärkeä ei ole hänen työnsä Susi-instituution hy-

väksi. Hänet valittiin Susivaliokuntaan jo 1971 ja sen puheenjohtajaksi 1976. Lukuisa on se tunturisusianomusten määrä, joita hän joutui käsittelemään noiden vuosien aikana. Susivaliokunnan tehtävästä hän jäi "eläkkeelle" 1992. Mutta vieläkin hänen asiantuntemustaan käytetään järjestön monissa tehtävissä mm. Tunturiladun historiakirjaa valmistelevan työryhmän puheenjohtajana. Ja aktiiviset vuodet niin lapinretkeilyssä kuin mutkamäessäkin jatkuvat. Rami on palkittu ansioistaan monilla Suomen Ladun ja Tunturiladun ansiotunnuksilla.

VIELÄ KERRAN - TUNTURILATULAISTEN LÄMPIMÄT ONNITTELUT KUNNIASUDELLE !

TUNTURILATU

SUDET 1997 muihinkin oman kerhonsa talkoisiin ja tempauksiin sekä Tunturiladun talkoisiin. Vaatimattoman luonteen takaa paljastuu herrasmies, jonka seurassa viihtyvät niin lapset kuin varttuneemmatkin vaeltajat.

Innokkaana Lapinvaeltajana hän on suorittaen pitkiäkin vaelluksia, mm hiihtäen Tunturiladun kämppien välejä. Luonto on aina ollut hänelle läheinen. Vapaa-aikana hän mielellään tekee pieniä luontoretkiä lähimaastoihin, erityisesti Varsinais-Suomen luonto- ja kulttuuriseuduille.

Raili Partanen, no 82 Noita vihkimässä ikäsusia. Oikealta Nikula, Partanen ja Kilpi.

Ikäsudet: Ossi Kilpi, no 80 Kaikki Tunturi ladun ja tunturikerho Kavtsin talkoisiin osallistujat ovat oppineet tuntemaan Ossi Kilven ahkeran, auttavan ja valoisan elämänasenteen sekä leikkisän ja humoristin luonteen.

Hän on tehnyt ahkerasti työtä sekä Tunturiladun että Tunturikerho Kavtsin talkoissa. Kavtsissa hän on aina pyydettäessä ollut valmis toimimaan kerhotoimikunnan työrukkasena niin autonkuljettajana kuin muissa tarpeellisissa hommissa.

Ossia voidaan pitää konkarina Lapinmatkailussa, sillä ensimmäisen matkansa Lappiin Kiilopään maisemiin hän teki jo vuonna 1963. Vaellukset on suuntautuneet sen jälkeen niin Lappiin kuin ulkomaillekin.

Retkeilyllinen ja aktiivinen toiminta on muutoinkin kuulunut Ossin elämään. Hän on osallistunut retkityöryhmiin, suunnitellut Helsingin keskuspuiston Haltia-

J ohtajasudet: Pekka Auvinen, johtajasusi nro 179 Oulu Pekka on innokas lapinkävijä.

Hänellä on parhaimmilta vuosilta neljäkin vaellusta, kaikkiaan niitä on 31, joista talvella 21 ja kesällä 10. Hän on hyvin kokenut johtajasusi, sillä vaelluksista 25 on itse johdettuja. Hän on mm. vetänyt useamman Kultavael luksen, joissa on tutustuttu Lapin kullanhuuhdonnan hi"storiaan ja kullanhuuhtojiin.

Retkeilyyn liittyvä koulutus on Pekan erityisen mielenkiinnon kohteena. Hän on ollut mukana Suomen Ladun koulutustoimikunnassa sekä vetänyt kymmenkunta eräopaskurssia (kesä sekä talvi) Suomen Ladulle ja ollut

vuoren luontopolkua sekä ollut järjestämässä erävaelluksen SMkisoja vuosina 1969 ja 1972.

Ossi harrastaa mm. perinteisiä käsityötaitoja, josta mainittakoon olkitöiden tekeminen. Moni onnellinen kavtsilainen on voittanut arpajaisista Ossin ·tekemän jouluhimmelin tai olkipukin.

Antti Nikula, no 81 Antti on pitkäaikainen tunturilatulainen ja ollut myös mukana tunturikerho Logissa sen alkuajoista alkaen. Hän on toiminut viime vuosina Tunturiladun toimikunnissa, susivaliokunnassa ja johtokunnassa.

Logissa hän oli useampia kausia kerhotoimikunnassa. Hänen ansiostaan ja avustuksella kerho löysi ja sai käyttöönsä Leijankorven kämpän. Kämpän kunnostustalkoissa hänen autonsa ja peräkärrynsä olivat ahkerassa käytössä. Useasti hänen taitojaan on käytetty kämppään liittyvissä kysymyksissä.

Hän on ahkerasti osallistunut

luomassa järjestön viime1smta kesä- ja talvikurssin koulutuspakettia tuoden kesäkurssiin uusina asioina melonnan ja pyöräilyn. Hän on ollut myös kotikaupungissaan mukana järjestämässä Lapinkävijöiden retkikursseja, joissa koulutettavia on kerralla ollut jopa 50.

Mielenkiintoisen ja ansiokkaan johtajasusinäytteen Pekka teki aiheesta: Suomen Lappi vanhojen karttojen kuvaamana.

Matti Sikanen, johtajasusi nro 180 Mikkeli Valokuvaaja Matilla yhtyvät nykyään työ ja harrastus. Hänen johtajasusinäytteensä sisälsi Lapinaiheisen valokuvanäyttelyn Mikkelin taidemuseossa sekä useita diaesityksiä. Hän on myös toimittanut tyylikkäitä mustaval-

Omien kerholaisten, tsietsa. laisten, luonnehdinta Railista on, että hän ei kehu tiedoillaan eikä taidoillaan, mutta hommat hoituvat aina mukavasti. Tämä on saatu kokea myös Railin toimiessa Tunturiladun johtokunnassa ja retkitoimikunnassa. Raili on rehti, aikaansaapa ja esimerkillinen tunturilatulainen. Hän on toiminut myös pitkään Tunturikerho Tsietsassa ollen viime vuosina kerhon puheenjohtajana.

Raili tunnetaan ahkeranakuntoilijanajainnokkaana vaeltajana.

Hänen 2-3 vuotuisille vaelluksille ovat aina muut retkeilijät tervetulleita mukaan. Hän on myös huolehtinut retkeilijöiden tiedoista ja taidoista toimien kouluttajana Tsietsan retkenohjaajakursseilla.

Kovemmatkaan retkeilylliset haasteet eivät ole Railia pelästyttäneet, sillä hän on osallistunut neljä kertaa erävaelluksen SM-· kilpailuihin.

Kun Tunturiladussa on kiinnitetty huomiota roskattomaan retkeilyyn mainittakoon, että retkikaverit kehuvat, että missä Raili on kulken!Jt, ei siellä roskia näy.

kokuvia Suomen ja Ruotsin Lapista käytettäväksi Tunturilatulehdessä. Syksyllä 1996 hänellä oli paljon kiitosta saanut näyttely "Vanhaa Mikkeliä" Mikkelin taidemuseossa.

Varsinkin talvivaellus on Matille läheistä, sillä hänen 17 vaelluksestaan 12 on talvella suoritettuja. Hänessä on todella ainesta johtajasudeksi, sillä kaikki vaellukset ovat itse johdettuja. Hän on mm. vetänyt Tunturikerho Njealljen 15-vuotisjuhlavaelluksen. Njealljessa häntä luonnehditaan rauhalliseksi ja luotettavaksi sekä määrätietoiseksi vetäjäksi.

Matille ovat olleet tärkeitä perheen kanssa yhdessä tehdyt Lapinretket. Vuodesta 1980, jolloin lapset olivat vielä nuoria, hän on retkeillyt perheensä kanssa Lapissa 1-5 kertaa vuodessa. Nyt lasten jo ollessa aikuisia hän voi tyytyväisenä todeta, että Lapinretkeily ja -harrastus on siirtynyt jälkipolville.

Vappu Hietala Tunturiladun hopeinen mitali nro 1 Vappu liittyi Tunturilatuunja samantien Kavtsiin v. 1973. Tunnemme hänet energisenä ja idearikkaana tunturilatulaisena, joka ei kaihda vaativiakaan tehtäviä.

Vappu on toiminut lukuisissa luottamustoimissa yhdistyksessämme, joista mainittakoon johtokunnan sihteerinä ja -jäsenenä toimiminen. Taloudenhoitajana toimiessaan hän paneutui taimokkaasti kirjanpidon järjestelmälliseen hoitamiseen ja hänen tietotaitonsa alalta on ollut varsin hyödyllinen yhdistyksellemme. Viimeiset vuodet Vappu on toiminut tunnetusti tarkkana ja taitavana tilintarkastajana.

Koulutustoimikunnassa Vap-

puoli luomassa Tunturi ladun koulutusjärjestelmää,jona aikana valmisteltiin kesä- ja talviretkeilyn peruskurssien materiaali.

Tuoreessa muistissa meillä on 50-vuotisjuhlamme,jonkajärjestelyissä hän oli kantavana voimana.

Kavtsin toiminfaan Vappu on osallistunut toimien mm. Saamelaiskäsityötapahtuman päävastuullisena vetäjänä v 1986 samoinkuin Tunturiladun v 1993 kesäpäivien junailijana. Useampi vuotisia ovat olleet myös toiminta ohjelmatoimikunnan jäsenenä sekä tilintarkastajana.

Tunturiladun ja Kavtsin tal koisiin Vappu on osallistunut monesti ja hänen ideoitaan ovat olleet myös eri tilaisuuksien kansallispuku- ja hattuteemat.

Kaiken ylläolevan lisäksi Vappu on ehtinyt vaeltelemaan Lapissa niin kesällä kuin talvisilla telttavaelluksillakin. Emme voi unohtaa myöskään hänen tarkkasilmäistä taipumustaan ristipistoin tehtyihin nimikointeihin. Te :mitusaika on yleensä ollut sellainen, että jos edellisenä iltana vihjaiset tällaisen tarpeesta, tai hän huomaa vaikkapa television kuvaruudusta hatustasi puuttuvan nimikoinnin, niin seuraavana päivänä se jo tulee postin mukana.

Lukuisia kertoja Vappu on toiminut varsinaisten kokousten puheenjohtajana ja muiden tilaisuuksien juontajana.

Lukemattomat ovat ne kerrat, jolloin Tapsa on ollut puurtamassa Tunturiladun talkoissa ja Tsietsan projekteissa. Unohtaa emme voi myöskään Tapsan tervanpolttoKun Tapsa liittyi Tunturila- taitoja. Tämän luomutuotteen valtuun 1984 toi hän tullessaan run- mistaminen antoi nimen myös tersaasti kädentaitoa yhdistykseem- vasusiaisillemme. Jokainen eräme .. Tapsalle ominaista on ollut vaelluskilpailujen osanottaja sai asiantunteva osallistuminen tal- v .1994 näytteen tästä luonnon koisiin, erikoisesti rakennustöi- parannusaineesta.

Vähäeleisenä puurtajana Taphin. Tapsa osaa käsitellä kirvestä ja puukkoa ja tehdäkin niitä. Näyt- sa on miellyttävä kaveri niin kotona kuin kylässäkin. teet niistä ovat kämpillämme.

Tapani Oksanen Tunturiladun hopeinen mitali nro 2

Tunturisudet 1604 1605 1606 1607 1608 1609 1610 1611 1612 1613 1614

vaellukset

VALTTERI ERKKILÄ 3 SEIJA KALLBERG n.23 AARO LINNA 7 PAULI PAPINKIVI 3 SAULI RAHIKAINEN 3 MARJATTA RANNIKKO n. 25 RITVA REKOLA 18 KALEVIROKKANEN 3 IRMA RYTKÖLÄ 18 PAULI SAARI 6 PIRKKO-LIISA SAVOLAINEN 5 1615 SIRKKA SEPPÄLÄ 14

käynnit huiput paljon n. 10 30 11 2 10 3 5 n. 50

yli 15 yli 25 28 15 20 n. 14 15 12 30 n.40

10 37

16 yli 15

-

5

6

TUNTURILATU

Tunturiladun synttärit 9.11.1996:

Juhlallisuuksia kellon ympä-ri Tunturiladun puolivuosisataisen taipaleen merkkipäivää vietettiin marraskuun 9. päivänä Karjala-talolla Helsingissä lähes 300 jäsenen voimin. Oli kulunut päivälleen 50 vuott~ Tunturiladun perustamisesta Puotilan kartanossa Helsingissä. Siinä oli aihetta juhlallisuuksiin, jotka kestivät kellon ympäri ja vähän päälle. Monipuolisen juhlapäivän järjestelytoimikunta oli tehnyt hyvää työtä Jorma Alapurasen johdolla.

Juhlallisuudet käynnistyivät jo aamupäivällä kunniakäynnillä Tunturiladun ensimmäisen puheenjohtajan Bjarne "Jain-Jam" Lampenin haudalla Kauniaisissa. Lampen oli innoittava aatteellinen johtaja, joka ohjasi Tunturiladun kestävälle uralle.

Kunniapuheenjohtaja ja kaksi kunniasutta Yhdistyksen syyskokouksessa oli juhlan kunniaksi poikkeuksellinen ohjelmanumero: kunniapuheenjohtajanja kahden kunniasuden kutsuminen .

Tunturiladun historian ensimmäiseksi kunniapuheenjohtajaksi kutsuttu Antero Tarvainen toimi kahdella vuosikymmenellä järjestömme puheenjohtajana yhtäjaksoisesti toistakymmentä vuotta.

Kunniasusiksi kutsuttiin järjestön puheenjohtajan tehtävät kolme vuotta sitten jättänyt· Yrjö Suuniittu sekä Raimo Niklander, joka mm. toimi susivaliokunnan puheenjohtajana lähes 20 vuotta.

Kunniasuden arvon on aiemmin saanut vain.kolme henkilöä: Bjarne Lampen, Antero Tarvainen sekä Tunturi ladun kämppien maineikas rakennusmestari Pekka Huttunen.

Muita Tunturiladun ja Suomen Ladun huomionosoituksia jaettiin kokousta seuranneella juhlavastaanotolla peräti 49: lie aktiiviselle tunturilatulaiselle.

Tunturi ladun ensimmäiset hopeisetansiomitafitjaettiin Vappu Hietalalle ( 1) ja Tapani Oksaselle (2).

Lavalla oli koolla uljas joukko palkittuja standaareineen, susipannuineen, ansiomitaleineenja susipuukkoineen.

Tervehdyksiä ja lahjoja juhlivalle järjestölle toivat mm. emojärjestömme Suomen Latu, Helsingin Latu, eri tu.nturikerhot, Lapin Sivistysseura, Kisakallion Urheiluopisto sekä yksittäisistä jäsenistä Gunnar Sinervä. Sähkeitse muistivat meitä Jaakko Paavela, Espoon Latu ja Tampereen Taivaltajat.

Toiminnanjohtaja Tuomo Jantusen kajauttaman "Eläköön Tunturi latu" -tervehdyksen my6tä Suomen Ladun edustajat toivat todella mieleisen lahjan: uudenuutukaiset laminoidut kartat jokaisen lapinkämppämme seinälle.

Tunturikerho Kuoktelta juhliva Tunturilatu sai ensimmäisen kappaleen kerhon omaa pöy.tästandaaria. Logi puolestaan toi oman versionsa traditionaalisesta 50vuotislahjasta, hopeapäisestä kepistä: luonnonväärän ryhmysauvan, jonka arvokas kädensija on koottu 50:stä kympin kolikosta!

an sitten omin käsin askarrellut katajastarinkkakehyksen, "nipin".

Menneitä retkeilyn vuosikymmeniä muisteli moni myös katsellessaan juhlien yhteydessä julkistettua Tunturiladun perinnevideota, jossa on harvinaisia filmiotoksia mm. tunturihiihdosta ennen vanhaan, Kaarina Karin lapinretkeilystä ja entisajan susiaisistakin. Videolla on puolitoista tuntia mielenkiintoistaretkeilyperinnettä,ja se on tunturikerhojen lainattavissa tilaisuuksissaan näytettäväksi.

Tunturiladun juhlapäivä alkoi kunniakäynnillä ensimmäisen puheenjohtajamme Bjarne Lampenin haudalla. Kukkalaitetta laskemassa sihteeri Marita Maula.

Muut Tunturiladun kerhot onnittelivat pääjärjestöään rahalahjoituksin, joilla voidaan parantaa kämppien varustetasoa sekä tukea talkootoimintaa.

Harrastusnäytteitä viuluista kaksiin Juhlapaikan yläkertaan oli koottu jäsenten harrastusnäyttely.

Huikeimpia taidonnäytteitä olivat Ilmari Lappalaisen omatekoisin työkaluin rakentamat viulut sekä Topi Haaviston Lapin käsityöt, kuten upeat kuksat, puhumattakaan susiaisleu'usta ja -vyöstä,

joita nyt kerrankin pääsi rauhassa katselemaan läheltä.

Ritvis Loimio oli tuonut näyttelyyn edustavan kokoelman saamelaista kaunokirjallisuutta jalastenkirjoja.

Omana kokonaisuutenaan ·näyttelyssä oli "nostalgianurkka", johon oli koottu retkeilyvälineitä menneiltä vuosikymmeniltä, etupäässä Matti Reittamon aarteistoa.

Vuosikymmenien takaisia muistoja palauttivat mieleen mm. satulareppu, teräsputkirinkka, styrox-makuualusta ja kapokkimakuupussi . Todellista kuriositeettiarvoa oli Matin isän vanhalla sotarepulla, johon Matti oli kau-

Erämaiden virkistyskäyttöön liittyy myös vastuu Juhlapuheen piti Suomen Ladun varapuheenjohtaja Raija Härmä - tunturilatulainen toki hänkin. Hän kosketteli puheessaan mm. jokamiehenoikeutta,joka tarjoaa mahdollisuuden terveisiin ja hyödyllisiin vapaa-ajan toimintoihin luonnossa sekä myös jokaiselle ihmiselle tärkeän kokemuksellisen perustan rakennettaessa ihmisen ja luonnon välistä suhdetta.

Raija Härmän mukaan on keskeistä, miten perinteinen jokamiehen oikeus käsissämme muuttuu, kun esimerkiksi ulkoilu koneellistuu. Hän piti tärkeänä, että konevoimalla liikkumista ei missään vaiheessa luettaisi jokamiehenoikeuteen kuuluvaksi.

Huomionosoitusten saajien uljasta joukkoa. Tässä on vain osa, kaikki eivät mahtuneet samaan kuvaan.

Hän korosti erämaiden vapaan virkistyskäytön säilyttämisen merkitystä, mutta painotti myös sitä haastetta ja velvoitetta, joka liittyy virkistyskäytön aiheuttamien luonnon vaurioiden ennaltaehkäisyyn ja korjaamiseen. Nämä asiathan kuuluvat Tunturiladun toimintaan, ja Suomen Latu on myös tukemassa tätä toimintaa valtakunnan tasolla.

Juuret sotia edeltäneessä ajassa Vastaleivottu kunniapuheenjohtaja Antero Tarvainen tarinoi juhlayleisölle Tunturiladun alkutaipaleesta "vanhimpana hengissä olevana" entisenä puheenjohtajana.

Antero kertoi innokkaiden harrastajien perustaneen jo vuonna 1935 "Tunturihiihtäjien kerhon", josta sitten T.l. Sorjosen ja Jussi Laguksen ohjauksessa syntyi vuonna 1938 Suomen Latu ja vuonna 1946tunturiretkeilyyn erikoistunut yhdistys, Tunturilatu, jonka perustavan kokouksen kokoonkutsuja Sorjonen oli.

Kunniapuheenjohtajamme luonnehti Tunturiladun puolen vuosisadan mittaista työtä sanoen, että sille on aina ollut ominaista virkistävä leikinomaisuus ja samalla kuitenkin pohjalla oleva vakavuus sekä tunturiretkillä hioutunut todellinen osaaminen.

Juhlayleisön joukossa istui yksi ainoa mies, U~to Pöntinen,

TUNTURILATU Tunturiladun juhlavuoden palkitsemiset Suomen Ladun ansiomitalit: Kultainen ansiomitali (suluissa järjestysnumero) 179 Aalto Esko 180 Mäntynen Eila 181 Teittinen Viljo R. Hopeinen ansiomitali 534 · Aho Alpo 535 Raunio Eeva-Riitta 536 Rautio Irma 537 Anivuo Arvo 538 Jukala Paula 539 Kekkonen Unto 540 Kolehmainen Leila 541 Kramsu Marja-Liisa 542 Maula Hannu 543 Nikula Antti Paavola Tapani 544 545 Reittamo Matti 546 Sara Ulla · 547 Seliste Sirkka

.rfunturisudenjoi~u"

1 1 1 1

1 1

1 1 1 1

On tunturisuae{{a suorat su~et, ~peät l(_a{fiut ' nun nun nun nuu, nun nun nun nun nuu.

Ja nii{{ä /iän liiilitää taitavasti nun nun nun nuu, nun nun nun nun nuu. · Jos tunturisusi josl(_us l(_aatuu nun nun nun nuu, nun nun nun nun nuu. :/l[jin tunturisuae{{e ei saa nauraa nun nun nun nuu, nun nun nun nun nuu.

Si{{ä naurajafta ne fiousut /(_astuu nun nun nun nuu, nun nun nun nun nuu.

On tunturisuae{{a suorat su~et, . ~peät l(_a{fiut nun nun nun nuu, nun nun nun nun nuu.

Ja nii{{ä /iän liiilitää taitavasti, nun nun nun nuu, nun nun nun nun nuu.

Nostalgianurkassa toivat vanhat retkeilyvälineet, kartat ja kadonneiden kämppien valokuvat monelle mieleen haikeita muistoja.

L-------------------~ Harrastusnäyttely herätti erittäin vilkasta mielenkiintoa. Olipa aihettakin.

•••••••••••••••••••••••••••••••••• • • • • • • • • 7rumpettisoolo, c}uklr.n 7orpo

Jllnllineu }"'ks.inlnuluA, Pertti .Seihis.

Tunturiladun omat huomionosoitukset:

sÄestiijiiniiÄn penni Orisanri ~irl<A!i

lohikeiuo

J-'hteis.IAulua

~nhojen

Ossi Kilpi toi harrastusnäyttelyyn hauskan ryhmän olkitöitään.

Näyttelyn rakentaminen käynnissä.

Pronssinen ansiomitali 448 Kuitunen Airi 449 Kylliäinen Ritva 450 Loponen Kari 451 Degerlund Axel 452 Hakkarainen Kaija 453 Hakkarainen Marja-Terttu 454 Heikkilä Jouko 455 Heikura Saini 456 Heinimäki Jaakko 457 Häkkinen Ulla 458 Jarva Sakari 459 Kallio Pekka Klemetti Yrjö 460 461 Kortemäki Maija 462 Lehtinen Pentti 463 Leinonen Elias 464 Leppälä Airi 465 Linkolehto Ari 466 Martikainen Helinä 467 Myllärinen Erkki 468 Mäenpää Tellervo 469 Penttinen Anna-Liisa 470 Posti Anna-Maija 471 Pulliainen Antti 472 RimppiJuhani 473 Rytkölä Irma 474 Rönnberg Osmo 475 Spelman Irma 476 Westergard Pirkko 477 Vilen Jukka 478 Vähätalo Liisi

Kunniapuheenjohtaja: Antero Tarvainen Kunniasudet: Yrjö Suuniittu (4) Raimo Niklander (5)

ohjelman

c;;;1uomanA kotikAljA tAi jiivesi

•••••••••••••••••••••••••••••••••

TLin hopeinen mitali: Vappu Hietala (1) Tapani Oksanen (2) Susipannu: Eero Hämäläinen Kauno Laine Väinö Martikainen Marita Maula TL:n standaari: Hannu Vuorensola Eila Vilen TL:n puukko: Jorma Alapuranen Saimi Heikura Pauli Hulkkonen Juhana Häme Pertti Keihäs Lauri Kuukkanen Airi Leppälä Ari Linkolehto Raili Partanen Ulla Sara

Suuri sali oli ääriään myiiten täynnä juhlijoita.

Juhlavuoden kuksa: Eija Leppänen

7

8

+

TUNTURI LATU

Ulla Häkkinen asetteli ennen juhlaa tervanarulla solmitut laulukääröt tarkoin suunnitelluille paikoille.

Malja 50-vuotiaalle Tunturiladulle 300:njuhlavieraan voimin! joka oli ollut mukana jo perustavassa kokouksessa Puotilan kartanassa.

kinen lohikeittoineen ja lapinjuustoineen, tottakai.

Juhlien sujuvasanaisena juontajana toimi Vappu Hietala KavtOma jäsenistö vastasi sista, ja kaikesta ohjelmasta vastasivat Tunturi ladun omat voimat. koko ohjelmasta Musiikkiohjelmaa esittivät Pertti Peräti kolmannes juhlamme Keihäs Logista miehekkäine yk295:stä osanottajasta oli kansal- sinlaulunumeroineen säestäjälispuvuissa, joiden värikäs kirjo · ~ p~än Pentti 0.rjeaari hanu~e~neeq 1 · r· ·k B .

- samastakerhosta,trumpet1st1Juk:u ottu1ete aranm on romarv1sta ka Torpo Ovtsista .säestäjänään Enontekiöll_e asti - harvinainen kavtsilainen Matti Reittamo kinäky! Enemmistö kansallispu- taroineen, ·· sekä Matin kokoama kuisista oli ka1.1,niimpaa su)<.upuol 7 KavtsintW,i~siorkesteri B ig Bä,ng. ta,kuteriarvatasaattaä~,muttail'aii: · · ,,·~ kunnostautui """oh-"" Kern01sta duttaviin palj&i oli kansallispu- jelmapuol_ellaerityisestiLogi,jon< kuisia miehiäkin. ka naiset esittivät kansantanhuja J~hlaillallinen oli lapinhenja,sekajoukkueikimuistoisenkepf.

K unniapuheenjohtajanja kunniasusien kanssa kutsuttiin ykis'&n eteen myös paremmat p(loliskot,jotka ovat niin kunniakkaasti sietäneet miestensä h,arrasfrt-sta. l'."fl!!..,;,.JJ!P.IJ~.F<iulf.a~oiliNiklander, rouva Liisa Suuniittu, kunniasusi .Yrjö Suuniittu, kun~iasus~ Rairrto N._.i~n-p:e , ~. uiiniapuheenj~htaja Antero Tarvainen, varapuheenjohtaja Tapani Paavola, sihteeri Mafii<l_'Maula~yalmiina kukiitamaan rouvat sekä puheenjohtaja Kyösti Lamminjoki.

Login naiset vauhdissa, pelimannina Pentti Orisaari.

Pertti Keihäs lauloi miehekkäästi ja heitti rinkan selkään todella kevyesti. Paljonkohan oli pakaasissa painoa ... pivoimisteluesityksen. Tsietsa puolestaan esitti kuva-arvoituksia kahden hengen voimin, vaikka esiintyjiä oli varsinaisesti vain yksi: toinen tarvittiin savolaiseen tapaan piällysmieheksi.

Tästä ei estradiviihde enää parane. Logilaisten keppivoimisteluesitys.

Yhteislaulun lisäksi ohjelmassa oli myös yhteisjoikaamista: Antero Tarvaisen ja Brita Saloriutan johdolla tapailtiin joukolla Tunturisuden joikua, joka meni kyllä vähän vaisusti. - Tämän perinteen elvyttäminen on var-

masti aiheellista, ennen kuin sävelmä unohtuu kokonaan.

Big Bängin_tanssimusiikki ei ollutkaan mitä tahansa musaa, vaan etupäässä tuttuja Lapin lauluja, joiden tahdissa juhlakansa keinahtel i sunnuntain puolelle.

Kello oli lähtenyt jo toiselle kierrokselle Tunturiladun 50-vuotisjuhlien päättyessä.

Teksti: Juhana Häme Kuvat: Juhana Häme ja Petri -Olavi Pajulinna

TUNTURILATU

Login edustava kansallispukuinen naisjoukkue juhlapotretissa.

KANSALLISPUKUJEN KAUNEUTTA 50VUOTISJUHLASSA

Topi Haaviston uskomattoman hienoja kuksia.

Tunturiladun puheenjohtaja KyöstiLamminjoki kokeilemassa Login 50-vuotiaalle lahjoittamaa kävelykeppiä. - Hyvin se Kösän käteen istuu, myhäilevät mm. lahjan luovuttajat, Paula}ukala (oik.), Paavo Kramsuja Sirkka-Liisa Kari.

Kuten kuvasadosta näkyy, oli juhlassamme runsaasti kansallispuku ja. Ovensuussa olleeseen listaan kertyi 76 nimeä ja puvun kotiseutua osoittavaan karttaan paljon neuloja. liian aikana yritin laskea pukujen määrää ja vaikken päässytkään kunnialla loppuun asti, oli niitä enemmän kuin mitä listalle kertyi.

Tästä 76 puvun 'dokume~toi­ dusta' otoksesta hiukan yhteenvetotietoa. Joukko koostui 43 eri puvusta, joista kahdeksaa kantoi mies. Alueellisesti oli eniten Karjalan pukuja, peräti 31, sitten savolaisia ( 10) hämäläisiä ja pohjalaisia, kumpiakin 8. Suurinta suosiota nautti Ylä-Savon puku, 8 kappaletta. Kaukolan puku oli kuudellajuhlijalla, Etelä-Pohjanmaan neljällä samoin kuin Tuu·terin ja Sakkola-Raudun puvutkin. Pohjoisin oli peräisin Karesuvannosta, läntisin Teuvalta, eteläisin Inkerinmaalta Tuuterista.

Itäisin oli ilmeisesti Pyhäjärven

Juhlijoiden iloisen värikästä joukkoa.

(VL), jollei sitten Raja-Karjalaa pidetä vielä itäisempänä.

Sekä miesten että naisten pukuja oli samalta paikkakunnalta neljä paria: Bromarv, Helsingin

SUSIMERKIT

,_,:.,.,:-::~~

Tämän vuoden alusta susimerkkeihin on liitetty Outasuden merkki, kuvassa alh. vas. Muut susimerkit oikealta ylhäältä lukien: Kunniasusi, lkäsusija Johtajasusi. Oik. alh. on Tunturisuden merkki. Uusista susisäännöistä tarkemmin sivuilla 12-13.

Tyylikkäät juhla vieraat lapinpuvuissaan, Kauno Laine ja Gunnar Sinervä.

pitäjä ja Kokemäki sekä illan ai nut saman paikkakunnan pukua kantanut pariskunta Kaukolan puvuissaan.

Vappu Hietala

9

10 TUNTURILATU

TOIMINTASUUNNITELMA 1.1. • 31.12 .1997 (hyväksytty syyskokouksessa 1996) 1. YLEISTÄ

Johtokunta on pitänyt vuonna 1996 13 kokousta. Kaksi näistä on hoidettu puhelimitse. Tässä on yhteenveto kokousten 9- 13/96 tärkeimmistä päätöksistä. * Todettiin jäsenaloite Tunturiladun tunturipolitiikan luomiseksi.

Asia esitettiin syyskokouksessa jäsenistölle. * Todettiin, että kämppätoimikunta on nimennyt Eila Mäntysen kämppäemännäksi. * 50-vuotisjuhlapäivänä viedään Tunturi ladun kukkatervehdys ensimmäisen puheenjohtajan Bjarne Lampenin haudalle. * Kuultiin raportti Susikyrössä tehdystä metsänhoidollisesta katselmuksesta. Asiantuntijana oli Olli Mäkipää. Päätettiin, että kämppätoimikunta suorittaa tarvittavat jatkotoimenpiteet. * Kiitettiin lämpimästi Satu Tenhon ja Maisa Kramsun johdolla hoidettua susiaisten ja edeltävän talkooviikon ruokajärjestelyä. * Päätettiin maksaa 750 markan latumaksu Kyrönperä Oy:lle * Suunnitellaan Tunturi latu-lehteen jäsenten osto/myyntipalstaa.

Ilmoituksen voisi jättää pientä maksua vastaan. * Todettiin suunnistuskurssin materiaalin valmistuneen. Koekurssi Tampereella sai osallistujilta kiitettävää palautetta. * Kämpille on valmistunut puisia nimikylttejä. * Valtuutettiin Kyösti Lamminjoki osallistumaan metsähallituksen järjestämään ulkoilu- ja retkeily järjestöjen sidosryhmäjärjestöjen kokoukseen . · * Päätettiin anoa vuoden 2000 Erävaelluksen SM-kilpailujen järjestämisoikeutta. * Päätettiin Tunturilatu-lehden ilmoitushinnoista.

SAAMELAISTOIMIKUNTA ETSII JÄSENIÄ TOIMINTAAN Tunturiladun saamelaistoimi kunnassa on vain kaksi jäsentä: Kauno Laine Helsingistä ja Ritva Loimio Jyväskylästä. Yhteisen edun mukaista olisi saada useampia saamelaisasioista kiinnostu-

neita tunturilatulaisia tähän toimikuntaan. Kun meitä on niin paljon ja alustavat tiedustelut eivät ole tuottaneet tulosta toimikunnan laajentamiseksi, tämä vetoomus on avoin kaikille. Jos tunnet mielenkiintoa, niin juuri nyt on tilaisuutesi astua esiin. Tässä vaiheessa innostus on ihan riittävä virike. Ota yhteyttä Ritvikseen postitse: Puistotori 6 as. 16, 40100 Jyväskylä, puhelimitse 014-61 5 282 tai vaikkapa hihasta nykäisemällä TL:n tapahtumissa.

Tunturiladun 5 1. to1mmtakausi tulee pääosin noudattamaan viime vuosina toteutettuja toimintalinjoja.

Retki toiminta muiden yhteisten tilaisuuksien kanssa muodostaa toiminnan rungon. Tulemme kiinnittämään huomiota luontoa säästäviin retkeilytapoihin mm. ottamalla aihe mukaan koulutusohjelmiin.

Koulutustilaisuuksia järjestäviä kerhoja pyrimme tukemaan hankkimalla tarvittaessa kouluttajia kursseille.

Seuraamme retkeilyolosuhteisiin vaikuttavia hankkeita ja suunnitteilla olevien säädösten valmistelua sekä tarvittaessa esitämme kantamme niissä käsiteltävistä asioista.

Pyrimme kehittämään Tunturi latu-lehden sisältöä ja vaikuttavuutta yhdistyksen tiedotuslehtenä.

Vakiintuneen käytännön mukaan kerhot tulevat toimimaan yhteisten tilaisuuksien isäntinä.

2. JÄRJESTÖORGANISAA TIO

- talvipäivät Tunturikerho Vihttan retkeilyharrastuksen kehittämi toimiessa isäntänä seen - järjestetään nuorisovaellus ke- kevätkokous Helsingissä - kesäpäivät Kuokten isännöi- sällä 1997 minä - susivihkiäiset ja susiaiset Kolbman järjestäminä 9. SUSIVALIOKUNTA - uusien susisääntöjen tunnetuksitekeminen - uuden Tunturisusioppaan levittäminen kerhoille ja jäsenistölle - kerhojenjaTunturiladunyhteis- - susimerkkien hakemiseen liittilaisuudet · tyvien keskustelutilaisuuksienjär- kerhojen välinen yhteistoimin- jestäminen ta - kerhoviikot Lapissa - kerhojen oma toiminta 10. TIEDOTUS- JA JULKAISUTOIMINTA 4. TUNTURIKERHOTOIMINTA

5. KOULUTUSTOIMINTA - Tunturiladun kerhojen toimihenkilöiden koulutustilaisuus Tampereella - Kavtsin järjestämä Tuntufiladun talvikurssi - pyritäänjärjestämäänmuitaeräretkeilyn kesä- ja talvikursseja sekä suunnistuskurssi.

- kannustetaan kerhoja järjestämään koulutustoimintaaja tarvittaessa avustetaan järjestelyissä - pyritään järjestämään nuorisolle koulutusta Tunturiladun tapahtumien yhteydessä

Johtokunta Tunturi ladun toimintaa johtaa johtokunta, jossa on puheenjohtaja ja kahdeksan jäsentä. Johtokun- 6. KÄMPPÄTOIMINTA nan kokouksiin osallistuvat myös: sihteeri, jäsensihteeri, talouden- - kämppien huolto ja korjaustöihoitaja ja Tunturi latu-lehden toi- den suunnittelu ja järjestäminen, kämppien polttopuutarpeesta mitussihteeri. huolehtiminen, Susikyrön tien aurauksesta huolehtiminen Toimikunnat Tunturiladun toimintaa omilla sektoreillaan hoitavat: 7. RETKITOIMINT A - järjestötoimikunta - koulutustoimikunta Retkitoimikunta pyrkii järjestä- kämppätoimikunta mään: - retkitoimikunta hiihtovaelluksen Angeli-Hetta - juhlakirjatoimikunta kesävaelluksen Suomen/Norjan - julkaisutoimjkunta tuntureille · - saamelaistoimikunta - ruska- ja kaamosvaelluksen - susivaliokunta - viikonloppuretken - työvaliokunta - koulutustilaisuuden tunturiker- nuorisoasianhoitaja hojen retkeilystä vastaaville Tam- kerhoasianhoitaja pereella alkuvuodesta

- Tunturilatu-lehti 3 no:a, - Latu ja Polku-lehti 8 no:a - jäsenkirjeet - yhteistilaisuudet - johtokunnan ja toimikuntien jäsenten yhteydet - kannanotot ja lausunnot - Tunturiladun ja eräretkeilyn tunnetuksitekeminen - 50-vuotisjuhlakirjan valmistuminen - esitteiden jakaminen uusille jäsenille - esitteiden jakaminen Tunturiladun ulkopuolisille henkilöille 11. MUU TOIMINTA Toiminta Lapissa - tunturikerhojen viikot - osallistuminen heinäntekoon Nuvvuksessa - osallistuminen Suomen Ladun tapahtumiin Toiminta kotiseudulla - kevään luontoretki 12. MYYNTITOIMINT A - 50-vuotisjuhlakirja - kämppäavaimet - merkit ja TL:n pinssi - Eräretkeilyn perustietoja -kansio - kämppäkortit - juhlavuoden kuksat

3. JÄRJESTÖTOIMINTA

Tiedote kirjoittajille Tunturilatu -lehti on saanut on, että mitään ei tule käsinilahduttavasti juttuja ja nytkin nii- kirjoitettuna, vaan levykkeillä tai tä jäi useiden aukeamien verran kirjoituskoneella kirjoitettuna. odottamaan tulevia numeroita. Tekstejä ei enää kirjoiteta, vaan Tutkittavana on myös, josko siir- ne skannataan suoraan tietokorytään neljän numeron ilmes- neelle. tymiskertaan, koska tällöin arvonMikäli lähetätte juttujen mulisäverot voidaan käyttää neljän- kana kuvia, laittakaa niiden taaknen lehden tekemiseen. Tämä ei se esim. tarra, kenen ottama kuva lisää kustannuksia, mutta lisää on Ja pitääkö kuva palauttaa, vai työtä talkootoimittajille. Asia on liitetäänkö se Tunturi ladun kuvatutkittavana. arkistoon. Piirroskuvia tarvitaan Siis kiitos kfrjoittajille! Jat- aina, joten piirtäjille talvipäivien kossa toimitustyön kustannusten puhdetöiksi esitän toiveiksi esim. säästämiseksi ja aikataulujen ta- tunturimaisemia, poroja, retkeikia, "aineisto pyydetään lähettä- lijöitä jne. Kuvapalkkiota emme mään aineistopäivään (ks. taka- voi valitettavasti maksaa. sivun toimintamuistio) mennessä toimitukselle. Erityisen tärkeää Toimitussihteeri

8. NUORISOTOIMINTA Jäsenille tarkoitetut yhteiset tapahtumat: - kiinnitetään huomiota nuorison

Johtokunta

Talousarvio vuodelle 1997 (hyväksytty syyskokouksessa 1996) VARSINAINEN TOIMINTA

1. Kämppätoiminta 2. Välitys ja myyntitoiminta (sis. juhlakirjan) 3. Kokoontumiset ja kokoukset 4. Tunturilatu -lehti 5. Koulutustoiminta 6. Muu varsinainen toiminta

~

-

menot

tulot

22700 85000

19800 65000

-

2900 20000

20500 47000 12500 36600

0 0 2000 500

-

20500 47000 10500 36100

0 63000

200000 0

+ 200000

287300

287300

+!- 0

+!-

-

VARAINHANKINTA * Jäsenmaksutuotot *Jäsenmaksut Suomen Ladulle Tilikauden tulos

-

63000

TUNTURILATU

11

Kämppäasiaa Menneen vuoden talkoot pi dettiin Susikyrössä; juhlasusiaisten valmistelut vaativat - muiden talkootöiden ohella - reilun viikon touhuamisen. Saimme kuitenkin kaiken kuntoon hyvissä ajoin ennen juhlien alkua. Tähän vaikuttivat suotuisat säät ja ennenkaikkea ahkerat talkoisiin osallistuneet latulaiset. Ei sovi myöskään unohtaa emäntien arvokasta osuutta talkoiden onnistumiseen! Rakensimme juhlapaikan katsomoineen, kaksi tilapäistä nelipaikkaista käymälää, sekä siivosimme ja maisemoimme ympäristöä ja askaroimme monenmoista muutakin juhliin liittyvää. Teimme myös Susikyrön kiinteistöön kohdistuvia huoltoja korjaustöitä: Liiteri on kattoa myöten täynnä polttopuita, osa on ulkona ja vanhan kämpän alustassa. Polttopuutriittävät näillä näkymin pariksi vuodeksi. Portin pielessä olevalla nuotiopaikallaon omat polttopuut, liiterissä olevia puita ei pidä polttaa nuotiossa! Saunalle johtavat portaat uusittiin alaosaltaan, korjasimme myös tietä sekä lakkasimme vanhan kämpän lattian yms. Koska aikaa ja talkoolaisia oli riittävästi

teimme myös paljon sellaisia töitä joita ei alunperin oltu suunniteltukaan!

Monessa yhteydessä on keskusteltu Susikyrön toisesta käymälästä, joka tehtäisiin uuden kämpän läheisyyteen. Sen paikka olisi jossakin liiterin/keittokatoksen takana "piilossa". Ruokavesikaivon läheisyydestä johtuen käymälän on oltava kompostoiva kuivakäymälä,jostaei pääse maaperään mitään. Koska kuitenkin käyttökertoja on vuosittain useita satoja, on systeemin oltava helpon käytön ja hoidon lisäksi myöskin kapasiteetiltaan riittävä ja toi mittava talvellakin.

Jätehuolto vaikeutuu yhä enemmänjaenemmän yhteiskunnan kiristäessä jätehuoltoa koskevia määräyksiään. Tämä on meidänkin otettava huomioon ja tuotava palamattomat jätteemme tukikohdista mukanamme. Onhan tyhjä säilykepurkki, tyhjentynyt muovipullo tai -pussi helppo kantaa. Tämä koskee erityisesti SusiKiisaa ja - Talasta, Susikyrössä on kaatopaikkajätteille varattu säkit ja kaatopaikka on lähellä.

Kunnat perivät tällä hetkellä jätehuoltomaksua n. 1000 markkaa

vuodessa! Se perustuu kuntien tekemään päätökseen, eikä suinkaan jätteiden määrään!

Kämppätoiminta näyttää muodostuvan viime vuodelta tappiolliseksi. On tärkeää, että jokainen käyttäjä muistaa velvoitteensa ja maksaa käyttömaksun, joka on 20 markkaa vuorokaudessa henkilöltä. Tällä maksulla on tarkoitus pitää tukikohdat kunnossa ja saada huolto pelaamaan. Patjojen hankinta on edessä lähitulevaisuudessa, varsinkin Susi-Talak-

sen patjat ovat huonot ja ovat ensimmäisellä tilalla kun patjoja aletaan uusia. Asiallinen, 7 cm:n paksuinen kutistumattomalla pääl lyksellä varustettu patja maksaa n.250 markkaa. Alkaneen vuoden aikana katetaan Talaksen ulkorakennuksen katto, hankitaan polttopuita, tervataan vene ja jolla sekä tehdään muita vastaantulevia töitä. Tekemistä löytyy jokaisessa tukikohdassa kaikille halukkaille! "Ylivuotisten" polttopuiden varmistamiseksi on Kii-

salle hankittava puita joko tontilta kaatamalla tai ostamalla. Johtokunta on perustanut kämp päemännän "viran". Tehtävään on valittu Eila Mäntynen. Kämppäemännän tehtäviin kuuluvat kämppien "ns. sisäiset" asiat.

Kaikissa Tunturiladun kiinteistöihin liittyvissä asioissa pyydän ottamaan yhteyden allekirjoittaneeseen. Hyvää alkanutta vuotta sekä liukkaita latuja ja pitäviä polkuja!

Seppo Björkengren

Lapin luontoa 3

ALSA

Kämppien varausmenettelysääntöjen selventäminen ja muuttaminen Uohtokunnan esitys) YLEISET VARAUSPERIAATTEET - Kerhoilla on oikeus varata viikko Tunturi ladun tukikohdista kerho- tms tilaisuuttaan varten.

- Etusijalla kaikissa va rauksissaovat Tunturi ladun omat vuotuisessa ohjelmassa olevat kaikille jäsenille tarkoitetut viikot.

- Joulun ajaksi ei voi varata minkään tukikohdan majoitusyksiköitä.

- Samanaikaisesti voi olla varattuna enintään kaksi tukikohtaa.

- Anomus varauksestaon tehtävä niin hyvissä ajoin, että se .voidaan käsitellä ja ilmoittaa siitä Tunturilatu-lehdessä - kevään hiihtoviikoista edellisen vuoden viimeisessä ja kesän sekä syksyn viikoista alkuvuoden numeroissa.

- Anomukset käsitellään johtokunnan kunkin lehden aineistopäivää edeltävässä kokouksessa.

- Kerhon varaamille viikoille osallistuvien on oltava Tunturiladun jäseniä. Avainsääntöjen perusteella avainta kohden haltijalla saa olla kuitenkin yksi ulkopuolinen vieras.

- Pienehkölle retki seurueelle, johon kuuluu avaimen omaava Tunturiladun jäsen, johtokunta voi kussakin tapauksessa erikseen antaa luvan yhden yön yöpymiseen vaelluksen aloitus - ja päättymistukikohtana.

- Tukikohtiin voi majoittua omiin majoitteisiin varauksista huolimatta ja saunan käytöstä on sovittava paikan päällä varaajan kanssa. Varaajan kanssa on myös sovittava, jos aikoo aloittaa tai päättää vaelluksensa varauksen alaisesta tukikohdasta tai oleskella siellä muuten.

- Alle yhdeksän henkilön ryh - · mille tukikohtia ei voi varata.

Kiinteistökohtaiset rajoitukset SUSIKYRÖ - Tukikohdan kolmesta majoitusyksiköstä voi samanaikaisesti olla varattuna enintään kaksi yksikköä-ensisijaisesti päärakennus ja tarpeen vaatiessa pienemmän rakennuksen toinen pää.

- Pääsiäistä edeltävää ja sen jälkeistä viikkoa ei voi varata.

Johtokunta

Huomio!

Tunturikerhot ovat kutsuneet esittelemään omatekoista kuksakokoelmaa. On erittäin miellyttävää saada käydä kertomassa kuksista tunturikerhoille. Kiitos kerholaisille kiinnostuksesta. Ikävää on vain todeta: kaksi kuksaa on poissa?

Onnea ja menestystä kuksat käyttöönsä ottaneille!?!

Susisota

Noin puolitoista metriä korkea palsa Kevon luonnonpuistossa Savdsajavrin suoalueella on jo alkanut sortua (aidoiltaan.

Moni kulkija on Lapin tunturien laaksoissa tavannut outoja kumpuja, joita usein ympäröi vallihaudanomaisesti vesi rengas. Suomessa näihin "kumpuihin" eli palsoihin voi törmätä ainoastaan Enontekiön ja Utsjoen sekä Inarin tunturien suolaaksoissa. Maailmalla palsat ovat pohjoisen pallonpuoliskon ilmentymiä kuten jääkarhutkin. Suota, jolla on palsoja, sano- taan palsasuoksi.

Vesirengas palsan ympärillä ilmoittaa, että palsa on elinkaarensa ehtoopuolella, koska kummun ympärillä oleva vesi alkaa pikkuhilj~a kesäaikana sulattaa palsakummun sisällä olevaa ikiroutaa ja lopulta kumpu sortuu ja sulaa ja

jäljelle jää vain vesilätäkkö.

Tuulieroosio ja kesän lämpimät vesisateet tuhoavat palsaa yläpuolelta, tuuli vie irtonaisen · aineksen ja vesi tunkeutuu kohti ikijäätä kummun halkeamista.

Palsan elinkaari kestää tuhansia vuosia ja se alkaa pienestä "limpusta" eli jåälevystä, joka ei sula edes kesällä palsakummun sisällä. Tällöin kumpu jää muuta suota korkeammalle ja aina talvisin limppu paksunee ja lopulta suosta voi kohota jopa yli viiden metrin korkuinen palsakumpu. Samalla sen paino kasvaa niin paljon, että se alkaa vajota, jolloin sen ympärille muodostuu vesikehä.

Veden sitoma lämpöenergia puolestaa "syö" eli sulattaa palsan reunaa ja se alkaa sortua reunoiltaan.

Maamme komeimmat palsat, jopa seitsemän metriä korkeat, ovat Utsjoen Linkinjän-

gällä ja Savdsajärven suoalueella ja Enontekiön Nierivuomal Ja. Palsat ovat nimenomaan tunturialueiden ikiroutailmiöitä ja harvoin niitä tapaa metsävyöhykkeeltä. Silloinkin kyseessä on metsänrajalla oleva laajan suoalueen palsa ..

Yleensä palsojen eteläraja noudattelee - 1 asteen keskilämpötilakäyrää. Tästä syystä palsoja on vain pohjoisilla ikirouta-alueilla ja joillakin eteläisillä vuoristoalueilla. Maapallon eteläosassa palsoja ei ole.

Maailman komeammat palsat voivat kohota yli kymmenen metrin korkeuteen. Palsojakin korkeampia ovat pingot, jotka ovat mineraalimaahan muodostuneita ikiroutakumpuja. Niitä tavataan ainoastaan Kanadan ja Venäjän tundralla. Pingot voivat olla jopa 20 metriä korkeita ja jopa useita satoja metrejä pitkiä.

Antti Karlin

12 TUNTURILATU

••- ••

••

SUSISAANNOT MUUTTU.IVAT 1.1.1997 Tunturiladun 50-vuotisen toiminnan aikana on tunturisusi järjestelmällä ollut merkittävä tehtävä järjestön toiminnassa. Ensimmäiset sudet vihittiin Tunturiladussajo niin aikaisin kuin vuonna 1947. Vuosien kuluessa tunturiretkeily ja vaeltaminen ovat muuttuneet. Jotta susijärjestelmä vastaisi kulloistakin aikaa, susi sääntöjä on jouduttu muuttamaan vuosien saatossa useaan kertaan.

Nykyiset susisäännötastuivat voimaan vuoden 1997 alussa.

Susiasioita Tunturi ladussa käsittelee ensisijai~esti vuodeksi kerrallaan valittava susivaliokunta.

Susivaliokunnan kokoonpano ilmenee tunturilatulaisille toimitettavassa Tunturilatu-lehdessä.

Korkeimpien susi arvojen kohdalla sudet valitsee Tunturiladunjohtokunta tai Tunturiladun yleinen kokous. Tunturisusihakemukset on toimitettava Tunturilatu-lehdessä ilmoitettavana aikanaja samassa lehdessä ilmoitettuun osoitteeseen.

Nyt voimaanastuvat susisäännöt ovat aiheuttaneet runsaasti keskustelua niin Tunturiladun kuin siihen kuuluvan susivaliokunnan parissa. Aloite tuli kahdelta jäseneltä. Ja tämän jälkeen sääntöehdotukset ovat olleet eri

tunturikerhojen Jausuntakierroksella ja lopulta tulleet hyväksytyksi Tunturiladun vuosikokouksessa syksyllä 1995.

Helpottaakseen susiksiaikovien työtä on susivaliokunta valmistanut susiasioita käsittelevän opasvihkosen. Vihkosesta ilmenevät kaikki tärkeimmät susiasioita koskevat seikat, kuten susisäännöt, ohjeet susiarvojen anomiseen, anomuskaavakkeet, tärkeimmätsusilta vaadittavat tiedot ja taidot sekä kirjallisuusluettelo, joka auttaa anojaa oppimaan ne asiat, jotka susiksi aikovalta vaaditaan. Opasvihkonen valmistuu vuoden 1997 alus-

sa ja se jaetaan kaikille kerhoille.

Tarvittaessa vihkosen saa myös susivaliokunnanjäseniltä. Lisäksi uusista susisäännöistä kerrotaan Tunturiladun yhteisissä tilaisuuksissa vuoden 1997 aikana.

Uudet säännöt vaativat tulevilta susilta monipuolista ja perusteellista retkeilyyn ja Lappiin liittyvien asioiden tuntem1,1sta.

Säännöt takaavat myös sen, että uudet sudet voivat rauhallisin ja ylpein mielin kantaa arvostettua susimerkkiä; he kuuluvat ensiluokkaiseen retkeilyväkeen.

Erikoisen mielenkiinnon susiasioih in tuo uuden susiarvon "outasuden", tuleminen "räät-

hyyn". Odotettavissa onkin, että tämän uuden arvem tavoittelijoita löytyy runsaasti jo syksyn 1997 susiaisissa. Kuka saakaan Outasusista numerokseen halutun numeron nro 1.

Kysymyksissä ja mahdollisesti ongeimissa, jotka koskevat tunturisusijärjestelmää, voitte kääntyä susi valiokunnan puoleen.

Pyrimme opastamaan ja neuvomaan teitä niin, että sudeksi pääsemiselle ei olisi esteitä.

SUSIV ALIOKUNT A.

TUNTURISUSIJÄRJESTELMÄN SÄÄNNÖT Jokaisella lapinkävijällä, joka arvostaa Lappia ja on kiintynyt sen luontoon, on mahdollisuus Tunturi ladun jäsenenä pyrkiä tunturisusien erähenkiseen laumaan.

Tunturi sudet ovat susivaatimukset täyttäviä itsenäiseen vaeltamiseen pystyviä lapinkävijöitä, jotka rajoituksensa tuntien kohtaavat tunturiluonnon ja -maailman.

Heille on myös tärkeää harrastuksensa puhtauden varjeleminen ja tunturimaailman perinteellisen vastuullisen vapauden vaaliminen.

SUDEN ARVO VELV0/1TAA!

Merkkien ja arvoasteikkojen säännöt · Kunniasudeksi voi Tunturiladun yleinen kokous sekä Ikäsudeksi Tunturiladun johtokunta kutsua erityisen ansioituneen Tunturiladun jäsenen. Outa-, Tunturi- ja Johtajasudeksi haetaan. Anomusten viimeinen jättöpäivä ilmoitetaan vuosittain Tunturilatu- tai/ja Latu ja Polku-lehdessä tai Tunturiladu n jäsenkirjeellä. Anomuskaavakkeita saa Tunturiladun sihteeriltä ja susivaliokunnan puheenjohtajalta.

Tunturisusi-arvoasteet: Tunturilatu voi myöntää jäsenilleen hakemuksesta seuraavat Tu.nturisusi-arvot: Outasusi Tunturisusi Johtajasusi Tunturilatu voi myöntää jäsenilleen ilman hakemusta seuraavat Tunturisusi-arvot: Ikäsusi Kunniasusi

Outasusi Arvonimen Outasusi susivaliokunta myöntää hakemuksesta 12 vuotta täyttäneelle, vähintään vuoden Tunturi ladun jäsenenä olleelle tunturivaeltajalle, joka on: Suoritusosa: 1. Tehnyt vähintään kaksi tunturivaellusta, joista toisen kesällä ja toisen talvella.

2. Käynyt vähintään viidellä eri tunturihuipulla.

Taito-osa: 3. Osaa kartan ja kompassin käytön sekä ymmärtää suunnistuksen perusteet tunturialueella.

4. Osaa turvallisesti ylittää virtaa~ v'an veden.

5. On yöpynyt vaelluksen aikana mukana kuljetetussa teltassa, laavussa tai vastaavassa majoitteessa.

6. Hallitsee retkeilijän ensiaputaidon.

Tieto-osa: 8. Tuntee jokamiehen oikeudet ja velvollisuudet sekä keskeisimmät retkeilijää koskevat säännökset.

9. Tuntee poronhoidon perusteet ja Lapin maastoa koskevan keskeisen sanaston.

Tunturisusi on oikeutettu kantamaan Tunturisuden merkkiä.

Tieto-osa: 7. Tuntee jokamiehen oikeudet ja Johtajasusi velvollisuudet.

Arvonimen Johtajasusi Tunturiladun johtokunta myöntää hake8. Tuntee eksymisestä selviyty- muksesta susi valiokunnan esitykmisen perusteet. sestä Tunturisudelle, joka on: 9. Tuntee tunturivaeltajan säännöt.

Outasusi on oikeutettu kantamaan Outasuden merkkiä.

Tunturisusi Arvonimen Tunturisusi Susivaliokunta myöntää hakemuksesta 18 vuotta täyttäneelle, vähintään kaksi vuotta Tunturiladun jäsenenä olleelle tunturivaeltajalle, joka on: Suoritusosa: 1. Tehnyt vähintään 5 tunturivael lusta ainakin kolmella eri tunturialueella. Vaelluksista vähintään kaksi on tehtävä sekä talvella että kesällä. Vaelluksista kaksi on oltava tunturisusivaelluksia, joista toinen on suoritettava kesällä ja toinen talvella.

Suoritusosa: 1. Vähintään kaksi vuotta aikaisemmin saanut Tunturisuden arvon 2. Tehnyt vähintään 12 tunturivaellusta. Vaelluksista vähintään kuuden on oltava itsenäisesti suunniteltu ja ja johdettuja ja joista vähintään kolme on tehtävä sekä kesällä että talvella. Vaelluksista ainakin yhden on oltava vähintään 300 km:n pituinen ns. johtaja-susivaellus sekä sen lisäksi ainakin kolmen on oltava itse johdettuja tunturisusivaelluksia.

3. Tehnyt johtajasusivaelluksestaan yksityiskohtaisen retkiselostuksen.

4. Käynyt vähintään 40 eri tunturin huipulla, joista vähintään kymmenen on oltava yli 1000 m korkeita.

2. Esittänyt tunturisusivaelluksistaan yksityiskohtaisen retki - 5. Tehnyt Lappiin liittyvänharrasselostuksen. tusnäytteen.

3. Käynyt vähintään 20 eri tunturihuipulla, joista viiden on oltava Taito-osa: yli 1000 m:n huippuja.

6. Osaa suunnistaa, hallitsee matkan mittaamisen ja pystyy johtamaan ryhmää kaikissa olosuhteisTaito-osa: 4. Osaa suunnistaa ja ymmärtää sa. reitinvalinnan perusteet tunturialueella. · 7. Pystyy johtamaan ryhmän turvallisesti vesistön yli.

5. On suorittanut ensiapukurssin EA I tai hallitsee vastaavat taidot. 8.'0n suorittanut ensiapukurssin EA II tai hallitsee vastaavat tai6. Hallitsee hätämajoittumisen ja dot. tulenteon sekä kesällä että talvella.

Tieto-osa: 9. Tuntee Lapin tunturialueet, nii7. Osaa ylittää virtaavan veden ja den maantieteelliset erityispiirteet tuntee eksymisestä selviytymisen sekä on tutustunut Lapin luonperusteet. . toon .

10. Tuntee lumivyöryn synty perusteet ja tarvittaessa lumi vyöryuhrin etsinnän periaatteet.

11. On tutustunut saamelaisten historiaan ja nyky-yhteiskunnan pääpiirteisiin.

Johtajasusi on oikeutettu kantamaan punaisella punoksella reunustettua Tunturisuden merkkiä.

Ikäsusi Ikäsudeksi Tunturiladun johtokunta voi kutsua kokeneen Tunturi - tai Johtajasuden, joka on osoittanut erityistä ansiota eräretkeilyn ja tunturilatutoiminnan edistämiseksi. Ikäsudesta tulee samalla Tunturi ladun ainaisjäsen.

Tunturisusi-arvon peruuttaminen Tunturiladun johtokunta voi susivaliokuntaa ja asianomaista kuultuaan, peruuttaa susiarvon Tunturiladun tarkoitusperien vastaisen teon vuoksi. Henkilö, jolta susiarvo on peruutettu, ei ole oikeutettu kantamaan minkäänlaista susimerkkiä.

Sääntöjen tulkinnat .

1. Tunturialueiksi luetaan kaikki napapiirin pohjoispuoliset maantieteelliset alueet sekä Ruotsin, Norjan ja Venäjän muut suurtunturialueet. Muutkin alueet voidaan ·hyväksyä susivaliokunnan päätöksellä.

2. Tunturivaellus on retki, joka Ikäsusi on oikeutettu käyttämään Ikäsuden sauvaa sekä kantamaan hårmaalla punoksella reunustettua Tunturisuden merkkiä.

Kunniasusi Kunniasudeksi Tunturiladun vuosikokous voi johtokunnan esityks~stä kutsua latutyössä erittäin ansioituneen, Tunturiladunjohtotehtävissä tai muussa tunturieräretkeilyä edistävässä tärkeässä tehtävässä toimineen Tunturiladun jäsenen.

Kunniasudesta tulee samalla Tunturi ladun ainaisjäsen. Kunniasusi on oikeutettu kantamaan kultaisella punoksella reunustettua Tunturisuden merkkiä.

Muut määräykset 1. Susivaliokunnan muodostavat puheenjohtaja ja viisi muuta jäsentä. Jokainen näistä on vähintään johtajasuden arvoisia Tunturiladunjäseniä,jotka valitaan vuosittain Tunturisusien kokouksessa.

2. Ikä-, Johtaja-, Tunturi- ja Outasusien juhlallinen vihkiminen tapahtuu Susivihkiäisissä, joiden ajan ja paikan Tunturiladun johtokunta päättää.

3. Vain näiden sääntöjen mukaan virallisesti nimetyt sudet ovat oikeutettuja kantamaan arvoaan vastaavia tunnuksia. Susimerkkiä kannetaan aina rintapielessä vasemmalla puolella.

4. Susivaliokunta pitää susista luetteloa.

tehdään kävellen, hiihtäen tai vesitse omin voimin pääosin asumattomalla ja viitoittamattomalla reitillä tunturiaiueella ilman muona- tai varustetäydennystä. Vaelluksen on kestettävä vähintään kuusi vuorokautta.

3. Tunturisusivaellus on vähintään 150 km:n pituinen vaellus, jolla asianomainen on vastannut suunnistuksesta.

4.Johtajasusivaelluson vähintään 300 km:n pituinen asianomaisen johtama vaellus. Osanottajina on oltava vähintään kaksi oman perheen ulkopuolista henkilöä.

5. Vaelluksen pituudeksi lasketaan karttakilometrit lisättynä maastohyvityksellä (enintään 20 %).

Vaelluksen kokonaispituuteen saa laskea mukaan vaelluksen aikana ilman täydellisiä varusteita kuljettu matka. Tällaisen matkan osuus vaelluksen koko naispituudesta ei kuitenkaan saa olla enempää kuin 1/5. Vesitse omin voimin kuljetut kilometrit hyväksytään jaettuna kahdella.

6. Tunturihuippu on puurajan yläpuolelle kohoava tunturin korkein kohta. Yli 1000 m:n huippujen on oltava nimettyjä.

7. Huippujen lukumäärää laskettaessa samalla oleskelukerralla saa laskea enintään kolme huippua 10 karttakilometrin säteellä.

8. Retkiselostus on yksityiskohtainen ja itse laadittu. Siitä on il-

TUNTURILATU

mettävä mm. retkireitti, päivittäinen ohjelma ja luontohavainnot.

9. Harrastusnäyte on kirjallinen esitys tai muu osoitus siitä, että asianomainen on syventynyt johonkin Lappia tai Lapin retkeilyä koskevaan aiheeseen. Sellaisia ovat esim. retkeilytekniikkaan tai varusteisiin liittyvät kokeilut ja testaukset raportteineen, Lapin luontoon liittyvät harrastukset (eläimet, kasvit: kivet, ilmasto, ym), saamelaisiin ja heidän kulttuuriinsa (elinkeinoihin, historiaan, taiteisiin, uskontoon, ym) syventyminen, Lappia koskeva kirjallisuus, jne. Mikäli anoja on epävarma aiheen sopivuudesta, 'hän voi neuvotella asiasta jonkun susivaliokunnan jäsenen kanssa.

Harrastusnäytteen sisältö ratkaisee, ei ulkoasu.

10. Ensiapukurssit voi suorittaa SPR:n ja Tunturiladun tai muun järjestön pitämillä susivaliokunnan hyväksymillä kursseilla.

Kursseista ja taitojen osaamisesta on liitettävä todistus. Kolmea vuotta vanhempaa suoritusta ei hyväksytä ellei taitoja ole muuten todistettavasti ylläpidetty.

11. Retkitaitojen, saamelaisuuden ja Lapin tuntemuksen osaamisesta antaa Tunturilatu erilliset ohjee.t.

12. Tulkintatapauksissa ratkaisun tekee susivaliokunta.

SUSIVALIOKUNTA TIEDOITTAA

13

Onnea ia menestystä.

Uudet susisäännöt astuivat voimaan 1.1.1997.

Susiksi aikoville järjestetään keskustelutilaisuuksia vuonna 1997 talvipäivillä, Suomen Ladun Leiripäivillä, kesäpäivilläsekä syyskokouksessa ja susiaisissa. Sudenpentujen ja susikokelaiden on ilmoitettava etukäteen susi valiokunnan jäsenille aikomuksensa osa! 1istua keskustelutilaisuuteen.

(Erityistapauksessa voidaan sopia kokelaan ja susivaliokunnan jäsenen kesken keskuste 1u tilaisuuden järjestämisestä muunakin ajankohtana.)

Tunturisusijärjestelmä-vih kosta saa kerhojen sihteereiltä tai susivaliokunnan jäseniltä.

Susivaliokunnan jäsenet: Jorma Alapuranen p.k. 09512 0378, Arvo Anivuo p. p.k.

014-272 597, Marita Maula p.k.

09-7 43 246, Eila Mäntynen p.k.

015-367 552, Olli Mettäläja Veijo Taavitsainen p.k. 05-281 249 Vuoden 1997 susianomukset on oltava 31.8. mennessä Marita Maulalla, Ylipalontie 1 D,00670 HELSINKI

VEIKKAUS

SININEN ANORAKKI Kämppien vieraskirjat ovat toisinaan mielenkiintoista ja antoisaa luettavaa. Kannattaa selata myös hieman vanhempia muistiinpanoja, kuin juuri viime viikkoisia. Eräästä tällaisesta löytyivätaineksetaivan uskomattomaan tarinaan.

Kuulakkaan kauniina kevättalven päivänä 80-1uvun alkupuolella hiihteli kolme pääkaupunkiseudun partiolaista Mikko, Pena ja Veikko, UK-kansallispuiston pohjoisosissa vaelluksensa lopputaipaleita. Runsas viikko oli vierähtänyt Saariselän maisemissa. Oli käyty Luirojärvellä, Vongoivalla, Lumikurussa ja muutamassa muussa ikimuistoisessa· paikassa.

Reitin ajoitus oli osunut siten, että pääosa kulkijoista oli heistä päivää paria edellä, tai vastaavasti toiset tulivat hieman jäljessä.

Näinollen kämpillä ja tunturissa oli yllin kyllin tilaa. Sääkin oli suosinut koko matkan ajan, joten vaellus oli mennyt muutenkin niinsanotusti nappiin. Iltasella pojat saapuivat eräälle jokivarren törmälle pystytetylle kämpälle yöpymään. Tarkoitus oli seuraavana päivänä suunnata Rajajoosepin vartioasemalle, jonka pihaan auraukseen he olivat saaneet luvan jättää autonsa.

Kämpän eteistilan saunassa oli kylvetty, ja ruokailun jälkeen raukean väsyneet kaverukset pa-

neutuivat makuulle. Varusteet oli kaatui vatsalleen ja liukui kuin tietenkin ripustettu seinustan magneetin vetämänä pää edellä nauloille ja mikä minnekin kui- syvälle jokijään muodostamaan vumaan. Tilaa oli yllin kyllin, kun komuun. Välittömästi perään lähkämpälle ei ollut sattunut saman- teneet toverit saivat ahkion aisoista vetäen tuota pikaa kiskoaikaisesti muita kulkijoita.

Alkuyöstä pojat kuitenkin tuksi likomärän ja pärskivän Miheräsivät kitkerään palanneen kon esille jään alta. käryyn. Syy selvisi nopeasti, MiPelkällä säikähdyksellä sel kon anorakki oli pudonnut orrelta vinneetkaverukset palasivat kämkuuman kaminan päälle ja ehti- . pälle kuivattelemaan komussa nyt kärventyä käyttökelvottomak- lionnutta kaveriaan, ja keittelesi ennenkuin kerittiin hätiin. Asial- mään pelastuksen kunniaksi kahle ei ollut enää tehtävissä mitään, vit. Jännityksen !aukeamisesta joten vaate jouti kämpän ros- vielä tärisevä Mikko ei osannut kikseen. Aamulla olisi keksittävä antaa minkäänlaista selvitystä jotain korvaavaa ylle. Kämppä oudolle käyttäytymiselleen, vaiktuuletettiin ja keskeytyneitä unia ka toiset kuinka yrittivät tentata.

Jokin vain oli pakottanut hänet jatkettiin.

Aamusella sitten joku pojista suinpäin ladulle.

Vanha anorakki ripustettiin huomasi kämpän eteisen seinällä roikkumassa arvatenkin jo aikoja takaisin naulaansa kuivumaan ja sitten unohtuneen anorakin . Se odottelemaan mahdollista seuraaoli parhaina päivinään ilmeisesti vaa käyttäjää. Mikko sensijaan ollut tummansininen, nyt se oli pukeutui verkkariin ja tuulisadelaikukkaan harmaaksi kauhtunut. asuun,ja kun kahvit oli juotu lähSe saisi kuitenkin kelvata loppu- dettiin uudelleen paremmalla onmatkan ajaksi kämpältä maantiel- nella kohti Rajajooseppia. le. Niinpä Mikko vetikin lähdön Pihakoiran terhakka haukunta hetkellä tuon ikäkulun palvelijan tervehti poikia heidän saapuesniskaansa ja sitten menoksi. Pena saan vartion parkkipaikalle. Hauja Veikko hieman ihmettelivät kunnan ulos tuoma rajakersantti intoa, jolla Mikko kumppaneitaan tu Ii joutessaan seuraamaan kumpodottamatta säntäsi ladulle. Tois- panusten lähtöpuuhia. Siinä kuuten vielä seistessä pihateljolla las- lumisia vaihdettaessa olivat pojat ketteli tämä jo ahkio keikkuen sitten kertoneet viimeisen vaellusjokitörmää alas. Vauhtia hänellä vuorokauden seikkailunsa.

Kersantti oli kuunnellut kiinoli liikaakin, koskap~ ei hallinnut suksiaan ladun mutkassa, vaan nostuneena ja kysellyt lisää joi-

tain yksityiskohtia. Lopulta hän oli kutsunut pojat lähtökahville, samalla hän kertoisi heille erään kiinnostavan tapahtuman samalta kämpältä. Vartiotuvan pöydän ääressä sitten rieskan kera nautitun kahvin lomassa kuultiin kersantin kertomus.

Noin viisi tai kuusi vuotta aiemmin oli niin ikään kolme nuorukaista yöpynyt vaelluksellaan juuri tällä samaisella kämpällä.

Heidän lähtiessä aamulla jatkamaan matkaarisa ja lasketellessa kämpän pihasta joen jäälle, oli edellä hiihtänyt kaveri suistunut hänkin komuun. Joki ei sillä kohdin ole kovin syvä, mutta rinkastaan jään reunaan juuttunut poika oli ehtinyt menettää tajuntansa ennen kuin hätiin tulleet kaverit saivat hänet irrotetuksi ja vedetyksi kuiville. Kumppaneista toinen oli aloittanut välittömästi elvytyksen, toisen lähtiessä hälyttämään rajavartiostolta apua.

Juuri tämän kertonut kersantti oli silloin saapunut paikalle. Tällöin voitiin vain todeta onnettoman nuorukaisen ehtineen menehtyä.

Nuori vainaja vietiin sitten rekikyydillä vaelluksensa viimeiselle taipaleelle. Rajavartioasemalla oli kyllä huomattu vainajan anorakin jääneen kämpän seinustalle, mutta sitä ei tietenkään kukaan lähtenyt enää hakemaan. Sinne se jäi virttymään.

Näiden kahden tapauksen

samankaltaisuus askarrutti kovasti monet kokeneen rajankävijän mieltä. Peräti mietteliään näköisenä tämä jäi leukaansa hieroskellen katsomaan poikien auton häipyessä kohti lvaloa.

Ehkä tämä antaa meille muillekin hieman miettimisen aihetta.

Oliko poikien tapaus niinkutsuttu paranormaali ilmiö, jossa kuolleen ihmisen vaatteeseen sitoutunut ekoplasma, tai jokin muu vastaava otti tilaisuuden tullen hetkeksi hallintaansa anorakin lainaajan. Vai oliko kaikki sittenkin vain pelkkää sattumaa. Kukapa tuon niin varmuudella osaisi sanoa.

Mikon, Penan ja Veikon vaiheista mainittakoon vielä sen verran, että Pena ja Veikko saivat partiojärjestön hengenpelastusmitalin uroteostaan,ja tiedän heidän samoilleen kolmisin Saariselällä vielä useasti myöhemminkin.

Olen tarkoituksella jättänyt kertomatta tuon tarinassa mainitun kämpän nimen. Kokeneimmat tunnistavat sen kyllä muutenkin ja kokemattomia on turha säikytellä, sillä itse kämpässä ei ole mitään pelättävää. Se on kaikin puolin hyvä ja suositeltava kulkijan majapaikaksi. Sensijaan tuollaista kauhtunutta anorakkia en kyllä kiskoisi ylleni, sen verran tuo poikien kokemus kammottaa.

Näin kertoili Heikha.

14 TUNTURILATU

Susitalaksen ensimmäinen joulu Olen sitten vuoden 1967 viet- väissä vilusta hytisten, jonka jältänyt yhteensä 12 joulua Lapissa. keen kiitolaukkaa sisään lämNiistä on kolme ollut hotelli- mittelemään. Mutta eihän matajouluja, loput on autuaallisena lista ikkunoita taivaan laella näholeiltu omilla kämpillä, useimmi- nyt, joten ulos taas. Näytös päätten Susikyrössä, kerran Talaksella tyi niin, että Lumikerojen takaa ja kerran yksin Kiisalla. nousi taivaalle kuin jättiläisvaJa noiden joulujen tunnelmat, lonheittimen vaaleanvihreä valo. ne ovat olleet ainutlaatuisia. Mii- Se pysyi muutaman minuutin. Oli loin on ollut lauhaa, milloin kuten kuinjättiläiskatkaisijaaolisi käänKiisalla 1984 sanoi Laitin emän- netty, kun näytös loppui. tä alkaneen kolmannen pakkasJa Susitalaksen ensimmäinen viikon, jolloin kylmyys nousi joulu 1975. Olimme retkitoverini huomattavasti yli -30°. Otin kel- Taimi ja minä olleet keväthiihkan kylältä, sillä se mäki ylös vie dossa huhtikuussa paikalla. Tarviimeiset mehut ihmisestä, kun koituksenamme oli hiihtää Rajamukana on. joulumuona ja vah- Joosepin ja Saariselän reittejä vasti vaatetta, brikettejä ym. Ja Kiilopäälle. Ehdittyämme Sarmikelkka·teki ten-än kämpän vierel~ -· -järveltä Talasjärvelle upottavassa -lä! lumessa totesimme alkaneemme Ei edes-hotellijouluista puutu retken väärin ·päin, hiihdimme Lapin lumo. Päivä on lyhyt, oike: ' taka'isin Paadareille ':ja vuokra! astaan kaksi hämärää vastakkain, simme heidän kämppänsä, joka aamuruskosta tulee iltarusko il- ansaitsee oman luku.nsa. Antero man aurinkoakin, ja pakkanen Tarvainen oli edellisen syksyn laskee. Näin ensi kertaa 1967 Kil- vuosijuhlissa näyttänyt useita pisjärven hotellissa jäiset kris- ottamiaan kuvia paikalta, johon tallilyhdyt. Niiden aikaansaami-· "Susipesä" oli nouseva. Löysimseksi tarvitaan niin monta ämpä- me sen. ;riäkuin halutaan lyhtyjä,raikasta Bussi oli Mustolassa aatonLapin vettä ja pakkanen, jota täy- aatonaattona klp 16. Oli sysipityy valvoa, etteivät ämpäritjäädy meä. Isäntä Wahlqvistsanqi,ettei umpeen. Sulavesi kaadetaan kes- kukaanoilutvieläkäväissytmoot, :keitä pois, ämpärin voi upottaa torikelkalll.J. Lapinkorvessa. Heisilmänräpäykseksi kuumaan ve- dän moottorikelkkansa oli särkyteen, ellei lyhdyn jää muuten ir- nyt keväällä vedettäessä hirsiä toa. Täten jää tyhjä tila, johon Kolttakylästä rakennuspaikalle, kynttilä sijoitetaan. Se polttaa joten hän oli tilannut seuraavaksi nopeasti reiänjään "kattoon",jo- aamuksi Ala-Mustolan isännän .ten kynttilä pääsee hengittämään. joulu vieraita kyyditsemään. IsänOli komea näky, kun aatto- tä otti mukaan pienellä kelkalla illallisilla katsahti ulos ja hotellin 16-vuotiaan poikansa "tiedusteruokasalin kaartavan ikkuna- lijaksi". Meni runsaasti aikaa, kun seinän ulkopuolella Lapin yössä isännät neuvottelivat virtasulista paloi 16 kirkasta kynttilää syvintä ja parhaistareiteistä. Oli taas melkaamosta valaisemassa. Krista!- keinpä30astetta pakkasta. Emänlilyhtyjen kanssa saattoi tapahtua tä Wahlqvist heitti rekeen pari kuten erääne lauhana jouluna mitähienointarauhanajanihanisKärrikaltiossa: kun ämpäri ku- taulsterikankaistatehtyäpyhäulsmottiin, oli jääkuori niin ohut, teria, joiden sisällä lämpisimme että se suli saman tien ja kaikki hyvin. vesi valui pois! Pakkasta oli vain Tultiin Pitkäjärvelle. Noin 50 - 5°. m sulasta ajoi pikkukelkka märOmilla kämpillä tuntee Lapin· kään lumeen, ja siinä sitä oltiin. joulurauhan täydellisimpänä. En- Isä ja poika tekivät lujasti töitä simmäisenä joulunani Susiky- kirveellä, jotta kelkan teli saatiin rössä meitä oli suuressa kämpäs- vapaaksisilmänräpäyksessämuosä kuusi. Uutena vuotena tuli Ii- dostuneesta jäästä. Lähdimme sää, mm Metsänkiven pariskunta Taimin kanssa kylmissämme käHyvinkäältä mukanaan Mini - velemään. (Sivumennen sanoen mopsi, todellinen Lapin koira. Sen Grundig radio putosi leipälautassut palelivat niin, että Margit kustani jäälle. Siellä se säilyi, leikkasi villatrikoosta töppöset, kunnes aattona hiihdimme sen eikä otus totisesti kuluttanut ai- hakemassa.) Oli niin kylmä, että kaa ulkona.

Pitkäjärven nousussa löytyneen Aamulla kuului laverilta koi- ensimmäisen kelon viereen tehran kynsien kapse, kun Mini tuli tiintulet,jakunolijuotujasyöty, lftverin ääripäästä isäntäväkensä jaksettiin ja tarjettiin perille. luota toiseen päähän tervehtimään Olin saanut kahvin keitettyä minua, Tämä rituaali jatkui, kun- ja huutelin isää ja poikaa sisään. nes nuori Henna, jolla oli kotona Heitä ei kuulunut eikä näkynyt, koira, asettui toverinsa kanssa Ja- nuo kaksi kelkkaa vain pörräsivät verin keskelle, eikä Mini sen pörräämistään. No, ajastaanhan _ koommin enää ehtinyt minun Ja- tulivat, kahvisteltiin ja inaksetverinpäähäni. Oli niin kylmä, että tiin, tuojat lähtivät takaisin ennen runsaista · patjoista rakennettiin pimeän tuloa ja - meitä odottivat poterot. Yksinkertaisesta ovesta parinsadan metrin lumityöt. Muttuuli suoraan takaseinääh! Eihän takuntulimmeulos,olivathevalpelkkä himina lämpöä pitänyt, mistaneetmeilleajamallatarpeekkunnes Pek..:a toi saunan kiukaan. si monta kertaa saman reitin ihSe joulu oli muutenkin juhla.- misen kantavat tiet puuceehen, va. Tapanina nousi suuri myrsky. rantaan ja saunalle sekä liiteriin!

Sitäenteilivätedellisillan komeat Kun tulimme joulunvietonjälrevonlieskat. Taivas liekehti vä- keen takaisin Mustolaan, oli rejä. Tuuli päin kämppää niin ko- Wahlqvistien luona viettänytjouvasti, että roikuimme muutaman hiaAla-Mustolanikivanhaisäntäminuutin kerrall.aan terassin pyl- väki. V;mhalla isännällä oli _niin

vaikea sydänvika, että lääkäri kiel- kista kolmesta pohj9ismaasta. si häntä poistumasta tien sivusta . Ei silloin tarjennut liikkua odotettaessa.kutsua Oulun yliopis- missään pitemmällä. Lunta oli toll iseen kesk4ssairaalaan. Pyy- paljon. Pyörin .ympyrälatua Kiisimme häntä välittämään kiitok- sajärvellä, jonne pahin tuuli ei sensa pojalleen ja pojanpojalleen, ulottunut. Kun oli niin kylmä, en ja hän sanoi hyvin .painokkaasti: riskeerannutkylässäkäyntiä. Niin"Niin, me erämaan ihmiset olem-. pä uudenvuoden aattona tuli me tottuneet ajattelemaan toinen tuojani ja tämän toveri klo 21 toisiamme." Siinä miettimistä rin- katsomaan, oliko erakko vielä tamaiden asukkaille, jotka eivät hengissä. Tuvan valo ei kuulemedes saman talon asukkaita ter- ma näkynyt alas kylälle. "Mik_äs pahan maailmasta tappaisi?" Nyt vehdi.

Kämppä oli valmistunut ke- oli radiona Silver, joka lauloi tausällä. Se oli löydetty melkein . koamatta.

Aika aikaa kutakin. NivelreuHuttus-Pekan silmänkantaman päästä Pieksämäeltä. Neljäntenä mainen Metusalemi ei enää voi päivänä sulivat jäät ikkunoista ja kylmänä ja kosteana kautena penkeiltä. Yläkerrassa oli läm- yöpyä omissa kämpissä, vaan aimintä, kun lämpö nousi sinne. Ja se joulusauna! Kotapata oli taivasalla. Emme uskaltaneet sitä lämmittää, kun pelkäsimme sen halkeavan jouluaaton 34asteen pakkasessa. Kuumensimme kaminan päällä 7 litraa vettä kummallekin, mutta kun saunassa oli maalattia, Vuosi sitten julistettiin toioli meidän pakko seisoa laudanmeenpantavaksi valokuvaus- ja palojen päällä, etteivät varpaat piirustuskilpailu. Osanottajien olisi jäätyneet kimaltelevaan vähyyden vuoksi ei syntynyt huurteeseen lattialla. Pelkäsin kilpailutilannetta ja tuomaristo koko ajan, ettei vain kumpikaan päätti, ettei palkifltojajaeta. Kilmeistä luiskahtaisi erittäin raakapailuun läfletetyt kuvat ja piiruspuisilta ohuilta lauteilta kiukaaltukset on saatu Tunturiladun le. Mutta löyly oli pistämätön, käyttöön. Tunt.u rilatu kiittää kun korkealle viritetyssä teltassa lähettäjiämielenkiinnostakilpai- . oli kerrankin ilma~ilaa. Jääkylmät lua kohtaan. tähdet kimmelsivät taivaalla, kun Kyösti Lamminjoki laukoimme takaisin lämpimään tupaan.

Kun edellispäivänä kävimme hakemassa kuusen nevalta, pa~uno lelimme niin, että melkein itketti.

Entäs Susi-Kiisa! Olin sielläO[en vuosil(ymmenet kin ollutedelliskesänä,jolloin paiLappia sarrwif[µ.t kalla oli tuo Talaksen kenttäsauna. si~i paljon myös sie[{ä k;p~nut En viitsinyt purkaa telttaa pakfia[_uan k,_ai(i[[e teiffe toivottaa kauksesta, vaan nukuin siinä.

W.f~ monta [apinret~ä tu[evaa.

Muutama risu antoi hyvän lämmön. Ofi todettava, ettei kerpuista Laaut faajana L apissa au~aa, kovin paljon lämpöä lähtenyt, yfös tunturei{{e ne jofr.taa. mutta kun varusteet olivat hyvät vasta on oi~aa efämää, ja nukuimme yläkerrassa, ei meilfr.angen pinta {Qtn {(jr((aana fr.ofr. taa, lä ollut hätäpäiviä. Ja radiosta l(y[[ä sieffä unfr.oittuu ar/(;jnen kuuli Norjan ja Ruotsin ohjelman ja (aupungin k_uumeinen tafr.ti oman ohjelman lisäksi. Yksinäik;pk;p Lappi (un on fumivafk;siinen senäjoulunani oli muodissa Adaja 'Yffäs sen mafr.tava vafr.ti. min "Helga natt"-,jotaJussi Björling veteli upealla äänellään kaiEila Haahtela

Valokuvaus- ja piirustuskilpailu

Se

noa toivo on rintamaiden hotelli maalikylissä, Kiilopää, Vuontispirtti tai jokin Ylläksen hotelleista.

Mutta joka joulun lähestyessä kertaantuvat aiemmat muistot hyvin elävinä mieleen. Kiitos Tunturilatu, kiitos myö's harrastuksesta,jonka intensiivisesti aloitin 50 vuotta täyttäneenä, jolloin useimmat luopuvat liikunnasta.

Kun olen hidas, olen rumast.i rikkonut tunturivaeltajan ensimmäistä käskyä, mutta eipä ole siitä suurempaa vahinkoa tullut. Nyt joskus ajattelee, ettei hulluja kynnetä eikä kylvetä, vaan ne kasvavat itekseen!

Maire Kalanti

Kustavin . luontoretki Jo yli kymmenen vuoden ajan jatkunut perinne Kustavin luontoretki toteutetaan Ja 17.5.1997.

Retki suuntautuu Kustavin -lniön saaristoon. Kustavin Parattulasta lähdemme klo 7 ja palaamme rantaan noin klo 17. Retken hinta on 85 mk/hlö. Alle 10-vuotiailtahinta on 20 mk. Ilmoittautumiset puh.

02 -·841 4418 / Karlin 30.4.1997 mennessä. Tervetuloa merikotkien maailmaan !

LOGINBUSSI Login bussi lähtee Susi-Talakselle torstaina 27.3.-97 ja paluu on lauantaina5.4.-97. Reitti on suunniteltu alustavasti Turku-Tampere -Jyväsky lä-Oulu-RovaniemiIvalo.

Matkan hinta määräy.tyy osanottajamäärän mukaan.

Asiasta kiinnostuneet ottakaa yhteyttä 31.1.1997 MENNESSÄ: Irma Spelman, puh. 02-4312 539 tai 049-764 907. Jätä viesti vastaajaan, jos et saa yhteyttä.

TUNTURILATU

15

Miten nyt voimme vaikuttaa retkeilymahdollisuuksiin vuonna 2030?

Millaisissa olosuhteissa lap- jälkeen ruvettiin keräämään va- päättää yhteisistä ympäristösenlapsemme mahdollisesti ret- paaehtoisia huoltomaksuja. Etu- toimintaperiaatteista. Kerhojen keilevät 30-40 vuoden kuluttua? käteisselvitysten mukaan piti olla ympäristöperiaatteiden pohjalta Silloin eivät hekään halua tuhla- . riittävästi maksuhalukkuutta, että voi Tunturilatu kehittää järjestölta kallista vapaa-aikaansa istu- kerätyillä var(lilla pystyttäisiin le omaa ympäristöohjelmaa. Ymmaila junassa tai linja-autossa, helposti kattamaan huolto- ja päristöperiaatteita voidaan ottaa vaan käyttävät kuten mekin nope · ylläpitokustannukset. Käytäntö esiin myös muiden järjestöjen ampia kuljetusmuotoja kuten Ien - kuitenkin osoitti aivan muuta,jo- kanssa yhteispalavereissa kuten tokoneitaja henkilöautoja. Melut- ten eduskunta päätti ottaa käyt- Suomen Ladun, Suomen Matkaitomat, rauhalliset ja terveet sekä töön pakollisiset läänikohtaiset luliiton, partiolaisten, urheilujär. roskattomat retkeilymaastot ovat -retkeilypalvelumaksut. Maksut . jestöjen jne. · entistä vaikeammin saavutettavis- · määräytyivät käytettävissä olevis·Tällä tavalla on mahdollista sa siitä huolimatta, .että suojeltu ~ 'iapalveluistajasiitä käyttikö polt- saada todella suuria ihmisjoukpinta-ala on merkitsevästi ·suu- ··' topuita vai ei. koja sitoutumaan ekologisiin Eduskunta päätti myös eräis- toimintatapoihin. Tässä voin mairempi kuin 1990-1uvulla.

Pakokaasujen johdosta ovat tä maksuttomista, palveluja vai/- nita, että Suomen Suunnistusliitto maanteitten varsien entiset met- la, olevista suuralueista. N,äillä on rakentanut omaa ympäristösät harsuuntuneet luurankomet- alueilla on mahdollista retkeillä järjestelmäänsä melko pitkälle. siksi. Eri tekijöistä johtuen on niin kuin ennen muinoin joka- On vielä pidettävä mielessä, että happosateet merkittävästi lisään- miehenoikeudella. Valitettavasti myös useimmat kunnat aivan lätyneet. Lentoliikenne on aiheut- moni retkeilijä ei enää muista tai hiaikoina saavat valmiiksi omat tanut maapallon laajuisia ongel- edes ole kuullut kuten muut EU- Agenda 21 ohjelmansa eli Rion mia; joista tärkeimmät ovat kas- kansalaiset, että- jokamiehen- sopimuksen mukaiset kestävän vihuoneilmiön lisääntyminen, ot- oikeuksiin liittyy myös velvoili- käytön ohjelmansa. Edelleen sonikerroksen ohentuminen ja suuksia. Tämän seurauksena monet matkailu- ja muut yrittäjät päästöjen kaukokulkeutumat ja moni alue kului ja roskaantui erit- ovat rakentaneet ympäristöniistä johtuvat happosateet. iho- täin nopeasti. Nuotiopohjia nä- järjestelmää. Myös Tunturi latu on syöpää esiintyy yhä useammalla kyy vieri vieressä vetovoimaisilla jo osittain noteerannut asian, kun varomattomalla retkeilijällä. paikoilla ja joka kesä on syttynyt tämän vuoden toimintasuunnitelKeskilämpötilan noususta jollakin alueella metsäpalo. Rau- massa on maininta luontoa sääsjohtuen ei Etelä-Suomessa ole hasta ei pitkään aikaan ole ollut tävästä toiminnasta. Toivottavasenää moneen vuoteen ollut mah- tietoakaan kun lentokoneilla len- ti asialla kuitenkin tarkoitetaan dollista hiihtää ja kesällä on sa- netään kauimpiin ja luonnon- ympäristöä säästävää toimintaa, tanut nykyistä enemmän. Pohjois- kauneimpiin paikkoihin. Mootto- joka on huomattavasti laajempi Suomessa on moottotikelkkojen reiden ja radioiden melu sekä käsite. Nykyinen termi on vasja mönkijöitten vapaa-ajankäyttö huudot vaimentavat linnunlaulun. tuullinen matkailu, jonka yhtenä lisääntynyt räjähdysmäisesti. muotona on ympäristövastuulNormaalin yksityiskäytön lisäksi Tällaisenko maailman halu- linen matkailu. niitä käytetään myös safaritoi- amme jättää lapsenlapsillemme?

Mitä konkreettista kerho voi mintaan ja vaellushiihto- ja pa- Miten me reagoimme tällaiseen tehdä, jotta sen toiminta muuttuitikkaretkien huoltotehtävissä. kehityskulkuun? Voimme tietys- si ekologisemmaksi? Ensinnäkin Tästä on seurannut melua, ros- ti kieltää koko asian väittämällä, on hyvä pitää mielessä, ettei ole kaantumista ja paikoitellen run- ettei tällainen kehitys ole kovin tarkoituksenmukaista erottaa ymsaasti maaston kulumista sekä todennäköinen eli emme tee mi- päristöä säästävää retkeilyä muismuutamien matalien järvien saas- tään. Voimme tietysti myös ve- ta arkipäivän rutiineista. Ei ole tumista. dota siihen, että silloin olemme jo helppo muuttaa omaa ajatustapaa Monet järvet ovat niin happa- niin vanhoja, ettei asia enää kos- tai omia toimintamalleja. On kuimoituneita ettei niissä enää ui ke meitä. Edelleen voimme viita- tenkin pidettävä mielessä, että jo kaloja. Pintavettä ei enää suosi- ta siihen, että kehitys johtuu meis- pienikin muutos ekologisempaan tella missään tapauksessa juota- täriippumattomista syistäeikänii- suuntaan tulee viime kädessä vaksi keittämättömänä. Kaato- hin voi vaikuttaa. Jos reagoimme ympäristön hyväksi. paikat ovat muuttuneet tuotanto- jollakin edellä mainitulla tavalla, Kerho voi yksinkertaisella laitoksiksi, jotka ottavat vastaan saattaa edellä kuv~ttu kehitys- kyselysarjallakartoittaajäsentenvainlajiteltuajätettä. Tämänseu- kulku hyvinkin toteutua. sä ekologista muotokuvaa. Näin rauksena kaikissa maastokohMitä voimme tehdä nyt jos saadaan selville, mihin asioihin teissa, kuten tulentekopaikoilla ja haluamme muutosta uhkaavaan ensi sijassa tulisi kiinnittää huoautiotuvilla, missä ennen on ollut kehityskulkuun? Voimme tietys- miota. Vastaukset palautetaan nivain yksi jäteastia, komeilee nyt ti kerätä adresseja, antaa julki lau- mettömänä, jolloin ei ole tarpeen pitkä rivi jäteastioita erilaisia sumia tai lobata eduskunnassa ja kaunistaa omia toimintatapoja. lajiteltuja jätteitä varten.

EU:ssa. Tällä voimme saadaan Siitä huolimatta tällaisissa kyseJätteiden poiskuljettaminen jotakin aikaan, mutta se ei yksin lyissä annetaan todellisuudesta on muuttunut todella suureksi pul- riitä pysäyttämään uhkaavaa parempaa kuvaa itsestään. maksi tiukentuneiden työsuojelu- kehityskulkua. Vasta silloin kun Kavtsin helmikuun kerhoillassa ja ympäristönormien johdosta. . me myös todella muutamme käsitellään laajemmin näitä asiHuoltoa varten on jouduttu ra- tapojamme ekologisempaan oita ja paljastetaan' mil lainen ekokentamaan satojå kilometrejä ke- suuntaan, eikä vain vaatimalla loginen inuotokuvajäsenistä tuli. vyitä huoltouria tiettömille alu- toisilta parannuksia, on mahdolEri kerhoissa voi olla eri paieille, jotta jätteet saadaan kulje- . lista saada jotain konkreettista ai- notuksia. Kuitenkin näkisin, että tettua pois myös paljaan maan kaan. Ei riitä että vain puhumme ainakinjätteisiinjaenergian käytaikana ympäristövaatimusten ja kirjoitamme ympäristöä sääs- töön kannattaisi kiinnittää huoedellyttämällä tavalla. Urienjoh - tävistä toimenpiteistä, jos emme miota. psimerkiksi luopumalla dosta on näille alueille tullut pal- itse konkreettisesti sitoudu nii- kertakäyttöastioista saadaan jäjon uusia käyttäjäryhmiä kuten . hin. Kynnys muuttaa toiminta- tekuormaa vuositasolla huomatmönkijöilläja maastopyörillä liik- tapansa ekologisemmaksi on erit- tavasti pien.enemään. Näin on jo kuvia. täin korkea, jos osa porukasta elää menetelty monessa yrityksessä ja Valtion budjetti varat peittivät toisten siivellä eli jatkaa tuh- hotellissa. Energiaa voi säästää jo muutama vuosikymmen sitten laamalla luonnonvaroja. Sen si- mm. matkustamisessa ja kiinteisvain murto-osan huollon aiheut- jaan jokaisella on huomattavasti töjen lämmityksessä, tulen ja lämtamista kustannuksista. Tämän helpompaa sitoutua ekologiseen pimän veden käytössä. Erään sel takia rahankeräyslain muutoksen toimintatapaan, jos esim. kerho vityksen mukaan haluaa suuri osa

ihmisistä toimia ympäristöä säästävällä tavalla, mutta ei ole riittävästi tietoa, mitä pitäisi tehdä. Kirjoista löytyy tietoa, mutta saattaa olla helpompi tapa esimerkiksi kerhoilloissa käsitellä aiheeseen liittyviä erilaisia teemoja. Jos Tunturilatu-lehdessä olisi retkeilijöitä koskevia ekovinkkejä voitaisiin saavuttaa myös ker-

hoihin kuulumattomia tunturilatulaisia. Heitän täkyn lehden toimituskunnalle. Toivon, että tämä kirjoitus antaa keskustelun aihetta joko omassa porukassa, lehden palstoilla tai suoraan minulle. Ekologisin retkeilyterveisin Tasso Lampen, puh. (09) 5051841,os. Yhtiönkuja 1,02700 Kauniainen.

Tasso Lampen

·Jäsenlnaksuasiaa TUNTURILADUN JÄSENMAKSUT VUODELLE 1997 !-perheenjäsen tl-perheenjäsen Lapsijäsei1 alle 16 v Aihaisjäsen ·

100 markkaa 60 markkaa 10 markkaa 1200 markkaa ·

JÄSENMAKSUNERÄPÄIVÄ 15.1.1997 Yhdistykseinme edun mukaista on, että jokainen maksaa jäsen.maksunsa eräpäivään, 15. LI 997 mennessä. Sen perusteella ilmoitamme ·Suomen Ladun jäsenmaksun perusteena olevan ' jäsenmäärämme Suomen Latuun, joka poistaa sen jälkeen maksamattomat henkilötjäsenrekisteristään. Maksun tultua myöhemmin tilille jäsen otetaan uutena jäsenenä Suomen Ladun rekisteriin.

Kun suoritus tulee eräpäivään mennessä, niin jäsenmaksun karhuamisesta tulevat lisäkulut jäävät pois.

OSOITTEENMUUTOKSET Pankin lähettämään jäsenmaksupankkisiirtoon tehdyt osoitteenmuutokset ja muut muutokset eivät välity jäsensihteerin tietoon, siis muutoksista ilmoitus jäsensihteerille.

Jäsensihteeri

~olbmn

10-vuottA

~etki~uijnn

rnnnoille

16.7. :_ 17.7.1997 .J;ussim11r"n: Bussimatkalla tutustumme Ruijan nähtävyyksiin viikon ajan, tehdään . patikkaretkiä ja mahdollisesti seilataan Hurtigrutenilla joku etappi.

Myös muualle menevät vaellusryhmät voivat käyttää bussiamme mennen tullen. Ajoreiteistä sovitaan tarkemmin.

~uJ,/11v11ellus: Juhlavaelluksen kohteena on Sv~rholthalveyan pohjoisin kärki.

Siellä on lintuvuori, kalastajakylä, sotamuistoja ja aava Pohjoinen Jäämeri, minkä yllä aurinko laskee ja nousee puolenyön aikoihin.

Mikäli järjestyy, niin seilaamme laivalla vuonon yli Kjellefjordiin ja vael/amme vielä Nordkinn'iin, Euroopan mantereen pohjoiskärkeen.

Kevään Tunturilatu-lehteen tuiee tarkempi ohjelma.

Retkestä kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä jo nyt.

Matti Rekola Rintamäenkatu 29 G 14 33820 TAMPERE Puh. 03 - 265 2564 Sähköposti: rekolat@great.fi

16 TUNTURILATU

Löytynyt

Nuorten vaellusretki Haltille

Tunturiladun juhlista löytynyt kamera ja hopeanvärinen rintakoru odottavat vielä omistajiaan. Mikäli kaipaat niitä, soita Vappu Hietalalle, puh. koti 09 573745 /työ 0204 25 4351.

Opastelemme nu o ria Lapin retkeilyyn vaeltamalla Kilpisjärvel tä Hallille ja takaisin. Matkalle lähtijöiden valintapcrusteina on vähintään 13-vuoden ikä, oman aikuisen mukanaolo (tasaamaan nuoren kantamuksia), tottumusta ainakin jossain määrin vaeltamiseen (luonnossa retkeilyyn) ja telttaelämään.

Toteutamme retken ajalla 19.7. - 31.7.1997 matkapäivät mukaan lukien. Tapaamme Kilpisjärven retkeilykeskuksessasunnuntaina 20.7.,josta lähdemme kohti suurtuntureita. Ennen matkalle lähtöä pyrimme järjestämään yhden tapaamisen, jotta voimme sopia matkareitistä, tarkemmista ajoista, varusteista sekä oppia tuntemaan toisemme. Heille, jotka eivät pääse tähän tapaamiseen, lähetämme viestin sovituista asioista.

Jos tunnet kuuluvasi joukkoon, niin ota yhteyttä. Lähdemme vetämään tätä retkeä yhden nuorten leirin järjestämiskokemuksella sekä oman retkikokemuksen antamin voimin. Ilmoittautumiset 15.4. mennessä.

Marjut Nummela (nuorisoasioista vastaava Tunturiladunjohtokunnan jäsen, Tunturikerho Vihtta) Pinolaaksonkatu 10 G, 60320 SEINÄJOKI, p. 06-4238183 Pirkko Westergård (Tunturiladun retkitoimikunnan jäsen, · Tunturikerho Vihtta) Kasarmikatu 21 A 3, 65100 V AASA, p. 063178 058 Tervetuloa tutustumaan Yliperän maisemiin!

Vihje Timo Kososen omaäänite "Piilopatkka" sisältää 12 lämmöllä ja rakkaudella tehtyä laulua Lapista. Kasettia voi tilata tekijältä puh. 09 - 881 1282 hintaan 50 mk + postikulut.

Kavtsin bussi Talvipäiville Kavtsin bussi lähtee Helsingistä pe 7 .2. klo 18.00 ja matkaa Hyvinkään, Riihimäenja Tampereen kautta Vaasaan. Paluu Helsinkiin ·su 9.2. noin klo 19. Lisätiedot Tuure Hakkarainen, puh.

09 - 777 3871.

Kokouskutsu Tunturilatu ry:n kevätkok0t.;1s pidetään lauantaina 3.5.1997 klo 13.00 alkaen Kampin palv.elukeskuksessa (os. Salomon katu 21 B, Helsinki).

Kokouksessa käsitellään sääntöjen 7 §:n kevätkokoukselle määräämät asiat sekä Tunturiladun kämppäsääntöjen muutos.

Kokouskahv it tarjotaan klo J 2:JO alkaen*~, TERVETULOA . · ,• -~ Johtokunta .-:--.

~

•

~ .,

'

.-....><if'

1Ul1URILdDUI

r111r1Pil1rilr saunan.

Majoitusvaihtoehdot: Hµonemajoitus Saukkorannassa 4 h huone 11 Omklhlö/yö s~sältäen · aamiaisen 2 h huone 150 mk/hlö/yö sisältäe,n aamiaisen · · · Mökkimajoitus Utterön loll)al:<ylässä (n. J, km päässä), ei mukavuuksia 6 h . mökki 300 mk/vrk, 4 h mökki 200 mk/ ~ vrk

H~iuisio ·.

Vaski

Ruokailu 55 mk/hlö. Aamiainen 30 mk/ ! . · . ~ · ,.· . · · hlö (muille kuin huonemajoituksessa s _.;.)i~ oleville). ~" '" Yleisillä kulkuneuvoilla tuleville jär.jestetään kuljetus Saukkorantaan. . llmoittautumiset toivomme 26.J .1997 mennessä, myös majoitus- ja ruokailuvaraukset: .>:ii

~­

~ ~

KaijaMariapori, Keskuskatu 18, 65320 .

Vaasa, 06-315 3515 tai Jaakko Heini- ; . mäki, Orvokkitie 5, 65610 Mustasaari, , 06-322 2208.

'Ia[Vipäiviffä ta.v ataan, tervetuloa 'Vaasaan!

1997 1.1. Tunturiladun uudet Susisäännöt astuivat voimaan 18.1. Tunturiladun koulutustilaisuus kerhojen toimihenkilöille Tampereella 8.-9.2. Tunturiladun t~lv i päivät Vihttan isännöimänä lomakeskus Saukonrannassa (ks. ilm.)

28.3.- 5.4. LOGin kerhoviikko Susi-Talaksella vk 13 KA VTSI Susi-Kiisalla 19.-24.4. OKTAn kerhoviikko Susi-Talaksella 30.4. Tunturilatu 2/97 aineistopäivä 3.5. Kevätkokous Helsingissä Kampin palvelutalossa (ks. ilm.)

17.5. Kevään Luontoretki Kustavin - Iniön saaristoon (ks. ilm.)

26.-29.6. Suomen Ladun Leiri päivät ja Kuntoiluolympialaiset Vierumäellä 19.-26.7. OKTAn kerhoviikko Susi-Kiisalla 8.-10.8. Tunturiladun kesäpäivät KUOKTEn toimiessa isäntänä 31.8. Tunturilatu 3/97 aineistopäivä 6.-13.9. NJEALLJEN ja KUMPEN kämppäviikoilla rakennustalkoot Susi-Talaksella. Muutkin tunturilatulaiset tervetulleita.

13.-20.9. OVTSin kerhoviikko Susi-Talaksella 17.-19.10. Syyskokousja susiaiset KOLBMAn isännöiminä 15.12. Tunturilatu 1/98 aineistopäivä

RETKIMUISTIO Talviretkeilyn peruskurssin perusosa Kärrikaltiossa, Inkoossa. 10.1 .- 12.1. 1997 Talviretkeilyn peruskurssin maasto-osa 24. 1.

- 26. 1. 1997. IlmoittautumisetJonna Alapuraselle p. 09-512 0378.

Viikonlopun hiihtovaellus Tampereella vä)j) \ä VelaattaKämmenniemi - Tampere. 14.- 16.2. 1997. Tiedust~lut ~ekä ilmoittautumiset Riku Altonen p. 03-265 4582. , Tahkon erähiihto Nuuksion kansallispuistossa Espoossa 2.3.1997. Tiedustelut Martti Eskelinen p. 09-855 4894.

Jäähiihto 21 . -23.3. 1997 Jäätilanteesta riippuen joko merellä tai sisämaan järvillä. Tiedustelut Matti Rekola p. 03-265 2564.

Viikon hiihtovaellus toukokuussa 1997: Jostedalsbreen päästä päähän. Tiedustelut Ari Linkolehto p. 0400-740 278.

Kanoottiretki Puulavedelle 7.5. -1 1.5. 1997. Tiedustelut Tage Lampen p. 09-505 1841.

Nuorten vaellusretki Haltille 19.7. - 31.7.1997. Tiedustelut Marjut Nummela p. 06-423 8183 tai Pirkko Westergård p. 06-317 8058.

Retki Ruijan rannoille 16.7. - 27.7. 1997. Kyseessä Kolbman · juhlavaellus. Bussimatkailijoille mahdollisuus myöskin nähdä Ruijan maisemia. Tiedustelut Matti Rekola p.03 -265 2564.

Ruskavaellus syyskuun alusta loppuun. Mahdollisuus olla mukana vain osan matkaa. Tiedustelut Pirkko Westergård p. 06-317 8058 tai Kalevi Kanerva p. 02-236270.

Ci/~'/-o·

~' · >J;

~

'- ~

·K~pr

_. ,/"'

TOIMINTAMUISTIO

HIIHTOVAELLUS IVALOSTA TALAKSEN MAISEMIIN Vaellus Ivalosta Talaksen maisemiin telttavaelluksena. Vaellusaika on kaksi viikkoa, mahdollisuus myös viikon mukana oloon sopimuksen mukaan.

Lähtö Rovaniemeltä 18.4 linja-autolla klo 8.00 Tiedustelut ja ilmoittautumiset Pirkko Westergård p. 06-317 8058.

VAELLUSHIIHTO ANGELI-HETTA Vaellus suoritetaan telttavaelluksena Angelista Hettåan. Lähtö Tampereelta junalla 18.4. klo 22.00 ja Rovaniemeltä jatkuen linja· autolla aamulla klo 8.00.

Paluu linja-autolla Rovaniemelle sekä junalla Tampereelle.

Juna Tampereella sunnuntaiaamuna 27. 4. Retken vetäjänä Jonna Laine.

Tiedustelut ja ilmoittautumiset Riku Altonen puh. 03-265 4582