Tampereen ev.lut. seurakunnat | V u o s i 2 0 1 1
Pareille ja pienille parasta
Kuluneen vuoden kahdessa Hääyö–tapahtumassa Finlaysonin ja Aleksanterin kirkoissa vihittiin avioliittoon yhteensä 88 paria. Päällimmäisenä vihityillä oli ilo siunauksen saamisesta yhteiselle matkalle. Hetki oli juhla ja kosketti vaikka yhteistä elämää oli monilla pareilla takana jo vuosia. Hääyö–tapahtumissa tuli vahva yhteisyyden kokemus vaikka häähumu jäi vähemmälle. Läheiset ja ystävät toki pääsivät jakamaan vihittävien ilon. Juhlan tekivät musiikki, rukous ja siunaus. Pyhä kosketti pareja. Seurakunta tarjosi vielä kakkukahvit päälle. Hääyön suosio osoittaa että kirkko voi tuoda pyhät toimitukset lähelle ihmistä uudella tavalla. Tämä koskee myös kasteeseen liittyvää Aamukaste–hanketta. Järjestelyt tehdään yksinkertaisiksi ja vaivattomiksi seurakuntalaisille. Jos lasta ei jostain syystä ole kastettu, sen voi myöhemminkin hoitaa tuomalla lapsi toisten pienten kanssa kirkkoon. Tarvittaessa seurakunta lainaa kaste mekkoa ja auttaa kummien hankkimisessa. Näin perhe voi keskittyä kastejuhlaan. Yhdessä kiitetään lapsesta sekä pyydetään hänen
Olli Hallikainen
ja perheen elämään siunausta.
tuomiorovasti
Niin pienet kuin suuret tarvitsemme siunausta ja pyhän kosketusta. Pyhä sulkee parit ja perheettömätkin suojaansa. Jumalan siunaus on myös pienelle parasta. Sen hyvyyden varassa elämme ja sitä voimme jakaa toisillekin.
Kannen kuva: Tapahtumien yössä kaikki eivät mahtuneet Aronin konserttiin Finlaysonin kirkkoon. Tampereen ev. lut. seurakuntayhtymä • Vuosikertomus 2011 • Toimitus ja tekstit: Birgitta Bragge, Anna-Mari Martikainen, Marja Rautanen Taustakuvat Tiina Lammisen Tampereen kirkot -sarjasta • Valokuvat: Hannu Jukola, Kimmo Ahonen (s. 5), Yrjö Seppälä (s. 7), Anne Helenius (s. 11)
2
Taitto: Valpuri Tauriainen • Painopaikka: Multiprint Tampere 2012 • Paperi: Scandia 2000
Uudet luottamushenkilöt aloittivat työnsä
Yhteiseen kirkkoneuvostoon valittiin kahdeksi vuodeksi (vas.) toimitusjohtaja Markku Isotalo, LT, apulaisylilääkäri Riitta Alaja, opiskelija Miika Tomi, lastenhoitaja Anni Pälä, tulosyksikön johtaja Rami Helminen ja maanviljelijä Matti Kulkas, DI Maija Simelius, Simo Köppä (14. 2. 2011 asti), FM uskonnon lehtori Jarno Parviola (15. 2. 2011 alkaen), LL Laura Pöyhönen, varapuheenjohtajaksi toimitusjohtaja Anne Karhola ja tuomiokapitulin määräämänä kirkkoneuvoston puheenjohtaja Olli Hallikainen.
3
Valoisina kesäillan ja yön tunteina Finlaysonin kirkossa vihittiin yhteensä 33 paria. Raisiosta Tampereen Hääyöhön vihittäväksi tulivat Kaisa-Sofia ja Teemu Malinen.
Hääyö oli suuri menestys Tampereen seurakunnissa on panostettu Hääöiden laadukkaaseen valmisteluun. Hääöitä järjestettiin helatorstain aattona ja marraskuussa 11. 11. 2011. Hääöille on ollut selvä tilaus isoissa seurakunta yhtymissä, Tampereella vuoden 2011 kahdessa hääyössä vihittiin lähes sata hääparia. Monet parit haluavat mennä naimisiin vaatimattomasti, mutta kuitenkin kirkossa lähimpien läsnä ollessa. Hääyössä seurakunnat hoitavat kaiken valmiiksi, hääparin esteiden tutkintaa lukuun ottamatta. Vihityille ja juhlavieraille tarjotaan myös kakkukahvit. Finlaysonin kirkon tilat houkuttavat hääparit kesäkirkkoon, kun taas Aleksanterin kirkossa voidaan talviaikaan tarjota hääpareille hyvät tilat nauttia juhlasta.
Tamperelaisia erosi kirkosta vähemmän kuin vuotta aiemmin Tampereen seurakuntien jäsenmäärä oli vuoden lopussa 148 741 henkilöä. Kirkosta erosi viime vuonna 1 248 henkilöä (2 886), mikä oli huomattavasti vähemmän kuin vuonna 2010. Yhdeksässä vuodessa Tampereen seurakunnista on eronnut 9 323 henkilöä. Vuoden vaihteessa kirkkoon kuului 69,2 prosenttia tamperelaisista. Vuonna 2011 kirkosta eronneiden lukumäärä oli kokonaisjäsenmäärästä 1,8 prosenttia.
Tampereen seurakuntien jäsenmäärät (läsnäoleva väestö) 31. 12. 2011 Seurakunta
31. 12. 2011 Väkiluku Henkilöä
4
Aitolahti Harju Hervanta Härmälä Kaleva Messukylä Pyynikki Teisko Tuomiokirkko Viinikka Tammerfors sv Yhteensä
Osuus %
4,8 7 102 32 346 21,7 9,5 14 088 6,1 9 058 19 413 13,1 32 705 22,0 5,2 7 706 1,7 2 601 8,3 12 409 7,0 10 406 0,6 907 148 741 100,0
31. 12. 2010 Väkiluku Osuus Vähennys – Henkilöä % Lisäys +
4,8 7 179 32 713 21,8 9,6 14 424 6,0 9 072 19 695 13,1 32 968 22,0 5,2 7 762 1,7 2 583 8,2 12 240 7,0 10 457 0,6 896 149 989 100,0
– 77 – 367 – 336 – 14 – 282 – 263 – 56 + 18 + 169 – 51 + 11 –1 248
Seurakunnan työntekijöiden yhteistä henkilöstöpäivää vietettiin Pyynikillä 1. syyskuuta.
Naisvaltainen työpaikka
Vapaaehtoisten työpanos merkittävä
Tampereen seurakunnissa tehtiin vuonna 2011 työtä 586 henkilö-
Merkittävä osa kirkon työstä Tampereella toteutuu vapaaehtoisvoimin.
työvuoden verran. Tämä oli hieman vähemmän kuin vuonna 2010,
Mummon Kammarin ovet avattiin vuonna 1989 ensimmäisenä vapaa-
jolloin luku oli 602. Suurin osa, 534 henkilötyövuotta, kertyi pää
ehtoistyön keskuksena Suomessa. Tampereen seurakuntien toiminnassa
toimisista viroista ja työsuhteista. Kesä- ja kausityöntekijöiden osuus
vapaaehtoisilla on nykyisin vankka asema. Tästä on muun muassa esi-
oli 52 henkilötyövuotta. Vuoden lopussa vakituisessa päätoimisessa
merkkinä Aleksanterin kirkossa toimiva Avoin kirkko, johon tamperelai-
työsuhteessa oli 525 henkilöä, kun edellisvuonna vastaava määrä oli
set voivat tulla hiljentymään ja keskustelemaan vapaaehtoisten kanssa.
547. Kesä- ja kausityöntekijöitä palkattiin yhteensä 262. Yhden henkilötyövuoden hinnaksi tuli laskennallisesti 44 739 euroa. Seurakuntien henkilöstö on naisvaltaista. Naisten osuus oli 72,3 prosenttia. Seurakunnissa tehdään edelleen pitkiä työuria ja työpaikan vaihtamisia on vuoden mittaan vähän. Naisten keski-ikä oli 47 vuotta 10 kuukautta. Miesten keski-ikä oli 49 vuotta, kuusi kuukautta. Seurakuntayhtymä vähentää henkilöstöä eläkkeelle jäämisen kautta. Kuva: Kimmo Ahonen
Pyhäjärven kappeli, jossa seurakuntien vapaaehtoiset päivystävät, on suosittu vierailukohde Viikinsaaressa.
5
Aitolahden kirkko 10 vuotta Aitolahtelaiset juhlivat syyskuussa 10 vuotta täyttävää kirkkoaan. Juhlaviikosta muodostui vuoden suurin ja näkyvin tapahtuma, jota olivat suunnittelemassa kaikki työn tekijät ja joukko vapaaehtoisia. Kaikkiaan juhliin osallistui noin 1 100 henkilöä. Juhlaviikko huipentui Mikkelinpäivän Pastori Terttu Haikka messuun, joka aloitettiin kokeilumielessä kello
juhlatunnelmissa.
16. Perheiltä saatiin kiitosta erityisesti ruokailun järjestämisestä. Markkinointiin kiinnitettiin erityistä huomiota.
Pispalan urut saivat julkisuutta Pispalan kirkon adventtina avatut uudet urut saivat paljon julkisuutta. Lapsille ja nuorille tarkoitettuun kuvataidekilpailuun osallistui huikeat 250 työtä. Pispalan kirkossa kävi viikon aikana 2 475 henkilöä kuuntelemassa uusia urkuja. Via Dolorosa -tapahtuma järjestettiin 25. kerran. Vuoden mittaan erityismessuja vietettiin edellisvuotta enemmän. Nuorten aikuisten Varikkomessut vetivät paljon nuoria aikuisia. Lielahden kirkon 50-vuotisjuhliin lähti mukaan kansalaisjärjestöjä, kouluja ja asukasyhdistyksiä runsain mitoin.
Café Olohuoneen ja Pelipuiston kävijöiden määrä kasvoi Hervannan seurakunnan ilonaihe oli toiminnan määrällinen kävijöiden kasvu. Pelipuistossa käyntien määrä nousi 17 000 tuhanteen. Lisäystä oli noin 4 000. Café olohuone houkutteli kävijöitä edellisvuotta enemmän. Käyntejä oli noin 38 000, missä oli nousua nelisen tuhatta.
6
Harjun seurakunnan kanttorit pukeutuivat parhaimpiinsa koululaiskonserttia varten. Vas: Ville Karhula, Tarja Laitinen, Lasse Kautto ja Janne Salmenkangas.
Pitkäperjantaina kirkossa soi Pergolesin Stabat Mater, joka veti kirkon täyteen kuulijoita.
Härmälän musiikkityö sai kiitosta Härmälän kirkossa nautittiin onnistuneista messuista. Jumalan palvelus ja laadukas musiikki sai ihmiset tulemaan kirkkoon. Nuoret perustivat musiikki- ja lauluryhmä Gospel Groven, joka kokoontui perjantai-iltaisin. Kerran kuussa pidettiin ehtoollismessu. Yhteydet päivähoitoon vahvistuivat entisestään. Kaikkien alueen päiväkotien kanssa pidettiin säännölliset palaverit sekä joulunajan ja pääsiäisen lastenkirkot. Kuva: Yrjö Seppälä
Rukouspöytä ja seimiasetelmat elävöittivät Kalevan kirkkoa
Messukylässä oli aihetta juhlaan.
Kalevassa uudet diakoniatyön ryhmät käynnistyivät hyvin. Niitä olivat Ainot ja Reinot, Ikäihmisten ja lapsiperheiden kohtaamispaikka, Hyvässä hengessä -illat ja Hippostuvan miesten toiminnallinen ryhmä. Uutena aloitettiin rukouspöytien rakentaminen hiljaiselle viikolle ja seimiasetelmat joulun alla. Alttarien äärellä oli mahdollisuus rukoilla ja hiljentyä. Samalla ne elävöittivät kirkkosalia.
Messukylässä seurakunnan 375-vuotisjuhlat Tampereen vanhin seurakunta, Messukylä juhli pyöreitä vuosia ensimmäisenä adventtina. 375-jumalanpalvelus oli perinnejumalanpalvelus, joka veti kirkon täyteen kuulijoita. Kirkonmäellä juotiin
Pyynikin seurakunnan vahvuutena vapaaehtoiset
kirkkokahvit. Messukylän seurakunta panosti muutoinkin jumalanpalveluksiin, mikä näkyi kävijämäärän lisääntymisenä. Myös joulukirkkoon tuli enemmän väkeä kuin aiemmin.
Vapaaehtoisten osuus Pyynikin seurakunnan toiminnassa oli edelleen merkittävä. Tämä näkyi erityisesti Avoin kirkko -toiminnassa. Päivystykset Aleksanterin kirkolla jatkuivat vapaaehtoisvoimin parin edellisen vuoden tapaan. Kirkkovieraita kirjattiin liki 16 000. Keskusteluihin ja rukoushetkiin osallistuneiden lukumäärä kasvoi selvästi. Avoimen kirkon sekä Tuomas-yhteisön
Ruotsalainen seurakunta lähetti apua Kongoon Ruotsinkielisten Höstdagar, Porvoon hiippakunnan nuorisotapahtuma, pidettiin tällä kertaa Lempäälässä, koska Sammon koulu oli remon-
kautta Aleksanterin kirkko kokosi
tissa. Ruotsinkielisten iso Hyväntekeväisyyskonsertti ”Vi bygger en
huomattavan määrän vapaaehtoisia
skola i Kongo” sai hyvän vastaanoton. Yhteistyö ruotsalaisen koulun
myös Pyynikin seurakunnan ulko
kanssa sujui hienosti.
puolelta naapurikuntia myöten.
7
Teiskossa vahvistettiin lasten ja nuorten yhteyksiä kirkkoon
Tuomiokirkkoseurakunta sai uusia jäseniä yllättävistä paikoista
Vuoden aikana lapset ja nuoret olivat toimimassa jumalan
Ravintola Tillikassa järjestetty
palveluksissa. Kaikilla 6-vuotiailla oli mahdollisuus tutustua koti-
joulukaraoke oli suosittu. Tuomio-
kirkkoon. Pyhäkoululaisten määrä lisääntyi. Myös seurakunnan ja
kirkon jumalanpalveluksissa oli
lapsityön ja päiväkotien yhteistyötä lisättiin.
paljon myös kuoroja. Vuoden aikana Tuomiokirkossa pidettiin 9 nuorille
Viinikan kirkosta tullut suosittu toimituskirkko
aikuisille tarkoitettu Voimala-mes-
Viinikassa jumalanpalveluksiin osallistuminen säilyi edellisvuosien
odotetussa määrin.
tasolla. Päiväjumalanpalveluksissa käytiin vähemmän, mutta erityis
Tuomiokirkkoseurakunta järjesti neuvoloi- Tuomiokirkkoseurakunnan
jumalanpalveluksissa kävijöitä oli runsaasti yli keskiarvon.
den kanssa 15 kertaa perhevalmennusta,
Moni perhe arvosti Viinikan kirkkoa ja piti siellä myös oman juhlansa.
joiden kautta tuli myös luontevia kaste
Viinikassa perheiden tukeminen on tullut merkittäväksi osaksi kristil-
kontakteja. Myös palokuntapappi solmi
listä kasvatustyötä. Perheleiri järjestettiin yhteistyössä diakoniatyön,
työnsä kautta yhteyksiä, jotka johtivat
varhaisnuorisotyön ja nuorten aikuisten kesken. Työmuotojen välinen
kaste- ja muihin perhejuhliin.
sua. Kohteeksi oli ajateltu kirkosta etäällä olevia nuoria, mutta messut eivät kuitenkaan tavoittaneet nuoria
kappalainen Antero Niemi toimii myös palokuntalaisten pappina
yhteistyö todettiin mielekkääksi.
Osallistuminen seurakuntien tilaisuuksiin vuonna 2011 Seurakunta
Jussi Mäkinen puhuu Nekalan siirtolapuutarhassa järjestetyssä pihakirkossa. 8
Aitolahti Harju Hervanta Härmälä Kaleva Messukylä Pyynikki Teisko Tuomiokirkko Viinikka Tammerfors sv Yhteensä
Pääjumalanpalveluksia
Muita jumalanpalveluksia
osallistujia
osallistujia
6 201 13 461 8 762 4 127 8 100 16 690 9 025 3 888 14 226 5 492 1 674 91 646
5 051 18 780 5 742 4 499 9 976 17 159 22 478 1 568 9 508 5 018 329 100 108
Musiikkitilaisuuksia
Yleisiä tilaisuuksia
osallistujia osallistujia
2 833 8 198 171 1 193 2 832 6 693 11 878 400 31 637 2 798 987 69 620
3 213 15 042 5 123 1 591 3 441 9 148 1 381 560 7 521 2 142 183 49 345
Seurakunnan ja päiväkotien yhteistyö sai kiitosta Varhaiskasvatus tarjosi palveluita lapsille ja perheille kattavasti koko kaupungin alueella. Monimuotoinen toiminta ja tasainen saatavuus takasivat perustyön laadun. Asiakaskysely osoitti, että päivähoidon henkilökunnan tukeminen uskontokasvatuksessa on erittäin laadukasta. Päiväkodit toivovat lisää yhteistyötä sekä koulutuksessa että kummitoiminnassa ja kirkkoretkissä. Varhaiskasvatus teki toimintaansa tunnetuksi monien eri kanavien kautta. Uutta esitettä jaettiin muun muassa neuvoloissa ja perhe tapahtumissa. Palaute oli hyvää. Seurakunnan nettiuudistuksen yhteydessä varhaiskasvatus mietti tarkkaan, millaisen kuvan toiminnastaan se halusi antaa verkossa. Varhaiskasvatuksen työntekijät kiinnittivät erityistä huomiota lasten toiminta- ja oppimisympäristöön. Toimintavuoden aikana dokumentoitiin eri tavoin sitä, miten toimitiloissa näkyy se, että lapset ovat tervetulleita.
Finlaysonin kirkko oli vuonna 2011 maan kolmanneksi suosituin tiekirkko. Edelle kirivät vain Turun tuomiokirkko ja Rovaniemen kirkko. Lasten katedraalina tunnettu Finlaysonin kirkko on löytänyt erityisen hyvin lapsiperheet. Suosion salaisuus on siinä, että kirkossa lapset pääsevät eläytymään raamatunkertomuksiin kaikilla aisteilla, uskoo Lasten katedraalin äitihahmo ja perustaja lapsityönohjaaja Raija-Liisa Vuorio
Elojuhla Finlaysonin alueella kutsui vanhoihin perinteisiin 28. elokuuta. 5-vuotiaiden juhlavartti Lasten katedraalissa oli suunnattu erityisesti kummeille ja kummilapsille. Juhlassa ”Mamsselli” kertoi menneistä ajoista ja perinneleikit viihdyttivät pihamaalla. Tarjolla oli myös lasten kauppaleikkiin sopiva tehtaan lähetysneittyeiden lankapuoti, mamssellin mehukekkerit ja kädentyön paja.
9
Yhteinen nuorisotyö tavoittaa tuhansia nuoria Tampereen seurakunnat on tunnettu laadukkaasta ja innovatiivisesta nuorisotyöstä. Vuonna 2011 nuorisotyö tavoitti lähes joka toisen nuoren jäsenen. Tavoitteeksi asetettiin uskon syntyminen ja siinä kasvaminen. Seurakuntayhteys syntyi monella eri tavalla, pienryhmissä, retkillä, nuorisotapahtumissa ja koulujen päivänavauksissa. Leiri- ja retkivuorokausia oli vuoden aikana 1 265 ja niihin osallistui noin 11 200 nuorta. Yhteinen nuorisotyö järjesti yhdessä muiden toimijoiden kanssa yli 700 jumalanpalvelusta ja messua. Erilaisia pienryhmiä oli vuoden aikana kaikkiaan 530, mikä hakee vertaistaan. Tampereen nuorisotyön lippulaiva on rippikoulu. Kertomusvuonna loiva rippikoululaisten määrän lasku nousi selvään nousuun, peräti kahden prosenttiyksikön verran.
Samassa veneessä –10-leirille Pättinniemen leirikeskukseseen saapui yli 300 lasta. Osoitteessa www.kymppileiri.net julkaistiin leirin aikana blogia.
10
Ristirockin messu täyttää Kalevan kirkon vuodesta toiseen.
Pappi sairaalassa Sairaalasielunhoitajat tekevät työtä sairaaloissa, kirkon seinien ulkopuolella. Erikois koulutuksen saaneet papit kävivät vuoden aikana tuhansia sielunhoitokeskusteluja. Jumalanpalvelus- ja hartauselämä oli runsasta sairaaloiden eri yksiköissä. Sairaalapapit kävivät kaikkiaan 4 900 keskustelua vuoden mittaan. Sairaalasielunhoito hoitaa myös Pirkanmaan Hoitokodin ja Koukkuniemen sairaalasielunhoidon potilaita. Kertomusvuonna kehitys vammaisten pappi siirtyi sairaalasielunhoidon yksikköön.
Perheneuvonta tukena Perheasiain neuvottelukeskus on kirkon suosituimpia työmuotoja. Sinne myös joudutaan usein jonottamaan keskusteluajan saamiseksi.
Sari Peltonen (vas.) ja Ilmari Karjalainen istuttamassa yhteiskunnallisen työn 50-vuotislahjapuuta Nekalan seurakuntalon pihalla torstaina 5. toukokuuta. Omanapuun istutusta seuraavat muun muassa yhteiskunnallisen työn johtaja Ilkka Hjerppe ja Nekalan pajalla työharjoittelussa olevat maahanmuuttajanaiset.
Perheneuvonnan tavoitteena oli että akuutissa kriisissä oleville, esimerkiksi perheväkivallan, äkillisen uskottomuuden aiheuttaman erouhan tai seksuaalisen hyväksikäytön vuoksi apua hakeville ja erityisesti pienten lasten vanhemmille pystyttiin tarjoamaan aika 1 – 2 viikon aikana. Tähän myös päästiin. Seurakuntien perheneuvonta tekee jatkuvaa yhteistyötä Tampereen kaupungin eri yksikköjen ja muiden auttajatahojen kanssa. Kaupungin kanssa on muun muassa ylläpidetty Parisuhteen palapeli -sivustoa ja kaupungin perheneuvolan kanssa on järjestetty lasten ja aikuisten eroryhmä.
Uudet verkkosivut avattiin vuoden viimeisenä päivänä. Sivusto on saanut paljon hyvää palautetta helppokäyttöisyytensä, selkeytensä ja tyylikkään ilmeensä vuoksi. Loppuvuodesta viestintä osallistui aktiivisesti kärkihankkeiden toteutukseen.
Kuva Anne Helenius
Uudet verkkosivut valmistuivat
Hallilan iltapäiväkotilaiset voittivat Tampereen Kirkkosanomien järjestämän lumikirkkokilpailun. Palkintoraadin mielestä iltapäiväkotilaisten lumikirkko toteutti hyvin ajatusta siitä, että kirkko on elämistä varten tarkoitettu paikka. Voittanut lumikirkko houkuttelee lapset leikkimään, ryömimään ja ihan vaan olemaan. Kuvassa vasemmalla Albert Leppänen, Jarkko Kuukkanen, Lauri Vartiainen ja Jere Ruohonen, oikealla Juhana Lassila ja Henrik Haavisto. Takana myös Kaisa Huttunen ja Eveliina Ketola. Lasten ideoita toteuttivat lastenohjaat Markku Huikkola ja Anne Helenius. 11
Diakonia ja yhteiskuntavastuu Yhteinen diakoniatyö pystyi antamaan tamperelaisille jonkin verran enemmän elintarvikeapua edellisiin vuosiin verrattuna. Kertomusvuonna etsittiin uusia yrityksiä ja yksityishenkilöitä lahjoittajiksi. Tampereen Citymarketit on saatu säännöllisiksi lahjoittajiksi. Yksityiset ihmiset lahjoittivat 11 900 euroa ruoka-apuun. Diakoniatyön eri yksiköt, kuten Mummon Kammari, Ruokapankki, perhe- ja nuorisodiakonia, vammaistyö, Epilän toimintakeskus ja Musta Lammas palvelivat niitä ihmisiä, jotka uhkaavat jäädä osattomiksi seurakunnan yhteydestä. Yhteiskuntavastuu verkostoitui muiden toimijoiden kanssa, mikä laajensi moni muotoista seurakuntayhteyttä. Erityisesti keskustelua käytiin eri uskontojen välillä. Yhdessä-hankkeen kautta toteutettiin Nekalan kaupunkipuutarhakokeilu ja tuettiin maahanmuuttajien kotouttamista. Hengellisen ohjauksen pastori järjesti arkiretriittejä, joihin tuli mukavasti osallistujia. Ideaparkissa järjestettiin yhteistyössä Suomen Lähetysseuran kanssa Tasaus-foorumi ja Reilun kaupankäynnin messut.
Kuvatekstit?
12
Vanha kirkko maalattiin omana työnä Seurakunnilla ei ollut vuonna 2011 yhtä suurta rakennusinvestointia, mutta useita kohteita kunnostettiin. Suurin työ oli Vanhan kirkon julkisivun kunnostus ja maalaus. Työ tehtiin omana työnä perinteisin menetelmin, apuna käytettiin myös Tampereen ammattiopiston maalariopiskelijoita ja harjoittelijoita. Kalevan kirkon julkisivu saumaukset korjattiin eteläpuolta lukuun ottamatta. Työ jatkuu vuonna 2012. Pirkanmaan Osuuskaupan kanssa tehtiin vuokrasopimus noin 200 m2:n seurakuntatilasta Tampereen uusimmassa kaupunginosassa Vuoreksessa. Tila sijaitsee liikekeskuksessa.
Erityisammattimies Seppo Peräinen tutkii Vanhan kirkon puuosien kuntoa. Esimerkiksi ikkunoihin tehtiin uudet, mutta vanhoja vastaavat kaaripalat Kalevankankaan verstaalla. Toukokuisessa auringonpaisteessa työmaamuovien alla lämpötila kirkon kyljessä oli 38 astetta.
Hautaustoimi Tampereella siunattiin 1 760 vainajaa vuonna 2011. Hautausten määrä laski edellisvuoteen verrattuna 47 vainajalla. Hautaustoimen päätehtävä oli uuden krematorion suunnittelu. Tavoitteet toteutuivat ja krematorion rakentaminen voidaan aloittaa vuoden 2012 aikana. Krematorio tehdään Vatialan hautausmaan lähelle Kangasalan Vatialaan. Keväällä tehty kävelykierros keskittyi luonnon monimuotoisuuteen.
Erityisammattimies Juha Syvänen siirtää kaadettua runkoa. Kalevankankaan hautausmaalta kaadettiin viisi ruotsinpihlajaa syksyllä 2011.
13
Kirkkovaltuusto ja seurakuntaneuvostot aloittivat uusin voimin Kirkkovaltuustossa vuonna 2011 aloittaneista luottamushenkilöistä yli puolet oli uusia. Yhteisessä kirkkovaltuustossa uusia oli 36 valtuutettua 61:stä ja seurakuntaneuvostoissa 82 uutta jäsentä 144:stä. Nuoria, alle 30-vuotiaita edustajia kirkkovaltuustossa oli kymmenen ja seurakunta neuvostoissa yhteensä 22. Seurakuntaneuvostojen ikärakenne painottui edelleen vanhempiin ikäluokkiin, puolet valtuutetuista oli yli 50-vuotiaita. Nuoria siis valittiin neuvostoihin mukavasti, mutta 30 – 50-vuotiaita työikäisiä oli huomattavan vähän.
Seurakuntarakenteen muutosta pohdittiin pitkään Vuonna 2011 Tampereen seurakuntarakenteen muutosprosessi oli edelleen kesken ja vuoden mittaan haettiin ratkaisua laidasta laitaan: nykyisten seurakuntien vahvistamisesta yhden suomenkielisen seurakunnan malliin. Välimuotojakin on esillä useita. Seurakuntien luottamushenkilöt kutsuttiin kahdesti seminaariin miettimään seurakuntajakoa. Tuomiokapituli päätyi esittämään Kirkkohallitukselle lokakuussa neljän suuren suomenkielisen seurakunnan mallia, vaikka yhteinen kirkkovaltuusto kannatti kuuden seurakunnan mallia eivätkä monet seurakuntaneuvostoista pitäneet neljän seurakunnan mallia parhaana. Seurakuntien liitosasioista päätetään Kirkkohallituksen täysistunnossa. Päätöstä odotettiin alkuvuodesta 2012.
Neljän suuren suomenkielisen seurakunnan mallissa Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymän muodostavat
14
•
Harjun seurakunta (sama kuin nykyään),
•
Messukylän seurakunta (nykyiset Aitolahti, Messukylä ja Teisko),
•
Tampereen eteläinen seurakunta (nykyiset Hervanta, Härmälä ja Viinikka),
•
Tampereen tuomiokirkkoseurakunta (nykyiset Kaleva, Pyynikki ja Tuomiokirkkoseurakunta)
•
Tampereen ruotsalainen seurakunta (sama kuin nykyään)
Yhtymän tulot ja menot Seurakuntayhtymän tulot olivat yhteensä 47,5 milj. euroa. Seurakuntayhtymän tuloista 76 % tulee verotuloista ja 22 % toimintatuotoista, kuten vuokratuloista, palveluiden tuotta-
Yhtymän tulot % • yhteensä n. 47,5 milj. € Korvaukset 6 % Rahoitustuotot 2 %
Myyntituotot 1 % Maksutuotot 5 % Vuokratuotot 7 %
misesta muille seurakuntatalouksille saaduista korvauksista
Kolehdit ja keräys 2 % Tuet ja avustukset 1 %
ja maksutuloista. Verotuloista 85 % muodostuu kirkollis veroista ja 15 % yhteisövero-osuudesta. Kirkollisvero prosentti on ollut vuosia Tampereella 1,25 %. Vuonna 2011 kirkollisverokertymä nousi vain hieman (0,5 %) edelliseen vuoteen verrattuna. Kaupungin kunnallisverokertymä nousi Verotulot 76 %
1,3 %. Tampereen seurakuntien saama yhteisövero-osuus nousi 7,2 % ja kaupungin saama osuus laski 2,3 %. Tämä johtuu siitä, että seurakuntien yhteisöveron jakoperuste on osaksi erilainen kuin Tampereen kaupungilla. Verotuloja kokonaisuutena tarkastellen vuosi 2011 oli kahta edellisvuotta hieman parempi. Verotuloja kertyi vuonna 2011 yhteensä 35,8 milj. euroa ja ulkoisia toimintatuottoja 10,5 milj. euroa. Seurakuntayhtymän käyttötalouden kulut olivat yhteensä 47,3 milj. euroa, kun otetaan huomioon verotuskulut, keskusrahastomaksut ja poistot. Kuluista 57 % aiheutui henkilöstökuluista, 14 % palvelujen ostosta ja 8 % tarvike
Yhtymän kulut % • yhteensä n. 47,3 milj. € Keskusrahasto-maksut 4 % Verotuskulut 2 % Muut toimintakulut 1 % Annetut avustukset 3 % Aineet,tarvikkeet ja tavarat 8 %
ostoista. Erilaisia avustuksia annettiin yhteensä 3 % eli 1,6 milj. euroa.
Poistot 5 %
Vuokrat 6 % Palvelujen ostot 14 %
Investointeja toteutettiin yhteensä 1,7 milj. eurolla. Vuonna
Henkilöstökulut 57 %
2011 valmistuneita hankkeita olivat mm. Pispalan kirkon urut ja Vanhan kirkon julkisivumaalaus, portaiden kunnostus ja invaluiskan rakentaminen. Jokaisen jäsenen maksamasta keskimäärin 207 eurosta 35
Yhtymän toimintakate tehtäväalueittain • yhteensä n. 207 € / jäsen
euroa käytettiin työhön nuorison hyväksi, 33 euroa kirkollisiin toimituksiin, 29 euroa diakoniatyöhön ja 13 euroa var-
Yleishallinto 22 €
Kiinteistötoimi 34 €
haiskasvatukseen. 34 euroa meni kiinteistöjen ylläpitoon ja 22 euroa hallintokuluihin. Seurakuntayhtymän rahavarojen riittävyys tilinpäätös hetkellä oli noin 2,5 kuukautta ollen 10,1 milj. euroa.
Kirkolliset toimitukset 33 €
Hautaustoimi 11 € Lähetys/kansainvälinen diakonia 9 €
Rahavarat lisääntyivät vuonna 2011 vajaat 84 000 euroa.
Aikuistyö 2 € Viestintä 7 €
Vuonna 2011 tilikauden ylijäämäksi muodostui 121 439,75 euroa, jota voi luonnehtia seurakuntien ja eri yksiköiden
Diakonia 29 €
Musiikki 7 €
tarkalla taloudenpidolla saavutetuksi torjuntavoitoksi, sillä talousarviossa alijäämä oli vajaat miljoona euroa.
Perhetyö 5 €
Varhaiskasvatus 13 € Nuorisotyö 35 €
15
PL 226 / Näsilinnankatu 26, 33101 Tampere • puh. 03 2190 111 www.tampereenseurakunnat.fi • etunimi.sukunimi@evl.fi