Tampereen ev.lut. seurakunnat - vuosi 2012

Page 1

Tampereen ev.lut. seurakunnat | V u o s i 2 0 1 2

1


Kukkia ja glögiä Olli Hallikainen tuomiorovasti

K

irkon paikka on elämän keskellä ja ihmisten sydämissä. Viime kesän Kukkaisviikoilla seurakuntien järjestämä Motoristimessu kokosi tien kansaa

Keskustorin täyteen. Laulu ja rukous kohosivat korkeuksiin. Kirkko tuli kukka-asetelmien keskelle, keskelle elämää. Evankeliumi tuli ihmisten sydämiin. ”Katsokaa taivaan lintuja, katsokaa kedon kukkia”, kehotti Jeesus. Joulutori puolestaan soi kunniaa Jumalalle. Se valmisti joulua koteihin ja sydämiin. Torillakin kaikuivat Kauneimmat joululaulut. Tiernapojat lauloivat lapsen syntymästä. Glögerian ja Naisten Pankin vapaaehtoiset myivät reiluja tuotteita lähetyksen ja Kirkon Ulkomaan­avun hyväksi. Joulun sanoma ihmiseksi syntyneestä Jumalasta tuli lähelle ja lämmitti glögiäkin enemmän. Vuoden mittaan lukuisissa muissakin tapahtumissa ja tilaisuuksissa kirkko tuli lähelle tamperelaisia. Seurakunnat tarjosivat joka puolella kotikaupunkiamme apua, tukea ja turvaa. Jumalan hyvyys ja rakkaus koskettivat arkea ja juhlaa. Muutostenkin keskellä elämme ja toimimme reilusti kristittynä kaikkien tamperelaisten hyväksi.

Tampereella kastettiin 1 744 lasta vuonna 2012. Kasteperheillä on ollut mahdollisuus kertoa ajatuksistaan seurakunnille marraskuusta 2012 alkaen. Kiitokseksi palautteesta kastettu saa Nimeltä kutsuttu -bodyn.

Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymä • Vuosi 2012 • Kannen kuva: Motoristimessu toi torille myös moottoripyörät. Tampere-talolta startannut paraatiajo oli komea näky Hämeenkadulla. Tekstit: Seurakuntien viestintä • Valokuvat: Hannu Jukola, Tuomas Koskialho, Marjaana Malkamäki, Kimmo Torkkeli, Jorma Pitkänen. Kansien taustakuvat Tiina Lammisen Tampereen kirkot -sarjasta • Taitto: Valpuri Tauriainen • Painopaikka: Multiprint 2013

2

Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymä • PL 226 / Näsilinnankatu 26, 33101 Tampere • www.tampereenseurakunnat.fi


Kirjavaa keskustelua auditorion täydeltä Huhtikuussa Aamulehden kanssa järjestetyssä Millainen sinun kirkkosi pitäisi olla -paneelikeskustelussa aiheet polveilivat lähikirkoista hallintomalleihin. Rakenneratkaisustakin vaihdettiin mielipiteitä.

Seurakuntien jäsenmäärä

Seurakunta

Aitolahti Harju Hervanta Härmälä Kaleva Messukylä Pyynikki Teisko Tuomiokirkko Viinikka Tammerfors sv Yhteensä

31.12.2012

31. 12.2011

Henkilöä Osuus %

Henkilöä Osuus %

7 017 31 908 14 159 8 969 19 304 33 108 7 613 2 615 12 499 10 431 918 148 541

7 102 32 346 14 088 9 058 19 413 32 705 7 706 2 601 12 409 10 406 907 148 741

4,7 21,5 9,5 6,0 13,0 22,3 5,1 1,8 8,4 7,0 0,6 100,0

Vähennys – / Lisäys +

4,8 21,7 9,5 6,1 13,1 22,0 5,2 1,7 8,3 7,0 0,6 100,0

– 85 – 438 +71 – 89 – 109 +403 – 93 +14 + 90 +25 + 11 –200

Kaupungin ja ev.lut. seurakuntien läsnäolevan väestön kehitys 2002–2012

Panelisteina olivat kirkkovaltuutettu, yhteisen kirkkoneuvoston jäsen Anni Pälä Harjun seurakunnasta, kirkkovaltuutettu Ville Vuolanto Viinikan seurakunnasta, kirkkoneuvos Pekka Huokuna kirkkohallituksesta, Tampereen seurakuntien muutoskoordinaattori Antti Sipola, tuomiorovasti Olli Hallikainen ja Eeva Ekqvist, joka tekee vapaaehtoistyötä Ruoka-Nyssessä.

Tampereen kaupungin väkiluku on valtion väestötietojärjestelmän tieto 1.1.2013

Kirkosta eronneet ja kirkkoon liittyneet 2002–2012

Jäsenmäärä väheni Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymän seurakuntien jäsenmäärä 31.12.2012 oli 148 541. (31.12.2011 148 741). Jäsenmäärä väheni vuoden 2012 kuluessa 200 henkilöllä. Seurakuntien jäsenmäärä on ollut suurimmillaan vuoden 2002 lopussa, jolloin jäseniä oli 158 064. Jäsenmäärä on sen jälkeen vähentynyt 9 523 henkilöllä. Tampereen seurakuntien keskusrekisterissä otettiin käyttöön uusi jäsentietojärjestelmä vuonna 2012. Koko maassa käyttöön tuleva Kirjuri helpottaa asiointia, sillä esimerkiksi perunkirjoitusta varten tarvittavat sukuselvitykset saa yhdestä pisteestä yhtenä todistuksena. Kirkosta eronneet

Kirkkoon liittyneet

3


”Ihana, koskettava juhla! Juuri niin kaunis, kuin olin kuvista etukäteen nähnytkin”, kehuu Hääyössä vihitty Sanna Vihriälä. Tuore puoliso Juha Mänty on samaa mieltä.

Hääyö 8.5.12 ja 12.12.12. Hääyössä on aivan erityinen tunnelma ja jokainen kohtaaminen on ainutlaatuinen. Hääyöhön tulevat parit haluavat juhlavat kirkkohäät ilman suuria järjestelyjä. Myönteinen palaute vahvistaa suosiota; moni on tullut tuttavansa suosittelun perusteella. Helatorstain aattona Finlaysonin kirkko täyttyi rakastuneista pariskunnista. Tampereen neljännessä Hääyö-tapahtumassa vihittiin 25 pariskuntaa. Viides Hääyö kokosi Aleksanterin kirkkoon peräti 43 pariskuntaa läheisineen. Helposti muistettava päivämäärä selitti osaltaan Aleksanterin kirkon Hääyön suosiota. Yhteensä Tampereen hääöissä on vihitty 206 paria.

Uusi yhteisöllinen kastejuhla Lasten yhteinen kastejuhla – Aamukaste – on kerännyt kiitosta koskettavasta tunnelmasta ja vaivattomista järjestelyistä. Tampereen ensimmäinen Aamukaste kokosi Aleksanterin kirkkoon helluntaina liki kaksisataa ihmistä. Lämminhenkisessä kastejuhlassa kastettiin 18 lasta, joista pienimmät olivat muutaman kuukauden ja vanhimmat yli kymmenen vuoden ikäisiä. Viinikan kirkossa 18. marraskuuta kastettiin 10 ja siunattiin yksi lapsi. Siunausta pienokaisten ja heidän läheistensä elämään oli rukoilemassa 130 henkeä.

Iloa ja hyvää tunnelmaa riparilla Isosaaren leirikeskuksessa pestiin kädet ulkona ennen ruokalaan astumista. Pesujonossa Mikael Suojanen (vas.), Emilia Sandberg, Rosa Ortiz ja Joonas Köngäs. Vuonna 2012 rippikoulun kävi yhteensä 1 570 henkilöä ja rippikouluprosentti* oli 81,4 (78,2 %). Vuonna 2011 rippikoulun kävi 1 604 henkilöä ja rippikouluprosentti oli 83,8 (79,7%) 44

*Prosenttiluku laskettu vanhan laskentatavan (kaikki rippikoulun käyneet) mukaan. Uudella tavalla laskettu (15-vuotiaiden ikäluokka ) prosenttiluku suluissa.


Aamukasteen ja Hääyön tunnelmia Kuvagalleriassamme www.tampereenseurakunnat.fi/ kuvagalleria

Kastettujen osuus syntyneistä 2002–2012

Kirkollisten vihkimisten määrän kehitys 2002–2012

2600 2400 2200 2000 1800 1600

2274

2358

2325

2381

2385

2471

2453

2542

2514

2599

1600 1400

2099 1752

1800

1429

1344

1427

1499

1398

1485

1520

1587

855

837

852

1527

1529

798

752

1468

1200 1817

1880

1863

1807

1838

1843

1779

1875 1709

1744

1000

1400

600

1200

400 200

1000

924

909

800

841

855

785

637

2002

2003

2004

2005

2006

2007

2008

2009

2010

2011

2012

2002

2003

2004

2005

2006

2007

2008

2009

2010

2011

2012

83,5 %

79,9 %

79,7 %

80,1 %

75,9 %

77,1 %

74,6 %

72,5 %

73,8 %

68,0 %

67,1 %

64,7 %

67,6 %

58,9 %

57,0 %

56,2 %

57,6 %

55,1 %

53,7 %

52,3 %

49,2 %

43,4 %

Syntyneet

Kastetut

Tamperelaiset vihityt Kirkollinen Avioliitot tilastoidaan vaimon seurakunnan mukaan. Mikäli vaimo ei ole Suomen ev.lut. kirkon jäsen, tilastointi tapahtuu miehen seurakunnassa.

5


Pispalan kirkko täyttyi ihmisistä Maailmojen Messussa Ensimmäinen monikulttuurinen ja ekumeeninen Maailmojen Messu – Worlds Within Worship onnistui yli odotusten kynttilänpäivänä

Sergei Korelov (vas. takana), Arto Pietiläinen, Sakari Löytty, Seija Pietiläinen, Sanna Lindholm, Liisa Puronen, Pia Ojalahti, Viktor Ibe, Riitta Laiho, Olise Simon Onyemechi (edessä vas.), Mikko Ohra-aho ja Tarja Laitinen harjoittelivat musiikkia Maailmojen Messuun, joka järjestettiin 5. helmikuuta Pispalan kirkossa. Maailmojen messu järjestettiin myös palmusunnuntaina 1. huhtikuuta ja 11. marraskuuta.

5. helmikuuta Pispalan kirkossa. Messuun kutsuttiin eri kulttuurien edustajia kohtaamaan ja viettämään yhteistä juhlaa jumalanpalveluksen, musiikin ja ruokailun merkeissä. – Kirkko oli täynnä kaikenikäisiä ja erimaalaisia ihmisiä. Messun jälkeen tarjottiin maukkaita afrikkalaisia ruokia ja ihmiset viihtyivät yhdessä. Todella lupaava kokemus, kertoo lähetystyöntekijä Sakari Löytty, yksi Maailmojen Messun järjestelytiimin jäsenistä sekä musiikki­pajan ohjaajista.

Pääsiäisen ilosanomaa välitettiin teatterin keinoin Pääsiäisen kertomukseen eläydyttiin Aitolahden seurakunnan pääsiäisnäytelmässä Aitolahden kirkossa 8. huhtikuuta. Kuvaelman toteutuksesta vastasi reilun parinkymmenen hengen innokas joukko, joka 6

koostuu seurakunnan työntekijöistä ja aktiivisista seurakuntalaisista.

Roosa Ylipietilän esittämä enkeli toi ilosanoman kahdelle Marialle, joiden rooleissa nähtiin Johanna Porkola (vas.) ja Päivi Honkanen.


Viinikan kirkolla juhlavuosi Viinikan kirkon valmistumisesta tuli toukokuussa kuluneeksi 80 vuotta. Kirkon vihkinyt piispa Jaakko Gummerus nimitti kirkkoa arkikirkoksi. Yrjö Waskisen suunnittelema kirkko oli ensimmäinen suomalainen kirkkorakennus, jossa saman katon alle yhdistettiin kirkkosali, nuorten kerhotilat ja työntekijöiden asuntoja. Viinikan kirkko on edelleen perheiden talo ja läsnäolon kirkko Viinikan seudun asukkaille. Tampereen normaalikoulun oppilaiden kuvataidenäyttely Viinikan kirkon alakerrassa juhlisti 80-vuotisjuhlavuotta. Aura Laurila pohjusti maalauksensa massaseoksella, jolloin pinnasta sai elävännäköisen.

”Asuntomessujen paras koti” Tampereen seurakunnat ja Hervanta olivat mukana Tampereen asuntomessuilla, joka järjestettiin Vuoreksen uudella asuin­ alueella. Kolmen huoneen ja keittiön rivitalohuoneisto – Onnelankoti – oli päivästä toiseen tungokseen asti täynnä. Siellä vieraili lähes 90 000 kävijää kuukauden aikana. Messuvieraiden, seurakuntien työntekijöiden ja vapaaehtoisten kesken syntyi mukavia keskusteluja, sillä huo-

viittasi kierrätyshuonekaluihin mutta myös

Tuomaskirjan julkaisu oli yhteisöllisyyden riemujuhla

Jumalan ihmiselle antamaan arvoon. Ar-

Pirkko Tuomisen kirjoittamaa Elämän ma-

vottomat esineet oli kunnostettu kauniiksi

kuinen messu -teosta juhlittiin näyttävästi

ja käyttökelpoisiksi. Esimerkiksi Marian

Tampereella 26. marraskuuta. Seurakuntien

tuoli oli löytynyt Hervannasta bussilinjan

talolle kokoontui peräti kaksisataa vierasta

päätepysäkiltä.

iloitsemaan uudesta teoksesta.

neisto oli sisustettu kierrätystavaroilla. Arvottomasta arvokas -teemaan sisältyi sekä arkinen että hengellinen merkitys. Se

Sisustussuunnittelija Liisa Peri toteutti Onnelankodin Arvottomasta arvokas -teeman mukaiset sisustusratkaisut. Huonekalujen kierrätysideoita kerättiin myös Facebook-kilpailussa.

7


Avoin päiväkerho aloitti Vuoreksessa Lapset ja heidän vanhempansa pääsivät ensimmäisenä aloittamaan toimintakauden Vuoreksen seurakuntakodissa 20. elokuuta. Kauppakeskus Klaavassa sijaitseva Vuoreksen seurakuntakoti on vuokrattu seurakunnille viideksi vuodeksi. Seurakuntakodin saliin mahtuu 70 ihmistä, ja eteistä voi hyödyntää salin jatkeena. Isoihin tilaisuuksiin voidaan lainata myös viereen nousevan koulukeskuksen tiloja, yhteistyössä Tampereen kaupungin kanssa.

Ingrid Kautto leikki Vuoreksen uusissa tiloissa avoimen päiväkerhon ensimmäisellä kokoontumiskerralla.

8

241 kymppiä riemuitsi leirillä

– Kyllä täällä menoa ja meininkiä ainakin riittää, leirin johtaja Mirva

Kymmenvuotiaitten kesäleiri veti jälleen Pättinniemen täyteen. Vuo-

Mäkelä vakuuttaa.

rossa oli 27. kerta, sillä leiri on järjestetty vuodesta 1986.

Mäkelä kehui 10-leiriläisiä reippaiksi. Ilmatkin suosivat.


Kirkon Nuorisopäivät keräsi lähes 4 000 nuorta Tampereelle

Paimiolaiset Heidi Lax (vas) ja Ulla Christensen matkatavaroineen Kirkon Nuorisopäivillä.

Tampereella 4.–6. toukokuuta järjestetyt Kirkon Nuorisopäivät päättyivät Särkänniemessä, jonne noin tuhat ihmistä kerääntyi yhteiseen päätösmessuun. Koko viikonlopun aikana nuorisopäivien tapahtumiin osallistui reilut 3 700 ihmistä. Messun teemana oli Elämyksiä ja elämän leipää elämän vuoristoradalle. Saarnan piti Tampereen piispa Matti Repo. Tämän vuoden nuorisopäivät olivat järjestyksessään jo 76. Tampereella tapahtuma järjestettiin nyt viidennen kerran.

Pimee Hölkkä veti nuoret metsään Leikkimielinen suunnistuskilpailu 15.–16. syyskuuta osoitti jälleen vetovoimansa. Rajalan leirikeskuksen ympäristössä, Kurun ja Ikaalisten maastoissa, kisaili yhteensä 107 nuorta eri puolilta Tamperetta. Erityisen vaikuttava elämys oli yökirkko, jossa iso joukko nuoria hiljentyi pimeässä tähtitaivaan alla.

9


Seurakuntien metsistä löytyi arvokkaita elinympäristöjä Luontokartoittaja Juho Kytömäki kävi touko– kesäkuussa läpi 325 hehtaaria seurakuntien metsiä eri puolilla Tamperetta ja kartoitti niiden luontoarvoja. Tarkoituksena oli paikantaa METSO-ohjelman luonnon­tieteelliset valintaperusteet täyttävät kohteet. – Esimerkiksi Niihamasta ja Pättinniemestä löytyi alueita, joissa ihmisen jälki ei juuri näy, Kytömäki kertoo. Toisaalta osa metsistä oli voimakkaasti hakattuja. Erot alueiden välillä olivat suuria ja luontoarvot vaihtelivat erittäin paljon. – Tämä raidankeuhkojäkälä on itse asiassa Krematorion rakennustyöt Vatialassa olivat edenneet pitkälle tammikuussa 2013. Krematorio on ympäristöystävällisyydessään ensimmäinen laatuaan Suomessa. Uudessa krematoriossa tuhkataan tamperelaisvainajien lisäksi myös muita pirkanmaalaisia vainajia.

hyvä luonnontilaisemman metsän indikaattori. Se on alueellisesti uhanalainen laji ja tarvitsee melko puhdasta ilmaa menestyäkseen, Kytömäki kertoo.

Hautauskulttuuri on muuttunut nopeasti Tuhkausten määrä on Tampereella noussut kahdessakymmenessä vuodessa 33 prosentti­ yksikköä. Vielä vuonna 1990 Tampereella tuhkattiin selvästi alle puolet vainajista. Vuosi­ tuhannen vaiheessa tuhkahautauksia oli 64 prosenttia ja viime vuonna tuhkahautausten osuus kaikista hautauksista oli jo 77 prosenttia. Asenteet tuhkausta kohtaan ovat selvästi muuttuneet kahdessakymmenessä vuodessa, sanoo hautaustoimen päällikkö Jyrki Lehtonen. – Osittain syynä on pakon sanelema tilanne; arkkupaikkoja ei kerta kaikkiaan ole. Tuhkauurnaa käyttämällä esimerkiksi suku­hautoihin voidaan haudata useampi vainaja ja näin voidaan käyttää vanhoja hautoja. Nykyisten määräysten mukaan tuhkauurnan on oltava puuta tai muuta maatuvaa ainetta. Jotkut valmistavat itse uurnan, joka voidaan koristella valokuvilla tai koristemaalauksin. Uurnan täytön ja sinetöinnin hoitaa kuitenkin aina alan ammattilainen – Toisaalta yhä useammat eivät enää halua omaa hautapaikkaa vaan muistolehtojen suosio yleistyy koko ajan. Viime vuonna 10

25 prosenttia vainajista haudattiin muistolehtoon.

Juha Kytömäki löysi uhanalaista raidankeuhkojäkälää alle kymmenen kilometrin päästä Tampereen keskustasta.


Messi kohtaa nuoria kiireettömästi Ohjaus- ja toimintakeskus Messi on vakiinnuttanut paikkansa nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä Tampereella viiden toimintavuotensa aikana. – Meillä on vuoden aikana noin 4 000 kohtaamista nuorten kanssa. Jonossa on jatkuvasti nuoria, jotka odottavat pääsyä työpajoihin. Lisäksi perhediakoni tekee työtä lapsiperheiden kanssa, laskee Messin johtava erityisdiakoni Anne Kangasniemi. Messi on nuorten ja perheiden ohjaus- ja toimintakeskus, jonka toiminnasta vastaavat Tampereen seurakunnat ja Tampereen Nuorten Miesten Kristillinen Yhdistys. Seurakuntien ja NMKY:n ohella rahoitusta saadaan Raha-automaattiyhdistykseltä, Tampereen kaupungilta sekä Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta. Messin työtiimiin kuuluu yhteensä 12 työntekijää. Nuorten neuvonnan ja työpajojen lisäksi toimintamuotoja ovat perhediakonian palvelut, nuorisokahvila Point ja Rikoksista irti suuntaamalla uudestaan -työ. Mikko Järvinen ja Mikko Leino Messin Autopajassa, joka sai tilat Vehmaisista.

Ohjaus- ja toimintakeskus Messin 5-vuotisjuhlia vietettiin 6. marraskuuta. Ohjelmassa oli muun muassa norsupalloottelu, sumopainia ja seinäkiipeilyä.

11


Myötätuulen syksy oli täynnä intoa Tampereen seurakuntien yhteinen vammaistyö uudistui ja sai uusia tiloja. Koko toiminnasta käytetään nyt nimeä Myötätuuli. Syksyn toiminta alkoi uusissa tiloissa Iidesrannan seurakuntakodissa, osoitteessa Iidesranta 5. Kohtaamispaikka Myötätuuli toimii edelleen näkövammaistyön keskuksena Tammelantorin laidalla, osoitteessa Ilmarinkatu 10 – Syksy on alkanut innostavissa merkeissä, sillä uudet tilat ovat iso harppaus ja hieno mahdollisuus vammaistyölle. Iidesranta on fyysisesti saavutettava eli rakenteellisesti esteetön. Meillä on vihdoin sopiva kokoontumispaikka eri tavoin liikuntarajoitteisille ihmisille, hymyilee Myötätuulen johtaja, johtava erityisdiakonian viranhaltija Liisa Hoikkanen. 12

Janne Lehtinen (vas.), Aino Tammisto, Elina Heinämäki, Iida Korkeila, Barbara Cˇerina (vas. takana), Sanna Peltoniemi, Kirsi Viitapohja, Kim Välimäki ja Mari Tuominen nauttivat liikunnasta ja musiikista gospel-lattareissa. Jumpan musiikkina käytetään liikuntaan ja tanssiin sopivaa hengellistä nykymusiikkia,kuten esimerkiksi salsaa, sambaa ja reggaetonia.


Mustan Lampaan Roska-gaala Musta Lammas juhli 30-vuotista historiaan-

Välitämme yhdessä!

sa Gaala-illan merkeissä asunnottomuus-

Näyttelijät Veera Degerholm, Ahti Jokinen ja Seela Sella kampanjoivat arvokkaan vanhuuden

komeimmat miehet ja häikäisevimmät

puolesta. ”Se on kunnia-asia!” totesi Seela Sella, kun Maarit Tammisto pyysi häntä Mummon

daamit kilpailevat Keskustorin pahimman

Kammarin paitakampanjan keulakuvaksi. Ahti Jokinen makasi sairaalassa jalka operoituna ja oli

häirikön Rosca-palkinnosta. Se annettiin

myös heti innolla mukana. Iloista Veera Degerholmia ei myöskään tarvinnut suostutella. Mum-

koko porukalle, sillä palkintoraadin mukaan

mon Kammarin T-paidat on suunnitellut sarjakuvataiteilija Anni Nykänen. Tuotto käytetään

”Kaupunki kuuluu kaikille”.

päivänä 17. lokakuuta. Punaisen maton

nuorten työllistämiseen vanhusten ulkoiluavuksi.

RuokaNysse RuokaNysse on Teiskon entinen kauppaauto, joka kiertää Tampereella jakamassa ruoka-apua pienituloisille ja kriisiavun tarpeessa oleville henkilöille ja perheille. RuokaNyssen ansiosta Tampereella ei ole leipäjonoja. Vuonna 2012 RuokaNysse jakoi yli kolmeen tuhanteen tamperelaiseen talouteen yhteensä 70 000 kiloa elintarTampereen Diakoniakeskuksen ylläpitämän RuokaNyssen toiminnan mahdollistavat yksityishenkilöiden ja yhteisöjen lahjoitukset.

vikkeita. Yhden jaetun ruokakassin arvo on noin 20 euroa.

13


Yhtymän tulot ja menot Seurakuntayhtymän tulot olivat yhteensä 46,7 miljoonaa euroa. Seurakuntayhtymän tuloista 74 prosenttia tulee verotuloista ja 24 prosenttia toimintatuotoista, kuten vuokratuloista, palveluiden tuottamisesta muille seurakuntatalouksille saaduista korvauksista ja maksutuloista. Verotuloista vuonna 2012 muodostui 89 pro-

Yhtymän tulot

46,7 milj. €

senttia kirkollisveroista ja 11 prosenttia yhteisövero-osuudesta. Kirkollisvero­prosentti on ollut vuosia Tampereella 1,25 prosenttia . Vuonna 2012 kirkollisverokertymä nousi vain hieman (1,1 prosenttia

Verotulot 74 % Rahoitustuotot 1 % Poistoeron vähennys 1 % Korvaukset 6 % Myyntituotot 2 % Maksutuotot 2 % Vuokratuotot 7 % Kolehdit ja keräys 2 % Tuet ja avustukset 1 % Muut toimintatuotot 2 %

) edelliseen vuoteen verrattuna. Kaupungin kunnallisverokertymä nousi 5,2 prosenttia . Ero kirkollisverokertymän ja kunnallisverokertymän kasvuprosenttien välillä johtuu seurakuntien jäsenmäärän laskusta. Tampereen seurakuntien saama yhteisövero-osuus laski peräti 32,5 prosenttia . Verotuloja kokonaisuutena tarkastellen vuosi 2012 oli kahta edellisvuotta huonompi. Verotuloja kertyi vuonna 2012 yhteensä 34,3 miljoonaa euroa ja ulkoisia toimintatuottoja 11,4 miljoonaa euroa. Seurakuntayhtymän käyttötalouden kulut olivat yhteensä 48,6

Yhtymän kulut

48,6 milj. €

miljoonaa euroa, kun otetaan huomioon verotuskulut, keskus­ rahastomaksut ja poistot. Kuluista 56 prosenttia aiheutui henkilöstö­

Henkilöstökulut 56 % Palvelujen ostot 14 % Vuokrat 6 % Aineet,tarvikkeet ja tavarat 8 % Annetut avustukset 3 % Muut toimintakulut 2 % Verotuskulut 2 % Keskusrahastomaksut 4 % Poistot 5 %

kuluista, 14 prosenttia palvelujen ostosta ja 8 prosenttia tarvike­ ostoista. Erilaisia avustuksia annettiin yhteensä 3 prosenttia eli 1,7 miljoonaa euroa. Investointeja toteutettiin yhteensä noin 3,0 miljoonalla eurolla. Vuonna 2012 suurin investointikohde oli uusi, nykyaikainen krematorio Vatialan hautausmaalle.

Yhtymän toimintakate tehtäväalueittain

Jokaisen jäsenen maksamasta keskimäärin 206 euron kirkol-

Aikuistyö 3

kirkollisiin toimituksiin, 27 euroa diakoniatyöhön ja 13 euroa varhallintokuluihin. Seurakuntayhtymän rahavarojen riittävyys tilinpäätöshetkellä oli noin 2 kuukautta ollen 8,3 miljoonaa euroa. Rahavarat vähenivät vuonna 2012 vajaat 1,8 miljoonaa euroa. Vuonna 2012 tilikauden alijäämäksi muodostui runsaat 1,9 miljoonaa euroa, jota voi luonnehtia pettymykseksi suhteessa talousarvioon.

Yleishallinto 30 Kirkolliset toimitukset 28

lisverosta 37 euroa käytettiin työhön nuorison hyväksi, 28 euroa haiskasvatukseen. 37 euroa meni kiinteistöjen ylläpitoon ja 24 euroa

Kiinteistötoimi 37

Tiedotus ja viestintä 8

n.206 € /jäsen

Varhaiskasvatus 13 Musiikki 8 Nuorisotyö 37 Perhetyö 5 Diakonia 27 Lähetys/kansainvälinen diakonia 9 Hautaustoimi 11

14


Kirkollisvero足prosentti Tampereella

1,25

%

Vuodesta 1976

15


Leppoisa sunnuntai tarjosi ohjelmaa kaikenikäisille Tampereen seurakunnat isännöi teemapäivää Kukkaisviikoilla heinäkuun lopussa. Keskustorin ja Vanhan kirkon ohjelmistossa oli muun muassa konsertteja, lastenohjelmaa, piknik-pikadeitit, Mummon Kammarin vapaaehtoisten esitys ja Motoristi­messu. Papit vastasivat kysymyksiin Totuus & tehtävä -kioskilla. Aurinkoisesta päivästä iloitsivat 29. Kukkaistyttö Ulla Valanto ja Fenix Pirkamaan Presidentti Jorma Vuopio. 16


Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.