Tradenomi 5 14 web by Tradenomit

Kunteko 2020 kehittää kunta-alaa

TRAL:n yhdistykset, mitä ne ovat?

Opiskelijatoiminnan kautta voit vaikuttaa!

tradenomi on asiantuntija • 5/14

Epäsuotuisa eläkeratkaisu Uusi eläkeratkaisu kohtelee epäoikeudenmukaisesti korkeakoulutettuja, erityisesti naisia. TRAL:n mukaan sopimuksesta uupuu aito pyrikimys pidentää työuria.

Palkkaus.fi helpottaa palkanmaksua

5/14

Ajankohtaista

Maailma numeroina: Perhevapaat

Ilmiö: TRAL ei hyväksy uutta eläkeratkaisua

14 Jäsen: Yhdistystoiminnan puuhamies 16 Tradenomien tilanne Ruotsissa 18 Kunteko 2020 20 Lakineuvonta: Ajankohtaisia oikeustapauksia 22 Kahvitauko 25 Puheenjohtajalta 26 Esittelyssä alue- ja alakohtaiset yhdistykset 28 Opiskelijat: Osallistumalla voit vaikuttaa

Kevään 2015 hyvinvointijaksojen haku on käynnissä Palkansaajien hyvinvointi- ja terveys PHT ry järjestää tuettuja, työkykyä ja terveyttä edistäviä ensimmäisen askeleen hyvinvointijaksoja työikäisille aikuisille sekä heidän perheilleen. Jaksoille voivat hakea myös TRAL:n jäsenet. Eri puolilla maatamme järjestettäville jaksoille voit hakea sähköisen hakujärjestelmän kautta. Osallistumisesta maksat vain omavastuuosuuden. AIKUISILLE: 1. askel -hyvinvointijakso on seitsemän vuorokauden kokonaisuus, jolla kannustetaan elämäntapamuutokseen sekä arkiliikuntaan. Jakson aikana saat asiantuntijan vinkkejä liikkumiseen sekä ravintoon. Paketti sisältää ohjelman ja majoituksen täysihoidolla. Viiden vuorokauden pääjakson hinta on 150 euroa ja kahden viikon seurantajakson 60 euroa. PERHEILLE: Liikunnallinen 1. askel -perhejakso tarjoaa virikkeitä ja yhdessäoloa perheystävällisissä kohteissa. Viiden vuorokauden jaksolla kokeillaan ohjatusti uusia lajeja ja kuullaan vinkkejä hyvään oloon. Jaksoilla on ohjattua toimintaa niin lapsille kuin aikuisillekin. Jakson hinta on aikuisille 125 euroa ja lapsille 75 euroa. Alle 6-vuotiaat lapset voivat osallistua vanhempiensa seurassa ilmaiseksi. pht.fi 2

tr adenomi 5/14

30 Bisnespäivät 2014 32 Jäsenpalvelut 34 Kysy jäsenpalvelusta

olethan jo tral:n jäsen? Liittyminen on helppoa ja nopeaa: verkossa: tral.fi/liity tekstiviestillä: Lähetä viesti ”liity tradenomi etunimi sukunimi” numeroon 18252. Otamme sinuun yhteyttä saatuamme viestisi. Voit myös tulostaa liittymislomakkeen verkossa ja palauttaa sen täytettynä ja allekirjoitettuna joko sähköpostin liitteenä (toimisto@tral.fi), faksilla (020 155 8809) tai postitse (Tradenomiliitto TRAL ry, Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki).

pääkirjoitus Epäreilu eläkeratkaisu

Mika Varjonen, toiminnanjohtaja

Uusi karttumamalli sortaa yleisesti koulutettuja ja vielä korostetusti koulutettuja, perhevapailla olleita naisia.

julkaisija Tradenomiliitto TRAL ry Ratavartijankatu 2 B, 00520 Helsinki p. 020 155 8800, f. 020 155 8809 toimisto@tral.fi www.tral.fi

Työmarkkinajärjestöt sopivat viime syksynä eläkejärjestelmän uudistamisesta, jonka tavoitteena oli pidentää työuria. Monimutkaisen järjestelmän uudistamisessa oli kyse siitä, miten palkansaajien työuria saadaan pidennettyä eri keinoin, miten eläkettä palkasta kertyy ja mikä on riittävä eläkemaksujen taso. Uudistusta tehtäessä luvassa ei ollut parannuksia tai merkittäviä voittoja, vaan jaossa oli ajallemme tyypillisiä heikennyksiä etenkin palkansaajien etujen karsimisessa. Ratkaisu syntyi syyskuussa – mutta ilman Akavaa. Vaikka uudistuksessa on paljon hyvääkin, on lopputulos kahdesta syystä pettymys: työurat eivät pitene ja uudistuksen maksumiehiksi asetettiin akavalaiset. Eläkkeistä neuvoteltaessa raaka edunvalvonta oman jäsenkunnan puolesta korostuu, eikä kaikille palkansaajille tasapuolista ratkaisua saatu aikaan. Tämä ei ollut yllätys, mutta eipä kannattaisi laajalti taivastella sitäkään, miksei akavalaisille maksumiehen rooli sopinut. Työurien pidentämiseen tähtääviä elementtejä ratkaisusta ei löydy, vaikka se oli tavoitteena. Pelkkä vanhuuseläkeiän nosto ei sitä takaa, kun ihmiset eivät pysy nykyäänkään töissä säädettyyn alaikärajaan saakka. Työhyvinvointia lisäävien työelämän laatuasioiden puuttuminen on keskeisin virhe kokonaisuudessa. Työurien pidentymistä ei myöskään edesauta ratkaisuun sisällytetty päätös työuran loppupään korkeampien karttumien poistamisesta. Lopputuloksesta ja neuvotteluprosessista on helppo havaita, että eläkeratkaisuun sisällytetyn kestävyysvajeen supistamistavoitteen edessä nimenomaan akavalaisille tärkeistä karttumista tehtiin kauppatavaraa. Uusi karttumamalli sortaa yleisesti koulutettuja ja vielä korostetusti koulutettuja, perhevapailla olleita naisia. Edellisen eläkeuudistuksen yhteydessä sovittuihin karttumiin opiskelu- ja perhevapaiden ajalta ei sentään puututtu. Työurien pidentymistavoitteen kannalta tuntuu lähes kohtalokkaalta yhdistelmältä jättää työhyvinvointia lisäävät laatuasiat ratkaisun ulkopuolelle ja samanaikaisesti poistaa työuran loppupään paremmat karttumat. Koulutettujen asemaa heikentävä ratkaisu ei varmasti tule kestämään. Historia on osoittanut, että kukin ikäluokka muuttaa eläkejärjestelmää vallitsevien järjestöllisten voimasuhteiden mukaan. TRAL:n osalta päätöksenteko oli helppo tämänkertaisen uudistuksen osalta. Emme voineet hyväksyä ratkaisua, joka on epäoikeudenmukainen ammattikorkeakouluissa valmistuneille tai niissä opiskeleville nuorille, jotka panostavat omaan ja yhteiskunnan tulevaisuuteen kouluttautumalla ja ratkaisua, joka erityisesti heikentää perhevapailla olleiden tradenominaisten eläkkeitä.

vastaava päätoimittaja Mika Varjonen p. 040 001 6900, mika.varjonen@tral.fi

ulkoasu Christian Aarnio christian.aarnio@acacom.com

päätoimittaja Anu Väätäjä p. 020 155 8802, anu.vaataja@tral.fi

ilmoitusmyynti ja markkinointi Petri Torp, p. 040 832 1888 petri.torp@acacom.com

toimitus Acacom Media Oy Erottajankatu 15–17, 00130 Helsinki, toimituspäällikkö Katja Nykänen p. 050 532 8900, katja.nykanen@acacom.com

paino Forssan kirjapaino Oy paperi sisus My Brite Silk 90 g kannet Galerie Art Gloss 150 g kannen kuvitus Shutterstock tilaukset ja osoitteenmuutokset toimisto@tral.fi

Lehti postitetaan TRAL:n jäsenille ja sidosryhmille. Tilaushinta 30 euroa /vuosi. Tradenomi ilmestyy 6 kertaa vuodessa. Painos 22 000 kpl. Seuraava Tradenomi-lehti ilmestyy 11.12.2014. Aikakauslehtien liiton jäsenlehti 14. vuosikerta ISSN 1457-3792

tr adenomi 5/14

ajankohtaista

Somen työkäyttö ja työsuojelu Sosiaalinen media muuttaa työn tekemisen tapaa ja on yhä useammalle osa virtuaalista työympäristöä. Oikein käytettynä sosiaalinen media edistää työntekijöiden keskinäistä sekä palveluorganisaation ja sen asiakkaiden välistä vuorovaikutusta, mutta siihen liittyy Työturvallisuuskeskuksen mukaan myös uhkia. Kielteiset puolet tulisi nähdä TTK:n mielestä myös työsuojelullisena asiana. Some tekee niin aiheellisesta kuin aiheettomasta kritiikistä entistä julkisempaa ja on siksi psykososiaalinen kuormitustekijä, joka tulee työsuojelussa ottaa huomioon. Työpaikoille suositellaan yhteisesti sovittuja periaatteita ja käytäntöjä siitä, miten esimerkiksi somessa havaittuun tai koettuun epäasialliseen kohteluun puututaan. Työturvallisuuskeskus TTK on tuottanut digitaalisen julkaisun nimeltä Sosiaalisen median työkäyttö, työsuojelunäkökulma. Se on tarkoitettu helpottamaan organisaation tai työyhteisön omien sääntöjen laadintaa. Yhteiset linjaukset sosiaalisen median käytöstä voidaan tehdä osana muuta työpaikan yhteistoimintaa. tyoturvallisuuskeskus. mobiezine.fi/zine/8/cover 4

tr adenomi 5/14

Suurten pörssiyhtiöiden yhteiskuntavastuuraportointi EU-sääntelyn piiriin Euroopan unionin neuvosto hyväksyi syyskuun lopussa tilinpäätösdirektiivin muutoksen koskien yritysten muuta kuin taloudellista tietoa. Päätöksen myötä suurten pörssiyhtiöiden tulee jatkossa raportoida myös vastuullisuudestaan. Tilinpäätösdirektiivin muutoksella halutaan lisätä yritysten tiedottamista työntekijöiden oikeuksia ja ympäristöä koskevista asioista. Suurten pörssiyhtiöiden ja muiden yleisen edun kannalta merkittävien yritysten tulee jatkossa antaa selvitys siitä, miten ne edistävät työhyvinvointia ja työturvallisuutta sekä työntekijöiden osallistumista, ihmisoikeuksia, ympäristönsuojelua sekä korruption torjuntaa. Selvityksessä tulee kuvata lyhyesti yhtiön liiketoimintamallia sekä kertoa vastuullisuustoimintaan liittyvistä riskeistä ja niiden hallinnasta. Lisäksi yrityksen tulee raportoida, miten se edistää monimuotoisuutta eli

miten henkilöstöpolitiikassa huomioidaan esimerkiksi eri kansalaisuudet, henkilöstön ikärakenne ja sukupuolten välinen tasa-arvo. Lisäksi tulee kertoa millaisia tuloksia monimuotoisuuden edistämisellä on saavutettu. Direktiivin muutos koskee sellaisia yrityksiä, jotka täyttävät kaksi kolmesta kriteeristä: yrityksellä on vähintään 500 työntekijää, yrityksen liikevaihto on 40 miljoonaa euroa tai yrityksen tase on vähintään 20 miljoonaa euroa. Monimuotoisuuden osalta henkilömäärän raja on 250 työntekijää. Jäsenmaiden on saatettava direktiivi voimaan viimeistään syyskuussa 2016. Raportointivelvoite tulee siten koskemaan tilikautta 2017.

tem.fi

Kuntien rekrytointitarve pysyy ennallaan KT Kuntatyönantajien syyskuussa julkaiseman osaamis- ja työvoimatarvetiedustelun mukaan kunnat ja kuntayhtymät tarvitsevat arviolta 13 000 uutta työntekijää kuluvan vuoden aikana. Tämä on 700 henkilöä vähemmän kuin mitä kunnat ja kuntayhtymät arvioivat tarvitsevansa vuoden 2012 rekrytointi- ja osaamistarvetiedustelussa. Tiedustelun vastasi 129 kuntaa ja 61 kuntayhtymää.

Pohjanmaan tradenomit täytti 10 vuotta TRAL:n yksi vanhimmista alueyhdistyksistä täytti pyöreitä vuosia syksyllä. Tapahtuman kunniaksi alueyhdistysten vuotuinen seminaari järjestettiin syyskuussa Seinäjoella. Ajankohtaisten asioiden ja yhdistysten toiminnan suunnittelun lisäksi tapahtuma tarjosi tietoa alueen tilanteesta. Yhdistysaktiiveja innostettiin luomaan uutta toimintaa. Selviytyjät Private MetalFestin Pekka Varamäen johdolla pohdittiin innostumisen ja innostamisen merkitystä vapaaehtoistoiminnassa. Lämpimät onnittelumme Pohjanmaan tradenomit ry:lle! tral.fi/pohjanmaa tral.fi/yhdistykset

Tutkinto auttaa uudelleentyöllistymisessä Työ- ja elinkeinoministeriön tuore julkaisu Selvitys ICT-alalta irtisanottujen henkilöiden urapoluista osoittaa, että tutkinto on hyvä suoja työmarkkinoiden nopeissa muutoksissa. Työnhakijat, joilla oli työttömäksi joutuessaan tutkinto, työllistyivät selvästi paremmin kuin sellaiset, joilla ei ollut tutkintoa. Ero koulutuksen hankkineiden hyväksi oli kymmeniä prosenttiyksikköjä sekä työllisyys- että työttömyysasteella mitattuna. Yli puolet ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista oli kyselyhetkellä työllistyneenä avoimille työmarkkinoille tai omaan yritykseen. Toisen asteen ammatillisen tutkinnon suorittaneilla osuus oli 42 prosenttia ja ylioppilailla 47 prosenttia. Pelkän peruskouluasteen käyneistä vain 15 prosenttia oli onnistunut työn saamisessa. Työttömien korkeasti koulutettujen määrä on lisääntynyt puolella vuodesta 2012 ja on nyt noin 45 000 henkilön tasolla. Heistä joka neljäs on ollut työttömänä jo yli vuoden. Työttömien osuus korkeakoulututkinnon suorittaneesta työvoimasta on kuuden prosentin paikkeilla.

Tiedustelun mukaan kunta-alan henkilöstömäärän arvioidaan vähenevän vuosina 2013–2020 noin 18 000 palkansaajalla. Varsinkin määräaikaisia palvelussuhteita aiotaan vähentää kunnissa ja kuntayhtymissä, mutta henkilöstövähennyksiä tehdään myös vakituisista tehtävistä. Pääsääntöisesti rekrytointitarve pysyy lähivuosina ennallaan eri koulutusaloilla ja -tasoilla. Kunnat ja kuntayhtymät aikovat palkata tänä vuonna eniten terveysalan (5 460 henkilöä), kasvatus- ja opetusalan (3 170) ja sosiaalialan (2 080) koulutuksen suorittanutta työvoimaa. Ammatillisen koulutuksen suorittaneen henkilöstön rekrytointitarve kasvaa eniten sosiaali- ja terveysalalla, vaikkakin rekrytointien arvioidaan lisääntyvän vähemmän kuin ennen. Eniten laskua on odotettavissa kaupallisen ja yhteiskuntatieteellisen, humanistisen ja taidealan sekä tekniikan koulutuksen suorittaneiden rekrytoinneissa. Alemman korkeakouluasteen koulutuksen suorittaneiden rekrytointitarve kasvaa eniten sosiaali- ja terveysalalla. Ylemmällä korkeakouluasteella rekrytointitarve kohdistuu puolestaan sosiaali- sekä kasvatus- ja opetusalan koulutuksen suorittaneeseen työvoimaan.

tem.fi/julkaisut kuntatyonantajat.fi tr adenomi 5/14

ajankohtaista

Tositarinoita työpöydän laatikosta Elokuussa ilmestynyt Tarinoita suomalaisesta työelämästä on Työterveyslaitoksen julkaisu, johon on koottu erilaisissa organisaatioissa ja tehtävissä työskentelevien kokemuksia työelämästä. Tarkoituksena oli koota mallitarinoita onnistumisista ja hyvistä kohtaloista sekä kertoa selviytymiskeinoista haasteellisissa tilanteissa. Tekstien yhteinen nimittäjä on muutos. Kirjoittajille huolta aiheuttavat organisatoriset muutokset, henkilöstövähennykset ja hankala pomo. Tekstit kuvailevat kaaosta, joka turhauttaa yksilöitä ja synnyttää ristiriitoja työyhteisössä. Niissä tarinoissa, joilla oli onnellinen loppu, käänne tuli usein katkoksen myötä. Vuorotteluvapaa, potkut tai irtisanoutuminen laajensivat näköalaa työyhteisön ulkopuolelle, ja ihminen alkoi tunnistaa omia voimavarojaan. Onnentarinoissa voittajia olivat itsensä työllistäjiksi ryhtyneet asiantuntijat. Yrittäjänä joidenkin suhde entiseen työnantajaan jatkui, ja vuorovaikutus sujui mainiosti jopa ikäväksi koetun pomon kanssa. Yrittäjyyden plussana kirjoittajat mainitsivat hallinnan tunteen ja mahdollisuuden asettaa rajoja työlle. ttl.fi 6

tr adenomi 5/14

Korkeakoulutetut miehet jyräävät naiset työelämässä Vielä joitakin kymmeniä vuosia sitten korkeakoulutus oli työllistymisen tae. Nykyään korkeakoulutetut kohtaavat työnhaussa aiempaa enemmän ongelmia, kun työnhaku osoittautuu monelle ennakoitua työläämmäksi tai työ ei vastaa hankittua koulutusta. Korkeakoulutetuille naisille työelämään sijoittuminen on hankalampaa kuin korkeakoulutetuille miehille. Lisäksi naisten työsuhteet ovat epävakaampia kuin miesten. Valmistumisen hetkellä 60 prosentilla naisista ja 74 %:lla miehistä oli koulutustaan vastaava työ. Kolmen vuoden kuluttua valmistumisesta naisista 78 %:lla oli vakituinen työ, miehistä jopa 88 prosentilla. Naiset olivat olleet työttöminä huomattavasti miehiä useammin: naisista 30 % oli ollut työttöminä kolmen vuoden sisällä valmistumisesta, miehistä vain 21 %. Lisäksi miehillä oli naisia todennäköisemmin kokoaikainen työ, he olivat korkeammissa sekä asiantuntija-asemissa naisia useammin ja työllistyivät naisia nopeammin. He myös saavuttivat paremman vastaavuuden työn ja koulutuksen välillä. Naisten ja miesten päätymistä erilaisiin asemiin työelämässä on usein perusteltu kummallekin sukupuolelle tyypillisillä koulutusvalinnoilla. Näistä tuloksista kuitenkin

nähdään, että myös saman tutkinnon suorittaneiden naisten ja miesten sijoittumisessa työelämään on selvä ero miesten hyväksi. Tämä ero on samanlainen sekä mies- (insinöörit) että naisvaltaisilla (tradenomit) aloilla, kuten myös tutkintoryhmässä, jossa naisia ja miehiä on suunnilleen yhtä paljon (kauppatieteiden maisterit). Korkeakoulutettuja naisia on etenkin nuorissa ikäluokissa huomattavasti miehiä enemmän. Esimerkiksi jo vuonna 2000 vastavalmistuneista 64 % (yliopisto) ja 67 % (AMK) oli naisia. Lisäksi naiset saattavat aloitetut korkeakouluopintonsa päätökseen huomattavasti miehiä useammin. Pohjoismainen hyvinvointivaltiomalli on edelleen tukenut monin tavoin naisten työssäkäyntiä. Parannettavaa silti olisi: taloudellista tulosta ja tehokkuutta korostavassa työelämässä hyvinvointivaltion toimet voivat nykymuodossaan kääntyä naisia vastaan niin kauan, kun äidin työnantaja vastaa vanhemmuuden kustannuksista. Tutkimuksen aineisto kerättiin kyselylomakkeella, johon vastasi yhteensä reilu 2000 kolme vuotta sitten korkeakoulusta valmistunutta teknilliseltä ja kaupalliselta alalta. ktl.jyu.fi

maailma num3roina Tradenomien perhevapaat

Viime vuonna

31,6 % tradenomeista vietti perhevapaata

Naistradenomeista liki

30 % nautti perhevapaata vähintään vuoden ajan

7% perhevapaista johti työsuhteen päättymiseen joko työnantajan tai työntekijän omasta aloitteesta

50 %

:lla

perhevapailla olleista tradenomeista työsuhteen ehdot säilyivät ennallaan vapaalta palattaessa

3,2 %

:lla

työehdot heikkenivät

Joka neljäs tradenomimies piti alle kolmen kuukauden perhevapaajakson

yleisintä syytä miksei perhevapailta palattu aiempaan työtehtävään:

siirtyminen toisen työnantajan palvelukseen

toinen työtehtävä samasta

perhevapaan jälkeen

11 % koki työsuhteen ehtojen parantuneen perhevapaan aikana

organisaatiosta

Vähän yli puolet perhevapaita viettäneistä tradenomeista palasi samaan työtehtäväänsä Vajaat kuusi prosenttia jatkoi aiempaa vähemmän vaativissa tehtävissä

työtehtävää ei esimerkiksi organisaatiomuutoksen takia enää ollut olemassa

lähde: jäsentutkimus 2013 tr adenomi 5/14

tr adenomi 5/14

Eläkeuudistus on pettymys korkeasti koulutetuille Akava ei allekirjoittanut uutta eläkeratkaisua, koska siitä jäi uupumaan aito pyrkimys työurien pidentämiseen. TRAL:n mukaan koulutetut naiset ovat uudistuksen suurimpia häviäjiä. teksti: kirsi ristaniemi kuvat: shutterstock

tr adenomi 5/14

yömarkkinoiden keskusjärjestöt pääsivät neuvottelutulokseen uudesta eläkejärjestelmästä ja sopimus sen uudistamisesta allekirjoitettiin 25. syyskuuta. Neuvottelutulos syntyi SAK:n, STTK:n, Elinkeinoelämän keskusliiton ja Kuntatyönantajien kesken. Akava jättäytyi pois uudesta eläkeratkaisusta neuvottelujen loppuvaiheessa. Sopimuksen allekirjoittaneet ovat yksimielisiä, että ratkaisun mukaisilla muutoksilla saavutetaan työeläkeuudistukselle asetetut tavoitteet, jotka ovat työeläkejärjestelmän rahoituksen turvaaminen, riittävä eläketurva, sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus ja työurien pidentyminen. Eläkeuudistuksen on tarkoitus tulla voimaan vaiheittain vuoden 2017 alusta. Uudistuksen astuessa voimaan muutokset koskevat kaikkia palkansaajia – myös akavalaisia.

eläkeikä nousee 65 vuoteen

Eläkeratkaisun myötä yleinen eläkeikä nousee 63 vuodesta 65 vuoteen. Eläkeiän nouseminen vaiheittain koskee kaikkia vuonna 1955 ja sen jälkeen syntyneitä. Vuodesta 2017 lähtien eläkkeelle pääsy siirtyy kolmella kuukaudella per vuosi. Esimerkiksi vuonna 1955 syntyneiden eläkeikä on 63 vuotta ja kolme kuukautta. Vuonna 1962 syntyneet ovat ensimmäisiä, jotka jäävät eläkkeelle 65-vuotiaana. 10

tr adenomi 5/14

Uudessa järjestelmässä eläkettä kertyy 17-vuotiaasta vanhuuseläkkeen alarajaan 1,5 prosenttia palkasta koko työuran ajan. Eläkeuudistus ei koske jo maksussa olevia eläkkeitä ja jo ansaitut eläkkeet ovat sen ulkopuolella. Se koskee vasta uusien lakien voimaantulon jälkeen karttuvia eläkkeitä. Eläkejärjestelmän muutoksilla varaudutaan siihen, että suomalaiset elävät entistä pidempään eli elinajanodote nousee yhä. Vuoden 2025 jälkeen eläkeikä määräytyy pääsääntöisesti elinajanodotteen mukaisesti.

akava hylkäsi uuden eläkemallin

Akavan allekirjoitus neuvotteluratkaisusta jäi uupumaan, koska sen hallitus katsoo, ettei ratkaisu toteuta eläkeuudistukselle asetettuja keskeisiä tavoitteita etenkään työurien pidentämisen suhteen. Akavan päätös oli yksimielinen. TRAL tukee Akavan päätöstä ja pitää myös saavutettua ratkaisua osittain epäonnistuneena. Uusi eläkeratkaisu sorsii korkeasti koulutettuja ja etenkin korkeasti koulutettuja naisia. ”Eläkeratkaisu ei ole kokonaisuudessaan huono, mutta siinä on erittäin huonoja osatekijöitä etenkin akavalaisten kannalta. Ratkaisu ei ole kaikille palkansaajille tasapuolinen”, harmittelee TRAL:n toiminnanjohtaja Mika Varjonen. Akavan hallitus pitää väistämättömänä, että eläkejärjestelmään on tehtävä seuraava laaja uudistus jo kymmenen vuoden sisällä. à

Eläkeuudistuksen ydinkohdat • Vanhuuseläkkeen alaraja nousee 65 vuoteen 2025 mennessä. Eläkeiän nouseminen vaiheittain koskee kaikkia vuonna 1955 ja sen jälkeen syntyneitä. • Uudessa järjestelmässä eläkettä kertyy 17-vuotiaasta vanhuuseläkkeen alarajaan 1,5 prosenttia palkasta koko työuran ajan. • Työuran loppupään 4,5 prosentin superkarttuma poistuu. Tällä hetkellä kannustinta maksetaan, jos henkilö on työelämässä 63–68-vuotiaana. Superkarttuman tilalle tulee uusi, ikävuosina 65–70 maksettava lykkäyskorotukseksi kutsuttu järjestelmä. • Uutuutena tulee myös niin sanottu työuraeläke, jolle voi päästä fyysisesti tai henkisesti raskaassa ammatissa ollut henkilö, jonka työura on kestänyt vähintään 38 vuotta. Se on tarkoitettu 63 vuotta täyttäneille. • Uudet eläkelait astuvat näillä näkymin voimaan vuonna 2017.

tr adenomi 5/14

Uudistukseen olisi ehdottomasti pitänyt kytkeä konkreettisia työelämän laatua parantavia tekijöitä.

Akava harkitsee myös vakavasti, ettei ensi keväänä jatkettaisi työllisyys- ja kasvusopimusta. Varjonen toivoo, että eläkeuudistus ei aiheuttaisi pysyvää säröä niin sanottuun kolmikantavalmisteluun tai palkansaajayhteistyöhön.

työelämäjoustoja ei otettu huomioon

Akavan mielestä neuvotteluratkaisun yksi suurimmista ongelmista on, että se ei kannusta jatkamaan työelämässä eläkeikään asti, saati siitä pidemmälle. Akava olisi toivonut eläkeratkaisuun mukaan erilaisia työelämäjoustoja ja muita kannusteita, joilla työnantajat edistäisivät työntekijöidensä työssä jaksamista sekä mahdollisuutta vaikuttaa omaan työhön ja työaikoihin. Työurat kun eivät pitene pelkästään eläkeikää nostamalla. Samaa toivoi myös TRAL. ”Uudistukseen olisi ehdottomasti pitänyt kytkeä konkreettisia työelämän laatua parantavia tekijöitä, kuten esimerkiksi työaikajoustoja”, sanoo Varjonen. Varjosen mielestä on varsin epätodennäköistä, että työelämässä pysyttäisiin 65-vuotiaaksi, mikäli työelämän laatuasiat eivät etene. Tälläkin hetkellä liian monelle tekee tiukkaa jaksaa työelämässä vanhuuseläkerajan täyttymiseen saakka.

uutuutena työuraeläke

Eläkeuudistuksessa tulee käyttöön uutena eläkemuotona työuraeläke, joka täydentää 12

tr adenomi 5/14

työkyvyttömyyseläkettä. Se on tarkoitettu 63 vuotta täyttäneille ja pitkän työuran tehneille henkilöille. Pitkällä työuralla tarkoitetaan vähintään 38 vuoden työuraa, jota on tehty rasittavassa ja kuormittavassa työssä. Akavan mukaan työuraeläke luo uudenlaisen, ennenaikaisen poistumistien työelämästä ja se on työurien pidentämistavoitteiden näkökulmasta käsittämätöntä. Ratkaisussa olisi voitu miettiä esimerkiksi mahdollisuutta siirtyä tilapäisesti osa-aikatyöhön tilanteissa, joissa terveydellisten syiden vuoksi kokoaikainen työskentely on mahdotonta.

superkarttuma poistetaan

Eläkekarttumat ovat toimineet hyvinä kannustimina työuran pidentämisessä. Tilastokeskuksen vuonna 2013 tekemän työolotutkimuksen mukaan superkarttuma vaikuttaa merkittävästi halukkuuteen jatkaa työuraa. Nyt 63 vuoden täyttämisestä alkaen on saanut superkarttumaa, joka on 4,5 prosenttia vuosiansioista, kunnes täyttää 68 vuotta. Uudessa järjestelmässä superkarttuma poistetaan, joten työskentely ikävälillä 63–65 kartuttaa työeläkettä vain murto-osan nykytilanteeseen verrattuna. Akavalle olisi riittänyt suhteellisen pieni parannus tähän. Nykymallissa 65-vuotiaaksi asti työskentelevä saa jopa kymmenen prosenttia parempaa eläkettä kuin tulevaisuuden 65-vuotias. Akavan vuonna 2013 tekemän eläkeasennekyselyn perusteella enemmistö eli 42 prosenttia akavalaisista haluaisi jatkaa

vielä työelämässä 63 vuoden jälkeenkin, ja kerryttää suurempaa eläkettä. Muilla kuin akavalaisilla tilanne on päinvastainen. Heistä 41 prosenttia siirtyisi eläkkeelle ja 34 prosenttia jatkaisi työelämässä.

koulutetut naiset häviävät

Varjosen mukaan karttumien heikentäminen on tradenomien kannalta uudistuksen keskeisiä ongelmia. Työuran loppupään karttumien heikennys vaikuttaa etenkin korkeakoulutettuihin naisiin, jotka opiskelevat ja pitävät perhevapaita työuransa aikana. Nyt naisilla on ollut mahdollisuus kerryttää suurempaa eläkettä työuran loppuvaiheessa parempien karttumien avulla ja kuroa umpeen eläkkeeseen tullutta lovea, jonka perhevapaat ja opiskelu ovat aiheuttaneet. ”Koulutetut, perhevapailla olleet naiset ovat valitettavasti tämän uudistuksen suurimpia häviäjiä”, harmittelee Varjonen. Akava ymmärtää, että tässä taloustilanteessa on karsittava saavutettuja etuja myös eläkkeiden kohdalla, mutta uudessa mallissa niitä karsitaan kohtuuttoman paljon juuri niiltä, jotka pidentävät työuriaan.

tr adenomi 5/14

jäsen Tunnetko tradenomin, jonka työurasta muutkin haluaisivat kuulla? Ehdota henkilöä sähköpostitse tiedotus@tral.fi. teksti katja nykänen kuva junnu lusa

Pääomana osaaminen TRAL:n aktiivijäsen Erno Hokkasen mielestä paras ase nousevaa eläkeikää vastaan on oman osaamisen sekä fyysisen kunnon kehittäminen. rno Hokkasen taival tradenomiksi kulki tavanomaisia polkuja. Lukion jälkeen ala vaikutti ainoalta, joka kiinnosti. Kun nuori mies ei tarkalleen tiennyt, mitä tulevalta työelämältä halusi, antoi monipuolinen tradenomikoulutus mahdollisuuden aikalisään sekä monien asioiden kokeilemiseen. Ovet ammattikorkeakouluun avautuivat toisella yrittämällä. ”Opiskeluajat muistan mielenkiintoisina. Olin mukana monenlaisissa projekteissa. Vaikka koulutus oli antoisaa, toivoisin, että sen laatuun kiinnitettäisiin nykyään enemmän huomiota.” Hokkasen valmistuminen venyi puolella vuodella yli optimiajan ja tradenomin tutkinnon hän sai kouraansa vuonna 2008.

hyvin tehty opinnäyte poiki vakiopaikan

Jo valmistumistaan edeltävänä vuonna Hokkanen oli aloittanut harjoittelun nykyisessä työpaikassaan Lahden ammattikorkeakoulussa, jonne hän teki palveluun ja 14

tr adenomi 5/14

markkinointiin sekä niiden kehittämiseen keskittyneen opinnäytteen. Hyvin tehty työ poiki paikan projektityöntekijänä ja sittemmin hän yleni projektisuunnittelijaksi. ”Työskentelen julkisrahoitteisten projektien parissa. Parasta työssäni on vaihtelevuus ja mahdollisuus vaikuttaa omaan työpäivään”, Hokkanen sanoo. Samaan aikaan häntä huolettaa resurssien jatkuva väheneminen, mikä johtaa töiden kasaantumiseen yhä harvemman henkilön harteille. ”Haluaisin kehittää omaa ajanhallintataitoani sekä saada syvempää osaamista esimerkiksi rahoitusohjelmien käytöstä”, hän aprikoi. Suunnitelmissa siintää myös ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaminen, mutta se saa toistaiseksi odottaa. Töiden ohella erilaiset luottamustehtävät pitävät miestä kiireisenä. Hokkanen on TRAL:n valtuuston jäsen ja toimii Lahden yhdistyksen puheenjohtajana.

järjestäytymisasteen laskeminen huolestuttaa

Alueyhdistykseen Hokkanen liittyi vuonna 2011 ja seuraavana hänet nimitettiin

puheenjohtajaksi. ”Yhdistyksellämme on vaihtelevasti toimintaa, mutta oikein mukava porukka luomassa sitä”, hän kehuu. Yhteistyötä tehdään tradenomiopiskelijayhdistys TROL:n kanssa muun muassa yritysvierailuiden sekä golf- ja keilailuiltojen myötä. ”On huolestuttavaa, että järjestäytymisaste on yleisesti laskenut. On haaste rekrytoida uusia jäseniä ja pitää samaan aikaan kiinni vanhoista.” Omiksi parhaiksi puolikseen tradenomina Hokkanen määrittelee monipuolisuuden ja joustavuuden. ”Koen, ettei osaamiseni ole kapea-alaista, vaan haluan jatkuvasti kehittää itseäni.” Vastikään syntynyt eläkeratkaisu toki huolettaa kolmekymppistä, mutta toisaalta Hokkanen uskoo maailman ja lainsäädännön ehtivän muuttua vielä moneen kertaan ennen kuin tulee eläkeikä tulee itsellä täyteen. ”Fyysistä kuntoa ja omaa osaamista on vuosien varrella kasvatettava, jotta vanhoina päivinään voi sijoittua jaksamista vastaaviin tehtäviin.”

Koen, ettei osaamiseni ole kapea-alaista, vaan haluan jatkuvasti kehittää itseäni.

1999 Huovilan puiston opas ”Ensimmäinen kesätyöpaikkani Kärkölän kunnassa on jäänyt mieleen mielenkiintoisena ja sosiaalisena. Pääsin pestiin silloisen Tienaa tonni -kampanjan avulla.”

2007 Töihin Lahden ammattikorkeakouluun ”Olen edennyt toimistohommista projektisuunnittelijaksi.”

2008 Valmistuminen LAMK:sta ”Opiskeluajat muistan monipuolisina ja antoisina.”

2012 Lahden alueyhdistyksen puheenjohtaja ”Verkostoitumisen myötä olen saanut eväitä työelämään.”

Malin Borg uskoo, ett채 tulevaisuudessa tradenomeilla on kysynt채채 suuryrityksien kest채vyysjohtajina.

tr adenomi 5/14

Suomalaistradenomeja palkataan Ruotsiin Ruotsissa tradenomikoulutukseen hakeutuu jopa enemmän ihmisiä kuin opiskelupaikkoja on tarjolla. Suomalaistradenomeja palkataan länsinaapuriimme huippuluokkaisen koulutuksemme ansiosta. teksti: maria palo kuva: anders braf

uotsissa valmistuu vuosittain 6 600 tradenomia. Länsinaapurissamme tradenomiksi voi opiskella kahdessakymmenessäkuudessa korkeakoulussa ja yliopistossa. Tavallisimpia pääaineita ovat yritys- ja kansantalous. Pelkästään yliopistossa voi lukea korkeamman asteen koulutuksen, joka kestää neljä vuotta. Alemman tason koulutukset ovat pääaineesta riippuen kahden tai kolmen vuoden mittaisia. Ruotsissa tasa-arvoasiat ovat mallillaan, sillä tradenomeiksi valmistuu yhtä paljon niin naisia kuin miehiäkin. Työelämässä on tällä hetkellä 120 000 tradenomia. Luku ei täysin vastaa todellisuutta, sillä monet tradenomeista työllistävät itsensä yksityisyrittäjinä.

monikaistainen ammatti

Tradenomikoulutus avaa mahdollisuudet työelämään yhteiskunnan kaikille sektoreille. ”Tavallisinta on, että tradenomit hakeutuvat heti koulutuksen jälkeen kauppa-alalle tai virkamiestehtäviin. Myös suuryritysten pariin suuntautuminen on tyypillistä”, Kristina Mäler Tradenomien ammattiliitto Jusekista sanoo. Pankkialalla mahdollisuudet kansainväliseen urasuuntautumiseen ovat korkeat.

Perinteisten työmahdollisuuksien rinnalle on kipuamassa ympäristötradenomit: uusi sukupolvi tuo tullessaan uudenlaisen ajattelutavan. Vaikka uusia tradenomeja valmistuu Ruotsissa ennätysmäärä, ovat työmarkkinat olleet tasapainossa viimeisen vuosikymmenen ajan. Vastavalmistuneiden ruotsalaistradenomien työttömyysaste on pysytellyt viime vuosina kolmen prosentin kieppeillä. ”Palkkakehitys yksityisellä sektorilla on ollut parempaa yleiseen sektoriin verrattuna. Lähtöpalkka alemman koulutusasteen tradenomeilla on 2400 euroa yleisellä sektorilla ja yksityisellä 2800 euroa”, Mäler valaisee. Korkeamman koulutusasteen alkupalkassa on yleisen ja yksityisen sektorin välillä parisataa euroa. Ruotsalaiset yritykset palkkaavat mielellään tradenomeja Suomesta. Selitys tähän on yksinkertainen. ”Suomen koulutustaso on maailman huippuluokkaa. Lisäarvoa antaa myös Suomen kaksikielisyys. Norja on kovasti kilpailemassa samasta työvoimasta – tosin paremmilla palkkaehdoilla.”

Vastakohtaisuudet täydentävät Malin Borg on valmistunut Tukholman kauppakorkeasta, tehnyt konsultintöitä tradenomina sekä toiminut näyttelijänä. ”Teatteri on suuri rakkauteni, mutta suhdannealtis ala. Täysipäiväisenä näyttelijänä en voisi toimia. Luvut ja numerot ovat minulle tärkeitä, ja raporttien ja budjettien tekeminen kuin lepoa.” Kauppakorkeakoulussa Borg ihastui kunnianhimoiseen ilmapiiriin. Laitoksesta valmistuneet hakeutuvat ensisijaisesti bisneksen pariin tai valtion leipiin. Tradenomin paperit saatuaan Borg ehti työskennellä hetkisen työvoimatoimiston palkkakonttorissa kunnes koulunpenkki kutsui jälleen. ”Tradenomitutkinnon yhdistäminen myöhempiin teatteriopintoihini on laajentanut käsitystäni ammattikentästä.” ”Monen on vaikea nähdä teatterin ja talousmaailman yhtenäisyyttä. Näyttelijätradenomi ei vielä ole käsite – mutta tulevaisuudessa aivan varmasti”, Borg ennustaa. ”Tulevaisuudessa tradenomeilla lienee kysyntää suuryrityksien kestävyysjohtajina. Monet suuryritykset hakevat tradenomeja laskemaan esimerkiksi ympäristöpäästörajoituksia.” tr adenomi 5/14

Tulevaisuuden työpaikat

Innovointi ja tuottavuus

Osaava työvoima

Euroopan paras työelämä 2020

Luottamus ja yhteistyö

Työhyvinvointi ja terveys

Kunteko 2020 -ohjelman sateenvarjona on Kansallinen työelämän kehittämisstrategia ja sen viisi ulottuvuutta.

tr adenomi 5/14

Kunteko 2020:n valmistelut käynnistyneet Kunta-alalle on valmisteilla työelämän kehittämisohjelma, jonka tavoitteena on tehdä näkyväksi kuntatyöpaikoilla tehtävä kehittämistyö sekä edistää työelämän kehittämistä osana kuntasektorin isoja uudistuksia. teksti: juko

uottavuuden, tuloksellisuuden ja työelämän laadun yhteistoiminnalliselle kehittämiselle on pitkät perinteet kuntasektorilla. Kun tuottavuutta parannetaan kestävällä tavalla, huomiota kiinnitetään myös palvelujen laatuun ja vaikuttavuuteen, prosessien sujuvuuteen sekä henkilöstön aikaansaannoskykyyn ja hyvinvointiin. Se edellyttää kuntalaisten ja henkilöstön osallistamista palvelutoiminnan kehittämiseen. Tässä on nykyisin suurta vaihtelua eri organisaatioiden ja yksiköiden välillä. KT Kuntatyönantajat ja kunta-alan pääsopijajärjestöt käynnistivät tammikuussa yhteisen Kunta-alan työelämän

kehittämisohjelman (Kunteko) 2014–2020 valmistelut. Kehittämisohjelman valmistelussa on hyödynnetty laajasti kuntatyöpaikkojen tuloksellisuustyöstä ja työurien pidentämisestä kertyneitä kokemuksia. KT Kuntatyönantajat ja kunta-alan pääsopijajärjestöt hyväksyivät ohjelmalle kesäkuussa ohjelmasuunnitelman. Ohjelman nimi Kunteko 2020 julkistettiin elokuussa Lappeenranta-seminaarissa. Tavoitteeksi on asetettu, että Suomessa on Euroopan parhaat kuntatyöpaikat ja kuntasektorin työpaikoilla on kyky vastata kuntatyön tulevien vuosien haasteisiin. Kunteko 2020 -ohjelmassa lähdetään siitä, että näkyväksi tehdään kaikentasoista työelämän kehittämistyötä. Ohjelman

kautta näkyvyyttä voi saada yhtä lailla pieni ja arkinen työpaikkakohtainen parannus tai kokeilu kuin aivan uusi, innovatiivinen ja toimialarajat ylittävä palveluratkaisu. Ohjelman kautta voi jakaa omia kokemuksia. Se antaa myös mahdollisuuden soveltaa muualla hyväksi koettuja oppeja omaan toimintaan. Yksi kehittämisohjelman kantavista ajatuksista on kerätä järjestelmällisesti tietoja hyvistä kokemuksista ja kiinnostavista käytännöistä, jotta ne saadaan kaikkien käyttöön. Toinen ajatus on edistää mahdollisten muutosten keskelläkin yhteistoiminnallista ja pitkäjänteistä kehittämistä.

Kunteko 2020 • Tavoitteena tuloksellisuuden ja työelämän laadun kehittäminen • Jatkoa kunta-alalla jo tehdylle tuottavuus- ja tuloksellisuustyölle • Lähtökohtana kuntaorganisaatioiden omista tarpeista lähtevät kehityshankkeet ja niiden tukeminen • Kohderyhmänä kaikentyyppiset ja -kokoiset kuntaorganisaatiot • Taustalla kansallinen Työelämä 2020 -strategia

tr adenomi 5/14

lakineuvonta

kuva shutterstock

Työsuhdeneuvonta päivystää ma–to kello 9–16 sekä pe klo 10–16, p. 020 155 8815. Sähköpostitse lakiasiat@tral.fi.

Ajankohtaisia oikeustapauksia tt:2014-116 äitiysvapaan palkka Työtuomioistuin antoi TRAL:n jäsentä koskeneen äitiysvapaan palkkaa koskevan ratkaisunsa, joka perustui Euroopan unionin tuomioistuimelta pyydettyyn lausuntoon. Kysymys oli, että työntekijä tuli hoitovapaan aikana raskaaksi ja ilmoitti työnantajalle keskeyttävänsä hoitovapaan sekä jäävänsä uudelle äitiysvapaalle. Työnantaja hyväksyi ilmoituksen hoitovapaan keskeyttämisestä ja äitiysvapaalle jäämisestä, mutta kieltäytyi työehtosopimuksen soveltamiskäytäntöön vedoten maksamasta äitiysvapaan ajalta palkkaa, koska uusi vapaa oli alkanut palkattoman hoitovapaan aikana. Työtuomioistuin pyysi asiasta ennakkoratkaisua EU:n tuomioistuimelta, joka 20

tr adenomi 5/14

katsoi, että kyseisenlaisella työehtosopimusmääräyksen tulkinnalla loukataan vanhempainlomadirektiivin tehokasta vaikutusta. Työntekijä saadaan luopumaan päätöksestä käyttää oikeuttaan hoitovapaaseen, koska päätöksellä saattaa olla vaikutusta hoitovapaan aikana alkavan äitiysvapaan palkanmaksuun. Määräys oli siten vanhempainlomadirektiivin vastainen. Työsopimuslain perhevapaita koskevia 4. luvun säännöksiä oli tulkittava mahdollisimman tarkasti vanhempainlomadirektiivin sanamuodon mukaisesti. Työehtosopimusmääräyksen soveltaminen työnantajaliiton esittämällä tavalla vaaransi sen, että työntekijän oikeus perhevapaisiin toteutui täysimääräisesti. Työnantajaliiton esittämän tulkinnan katsottiin siten olevan työsopimuslain pakottavien säännösten vastainen.

Työtuomioistuimen antama ratkaisu on merkityksellinen. Jatkossa työntekijä on oikeutettu uuteen äitiysvapaan palkkaan, vaikkei hän olisikaan palannut takaisin töihin edellisperhevapaan jälkeen. On kuitenkin muistettava, että työntekijän on äitiysvapaan palkan saadakseen ilmoitettava uudesta äitiysvapaasta viimeistään kaksi kuukautta ennen äitiysvapaan alkua. Äitiysvapaan palkkaa voidaan vaatia maksettavaksi myös takautuvasti tuomiota edeltävältä ajalta, jos työntekijä on edellä mainitulla tavalla ilmoittanut työnantajalle kahden kuukauden ilmoitusaikaa noudattaen keskeyttävänsä aiemman perhevapaansa uuden äitiysvapaan alkamisen vuoksi.

Työsuhdeneuvonnan lisäksi saat jäsenenämme neuvontaa myös yksityiselämän oikeudellisiin asioihin. Yhteistyökumppanimme asianajotoimisto Bützow Oy neuvoo esimerkiksi perintö- ja verotusasioissa, perheoikeuteen liittyvissä kysymyksissä sekä irtaimiston kaupassa. Lisätietoja palvelusta saat jäsensivuiltamme.

kko 2014:44 työpaikkakiusaaminen Korkein oikeus antoi ratkaisunsa valtiovarainministeriön työpaikkakiusaamisjutussa. Tapauksessa työntekijä koki, että häneen oli kohdistettu epäasiallista kohtelua lähiesimiehensä taholta. Työntekijä oli jäänyt työstään ensin sairauslomalle ja sittemmin irtisanoutunut. Käräjäoikeus ratkaisi asian ensimmäisenä oikeusasteena ja katsoi, ettei työnantaja ollut ryhtynyt työturvallisuuslain edellyttämiin toimiin epäkohdan poistamiseksi saatuaan tiedon häirinnästä sekä epäasiallisesta kohtelusta. Työnantaja oli menetellyt törkeän huolimattomasti laiminlyödessään toimimisvelvollisuutensa. Työntekijän sairaus oli johtunut työpaikalla tapahtuneesta ja siitä, ettei asioihin ollut puututtu asianmukaisesti ja ajallaan, mikä myös oli estänyt hänen palaamisensa töihin. Käräjäoikeus velvoitti valtion suorittamaan työntekijälle korvausta ansionmenetyksestä ja siihen liittyvästä eläkekertymän menetyksestä, lääke- ja sairauskuluista sekä henkisestä kärsimyksestä. Työnantaja valitti käräjäoikeuden tuomiosta hovioikeuteen. Hovioikeus katsoi, että työntekijä ei ollut näyttänyt, että häneen olisi kohdistunut työturvallisuuslain 28 §:n mukaista haittaa terveydelle tai vaaraa aiheuttavaa häirintää tai muuta epäasiallista kohtelua. Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden tuomion ja hylkäsi kanteen. Työntekijä valitti hovioikeuden tuomiosta korkeimpaan oikeuteen. Korkein oikeus katsoi, että esimies oli työtehtävien järjestelyssä ja työntekijän perehdyttämisessä menetellyt epäasianmukaisesti. Korkein oikeus totesi, että esimiehen kohtelua voitiin pitää sellaisena, että se oli voinut aiheuttaa työturvallisuuslain 28 §:ssä tarkoitetuin

tavoin haittaa tai vaaraa työntekijän terveydelle. Työturvallisuuslain 28 §:n mukaan saatuaan tiedon häirinnästä tai epäasiallisesta kohtelusta työnantajan on ryhdyttävä toimiin epäkohdan poistamiseksi. Korkein oikeus totesi, että tapauksessa, jossa työntekijä oli ilmoittanut esimiehensä kohdelleen häntä epäasiallisesti, ei voitu pitää riittävänä, että asiaa oli selvitetty pelkästään ottamalla yhteyttä kyseiseen häirinnästä syytettyyn esimieheen ja tekemällä johtopäätökset hänen kuulemisensa perusteella. Korkeimman oikeuden mukaan oli selvää, että asiaa oli pyrittävä selvittämään monipuolisesti myös muulla tavoin. Lisäksi se, että työntekijä oli jäänyt sairauslomalle juuri ilmoituksessa mainittujen asioiden seurauksena, olisi antanut aihetta muunlaiselle selvitykselle. Korkein oikeus totesi, etteivät työnantajan edustajat olleet tässä tapauksessa ryhtyneet riittäviin toimiin asian selvittämiseksi. Työnantaja oli siis laiminlyönyt työturvallisuuslain 28 §:n mukaisen toimimisvelvollisuutensa. Korkein oikeus tuomitsi työnantajan maksamaan työntekijälle vahingonkorvausta ansionmenetyksestä sairausloman ajalta sekä lääke- ja sairauskulut. Sen sijaan korkein oikeus määritteli, että vaikka epäasiallinen kohtelu oli loukannut työntekijää henkilönä, ei voitu katsoa, että menettely olisi ollut törkeän huolimatonta ja sillä tavoin loukkaavaa, että kärsimyskorvauksen mukaiset edellytykset täyttyisivät. Näin ollen kärsimyksestä vaaditun korvauksen tuomitsemiselle ei ollut edellytyksiä. Korkein oikeus ei myöskään tuominnut työnantajaa maksamaan hyvitystä ansionmenetyksestä siltä osin, kun työntekijä oli irtisanoutumisensa jälkeen ottanut vastaan huonommin palkatun työn.

Niina Riipinen työsuhdelakimies

Jatkossa työntekijä on oikeutettu uuteen äitiysvapaan palkkaan, vaikkei hän olisikaan palannut takaisin töihin edellisperhevapaan jälkeen.

tr adenomi 5/14

kahvitauko koonnut johanna nykopp & katja nykänen

Raakaruoalla ryhtiä duuniin

Kirjaesittely:

Ruokaa mielelle Äitinsä sairastuttua Alzheimerin tautiin kasvitieteen professori Sinikka Piippo halusi selvittää, mikä on parasta ravintoa aivoille. Syntyi kirja nimeltä Mielen ruokaa. Teos kertoo kattavasti, miten ruoka ja sen eri ainesosat vaikuttavat mieleemme. Se myös selvittää yleisesti, miten aivot, hermosto ja muisti toimivat. Muistisairaudet ovat kirjan keskeisessä osassa. Piipon mukaan kasvit ja ravinto vaikuttavat terveyteemme kokonaisvaltaisesti ja niillä voi helpottaa muun muassa unettomuutta sekä masennusta. Kirjasta oppii paljon uutta. Tiesitkö, että monien mausteiden korkean antioksidanttipitoisuuden ansiosta niiden vaikutus tulehdusperäisiin sairauksiin on erittäin suuri? Esimerkiksi kardemumma, laven-

teli, mausteneilikka ja minttu parantavat muistia. Stressaavina päivinä kannattaa sen sijaan nauttia anista, fenkolia, korianteria tai oreganoa. Kirja on hyvin laaja mutta selkeä. Hienoa on, ettei kirjailija saarnaa ainoasta oikeasta ravinnosta, vaan tuo lukijan tietoisuuteen erilaisia ruoka-aineita, joilla on myönteisiä vaikutuksia kehoon ja mieleen. Uupumuksesta kärsivien ei ole pakko nauttia rosmariinia tai salviaa, sillä myös banaanin syöminen voi auttaa. Lukijan tehtävä on muokata kirjan tietojen perusteella itselleen sopiva ruokavalio. Sinikka Piippo: Mielen ruokaa (Minerva Kustannus Oy, 2014)

Poiminnat

teknologia. Marrasmasennukseen auttaa toimistotyöskentelyyn suunniteltu Lumie LED -kirkasvalolamppu, jonka valoteho on jopa 10 000 luksia.

Apua eläkkeisiin internet. Pähkäilyttääkö uusi eläkeratkaisu? Ei hätää! ETK:n eläkelaskurin avulla voit arvioida vanhuuspäivien turvasi. etk.fi

tr adenomi 5/14

kuolevat. Ilman entsyymeitä ruoka kehossa ei sula. Lehtivihreät, pähkinät, marjat ja kypsentämättömät kasvikset ovat raakaravinnon keskiössä. Kuumentamattomassa ruoassa vitamiinit eivät tuhoudu ja sydämelle lempeät tyydyttymättömät rasvat pysyvät muuntumattomina. Lähde: drdanflavin.blogspot.fi

Eläkeratkaisu ei sisällä mitään sellaisia elementtejä, joilla työurat aidosti pitenisivät. Sture Fjäder, Akavan puheenjohtaja

pukeutuminen. Huipputekninen lämpökerrasto lämmittää vetoisissakin työolosuhteissa. Thermodry-materiaali toimii myös toisinpäin: se hengittää tukalissa tilanteissa.

Kaamosta karkuun

Dana Flavin sairastui teini-ikäisenä sinnikkääseen syöpään. Sairaudesta selvittyään hän sisuuntui ja alkoi selvittää ravinnon vaikutusta sekä kehon että mielen hyvinvointiin. Tutkimuksissa kävi ilmi, että mahdollisimman puhtaalla ruoalla on paitsi myönteinen vaikutus terveyteemme, myös työssä jaksamiseen. Flavin suosii raaka-ravintoa, mikä tarkoittaa ruokaa, jota ei kuumenneta yli 47-asteiseksi. Kuumemmassa lämpötilassa elimistölle tärkeät entsyymit

Ilmankin pärjää, mutta heikommin. Hei TRAL:n opiskelijajäsen!

Hyödynnä nyt opiskelijaetusi ja tilaa Kauppalehti maksutta 28.2.2015 asti. Saat painetun Kauppalehden joka arkipäivä ja kaikki digitaaliset uutissisällöt 24/7. Sähköisiä sisältöjä voit lukea rajattomasti kaikilla päätelaitteilla. Tilaa heti tänään, niin hyödyt edustasi eniten: kampanjat.kauppalehti.fi/tral

Vain

2 €/kk Lapsen

TAPATURMAVAKUUTUS Hanki nyt Ifistä lapsellesi turvapaketti, joka on voimassa aina ja kaikkialla maailmassa. Vakuutus kattaa kaiken vapaa-ajan ja myös harrastukset, aina ilman omavastuuta. Saat vakuutuksen lähimmästä Ifistä, tai vielä 10 % edullisemmin osoitteesta

lapsenturva.fi Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva.

010 19 19 19

K-PLUSSAA IFIN VAKUUTUKSISTA

puheenjohtajalta teksti katja nykänen kuva pinja valja

Työelämän laatuasioita parannettava Toimintaan aktiivisesti osallistumalla voi oikeasti vaikuttaa yhteiskunnallisiin asioihin hyvinkin paljon.

läkeratkaisu allekirjoitettiin 25. syyskuuta. Akavan vetäytyminen neuvotteluista niiden loppuvaiheessa oli Tradenomiliiton puheenjohtaja Niko Aaltosen mielestä perusteltua, sillä keskeisiä tavoitteita ei saavutettu. Hän ilmaisee tyytymättömyytensä ratkaisuun. ”Korkeasti koulutettujen sekä erityisesti koulutettujen naisten kannalta ratkaisu oli huono”, hän pahoittelee. Akava on arvostellut eläkeratkaisua erityisesti siitä syystä, ettei se pidennä olennaisesti työuria. ”Työelämän laatu-asioita pitää parantaa”, Aaltonen painottaa. Oleellista hänen mukaansa olisi työssä jaksamiseen panostaminen sekä kannustinpuolella suuremmat karttumat – etenkin työuran lopussa. Vaikka eläkeasiat saattavat vastavalmistuneesta tradenomista tuntua toistaiseksi kaukaisilta, kannattaa niihin kiinnittää huomiota hyvissä ajoin. ”Monet tämän päivän ratkaisuista näkyvät vuosien ajan.” Toisaalta eläkeiän nousu tuntuu huolestuttavan nuoria ja he pohtivat, kuinka jaksaa pitenevät työvuodet loppuun asti. Aaltonen kannustaa heitä ylläpitämään osaamistaan sekä huolehtimaan omasta jaksamisestaan. Tässä lehdessä alkaa juttusarja, jossa tutustumme alue- ja alakohtaisiin yhdistyksiin sekä niiden toimintaan. Viime vaaleissa toistamiseen TRAL:n puheenjohtajaksi valittu Aaltonen on itsekin ponnistanut paikallisyhdistystoiminnasta. ”Olin aikoinaan mukana perustamassa Turun Seudun Tradenomeja ja toimin myös yhdistyksen puheenjohtajana”, hän kertaa. Yhdistystoiminta kiinnostaa tradenomeja. ”Toimintaan aktiivisesti osallistumalla voi vaikuttaa yhteiskunnallisiin asioihin hyvinkin paljon. Lisäksi yhdistystoiminta on mielenkiintoista, palkitsevaa ja sitä kautta saa hyviä verkostoja sekä työelämäkontakteja”, Aaltonen kannustaa.

tr adenomi 5/14

Vaikuttavuutta, verkostoitumista ja viihtymistä Tradenomi-lehden uudessa juttusarjassa annetaan ääni sekä alue- että alakohtaisille yhdistyksille. Niihin kuuluminen kannattaa, sillä yhteisen hyvän ohella aktiivitoiminta kehittää ammatillista osaamista. teksti katja nykänen kuvat pääkaupunkiseudun tradenomit ry & finanssialan tradenomit ry

1. Milloin yhdistys on perustettu? 2. Keistä hallituksenne muodostuu? 3. Kerro hieman

Finanssialan tradenomit ry Puheenjohtaja Sakari Kalliolahti

Pääkaupunkiseudun tradenomit ry Puheenjohtaja Paula Aaltonen

Finanssialan tradenomit ry perustettiin vuonna 2007. Itse olen ollut sähköpostikutsun innoittamana mukana puolentoista vuoden ajan. Puheenjohtajaksi minut nimitettiin edellisessä kevätkokouksessa. 2. Vaikka yhdistystoiminta on pitkälti keskittynyt

toiminnastanne. 4. Mikä on tärkein tavoitteenne?

5. Millaiset asiat huolestuttavat jäseniänne tämän päivän työelämässä? 6. Millaisin mielin yhdistyksenne suuntaa tulevaan vuoteen 2015?

tr adenomi 5/14

pääkaupunkiseudulle, seitsenhenkisessä hallituksessamme on edustusta ympäri Suomen aina Pirkanmaalta Turkuun sekä Lappeenrannasta Helsinkiin. On hienoa, että suurten työnantajien ohella edustettuna on myös muita toimijoita. Liitto sanelee suuntaviivat, ja meidän tehtävänämme on tiedottaa asioista eteenpäin jäsenillemme. Hallituksen vastuu puolestaan on suunnitella ja lisätä yhdistyksemme näkyvyyttä. After workien lisäksi järjestämme muun muassa info- ja urailtoja, joissa opiskelijat saavat alan konkareilta vinkkejä oma urapolkunsa kehittämiseen. Loppusyksystä luvassa on ainakin yritysvierailuita pankkeihin. Hallituksen yksi keskeisistä tavoitteista on jäsenmäärän kasvattaminen, jota alamme jatkossa seurata tasaisesti. Haluamme vahvistaa tradenomien identiteettiä finanssialalla. Tuomme myös omia näkemyksiämme työmarkkinatilanteeseen ja edunvalvontaan sekä edistämme verkostoitumista. Tämän hallituskauden tavoitteena on opiskelijayhteistyön syventäminen. Pidemmällä aikavälillä tähtäimessämme on vakuutusalan ylempien toimihenkilöiden järjestäytymisen eteenpäin vieminen. Pankkialaa on viime aikoina ravistellut iso muutos, mikä puhututtaa finanssialan tradenomeja. Tämä näkyy erityisesti supistetuissa päivittäispankkipalveluissa, joissa siirrytään henkilökohtaisesta palvelusta yhä enemmän verkon ja etätapaamisten aikaan. Alan epävakaus ja palkat huolestuttavat tulevaisuuden työntekijöitä alallamme. Mottomme on, että työ ei häviä, vaan muoto sen muuttuu. Lisäämme alaan liittyvää aktiivista toimintaa ja tarjoamme jatkossakin ajankohtaista tietoa sekä tukea tradenomeille – toivottavasti entistäkin käyttäjälähtöisemmin! Luvassa on tilaisuuksia ainakin verotusta, asuntorahoitusta ja säästämistä koskien.

Yhdistyksemme perustettiin vuonna 2003. Pääkaupunkiseudulla asuu tuhansia tradenomeja, joille kaikille lähetetään kutsu tapahtumiin. Toivomme heistä potentiaalisia osallistujia. 2. Vapaaehtoisvoimin toimivassa hallituksessamme on 8 jäsentä. Kokoonnumme kesätaukoa lukuun

ottamatta noin kerran kuukaudessa. Seuraava vuosikokouksemme on pian ovella. Mottoamme mukaillen tarjoamme jäsenillemme vaikuttavuutta, verkostoitumista ja viihtymistä. Vapaamuotoiset after work -tapahtumat antavat jäsenillemme oivan tavan verkostoitua. Suureen suosioon on noussut vuosittainen Kesäpäivämme, jossa tupa on ollut täynnä useana vuonna peräjälkeen. Kesäpäivillä tutustumme esimerkiksi kulttuuritarjontaan. Myös Naistenpäivä, johon kutsumme urallaan ansioituneita naisia luennoitsijoiksi, kerää kerta toisensa jälkeen paljon väkeä paikalle. Tradenomien etujen valvonta on ennen kaikkea TRAL:n heiniä, mutta me alueyhdistyksenä takaamme mahdollisuuden tutustua muihin tradenomeihin, kehittää ammatillista kasvua sekä rentoutua. Haluamme olla, aktiivinen ja ajan hermolla oleva yhdistys. Emme peri erillistä jäsenmaksua, jolla madallamme mukaan hyppäämisen kynnystä. Työttömyystilanne ja lähes kaikkia aloja alati piinaavat YT-neuvottelut nousevat suurimpina huolenaiheina toistuvasti esiin. Järjestämme jatkossakin monenlaisia työelämään, urakehitykseen ja verkostoitumiseen liittyviä tapahtumia. Toivon loistavien tilaisuuksiemme ja upeiden ihmistemme rohkaisevan mukaan lisää ensikertalaisia – jokainen heistä on lämpimästi tervetullut!

TRAL:n toimintaa eri puolilla Suomea toteuttavat alue- ja alakohtaiset yhdistykset, joiden määrä viime vuosina on ollut kasvussa. Jokainen TRAL:n jäsen voi osallistua yhdistysten toimintaan omalla alueellaan, eivätkä yhdistykset kerää erillistä jäsenmaksua. tral.fi/liity/14

Oletko sinä jo jäsenenä yhdistyksissämme?

Miten liittyä jäseneksi?

Voit halutessasi liittyä sekä toimiala- että aluekohtaisiin yhdistyksiin jäseneksi ja osallistua niiden toimintaan. Voit olla yhden tai useamman yhdistyksen jäsen, yhdistykset eivät kerää erillistä jäsenmaksua!

tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen toimisto@tral.fi.

Yhdistykset järjestävät monipuolisia tapahtumia niin osaamisen kehittämisen kuin vapaa-ajan toimintojen puitteissa. Niissä on helppo verkostoitua tradenomikollegoiden kanssa ja vaikuttaa oman alansa tai alueensa toimintaan. Lisätietoja yhdistyksistä löydät osoitteesta tral.fi/ yhdistykset. Lisäksi useilla yhdistyksillä on omat sivut sekä ryhmät Facebookissa.

TRAL:n jäseniä ei automaattisesti liitetä minkään yhdistyksen jäseneksi, jokainen jäsen tekee liittymisen itse. Liittyminen on helppoa, voit tehdä sen verkkoasioinnin kautta

TRAL:n valtakunnalliset yhdistykset: Finanssialan tradenomit ry It-alan tradenomit ry Kaupan alan tradenomit ry Tilitoimistoalan tradenomit ry TRAL:n alueyhdistykset: Jyväskylän seudun tradenomit ry Kemi-Tornion tradenomit ry Lahden Seudun Tradenomit ry Oulun seudun tradenomit ry Pohjanmaan tradenomit ry Pohjois-Savon tradenomit ry Pääkaupunkiseudun tradenomit ry Saimaan tradenomit ry Tampereen seudun tradenomit ry Turun seudun tradenomit ry

opiskelijat

Valtakunnalliseen hiileen puhaltamista Opiskelijatoimintaan osallistumalla voi vaikuttaa tradenomiopiskelijoille keskeisiin kysymyksiin ja samalla kasvattaa omaa verkostoaan. teksti katja nykänen kuva pinja valja

eini Jylhä kiinnostui TROL:n paikallisyhdistystoiminnasta pari vuotta sitten. ”Hyvät edut, liitosta tuleva tuki ja turva sekä työelämän kontaktit olivat suurimmat syyt lähteä mukaan yhdistystoimintaan”, hän

tr adenomi 5/14

kertaa. ”Eikä ole kaduttanut: kiinnostukseni TROL:iin kasvaa ja vahvistuu koko ajan.” Jylhä oli ehtinyt työskennellä kaupan alalla jo kauan ennen aktivoitumistaan opiskelijatoiminnassa. ”Koin, ettei silloinen ammattiliittoni tarjonnut sitä, mitä hain. Silloin päätin, että haluan itse osallistua ja

kehittää toimintoja niin, että ne palvelisivat mahdollisimman hyvin uransa alkuvaiheilla olevia opiskelijoita.” Samaa mieltä on TROL:n entinen puheenjohtaja Jan Hoffman. Ensikosketuksen TROL:iin hän sai muinoin ensimmäisenä ammattikorkeakoulupäivänään – ja on sillä

tiellä yhä. Puheenjohtajan pesti opiskelijaliitossa on sittemmin vaihtunut edustukseen TRAL:n valtuustossa, mikä osoittaa, että omalla aktiivisuudella voi ottaa aimoharppauksia, mikäli haluaa. Nyt Hoffman on edennyt Akavan opiskelijoiden varapuheenjohtajaksi. ”Hyppäsin mukaan yhdistystoimintaan, koska halusin kantaa korteni kekoon ja auttaa muita. Yksin voi tulla tallotuksi, mutta yhteen hiileen puhaltamalla asioita voi oikeasti saada aikaan.”

unelmista totta uraohjauksen avulla

”Yhdistystoiminnan myötä olen tutustunut uusiin ihmisiin sekä solminut tärkeitä kontakteja aina Uudeltamaalta Rovaniemelle”, Jylhä vakuuttaa. TROL:n lisäksi hän toimii opiskelijayhdistyksen talousvastaavana omassa opinahjossaan HAAGA-HELIAssa. Jylhä on huomannut, että työn jatkuvuus ja sen turvaaminen ovat isoja kysymyksiä tämän päivän nuorille. Lakimiespalvelujen sekä palkka-asiakoulutusten ohella Jylhä haluaa lisätä tulevien tradenomien työelämätietoisuutta. ”Toimintakenttä on laaja, joten on hyvä tukea vasta-alkajia kertomalla, millaista on olla tradenomina työelämässä ja mihin sijoittua tulevaisuudessa.”

yhtä perhettä

Hoffmanin mukaan TROL:n paikallistoiminta on uudelle paikkakunnalle muuttaneelle nuorelle luonteva väylä sosialisoitua sekä tutustua muihin opiskelijoihin. ”Opiskelijayhdistystoiminta tempaa mukaansa ja pian huomaa, että muista yhdistyksen jäsenistä on muodostunut melkein perheenjäseniä.” Opiskelijayhdistykseen kuuluminen on niin Hoffmanin kuin Jylhänkin mielestä oiva keino vaikuttaa sekä tuoda opiskelijoiden näkemyksiä esille valtakunnallisesti. ”Kuusikymmentä prosenttia suomalaisista työpaikoista on kiven alla. Opiskelijayhdistyksessä toimiminen ei ole vain hyvä lisä ansioluetteloon, vaan sen avulla voi saada työharjoittelupaikkoja tai tärkeitä bisneskontakteja”, Hoffman vinkkaa. ”Jos opiskelijakuntien tähtäimessä on parantaa opiskelijoiden elämää tässä ja nyt, katsoo TROL tulevaisuuteen. Toki molemmat haluavat edistää koulutuksen laadun parantamista, mutta TROL:iin kuulumalla voimme tehdä pitkän tähtäimen suunnitelmia.”

kutsu

Tradenomiopiskelijaliitto TROL ry:n sääntömääräiseen liittokokoukseen 14.–15.11.2014, Insinöörit&Ekonomit-talo, Ratavartijankatu 2, Helsinki Tervetuloa TROL:n sääntömääräiseen liittokokoukseen! Kokouksessa käsiteltävät asiat: •

Hyväksytään liiton toimintakertomus edelliseltä vuodelta

•

Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille

•

Kuullaan liiton hallituksen kertomus toiminnasta viime vuoden ajalta

•

Päätetään liiton sääntöjen muuttamisesta

•

Päätetään vuoden 2015 jäsenmaksun ja kannattajajäsenmaksun suuruudesta

•

Vahvistetaan liiton toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

•

Valitaan kaksi toiminnantarkastajaa

•

Valitaan liiton hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja sekä hallituksen jäsenet

Jäsenyhdistyksen edustuksen määräytyminen: Varsinaisella jäsenellä on liittokokouksessa yksi ääni. Jäsenyhdistyksellä on liittokokouksessa yhtä monta ääntä kuin sillä on jäseniä, pois lukien varsinaiset jäsenet, jotka käyttävät liittokokouksessa omaa ääntään. Äänimäärä määräytyy 31.5.2014 tarkastetun jäsenmäärän mukaan. Jäsenyhdistyksillä on oikeus nimetä yksi edustaja liittokokoukseen jokaista alkavaa 600 jäsentä kohden. Mikäli jäsenyhdistyksellä on oikeus nimetä useampi kuin yksi edustaja, se voi jakaa äänensä valtakirjan myötä nimeämilleen liittokokousedustajille. Ilmoittautuminen ja lisätietoja: veli-matti.peltola@trol.fi, 040 842 5358

tr adenomi 5/14

Toimi fiksusti sekä somessa että palkkaneuvotteluissa Bisnespäivät toi yli 4 800 kävijää Helsingin Messukeskukseen elokuun lopulla. TRAL:n tietoiskuissa tarjottiin vinkkejä sosiaalisen median käyttöön työsuhteessa sekä palkankorotuksen perusteluihin. teksti: anna-sofia joro kuvat: pinja valja

ämänvuotiset Bisnespäivät kiinnosti sosiaalisesta mediasta, liikelahjoista, kokouksista, toimistotarvikkeista ja henkilöstöasioista vastaavia ammattilaisia. Messujen luennoilla ja tietoiskuissa pohdittiin muun muassa työn murrosta, luovuuden kulttuuria sekä bisnesetikettiä. TRAL:n osastolla yleisö sai palkkaneuvontaa sekä tilaisuuden otattaa itsestään kasvokuva, jonka voi liittää esimerkiksi ansioluetteloon tai LinkedIn-profiiliin.

tunne somen säännöt

TRAL:n johtava lakimies Esa Schön valaisi tietoiskussaan niin työnantajan kuin -tekijän oikeuksia ja velvollisuuksia koskien sosiaalisen median käyttöä työsuhteessa. ”Some ei ole muusta elämästä erillinen saareke, vaan siellä pätevät samat säännöt ja periaatteet kuin muuallakin”, hän selvitti. Lähtökohtaisesti päätös osallistua sosiaaliseen mediaan kuuluu jokaisen henkilökohtaisen vapauden piiriin. Työnantajalla 30

tr adenomi 5/14

on kuitenkin oikeus johtaa ja valvoa työtä työaikana. Työnantaja myös omistaa työvälineet, kuten tietokoneen, joten hän voi päättää niiden käytöstä. Työntekijällä saattaa toisaalta olla velvollisuus osallistua someen työaikana, jos siitä on työsopimuksessa sovittu tai jos työtehtävät ovat sen luontoisia. Tauoilla ja vapaa-ajalla työntekijä voi yleensä vapaasti somettaa, mutta silloinkin pitää huomioida työnantajan oikeutetut edut. ”Työnantajaa koskevista kielteisistä lausunnoista tulee pidättäytyä. Vaikka työpaikalla olisi ongelmia, niitä ei saa lähtökohtaisesti käsitellä somessa. Useimmiten probleemien vatvominen sosiaalisessa mediassa ei liity millään tavalla asioiden oikeaan eteenpäin viemiseen.” Tällaisia tapauksia on käsitelty myös tuomioistuimissa. Olisikin syytä varoa, ettei yksityishenkilönä esitettyä mielipidettä pidettäisi työnantajan kannanottona. Työnantaja ei puolestaan saa seurata, mitä yksittäinen työntekijä tekee internetissä. Työntekijän googlettaminen ei ole

sallittua, vaikka yleistä se onkin. Valvonta on äärimmäisen hankalaa. ”Kannattaa varoa mitä verkkoon kirjoittelee, koska tiedot saattavat tulla vastaan esimerkiksi työhaastattelussa”, Schön totesi. Facebook-kaveriksi hyväksytyllä esimiehellä on oikeus kertoa eteenpäin asioita, joita hän siellä kuulee työntekijältä. Maalaisjärki toimii myös somessa: ”Fiksusti käyttäytymällä pärjää pitkälle”, Schön summasi.

valmistaudu palkkaneuvotteluihin

Muuttunut työnkuva, kasvanut ammatillinen osaaminen tai uusi työpaikka voivat tarjota oivan tilaisuuden neuvotella palkankorotuksesta. Usein palkasta puhuminen kuitenkin jännittää. TRAL:n ura-asiantuntija Katri Hyvärinen neuvoi tietoiskussaan, miten palkankorotus kannattaa perustella. Kaikki alkaa huolellisesta valmistautumisesta. ”Kerää taustatietoja ja tilastoja tueksesi”, Hyvärinen neuvoi. ”Käy läpi

edellinen palkkaneuvottelu, aseta tavoite ja tee mielikuvaharjoittelua tilanteesta.” Neuvottelua varten kannattaa tehdä kirjallinen muistilista omista tehtävistä ja niiden vaativuudesta, osaamisesta ja tuloksellisuudesta sekä muutoksista edellisen palkkaneuvottelun jälkeen. Hyvärisen mukaan asiallinen ja jämäkkä tyyli on valttia palkkaneuvotteluissa. Omaa merkitystään organisaation menestymisessä ja tavoitteiden saavuttamisessa ei ole syytä pitää vakan alla. ”Käytä neuvottelussa työnantajan termejä. Pyri ennakoimaan vastaväitteet ja mieti sopivia perusteluja”, hän opasti. ”Palkankorotuksen perusteleminen sujuu helpommin, kun tavoitteet ovat realistiset. Yksityiselämän syyt eivät perusteluiksi sovi.” Neuvottelun jälkeen on hyvä kirjata ylös, mitä on keskusteltu ja sovittu. ”Arvioi toimintaasi jälkikäteen ja mieti, mitä voisi parantaa tai kehittää seuraavaan neuvotteluun. Muista, että harjoitus tekee mestarin!” Hyvärinen kannusti. tr adenomi 5/14

jäsenpalvelut

Uusi jäsenetu helpottaa yksityishenkilöiden palkkaamista TRAL tarjoaa jäsenilleen uuden edun Palkkaus.fi:n kautta. Se on kotitalouksien palkanmaksupalvelu, joka toimii verkossa. ”

äsenistössämme on paljon nuoria naisia sekä perheitä, jotka voivat tarvita apua kodinhoitoon esimerkiksi lapsenvahdin tai remontoinnin myötä”, TRAL:n palvelupäällikkö Tomi Kouva sanoo. Yksityishenkilöiden palkkaamisessa on kuitenkin paljon muistettavaa eri lomakkeineen ja säädöksineen. ”Kokemuksemme mukaan palkkausasioissa menee helposti sormi suuhun: kokonaisuutta voi olla byrokratian takia vaikea hahmottaa, kun on monia viranomaisia, joita täytyy kontaktoida. Verkkopalvelu syntyi juuri tästä tarpeesta”, yksi sen perustajista, Janne Isosäviä, kertoo. Palvelun avulla yksityishenkilö voi hoitaa palkkaukseen liittyvät asiat nopeasti, laillisesti ja luotettavasti. Ideana on helpottaa yksityishenkilöiden palkkaamista, edistää työllistymistä sekä vähentää palkkaukseen

tr adenomi 5/14

liittyvää paperityötä. ”Palkkaus.fi on arjen helpottaja. Elokuussa lanseerattu palvelu on saanut hyvää palautetta. Se on niittänyt kiitosta etenkin helppokäyttöisyydestään”, Isosäviä sanoo. ”Yhteiskunnallisesta näkökulmasta me haluamme liittona edistää työn teettämistä, joten edun tarjoaminen jäsenillemme tuntui luontevalta”, Kouva jatkaa. Palkkaus.fi -nettisivuille on kerätty kattavasti tietoa kaikesta palkkatyöhön sekä palkanmaksuun liittyvistä seikoista. ”Sivusto kokoaa yhteen kaikki palkkaamiseen liittyvät asiat vakuutuksista työsopimuksiin”, Kouva tiivistää. Vielä kuluvana syksynä palvelu laajentuu niin, että se tuo toiminnallisuutta myös työntekijälle. Loppuvuodesta käyttöön tulee palkanmaksuosuus y-tunnuksisille. TRAL:n jäsenet saavat palvelun kautta ajankohtaista tietoa muun muassa työnteki-

jän velvollisuuksista ja työehtosopimuksista. Sivusto käsittelee myös ennakonpidätystä, lastenhoidon tukia ja sosiaaliturvamaksuja. Se auttaa hinnoittelemaan maalausurakan tai hankkimaan työttömyysvakuutuksen. Palvelun käyttäminen on edullista, sillä se maksaa prosentin maksetusta bruttopalkasta –kuitenkin vähintään neljä ja maksimissaan kymmenen euroa. TRAL:n etuna jäsenet saavat palvelun käyttöönsä koko loppuvuodeksi yhden euron hintaan. ”Jo pelkästään palkkaamiseen liittyvistä sivukuluista, kuten postimaksuista, kertyisi huomattavasti suurempi summa”, Kouva sanoo. Edun saa käyttöönsä jäsensivuilta löytyvän tarjouskoodin avulla. tral.fi, palkkaus.fi

TRAL:n tapahtumakalenteri Loppuvuoden aikana tarjolla on lukuisia jäsentapahtumia eri puolella Suomea. Tapahtumakalenterimme päivittyy jatkuvasti ja sieltä löydät tarkemmat tiedot tilaisuuksista! Marraskuu: 3.11. Vinkkejä työnhakuun tradenomeille, Oulu 4.11. TRAL kouluttaa: LEAN workshop, Helsinki 5.11. YTN kaupan ala: Käynkö minä kaupaksi?, Turku 5.11. Finanssialan tradenomien vierailu Suomen Pankkiin, Helsinki 5.11. YTN teknologiateollisuus: lounastilaisuus jäsenille, Vaasa 7.11. Turun seudun tradenomien glögit, Turku 10.11. IT-alan tradenomit: after work ja syyskokous, Helsinki 11.11. YTN teknologiateollisuus: lounastilaisuus jäsenille, Jyväskylä 12.11. YTN kaupan ala: Käynkö minä kaupaksi?, Oulu

Vastaa jäsentutkimukseen 6.11. mennessä!

12.11. Ura finanssi- tai taloushallintoalalla, Tampere 13.11. Akava-päivän iltatilaisuus, Helsinki 13.11. YTN teknologiateollisuus: lounastilaisuus jäsenille, Varkaus 13.11. YTN teknologiateollisuus: iltatilaisuus jäsenille, Kuopio 14.11. TRAL kouluttaa: Sujuvat palaverikäytännöt, Helsinki

TRAL:n vuotuisen jäsentutkimuksen tiedonkeruu on parasta aikaa käynnissä. Tutkimuksella selvitetään muun muassa tradenomien palkkakehitystä, sijoittumista työelämään (toimialat ja -asemat) sekä työaikoihin liittyviä kysymyksiä. Tuloksia verrataan aiempien vuosien tuloksiin ja niitä hyödynnetään edunvalvonnassamme sekä palkkaneuvonnassamme. Olemme lähettäneet jäsenille sähköpostitse linkin tutkimukseen, jonka kautta tutkimukseen voi osallistua. Tutkimus on avoinna 6.11. saakka. Mikäli et ole saanut sähköpostia, voit osallistua tutkimukseen tämän linkin kautta: https://my.surveypal.com/Jasentutkimus_2014 Kyselyyn vastaaminen vie vain 5–10 minuuttia. Toivomme runsasta osallistumista, jotta saamme mahdollisimman kattavat tiedot tradenomien tilanteesta. Kiitämme jo etukäteen jäseniämme osallistumisesta tutkimuksen toteuttamiseen!

14.11. Oulun seudun tradenomien pikkujoulut ja syyskokous, Oulu 17.11. Tradenomit@business: Esimiestyö-webinaari 18.11. Esimiesaamu: Miten johdat erilaisuutta?, Jyväskylä 18.11. YTN teknologiateollisuus: lounastilaisuus jäsenille, Vantaa 18.11. YTN teknologiateollisuus: lounastilaisuus jäsenille, Espoo 19.11. YTN kaupan ala: Käynkö minä kaupaksi?, Helsinki 19.11. Ura finanssialalla, Turku 19.11. YTN teknologiateollisuus: lounastilaisuus jäsenille, Helsinki 19.11. YTN teknologiateollisuus: iltatilaisuus jäsenille, Oulu 20.11. Esimiesaamu: Miten johdat erilaisuutta?, Espoo 20.11. OTTY: miten piilotyöpaikkoja löydetään?, Helsinki 22.11. Brunssi ja urakoulutus, Joensuu 25.11. TRAL kouluttaa: Ppt ja esittämisen taito, Helsinki 27.11. Työn messu, Helsinki Joulukuu: 28.11. Lahden seudun tradenomien vuosikokous, Lahti 2.12. TRAL kouluttaa: Google Apps -pilvitoimisto, Helsinki 9.12. TRAL kouluttaa: Prince2 -workshop, Helsinki

tr adenomi 5/14

kysy jäsenpalveluista

Minkälaista tukea saan työnhakuun? Henkilökohtainen palvelumme auttaa työnhaussa. Voit varata ajan asiantuntijaltamme ja käymme läpi työnhakuun liittyvät paperisi sekä teemme yhdessä kartoitusta vahvuuksistasi. Palkkaneuvontamme auttaa sinua muodostamaan oikeanlaisen palkkapyynnön työhakemukseesi. Lisäksi löydät jäsensivuilta tradenomeille suunnattuja työpaikkailmoituksia. Järjestämme aiheeseen liittyen myös koulutuksia. Taannoin lanseeratulla työkalulla voit harjoitella videohaastattelua, joita yritykset enenevissä määrin käyttävät rekrytointiprosessissa. Olemme koonneet palveluun valmiiksi muutamia kysymyksiä, joita työhaastatteluissa usein kysytään. Saat palautetta ura-asiantuntijaltamme vastauksiisi, jotta voit parantaa mahdollisuuksiasi työhaastattelussa! tral.fi/urapalvelut

Mitä jäsenmaksullani saan? Jäsenmaksumme on kiinteä 30 euroa kuukaudessa eli 366 euroa vuodessa. Se on kaikille täysjäsenille sama riippumatta toimialasta tai työtehtävistä, eikä maksua peritä lomarahoista tai tulospalkkioista. Tradenomin keskipalkalla mitattuna jäsenmaksu on alle euron päivässä. Jäsenyyteen sisältyy työttömyys- ja vakuutusturva, työsuhde- ja urapalvelut, edunvalvonta sekä muut monipuoliset edut. Muualta hankittuna vastaavien palvelujen hinta muodostuisi seuraavanlaisesti: Työttömyysturva 99 euroa/vuosi Matkustaja- ja tapaturmavakuutus 80 euroa/vuosi Neuvonta yksityisoikeudellisissa asioissa 25 euroa/5 minuuttia Työsopimuksen tarkistaminen lakimiehellä 90 euroa Neuvonta työoikeudellisissa asioissa 65 euroa/30 minuuttia Alennus Talouselämä-lehden tilauksesta 213 euroa/vuosi

Mitä vaihtoehtoja minulla on jäsenmaksuni maksamiseen? Jäsenmaksun voi oman valintansa mukaan maksaa joko kerralla, kolmen kuukauden välein tai kuukausittain. Maksutavoista kätevin on e-lasku, joka edellyttää e-laskusopimuksen tekemistä omassa verkkopankissasi. Ohjeet tähän löydät sivuiltamme. Laskutus on mahdollista myös työnantajaperinnän kautta sekä paperi- tai sähköpostilaskuna. Jos maksutapa on paperi- tai sähköpostilaskutus, niihin lisätään laskutuslisä (1,50 euroa/lasku). Laskutuslisää ei lisätä e-laskuihin, kerran vuodessa paperi- tai sähköpostilaskulla tai työnantajaperinnän kautta maksettaviin jäsenmaksuihin. Maksutapaa voit muuttaa verkkoasioinnin kautta tai ilmoittamalla siitä sähköpostitse toimistollemme osoitteeseen toimisto@tral.fi. tral.fi/jasenmaksut

tr adenomi 5/14

Henkilökohtainen uravalmennus 50 euroa/20 minuuttia Yhteensä 622 euroa On myös huomioitava, ettei kaikkia palveluja edes saa vapailta markkinoilta. Vakuutusyhtiöt eivät myönnä vastaavaa työelämän oikeusturva- ja vastuuvakuutusta yksityishenkilöille. Palkkaneuvonnan arvo voi kasvaa helposti tuhansiin euroihin, jos neuvonnan avulla saat itsellesi esimerkiksi palkankorotuksen. Jäsenmaksumme on kokonaisuudessaan verovähennyskelpoinen, jonka jälkeen tuloista ja veroprosentista riippuen jäsenmaksun määräksi jää 210–240 euroa vuodessa. Oman vähennyksesi voit tarkistaa vero.fi -sivuilta.

tral.fi/jasenmaksut tral.fi/jasenedut

tral:n henkilöstö Mika Varjonen Toiminnanjohtaja Yleisjohto, työmarkkinaedunvalvonta, sidosryhmäsuhteet ja neuvottelutoiminta puh. 040 001 6900 mika.varjonen@tral.fi Anu Väätäjä Viestintäpäällikkö, päätoimittaja Viestintä, markkinointi, Tradenomi-lehti puh. 020 155 8802 anu.vaataja@tral.fi Tomi Kouva Palvelupäällikkö Jäsenpalvelut ja -edut, jäsenhankinta puh. 020 155 8813 tomi.kouva@tral.fi Ville-Veikko Rantamaula Yksikön päällikkö Järjestöasiat ja kenttätoiminta puh. 020 155 8804 ville-veikko.rantamaula@tral.fi Esa Schön Johtava lakimies Työsuhdeneuvonta, lakiasiat, työttömyysturva puh. 020 155 8808 esa.schon@tral.fi Kira Närhi Johdon assistentti Toimiston esimiesten assistentti, kokous- ja tapahtumajärjestelyt puh. 020 155 8805 kira.narhi@tral.fi Katariina Tirri-Nuotto Työsuhdelakimies Työsuhdeneuvonta, lakiasiat puh. 020 155 8810 katariina.tirri-nuotto@tral.fi

Niina Riipinen Työsuhdelakimies Työsuhdeneuvonta, lakiasiat p. 020 155 8811 niina.riipinen@tral.fi Sampsa Pekkinen työsuhdeasiamies (osa-aikainen) Työsuhdeneuvonta puh. 020 155 8815 sampsa.pekkinen@tral.fi

Elena Gorschkow-Salonranta Asiamies Kaupan ala, tietotekniikan palveluala, aluetoiminta puh. 050 571 5655 elena.gorschkow-salonranta@tral.fi Elina Halkola Asiamies Julkisen sektorin eduvalvonta, aluetoiminta puh. 020 155 8801 elina.halkola@tral.fi Maija Räsänen Asiamies Taloushallintoala, finanssiala puh. 020 155 8816 maija.rasanen@tral.fi

Kaisa Pihlajakoski Tiiminvetäjä Palkka- ja työttömyysturvaneuvonta puh. 020 155 8807 kaisa.pihlajakoski@tral.fi

Katri Hyvärinen Ura-asiantuntija Jäsenpalvelu ja -neuvonta, urapalvelut, koulutukset puh. 020 155 8806 katri.hyvarinen@tral.fi Päivi Tenhunen Toimistoassistentti Jäsenpalvelu ja -neuvonta, ammattikuntatunnusten tilaukset, mökkien varaukset puh. 020 155 8812 paivi.tenhunen@tral.fi Mari Lohisalo Viestinnän suunnittelija Verkko- ja jäsenviestintä puh. 020 155 8818 mari.lohisalo@tral.fi

Veli-Matti Peltola Opiskelija- ja nuorisoasiamies puh. 040 842 5358 veli-matti.peltola@tral.fi

Tradenomiliitto TRAL ry www.tral.fi

Jäseneksi liittymisen, muutokset yhteystietoihin ja maksuihin voi hoitaa kätevästi verkossa osoitteessa www.tral.fi. Löydät meidät myös Facebookista, Twitteristä ja LinkedInistä.

tral:n toimisto Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki Avoinna ma–to klo 9–16, pe klo 10–16 Vaihde, jäsenpalvelut ja -edut 020 155 8800, toimisto@tral.fi Jäsenasiat, liittymiset, jäsentietojen muutokset, alennushakemukset ja jäsenmaksut 020 155 8803, jasenasiat@tral.fi Palkkaneuvonta 020 155 8819,palkkaneuvonta@tral.fi Työsuhde- ja työttömyysturvaneuvonta 020 155 8815, lakiasiat@tral.fi työttömyyskassa IAET-kassa Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki Puhelinpalvelu: (09) 4763 7600, ma–to klo 10–15, pe 10–13 (myös vuorotteluvapaaja koulutusasiat) Jäsenasiat: (09) 4763 7610, ma–to klo 12–14 Asiakaspalvelupiste, Ratavartijakatu 2 B, palvelee ma–ke klo 10–15 ja pe klo 10–13, ti ja to suljettu. Faksi (09) 4763 7690