Tradenomi 4/2018

4/2018

16 Rahil Bedretdin

kehittää verkkokauppaa 10

Teema

Viekö tekoäly työpaikat?

18

Ilmiö

Monimuotoisuus synnyttää kasvua

28

Edut ja palvelut

Liiton aluetoiminta auttaa verkostoitumaan

MASTER YOUR FUTURE LUO TULEVAISUUTESI HAAGA-HELIAN MASTER-OPINNOT TARJOAVAT JOUSTAVAN JA YKSILÖLLISEN POLUN YLEMPÄÄN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTOON.

HAKUAIKA 9.-31.1.2019: Leading Business Transformation Master’s Degree, Helsinki KATSO MUUT MASTER-KOULUTUKSET JA HAKUAJAT haaga-helia.fi/mastertutkinnot haaga-helia.fi/en/masterdegrees

Vaalit sävyttävät tulevaa vuotta

Mika Varjonen toiminnanjohtaja Twitter: @VarjonenMika

KUVA Sami Heiskanen

K

u lunut vuosi alkaa olla lopuillaan ja vaikuttamistyössä valmistaudutaan tulevaan super-vuoteen. Keväällä käydään eduskuntavaalit ja niiden puitteissa vaikutamme tulevaan hallitusohjelmaan. Heti perään on Europarlamenttivaalit. Ensi vuoden syyskaudella käydään jälleen liittokierros, vaikka tuntuu siltä, että edellinen saatiin vasta äsken päätökseen. Lähestymme kevätkaudella jäsenistöämme laajalla kyselyllä, jolla kartoitamme näkemyksiä työsuhteen ehtojen kehittämiseen.

Työmarkkinoilla kulunut syksy oli varsin erikoinen ketju hallittuja ja tahattomia tapahtumia. Kolmikannan päättymisen kipuilu jatkui väkevänä suorittamisena puolin ja toisin. Irtisanomislain käsittelystä kehkeytyi repivä riita. Vastaava ei saa toistua tulevalla hallituskaudella.

Mikään taho ei ole kiistänyt, etteikö hallituksella olisi toimivaltaa esittää eduskunnalle hallituksen esityksiä lainsäädännöksi.

Työmarkkinaosapuolet ovat pitäneet kiinni työelämän lainsäädännön osalta kolmikantavalmistelusta. Hyvin hoidettu kolmikantavalmistelu luo edellytykset hyvälle lainsäädännölle, jossa ei tempoilla ennakoimatta. Kolmikannassa on saatu aikaan erinomaisia tuloksia, ja sitä on syytä jatkaa tulevaisuudessakin.

Syksyllä nousi myös esille esitys irtisanomisjärjestyksestä. Esityksessä sisällytettäisiin nykyisten työehtosopimusten työvoiman vähentämisjärjestyksiä koskevia osatekijöitä lainsäädäntöön. Näitä harkinnassa huomioitavia kriteereitä olisivat ammattitaito, menetetty työkyky, työsuhteen kesto ja huoltovelvollisuus. Irtisanottavan ikä itsessään ei olisi kriteerinä. Yhtäältä on aivan selvää, että koska nuorten työsuhteet ovat lyhyempiä kuin ikääntyneiden, nuorten irtisanomissuoja osin heikkenisi. TRAL ei voi tältä osin hyväksyä esitystä. Eri alojen työehtosopimuksissa vähentämisjärjestyksestä voidaan sopia, kun osapuolet pääsevät sisällöstä sopimukseen.

Työlainsäädännössä kaikilla tulee olla samat pelisäännöt. Muutoinkin kaikenlaista sukupolvien välistä vastakkainasettelua on vältettävä.

Vaaleja varten laadimme omat tavoitteemme. Maailman paras työelämä ja osaaminen -ohjelmamme sisältää muun muassa esityksiä osaamisen kehittämisestä, vaatimuksen työpaikkakiusaamisen nollatoleranssista ja perhevapaajärjestelmän uudistamisesta.

Perhevapaiden osalta aiomme erikseen tarkkailla lupauksia ennen vaaleja ja niiden jälkeen. Aiempien kokemusten mukaan sellaista puoluetta ei hakemallakaan löydä, jossa perhevapaauudistusta ja sitä kautta työelämän tasa-arvon parantamista ei luvattaisi ennen vaaleja.

Työlainsäädännössä kaikilla tulee olla samat pelisäännöt.

Toivotamme jäsenillemme ja sidosryhmillemme rauhallista joulua sekä menestystä alkavaan vuoteen! Tänäkin vuonna lahjoitimme joulumuistamisiin varatun summan Hyvä joulumieli -keräykseen, jolla tuetaan kotimaan vähävaraisia lapsiperheitä.

04/18

03 Pääkirjoitus 06 Uutiset 10

Teema Viekö tekoäly asiantuntijoiden työpaikat?

14

PJ Puheenjohtaja Niko Aaltosen kiitokset

15

Kahvinurkka Kuuntele podcasteja

16

Profiili Rahil Bedretdinin urapolulla on ollut monenlaista titteliä ja työnkuvaa

18

Ilmiö Monimuotoisuus johtaa kasvuun

22

Ajassa Ensi vuoden hallitusohjelmatavoitteet

10

32

18

24 Pykälä Mihin henkilöstöryhmään kuulut?

26 Ekstra Valta vaihtui valtuuston syyskokouksessa

28 Edut & palvelut Aluetoiminta tarjoaa seminaareja ja virkistymistä 30 Opiskelijat Työharjoittelu vaatii ohjausta Tradenomilehti löytyy myös verkosta! tral.fi

32

JULKAISIJA Tradenomiliitto TRAL ry, Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki, p. 020 155 8800, f. 020 155 8809, toimisto@tral.fi, www.tral.fi VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA Mika Varjonen, p. 040 001 6900, mika.varjonen@tral.fi PÄÄTOIMITTAJA Anu Väätäjä, p. 020 155 8802, anu.vaataja@tral.fi TOIMITUS Otavamedia Oy ASIAKASVASTAAVA TUOTTAJA Henna Tanskanen, p. 045 120 4801, henna.tanskanen@otava.fi MEDIAMYYNTI Kari Salko, p. 0400 604 133, kari.salko@otava.fi PAINO PunaMusta Oy TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET toimisto@tral.fi

Lehti postitetaan TRAL:n jäsenille ja sidosryhmille. Tilaushinta 30 euroa/vuosi. Tradenomi ilmestyy 4 kertaa vuonna 2019. Seuraava lehti ilmestyy maaliskuussa 2019. Painos 26 000 kpl.

Aikakaus-lehtien Liiton jäsenlehti. 16. vuosikerta. ISSN 1457-3792

4 Tradenomi

Akava liittoineen aloittaa työn ilmaston hyväksi

Naisten ja miesten palkkaero Suomessa hieman yli EU-keskiarvon

E

tiedot vuodelta 2016 osoittavat, että sukupuolten palkkaero on Suomessa 17,4 prosenttia EU-keskiarvon ollessa 16,2 prosenttia.

Suurimmat palkkaerot ovat Virossa, Tšekissä ja Tanskassa.

Johto- ja esimiestehtävät ovat laajalti miesten hallinnassa. Jokaisella alalla miehet saavat useammin ylennyksiä kuin naiset ja tästä johtuen suurempaa palkkaa. Tämä suuntaus käy ilmi etenkin johtoportaassa, jossa toimitusjohtajista vain kuusi prosenttia on naisia.

Työssäkäyvät miehet kuluttavat viikossa 9 tuntia palkattomiin hoitotehtäviin ja kotitaloustöihin, kun taas naiset käyttävät 22 tuntia. Tämä tarkoittaa UROSTATIN

lähes neljää tuntia päivässä. Työmarkkinoihin vaikuttaa se tosiasia, että useampi kuin yksi kolmesta naisesta vaihtaa osa-aikaiseen työhön, mutta miehistä ainoastaan yksi kymmenestä tekee saman.

Naiset viettävät miehiä useammin pitkiä ajanjaksoja poissa työmarkkinoilta useammin kuin miehet. Urakatkokset vaikuttavat tuntipalkkaan, mutta myös tuleviin ansioihin ja eläkkeisiin.

Palkkasyrjintä, joka on laitonta, on edelleenkin osasyy sukupuolten palkkaeroon. à LISÄTI ETOJA: EUROPA.EU

A

liittokokous keskusteli marraskuussa siitä, mitä ilmastonmuutokseen reagoiminen edellyttää yhteiskunnalta, järjestöiltä ja kansalaisilta. Ilmastonmuutos vaikuttaa merkittävästi työelämään tulevaisuudessa. Työn tekemisen tavat muuttuvat, ja työpaikoilla tehtävät valinnat vaikuttavat osaltaan ilmastonmuutokseen.

Ilmastonmuutoksen hillitseminen edellyttää taloudellisten kannusteiden käyttöönottoa. Se luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia sekä osaamista edellyttäviä työpaikkoja.

Akava haastaa suomalaisen yhteiskunnan tarkistamaan ilmastotavoitteitaan sekä ilmastonmuutoksen hillitsemisen ja sopeutumisen toimenpiteitä. Akava laatii pitkän aikavälin ilmastopolitiikan tavoitteet sekä omat linjaukset ja toimenpiteet ensi vuoden aikana. à

Sukupuolten palkkaero on Suomessa 17,4 prosenttia EU-keskiarvon ollessa 16,2 prosenttia. Suurimmat palkkaerot ovat Virossa, Tšekissä ja Tanskassa.

6 Tradenomi

KAVAN

AKAVA.FI

Ilmaston­muutos luo uusia liiketoiminta­ mahdollisuuksia sekä osaamista edellyttäviä työpaikkoja.

Onko sinulla tradenomin tutkinto ja valmistumisen jälkeen vähintään kolme vuotta työkokemusta?

Haluatko syventää osaamistasi ja saada kilpailuetua työelämässä? Opiskele ylempi ammattikorkeakoulututkinto Metropoliassa!

Metropolia tarjoaa Suomen laajimman valikoiman ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavia tutkinto-ohjelmia. Master’s -opiskelijana kehität osaamistasi ja uudistat työelämää alan parhaiden asiantuntijoiden johdolla.

Valitse omasi seuraavista liiketalouden ylemmistä AMK- ja Master’s-ohjelmista: • Business Informatics • Hankintatoimi • Health Business Management • Liiketoiminnan kehittäminen • Sosiaali- ja terveysalan palvelujen ja liiketoiminnan johtaminen Ylemmät AMK-tutkinnot antavat saman kelpoisuuden kuin yliopistojen maisteritutkinnot. Tutkinnon voi suorittaa kahdessa vuodessa työn ohessa. Pääsyvaatimuksena on ammattikorkeakoulututkinto tai muu soveltuva korkeakoulututkinto ja tämän jälkeen hankittu, vähintään kolmen vuoden työkokemus asianomaiselta alalta.

Tutustu ohjelmiin ja hae: metropolia.fi/haku Haku englanninkielisiin ohjelmiin 9.-23.1.2019 Haku suomenkielisiin ohjelmiin 20.3.-3.4.2019 Tradenomi

7

Korkeakoulu-uudistusten vaikutukset arvioitiin

O

PETUS- ja kulttuuriministeriö julkaisi syksyllä arvioinnin, jossa käsiteltiin vuosina 2010 ja 2014-2015 toteutettuja yliopisto- ja ammattikorkeakouluuudistuksia. Niiden tavoitteena oli korkeakoulujen reagointikyvyn vahvistaminen muuttuvassa toimintaympäristössä, rahoituspohjan monipuolistaminen, kansainvälisen yhteistyön lisääminen sekä toiminnan laadun parantaminen. Uudistuksissa keskeistä oli korkeakoulujen autonomian vahvis­taminen.

Arvioinnin perusteella uudistukset ovat muuttaneet merkittävästi korkea­­­­koulujen

johtamista ja toimintakulttuuria sekä niiden muodollista autonomiaa ja päätösvaltaa omasta taloudesta ja hallinnosta.

Huolena on kuitenkin henkilöstön – erityisesti yliopistoyhteisöjen – etääntyminen päätöksenteosta. Arvioinnin mukaan yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen nykyiset roolit ja asema korkeakoulujärjestelmässä ovat käymistilassa; epäselvyys hidastaa korkeakoulukentän rakenteellista uudistumista ja yhteistyötä. à LISÄTI ETOJA: MI N EDU.FI

Tunnetko TRALin videokirjaston?

T

ARJOAMME YLI 50 itseopiskelu­ videota työelämään liittyvistä tärkeistä aiheista. Saat videoista tukea esimerkiksi työnhakuun, yrittäjyyteen, hyvinvointiin, oman uran suunnitteluun ja osaamisen tunnistamiseen.

Videoita ovat toteuttaneet uravalmentajat, hyvinvoinnin ammattilaiset ja psykologit. Palvelun on tuottanut virtuaalinen uravalmennusyritys UP! Partners. à TRAL.FI/URAPALVELUT

8 Tradenomi

Aikuiskoulutustuki uudistuu: tukee työn ja opiskelun yhteensovittamista

T

esittävät yhdessä aikuiskoulutustuen uudistamista. Järjestöt ovat saavuttaneet asiasta neuvottelutuloksen.

Uudistuksen tavoitteena on parantaa mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen sekä työn ja opiskelun yhteensovittamiseen. Uudistus selkeyttää myös aikuiskoulutustuen hakemista ja tuen ennakoitavuutta sekä keventää aikuiskoulutustuen hallintoa.

Järjestöt ehdottavat lainvalmistelun käynnistämistä ja aikuiskoulutustuen laskentamallin uudistamista. Jatkossa tulorekisteriä käytetään apuna aikuiskoulutustuen laskennassa. Myös tukikuukausien kulumista koskevia sääntöjä ja vaatimuksia opintojen etenemisen suhteen tarkistetaan. Uudistus toteutetaan kustannusneutraalisti.

Aikuiskoulutustuki siirtyy 1.1.2019 alkaen Koulutusrahastolta uuden Työllisyysrahaston hallinnoitavaksi. Se on tarkoitettu työntekijän opintojen aikaiseen toimeentuloon.

YÖMARKKINAKESKUSJÄRJESTÖT

Seuraa meitä somessa!

Olemme läsnä monessa somekanavassa.

Löydät meidät:

Henna Hirvonen TRALiin

H

ALLINTOTIETEIDEN kandidaatti

Henna Hirvonen on nimitetty koulutus- ja elinkeinopolitiikasta vastaavaksi asiantuntijaksi TRALiin. Hirvonen siirtyi liiton palvelukseen kansanedustajan avustajan tehtävistä, ja hän aloitti työnsä marraskuun alussa.

à FACEBOOK.COM/TRADENOMI LI ITTO à TWITTER.COM/TRADENOMI LI ITTO à I NSTAGRAM.COM/TRADENOMI LI ITTO

Olemme myös LinkedIn-palvelussa.

OPISKELE

YLEMPI AMK -TUTKINTO JOHTAMINEN JA PALVELULIIKETOIMINTA TRADENOMI (ylempi AMK) RESTONOMI (ylempi AMK) • Asiakaslähtöinen palveluliiketoiminta • Johtaminen • Oikeus Hakuaika 20.3.–3.4.2019 Lisätietoja: samk.fi/haku • Haku: opintopolku.fi

Satakunnan ammattikorkeakoulu

Hei opiskelija, vielä ehdit tilata Kauppalehti Digin 0 €.

Hyödynnä tradenomiopiskelijoiden jäsenetusi ja tee tilaus: kl.fi/tralopiskelija

Tradenomi 5

10 Tradenomi

Viekö tekoäly asiantuntijoiden työpaikat?

Tekoäly tulee muuttamaan asiantuntijoiden työtä, mutta se ei kuitenkaan ole viemässä kokonaisia työpaikkoja vielä pitkään aikaan. Tulevaisuudessa vuorovaikutustaidot ovat asiantuntijoiden suurin valttikortti, koska niitä ei kone voi korvata.

TEKSTI Kirsi Ristaniemi KUVITUS iStock ja Taru Saxelin

T

ekoäly-käsitteestä puhutaan julkisuudessa varsin la­­ veas­ti. Yleensä sillä tarkoitetaan koneoppivia järjestelmiä. Yksinkertaisimmillaan sillä tarkoitetaan tietokoneohjelmistoja, jotka matkivat ihmisen ajattelua.

Laajemmin määriteltynä se on järjestelmä, joka osaa itsenäisesti havainnoida ympäröivää todellisuutta ja maailmaa, erotella asioita, päätellä ja toimia itsenäisesti.

Näin määritellään usein vahva tekoäly.

– Vahvan tekoälyn aikakaudesta ollaan vielä kaukana. Menee pitkään ennen kuin koneet oppisivat ja kykenisivät luomaan uutta aivan itsekseen. Vielä ei tiedetä kaikkea ihmisten aivoistakaan, kommentoi johtamisen professori Alf Rehn.

Työtehtävät tulevat muuttumaan Tekoälyn sovellukset ja robotiikan käyttöönotto työelämän eri osaalueilla ovat osa yhteiskunnan digitalisoitumisen prosessia.

Viimeisen parin vuoden aikana on käynnistynyt tekoälyn kolmas aalto, jossa tekoäly oppii ottamalla mallia ihmisesimerkiltä ja pystyy Tradenomi 11

Kuva Tomi Parkkonen

soveltamaan oppimaansa heti. Aiemmassa tekoälyn aallossa tekoäly oppi vain suuresta datamassasta ilman esimerkkiä.

On ennustettu, että noin 7–14 prosenttia työtehtävistä häviää, mutta silti kokonaiset toimenkuvat tuskin häviävät. Jatkossa työ­ tehtävät vain jaetaan uudelleen ihmisen ja koneiden ja järjestelmien kesken. Aina tulee myös uusia työtehtäviä vanhojen tilalle.

Tekoäly luo myös uusia ammatteja, joista tänään ei edes osata haaveilla esimerkiksi sosiaalisessa mediassa, virtuaalimaailmoissa ja virtuaalitalouden piirissä.

Rehn ei usko mantraan, jonka mukaan tekoäly olisi muuttamassa kaiken ja vie leivän asiantuntijoiden suusta.

– Olisin näiden väittämien suhteen varovainen. Samaa julistettiin aikoinaan internetistäkin. Hienoista digitaalisista järjestelmistä huolimatta istumme edelleen samoissa viikko­palavereissa kuin ennen ehkä jopa useamminkin, hän naurahtaa.

Rutiininomaiset työt tekoälylle

Taneli Tikka arvioi, että varsin iso osa inhimillisen työn osa-alueesta jää tekoälyn ulkopuolelle.

Valtion kehitysyhtiö Vake Oy:n toimitusjohtaja Taneli Tikka kertoo, että tekoäly tulee korvaamaan asiantuntijoiden ja niin kutsutun keskijohdon manuaaliset, rutiininomaiset työt kuten perusraportoinnin, työvuorolistojen suunnittelun ja hoitosuunnitelmien teon, joissa koostetaan tietoa eri lähteistä manuaalisesti.

Koneoppimista hyödynnetään jatkossa myös muun muassa erilaisissa reskontran hommissa, esimerkiksi laskennassa ja sopimusten laadinnassa, joihin ei tarvita ihmistä, vaan pelkkä virheiden tarkistaminen riittää.

Tekoäly on hyvä vertailemaan kerättyjä tietoja aiempiin havaintoihin ja reagoimaan, kun tapahtuu jotakin epänormaalia. Kone­ oppiminen voisi olla potentiaalinen apuväline esimerkiksi kokeiden korjaamisessa helpottamassa opettajien työtä.

Tekoälyä käytetään jo esimerkiksi juridiikassa. Yhdysvaltalaisella pankilla on tekoälyohjelma, joka seuloo lakitekstejä ja sopimuksia. Kun kone hoitaa rutiinityön, jää aikaa enemmän kaikkein tärkeimpään – ­vuorovaikutukseen asiakkaiden kanssa.

Inhimillinen työ säilyy Asiantuntijoilla tulee jatkossakin säilymään inhimillinen työ, joka edellyttää tavoitteellista vuorovaikutusta. Tällaisia ovat esimerkiksi sopiminen, neuvottelu, mentorointi, luottamuksen rakentaminen ja arvostuksen osoittaminen.

– On erittäin epätodennäköistä, että tekoäly voisi näitä töitä joskus korvata, koska näissä ei ole toistuvaa rutiinia, Tikka sanoo.

Tekoäly ei pysty toteuttamaan todellista kuuntelua, valmentamista, johtajuutta tai visiointia. Se ei myöskään osaa osoittaa aitoa empatiaa eikä kykene aitoon vuorovaikutukseen. Sillä on myös vaikea korvata johta­juutta.

– Varsin iso inhimillisen työn osa-alueesta jää siis tekoälyn ulkopuolelle, jota on lähes mahdotonta tekoälyllä korvata koskaan, Tikka arvioi.

Ryhmätyöskentelytaidot entistä tärkeämpiä Koneoppimisen myötä asiantuntijoiden tärkeimmiksi taidoiksi nousevat luovuus, ihmissuhdetaidot, kokonaisuuksien hallinta, kriittisen ajattelun oppiminen sekä syy-seuraussuhteiden ymmärtäminen.

Ryhmätyöskentely- ja vuorovaikutustaidot ovat myös entistä tärkeämpiä. Asiantuntijoiden työ muuttuu koko ajan

Kuva Henry Harrison

kaavaa ilman, että näkisi systeemiä ympärillään ja pyrkisi vaikuttamaan siihen päästäkseen parempaan lopputulokseen, hän kuvailee.

riippuvaisemmaksi toisten asiantuntijoiden työstä. Osaaminen ei ole sidottu enää pelkästään yksilöön, vaan omat taidot tulisi nähdä osana muiden taitoja.

– Asiantuntijat tarvitsevat entistä enemmän toisia asiantuntijoita, jotta voivat hoitaa oman työnsä hyvin. Tutkimusten mukaan asiantuntija tarvitsee keskimäärin kahdeksan muuta asiantuntijaa oman työnsä tekemiseen ja määrä nousee koko ajan, kertoo Tikka.

Tekoäly ei ole taikalaatikko

Systeemiajattelu ymmärtämisen apuvälineenä Tikka suosittelee asiantuntijoita tutustumaan systeemiajatteluun ja -teoriaan, koska se on hyödyllistä tulevaisuuden työelämässä. Systeemiajattelu on ymmärtämisen apuväline, jolla voidaan kuvata monimutkaisien järjestelmien vaikuttavia osia ja näiden toiminnan yhteistulosta. Se on hyvä johtamisen työkalu ja se auttaa kokonaisuuksien hallinnassa.

– Jos systeemiajattelua ei osaa, jää sokeak­si henkilöksi mahdollisuuksien maailmassa ja toistaa vain samaa ulkoa opittua

– Tekoäly ei ole­ taikalaatikko, joka tuo helpotuksen kaikkeen, Alf Rehn sanoo.

Rehn suosittelee asiantuntijoita ja etenkin esimiesasemassa olevia tutustumaan tekoälyyn, ja selvittämään, mitä se aidosti tarkoittaa.

– Yleensä ihmiset kuvittelevat siitä aivan liikoja. Tekoäly ei ole mikään taikalaatikko, joka tuo helpotuksen kaikkeen, hän sanoo.

Tärkeää on ymmärtää, miten uudet järjestelmät on koodattu ja mikä tekoälyä ohjaa.

– Voi olla vaarallista, jos emme tiedä, mitä tekoälyjärjestelmien taustalla on emmekä ymmärrä, miten ne on rakennettu. Silloin emme ymmärrä enää omaa työtämme.

Rehn myös muistuttaa, että tekoälyjä tulee erilaisia, eivätkä kaikki varmasti ole hyviä.

– Törmäämme myös kömpelöihin tekoälyjärjestelmiin aivan kuten nykyisissä it-järjestelmissäkin.

Näin selätät teknostressin Uudet tekoäly- ja it-järjestelmät ovat työpaikoilla arkipäivää. Uusien järjestelmien käyttöönotto ja opettelu vaativat aikaa ja voivat aluksi kuormittaa. Ne voivat tuntua jopa pelottavilta.

Mutta kun uudet järjestelmät opitaan ja saadaan osaksi arkea, ne vähentävät rutiininomaista työtä ja voivat edistää työhyvinvointia.

Tutkijatohtori Jaana-Piia Mäkiniemi Tampereen yliopistolta kertoo vinkkejä teknostressin selätykseen: Esimiehet

• Huolehdi, että alaiset saavat riittävästi tukea ja koulutusta uusien järjestelmien käyttöönottoon.

• Esittele uusi teknologia työkaluna, jolla pyritään helpottamaan asiantuntijoiden työtä. Tärkeää on myös kertoa, mitä sillä on tarkoitus saada aikaan ja miten se vaikuttaa omaan työnkuvaan.

• Jos mahdollista, anna työntekijöiden vaikuttaa uusien järjestelmien käyttöönottoon. Näin ne tuntuvat alusta alkaen tutummilta.

• Luo työpaikan ilmapiiri sellaiseksi, että uutta järjestelmää saa rauhassa testailla ja opetella omaan tahtiin.

Asiantuntijat

• • • • • • •

Asenne ratkaisee. Yritä nähdä uuden teknologian tai järjestelmän positiiviset puolet.

Ole utelias ja testaile uutta järjestelmää yhdessä työkaverin kanssa. Onnistumisen kokemukset ovat tärkeitä.

Ole itse aktiivinen ja kerro omat mielipiteesi. Osallistu.

Jos uusi järjestelmä on jo tuttu, anna vertaistukea ja vinkkejä kollegoille.

Ole myötätuntoinen itselle ja muille. Älä vaadi liikaa.

Pidä yllä työhyvinvointia ja kiinnitä huomiota työstä palautumiseen. Väsyneenä ja stressaantuneena on vaikea olla innostunut ja oppia uutta.

Näe asia prosessina. Aluksi voi tuntua vaikealta, mutta myöhemmin helpottaa.

Tradenomi 13

TEKSTI Kirsi Ristaniemi KUVA Juho Kuva

Puheenjohtaja Aaltosen kiitokset

P

uheenjohtaja Aaltonen jätti tehtävänsä TRALin valtuustossa 24.11.2018 lähes 10 vuoden puheenjohtajuuden jälkeen. Hän on toiminut 22-vuotiaan liiton ylimmässä päätöksentekoelimessä yli 12 vuotta.

Aaltonen muistelee viimeistä vuosikymmentä lämpimästi.

Tähtihetkiä on ollut monia. Liiton jäsenmäärä ja vaikuttavuus on kasvanut merkittävästi ja jatkaa kasvuaan.

– TRAL on Akavan nopeiten kasvava liitto. Se on hieno suoritus tänä aikana, kun useilla liitoilla jäsenmäärät laskevat, Aaltonen sanoo.

Liitto on pysynyt hienosti ajassa kiinni ja pystynyt uudistumaan uusia ratkaisuja etsien. Digitaaliset palvelut ovat huippuluokkaa, ja jäsenet saavat muun muassa äänestää valtuustoa nettivaalien kautta. Liiton uusi strategia ja meneillään oleva brändiuudistus ovat olleet tärkeitä uudistuksia tämän kauden aikana.

Haastavinta ovat olleet vaikeat neuvottelutilanteet ja -ratkaisut. Puheenjohtaja on joskus aika yksin. Päätökset tehdään sen hetkisellä, parhaalla mahdollisella tiedolla eikä kaikkia voi aina miellyttää. Päätösten takana on myös seistävä.

Aaltonen kiittää kaikkia­jäseniä, liiton työntekijöitä ja luottamushenkilöhallintoa upeasta matkasta, joka on yhdessä kuljettu.

– Minulla on ollut mielenkiintoinen ja vaikuttava vuosikymmen takana. Aika on kulunut todella nopeasti, ja nyt on hyvä hetki vetää henkeä ja tuumailla, mitä seuraavaksi. Nyt myös vapautuu enemmän aikaa kolmelle lapselleni ja perheelle, Aaltonen iloitsee.

Aaltonen jatkaa luottamustoimia Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin valtuuston puheenjohtajana, Turun kaupunginhallituksen jäsenenä ja Turun ammattikorkeakoulun hallituksessa omien töiden ohella. Aika ei varmasti käy pitkäksi ja tehtävää riittää.

– TRALilla on nyt hyvä, uudistunut hallitus.

Uskon ja luotan, että he tekevät oikein hyvää työtä ja uudistavat liittoa eteenpäin katsoen. Toivotan heille ja koko liitolle onnea ja menestystä.

Tähtihetkiä on ollut monia.

Lämmin kiitos kaikille!

14 Tradenomi

Tradenomi 14

Lisäksi Etenkin naisia työelämässä ja bisneksessä käsittelevä podcast Ysistä viiteen (esim. acast.com).

Ajankohtaisia asioita syvemmin käsittelevä Uutisraportti-podcast (esim. soundcloud.com).

Kevyempää sisältöä joulun aikaan, vaikka perheen yhteiselle automatkalle, ota haltuun Kirjanmerkki (lastenmaailma.fi).

Luettavaa työelämän koukeroihin Minna Huotilainen ja Mona Moisala Keskittymiskyvyn elvytysopas Tuuma 2018 Robert I. Sutton Työpaikan kusipäät, selviytyjän opas Käännös Juuso Arvassalo Minerva Kustannus Oy 2018

TEKSTI Selja Tiilikainen KUVA Jani Söderlund

Juttuja kaikille korville VIDEO KILLED THE RADIO STAR , laulettiin 80-luvulla. Nyt tarina

näyttää vanhentuneen: podcastit eli äänimuotoiset ladattavat ja suoratoistosisällöt kasvattavat suosiotaan niin Suomessa kuin maailmalla.

Podcastien suosio ei ole ihme, sillä äänimuotoista sisältöä voi kuluttaa lenkillä, auton ratissa, kotitöitä tehdessä tai vain kotona rennosti loikoillen. Monelle pieni puhelimen ruutu tekee lukemisesta hankalaa, mutta ääntä voi kuunnella vaikka silmät kiinni.

Sisällöltään podcasteja löytyy yhtä montaa sorttia kuin mitä tahansa kirjoitettuja tai videomuotoisia juttuja. On

ajankohtaiskeskusteluja, ammatillisia podcasteja, pienenkin kohderyhmän harrastussisältöjä ja fiktiivisiä viihdeohjelmia.

Kokeilemisen arvoisia podcasteja ovat esimerkiksi Melkein kaikki rahasta (Yle Areena), joka käsittelee raha- ja talousasioita monipuolisesti ja hauskasti sekä englanninkielinen, markkinointia laajasti käsittelevä Duct Tape Marketing (esimerkiksi iTunes ja Spotify), jonka jokaisessa jaksossa juontajan kanssa keskustelee erilaisia markkinoinnin ammattilaisia. Lisää podcasteja löydät osoitteesta jakso.fi/ podcast.

Tradenomi 15

Verkkokaupan kehittäjä Opintoihin liittyvä työharjoittelu avasi Rahil Bedretdinille tien it-firman eCommerce Manageriksi.

TEKSTI Päivi Maaniitty KUVA Sami Heiskanen

R

a hil Bedretdin aloitti tradenomi­ opintonsa Helsingin Haaga-Heliassa verraten myöhään. Hän oli opintojensa alkaessa 28-vuotias.

– Nuorena, siihen aikaan kun olisi pitänyt käydä koulua, olin pitkään töissä Stockmannin ruokaosastolla. Sitten päätin käydä armeijan ja lukion loppuun. Armeijassa olin vuosina 2004–2005 ja vuonna 2008 tammikuussa aloitin tradenomiopinnot. Hain muutamaan paikkaan ja pääsykokeissa pääsin Haaga-Heliaan, kertoo Espoosta kotoisin oleva Bedretdin.

Alana eniten kiinnosti it, sillä se oli trendikästä ja vaikutti mielenkiintoiselta. Bedretdin halusi opiskella englanniksi, joten suuntautumisvaihtoehdoksi valikoitui Business Infor­mation Technology.

– It veti puoleensa, mutta ei minulla ollut mitään tarkkaa uratavoitetta. En ollut koodaajatyyppiä, joten konsultointipuoli tuntui luonnolliselta valinnalta. Opinnoissa asioita käsiteltiin laajalla skaalalla, mikä antoi pohjan sille, että asioita pystyi opiskelemaan itsenäisesti vapaa-ajalla. Tietokoneet kiinnostivat myös koulun ulkopuolella.

BBA-tutkintoon kuuluvan työharjoittelun Bedretdin suoritti ITaidolla Vantaalla, jossa hän työskentelee edelleen. Opinnäytetyössään hän käsitteli samaisen yrityksen verkkokauppaa.

– ITaito oli vielä silloin pikkufirma. Pääsin koulunpenkiltä suoraan töihin, ja tittelini oli heti tuotepäällikkö. Vastasin verkkokaupassa myytävistä tuotteista ja varastonhallinnasta.

16 Tradenomi

Vaihtelu opettaa Sen jälkeen urapolulle on mahtunut monenlaista titteliä ja työnkuvaa. Työnteon ohella Bedretdin suoritti vielä MBA-tutkinnon, johon liittyvän opinnäytetyön kautta hän pääsi perehtymään ITaidon sisäiseen kommunikaatioon ja prosesseihin.

– MBA-tutkinto toi taas vähän lisää natsoja. Erilaisten tehtävien kautta olen saanut perehtyä niin asiakaspalveluun kuin tekniikkapuoleenkin. Se on tuonut ymmärrystä siitä, miten firma sisäisesti toimii.

”En ollut koodaajatyyppiä, joten konsultointi tuntui luonnolliselta valinnalta.”

Nykyisessä tehtävässään Bedretdin vastaa muutaman vuoden tauon jälkeen jälleen verkko­kaupasta eCommerce Managerina. Hän tekee myös Microsoftin lisenssikonsultointia ja -kartoitusta, jonka sanoo pitävän mielen virkeänä. Kaikkiaan ITaidossa on vierähtänyt liki yhdeksän vuotta. Työ on itsenäistä ja työyhteisö viihtyisä.

– Pääsen itse suunnittelemaan työtäni sen jälkeen, kun tavoitteet on annettu, ja homma toimii hyvin. Joka päivä ei tarvitse olla kahdeksasta neljään toimistolla, ja vietän aina perjantaisin etäpäivää. Meillä on tiivis työporukka, jossa kaikilla on samanlainen huumorintaju.

Työpaikallaan Bedretdinillä on vastuunsa myös Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n yhteistoimintaedustajana. Hän pitää muiden työntekijöiden asioiden ajamisesta siinä missä yhteisten peli-iltojen järjestä­misestäkin.

Osaksi Dustinia Uusia tuulia työhön tuo yrityskauppa, jonka seurauksena ITaidosta tuli kesäkuun alussa osa ruotsalaista Dustinia. Bedretdin katsoo muutosta positiivisesti.

– Olemme tähän asti olleet aika omissa oloissamme, ja nyt saimme muutaman kollegan lisää. Pysymme toistaiseksi entisissä tiloissamme. Dustiniin liittyminen tuo mukanaan mielenkiintoisia uramahdollisuuksia. Ulkomaanpestit kiinnostaisivat; esimerkiksi Hollannissa, josta Dustin osti myös firman, olisi kiva käydä katsomassa. Sekin on nyt osa meitä.

Työstä palautumisesta ja jaksamisestaan Bedretdin huolehtii liikkumalla. Kotoa Helsingin Roihuvuoresta noin 20 kilometrin matka työpaikalle hoituu tavallisesti polkupyörällä.

– Olen kova pyöräilemään ja pyöräilen ympäri vuoden. Hankimme myös juuri oman vakiosulkapallovuoron. Tammikuussa odotetun perheenlisäyksen myötä tulee varmasti uusia vapaa­-­­ajanharrastuksia.

– Urallani ei ole ollut suuria notkahduksia. Olen ollut hallinnon ja myynnin välimaastossa koko ajan ja pystynyt vaikuttamaan moneen suuntaan, sanoo Rahil Bedretdin.

Rahil Bedretdinin virstanpylväät BBA-tutkinto, Haaga-Helia 2011, Business Information Technology, opinnäytetyö verkkokaupasta Jatkuva oppiminen ITaidossa vaihtuvissa työtehtävissä MBA-tutkinto työn ohella, Haaga-Helia 2017, Information Systems Management, opinnäytetyö yrityksen sisäisestä kommunkaatiosta

Tradenomi 17

Aito MONIMUOTOISUUS johtaa aina kasvuun TEKSTI Hanna Ojanpää KUVAT iStock

Sanotaan, että erilaisuus on rikkaus. Kuinka tätä rikkautta voi työyhteisössä hyödyntää erilaisten vahvuuksien ympärille? MPS Career Oy:n toimitusjohtaja Elina Koskelalla on asiasta sanottavansa.

nko sinun vaikea ymmärtää työkaveriasi, joka toimii ja ajattelee aivan päinvastoin kuin sinä itse? Entä ymmärrätkö, että oma heikkoutesi voikin olla toisen vahvuus? MPS Career Oy:n toimitusjohtaja Elina Koskelan mielestä tässä piilee kaikessa yksinkertaisuudessaan työ­ yhteisöjen vahvuus.

– Innovatiiviset työyhteisöt sisältävät aina diversiteettiä, monimuotoisuutta, hän toteaa.

18 Tradenomi

Vahvuudet ruokkivat toisiaan Erilaisuutta on monenlaista ja -tasoista. Erottavia tekijöitä ovat muun muassa ikä, sukupuoli, tausta, koulutus ja ammatillinen osaaminen. Lisäksi on erilaisia persoonallisuuk­ sia: hiljaisia, puheliaita, luovia ja pragmaattisia. Koskela haluaa tehdä selvän eron ihmisen käytöksen ja persoonan välille.

– Käytös on aina tilanteen ja persoonan synnyttämä kokonaisuus. Ihmisen persoonaa ei pidä lähteä muuttamaan, huonoa käytöstä sen sijaan tulee muokata. On tilanteita,

Tradenomi 19

joissa itse kunkin on helppo loistaa. Vastaavasti olosuhteet, kuten vaikkapa univelka tai ylimitoitetut odotukset, saattavat johtaa alisuorittamiseen tai normaalia kärkkäämpään käytökseen. Meidän tulisi pohtia, millaiset tilanteet, ihmiset ja tapahtumat saavat parhaat puolemme esille ja toisaalta, mistä pitää olla tietoinen sen vuoksi, että se todennäköisesti saa meissä esille ei-niin-positiivista käyttäytymistä.

Koskela uskoo siihen, että meistä kaikista saa parhaat puolet esille, kun panostamme jo olemassa oleviin vahvuuksiin. Myös tutkimukset puhuvat tämän näkemyksen puolesta: johtajat, jotka keskittyivät vahvuuksien kehittämiseen, tuplasivat kehittymisensä verrattuna heihin, jotka keskittyivät heikkouksiensa kehittämiseen.

– On tärkeää ymmärtää, että kun saa operoida omien vahvuuksien parissa, toiset kompensoivat omia heikkouksia. Aito diversiteetti johtaakin aina tuloksellisuuteen. Silloin kaikki voivat loistaa, Koskela tiivistää.

Koska yritykset on tehty ihmisistä Kokemansa ja näkemänsä perusteella Koskela aistii, että työyhteisöissä kiinnostus ihmisiä kohtaan on voimistunut viime vuosina. Tämä näkyy myös rekrytoinneissa aina ylintä johtoa myöten.

– Organisaatioihin halutaan johtajia, jotka arvostavat ihmisiä ja jotka syttyvät siitä, että he mahdollistavat alaistensa loistamisen työssään. Kun tämän hallitsee, on se myös valttia uralla etenemisessä, Koskela tietää.

Työpaikan käyttäytymiseen liittyviä pelisääntöjä voidaan myös verrata rekrytointikriteerien rakentamiseen. Yrityksen on hyvä Kuva

O sk ari

Wä ä

nä

n en

20 Tradenomi

Meistä kaikista saa parhaat puolet esiin, kun panostamme jo olemassa oleviin vahvuuksiin. erottaa asiat, jotka ovat heille ehdottoman tärkeitä ja asiat, joista voidaan joustaa tai ovat plussaa.

– Must to have voi olla asiat kuten yksilön arvostus, yhteistyön turvaaminen ja nolla­ toleranssi häirintää kohtaan. Nice to have -asiat ovat tekijöitä, joiden avulla voi positiivisesti erottua muiden joukosta: innovatiivi­ suus, luovuus, aloitteellisuus ja oman työn johtaminen, Koskela listaa.

Suurimmat riskit uusia ihmisiä palkatessa on hänen mukaan siinä, että meillä ihmisillä on luontainen tapa pitää itsensä kaltaisista ihmisistä.

– Jos tiimissä on jo tietyntyyppistä vahvuutta, fokus pitäisi keskittää juuri sinne, missä vahvuutta ei vielä ole. Viisasta tiimin rakentamista on eroavuuksien hakeminen.

Se on myös käyttämätön voimavara, mihin tulevaisuudessa pitäisi enemmän kiinnittää huomiota.

Jotkut rajat on aina oltava Arvostava käytös kuuluu kaikille. Se on Koskelan mukaan lähtötilanne. Jokaisella työpaikalla syntyy kuitenkin väistämättä ristiriitatilanteita. Silloin on hänen mielestään hyvä miettiä, voiko itse vaikuttaa tilanteeseen tai olisiko kollegoiden joukossa joku, kenen kanssa asioita voisi käydä läpi.

– Jos sinulla on tunne, että tämä ei ole paikka, jossa olet parhaimmillasi, on syytä pohtia muita vaihtoehtoja, Koskela toteaa.

Koskela myös tunnistaa, että aina joku ei tykkää jostakin tai jostakusta. Silloin hän kehottaa ensin katsomaan itseään peiliin.

– Olenko itse toiminut tilanteessa oikein?

Olenko ehkä väsynyt tai onko aihe henkilökohtaisista syistä herkkä, hän kysyy.

– Yleensä pelkkä keskustelu toisen kanssa riittää, mutta toki tilanteen niin vaatiessa,

esimies on otettava keskusteluun mukaan.

Koskelan mukaan johdon ja esimiesten tärkeimpiä omi­nai­suuksia on oikeuden­ mukaisuus. Vaikka hän kannattaakin avoimuutta ja reiluutta työyhteisöissä, esimiehen ei tarvitse aina selittää valintojaan.

– Yksilöllinen johtaminen tarkoittaa, että jokaiselle luodaan mahdollisuudet hänen omista lähtökohdistaan. Joskus se tarkoittaa joustavampaa työaikaa, konkreettisempia tavoitteita tai vaikkapa tiiviimpää yhteydenpitoa ja tukea.

Koskela itse on ollut MPS-konsernissa töissä kuusi vuotta, joista nykyisessä tehtävässään reilun vuoden ajan. Hän pitää tähänastista kokemustaan todellisena ammatillisen kasvun paikkana, jossa on mahdollisuus kehittyä ja tuoda osaamista asiakkaiden hyödyksi.

– Tunnen aidosti, että minulla on hyvät mahdollisuudet olla vaikuttamassa siihen, mihin itse uskon eli hyvään johtamiseen ja motivoituneeseen henkilöstöön, hän toteaa.

– Eniten draivia saan missiostani olla tekemässä hyvää suomalaista työelämää.

Lempiaiheeni on kuitenkin ihmiset ja työ, Koskela paljastaa.

Kuva Sami Heiskanen

Pulssi mittaa ja yhteisöllisyys kantaa Alko oli vuonna 2017 Kansallisessa asiakaspalvelututkimuksessa kaupan alan paras yritys vuonna 2017 sekä toista vuotta peräkkäin Suomen toiseksi paras palveluyritys. Yhtiö on myös saanut kaikkien aikojen parhaan arvosanan­asiakkaiden tyytyväisyyttä mittaavassa tutkimuksessa.

Rekrytointipäällikkönä Alkossa toimiva Sini Kangasniemi kertoo, että vahvan tuoteja palveluosaamisen rinnalla huippuasiakaspalvelun kantava voima on yhteisöllisyys: kun työpaikalla kaikilla on hyvä fiilis, se heijastuu kollegoihin ja viime kädessä asiakkaisiin.

– Tavoitteenamme on, että töihin on kiva tulla, hän tiivistää.

– Osaamisen jakaminen kollegoiden kesken ja kehittyminen ovat osana arjen tekemistä.

Yhtiön päivitetyssä strategiassa henkilöstö­ näkökulma on vahvasti esillä. Avainteemoja­ ovat innostavan yrityskulttuurin kehittäminen, moderni ja monimuotoinen työyhteisö, osaamisen kehittäminen ja työn

merkityksellisyys. Kangasniemi pohtii, että ihmisten erilaisuus työyhteisössä on rikkaus: kriittinen tekijä on, että vain hyväksy-

Tavoitteemme on, että töihin on kiva tulla. mällä ihmisten erilaisuuden, työyhteisö voi olla toimiva.

– Jokainen saa olla oma itsensä, ja oman persoonan esille tuomiseen kannustetaan, mutta kaikkeen epäasialliseen käytökseen Alkossa on nollatoleranssi, Kangasniemi painottaa ja jatkaa, että myös puuttumatta jättäminen on aktiivinen teko.

Henkilöstön fiilistä Alkossa mitataan muutaman kerran vuodessa Pulssi-kyselyllä.

Tulokset käydään läpi tiimeittäin, ja myös toimenpiteet sovitaan yhdessä.

– Esimiehen tehtävänä on varmistaa, että tiimillä ja sen jokaisella jäsenellä on parhaat mahdollisuudet työn tekemiselle. Jokaisella tiimiläisellä on kuitenkin keskeinen rooli yhteisessä onnistumisessa. Kukin voi päivittäin päättää, onko luomassa innostuksen ja onnistumisen ilmapiiriä, joka näkyy asiakkaille asti.

Kangasniemi kertoo, että maailman muuttuessa, yritysten velvollisuus on auttaa työntekijöitä tässä muutoksessa. Kun Alkoon rekrytoidaan uusia ihmisiä, kyse ei hänen mukaan ole pelkästään työvoimatarpeen täyttämisestä vaan myös organisaation kehittämisestä uuden osaamisen ja energian muodossa.

– Tärkeimpiä kriteerejä uusia myyjiä rekrytoitaessa ei ole hakijan koulutus- tai kokemustausta vaan asiakaspalveluosaaminen, oikea asenne ja kyky oppia uutta.

Tradenomi 21

ENSI VUODEN

hallitusohjelmatavoitteet TEKSTI Kirsi Ristaniemi KUVA iSTock

Tradenomiliitto TRAL haluaa, että tulevaisuuden työelämä on kaikille reilu, joustava, palkitseva ja uusiutuva. Tämän vision myötä liitto on nostanut esiin kolme tärkeintä tavoitetta seuraavalle hallituskaudelle.

N

e ovat perhevapaajärjestelmän kokonaisuudistus, työpaikkakiusaamisen nollatoleranssi sekä osaamisen kehittäminen.

Tavoitteet on tehty liiton Maailman paras työelämä -hankkeen pohjalta.

Työpaikkakiusaaminen on vakava asia TRALin vaikuttamisyksikön johtaja VilleVeikko Rantamaula nostaa työpaikkakiusaamisen ehkäisyn yhdeksi tärkeimmäksi hallitusohjelmatavoitteeksi.

– Seksuaalisesta häirinnästä puhutaan ­julkisuudessa paljon ja hyvä niin, mutta myös muunlainen työpaikkakiusaaminen tulisi ottaa vakavasti, hän sanoo.

Työpaikkakiusaamisella on vakavia seurauksia, ja se koskettaa monia työntekijöitä.

Siitä koituu muun muassa väsymystä sekä sairaslomapäiviä.

Työhyvinvoinnin toteutuminen ei ole pelkästään työntekijän etu, vaan myös yritysten ja yhteiskunnan intressi. Tutkimusten mukaan työhyvinvoinnilla on merkittävä myönteinen yhteys yritysten tulosmittareihin, kuten tuottavuuteen, voittoon, asiakastyytyväisyyteen, työntekijöiden vähäisempään vaihtuvuuteen, sairauspoissaoloihin ja tapaturmiin.

Kiusaamiseen on puututtava TRAL haastaa poliitikot, ammattiliitot ja yritykset mukaan luomaan uusia käytäntöjä ja malleja työpaikkakiusaamisen ehkäisemiseksi.

22 Tradenomi

– Voisivatko esimerkiksi luottamusmiehet ottaa tässä suuremman roolin ja valvoa myös työntekijöiden henkistä työrauhaa enemmän, Rantamaula pohtii.

Työpaikkakiusaaminen on liittoon tulevien yhteydenottojen perusteella hälyttävän yleinen ilmiö.

– Meillä tulee olla sen suhteen nollatoleranssi emmekä hyväksy kiusaamista missään tilanteessa, Rantamaula linjaa.

Liitto peräänkuuluttaakin valvonnan lisäämistä. Kiusaaminen tulisi saattaa välittömästi käsiteltäväksi. Liian usein se vain lakaistaan maton alle. Tarvitaan myös järeämpiä sanktioita työnantajalle, jos kiusaamiseen ei puututa.

Joustava perhevapaamalli Perhevapaauudistus on myös yksi TRALin­ ­kärkitavoitteista. TRAL on luonut oman mallin, jolla uudistettaisiin perhevapaita ja muokattaisiin niitä tasa-arvoisemmiksi sekä joustavammiksi.

Liitto esittää liukuvaa perhevapaamallia, jossa molemmille vanhemmille kiintiöityjen jaksojen lisäksi perheiden käytettävissä olisi vanhempien kesken vapaasti jaettava vanhempainrahakausi, jonka pituuteen voisi itse vaikuttaa ansiosidonnaista korvaustasoa säätelemällä.

– Mitä enemmän rahaa nostaa alussa per päivä, sitä lyhyempi vanhempainrahakauden pituus on ja vastaavasti, jos nostat esimerkiksi vain 50 prosenttia tuesta, lisääntyy

Työpaikkakiusaamisella on vakavia seurauksia, ja se koskettaa monia työntekijöitä.

päivät merkittävästi, Rantamaula kiteyttää.

Vapaita voisi käyttää siihen asti, kun lapsi täyttää kahdeksan vuotta. Perhevapaa tulisi olla yhdistettävissä myös joustavasti osaaikaiseen työntekoon.

Tärkeää olisi, että isät ja äidit molemmat käyttäisivät perhevapaita tasapuolisesti eikä naisten tarvitsisi kantaa yksin päävastuuta pienten lasten hoidosta. Mitä lyhyemmän ajan äidit ovat pois työelämästä, sitä vähemmän poissaolo vaikuttaa naisten tulevaan palkkakehitykseen, urakehitykseen ja eläkekertymään.

Asiantuntijoille osaamistili Kolmas liiton kärkitavoitteista liittyy osaamisen kehittämiseen. Tarvitaan malli työuran aikaisen osaamisen täydentämiseen. Liiton yksi ehdotus on osaamistilin käyttöönotto.

Asiantuntijalla tulisi olla myös suurempi vapaus valita itse koulutuksiaan eikä osallistua vain työnantajan tarjoamiin koulutuksiin.

– Asiantuntija tietää varmasti itse, mitä osa-aluetta hänen osaamisessaan tulisi kehittää ja millaiset koulutukset olisivat hänelle

hyödyllisiä, sanoo Rantamaula.

– Lisäksi heikkouksienkin tunnistaminen omatoimisesti on tärkeää. Nyt ne tunnistetaan yrityksen direktiolla tekemien osaamiskartoitusten kautta, Rantamaula jatkaa.

TRAL ajaa myös tuloverolain uudistamista siten, että oman osaamisen kehittäminen lisättäisiin luontoiseduksi.

Muutoksia vuosilomalakiin Kolmen kärkitavoitteen lisäksi TRAL tavoittelee muutoksia muun muassa vuosilomalakiin ja esittää lauantailaskennasta luopumista ja yhtäläistä lomapäivien kertymistä työsuhteen alusta lukien. Lisäksi kilpailukieltoja salassapitosopimuksia koskevaa lainsäädäntöä tulisi uudistaa ja työttömyysturvaa kehittää.

TRAL pitää myös ensiarvoisen tärkeänä psyykkisen kuormituksen varhaista tunnistamista ja työterveyden ennaltaehkäisevien palveluiden kehittämistä.

Liiton tavoitteena on jatkaa ammattikorkeakoulutuksen kehittämistä työelämäläheisenä korkeakoulutuksena. Suomessa

Tärkeää olisi, että molemmat vanhemmat käyttäisivät perhevapaita tasapuolisesti. tarvitaan jatkossakin tiivistä yhteistyötä tekeviä ammattikorkeakouluja ja yliopistoja, joilla on vahvat toisistaan poikkeavat profiilit ja vahvuusalueet.

Ammattikorkeakoulutusta tulisi kehittää myös siten, että jatkossa ammattikorkeakoulut tarjoaisivat muutakin kuin tutkintoon johtavaa koulutusta. à

tral.fi/maailmanparastyoelama

Tradenomi 23

Mihin henkilöstöryhmään sinä kuulut?

Henkilöstöryhmäjaolla ei juurikaan ole merkitystä jokapäiväisessä työssä.

Sillä on kuitenkin merkittävä vaikutus työsuhteen ehtojen määräytymisessä.

TEKSTI Niina Riipinen, työsuhdelakimies KUVA iStock

H

enkilöstöryhmän käsite on monille vieras, ja vastaus siihen, mihin henkilöstö­ ryhmään kuuluu, voi olla vaikeaa. Asia kuitenkin selkeytyy, kun käsite puretaan osiin. Työpaikan henkilöstö voidaan jakaa kolmeen henkilöstöryhmään: työntekijät, toimihenkilöt ja ylemmät toimihenkilöt.

Henkilöstöryhmäjaolla ei juuri ole merkitystä yksittäisen henkilön jokapäiväisessä työssä. Puhekielessä ja lakitekstissäkin kaikki toisen palveluksessa olevat ovat työntekijöitä. Henkilöstöryhmällä on kuitenkin merkittävä vaikutus työsuhteen ehtojen määräytymisessä. Jako tulee myös näkyviin yt-neuvottelujen yhteydessä,

24 Tradenomi

minkä lisäksi henkilöstön edustajat valitaan henkilöstöryhmittäin.

Henkilöstöryhmän vaikutus työsuhteen ehtoihin Yksittäisen henkilön työsuhteen ehdot määräytyvät lain, työehtosopimuksen, työsopimuksen ja työpaikan vakiintuneen käytännön nojalla. Laki on kaikille sama, mutta joitain eroja henkilön aseman perusteella voi olla. Työsopimus on kullakin henkilökohtainen. Työehtosopimus sen sijaan määräytyy henkilöstöryhmän perusteella.

Kullakin henkilöstöryhmällä voi olla oma työehtosopimuksensa. Näin on esimerkiksi teknologiateollisuudessa.

Kyseisellä alalla on solmittu seuraavat yleissitovat työehtosopimukset: Teknologiateollisuuden työehtosopimus (työntekijät), Teknologiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimus sekä Teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden työehtosopimus.

Kukin henkilöstöryhmä noudattaa oman työehtosopimuksensa ehtoja.

Eri henkilöstöryhmillä voi olla erilaisia ehtoja ja etuja, vaikka kaikki työskentelevät saman työnantajan palveluksessa.

Lisäksi on mahdollista, ettei kaikilla henkilöstöryhmillä ole omaa työehtosopimusta. Näin on esimerkiksi elintarviketeollisuudessa, jossa sekä työntekijöillä että toimihenkilöillä on omat yleissitovat

työehtosopimukset, mutta ylemmillä toimihenkilöillä ei alalla ole työ­ehtosopimusta lainkaan. Tällöin työntekijät ja toimihenkilöt noudattavat omia työehtosopimuksiaan, mutta ylempien toimihenkilöiden työsuhteissa noudatetaan vain lakia, kunkin henkilön oman työsopimuksen ehtoja sekä työpaikan vakiintuneita käytäntöjä.

Kullakin henkilöstöryhmällä oma edustajansa Henkilöstöryhmäjaolla on merkitystä myös henkilöstönedustajaa valittaessa, sillä kukin henkilöstöryhmä valitsee oman edustajansa. Henkilöstön edustaja voi olla joko kyseessä olevan henkilöstöryhmän oman työehtosopimuksen nojalla valittu luottamusmies tai työsopimuslain nojalla valittu luottamusvaltuutettu.

Henkilöstön edustajan valintaan ovat oikeutettuja osallistumaan vain kyseisen­henkilöstöryhmän jäsenet. Kukin henki­löstön edustaja edustaa vain omaa henki­­­lö­störyhmäänsä.

Henkilöstöryhmät yt-neuvotteluissa Henkilöstön edustajat eli luottamusmiehet ja -valtuutetut edustavat omaa henkilöstöryhmäänsä myös yt-neuvotteluissa. Näin ollen jokaisella henkilöstöryhmällä, niin työntekijöillä, toimihenkilöillä kuin ylemmillä toimihenkilöilläkin, on yt-neuvotteluissa oma edustajansa.

Jos jokin henkilöstöryhmä ei ole valinnut itselleen luottamusmiestä tai -valtuutettua, henkilöstöryhmään kuuluvilla on mahdollisuus valita erillinen yhteistoimintaedustajansa yt-neuvotteluja varten.­ Yt-edustaja ei muutoin toimi kyseisen henkilöstöryhmän edustajana.

Jos edustajaa ei ole, eikä sellaista yt-­ neuvotteluja varten valita, työnantaja käy neuvottelut kaikkien kyseiseen henkilöstö­ ryhmään kuuluvien henkilöiden kanssa yhdessä. Henkilöstöryhmän ei ole pakko valita itselleen edustajaa, mutta on kaikkien osapuolten etu, että kullakin ryhmällä on oma, asioihin perehtynyt edustajansa.

Niina Riipinen työsuhdelakimies à Lisätiedot Työsuhdeneuvonta jäsenille ma–to klo 9–16 ja perjantaisin 10–16, p. 020 155 8815 tai lakiasiat@tral.fi, tral.fi/tyosuhdeneuvonta.

Jäsenenä saat myös maksutta neuvontaa yksityiselämän oikeudellisissa asioissa.

Luo tulevaisUUTTA – opiskele Master-tutkinto!

Oletko kehittäjäsieluinen työelämän tekijä, joka haluaa uutta näkökulmaa työhönsä?

Haluatko olla mukana vaikuttamassa työelämän tulevaisuuteen?

Hae opiskelemaan Turun AMK:n Master Schooliin! turkuamk.fi/MasterSchool Master-tutkinto avaa ovia uudenlaiseen ammatilliseen urakehitykseen Turun AMK:n Master School on tarkoitettu työelämässä pätevöityneille oman alansa asiantuntijoille. Master Schoolissa opiskeltu tradenomi (ylempi AMK) eli Master of Business Administration (MBA) -tutkinto valmentaa monipuolisiin ja vaativiin asiantuntija-, esimies- ja johtotehtäviin. Master-opinnot voit suorittaa joustavasti työn ohessa.

Turun AMK:n Master Schoolissa opiskelee yli 1000 opiskelijaa neljällä eri alalla. Opintojesi aikana verkostoidut niin oman alasi kuin muiden alojen asiantuntijoiden kanssa. Oppimistehtävien ja opinnäytetyön avulla kehität omaa osaamistasi sekä työelämää joko omassa organisaatiossasi tai Turun AMK:n tutkimus- ja kehityshankkeissa.

Hae opiskelemaan kevään yhteishaussa 20.3. – 3.4.2019 Master-opintoihin voit hakea, kun sinulla on soveltuva korkeakoulututkinto ja olet kerryttänyt kolme vuotta työkokemusta tutkinnon suorittamisen jälkeen. Kevään yhteishaussa on tarjolla kolme liiketalouden alan Master-koulutusta, joissa opinnot alkavat syksyllä 2019: • • •

Master of Business Administration, Leadership and Service Design (90 op / 2 v.)

Master of Business Administration, Professional Sales Management (90 op / 2 v.)

Tradenomi (ylempi AMK), liiketoiminnan kehittäminen (90 op / 2 v.)

Hakuohjeet ja tarkemmat tiedot koulutuksista löydät nettisivuiltamme: turkuamk.fi/MasterSchool

ekstra Osaamisen ja korkeakoulutuksen tulevaisuus -paneelissa keskustelivat Turun AMK:n rehtori Vesa Taatila, Ajatuspaja Toivon toimitusjohtaja Sini Toivonen, TRALin juuri väistynyt puheenjohtaja Niko Aaltonen sekä Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder.

Ministeri Annika Saarikko väläytti yhtenä ratkaisumallina perheen ja työn yhteensovittamiseen vanhempien subjektiivista oikeutta osaaikatyöhön.

Valta vaihtui liiton johdossa TEKSTI Anu Väätäjä KUVAT Vesa Tyni

Liiton valtuusto kokoontui sääntömääräiseen syyskokoukseensa 24. marraskuuta Turkuun. Kokouksessa hyväksyttiin ensi vuoden toimintasuunnitelma ja budjetti.

E

nsi vuonna toiminnan keskiössä ovat vaikuttamistyö maan halli­ tusohjelmaan, valmistautuminen­ syksyn neuvottelukierrokseen, brändityön ja uuden visuaalisen ilmeen toimeenpano sekä palvelutoiminnan kehittäminen.

Jäsenmaksut säilyvät pääosin ennallaan, mutta opiskelijajäsenten kulta- ja mustajäsenyyksien hintoihin on luvassa muutoksia.

Vuoden alusta alkaen kultajäsenyyden hinta hieman kasvaa ja on 19 euroa vuodessa ja mustajäsenyys (sisältää työttömyyskassan jäsenyyden) puolestaan laskee 94 euroon vuodessa.

Uutta brändiä ja visuaalista ilmettä on työstetty kuluvana vuonna. Kokouksessa yhteistyökumppaniksi valittu Dynamo&Son esitteli uudet linjat, jotka vahvistettiin. Uuden visuaalisen ilmeen työstämistä jatketaan

26 Tradenomi

hallituksen ja tehtävään valitun ohjausryhmän kanssa.

Kuluvan hallituskauden alussa liiton valtuustoryhmät sopivat, että kausi jaetaan kahtia. Nyt kun kausi on puolessa välissä tuli aika tehdä muutoksia myös liiton hallinnossa. Pitkäaikaiset aktiivimme, puheenjohtajana vuodesta 2009 toiminut Niko Aaltonen ja varapuheenjohtaja Annemari Rautio jättivät hallitustyöskentelyn. Heille myönnettiin liiton kultaiset ansiomerkit tradenomien hyväksi tehdystä työstä. Samalla viime jäsenvaalien ­jälkeen valittu hallitus väistyi ja liitto sai uudet päättäjät.

Puheenjohtajaksi valittiin aiemmin 1. varapuheenjohtajana toiminut Veli-Matti Peltola.

Varapuheenjohtajiksi valittiin Jaakko Hyvönen ja Suvi Rossi. Hallituksen jäseniksi valittiin Liisa Heinonen, Marko Pesu, Minna

Salo, Mika Haapsaari, Reetta Ahonen, Anssi Ketopaikka, Heidi Retsä ja Emmi Salminen.

Tradenomiopiskelijoita hallituksessa edustaa Tradenomiopiskelijaliitto TROLin puheenjohtaja. Hallituksen toimikausi kestää seuraaviin valtuustovaaleihin kevääseen 2020 saakka.

– Puheenjohtajakauteni tavoitteena on johtaa tradenomeja ennakkoluulottomasti ja rohkeasti, Veli-Matti Peltola sanoo.

– Haluan liittomme olevan arvojemme mukaisesti Suomen edelläkäyvin palkansaaja­ järjestö, joka uusilla keskustelunavauksilla ja vaikuttamistyöllä varmistaa jäsentemme menestyksen työelämässä, Peltola jatkaa.

Samassa yhteydessä julkaistiin liiton hallitusohjelmatavoitteet, joista keskusteltiin kokouksen jälkeisissä paneeleissa. Myös ministeri Annika Saarikko toi tervehdyksensä valtuustolle.

TRALin Ville-Veikko Rantamaula veti keskustelua muun muassa TRALin hallitusohjelmatavoitteista.

Kantaa TRALin hallitusohjelmatavoitteesiin ottivat Turun AMK:n hallituksen varapuheenjohtaja Niina Ratilainen, TRALin tuore puheenjohtaja Veli-­Matti Peltola, SDP:n kansanedustaja Ilkka Kantola sekä Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder.

TRALin tavoitteena loppu työpaikkakiusaamiselle TEKSTI Sini Silvàn

TRALin asiantuntija Henna Hirvonen veti Osaamisen ja korkeakoulutuksen tulevaisuus -paneelia.

– Bachelor-tason koulutuksella on yleiseurooppalaisesti loistava tulevaisuus, Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder linjasi paneelikeskustelussa, joka huipensi Tradenomiliiton valtuuston kokouksen Turussa 24. marraskuuta.

Maailman paras työelämä ja osaaminen ­-paneelikeskustelussa ammattikorkeakoulujen rooli Suomessa nähtiin vahvana.

– Opetus on paljon käytännöllisempää ammattikorkeakouluissa. Tämä kannattaisi sanoa ääneen, Sini Toivonen Ajatuspaja Toivosta sanoi.

Paneeli katsoi, että kouluverkon muutosten tulisi lähteä ammattikorkeakouluilta itseltään, ei valtiolta. TRALin väistyvä puheenjohtaja Niko Aaltonen muistutti yhteistyön merkityksestä eri organisaatioiden kesken.

– Suomea ei saa nähdä niin, että pelataan nollasummapeliä.

Keskustelussa tuli esiin myös ammattikorkeakoulujen neljäs uusi lakisääteinen tehtävä, jatkuva oppiminen.

– Jos laki menee läpi, myös rahoitusta tarvitaan Turun AMK:n rehtori Vesa Taatila totesi.

Nollatoleranssi työpaikkakiusaamiselle TRALin hallitusohjelmatavoitteiden ykkösasia, työpaikkakiusaamiseen puuttuminen sai paneelilta kiitokset.

– Ihmiset, jotka toimivat työpaikoilla toimivat myös kasvattajina tuleville sukupolville. Voiko kiusaamisen katsoa periytyvän? TRALin uusi puheenjohtaja Veli-Matti Peltola kysyi.

Keskustelu liiton omasta mallista perhevapaajärjestelmäksi sai jatkoa perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikon puheenvuorossa.

– Epävarmuutta vähennetään niin, että ihmisillä on varmuus työstä. Vain siten voidaan sovittaa yhteen työtä ja perhe-elämää. TRALilla on oma, aika innovatiivinen malli. Pidän sen monista yksityiskohdista, Saarikko sanoi. à Lue koko juttu: TRAL.FI.

Tradenomi 27

Monipuolinen aluetoiminta tarjoaa koulutusta ja virkistystä TRAL näkyy kaikkialla Suomessa. Siitä pitävät huolen aluetoimijat, jotka järjestävät tapahtumia koulutuksista perhetapahtumiin ja kulttuuririentoihin.

TEKSTI Päivi Maaniitty KUVA iStock

T

RALissa toimii neljä alueyhdistystä, ja niiden lisäksi alueilla on johtoryhmävetoista toimintaa. Aluetoiminnan tehtävänä on järjestää toimintaa,­­a ktivoida TRALin jäseniä ja lisätä liiton näkyvyyttä alueellisesti.

Kaikki aluetoiminnasta kiinnostuneet ovat tervetulleita mukaan. Tapahtumien järjestämisestä saa arvokasta kokemusta muun muassa projektinhallinnassa, markkinoinnissa ja viestinnässä. Osallistuminen on myös tehokas tapa verkostoitua. Osallistumalla tutustuu oman alueen tradenomeihin, ja lisäksi eri alueiden toimijat kokoontuvat säännöllisesti yhteen.

Aluetoiminnan yhteyshenkilönä TRALissa­ toimiva Anna Sirviö-Hautala kannustaa tutustumaan monipuoliseen tarjontaan.

– Suosittelen lämpimästi ainakin osallistumaan tapahtumiin. Samalla voi välittää omia toiveita ja ideoita järjestäjille, ja ehkä sitä kautta tulla myös aktiivisemmin toimintaan mukaan.

Jäsenet järjestävät toiminta-alueillaan esimerkiksi ammatillista osaamista kehittäviä koulutuksia ja seminaareja.

28 Tradenomi

Helppo tulla mukaan

Verkostoituminen tarkoittaa myös yhteistyötä alueen yritysten ja muiden organisaatioiden kanssa.

Pohjois-Karjalan alueella toimintaa on parin vuoden ajan luotsannut projekti­ koordinaattorina työskentelevä Katja Antrela.

– Kun liiton näkyminen tällä suunnalla oli vähäistä, päätin tehdä asialle jotain. Otin yhteyttä TRALin henkilökuntaan ja ehdotin toiminnan käynnistämistä alueella.

Antrelan lisäksi Joensuun seudulla on neljän–viiden henkilön ydinporukka, joka suunnittelee yhdessä tapahtumia. Johtoryhmä on vapaamuotoinen, eikä yhdistystä koeta tarpeelliseksi.

– Mielestäni tämä toimintamuoto on mukavan joustava. Mukaan voi tulla omien

resurssien mukaan, vaikkapa vain yhteen tapahtumaan vuodessa, eikä tapahtumien ­tarvitse olla isoja. Muutaman hengen after work riittää.

Aikaisemmin aluetoiminta perustui yhdistyksiin, mutta nyt vain jäsenmääriltään suurimmilla alueilla on yhdistys. Muutoksen tarkoituksena oli tuoda toimintaan joustavuutta ja madaltaa kynnystä osallistumiselle. Sirviö-­ Hautalan mielestä muutos on virkistänyt toimintaa.

– Viime vuosina toiminnan määrä pienemmillä alueilla on kasvanut. Joustavuus koetaan selvästi etuna.

– Otamme jäseniltä vastaan toiveita kursseista ja koulutuksista, ja mahdollisuuksien mukaan järjestämme niitä eri puolilla Suomea.

Myös vapaa-ajalle löytyy monipuolista tekemistä. Kuluneena vuonna tapahtuma­ kalenterissa on ollut esimerkiksi trampoliinipuisto ja ratagolfturnaus, teatterikäyntejä ja hyvin suosituiksi osoittautuneita perhepäiviä eri paikkakunnilla.

Uusia toimijoita kaivataan edelleen esimerkiksi Lappiin ja Jyväskylän alueelle.

TRALista­saa apua aluetoiminnan käynnistämiseen. Liitto rahoittaa toiminnan, mutta järjestelyihin saa apua myös käytännön tasolla.

– Meilläkin ensimmäiset tapahtumat olivat sellaisia, että pyysimme liitosta jonkun esitelmöimään ajankohtaisesta aiheesta. Näin saatiin väkeä kokoon, ja päästiin suunnittelemaan jatkoa, muistelee Antrela.

Tradenomi osaa!

Antrelan mielestä muiden tradenomien tapaaminen avartaa, koska samalla tutkintonimikkeellä voi työskennellä hyvin erilaisissa tehtävissä. Tapaamisissa luodaan kontakteja erilaisiin yrityksiin sekä erilaisiin tehtäviin, joita ei ehkä oman työn puitteissa syntyisi.

Verkostoituminen tarkoittaa myös yhteistyötä alueen yritysten ja muiden organisaatioiden kanssa. Yritysvierailuilla tutustutaan alueen työnantajiin ja samalla tradenomit pääsevät kertomaan osaamisestaan.

Antrela näkee tradenomien vahvuutena käytännön kokemuksen. Ylempään trade­ nomikoulutukseen pääsykin edellyttää kolmen vuoden työkokemusta, mitä ei vaadita yliopiston maisteriopintoihin. Koulutukseen kuuluukin paljon yhteistyötä yritysten kanssa.

– Mielestäni tradenomit voisivat nykyistä enemmän tuoda osaamistaan esiin. Se on yksi tavoite aluetoiminnassa.

Tradenomiverkosto • • • • • • • • • •

TRAL Uusimaa (Pääkaupunkiseudun tradenomit ry) TRAL Varsinais-Suomi ja Satakunta (Turun seudun tradenomit ry) TRAL Keski-Suomi ja Päijät-Häme TRAL Kymenlaakso ja Etelä-Karjala TRAL Lappi TRAL Oulun seutu ja Kainuu (Oulun seudun tradenomit ry) TRAL Pirkanmaa ja Kanta-Häme (Tampereen seudun tradenomit ry) TRAL Pohjanmaa TRAL Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala TRAL Etelä-Savo

Aluetoiminnan yhteyshenkilö: Anna Sirviö-Hautala, 050 466 7917, ­ anna.sirvio-hautala@tral.fi

Tradenomi 29

ONNISTUNUT TYÖHARJOITTELU VAATII OHJAUSTA Keväällä tehdyn tutkimuksen mukaan tradenomiopiskelijat suorittavat harjoittelunsa yleensä palkallisesti. Palkattomien harjoitteluiden osuus on kuitenkin kasvanut. Onnistuneen harjoittelukokemuksesta tekee usein hyvä ohjaus.

TEKSTI Päivi Maaniitty KUVAT iStock

T

R AL tutki keväällä tradenomiopiskelijoiden kokemuksia tutkintoon liittyvästä pakollisesta työharjoittelusta. Tutkimus on osa laajempaa ”Maailman paras työelämä” -projektia.

– Olemme tehneet vuosittain opiskelijakyselyn, jossa on selvitetty myös työharjoitteluun liittyviä kysymyksiä. Kevään kyselyssä halusimme pureutua syvemmin opiskelijoiden harjoitteluissa kokemiin haasteisiin. Työharjoittelu on kuitenkin monelle se tärkein kontakti työelämään opiskeluvaiheessa, sanoo liiton opiskelijatoiminnan asiantuntija Aleksi Rankka.

Tutkimus keskittyi kahteen teemaan: harjoittelun palkallisuuteen ja laatuun. Laatua tutkittiin muun muassa selvittämällä, onko työharjoittelulla ollut nimettyä ohjaajaa ja kuinka yrityksissä on suunniteltu harjoittelijan tekemää työtä.

Kyselyyn vastasi kaikkiaan noin tuhat tradenomiopiskelijaa ympäri Suomen.

30 Tradenomi

Tradenomi 31

Työharjoittelu on monelle tärkeä startti uralle.

Palkan maksu vaihtelee alueittain – Oli valitettavaa huomata, että palkattomien työharjoittelujen osuus on hieman kasvanut vuosien 2014 ja 2017 välillä ja että alueelliset erot ovat niin hurjia, sanoo Rankka tuloksista.

Tutkimuksen mukaan palkalliset harjoittelut ovat huomattavasti yleisempiä Etelä-Suomessa kuin muualla maassa. Paras tilanne oli pääkaupunkiseudun Metropolia Ammattikorkeakoulussa, jossa yli 80 prosenttia opiskelijoiden harjoitteluista oli palkallisia. Osassa ammattikorkeakouluista jäätiin palkallisuudessa alle 50 prosentin.

– Ilmiö ei johdu yritysten palkanmaksukyvystä vaan ennemminkin paikallisesti yleistyneestä käytännöstä sekä siitä, että liian moni opiskelija hyväksyy palkattomuuden, Rankka toteaa.

Ohjaus vaikuttaa laatuun Kyselyn mukaan palkallisuus ei kuitenkaan juurikaan vaikuta siihen, kuinka laadukkaana opiskelijat harjoittelunsa kokivat. Sen sijaan nimetyn ohjaajan olemassaololla oli siihen suuri vaikutus.

Nimetyn ohjaajan koettiin vaikuttavan positiivisesti perehdytyksen laatuun ja harjoittelun aikana saatuun palautteeseen. Ohjaajan saaneet tunsivat myös vahvemmin kuuluvansa osaksi työyhteisöä, saivat tehdä monipuolisempia työtehtäviä ja kokivat muita useammin harjoittelun parantavan heidän valmiuksiaan työelämässä.

Nimettyjen ohjaajien määrä on myös lisääntynyt vuodesta 2014 vuoteen 2017, jolloin 32 Tradenomi

yli 70 prosentilla oli harjoittelussaan nimetty ohjaaja.

– Haluaisin uskoa sen johtuvan siitä, että yritykset ovat huomanneet harjoittelijalle nimetyn ohjaajan vaikuttavan koettuun laatuun ja sitä kautta myös yrityksen houkuttelevuuteen vastavalmistuneiden osaajien silmissä, Rankka sanoo.

Palkka toimii laatutakuuna TRALin mukaan opiskelijoiden työharjoittelut tulisi lähtökohtaisesti aina suorittaa palkalli­ sesti työsuhteessa. Samaa mieltä oli myös suurin osa kyselyyn vastanneista opiskelijoista. Palkka sitouttaa molemmat harjoittelusuhteen osa­puolet laadukkaampaan lopputulokseen.

Rankka kehottaa opiskelijoita kuitenkin pohtimaan myös muita harjoittelun tuomia hyötyjä.

– Asianmukainen palkkaus on harjoittelupaikkaa etsiessä tärkeä asia, mutta ei kannata laput silmillä ajatella pelkästään sitä. Harjoittelu on monelle tärkeä startti uralle. Siinä pääsee kehittämään omaa osaamistaan ja saa luotua työelämäkontakteja ja uusia verkostoja.

Kokonaishyöty muodostuu palkan lisäksi myös muista tekijöistä.

Itse ulkomailla harjoittelunsa suorittanut Rankka kannustaa opiskelijoita myös lähtemään ulkomaille harjoitteluun, jos se vain on mahdollista.

– Ulkomaan harjoittelut ovat loistavia tilaisuuksia saada kansainvälistä työkokemusta ja nähdä kansainvälistyvää työelämää heti urapolun alussa. Työnantajat osaavat arvostaa roh­keutta lähteä oman mukavuusalueen ulkopuolelle kansainvälisiin tehtäviin.

Hyvä johtaminen, toimeentulo ja monipuoliset tehtävät motivoivat Liiketaloutta Haaga-Heliassa kolmatta vuotta opiskeleva Tua Rope suuntautuu opinnoissaan HRM:ään ja johtamiseen. Hän tekee työharjoitteluaan Skanskan ­pääkonttorilla Helsingin Ruskeasuolla.

– Olen HR- ja viestintäassistenttiharjoittelija, mutta työni painottuvat HR-puolelle. Aloitin työt toukokuussa, ja ne jatkuvat vuoden loppuun. Minulle tarjottiin pidempää jaksoa, ja päätin ottaa sen vastaan, sillä pidempi työkokemus on aina hyväksi, Rope sanoo.

Harjoittelupaikan Rope löysi koulunsa rekrytointiportaalin kautta.

– En ollut hirveästi suunnitellut harjoitteluun lähtöä, mutta tutustuin portaalin tarjontaan ja huomasin siellä Skanskan avoimen paikan. Minulla ei ollut aikaisempaa kokemusta rakennusalasta, enkä ikinä olisi uskonut, että saan paikkaa. Yllätyin positiivisesti, minut otettiin avosylin vastaan ja olen kokenut alan siihen tutustuttuani todella mielenkiintoiseksi.

Rope kiittelee harjoittelupaikkaansa erityisesti siitä, että on päässyt kokeilemaan monipuolisesti erilaisia HRtoimintaan liittyviä tehtäviä, minkä vuoksi ajatus siitä, mitä tulevaisuudessa haluaisi tehdä, on kirkastunut entisestään. Samalla käsitys omalla alalla olemisesta on vahvistunut.

– Harjoittelulla on ollut selkeä ohjaus ja se on johdettu hyvin. Esimiehen kanssa käymme säännöllisesti asioita läpi ja keskustelemme avoimesti siitä, miten on mennyt.

Minulta kysellään myös omia toiveita ja mistä olen kiinnostunut sekä annetaan tehtäviä toiveiden mukaan. Olen saanut kokeilla melkein jokaista HR-toimintoa.

Myös palkkaansa Rope on ollut tyytyväinen.

– Saan suhteellisen hyvää harjoittelijan palkkaa. Se on motivoiva tekijä, kun tietää, että tulee elämässä toimeen.

Kuva Julia Falck

Kaisu Hilska TROLin puheenjohtajaksi TRADENOMIOPISKELIJALIITTO TROLin liittokokous valitsi uudeksi puheenjohtajaksi Kaisu Hilskan (Talko ry), ja varapuheenjohtajaksi valittiin Veera Nyfors (Opiskelija­yhdistys Trade ry).

Hallituksen jäseniksi valittiin Tua Rope (Talko ry), Sami Juntunen (Kuopion Tradenomiopiskelijat KuoTra ry), Aleksi Kallionpää (Tampereen Tradenomiopiskelijat TTO ry), Iiro Rauhala (Opiskelijayhdistys Trade ry), Monica Koskinen (Kuopion Tradenomiopiskelijat KuoTra ry) ja varajäseneksi Miika Hiltunen (Kuopion Tradenomiopiskelijat KuoTra ry).

Uuden hallituksen toimikausi alkaa tammi­kuussa 2019 ja on kalenterivuoden pituinen. TROLin liittokokous järjestettiin ­­ 3. –4.11.2018 Seinäjoella.

Kuvat Timo Heikkala

Tradenomi, laajenna osaamistasi!

Haaveiletko vastuullisemmasta työstä? Suorita YAMK-tutkinto!

YAMK-tutkinnosta on tullut yksi merkittävistä oman osaamisen kehittämisen mahdollisuuksista. Tutkinnolla varmistat kilpailukykysi muuttuvassa työympäristössä! Voit opiskella työn ohessa, juuri silloin kun sinulle sopii.

Tradenologia18 – Oulu Vice Tradenomiopiskelijoiden vuosittainen syksyn kohokohta Tradenologia järjestettiin Oulussa 4.–6.10. Rastisuunnistustapahtuma keräsi lähes 200 joukkueellista opiskelijoita eri puolilta Suomea kilpailemaan himoitusta Tradenologia-pokaalista. Voiton vei Haaga-Helia ammattikorkeakoulun opiskelijoista koostunut joukkue Pappa Betalar. Kaksipäiväinen rastikilpailu huipentui Alex Mattsonin lavashow’hun, joka hyppyytti yhdeksänsataapäistä yleisöä.

Hae 9.–23.1.2019 • International Business Management • Sport Business Management

Hae 20.3.–3.4.2019 • Matkailu- ja palveluliiketoiminnan johtaminen • Organisaation ja talouden johtaminen • Verkostojohtaminen

Lue lisää www.jamk.fi/yamktutkinnot

Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Jäsenetuna henkivakuutus

MAKSAA VAIN UIMAREISSUN KUUSSA Tee pieni päätös, jolla voi olla valtava merkitys. Henkivakuutus auttaa säilyttämään perheesi nykyisen elintason, jos toinen jää yksin pitämään huolta kaikesta. Järjestöjäsenenä saat Ifistä vakuutuksen jo muutamalla eurolla kuussa. Aloita katsomalla oma hintasi nyt heti.

henkivakuutuskuntoon.fi *Suomen edullisimman henkivakuutuksen (Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINEn hintavertailu 09/2016) järjestöjäsenille myöntää Suomen vanhin henkivakuutusyhtiö, Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva.

i Tutkitust

SUOMEN EDULLISIN*

010 19 19 19

Yeisjohto Mika Varjonen Toiminnanjohtaja puh. 040 001 69 00

Tomàs O´Shaughnessy Työsuhdelakimies, Auskultoimassa 1.3.2019 saakka

Suvi Kautto Johdon assistentti puh. 020 155 8805

Niina Riipinen Työsuhdelakimies, tiiminvetäjä puh. 020 155 8801

Vaikuttamisyksikkö

Palveluyksikkö

Ville-Veikko Rantamaula Yksikönjohtaja puh. 020 155 8804

Tomi Kouva Palvelu- ja kehitysjohtaja puh. 020 155 8813

Elin Blomqvist-Valtonen Asiantuntija puh. 040 775 3040

Anna Sirviö-Hautala Asiantuntija puh. 050 466 7917

Henna Hirvonen Asiantuntija, koulutus- ja työllisyyspolitiikka puh. 040 768 1365 Jori Karjalainen Opiskelija-asiantuntija puh. 044 555 2638

Joonas Kopra Asiantuntija puh. 050 407 4876

Maija Lindeman Asiantuntija puh. 050 308 9419

Aleksi Rankka Opiskelijatoiminnan asiantuntija, TROLin toiminnanjohtaja puh. 045 651 3026

Lakiyksikkö Laura Järvelä Työsuhdelakimies puh. 020 155 88 11

Elina Mäkelä Työsuhdeneuvoja puh. 020 155 8810

Viivi Osala Työsuhdelakimies puh. 020 155 8808

Katriina Matinhelmi Asiantuntija, palkka- ja työttömyysturva-asiat puh. 020 155 8807

Päivi Pekkala Markkinoinnin suunnittelija puh. 045 888 6577

Päivi Tenhunen Toimistoassistentti puh. 020 155 8812 Katri Hyvärinen Ura-asiantuntija Opintovapaalla

Viestintäyksikkö Anu Väätäjä Viestintäpäällikkö, päätoimittaja puh. 020 155 8802

Maarit Laakso Viestinnän asiantuntija puh. 040 350 5975

Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@tral.fi Tradenomiliitto TRAL RY www.tral.fi Löydät meidät myös Facebookista, Twitteristä, Instagramista ja LinkedInistä.

TRALin toimisto Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki puh. 020 155 8800 (vaihde) Avoinna ma–to klo 9–16, pe 10–16 Jäsenpalvelut ja -edut: toimisto@tral.fi Jäsenmaksut, liittymiset, jäsentietojen muutokset, alennushakemukset: jasenasiat@tral.fi Palkkaneuvonta: palkkaneuvonta@tral.fi Työsuhde- ja työttömyysturvaneuvonta: lakiasiat@tral.fi Työttömyyskassa IAET-kassa: Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki Puhelinpalvelu: (09) 4763 7600, ma–to klo 10–15, pe 10–13 Asiakaspalvelupiste: Ratavartijankatu 2 B, palvelee ma–ke klo 10–15 ja pe klo 10–13, ti ja to suljettu.

Faksi (09) 4763 7690

Tradenomi

35

Vuoden joululahja Anna valinnanvapaus tunnettuihin designtuotteisiin

1

Syötä arvokoodi

2

3

Valitse lahja(t)

Lahja on matkalla

SuperLahjakortti Lahjakortteja satoihin liikkeisiin, elämyksiin ja palveluihin.

• Lahja, joka sopii kaikille!

Toimitustavat:

• Ilmainen räätälöity tervehdys • Tilaus ja toimitus – helppoa ja nopeaa

POSTI

EMAIL SMS

CSV

www.gogift.fi • 020 752 8020 • myynti@gogift.fi