Tradenomi 3/2016 by Tradenomit

3/2016

Teija Rasola-Räisä:

Opiskelusta on aina hyötyä 16

Teema

Miten kiky vaikuttaa?

Ilmiö

Uni on paras palauttaja.

Edut ja palvelut

Jäsenpalvelut digiaikaan.

Nosto

KAIKKI MINKÄ HOITAMISEN OLET SIIRTÄNYT 01_otsikko TUONNEMMAKSI 02_ingressi

TEKSTI Xxxxxx KUVA Xxxxx

löytyy nyt yhdestä paikasta. 04_teksti

Puolet suomalaisista ei ole varautunut mitenkään omaan kuolemaansa. Aihe herättää paljon kysymyksiä, joihin on vaikea löytää vastauksia. Kokosimme hyödyllistä tietoa ja kiinnostavia artikkeleita yhteen paikkaan. Hyödynnä järjestösi jäsenetu ja laita henkivakuutuksesi kuntoon. Samalla saat neuvoja esimerkiksi testamentin laatimiseen ja muuhun varautumiseen, jolla voit keventää lähimmäistesi taakkaa, jos pahin tapahtuu.

henkivakuutuskuntoon.fi Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva.

Katso IT

KUINKA VUOA VARAUT

2 Tradenomi

Kilpailukykysopimus vihdoin valmis

KUVA Roope Permanto

i lpailukykysopimus (kiky) saatiin vihdoin valmiiksi. Lopputuloksena palkansaajien työaika lisääntyy, paikallinen sopiminen laajenee ja osa työnantajamaksuista siirtyy porrastetusti palkansaajien maksettavaksi. Vaikutuksia ostovoiman heikkenemiseen korjataan tuloverotuksen kevennyksillä. Sopimuksen tavoitteena on parantaa Suomen kilpailukykyä. Kokonaisuutena lopputulos vaikuttaa kuitenkin lähinnä ”ulkohuussin stailauksen” veroiselta näennäistoimelta. Nipulta erilaisia kikkoja. Tällaisten sijasta pitäisi pitkäaikaisesti panostaa T&K-toimintaan, vientiin, palveluihin ja niiden markkinointiin. Silti kikystä voi olla varovaisen tyytyväinen. Sillä vältettiin suuremmat konfliktit, huonommat ideat, ja se luonee yleistä positiivista signaalia talouteen. Esimerkiksi tuloverotus kevenee ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2009. Ennen kaikkea kilpailukykysopimus on osoitus kyvystä sopia. Sen alakohtainen kattavuus on 91 prosenttia tilanteessa, jossa palkansaajaliike joutui toimimaan perustehtäviensä vastaisesti eli sopimaan heikennyksiä jäsenilleen. Heikennysideoita saatiin tällä kertaa muilta aivan riittävästi. Niistä ei ollut matkan varrella pulaa. Pakkolaeista poiketen sopimuksen sisältö on siedettävä. Enemmänkin kattavuutta olisi saatu, mutta osa EK:n työnantajaliitoista tyrmäsi neuvottelujärjestömme YTN:n sopimuksettomien alojen esitykset. Näitä aloja esimerkiksi kilpailukykysopimuksen työajan lisäykset eivät koske. Kiky on todennäköisesti viimeinen lajissaan. EK muutti keväällä sääntöjään siten, ettei se enää jatkossa solmi keskitettyjä ratkaisuja. Muutoinkin keskusjärjestöjen rooli on muuttumassa sopijapuolesta eräänlaiseksi koordinoijaksi. Selvityksessä oleva Suomen malli, jossa vientiteollisuus määrittää ansiokehitystä, muuttaa toteutuessaan myös asetelmaa olennaisesti. Näistä lähtökohdista edessä on liittokierros jo vuoden päästä. Raamisopimuksen (2011), työllisyys- ja kasvusopimuksen (2013) ja kilpailukykysopimuksen jälkeen alakohtaisten sopimusten

muutospaineet ovat valtavat. Tekstejä ei ole uusittu lähes kymmeneen vuoteen. Liitot palaavat perustehtäväänsä: alakohtaiseen edunvalvontaan. Vuosikausien muutospaineet kertarysäyksellä hoidettuna kuulostaa kohtalokkaalta yhdistelmältä puolin ja toisin. Vuoden 2017 syksyyn olisi syytä alkaa varautua heti keskinäisellä valmistelulla. Sekin kannattaisi ehkä muistaa, että sitä seuraaviakin liittokierroksia tulee. Myös työlainsäädännön uudistamiselle on aitoa tarvetta, Viime vuosina uudistaminen on ollut olematonta. Maan hallitus on tänä syksynä käynnistänyt sekä työaika- että vuosilomalain kokonaisuudistukset. Voimassaolevan työaikalain säätämisen jälkeen työnteon aika- ja paikkasidonnaisuus on muuttunut olennaisesti. Asiantuntijatyössä jo nykyisin ja jatkossakin olennaista on työn tulos, eikä siihen käytetty aika ja paikka. Työtä ei johdeta työajan seurantaa tuijottamalla. Samanaikaisesti on tietenkin huolehdittava asiantuntijoiden jaksamisesta sekä huomioitava riski vapaaajan ja työn hämärtymisestä. Uuden työaikalain tulisi vastata toimintaympäristön muutoksiin muutoksen kohteena olevissa työtehtävissä (tral. fi/tyoaikalaki). Vuosilomalain osalta valmistelemme tavoitteemme vielä tämän vuoden puolella. Uuden lain valmistelu alkaa vuoden päästä. Kuulemme jäseniämme tavoiteasettelussa. Mika Varjonen toiminnanjohtaja Tradenomi

03/16

05 06

22 Tradenomilehti löytyy myös verkosta! tral.fi

Pääkirjoitus Numerot Pyydä lisää palkkaa, nainen! Uutiset

Teema Mitä kilpailukykysopimus tarkoittaa tradenomeille?

Kahvinurkka Kohti onnistuneempia projekteja.

Profiili Teija Rasola-Räisä on opiskellut koko aikuisikänsä.

Ilmiö Kiire rassaa aivoja.

Ajassa Raha tuo turvaa elämään.

Pykälä Monia muutoksia tulossa.

Neljä faktaa Älä säästele palautteessa.

PJ Työllistymisen laatuun enemmän huomiota.

Opiskelijat Ryhdy päättäjäksi.

Edut & palvelut Jäsenpalvelut siirtyvät digiaikaan.

Kiperät kysymykset TRAL vastaa.

JULKAISIJA Tradenomiliitto TRAL ry, Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki, p. 020 155 8800, f. 020 155 8809, toimisto@tral.fi, www.tral.fi VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA Mika Varjonen, p. 040 001 6900, mika.varjonen@tral.fi PÄÄTOIMITTAJA Anu Väätäjä, p. 020 155 8802, anu.vaataja@tral.fi TOIMITUS Otavamedia OMA Oy SISÄLTÖMUOTOILIJA Henna Tanskanen, p. 045 120 4801, henna.tanskanen@otavamedia.fi MEDIAMYYNTI Kari Salko, p. 0400 604 133, kari.salko@otavamedia.fi PAINO PunaMusta Oy TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET toimisto@tral.fi

Lehti postitetaan TRAL:n jäsenille ja sidosryhmille. Tilaushinta 30 euroa/vuosi. Tradenomi ilmestyy 4 kertaa vuonna 2016. Seuraava lehti ilmestyy 15.12.2016. Painos 25 000 kpl. Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti. 15. vuosikerta. ISSN 1457-3792

4 Tradenomi

Pyydä lisää palkkaa, nainen! TRAL:n selvityksen mukaan jäsenistö tienasi keskimäärin 3 466 euroa kuukaudessa vuonna 2015. Tradenominaisen euro on 93 senttiä. KO O N N U T Selja Tiilikainen

KESKIMÄÄRÄISET KUUKAUSIPALKAT

3 930 € 3 242 € Miehet

Naiset

4 916 € 4 500 € 5 600 €

Parastuloisin 10 % tienaa keskimäärin

Parastuloisimmat naiset tienaavat keskimäärin

Parastuloisimmat miehet tienaavat keskimäärin

29 % 40 % 11 PALKKAEROT

Palkkaeron keskiarvo ylimmässä johdossa

Ylimmän johdon parastuloisimpien naisten palkkaero miehiin

TUTKINTO JA PALKKAEROT

Palkkaero alle 4 v. vanha tutkinto

16 %

Palkkaero 5–9 v. vanha tutkinto

Parastuloisimpien naisasiantuntijoiden palkkaero miehiin

Asiantuntijanaisen keskimääräinen palkkaero miehiin

18 % 5 % 20 % Palkkaero 10–19 v. vanha tutkinto

Toimihenkiönä työskentelevän naisen pakkaero miehiin

Keskimääräinen palkkaero miesten ja naisten välillä

Osin palkkaeroa selittää esimerkiksi sukupuolten erilainen sijoittuminen toimialoille ja tehtäviin. Selittämätöntä palkkaeroa eli kaikkien tunnettujen muuttujien huomioon ottaen naisen todellinen palkka on 7,1 % pienempi kuin miehen.

Tradenomi 5

Akava: Hallituksen sallittava työttömien oma aktiivisuus ja tuettava opiskelua

A Kaupan alan asiantuntijat tekevät töitä ilmaiseksi 218 tuntia vuodessa

AUPAN ALALLA työskentelevistä

akavalaisista 85 prosenttia tekee jatkuvasti tai ajoittain ylitöitä. Ainoastaan alle yhdeksän prosenttia saa ylitöistään nykyisen työaikalainsäädännön mukaisen korvauksen. Ilman minkäänlaista korvausta jää jopa 36 prosenttia alan ylemmistä toimihenkilöistä. Korvaamattomien ylitöiden myötä ansiomenetykset ovat pahimmillaan jopa 6 400 euroa vuodessa. Lisäksi suurella osalla alan asiantuntijoista on jo useamman vuoden ajan jääneet yleiskorotukset saamatta, kun omaa työehtosopimusta

ylemmillä toimihenkilöillä ei alalla ole. Ylemmät Toimihenkilöt YTN tavoittelee kaupan alalla omaa työehtosopimusta, mikä saattaisi alan asiantuntijat samaan asemaan muiden henkilöstöryhmien kanssa. Ylemmät toimihenkilöt ovat yritysten avainhenkilöitä ja erittäin sitoutuneita työhönsä, mutta siitä huolimatta työnantajalla ei ole halua lisätä vuoropuhelua tai hyödyntää heidän korkeaa osaamistaan työsuhteen ehtojen parantamiseksi. à YTN.FI/KAUPPA à KAUPANSOPIMUS.FI

Korvaamattomien ylitöiden takia ansiomenetykset ovat pahimmillaan jopa 6 400 euroa vuodessa.

KAVA VAATII maan

hallitusta lopettamaan korkeakoulutettujen työttömien passivoimisen. Työllisyyden edistämisessä tarvitaan uusia avauksia muun muassa työttömyysetuuksien käytössä. Työttömyysturvalla on saatava opiskella vapaasti, kunhan työttömät ovat samalla työmarkkinoiden saatavilla. Tavoite on huomioitava jo hallituksen ensi vuoden budjetissa. Akava muistuttaa, että tarkoituksena ei ole, että työttömyystuella voisi opiskella automaattisesti kokonaan uuden tutkinnon. Korkeakoulutetut haluavat lähtökohtaisesti työllistyä mahdollisimman pian. Samalla he ovat kuitenkin valmiita käyttämään työttömyysaikaa hyväkseen kehittyäkseen, pitääkseen itsensä aktiivisena ja saadakseen työuralle uusia eväitä. Akava esittää lisäksi, että työttömien työllistämisessä ryhdytään käyttämään nykyistä laajempaa palveluiden tuottajien joukkoa. Räätälöityjä työllisyyspalveluita myös yksityisiltä palvelutuottajilta tarvitaan huomattavasti aiempaa enemmän, koska jo yli kolmannes korkeakoulutetuista työttömistä on pitkäaikaistyöttömiä. Työministeri on asettanut Akavan ja Suomen Yrittäjien asiantuntijat selvittämään itsensätyöllistäjien työttömyysturvan kehittämisestä. à AKAVA.FI

6 Tradenomi

+7 500

à Työsuojelutarkastuksia

toteutettiiin noin 7 500 kunnassa tai kuntayhtymässä.

Kunta-alan työsuojelun valvontahankkeen loppuraportti valmistui

URVALLINEN, TERVEELLINEN ja tuot-

tava kuntatyö 2015 -hanke kehitti kuntien työsuojelua vuosina 2012–2015. Keskeisenä tavoitteena oli kunta-alan työpaikkojen turvallisuusjohtamisen ja työturvallisuuden hallinnan parantaminen. Valvontaa kohdistettiin kunnan koko organisaatioon eli ylimpään johtoon, toimialan johtoon sekä toimialan eri työpaikkoihin ja toimipisteisiin. Työsuojeluvalvontaa tehtiin yli 300 kunnassa tai kuntayhtymässä. Tarkastuksia toteutettiin kaikkiaan noin 7 500. Työnantajille annettiin puutteiden korjaamiseksi 20 000 velvoitetta. Keskeisten työturvallisuusriskien osalta eniten puutteita ja kehitettävää löytyi sisäilmaan liittyvissä asioissa. Toinen merkittävä

Kehitettävää on esimiesten toimintaedellytysten ja osaamisen varmistamisessa työsuojelutehtävissä.

kehittämiskohde on työterveyshuollon työpaikkaselvitys. Molemmat asiat olivat lainsäädännön mukaisella tasolla ainoastaan 65 prosentilla valvotuista työpaikoista. Sisäilma asioiden hallinta on parantunut kunnissa muun muassa toimivien sisäilmatyöryhmien johdosta. Suurin osa kunnista on motivoitunut kehittämään työturvallisuusjohtamista ja parantamaan työturvallisuuden hallintaa ja työoloja. Kunnissa on luotu järjestelmiä ja toimivia käytäntöjä, mutta nämä eivät näy riittävästi esimiesten ja työntekijöiden päivittäisessä työssä. Kehitettävää on myös esimiesten toimintaedellytysten ja osaamisen varmistamisessa työsuojelutehtävissä, jotta työturvallisuuskäytännöt jalkautuvat työpaikoille. Mukana hankkeessa olivat aluehallintoviraston lisäksi Työturvallisuuskeskuksen kuntaryhmä, KT Kuntatyönantajat sekä kunta-alan pääsopijajärjestöt.

KE TÄ SINÄ JOHDAT ? Yritysten ja organisaatioiden tulevaisuus tehdään esimies- ja johtamistaidoilla. Varmista itsellesi oikea osaaminen, jolla kehität vastuualueesi huippukuntoon - käytännönläheisesti. Haku ar vostettuihin Omnian esimies- ja johtamiskoulutuksiin on käynnissä ny t. Valitse itsellesi sopiva koulutus ja hae mukaan!

JOHTAMISEN ERIKOIS AMMAT TITUTKINTO (JE T )

Valmennusohjelma kehittää ihmisten ja toiminnan johtamisen osaamista. Se antaa lisävalmiuksia oman vastuualueen nykytilan arviointiin, strategian toteutukseen, esimiestyön ja omien johtamistaitojen kehittämiseen sekä tuo selkeyttä päätöksentekoon muuttuvissa tilanteissa. Kokemusta johtamistehtävistä tulee olla 2–3 vuotta. Koulutus alkaa syyskuussa.

LÄHIESIMIEST YÖN AMMAT TITUTKINTO

tiiminvetäjälle, ryhmävastaavalle, palveluvastaavalle, osaston lähiesimiehelle tai työryhmän vetäjälle sekä esimiestyöhön hakeutuvalle. Koulutus alkaa syyskuussa.

Tutustu myös oppisopimusmahdollisuuteen.

à TYOSUOJELU.FI/TIETOA-MEISTA/ TOIMINTA/VALVONTAHANKKEET/KUNTA-ALA

Katso lisätiedot ja hakuohjeet omnia.fi

Laadullinen työllistyminen korkeakoulujen rahoituksen kriteeriksi

K TRAL:n uusi strategia vahvistettu VALTUUSTO VAHVISTI kevätkokouksessaan

liitolle uuden strategian kaudelle 2016–2020. Syksyn mittaan hallinto valmistelee toimenpidesuunnitelman,jolla strategian tuomat muutokset toteutetaan strategiakauden aikana. Uusi strategia on luettavissa liiton verkkosivuilla. à TRAL.FI

Haluatko edetä urallasi?

ORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLISSA palkitaan

tulevaisuudessa valmistuneiden työllistymisestä koulutustasoa vastaavasti. Opetus- ja kulttuuriministerin asettama työryhmä laatii mallin laadullisen työllistymisen sisällyttämiseksi rahoituskriteereihin vuodesta 2019 alkaen. Tavoitteena on edistää työllisyyttä sekä kannustaa korkeakouluja yhteistyöhön työelämän kanssa. Korkeakoulujen rahoitusmalli on uudistettu vuonna 2016. Työtä jatketaan, jotta julkinen rahoitus palkitsisi jatkossa valmistuneiden työllistymisestä koulutustasoa vastaavasti. Laadullisen työllistymisen kriteeri lisätään korkeakoulujen rahoitusmalliin alkavan sopimuskauden puolivälissä vuonna 2019. Työryhmän tehtävänä on arvioida erilaisten laadullisen työllistymisen mittaamistapojen so-

veltuvuutta rahoituskriteereiksi ammattikorkeakoulututkintojen sekä ylempien korkeakoulututkintojen ja tohtoritutkintojen osalta. Työryhmän tulee myös laatia ehdotukset tarvittavista säädösmuutoksista. Nykyisellään työllistymistä seurataan akateemisten rekrytointipalvelujen yhteistyössä toteuttamin kyselyin Aarresaari-palvelussa. Tiedonkeruun kattavuudessa on kuitenkin havaittu puutteita. Sekä yliopistoissa että ammattikorkeakouluissa otetaan käyttöön uudistettu rahoitusmalli vuoden 2017 alusta. Valtakunnallisen rahoitusmallin tarkoituksena on jakaa perusrahoitus korkeakoulujen kesken siten, että tuloksellisesta, korkeatasoisesta ja vaikuttavasta koulutuksen kehittämisestä palkitaan. Työryhmän työn määräaika on 31.12.2016. à MI N EDU.FI

Opiskele työn ohessa! YLEMPI AMK-TUTKINTO

Tradenomi (ylempi AMK) Hyvinvointiteknologia Koulutus antaa sinulle valmiudet hyvinvointi- ja terveysteknologia-alan asiantuntijan ja kehittäjän tehtäviin. Pohjakoulutusvaatimuksena on tietojenkäsittelyn Tradenomi (AMK) -tutkinto. AMK-TUTKINTO, monimuotototeutus

Tradenomi (AMK) Liiketalous, Ikaalinen

Hakuaika Lue lisää

7.–21.9.2016 www.tamk.fi

TRAL:ssa uusia voimia SUVI KAUTTO on aloittanut TRAL:n johdon assistenttina elokuun alussa. Kautto vastaa hallinnon kokousten ja tapaamisen järjestelyistä sekä sidosryhmätapahtumien organisoinnista. Lisäksi hän valmistelee materiaaleja eri tilaisuuksiin, toimii hallituksen kokousten sihteerinä ja avustaa yleishallinnollisissa tehtävissä. Johdon assistentti toi-

mii toiminnanjohtajan sekä esimiesten assistenttina. TRADENOMI Anna SirviöHautala aloitti elokuussa asiamiehenä edunvalvontayksikössä. Hänen vastuullaan ovat liiton alueja kenttätoiminnan koordinointi ja kehittäminen sekä virtuaalihankkeet.

Korkeakoulutetut nuoret haluavat työelämältään vakautta

KAVA SELVITTI, mitä nuoret korkeakou-

lutetut pitävät tulevaisuuden työelämässä tärkeänä, miten tulevaisuudessa halutaan työllistyä ja minkälaisia eväitä korkeakoulutus antaa yrittäjyyteen ja kansainväliselle työuralle sijoittumiseen. Lisäksi selvitettiin, pidetäänkö ulkomaille muuttoa korkeakoulutettujen nuorten keskuudessa todellisena vaihtoehtona. Sekä 20–35-vuotiaiden että heitä vanhempien vastauksissa toimeentulon vakaus nousee tärkeimmäksi tulevaisuuden työelämän piirteeksi. Lähes kaksi kolmesta pitää vakaata toimeentuloa tulevaisuuden työelämässä omalta kannaltaan erittäin tärkeänä. Toiseksi tärkein oli hyvä työyh-

teisö ja kolmanneksi vakaat työsuhteet. Korkeakoulutettujen yrittäjien ja itsensätyöllistäjien määrä on kasvanut 2000-luvulla, ja itsensä työllistämistä pidetään yhtenä keskeisimmistä työmarkkinatrendeistä. Noin 8 prosenttia nuorista korkeakoulutetuista työllistyisi tulevaisuudessa mieluiten yrittäjänä ja 13 prosenttia yhdistelisi mieluiten eri työllistymisen tapoja. Valtaosa kuitenkin haluaisi tulevaisuudessa työllistyä palkansaajatyössä (69 ). Nuorista amk-tutkinnon suorittaneista 28 prosenttia katsoi opintojensa tukeneen yrittäjäksi ryhtymistä melko tai erittäin hyvin. Nuorilla yliopistotutkinnon suorittaneilla se oli 13 prosenttia.

Tulosten mukaan nuoret korkeakoulutetut pitävät vanhempia korkeakoulutettuja tärkeämpänä sitä, että työ joustaa perhetilanteiden mukaan. 20–35-vuotiaista 43 prosenttia piti sitä erittäin tärkeänä ja yli 35-vuotiaista 31 prosenttia. Työuralla etenemistä piti erittäin tärkeänä noin viidennes 20–35-vuotiaista, yli 35-vuotiaista noin joka kymmenes. Vanhemmilla korkeakoulutetuista korostuu mahdollisuus toteuttaa työssä arvokkaaksi koettuja asioita ja mahdollisuus vaikuttaa työnteon tapoihin. Erittäin tärkeänä sitä piti 44 prosenttia. à AKAVA.FI/TULEVAISUUSKYSELY

www.laurea.fi

Hae opiskelemaa ylempi AMK-tutkinto Tulevaisuuden johtaminen ja asiakaslähtöinen palveluliiketoiminta tradenomi (ylempi AMK)

Päätöksenteon ilmiöt johtamisessa, kehittämisessä ja asiakastyössä

Tulevaisuuden innovatiiv digitaaliset palvelut tradenomi (ylempi AMK)

hakuaika 7.-21.9.2016

tradenomi (ylempi AMK)

Ylempi AMK-tutkinto on mahdollista suorittaa joustavasti työ ohella. Hakuvaatimuksena on soveltuva korkeakoulututkinto j vähintään kolmen vuoden alakohtainen työkokemus korkeakoulu tutkinnon suorittamisen jälkeen.

Lue lisää koulutuksista www.laurea.fi Tradenomi

Mitä kilpailukykysopimus tarkoittaa tradenomeille? Elokuun lopussa pitkien neuvottelujen jälkeen myös rahoitus- ja ICT-alalle saatiin aikaan neuvottelutulokset. TEKSTI Kirsi Ristaniemi KUVITUS Pia Hom

lun perin yhteiskuntasopimukseksi kutsuttua kilpailukykysopimusta (kiky) on nyt väännetty yli vuoden ajan. Se korvaa hallituksen esittelemän pakkolakipaketin, joka sisälsi muun muassa sairausajan karenssin, lomarahan leikkauksen, arkipyhien muuttamista työpäiviksi sekä julkisen sektorin lomien lyhennyksen. – Sopimus tehtiin myös siksi, että vaihtoehtona olleet pakkolait olisivat olleet vielä surkeampia jäsenten kannalta, kertoo TRAL:n toiminnanjohtaja Mika Varjonen. Varjonen toivoo, että kilpailukykysopimus edesauttaisi uusien työpaikkojen syntymistä sekä Suomen kilpailukyvyn parantumista. – Tämä olisi toivottavaa kaikille palkansaajille sekä erikseen tradenomeille. Työttömien tradenomien määrä on ollut voimakkaassa kasvussa viime vuosina. Toisaalta on aivan selvää, ettei kilpailukykysopimus pelkästään käännä maan taloutta. Tutkimukseen ja tuotekehitykseen, yritysten 10 Tradenomi

investointiasteeseen sekä myyntiin ja markkinointiin pitäisi panostaa.

Lisää työtunteja ilman palkankorotuksia Kilpailukykysopimuksessa päätettiin jatkaa työ- ja virkaehtosopimusten voimassaoloa 12 kuukaudella korottamatta palkkoja. Kollektiivia palkankorotuksia ei siis ole tulossa jäsenistölle ainakaan vuoteen. Tämän lisäksi vuosittaista työaikaa pidennettiin 24 tunnilla palkkoja muuttamatta. Työajan lisäämisen toteutustavat vaihtelevat aloittain.

Vuosittaista työaikaa pidennettiin 24 tunnilla palkkoja muuttamatta.

Kiky pähkinäkuoressa Kilpailukykysopimuksen tavoitteena on kääntää Suomen talous kasvuun ja parantaa työllisyyttä sekä vahvistaa kilpailukykyä suhteessa keskeisiin kilpailijamaihin. Kilpailukykysopimuksesta syntyi neuvottelutulos 29.2.2016. Sopimuksen sisältö: Työ- ja virkaehtosopimusten voimassaoloa päätettiin jatkaa 12 kuukaudella palkkoja korottamatta. Sopimuksessa sovittiin myös vuosittaisen työajan lisäämisestä keskimäärin 24 tunnilla ansiotasoa muuttamatta sekä julkisen sektorin lomarahojen leikkauksesta. Alakohtaiset työ- ja virkaehtosopimusneuvottelut käytiin liittotasolla kevään aikana 31.5.2016 mennessä. Maan hallitus arvioi sopimuksen vaikutuksia työllisyyteen, kasvuun ja julkiseen talouteen 2.6.2016. Samalla hallitus julkisti sopimusta tukevat toimenpiteet kuten veronalennukset, mikäli kilpailukykysopimus saavuttaa riittävän kattavuuden. Keskusjärjestöt arvioivat sopimuksen kattavuutta 3.6.2016. Saadut ratkaisut todettiin riittävän kattaviksi. Työmarkkinaosapuolet allekirjoittivat kilpailukykysopimuksen tiistaina 14.6.2016. Elokuun budjettiriihessä arvioidaan kilpailukykysopimuksen lopullinen kattavuus sekä veronalennukset.

Tradenomi 11

Julkinen sektori mukana sataprosenttisesti KAIKKI JULKISEN sektorin alat saivat neu-

votteluratkaisut aikaiseksi sataprosenttisesti määräaikaan mennessä. JUKOn eli Julkisalan Koulutettujen Neuvottelujärjestön hallitus vahvisti kirkon-, valtioja kuntasektorin neuvottelutuloksen 31. toukokuuta. JUKOn neuvottelujohtaja Risto Kangas pitää kilpailukykysopimusta poikkeuksellisena ratkaisuna. – Nyt palkansaajat uhrautuivat ja antoivat omastaan. Vaihtoehtona olleet pakkolait olisivat kuitenkin olleet paljon synkempi vaihtoehto. Myös neuvotteluiden lähtökohdat olivat poikkeukselliset, kun palkansaajat joutuivat puolustautumaan hallituksen kaavailemia leikkauksia ja pakkolakeja vastaan eikä perinteisesti työnantajien vaatimuksia vastaan.

Lomarahojen leikkaus lisätukistus julkiselle sektorille JUKO toteuttaa työajan lisäämisen pääsääntöisesti lisäämällä 30 minuuttia viikkotyöaikaan. Työajan pidennys ei vaikuta ansiotasoon. Julkisen sektorin lomarahoja leikataan 30 prosentilla kolmen vuoden määräajaksi vuosina 2017–2019. Lisäksi työntekijöiden työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksut nousevat. – Ikäviä asioitahan nämä ovat palkansaajille, mutta toivotaan, että näiden toimien myötä irtisanomisia ei tulisi enää niin herkästi, sanoo TRAL:n edunvalvontayksikön asiamies Elena Gorschkow-Salonranta. Gorschkow-Salonranta kannustaa jäsenistöä olemaan aktiivisesti yhteydessä TRAL:n työsuhdeneuvontaan mieltä askarruttavissa työaikakysymyksissä ja muissa työsuhdeasioissa. TRAL:n toimistolla tuetaan ja neuvotaan myös henkilöstön edustajia paikallisen sopimisen edistämisessä. Kangas kertoo julkisen sektorin sitoutuneen kilpailukykysopimuksen mukaiseen paikallisen sopimisen edistämiseen. – Hankaluutena on, että työnantajan heikkoon taloudelliseen tilanteeseen liittyvä paikallinen sopiminen merkitsee palkansaajille poikkeuksetta heikennyksiä. On kyettävä arvioimaan, vältetäänkö sopimalla mahdollisesti vielä ikävämmät vaihtoehdot, hän sanoo.

12 Tradenomi

Myös julkisen sektorin lomarahoja leikattiin 30 prosentilla kolmen vuoden määräajaksi vuosina 2017–2019. Lisäksi osa työnantajamaksuista siirtyy palkansaajien maksettaviksi. – Tällaisten ratkaisujen aikaansaaminen tällä tulokulmalla on historiallista ja osoittaa valtavaa sopimuskykyä tilanteessa, jossa sopimushalua ei juurikaan ollut, sanoo Varjonen. Kilpailukykysopimus toteutuu, jos se on riittävän kattava eli mahdollisimman moni virka- ja työehtosopimus on sen mukainen. Sen kattavuutta arvioidaan lopullisesti elokuussa budjettiriihen yhteydessä. Nyt sopimuksen kattavuus on 91 prosenttia. Julkisen sektorin kattavuus on 100 prosenttia.

Ostovoimaa lisää veronkevennyksillä Maan hallitus on luvannut tulla vastaan ansiotulon verokevennyksin, jos sopimukseen päästään ja siitä tulee tarpeeksi kattava.

Yli 85 prosentin kattavuudella veronkevennykset olisi noin 415 miljoonaa euroa. Jos kattavuus saadaan yli 90 prosenttiin, tulisi veronkevennyspottiin 100 miljoonaa euroa lisää. Veronkevennyksillä on tarkoitus lisätä ostovoimaa, joka alenee palkkojen ja lomarahojen leikkaamisen myötä. Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder kertoo, että Akava haluaa tietää tulevassa budjettiriihessä, mikä on hallituksen talouspolitiikan linja loppuvaalikaudella ja pyritäänkö siihen, että veropolitiikalla tuetaan ostovoimaa myös vuosina 2018 ja 2019. – Tämä meidän olisi hyvä tietää jo nyt, vaikka tulevien vuosien taloustilannetta ei vielä tiedetä. Se on tärkeä poliittinen viesti, Fjäder sanoo.

Kaupan ala jäi sopimuksen ulkopuolelle Sopimuksettomilla aloilla, kuten esimerkiksi kauppa, metsäteollisuus ja elintarvike,

Paikallisen sopimisen pelisäännöt

ILPAILUKYKYSOPIMUKSESSA SOVITTIIN

paikallisen sopimisen lisäämisestä työehtosopimuksissa. Erillisellä lainsäädännöllä sitä ei enää edistetä. Paikallisella sopimisella tarkoitetaan sitä, että työpaikat voivat sopia vapaammin työsuhteen ehdoista. Akava on ollut jo pitkään valmis lisäämään paikallista sopimista. Myös TRAL suhtautuu aitoon neuvotteluun perustuvaan paikalliseen sopimiseen myönteisesti ja on valmis lisäämään sitä jatkossakin.

Paikallisella sopimisella joustoa työehtoihin Akavalaisten työehtosopimuksissa on ollut laajat mahdollisuudet paikalliseen sopimiseen jo ennestään. Esimerkiksi työaikajärjestelyistä sovitaan usein paikallisesti. – Paikallisen sopimisen tekninen puoli on kunnossa, mutta miten se toteutuu käytännössä, riippuu työpaikasta, kertoo Akavan työelämäasioiden johtaja Maria Löfgren. Löfgrenin mielestä paikallisia sopimuksia voisi tehdä vielä reippaamminkin etenkin työaikajärjestelyiden ja työaikapankkien osalta.

YTN:n tilanne Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry:n hallitus hyväksyi 3.6. kokouksessaan 23 sopimusalan neuvottelutulokset. Sopimukset koskevat yhteensä 103 000 ylempää toimihenkilöä. YTN:n suurin sopimus on teknologiateollisuuden ylempien TES, joka on maan toiseksi suurin teollisuuden työehtosopimus. Teknologiateollisuuden ratkaisu noudattaa suurin pirtein alalla kaikkien henkilöstöryhmien kanssa sovittuja ehtoja ja on kilpailukykysopimuksen mukainen. Muita YTN:n hyväksyttyjä isoja sopimuksia ovat tietotekniikan palveluala, suunnitteluala, kemianteollisuus sekä energia-ala. Rahoitus- ja ICT-aloilla saavutettiin neuvottelutulokset elokuun lopussa.

ei myöskään ole neuvottelutuloksia. Näiden alojen työnantajat ilmoittivat, etteivät he halua solmia YTN:n kanssa sopimuksia. Esimerkiksi 30 000 kaupan alan ylempää toimihenkilöä jää kikyn ulkopuolelle. Näillä aloilla työajat eivät pitene eikä paikallinen sopiminen laajene. Osa työnantajamaksuista siirtyy kaikilla aloilla palkansaajien maksettaviksi, myös sopimuksettomilla aloilla. Varjosta risoo sopimuksettomien alojen työnantajaliittojen suhtautuminen neuvotteluihin. – Nimenomaan työnantajat vaativat kaikkien osallistumista ”talkoihin” ja toisaalta jättivät pokkana sopimatta mitään, Varjonen kummastelee. Kilpailukykysopimuksen mukaista neuvottelutulosta ei tässä vaiheessa ole solmittu myöskään SAK:n liittojen auto- ja kuljetusala AKT:ssa eikä elintarviketeollisuudessa.

Kiista luottamusmiespakosta Kilpailukykysopimusneuvotteluiden aikana syntyi kiista siitä, kuka edustaa henkilöstöä paikallisessa sopimisessa. Paikallinen sopiminen oli määrä ulottaa myös niihin järjestäytymättömiin yrityksiin, joissa yleissitovuuden nojalla noudatetaan työehtosopimusta. Työehtosopimusten mukaan henkilöstöä edustaa luottamusmies, jonka tulee joissakin työehtosopimuksen määräämissä asioissa olla henkilöstön edustajana myös paikallisessa sopimisessa. Suomen Yrittäjät tyrmäsi tämän ja oli sitä mieltä, ettei järjestäytymättömien yritysten tarvitsisi noudattaa työehtosopimusta tässä asiassa. – Asetelma on outo, koska Suomen Yrittäjät on nimenomaan halunnut laajentaa paikallisen sopimisen myös järjestäytymättömien yritysten työntekijöihin. Nyt he olivat sen saamassa, mutta yhtäkkiä se ei kelpaakaan, koska Suomen Yrittäjät halusi samat oikeudet, mutta erilaiset pelisäännöt kuin järjestäytyneillä työnantajilla, ihmettelee Löfgren. Nyt paikallisen sopimisen edistäminen jatkuu työehtosopimusalojen sisällä. Järjestäytymättömät yritykset, jotka eivät kuulu työnantajaliittoon jäävät tämän ulkopuolelle.

Paikallisen sopimisen tekninen puoli on kunnossa, mutta miten se toteutuu käytännössä, riippuu työpaikasta.

Tradenomi 13

Kauppalehden opintotuki. Saat printin ja digin veloituksetta.

TRAL:n opiskelijajäsen – hyödynnä nyt opiskelijaetusi ja tilaa Kauppalehti maksutta. Saat painetun Kauppalehden joka arkipäivä ja kaikki digitaaliset uutissisällöt 24/7. Tilaa heti tänään, niin hyödyt edustasi eniten: kl.fi/tral

Muita kiinnostavia kirjoja Katriina Perkka-Jortikka: Yksi elämä – monta uraa. Kauppakamari 2016 Kati Tiirikainen: Ujon urakirja – Keinoja työelämän sosiaalisiin tilanteisiin. Atena 2016.

Kohti onnistuneempia projekteja Hallittu projekti – Jäntevästä suunnittelusta menestykselliseen toteutukseen. Kauppakamari 2016

PROJEKTIMAISESTI organisoitu työtapa lisään-

tyy monilla aloilla. Mikko Mäntynevan Hallittu projekti – Jäntevästä suunnittelusta menestykselliseen toteutukseen -kirjassa käsitellään kaikki projektin vaiheet aina valmistelusta projektin päättymiseen asti. Kirjassa on mukana myös käytännön vinkkilistoja, jotka auttavat projektien menestyksellisessä toteuttamisessa. Organisointitapana projekti poikkeaa monista muista tavoista erityisesti päämääräsuuntautuneisuutensa ja ainutkertaisuutensa vuoksi. Projektien avulla on mahdollista

kehittää organisaatiota kohti sen strategisia tavoitteita. Samalla kun projektitoiminta lisääntyy, myös toimivan projektinhallinnan tarve korostuu. Menestyksellinen projektitoiminta edellyttää, että kaikki projektin parissa työskentelevät ymmärtävät ja sisäistävät projektinhallinnan periaatteet. Projektin epäonnistuminen johtuu yleensä riittämättömästä tai väärin kohdistuneesta projektinhallinnasta. Projektinhallinnan tukena ei tällöin ole käytetty tarpeeksi järjestelmällisiä menetelmiä tai työtapoja.

TEKSTI Saara Selkämaa KUVA Jani Söderlund

à Mikko Mäntyneva:

Tradenomi

Aina valmis oppimaan Valtion leivissä yli 30 vuotta työskennellyt Teija Rasola-Räisä on opiskellut koko aikuisikänsä. Hän uskoo, että opiskelu kannattaa, vaikkei uralla etenisikään. TEKSTI Pirkko Tuominen KUVA Paula Myöhänen

eija Rasola-Räisästä harmittaa, että hän on joutunut olemaan kaksi lukuvuotta poissa tämänhetkisistä opinnoistaan Metropolia ammattikorkeakoulusta. Ahkeralla aikuisopiskelijalla ei ole ollut tapana jättää opintoja kesken, eikä hän aio nytkään. Taukoon on viime vuosina ollut painavat syyt: Maanmittauslaitoksen organisaatiomuutos sekä siihen liittyvä palveluiden digitalisoituminen ja uusien järjestelmien opetteleminen, luottamustoimi ja työsuojelu ovat pitäneet naisen kiireisenä. – Viime vuosi oli erityisen rankka. Olin silloin myös omaishoitajana vanhemmilleni ja saattelin molemmat haudan lepoon, RasolaRäisä kertoo.

Työtä tietokoneella ja maastossa Rasola-Räisän opintoputki alkoi 1980-luvulla ammattikoulusta maanmittaustekniikan linjalta, josta hän valmistui kartanpiirtäjäksi. Hän työskenteli Mikkelin kaupungilla piirtäjänä sekä Mikkelin maanmittaustoimistossa ja maaseutuelinkeinopiirissä useilla virkanimikkeillä lähes viitisentoista vuotta. – Kun tulin takaisin Maanmittauslaitokselle, olin ensin asiakaspalvelussa. Halusin kuitenkin itsenäisempään työhön. Yrittäjänä toimiva aviomies innosti häntä kaupalliselle alalle. Rasola-Räisä suoritti liiketalouden perustutkinnon ja lähti lähes heti sen perään opiskelemaan tradenomiksi. 16 Tradenomi

– Minua kiinnostivat etenkin yrittäjyys, johtaminen ja kirjanpito. Opiskelin niitä myös avoimessa korkeakoulussa. Tradenomikoulutus antoi hyvät valmiudet työelämän eri tehtäviin. – Taidoista oli hyötyä varsinkin asiakaspalvelussa, jossa toimin myös tiiminvetäjänä ja asiakaspalvelun laskutusjärjestelmän pääkäyttäjänä. Nykyään Rasola-Räisä työskentelee kartoittajana. Hän tekee tiestön ja rakennusten maastomittauksia, käsittelee digitaalisia aineistoja ja vie niitä tietokantaan. – Opiskelusta on aina hyötyä ja siitä jää aina jotakin käteen, vaikkei se osuisi aivan yksi yhteen oman työn kanssa. Koulutus on mielestäni myös yleissivistävää. Esimerkiksi seminaarityön tekeminen kehittää projektinhallintaa: pitää luoda prosessi ja viedä se loppuun, aivan kuten työelämässäkin. Kun viisikymppinen opiskelee nuorten joukossa, myös ajatukset tuulettuvat. Virkistävää nuorta seuraa Rasola-Räisälle ovat myös oma poika vaimoineen ja lapsineen.

Kiitollinen valtion virasta Kaksi vuotta sitten itsenäiset maanmittaustoimistot ja yksiköt lakkautettiin ja syntyi valtakunnallinen Maanmittauslaitos. Toimistojen välisistä aluerajoista luovuttiin, mutta palvelupisteet säilyivät entisellään 35 paikkakunnalla ympäri Suomen. – Ketään ei onneksi siirretty toiselle

Opinnoista on hyötyä,sillä työsuojelussa ja luottamustehtävissä pitää ymmärtää jonkin verran henkilöstöjohtamista.

paikkakunnalle eikä ketään irtisanottu, mutta työtehtäviä järjesteltiin uudelleen, RasolaRäisä kertoo. Muutosvaiheessa työsuojelu on haukannut ison osan hänen työajastaan. – Työsuojeluun arvioitiin menevän viidennes viikon työajasta, mutta nyt on mennyt enemmän, varaluottamusmiehenä ja työsuojeluvaltuutettuna toimiva Rasola-Räisä toteaa. Hän kokee oman työnsä, luottamustoimen ja työsuojelun yhdistämisen haasteelliseksi. Aika ei tahdo riittää kaikkeen. – Toisaalta vaihtelevuus on antoisaa. Tradenomiopinnoista on ollut tässäkin hyötyä, sillä työsuojelussa ja luottamustehtävissä pitää ymmärtää jonkin verran henkilöstöjohtamista. Rasola-Räisällä on vielä vuosi opiskeluoikeutta Metropoliassa. – Yritän saada tutkintoni suoritettua, sillä maanmittausinsinööri on tutkintonimikkeenä kovaa valuttaa alallani.

Teija Rasola-Räisä Mikkelin ammattikorkeakoulussa, talouden ja hallinnon koulutusohjelma 2000–2003 Ura: piirtäjä, Mikkelin kaupunki 1981; kartanpiirtäjä, Mikkelin maanmittaustoimisto, 1981–1990; kartanpiirtäjä, vs. teknikko, Mikkelin maaseutuelinkeinopiiri, 1990–1996; asiakaspalvelusihteeri, Maanmittauslaitos, 1996–2009; kartoittaja, Maanmittauslaitos, 2009– Varaluottamusmies 2011–2018; työsuojeluvaltuutettu 2015–2018

Tradenomi 17

18 Tradenomi

Kiire rassaa

aivoja

Asiantuntijatyö vaatii ongelmanratkaisukykyä ja luovuutta. Mutta mitä tehdä, kun kakofonia katkaisee ajatukset ja kiire pukkaa päälle? Aivotutkijan mielestä paras palauttaja on uni. TEKSTI Hanna Ojanpää KUVITUS Atte Lakinnoro

siantuntijatyön vaativuuden ymmärtäminen – tai sen puute – puhuttaa paljon työyhteisöissä. Turun yliopistossa aivotutkijana toimiva Minna Huotilainen tietää, että aihe saattaa kuulostaa läpikolutulta, mutta paljon työpaikoilla kiertäneenä hän tunnistaa oireet ja seuraukset. – Ei ole yhtään erikoista kuulla, että joku jopa pakenee vessaan tai siivouskomeroon tekemään töitään rauhassa, hän toteaa. – Tämän päivän asiantuntijatyön suurin vitsaus on keskeytykset, Huotilainen jatkaa. Avotilat ovat tuoneet työpaikoille paljon positiivista, mutta samalla olemme luoneet ympärillemme keskeytyksen kulttuurin. Huotilainen painottaa, että keskeytysten vaikutus riippuu työtehtävästä: mekaanista työtä tekevälle keskeytykset saattavat olla

Tradenomi 19

Työurakunto vaatii ylläpitoa ASIANTUNTIJA TARJA ARKIO Akavasta pohtii asiantuntijatyön muutosta yleisellä tasolla. Suurimmiksi murrostekijöiksi hän mainitsee teknologian kehityksen ja globalisaation.

– Työ on nykyään entistä vähemmän aikaan ja paikkaan sidoksissa. Työ kulkee tekijänsä mukana, jolloin palautumiselle jäävä aika vähenee, Arkio toteaa. – Muutosta on tapahtunut myös siinä, että nykyisessä taloudellisessa tilanteessa henkistä kuormitusta on tasaisemmin kaikilla aloilla, myös julkisella sektorilla. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan akavalaisia työntekijöitä kiire haittaa kymmenen prosenttia enemmän verrattuna muihin ryhmiin. Akavassa asiantuntijatyötä tekevien henkiseen jaksamiseen on puututtu muun muassa työaikasuojelun kautta. – Me haluamme korostaa läpinäkyvyyttä työn ja vapaa-ajan välillä; onko työntekijöillä esimerkiksi velvoite vastata sähköposteihin tai puheluihin iltaisin ja viikonloppuisin. Olemme myös käynnistäneet esimiesverkoston, jossa verkkotapaamisissa esimiehet pääsevät jakamaan keskenään parhaita käytäntöjään, Arkio kertoo. Työpaikkoja, joissa työntekijöiden henkinen jaksaminen huomioidaan, yhdistää sitoutuminen ylintä johtoa myöten sekä varhaisen puuttumisen mallit. – Avoimessa työilmapiirissä jokainen tietää, että työsuorituksen heikkenemiseen löytyy yhteisesti sovitut keinot puuttua. Myös omasta kuormituksesta on helppo puhua silloin, kun tietää, ettei se heikennä omaa asemaa tai aiheuta häpeää, Arkio tietää. Arkio korostaa samalla, että työ on myös valtava voimavara. – Kun asiantuntija pääsee työn imuun, luovuus ja aikaansaaminen nousevat aivan uudelle tasolle. Positiivinen stressi vahvistaa tekemään ja oppimaan uusia asioita ja haastamaan itseään. Muuttuvassa maailmassa ja markkinatilanteessa jokaisella on kuitenkin myös itse vastuu huolehtia omasta jaksamisestaan sekä oman osaamisen päivittämisestä, Arkio muistuttaa.

20 Tradenomi

jopa virkistäviä, henkisen työn tekijälle niistä saattaa syntyä suuriakin ongelmia. – Kun tarkkaavaisuus pomppii asiasta toiseen tai useaan suuntaan samanaikaisesti, virheiden mahdollisuus kasvaa ja työntekeminen hidastuu, hän listaa. Huotilainen ei kuitenkaan tyrmää multitaskausta kaikilta osin. Esimerkiksi kokouksen alkua odotellessa on hänen mielestään jopa tehokasta hoitaa tehtäviä alta pois. – Niin kauan kuin toinen tehtävä ei vaadi kielellisiä resursseja, päällekkäiset tehtävät eivät ylikuormita aivoja. Kykenemme hyvin esimerkiksi kuuntelemaan musiikkia ja kutomaan sukkaa tai kävelemään ja keskustelemaan yhtä aikaa, hän kertoo.

Kiire-sanan vuosikymmen Ajan ilmiöihin Huotilainen nostaa myös hektisyyden. – Aikaisemmin olisi pidetty tyhmänä jättää tehtävät viimetinkaan. Toivottavasti joskus kiikkutuolissa osaamme nauraa sille, kuinka paljon sähläsimme ja teimme virheitä hullulla 2010-luvulla, Huotilainen huokaa. Hän ihmettelee, kuinka kiire on saanut meistä otteen. – Se, miten puhumme käsitteistä jää helposti päälle, kun tärkeämpää olisi puhua itse asioita. Saku Tuomista ja Pekka Pohjakalliota lainaten: ”Ilman kiire-sanan käyttöä ihminen voi paremmin”. Toisaalta Huotilainen tietää, että kiire

ja lähteä hakemaan kuppi kahvia tai ottaa happihyppely.

Laput ja unet avuksi

Hunajaa aivoille Uni: Älä tingi unesta! Jos sinulla on uniongelmia, hae apua ajoissa. Liikunta: Kaikki liikunta on hyväksi, mutta aivojen kuninkuuslaji on tanssi. Musiikki: Musiikilla on positiivisia vaikutuksia aivotoimintaan ja erityisesti aivojen muistijärjestelmään. Pelit ja nokkeluustehtävät: Tutkimusten mukaan terveitä ikäihmisiä yhdistää kiinnostus kortti- ja lautapeleihin. ”Ikinä ei voi olla niin kiire, etteikö yhdelle Afrikan tähdelle olisi aikaa.”

on myös tosiasia – monessa organisaatiossa sama työmäärä tehdään nykyisin pienemmillä resursseilla. Ajatus siitä, että painetaan tässä vaan menemään, ei ole pitkällä tähtäimellä viisasta kenenkään näkökulmasta. – Henkilökohtaisesti puhun työajan mittaamista vastaan. Haluan korostaa asiantuntijaa kokonaisvaltaisena pakettina, jonka ajatukset ja ongelmanratkaisukyvyt eivät katso aikaa tai paikkaa. Ratkaisu asiaan voi löytyä koiran kanssa lenkillä tai vaikkapa hyvin nukutun yön jälkeen, Huotilainen toteaa. – Me olemme myös itse paljon vartijoita. Omaa tilaa pitäisi pystyä monitoroimaan ja huomata, milloin olo alkaa kääntyä stressin puolelle. Silloin on hyvä pitää tauko,

”Aikaisemmin olisi pidetty tyhmänä jättää tehtävät viimetinkaan. Toivottavasti joskus osaamme nauraa sille, kuinka sähläsimme 2010-luvulla.”

Työstä irtautumisen avuksi Huotilainen kertoo, että mieli toimii paikkasidonnaisesti. Jos työt jäävät kesken, kehottaa hän kirjoittamaan asiat ylös ja jättämään listan työpaikalle. – Tämä on aivoille iso helpotus, kun keskeneräisiä asioista ei tarvitse muistaa yön yli, hän sanoo. Asiantuntijatyötä tekevän paras palauttaja onkin Huotilaisen mukaan juuri uni. Edellisen yön uni vaikuttaa suoraan keskittymiseen sekä uuden tiedon vastaanottamiskykyyn. Tuleva yö taas päättää, mitä menneestä päivästä kannattaa siirtää muistiin, mitä poistaa. – Unen laatuun vaikuttaa merkittävästi viimeiset tunnit ennen nukkumaanmenoa. Uusimpien tutkimustietojen mukaan silmissämme on soluja, mitkä viestivät aivoille näyttölaitteen sinisen valon tarkoittavan aamupäivää ja siten säätävän vuorokausirytmin tämän tiedon perusteella. On siis selvää, mitä tämä tarkoittaa nukahtamisen ja unen laadun kannalta. Myöskään liian intensiivinen liikunta ei ole hyväksi juuri ennen nukkumista, hän painottaa. Paljon matkustavia kohtaan Huotilaiselta löytyy erityisesti ymmärrystä, sillä työvire jää helposti eri aikavyöhykkeelle. Hän heittää ilmaan ajatuksen: – Voi, kun joku keksisi kalenteriohjelmaan pakollisen vapaan pitkän lennon jälkeen.

Raha tuo turvaa elämään Naistenkaan ei pitäisi kokea vaurauden tavoittelemista arvomaailmansa vastaiseksi. Tulevaisuuteen tulee varautua, joten rahan haluamisessa ei ole mitään hävettävää, taloustoimittajat Emilia Kullas ja Ninni Myllyoja vakuuttavat. TEKSTI Maarit Seeling KUVA Juho Kuva

uomen talouden kestävyysvaje iskee kunnolla 20 vuoden kuluttua. Nykyisten nelikymppisten on silloin elätettävä itsensä, ja rahaa pitäisi olla vielä vanhuutta varten säästössäkin. Osa saattaa joutua huolehtimaan rahallisesti sekä omista vanhemmista että aikuisista lapsistaan, joten naisten tulisi kiinnostua sijoittamisesta, Suomen talouden tilaa näköalapaikoilta taloustoimitusten esimiestehtävissä seuraavat taloustoimittajat Emilia Kullas ja Ninni Myllyoja muistuttavat. Kaksikon julkaisema opas ”Nainen ja rikastumisen taito” on tarkoitettu naisille, joilla rahaa jää välttämättömien menojen jälkeen sukanvarteen pistettäväksi. Ylös nostettujen käsien runsaus kirvoitti TRAL:n toukokuisessa tilaisuudessa Kullaalta ja Myllyojalta ihailevan ”vaun”, kun kysyttiin, kuinka moni paikallaolijoista sijoittaa. Suuri osa sijoitti suoraan osakkeisiin, mutta joukossa oli myös rahastosäästäjiä ja asuntosijoittajia. Ennusteiden mukaan naiset myös elävät miehiä pidempään. Rahaa tarvitaan, jotta voi hankkia jossain vaiheessa mukavuutta elämään.

22 Tradenomi

Ylös palkkakuopasta PALKKANEUVOTTELUISSA NAISTEN tulisi rohkais-

tua pitämään paremmin puolensa. Eritoten siksi, koska naisen euro on työelämässä 80 senttiä ja eläkkeellä vain 65 senttiä miehen euroon verrattuna. Viime vuoden kaventumisen jälkeen tänä vuonna tradenominaisten ja -miesten palkkaerot näyttävät kasvavan. Viimeisimmän jäsentutkimuksen mukaan naistradenomi ansaitsee noin 680–690 euroa vähemmän kuin miespuolinen kollegansa. Myös omalla työllään voi rikastua, vaikka se ei helppoa olekaan. Konkreettinen tapa vaurastua on pitää itse huolta siitä, että saa mitä ansaitsee. TRAL:n asiamiehet Elin Blomqvist ja Maija Lindeman esittivät Suomen Yrittäjien järjestöasiamies Armi Murron avustuksella TRAL:n jäsenillassa kolme esimerkkiä kehityskeskusteluun valmistautumisesta. Kuvitteelliset tilanteet toivat todentuntuisesti esille sen, mitä kaikkea palkkaneuvotteluissa tulisi muistaa. Ne kannustivat myös palkka-avoimuuteen ja ylipäänsä keskustelemaan aiheesta työpaikoilla. – Palkoista puhuminen ei ehkä alkuun tunnu helpolta, mutta sujuu varmasti helpommin sen jälkeen, kun jää on kerran rikottu. Avoimen keskustelun kautta on helpointa selvittää, onko oma palkka pysynyt mukana yleisessä kehityksessä, Blomqvist sanoo.

Sijoittamaan oppii helposti, ihan kuten oppii käyttämään verkkopankkia tai myymään lapsen syyshaalarin netissä. Kaikki upliftaamaan! Kullas ja Myllyoja sanovat kammoavansa downshiftausta. Unelmoidessakin tulee pitää jalat maassa ja miettiä, mitä kaikki oikein maksaa. – Vain varakkailla on varaa elämän leppoistamiseen. On turha tuudittautua naiivisti uskoon, että kyllä elämä kantaa, Myllyoja muistuttaa. Kullas ja Myllyoja varoittavat, että vaikka työmarkkinoilta vetäytyminen vaikka vain muutamaksi vuodeksi kotiin lapsia hoitamaan saattaa houkuttaa taantuman paineissa, se saattaa kostautua. Nimenomaan taantumassa naisten urakehitys näyttää heikentyvän. Siksi juuri nyt kannattaisi leppoistamisen sijaan upliftata. – Naisten on sijoitettava, koska meillä on pienemmät palkat, urakehitys on vaikeampaa ja hakeudumme alkujaankin hieman huonompipalkkaisiin tehtäviin, parivaljakko muistutti. Naisia hävettää sekä rahan ansaitseminen että kuluttaminen. Sijoittamista pidetään niin hankalana, ettei sitä voi mitenkään hanskata. – Sijoittamaan oppii helposti, ihan kuten oppii käyttämään verkkopankkia tai myymään lapsen syyshaalarin netissä, Kullas vakuuttaa.

Tuotot vaativat riskinottoa

Emilia Kullas ja Ninni Myllyoja sanovat, että sijoittamaan oppii yhtä helposti kuin verkkopankin käytön.

Kullas ja Myllyoja korostavat, etteivät voi antaa suoranaisia sijoitusvinkkejä, koska sijoitusneuvonta on Suomessa luvanvaraista toimintaa. Omasta sijoittajaprofiilistaan he paljastivat sen verran, että Kullas kertoi säästävänsä indeksirahastoihin ja Myllyoja suoraan osakkeisiin. Muutaman neuvon he silti antavat. – Jokaisen henkilökohtaisesta tilanteesta riippuu, mihin ja miten kannattaa sijoittaa. Ensimmäiseksi kannattaa miettiä, mihin rahaa tarvitsee. Se vaikuttaa siihen, millä tavalla kannattaa sijoittaa. Seuraava askel on tehdä suunnitelma sille, miten päästä tavoitteisiin.

TRAL:n toukokuisessa naistenillassa Nainen ja rikastumisen taito rikottiin tabuja ja puhuttiin rahan ansaitsemisesta erityisesti sijoittamisen näkökulmasta.

Sijoitukset syyniin Tilintarkastus-, vero-, laki- ja neuvontapalveluita tarjoavalla KPMG:llä assistenttina työskentelevä Tanja Törnroos kertoi TRAL:n tapahtuman herättäneen hänessä sisäisen sijoittajan. – Kullaksen ja Myllyojan esitys oli todella mielenkiintoinen. Aihe oli itselleni uusi. Luento herätti kiinnostukseni sijoittamiseen. Sen verran hyviä esimerkkejä puheenvuorossa esitettiin siitä, miltä tulevaisuus saattaa näyttää, jos siihen ei varaudu, Tanja Törnroos pohtii. Online-video-ohjelmistoyritys Dream Brokerilla asiakkuusvastaavana toimiva Janina Ahola jakaa Törnroosin näkemyksen: – Aion ottaa itseäni niskasta kiinni ja katsoa uusin silmin omia sijoituksiani, terävöittää niitä ja olla ainakin hiukan rohkeampi. Olen sijoittanut ennenkin, mutta nyt sain ihan uudenlaisen kipinän. Mahdollisesti tämän jälkeen katson riskeistä huolimatta parempia tuottoja tarjoavia vaihtoehtoja, Ahola kertoo.

Naisten helmasynteihin kuuluu heidän mukaansa joko olla tekemättä yhtään mitään tai sortua ylivarovaisuuteen. Hajauttaminen, pitkäjänteisyys ja suunnitelmallisuus tasaavat mahdollisia töyssyjä. Mitä aikaisemmin säästämisen aloittaa, sitä todennäköisemmin rikastuu. – Sijoittaminen ei ole ahneutta, vaan järkevää taloudenpitoa ja turva tulevaisuuden kestävyysvajeen varalta. Hajauta ja ota jonkin verran riskiä, koska ilman riskiä ei ole tuottoakaan. Olennaista on myös ymmärtää, mistä tuotot tulevat ja mitä kuluja sijoittamisesta on, Kullas ja Myllyoja kannustavat.

Tradenomi 23

Monia muutoksia tulossa Koeaikaan, määräaikaiseen suhteeseen ja takaisinottovelvollisuuteen on tulossa muutoksia. TEKSTI Tomàs O’Shaughnessy KUVA iStockphoto

allitus antoi kesäkuussa lakiesityksen eduskunnalle koeajan pidentämisestä ja työnantajan takaisinottovelvollisuuden lyhentämisestä. Lisäksi samalla lailla sallittaisiin pitkäaikaistyöttömien palkkaamista määräaikaisiin työsuhteisiin ilman perusteltua syytä. Esityksen mukaan lain muutoksen olisi tarkoitus tulla voimaan vuoden 2017 alusta. Perustelujen mukaan muutoksen tavoitteena olisi hallitusohjelman mukaisesti parantaa työllisyyttä, edistää pitkäaikaistyöttömien työllistymismahdollisuuksia ja lisätä työnantajan halukkuutta palkata uusia työntekijöitä.

Pitkäaikaistyöttömät määräaikaisiin työsuhteisiin ilman erityistä perustetta Voimassa olevan työsopimuslain mukaan työnantaja saa solmia määräaikaisen työsopimuksen työntekijän kanssa vain, jos siihen on perusteltu syy. Lainmuutoksen myötä perusteltua syytä ei enää edellytettäisi pitkäaikaistyöttömän kohdalla. 24 Tradenomi

Määräaikaisia sopimuksia voisi tehdä enintään kolme vuoden aikana.

Pitkäaikaistyöttömänä pidettäisiin henkilöä, joka on ollut edellisen 12 kuukauden ajan yhdenjaksoisesti työtön työnhakija. Enintään kahden viikon pituinen työsuhde ei katkaisisi työttömyyden yhdenjaksoisuutta. Pitkäaikaistyöttömän kanssa tehtävän määräaikaisen työsopimuksen enimmäiskesto olisi yksi vuosi. Työnantajan ja työntekijän olisi mahdollista sopia myös useammasta vuotta lyhyemmästä työsopimuksesta. Määräaikaisia sopimuksia voisi kuitenkin tehdä enintään kolme vuoden aikana, ja niiden yhteenlaskettu kokonaiskesto saisi olla enintään yksi vuosi. Jos sopimusten välillä olisi keskeytyksiä, viimeisimmän niistä tulisi alkaa viimeistään vuoden kuluessa ensimmäisestä. Hallitus katsoo muutoksen alentavan pitkäaikaistyöttömiin liittyvää työllistämiskynnystä. Tällä pyrittäisiin vaikuttamaan erityisesti sellaisiin työnantajiin, jotka eivät ole täysin varmoja työntekijän palkkaamisen liiketaloudellisesta kannattavuudesta ja työvoimatarpeen olemassaolosta. Lainmuutoksen toivotaan siis lisäävän työpaikkoja. Toisaalta muutoksen seurauksena pitkäaikaistyöttömien työsuhdeturva heikkenee.

Koeajan enimmäispituus pitenee Koeajan pituudeksi voidaan tällä hetkellä sopia lähtökohtaisesti enintään neljä kuukautta. Lainmuutoksen seurauksena enimmäisaika kuitenkin pitenisi ja työnantaja ja työntekijä voisivat sopia enintään kuuden kuukauden pituisesta koeajasta. Muutoksesta huolimatta olisi edelleen mahdollista sopia myös lyhyemmästä koeajasta. Mikäli työehtosopimuksessa on sovittu enintään neljän kuukauden pituisesta koeajasta, työnantaja ja työntekijä eivät voi työehtosopimuksen voimassaolon aikana sopia sitä pidemmästä koeajasta. Lisäksi nykyisestä laista poiketen työnantajalla olisi oikeus pidentää koeaikaa kuukaudella kutakin työkyvyttömyys- tai perhevapaajaksoihin sisältyvää 30 kalenteripäivää kohden. Ilmoitus tästä olisi tehtävä ennen koeajan päättymistä. Hallitus perustelee muutosta sillä, että

työelämässä painopiste on siirtynyt mekaanisesta työstä asiantuntijatyön suuntaan, jolloin työntekijän soveltuvuuden arviointi vaatii pidemmän ajan, ja mahdolliset pitkät poissaolot koeajan aikana haittaavat arvioinnin tekemistä. Pidemmän arviointiajan toivotaan lisäävän työmarkkinoiden joustavuutta, mikä puolestaan parantaisi tuottavuutta ja työllisyyttä. Toisaalta työntekijän näkökulmasta se lisää turvattomuutta työsuhteessa ja halukkuutta vaihtaa työpaikkaa.

Takaisinottovelvollisuus lyhenee neljään kuukauteen Työnantajalla on velvollisuus tarjota työtä tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla irtisanomalleen työntekijälle, mikäli tämä etsii töitä työ- ja elinkeinotoimiston kautta ja työnantaja tarvitsee työntekijöitä samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin, joita irtisanottu työntekijä oli tehnyt. Tällä hetkellä velvollisuus ulottuu yhdeksän kuukauden päähän työsuhteen päättymisestä, mutta hallituksen tarkoituksena on lyhentää kyseinen aika neljään kuukauteen. Työntekijöiden, joiden työsuhde työnantajaan on jatkunut keskeytyksettä sen päättymiseen mennessä 12 vuotta, takaisinottoaika olisi kuusi kuukautta. Lain muutoksella pyrittäisiin alentamaan työllistämiskynnystä tuotannollisiin ja taloudellisiin syihin perustuvien irtisanomisten jälkeen.

Tomàs O’Shaughnessy Työsuhdeneuvoja à Lisätiedot

Työsuhdeneuvonta jäsenille ma–to klo 9–16 ja perjantaisin 10–16 p. 020 155 8815, lakiasiat@tral.fi tai tral.fi/tyosuhdeneuvonta. Jäsenenä saat myös maksutta neuvontaa yksityiselämän oikeudellisissa asioissa.

Tradenomi 25

Älä säästele palautteessa Palautteen antaminen ja vastaanottaminen on sitä vaikeampaa, mitä vähemmän sitä tekee. Älä siis anna palautetta kitsaasti, vaan tee siitä luonteva osa työpaikan arkea. TEKSTI Robert Sundman KUVITUS iStockphoto

3 POHDI, KUN annat palautetta, mistä

näkökulmasta sen teet. Annetaanko palautetta jostain sellaisesta, jonka tekemiseen on sovittu jotkut kriteerit? Silloin palautetta ja onnistumista pitää tietysti peilata näihin kriteereihin. Vai annatko palautetta kenties puhtaasti omista lähtökohdistasi? Tällöin on reilua myös kertoa, että kyseessä on henkilökohtainen mielipide.

4 JOSKUS ITSELLE tullutta palautetta voi

1 HYVÄN PALAUTTEEN tunnistaa siitä, että

se on annettu kehittävässä mielessä – oli se sitten positiivinen, rakentava tai kriittinen. Lisäksi palautteen antaja on ottanut huomioon sen, miten juuri tälle vastaanottajalle kuuluu puhua. Jos toinen ihminen on hyvin herkkä, hänelle ei pidäkään töräytellä asioita aivan tuosta vain. Tärkeää on pitää mielessä, millainen on palautteen antajan ja saajan välinen suhde. Jos suhde on hyvä ja siinä on keskinäistä luottamusta, palautetta voi antaa reippaamminkin. Jos suhde on varauksellinen tai pelokas, liikkumavaraa on paljon vähemmän.

26 Tradenomi

2 TEE PALAUTTEEN antamisesta osa arkea.

Työelämässä on tilanteita, joihin palautteen antaminen kuuluu kiinteästi. Sellaisia ovat esimerkiksi erilaiset kehitys- ja palautekeskustelut. Tämän lisäksi olisi kuitenkin suotavaa, että työpaikalla liikkuisi myös spontaania palautetta arjen tekemisen lomassa. Kannattaa muistaa, että mitä enemmän työpaikalla annetaan esimerkiksi kannustavaa palautetta, sitä helpompaa on ottaa puheeksi myös vaikeammat asiat. Tällöin ei tarvitse turvautua hampurilaismalliin, jossa kritiikki paketoidaan pakotetusti positiivisen palautteen ympärille.

olla vaikea sulatella. Jos palautteen vastaanottaminen tuntuu vaikealta, kannattaa muistaa, että palaute on harvoin yksiselitteinen totuus. Toisaalta palautteeseen ei pidä suhtautua myöskään turhan kevyesti ajatellen, että tuo ihminen nyt vain sattuu olemaan tuollainen, ja siksi hän sanoo näin. Palaute on toisen ihmisen näkökulma, joka on annettu vastaanottajalle ikään kuin tutkittavaksi. Sitä ei heti tarvitse niellä sellaisenaan, vaan sitä voi rauhassa pohtia ja miettiä, johtaako se toimenpiteisiin. à Vinkit palautteen antamiseen ja

vastaanottamiseen antoi Tevere Oy:n valmentaja ja perustajaosakas Päivi Kupias, joka on yksi kirjan Onnistu palautteessa kirjoittajista.

Työllistymisen laatuun jatkossa paremmin huomiota

TEKSTI Kirsi Ristaniemi KUVA Markus Pentikäinen

Korkeakoulujen rahoitusmalli on muuttumassa. Tulevaisuudessa palkitaan valmistuneiden työllistymisestä koulutustasoa vastaavasti.

petus- ja kulttuuriministerin asettama työryhmä laatii mallin laadullisen työllistymisen sisällyttämiseksi rahoituskriteereihin vuodesta 2019 alkaen. Tavoitteena on edistää työllisyyttä sekä kannustaa korkeakouluja yhteistyöhön työelämän kanssa. TRAL:n puheenjohtaja Niko Aaltonen iloitsee uudistuksesta. – TRAL on esittänyt tätä asiaa jo pitkään. On reilua sekä yhteiskunnalle että opiskelijoille, että opiskelijat saisivat koulutustaan vastaavaa työtä. Hienoa, että tähän On reilua sekä on nyt tartuttu ja ministeriö vie yhteiskunnalle että asiaa eteenpäin. Korkeakoulujen rahoitusmallia opiskelijoille, että on uudistettu viimeksi tänä vuonopiskelijat saisivat na. Työtä jatketaan, jotta julkinen rahoitus palkitsisi jatkossa valmis- koulutustaan tuneiden työllistymisestä koulutusvastaavaa työtä. tasoa vastaavasti. Uudistus pakottaa korkeakoulut kiinnittämään aiempaa enemmän huomiota siihen, ettei koulutusohjelmissa olisi ylitarjontaa eikä opiskelijoita ylikoulutettaisi. – Tradenomeja koulutetaan tällä hetkellä liikaa. Nyt on hyvä todentaa, mitkä ovat niitä aloja, joiden opiskelupaikat eivät vastaa työelämän tarpeita. Opiskelupaikkojen vähentäminen johtaisi laadullisempaan työllistymiseen, Aaltonen sanoo. Opetus- ja kulttuuriministerin asettaman työryhmän tehtävänä on arvioida erilaisten laadullisen työllistymisen mittaamistapojen soveltuvuutta rahoituskriteereiksi ammattikorkeakoulututkintojen sekä ylempien korkeakoulututkintojen ja tohtoritutkintojen osalta. Puheenjohtaja Aaltonen näkisi, että opiskelijoiden työllistymistä koulutustaan vastaavaan työhön olisi hyvä mitata esimerkiksi vuosi valmistumisen jälkeen. – Hyvä tapa olisi esimerkiksi haastatella itse valmistunutta ja kysyä hänen näkemystään siihen, onko hän omasta mielestään koulutustaan vastaavassa työssä. Valmistunut osaa sen varmasti parhaiten arvioida. Haastattelun lisäksi valmistuneen nykyinen tehtävänimike auttaisi asian arvioinnissa. Nykyisellään työllistymistä seurataan akateemisten rekrytointipalvelujen yhteistyössä toteuttamin kyselyin Aarresaari-palvelussa. Tiedonkeruun kattavuudessa on kuitenkin havaittu puutteita. Puheenjohtaja toivottaa hyvää ja aktiivista syksyä jäsenistölle!

Tradenomi

28 Tradenomi

Ryhdy päättäjäksi Opiskeluaikana istutettu vaikuttamisen siemen voi avata tien työsuojeluvaltuutetuksi tai vaikkapa eduskuntaan. Tradenomija insinööriopiskelijat kannustavat opiskelijoita vaikuttamaan Haluan päättää -kampanjalla. TEKSTI: Selja Tiilikainen KUVA: iStockphoto

ihin kampuksemme tiloja käytetään? Minkä pituinen harjoittelujakso on riittävä? Miten opiskelijoiden hyvinvointia edistetään? Muun muassa näihin kysymyksiin pääsee vaikuttamaan opiskelijakunnan edustajistossa. Paikka edustajistossa tarkoittaa laajoja mahdollisuuksia vaikuttaa opiskelijoiden asioihin koulun ja yhteiskunnan tasolla, ja onpa se poikinut monelle paikan Arkadianmäellekin. Edustajistoon ei kuitenkaan kävellä noin vain, vaan vaikuttamaan pääsee asettumalla ehdolle edustajistovaaleihin. Tradenomiopiskelijoilla on yhteinen vaaliliitto insinööriopiskelijoiden kanssa, jonka tarkoituksena on ajaa kummankin alan opiskelijoiden etuja. – Tradenomi- ja insinööriopiskelijat kamppailevat samojen tavoitteiden eteen opiskelujen aikana, joten toimintaympäristömme ovat hyvin samanlaiset, TRAL:n

opiskelija- ja nuorisoasiamies Aleksi Rankka perustelee. Insinööriliiton asiamies Juha Manu on samaa mieltä: – Kun ajatellaan amk-sektoria, insinööreillä on tradenomien kanssa eniten yhteistä. Kaikki voittavat, kun meillä on enemmän käsiä tekemässä ja ääniä kuulumassa. Olemme yksin hyviä, mutta yhdessä loistavia. Tradenomit ja insinöörit päätyvät usein samoihin työpaikkoihin, joten verkostoituminen on arvokasta jo opiskeluaikana.Yhteistyö on poikinut myös esimerkiksi opiskelijayrityksiä. Ammattikorkeakouluissa yhteistyö näkyy Haluan päättää -kampanjana, jolla liitot pyrkivät parantamaan kummankin näkyvyyttä opiskelijakunnissa. Kampanja aloitettiin kokeiluluontoisesti muutamalla paikkakunnalla 2014, ja onnistuneen aktivoinnin ansiosta kampanja käynnistyy kuluvana syksynä kolmannen kerran. Vaalikampanja kestää

Tradenomi 29

Muutos lähtee itsestä “JOS HALUAA saada jotain muutosta aikaan vaikkapa ammattikorkeakoulussa, mielipide pitää uskaltaa tuoda esille. Vaikuttamisen ei tarvitse tapahtua kabineteissa puvut päällä, vaan sillä on niin monta eri muotoa, kuin tekijääkin.

Jos ei tee mitään sen eteen, että saa oman mielipiteensä esille, ei voi myöskään olettaa, että joku tekee asialle jotain. Edustajiston jäsenyyden ja hallitustyön ansiosta olen saanut paljon uutta sisältöä elämääni; olen saanut paljon laajemmat verkostot kuin pelkästään opiskelemalla, olen saanut paljon taitoja, mitä hyödyntää työelämässä ja mikä parasta, olen saanut todella hienoja kokemuksia.” Jyväskylän ammattikorkeakoulun opiskelijakunta JAMKO, hallituksen puheenjohtaja Eemeli Rajala “INSINÖÖRIEN JA tradenomien keskinäisestä yhteistyöstä puhutaan paljon, ja nämä kaksi ovatkin luonnollisia kumppaneita myös työelämässä. Meistä onkin hienoa, että yhteistyö viedään valtakunnalliselle tasolle Haluan päättää -kampanjan muodossa.

Kampanjan päätavoitteina on saada opiskelijakuntien päättäviin elimiin mahdollisimman suuri tradenomi- sekä insinööriedustus ja lisätä edustajistovaalien näkyvyyttä sekä äänestysprosenttia. SAMMAKKO näkee varsinkin jälkimmäisen erityisen tärkeänä, ottaen huomioon yhden meidän tärkeimmistämme tehtävistä: kasvattaa valveutuneita kansalaisia. Insinöörinä koen, että meidän kampanjamme onnistui viime vuonna Satakunnassa hyvin. Toivon, että ensi vuonna saamme vielä entisestään nostettua näkyvyyttä Haluan päättää -kampanjalle. Koen sen hyvänä yhdistävänä tekijänä ja vaali-innon nostattajana. Yleisesti karttahan näyttää hyvältä, ja vaikuttavuutta valtakunnallisella tasolla on nostettu hurjasti. Itse lähden varmasti mukaan tulevissa vaaleissa ja kampanja on vahvasti mukana.” Satakunnan ammattikorkeakoulun opiskelijakunta SAMMAKKO, hallituksen puheenjohtaja Nuppu Strandberg

KUTSU Kutsu Tradenomiopiskelijaliitto TROL ry:n sääntömääräiseen liittokokoukseen Aika: 11.–12.11.2016 Paikka: Original Sokos Hotel Vaakuna, Possentie 7, 13200 Hämeenlinna Tradenomiopiskelijaliitto TROL ry:n sääntömääräinen liittokokous pidetään 11.–12.11.2016 Original Sokos Hotel Vaakunassa, Hämeenlinnassa. Liittokokous alkaa valtakirjojen tarkastamisella perjantaina klo 11.15 ja päättyy lauantaina klo 12.00 mennessä.

Liittokokouksessa käsiteltävät asiat

Paikka edustajistossa tarkoittaa laajoja mahdollisuuksia vaikuttaa opiskelijoihin asioihin, ja se voi poikia paikan vaikkapa työsuojeluvaltuutettuna tai eduskunnassa. marraskuuhun, mutta kuuminta pöhinä on loka-marraskuussa, jolloin edustajistovaalit järjestetään. Liitot pystyttävät kampuksille kampanjan aikana ständejä ja jakavat haalarimerkkejä. Iso osa työstä on kuitenkin kiinni paikallisyhdistysten omasta aktiivisuudesta, joten kampanja voi näkyä kentällä myös vaikkapa vaalipaneeleina tai muina tapahtumina. Liittojen asiamiehet kannustavat opiskelijoita asettumaan syksyllä ehdolle. Rankka haluaa rohkaista tradenomiopiskelijoita kiin-

nostumaan vaikuttamismahdollisuuksistaan jo opiskeluaikana. – Opiskelijakuntatoiminta on hyvä ensiaskel päästä kertomaan ajatuksiaan ja vaikuttamaan opiskelijoiden arkeen, Rankka kannustaa. – Eihän sitä koskaan tiedä, mihin päätyy, kun kipinä vaikuttamiseen on syttynyt, Manu hymyilee.

Toimintakertomus vuodelta 2015 Tilinpäätös vuodelta 2015 Tili- ja vastuuvapauden myöntäminen vuoden 2015 hallitukselle ja muille tilivelvollisille Hallituksen selonteko edellisen liittokokouksen jälkeiseltä ajalta Hallituksen koko vuodelle 2017 Liiton jäsenmaksu ja kannattajajäsenmaksu vuodelle 2017 Liiton uuden strategian hyväksyminen Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2017 Liiton hallituksen puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja muiden hallituksen jäsenten valinta toimikaudelle 1.1.2017– 31.12.2017 Toiminnantarkastajien ja heidän varatoiminnantarkastajien valinta vuodelle 2017 Jäsenyhdistyksen edustuksen määräytyminen Varsinaisella jäsenellä on liittokokouksessa yksi ääni. Jäsenyhdistyksellä on liittokokouksessa yhtä monta ääntä kuin sillä on jäseniä, pois lukien varsinaiset jäsenet, jotka käyttävät liittokokouksessa omaa ääntään. Äänimäärä määräytyy 31.5.2016 tarkastetun jäsenmäärän mukaan. Jäsenyhdistyksillä on oikeus nimetä yksi (1) edustaja liittokokoukseen jokaista alkavaa 600 jäsentä kohden. Lisätietoja ja ilmoittautuminen: aleksi.rankka@tral.fi, puh. 045 651 3026

Tradenomi 31

Jäsenpalvelut siirtyvät digiaikaan TRAL:n tavoitteena on, että vastaukset jäsenien kysymyksiin löytyisivät jatkossa nopeasti ja kivuttomasti verkosta. TEKSTI Robert Sundman KUVA iStockphoto

radenomiliitto TRAL:n valtuusto hyväksyi toukokuun kokouksessaan liitolle uuden strategian, jossa tavoitteeksi asetettiin muun muassa järjestön digitaalisten palveluiden vahvistaminen ja uusien, yksilöllisten palvelukokonaisuuksien luominen vuoteen 2020 mennessä. Työ strategian viemiseksi käytäntöön on alkanut välittömästi liiton toimistolla, kertoo TRAL:n palvelupäällikkö Tomi Kouva. – Meidän tavoitteenamme on, että strategiakauden loppuun mennessä kaikki jäsenpalvelut, jotka vain voidaan digitalisoida, on digitalisoitu. Käytännössä kyseessä voi olla ihan mikä tahansa nykyinen palvelu, joka tarjotaan henkilökohtaisesti jonkun ihmisen toimesta. Jatkossa se olisi viety verkkoon erilaisia teknologioita hyödyntäen, Kouva avaa. Tällä hetkellä on vielä auki, millainen tulevaisuuden palvelukokonaisuus lopulta on. Visio on kuitenkin selvä: vuoteen 2020 mennessä jäsenet saavat ajasta ja paikasta

32 Tradenomi

riippumatta perustason neuvontaa verkossa ilman, että heidän tarvitsee olla yhteydessä liiton toimistoon. – Toki monimutkaisemmat caset ohjautuvat jatkossakin ihmisille käsiteltäväksi. Mutta näin saamme asiantuntijoiden työaikaa vapautettua niin, että he voivat keskittyä paremmin juuri erityistä asiantuntijuutta vaativiin kysymyksiin. Taustalla on myös laajempi yhteiskunnallinen trendi. Mitä tuoreempi tradenomi, sen todennäköisemmin hän haluaa vastaukset kysymyksiinsä itsepalveluperiaatteella. – Nuorempi sukupolvi haluaa mieluummin ottaa selvää asioista itse silloin, kun itselle sopii. Soittaminen tuntuu vanhanaikaiselta ja kömpelöltä. Siksi meidän on laitettava tieto sellaiseen

muotoon, että se on helposti saatavissa, Kouva kertoo.

Virtuaalinen luottamusmies vastaa kysymyksiin Digitaalisten palveluiden tuottamista on testattu jo viime vuonna, kun TRAL lanseerasi omaluottamusmies.fi-sivuston yhdessä muiden Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n jäsenliittojen kanssa. Kaikilla työpaikoilla ei ole luottamusmiestä, mutta sivustolta löytyy vastaus sellaisiin yleisimpiin kysymyksiin, joita luottamusmiehille usein esitetään. Lisäksi sivuston kautta on helppo ottaa yhteyttä liiton asiantuntijaan, jos vastausta omaan kysymykseen ei löydykään. – Tällä hetkellä käynnissä on myös verkkovalmennus työttömille, joka on eräänlainen pilotti uudenlaisista palveluista. – Kiinnostusta valmennusta kohtaan on ollut runsaasti. Verkkovalmennuksen avulla on helppo saada perusasiat kuntoon. Valmentaja on valmiina auttamaan livenä, jos valmennukseen osallistujilla on vaikeampia kysymyksiä.

Palvelutaso paranee ja valikoima laajenee Vaikka moni asia muuttuu, myös vanhat tutut palvelut pysyvät edelleen käytössä. Kouvan mukaan uudistukset tähtäävät nykyisen palvelutason laajentamiseen, ei supistamiseen. – Mitään palveluita ei viedä pois. Kun voimme vapauttaa työaikaa automaation avulla, niin saamme myös esimerkiksi puhelinvastausajat lyhyemmiksi, ja sitä kautta tarjottua vastaukset nopeammin myös siellä. Tavoitteena on myös ennakoida jäsenkasvun aiheuttamaa palveluiden

Uudistukset tähtäävät nykyisen palvelutason laajentamiseen. kysynnän nousua. Palvelut pystytään järjestämään mahdollisimman laadukkaasti sekä tehokkaasti nykyaikaisin keinoin ja samalla osoittamaan asiantuntijaresursseja sinne, missä niille on todella tarvetta ilman, että jäsenmaksuja tarvitsee korottaa. TRAL on lanseerannut alkusyksystä myös uuden, sähköisen asiointipalvelun, joka mahdollistaa jäsenasioiden hoitamisen nykyaikaisella ja kattavalla tavalla. – Uudessa palvelussa pystyy tekemään jäsenyyteen liittyvät mahdolliset muutokset. Yhteys- ja jäsenyystiedot on helppo päivittää, ja samalla voi tehdä niin kortti- ja lakkitilaukset kuin mökkivarauksetkin, Kouva kertoo.

Tradenomi 33

kiperät kysymykset

TEKSTI Anu Väätäjä KUVA iStockphoto

Kuinka kattava TRAL:n tapaturma- ja matkustajavakuutus on? JÄSENYYTEEN sisältyvä tapaturma-

ja matkustajavakuutus on voimassa sekä kotimaassa että ulkomailla riippumatta siitä, mihin maahan ulkomaanmatka kohdistuu. Tapaturmavakuutuksessa on 100 euron omavastuuosuus, ja matkustajavakuutuksessa omavastuuta ei ollenkaan ole. Tapaturmakorvauksille on määritelty euromääräiset ylärajat; matkustajavakuutuksesta vahingot korvataan ilman euromääräistä ylärajaa. Matkustajavakuutus kattaa matkan aikana tapahtuneista sairastumisista tai tapaturmista aiheutuneet hoitokulut sekä sairaudesta tai tapaturmasta johtuvan matkan peruuntumisen tai keskeytymisen aiheuttamat kulut. Matkustajavakuutus on voimassa myös mukanasi matkustavilla alle 20-vuotiailla lapsillasi. à TRAL.FI/VAKUUTUSTURVA/UKK

Olen muuttamassa ulkomaille. Miten tämä vaikuttaa jäsenyyteeni? JOS OLET lähdössä ulkomaanko-

mennukselle eli olet töissä ulkomailla lähetettynä työntekijänä suomalaisen työnantajan palveluksessa, jolloin palkka maksetaan Suomesta ja verot maksetaan Suomeen, olet tällöin edelleen suomalaisen sosiaali- ja työttömyysturvan piirissä. Tilanteesi ei tällöin edellytä muutosten tekemistä TRAL:n tai IAET-kassan jäsenyyteen. Vakuutusturvan laajuus on kuitenkin rajatumpi pitkäkestoisen ulkomailla oleskelun aikana, koska vakuutusehdoista johtuen TRAL:n jäsenyyteen sisältyvä matkustajavakuutus ei ole voimassa yli 45 päivää kestävillä ulkomaanmatkoilla. Jos olet lähdössä ulkomaille töihin paikallisella työsopimuksella tai muusta syystä, esimerkiksi puolison mukaan ulkomaankomennukselle, kohdallesi saattaa tulla kyseeseen ns. lepojäsenyys. Ulkomailla olevilla lepojäsenillä on voimassa ainoastaan TRAL:n jäsenedut ja -palvelut ilman työttömyys- ja vakuutusturvaa. Mikäli ulkomailla oleskelu on lyhytaikaista (enintään puoli vuotta) tai oleskelun kesto ulkomaille lähtiessä ei vielä ole selvillä, suositellaan pitämään TRAL:n täysjäsenyys ja IAET-kassan jäsenyys voimassa. Mikäli ulkomailla oleskelu muuttuu pitkäaikaiseksi tai pysyväksi, kannattaa työttömyysturva- ja jäsenyysasioita siinä vaiheessa selvittää uudelleen. à TRAL.FI/JASENYYS/UKK

34 Tradenomi

Olen ryhtynyt yrittäjäksi. Miten tämä vaikuttaa jäsenyyteeni? MONET yrittäjänä toimivat trade-

nomit ovat myös TRAL:n jäseniä. Työttömyysturvan osalta TRAL:n jäsenet ovat vakuutettuina IAETkassassa, joka on ainoastaan palkansaajille tarkoitettu työttömyyskassa. Palkansaajakassassa voi kuitenkin halutessaan olla jäsenenä vielä 18 kuukauden ajan yritystoiminnan aloittamisesta. Jos yritystoimintasi päättyy ja jäät työttömäksi tänä aikana, sinulla voi olla oikeus palkansaajan ansiopäivärahaan aiemmin palkansaaja-asemassa kertyneen työssäoloehtosi perusteella. Yrittäjille tarkoitettuun työttömyyskassaan on kuitenkin suositeltavaa siirtyä heti yritystoiminnan alkaessa, koska yrittäjän työssäoloehtoa voi kerryttää vain yrittäjäkassan jäsenenä. TRAL:lla on yrittäjille oman jäsenlajinsa, yrittäjäjäsenyys, jonka jäseneduissa on palkansaajajäseniin verrattuna muutama eroavaisuus. Jäsenyyteen sisältyvä oikeusturvavakuutus on vakuutusehtojen osalta erilainen kuin palkansaajajäsenillä. Muilta osin vakuutusedut ovat samat kuin täysjäsenillä. à TRAL.FI/JASENYYS/UKK

KYSY, ME VASTAAMME! Askarruttaako sinua esimerkiksi työsopimukseesi, edunvalvontaan, työttömyysturvaan tai jäsenetuihin liittyvät asiat? Lähetä kysymyksesi osoitteeseen toimisto@tral.fi.

Yleisjohto Mika Varjonen Toiminnanjohtaja puh. 040 001 69 00 mika.varjonen@tral.fi Suvi Kautto Johdon assistentti puh. 020 155 8805 suvi.kautto@tral.fi

Edunvalvontayksikkö Ville-Veikko Rantamaula Yksikönjohtaja puh. 020 155 8804 ville-veikko.rantamaula@tral.fi Elin Blomqvist Asiamies perhevapaalla Elena Gorschkow-Salonranta Asiamies puh. 050 571 5655 elena.gorschkow-salonranta@tral.fi Anna Hautala-Sirviö Asiamies puh. 050 466 7917 anna.hautala-sirvio@tral.fi Maija Lindeman Asiamies puh. 050 308 9419 maija.lindeman@tral.fi Aleksi Rankka Opiskelija- ja nuorisoasiamies puh. 045 651 3026 aleksi.rankka@tral.fi

Lakiyksikkö Esa Schön Johtava lakimies puh. 020 155 8808 esa.schon@tral.fi Viivi Osala Työsuhdelakimies puh. 020 155 8811 viivi.osala@tral.fi Katariina Tirri Työsuhdelakimies puh. 020 155 8810 katariina.tirri@tral.fi

Tomàs O´Shaughnessy Työsuhdeneuvoja puh. 020 155 8815 tomas.oshaughnessy@tral.fi Niina Riipinen Työsuhdelakimies perhevapaalla

Palveluyksikkö Tomi Kouva Palvelupäällikkö puh. 020 155 8813 tomi.kouva@tral.fi Katri Hyvärinen Ura-asiantuntija Perhevapaalla Katriina Matinhelmi Tiiminvetäjä puh. 020 155 8807 katriina.matinhelmi@tral.fi Päivi Pekkala Markkinoinnin suunnittelija puh. 045 888 6577 paivi.pekkala@tral.fi Päivi Tenhunen Toimistoassistentti puh. 020 155 8812 paivi.tenhunen@tral.fi

Viestintä- ja yhteiskuntayksikkö Anu Väätäjä Viestintäpäällikkö, päätoimittaja puh. 020 155 8802 anu.vaataja@tral.fi Mari Lohisalo Viestinnän suunnittelija puh. 040 767 9925 mari.lohisalo@tral.fi Mikko Vieltojärvi Asiamies, koulutus- ja työvoimapolitiikka puh. 044 534 5294 mikko.vieltojarvi@tral.fi

Tradenomiliitto TRAL RY www.tral.fi Löydät meidät myös Facebookista, Twitteristä, Instagramista ja LinkedInistä. TRAL:n toimisto Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki puh. 020 155 8800 (vaihde) Avoinna ma–to klo 9–16, pe 10–16 Jäsenpalvelut ja -edut: toimisto@tral.fi Jäsenmaksut, liittymiset, jäsentietojen muutokset, alennushakemukset: jasenasiat@tral.fi Palkkaneuvonta: palkkaneuvonta@tral.fi Työsuhde- ja työttömyysturvaneuvonta: lakiasiat@tral.fi Työttömyyskassa IAET-kassa: Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki Puhelinpalvelu: (09) 4763 7600, ma–to klo 10–15, pe 10–13 Asiakaspalvelupiste: Ratavartijankatu 2 B, palvelee ma–ke klo 10–15 ja pe klo 10–13, ti ja to suljettu. Faksi (09) 4763 7690

Tradenomi

SuperLahjakortti Palkitse, motivoi ja muista!

Yksi lahjakortti – satoja liikkeitä ja elämyksiä