2/2018
Nina Bruun
vaikuttajan paikalla 16
10
Teema
Kilpailukieltosopimukset jäykistävät työmarkkinoita
18
Ilmiö
Maailman paras työelämä
30
Edut ja palvelut
Jäsenyydellä kattavat vakuutukset
Haaveissa MBA-tutkinto? Meillä teet ammatillisista haaveistasi totta! Tradenomi (ylempi AMK) eli Master of Business Administration (MBA) -tutkinto valmentaa monipuolisiin asiantuntija- ja esimiestehtäviin. Tee ammatillisista haaveistasi totta ja hae meille opiskelemaan: turkuamk.fi/haku
Master-tason tutkinto joustavasti työn ohessa Ylempi AMK- eli Master-tutkinto antaa sinulle valmiudet toimia monipuolisissa asiantuntija- ja esimiestehtävissä. YAMK-koulutukseen voit hakea, kun olet suorittanut soveltuvan korkeakoulututkinnon ja kerryttänyt sen jälkeen kolme vuotta alan työkokemusta. YAMK-tutkinnon voit suorittaa joustavasti työn ohessa: lähiopetusta on keskimäärin kahtena päivänä kuukaudessa ja etäjaksoilla opiskelet itsenäisesti verkossa. Opinnot on suunniteltu tehtäväksi työn ohessa 2 vuodessa, mutta joustavilla ratkaisuilla tuetaan myös nopeampaa valmistumista. Master-koulutuksissamme keskeisessä osassa on opinnäytetyö, joka tehdään useimmiten kehittämishankkeena omalle työpaikalle. Myös muita opintojen aikaisia oppimistehtäviä on mahdollista soveltaa oman työn tai työpaikan kehittämiseen. Opinnot hyödyttävät siten myös työnantajaa, kun osana opintoja voidaan kehittää esimerkiksi työnantajaorganisaation tuotteita, prosesseja tai työyhteisöä.
Hae opiskelemaan: Lisähaku 2. - 16.7.2018 Master of Business Administration, Professional Sales Management (90 op, 2 vuotta) The degree programme in Professional Sales Management is meant for professionals who want to expand their knowledge about different competences and skills needed in demanding B2B sales work and in sales management. The studies start in autumn 2018.
Syksyn yhteishaku 5. - 19.9.2018
Antoisinta YAMK-opinnoissa olivat mielestäni opiskelukavereista muodostunut verkosto, joka on tärkeä jatkossakin, sekä opinnäytetyö. Opinnäytetyö tehtiin kehittämishankkeena omalle työpaikalle, ja tutkimuksen tuloksista oli myös hyötyä työnantajalle. Juha, YAMK-alumni
Master of Business Administration, Business Management (90 op, 2 vuotta) The aim of the degree programme in Business Management is to further develop the competences needed in the demanding global business environment. The programme is particularly targeted at individuals who are aiming at a management position in any kind of an organization. The studies start in January 2019. Tradenomi (ylempi AMK), projektijohtaminen (90 op, 2 vuotta) Projektijohtamisen koulutus antaa sinulle valmiudet toimia vaativissa projektien johto- ja hallintatehtävissä. Opintojen sisältö kattaa projektitoiminnan laajasti lähtien yksittäisen projektin johtamisesta laajentaen näkökulmaa mm. ohjelmajohtamiseen, salkunhallintaan ja projektitoiminnan organisoitumiseen. Opinnot alkavat tammikuussa 2019. Hakuohjeet ja tarkemmat tiedot koulutuksista löydät nettisivuiltamme: turkuamk.fi/haku
Projektijohtamisen opinnot ovat positiivisella tavalla tarjoilleet uutta tietoa ja näkökulmia projektimaailmaan sekä teoriaa käytännön tekemisen taustalle. Mervi, YAMK-opiskelija
Liittokierroksen saldona ”köyhä tupo”
KUVA Markus Pentikäinen
A
l kuvuonna käytiin niin sanotun liittokierroksen mukaisia neuvotteluita. Kannaltamme keskeisimmät niistä olivat julkisen sektorin ja rahoitusalan neuvottelut. Liittokierrokseen päädyttiin sen jälkeen, kun Elinkeinoelämän Keskusliitto EK muutti sääntöjään ja ilmoitti, ettei se enää tee minkäänlaisia keskitettyjä ratkaisuja. Myöskin Suomen malli sekä vientivetoinen palkanmuodostusmalli kaatuivat eri syistä ennen liittokierroksen alkua. Joskin yleiseksi linjaksi lopulta muodostui teknologiateollisuudessa sovittu korotustaso. Neuvotteluita käytiin syksystä alkaen yli seitsemän kuukautta. EK määritteli niin sanotun kustannusraamin, joka sitoi sen kaikkienjäsenliittojen sopimusratkaisuja. Teknologiateollisuuden korotustasoa ei ylitetty millään alalla, edes niillä, joilla menee paremmin. Myös valtakunnansovittelija sitoutui teknologiateollisuuden korotustason noudattamiseen. Lähes koko sopimuskierros meni aloittain läpi ilman lakkoja. Suurin odotuksin alkanut liittokierros lässähti pahasti, ja tekstimuutokset jäivät olemattomiksi. Työehtosopimusten tekstejä ei ole käytännössä muutettu juuri lainkaan sitten vuoden 2007, pois lukien rahoitusalalla tehty muutos: alalla sovittiin viikonlopputyön teettämisestä paikallisesti sopien, ja ellei se onnistu, niin sitten työnantajan direktiolla. Rahoitusalan tulevat ratkaisut osoittavat, miten paikallinen sopiminen toimii – jos toimii. Tämänkertainen liittokierros tullaan muistamaan ”köyhänä tupona”, jossa ei sovittu muusta kuin palkoista. Kun sanoo a, on sanottava seuraavaksi b. Seuraavasta kierroksesta tulee varmuudella erittäin hankala. Joka tapauksessa työmarkkinajärjestelmä osoitti jälleen kerran toimivuutensa, ja sopimukset syntyivät. Huolena on hieman se, sovitaanko jatkossakin vain palkoista ja muu jää sopimatta?
Huolena on hieman se, sovitaanko jatkossakin vain palkoista ja muu jää sopimatta?
Mika Varjonen toiminnanjohtaja Twitter: @VarjonenMika
Tradenomi
3
02/18 03 Pääkirjoitus
10
05 Numerot
Kilpailukieltosopimuksien ja salassapitoehdon yleisyys asiantuntijoilla
06 Uutiset 10 Teema
Kilpailukieltosopimukset jäykistävät työmarkkinoita
16 Profiili
Nina Bruun on edennyt urallaan päättäväisesti
18
18 llmiö
Tradenomipäivä: Maailman paras työelämä
23 Kahvinurkka
32
Luonnonkasveja lautaselle
24 Ajassa
TRALin hallituksen jäsenet esittäytyvät
26 Pykälä
Yt-lain toimivuus selvitettäväksi
28 Neljä faktaa
Tradenomilehti löytyy myös verkosta! tral.fi
1632
Rohkeasti yleisön eteen
29 PJ
Perhevapaajärjestelmä remonttiin
30 Edut & palvelut
Jäsenyydellä kattavat vakuutukset
32 Opiskelijat
Varmoin askelin työelämään
JULKAISIJA Tradenomiliitto TRAL ry, Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki, p. 020 155 8800, f. 020 155 8809, toimisto@tral.fi, www.tral.fi VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA Mika Varjonen, p. 040 001 6900, mika.varjonen@tral.fi PÄÄTOIMITTAJA Anu Väätäjä, p. 020 155 8802, anu.vaataja@tral.fi TOIMITUS Otavamedia Oy ASIAKASVASTAAVA TUOTTAJA Henna Tanskanen, p. 045 120 4801, henna.tanskanen@otava.fi MEDIAMYYNTI Kari Salko, p. 0400 604 133, kari.salko@otava.fi PAINO PunaMusta Oy TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET toimisto@tral.fi
Lehti postitetaan TRAL:n jäsenille ja sidosryhmille. Tilaushinta 30 euroa/vuosi. Tradenomi ilmestyy neljä kertaa vuonna 2018. Lehti 3/2018 ilmestyy 27.9. Painos 26 000 kpl. Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti. 16. vuosikerta. ISSN 1457-3792
4 Tradenomi
Kilpailukieltosopimusten ja salassapitoehdon yleisyys asiantuntijoilla Akava selvitti keväällä 2017 salassapitoehdon sekä kilpailukieltojen yleisyyttä. Kyselyyn vastanneista 74 prosentilla on kirjattu työsopimukseen liikesalaisuuksia koskeva salassapitoehto. Lisäksi kilpailukieltosopimus löytyy noin kolmannekselta akavalaisista. KO O N N U T Henna Tanskanen
ONKO TYÖSOPIMUKSESSA LIIKESALAISUUKSIA KOSKEVA SALASSAPITOEHTO TAI ONKO SIITÄ ERILLINEN SOPIMUS?
JOS SALASSAPITOSOPIMUS ON TEHTY, MONENKO KUUKAUDEN PALKKAA SOPIMUSSAKKO VASTAA?
Keskijohto
Asiantuntija
Keskijohto
51 % (TS) 23 % (ES)
51 % (TS) 22 % (ES)
enintään 6 kk
Asiantuntijat
68 % 6 kk–12 kk 16 % yli 12 kk 16 %
73 % 6 kk–12 kk 18 % yli 12 kk 9 % enintään 6 kk
ONKO KILPAILUKIELTOEHTO TYÖSOPIMUKSESSA TAI ONKO SIITÄ ERILLINEN SOPIMUS?
SALASSAPITOSOPIMUSTEN YLEISYYS KILPAILUKIELLON SOLMINEILLA
Itsenäiset asiantuntijat
Asiantuntijat ja muut
Itsenäiset asiantuntijat
Asiantuntijat ja muut
27 % (TS) 1 % (ES)
32 % (TS) 3 % (ES)
81 % (TS) 16 % (ES)
70 % (TS) 20% (ES)
MAKSAAKO TYÖNANTAJA KORVAUKSEN KILPAILUKIELLON VOIMASSAOLON AJALTA?
KUINKA PITKÄÄN KILPAILUKIELTO ON VOIMASSA TYÖSUHTEEN PÄÄTYTTYÄ?
Kilpailukielto korkeintaan 6 kk voimassa:
88 %
ei
9%
Itsenäiset asiantuntijat
Asiantuntijat ja muut
63 %
56 %
kyllä
(korkeintaan 6 kk)
MAKSAAKO TYÖNANTAJA KORVAUKSEN KILPAILUKIELLON VOIMASSAOLON AJALTA?
10 %
Kilpailukielto voimassa yli 6 kk:
74 %
ei
20 %
(6 kk–1 v)
kyllä
(korkeintaan 6 kk)
3% 7%
(6 kk–1 v)
(> 1 v)
MITEN ERI TOIMIALOILLA KILPAILUKIELTOEHTO ON SOLMITTU? Kauppa
ICT-, suunnitteluja tietotekniikka
Teknologiateollisuus
Finanssiala
Muut teollisuusalat
33 % (TS) 12 % (ES)
37 % (TS) 3 % (ES)
28 % (TS) 2 % (ES)
20 % (TS)
32 % (TS) 4 % (ES)
Lyhennyksien selitykset: TS = työsopimus, ES = erillinen sopimus, Itsenäiset asiantuntijat = itsenäisessä asemassa olevat asiantuntijat, joiden tehtävät voidaan rinnastaa johtamistehtäviin. Lähteet: Akavalaisten kilpailukielto- ja salassapitosopimusten käytäntöjä, Akavan selvitykset 2017 Tradenomi 5
YTN data 2017 Tuunia Keränen, Juha Oksanen, Varpu Multisilta
Osaamisen kehittämisellä ja palkka- avoimuudella vetovoimaa työpaikkoihin
U
kärsitään työvoimapulasta ja samalla kilpailu osaajista kiristyy. Jatkossa yritysten kilpailutekijöiksi muodostuvat myös osaamisen kehittäminen, vaikuttamismahdollisuudet työaikoihin ja -tehtäviin sekä palkkapolitiikan läpinäkyvyys. – Kilpailtaessa osaajista yritysten on kiinnitettävä huomiota moneen eri osatekijään, mutta yksi keskeinen kilpailutekijä on palkkaerojen tasaaminen, sanoo valtuuston puheenjohtaja Jaana Carlenius. – Palkkasalaisuus ruokkii osaltaan erityisesti niin sanottuja selittämättömiä palkkaeroja. Eri toimialojen osaajapulaan lääk keeksion esitetty muun muassa kouluSEILLA TOIMIALOILLA
tuksen aloituspaikkojen lisäämistä sekä muuntokoulutusta. – Tulevaisuudessa tarvitaan uudenlaista osaamista jo pelkästään digitalisaationkin takia, hallituksen puheenjohtaja Niko Aaltonen sanoo. – Koulutusjärjestelmä tuottaa uutta osaamista työmarkkinoille, mutta aloituspaikkoja lisäämällä lisäosaamista on saatavilla vasta useamman vuoden kuluttua koulutuksen alkamisesta. – Muuntokoulutus on keskeinen elementti osaamisen kehittämisessä ja siinä ammattikorkeakouluilla on tärkeä rooli, Aaltonen muistuttaa. à LUE LISÄÄ: TRAL.FI
Uusi tietosuoja-asetus Suhtaudumme TRALissa tietoturvaan vakavasti ja noudatamme 25.5.2018 voimaanastunutta EU:n tietosuoja-asetuksen pohjalta luotua uutta tietosuojalakia. à TUTUSTU TI ETOTURVAPOLITI I KKAAMME TRAL.FI/TI ETOSUOJA
Työn kuormittavuus lisääntynyt asiantuntijoilla
V
YTN-datan mukaan työtahti on kiristynyt huomattavasti asiantuntijatyötä tekevillä verrattuna aiempiin vuosiin. Työmääräänsä jatkuvasti tai ajoittain liian suureksi arvioi yli puolet vastaajista. Työn kuormittavuus ja liian suuri työmäärä vaikuttaa myös palautumiseen: ainoastaan kolmannes vastaajista kertoi palautuvansa hyvin työn aiheuttamasta kuormituksesta työpäivän jälkeen. Tulosten mukaan työstressin ja -uupumuksen oireet ovat lisääntyneet. Vähintään melko vakavista työstressin oireista kärsi jo 10 prosenttia vastaajista. Vakavista uupumisoireista kärsivät useammin naiset kuin miehet. Vastaajien mielestä työhyvinvointia parannetaan parhaiten selkeyttämällä työnjakoa, organisaation toiminnan tavoitteita ja päämääriä sekä vähentämällä työkuormaa. YTN-data on Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n jäsenliittojen vuotuisista työmarkkinatutkimuksista koottu tietoaineisto. Se sisältää tutkittua tietoa yksityisellä sektorilla työskentelevien ylempien toimihenkilöiden työolosta ja palkkauksesta. UOTUISEN
à YTN.FI
6 Tradenomi
Osaamisseteli vauhdittaa elinikäistä oppimista
A
mukaan tavoitteellisesta osaamisen uudistamisesta on tehtävä yksi työelämän peruspilareista. Akava ehdottaa ensimmäisenä askeleena osaamisseteliä, joka olisi uusi toimintamalli työnantajan, työntekijän sekä valtion kesken. Osaamisen kehittämisen tulee palvella nykyistä paremmin sekä työntekijän että työnantajan tarpeita. Näin vahvistetaan työllisyyttä pitkällä aikavälillä. Akava ehdottaa osaamissetelin käyttöönottoa elinikäisen oppimisen tueksi. Osaamissetelin lähtökohta on, että työntekijät, työnantajat ja koulutusjärjestelmä kantavat yhdessä vastuun työntekijän osaamisen säännöllisestä kehittämisestä. KAVAN
à AKAVA.FI
Yli kolme päivää kestävät sairauspoissaolot vähentyneet kunnissa
V
vuonna kuntatyöntekijät olivat poissa työstä oman sairauden takia keskimäärin 16,7 päivää. Sen osoittaa tuoreimmat Kunta10-tutkimuksen tulokset. Lyhytkestoiset (1-3 päivää) sairauspoissaolot ovat lisääntyneet ja pitemmät, yli kolme päivää kestävät, sairauspoissaolot ovat vähentyneet. Neljännes (23 %) kuntatyöntekijöistä ei ollut lainkaan poissa töistä oman sairauden takia. Vuonna 2013 kuntatyöntekijät olivat keskimäärin 1,9 kertaa poissa töistä lyhyen, 1-3 päivää kestävän, sairauspoissaolon takia. Vuonna 2017 lyhyiden kertojen määrä oli noussut keskimäärin 2,1 kertaan/ työntekijä. Samaan aikaan pitemmät, yli kolme päivää kestävät, sairauspoissaolokerrat ovat hitaasti vähentyneet. Työterveyslaitoksen Kunta10-tutkimus on Suomen suurin kuntaalan henkilöstön seurantatutkimus. Tutkimukseen osallistuvat Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Turku, Oulu, Naantali, Raisio, Nokia, Valkeakoski ja Virrat. IIME
à TTL.FI
23 %
DIGITAALINEN MUOTOILU 3.9.2018–28.2.2019
TÄYDENNYSKOULUTUS
Koulutus on suunniteltu sinulle, joka haluat oppia ja hallita useita graafisen alan osa-alueita sekä soveltaa oppimaasi käytäntöön. Koulutuksen moduulit muodostuvat mm. kuvankäsittelystä, verkkosivujen suunnittelusta ja ylläpidosta, digitaalisesta videoeditoinnista sekä dokumenttisuunnittelusta.
Koulutuksen aikana opiskelijat työskentelevät eri aihealueiden parissa. Tarkoituksena on perehdyttää opiskelijat niin projektityöskentelyyn kuin antaa valmiudet realististen projektien toteuttamiseen mm. Adobe Creative Cloud -ohjelmistoja hyödyntäen. Koulutus toteutetaan MAC-ympäristössä. Osa-alueet: • • •
Verkkotuotanto Graafinen tuotanto Mediatuotanto
Opetus maanantaisin ja keskiviikkoisin, klo 13 -17. Koulutukseen sisältyy luentojen lisäksi tehtäviä ja projektitöitä.
Neljännes (23 %) kuntatyöntekijöistä ei ollut lainkaan poissa töistä oman sairauden takia.
Hinta: 400€ Hakuaika päättyy 20.8.2018, klo 16.00 Lisätiedot: www.arcada.fi/digitaalinenmuotoilu
Arcada | Jan-Magnus Janssonin aukio 1 | Helsinki | www.arcada.fi Tradenomi
7
Laura Järvelä
Ammattikorkeakoulujen todistusvalinnat käyttöön kevään 2020 yhteishaussa
A Tomás O´Shaughnessy
Maarit Laakso
Nimityksiä TRALissa
T
(YAMK) Maarit Laakso aloitti toukokuun alussa viestinnän asiantuntijana. Hän vastaa jäsenviestinnän kokonaisvaltaisesta toteuttamisesta ja kehittämisestä sekä sisällöntuotannosta eri viestintäkanaviin. Lisäksi hän avustaa Tradenomiopiskelijaliitto TROLia viestintätyössä. Laakso siirtyi TRALin palvelukseen HaagaHelia ammattikorkeakoulun Digitalouden koulutusyksiköstä. OTM Laura Järvelä aloitti maaliskuun alussa työsuhdelakimiehenä. Hänen tehtäviinsä kuuluvat jäsenten oikeudellinen neuvonta sekä työsuhteita koskevien riita-asioiden hoitaminen. Tehtävä on määräaikainen toimivapaan sijaisuus. Maaliskuun alussa työsuhdelakimieheksi toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen nimitettiin OTM Tomás O´Shaughnessy. Hän on suorittamassa tuomioistuinharjoittelua ja palaa tehtäviinsä 1.3.2019. RADENOMI
8 Tradenomi
Niko Aaltonen Turun AMK:n hallituksen puheenjohtajaksi
T
puheenjohtaja Niko Aaltonen valittiin toukokuun lopussa jatkamaan Turun ammattikorkeakoulun hallituksen puheenjohtajan tehtävässä. – Pidän erittäin tärkeänä, että amktutkinnon suorittaneita saadaan lisää vastuullisiin tehtäviin ammattikorkeakoulujen hallintoon, Aaltonen sanoo. – Esimerkiksi tradenomit ovat valmistumisensa jälkeen suuri voimavara ammattikorkeakoulujen toiminnan kehittämiselle. Turun ammattikorkeakoulu on yksi Suomen suurimmista, jossa opiskelee lähes 9000 opiskelijaa ja työntekijöitä on liki 700. RALIN
ottavat kevään 2020 yhteishaussa käyttöön todistusvalinnan, joka perustuu ammatillisen perustutkinnon ja ylioppilastutkinnon arvosanojen pisteyttämiseen. Samalla todistusvalinnasta tulee pääväylä ammattikorkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen keväästä 2020 lähtien. Täytettävistä paikoista valtaosa varataan ensimmäistä opiskelupaikkaansa hakeville. Todistusvalinnan rinnalla säilyvät valintakoe ja muut osaamisperustaiset valinta väylät, mitkä laajentavat hakijoiden mahdollisuuksia saada opiskelupaikka. Todistusvalinnassa käytettävät ylioppilastutkinnon, ammatillisen perustutkinnon ja kansainvälisten ylioppilastutkintojen pisteytysmallit otetaan käyttöön kaikissa ammattikorkeakouluissa, kaikilla koulutusaloilla lukuun ottamatta kulttuurialaa ja Diakonia-ammattikorkeakoulun tulkin koulutusta, joissa todistusvalintoja ei oteta käyttöön. Poliisiammattikorkeakoululla ja Högskolan på Ålandilla on omat hakunsa. MMATTIKORKEAKOULUT
à AREN E.FI
Entre ja AKY yhdistyivät
Y
suurimmista yrittäjäjärjestöistä AKY – Akavalaiset yrittäjät ry aloitti toukokuun lopussa toimintansa, kun Akateemiset yrittäjät AKY ry ja Entre – Akavan yrittäjät ja itsensätyöllistäjät ry yhdistivät voimansa. Akavalaiset yrittäjät ry:hyn kuuluu yhteensä 21 järjestöä ja se on Suomen Yrittäjien toimialajärjestö. TRAL on AKYn jäsen ja sen kautta yrittäjäjäsenemme saavat käyttöönsä monipuolisia palveluja liiton tuottamien palvelujen lisäksi. TRALin yrittäjäjäsenet voivat hankkia itselleen Suomen Yrittäjien laajan palvelupaketin 90 eurolla / vuosi. Palvelupaketti sisältää mm. asiakirjapankin, neuvontapalveluja sekä koulutuksia. KSI SUOMEN
à AKY.FI
Järjestöjäsenen henkivakuutus
MAKSAA PARI TÖTTERÖÄ KUUSSA Tee pieni päätös, jolla voi olla valtava merkitys. Henkivakuutus auttaa säilyttämään perheesi nykyisen elintason, jos toinen jää yksin pitämään huolta kaikesta. Järjestöjäsenenä saat Ifistä vakuutuksen jo muutamalla eurolla kuussa. Jos asia kiinnostaa edes pikkuisen, aloita katsomalla oma hintasi nyt heti.
henkivakuutuskuntoon.fi Tutkitusti
SUOMEN EDULLISIN*
010 19 19 19
*Suomen edullisimman henkivakuutuksen (Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINE:n tekemä hintavertailu 9/2016) järjestöjäsenille myöntää Suomen vanhin henkivakuutusyhtiö, Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva.
10 Tradenomi
Kilpailukieltosopimukset jäykistävät työmarkkinoita Kilpailukieltosopimukset yleistyvät, mutta samalle ne estävät työvoiman liikkuvuutta ja jäykistävät työmarkkinoita. Akavan selvityksen mukaan noin joka kolmas katsoo, että kilpailukielto on vähentänyt halua vaihtaa työpaikkaa. TEKSTI Kirsi Ristaniemii KUVITUS Päivi Rucker
Tradenomi 11
A
kavan selvityksen mukaan kilpailukieltosopimukset ovat yleistyneet ja nykyään lähes joka toiselle asiantuntijalle tarjotaan kilpailukieltoehto työsopimukseen. – Kilpailukieltosopimusten käyttö on karannut käsistä. Se on yleistynyt kolminkertaisesti reilussa 15 vuodessa, Akavan vastaava lakimies Vesa Vuorenkoski kertoo. Akava selvitti keväällä 2017 kilpailukieltoehtojen yleisyyttä ja sisältöjä jäsenjärjestöjensä yrityksissä työskentelevien palkansaajajäsenten työsopimuksissa. Akavan kyselyn mukaan työsopimuksissa, jotka on solmittu vuoden 2014 jälkeen 45 prosentilla on kilpailukieltoehto. Sen lisäksi lähes kaikki allekirjoittavat myös salassapitosopimukset, joilla suojataan liikesalaisuuksia. Tällaiset niin sanotut
12 Tradenomi
Kilpailukielto sopimusten käyttö on yleistynyt kolminkertaisesti reilussa 15 vuodessa. tuplasopimukset ovat selvityksen mukaan yllättävän yleisiä. Jopa 93 prosentilla vastaajista, joilla oli kilpailukieltoehto, oli myös samaan aikaan salassapitoehto.
Kirjavia sopimuksia Kilpailukieltosopimuksella työntekijä
sitoutuu olemaan harjoittamatta kilpailevaa toimintaa työnantajan toiminnan kanssa tietyn ajan työsuhteen päättymisen jälkeen. Kielto voi olla voimassa enintään kuuden kuukauden ajan ja johtajasopimuksissa vielä pidempään. Sopimuksia on monenlaisia, mutta yleisimpiä kieltoja ovat, ettei työntekijä saa lähteä kilpailijalle tai asiakkaalle töihin. Näin ollen sopimuksella rajoitetaan työntekijän mahdollisuuksia työllistyä sille alalle, jolta hänellä on erityisosaamista. – Olen törmännyt todella värikkäisiin sopimuksiin. Pahimmassa tapauksessa kilpailukielto- ja salassapitosopimukset ovat pidempiä kuin työsopimukset, Vuorenkoski sanoo. Kilpailukiellon lisäksi työntekijän kanssa saatetaan yrittää sopia houkuttelu- ja rekrytointikiellosta. Asiakkaiden houkuttelukiellolla tarkoitetaan sitä, että työntekijältä
kielletään asiakkaiden houkutteleminen toisen yrityksen asiakkaiksi työsuhteen päättymisen jälkeen. Rekrytointikiellolla tarkoitetaan tilannetta, jossa työnantaja ja työntekijä sopivat siitä, ettei työntekijä saa työsuhteen päättymisen jälkeen rekrytoida työkavereita toisen yrityksen palvelukseen. Vuorenkoski kertoo, että kilpailukielto sopimuksia näkee eniten kaupan alalla. – Ihmekös, että ala kärsii asiantuntija pulasta, kun työntekijät eivät voi siirtyä toisen työnantajan palvelukseen alan sisällä. Mikä siellä on niin mahdottoman salaista? Vuorenkoski ihmettelee.
Jäseniltä paljon yhteydenottoja Kilpailukieltosopimusten yleistyessä myös liitot saavat niistä yhä enemmän yhteyden ottoja. TRALin työsuhdelakimies Niina Riipinen kertoo, että liitto saa päivittäin yhteydenottoja, jotka liittyvät tavalla tai toisella kilpailukieltosopimuksiin. Jäsenten yhteydenotot liittyvät usein kilpailukielto- ja salassapitosopimusten ehtoihin uutta työsopimusta allekirjoitettaessa tai kun työpaikan vaihto on harkinnassa. Jäseniä mietityttää, millainen tieto on osa omaa ammattitaitoa ja mikä taas kuuluu salassa pidettävien tietojen piiriin. Akavan selvityksen mukaan joka kolmas kokee, että kilpailukieltosopimus on haitannuttyöuraa esimerkiksi työpaikan vaihtamista.
Jäseniä mietityttää, millainen tieto on osa omaa ammattitaitoa ja mikä kuuluu salassa pidettävien piiriin.
TRALin esittämä kilpailukieltomalli Tällä hetkellä solmittavien kilpailukieltosopimusten kesto on pääsään töisesti 6 kuukautta ja niihin on liitetty 1–3 kuukauden irtisanomisaika. Näin ollen työntekijä pääsee siirtymään saman alan työpaikkaan vasta 7–9 kuukauden kuluttua irtisanoutumisestaan. Tämä estää työvoiman liikkumista. àTRAL esittää: Kilpailukiellon enimmäisaika rajataan 3 kuukauteen, jotta
työntekijän uudelleentyöllistyminen ei vaikeudu kohtuuttomasti. àTRALin arvion mukaan suuri osa tällä hetkellä solmittavista kilpailukielto
sopimuksista ei täytä työsopimuslain erityisen painavan syyn edellytystä. àTRAL esittää: Työnantajan tulisi antaa kilpailukieltosopimuksen solmi
misen yhteydessä kirjallinen selvitys työsopimuslain mukaisesta erityisen painavasta syystä. Tämänhetkisen lainsäädännön mukaan kilpailukieltosopimuksen perus teen erityistä painavuutta arvioitaessa on otettava muun ohella huomioon työnantajan toiminnan laatu ja sellainen suojan tarve, joka johtuu liiketai ammattisalaisuuden säilyttämisestä tai työnantajan työntekijälle järjestämästä erityiskoulutuksesta. Kilpailukieltolainsäädännön voidaan katsoa olevan tältä osin vanhentunutta, sillä työsopimukseen sisältyy tänä päivänä pääsääntöisesti salassapitoehto, joka suojaa työnantajan liikeja ammattisalaisuuksia. Työnantajan kustantamien erityisten koulutusten yhteydessä taas on yleistynyt niin sanottu koulutuskustannusten takaisin maksusopimus. àTRAL esittää: Työsopimuslaista poistetaan tältä osin maininta liike-
ja ammattisalaisuuksista sekä työnantajan työntekijälle järjestämästä erityiskoulutuksesta ja kilpailukiellon perusteet päivitetään koko naisuudessaan. Kilpailukiellolla on merkittäviä työllistymistä estäviä vaikutuksia ja työn antajan tulee kantaa vastuu kilpailukiellon aiheuttamista seurauksista. àTRAL esittää: Työnantajan tulisi maksaa työntekijälle palkkaa vastaava
korvaus koko kilpailukieltoajalta. à tral.fi/kilpailukieltosopimus
Tradenomi 13
– Pahimmassa tapauksessa työntekijä voi joutua odottamaan 18 kuukautta, että pääsee vaihtamaan työpaikkaa kilpailukieltosopimuksen ja irtisanomisajan vuoksi. On erittäin epärealistista odottaa niin kauan. Moni lopettaa kokonaan uuden työpaikan harkitsemisen, kertoo Vuorenkoski.
Paljon mitättömiä sopimuksia Kilpailukieltosopimuksilla työnantaja pyrkii suojaamaan kilpailuasemaansa. Niiden käyttöön pitää kuitenkin olla erityisen painava syy liittyen esimerkiksi erityiskoulutuksiin tai asiakassuhteisiin. Vuorenkoski kertoo, että Akavan selvityksessä asiantuntijoiden kilpailukieltojen havaittiin yleisesti olevan joko kokonaan tai osittain lain näkökulmasta mitättömiä. Kilpailukieltoa rikkovaa työntekijää uhkaa pääsääntöisesti sopimussakko, mutta perusteettomasta kilpailukiellosta ei koidu työnantajalle haitallisia seurauksia tai sanktioita. – Kymmenet tuhannet työntekijät noudattavat mitättömiä kilpailukieltoehtoja, mutta
työnantajilla ei kuitenkaan ole mitään riskiä tehdä mitättömiä sopimuksia. Työntekijät olettavat lähtökohtaisesti, että sopimus työnantajan kanssa on pätevä, Vuorenkoski kertoo. Myös Riipinen sanoo, että kilpailukiellolla tavoitellaan usein pelotevaikutusta ja pääsääntöisesti se myös toimii. Työntekijät eivät uskalla sopimussakon pelossa vaihtaa työpaikkaa toiseen saman alan yritykseen, vaik kakilpailukielto olisikin todennäköisesti perusteeton.
Lainsäädäntö kaipaa päivittämistä Molemmat lakimiehet näkevät, että kilpailukieltosopimuksia koskeva lainsäädäntö on vanhentunutta ja kaipaa päivittämistä. – Jos laki mahdollistaa tällaisen ylisuojaantumisen, on laissa jotain vikaa. Tarvittaisiin uusi laki, joka rajoittaisi kilpailukieltoehtojen käyttöä ja loisi säännökset salassapitoehdoille, Vuorenkoski kiteyttää. Myös Riipisen mielestä lain soveltaminen on riistäytynyt käsistä eikä se heijasta enää
Tarvittaisiin laki, joka rajoittaisi kilpailukieltoehtojen käyttöä ja loisi säännökset salasspitoehdoille. lain sanamuotoa. Aluksi sopimuksilla määrättiin lähinnä vain siitä, ettei kilpailevan yrityksen palvelukseen saa mennä tai perustaa omaa kilpailevaa yritystä. Nyt kielletään menevästä asiakkaallekin. – Tähän ei lakia ole tarkoitettu, Riipinen sanoo.
STUDY BUSINESS IN ENGLISH MASTER’S DEGREE Business Management and Entrepreneurship Master of Business Administration | 90 ects
Application period 5 – 19 September 2018 More information: samk.fi/apply
Satakunta University of Applied Sciences
Toimii myös terassilla. -66% Tilaa Kauppalehti kesädigi: 3 kuukautta vain 29,90 €. Saat kaikki uutissisällöt aamusta iltaan, säällä kuin säällä. Tee tilaus osoitteessa: kl.fi/tradenomi
Tarjous koskee sekä opiskelijajäseniä että täysjäseniä.
Vaikuttajan paikalla Nina Bruun on aina ollut numeroihminen. Pitkä työura Ilmarisella jatkuu nyt eläkejohtajan näköalapaikalla. TEKSTI Päivi Maaniitty KUVA Anton Reenpää
I
lmarisen eläkejohtajana tänä keväänä aloittanut helsinkiläinen Nina Bruun on edennyt urallaan vähitellen, mutta päättäväisesti. Lapsuuden haaveet eläinlääkärin ammatista kariutuivat lukion fysiikan ja kemian tunneilla, mutta tahto työ elämään oli jo nuorena kova. – En tiennyt, mitä tekisin, mutta päätin, että haluan töihin. Suomessa oli vuonna 1993 lama, mutta pääsin pikaruokaravintola Carrolsiin, jossa tein töitä iltaisin ja viikonloppuisin. Kirjoitusten jälkeen työt jatkuivat Carrolsissa, mutta Bruun pääsi myös muutaman kuukauden määräaikaiseen pestiin Ilmariselle arkistonhoitajaksi. Määräaikainen työsuhde vakinaistettiin pian, ja tehtävä muuttui eläkekäsittelijän työksi. – Pidin noin puolentoista vuoden ”välivuoden” kirjoitusten jälkeen, jolloin tein kahta työtä. Huomasin, että eläkekäsittelijän työ olikin todella kivaa.
Työnantajaansa Bruun kiittelee ennen kaikkea mahdollisuuksien tarjoamisesta. 16 Tradenomi
Seuraavaksi Bruun päätti haluavansa opiskella taloushallintoa. Hän lähti helmikuussa opiskelemaan merkonomiksi, koska halusi aloittaa heti, mutta syksyn tullen opinnot vaihtuivat ammattikorkeakouluopintoihin Haaga-Heliassa. Päivisin työt Ilmarisella jatkuivat. Iltaisin Bruun opiskeli.
Opiskelu poiki vastuuta Sama tahti on jatkunut vielä uran päästyä vauhtiin. Bruun on täydentänyt tradenomin tutkintoaan työn ohessa esimiesopinnoilla ja strategisen laskentatoimen opinnoilla. Vuonna 2011 hän sai valmiiksi niin ikään Haaga-Heliassa suorittamansa ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon. – On pidetty touhua yllä iltaisin, eikä tehty vain kahdeksasta neljään töitä, hän sanoo. Työnantajaansa Bruun kiittelee ennen kaikkea mahdollisuuksien tarjoamisesta. Tehtävät Ilmarisella ovat vaihtuneet tasaisesti, eikä tarvetta muualle lähtemiseen ole ollut. Bruunilla on ollut noin 25 erilaista tehtävänkuvaa yli 20 vuoden työuransa aikana. Työssä kehittymistä on auttanut se, että koulussa opittua on päässyt myös hyödyntämään käytännössä. Tradenomin opintojensa opinnäytetyön Bruun teki toimintolaskennasta. Valmistumisensa jälkeen tuore trade nomi nimitettiin Business Controllerin tehtävään, jossa hän sai työskennellä eläkejohtajan tukena. – Se oli hieno hetki. Tein sitä muutaman vuoden, kunnes lähdin kehittämään koko talon tasoista controller-toimintaa. Olin
ylimmän johdon tukena kehittämässä tavoiteasetantaa ja mittaamista yhtiössä. Toinen tärkeä etappi oli YAMK-tutkinnon suorittaminen, jonka jälkeen Bruun nousi osastonpäälliköksi eläkeosastolle.
Muuttuva ala Nykyisessä tehtävässään eläkejohtajana Bruun vaikuttaa monen ihmisen elämään ja toimeentuloon. Hän vetää 80 hengen osastoa, jossa tehdään noin 60 000 eläkepäätöstä vuodessa. Vastuu on suuri ja työnkuva laaja. – Pääsen vaikuttamaan työeläkepalveluiden kehittämiseen näköalapaikalta. Työeläkeala voi vaikuttaa joistakin muuttumattomalta, mutta se on tosi mielenkiintoista. Toimenkuvaani kuuluu paljon kehittämistyötä, esimerkiksi sähköisten palvelujen osalta, ja pidän siitä kovasti. Tärkeintä tehtävässäni on varmistaa, että eläkeasiantuntijoilla on mahdollisuus tehdä omaa työtään hyvin ja eläkkeenhakijat saavat päätöksensä nopeasti. Bruun näkee, että johtajan tehtävään on siivittänyt ennen kaikkea halu oppia uutta ja kehittyä. Kun mahdollisuuksia on auennut, hän on lähtenyt tavoittelemaan niitä. Johtajan paikka ei ollut haaveissa vielä kymmenen vuotta sitten, vaan hän on kasvanut siihen vähitellen. Espoossa asuvan Bruunin vapaa-ajan ohjelmasta huolehtii nyt kolmevuotias poika, joka on myös syy siihen, etteivät työpäivät pääse venymään liian pitkiksi. – Hän pitää meidät hyvin kiireisenä. Harrastamme yhdessä uimista ja käymme Angry Birds -puistossa ja Ninja Combat -tunneilla.
Nina Bruunin virstanpylväät Teki opinnäytetyön toimintolaskennasta ja pääsi hyödyntämään tietojansa heti päivätyössään. Täydensi opintojaan vuonna 2011 YAMKtutkinnolla, jonka jälkeen sai paikan osastonpäällikkönä. Nauttii asioiden kehittämisestä ja uuden oppimisesta, mikä on avannut ovia työuralla.
Tradenomi 17
”Työn ja perheen yhteensovittaminen on luksusluokan ongelma. Oikeasti vaikeata on yhdistää työttömyys ja perhe.” ANNA PERHO
18 Tradenomi
Maailman paras työelämä TEKSTI Hanna Ojanpää KUVAT Sami Heiskanen
Vuoden suurin jäsentapahtuma, Tradenomipäivä, järjestettiin toukokuisena lauantaina Savoy-teatterissa Helsingissä.
T
R AL on asettanut tavoitteekseen tehdä jäsenistölleen edunvalvontaansa näkyvämmäksi. Kaikilla toimenpiteillä tähdätään kohti maailman parasta työelämää tradenomeille. Liitossa koulutus- ja työvoimapolitiikan erityisasiantuntijana työskentelevä Mikko Vieltojärvi taustoittaa, että käytännön tasolla teemat tarkoittavat edunvalvontaa ja aloitteita esimerkiksi työhyvinvoinnin,
osaamisen kehittämisen, palkkojen ja muiden etuuksien sekä työajan joustojen ja perhevapaiden parantamiseksi. Tradenomipäivä oli myös oiva mahdollisuus esitellä liiton uutta strategiaa, jäsenpalveluita sekä aluetoimintaa isolle osallistujajoukolle. Unohtumatta ei jäänyt myöskään maininta, että TRAL on 30 000 jäsenellään ainoa ammattiliitto, jonka jäsenmäärä on kasvussa.
Tradenomi 19
”Strategiamme mukaan paras työelämä on reilu, uusiutuva, palkitseva ja joustava.” MIKKO VIELTOJÄRVI, TRAL
20 Tradenomi
Elämä on valintoja: johdatus rakettitieteeseen Maittavan brunssin jälkeen päivä käynnistyi tilaisuuden juontajana toimineen toimittaja, media-alan yrittäjä Anna Perhon tahtiin. Omassa puheenvuorossaan hän kertoi kahden lapsen äitinä työn ja perhe-elämän yhdistämisestä ja pohti, miksi vanhemmuus koetaan niin vaikeaksi. – Kun lapset olivat pieniä, tuntui, että kaikki tapahtui yhtä aikaa. Tekemättömiä töitä kertyi niin kotona kuin työpaikalla, ja toisessa vietetty aika oli aina pois toisesta. Näin jälkikäteen osaan jo tunnistaa osa syylliseksi vauva.fi:n kaltaisten foorumien asettamat sairaan kovat standardit. On kuitenkin tärkeää muistaa, että ei ole olemassa täydellisen perheen formulaa, vaan vähempikin riittävyys on tarpeeksi, hän tietää. Perhoa harmittaa, että perhe-elämästä puhutaan niin negatiivisesti. Hän uskoo, että yleinen ilmapiiri vaikuttaa osaltaan siihen, että ihmiset lykkäävät lasten hankintaa.
– Asenne on aika synkkää ja syrjivää lapsia kohtaan, hän tuumaa ja halusi nostaa esille positiivisia asioita, joita vanhemmuus tuo työelämään. – Ihminen käyttää aikaa tehtävän suorit tamiseen juuri sen verran kuin annetaan. Kun lapsi on haettava hoidosta, työaikakin tulee hyödynnettyä tehokkaasti. Tutkimusten mukaan perheelliset ovat myös parempia esimiehiä ja työssäkäyvien äitien tyttäristä tulee menestyjiä ja pojista empaattisempia, hän lataa. Jos Perhon saa jostain raivostumaan, niin kysymyksestä ”mistä haluat, että sinut muistetaan: hyvänä työntekijänä vai hyvänä vanhempana”. – En yksinkertaisesti voi ymmärtää, miksi joko tai, miksei sekä että! On todella yleistä arvottaa vanhemmuus työn takia ja kuitenkin samaan aikaan puhumme marttyyrivanhemmista, jotka uhraavat itsensä perheelle. Työ on aikuisten leikkiä ja uuden oppiminen yksi ihmisen perustarpeista.
Samapalkkaisuus on reilua ja oikeudenmukaista Aamupäivän paneelissa työelämän tasaarvosta keskustelivat TRALin lakimies Niina Riipisen johdolla työelämäpäällikkö Lotta Savinko Akavasta sekä kansanedustaja, tradenomi Joona Räsänen. Yhteinen hämmästelyn aihe oli, että edelleen nais- ja miestradenomien palkkaero on lähes 650 euroa kuukaudessa; ainoastaan asiantuntijatehtävissä palkka on sama. Räsäsen mielestä ongelman ydin on työmarkkinoiden jakautumisessa mies- ja naisvaltaisiin ammatteihin ja tehtäviin sekä perheen sisäisen hoivavastuun lankeamisesta pääosin äitien vastuulle, mikä puolestaan heikentää naisten urakehitystä. Kysymykseen palkka-avoimuuden merkityksestä, Savinko uskoo, että se edesauttaisi omalta osaltaan tasa-arvon ja reiluuden kehitystä työelämässä vaikkakin palkoista puhuminen on ainakin alkuun vaikeaa. – Palkkatietoisuutta nostetaan tämän vuoden aikana myös liiton toimesta, Riipinen lupaa.
”Työsuhde ei ole parisuhde vaan hyötysuhde.”
Työsuhdelakimies Niina Riipinen kertoi, että perhe vapaalta palaaminen on edelleen aito ongelma monessa työpaikassa.
VILLE-VEIKKO RANTAMAULA, TRAL
Paras työelämä on myös palkitseva Päivän päätteeksi lavalle astelivat panelistit keskustelemaan teemasta palkitseva työelämä. Palkitsevuuteen yhdistettiin asioita kuten työn mielekkyys, monipuolisuus ja motivoivuus sekä mahdollisuus kehittyä ja kasvaa. Yhteinen näkemys oli silti, että palkan tulee kuitenkin olla oikeudenmukainen ja reilu korvaus tehdystä työstä. Paneelissa käytiin läpi myös erilaisten työelämän verkostojen merkitystä matalan kynnyksen keskustelufoorumina. Ammattiliittojen rooli nähtiin puolestaan muun muassa työelämän tasa-arvoisuuden ja osaamisen kehittäjänä. TRAL haluaa profiloitua edelläkävijänä, uudistajana ja mahdollistajana. TRALin hallituksen puheenjohtaja Niko Aaltonen painotti, että tavoitteet tehdään yhdessä. Siitä on hyvä jatkaa! Tradenomi 21
GALLUP: Mitä jäi mieleen? Maiju Landström, Hyvinkää: ”Vaikka itselläni ei olekaan per hettä, Anna Perhon esimerkit työn ja muun elämän yhteensovitta misesta olivat yleismaailmallisia ohjeita. Juuri valmistuneena huo maan, kuinka paljon ulkopuo lelta tulee paineita ja työpaikkail moituksissakin haetaan superih misiä. On tärkeää muistaa, mitä itse haluaa. Kävinkin sparrausvar tissa kirkastamassa omia arvojani ja etsimässä suuntaa.”
Supertuottavuuden aikakausi vaatii työelämältä uusiutumista Kahvitauon jälkeen Tiedon innovaatiojohtaja Taneli Tikka kertoi, että tulevaisuuden työn ennustaminen on vaikeaa, jopa lähes mahdotonta. – Maailma on sellaisessa murroksessa, että yritykset joutuvat muuttamaan toimintamallejaan. Tekoäly ja robotiikka jakavat työt koneiden ja järjestelmien sekä ihmisten kesken. Joitakin työtehtäviä häviää, mutta muutos synnyttää aina myös uusia työpaikkoja, Tikka toteaa. Tikka kehottaa tradenomeja hyödyntämään työssään erilaisia lähestymistapoja ja puhuu erityisesti systeemiajattelun puolesta – sen ymmärtäminen voi auttaa löy tämään supertuottavuuden lähteen. – Jos ei näe kokonaisuuksia, voi jäädä sokeaksi mahdollisuuksien maailmassa, hän tiivistää. Vieltojärvi myönsi, että liiton täytyy vaikuttaa aktiivisesti täydennyskoulutus tarjonnan lisäämiseksi. – Vaikka digitalisaatiosta puhutaan jo paljon, suuret mullistukset ovat vasta tulossa. Osaaminen ratkaisee tulevaisuudessa kaiken.
”Jos haluaa varmistaa, että tekoäly ei vie omaa työtä, on parempi tehdä tehtäviä, joita ei voi kuvata rutiininomaisiksi.” TANELI TIKKA 22 Tradenomi
Markus Kauppinen, Helsinki: ”Anna Perhon puheenvuoro on ollut parasta antia. Itse tulin tänne ystävän suosituksesta ja jatkamme vielä risteilylle. Entisenä TROLaktiivina olen käyttänyt liiton laki palveluita ja uraohjausta.”
Vilma Nevalainen, Helsinki: ”Aamupäivän paneeli kirkasti minulle, kuinka paljon perhe vapailla on vaikutuksia tasaarvoon. Asenteissa on paljon parannettavaa, myös silloin, kun isä haluaa jäädä kotiin. Liiton puoleen olen itse kääntynyt tilan teessa, kun tehtäväni vaihtuivat organisaation sisällä ja halusin selvittää palkkatasoni.”
Antti Pajunen, Vantaa: ”Taneli Tikan näkymät tulevai suuden työelämästä ja se, miten omaa osaamista pitää kehittää jo nyt kiinnostivat minua eniten. Vaikka tasa-arvo onkin tärkeä teema, koen, että siihen minun on itse vaikea vaikuttaa.”
Anne Mæhlum, Nina Dreyer Hensley, Jim Hensley Luonnosta lautaselle Tammi 2017
Luettavaa ja kuunneltavaa työelämän eri aiheista Antti Aro Työilmapiiri kuntoon Alma Talent 2018 Podcast Kuuntele keskusteluita työelämän eri aiheista. Työlinjalla Pekka Sauri -sarjassa puhutaan työelämästä ja työn murroksesta. www.tyoelama2020.fi/tyolinjalla
Luonnonkasveja kesäpöytään TEKSTI Henna Tanskanen KUVA Jani Söderlund MAITOHORSMAA, KUUSTA, PÄIVÄNKAKKARAA LAUTASELLA. Voiko
luonnonkasveja käyttää ruoanvalmistukseen? Kyllä, luonto on täynnä kasveja, jotka sopivat mainiosti ruoaksi. Kokeilisitko vaikkapa lohta isomaksaruohopedillä ja juomaksi viilentävää sitruunajuomaa käenkaalin kera? Luonnosta lautaselle -teos esittelee yli 50 eri lajia ja antaa niistä perustietoja, tuntomerkkejä ja käyttövinkkejä. Havainnolliset valokuvat kertovat, mihin kasvin eri osia käytetään. Ruokareseptejä on tarjolla 88.
Kirjan tarkoituksena on oppia tuntemaan luonnonkasveja yksi kerrallaan, ja saada niistä inspiraatiota ruoanlaittoon. Esimerkiksi salaattien, hillojen ja mehujen ainekset voi korvata luonnon vaihtoehdoilla. Kirjan vuosikalenteri kertoo, milloin keruumatkalle kannattaa lähteä. Esimerkiksi nokkosta ja siankärsämöä voi kerätä huhtikuusta syyskuulle. Kirjassa on myös ohjeet sopivista keruuvälineistä ja kasvien säilytys vinkeistä. Kun keruuvimma iskee, niin kori kainaloon ja keräämään itse tunnistamia kasveja puhtailta alueilta. Tradenomi 23
Reetta Ahonen
Mika Haapsaari
Jaakko Hyvönen
INTEGRATA OY, TYÖNAJANHALLINNAN KONSULTTI, VALMISTUNUT 2015
CAPGEMINI FINLAND, PILVIKONSULTTI, VALMISTUNUT 2013
MUSTI GROUP NORDIC OY, DEMAND PLANNER, VALMISTUNUT 2015
TAVOITTEENANI ON KEHITTÄÄ TRADENOMIIDENTITEETTIÄ sekä sen arvostusta. Koen tär-
TÄRKEIMPINÄ ASIOINA TÄLLÄ KAUDELLA pidän
TAVOITTEENI ON HUOLEHTIA, että TRAL jat-
uuden, loistavan strategiamme jalkauttamisen käytäntöön ja lisäksi pidän katsetta tiiviisti tulevissa maakunta- ja eduskuntavaaleissa sekä tulevissa hallitusohjelmaneuvotteluissa. Pyrin vaikuttamaan niihin tradenomeille parhaalla tavalla.
kaa edelleen nykypäiväisenä keskustelunavaajana ja tarjoaa tradenomille palveluja, joita tarvitaan nykypäivän työelämässä. Toivon tuovani omilla vahvoilla näkemyksilläni hyvää keskustelua ja näkökulmia hallitukseen. Aluetoimijana haluan varmistaa, että aktiivit saavat tarvittavat resurssit järjestää toimintaa ympäri Suomen.
keäksi, että tarjoamme palveluita esimerkiksi yrittäjille tai myyntityön parissa töitä tekeville tradenomeille. Olemme huikean monipuolinen asiantuntijajoukko, jolle on haastavaa tarjota palveluita ja tukea työelämään, ettei kukaan jää paitsioon. Tämän monipuolisuuden koen olevan lähellä omaa sydäntäni.
TRALin hallituksen jäsenet esittäytyvät TEKSTI Anu Väätäjä KUVAT Sami Heiskanen
Viime kevään valtuustovaalien jälkeen liitolle valittiin uusi hallitus elokuussa. Sen toimikausi on kolme vuotta. Edellisessä numerossamme esittelimme puheenjohtajiston ja nyt tutustumme muihin hallituksen jäseniin. Kysyimme heiltä, mikä on kunkin tärkein tavoite tällä hallituskaudella TRALin toiminnassa.
24 Tradenomi
Juho Karhumäki
Jere Nieminen
Marko Pesu
MIDPOINTED OY, BI ARCHITECT, VALMISTUNUT 2013
TRADENOMIOPISKELIJA, TURVALLISUUSALA, LAUREA AMK TROLIN PUHEENJOHTAJA, HALLITUKSEN OPISKELIJAEDUSTAJA
VALTIO / ICT-ERITYISASIANTUNTIJA, VALMISTUNUT 2012
VALITETTAVASTI TYÖAIKALAINSÄÄDÄNTÖ on jäänyt jälkeen asiantuntijoina työkentelevien piirissä, joten toivottavasti omalla panostuksellani saamme sen rokkaamaan mahdollisimman pian siten, ettei miltei jokaisen yrityksen tarvitse rikkoa lakia.
OPISKELIJOISSA ON TULEVAISUUS, ja tämän pitää mielestäni myös näkyä tehdyissä päätöksissä. Näin ollen hallituksen opiskelijaedustajana tavoitteenani on pitää huolta, että opiskelijat otetaan huomioon ja heidän mielipiteensä kuullaan.
MINULLE TÄRKEITÄ ASIOITA ovat esimerkiksi avoimuuden, alueyhdistys- sekä opiskelijatoiminnan korostaminen Tradenomiliiton toiminnassa. Jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä tärkeässä roolissa ovat erityisesti sähköisten jäsenpalveluiden kehittäminen sekä liiton uskallus olla jatkossakin toiminnassaan rohkea edelläkävijä tradenomien etujen valvojana.
Suvi Rossi
Minna Salo
Heidi Syrjälä
NORDEA, SENIOR DIGITAL BUSINESS ANALYST, VALMISTUNUT 2003
STOCKMANN, KEHITYSPÄÄLLIKKÖ JA YLEMPIEN TOIMIHENKILÖIDEN LUOTTAMUSMIES, VALMISTUNUT 2007
SOFIGATE SERVICES OY, JUNIOR ADVISOR, VALMISTUNUT 2015 TAVOITTEENA ON OLLA MUKANA luomassa
DIGITALISAATION EDISTÄMINEN, brändityön tukeminen ja ammattiliiton tuominen nykypäivään. Työaikalaki tulee katsoa kokonaisvaltaisesti niin, että se huomioi erityisesti tulevaisuuden työtehtävät sekä toimintatavat. Uskon vahvasti yksilön omaan harkintaan, milloin työn tekeminen on mielekkäintä ja myös tehokkainta. Muuttuva maailma tarvitsee myös esimies- ja alaisosaamisen vahvistamista.
TÄRKEIN TAVOITTEENI on tuoda esille kaupan alan tradenomien tilannetta, muu muassa sitä, että meillä ei ole työehtosopimusta. Katson, että edunvalvonta on äärimmäisen tärkeää, kuten myös heikomman osapuolen, eli työntekijän, puolustaminen työelämän eri tilanteissa. Työaikalakiuudistus on tärkeä vaikutusalue, koska vanha laki on jäänyt jälkeen nykytyöelämän ja asiantuntijoiden tarpeista.
paremmin kohdennettuja palvelukokonaisuuksia jäsenille. Lisäksi ajan tradenomien ja erityisesti it-tradenomien etuja esimerkiksi perhevapaamallin sekä työaikalain uudistuksien eteenpäin viemisessä.
Tradenomi 25
Yt-lain toimivuus selvitettäväksi Yt-lain tarkoitus ei toteudu käytännössä. Työ- ja elinkeinoministeriön asettama työryhmä selvittää yhteistoimintalain toimivuutta yrityksissä. TEKSTI Viivi Osala, työsuhdelakimies KUVA iStock
T
yö- ja elinkeinoministeriö on käynnistänyt selvitystyön yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain eli yt-lain toimiv uudesta. Selvityksen pohjalta laaditaan yt-lain muutos tarpeita koskeva ehdotus, jonka on määrä valmistua tämän vuoden marraskuuhun mennessä. TRALissa selvitystyö on otettu vastaan hyvillä mielin, sillä nykyiseen
26 Tradenomi
yt-lakiin liittyy monia ongelmia. Ytlailla on varsin hyvä tarkoitus: sen 1 §:n mukaan lain tarkoituksena on edistää yrityksen ja sen henkilöstön välisiä vuorovaikutuksellisia yhteistoimintamenettelyjä, jotka perustuvat henkilöstölle oikea-aikaisesti annettuihin riittäviin tietoihin yrityksen tilasta ja sen suunnitelmista. Tavoitteena on siis yhteisymmärryksessä kehittää yrityksen toimintaa ja
työntekijöiden mahdollisuuksia vaikuttaa yrityksessä tehtäviin päätöksiin, jotka koskevat heidän työtään, työolojaan ja asemaansa yrityksessä. Tarkoituksena on myös tiivistää työnantajan, henkilöstön ja työvoima viranomaisten yhteistoimintaa työntekijöiden aseman parantamiseksi sekä heidän työllistymisensä tukemiseksi yrityksen toimintamuutosten yhteydessä.
Arkikielessä ”yt-neuvottelut” tarkoittavat aina irtisanomisia, vaikka suurin osa yt-laista käsittelee toisenlaisiin tilanteisiin liittyviä neuvottelu- ja tiedonanto velvollisuuksia.
Hyvästä tarkoituksesta huolimatta yt-laki on muotoutunut käytännössä irtisanomislaiksi. Arkikielessä ”yt-neuvottelut” tarkoittavat aina irti sanomisia, vaikka suurin osa yt-laista käsittelee aivan toisenlaisiin tilanteisiin liittyviä neuvottelu- ja tiedon antovelvollisuuksia. Tämä epäkohta on havaittu myös työ- ja elinkeino ministeriössä. Tiedotteessaan 4.5.2018 työministeri Jari Lindström toteaa, että tavoitteena on saattaa yt-laki vastaamaan työelämän ja yritystoiminnan tarpeisiin 2020-luvulla. Hänen mukaansa nyt etsitään uusia välineitä avoimeen, hyvään ja kehittävään yhteistyöhön työtekijän sekä työnantajan välillä.
Lain soveltamisala syynissä Selvityksessä tarkastellaan ensinnäkin sitä, ovatko lain soveltamisala ja soveltamisalarajaukset tarkoituksenmukaisia. Nykyistä yt-lakia sovelletaan tietyin poikkeuksin yrityksissä, joissa työsuhteessa olevien työntekijöiden määrä säännöllisesti on vähintään 20. Tätä pienemmät yritykset jäävät siten kokonaan yt-lain ulkopuolelle.
Mitä yt-menettelyn piiriin kuuluu? Selvityksessä tarkastellaan myös sitä, minkälaisia asioita yhteistoiminta menettelyn piiriin tulisi sisällyttää ja minkälaisia menettelytapoja pitäisi soveltaa erityyppisiä asioita
käsiteltäessä. Tällä hetkellä yt-menettelyn piiriin kuuluvat muun muassa vuokratyövoiman käytön periaatteista neuvotteleminen ja henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatiminen. Ytlain 6 luvun mukaan työpaikalla on neuvoteltava myös silloin, kun erilaiset yritystoiminnan muutokset vaikuttavat töiden järjestelyihin. Tällainen tilanne voi olla käsillä esimerkiksi työvälineiden tai -koneiden muuttuessa tai siirryttäessä omista työhuoneista avokonttoriin. Erilaisista muutostilanteista tiedottaminen ja neuvotteleminen vaativat erilaisia menettelytapoja.
Työsuhteen päättäminen Selvityksessä tarkastellaan myös sitä, tulisiko työsuhteen päättämiseen liittyvät neuvottelut säilyttää yhteistoimintalain piiriin kuuluvina asioina vai siirtää osaksi muuta lainsäädäntöä. Muulla lainsäädännöllä tarkoitetaan esimerkiksi työsopimuslakia, jossa on säädetty varsinaisista irtisanomisperusteista. Työsuhteen päättämiseen liittyvien neuvottelujen ja muiden neuvottelujen osalta otetaan erikseen kantaa muun muassa henkilöstön tiedonsaantioikeuksiin, yhteistoimintaneuvotteluja koskevien menettelytapasäännösten tarkoituksenmukaisuuteen ja seuraamusjärjestelmän ajantasaisuuteen. Selvitys tarkastelee yt-lain ohella myös työsopimuslaissa säädettyjen
tuotannollisten ja taloudellisten irti sanomisperusteiden toimivuutta ja niiden suhdetta individuaaliperusteisiin eli niin sanottuihin henkilöstä johtuviin irtisanomisperusteisiin.
Yt-laki tarvitsee muutosta Olemme työsuhdeneuvonnassa joutuneet jäsentemme kertoman perusteella huomaamaan, ettei yt-lain tarkoitus läheskään aina toteudu. Monesti yt-laki nähdään työpaikoilla vain välttämättömänä pahana ja pelkkinä muodollisuuksina, vaikka tärkeintä olisi aito vuoropuhelu ja asioista sopiminen henkilöstön ja työnantajan välillä lain asettamien pelisääntöjen puitteissa. Tulemme tekemään oman yhteenvetomme nykyisen yt-lain ongelmakohdista sekä omat parannusehdotuksemme.
Viivi Osala työsuhdelakimies à Lisätiedot
Työsuhdeneuvonta jäsenille ma–to klo 9–16 ja perjantaisin 10–16, p. 020 155 8815 tai lakiasiat@tral.fi, tral.fi/tyosuhdeneuvonta. Jäsenenä saat myös maksutta neuvontaa yksityiselämän oikeudellisissa asioissa.
Tradenomi 27
Rohkeasti yleisön eteen
2 VALMISTAUDU ESITYKSEEN HUOLELLISESTI ja
Kädet vapisevat, ääni sortuu ja ajatukset katkeilevat – esiintyminen hermostuttaa joskus jokaista. Kun oman jännityksensä oppii tuntemaan, tilanteista voi muokata itselleen mahdollisimman mukavia. TEKSTI Salla Salokanto KUVA iStock
1 MYÖNNÄ, ETTÄ JÄNNITÄT. Esiintymistilanteiden jännittäminen on hyvin
tavallista. Jännitysreaktiot, kuten punastuminen ja kiihtynyt hengitys, ovat kehon tapoja reagoida hermostuttavaan tilanteeseen. Suuri osa ammatikseen esiintyvistäkin jännittää ennen yleisön eteen astumista. Jokainen myös jännittää omalla tavallaan. Jollakulla kädet tärisevät, toisella happi tuntuu loppuvan. Kun omat jännittämisen tavat oppii tuntemaan, ne eivät pääse yllättämään. Samalla tilanteesta voi muokata itselleen helpomman. Jos oma jännitys näkyy käsien tärinänä, ei kannata ottaa tilaisuuteen paperinippua tai käyttää pointteria.
aloita valmistelu heti, kun saat tietää esiintymisestä. Kun esityksen kulku on suunniteltu huolellisesti, sisältöä ei tarvitse murehtia itse esitystilanteessa. Suunnitteluapua voi pyytää esimieheltä tai kollegoilta. Tutustu esiintymistilaan etukäteen, jos mahdollista, ja kokoa esityksen tärkeimmät asiat ranskalaisilla viivoilla esimerkiksi pienelle kortille. Näin muistat jännityksestä huolimatta sanoa kaiken haluamasi, ja jos ajatus katkeaa kesken esityksen, kortin avulla pääsee uudelleen vauhtiin. Jännittäjän on hyvä muistaa, että esiintyminen on harvinainen mahdollisuus esittää oma näkemyksensä yleisölle. Hyvin valmistautuneena voi luottaa siihen, että oma asiantuntijuus pääsee esiin. Melkein aina yleisö on esiintyjän puolella, ja esittäjän näkemys halutaan kuulla.
3 à Juttua varten
haastateltiin esiintymiskouluttaja, toimittaja Ismo Jokista Medes viestintävalmennus Oy:sta.
ESIINTYMÄÄN OPPII TEKEMÄLLÄ, ja kohdalle
osuvat esiintymiset ovat tilaisuuksia harjoitella ja tottua erilaisiin tilanteisiin. Mahdollisuuksiin kannattaa tarttua rohkeasti, sillä parhaimmillaan esiintymisjännitys jalostuu kokemuksen myötä positiiviseksi esiintymisvireeksi. Silloin elimistön reaktiot ja jännitys valmistavat nappisuoritukseen, ja tunnekokemus onkin positiivinen. Esiintymistä käsittelevistä kirjoista, videoista ja koulutuksista voi saada hyviä ajatuksia. Hyvä oppimiskokemus on usein videoida esiintymisiä pienissä ryhmissä ja käydä niitä läpi – esiintyjä on yleensä itsensä pahin kriitikko, ja kollegoilta saatu palaute rohkaisee.
4 ESIINTYMISPELKO on eri asia kuin esiinty-
misjännitys. Jos yleisön eteen astuminen hirvittää niin, että harjoittelu tuntuu ylivoimaiselta ja pelko johtaa tehtävistä kieltäytymiseen tai tilanteiden välttelyyn, asiaa on syytä ratkoa ammattilaisen kanssa. 28 Tradenomi
TEKSTI Kirsi Ristaniemi KUVA Juho Kuva
Perhevapaajärjestelmä on laitettava remonttiin
P
alkansaajakeskusjärjestöt ja lapsi- ja perhejärjestöt vaativat perhevapaauudistuksen käynnistämistä seuraavalla hallituskaudella. Akava vaatii tiedotteessaan, että uudistus tulee kirjata osaksi hallitusohjelmaa ja siihen tulee varata riittävät resurssit. – Tämä on myös TRALille äärimmäisen tärkeä asia, koska liittomme on naisvaltainen, kertoo liiton puheenjohtaja Niko Aaltonen. Aaltosen mielestä perhevapaamallia tulisi uudistaa niin, että molemmilla vanhemmilla olisi saman verranvanhempainvapaata ja lisäksi yksi kausi olisi vapaasti jaettavissa vanhempienkesken. Se voisi olla esimerkiksi6+6+6-mallin mukainen. Vanhemmilla tulee olla myös oikeus valita, missä järjestyksessä vanhempainvapaat pidetään. – Valitettavasti isien pitämät vapaat ovat edelleen melko alhaisella tasolla. Tärkeää olisi, että isät ja äidit molemmat käyttäisivät perhevapaita eikä naisten tarvitsisi kantaa yksin päävastuuta pienten lasten hoidosta, Aaltonen toivoisi. Suomen nykyinen perhevapaamalli on Pohjoismaiden jäykin ja korvaustasoltaan alhaisin. Esimerkiksi osa-aikatyölle annetaan Suomessa liian harvoin mahdollisuus. – Osa-aikatyön mahdollisuutta tulisi lisätä. Pienten lasten vanhemmat voivat hyvin halutessaan työskennellä osa-aikaisesti ja näin helpottaa perheen ja työelämän yhteensovittamista, Aaltonen sanoo. Aaltonen uskoo, että tasa-arvoisempi perhevapaamalli säteilisi hyvinvointia koko yhteiskuntaan ja se olisi tärkeää muun muassa pienten lasten vanhempien tasa-arvoisuuden ja uralla etenemisen kannalta. Korkeasti koulutetut naiset ovat keskimäärin 1,6 vuotta pois työelämästä perhevapaiden vuoksi. Mitä lyhyemmän ajan äidit ovat pois työelämästä, sitä vähemmän poissaolo vaikuttaa tulevaan palkkakehitykseen, urakehitykseen ja eläkekertymään. Seuraavat eduskuntavaalit järjestetään keväällä 2019. Tähän aikaan vuodesta puolueet ja liitot valmistelevat tulevia hallitusohjelmiaan ja niiden tavoitteita. – Perhevapaamalli on lainsäädännöstä ja asenteista kiinni. Nyt on aika saada niihin muutosta, Aaltonen kiteyttää. Puheenjohtaja Aaltonen toivottaa hyvää ja lämmintä kesää jäsenille ja oikein hyvää juhannusta! – Muistakaa myös rentoutua ja jättää työsähköpostit rauhaan, jotta syksyllä jaksaa taas uudella energialla.
Osa-aikatyön mahdollisuutta tulisi lisätä.
Tradenomi 29
Jäsenyys takaa kattavat vakuutukset TRAL tekee aktiivisesti työtä sen eteen, että jäsenet saavat sopivia ja edullisia vakuutuksia. Kesäloman lähestyessä kannattaa kerrata, mitä liiton vapaa-ajan matkustaja- ja tapaturmavakuutus pitää sisällään. TEKSTI Henna Tanskanen KUVA iStock
J
äsen saa jäsenyytensä myötä oikeusturva- ja vastuuvakuutuksen, vapaa-ajan matkustaja- ja tapaturmavakuutuksen sekä järjestövakuutuksen. Myös kultaja mustatason opiskelijajäsenet kuuluvat näiden vakuutuksien piiriin. Oikeusturva- ja vastuuvakuutusta tarvitaan tilanteissa, joissa riidellään esimerkiksi työsuhde- tai palkka-asioista käräjäoikeudessa. Myös yksinyrittäjät ovat sen piirissä. Järjestövakuutus on voimassa liiton järjestämissä jäsentilaisuuksissa ja korvaa mahdolliset henkilö- ja omaisuusvahingot. – Mitä enemmän meitä jäseniä on, sitä edullisempia ja kattavampia vakuutuksia voimme tarjota, TRALin palvelu- ja kehitysjohtaja Tomi Kouva kertoo.
Huolettomasti lomamatkalle Näin kesälomien aikaan vapaa-ajan matkus taja-ja tapaturmavakuutus on hyvinkin 30 Tradenomi
Matkustajavakuutukseen kuuluu SOS International -palvelu, joka on erikoistunut järjestämään tarvittaessa ambulanssilentoja sekä evakuointeja ympäri maailmaa. ajankohtainen. Matkalla voi sattua jotain yllättävää ja pahimmassa tapauksessa voi tarvita pikaista sairaalahoitoa. – Kaikkialla voimassa oleva matkustajavakuutus onkin vakuutuksen kovin juttu. Jos on matkalla vaikka keskellä viidakkoa ja jokin eläin puraisee, niin voi tarvita nopeasti sairaalahoitoa. Matkustajavakuutukseen kuuluukin SOS International -palvelu, joka on erikoistunut järjestämään tarvittaessa ambulanssilentoja sekä evakuointeja ympäri maailmaa.
Kun iso vahinko sattuu, niin soitto Ifin kautta SOSille riittää, ja SOS ryhtyy järjestämään matkaa sopivimpaan sairaalaan. Esimerkiksi pelkkä ambulanssilento voi maksaa yli 100 000 euroa, Kouva painottaa. Ulkomailla sairaala- ja muut kustannukset voivat nousta pilviin. Ifin ja Kalevan vakuutusyhteistyötä liiton kanssa hoitava Hannu Stark Kalevasta kertoo esimerkin. – Nuori nainen oli kavereidensa kanssa lomalla New Yorkissa. Naisella alkoi yllättäen
Miten toimia, jos vahinko sattuu? Liiton jäsenkortti (myös mobiilikortti) toimii matkalla matkavakuutustodistuksena ja tarvittavat 24h-numerot löytyvät kortista. Hakeudu vahingon sattuessa lääkäriin tai sairaalaan. Jos tarvitset neuvoja Ifin sopimuslääkärien etsinnässä, soita numeroon +358 800 1 3800. Esitä jäsenkortti lääkärissä tai sairaalassa. Sopimuslääkärit laskuttavat suoraan Ifiä. Jos kortti ei käy, maksa kulut itse ja säilytä kuitit. Tee vahinkoilmoitus Ifin omilla sivuilla tai vahinkoilmoituslomakkeella mahdollisimman pian. Jää odottamaan Ifin korvauspäätöstä ja yhteydenottoa.
kovat vatsakivut, jotka paljastuivat leikkausta vaativaksi umpisuolentulehdukseksi. Hän joutui sairaalaan useammaksi päiväksi eikä päässyt palaamaan kotiin muiden mukana. Hoito sairaalassa ja uusi paluulento maksoivat noin 25 000 euroa. Vakuutetulle ei koitunut kuitenkaan mitään maksuja, koska kaikki laskut hoituivat Ifin kautta.
Matkustajaturvaa on parannettu Liiton matkustajavakuutus on voimassa vapaa-ajalla koti- tai ulkomaanmatkan alkamisesta. Myös vakuutetun samalla matkalla matkustavat alle 20-vuotiaat lapset ja mahdolliset lapsenlapset kuuluvat vakuutukseen. Matkustajaturvassa ei ole omavastuuta eikä ylärajaa. Jos vahinko ei satu matkalla, niin silloin vapaa-ajalla sattuneen tapaturman omavastuu on 100 euroa, ja hoitokulut korvataan 6 182 euroon asti tapaturmaa kohti.
Stark kertoo, että matkustajaturvaa on parannettu siten, että siihen kuuluvat nykyisin muun muassa ohjattu sukelluskokeilu ja sukelluksen peruskurssi sekä kuumailma pallolento ja benjihyppy. Matkustajavakuutus voi korvata myös ne tilanteet, joissa matka peruuntuu tai keskeytyy yllättäen kuten sairastuessa. Monella saattaa olla vapaa-ajan vakuutuksia esimerkiksi kotivakuutuksen tai luotto kortin yhteydessä. Tuplavakuuttaminen onkin melko yleistä matkustajavakuutuksen kohdalla. Kouva ja Stark kannustavat tutkimaan, miten näiden ehdot poikkeavat liiton vakuutuksesta. Yleisesti ottaen liiton tarjoama matkustajaturva on hyvin kattava. Kun mahdollinen kesälomamatka vihdoin lähestyy, Stark vielä vinkkaa tarkistamaan, että rokotukset ovat kunnossa. à
LISÄTI EDOT VAKUUTUKSISTA: I F.FI/TRAL
Turvaa selustasi PRIMUS-HENKIVAKUUTUS ON vähemmän tun-
nettu jäsenille suunnattu vakuutus. TRAL on neuvotellut sen Suomen edullisimmaksi, ja liiton alennus henkivakuutuksesta on 61,6 %. Vakuutuksella voi vakuuttaa itsensä, puolisonsa tai lapsensa kuoleman- ja tapaturman varalta. Esimerkiksi, jos 36-vuotias vakuuttaa itsensä 100 000 euron turvalla, se maksaa hieman alle 100 euroa vuodessa. Henkivakuutukseen kuuluu erityisetuna niin sanottu selviytymisturva. Edunsaaja saa vakuutussumman lisäksi 2 000 euroa esimerkiksi äkillisiä menoja varten. Myös opiskelijat voivat saada Primus-henkivakuutuksen. Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Kaleva. à H EN KIVAKUUTUSLASKURI: H EN KIVAKUUTUSKUNTOON.FI
Tradenomi 31
TEKSTI Päivi Maaniitty KUVA iStock
Varmoin askelin
TYÖELÄMÄÄN Tänä keväänä uudistettu Tradenomiopiskelijan työelämäopas löytyy jo verkosta, ja sen saa pian myös kaikilta kampuksilta. Opas antaa vinkit entistä monipuolisempaan työnhakuun.
T
radenomiopiskelijan työelä mäopas on kaikkien trade nomiopiskelijoiden työkalu ja opaskirja työelämän aloit tamiseen. Oppaasta löytyvät selkeät ja tiiviit vinkit työn hakuun, ja siitä saa vastauk sen myös keskeisimpiin työoikeudellisiin kysymyk siin opiskelijan näkökulmasta. Tradenomiopiskelijaliiton toiminnanjoh taja Aleksi Rankka kertoo uudistetun oppaan olevan entistä helppolukuisempi. – Sisältöä on ajantasaistettu, opasta on selkiytetty ja turhaa on karsittu pois. Oppaasta saa tietoa myös Tradenomiliiton tarjoamista urapalveluista, hän kertoo. Oppaan ovat tehneet TROL ja urapalvelut
32 Tradenomi
yhdessä. Sisällössä on huomioitu työnhaun muuttuminen ja monipuolistuminen. – Opas antaa paljon uusia ideoita. Monesti ei tiedetä, kuinka monipuolisesti töitä voi nykyään hakea. Esimerkiksi CV- asioihin on tuotu uutta näkökulmaa. Nyky ään hakijan persoonaa painotetaan enemmän kuin ennen, jolloin keskityttiin työkokemuk sen listaamiseen. Rankan mukaan urasuunnittelu kannattaa aloittaa mahdollisimman pian opiskelun aikana. Liitto auttaa oikean suunnan hahmot tamisessa ja työnhaun tehostamisessa. – Uraohjauspalvelut auttavat räätälöimään omaa työnhakua eri kanaviin ja eri aloille. Vinkit sosiaalisen median hyödyntämiseen kannattaa käydä tsekkaamassa myös TRALin webinaareista.
Etsivä löytää piilotyöpaikan Aktiivisuus kannattaa työnhaussa. Piilotyöpaikan, eli vielä julkistamattoman työpaikan, voi löytää monella tavalla: seuraamalla uutisia uusien toimipisteiden avaamisesta tai yrityslaajennuksista tai miettimällä omia kiinnostuksen kohteita. Sitten rohkeasti lähestymään yrityksiä suoraan. Lähes kaikki ammattirekrytoijat käyttävät kandidaatteja etsiessään apunaan Linkediniä. Siksi LinkedIn-profiilin on hyvä olla kunnossa, jos haluaa tulla löydetyksi. Avoin kertominen omasta työnhausta some-kanavissa tai postilaatikkokeskusteluissa saattaa aukaista yllättäviäkin ovia. Piilotyöpaikkaa etsivää auttaa myös hyvin harjoiteltu lyhyt myyntipuhe omasta osaamisesta, eli niin sanottu hissipuhe, jota voi käyttää eri tilanteissa.
Hakupaperit kuntoon CV tiivistää työnhakijan olennaisen osaamisen, ja se onkin ehkä tärkein työnhaun asiakirja. CV on maksimissaan sivun pituinen ja selkeä. Työtehtävien ja tutkintonimikkeiden listaaminen ei riitä, sillä työnantaja on kiinnostunut myös hakijan osaamisesta ja motivaatiosta. Jos työkokemusta on vielä vähän, kannattaa CV:ssä korostaa omia vahvuuksia ja kiinnostuksen kohteita. Hakemuskirje vastaa aina tiettyyn ilmoitukseen, ja sekin on tiivis. Pitkät jaarittelut eivät kiinnosta työnantajaa – hän haluaa tietää, miksi hakija olisi paras avoinna olevaan tehtävään. Piilotyöpaikkaa haetaan avoimella työhakemuksella. Avoin hakemus on kuin myyntikirje: siinä kerrotaan konkreettisesti, mitä hyötyä yritykselle olisi omasta osaamisesta. Avoin hakemus toimii parhaiten, kun siihen yhdistää puhelinsoiton oikealle henkilölle.
Tradenomi 33
Hyvällä mielellä haastatteluun Työhaastattelussa etsitään oikeaa tekijää oikeaan työhön. Kyse on molemminpuolisesta arviointitilanteesta. Ennen haastatteluun menoa kannattaa lukea ilmoitus ja oma hakemus läpi, tutustua työpaikan verkkosivuihin ja miettiä, mikä paikassa motivoi. Ensimmäinen haastattelu voi olla myös videohaastattelu, jossa haastattelijan kysymyksiin vastataan kameralle puhuen. Työhaastattelussa työnantajaa saattaa hakijan osaamista enemmän kiinnostaa tämän motivaatio ja se, kuinka sitoutunut tämä olisi työtehtävään. Innostus ja halu saada työpaikka kannattaa siis näyttää ja sanoa ääneen. Myös rento ja hyväntuulinen hakija tekee vaikutuksen.
Palkkakysymys Kun työnhaku kestää Pettymyksiin valmistautuminen ja niistä yli pääseminen kuuluvat työn hakuun. Työpaikan löytyminen voi kestää, vaikka työnhakutaidot ja osaaminen olisivatkin priimakunnossa. Pettymyksiä voi purkaa ystävän lisäksi mentorille, ja sparrausapua saa Facebookin tai LinkedInin työnhakuryhmistä. Mentoria tai muuta vertaistukea voi hakea esimerkiksi TRALin Tradenomiittipalvelusta, jossa julkaistaan myös avoimia työpaikkoja. Jos jokin työnhakutaktiikka ei näytä tuottavan tulosta, voi olla viisasta kokeilla toista tapaa. Omaa työnhakua on hyvä aika ajoin analysoida ja pyytää ulkopuolista apua uravalmentajalta.
Työstä maksettava palkka määräytyy ensisijaisesti työtehtävien vaativuustason perusteella. Jos alalla on työehtosopimus, siinä määritellään myös vähimmäispalkka, eli niin sanottu taulukkopalkka, joka kunkin vaativuustason työstä tulee maksaa. Jos alalla ei ole työehtosopimusta, on palkan suuruus neuvotteluasia työnantajan ja työntekijän välillä. Tällöin puhutaan sopimuspalkasta. Jos työnantaja pyytää ilmoittamaan palkkatoiveen työhakemuksessa tai -haastattelussa, voi siitä yleensä päätellä, että palkan suuruudesta voidaan ainakin osittain neuvotella.
Palkankorotuksen pyytäminen Apua urapalveluista Tradenomiliiton urapalveluista saa sparrausapua muun muassa uratavoitteiden suunnitteluun ja työhaastatteluun valmistautumiseen. Henkilö kohtainen uraohjaus sisältyy tradenomiopiskelijoiden kulta- ja mustatason jäsenetuihin. Palvelu toteutetaan puhelimitse tai videoneuvotteluyhteyden kautta. Ohjauskerran pituus on noin 20 minuuttia, ja tarvittaessa kertoja voi olla useampiakin kuin yksi. Keskustelut ovat luottamuksellisia. Ajan voi varata osoitteessa valmennuskalenteri.fi/ajanvaraus/tral/, jossa mukaan liitetään oma hakemus ja CV.
Lataa opas itsellesi: trol.fi/opiskelu-ja-tyo/
34 Tradenomi
Ammatillinen osaaminen kehittyy nopeasti uran alkuvaiheessa. Siksi palkastakin kannattaa pyrkiä neuvottelemaan esimerkiksi kerran vuodessa tai muutaman vuoden välein. Jos työ on alkanut ennen valmistumista, valmistumisen yhteydessä on tavallista neuvotella palkasta, samoin tehtävänkuvan muutosten yhteydessä. Työnantaja ottaa harvoin palkankorotusta itse esille, joten työntekijän kannattaa olla palkka- asioissa aktiivinen. Palkkaneuvotteluun valmistaudutaan miettimällä neuvotteluargumentteja. Vaakakupissa painavat muun muassa työtehtävien taso, saavutukset ja kehittyminen, motivaatio sekä oman työn tai organisaation kehittäminen. Myös some-taidot, kielitaito, luottamustehtävät ja harrastusten tuoma erityisosaaminen ovat neuvotteluvaltteja, jos työkokemusta on vielä vähän.
Palkkaneuvonta Palkkatoiveen määrittelyyn tai palkkatason arviointiin saa apua TRALin palkkaneuvonnasta. Palkka-arviot perustuvat liiton vuosittain toteuttaman jäsentutkimuksen palkkatilastotietoihin. Lisätietoja löytyy osoitteesta tral.fi/palkkaneuvonta. Opiskelijoiden ja vastavalmistuneiden palkkasuositukset löytyvät osoitteesta tral.fi/palkkasuositus.
Yeisjohto Mika Varjonen Toiminnanjohtaja puh. 040 001 69 00
Tomàs O´Shaughnessy Työsuhdelakimies, Auskultoimassa 1.3.2019 saakka puh. 020 155 8815
Suvi Kautto Johdon assistentti puh. 020 155 8805
Niina Riipinen Työsuhdelakimies, tiiminvetäjä puh. 020 155 8810
Vaikuttamisyksikkö Ville-Veikko Rantamaula Yksikönjohtaja puh. 020 155 8804
Elin Blomqvist-Valtonen Asiantuntija puh. 040 775 3040
Palveluyksikkö Tomi Kouva Palvelu- ja kehitysjohtaja puh. 020 155 8813
Anna Sirviö-Hautala Asiamies puh. 050 466 7917
Jori Karjalainen Opiskelija-asiantuntija puh. 044 555 2638
Katriina Matinhelmi Asiantuntija, palkka- ja työttömyysturva-asiat puh. 020 155 8807
Joonas Kopra Asiantuntija puh. 050 407 4876
Päivi Pekkala Markkinoinnin suunnittelija puh. 045 888 6577
Aleksi Rankka Opiskelijatoiminnan asiantuntija, TROLin toiminnanjohtaja puh. 045 651 3026
Päivi Tenhunen Toimistoassistentti puh. 020 155 8812
Mikko Vieltojärvi Erityisasiantuntija koulutus- ja työvoimapolitiikka puh. 044 534 5294 Maija Lindeman Asiantuntija Perhevapaalla
Lakiyksikkö Laura Järvelä Työsuhdelakimies puh. 020 155 88 11
Viivi Osala Työsuhdelakimies puh. 020 155 8808
Katri Hyvärinen Ura-asiantuntija Opintovapaalla
Viestintäyksikkö Anu Väätäjä Viestintäpäällikkö, päätoimittaja puh. 020 155 8802
Maarit Laakso Viestinnän asiantuntija puh. 040 350 5975
Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@tral.fi Tradenomiliitto TRAL RY www.tral.fi Löydät meidät myös Facebookista, Twitteristä, Instagramista ja LinkedInistä. TRALin toimisto Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki puh. 020 155 8800 (vaihde) Avoinna ma–to klo 9–16, pe 10–16 Jäsenpalvelut ja -edut: toimisto@tral.fi Jäsenmaksut, liittymiset, jäsentietojen muutokset, alennushakemukset: jasenasiat@tral.fi Palkkaneuvonta: palkkaneuvonta@tral.fi Työsuhde- ja työttömyysturvaneuvonta: lakiasiat@tral.fi Työttömyyskassa IAET-kassa: Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki Puhelinpalvelu: (09) 4763 7600, ma–to klo 10–15, pe 10–13 Asiakaspalvelupiste: Ratavartijankatu 2 B, palvelee ma–ke klo 10–15 ja pe klo 10–13, ti ja to suljettu. Faksi (09) 4763 7690
Tradenomi
35
Lahja, joka sopii kaikille!
Toimitus postitse, sähköpostitse ja tekstiviestinä
SuperLahjakortti satoja eri vaihtoehtoja
Räätälöi SuperLahjakortti yrityksen omalla ilmeellä
Lahjoja jokaiseen tilanteeseen: Joululahjat • Myyntikilpailut • Henkilöstölahjat • Kannustimet ja bonukset ... ja useita muita mahdollisuuksia!
HALUATKO LISÄTIETOA?
PUHELIN:
SÄHKÖPOSTI:
020 752 8020
myynti@gogift.fi