Tradenomi 4/2021 by Tradenomit

Tradenomien jäsenlehti

Teema

Tradenomit 25 vuotta: Uudistuva, ahkera ja aikaansa edellä

10 Ota haltuun

Käyttäytymispääomasta kestävä kilpailuetu

24 Kampuksella

Yrittäjä Riku Keihäsniemi: ”Yrittäjyyttä kannattaa kokeilla jo opiskeluaikana”

TRADENOMI JANNE BORRO

Myyntityö antaa hyvän alun uralle 18

4 / 2021

LUT EMBA » Tietojohtaminen » Hankintojen johtaminen » Innovaatiojohtaminen

Täydennä ja syvennä osaamistasi LUT EMBA (Executive MBA) -ohjelmassa LUT EMBA – YKSILÖLLINEN VALINTA

OPISKELE JOUSTAVASTI

Strateginen johtaminen yrityksessä -ohjelmalla voit aloittaa LUT EMBAn yhteiset opinnot Lappeenrannassa 17.3.2022. Lisäksi voit valita yli puolet LUT EMBAn opin noista juuri sinua kiinnostavista teemoista ja moduuleista.

» Opiskele 2–3 vuodessa työn ohessa.

Teemaopintojen vaihtoehtoina ovat Innovaatiojohtaminen ja Hankintojen johtaminen Lahdessa sekä Tietojohtaminen Helsingissä. Henkilökohtaisesti valittaviin opintoihin kuuluvia verkkokursseja voit opiskella etänä oman aikataulusi mukaan.

» Aloita heti – haku on jatkuva.

» Hyödynnä harjoitustöitä ja lopputyötä yrityksesi ja itsesi kehittämisessä. » Vahvista ammatillista verkostoasi.

Lisätietoa ja ilmoittautumiset: lut.fi/mba

Puhdas energia, vesi ja ilma ovat elämän edellytyksiä, joihin me LUT-yliopistossa etsimme ratkaisuja tekniikan ja talouden osaamisella. Autamme yhteiskuntaa ja yrityksiä uudistumaan kestävästi. Kansainvälisessä tiedeyhteisössämme on 6 500 jäsentä. Kampuksemme sijaitsevat Lappeenrannassa ja Lahdessa. Olemme ilmastoteoissa maailman kymmeneksi paras yliopisto. LUT-täydennyskoulutus tarjoaa monipuolisia koulutuspalveluja yrityksille ja yksilöille: asiantuntijaohjelmia, moduuleja sekä yrityskohtaisesti räätälöityjä koulutuksia. Ytimenä on yliopiston oma osaaminen ja tutkimus, tekniikkaa ja taloutta yhdistäen yli 30 vuoden kokemuksella.

Pääkkäri Korkeakoulutuksen lisähajauttaminen ei ole tarpeen

arraskuun alussa tiede- ja kulttuuriministeri esitti yliopistokoulutuksen hajauttamista nykyistä useammalle paikkakunnalle muun muassa saavutettavuuden nimissä. Huomionarvoista on, että ulostulossaan ministeri ohitti täysin ammattikorkeakoulut, jotka ovat jo usean vuosikymmenen ajan tarjonnut korkeakoulutusta laajalti myös kasvukeskusten ulkopuolella. Saavutettavuus on ylipäänsä huono argumentti korkeakouluverkon laajentamiselle. Vuonna 2020 Suomen 13 yliopistolla oli 223 toimipistettä ja OKM:n alaisilla 22 ammattikorkeakoululla puolestaan 102 toimipistettä*). Vaikka tavoitteena on korkeakouluttaa ikäluokista aiempaa suurempi osa, silti ikäluokat pienenevät. Senkin vuoksi saavutettavuutta on syytä miettiä modernista näkökulmasta digitaalisten ratkaisujen kautta. Tästä hyvänä esimerkkinä on ammattikorkeakoulujen yhteinen digitaalinen opintotarjontaportaali Campusonline.fi. Kyseessä on joka tapauksessa merkittävä linjan muutos, sillä viimeiset vuosikymmenet korkeakoulujen voimavaroja on pyritty keskittämään laadun kehittämiseksi – varsinkin kun samaan aikaan rahoitusta on leikattu merkittävästi useiden vuosien ajan. Kaikkien puolueiden toimesta. Laadukas koulutus edellyttää vahvaa, yhteistä tahtotilaa, jota ei voi muuttaa mielin määrin eri hallituskausina. Koulutuspoliittinen laiva kääntyy hitaasti

ja siihen tehdyt muutokset konkretisoituvat vasta vuosien kuluttua. Koulutusjärjestelmään liittyvä kipuilu on nimenomaan tempoilevan ja pikavoittoja tavoitelleen koulutuspolitiikan tulosta, niin valtakunnallisella kuin kuntatasollakin. Jotta suomalaisten osaamista voidaan kehittää jatkossakin korkeakouluissa, on syytä antaa riittävät työkalut koulutuksen ja tutkimuksen kehittämiseen. Tässä työssä populismille ei ole sijaa.

“Saavutettavuutta on syytä miettiä modernista näkökulmasta digitaalisten ratkaisujen kautta.”

Anu Väätäjä Viestintäjohtaja, päätoimittaja Twitter: @AnuVaataja

*) Lähde: Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen

To i vo t a m m e jäsenillemme ja yhteistyökumppaneillemme rauhallista joulua! Olemme tänäkin vuonna tukemassa keräystä, jolla tuetaan vähävaraisia lapsiperheitä.

TRADENOMI

4 21

Tradenomilehti löytyy myös verkosta! tradenomi.fi/ lehti

Tradenomit perustettiin 25 vuotta sitten. Lue, mitä yli 30 000 jäsenen liitolle kuuluu – ja mitkä jäsenille tärkeät asiat ovat edunvalvontatyön keskiössä juuri nyt.

Janne Borrolle kaupallinen koulutus oli oikea valinta. Lue, minkälaisesta työstä rekrytoinnin ammattilainen suosittelee aloittamaan uran.

Käyttäytymispääoma voi olla organisaation todellinen veto- ja pitovoimatekijä. Mutta miten sitä kasvatetaan ja vaalitaan?

Tradenomien uusi jäsenetu on Campusonlinepalvelu. Kun suoritat AMK- ja YAMK-tasoisia koulutuksia, saat hyvitystä kurssimaksuista.

Julkaisija: Tradenomiliitto TRAL ry, p. 020 155 8800, f. 020 155 8809, toimisto@tradenomi.fi, www.tradenomi.fi Päätoimittaja: Anu Väätäjä, p. 020 155 8802, anu.vaataja@tradenomi.fi Toimitus: Otavamedia Oy Asiakasvastaava tuottaja: Päivi Laakso, p. 050 3275 328, paivi.laakso@otava.fi Mediamyynti: Kari Salko, p. 0400 604 133, kari@karisalko.com Paino: PunaMusta Oy Tilaukset ja osoitteenmuutokset toimisto@tradenomi.fi. Lehti postitetaan liiton jäsenille ja sidosryhmille. Tilaus-

TRADENOMI

hinta 30 euroa/vuosi. Tradenomi ilmestyy 4 kertaa vuonna 2022. Seuraava lehti ilmestyy maaliskuussa 2022. Painos 26 000 kpl. Aikakausmedia ry:n jäsen. 19. vuosikerta. ISSN 1457-3792

Tradenomit www.tradenomi.fi Löydät meidät myös Facebookista, Twitteristä, Instagramista ja LinkedInistä. Toimisto Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki puh. 020 155 8800 (vaihde) Avoinna ma–to klo 9–16, pe 10–16

Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@ tradenomi.fi Jäsenpalvelut ja -edut: toimisto@tradenomi.fi Jäsenmaksut, liittymiset, jäsentietojen muutokset, alennushakemukset: jasenasiat@tradenomi.fi Työsuhdeneuvonta ja lakipalvelut: lakiasiat@tradenomi.fi Työttömyysturvaneuvonta: tyottomyysturva@tradenomi.fi

Palkkaneuvonta: palkkaneuvonta@tradenomi.fi Korkeasti koulutettujen työttömyyskassa KOKO Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki Puhelinpalvelu: (09) 4763 7600, ma–to klo 10–15, pe 10–13. Asiakaspalvelupiste palvelee ajanvarauksella. Ajan voi varata itse ajanvarauskalenterista: kokokassa.fi

Yksi meistä Sanna Tarkiainen unohtaa omat ja maailman murheet hevosen selässä.

Miksi sinusta tuli tradenomi ? Olin missannut kiinnostavan journalistiikkaan liittyvän opiskelupaikan ja tutkin, löytäisinkö sopivaa opiskelutarjontaa naapurikaupungistamme Kuopiosta. Aloitin kaupan ja hallinnon AMK-opinnot suoraan toiselta vuosikurssilta, koska sain hyväksilukuja aiemmasta merkonomin tutkinnostani. Valmistuin tradenomiksi Pohjois-Savon ammattikorkeakoulusta, nykyisin Savoniasta, vuonna 1997.

Miten päädyit hevosten pariin? Lapsuuskodissani oli lihakarjaa, hevonen, kissoja, koiria ja kaneja. Yhteys eläimiin oli luonnollista. Hevosharrastukseni alkoi, kun pääsin ponikerhoon naapurikylälle. Oman ponin sain 9-vuotiaana. Siitä lähtien minulla on ollut lähes aina omia hevosia.

Mitä hevosharrastus antaa sinulle?

Teksti: Pirkko Tuominen // Kuva: Mikko Vähäniitty

Millainen urasi on ollut tähän asti? Olen työskennellyt markkinointisihteerinä maatilamatkailun parissa, projektipäällikkönä mainostoimistossa ja klinikkapäällikkönä pieneläinklinikalla. Opiskelin AMK-agrologiksi, koska halusin yhdistää tradenomina hankkimani työkokemuksen luonnonvara-alaan ja maatalouden kehittämiseen. Nykyään työskentelen projektikoordinaattorina maidontuottajien järjestössä Maitoyrittäjät ry:ssä.

Stressi ja maailman murheet unohtuvat, kun touhuan hevosten kanssa. Minulla on yleensä aina parempi mieli hevosen selästä laskeutuessani kuin satulaan noustessani. Nuorempana kilpailin enemmän mutta nykyään keskityn hevosten kouluttamiseen ja ratsastajana kehittymiseen. Hevosten kouluttamisessa parasta on, kun löydän hyvän kommunikaatioyhteyden hevoseen. Hevoset opettavat myös paineensietokykyä. Näitä taitoja voin hyödyntää työelämässäkin.

Perheesi ja asuinpaikkasi? Asun mieheni kanssa rakentamallamme pientilalla Jyväskylän Sarvenperällä. Meillä on hevosten lisäksi rottweileruros Pontus ja tallikissa Mooses III. Hevoset asuvat kotitallilla, joten meillä ei harrasteta hitaita aamuja. Nousen aamuisin kuuden maissa hoitamaan hevosia.

KATSO VIDEO! Katso videolta, mitä hyötyä Tradenomien jäsenyydestä on Sannalle. tradenomi.fi TRADENOMI

Ajassa

Tes-neuvottelut ovat käynnissä

yöehtosopimusten neuvottelukierros käynnistyi syksyllä tilanteessa, jossa osa työnantajista on irtautunut valtakunnallisista, yleissitovista sopimuksista. Teknologian alan kolmesta työehtosopimuksesta neuvottelut aloitettiin lokakuun lopussa. Jännityksen aiheena on, täyttyvätkö yleissitovuuden kriteerit kaikissa työehtosopimuksissa ja etenkin niissä, joissa toisena sopijaosapuolena on Teknologiateollisuuden työnantajat ry. Yhdistys perustettiin neuvottelemaan työehtosopimuksia sen

MIEHET Miehet kokevat työssään hieman naisia vähemmän häirintää ja väkivaltaa. Häirintää koetaan asiakkaan, oppilaan tai oman työyhteisön jäsenen taholta.

Lähde: Väkivalta ja häirintä akavalaisten työssä 2021, akavaworks.fi

TRADENOMI

jälkeen, kun Teknologiateollisuus ry vetäytyi sopimustoiminnasta. Yleissitovuus edellyttää, että työnantajaliittoon kuuluvissa yrityksissä työskentelee vähintään 50 prosenttia alan henkilöstöstä. Neuvottelujärjestömme Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n tavoitteena on saada jäsenilleen ostovoimaa kehittävät palkankorotukset. Toinen neuvottelupöydissä tärkeä teema on etätyö. Työehtosopimuksilla olisi tärkeä luoda raamit sille, miten ja millä pelisäännöillä etätöitä tehdään. Neuvottelupöydissä keskustellaan lisäksi työehtosopimusten nykyi-

Työssä koettu väkivalta viimeisen kolmen vuoden aikana.

sen äitiys- ja isyysvapaan palkallisuudesta. Näiden palkallisten vapaiden tulisi tukea tasa-arvoa ja perhevastuitten nykyistä tasaisempaa jakoa vanhempien kesken, mikä on uudistuvan lainsäädännön keskeinen tarkoitus. YTN solmii akavalaisten yksityisellä sektorilla työskentelevien ylempien toimihenkilöiden työehtosopimukset. Tradenomit ovat YTN:n neljänneksi suurin jäsenliitto ja toimistomme asiantuntijat osallistuvat aktiivisesti neuvotteluihin. Julkisen sektorin neuvottelut käydään keväällä.

tradenomi.fi/neuvottelut ytn.fi/sopivasti

NAISET Naiset joutuvat miehiä useammin väkivallan ja häirinnän kohteeksi työssään. Noin joka viides akavalainen on joutunut työssään väkivallan tai sen uhan kohteeksi ja noin joka kolmas häirinnän tai muun epäasiallisen kohtelun kohteeksi.

3x pinnalla

Tradenomien valtuusto kokoontui Turussa TRADENOMIEN 27. marraskuuta pidetyssä sääntömääräisessä syyskokouksessa hyväksyttiin toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2022. Jatkamme ensi vuonna strategiakauden alussa määriteltyjen hankkeiden valmistelua ja toteuttamista, lisäksi toimintavuoden aikana käynnistetään uusia laajoja hankkeita. Alkuvuonna keskitymme myös työ- ja virkaehtosopimusneuvotteluihin ja vuoden aikana valmistelemme tulevien eduskuntavaalien tavoitteet sekä päivitämme koulutuspoliittisen ohjelmamme. Jäsenviestintää ja -hankintaa kehitetään voimallisesti digistrategian mukaisesti. Asiakaskokemuksen parantamiseksi otamme käyttöön uudenlaisia tapoja tiedonkeräämiseen ja palvelupolkujen kehittämiseen.

Kaikkialla, missä on ihmisten välistä vuorovaikutusta, on myös konflikteja. Työpaikalla ristiriitoja syntyy silloin, kun joku kokee, että omat tavoitteet, arvot tai mielipiteet eroavat muiden vastaavista. Miten toimia, kun omalla työpaikalla on konfliktitilanne?

Akavan pronssiset ansiomerkit luovutettiin kokouspaikalla Sanna Varjoselle, Jaana Carleniukselle, Jaakko Hyvöselle sekä Veli-Matti Peltolalle. Lisäksi ansiomerkin saivat Marko Pesu ja Mika Haapsaari. Jäsenmaksut säilyvät muutoin ennallaan, mutta opiskelijoiden mustajäsenyyden hinta laskee 85 eurosta 82 euroon vuodessa.

AKAVAN varsinainen liittokokous pidettiin 23.11. Se teki henkilövalinnat Akavan hallitukseen vuosiksi 2022–2023. Lisäksi liittokokous käsitteli ja hyväksyi Akavan toiminnan päälinjat ja talousarvion ensi vuodelle. Liittokokous valitsi Akavan hallituksen jäsenet ja heidän henkilökoh-

taiset varajäsenensä toimikaudelle 2022–2023. Tradenomien edustajina seuraavalla kaudella Akavan hallituksessa ovat edunvalvontajohtaja VilleVeikko Rantamaula ja varajäsenenä toiminnanjohtaja Sari Niemi.

akava.fi

On kaikkien etu, että erimielisyyteen puututaan välittömästi, kun se alkaa haitata työskentelyä, tavoitteisiin pääsyä, työhyvinvointia, motivaatiota tai yhteistyötä.

Selvitä osapuolten näkökulmat Konfliktin tyypin selvittäminen saattaa auttaa valitsemaan oikean strategian konfliktin selvittämiseksi.

Akavalle valittiin hallitus vuosille 2022–2023

Puutu heti

Kartoita ja valitse toimintavaihtoehdot Näitä ovat esimerkiksi työturvallisuuslain edellyttämä asian selvittäminen, varhaisen puuttumisen tai välittämisen mallin mukaan toimiminen, työterveyshuollon toimet, ulkopuolisen sovittelijan apu, kurinpidolliset toimet (joko huomautus tai varoitus), tehtävämuutokset tai jos asian vakavuus sitä vaatii, tuomioistuinkäsittely tai -sovittelu. Toimiva tapa voi olla myös työyhteisösovittelu, johon voi päästä esimerkiksi työterveyshuollon kautta. Katso webinaaritallenteemme asiasta! tradenomi.fi/tapahtumat

Aleksi

Waltteri

Nimityksiä Tradenomeissa Aleksi Rankka aloitti työnsä asiakaskokemuspäällikkönä. Hän vastaa liiton asiakaskokemuksen ja digitaalisten ratkaisujen kehittämisestä, jäsenhankinnasta sekä jäsenpalvelujen ylläpidosta ja siihen liittyvästä sidosryhmäyhteistyöstä. Rankka toimii palveluyksikön esihenkilönä ja osallistuu myös johtoryhmä-

sekä hallitustyöskentelyyn. Hän on työskennellyt Tradenomeissa projektipäällikkönä vuodesta 2019 alkaen, sitä ennen hän toimi opiskelija- ja nuorisoasiantuntijana.

tamisesta sekä ammattikorkeakouluille tarjottavista palveluista ja jäsenhankinnasta. Lisäksi hän kehittää opiskelija- ja nuorisotoimintaa ja niihin liittyvien palvelujen tuottamista yhdessä muiWaltteri Kolkka aloitti syysden toimijoidemme kanssa. kuussa opiskelija-asiantuntiKolkka on loppuvaiheen trajana. Hän vastaa opiskelijadenomiopiskelija Tampereen tapahtumista, jäsenten koulut- ammattikorkeakoulussa.

TRADENOMI

Ajassa

Kysy meiltä

Miten aluevaalit näkyvät Tradenomien kanavissa? Vastaus: Tammikuussa 2022 käydään ensimmäiset aluevaalit. Niissä valitaan päättäjät uusiin aluevaltuustoihin, jotka jatkossa vastaavat uusien hyvinvointialueiden päätöksenteosta. Tuomme kanavissamme esiin Akavan yhteisiä tavoitteita, joita myös me Tradenomit olemme olleet laatimassa. Lisäksi esittelemme vaaleissa ehdolla olevat jäsenemme verkkosivuillamme, tiedot voi lähettää meille sähköisellä lomakkeella. Vaaligalleria on avautunut joulukuun alussa. tradenomi.fi/aluevaalit

CONTROLLERIN

ASIANTUNTIJAOHJELMA

Varmista reitti seuraaville askelille

Kattavan ja syvällisen ohjelman avulla päivität osaamisesi ja parannat vuoropuhelua johdon ja laskentatoimen välillä. Koulutus soveltuu niin taloushallinnon ammattilaisille kuin yrityksen päätöksentekijöillekin.

HAE NYT!

» Haku 17.3.2022 mennessä – alkaa 31.3.2022 » Osittain etänä, lähiopiskelupäivät Lahdessa » Kokonaisuuden hinta 7 200 € + alv, laajuus 42 op » Mahdollisuus koota moduuleista juuri sinulle sopiva kokonaisuus LISÄTIEDOT JA ILMOITTAUTUMISET lut.fi/controller Koulutuspäällikkö Nina Kykkänen nina.kykkanen@lut.fi | puh. 040 766 7987 LUT-täydennyskoulutus tarjoaa monipuolisia koulutuspalveluja yrityksille ja yksilöille: asiantuntijaohjelmia, moduuleja sekä yrityskohtaisesti räätälöityjä koulutuksia.

Asianajotoimisto Jurentia yhteistyökumppaniksi yksityisoikeudellisiin palveluihin ASIANAJOTOIMISTO Jurentia Oy on tarjonnut

marraskuun alusta lähtien yksityisoikeudellista neuvontaa Tradenomien jäsenille. Neuvontapalvelun piiriin kuuluvat esimerkiksi: • perintö-, testamentti- ja jakoasiat • perheoikeudelliset asiat (avioehtosopimukset, lahjat lapsille ja puolisolle, avioero, ositus ja elatusapu) • perintö- ja lahjaverotus • vahingonkorvausasiat • pankki- ja vakuutusoikeuteen kuuluvat asiat • avoparin oikeudelliset asiat (esimerkiksi yhteisomistuksen purkaminen) • huoneenvuokra- ja asunto-osakeyhtiöasiat, asuntokaupat, muut kiinteän ja irtaimen omaisuuden kaupat mukaan lukien kaupan virheet Puhelinneuvonta kattaa asiat, jotka jäsen voi esittää ja juristi selvittää puhelimessa ilman perehtymistä asiakirjoihin tai sähköposteihin. Neuvonta ei koske asiakirjojen laatimista. Elinkeino-, yritys-, sijoitus-, ansiotoiminta-, luottamustehtävä- ja sosiaaliturva-asiat eivät kuulu palvelun piiriin. Työsuhde- ja työttömyysturva-asiat hoituvat tuttuun tapaan Tradenomien työsuhdeneuvonnan ja työttömyysturvaneuvonnan kautta. tradenomi.fi/jasenpalvelut

TRADENOMI

Numeroin Mitä tradenomit arvostavat? Tradenomit toteutti kevätkaudella kyselytutkimuksen, jolla kartoitettiin eri väittämien avulla jäsenten työelämää, vapaa-aikaa ja yhteisömme toimintaa koskevia asenteita ja arvoja. Kolme neljästä vastaajasta pitää liittoon kuulumista tärkeänä ja vielä useampi on tyytyväinen jäsenyyteensä Tradenomeissa.

Ammattiliittoon kuulumisen tärkeys

75% 6 %

Mielikuva Tradenomeista

45 % 41 % 40 %

Asiantunteva

Aktiivinen

Minun puolellani

Erittäin tärkeää tai tärkeää

Ei tärkeää

Edunvalvonnan tärkein teema

45 % Ansiokehityksen ja ostovoiman turvaaminen

38 % 36 % 34 % 27 % 25 % Työhyvinvoinnin edistäminen

Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo

Työ- ja virkaehtosopimusten neuvottelu

Tutkinnon tunnettuuden kasvattaminen

Työlainsäädäntöön vaikuttaminen

Tradenomien viestintää on luontevinta seurata

64 % Uutiskirjeistä

35 % 35% 32% Verkkosivuilta

Tradenomi-lehdestä

LinkedInistä

Kuinka iso osa ura on elämääsi?

21 % 34 % 7 % Erittäin iso asia, tiedän mitä haluan saavuttaa.

Iso asia

Toissijainen asia

Lähde: Tradenomien arvotutkimus, kesäkuu 2021

TRADENOMI

Teema

1994–1995

Ensimmäiset ammattikorkeakoulut vakinaistetaan ja ensimmäiset tradenomit valmistuvat.

TRADENOMI

1996

Liiketalouden ammattikorkeakouluopiskelijoiden yhdistys perustetaan.

1996

Tradenomiyhdistys perustetaan, vuoden lopussa jäseniä on 300.

1997

Tradenomiyhdistys palkkaa ensimmäisen työntekijänsä.

1998

Tradenomiyhdistys muuttaa nimensä Tradenomiliitoksi (TRAL).

2000

Liitolla on jäseniä noin 1 000, Pasi Lehtiniemi hallituksen puheenjohtajaksi.

2001

Tradenomeja valmistuu 4 000 ja TRAL tekee kannanoton tradenomien liian suurista koulutusmääristä.

Uudistuva ja paikkansa ottanut Tradenomit viettää 25. juhlavuottaan keskellä työelämän ja palkansaajaliikkeen murrosta. Te k s t i : Tarja Sinervo / / K u v i t u s : Anna-Kaisa Jormanainen

yöelämä on nyt niin suuressa murroksessa ja pirstaloitunut, että kun yrityskohtainen sopiminen lisääntyy, tarve edunvalvonnalle ja paikallisille henkilöstöedustajille kasvaa. Työnantajat vielä huomaavat, ettei sopimusten neuvottelu niin helppoa olekaan, sanoo Tradenomien toiminnanjohtaja Sari Niemi. Mutta kurkistetaan aluksi, miten Akavan viidenneksi suurin ammattiliitto syntyi.

Alkurutistusten vuodet Tradenomiyhdistys perustettiin 20.3.1996 vapaaehtoisten järjestöaktiivien voimin. Seuraavana vuonna saatiin yksi työntekijä ja vuonna 1998 nimi vaihtui Tradenomiliitoksi. Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder vaikutti tuolloin Ekonomiliitossa ja muistaa ajan hyvin. – On kova juttu perustaa uusi liitto. Alku on hankala, kun rahoitusta tarvitaan enemmän kuin jäsenmaksut tuottavat. Ennen kuin toiminta rullaa, pitää olla palvelut ja

2002

Suomessa on noin 23 000 tradenomia ja Tradenomiopiskelijaliitto TROL aloittaa toimintansa.

2003

Tradenomiliitto liittyy AKAVAn jäsenjärjestöksi.

2004

työttömyyskassa. Nostan hattua kaikille, jotka olivat sitä tekemässä. Kun Tradenomiliitto liittyi Akavaan vuonna 2003, tuimme uuden jäsenjärjestön alkua kaikin tavoin ja järjestelimme paljon asioita, jotta liitto saatiin jaloilleen, Fjäder kertoo. Turun kaupungin palvelupäällikkö, tradenomi Niko Aaltonen oli Tradenomien hallituksen puheenjohtaja vuosina 2009–2018. – Ensin liitto piti saada vakavaraiseksi, sillä se luo uskottavuutta ja mahdollistaa voimakkaamman kasvun. Sitten piti kasvattaa liiton tunnettuutta, organisaation kokoa ja saada luottamustehtäviin lisää halukkaita. Näissä onnistuttiin askel kerrallaan. Tärkeintä oli jäsenpalvelujen lisääminen. Työttömyyskassan lisäksi oli ensin lakineuvontaa työehto- ja riita-asioissa, nyt apua saa myös yksityiselämän lakipulmiin. Aluetoiminta nousi tärkeäksi osaksi toimintaa, samoin koulutus. – Teimme paljon työtä liiton vaikuttavuuden eteen. Henkilö henkilöltä tavattiin rehtoreita, ministereitä, kansanedustajia

TRAL:in hallituksen jäsenten kokouspalkkiot otetaan käyttöön, valitaan ensimmäinen valtuusto ja sen puheenjohtajaksi Kristiina Kokko.

2005

Liiton työsuhdeneuvontaan tulee lähes 5 000 yhteydenottoa ja perustetaan Varsinais-Suomen Tradenomit ry sekä Ylemmät tradenomit ry.

2005

Toiminnanjohtaja Sari Niemi Tradenomit

Puheenjohtaja Sture Fjäder Akava

Markku Partanen aloittaa hallituksen puheenjohtajana ja valtuuston puheenjohtajana Riikka-Maria Yli-Suomu.

2006

TRAL:in toiminnan painopiste siirtyy jäsenhankinnasta työelämän edunvalvontaan. TRADENOMI

Teema

Palvelupäällikkö Niko Aaltonen Turun kaupunki

SDP:n eduskuntaryhmän viestintäpäällikkö Tiina Rytky

ja yrityselämän päättäjiä. Vuonna 2010 minut valittiin ensimmäisenä tradenomina Akavan hallitukseen ja sillä oli suuri symboliarvo. Kun istuu yhteiskunnallisia päätöksiä tekevissä pöydissä, voi vaikuttaa asioihin, joilla edistetään tradenomien etuja, Aaltonen muistelee hurjaa työsarkaansa. Nykyisin SDP:n eduskuntaryhmän viestintäpäällikkö, tradenomi ja YTM Tiina Rytky toimi liitossa vuosina 2005–2017 muun muassa valtuuston ja hallituksen varapuheenjohtajana. – Opiskeluaikoina liitto auttoi rakentamaan omaa ammatti-identiteettiä, loi yhteenkuuluvuutta ja tukiverkoston, jossa liikkuivat niin juorut kuin piilotyöpaikatkin. Sain ystäviä, joiden kanssa pidän yhteyttä edelleen. Liitolla oli ylä- ja alamäkiä, hallituksessa joskus tiukkojakin linjakeskusteluja. Kaikesta on selvitty ja nykyisin Tradenomit muun muassa näyttää suuntaa digitaalisten jäsenpalveluiden tarjoajana.”

Tradenomit tänään

Hallituksen puheenjohtaja Jaakko Hyvönen Tradenomit

2006

Työmarkkinoilla on noin 26 000 tradenomia, liitolla jäseniä yli 18 000 ja liitossa työskentelee 12 palkattua työntekijää.

TRADENOMI

– Tradenomit on uudistuva liitto, jonka esitykset ovat usein olleet aikaansa edellä. Akavassa vaikutusvaltaa ei ratkaise vain jäsenmäärä. Tradenomeilla on vahva asema myös siksi, että he tekevät ahkerasti esityksiä. Kun osaa kirjoittaa asioista ja vie niitä eteenpäin, parantaa painoarvoaan, tuumii Fjäder. Yritysmaailmasta Tradenomeihin tullut Sari Niemi on ollut toiminnanjohtajana kaksi vuotta.

2007

Liiton jäsenmäärä on jo yli 21 000.

2008

Liitolle Ylemmät toimihenkilöt YTN:n varapuheenjohtajan paikka. Ouluun perustetaan oma toimipiste.

– Tradenomiliitolla on raikas brändi ”No limits” ja olen huomannut, että meillä myös toimitaan sen mukaan. Edistämme jäsenten menestystä kuuntelemalla heitä tarkkaan tekemällä tutkimuksia ja soittamalla heille ahkerasti. Me myös todella käytämme kaikkea tätä tietoa toiminnan kehittämiseen. Näin voimme tarjota juuri oikeita palveluja elämän eri tilanteisiin ja tukea osaamisen kehittämistä. – Missiomme ”Rakennamme maailman parasta työelämää” tarkoittaa muun muassa sitä, että edistämme jäsenten ansiokehitystä sekä yksilö- että kollektiivitasolla. Meidän on turvattava olemassa olevat työehdot kuten sairasajan palkka, lomarahat ja monet muut työelämän yksityiskohdat. Niemelle tärkeä sparrauskumppani on hallituksen nykyinen puheenjohtaja Jaakko Hyvönen. Hän on Musti Groupin menekkisuunnittelija, tradenomi ja pian plakkarissa on myös yamk-tutkinto. – Vanhan mallinen liittoajattelu ei ole nykypäivää, vaan olemme ykkösyhteisö, johon jokaisen tradenomin kannattaa kuulua. Visiomme ”Tradenomien jäsen on onnellinen ja haluttu” tarkoittaa, että hän nauttii työstään, työ- ja vapaa-aika ovat tasapainossa, heitä halutaan töihin ja myös tutkinto on haluttu. Tästä pitäisi seurata se, että työtehtävät ja palkka ovat sitä tasoa, mikä heille kuuluukin, Hyvönen kertoo. – Viime vuonna uudistimme strategian, vision ja mission hahmottelemalla eri skenaarioita tulevaisuudesta, jotta olisimme valmiita tarvittaviin toimiin, kun työmarkkinoilla tulee suunnanmuutoksia. Viritämme palvelut tukemaan tulevaisuuden työelämää, emme vain sammuta tämän hetken tulipaloja.

Onko ammattiliittoja enää 2050? – Työmarkkinoiden tilanne on mennyt entistä myrskyisämpään suuntaan. Koskaan ennen työurallani ei palkansaajien järjestäytymistä kohtaan ole hyökätty yhtä

2009

Valtuuston puheenjohtajaksi Annemari Kivelä, Niko Aaltonen hallituksen puheenjohtajaksi. Liiton jäsenmäärä on yli 23 000.

2010

TRAL:lle Akavan hallituspaikka; Pohjois-Savon tradenomit ry ja It-alan tradenomit perustetaan; valtuustovaaleissa valitaan 35 jäsentä, joista 5 on opiskelijaedustajia.

25 vuotta työelämän murrosta PALKANSAAJIEN tutkimuslaitoksen erikoistutkija Merja Kauhanen kertoo suurimmista työelämämuutoksista asiantuntijoiden työssä viimeisen 25 vuoden aikana. – Merkittävin muutos on alati kiihtyvä teknologiamurros. Digitalisaation myötä asiantuntijatyö ei ole Erikoistutkija Merja Kauhanen sidottu niin tiiviisti aikaan ja paikPalkansaajien kaan, ja etätyö on yleistynyt. Tektutkimuslaitos nologia on lisännyt oletusta siitä, että työntekijä on saavutettavissa yhä useammin. Tästä voi seurata oletus, että hän aina tavoitettavissa. Tämä hämärtää rajaa työ- ja vapaa-ajan välillä. – Joissakin tutkimuksissa on tuotu esille, että asiantuntijoilla ei ole enää aikaa asiantuntijuudelle ja sen ylläpitämiselle. Tehtävät ovat hajaantuneet työn ytimestä moniin palasiin, on kokouksia, sähköposteja, keskustelua, raportteja ja muuta hallintoa. Myös tiimityö ja verkostomainen työskentely on lisääntynyt. Itseohjautuvuus eli vastuu työn aikatauluttamisesta ja tuloksestakin on siirtynyt asiantuntijoille itselleen. Työolotutkimus kertoo, että kun ennen kiirettä kokivat suorittavan työn tekijät, 2000-luvulla kiireen tunnetta kokevat eniten ylemmät toimihenkilöt ja vaativan asiantuntijatyön tekijät. Koulutustason nousun myötä asiantuntijatyön kysyntä työmarkkinoilla on kasvanut.

Työn murroksen megatrendit 1. Kiihtyvä teknologinen kehitys on aiheuttanut työvoimakysynnän polarisaatiokehitystä: • Keskipalkkaiset, rutiiniluontoiset tehtävät vähenevät samalla, kun korkeaa osaamista vaativat tehtävät lisääntyvät. Matalapalkkaisten, vähemmän koulutusta vaativien, tehtävien kysyntä jatkuu. • Teknologinen kehitys ja kiihtyvä muutostahti vaikuttavat tehtäväsisältöihin ja edellyttävät jatkuvaa osaamisen päivittämistä. 2. Globalisaation myötä rutiinityön kysyntä on meillä vähentynyt, mutta kilpailu erikoisosaajista on kiristynyt. 3. Koulutustason muutoksilla on myös vaikutusta ammattirakenteen muutoksiin. 4. Väestön ikärakenteen muutos lisää kysyntää muun muassa hoiva- ja terveysalalla. 5. Ilmastonmuutos tulee vaikuttamaan laajasti monella tasolla.

2011

Jäseniä jo yli 26 000, liiton palveluksessa 15 työntekijää; perustetaan Oulun seudun tradenomit ry, Tampereen seudun tradenomit ry, Lahden seudun tradenomit ry ja Finanssialan tradenomit ry.

2012

Saimaan Tradenomit perustetaan.

2013

Tradenomien keskipalkka on 3 329 euroa kuukaudessa.

2014

Valtuuston puheenjotajaksi Tiina Rytky.

2015

Liitolla 17 työntekijää, jäsenmäärä kasvoi 7,7 prosenttia.

2016

Uusi strategia kaudelle 2016-2020, jossa painopisteenä uudenlaisen palkansaajatoiminnan luominen ja digitaalisuus.

2017

Valtuuston puheenjohtajaksi valitaan Jaana Carlenius.

TRADENOMI

Teema

rajusti kuin tällä hetkellä. Liittoja tarvitaan kuitenkin nyt enemmän kuin koskaan. Suomessa vallitsee yhteisymmärrys hyvinvointivaltion tarpeellisuudesta. Tätä mallia liittojen pitää rakentaa ja puolustaa jatkossakin, sanoo Rytky. – Jos johtamani yhteisö perustettaisiin tänään, niin tuskin me tällaisia rakenteita tekisimme. Akavassa on nyt mukana 36 liittoa ja on aika katsoa, onko järkevää tuottaa samat palvelut niin monessa eri paikassa. On tuotettava palvelut halvemmalla, tehokkaammin ja nykyajan tapaan 24/7. Nyt on aika uudistaa, jotta vielä vuonna 2050 on olemassa ammattiliitto. Muuten ei ole, sillä maailma muuttuu, jyrähtää Fjäder.

Katse nuoriin

Tradenomit pähkinänkuoressa • Tradenomien ylintä päätösvaltaa käyttää vaaleilla valittu 35:n jäsenen muodostama valtuusto. Sen opiskelijaedustajat nimittää Tradenomiopiskelijat. • Valtuusto valitsee liiton hallituksen. Molempien toimielinten toimikausi on kolme vuotta. • Liiton palveluksessa on tällä hetkellä 23 työntekijää. • Tradenomeihin kuuluu itsenäisenä yhdistyksenä Tradenomiopiskelijat, joka toimii opiskelijoiden etuja valvovana opiskelijajärjestönä. • Tradenomit on Akavan jäsenliitto. Jäsenten neuvottelu- ja sopimustoimintaa hoidetaan akavalaisten neuvottelujärjestöjen kautta, jotka ovat yksityisellä sektorilla Ylemmät Toimihenkilöt YTN ja julkisella sektorilla Julkisalan koulutettujen JUKO.

2018

Liiton brändiuudistus, markkinointinimi muuttuu muotoon Tradenomit.

TRADENOMI

2019

Veli-Matti Peltola hallituksen puheenjohtajaksi.

2020

Jaakko Hyvönen hallituksen puheenjohtajaksi, liitolle Akavan varapuheenjohtajan paikka, liitolla 23 työntekijää.

Sari Niemi kääntää katseen nuoriin. – On tärkeää, että nuoret kokevat työelämän asiat merkittävinä ja tietävät, mitä liitot tekevät heidän eteensä. Ei auta, vaikka pukumiehet vaihtaisivat asunsa farkkuihin, jos puhumme byrokratian kieltä. On puhuttava heidän kieltään ja liikuttava siellä, missä hekin. Emme ole osanneet kertoa heille oikein, että isyys- ja lomarahat, yleiskorotukset ja moni muu etu tulee liittojen kautta. Ei YTK-kassa aja heidän etujaan työmarkkinoilla. – Työelämän muuttuessa, kuten etätyön ja alustatalouden lisääntyessä, muutoksiin halutaan yleisiä pelisääntöjä. Ei kaikissa yrityksissä ole osaamista näihin. Moni pk-työnantaja haluaa edelleen myös yleissitovia sopimuksia, sillä heillä ei ole resursseja neuvotella työehtoja itse. Eivätkä ammattiliitot ole vain työntekijän asialla, sillä sopimukseen tarvitaan kaksi osapuolta. Toki edustamme työntekijöitä, mutta on nähtävä myös iso kuva, jossa selkeät toimintaperiaatteet hyödyttävät kaikkia ja vastakkainasettelun aika on ohi, Niemi painottaa. T

2021

Tradenomeja on valmistunut noin 130 000 ja tradenomi YAMK-tutkintoja on suoritettu 7 800.

2021

Uusi strategia kaudelle 2021-2024, missiona “rakennamme maailman parasta työelämää”, liitossa on jäseniä yli 33 000.

Ps. Katso, paljonko sinulle maksettaisiin ansiosidonnaista: kokokassa.fi/paivarahalaskuri/

JÄRKI JA TUNNE YHDESSÄ KASSASSA

Teitpä päätökset sitten järjellä, tunteella tai molemmilla, Korkeasti koulutettujen kassa KOKO on oikea valinta vakuuttamaan sinut työttömyyden varalta. Tradenomien täysjäsenenä sinulle kuuluu automaattisesti myös KOKOn jäsenyys.

JÄRJELLÄ JA TUNTEELLA - kokokassa.fi

Vuoropuhelu

Yhä henkilökohtaisemmin palveleva Tänä vuonna 25 vuotta täyttänyt Tradenomit on kasvanut pienestä järjestöstä varteenotettavaksi toimijaksi, jota kuunnellaan tarkkaan työmarkkinoilla. Te k s t i : P i M ä k i l ä / / K u va t : V i l l e R i n n e j a J u h o K u va

Annemari Rautio: Silloin, kun toimin johtavissa luottamustehtä-

vissä, eläkeasiat olivat pinnalla. Meitä huolestutti tulevina eläkeläisinä, miten eläkejärjestelmälle käy. Halusimme olla mukana keskustelemassa aiheesta ja nostimme eläkeaiheita julkiseen keskusteluun. Meillä oli aika voimakkaita ulostuloja, ja saimme palautetta ja paheksuntaa siitä, miten me nuoret toimijat kehdataan puhua eläkeasioista.

Jaakko Hyvönen: Eläkeasia on kyllä sellainen ikuisuusaihe,

että se pompsahtaa keskusteluun muutaman vuoden välein. En kuitenkaan usko, että meidän ulostuloja enää paheksutaan. Tradenomiliitto on tullut aikuisikään, ja olemme lunastaneet paikkamme akavalaisissa järjestöissä. Nykyisin moni arvostaa sitä, että olemme usein se, joka ensimmäisenä avaa suunsa. Uskallamme yhä tehdä rohkeitakin avauksia.

Annemari: Liitto on ollut aina haastamassa vanhoja toimintatapoja, ja tietynlainen tuoreus on ollut meille etu. Siitä kertoo muun muassa se, että olimme aikanaan ensimmäisenä Suomessa tarjoamassa urapalveluita jäsenillemme.

Jaakko Hyvönen Tradenomien hallituksen puheenjohtaja

Jaakko: Oman hyvinvoinnin ja oman uran merkitys on ko-

rostunut koko ajan ja korostuu varmaan jatkossa entisestään. Maailma muuttuu kovaa vauhtia, ja meidän on pakko vastata siihen. Jäsenet kaipaavat yhä enemmän henkilökohtaista palvelua sen sijaan, että järjestäisimme vain kaikille sopivia massatapahtumia ja geneerisiä palveluita.

Annemari: Se tuli muuten vastaan jäsentutkimuksissa jo

aikaa sitten. Otettiin siksi etukeno jo varhaisessa vaiheessa, ja päätimme alkaa tarjota yksilöllisiä palveluita ja mahdollisuuksia kehittää itseään.

TRADENOMI

Jaakko: Samaan suuntaan kuljetaan edelleen. Esimerkiksi ensi vuonna tarjoamme jäsenille kursseja yhdessä ammattikorkeakoulujen kanssa, ja tänä vuonna lanseerattu mentorointiohjelma kasvoi nopeasti todella suosituksi. Tällaiselle toiminnalle on yhä enemmän kysyntää, sillä voi hyvinkin olla, että 25 vuoden kuluttua työmarkkinoilla ei ole enää esimerkiksi yleissitovia työehtosopimuksia, vaan työehdoista sovitaan paikallisesti.

Annemari: Tässä näkyy hyvin se, miten liitto on kasvanut aikuisek-

si. Aiemmin meidät nähtiin usein opiskelijajärjestönä, jonka jäsenet olivat lähinnä vastavalmistuneita, ja joiden ajateltiin palvelevan lähinnä vastavalmistuneita. Pian olemme kuitenkin jo tukevasti keskiiässä. Jäsenkunnan ikähaitari on kasvanut vuosien varrella, ja se pitää varmasti ottaa huomioon toiminnassa entistä paremmin.

Jaakko: Muiden liittojen keskellä ei kyllä edelleenkään tunnu ihan keski-ikäiseltä, koska olen varmaan tälläkin hetkellä yksi nuorimmista ay-johtajista.

Annemari Rautio Tradenomien aiempi pitkäaikainen valtuuston puheenjohtaja ja hallituksen entinen varapuheenjohtaja

Annemari: Totta, mutta nuoruudesta huolimatta olemme olleet koko ajan uskottavia. Esimerkiksi liiton jäsenmäärä on kasvanut koko ajan tasaisesti. Se on ollut tosi voimakasta muihin liittoihin verrattuna. Kasvu on varmasti tuonut jalansijaa vanhojen toimijoiden joukossa.

Jaakko: Ja on se tuonut meille lisää hartioitakin. Mutta vaikka

olemme kasvaneet ja vakavoituneet villeistä vuosista, niin kantava voima toiminnassa on ollut koko ajan se, että kaikilla on hauskaa. Pientä pilkettä pitää olla silmäkulmassa, myös tulevaisuudessa.

Annemari: Ja hauskaa on kyllä totisesti ollut! Esimerkiksi kerran

järjestimme paikallisyhdistyksen pikkujoulut Manalassa, ja samassa rakennuksessa ollut ravintola Botta syttyi palamaan – henkilövahinkoja ei onneksi tullut. Se jäi varmasti kaikille mieleen ikimuistoisena iltana. Kaiken kaikkiaan luottamustehtävissä pääsi tapaamaan valtavasti ihmisiä, ja mieleen on jäänyt monta hauskaa ja tapahtumarikasta hetkeä.

Jaakko:: Niitä hetkiä syntyy varmasti jatkossakin. Toivon, että

emme vakavoidu liikaa, vaan että tietynlainen kokeilukulttuuri, tekemisen meininki ja uuden luominen säilyy myös tulevaisuudessa. Sitä kohti on hyvä kurottaa.

assa Käy tutustum n! aa gi strate trategia tradenomi.fi/s TRADENOMI

Työn arjessa

It-alan rekrytoija nauttii asiakastyöstä Janne Borro tietää, että yrityksen arvot kiinnostavat työnhakijoita, kun ne toteutuvat myös työn arjessa. Työssään Goforella hän etsii asiantuntijoita asiakasprojekteihin. Te k s t i : S a n n a L e s k i n e n / / K u va t : R o o p e Pe r m a n t o

un Janne Borro päätti vaihtaa työpaikkaa, hän teki rohkean vedon. Oli vuosi 2020 ja neljän vuoden ajan it-alan rekrytointikonsulttina työskennellyt Borro oli punninnut pitkään, millaista työtä hän haluaisi jatkossa tehdä. Vuotta aiemmin hän oli suunnitellut työnantajallaan Baronalla ohjelmistokehittäjien rekrytointia käsittelevää webinaaria yhdessä Goforen rekrytointitiimin vetäjän kanssa. Digitaalisten palveluiden rakentamiseen ja kehittämiseen keskittynyt suomalaisyritys Gofore oli yksi niistä yrityksistä, joita Borro oli seurannut jo vuosia työssään. Yrityksen kulttuuri, johtamistyyli ja arvopohja kiehtoivat häntä. – Gofore on panostanut vahvasti kestävään liiketoimintaan ja nykyistä eettisemmän digimaailman rakentamiseen, Janne Borro kertoo. Borro lähetti viestin LinkedIn-palvelun kautta kontaktilleen ja kysyi suoraan, olisiko Goforella hänelle töitä. Ajoitus osui kohdalleen. Vastaus oli myöntävä. Tämän vuoden tammikuussa Borro aloitti Gofo-

TRADENOMI

ren rekrytointitiimissä keskittyen erityisesti automaatiotestauksen ja laadunvarmistuksen ammattilaisten rekrytointiin. Pian Borron työtehtävät kehittyivät hänen toivomaansa suuntaan. Nykyään Borro työskentelee Goforen Resourcing Managerina. Työssään hän hakee asiantuntijoita asiakasprojekteihin etsien heitä joko yrityksen sisältä tai alihankintana yhteistyökumppaneilta. Työtehtäviin kuuluu myös työnantajakuvan rakentaminen sekä rekrytoinnit edelleen nopeasti kasvavaan yritykseen. Nykyään yrityksellä on 830 työntekijää Suomessa, Saksassa, Virossa ja Espanjassa.

Rekrytoitaessa puhutaan arvoista – Kun käyn rekrytointikeskusteluja, puhumme aina yrityksen arvoista. Ne puhuttelevat sekä nykyisiä työntekijöitä että meille hakeutuvia ihmisiä. Paras kokemus kuluneelta syksyltä on Borron mukaan se, kun Gofore osallistui Norjan kehitysyhteistyöviraston tietoturvakonsultoinnin kilpailutukseen. Hän ajattelee, että Goforen palveluilla voidaan rakentaa kestävämpää yhteiskuntaa.

Urani 2010 Tradenomi (AMK), Haaga-Helia AMK BBA, International Business 2010–2017 Projekti-, tiimi- ja aluepäällikkö, Management Events 2017–2020 Rekrytointikonsulti, Sharper Group, Barona 2020 Tradenomi (YAMK), Haaga-Helia AMK MBA, International Business Management 2021– Recruitment Business Partner, Resourcing Manager, Gofore

TRADENOMI

Työn arjessa

Nopeaa

”Hakijan sanat avasivat silmäni hakijakokemuksen merkityksestä.” – Sain olla mukana tarjouksen rakentamisessa kollegojen kanssa. Nykyisessä tehtävässäni voin tuoda oman korteni kekoon.

Työnhakijan kokemus avasi silmät Tradenomikoulutus antoi Borron mukaan hyvät eväät työelämään. Oppia on tullut kuitenkin myös kantapään kautta. – Pääsin mukaan rekrytointiprosessiin ensimmäisessä työpaikassani noin kymmenen vuotta sitten. Olin jännittynyt enkä oikein tiennyt mitä kysyisin haastattelussa, Borro muistelee. Illanvietossa tiimiin rekrytoitu kollega sanoi suoraan, mitä ajatteli rekrytointitilanteesta. – Hän sanoi, että rekrytoija eli minä olin tyly ja nihkeä. Se sai hänet miettimään, että haluaisiko hän lainkaan tulla töihin yritykseemme. Hänen sanansa avasivat silmäni hakijakokemuksen merkityksestä. Mutta uralle on osunut myös nappionnistumisia, kuten viime vuonna, kun asiakkaalle löytyi kerralla kokonaiset neljätoista ohjelmistokehittäjää. Työtä ison joukon rekrytoinnin eteen tehtiin 20

TRADENOMI

puolitoista kuukautta ja hakijoita oli satoja.

Oikea koulutusvalinta Borro on tyytyväinen siihen, että suoritti kaupallisen koulutuksen ja myös ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon. Kaupallisen koulutuksen hän valitsi lukioaikana. – Olin kiinnostunut historiasta ja yhteiskuntaopista, ja siihen kuuluvalla taloustieteen kurssilla sain ensikosketuksen kaupalliseen alaan. Olen tyytyväinen, että päädyin ammattikorkeakouluun, vaikka tuohon aikaan lukiossa sitä ei pidetty yhtä arvostettuna vaihtoehtona kuin yliopisto-opintoja. Opiskeluaikana Borro oli kiinnostunut johtamisesta. – Opettaja sanoi, että ura on hyvä aloittaa myyntityöstä. Hän oli siinä oikeassa. Sain siitä eväät viedä omaa työrooliani eteenpäin. Myyntityö opetti tarjoamaan asiakkaalle apua ja lisäarvoa. Janne Borro ajattelee, että nykyisessä työssään hän tarjoaa apuaan sekä rekrytoitavalle henkilölle että yritykselle, joka hänet palkkaa. T

KATSO VIDEO! Katso videolta, mitä tradenomitutkinto on antanut Jannelle. tradenomi.fi

Tärppi Näin luot hyvää työilmapiiriä Huomioi minä ja muut

Meistä jokaisella on vastuu hyvästä työilmapiiristä. Välillä on hyvä pysähtyä sen äärelle, mitä tapahtuu, kun tulen paikalle; mitä juuri minä tuon mukanani yhteiseen keskusteluun? Työpaikan psykologista turvallisuutta voi itse edistää käyttäytymisellä, joka edesauttaa muita kertomaan mahdollisista vaikeuksistaan, esittämään ideansa ja pyytämään apua. Kun esimerkiksi joku ehdottaa jotakin uutta, olenko ensimmäisenä kritisoimassa ideaa vai kiitänkö rohkeasta ehdotuksesta? Koskaan ei myöskään voi liikaa korostaa kohtaamisen ja kuulemisen merkitystä. Meistä jokainen voi olla se, joka huomioi toisen muuttuneen olemuksen ja ottaa sen puheeksi. Kaikkiin tilanteisiin sopii kysymys ”Hei mitä sulle kuuluu?”.

Psykologinen turvallisuus

Kannustavan työilmapiirin perusedellytys on psykologinen turvallisuus. Työterveyslaitoksen mukaan psykologinen turvallisuus näkyy tiimissä vuorovaikutuksen avoimuutena, tapana suhtautua virheisiin ja epäonnistumisiin, kunnioittavana suhtautumisena erilaisuuteen, pelottomana suhtautumisena riskinottoon sekä mutkattomana yhteistyönä, jonka puitteissa on helppo pyytää muilta apua. Se tarkoittaa, että jokaisella tiimin jäsenellä on turvallinen olo niin erehtyä kuin tehdä täysin uusiakin ehdotuksia. Psykologinen turvallisuus on edellytys tiimin kyvylle kehittyä ja oppia virheistä, mikä puolestaan tutkimusten mukaan johtaa myös parempaan tuloksellisuuteen.

Huomaa konfliktien mahdollisuudet

Teksti: Ida Ijäs // Kuva: iStock

Kaikkialla missä työskentelee ihmisiä, on myös ristiriitoja. Työpaikan ristiriidat syntyvät usein väärinymmärryksistä, ristikkäisistä tarpeista ja eriävistä mielipiteistä. Konfliktitilanteet olisi hyvä nähdä mahdollisuuksina tunnistaa hankauspisteitä ja kehittää työyhteisön toimintaa. Onko työtehtävät selkeästi määritelty? Tavoittaako sama informaatio kaikki työntekijät? Onko esimiestyössä kehitettävää? Oleellista konfliktien kohtaamisessa on ratkaisuhakuisuus ja kyky katsoa tilannetta toisen ihmisen silmin.

Vaikene ja puhu

Suutuspäissään saattaa ilmaista työkaverille asioita tavalla, joka kaduttaa myöhemmin. Jos huomaat, että oma kuppi uhkaa kääntyä täysin nurin, on yleensä parempi esimerkiksi poistua hetkeksi tilanteesta kuin sanoa saman tien mitä mieleen juolahtaa. Toisaalta vaikeiden asioiden peittely ja hyssyttely usein pahentavat ja paisuttavat tilannetta pitkässä juoksussa. Olisikin tärkeää, että mahdolliset vaikealtakin tuntuvat asiat uskallettaisiin ottaa työyhteisössä puheeksi. Tässä etenkin esihenkilöllä on merkittävä rooli tiennäyttäjänä ja keskustelun avaajana.

Vinkit hyvän työilmapiirin luomiseen antoi työpsykologi ja sertifioitu business coach Emma Nurmi Mehiläisen Työelämäpalveluista. TRADENOMI

Pykälin Kysy ja työsuhdejuristi vastaa

Uuden työsopimuksen solmiminen Kysymys: Sain unelmieni työpaikan ja olen solmimassa uutta työsopimusta. Mitä asioita minun tulisi ottaa huomioon sopimuksessa?

Vastaus: Työsopimusta solmiessasi kiinnitä huomiota seuraaviin asiakokonaisuuksiin:

TRADENOMI

Työntekopaikka ja työtehtävät Epäselvyyksien välttämiseksi työntekopaikka ja pääasialliset työtehtävät on syytä kirjata tarkasti. Mitä väljemmin nämä ehdot on kirjattu työsopimukseen, sitä laajempi on työnantajan valta muuttaa niitä yksipuolisesti. Vuosilomat Mikäli sovit ylimääräisestä lomasta, lomat tulisi kirjata selkeästi näkyviin työsopimukseen. Tällöin sanamuodosta tulisi käydä ilmi, onko sovittu loma palkallista, maksetaanko siitä lomaraha ja/tai korvataanko sovittua

lomaa lomakorvauksella, mikäli se jää syystä tai toisesta pitämättä. Sivutoimikielto Työnantaja ei voi määrätä työntekijän vapaa-ajan käytöstä eikä kieltää sivutoimia, jotka eivät ole kilpailevia eivätkä häiritse työsopimuksen mukaisten tehtävien suorittamista. Siten kilpailevan toiminnan ulkopuolelle menevät sivutoimikiellot kannattaa poistaa sopimuksesta. Kilpailukielto ja sopimussakot Kilpailukieltojen kanssa tulee noudattaa erityistä varovaisuutta, koska sen jälkeen, kun kilpailukieltosopimus on solmittu, työnantaja voi vedota siihen. Kilpailukieltosopimus edellyttää työsopimuslain mukaan aina erityisen painavaa syytä. Keskustele siis työnantajan kanssa erityisen painavan syyn olemassaolosta. Sopimussakot ovat työntekijän kannalta ongelmallisia,

koska rikkomistilanteessa työnantajan ei tarvitse osoittaa todellista vahingon määrää. Sopimussakko kannattaa siis joko pyytää poistamaan sopimuksesta tai pienentää sopimussakon määrää. Työehtosopimus Sovellettavan työehtosopimuksen nimi on syytä kirjata selkeästi työsopimukseen. Jos työsuhteessa ei noudateta mitään työehtosopimusta, kannattaa TES:stä tulevista eduista sopia työsopimuksessa. Näitä ovat muun muassa: • lomaraha (50 % vuosilomapalkasta) • äitiys- ja/tai isyysvapaan palkka • palkka tilapäiseltä hoitovapaalta • lakisääteistä pidempi sairausajan palkka • matkakustannusten ja matka-ajan korvaaminen • yleiskorotukset • arkipyhät.

Mitä pitää ottaa huomioon, jos jää opintovapaalle? Kysymys: Harkitsen jäämistä noin vuoden mittaiselle opintovapaalle. Mitä minun tulee ottaa huomioon vapaasta sopiessani?

Vastaus: Työntekijällä on, laissa säädetyin rajoituksin, oikeus saada opintovapaata yhteensä enintään kaksi vuotta viiden vuoden aikana, jos palvelussuhde samaan työnantajaan yhdessä tai useammassa jaksossa on kestänyt yhteensä vähintään vuoden. Opintovapaasta sopiessa työntekijällä tulee olla tieto tulevasta opiskelupaikasta. Lisäksi on tärkeää selvittää oikeus aikuiskoulutustukeen. Työllisyysrahasto antaa tietoja aikuiskoulutustuen edellytyksistä ja hakemisesta. Opintovapaa on haettava työnantajalta kirjallisesti vähintään 45 päivää ennen opintojen alkamista. Opintovapaahakemuksesta tulee käydä ilmi: 1. opintojen ja haettavan opintovapaan ajankohta, 2. koulutuksen ja opiskelun muoto ja tavoite, 3. onko kysymyksessä aikaisemman opintovapaan aikana aloitetun koulutuksen tai opiskelun loppuunsaattaminen, 4. oppilaitos tai muu koulutuksen tai

opetuksen järjestäjä, sekä 5. päätoimisessa itseopiskelussa opintoja ohjaavan opettajan ja opiskelijan yhteisesti hyväksymä opintosuunnitelma, josta ilmenee aiottu tutkinto tai opinnäyte ja sen edellyttämä opiskeluaika. Jos opintovapaan myöntäminen tuottaisi tuntuvaa haittaa työnantajan harjoittamalle toiminnalle, työnantaja voi siirtää opintovapaan alkua. Opintovapaata voi kuitenkin siirtää enintään kuudella kuukaudella tai jos kysymys on harvemmin kuin kuuden kuukauden väliajoin toistuvasta koulutuksesta, enintään siihen saakka, kunnes seuraava vastaava koulutustilaisuus järjestetään. Työnantajan tulee ilmoittaa ratkaisustaan kirjallisesti vähintään 15 päivää ennen koulutuksen tai opiskelun alkamista. Työsopimus on voimassa koko opintovapaan ajan, mutta työn tekeminen ja palkanmaksu on täksi ajaksi katkaistu. Siten työntekijä voi joutua palauttamaan muun muassa työsuhdepuhelimensa, eikä työterveyshuolto välttämättä ole käytössä. Opintovapaan jälkeen työntekijällä on lähtökohtaisesti oikeus palata takaisin entisiin työtehtäviinsä. Haluatko kysyä liiton työsuhdejuristilta mieltäsi askarruttavaa asiaa? Palvelemme sinua työ- ja virkasuhdeasioissa: p. 020 155 8815 lakiasiat@tradenomi.fi digijuristi.tradenomi.fi

Muista!

Irtisanoutuminen perhevapaan aikana: mitä pitää tietää? Työntekijä voi perhevapaansa aikana irtisanoutua normaalia työsopimuksensa mukaista irtisanomisaikaa noudattaen. Irtisanoutuessa on kuitenkin syytä huomioida seuraavat asiat:

ÄITIYSVAPAAN PALKAN MAKSUEHDOT Äitiysvapaan palkka ei ole lakisääteinen oikeus vaan perustuu yleensä työsuhteessa noudatettavaan työehtosopimukseen. Jos työntekijä ei palaa perhevapaan jälkeen takaisin töihin, äitiysvapaan palkka voidaan joidenkin työehtosopimusten mukaan periä takaisin. Tarkista työsuhteessasi noudatettavasta TES:stä äitiysvapaan palkan ehdot.

LOMARAHAN MAKSUEHDOT Myöskään lomaraha ei ole lakisääteinen oikeus vaan perustuu yleensä työehtosopimukseen. Jos työntekijä ei palaa perhevapaan jälkeen takaisin töihin, myös lomaraha voidaan joidenkin työehtosopimusten mukaan periä takaisin. Tarkista työsuhteessasi noudatettavasta TES:sta lomarahan ehdot.

KILPAILUKIELTO Työsopimuksessa sovittu työsuhteen päättymisen jälkeinen kilpailukielto koskee lähtökohtaisesti myös perhevapaan jälkeen työpaikkaa vaihtavia työntekijöitä. Jos sinulla on kilpailukielto ja olet siirtymässä kilpailevalle työnantajalle, pyydä nykyiseltä työnantajaltasi kirjallinen suostumus siitä, että voit siirtyä kilpailevan työnantajan palvelukseen.

Vinkit ja vastaukset antoi Tradenomien työsuhdejuristi Laura Järvelä.

TRADENOMI

Ota haltuun

Tyytyväinen työntekijä on todellinen valttikortti Tie yrityksen menestykseen ei löydy vain kulujen ja työsuoritteiden mittaamisella. Sen sijaan työelämän laadun kehittäminen on keino, jolla yritys voi erottua kilpailijoistaan. Te k s t i : S a n n a L e s k i n e n / / K u va t : i S t o c k

TRADENOMI

iimiin on rekrytoitu uusi työntekijä talon sisältä. Työkaverit tervehtivät häntä aamuisin. Tuore tiimin jäsen kuitenkin päivä toisensa jälkeen huomaa, että kaikki muut ovat lähteneet lounaalle ja hän istuu yksin työpöytänsä ääressä. Samalla viikolla vietetään yhden työkaverin varpajaisia toimistolla kakkukahvein mutta uutta tiimiläistä ei kutsuta mukaan. Hän miettii, että juuri nyt olisi otollista vaihtaa työkavereiden kanssa kokemuksia ja ideoita, vaikka lounaspöytäkeskusteluissa. Onko ulkopuolisuus sellainen asia, joka edes kiinnostaa esihenkilöä, pettynyt työntekijä miettii. – Käyttäytymispääoma vaikuttaa henkilön kokemaan työelämän laatuun. Se on samalla tuotantotekijä, sanoo Lapin yliopiston apulaisprofessori Marko Kesti. Kesti on tutkimustyössään erikoistunut henkilöstön hiljaisen tiedon kehittämiseen ja henkilöstötuottavuuden parantamiseen. Hänen mukaansa vain organisaatio, jonka käyttäytymispääoma tukee avointa tiedon jakamista ja yhteistä kehittämistä, voi hyödyntää työntekijöiden hiljaista tietoa. Tällaisella organisaatiolla on käytössään kestävä kilpailuetu – vieläpä sellainen, jota kilpailijoiden ei ole helppo kopioida.

Hyvä johtaminen on Kestin mukaan avain käyttäytymispääomaltaan vahvan organisaation rakentamiseen.

3 x hyvän johtamisen osatekijät

Hyvinvoivat työntekijät rakentavat hyvää mainetta

mindset 1 Johtamisen

Osaavista työntekijöistä on monella alalla pulaa ja käyttäytymispääoma voi olla organisaation vetovoimatekijä. Hyvä maine työnantajana houkuttelee potentiaalisia työntekijöitä. Samalla käyttäytymispääoma voi olla myös pitovoimatekijä. Esimerkiksi ravintola-alalla työntekijöiden vaikutus liiketoimintaan on merkittävä. Se, miten asiakas otetaan vastaan hänen saapuessaan ravintolaan, millaista ruokaa kokki laittaa ja miten tarjoilija palvelee, kun jotain menee tilauksessa pieleen, ovat ratkaisevia tekijöitä asiakaskokemuksen kannalta. Hyvät työntekijät halutaan pitää, sillä he tuovat ravintolaan asiakkaita. Puhtaanapitoalalla henkilöstön vaihtuvuus on suurta. Siivoustyö voi olla työntekijälle ponnahduslauta toiseen ammattiin. Siivousalan yrityksen johto taas miettii, miten juuri rekrytoituja työntekijöitä voidaan tukea niin, että he ovat mahdollisimman pian tuottavia työtekijöitä. Työaikaa ei haluta haaskata esimerkiksi tiedon-

Ihmisten johtamisen ja sitä tukevan empaattisuuden tulisi saada enemmän huomiota kuin talouslukujen ja suoritteiden seuraamisen. Hyvän tuloksen tekevät hyvinvoivat työntekijät, eivät hienot raportit.

2 Esihenkilön osaaminen

Kun esihenkilö käytöksellään rohkaisee työntekijöitä kertomaan työn haasteista ja ongelmista, alkavat työntekijät itse keksiä niihin omia ratkaisuehdotuksiaan.

3 Tilannetaju

Jos alaiset kertovat esihenkilölle työyhteisön ongelmasta, kerrotun asian äärelle kannattaa pysähtyä. Sillä, miten esihenkilö reagoi kerrottuun, on keskeinen merkitys ongelman ratkaisun kannalta.

TRADENOMI

Ota haltuun Ta i to käydä vaikuttavia kehityskeskusteluja on yksi esihenkilön keskeisistä vuorovaikutustaidoista.

Hyvinvointi rakentuu hyvästä vuorovaikutuksesta

kulun ongelmiin, tai työntekijöiden välisiin ristiriitoihin.

15 hyvinvointia luotaavaa kysymystä riittää Kun työyhteisössä kiinnitetään huomio työhyvinvointiin, esihenkilöille on tärkeää nähdä oman toiminnan vaikutus sen kannalta. Koko organisaation käyttäytymispääomaa voidaan mitata työelämän laadun indeksillä (QWL, Quality of Working Life). Kestin mukaan se ennustaa tulevaa liiketoiminnan kehitystä, perustuu henkilöstön hiljaiseen tietoon ja siihen voidaan vaikuttaa johtamisella. Henkilöstön hyvinvoinnin mittaamiseksi Kesti kannustaa tekemään kyselyn, joka luotaa juuri kyseisen organisaation kannalta tärkeitä kysymyksiä. – On turha verrata tuloksia muihin. Jokaisella organisaatiolla on omat haasteensa. Kysely kannattaa Kestin mukaan tehdä vähintään neljä kertaa vuodessa. – Työntekijät jaksavat vastata, jos kyselyt ovat muodoltaan ketteriä, eli korkein-

Apulaisprofessori Marko Kesti Lapi Yliopisto

TRADENOMI

taan viisitoista kysymystä kerralla. Vastausintoon vaikuttaa myös johdon ja esihenkilöiden suhtautuminen toistuviin kyselyhin. Kun johto on kiinnostunut ja näyttää sen, on paremmat mahdollisuudet saada myös työntekijät innostumaan. – Jos koettu työelämän laatu on alhainen, on pohdittava, voiko esihenkilö tehdä asialle jotain. Vai onko kyseessä asia, johon vain johto voi vaikuttaa, sanoo Kesti.

Pysähdy ongelman äärelle Jos organisaatioon pesiytyy haitallinen alakulttuuri, se voi vaikuttaa esimerkiksi työpaikan vetovoimaisuuteen ja aiheuttaa rekrytoinnin osalta maineen menetyksen. Esimerkki tällaisesta on toiseen sukupuoleen, tai johonkin vähemmistöön kohdistuva epäasiallinen käytös. Sillä, miten esihenkilö reagoi häiriökäyttäytymiseen, voi olla ratkaiseva merkitys. Hätiköity johtopäätös tilanteesta voi johtaa siihen, että esihenkilö lähtee ratkaisemaan aivan väärää asiaa. Jos taas kiireinen esihenkilö kuittaa esille tuodun ongelman turhanpäiväisenä ja lakaisee sen maton alle, pahoinvoinnin kierre voi kasvaa entisestään. Kenellä sitten on vastuu, jos vuodesta toiseen organisaation työhyvinvoinnissa havaitaan ongelmia? – Esihenkilöillä on oma vastuunsa myös lainsäädännön mukaan. Lopulta vastuu on kuitenkin ylimmällä johdolla. Johto määrittää minkälainen käyttäytyminen organisaatiossa on hyväksyttävää, Kesti sanoo. T

HYVISTÄ TAVOITTEISTA huolimatta työhyvinvointi ei aina parane organisaatiossa. Mistä silloin voi olla kyse? – Yksi syy voi olla se, että organisaation taloudellinen tilanne ja kulut saavat liikaa huomiota. Silloin johto mittaa suoritteita henkilöstön hyvinvoinnin sijaan, sanoo Marko Kesti. Toinen tekijä liittyy esihenkilöiden ajankäyttöön ja mahdollisuuksiin hoitaa omaa rooliaan hyvin. Monessa organisaatioissa esihenkilöiksi nimitetään asiantuntijoita. Heillä voi olla liikaa alaisia suhteessa työn määrään ja vastuisiin. Jos esihenkilö vaikuttaa kovin kiireiseltä tai stressaantuneelta, alainen voi miettiä, onko esihenkilöllä aikaa tai kiinnostusta kuulla alaista painavista työpaikan asioista. Tilannetta ei paranna, jos esihenkilön kanssakäyminen alaisten kanssa on suunnittelematonta. Kesti suosittelee esihenkilön työn tueksi vuosikelloa. Kehityskeskusteluiden pohjalta siihen voidaan sopia seurattavia tavoitteita ja työhyvinvointimittausten pohjalta tehdä työyhteisöä koskevia pieniä parannuksia. Näin tulipalokiireellä hoidettavien henkilöstöasioiden määrää voidaan vähentää. Lisäksi esihenkilöiden vuorovaikutustaidot ovat keskeisessä roolissa työhyvinvoinnin kannalta. Niihin kuuluu muun muassa taito käydä kehityskeskusteluja niin, että ne ovat vaikuttavia. Tukea voi antaa työn arjessa vaikkapa kulkemalla työpisteeltä toiselle ja vaihtamalla työntekijöiden kanssa tuoreimmat kuulumiset. Jos esihenkilöksi nimitetty työntekijä ymmärtää vuorovaikutustaitojensa olevan heikot, hänellä tulisi olla työpaikalla mahdollisuus niiden kehittämiseen.

Jäsenelle Palvelumme saatavillasi ajasta ja paikasta riippumatta

Kehitä osaamistasi verkossa Tradenomien uusi jäsenetu vuoden 2022 alusta on CampusOnline.fi-palvelu. Tarjolla on avoimen ammattikorkeakoulun verkko-opintojaksoja. Te k s t i : Ta r j a Vä s t i l ä / / K u va : i S t o c k

Jäsenille hyvitystä kurssimaksuista

Suomen ammattikorkeakoulujen yhteinen digitaalinen opintotarjontaportaali CampusOnline kokoaa yhteen verkko-opintojaksoja kaikista Suomen 24 ammattikorkeakoulusta. Kohderyhmänä ovat tutkinto-opiskelijoiden lisäksi kaikki opinhaluiset, joille on suunnattu avoimen AMK:n opintoja. Tradenomien jäsenet saavat tietyistä kursseista hyvityksen ensi kevätlukukaudesta lähtien. Tradenomien tarjoamat kurssit tunnistaa liiton logosta. Hyvitys on 50 prosenttia suoritetun kurssin maksusta. Keväällä tarjolla on johtamista, ohjelmointia ja palvelumuotoilua. Mukaan on otettu myös YAMK-tasoisia koulutuksia. Kurssitarjontaa kehitetään lukukausittain. Lukukausia on kolme: kevät, kesä ja syksy.

TRADENOMI

Verkko-opiskelu on joustavaa

Avoin AMK sopii muun muassa niille, jotka haluavat kehittää itseään tai ammattitaitoaan tai hankkia uutta työelämässä tarvittavaa osaamista. Verkkosisällöt tukevat jatkuvaa oppimista. Tarjonta helpottaa työelämässä olevia jäseniä, sillä verkko-opiskelu on joustavaa: opiskella voi omaa tahtiin milloin vain ja kursseja voi valita oman kiinnostuksen ja tarpeen mukaan. Jos opiskeluajoista on aikaa, joillakin kursseilla on pienryhmätyöskentelyä ja yhteisöllisiä tehtäviä, mikä edesauttaa mukana pysymistä. Suurin osa opinnoista on kuitenkin itsenäisesti suoritettavia. Verkko-opinnot mahdollistavat oman osaamisen kehittämisen avoimen AMK:n puolella. Tarjontaa on helppo selailla, kun kaikki verkko-opintojaksot on koottu yhdelle alustalle.

Te k s t i : Ta r j a Vä s t i l ä / / K u va : R o o p e Pe r m a n to

Kurssikuvauksesta perustiedot

Kulloisenkin opintojakson kuvauksesta selviävät tarkemmat tiedot käytännöistä. Ilmoittautuminen kursseille on helppoa. Avoimen AMK:n yksittäisiä opintojaksoja suorittaville opiskelijoille opinnot voivat olla maksullisia tai maksuttomia. Maksullisten hinta on yleensä 15 euroa per opintopiste. Tyypillinen kurssi on viiden opintopisteen arvoinen. Ammattikorkeakoulujen läsnä oleville tutkintoopiskelijoille opintojaksot ovat maksuttomia. T

Tutuksi

Jäsenten puolustaja Erityisasiantuntija Harri Westerlund työskentelee Tradenomien vaikuttamisyksikössä. Hänen vastuullaan on julkisen sektorin edunvalvonta. ”TULIN Tradenomeihin töihin huhtikuussa. Olin ennen hallintosektorin johtajana Puolustusvoimissa, josta siirryin reserviin. Ajattelin kuitenkin, että työt olisivat parempi vaihtoehto kuin reservissä olo. Olen työskennellyt valtiolla virkamiehenä yhteensä 20 vuotta ja yli 15 vuotta akavalaisen liiton eri edunvalvontatehtävissä. Kun takana on pitkä ura järjestömaailmassa, oli luontevaa hakeutua Tradenomeihin. Meitä on vaikuttamisyksikössä tiivis ja oiva viisikko, joka hoitaa jäsenten

edunvalvontaan liittyviä asioita. Kaikilla on kova osaaminen ja halu vaikuttaa tradenomien työelämän parantamiseen. On tärkeää saada Tradenomien tavoitteet valtion, kunnan ja yliopistojen henkilöstön työ- ja virkaehtosopimuksiin. Osallistun myös luottamushenkilöiden kouluttamiseen. Jäsenten kysymykset ovat moninaisia, ne voivat vaihdella sopimusmääräyksien tulkinnasta työelämän ongelmien ratkaisemiseen. Taistelemme päivittäin jäsenten ja heidän etuuksiensa puolesta.

Koulutuksille on tarvetta Campusonline-palvelu tekee markkinointiyhteistyötä ammattiliittojen kanssa. Verkko-opintojaksot ovat avoimen ammattikorkeakoulun tarjontaa, jota liitto markkinoi jäsenilleen. Viime keväänä 11 500 opiskelijaa suoritti jonkin kurssin loppuun asti. Avoimessa AMK:ssa suoritettujen opintojaksojen opinto-pisteet ovat eduksi esimerkiksi osana YAMK-tutkintoa, jos sellaista lähtee suorittamaan. Opiskelijoita ovat kiinnostaneet muun muassa johtaminen, henkilökohtaisen talouden hallinta, pankki ja vakuutustoiminta, digitalisaatio sekä yrittäjyys. Suositut opintojaksot ovat liittyneet pankki- ja vakuutusalaan, johtamiseen ja työelämätaitoihin.

Juttuun on haastateltu asiantuntijoina Tradenomien koulutuspolitiikan asiantuntija Henna Hirvosta ja CampusOnline-yhteistyöverkoston edustajaa, Turun ammattikorkeakoulun lehtoria Sanna Simolaa.

Erityisasiantuntija ”Työelämää rakennetaan vuorovaikutuksessa yhdessä monien eri toimijoiden kanssa.”

TRADENOMI

Ytimessä

Perhevapaat remonttiin laissa ja työehtosopimuksissa Perhevapaauudistus pidentää perhevapaita ja kasvattaa varsinkin isien päivärahapäivien määrää. Tradenomien kanta on, että toteutuessaan hallituksen esitys lisää sukupuolten tasa-arvoa ja parantaa naisten työmarkkina-asemaa, mutta ei vielä yksinään riitä. On saatava myös parannuksia työehtosopimuksiin. Te k s t i : M i k ko N i k u l a // K u va : i S t o c k

äsillä on historiallinen mahdollisuus, näkee Tradenomien edunvalvontajohtaja VilleVeikko Rantamaula. – Tässä voidaan ratkaisevasti parantaa naisten asemaa työelämässä ja urakehitystä, samoin miehen oikeutta vanhemmuuteen ja aikaan lasten kanssa. Hallituksen esitys on todella iso harppaus ja parannus vanhaan verrattuna, nyt molemmille vanhemmille tulee samat oikeudet. Rantamaula korostaa, että on välttämätöntä edistää tasa-arvoa myös meneillään olevalla neuvottelukierroksella. Ellei työehtosopimuksissa lisätä palkallisia isyysvapaita, pelkkä lakimuutos uhkaa jäädä torsoksi. – On silläkin varmasti jonkin verran ohjausvaikutusta, mutta työehtosopimusten kautta voidaan tarjota isille vielä isompi porkkana, syy jäädä kotiin.

Kun talous on tiukalla, äiti jää usein hoitamaaan lasta Jos perhevapaauudistus menee läpi eduskunnassa mutta työmarkkinapöydissä ei liikahda mikään, mitä se tarkoittaisi juuri ensimmäisen lapsensa saaneelle tradenomipariskunnalle Maijalle ja Matille? – Yleisin kirjaus työehtosopimuksissa on, että äiti saa kolmen kuukauden palkallisen vanhempainvapaan ja isä yhden viikon. Eli kun Maija saisi täyttä palkkaa, Matti saisi vain ansiosidonnaista, tosin pitempään kuin vanhassa perhevapaa30

TRADENOMI

mallissa. Helposti siinä käy, että Maija jää hän mielellään näkisi miesvaltaisen hoitamaan lasta, sanoo Rantamaula. vientiteollisuuden. Maija ja Matti ovat vähän alle kolmeKun yleinen nykymalli on kolme kuukymppisiä eli vielä työuransa alussa. kautta palkallista vapaata äidille ja viikko Molempien palkka on 3 000 euroa kuukau- isälle, saadaanko isillekin tällä neuvotdessa. Heidän ansiosidonnaisen telukierroksella kolme kuukautta? Vai vanhempainpäivärahansa määrä joudutaanko naisten palkallisia olisi noin 84 euroa päivässä eli vapaita lyhentämään tasa-arvon 1 800 euroa kuukaudessa. takia? Mahdollisia ratkaisuja on – Nuorillahan on usein talous monia. tiukalla. On ehkä asuntolainaa, – Tradenomien jäsenkyseja lapsen tulon myötä kulut kaslyssä naiset olivat vähän valvavat. Euroja joutuu laskemaan miimpia kuin miehet siihen, että Edunvalvontajohtaja tarkkaan. samat edut vanhemmille sukuVille-Veikko Pariskunnan tilanne muuttuisi puolesta riippumatta. EsimerRantamaula, Tradenomit olennaisesti, jos Matilla olisikin kiksi 2+2 kuukautta voisi olla mahdollisuus hoitaa lasta kauemmin yksi mahdollinen malli, pohdiskelee täydellä palkalla. Siksi työehtosopimukRantamaula. silla on suuri merkitys. – Toinen mahdollisuus olisi pitää naisten vapaa kolmessa kuukaudessa ja nosPerhevapaauudistus viitoittaa taa miesten vapaa viikosta vaikkapa kuusuuntaa tes-kierrokselle kauteen. Katsottaisiin kokemukset siitä ja Palkansaajilla on kaikki syyt vaatia perheedettäisiin seuraavalla neuvottelukierrokvapaisiin parannusta myös työehtosopisella portaittain kohti tasa-arvoa. muksissa, koska lainsäädäntökin on Tärkeänä tavoitteena Rantamaula muuttumassa. pitää myös sitä, että työehtosopimuk– Nyt täytyy kiivaasti painostaa tessiin kirjattaisiin työnantajan ja perhevamaailmaa samaan suuntaan kuin mihin paalle jäävän työntekijän välinen vuorohallituksen esitys yhteiskuntaa vie, sanoo puhelumalli. Keskustelua tarvitaan, jotta Rantamaula. side työpaikkaan ei katkea perhevapaan Työnantajillakin lienee painetta tulla aikana. vastaan. Rantamaula muistuttaa, että Kela – Liian usein tapahtuu, että kun palamaksaa työantajalle korvausta palkallitaan töihin vaikka vuoden päästä, niin sesta perhevapaasta, joten kustannusesihenkilöt, työtehtävät ja kaikki on muutvaikutus olisi vähäinen. Tienraivaajana tunut, ja tämä tulee täysin yllätyksenä. T

Erityisasiantuntija Julia Lauren, Tradenomit

Vanhemmuuteen liittyvä syrjintä poikii yhteydenottoja

Mikä muuttuu? Nykymalli

Äitiysraha

Isyysraha

Vanhempainraha

105

158*

Isyysraha

Vanhempainraha

320**

Hallituksen Raskausraha esitys (voimaan 8/22)

Lähteet: stm.fi, kela.fi

*vanhempien vapaasti jaettavaksi

**molemmilla kiintiö 160 pv, josta 63 pv mahdollista luovuttaa toiselle vanhemmalle, 1 vanhemman perheessä kesto täysi 320 pv

RASKAUS- ja perhevapaasyrjintä ovat selvästi yleisimmät aiheet, kun jäsenet ottavat Tradenomeihin yhteyttä tasaarvoasioiden merkeissä ja kyselevät oikeuksiaan. – Jätetään palkkaamatta nainen, koska tämä on raskaana, tai jopa tietyn ikäinen. Tai määräaikaista työsuhdetta ei jatketa, jos tiedossa on perhevapaalle jääminen. Nämä syyt voivat vaikuttaa myös siihen, että työntekijää ei ylennetä, kertoo erityisasiantuntija Julia Lauren. Palkkakehitys kulkee yleensä muun urakehityksen kanssa käsi kädessä. – Työehtosopimuksen yleiskorotukset maksetaan kaikille, mutta meriittikorotukset voivat jäädä saamatta, jos ihminen on perhevapailla. Valitettavan tavallista on myös se, että perhevapailta palaava kohtaa ongelmia. Lain mukaan työntekijällä on oikeus palata ensisijaisesti aikaisempaan työhönsä, ja mikäli tämä ei ole mahdollista, hänelle tulee tarjota vastaavaa työtä. – On ehkä vakinaistettu sijainen tekemään palaajan töitä, tai organisaatiouudistuksen takia vanhat tehtävät ovat kadonneet, eikä vastaavia anneta tilalle. Hallituksen perhevapaauudistus ja isien päivärahapäivien lisäys on Laurenin mukaan parannus työmarkkinoiden nykytilaan. – Perhevapaan negatiiviset vaikutukset eivät kohdistuisi enää niin selvästi yksilöön. Myös toimialojen keskinäinen tasaarvo lisääntyy, sillä nyt vanhempainvapaitten kustannusrasitus on ollut raskaampi naisvaltaisille aloille.

TRADENOMI

Kampuksella

Yrittäjäksi jo opiskeluaikana Yrittäjyyden kokeileminen opiskeluaikana antaa hyödyllisiä taitoja, käytännön kokemusta ja valmiuksia päätoimiseen yrittäjyyteen. Yrittäjämäisen asenteen kehittämisestä on hyötyä, vaikka ei yrittäjäksi lopulta päätyisikään. Te k s t i : Pirkko Tuominen / / K u va t : Mikko Vähäniitty

iku Keihäsniemi, 28, ei ollut koskaan ajatellut ryhtyä yrittäjäksi. Mutta niin vain kävi, että tradenomiopintojensa puolivälissä hän pyöritti vaatealan verkkokauppaa kotoaan kaksiosta seurustelukumppaninsa, nykyisen puolisonsa Eeva Geierin kanssa. – Meidän piti perustaa kuvitteellinen verkkokauppa koulun verkkokauppakurssilla. Tuli mieleen, miksi emme kokeilisi oikeaa verkkokauppaa. Muoti ja vaatteet kiinnostivat molempia, joten lähdimme kehittelemään ideaa, hän kertoo. Tukea ja sparrausta he saivat yrittäjyyskurssilta, jossa hiottiin liiketoimintasuunnitelmia ja yritysideoita porukalla paremmiksi. – Jyväskylän ammattikorkeakoulussa kannustetaan opiskelijoita vahvasti yrittäjyyteen. Itse en valinnut opinnoista mitään tiettyä kärkeä, vaan kokosin kursseja oman mielenkiintoni mukaan: verkkokauppaa, markkinointia, brändäystä, Keihäsniemi sanoo. Keväällä 2016 sopivat yhteistyökumppanit olivat löytyneet ja RIVA Clothing Oy polkaisi liiketoimintansa käyntiin. Alkutaival ei ollut helppo. – Meillä ei ollut aiempaa kokemusta vaatealasta eikä verkkokaupan rakentamisesta. Markkinointibudjettimme oli olematon. Hoidimme markkinoinnin sosiaalisen median ja omien verkostojemme kautta. Meillä ei ollut myöskään rahaa teetättää myytäviä vaatteita itse, Keihäsniemi kertoo. Nuoret yrittäjät ostivat vaatteet maahantuojalta, ompelivat RIVA-merkin omin käsin jokaisen paidan helmaan ja uurastivat usein yön pikkutunneille asti. Lopulta heillä oli toimiva verkkokauppa. Ensimmäi-

TRADENOMI

sen viikonlopun aikana tuore yritys sai viitisenkymmentä tilausta. Se tuntui mielettömän hienolta.

Kullanarvoinen asiakaspalaute Keihäsniemen mielestä yrittäjyyttä kannattaa kokeilla opiskeluaikana. Riskit ovat pienemmät kuin valmistumisen jälkeen ja harjoittelun ja opinnäytetyön voi tehdä omalle yritykselle. Tukea ja uusia näkökulmia yrittäjyyden polulle saa esimerkiksi korkeakoulujen yhteydessä toimivista yrityshautomoista. Samoilla linjoilla on Haaga-Helian innovaatioympäristöjen, kuten StartUp Schoolin, kehittämisestä vastaava Hannele Mennala. – Yrittäjämäistä asennetta tarvitaan työelämässä. Sen kehittämisestä on hyötyä, vaikka ei yrittäjäksi päätyisikään, hän toteaa. Nuorten kiinnostus yrittäjyyteen on kasvanut viime vuosina ja yhä useampi haluaa yrittäjäksi. Liikkeelle kannattaa lähteä pohtimalla osaamistaan ja vahvuuksiaan. Jotta menestyisi yrittäjänä, on tuotettava palvelua tai tuotetta, jota muut haluavat ja tarvitsevat. Liikeidean tulisi vastata ainakin kolmeen kysymykseen: mitä myyt, kenelle ja miten? – Idea on hyvä, jos siitä on asiakkaille niin paljon hyötyä, että he ovat valmiita maksamaan siitä niin paljon, että voit rakentaa kannattavaa liiketoimintaa, Mennala summaa. Tavallinen aloittelevan yrittäjän virhe on se, että liikeideaa kehitetään liian pitkään yksin ilman asiakaspalautetta. Ideasta kannattaa keskustella potentiaalisten maksavien asiakkaiden kanssa mahdollisimman varhain. Mitä mieltä he ovat ideasta ja miten he kehittäisivät sitä?

”Kukaan ei voi keksiä lähtöruudussa niin briljanttia liikeideaa, ettei sitä tarvitsisi kehittää.”

R i k u Ke i h ä s n i e m e n mielestä yrittämisessä parasta on vapaus päättää, miten, koska ja missä tekee työnsä. TRADENOMI

Kampuksella

Haluatko yrittäjäksi? Lähde ketterästi liikkeelle Mieti, mihin tunnet intohimoa ja missä olet hyvä. Yrittäjyys on hyvä tapa työllistyä ja päästä tekemään sitä, mistä tykkää. Ole innostunut ja usko itsee Jos et itse usko, ei usko kukaan muukaan. Hyödynnä verkostojasi ja niiden tarjoamaa tukea liikeidean kehittämisessä. Kartoita korkeakoulusi ja eri asiantuntija- ja opiskelijaverkostojen tuki. Sparrausta voit saada esimerkiksi yrittäjyyskurssilta, yritys-

– Liikeideaa voi testata ensin esimerkiksi kevytyrittäjyyden kautta. Jos idea kantaa ja ura yrittäjänä tuntuu mielekkäältä, voi perustaa oman yrityksen, Mennala sanoo.

hautomosta, mentorilta ja vaikkapa tradenomiopiskelijoiden paikallisyhdistyksestä. Kannattaa muistaa myös Tradenomien jäsenetuihin kuuluva henkilökohtainen yrittäjyyssparraus. Aloita alustavalla idealla, jota kehität saamasi asiakaspalautteen pohjalta. Haistele markkinoiden trendejä ja kehityssuuntia. Uskalla yrittää, älä pelkää epäonnistumista. Yrittäjyys haastaa, mutta myös opettaa ja palkitsee.

Yrittäjyys vie mukanaan

TRADENOMI

Opiskelija-aktiivi

Järjestötoiminta kehittää myös omaa osaamista Te k s t i : Ida Ijäs

Yrittämistä ja siihen liittyviä riskejä ei kannata pelätä liikaa. Epävarmuus, epäonnistuminen ja jatkuva kehittäminen kuuluvat yrittämiseen. – Kukaan ei voi keksiä lähtöruudussa niin briljanttia liikeideaa, ettei sitä tarvitsisi kehittää, Mennala toteaa. Keihäsniemi kumppaneineen kehitteli uusia mallistoja ja kasvatti yritystään kaksi vuotta koulun ohella. Kun he valmistuivat tradenomeiksi, Keihäsniemi ryhtyi täysipäiväiseksi yrittäjäksi. Yritys muutti kotikaksiosta ensimmäiseen omaan, 25 neliömetrin kokoiseen liiketilaan kellarikerrokseen. – Jos nyt perustaisin yrityksen, en tekisi ihan kaikkea itse. Ulkoistaisin asioita, jotka kokenut ammattilainen hoitaa nopeammin, ja keskittyisin siihen, minkä itse osaan parhaiten, hän sanoo. Yrittäjä tarvitsee intohimoa, sitkeyttä ja kunnianhimoa, että jaksaa puurtaa. Työn tulosten näkeminen ja haasteiden ratkaiseminen palkitsevat ja onnistumisen ilo on iso, kun liikeidea lähtee lentoon. Keihäsniemen yrityksen liikevaihto on viisinkertaistunut viimeisen kolmen vuoden aikana. Myös Geier on siirtynyt työskentelemään yrityksessä täysipäiväisesti. Nyt RIVA Clothingilla on 140 neliömetrin toimitila kivijalkamyymälöineen, työpisteineen ja varastoineen ja he ovat palkanneet ensimmäisen työntekijänsä. – Meillä on ajatuksena jatkaa tätä niin kauan, kun homma on mieluisaa ja kannattavaa. Tykkään yrittämisestä kuitenkin niin paljon, että minun on vaikea nähdä, että tekisin mitään muuta kuin yrittäisin, Keihäsniemi sanoo. T

Kuka olet ja mitä opiskelet? Olen Ronja Martikainen ja opiskelen Jyväskylän ammattikorkeakoulussa viimeistä vuotta liiketaloutta suuntauksenani markkinointi. Samalla toimin Jyväskylän tradenomiopiskelijat ry:n eli tuttavallisemmin Konkurssin puheenjohtajana.

Mikä sai sinut ryhtymään opiskelija-aktiiviksi? Alun perin ajattelin, että en ehdi opiskelujen ohella hallitustoimintaan mukaan. Ystäväni kuitenkin houkutteli minut mukaan hallituksen syyskokoukseen vuonna 2019, ja siitä se sitten lähti. Aloitin ensin Konkurssin yritys- ja alumnivastaavana, ja nyt toimin puheenjohtajana.

Mitä olet aktiivina päässyt tekemään? Korona toki hieman rokotti toimintaa, mutta nyt olemme päässeet jo tavallisempaan tekemiseen. Kahden vuoden aikana olen päässyt tekemään paljon kaikenlaista! Olen esimerkiksi ollut mukana järjestämässä live- ja etätapahtumia, osallistunut koulutuksiin ja liittokokoukseen sekä viestinyt niin sisäisesti kuin ulkoisesti. Hallitus-

toiminnan myötä olen mielestäni kehittynyt etenkin ajanhallinnassa sekä vuorovaikutustaidoissa.

Mikä on tärkein asia, johon haluat itse tai te paikallisyhdistyksenä vaikuttaa? Nyt kun olemme palanneet lähiopetukseen ja voimme myös järjestää livetapahtumia lähes normaaliin tapaan, haluamme olla näkyvästi mukana tapahtumissa ja edunvalvonnassa sekä mahdollistaa opiskelijoille korona-aikaan verrattuna normaalimpi opiskelijaelämä. Pahin etäaika on ollut opiskelijoille raskasta, joten haluamme viestittää, etteivät opiskelijat ole yksin.

Viestisi muille opiskelijoille? Vaikka opiskeluaika on täynnä mielenkiintoista tekemistä ja mahdollisuuksia, kannattaa itselleen olla myös armollinen. On tärkeää kuunnella itseään ja omaa jaksamistaan.

Tulipa mieleen Supervoimat puntarissa

K u va : V i l j a H a r a l a

BO:n John Oliver kertoi Last Week Tonight -ohjelmansa kauden päätösjaksossa ammattiliittojen tilanteesta Yhdysvalloissa. Tarina oli karu. Siinä kerrottiin, miten suuryritykset käyttävät valtavia määriä rahaa, aikaa ja resursseja estääkseen työntekijöiden järjestäytymisen. Suomessa kaiken ummehtuneen ja ajastaan jälkeen jääneen solvaukseksi on nostettu sana ”yhtenäiskulttuuri”. Sillä leimataan ihmiset hahmoiksi, jotka haikailevat televisioon maksimissaan kolmea kanavaa, joilta kaikilta tulisi Kymppitonnia ja tšekkiläistä nukkeanimaatiota. Mutta yhtenäiskulttuurin kriitikoilta on jäänyt huomaamatta se, että me elämme edelleen yhtenäiskulttuurissa. Emme toki vanhasuomalaisessa retrotopiassa vaan globaalissa, yhteisessä kulttuurissa. Olipa kyseessä Squid Gamen katsominen, uusimmat meemit tai rokotuskritiikki, niin kaikki ilmiöt ovat yhtä aikaa yhteisiä kaikille. Sama pätee siellä, missä kehitetään johtajan leadership skillsejä ja globaalia liiketoimintaosaamista. Guru kirjoittaa Yhdysvalloissa kirjan, sitten on mediaesiintymisiä, muutama viraali ja inspiroiva sitaatti ja lopulta gurun ajattelusta tulee ”innostava ja tuore näkökulma” myös ummehtuneeseen Suomeen. Globaalin yhtenäiskulttuurin huono puoli on trendien matkiminen sellaisenaan. Ammattiliittoja pidetään erityisen ummehtuneina ja vanhakantaisina. Toimintatapojen ja minäkuvan kannalta kritiikki on osuvaa silloin, kun se kohdistuu niihin, jotka ovat laiminlyöneet uudistumisen. Mutta ajatus siitä, että Yhdysvalloista tuotaisiin meille näkemys ammattiliittojen tarpeettomuudesta on puistattava. Maailma ei ole koskaan ollut näin epävarma. Poikkeukselliseksi tilanteen tekee juuri se yhtenäiskulttuuri eli epävarmuus, joka on sama kaikkialla ja yhtä aikaa. Rakenteet, jotka tuovat ihmisille turvaa ja vakautta, ovat tärkeitä. Näiden rakenteiden tarkoituksellinen vahingoittaminen vain siksi, että ”niin maailmalla on tapana” on varmaan trendikästä, mutta vahingollista tälle maalle. Meillä on yksi supervoima, joka erottaa meidät muusta maailmasta: Suomalaiset luottavat yhteiskuntaan ja toisiinsa enemmän kuin kukaan muu. Juuri tuo nosti meidän World Happiness Reportin kärkeen jo neljättä kertaa peräkkäin. Ihmisten pitää jatkossakin voida luottaa siihen, että meille voi käydä myös hyvin. Että niin työssä kuin elämässä apua saa silloin, kun sitä todella tarvitsee. T

Petri Rajaniemi on kirjoittaja, puhuja ja muutosajattelija. Hän tarkastelee maailmaa laveasti ihmisestä globaaliin kuvaan, tästä hetkestä menneeseen ja tulevaan. TRADENOMI