Tradenomi 4/17 by Tradenomit

4/2017

Mirka Saarinen

vaihtoi rohkeasti alaa 18

Teema

Palkanalennus ei pelasta kilpailukykyä

Neuvottelut

Missä mennään työehtosopimusneuvotteluissa?

Edut ja palvelut

Palvelut kulkevat taskussa 24h

Onko sinulla tradenomin tutkinto ja valmistumisen jälkeen vähintään kolme vuotta työkokemusta? Haluatko syventää osaamistasi ja saada kilpailuetua työelämässä? Opiskele ylempi ammattikorkeakoulututkinto Metropoliassa!

Metropolia tarjoaa Suomen laajimman valikoiman ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavia tutkinto-ohjelmia. Master’s -opiskelijana kehität osaamistasi ja uudistat työelämää alan parhaiden asiantuntijoiden johdolla. Valitse omasi seuraavista liiketalouden ylemmistä AMK- ja Master’s-ohjelmista: • Business Informatics • Hankintatoimi • Health Business Management • Liiketoiminnan kehittäminen • Sosiaali- ja terveysalan palvelujen ja liiketoiminnan johtaminen Ylemmät AMK-tutkinnot antavat saman kelpoisuuden kuin yliopistojen maisteritutkinnot. Tutkinnon voi suorittaa kahdessa vuodessa työn ohessa. Pääsyvaatimuksena on ammattikorkeakoulututkinto tai muu soveltuva korkeakoulututkinto ja tämän jälkeen hankittu, vähintään kolmen vuoden työkokemus asianomaiselta alalta.

Tutustu ohjelmiin ja hae: metropolia.fi/haku Haku englanninkielisiin ohjelmiin 9.-24.1.2018 Haku suomenkielisiin ohjelmiin 14.-28.3.2018

KUVA Markus Pentikäinen

Osaajapulaan ratkaisu muuntokoulutuksesta

orkeakoulutettujen työttömyysluvut ovat viime aikoina laskeneet vauhdikkaasti. Ensimmäistä kertaa myös tradenomien työttömyys kääntyi laskuun sitten vuoden 2009. Kuluvan vuoden lokakuun lopussa tradenomeja oli työttömänä 14,7 prosenttia vähemmän kuin vuotta aikaisemmin samana ajankohtana. Joillain aloilla puhutaan jo suoranaisesta osaajapulasta. Esi merkiksi Varsinais-Suomeen etsitään tekniikan alan korkea koulutettuja jo selvitysmiehen avulla. Osaajapulaan on esitetty ratkaisuksi muun muassa aloitus paikkojen lisäämistä eri koulutusaloilla ja -asteella. Joillain koulutusaloilla lisäaloituspaikat saattavat olla perusteltuja, mutta tämä keino tuot taa uutta osaamista työmarkkinoille noin 5-6 vuoden viiveellä. Onko tuolloinkin samanlainen osaamisen tarve ja määrä nyt osaajapulasta kärsivillä toimialoilla? Vaikka työttömien määrä on vähentynyt, silti lähes 40 000 korkeakoulutettua on vailla työtä. Tähän joukkoon mahtuu niin vastavalmistuneita kuin pidemmän työuran tehneitä osaajia. Päivittämällä heidän osaamistaan nykyistä tarvetta vas taavaksi on mahdollista saada osaajia nopealla aikataululla töihin. Avainasemassa on laadukas muuntokoulutus, jossa ammattikorkeakouluilla pitäisi olla suuri rooli. Joissakin tilanteissa on suoritettava uusi tutkinto, mutta valtaosa korkeakoulu tetuista pärjäisi mainiosti uusien haasteiden edessä muuntokoulutuksen avulla. Yhtälailla tärkeää on kouluttaa myös työelämässä olevia, jotta yrityksillä olisi tuorein tietotaito käytettävissään. Tänä vuonna julkaistun korkeakouluvision toteuttamiseen laaditaan parasta aikaa tiekarttaa. Toivonkin siinä etsittävän ratkai suja korkeakoulujen lisä- ja täydennyskoulutuksen uudenlaiseen toteuttamiseen. Samassa yhteydessä on myös kysyttävä, mikä on yritysten vastuu osaamisen kehittämisessä? Yksin julkiselle koulutussektorille tätä tehtävää ei voi sysätä. Akavaaka-tilastokoosteen mukaan kolmannes akavalaisista ei osallistunut vuoden aikana työnantajan kustantamaan ammatillista osaamista edistävään koulutukseen. Viidenneksellä puolestaan kertyi alle kolme työnantajan kustantamaa koulutus päivää. Hyvä työnantaja ennakoi tulevaisuuden osaamistarpeitaan ja huolehtii myös asiantuntijoidensa lisäkouluttautumisesta. Näin toimivat yritykset menestyvät selvästi myös liiketoiminnassa.

Toivotan jäsenillemme ja yhteistyökumppaneillemme rauhallista joulunaikaa, tapaamme jälleen ensi vuonna!

Anu Väätäjä viestintäpäällikkö Twitter: @AnuVaataja

Tradenomi

04/17

Pääkirjoitus

Uutiset

10 15 16

24 Tradenomilehti löytyy myös verkosta! tral.fi

Teema Kilpailukyky ei parane palkkoja alentamalla. Kahvinurkka Lukemista jouluksi. Profiili Antero Juutinen taitaa koodauksen.

llmiö Mirka Saarinen päätti vaihtaa alaa.

Ajankohtaista TES-neuvotteluiden tilanne.

PJ Niko Aaltonen iloitsee uudesta korkeakouluvisiosta.

Ajassa Palkkio tuloksen mukaan.

Pykälä Työsuhde päättyy sopimalla.

Opiskelijat Varhainen puuttuminen takaa hyvinvoinnin.

Edut & palvelut Liiton palvelut taskussa.

Neljä faktaa Videoammattilainen auttaa erottautumaan.

JULKAISIJA Tradenomiliitto TRAL ry, Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki, p. 020 155 8800, f. 020 155 8809, toimisto@tral.fi, www.tral.fi VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA Mika Varjonen, p. 040 001 6900, mika.varjonen@tral.fi PÄÄTOIMITTAJA Anu Väätäjä, p. 020 155 8802, anu.vaataja@tral.fi TOIMITUS Otavamedia Oy ASIAKASVASTAAVA TUOTTAJA Henna Tanskanen, p. 045 120 4801, henna.tanskanen@otava.fi MEDIAMYYNTI Kari Salko, p. 0400 604 133, kari.salko@otava.fi PAINO PunaMusta Oy TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET toimisto@tral.fi

Lehti postitetaan TRAL:n jäsenille ja sidosryhmille. Tilaushinta 30 euroa/vuosi. Tradenomi ilmestyy neljä kertaa vuonna 2018. Lehti 1/2018 ilmestyy maaliskuussa. Painos 26 000 kpl. Aikakaus-lehtien Liiton jäsenlehti. 15. vuosikerta. ISSN 1457-3792

4 Tradenomi

Hyödynnä etusi, ennen kuin se häviää!

Vielä ehdit hyödyntää TRAL-opiskelijaetusi ja tilata Kauppalehti Digin veloituksetta. Saat Kauppalehden kaikki uutissisällöt, jatkuvan uutisvirran, viimeisimmät pörssit, kansainvälisen uutistarjonnan, näköislehdet, kiinnostavat teemat eri aloilta, protestilistan ja paljon muuta – rajattomalla lukuoikeudella. Etusi on voimassa 28.2.2018 saakka. Tilaa nyt nopsaan osoitteesta www.kl.fi/tral PS. Kun opiskelijaetusi päättyy helmikuun lopussa, tervetuloa jatkoille: saat Kauppalehti Digin -50 %. www.kl.fi/opiskelija

TRAL: Suomi tarvitsee rohkean korkeakouluvision

TRAL mukana Hyvä joulumieli -keräyksessä

UTTUUN TAPAAN tänäkin vuonna

ohjaamme joulumuistamisiin varatun summan Hyvä joulumieli -keräykseen kotimaan vähävaraisten lapsiperheiden hyväksi. Keräyksen järjestävät Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja Suomen Punainen Risti yhdessä Ylen Aamu-tv:n, Yle Radio Suomen ja Radio Vegan

kanssa. Keräyksen avulla jaetaan 70 euron arvoisia ruokalahjakortteja 30 000 perheelle. Toivotamme rauhallista joulua ja menestystä ensi vuodelle jäsenillemme sekä yhteistyö kumppaneillemme! à HYVAJOULUMI ELI.FI

Oletko miettinyt alanvaihtoa? Lue lehdestä sivulta 18, miten Mirka Saarinen vaihtoi alaa. Montevista Oy:n Riikka Pajunen antaa puolestaan hyvät vinkit vaihtoa suunnitteleville. 6 Tradenomi

PETUS- JA kulttuuriministeriö julkaisi

lokakuussa korkeakouluvision. TRAL peräänkuuluttaa rohkeasti tulevaisuuteen katsovaa visiota, johon korkeakoulut ja niiden sidosryhmät sitoutuvat. Vision toimeen panon tueksi laadittavalta tiekartalta odotetaan nyt konkretiaa ja sidosryhmien osallistamista mahdollisimman laajasti. – Yhteiselle, hallituskaudet ylittävälle visiolle on kiistaton tarve, sanoo puheenjohtaja Niko Aaltonen. – Maailma muuttuu nopealla tahdilla ja korkeakoulujärjestelmän on oltava muutoksen etulinjassa, Aaltonen painottaa. Korkeakouluvisio näkee osaavan työvoiman Suomen kilpailukyvyn keskeisenä tekijänä ja hyvinvoinnin rakentajana. – Alati kovenevassa globaalissa kilpailussa ainoa valttimme on osaaminen. Maailman osaavin työvoima on oivallinen visio paitsi korkeakouluille, myös koko 100-vuotiaalle Suomelle, kehuu erityisasiantuntija Mikko Vieltojärvi. – Maailman osaavimman työvoiman lisäksi neljän prosentin panostus BKT:sta tutkimus- ja kehittämistoimintaan ovat aidosti innostavia tavoitteita, joiden saavuttaminen on kohtalonkysymys Suomelle, Vieltojärvi jatkaa. – Ilman resursseja vision tavoitteita on kuitenkin mahdoton saavuttaa, Aaltonen huomauttaa. – Seuraavaksi työstettävän tiekartan on sisällettävä selkeitä linjauksia siitä, miten korkeakoulutuksen toimintaa voidaan riittävillä resursseilla tehostaa. Samalla on saatava viimein konkretiaa siihen, kuinka paljon korkeakoulujen määrää on vähennettävä, summaa Aaltonen. à TRAL.FI

12 euroa

à Opiskelijoiden

kultatason jäsenmaksu on 12 euroa vuodessa.

Etera on vuoden 2017 paras kesätyönantaja

OITTAJAN VALITSI Akavan opiskelijoiden raati, jonka

puheenjohtajana toimi työministeri Jari Lindström. Raati painotti valinnassaan työnantajien halua sitoutua nuoriin kesätyöntekijöihin. Voittaja erottui edukseen kohtelemalla nuoria kesätyöntekijöitä yhdenvertaisena osana modernia työyhteisöä sekä tarjoamalla heille työmahdollisuuksia jatkossa yrityksessä. Suomen paras kesätyönantaja -palkinto jaettiin nyt kymmenennen kerran. Ehdotuksia saapui useita kymmeniä. à AKAVA.FI/PARASKESATYONANTAJA

Valtuusto vahvisti vuoden 2018 suunnitelmat

IITON VALTUUSTO kokoontui mar-

raskuussa sääntömääräiseen kokoukseen, jossa vahvistettiin toimintasuunnitelma sekä talousarvio vuodelle 2018. Vuonna 2018 jäsenmaksut pysyvät ennallaan, poislukien pieniä muutoksia opiskelijajäsenmaksuissa. Ensi vuonna opiskelijoiden kultatason jäsenmaksu on 12 euroa vuodessa ja mustatason jäsenmaksu puolestaan 99 euroa vuodessa. Viime vuonna hyväksytyn strategian mukaisesti myös palvelujen digitalisoimista jatketaan. Ensi vuonna luodaan konsepti urapalvelujen digitalisointiin ja lisätään videovalmennusta työnhaun, urasuunnittelun, työhyvinvoinnin sekä yrittäjyyden tueksi.

Vuoden aikana toteutetaan brändi uudistus, jonka tarkoituksena on kehittää liiton vetovoimaa ja tunnettuutta. Sen myötä myös visuaalinen ilme sekä verkkosivut uudistetaan. Vuoden suurin tapahtuma, trade nomipäivä, järjestetään toukokuussa. Tuolloin julkaistaan ”Maailman paras työelämä” -ohjelma, joka sisältää liiton linjauksia koulutus- ja työmarkkinapolitiikasta. Ensi vuonna valmistaudutaan vuoden 2019 eduskuntavaaleihin laatimalla liiton hallitusohjelmatavoitteet. Lainsäädäntöhankkeista liiton vaikuttamistyön keskiössä ovat työaika- ja vuosilomalain sekä perhevapaajärjestelmän uudistaminen. Lisäksi ensi vuonna julkaistaan TRALin visio uudesta korkeakoulumallista.

Ensi vuonna luodaan konsepti urapalvelujen digitalisointiin ja lisätään videovalmennusta työnhaun, urasuunnittelun, työhyvinvoinnin sekä yrittäjyyden tueksi.

Ylempi korkeakoulututkinto työn ohessa! Digiajan palvelujohtaminen virtuaalikampus

Johtamisen taidot Esimiestyö Työelämän kehittäminen Näkemykselliset ratkaisut

Tradenomi YAMK / MBA –tutkinnon suoritat 1½ vuodessa tai oman aikataulusi mukaan.

International Business Management virtuaalikampus, 2 seminaariviikkoa Torniossa Liiketoimintaosaamisen johtaminen virtuaalikampus ja Rovaniemi Haut syksyllä 2018 alkaviin ohjelmiin alkavat maaliskuussa.

www.lapinamk.fi/YAMK Kemi • Rovaniemi • Tornio

Tradenomi

Selvitystyö kilpailukieltoja salasspitosopimusten käytöstä

töstä asettaa selvityshenkilö selvittämään työntekijöiden kilpailukieltoja salassa pitosopimusten käytäntöjä. Akava on nostanut esiin, että voimakkaasti yleistyneet kilpailukieltosopimukset jäykistävät tarpeettomasti työmarkkinoita. Salassapitosopimusten ongelmana on erityisesti olematon lainsäädännöllinen perusta. Sopimuksia käytetään myös hyvin yleisesti rinnakkain. Akava selvitti yrityksissä työskentelevien akavalaisten kilpailukieltoja salassapitosopimusten käytäntöjä keväällä 2017. Selvityksen tulosten mukaan joka kolmannella yrityksessä työskentelevällä akavalaisella on kilpailukieltosopimus ja lähes jokaisella sen lisäksi salassapitosopimus. Lähes joka toisessa uudessa työsopimuksessa on kilpailukieltoehto. Työministeriön selvitystyön on tarkoitus valmistua toukokuun 2018 loppuun mennessä.

Korkeakoulutettujen työttömien määrä vähentyi taas ennätyksellisen paljon KORKEAKOULUTUTKINNON SUORITTANEIDEN työttömien määrä vähenee harvinaisen nopeaan tahtiin. Korkeakoulutettuja työttömiä oli syyskuun 2017 lopussa yhteensä 40 836. Vähennystä vuotta aiempaan verrattuna tuli peräti 7 667 henkilöä eli 15,8 prosenttia. Kyseessä on kaikkien aikojen suurin vuoden aikana tapahtunut vähenemä. Akavalaisilla aloilla työttömien osuus työvoimasta alkoi kasvaa erityisen voimakkaasti vuoden 2012 jälkeen. Ensimmäinen hyppäys työttömyydessä tapahtui vuosina

KAVA PITÄÄ hyvänä työministerin pää-

2009–2010 finanssikriisin aiheuttaman talous taantuman seurauksena.

Syyskuun 2017 lopussa oli työttömänä 5 387 insinööriä (muutos vuoden aikana -22,1 %), 3 875 tradenomia (-13,7 %), 2 845 filosofian maisteria (humanistiset tieteet) (-12,7 %), 2 326 kauppatieteistä ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanutta (-12,0 %) ja 2 236 diplomi- insinööriä (-24,5 %).

à AKAVA.FI

Työttömät tradenomit 9/1994–9/2017 6000

5000

4395 4490

4000

3597 2919

3000

2132

2000

1670

1608 1365 1105

Lkm

1000

3875

00000

0 476

1639 1340

2253

1925 1965

1366

714

’94 ’95 ’96 ’97 ’98 ’99 ’00 ’01 ’02 ’03 ’04 ’05 ’06 ’07 ’08 ’09 ’10 ’11 ’12 ’13 ’14 ’15 ’16 ’17 Sarja1

8 Tradenomi

*) Työttömät ilman lomautettuja Lähde: Työ-ja elinkeinoministeriön työttömyystilastot 25.10.2017 Tilastointi aloitettu vuodesta 2000

Joko Omaluottamusmies on sinulle tuttu?

MALUOTTAMUSMIES ON korkeakoulu

tettujen oma työelämän tietopalvelu. Sinne on koottu perustietoa työelämän pelisäännöistä, kuten työsopimuksen laatimisesta, yt-neuvotteluista, perhevapaista, palkasta sekä paikallisesta sopimisesta. Palvelussa voi testata myös tietämystään esimerkiksi työsuhteen sudenkuopista, irtisanomisen laillisuudesta, työpaikkakiusaamisesta tai työhyvinvoinnista. Palvelu on neuvottelujärjestömme Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n ylläpitämä. Käy tutustumassa! à OMALUOTTAMUSMI ES.FI

Haaveissa MBA-tutkinto? Hae kevään yhteishaussa 14. - 28.3.2018 Tradenomi (ylempi AMK) eli Master of Business Administration (MBA) -tutkinto valmentaa monipuolisiin asiantuntija- ja esimiestehtäviin. Tee ammatillisista haaveistasi totta ja hae meille opiskelemaan: turkuamk.fi/haku YAMK – ylempi korkeakoulututkinto joustavasti työn ohessa Ylempi ammattikorkeakoulututkinto on ylempi korkeakoulututkinto, joka tuottaa saman pätevyyden esimerkiksi julkisiin virkoihin kuin yliopistossa suoritettu maisteritutkinto. Koulutus antaa sinulle valmiudet toimia monipuolisissa asiantuntija- ja esimiestehtävissä. YAMK-koulutukseen voit hakea, kun olet suorittanut soveltuvan korkeakoulututkinnon ja kerryttänyt sen jälkeen kolme vuotta alan työkokemusta. YAMK-tutkinnon voit suorittaa joustavasti työn ohessa: lähiopetusta on keskimäärin kahtena päivänä kuukaudessa ja etäjaksoilla opiskelet itsenäisesti verkossa. Opinnot on suunniteltu tehtäväksi työn ohessa 2 vuodessa, mutta joustavilla ratkaisuilla tuetaan myös nopeampaa valmistumista.

Opinnoista hyötyä myös työnantajalle YAMK-koulutuksessa keskeisessä osassa on opinnäytetyö, joka tehdään useimmiten kehittämishankkeena omalle työpaikalle. Myös muita opintojen aikaisia oppimistehtäviä on mahdollista soveltaa oman työn tai työpaikan kehittämiseen. Opinnot hyödyttävät siten myös työnantajaa, kun osana opintoja voidaan kehittää esimerkiksi työnantajaorganisaation tuotteita, prosesseja tai työyhteisöä.

Antoisinta YAMK-opinnoissa olivat mielestäni opiskelukavereista muodostunut verkosto, joka on tärkeä jatkossakin, sekä opinnäytetyö. Opinnäytetyö tehtiin kehittämishankkeena omalle työpaikalle, ja tutkimuksen tuloksista oli myös hyötyä työnantajalle. Juha, YAMK-alumni

Hae opiskelemaan kevään yhteishaussa 14. - 28.3.2018 ja aloita opinnot syksyllä Tradenomi (ylempi AMK), liiketoiminnan kehittäminen (90 op, 2 vuotta) Liiketoiminnan kehittämisen YAMK-koulutus antaa valmiudet kehittyä hyvää asiantuntemusta vaativissa johtamis- ja asiantuntijatehtävissä. Koulutuksen kokoavina teemoina ovat johtamisosaaminen ja liiketoiminnan kehittämisosaaminen liiketalouden organisaatioissa. Hakuohjeet ja tarkemmat tiedot koulutuksesta löydät nettisivuiltamme: turkuamk.fi/haku

Aloita opinnot jo tammikuussa avoimessa AMK:ssa Opiskelemaan voit hakutua myös avoimen AMK:n väylän kautta: opinnot voi aloittaa vaikka heti ja kun olet suorittanut 15 opintopistettä voit hakea tutkinto-opiskelijaksi. Vaadittavat opintopisteet voit suorittaa opiskelemalla yksittäisiä opintojaksoja tai ns. polkuopintoina. Polkuopinnoissa opiskelet ensimmäisen vuoden opinnot yhdessä tutkinto-opiskelijaryhmän kanssa. Opiskelu avoimessa AMK:ssa on maksullista. Tammikuussa alkavat polkuopinnot muun muassa seuraaviin koulutuksiin: • Master of Business Administration, Business Management • Tradenomi (ylempi AMK), projektijohtaminen Lue lisää: turkuamk.fi/avoin

Parasta opinnoissa oli se, että opiskelijaryhmä koostui eri alojen ammattilaisista. Lähipäivinä syntyneet keskustelut ryhmässä olivat erittäin mielenkiintoisia ja opettavaisia. Myös opintojen suoritustapa oli minulle hyvin sopiva: lähipäivät, ryhmätyöt ja etätyöskentely muodostivat hyvän yhdistelmän, jossa opiskeleminen oli mielekästä. Jami, YAMK-alumni

10 Tradenomi

Kilpailukyky

ei ole yhtä kuin

palkan alennus Suomen kilpailukykyä ei paranneta vain palkkoja alentamalla eikä työehtoja rapauttamalla. Nyt tarvitaan uusia innovaatioita, huipputuotteita ja myynnin osaamista. TEKSTI Kirsi Ristaniemi KUVITUS Riikka Emilia Forström

uomi menestyi 2000-luvun alkupuolella hyvin erilaisissa kilpailukykytutkimuksissa. Nyt IMD:n (International Institute for Management Development) tekemässä kilpailukykyvertailussa Suomi on tippunut kauas kärjestä ja on sijalla 15. IMD:n selvityksessä kansantalouden kilpailukyvyllä tarkoitetaan reaalista kilpailukykyä eli arviota yritysten toimintaympäristöstä ja houkuttelevuudesta investointikohteena. Reaalista kilpailukykyä parannetaan parempia tuotteita ja innovaatioita kehittämällä, ja se vaatii määrätietoista ja pitkää panostusta tutkimukseen ja tuotekehitykseen niistä säästämisen sijaan.

Palkanalennukset ajavat koulutettuja pois Usein sanotaan, että reaalinen kilpailukyky on merkittävä pitkällä aikavälillä ja kustannuskilpailukyky on oleellinen lyhyellä aikavälillä. – Reaalinen kilpailukyky on kansantalouden menestyksen avain. Jos sen kanssa on ongelmia, kuten meillä nyt on, järkevää on pitää yllä myös kustannuskilpailukykyä. Se antaa aikaa kehittää reaalista kilpailukykyä, kertoo Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun taloustieteen professori Matti Pohjola. Kustannuskilpailukyvyllä eli hintakilpailukyvyllä mitataan tuotannon kustannuksia suhteessa vertailumaihin. Hintakilpailukyvyn keskeisen osan muodostavat työvoimakus-

Tradenomi 11

Talouskasvua voidaan saada lisää joko työn määrää lisäämällä tai työn tuottavuutta kasvattamalla.

– Emme menestyisi kansakuntana, jos palkkoja alennettaisiin vuodesta toiseen. Se johtaisi siihen, että osaava työvoima muuttaisi meiltä pois, Matti Pohjola sanoo.

12 Tradenomi

tannukset, mutta myös työn tuottavuudella on merkitystä. Hintakilpailukyky on sitä parempi, mitä pienempi on palkkataso tai mitä korkeampi on työn keskimääräinen tuottavuus. Tuottavuudella tarkoitetaan sitä, kuinka paljon saadaan aikaan tuotosta tehtyä työtuntia kohti. Mitä arvokkaampia tuotteita yritys valmistaa, sitä korkeampi on työn tuottavuus eli arvonlisäys tehtyä työtuntia kohden. – Yritys voi kohentaa hintakilpailukykyään hetkellisesti alentamalla palkkoja, mutta ei sillä pitkään pärjää. Emme menestyisi kansakuntana, jos palkkoja alennettaisiin vuodesta toiseen. Se johtaisi siihen, että osaava työvoima muuttaisi meiltä pois, Pohjola sanoo.

– Esimerkiksi teollisuuden hintakilpailukyky ei laskenut siksi, että palkat olisivat nousseet liikaa, vaan siksi, että arvonlisäys eli työn tuottavuus romahti, hän jatkaa.

Uudet innovaatiot avainasemassa Suomessa tuottavuuden kasvun hidastuminen on ollut erityisen raju. Vuosina 2008–2015 Suomen teollisuuden tuottavuus on kehittynyt EU-maista heikommin vain Kreikassa. Liki kymmenen vuoden ajan Suomen talouskasvu on ollut heikkoa, lähes nollakasvua. Talouskasvua voidaan saada lisää joko työn määrää lisäämällä tai työn tuottavuutta kasvattamalla. Parhaiten työn tuottavuutta parannetaan teknologian kehityksellä sekä osaamisella ja uusilla innovaatioilla, joita taas tuetaan tutkimus- ja kehitystoiminnalla. – Kilpailukyky on hyvä silloin, kun osaaminen on yrityksessä ja kansantaloudessa hyvällä tasolla, koska silloin tuottavuus on korkea. Kun taas tuottavuus on korkea, pystytään maksamaan parempia palkkoja ja silti yritykset ovat kannattavia, Pohjola kiteyttää.

Koulutuksesta leikkaaminen on riski Koko Eurooppa on investoinut vähemmän uuden luomiseen ja innovaatioihin vuoden

2008 finanssikriisin jälkeen. Tämän vuoksi Euroopan suhteellinen asema verrattuna Aasiaan ja Yhdysvaltoihin on heikentynyt. – Minun tutkimuksissani tuottavuus ei ole niin paljon laskenut kuin on annettu ymmärtää, vaan aineettomat investoinnit ovat vähentyneet. Se vie pohjaa kilpailukyvyltä. Innovaatioiden tukemisella on paljon suurempi merkitys kilpailukykyyn ja tuottavuuteen kuin ihmisten palkoilla, sanoo Vaasan yliopiston taloustieteen professori Hannu Piekkola. – Koulutuksesta ja tutkimus- ja kehitystoiminnasta leikkaaminen on aina riskinottoa, Piekkola varoittelee.

Johtamiseen voisi kiinnittää huomiota Kilpailukykyyn vaikuttaa vahvasti myös yritysten laaja aineeton pääoma, johon kuuluu tutkimus- ja kehitystoiminnan lisäksi niin kutsuttu organisaatiopääoma. Se koostuu muun muassa markkinoinnista, johtamisesta sekä informaatio- ja kommunikaatioteknologiasta. Nämä ovat innovaatioiden lähteitä. – Suomessa myydään huippuhyvää teknologiaa, mutta ei osata kehua eli myydä sitä tarpeeksi hyvin, Piekkola harmittelee. – Organisaatiopääoma ja siihen panostaminen erottaa alan huippuyritykset hyvistä, hän kiteyttää. Piekkolan mielestä suomalaisten yritysten heikoin lenkki organisaatiopääomassa on johtaminen. Piekkola pohtiikin, onko suomalaisia vaikea johtaa, koska olemme tottuneet tekemään työtä yksin, vai eikö meillä ole tarpeeksi taitoa viedä hyviä tuotteitamme uskottavasti. Markkinoidessamme uusia tuotteita emme yksinkertaisesti ole riittävästi läsnä markkinoilla. – Puuttuuko meiltä itseluottamuksen tuomaa karismaa tai estääkö kateus uskalluksen esittää menestyjää, hän pohtii.

arvosta on pudonnut 18 prosentista 7 prosenttiin. Ruotsissa ja Saksassa osuus on kaksinkertainen. Myös yritysten tutkimus- ja kehitysinvestoinnit olivat viime vuonna reaalisesti 30 prosenttia pienemmät kuin vuonna 2006. Supistuminen selittyy pääosin elektroniikkateollisuuden romahduksella. Suomen toipuminen finanssikriisistä on ollut tahmeampaa kuin esimerkiksi Ruotsin, joka pääsi paremmin kiinni talouskasvuun 2010-luvulla. Viime vuonna Suomen talous kasvoi kuitenkin liki kaksi prosenttia eli muun Euroopan tahtiin, ja kasvu on jatkunut myös tänä vuonna. Suomi on pääsemässä jaloilleen.

– Koulutuksesta ja tutkimus- ja kehitystoiminnasta leikkaaminen on aina riskinottoa, Hannu Piekkola varoittelee.

Suomalaisten yritysten heikoin lenkki organisaatiopääomassa on johtaminen.

Talous kasvussa Suomalaisia yrityksiä vaivaa myös kasvuhakuisuuden puute. Ei uskalleta palkata lisää henkilökuntaa ja kasvaa, eikä haluta kansainvälisille markkinoille. Tavaraviennin määrä onkin nyt 6 prosenttia pienempi kuin vuonna 2006. Korkean teknologian tuotteiden osuus tavaraviennin Tradenomi 13

Kuva: Helena Hagberg

– Kokemuksemme mukaan paikallisen sopimisen esteenä on yleensä se, että puuttuu tahto, taito tai tarve, Heikki Kauppi sanoo.

Suomen työmarkkinat ovat mainettaan joustavammat

uomen työmarkkinoiden jäykkyyksiä kauhistellaan, vaikka ne ovat monella mittarilla jopa joustavammat kuin muissa Pohjoismaissa ja Saksassa. Syy Suomen talouskasvun hitaudesta vieritetään mielellään ammattiliitoille ja työmarkkinoiden joustamattomuudelle. Suomen työmarkkinoiden osa-alueet eivät kuitenkaan ole alkuunkaan niin jäykkiä kuin julkisessa keskustelussa on annettu ymmärtää. – Itseasiassa Suomen työmarkkinat ovat varsin joustavat monella osa-alueella ja kestävät hyvin vertailun, kertoo tutkimuskoordinaattori Merja Kauhanen Palkansaajien tutkimuslaitokselta.

Kuva: Maarit Kytöharju

Joustavat työaikajärjestelyt Suomi kuuluu Euroopan kärkimaihin sekä työnantaja- että työntekijälähtöisissä joustoissa. Meillä tehdään paljon esimerkiksi ilta- ja yötyötä. Liukuva työaika ja työaikapankit ovat myös yleisiä. Myös työntekijöiden palkkaaminen ja kollektiivinen irtisanominen tuotannollisin ja taloudellisin syin on meillä keskimääräistä helpompaa kuin joustavuuden mallimaana pidetyssä Tanskassa. Tämä ilmenee OECD:n laatimasta työsuhdeturvan tiukkuutta – Suomen työmarkkinat ovat varsin joustavat monella osa-alueella, Merja Kauhanen sanoo.

14 Tradenomi

kuvaavasta mittarista, jolla arvioidaan vakituisen työntekijän irtisanomisen vaikeutta eri jäsenmaissa. Sen mukaan työntekijän irtisanominen on Ruotsissa vaikeampaa kuin Tanskassa ja kehittyneistä teollisuusmaista vaikeinta se on Saksassa.

Ruotsissa tehdään paljon osa-aikatyötä Määräaikaisten työsuhteiden sääntely on Suomessa vähäisempää kuin OECD-maissa keskimäärin, paljastuu puolestaan Eurostatin tilastoista. Suomessa on myös enemmän määräaikaisia työntekijöitä kuin Saksassa ja Tanskassa, mutta vähemmän kuin Ruotsissa. Ruotsissa on taas parempi työllisyysaste kuin Suomessa, mikä selittyy muun muassa runsaalla osa-aikatyöllä. – Jos työllisyysastetta tarkastellaan kokoaikatyöllisyydellä mitattuna, Suomi on paljon lähempänä muita Pohjoismaita ja Saksaa, Kauhanen huomauttaa. Osa-aikaisesti Suomessa työskennellään hieman EU:n keskiarvoa vähemmän.

Paikalliselle sopimiselle on mahdollisuus Ruotsissa keskeisin sopimustaso on edelleen liittotaso, vaikka suurelle osalle osa palkasta määräytyy paikallisesti. – Ruotsissa ei ole työehtosopimusten yleissitovuutta, mutta työehtosopimusten kattavuus on silti 90 prosenttia, Kauhanen kertoo. Suomessa paikallista sopimista on vielä verrattain vähän. – Tämä on vieritetty palkansaajien syyksi, ja on väitetty työehtosopimusten estävän paikallista sopimista. Todellisuudessa ainakin ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuk-

set mahdollistavat laajankin paikallisen sopimisen, mutta silti paikallisesti ei sovita, Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n puheen johtaja Heikki Kauppi kertoo. – Kokemuksemme mukaan paikallisen sopimisen esteenä onkin yleensä se, että puuttuu tahto, taito tai tarve. Niitä ei ole lainsäädännöllä mahdollista saada lisää, Kauppi huomauttaa.

Palkkojen joustavuus Palkkojen joustavuuden osalta Suomi ei ole Euroopan kärkimaita. – Yksilötasolla työntekijöiden nimellispalkat ovat jäykkiä alaspäin, mutta tämä ei ole vain Suomelle tyypillinen piirre, Kauhanen kuvaa. Ongelma ei kuitenkaan ole työehtosopimuksissa, jotka määrittävät vain palkkojen alarajan. Jos palkat pidetään kautta linjan alarajalla, ei joustomahdollisuutta ole. Toisaalta esimerkiksi ylempien toimihenkilöiden palkat sovitaan pääsääntöisesti aina yksilöllisesti. Ylempien toimihenkilöiden palkkahaitari onkin tämän seurauksena laaja.

Henkilöstö mukana päätöksenteossa

Ruotsi, Saksa ja Tanska ovat kilpailukykyisimpiä maita Euroopassa ja niissä henkilöstöllä on lakisääteisesti mahdollisuus vaikuttaa yrityksen päätöksentekoon. Esimerkiksi Saksassa ja Tanskassa henkilöstö voi valita edustajan yrityksen hallitukseen yrityksen koosta riippuen. – Ruotsissa ammattiyhdistyksillä on lakisääteinen asema henkilöstön edustajina työpaikoilla, ja se on järjestäytynyttä. Henkilöstö ja yritysjohto kokevat toisensa yhteistyökumppaneiksi, jotka ajavat samoja etuja, Kauppi kuvailee. – Tässä olisi hyvä tutkimuksen aihe, kuinka paljon henkilöstön vaikutusvallalla on vaikutusta maiden kilpailukykyyn, ja saisiko Suomi sillä kilpailukykyä lisää, Kauppi sanoo.

Nykyaika yksissä kansissa TEKSTI Salla Salokanto KUVA Jani Söderlund

kerrankin aikaa uppoutua 800-sivuiseen romaaniin rauhassa. Miki Liukkosen romaani on vuoden kirjatapaus, jota on hyvä sulatella yhdessä jouluruokien kanssa. Romaanin kunnianhimoinen tavoite on kuvata nykyaika. Tähän pyritään suurella nipulla henkilöhahmoja ja punaisia lankoja, jotka limittyvät toisiinsa odottamattomilla tavoilla. Hahmoja yhdistävät kummalliset yritykset hallita monimutkaista maailmaa – eräs on lukittautunut turvaan pihavarastoon, toinen painelee munakoisoja aamuisin tietyssä järjestyksessä. Rönsyilevästä ja massiivisesta kirjasta ei saa kaikkea irti kuitenkaan, joten siihen ei ole syytä suhtautua liian kunnianhimoisesti. Juonten joukosta löytyy varmasti paljon kiinnostavaa kevyemmälläkin lukemisella: romaania lukiessaan voi kiinnostua yhtä lailla hallitsemattomasta kvanttifysiikasta, kilpailuihin valmistautuvasta uimajoukkueesta, kaksi tuntia tulevaisuudessa elävästä romaniperheestä kuin design-liukumäkien suunnittelusta. Oivalluksia O tarjoaa varmasti. Monilla rinnakkain käsiteltävillä tarinoilla ja teemoilla muistutetaan, että nykymaailma on todella hallitsematon ja hankala. Välillä kirjan hämmentäviksi yltyviä tapahtumia seuratessa voi hörppiä glögiä tyytyväisenä siihen, että oma elämä on kuitenkin monella tapaa hallinnassa. JOULULOMALLA ON

Miki Liukkonen O WSOY 2017

Muita kirjoja joulun lomassa Katleena Kortesuo Aivojen huoltokirja Älä ajele autopilotilla Alma Talent Pro 2017 Martin Ford Robottien kukoistus Teknologia ja massatyöttömyyden uhka suom. Kirsi Laitila Sammakko 2017

Tradenomi 15

Koodin taitajalla valtit käsissä Kun selkä petti ja tosimielellä harrastettu jalkapallo oli pakko jättää, oululainen Antero Juutinen löysi itsensä yhä useammin tietokoneelta. Peruskoulun jälkeinen elämä oli samaan aikaan pohdinnassa, ja ratkaisu löytyi läheltä. TEKSTI Pekka Moliis KUVA Jesse Karjalainen

ä hdin Oulun Seudun ammattiopistoon opiskelemaan datanomiksi tietojenkäsittelyn koulutusohjelmassa. Tein harrastuksen ammatin, Antero Juutinen kertoo. Armeijan jälkeen vuonna 2013 Juutinen lähti Kajaanin Ammattikorkeakouluun opiskelemaan tietojenkäsittelyn tradenomiksi. – Minulla oli ammattikoulun jälkeen tunne, etten ole vielä valmis koodaajaksi, joten Kajaani oli täydellinen vaihtoehto, Juutinen tunnustaa. Pelialaa piti opiskella, mutta ensimmäisen lukukauden aikana nuorelle miehelle selvisi, että datacenter-ratkaisut tarjoavat enemmän uutta oppia. Opiskelujen ohessa Juutinen työskenteli 1,5 vuotta Kajaanin Ammattikorkeakoulun eri projekteissa.

Pelikehitys stressaa ja palkitsee Kesäkuussa 2016 löytyi työpaikka kajaanilaisesta peliyhtiöstä Critical Forcesta. Nyt hän

Työnäkymät ovat koodaustaitoiselle tradenomille erinomaiset. 16 Tradenomi

työskentelee peliyhtiössä System Engineer -tittelillä. – Saamani koulutus vastaa nykyistä työtäni tosi hyvin. Eihän siellä järjestelmäpuolella opetettu koodausta, mutta aiemmin hankitun koodaustaidon hyödyntäminen näissä palvelujärjestelmissä on onnistunut hyvin. Jos en olisi mennyt datacenter-puolelle opiskelemaan, en voisi tehdä tätä työtä. Se laajensi todella paljon mahdollisuuksiani työllistyä, Juutinen pohtii. Tänä päivänä Juutisen töihin kuuluu Critical Ops -pelin palvelinjärjestelmien suunnittelu, ohjelmointi ja ylläpito yhdessä muiden tiimiläisten kanssa. – En päätä siitä, kuinka tehokas joku ase on pelissä. Vastaan enemmän järjestelmistä, jotka tukevat peliä. Minä olen backend- eli bäkkäriukko ja hoidan pelin palvelinpuolen asiat, Juutinen kuvailee. – Pelin tekeminen on työtä siinä kuin muutkin työt. Deadlinet painavat jatkuvasti päälle. Live-pelin kehittäminen on jatkuva prosessi. Se on välillä stressaavaa, mutta sitten taas palkitsevaa. Kun palaute tehdystä muutoksesta tulee minuutissa, se on todella palkitsevaa, Juutinen kehuu.

Koodaustaitoinen tradenomi työllistyy Vuonna 2010 perustettu peliyhtiö on kasvanut rajusti viimeisen vuoden ja työllistää nyt 60 pelialan ammattilaista. Kajaanin lisäksi

toimisto löytyy Koreasta, josta tänä vuonna on löytynyt myös merkittävä rahoittaja toiminnalle. – Työpaikalla on erittäin kannustava henki ja kaikesta näkyy, että meidän halutaan viihtyvän töissä. Meillä on firmassa käytössä käännetty hierarkia, jossa tiimit ovat ylhäällä. Saamme itse arvioida, kuinka kauan jonkun peliin tarvittavan ominaisuuden tekemiseen menee. Ei ole joku pomo niskaan hengittämässä, Juutinen kertoo. Kun työstä on tullut harrastus, niin mitä sitten työn vastapainoksi tulee harrastettua? – Käyn pelaamassa sulkapalloa ja kesällä lenkkeilen. Videopelejä pelaan viikonloppuisin. Pelaaminen on tosi hyvä keino pitää yhteyttä Ouluun jääneisiin kavereihin. Arkisin työpäivän jälkeen on usein niin väsynyt, että sitä vain lepää ja lueskelee. Tulevaisuuden työnäkymät ovat koodaustaitoiselle tradenomille erinomaiset. Nykyinen työnantaja kasvaa vauhdilla, ja peliala on kansainvälinen. Ja jos pelien kehittäminen alkaa kyllästyttää, niin töitä löytyy monelta alalta. – Ensimmäisen työpaikan jälkeen on helppo työllistyä. Silloin on jo näyttää uudelle työnantajalle, että on osaamista ja työkokemusta. On iso tarve ihmisille, jotka osaavat koodata ja jotka ovat kiinnostuneita Linuxista ja muista palvelujärjestämistä, Antero Juutinen arvioi.

Antero Juutinen Tietojenkäsittelydatanomi, Oulun Seudun Ammattiopisto 2009–2012 Tradenomi, Kajaanin ammattikorkeakoulu 2013–2016 System Engineer, Critical Force Oy kesäkuusta 2016 alkaen

– Live-pelien kehittäminen on jatkuva prosessi. Välillä se on hyvin stressaavaa, mutta sitten taas tosi palkitsevaa, bäkkäriukko Antero Juutinen kertoo.

Tradenomi 17

Alanvaihto sydämellä Mirka Saarinen oli edennyt urallaan pitkälle ja piti työstään. Henkilökohtaisessa elämässään hän kuitenkin törmäsi siihen, miten yksinäisiä vanhukset ovat. Ajatus ei päästänyt häntä irti, ja Saarinen päätti tehdä asialla jotakin. TEKSTI Hanna Ojanpää KUVA Juho Kuva

eurana Oy:n toimitusjohtaja, yrittäjä Mirka Saarisen tavoite on saada hyvä konkretisoitumaan mahdollisemman monelle. Hänen tapauksessaan tämä tarkoittaa vanhuksia, heidän omaisiaan, työkykyisiä eläkeläisiä ja lopuksi myös häntä itseään.

Onnenkantamoisia ja omia avauksia Kaupallinen koulutus oli Saariselle itsesäänselvyys; sen kertoivat jo ammatinvalintatestit kouluaikoina. – Varmasti tähän on vaikuttanut myös se, että molemmat vanhempani ovat yrittäjiä. Jätin jopa eskarin väliin, kun viihdyin paremmin äitini kioskissa asiakkaita viihdyttämässä, Saarinen naurahtaa. Toiveistaan huolimatta Saarinen ei kuitenkaan päässyt lukemaan liiketaloutta Jyväskylään. – Sain mystisen selityksen, että testini olivat menneet niin hyvin, että he valitsivat puolestani Haaga-Helian Helsingissä. Sieltä valmistuin tradenomiksi vuonna 1998, hän kertoo. Jälkikäteen ajateltuni tämä oli yksi onnenkantamoisista, jotka ovat määritelleet

18 Tradenomi

Saarisen elämää. Seuraava tapahtui talvella 1999, kun hän huomasi lehdessä ilmoituksen, jossa haettiin Kontaktimessuille (nykyinen Management Events) markkinointihenkilöä. – Näen vieläkin silmissäni sen ilmoituksen, Saarinen huokaa. – En tiennyt alasta mitään, ja kun minulle tarjottiin paikkaa, päällimmäinen tunne oli paniikki. Päätin kuitenkin ottaa härkää sarvista, ja siitä alkoi pitkä ja hieno työrupeama. Saarinen kiittää entistä työnantajaansa ja yrityksen toimitusjohtajaa Olli Muuraista paljosta. Kun Saarinen jätti yrityksen helmikuussa 2017, hän oli edennyt Suomen maajohtajaksi tuotevastuullaan Pohjoismaat ja Eurooppa. – Ennen poikani syntymää vietin maailmalla pari päivää viikossa. Teimme työtä aina laatu ja asiakaspalvelu edellä, ja näitä oppeja pyrin toteuttamaan nyt myös omassa yrityksessäni, hän toteaa. Äitiyslomalla Saarisen elämä sai jälleen uuden käänteen, kun hänen Sulo-pappansa joutui muuttamaan hoivakotiin Tampereelle. – Käydessäni katsomassa pappaa tajusin, kuinka yksinäisiä vanhukset ovat. Vaikka perheemme kävi häntä katsomassa

Tradenomi 19

viikoittain, väliin jäi aina päiviä ilman toimintaa ja juttukaveria. Saarinen halusi papalleen seuraa, mutta mitään tahoa ei ollut tarjolla. Hän purkautui ystävilleen ja kertoi ajatuksistaan vanhusten elämänlaadun parantamisesta, mutta arki ja arkuus ryhtyä toimeen jättivät ajatuksen muhimisen tasolle. – Keväällä 2016 ystäväni saivat tarpeekseen ja päättivät, että minun täytyy ottaa asia esille työpaikallani. Pian teimmekin jo töissä suunnitelman irtautumisestani, ja vähensin töiden määrän puoleen. Keksin yritykselleni nimen ja aloin opiskella avoimessa yliopistossa vanhustieteiden perustutkintoa, Saarinen luettelee.

Ikäihmisten ja itsensä asialla Saarisen yritys, Seurana Oy, tarjoaa nimensä mukaisesti seuraa ikäihmisille heidän kotonaan tai hoivakodeissa. Toiminnan ydin on, että vanhus saa säännöllistä seuraa aina samalta henkilöltä. Jokaisesta tapaamisesta kerrotaan kuulumiset omaisille ja toimintaa kehitetään jatkuvan palautteen perusteella. Saarinen saa lisää merkitystä työlleen siitä, että hänen ”seuralaisensa” ovat eläkeläisiä. Hän ei myöskään kaihda sanomasta ääneen, että hoiva-ala kaipaisi hänen mielestään ravistelua, parempaa johtamista ja heittäytymistä asiakkaan asemaan. – Olen varmasti kummajainen alalla, Saarinen hymähtää. Saarisen toimisto on kotona sekä hoivakodeissa, nyt jo useammalla paikkakunnalla. Toistaiseksi hän työskentelee Seuranassa yksin. Apua muun muassa teknisiin kysymyksiin hän ostaa ulkopuolisilta. – Minulla on ihania ihmisiä ympärillä. Sekin on hyvä tunnistaa, että kaikkea ei tarvitse osata yksin. Yrityksen perustamisvaiheessa Saarinen kävi uusyrityskeskuksessa, mutta apu sieltä jäi hyvin ohueksi. Hän arvelee, että osasyy siihen on varmasti ollut hänen liikeideansa poikkeuksellisuus. – Parasta palvelussa oli, että löysin sitä kautta itselleni mentorin, jonka kanssa olen voinut pallotella yrittämiseen liittyviä teemoja, Saarinen toteaa. Sen sijaan kaupallisen koulutuksen ja aikaisemman työkokemuksen merkitystä Saarinen ei voi liikaa painottaa. – Minulla ei olisi ollut rohkeutta ryhtyä tähän ilman vahvaa taustaani. 20 Tradenomi

On ollut jännittävää seurata, onko omalle konseptille tarvetta. Palautteen perusteella kyllä.

Pohditkö uutta uraa tai alanvaihtoa? Näitä ohjeita noudattamalla pääset alkuun. Ajattele isosti ja hanki kannustajia. Listaa kiinnostuksen kohteet. Tunnista osaamisesi. Konkretisoi vaihtoehtosi. Perehdy uuteen alaasi. Tutustu uuden alasi ihmisiin. Päivitä CV:si ja LinkedIn-profiilisi. Hyväksy tosiasiat. Erotu työnhaussa. Tuo asiantuntijuutesi esille. Opi itsestäsi lisää: www.montevista.fi, www.werks.fi

Elämäni Sulot Saarinen on koko ajan turvautunut visioonsa ja intuitioonsa. Isoin haaste hänelle on ollut hyppy tuntemattomaan sekä lukuisat epäilykset siitä, onko hän oikeassa. – Kristallipallolle olisi ollut moneen kertaan tarvetta. Esimerkiksi byrokratian määrä yllätti, mutta toisaalta hoiva-alalla toiminen on herkkää, ja tietty tarkkuus on ihan hyvä asia, Saarinen pohtii. – Kaiken kaikkiaan on ollut jännittävää seurata, onko omalle konseptille tarvetta. Palautteen perusteella kyllä. Kenelle Saarisen mukaan alanvaihto sitten sopii? Kaikille, jotka kokevat vielä haluavansa kokea jotain uutta. – Onhan tämä ollut melkoista järjen ja intohimon vuoristorataa. Epävarmuus tuntuu synkeältä, mutta onnistuminen sitäkin paremmalta, hän rohkaisee. Vapaa-aikansa Saarinen viettää viisivuotiaan Sulo-poikansa kanssa. Joogaa hän harrastaa aina kuin aika sallii. – Jokin kaunis päivä osallistun vielä retriittiin, hän lupaa itselleen. – Tällä hetkellä pakenen vielä arkea ruotsalaisten dekkarien pariin. Saarinen miettii, että muutos on pehmentänyt hänen arvojaan, mutta samalla hänen ammatillinen itsetuntonsa on kasvanut. – Tiedän, että pärjään. Olen oppinut valtavasti uutta, myös sen, että itselle pitää olla armollinen. Saarisen Sulo-pappa menehtyi kaksi vuotta sitten. – Katselen usein taivaalle ja kiitän häntä paljosta.

Ilo on hyvä kompassi HAPPY AT work -valmentaja Riikka Pajunen

elää unelmaansa. Viimeiset seitsemän vuotta hän on mennyt joka päivä sisimmässään onnellisena töihin. – Perustin oman yrityksen vuonna 2010 työuupumuksen ja sitä seuranneen maailmanympärimatkan jälkeen, hän kertoo. – Meillä jokaisella on oma lahja, joka odottaa ottajaansa. Minä ymmärsin vuorenhuipulla seisoessani, että kutsumukseni on auttaa muita ihmisiä löytämään elämäntehtävänsä ja vahvuutensa. Pajusen Montevista Oy rakentaa onnellisia työyhteisöjä esimies- ja henkilöstövalmennusten avulla. Happy at work -tiimi ohjaa ihmisiä myös uusille urille ja aloille yhdessä Werks-työnhakijoiden klubin kanssa, jonka Riikka perusti Tommi Elomaan kanssa. – Keskitymme asioihin, joihin kukin voi itse vaikuttaa, eli asenteisiin, suhtautumiseen ja toimintaan, Pajunen listaa. – Kun aloitat muutoksen, hanki itsellesi ensimmäiseksi muistikirjan. Pidä se aina mukanasi ja kirjoita siihen ajatuksiasi, unelmiasi, vahvuuksiasi ja tavoitteitasi. Pajusen mukaan ensimmäinen hälytysmerkki muutoksen väistämättömyydestä on se, kun työ tökkii, muttei välttämättä tiedä miksi. – Jos työ tökkii 21 päivää putkeen, pysähdy ja selvitä, mistä kiikastaa ja mikä sinua kuormittaa. Onko se liian pitkä päivittäinen työmatka tai mahdollisesti epämotivoiva työnkuva. Jos työ ei enää palvele tavoitteitasi, pitää olla rohkeutta siirtyä eteenpäin ja kiitollisena laittaa ovi perässä kiinni.

Miten uutta työtä sitten voi hakea? – Erottumalla vahvuuksillaan ja olemalla aktiivinen piilotyönhaussa, Pajunen vastaa. – Käännä koko työnhakuprosessi toisinpäin äläkä missään nimessä tyydy pelkästään avoimiin työnhakuilmoituksiin. Mieti, millä toimialalla, missä yksittäisessä yrityksessä tai mitä työtä haluaisit tehdä ja hakeudu sinne. Se, miten haet työtä, kertoo työnantajalle myös siitä, miten teet töitä. Lopuksi Pajunen muistuttaa, että jokaisella on vastuu omasta onnellisuudesta. – Meitä on maailmassa seitsemän miljardia mutta vain yksi Sinä!

Tradenomi 21

Syksyn neuvottelukierroksella solmittiin uusia työehtosopimuksia Neuvottelujärjestömme Ylemmät Toimihenkilöt YTN kävi syksyn mittaan neuvotteluja useilla eri toimialoilla. Marraskuussa solmittiin uudet työehtosopimukset ylemmille toimihenkilöille ICT-alalla, kemian alalla, suunnittelu- ja konsulttialalla, teknologiateollisuudessa, tietotekniikan palvelualalla sekä viestinvälitys- ja logistiikka-alalla.

opimukset nostavat ansioita 3,2 pro sentilla kahden vuoden aikana. Palk karatkaisut neuvotellaan lähtökohtai sesti paikallisesti. Jos paikallisia rat kaisuja ei synny, sopimukset sisältävät sekä yleiskorotuksen että työnantajan jakaman erän liittojen sopimalla tavalla. Tarkemmin ratkaisujen sisällöstä sekä uudet työehto sopimukset löydät YTN:n verkkosivuilta. Rahoitusalan sopimuskausi päättyi 30.11.2017. Vaikka työehtosopimus ei ole enää voimassa, noudatetaan sen normeja niin sanotun jälkivaikutuksen perusteella. Lehden mennessä painoon neuvottelut ovat yhä käynnissä. Neuvotteluissa palkankorotusten lisäksi ovat esillä muun muassa työaikaan, paikalliseen sopimiseen sekä osaamisen

22 Tradenomi

kehittämiseen liittyvät kysymykset. Osalla YTN:n sopimusaloista työehtosopi muskausi päättyy 31.1.2018, ja neuvotteluja niillä aloilla käydään loppuvuodesta sekä tammikuussa. Näitä ovat muun muassa ener giateollisuus, yksityinen laboratoriala, LTYala (mm. Destia, Finavia, Metsähallitus) sekä useat talokohtaiset sopimukset (mm. VRyhtymä, opiskelijajärjestöt). Neuvottelujen etenemistä voit seurata YTN:n verkkosivuilta ja somekanavista.

Julkisen sektorin neuvottelut käynnissä Marraskuun lopussa neuvottelujärjestömme Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO käynnisti virka- ja työehtosopimus neuvottelut valtiosektorilla, kunta-alalla,

TRALIN SOPIMUSTOIMINTAA tehdään neuvottelujärjestöjen kautta yhdessä muiden akavalaisten liittojen kanssa kahden neuvottelujärjestön kautta.

YTN neuvottelee teollisuudessa sekä liike- ja palvelualoilla yksityisen sektorin ylempien toimihenkilöiden työehtosopimukset, joiden piiriin myös TRALin jäsenet kuuluvat. Tradenomeista lähes 85 prosenttia työskentelee yksityisellä sektorilla asiantuntija- ja esimiestehtävissä. JUKO neuvottelee julkisella sektorilla työskentelevien akavalaisten palvelussuhteiden ehdoista, joiden piiriin myös TRALin jäsenet kuuluvat. Tradenomeista julkisella sektorilla työskentelee noin 10 prosenttia valtion, kuntien tai seurakuntien palveluksessa.

yliopistoissa sekä kirkon sektorilla. Julkisen sektorin sopimuskaudet päättyvät 31.1.2018. Neuvottelutilannetta kannattaa seurata JUKOn verkkosivujen ja somekanavien kautta. Lisätietoa: ytn.fi facebook.com/ylemmattoimihenkilot Twitter: @YTN_ry juko.fi facebook.com/JUKOry Twitter: @JUKOry

TEKSTI Kirsi Ristaniemi KUVA Markus Pentikäinen

Rohkeutta korkeakouluvisioon

petus- ja kulttuuriministeriö julkaisi lokakuussa korkeakouluvisionsa, joka linjaa korkeakoulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuuntaa vuoteen 2030. Visio tähtää koulutustason nostamiseen. Sen tavoitteena on, että vähintään puolet nuorista aikuisista suorittaisi korkeakoulututkinnon. TRALin puheenjohtaja Niko Aaltonen iloitsee uudesta korkeakouluvisiosta. Maailma muuttuu ja koulutus kansainvälistyy nopealla tahdilla ja suomalaisen korkeakoulujärjestelmän on oltava muutoksen etulinjassa. – Yhteiselle, hallituskaudet ylittävälle visiolle on kiistaton tarve. On myös tärkeää, että vision lähtökohtana ovat osaamistarpeet ja siinä kiinnitetään huomiota myös korkeakoulujen toiminnallisuuteen ja vahvuuksiin sekä niiden pohjalta arvioidaan mahdollisia yhteistyömalleja, Aaltonen sanoo. Aaltonen toivoo, että visiossa tunnistetaan ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen omat ja erilliset vahvuudet ja osaamiset ja että niiden molempien asemaa kunnioitetaan. – Ammattikorkeakoulutuksen vahvuudet löytyvät paikallisesta aluekehityksestä sekä innovaatioista, jotka tähtäävät konkreettisiin ratkaisuihin, vahvaan osaamiseen ja käytännönläheisyyteen, Aaltonen listaa. Suomen hyvinvointi ja kilpailukyky perustuvat korkeaan osaamiseen ja tuottavuuteen, kestävään kasvuun ja jatkuvaan uudistumiseen. Korkeakouluvisio näkee osaavan työvoiman Suomen kilpailukyvyn keskeisenä tekijänä ja hyvinvoinnin rakentajana. – Me emme pysty kilpailemaan työn hinnalla, mutta osaaminen on meidän valttikorttimme, Aaltonen sanoo. Hän myös muistuttaa, että ilman resursseja vision tavoitteita on mahdotonta saavuttaa. – Nyt odotetaan selkeitä linjauksia siitä, miten korkeakoulujen toimintaedellytykset turvataan riittävillä resursseilla, Aaltonen summaa. Puheenjohtaja Aaltonen kiittää uutta TRALin hallitusta, jonka työskentely on lähtenyt hyvin käyntiin työntäyteisestä alkusyksystä huolimatta. Hän haluaa myös kiittää kaikkia jäseniä ja liiton henkilökuntaa kuluneesta vuodesta ja toivottaa menestyksekästä uutta vuotta 2018!

AMK:n vahvuudet löytyvät paikallisesta aluekehityksestä sekä innovaatioista.

Tradenomi 23

Palkkio tuloksen mukaan Kun työntekijä saavuttaa tai ylittää työlleen asetetut tavoitteet, uurastus on syytä palkita. Esimiesten ja yritysjohdon tehtävänä on määritellä, miten se tehdään ja huomioida, mitä veroseuraamuksia siitä voi olla. TEKSTI Susanna Haanpää KUVA iStock

a lkitseminen on jostakin syystä suomalaisille vaikea aihe, vaikka kyseessä on positiivinen asia, sanoo konsultti Samuli Sistonen Reward Agencystä. Hänen mukaansa suomalaista palkitsemista vaivaa epämääräisyys – palkitsemisen perusasiat eivät ole kunnossa, ja viestintä aiheesta on yleensä heikkoa. Lisäksi palkkioiden määrä on kansainvälisesti verrattuna verrattain alhainen. – Suomalaiset ovat palkitsemisessa kitupiikkejä, ja bonusjärjestelmät tarjoavat vain miniporkkanoita, Sistonen napauttaa. Vaikka palautteen antaminen ja palkitseminen tuntuisivat hankalilta, pitäisi muistaa, että palkitseminen on osa suorituksen johtamista. – Jos esimies ei osaa antaa palautetta tai asettaa tavoitteita, hän ei osaa asiaansa. Sistonen uskoo, että avaimet menestykseen ovat palautekulttuurin kehittäminen ja suoritusperusteinen palkitseminen. – Suoritusperusteinen palkitseminen perustuu siihen, että jokainen saa ansionsa – eli aikaansaamiensa tulosten – mukaan, hän selittää. Esimerkikseen Sistonen nostaa Googlen, jossa palkitaan avoimen epätasaisesti: palkkion määrä perustuu kaikilla työntekijä tasoilla suorituksiin. – Näin yritys pystyy myös maksamaan parhaasta osaamisesta.

24 Tradenomi

Palkitsemisjärjestelmässä Sistosen mukaan ei saisi olla painoa ikä- tai kokemusvuosilla tai koulutustaustalla, vaan nimenomaan osaamisella ja tehdyn työn tuloksilla. Tämä vaatii aktiivista vuoropuhelua tavoitteista ja saavutetuista tuloksista.

Osakkeita vai kenties optioita? Erilaisia palkitsemistapoja on runsaasti, eikä kaikille yhtiöille sovi aina sama malli. – Yhtiön tulisi aina miettiä omasta näkökulmastaan, mikä palkitsemistapa sopii parhaiten omalle organisaatiolle ja yhtiön tilanteeseen. Harvoin yksi ja sama palkitsemistapa sopii kaikille yhtiöille, huomauttaa Legal Counsel Nea Welling Fondiasta. – Palkkiojärjestelmän sisältöä ja ehtoja laadittaessa tulisi aina muistaa, että ne eivät saa olla epäasiallisia tai syrjiviä, vaan niiden on noudatettava tasapuolisuuden, tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden periaatteita, Welling toteaa. Lyhyen aikavälin tulospalkkiot ovat yleensä rahaa, joka maksetaan palkan lisäksi. Yritys voi palkita myös osakepohjaisesti. Osakepohjaiset kannustinjärjestelmät edustavat pidemmän aikavälin palkitsemista. – Yleisimmät osakepohjaiset palkitsemistavat ovat osakepalkkiot, henkilöstöannit ja optio-ohjelmat, Welling luettelee. Esimerkiksi osakepalkkiojärjestelyissä yhtiön johdolle tai avainhenkilöille annetaan palkkiona yhtiön osakkeita yleensä vastik-

Henkilöstöannin myötä yhtiön menestymisestä tulee myös työntekijän etu.

Nea Welling, Karri Nieminen (kesk.) ja Samuli Sistonen luennoitsivat liiton jäsenille palkitsemisen eri tavoista.

keetta tai esimerkiksi yhtiön myöntämää lainarahoitusta vastaan. Osakkeisiin voi liittyä luovuttamisrajoituksia tai sitouttamisjakso, jonka aikana osakkeita ei voi myydä. Optio-oikeus tarkoittaa merkintäoikeutta osakkeen hankintaan tietyin ehdoin ja määrättynä aikana. – Optio-oikeus voidaan yhdistää erilaisiin sitoumuksiin, kuten esimerkiksi velvollisuuteen työskennellä tietty aika yrityksen palveluksessa. Kun työntekijä optio-ohjelman ehdoissa määritellyn jakson jälkeen merkkaa osakkeet, hän on osakkeenomistajan asemassa, Welling kertoo. Hänen mukaansa usein etenkin kasvu vaiheen startup-yritykset eivät pysty maksamaan yhtiön alkutaipaleella täysin kilpailukykyistä palkkaa, jolloin ne voivat antaa henkilöstölleen mahdollisuuden merkata

yhtiön osakkeita henkilöstöannin kautta. – Tällöin yhtiön menestymisestä tulee myös työntekijöiden etu, ja yhtiöön saadaan houkuteltua parhaat talentit. Suuren rahapalkan sijaan työntekijöille annetaan mahdollisuus päästä osaksi yhtiön kasvu- ja menestystarinaa. Osakepohjaisten palkitsemisjärjestelmien keskeisenä tavoitteena on yhtenäistää johdon ja avainhenkilöiden tavoitteet osakkeenomistajien tavoitteiden kanssa. Palkkiojärjestelmän ehdot on kaikissa tapauksissa syytä laatia kirjallisesti, ja niistä pitää käydä selvästi tuloksen ja palkkion yhteys. – Sitä saat, mitä mittaat, Welling kiteyttää.

Hinta työntekijälle Palkitsemisessa työntekijän näkökulmasta merkitystä on sillä, verotetaanko sitä ansiovai pääomatulona.

– Pääsääntö on, että jos korvaus maksetaan suoritetusta työstä, katsotaan se ansio tuloksi, tiivistää veroasiantuntija Karri Nieminen Fondiasta. Esimerkiksi tulospalkkiota eli bonuksia pidetään normaalina palkkana, ja siitä maksetaan ansiotuloveroa kuten muustakin palkasta. Tulospalkkio kerryttää työntekijän eläkettä. Jos yritys taas tarjoaa henkilöstölle muuta kuin rahapalkkaa, kuten vaikka lahjakortin sisustusliikkeeseen, kyseessä on verotettava etuus, joka tulee myös verotetuksi palkkana. – Merkitystä on sillä, voiko työntekijä itse valita tuotteen oman mielensä mukaan. Jos työntekijä voi itse valita lahjan, se on aina lähtökohtaisesti verotettava etuus. Vero vapaasta edusta voi olla kyse, mikäli työn tekijöille annetaan arvoltaan vähäinen lahja, jota työntekijä ei saa valita. Nieminen antaa esimerkin: jos yrityksellä on merkkipäivä ja se antaa kaikille työntekijöilleen pienen, esimerkiksi 20 euron arvoisen mainoslahjan, ei tästä synny veroseuraamuksia lahjan saajille. Mikäli työntekijä sijoittaa omaa rahaansa yhtiön osakkeisiin ja maksaa osakkeista käyvän hinnan, verotetaan mahdollinen voitto kokonaan pääomatulona. Optioita liikkeelle laskettaessa yhtiö ei yleensä saa työntekijältä rahaa, ja työntekijää verotetaan mahdollisista voitoista ansiotuloveron mukaan. – Eläkettä saatu optioetu ei lähtökohtaisesti kerrytä, Nieminen toteaa. Tradenomi 25

Työsuhde päättyy sopimalla Kun työnantaja ja työntekijä solmivat päättösopimuksen, työsuhteen päättämiselle ei tarvita irtisanomisperustetta. TEKSTI Niina Riipinen KUVA iStock

muksista. Sopimuksen myötä työntekijä saa sovitun suuruisen erokorvauksen sekä mahdolliset työsuhteeseen perustuvat saatavat, kuten lomakorvauksen.

Mikä on päättösopimus?

Työntekijän näkökulmasta päättösopimuksessa sovittu erokorvaus on sopimuksen keskeisin elementti. Korvauksen suuruuteen vaikuttavat esimerkiksi työntekijän työsuhteen kesto ja päättöneuvotteluiden taustalla olevat syyt, mutta korvauksen suuruus voi vaihdella hyvinkin merkittävästi tilannekohtaisesti. Yleisesti voitaneen todeta, että osapuolten näkemys siitä, minkälaiset perusteet työnantajalla mahdollisesti olisi työsuhteen irtisanomiseen, vaikuttaa keskeisesti sopimuksen korvaustasoon.

erinteinen tapa päättää työsuhde on ollut jommankumman osapuolen toimittama irtisanominen. Irtisanomisen vaihtoehdoksi on kuitenkin noussut työsuhteen päättäminen työnantajan ja työntekijän välisellä sopimuksella. Päättösopimusten määrä on lisääntynyt merkittävästi, ja työsuhdeneuvontaamme tulee viikoittain aiheeseen liittyviä yhteydenottoja.

Päättösopimuksessa sovitaan siitä, että työntekijä irtisanoutuu itse tai että työsuhde päätetään osapuolten yhteisellä sopimuksella. Lisäksi yleensä sovitaan, että työntekijä luopuu kaikista työsuhteeseen ja sen päättymiseen liittyvistä vaati26 Tradenomi

Erokorvaus on keskeisin

Sopimusta neuvoteltaessa on tärkeää selvittää työntekijän lakiin, työehtosopimukseen ja työsopimukseen perustuvat saatavat eli se, mitä työntekijä olisi joka tapauksessa oikeutettu saamaan, mikäli työsuhde irtisanottaisiin. Tällaisia saamisia voivat olla esimerkiksi irtisanomisajan palkka, lomakorvaus pitämättömistä vuosilomista, mahdolliset ylityökorvaukset ja liukumat, provisiot ja bonukset. Ylimääräistä erokorvausta ovat vasta ne erät, jotka maksetaan edellä mainittujen suoritusten lisäksi. Erokorvaus on veronalaista tuloa, mutta siitä ei pääsääntöisesti makseta muita sivukuluja kuin sotumaksu. Koska erokorvaus ei ole korvausta tehdystä työstä, se ei kerrytä eläkettä. Erokorvausta ei myöskään oteta huomioon määriteltäessä ansiopäivärahan tai esimerkiksi Kelan maksaman äitiysrahan suuruutta.

Muita ehtoja Päättösopimuksiin voidaan sisällyttää erilaisia osapuolille tärkeitä ehtoja. Tällaiset ehdot voivat koskea esimerkiksi työntekijän kilpailukiellon purkamista, työvälineiden palauttamista, salassapitoa sekä työntekijän uudelleentyöllistymistä irtisanomisaikana. Työnantajan näkökulmasta myöhemmistä vaatimuksista luopuminen on

Selvitä sopimusjärjestelyn vaikutukset asemaasi ennen päättösopimuksen solmimista. Jälkikäteen asioiden neuvotteleminen on vaikeaa, ellei jopa mahdotonta. sopimuksen keskeisin ehto. Ehto muotoillaan usein kaiken kattavaksi siten, ettei sopijapuolilla myöhemmin ole enää mahdollisuutta esittää mitään työsuhteeseen tai sen päättymiseen liittyviä vaatimuksia toisiaan kohtaan. Tämän vuoksi on äärimmäisen tärkeää, että kaikista työsuhteeseen perustuvista saatavista sovitaan päättösopimuksessa.

Karkeasti arvioiden, jos työnantaja maksaa työntekijälle 6 kuukauden palkkaa vastaavan erokorvauksen, korvaus jaksotetaan työsuhteen päättymistä seuraavalle 6 kuukaudelle. Jaksotusajalta ei makseta työttömyyskorvausta. Sekä karenssi että jaksotus alkavat työsuhteen päättymisestä ja kuluvat yhtäaikaisesti.

Päättösopimuksen vaikutus työttömyysturvaan

Ilmoittaudu Työ- ja elinkeinotoimistoon

Päättösopimuksen solmiminen aiheuttaa työntekijälle 90 päivän karenssin, miltä ajalta hänellä ei ole oikeutta saada työttömyysetuutta. Karenssin lisäksi työnantajan maksama erokorvaus jaksotetaan työttömyysetuutta määritettäessä.

myönnetä työttömyyspäivärahaa ennen kuin hän on täyttänyt poissaolon jälkeen työssäoloehdon (26 viikkoa). Tällöin työssäoloehdon tarkastelujakso alkaa siitä, kun henkilö on poissaolon jälkeen mennyt työhön tai aloittanut yritystoiminnan. Jos harkitset päättösopimuksen solmimista, ota yhteyttä TRALin työsuhde neuvontaan. Sopimus on syytä tarkistuttaa lakimiehellä ennen allekirjoittamista ja samalla keskustella sopimuksen vaikutuksista omaan tilanteeseesi.

Päättösopimuksen tekemisestä huolimatta työntekijän on suositeltavaa ilmoittautua työja elinkeinotoimistoon työttömäksi työnhakijaksi ensimmäisenä työttömyyspäivänään. Työttömyysturvalain mukaan, jos henkilö on ollut poissa työmarkkinoilta ilman hyväksyttävää syytä yli 6 kuukautta, hänelle ei

Niina Riipinen työsuhdelakimies à Lisätiedot

Työsuhdeneuvonta jäsenille ma–to klo 9–16 ja perjantaisin 10–16, p. 020 155 8815 tai lakiasiat@tral.fi, tral.fi/tyosuhdeneuvonta. Jäsenenä saat myös maksutta neuvontaa yksityiselämän oikeudellisissa asioissa.

Challenge yourself! Study your Master´s Degree in an international group, full-time • International Business Management Apply 9.-24.1.2018

Opiskele YAMK-tutkinto työn ohessa, vaikkapa kokonaan verkossa • yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen • palvelu- ja liiketoiminta • verkostojohtaminen Hae 14.3.-28.3.2018

Read more www.jamk.fi/yamktutkinnot

Jyväskylän ammattikorkeakoulu

28 Tradenomi

Varhainen puuttuminen takaa opiskelijoiden hyvinvoinnin Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksen perusteella opiskelijoiden terveystottumukset ovat parantuneet, mutta samalla masentuneita on diagnosoitu enemmän. Tutkijan mielestä jälkimmäinen voi olla myös hyvästä. TEKSTI Hanna Ojanpää KUVA iStock

orkeakouluopiskelijoiden valtakunnallinen terveystutkimus (KOTT) toteutettiin viidennen kerran vuonna 2016. Kahdessa ensimmäisessä tutkimuksessa (vuodet 2000 ja 2004) mukana olivat vain yliopisto-opiskelijat, vuodesta 2008 mukana ovat olleet myös ammattikorkeakoulut. Tutkimuksen käynnistäjä, syyskuussa YTHS:n yhteisöterveyden ylilääkärin tehtävistä eläkkeelle jäänyt lääketieteen tohtori, dosentti Kristina Kunttu kertoo, että tutkimuksella haetaan vastauksia monen eri tahon tarpeisiin: opiskeluterveydenhuoltoon, ylioppilas- ja opiskelijakuntiin, yliopistojen ja korkeakoulujen hyvinvointitoimijoille sekä tutkijoille.

Sukupuolten väliset erot ja yhtäläisyydet Terveystutkimuksen kohdejoukkona ovat alle 35-vuotiaat perustutkintoa suorittavat suomalaiset korkeakouluopiskelijat. Sen laajuus on toistasataa kysymystä. Vaikka kyselyyn on määrästä huolimatta nopea vastata, kokonaisvastausprosentiksi jäi vain 31. Aineistoa voidaan kuitenkin pitää edustavana koulutusalojen, ikäryhmien ja opiskelupaikkakuntien suhteen. – Miehet ovat laiskempia vastaamaan, mutta tämä on nähtävissä tutkimuksissa

yleisestikin, Kunttu tunnistaa. Sukupuolten välisistä eroista Kunttu nostaa esille sen, että naiset raportoivat oireistaan selvästi enemmän kuin miehet. Miksi, siihen hän ei osaa vastata. – Yleiseurooppalaisen trendin mukaisesti kaikkien vastaajien osalta sekä alkoholin kulutus että tupakointi olivat vähentyneet, Kunttu kertoo. Tämä on hyvä asia. Uutena havaintona on, että ylipainoisuus on lisääntynyt useimmissa ryhmissä.

Istuminen on pahasta Tänä vuonna uutena kysymyksenä oli istumiseen käytetty aika. Se oli tutkijan mielestä huolestuttava: päivittäisen istumisen keskiarvo oli 10,75 tuntia. Kunttu kertoo, että Turun yliopistossa käynnistyi kolme vuotta sitten ”Pylly ylös” -kampanja. Palkittu hanke on sittemmin levinnyt myös Vaasaan ja Lappeenrantaan. – Istumisen määrään on jo kiinnitetty huomiota työelämässä. Liialla istumisella on suorat terveyshaittavaikutukset, eikä kaksi jumppakertaa viikossa auta niitä ehkäisemään, Kunttu tiivistää. Tradenomiopiskelijaliitto TROL:n toiminnanjohtaja Aleksi Rankka toteaa, että monimuotoiseen ammattikorkeakoulutukseen

sopivat parhaiten erilaisiin oppimistilanteisiin muokkautuvat työskentelytilat. Kalusteitakin tärkeämpää on kuitenkin muutos opiskelukulttuurissa ja -tavoissa. Sähköpöydät ja jumppapallot tarjoavat hyviä vaihtoehtoja istumiselle, mutta alkuun pääsee jo lyhyillä jaloittelutauoilla. – Opiskelijoiden mukaan ottaminen oppimisympäristöjen ja kurssien suunnitteluun on avaintekijä todellisten muutosten toteutumiseksi. Aktiivisuuden lisääminen on koko ammattikorkeakouluyhteisön yhteinen projekti, Rankka jatkaa. Merkittävä huomio Kuntun mielestä on opiskelijoiden henkinen jaksaminen. Tutkimuksessa kysyttiin, onko vastaajalla todettu masennusta. Myönteisesti vastanneiden määrä on kaksinkertaistunut 2000-luvulla. Kunttu ei pidä tätä ainoastaan huonona asiana. – Arjen tempo on hektistä ja opiskeluihin liittyvät kiristykset näkyvät opiskelijoiden hyvinvoinnissa. Toisaalta on parempi, että pahoinvointi tunnistetaan, sillä silloin on mahdollista myös saada apua. Aikaisemmin nämä opiskelijat putosivat pois opinnoistaan, mutta nykyään hyvällä ohjauksella ja oikealla hoidolla heidät voidaan pitää kiinni elämässä, Kunttu tietää. Korkeakouluopiskelijoiden jaksamista on koeteltu toistuvilla leikkauksilla opiskelijoiden Tradenomi 29

Laurean malliin LAUREA ON monialainen ammattikorkeakoulu, joka toimii kuudella paikkakunnalla Uudellamaalla.

Jokaisella sen kampuksella toimii oma opiskeluhyvinvointiryhmä, jossa on edustus opiskelijoista ja henkilökunnasta. Lisäksi opiskeluhyvinvointia koordinoidaan Laurea-tason hyvinvointiryhmässä, jossa jäseninä ovat kampusten hyvinvointiryhmien vetäjät, oppilaitospappi, erityisopettaja, opintopsykologi sekä Laurean opiskelijakunnan ja terveydenhoitajien edustus. Laurea-tason ryhmä kokoontuu kaksi kertaa lukukaudessa. Lisäksi se toteuttaa opiskelijoille hyvinvointikyselyn parin vuoden välein ja tekee yhteistyötä Haaga-Helian ja Metropolian kanssa. – Yhteistyö opiskelijoiden kanssa on erittäin tärkeää. Kampusten opiskeluhyvinvointiryhmiltä tulee terveisiä, joita käsitellään johtoa myöten. Siellä tehdään myös jatkuvia toimenpiteitä opiskeluhyvinvoinnin eteen esimerkiksi tiedottamalla ja järjestämällä hyvinvointiin liittyviä tapahtumia, kehityspäällikkö Teija Laamanen toteaa. – Kokoontumisten säännöllisyys, osallistujien moniammatillisuus ja mahdollisuus saada vinkkejä tavoista pitää yllä hyvinvointia ovat saaneet positiivista palautetta. Hyväksi koettujen käytäntöjen jakaminen auttaa meitä jokaista kehittämään työtämme entistä paremmaksi.

sosiaalietuuksiin. Tradenomiopiskelijaliiton opiskelijatutkimus vahvistaa, että opiskelijoiden kasvava paine omasta toimeentulosta pakottaa heidät entistä useammin tekemään osa-aikatöitä päätoimisen opiskelun ohella. – Opiskelijoiden henkisen jaksamisen tukena ammattikorkeakouluissa toimii

vapaa-ajan toimintaa järjestäviä yhdistyksiä ja kerhoja, joista meillä on kiittäminen aktiivisia opiskelijoita. Kannustankin ammattikorkeakouluja mahdollistamaan yhteisöjen toiminnan, sillä eloisa opiskelijayhteisö on ennaltaehkäisevä voimavara opiskelijoiden uupumista vastaan, Rankka rohkaisee.

Uran pituinen seuranta

TROL liittokokous valitsi hallituksen toimikaudelle 1.1.–31.12.2018 Puheenjohtaja Jere Nieminen, Laurean Tradenomiopiskelijat Lato ry Varapuheenjohtaja Kaisu Hilska, Haaga-Helian liiketalouden opiskelijat Talko ry

Hallituksen jäsenet Iida-Maria Mikkola, Opiskelijayhdistys Sture ry, Mikko Suomalainen, Oulun tradenomiopiskelijayhdistys Ultra ry, Janette Peltola, Seinäjoen Tradenomiopiskelijat Sulka ry, Oskari Viitaniemi, Opiskelijayhdistys Trade ry, Trine Hakman, Lappeenrannan Tradenomiopiskelijat LapTOp ry, Varajäsen Miika Hiltunen, Kuopion Tradenomiopiskelijat KuoTra ry

Tradenomiopiskelijaliitto TROL ry:n ylimääräinen liittokokous Aika: 12.1.2018 Paikka: Puhjonrannan kurssikeskus, Puhjonrannantie 80, 45370 Kouvola Käsiteltävät asiat 1 Kokouksen avaus 2 Osanottajien toteaminen 3 Laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4 Kokouksen järjestäytyminen 5 Esityslistan hyväksyminen 6 Ilmoitusasiat 7 Sääntömuutos 8 Muut asiat 9 Kokouksen päättäminen

30 Tradenomi

Kunttu toimi jo 1970-luvulla yleislääkärinä YTHS:llä ja on siitä lähtien seurannut opiskelijoiden elämää. – Nuori ihminen ja hänen tarpeensa eivät ole juurikaan muuttuneet. Suurin ero on ehkä siinä, että nykyään nuoret osaavat hakea apua ja sitä on myös eri tavalla tarjolla, Kunttu muistelee ja kertoo, että opiskelijoiden terveystutkimuksen käynnistämiseen hänet ajoi tiedonjano. – Tein 1990-luvulla väitöskirjaa ja huomasin, kuinka vähän opiskelijoiden hyvinvoinnista on saatavilla tutkimustietoa. Sekin vähäinen oli hyvin satunnaista. Opiskelijoiden terveyden edistämisen toimenpiteisiin ei myöskään ollut riittävää tietopohjaa. Kunttu on huomannut, että nuoret stressaavat ehkä liikaakin. Hän haluaa muistuttaa, että sosiaaliset suhteet ja elämästä nauttiminen ovat myös tärkeitä. Pitkällä tähtäimellä Kunttu pitää opiskelijoiden hyvinvointia myös yhteiskunnallisesti tärkeänä: tämän päivän opiskelijat ovat tulevaisuuden työntekijöitä ja vanhempia. – Monessa asiassa olemme menossa hyvään suuntaan, mutta opiskeluterveydenhuollon resurssointi huolettaa.

Ihminen on kokonaisuus VALTAKUNNALLINEN OPISKELIJAJÄRJESTÖ Nyyti ry edistää opiskelijoiden mielenterveyttä ja hyvinvointia.

– Toimintamme lähtökohtana on kohdata opiskelija kokonaisvaltaisesti, Nyytissä suunnittelijana työskentelevä psykologi Elina Marttinen kiteyttää. Nyytin toiminta tapahtuu pääosin verkossa. Palvelutarjonta kattaa chat-ryhmiä, elämäntaitokursseja sekä vertaistarinoita. Muutaman vuoden hiljaiselon jälkeen vapaaehtoistoiminta on taas käynnistymässä. – Opiskeluaikaan kuuluu paljon asioita, jotka ovat jo itsessään kuormittavia. Moni muuttaa ensimmäistä kertaa ja samalla sosiaalinen verkosto vaihtuu. Kun siihen yhdistetään opiskeluihin liittyvät paineet, voimavarat voivat joutua koville, Marttinen listaa. Myös Nyytissä seurataan trendejä. Marttinen mainitsee, että varsinkin yleinen ahdistuneisuus on nousussa. – Elämän hallitsemattomuuden tuska, epävarmuus omista valinnoista sekä uutena ilmiönä yhtäaikainen innostuneisuuden ja uupumuksen kokeminen. Jälkimmäinen näkyy erityisesti nuorten naisten keskuudessa. Heitä kutsutaan usein myös kilteiksi suorittajiksi. Ajatus siitä, että kyllä minä jaksan mitä vaan, voi johtaa tilanteeseen, jossa itsestä ei enää osaa pitää huolta. Marttinen muistuttaakin, että opiskelujen vastapainoksi tarvitaan riittävästi lepoa, unta ja kykyä irtautua opinnoista. – Onneksi vaikeistakin asioista puhutaan nykyään paljon. Yhteiskuntamme on psykologisoitunut. Vaikka yhteydenotto Nyytiin on helppoa, Marttinen myöntää, että haaste on löytää apua tarvitsevat. – Teemme paljon yhteistyötä kumppaniverkostomme kanssa. Tärkeimpiä näistä ovat opiskelijajärjestöt, YTHS, koulut ja oppilaitokset sekä opiskelijat itse. Pyrimme myös näkymään oppilaitoksissa. Nyytin slogan on ”Mielellä on väliä”. Se on itse kunkin hyvä pitää mielessä. – Tärkeintä on, että ei jää yksin. Mitä aikaisemmin asioihin voi vaikuttaa, sen parempi.

Mainos Hyödynnä JÄSENETUSI HENKIVAKUUTUKSESSA Henkivakuutus turvaa perheesi toimeentulon, jos pahin sattuisi. Tiesithän, että Tradenomiliiton jäsenenä sinä ja puolisosi olette oikeutettuja Suomen edullisimpaan henkivakuutukseen.* Esimerkiksi 32-vuotiaalle Tradenomiliiton jäsenelle henkivakuutus 100 000 euron turvalla maksaa vain 7 euroa kuussa. Alennus on peräti 61 %, mikä merkitsee 132 euron säästöä vuodessa. Katso hinta vakuutuksellesi ja hyödynnä jäsenetusi osoitteessa

Jäsenille

61 %

henkivakuutuskuntoon.fi I

EDULLISEMP

*Suomen edullisimman henkivakuutuksen (Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINE:n tekemä hintavertailu 9/2016) järjestöjäsenille myöntää Suomen vanhin henkivakuutusyhtiö, Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva.

Palvelut taskussa Tradenomi 24/7 -verkkopalvelukokonaisuus vastaa työelämän kysymyksiin ajasta ja paikasta riippumatta. TEKSTI Salla Salokanto KUVA iStock

oka paikkaan kurottuva digitalisaatio muuttaa myös tiedonhakukulttuuria. Työelämän ongelmissakaan suora yhteydenotto liittoon ei ole enää ensimmäinen vaihtoehto, kun netti kulkee koko ajan mukana. TRAL on havahtunut muutokseen hiomalla verkkopalveluitaan yhä monipuolisemmiksi. Tradenomi 24/7 -palvelukokonaisuus kerää yhteen kaiken avun, joka on liiton jäsenille verkossa tarjolla. – Sähköisten palveluiden kehittäminen on strategiassamme tärkeällä sijalla. Yhä useammin jäsenet toivovat saavansa kysymyksiinsä nopeita vastauksia verkosta. Tähän kysyntään haluamme vastata, linjaa palvelu- ja kehitysjohtaja Tomi Kouva TRALista. Toistaiseksi liiton suosituin verkkopalvelu on Asiointi 24/7, jonka kautta jäsenet voivat hallinnoida omaa jäsenyyttään ja etujaan. Tradenomi 24/7 -kokonaisuus on kuitenkin kehittynyt viime aikoina vauhdilla, ja uudet palvelut kasvattavat tasaisesti käyttäjäkuntaansa.

Askelen edellä Liitto on ollut verkkopalveluiden suhteen pitkään etunojassa. Oma Luottamusmies oli 32 Tradenomi

alkujaan tradenomien oma palvelu, mutta se todettiin hyödylliseksi laajemminkin Ylemmät Toimihenkilöt YTN:ssä. Nyt palvelu toteutetaan yhteistyössä kaikkien neuvottelujärjestön liittojen kesken. – Myös Digijuristin toteutimme ensimmäisinä, vaikka nyt naapuriliitoillakin on vastaavia palveluita, Kouva kertoo. – Tradenomiitti taas on jotain, mitä kukaan muu ei ole aiemmin tehnyt. Palvelun lähdekoodi on avoin, ja tiedän jo, että kolmansilla osapuolilla on sen pohjalta kehitteillä uusia palveluita. Digipalvelut eivät syö muuta palvelutarjontaa, vaan liiton henkilökunta auttaa entiseen tapaan. Ne vapauttavat kuitenkin työntekijöiden aikaa monimutkaisimpiin tapauksiin. Digipalvelut siis hyödyttävät sekä jäsentä että liittoa, ja siksi niitä halutaan täydentää myös tulevaisuudessa. – Tulevat palvelut liittynevät urapalveluihimme, kuten urakehityksessä tukemiseen ja palkkaneuvontaan. Näistä meille tulee paljon yhteydenottoja, ja haluaisimme tarjota apua yhä enemmän ja useammille, Kouva ennakoi. à PALVELUKSESSASI: TRAL.FI/TRADENOMI247

Osaaminen esille TRADENOMIITTI-PALVELU SAATTAA käyttäjän tradenomien

osaamisen äärelle. Tradenomit ilmoittavat profiileissaan, millaisissa asioissa he voisivat tarvita apua tai toisaalta, miten he voisivat auttaa muita. Näiden tietojen perusteella käyttäjät voivat vaihtaa keskenään sähköisiä käyntikortteja ja aloittaa yhteydenpidon. Työnantajakin voi hyödyntää palvelua: kirjautuneita voi hakea suoraan osaamisen tai alan mukaan. Lisäksi palveluun voi jättää työpaikkailmoituksia. Työnantajatunnukset myönnetään niitä pyytäville. Kirjautuneiden lisäksi tradenomien osaamisprofiileja pääsee selaamaan kuka tahansa kiinnostunut. Tällöin kirjautuneista näkee ainoastaan osaamisen, ei esimerkiksi nimeä tai kuvaa. à TRADENOMI ITTI.FI

Bittijuristi palveluksessasi

Numero hukassa?

TYÖSUHTEEN JA uran ongelmissa liiton jäsenillä on käytös-

sään oma virtuaaliapu, Digijuristi. Digijuristilta saa täsmävastauksia yleisimpiin uran pulmatilanteisiin. Palvelussa valitaan ensin lakimiehelle esitettävä kysymys. Tämän jälkeen kysyjän tilannetta täsmennetään lisäkysymyksillä, ja lopulta ohjelma antaa yksiselitteisen vastauksen ja mahdollisia toimintaohjeita. Liiton juristit ovat valinneet palvelussa käsiteltävät kysymykset usein kysyttyjen kysymysten pohjalta, ja he myös päivittävät palvelua säännöllisesti. Digijuristi on parhaimmillaan suoraviivaisten kysymysten kanssa. Monimutkaisemmissa juridisissa tilanteissa on yhä syytä kääntyä liiton lakimiesten puoleen. Jos Digijuristi ei voi tarjota kysymykseen yksiselitteistä vastausta, palvelussa voi jättää tilanteensa taustatietoja ja yhteydenottopyynnön, ja liitosta palataan asiaan. à DIGIJURISTI.TRAL.FI

Pelisäännöt helposti ja nopeasti OMA LUOTTAMUSMIES on työelämän tietopankki. Palvelussa voi

tarkistaa eri osapuolten vastuita ja velvollisuuksia vaikka perhevapaille jäädessä, työsopimusta solmittaessa tai yt-neuvottelujen aikaan. Palvelussa voi myös testata tietojaan. Asiaa on koottu sivustolle ennen kaikkea korkeakoulutettujen näkökulmasta. Alkujaan vain tradenomeille suunnattu palvelu on laajentunut ja palvelee nyt kaikkia asiantuntijoita – etenkin heitä, joilla ei ole omaa luottamusmiestä työpaikalla. Koukerokieltä sivusto ei sisällä, vaan varmasti paikkansapitävä tieto on muotoiltu helposti lähestyttävään muotoon. – Palvelu on ensiapupakkaus, josta voi tarkistaa heti, mitkä ovat pelisäännöt erilaisissa työelämän tilanteissa, TRAL:n asiamies Anna Sirviö-Hautala summaa. à OMALUOTTAMUSMI ES.FI

PALVELUIHIN RIITTÄÄ yksi kirjautuminen. Siihen tarvittavan jäsennumeron saat tämän lehden osoitetiedoista, uutiskirjeistä tai liiton toimistolta.

Jäsenten oma areena TRADENOMIPAJA ON kaikille liiton jäsenille tarkoitettu viestintä-

ja keskustelukanava. Pajan ajatus uudistettiin rajusti viime vuoden aikana. Uudistettu palvelu avattiin kesällä, ja sisältöä laajennetaan jatkuvasti. – Jokainen jäsen pääsee tutustumaan esimerkiksi alueelliseen toimintaan ja seuraamaan, mitä liitossa tapahtuu, liiton asiamies Anna Sirviö-Hautala vinkkaa. – Jos siis toiminta kiinnostaa, TradenomiPajan kautta löytää varmasti tapoja olla yhteydessä oman alueensa toimijoihin ja päästä mukaan. Aktiivitoimijat löytävät TradenomiPajasta omat alueensa, jossa voidaan keskustella ja suunnitella toimintaa ja pitää tärkeät dokumentit tallessa. à EXTRAN ET.TRAL.FI

Tällaisia alustoja ei todellakaan ole liikaa ”TEIN KESÄLLÄ ilmoituksen, jossa tarjosin

työnhakusparrausta sitä tarvitseville, apua CV:n ja hakemuksien kirjoittamiseen, tsemppiparia hakuprosessiin jne. Sain useita yhteydenottoja ja otin heistä neljä mentoroitavakseni. Kaksi heistä on saanut uuden vakituisen työpaikan ja saanut toteutettua unelmiaan. Fiilis on vähintäänkin huikea! Tradenomiitilla on paljon potentiaalia vaikka mihin muihinkin huikeisiin juttuihin. Meidän pitää vain reipastua postaamaan ilmoituksia, vastaamaan niihin ja lähettämään käyntikortteja kiinnostaville kanssa-tradenomeille – niistä voi syntyä mitä vaan. Suosittelen palvelua ehdottomasti ihan jokaiselle.”

Pipsa Aro, Partners Program Coordinator, Google, koulutus BBA (2014)

Tradenomi 33

Videoammattilainen auttaa erottautumaan Videoita käytetään nykyisin moneen viestintään. Etukäteissuunnittelu ja ammattilaisen käyttö varmistavat halutun lopputuloksen. Kun videoon päädytään, on hyvä pitää mielessä muutama asia. TEKSTI Henna Tanskanen KUVA iStock

1 KUN HARKITSET videon käyttöä viesti-

miseen, mieti, miksi se tehdään, ja mitä sillä halutaan saada aikaan. Video tehdään aina tietylle kohderyhmälle, joten toteutusta pitää miettiä katsojan kautta. Videoammattilainen auttaa idean kirkastamisessa, viestin kohdentamisessa ja tavoitteen määrittämisessä. Hän löytää viestille koukuttavan näkökulman, tyylilajin, esiintyjät ja sopivan tuotantotavan. Hänen kontolleen kuuluvat

myös tekstitykset sekä mahdolliset kieliversiot. Liikkuvaan kuvaan päädyttäessä pitää myös tietää, missä videota katsotaan ja kulutetaan. On eri asia katsoa videota netissä tai elokuvissa ja kuunnella sitä luureilla tai paremmilla laitteilla. Hyvällä ennakkosuunnittelulla kustannukset pysyvät kurissa. Näyttävyyttä saa toki isolla rahalla, mutta pienelläkin budjetilla saa laadukasta jälkeä, kun video on hyvin suunniteltu.

2 KÄSIKIRJOITUS on videon tarina ja jouhevan tekemisen perusta. Niin tekijät kuin tilaaja näkevät siitä kokonaisuuden kaikki eri osat auki kirjoitettuna. Se on tärkeä työkalu, johon kannattaa satsata. Käsikirjoituksesta näkee esimerkiksi, jos videolle tarvitaan graafisia elementtejä, jotka on otettava huomioon jo kuvasuunnittelussa. Kun käsikirjoitus on aukoton, lopputulos on laadukas ja vastaa tilaajan toiveita.

3 AMMATTIMAINEN työryhmä hoitaa

koko videotuotannon mallikkaasti. Tuotannossa tarvitaan muun muassa seuraavanlaista osaamista: käsikirjoittamista, ohjaamista, kuvaamista, valaistus- ja äänisuunnittelua, lavastamista, editointia ja toisinaan erikoistekniikkaa. Kaikki videolla näkyvät tilanteet, esimerkiksi kuvauspaikat ja -kulmat, äänet ja musiikki ovat siten etukäteen harkittuja ja rakentuvat osaavien ammattilaisten käsissä erottuvaksi tarinaksi.

4 VIDEOIDEN käyttö viestinnässä kasvaa

à Asiantuntijana

tuottaja Sanna Grav Otavamedia Oy:stä.

34 Tradenomi

jatkuvasti. Niinpä myös oman viestin perille saaminen liikkuvan kuvavirran keskeltä on muuttunut hankalammaksi. On oltava rohkea; kaikkia miellyttämällä et jää kenenkään mieleen. Voisi sanoa, että jos kukaan ei suutu, mikään ei muutu. Liikkuvaa kuvaa käytetään yhä enemmän myös työnhaussa, mikä kertoo hakijoiden rohkeudesta paljastaa jotain itsestään. Videon voi toki toteuttaa itse, mutta ammattilaiselta saat hyviä vinkkejä joukosta erottuvaan videohakemukseen.

Yleisjohto Mika Varjonen Toiminnanjohtaja puh. 040 001 69 00

Tomàs O´Shaughnessy Työsuhdeneuvoja puh. 020 155 8815

Suvi Kautto Johdon assistentti puh. 020 155 8805

Niina Riipinen Työsuhdelakimies puh. puh. 020 155 8811

Vaikuttamisyksikkö Elin Blomqvist-Valtonen Asiamies puh. 040 775 3040

Jori Karjalainen Opiskelija- ja nuorisoasiamies puh. 044 555 2638

Joonas Kopra Asiamies puh. 050 407 4876

Aleksi Rankka Opiskelija- ja nuorisoasiamies puh. 045 651 3026

Ville-Veikko Rantamaula Yksikönjohtaja puh. 020 155 8804 Mikko Vieltojärvi Erityisasiantuntija koulutus- ja työvoimapolitiikka puh. 044 534 5294 Maija Lindeman Asiamies Perhevapaalla

Lakiyksikkö Esa Schön Johtava lakimies Opintovapaalla 31.1.2018 saakka.

Viivi Osala Työsuhdelakimies puh. 020 155 8808

Palveluyksikkö Tomi Kouva Palvelu- ja kehitysjohtaja puh. 020 155 8813

Anna Sirviö-Hautala Asiamies puh. 050 466 7917

Katriina Matinhelmi Tiiminvetäjä puh. 020 155 8807

Päivi Pekkala Markkinoinnin suunnittelija puh. 045 888 6577

Päivi Tenhunen Toimistoassistentti puh. 020 155 8812 Katri Hyvärinen Ura-asiantuntija Opintovapaalla

Viestintäyksikkö Anu Väätäjä Viestintäpäällikkö, päätoimittaja puh. 020 155 8802

Mari Lohisalo Viestinnän suunnittelija puh. 040 767 9925

Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@tral.fi Tradenomiliitto TRAL RY www.tral.fi Löydät meidät myös Facebookista, Twitteristä, Instagramista ja LinkedInistä. TRALin toimisto Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki puh. 020 155 8800 (vaihde) Avoinna ma–to klo 9–16, pe 10–16 Jäsenpalvelut ja -edut: toimisto@tral.fi Jäsenmaksut, liittymiset, jäsentietojen muutokset, alennushakemukset: jasenasiat@tral.fi Palkkaneuvonta: palkkaneuvonta@tral.fi Työsuhde- ja työttömyysturvaneuvonta: lakiasiat@tral.fi Työttömyyskassa IAET-kassa: Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki Puhelinpalvelu: (09) 4763 7600, ma–to klo 10–15, pe 10–13 Asiakaspalvelupiste: Ratavartijankatu 2 B, palvelee ma–ke klo 10–15 ja pe klo 10–13, ti ja to suljettu. Faksi (09) 4763 7690

Tradenomi

HIT

TIT

TE O U

Suosittu

JOULULAHJA

Hanki joululahjat helposti ja nopeasti. SuperLahjakortti on täydellinen joululahja, joka sopii kaikille. Se antaa valinnanvapauden yli 100 eri lahjakortin valikoimaan.

Helppoa

Satoja

Ilmainen

ja nopeaa

vaihtoehtoja

joulutervehdys

www.gogift.fi • 020 752 8020 • myynti@gogift.fi

inen ö k Säh itus toim tien! an sam