Tradenomi 2/2019

Page 1

2/2019

Eeri Mäkimattila

matkalla sparraavaksi esimieheksi 18 10

Teema

Korkeakoulutusta on kehitettävä

28

Edut ja palvelut

Tsekkaa liiton monet palvelut

30

Opiskelijat

Opiskelija-aktiivisuus kartuttaa osaamista ja verkostoja


Kokeile 14 päivää veloituksetta KIRJAT.ALMATALENT.FI

Korvat auki näet pidemmälle.

Parhaat bisnessisällöt ja työelämän ilmiöt eturivin kustantajilta Suomen asiallisin sovellus on käytettävissäsi ajasta ja paikasta riippumatta – juuri silloin, kun sinulla on hetki itsellesi. Kehittymiseen. Uusille ideoille. Ajatuksille. Jatkuvasti päivittyvä valikoima ääni- ja e-kirjoja sekä podcasteja.

Tervetuloa seuraavalle tasolle – tutustu kirjat.almatalent.fi


Kolmikannan paluu

KUVA Sami Heiskanen

V

aalien jälkeen maahan on saatu uusi hallitus ja hallitusohjelma. Selkein työmarkkinatoimintaa koskeva havainto on kolmikannan paluu. Kolmikanta – palkansaajakeskusjärjestöt, työnantajakeskusjärjestöt ja hallitus – esiintyy hallitusohjelmassa lukuisissa kohdissa. Ohjelma rakentuu vahvasti työllisyystavoitteen saavuttamisen varaan eli siihen, että yhä useampi saa töitä. Tätä tukemaan – joskaan ei yksin ratkaisemaan – asetetaan työllisyyshanke. Ensimmäiseksi on löydettävä keinoja työllisyyden nostamiseen vuoden 2019 budjettiriihen mennessä. Toisen vaiheen takaraja on vastaavasti syksyn 2020 budjettiriihi. Vaalikauden päätteeksi tavoitteena on saavuttaa 75 prosentin työllisyysaste. Tällöin työllisiä on oltava 60 000 henkeä enemmän kuin tämänhetkisessä ennusteessa. Onnistuminen tavoitteen saavuttamiseksi asetetussa aikataulussa on haastavaa, mutta mahdollista. Oleellista on saada työllisyysasteen pitkän aikavälin nousuedellytykset luotua. Kolmikantainen valmistelu on erikseen mainittu muun muassa työttömyysturvan ja paikallisen sopimisen yhteydessä. Hallitus tukee yleissitovuuteen perustuvaa työ- ja virkaehtosopimusjärjestelmää. Paikallista sopimista edistetään laajennetussa kolmikannassa. TRAL on jo pitkään ollut valmis tällä tavoin toteutettavan paikallisen sopimisen edistämiseen. Silläkin on merkityksensä, mitä hallitusohjelmassa ei ole kirjattu kolmikannassa valmisteltavaksi. Uuden hallituksen tavoitteena on maailman paras työelämä. Termi on sama, mitä käytämme viime marraskuussa julkaistuissa omissa hallitusohjelmatavoitteissamme. Maan hallitusohjelma sisältää osin myös samoja elementtejä: perhevapaauudistuksen, kilpailukieltojen käytön rajoittamisen ja työhyvinvoinnin lisäämisen. Hallitusohjelmassa perhevapaauudistus toteutetaan yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa. Tavoitteena on ”kunnianhimoinen ja perheiden hyvinvointia” tukeva uudistus, jossa perhevapaat ja hoitovastuu jakautuvat perheissä tasaisesti molempien vanhempien kesken, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo työelämässä vahvistuvat sekä sukupuolten väliset palkkaerot pienenevät. Uudistus toteutetaan siten, että äideillä ja isillä on yhtä paljon kiintiöityjä kuukausia. Samalla selvitetään myös työaikajoustojen lisääminen tasapainottamaan työn ja perheen yhteensovittamista. Uudistus ei ole mallina aivan sitä mitä tilattiin, mutta tällaisenakin askel eteenpäin. Kilpailukieltosopimusten sekä työsuhteen aikaisen kilpailevan toiminnan kiellon käyttöä rajataan täsmentämällä lainsäädäntöä ja säätämällä kiellettyjen ehtojen käyttämisen seuraamuksista tasapainoisella tavalla. Tämän toteutus jää vielä avoimeksi sisällöltään. Lisäksi hallitusohjelma sisältää kirjaukset yhteistoiminta- ja vuosilomalain uudistamisista. Syksyllä päättyvien yksityisen sektorin sopimusten lisäksi lainsäädäntöhankkeita alkaa neuvotteluissa alkaa olla niin paljon, että onko seuraava pääkirjoitus otsikolla TUPOn paluu?

Uuden hallituksen tavoitteena on maailman paras työelämä.

Mika Varjonen toiminnanjohtaja Twitter: @VarjonenMika tral.fi/maailmanparastyoelama

Tradenomi 3


02/19

10 16

30

Tradenomilehti löytyy myös verkosta! tral.fi

26

03

Pääkirjoitus

05

Numerot Seksuaalinen häirintä työelämässä

06

Uutiset

10

Teema Korkeakoulutusta kehitetään

15

Kahvinurkka Kesälukemista

16

Profiili Laila Parhiala unelmatyössä

18

Ilmiö Esimiestyö on palveluammatti

22

PJ Koulutukselle pitää löytyä varoja

24

Ajassa Positiivinen palaute lisää työmotivaatiota

26 Pykälä

Vuosilomalain muutos voimaan 1.4.2019

28

Edut & palvelut Jäsenenä saat paljon etuja. Katso, miten liitto auttaa sinua.

30

Opiskelijat Aktiivina pääset vaikuttamaan

34

Neljä faktaa Lomamoodi päälle

JULKAISIJA Tradenomiliitto TRAL ry, Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki, p. 020 155 8800, f. 020 155 8809, toimisto@tral.fi, www.tral.fi VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA Mika Varjonen, p. 040 001 6900, mika.varjonen@tral.fi PÄÄTOIMITTAJA Anu Väätäjä, p. 020 155 8802, anu.vaataja@tral.fi TOIMITUS Otavamedia Oy ASIAKASVASTAAVA TUOTTAJA Henna Tanskanen, p. 045 120 4801, henna.tanskanen@otava.fi MEDIAMYYNTI Kari Salko, p. 0400 604 133, kari.salko@otava.fi PAINO PunaMusta Oy TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET toimisto@tral.fi

Lehti postitetaan TRAL:n jäsenille ja sidosryhmille. Tilaushinta 30 euroa/vuosi. Tradenomi ilmestyy 4 kertaa vuonna 2019. Seuraava lehti ilmestyy syyskuussa 2019. Painos 26 000 kpl. Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti. 17. vuosikerta. ISSN 1457-3792

4 Tradenomi


Seksuaalinen häirintä työelämässä Työvoimaan kuuluvista 12 prosenttia raportoi joutuneensa seksuaalisen häirinnän kohteeksi nykyisessä tai viimeisimmässä työssään edellisten viiden vuoden aikana. KO O N N U T Päivi Leinonen

18 % 7 % HÄIRINTÄÄ ON KOKENUT

naisista

TYÖVOIMAAN KUULUVISTA SEKSUAALISTA HÄIRINTÄÄ KOKENEISTA

miehistä

54 % 24 % ...häirintää kokeneista ei ollut ryhtynyt mihinkään toimenpiteisiin häirinnän takia.

...ei tiennyt, kenen puoleen voi kääntyä, mikäli kohtaa seksuaalista häirintää.

HÄIRINNÄN HAVAITSEMINEN

25 % 14 % Työvoimaan kuuluneista seksuaalista häirintää oli havainnut

naisista

68 %

oli kokenut häirintää eiesimiesasemassa olevan kollegan taholta,

27 % asiakkaan taholta.,

21 %

esimiehen taholta ja

13 %

oman työpaikan ulkopuolisen kollegan taholta.

miehistä

IKÄRYHMIEN EROT seksuaalisen häirinnän kohteeksi oli joutunut työssään Naiset

27 % 23 % 17 % 9 % 8 %

alle 30vuotiaista

30–39vuotiaista

40–49vuotiaista

50–5960 vuotta vuotiaista täyttäneistä

Miehet

8 % 11 % 5 % 6 % 4 % alle 30vuotiaista

30–39vuotiaista

40–49vuotiaista

50–5960-vuotta vuotiaista täyttäneistä

Kyselyn toteuttivat TRAL ja yhdeksän muuta akavalaista ammattiliittoa syyskuussa 2018. Vastaajia oli yhteensä 8 106, joista työvoimaan kuuluvia oli 7 556. Laajempi yhteenveto ja koko raportti löytyvät TRALin verkkosivuilta www.tral.fi/ajankohtaista/ otsikolla Liian harva uskaltaa puuttua kokemaansa seksuaaliseen häirintään.

Tradenomi 5


Sairauspoissaolojen määrä kasvussa kunta-alalla

Naisten aseman parantaminen palvelee myös eläkejärjestelmää

E

yhteydessä poliitikot eivät ole keskustelleet eläkejärjestelmän tulevaisuudesta. TRAL pitää välttämättömänä, että tällä hallituskaudella tehdään kolmikantaisesti uudistuksia, joilla turvataan järjestelmän tulevaisuus myös nuorille ikäluokille. Eläkejärjestelmää haastavat alhainen syntyvyys, pienenevät ikäluokat sekä työhyvinvoinnin heikkeneminen, jolla on merkittävä vaikutus työurien pituuteen. Nykyisillä laskelmilla TyEL-maksu voidaan pitää alle 25 prosentissa 2050-luvulle saakka. Pitkällä aikavälillä syntyvyyden lasku aiheuttaa työeläkemaksuun useiden prosenttiyksiköiden korotuspaineen. DUSKUNTAVAALIEN

Perinteisesti järjestelmää on uudistettu säätelemällä maksutasoa sekä ikärajoja, mikä on kohdellut epätasaarvoisesti eri ikäluokkia. Ennenkuin näitä päätöksiä tehdään, on syytä laajentaa keinovalikoimaa, joilla voidaan tukea työurien pidentymistä sekä parantaa naisten työmarkkina-asemaa. Ratkaiseva tekijä on naisten asema työmarkkinoilla, johon on vastattava toteuttamalla perhevapaauudistus tämän hallituskauden aikana. Työurien pidentäminen puolestaan vaatii toimenpiteitä esimerkiksi työkyvyn tukemiseksi, työhyvinvointiin, osaamisen kehittämiseen sekä työelämän joustojen kehittämiseksi. à TRAL.FI

Nykyisillä laskelmilla TyEL-maksu voidaan pitää alle 25 prosentissa 2050-luvulle saakka.

K

UNTA10-TUTKIMUKSEN tulokset osoittavat

sairauspoissaolojen määrän kääntyneen kasvuun viime vuonna. Sairauspoissaolojen määrä laski kunta-alalla vuodesta 2008 vuoteen 2013 saakka, minkä jälkeen vuosittaisten sairauspoissaolopäivien määrä on pysynyt tasaisena ollen noin 16,7 päivää /työntekijä. Viime vuonna kuntatyöntekijöiden sairauspoissaolot kääntyivät nousuun, kun kuntatyöntekijät olivat poissa työstä oman sairauden takia keskimäärin 17 päivää. Lyhyet (1–3 päivää kestävät) sairauspoissaolokerrat jatkoivat lisääntymistään, mutta myös pitemmät (yli 3 päivää) kerrat kääntyivät kasvuun. Ikäryhmien väliset erot ovat tasoittuneet. Vuonna 2000 yli 50-vuotiaat olivat poissa töistä sairauden takia keskimäärin 21 pv, 40–50-vuotiaat 16 pv, 30–40-vuotiaat 15 pv ja alle 30-vuotiaat 13 päivää. Vuonna 2018 nuorimpien ikäryhmien välinen ero oli tasoittunut. Kun yli 50-vuotiaat sairastivat keskimäärin 19 pv, niin alle 30-vuotiaat, 30–40-vuotiaat sekä 40–50-vuotiaat 16 pv. Kunta-alan tilanne heijastelee yleistä sairauspoissaolotilannetta. Kelan tilastot ovat samansuuntaiset kuin kunta-alan luvut. Kelan sairauspäivärahalla korvattavat sairauspoissaolot kääntyivät nousuun vuonna 2017. Tämä nousu johtui lähinnä mielenterveyden häiriöiden perusteella alkaneiden sairauspäiväkausien yleistymisestä ja ennen kaikkea nuorilla. Samoin pitkien sairauspoissaolojen väheneminen päättyi, kuten myös kunta-alalla. à TYÖELÄMÄTI ETO.FI

6 Tradenomi


17

à Viime vuonna kuntatyöntekijät olivat poissa

työstä oman sairauden takia keskimäärin 17 päivää.

H

palaute -sivustolta saa tukea vihapuheen käsittelyyn. Sivusto tarjoaa apua työhön liittyvän kuormittavan palautteen käsittelyyn ja ennaltaehkäisyyn. Yhteiskunnassa käytävän julkisen keskustelun kannalta on tärkeää, että häiritsevästä palautteesta huolimatta asiantuntijat osallistuvat keskusteluun ja päätöksentekoon. Helposti saavutettavalle ohjemateriaalille on suuri tarve, sillä mediavälitteinen häiritsevä palaute on lisääntynyt monissa työtehtävissä sosiaalisen median aikakaudella. Sivusto selkiyttää niin työntekijän, lähiesimiehen, työsuojeluorganisaation kuin johdonkin rooleja ja toiminnan mahdollisuuksia. Materiaali on kaikkien käytettävissä itsenäiseen opiskeluun tai yhteisesti työpaikoilla ja oppilaitoksissa. Verkkosivuston ovat julkaisseet TJS Opintokeskus ja Osuuskunta Mediakollektiivi.

Työttömyyskassamme uudistuu

I

on 1.4. alkaen Korkeasti koulutettujen kassa KOKO. Kassan uusi nimi ja visuaalinen ilme lanseerattiin 1.4.2019. Nimenmuutos ei aiheuttanut nykyisille jäsenille mitään muutoksia etuus- ja jäsenasioissa. Brändiuudistus tehdään nyt kassan 50-vuotisjuhlavuonna, ja sen tärkein pyrkimys on tuoda esiin kassan tärkeää tehtävää suomalaisessa yhteiskunnassa. IAET-kassa eli KOKO on Suomen toiseksi suurin työttömyyskassa, jossa on jäseniä 195 000. KOKOn nimi valikoitui jäsenistölle tehdyn kyselyn pohjalta. Uusi nimi kuvaa laajemmin kassan jäsenkuntaa, sillä kassaan kuuluu nykyisin jäseniä 14 eri ammattiliiton kautta. Brändiuudistuksen myötä kassa haluaa painoarvonsa mukaisesti osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun ja olla vahvemmin mukana vaikuttamassa ansioturvalainsäädäntöön. AET-KASSA

Apua vihapuheiden käsittelyyn ÄIRITSEVÄ

à HÄI RITSEVÄPALAUTE.FI

Kassanjohtaja Outi Mäki kertoo kassan asiakastyytyväisyyden olleen korkealla tasolla jo usean vuoden ajan. Uudistumista hän pitää kuitenkin tärkeänä, sillä kassa haluaa vastata jäsenkunnan tarpeisiin nykypäivän työelämässä. – Haluamme viestiä oikealla äänellä olevamme jäsentemme turvana työelämän muutoksissa, ja samalla lisätä kassan yhteiskunnallista tunnettuutta, Mäki sanoo. Kassan pioneerihenki on näkynyt vuosien varrella myös niin, että se on ollut työttömyyskassoista etulinjassa sähköisten palveluiden kehittämisessä. Jäsenet käyttävät nykyisin sähköistä palvelua esimerkiksi päivärahan hakemisessa lähes sataprosenttisesti. – Olemme lähestulkoon paperiton toimisto, mikä on hienoa, toteaa kassanjohtaja Mäki.

Teksti: Päivi Jalava Tradenomi 7


Korkeakoulutetut työttömät 1/2001–4/2019

Korkeakoulutettujen työttömyyden lasku pysähtyi

K

työttömiä oli vuoden 2019 huhtikuun lopussa yhteensä 33 056. Määrä on 2 551 henkilöä eli 7,2 prosenttia pienempi kuin vuotta aiemmin. Vaikka työttömien määrä on edellisvuotta matalammalla tasolla, näyttää kausi­ ja satunnaisvaihte­ lusta puhdistettu trendi työttömyyden laskun pysähtyneen. Monilla korkea­ koulutettujen koulutusaloilla viime ORKEAKOULUTETTUJA

kuukausien aikana työttömyyden kehi­ tyksessä on tapahtunut käänne huonom­ paan suuntaan. Tradenomeja oli huhti­ kuun lopulla työttömänä 3095, kun vas­ taava luku vuotta aiemmin oli 3446. Luvut perustuvat työ­ ja elinkeino­ ministeriön työnvälitystilastoihin. Luvut eivät sisällä lomautettuja. à AKAVAWORKS.FI

Ammattikorkeakouluun.fisivusto julkaistu

T

OUKOKUUSSA julkaistiin osana opiskelija-

valintojen kehittämishanketta uusi Ammattikorkeakouluun.fi-sivusto. Se on tarkoitettu ammattikorkeakouluopinnoista kiinnostuneille, opinto-ohjaajille ja kaikille korkeakouluhakua ohjaaville toimijoille. Sivustolla on tietoa suomen- ja ruotsinkielisten ammattikorkeakoulututkintoihin johtavien koulutusten opiskelijavalinnoista, kuten syksyn 2019 yhteishaussa käyttöön otettavasta digitaalisesta AMKvalintakokeesta. Sivustolla voi lisäksi tutustua ammattikorkeakouluopintojen sisältöihin. à AMMATTI KORKEAKOULUUN.FI

Nimityksiä TRALissa Helna Luoto viestintäassistentiksi Helna Luoto aloitti huhti­ kuun alussa viestintäas­ sistenttina. Hän osallis­ tuu liiton viestintä­ kanavien ylläpitoon ja sisällöntuotantoon, yllä­ pitää jakelulistoja, hallin­ noi tapahtumakalenteria ja ­kutsuja sekä tuottaa statistiikkaa viestinnän tarpeisiin. Aiemmin hän työskenteli Hämeen liitossa projektiassistenttina ja omaa viestintä­ ja järjestökokemusta myös Suomen yliopisto­ jen rehtorineuvosto UNIFI ry:stä sekä Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto ARENE ry:stä. Viestintäassistentin tehtävä on uusi liitossa.

8 Tradenomi

Pilvi Nybom ura-asiantuntijaksi Toukokuun lopussa ura­ asiantuntijana aloitti Pilvi Nybom. Hän toteuttaa ja kehittää liiton urapalve­ luja kokonaisvaltaisesti, neuvoo jäseniä urakehi­ tykseen ja työnhakuun liittyvissä kysymyksissä sekä koordinoi yrittäjyyspalveluja. Lisäksi hän osallistuu erilaisiin kehittämishankkeisiin esimerkiksi työhyvinvoinnin ja digitaalisten urapalvelu­ jen osalta. Nybomilla on yli 10 vuoden kokemus uravalmennuksesta sekä HR­ ja rekrytointi­ tehtävistä. Aiemmin hän on työskennellyt muun muassa UP Partnersilla ja viimeiset viisi vuotta yrittäjänä tarjoten rekrytointi­ ja uravalmennuspalveluja.

Sinikka Strömmer työsuhdelakimieheksi Huhtikuun alussa työ­ suhdelakimiehenä työnsä aloitti Sinikka Strömmer. Hänen tehtäviinsä kuu­ luu jäsenten juridinen neuvonta työ­ ja virka­ suhdeasioissa sekä näihin liittyvien riita­asioiden hoitaminen. Teh­ tävä on määräaikainen perhevapaan sijai­ suus. Strömmer on aiemmin työskennellyt työoikeuden parissa ammattiliitossa sekä asianajotoimistossa.


Työelämän tietopalvelu Jokaisen uralla tulee vastaan erilaisia muutos-, kriisi-, tai kehitystilanteita, jotka sisältävät tarvetta selkeälle tiedolle toimintatavoista ja mahdollisuuksista. Oma Luottamusmies vastaa korkeasti koulutettujen työelämätiedon tarpeeseen erilaisissa tilanteissa.

omaluottamusmies.fi

P A LV E L U N T U O T TA A A K AVA L A I S T E N LIITTOJEN YHTEINEN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ Y L E M M ÄT TO I M I H E N K I LÖT Y T N .


Korkeakoulutusta kehitetään Yhä useammassa työssä tarvitaan korkeakoulutusta. Tutkinnon lisäksi on huolehdittava osaamisesta koko työuran ajan. Se on asiantuntijan pääomaa. TEKSTI Kirsi Ristaniemi KUVA iStock

T

yömarkkinat uudistuvat kiihtyvää vauhtia, ja tulevaisuudessa entistä useammassa työssä tarvitaan korkeakoulutusta. Opetus- ja kulttuuriministeriön laatima korkeakouluvisio tähtää siihen, että vuonna 2030 puolet Suomen 25–34-vuotiaista olisi suorittanut korkeakoulututkinnon. Tällä hetkellä luku on noin 42 prosenttia. Jotta tähän päästään, opintojen läpäisyn tulee parantua ja keskeytysten vähentyä. Nuorten tulisi siirtyä nopeammin ammattikoulusta ja lukiosta korkeakouluihin. Korkeakoulutuksen tulisi olla todennäköinen vaihtoehto myös maahanmuuttajataustaisille ja muille korkeakoulutuksessa aliedustetuille ryhmille.

10 Tradenomi


Tradenomi 11


johtuu. Onko opetuksen järjestämisessä tai Opetus- ja kultturiministeriön korkeaohjauksessa puutteita, eivätkö opiskelijoikoulu- ja tiedepolitiikan osaston johden toiveet ja koulutus kohtaa, Vuotaja Birgitta Vuorinen kertoo, rinen sanoo. että visiotyötä viedään eteenpäin Vuorisen mukaan tarvitsuunnitelmien mukaisesti. Myös semme myös lisää opiskelupetuleva hallitusohjelma tulee räistä maahanmuuttoa. suuntaamaan toimenpiteitä. – Suomessa korkeakoulututKorkeakoulutettujen osuutta kinnon suorittaneet ulkomaalaiset kasvatetaan nostamalla tutkintulisi myös saada jäämään suomatotavoitteita vuodesta 2021 alkaen laisille työmarkkinoille helpottamaan aloilla, joissa on sekä koulutus- että Birgitta Vuorinen osaajapulaa, Vuorinen jatkaa. työelämäkysyntää. Myös opintojen läpäisyä tulee tietyillä aloilla parantaa. Uusia oppimistapoja – On aloja ja koulutuksia, joilla keskeyttäAmmattikorkeakoulujen rahoituksen reaaliminen on yleistä. Tulisi selvittää, mistä tämä arvosta on vähennetty viidesosa vuoden 2012

Lisää opiskeluperäistä maahanmuuttoa

12 Tradenomi

Uusia oppimistapoja kehitellään jatkuvasti.


TRALin koulutusteesit uudelle hallituskaudelle KANSALLINEN, JATKUVAN oppimisen strate-

gia on luotava, ja kustannuksista on päästävä yksimielisyyteen. TRAL JA 8 muuta akavalaista liittoa ehdot-

tavat osaamistiliä yhdeksi olennaiseksi palaseksi, kun Suomeen luodaan osaamista turvaavaa jatkuvan oppimisen järjestelmää. Osaamistili olisi vakuutustyyppinen turva, jonka avulla jokainen voisi kehittää osaamistaan työuran aikana. Lisäksi TRAL esittää, että tuloverolakiin 69 §:ään lisätään verovapaaksi henkilökuntaeduksi koko henkilökunnan työnantajalta saamaa tavanomaista ja kohtuullista etua työnantajan järjestämästä koulutuksesta ja valmennuksesta. Etu olisi verrattavissa työnantajan tarjoamiin liikunta- ja kulttuuriseteleihin. LAADUKAS KOULUTUS ja korkea osaaminen

taataan riittävän kattavalla rahoituksella ja ammattikorkeakoulujen profiloitumisella. PERUSRAHOITUKSEN MÄÄRÄÄ on korotettava

ja panostukset tutkimus- ja kehitysrahoitukseen nostettava. Rahoituspohjassa rahoitus perustuu laatuun ja tuloksellisuuteen. Laadullinen työllistymisen säilyminen rahoituksen kriteerinä on tärkeää. KOULUJÄRJESTELMÄÄ KEHITETÄÄN kokonaisuutena ja ammattikorkeakouluja kannustetaan profiloitumaan nykyistä voimakkaammin. KORKEAKOULUVERKKOA HARVENNETAAN ja

jälkeen ja henkilöstömäärä on myös vähenjatkuvasti ja oppimisen muodot muuttuvat. tynyt. Opiskelija- ja tutkintojen määrät ovat – Leikkaukset ovat ehkä vauhdittaneet kuitenkin pysyneet samoina. tätä kehitystä, Lempinen arvioi. – Vaikea sanoa, ovatko leikkaukset ja henkilöstövähennykset vaiOsaaminen on pääomaa kuttaneet laatuun. AmmattiTyöelämä muuttuu hurjaa vauhkorkeakouluista työllistytia, ja uusia taitoja tarvitaan jattään edelleen tosi hyvin, ja kuvasti. Tutkinto ei riitä koko ammattikorkeakouluista valtyöuran ajaksi, vaan osaamista mistuneet työllistyvät yhtä täytyy päivittää jatkuvasti. hyvin tai joillain aloilla jopa Jatkuva oppiminen on tärkeää paremmin kuin yliopistojen maismyös heille, jotka ovat työmarkkiterit, kertoo Ammattikorkeakoulujen noiden ulkopuolella ja tarvitsevat selPetri Lempinen rehtorineuvosto Arenen toiminnanjohlaista osaamista, että työllistyisivät. taja Petri Lempinen. Osaamisesta tulee huolehtia, sillä se on Opetusta on siirretty entistä enemmän työntekijän pääoma, työnantajan kilpailuvaltti verkkoon. Uusia oppimistapoja kehitellään ja suomalaisen hyvinvointivaltion kulmakivi.

uudistetaan duaalimallin mukaisesti. Profiloituminen ei kuitenkaan tarkoita sitä, että tradenomitutkintoja lisätään määrällisesti tai lisätään liian erikoistuvaa tutkintokoulutusta, kuten hevostradenomin tutkintoja. JOTTA TYÖELÄMÄSSÄ ylemmän ammattikor-

keakoulututkinnon suorittaneiden valmiudet ja osaaminen tunnistettaisiin rekrytilanteissa nykyistä paremmin, tutkinnon nimike on muutettava kuvaamaan paremmin tutkinnon tasoa. YLEMPIEN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTOJEN asemaa vahvistetaan ja tutkintonimike

muutetaan muotoon Maisteri (AMK). Vastaajana TRALin asiantuntija Henna Hirvonen.

Tradenomi 13


Koulutusleikkaukset kurittaneet ammattikorkeakouluja

L Osaamista täytyy päivittää jatkuvasti. Ammattikorkeakoulut paalupaikalla Lempinen kannustaa ammattikorkeakouluja miettimään, miten ne pystyisivät tarjoamaan joustavasti toteutettua, sisällöltään merkityksellistä ja räätälöityä täydennyskoulutusta työelämän tarpeisiin. – Ammattikorkeakoulujen pitäisi olla tässä asiassa paalupaikalla. Työelämä muuttuu, ja ammattikorkeakoulujen tulee olla muutoksessa mukana, Lempinen sanoo. Lempisen mukaan jatkuvan oppimisen kurssit ja korkeakoulututkinnot eivät kilpaile keskenään. – Tämä pitäisi ratkaista innovatiivisesti. Opinnoissa on kuitenkin osittain samoja asioita, hän sanoo. On tärkeää kehittää yhteisiä oppimisalustoja, digitaalista oppimista ja jatkuvan oppimisen työvälineitä. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suosio kasvaa huimaa vauhtia, ja se on yksi mainio väylä jatkuvaan oppimiseen.

Korkeakoulujen rahoitus Lempinen on luottavainen, että koulutukseen tulee tulevalla hallituskaudella jonkinlaisia lisäpanostuksia verrattuna nykytilaan. Toki tämä riippuu siitä, ketkä hallituksen lopulta muodostavat ja millainen talouskehitys Suomessa on vuosina 2019–2023. – Odotan, että ainakin indeksijäädytykset poistetaan. Se ei tuo lisärahaa, mutta rahoitus seuraisi kustannusten nousua. Haastattelut on tehty huhtikuun lopussa ennen uuden hallituksen muodostumista. 14 Tradenomi

Rehtorit pohtivat, kuinka pystyvät tarjoamaan sekä tutkintoja että jatkuvaa oppimista nykyisin varoin.

ahden ammattikorkeakoulu oppimisen väyliksi avoimet ammattikorLAMK:n rehtori Turo Kilpeläinen keakouluopinnot, muunto- ja täydennyskertoo, että 25 prosentin koulutuskoulutukset, väylä- ja polkuopinnot ja leikkaukset ja 100 prosentin tulosylemmät ammattikorkeakoulututkinnot. perustainen rahoitusmalli ovat Myös hän on huolissaan jatkunäkyneet aivan kaikessa Lahden van oppimisen erillisrahoitukammattikorkeakoulun toiminsesta. Miten jatkuva oppiminen ja nassa. Viime vuonna käytiin tutkinnot toteutetaan laadukviimeisimmät yt-neuvottelut, kaasti ilman lisäpanostuksia joiden tuloksena irtisanottiin 30 ammattikorkeakoulujen henkilöä. Viiden kampuksen tilat rahoitukseen. ovat pienentyneet yhteen – Tämä on asia, jota tuleva kampukseen. hallitus joutuu pohtimaan, hän – Opiskelijamäärät ovat pysysanoo. Turo Kilpeläinen neet samoina, eivätkä työt ole vähentyneet. Leikkaukset olivat niin suuIndeksikorotukset takaisin ria, että on pakko miettiä, mitä oikeasti Kilpeläinen toivoo, että pitkälle tulevaisuutehdään ja mihin keskitytään, hän pohtii. teen tähtäävä korkeakouluvisio antaa työ– Toiminnan ja talouden tasapainottamirauhan ammattikorkekouluille, jotta ne nen on jatkuvaa, ja se tuo epävarmuutta. pystyvät kehittämään toimintaansa Ensi vuoden alussa Lahden ja Saimaan pitkäjänteisesti. ammattikorkeakoulut yhdistyvät LAB– Korkeakoulutus on pitkäjänteistä ja ammattikorkeakouluksi. Lähivuosien tavoitmuutosten vaikutukset nähdään vasta teita ovat muun muassa tutkintosaannon, vuosien päästä. Korkeakoulujen tuotanto erityisesti ajallaan valmistuvien opiskelijoion hyvin erilainen verrattuna esimerkiksi den ja opiskelijamäärän kasvattaminen. teollisiin organisaatioihin, joissa toimintaa voidaan sopeuttaa monella eri tavalla. Jatkuvan oppimisen rahoitus Kilpeläinen toivoo uuden hallituksen Aiemmin ammattikorkeakouluilta on pohtivan, mitä korkeakoulutukselta haluedellytetty vain tutkintoon johtavaa koulutaan pitkällä aikavälillä ja millä resursseilla tusta. Nyt ammattikorkeakouluissa pohdija keinoilla se voidaan toteuttaa. Hän taan, miten tutkintopalettiin saisi yhdistetnäkisi, että uuden hallituksen tulisi vähintyä myös jatkuvan oppimisen eli tään palauttaa korkeakoulujen miten jo työuran aloittaneet indeksikorotukset. ihmiset pääsisivät päivittämään Myös Rissanen pitää koulutusosaamistaan. leikkauksia surullisina. Jos tuleva – Tässä taloustilanteessa hallitus ei tuo takaisin edes indekmietin, onko meillä mahdollisikorotuksia, on ammattikorkeasuutta tarjota sekä tutkintoon koulujen vaikea vastata koulutukjohtavaa että jatkuvan oppimisen selle asetettuihin tavoitteisiin, koulutusta erillisinä toteutuksina. joihin ne ovat vahvasti Näiden yhdistäminen ei myössitoutuneet. Riitta Rissanen kään ole täysin mutkatonta. – Toimintaa on tehostettu ja Jatkuva oppiminen on uusi tehtävä, joka tämä on vaatinut paljon henkilöstöltä. Ulkovaatii erillisrahoitusta, Kilpeläinen pohtii. puolisen rahoituksen hakeminen on työlästä – Ilman lisärahoitusta uusi tehtävä ja se vaatii resursseja. Leikkaukset ovat näkytarkoittaisi lisäleikkauksia meidän perusneet myös opiskelijoille, Rissanen kertoo. toiminnasta, hän jatkaa. – Tästä huolimatta teimme viime Lapin ammattikorkeakoulun rehtori vuonna tutkintoennätyksen, Rissanen Riitta Rissanen luettelee hyviksi jatkuvan iloitsee.


Matkalla ihmismielen syvyyksiin TEKSTI Henna Tanskanen KUVA Jani Söderlund

ilman hyvää lukuhetkeä? Tartu turkulaisen Heikki Kännön romaaniin Sömnö. Vuoden 2019 kirjallisuuden Runeberg-palkinnon voittanut romaani vie sinut Werner H. Bergerin sukutarinan matkassa Belgian Kongon viidakoihin, Itävaltaan, Ranskaan ja lopulta Sömnön saarelle Ruotsiin. Taustalla säestävät Richard Wagnerin oopperat. Palkintoraadin puheenjohtaja Virpi Hämeen-Anttila perusteli voittanutta teosta seuraavasti: Sömnö vaikutti meihin vahvasti, MITÄ OLISI KESÄ

koska se on hämmästyttävän uudennäköinen, omaperäinen ja määrittelyjä pakeneva. Samalla se silti palauttaa uskon tarinoiden ikivanhaan mahtiin ja lukemisen nautintoon, joista ainakin jälkimmäisen pelätään olevan kuihtumassa. Romaanista kumpuaa tarinankertojan uteliaisuus ja ilo, jonka tuloksena syntyy lukijan ihmetys ja riemu monialle haarautuvan kertomuksen ja mehevän, aistillisen kielen äärellä. Herkullista lukuhetkeä!

Heikki Kännö Sömnö Kustannusosakeyhtiö Sammakko 2018

Jos romaani ei nappaa, niin voit aina kehittää itseäsi Satu Pihlaja Aikaansaamisen taika – työkirja Atena Kustannus Oy 2019. Aikaansaamisen taika vie sinut matkalle itsensä johtamisen uudenlaiseen ajattelutapaan.

Sofia Forsberg Mikko Koivisto Johanna Säynäjäkangas Palvelumuotoilun bisneskirja Alma Talent 2019 Ota palvelumuotoilu haltuun. Kirja konkretisoi, mihin kaikkeen sitä voidaan hyödyntää.

Tradenomi 15


Laila Parhialan virstanpylväät Projektikirjanpitäjä lääketieteellisellä Meilahden kampuksella 2011–2015. Kirjanpitäjä yliopiston talouspalveluiden pääkirjanpidossa 2015–2018. Tradenomi (AMK), liiketalouden koulutusohjelma, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, 2015. Taloussuunnittelija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), huhtikuusta 2018 lähtien. Vastaa mm. osastokohtaisten budjettien laatimisesta, talousseurannasta ja raportoinnista.

16 Tradenomi


Mutkien kautta unelma-ammattiin Laila Parhiala haki potkua uralleen tradenomiopinnoista ja pääsi taloussuunnittelijaksi kansainvälisesti verkottuneeseen tutkimuslaitokseen. TEKSTI Pirkko Tuominen KUVA Roope Permanto

L

u kion jälkeen Laila Parhiala opiskeli vaatetusalaa, mutta huomasi pian, ettei se ollut hänen juttunsa. Suunta selkeni, kun hän työskenteli palveluneuvojana puhelinasiakaspalvelussa. – Kiinnostuin kaupallisesta alasta ja päätin opiskella merkonomiksi. Valmistuttuani vaihdoin töihin tilitoimistoon, hän kertoo. Parhialan työura tilitoimistossa jäi kuitenkin lyhyeksi: hänen tuttavansa vinkkasi, että Helsingin yliopiston talousyksikössä on vapautumassa työpaikka. Parhiala kiinnostui, haki paikkaa ja pääsi projektikirjanpitäjäksi tutkimusrahoituksen pariin. – Olin yliopistolla töissä yhteensä seitsemän vuotta. Se oli minulle ammatillisesti kaikkein kasvattavinta aikaa. Tulin sinne yritysmaailmasta, jossa työskentely oli aivan erilaista kuin mitä se on julkisella sektorilla, Parhiala sanoo. Hän opiskeli töiden ohessa tradenomiksi Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa. Opiskelu oli monimuotoista ja koostui ilta-, etäja verkko-opinnoista. Osan aikaa Parhiala teki lyhennettyä työviikkoa. – Olen kiitollinen, että työnantajani tuki opiskeluani ja järjesti työni niin, että pystyin opiskelemaan. Tradenomiksi valmistumisen jälkeen Parhiala työskenteli kaksi vuotta kirjanpitäjänä yliopiston pääkirjanpidossa, kunnes tarttui jälleen tilaisuuteen edetä urallaan.

Tiukka tahti Nyt Parhiala työskentelee taloussuunnittelijana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella.

THL on sosiaali- ja terveysministeriön alaisuudessa toimiva itsenäinen asiantuntijalaitos, joka tutkii, seuraa ja edistää väestön hyvinvointia ja terveyttä. – Työni on mielenkiintoista ja vaihtelevaa. Projektit, hankkeet ja rahoittajat ovat erilaisia. Uudenlaisia rahoituksia tulee jatkuvasti, ja rahoitusehtojen muutokset vaativat tietojen päivittämistä, Parhiala sanoo.

Työelämä muuttuu ja osaamista on tärkeä päivittää. Hän vastaa osastokohtaisten talousarvioiden laatimisesta, seurannasta ja raportoinnista sekä laitoksen ulkopuolelta tulevan tutkimusrahoituksen taloudesta koko projektin ajan. Lisäksi hän ohjeistaa henkilöstöä ja seuraa osastojen taloutta. – Työ on kiivastahtista, ja aikataulut usein tiukkoja esimerkiksi projektien raportoinnissa. Taloussuunnittelijan työhön kuuluu jonkin verran matkustamista ja paljon verkostoitumista. THL on ulkopuolisen rahoituksen takia mukana erilaisissa kansallisissa ja kansainvälisissä hankkeissa, joita toteutetaan tutkimuslaitosten ja yliopistojen kanssa. Parhiala tekee yhteistyötä tutkijoiden,

hankekoordinaattoreiden, tilintarkastajien, rahoittajien, omien sisäisten sidosryhmien ja työtovereidensa kanssa. – Työyhteisömme on avoin ja kannustava, ja ammattitaitoisten ihmisten kanssa on kiva tehdä töitä, Parhiala toteaa.

Voimaa arkeen Parhiala kokee, että liiketalousopinnot ovat tukeneet monin tavoin hänen menestymistään työelämässä. Erityisen paljon hyötyä hänelle on ollut tradenomikoulutukseen sisältyvistä kieliopinnoista ja kansainvälisyyteen painottuvista opinnoista. – Laskentatoimen opinnoista puolestaan on hyötyä budjettien laatimisessa ja kirjanpidon taitoja tarvitsen tilinpäätöstehtävissä, Parhiala luettelee. Hän muistuttaa, että kouluttautuminen on tärkeää senkin jälkeen, kun on suorittanut tutkinnon. – Työelämä muuttuu ja osaamista on tärkeää päivittää, ettei putoa kelkasta. Vapaa-ajallaan Parhiala toimii Taloushallintoalan tradenomit -yhdistyksen hallituksessa. – Hallituksessa on mukavaa suunnitella erilaisia tapahtumia ja koulutuksia jäsenille. Tykkään yhdistyksessä toimimisesta myös siksi, että siinä pääsee verkostoitumaan. Omaehtoinen ja mieleinen vapaa-ajan puuhastelu antaa terveyttä ja voimaa arjessa jaksamiseen. – Käyn salilla, uin ja lenkkeilen. Tykkään myös selailla lifestyle-blogeja ja lukea kirjoja, Parhiala kertoo. Tradenomi 17


Esimiestyö on jatkuvaa kasvamista Eeri Mäkimattila on matkalla sparraavaksi esimieheksi. Hän on oivaltanut, että roolia ja rajoja on kirkastettava jatkuvasti, sillä tiimi ja työ muuttuvat. TEKSTI Katja Alaja KUVA Vesa Tyni

K

ysymys uudesta työstä esimiesvas­ tuulla tuli puun takaa Eeri Mäkimattilalle, joka teki projektijohta­ misen opinnäytetyötä. Tilaisuus päästä kehittämään myyntikonseptia vei mukanaan, ja lopputyö oli saatava maaliin nopeasti. – Koin, että minulla on mahdollisuus jakaa myyntiosaamistani muille ja luoda uutta, Mäkimattila muistelee. Työvoimaa välittävän Rainmakerin palk­ kaama Mäkimattila alkoi vetää vasta perus­ tettua, kasvokkaisen yritysmyynnin tiimiä Telialla syksyllä 2018. Tiimi myy kokonais­ valtaisia ICT­ratkaisuja pk­yrityksille. Hän sai vastuuta myös myyntikonseptin eteläisen alueen päällikkönä. Työnteko lähti liikkeelle vauhdilla, kun Mäkimattila ja hänen esimiehensä alkoivat rekrytoida tiimiin myyjiä. Alaiset tarvitsivat paljon sparrausta lähiesimieheltään, minkä myötä valmentava rooli alkoi konkretisoitua. Se oli pieni shokki pinkkeihin laseihin son­

18 Tradenomi

nustautuneelle Mäkimattilalle. – En ollut sisäistänyt sitä, että minun täytyy suurelta osin luopua myyjän asiantun­ tijaroolista ja auttaa tiimiläisiä oivaltamaan, miten he ratkaisevat tilanteet itse. Muistan, kun eräs tiimiläiseni sanoi, että voisin oival­ luttaa häntä enemmän, sillä hän ei enää kahden sekunnin päästä muista, jos annan vastauksen johonkin asiaan, Mäkimattila kertoo. Hän lisää, että toki on tilanteita, joissa suora neuvo toimii, esimerkiksi virheellisen tiedon korjaaminen. Alaisen suora palaute kirpaisi hetken, mutta sitten Mäkimattila muisti tradeno­ miopintojensa opit palautteen vastaan­ ottamisesta. – Tiimiläiseni siinä pyysi, että tue minua paremmin, Mäkimattila toteaa. Hän on valmistunut myyntityön tradeno­ miksi Turun AMK:sta, jossa hän on suoritta­ nut myös projektijohtamisen ylemmän AMK­ tutkinnon.


Tradenomi 19


Työn kehittämistä pohditaan yhdessä ja kahden kesken. Olkapäänä toimiminen haastaa Mäkimattilan työviikot jakautuvat alaisten sparraamisen sekä hallinto- ja kehitystehtävien kesken. Suurimman osan viikosta hän sparraa tiimiläisiä myyntityöhön kasvotusten ja virtuaalisesti. Välillä hän osallistuu asiakastapaamisiin taustatukena. Työ tuntuu luontevalta. – Haluan luoda turvallista ympäristöä, jossa myyjät uskaltavat ottaa riskejä ja onnistua. Myös epäonnistumiset kuuluvat kuvaan. Korostan, että jos epäonnistumme jossakin, olen tukena ja autan pohtimaan korjausliikkeitä, Mäkimattila sanoo. Hän on kertonut alaisilleen kesätyöstään trukkikuskina ja kokeneelta kollegalta saamastaan evästyksestä: ”kun rikot tavaraa kahden tonnin edestä, oppiminen toden teolla alkaa”. Tavoitteisiin ja tuloksiin keskittyvien viikkopalaverien lisäksi Mäkimattila järjestää usein tiimipäiviä. Työn kehittämistä pohditaan yhdessä ja kahden kesken. Esiin voivat nousta niin mutkikkaat tilanteet asiakkaiden kanssa kuin omassa yksityiselämässäkin, ja Mäkimattila saa toimia olkapäänä. Se on omalle epämukavuusalueelle menemistä, joka haastaa kasvamaan. – On oltava vastaanottavainen sille, kun työntekijä puhuu ja purkaa tunteitaan, luottaa minuun, mutta liian syvälle ei kuitenkaan saa mennä. Pitää pitää se raja esimiehenä, Mäkimattila pohtii. Samalla lailla kuin alaiset välillä

20 Tradenomi


Haluatko esimieheksi? 4 vinkkiä, joilla onnistut KUN ESIMIESTYÖ alkaa kutitella mieltä, on

aika pohtia, mitä se edellyttää. Kiinnostus ihmisten johtamiseen on eräs tärkeimmistä asioista, korostaa johdon ja asiantuntijoiden uravalmentaja Riikka Pajunen.

turvautuvat Mäkimattilaan hän turvautuu omaan esimieheensä ja muihin aluepäälliköi­ hin. Esimies on kannustanut tähän alusta lähtien. – Oma pinna saattaa joskus mennä kire­ äksi, ja on hyvä, kun tilanteen voi käydä läpi toisen kanssa. Esimiestyö on palveluammatti ja itsestä on huolehdittava, Mäkimattila kokee.

Parhaaksi esimieheksi Kun tämä lehti ilmestyy, tulee noin kahdek­ san kuukautta siitä, kun Mäkimattila aloitti esimiehenä. Tiimi on kasvanut muutamista ihmisistä 11 hengen vahvuiseksi ja entistä asiantuntevammaksi. Kiitos opintojensa Mäkimattila on oivaltanut, että esimiestyö on loputon projekti, jossa punaista lankaa ja aikatauluja pitää tarkistaa jatkuvasti. – Joudun ottamaan enemmän aikaa hal­ linnollisille tehtäville, että ehdin tehdä ne, Mäkimattila painottaa. Ja kun tiimiin tarvitaan uusia myyjiä, Mäkimattila saa nykyisin pohtia, kuka kandi­ daateista sopii tiimin dynamiikkaan. Pelkkä myyntikokemus ei riitä. Koska kehittymisintoa riittää, Mäkimattila on lähtenyt mukaan TRALin esimiesspar­ raukseen. Ryhmä kokoontuu kerran kuussa keskustelemaan mieltä askarruttavista asioista. – Myös sieltä saan tukea kasvuun, sillä haluan miettiä omia näkemyksiäni vertaisten kanssa. Tavoitteenani on olla paras esimies tiimilleni, Mäkimattila sanoo.

Pohdi motivaatiotasi Ennen kuin hyppäät esimiehen tehtäviin kannattaa pohtia, miksi haluat esimieheksi. Oletko superkiinnostunut ihmisistä? Pidätkö vuorovaikutuksesta? Haluatko auttaa ihmisiä onnistumaan työssään ja tekemään heistä tähtiä itsesi sijaan? Jos vastaat kyllä näihin kysymyksiin, Pajusen mukaan olet oikealla tiellä. – Esimiehen tehtävä vaatii sitä, että luovut ainakin osasta asiantuntijan työstä ja osaamisesta, ja siirryt kehittämään muiden asiantuntijuutta. Toisin sanoen sinun tulee opettaa alaiset kalastamaan, ei antaa kalaa. Se ei aina ole helppoa, kun on omat vahvat näkemykset asioista, Pajunen korostaa. Hän kannustaa haastattelemaan oman lähipiirin esimiehiä heidän kokemuksistaan – esimiestyön iloista, yllätyksistä ja haasteista. Opettele luovimaan eri roolien välillä Esimiehen on venyttävä moneen. Hän kirkastaa tavoitteet alaisille ja seuraa niiden toteutumista viikkotasolla. Hän sparraa ja kannustaa, mutta osaa antaa tiukkaakin palautetta empaattisesti. Hän on tukena muutostilanteissa. Hän pitää huolta alaistensa urakehityksestä. Pajusen sanoin hän on se, jolla on joka päivä edes viisi minuuttia aikaa jokaiselle alaisille. – Opettele liukumaan sujuvasti janalla, jonka yhdessä päässä on valmentava ja toisessa päässä esimerkiksi kriisitilanteissa ohjeita antava autoritäärinen johtaminen, Pajunen tiivistää. Pajunen korostaa, että monelle vaikeinta on oppia antamaan korjaavaa palautetta, kun jokin asia ei ole mennyt ihan putkeen. – Tavoitteenasi on oppia ohjaamaan keskustelua niin, että annat alaisesi arvioida tilanteen ja tarkennat sitä kysymyksilläsi ja havainnoillasi. Sitten pohditte

yhdessä, miten alainen onnistuu ja pääsee tavoitteeseen. Hallitse tiimin odotuksia Uuden esimiehen on opeteltava hallitsemaan tiiminsä odotuksia heti esimiespestin alkuvaiheesta lähtien. Pajunen kannustaa keskustelemaan kunkin alaisen kanssa erikseen vaikkapa lounaan yhteydessä. – Kun tiedät kaikkien alaistesi odotukset, voit kertoa tiimille, miten aiot vastata niihin. Kaikkiin odotuksiin et voi millään vastata, ja tämä on hyvä sanoa ääneen. Tämä luo luottamusta esimiestä kohtaan, Pajunen neuvoo. Organisaation tahtotila, strategia, tiimi, budjetti ja aikataulut luovat aina raaminsa esimiehen työlle. Hanki itsellesi tukea Uusi esimies tarvitsee tukea, sillä häneltä puuttuu kokemusta esimiestehtävistä. Pajusen mukaan alussa voi olla vaikeaa hahmottaa omaa ajankäyttöä ja varmistaa, että itselle jää riittävästi vapaa-aikaa. Ehkä esimies jopa sortuu tekemään alaistensa tehtäviä. Kovin odotuksin tehtävään lähtevältä voi myös karata mopo muutostahdin kanssa: halu muuttaa kaikkea toiminnassa on niin kova, että ihmiset esimiestä myöten ylikuormittuvat. – Hanki heti mentori tai coach, joka sparraa ja tukee työtäsi. Hyvä idea on ottaa jokaiselle kuukaudelle jokin teema, jota työstät, Pajunen ehdottaa. Se voi olla esimerkiksi oma ajankäyttö, jaksaminen tai itsetuntemus.

Riikka Pajunen on onnellisen työelämän rakentaja, ratkaisukeskeinen coach ja valmennusyritys Montevistan toimitusjohtaja. Hän on toiminut 15 vuotta valmennusten, rekrytoinnin ja työhyvinvoinnin parissa.

Tradenomi 21


TEKSTI Kirsi Ristaniemi KUVA Roope Permanto

Tradenomien laadullisesta työllistymisestä tulee huolehtia jatkossakin

O

petus- ja kulttuuriministeriön laatima korkeakouluvisio tähtää siihen, että vuonna 2030 puolet Suomen 25–34-vuotiaista olisi suorittanut korkeakoulututkinnon. Tällä hetkellä luku on noin 42 prosenttia. Jotta tavoitteeseen päästään, yhtenä keinona lisättäisiin muun muassa ammattikorkeakoulupaikkoja 5 000 paikalla vuodessa. TRALin puheenjohtaja Veli-Matti Peltola toivoisi asiaa tarkasteltavan koulutuksen laadun ja työllistymisen kannalta. – Jos esimerkiksi liiketalouden opiskelijamääriä lisätään mielin määrin, voi siitä olla haittaa työllistymiseen. Jos tradenomit eivät työllisty koulutustaan vastaaviin töihin, vaikuttaa se koulutuksen arvostukseen ja aiheuttaa koulutusinflaatiota, Peltola pohtii. Liiton linjana on, että koulutus on aina hyväksi ja yleissivistävän vaikutuksen lisäksi se vie eteenpäin työelämässä. Laadullisen työllistymisen tulisikin olla ammattikorkeakoulukeskustelun ytimessä. – Emme halua, että tradenomien laadullinen työllistyminen ja tutkinnon arvostus heikkenevät tutkintomääriä lisäämällä, Peltola kiteyttää. Puheenjohtaja Peltola toivoo tulevan hallituksen nostavan koulutuksen keskiöön ja kiinnittävän huomiota ammattikorkeakoulutuksen laatuun ja arvostukseen myös tulevaisuudessa. TRAL kannattaa Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenen esitystä siitä, että ammattikorkeakoulujen rahoituspohja tulee vahvistaa ja ammattikorkeakouluindeksi pitää palauttaa. Näillä toimin varmistetaan, että ammattikorkeakouluilla on resursseja tuottaa laadukasta koulutusta kustannusten kasvaessa. – Koulutus on todella tärkeää. Sitä pitää arvostaa ja sille pitää löytyä varoja. Korkeakoulutettujen prosentuaalinen määrä väestöstä ei ole itseisarvo, vaan lähtökohtana pitää olla koulutuksen ja työllistymisen laatu. Yksilöille annettu koulutuksen työllisyyden laatua ja työllistymistä koskeva lupaus pitää pystyä lunastamaan, Peltola sanoo.

Koulutusta pitää arvostaa ja sille pitää löytyä varoja.

22 Tradenomi


Jäsenetuna henkivakuutus

MAKSAA VAIN UIMAREISSUN KUUSSA Tee pieni päätös, jolla voi olla valtava merkitys. Henkivakuutus auttaa säilyttämään perheesi nykyisen elintason, jos toinen jää yksin pitämään huolta kaikesta. Järjestöjäsenenä saat Ifistä vakuutuksen jo muutamalla eurolla kuussa. Aloita katsomalla oma hintasi nyt heti.

henkivakuutuskuntoon.fi *Suomen edullisimman henkivakuutuksen (Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINEn hintavertailu 09/2016) järjestöjäsenille myöntää Suomen vanhin henkivakuutusyhtiö, Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva.

i Tutkitust

SUOMEN EDULLISIN*

010 19 19 19


KEHUMALLA

kohti parempaa työelämää Positiivisen palautteen antaminen ei aina luonnistu suomalaisilta, ja ansaittu kiitos jää usein antamatta. Kaikkein tukalinta on olla itse kehuttavana. Miksi näin positiivinen asia tuottaa meille päänvaivaa? TEKSTI Maarit Laakso KUVITUS iStock KUVA Sami Heiskanen

M

eillä on jokin kummallinen, kollektiivinen ja sisäänrakennettu pelko siitä, että jos kehumme toisia liikaa, he ylpistyvät ja alkavat leijailla pää pilvissä. Jostain syystä kulttuuriimme kuuluu ajatus, ettei kukaan saa nousta muiden yläpuolelle, pohtii Saara Särmä. Hän on feministi, tutkija, taiteilija ja Feministisen ajatushautomo Hatun perustaja, joka tunnetaan myös positiivisen palautteen antamisen puolestapuhujana. Kehuja kannattaisi todistetusti viljellä, etenkin työelämässä. Positiivinen palaute lisää motivaatiota, saa jaksamaan paremmin ja vahvistaa halua suoriutua jatkossakin hyvin. Jos ihmisen työkyky on 10 % ja motivaatio 100 %, ihminen kykenee toimimaan paremmin kuin silloin, jos prosentit ovat toisinpäin.

Lisää konkretiaa ja onnistumisten vahvistamista Positiivisen palautteen lisääminen ei ole pelkästään johtoportaan asia. – Maailmaa muutetaan pienillä teoilla, ja muutos on kaikkien vastuulla. Kun kehut itse jotakuta, hän saattaa kehua jotakuta toista ja hyvä lähtee kiertämään, toteaa Särmä. Konkreettisia kehuja pitäisi Särmän mukaan opetella nimenomaan työelämässä. –”Olet hyvä tyyppi” on ihan mukavasti sanottu, mutta mitä konkreettisempi kehu on, sen parempi. 24 Tradenomi

Suomalainen palautekulttuuri lähtee usein korjaamisesta. Ajattelemme herkästi, että palaute on yhtä kuin rakentava kritiikki. – Palautekulttuuri täytyy kääntää siten, että lähdemme vahvistamaan onnistumisia korjaamisen sijaan, Särmä toteaa. Hyvää palautetta täytyy myös opetella ottamaan vastaan. – Kehujen vähättely on samalla palautteen antajan ja hänen ammattitaitonsa vähättelemistä. Toisten mielipidettä kannattaa arvostaa, sillä ulkopuolinen näkee helpommin myös piilevän potentiaalin, muistuttaa Särmä. – Hyvää palautetta saadessa ei tarvitse kursailla, siihen voi vastata yksinkertaisesti kiittämällä.

Oma kehu ei haise Jostakin syystä itseään tuntuu olevan kaikkein vaikeinta kehua. – Itseään kehuessa on oltava tarkkana siitä, mitä sanoo. On hyväksyttävämpää todeta ”olen tyytyväinen siihen, mitä sain aikaan” kuin vaikka ”teinpä tuon todella hienosti”, sanoo Särmä. Ihmiselle on myös luontaista huomioida negatiiviset palautteet positiivisten sijaan. Jos 50:stä palautteesta yksi on huono, se nousee esille ja jää mieleen. Kehuja vähätellään ja ne unohtuvat helpommin. Ongelman ratkaisemiseksi Tradenomiliitto yhteistyökumppaneineen on lanseerannut uuden Kehu-palvelun, jossa saamansa positiivisen palautteen voi

Positiivinen palaute lisää motivaatiota.


kirjata ylös. Palaute kertyy visuaaliseksi dataksi, jota on helppo hyödyntää työhaastattelussa tai kehityskeskustelussa. Palvelun yhteistyökumppaneita ovat muun muassa Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut, Työvalmennus Futuuri, Riikka Pajunen/Montevista Oy, UP Partners, Insinööriliitto sekä Luonnon-, ympäristö- ja metsätieteilijöiden liitto Loimu ry. Idea palvelusta sai alkunsa Tradenomiliiton asiantuntijan Maija Lindemanin käyttöön ottamasta tavasta. – Aloin kirjata exceliin muilta saamaani positiivista palautetta. Huonona päivänä vilkaisu exceliin kertoi, että olen oikeasti monissa asioissa hyvä, Lindeman kertoo. – Kun olin kirjannut palautetta ylös riittävän kauan, aloin tunnistaa omia vahvuuksiani ja niitä oli helpompi sanoittaa myös muille, hän jatkaa.

Uudenlaisen työelämän rakentamista – Korjaavaa palautetta annettaessa 70 % ihmisistä lamaantuu ja lakkaa kuuntelemasta. Vain 10 % pystyy hyödyntämään korjaavaa palautetta. Kannattaa miettiä, kauanko lamaantumisesta ylitsepääsyyn kuluu aikaa ja miten se vaikuttaa esimerkiksi tehokkuuteen, toteaa Lindeman. Positiivisesta palautteesta keskusteltaessa saattaa myös törmätä harhaluuloon, jonka mukaan ihmisellä täytyy olla huono itsetunto, mikäli hän kaipaa muilta palautetta. Tällainen ajattelu on myrkyllistä toimivan palautekulttuurin luomisessa. – Hyvän palautteen antaminen nostaa tuottavuutta ja tehokkuutta, sen lisäksi että sillä on yksilön kannalta monia positiivisia psykologisia vaikutuksia, Lindeman muistuttaa. – Ei ole keneltäkään meiltä pois, jos muita

Konkreettisia kehuja pitäisi Saara Särmän mukaan opetella juuri työelämässä. Maija Lindeman sanookin, että hyvä palaute nostaa tuottavuutta ja tehokkuutta.

kehutaan. Positiivinen palaute lisää ihmisten motivaatiota ja työkykyä työelämässä, joka ei välttämättä nykyisellään ole kaikille kovin armollinen, Särmä vahvistaa. Positiivisen palautteen antamista ja vastaanottamista voi alkaa harjoitella matalalla kynnyksellä esimerkiksi Kehu-palvelun avulla, jossa hyvää palautetta voi lähettää pelkän sähköpostiosoitteen perusteella. – Kun alkaa tietoisesti kiittää ja kehua, se tulee lopulta luonnostaan, Särmä sanoo. Jos joku ei ymmärrä kehua hyvin tehdystä työstä, palautetta voi myös reilusti pyytää. – Myös tässä työntekokulttuurimme kaipaa muutosta. Pitäisi olla ok kysyä palautetta tekemästään työstä, toteaa Särmä.

KEHU-PALVELU JULKAISTIIN maaliskuun alussa ja toukokuun alkuun mennessä rekisteröityneitä käyttäjiä oli kertynyt noin 1 000 kappaletta. Kehu helpottaa oman osaamisen tunnistamista ja lisää työhyvinvointia positiivisen palautteen kautta. Palvelussa voi kirjata saamaansa hyvää palautetta sekä lähettää sitä muille. Kehut kertyvät tilastoksi, jota voi käyttää hyväkseen esimerkiksi työnhaussa.

Käyttäjien palautetta: ”Liityn kehujien kuoroon: mahtava idea ja hieno toteutus!” ”Todella hyvä ja tarpeellinen työkalu. Ihmettelen, miksi tällaista ei ole tehty aikaisemmin. Oman osaamisen tunnistaminen on kuitenkin äärimmäisen tärkeää työelämässä ja palautteen hyödyntäminen oiva keino siihen.”

Tradenomi 25


Vuosilomalain muutos voimaan huhtikuussa Lain muutoksen myötä vuosilomaa täydentävät lisävapaapäivät. TEKSTI Tomás O´Shaughnessy KUVA iStock

V

uosilomalakiin 1.4.2019 tullut muutos takaa työntekijälle oikeuden vuosilomaa täydentäviin lisäpäiviin. Aiemmin sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvyttömänä tai lääkinnällisen kuntouksen vuoksi poissa töistä ollut työntekijä ansaitsi vuosilomaa enintään 75 työpäivän ajalta lomanmääräytymisvuodessa. Työkyvyttömyyden tai kuntoutuksen

26 Tradenomi

jatkuessa yhdenjaksoisena lomanmääräytymisvuoden päättymisen (eli 31.3) jälkeen vuosilomaa kertyi enintään 75 työpäivää sairautta, tapaturmaa tai kuntoutusjaksoa kohden. Tämä säännös säilyi muuttumattomana, mutta sitä täydennettiin uudella säännöksellä. Sen mukaan työntekijällä on oikeus vuosilomaa täydentäviin lisävapaapäiviin, jos hänen lomanmääräytymisvuodelta ansaitsemansa vuosiloma alittaa 24

päivää eli neljä viikkoa työkyvyttömyyden tai kuntoutuksen vuoksi. Lisäksi pidennettiin myös aikaa, jonka kuluessa työkyvyttömyyden vuoksi siirretty vuosiloma on annettava.

Taustalla EU:n tuomioistuimen oikeuskäytäntö Lain muutoksen taustalla oli se, että EU:n tuomioistuimen oikeuskäytännön


Tavoitteena oli parantaa pitkään työkyvyttömyyden vuoksi työstä poissa olleiden työntekijöiden asemaa. yhdenjaksoisuus katkeaa vasta silloin, kun työntekijä ansaitsee yhdeltä lomanmääräytymiskuukaudelta lomaa. Siten kokoaikaisen työntekijän tulee työskennellä yhden kuukauden aikana 14 työpäivänä ennen kuin poissaolon yhdenjaksoisuus katkeaa. Yhdenjaksoisuutta eivät kuitenkaan katkaise sellaiset työssäolopäivät tai -tunnit, joiden aikana työntekijä työskentelee osasairauspäivärahalla.

Lisäpäivien erot vuosilomapäiviin perusteella vuosilomalaki ei turvannut riittävällä tavalla työntekijän oikeutta palkalliseen vuosilomaan silloin, kun työntekijän sairaustai kuntoutuspoissaolot kestivät pidempään kuin mitä vuosilomalain mukaan katsotaan työssäolon veroiseksi ajaksi eli yli 75 työpäivää. Tavoitteena oli siis parantaa pitkään työkyvyttömyyden vuoksi työstä poissa olleiden työntekijöiden asemaa.

Oikeus lisäpäiviin Pitkään työkyvyttömänä tai kuntoutuksessa oleva työntekijä ansaitsee vuosilomaa edelleen vain työssäolonsa ja 75 ensimmäisen työssäolonsa veroisen työpäivän ajalta, mutta lisäpäivillä varmistetaan työntekijän oikeus neljän viikon lomaan. Jos työntekijä ansaitsee pidemmästä poissaolostaan huolimatta neljä viikkoa lomaa, ei lisäpäiviä anneta, vaikka työntekijä ei ansaitsisikaan täyttä lomaa. Laissa on lisäksi rajoitus, jonka mukaan oikeutta lisävapaapäiviin ei ole enää sen jälkeen, kun poissaolo on yhdenjaksoisesti jatkunut yli 12 kuukautta. Poissaolon

Uuden säännöksen perusteella ansaittaviin lisäpäiviin sovelletaan vuosiloman antamista sekä vuosilomapalkan ja lomakorvauksen maksamisen ajankohtaa koskevia säännöksiä, mutta ei sen sijaan vuosilomapalkan tai lomakorvauksen laskemista koskevia säännöksiä. Vuosilomapalkan sijasta työntekijällä on oikeus saada lisävapaapäiviltä työsuhteen kuluessa säännönmukaista tai keskimääräistä palkkaansa vastaava korvaus. Myös työsuhteen päättyessä työsuhteen kuluessa pitämättömiltä lisäpäiviltä maksetaan keskimääräistä palkkaa vastaava korvaus. Laissa ei ole säännöstä, kuinka keskimääräinen palkka tulisi laskea. Lakia koskevien esitöiden mukaan se voitaisiin laskea jakamalla kuukausiansio jakajalla 25. Laskennan perusteena olevassa palkassa on huomioitava työtehtävien suorittamisen perusteella luonnostaan työntekijälle työsopimuksen nojalla kuuluvat palkan osat (esimerkiksi kokemuslisä ja provisiopalkka) sekä luontoisedut, jos luontoisetua ei suoriteta lisäpäivien ajalta. Koska lisäpäiviltä maksettava korvaus ei ole vuosilomapalkkaa, ei niiden ajalta makseta

lomarahaa, ellei asiasta ole toisin sovittu työehtosopimuksessa tai työsopimuksessa. Voimassa olevien työehtosopimusten kirjaukset eivät oikeuta lomarahaan lisäpäiviltä.

Kesäloman siirtäminen ja muutosten voimaantulo Kun aiemmin työkyvyttömyyden vuoksi siirretty kesäloma voitiin antaa saman kalenterivuoden aikana ja talviloma seuraavan kalenterivuoden loppuun mennessä, tulee loma muutoksen johdosta antaa seuraavan kalenterivuoden lomakauden aikana, viimeistään kuitenkin kyseisen kalenterivuoden aikana. Näin ollen työkyvyttömyyden vuoksi siirretty kesäloma on ensisijaisesti edelleen annettava kesällä. Lain säännös tuli voimaan 1.4.2019. Ensimmäisen kerran lisäpäiviä voi ansaita lomanmääräytymisvuoden aikana, joka on alkanut 1.4.2019 ja päättyy 31.3.2020. Loman siirtämistä koskeva säännös taas vaikuttaa vuonna 2019 annettavasta kesälomasta alkaen.

Tomás O´Shaughnessy työsuhdelakimies à Lisätiedot

Työsuhdeneuvonta jäsenille ma–to klo 9–16 ja perjantaisin 10–16, p. 020 155 8815 tai lakiasiat@tral.fi, tral.fi/tyosuhdeneuvonta. Jäsenenä saat myös maksutta neuvontaa yksityiselämän oikeudellisissa asioissa.

Tradenomi 27


Tiesitkö? Näin paljon palveluja on käytössäsi Jäsenenämme saat käyttöösi suuren valikoiman työelämässä hyödyllisiä ja omaa urakehitystäsi tukevia palveluja. Lakineuvontaa liitto tarjoaa sekä työsuhdeasioissa että yksityiselämän eri vaiheissa. TEKSTI Kati Särkelä KUVA iStock

T

R AL haluaa erottautua perinteisistä liitoista ketteryydellä ja tarttumalla ensimmäisten joukossa suomalaista työelämää eteenpäin vieviin kehitysideoihin. – Juuri huhtikuussa olimme Suomen ensimmäinen toimija, joka tarjoaa jäsenmaksujen maksutavaksi kätevän MobilePaysovelluksen, palvelu- ja kehitysjohtaja Tomi Kouva sanoo. – Jäsenistöstä tulee sopivaa painetta jatkuvaan uudistumiseen, ja olemmekin ottaneet heitä mukaan palvelujemme kehittämiseen. Tartumme työelämän uusiin ideoihin ja kokeilemme rohkeasti uutta esimerkiksi jäsenistä muodostettujen pilottiryhmien avulla. Onnistuneista piloteista jalostetaan uusia digipalveluja, toimimattomista kokeiluista on maltettava luopua. – Uudistamme ja kehitämme palveluja osa kerrallaan – emme käynnistä valtavia projekteja, jotka valmistuvat vasta sitten, kun muu

28 Tradenomi

Taitava työnhakija -verkkovalmennus kerryttää työttömän aktiivisuusedellytystä – TAITAVA työnhakija -valmennus on TRALin vas-

taus jäsenistön koulutustarpeeseen varsinkin työttömyyden ajalla. TE-toimiston tarjoamat kurssit eivät ole riittävästi palvelleet korkeasti koulutettuja jäseniämme, palvelu- ja kehitysjohtaja Tomi Kouva kertoo. – Koulutusta kuitenkin tarvitaan, jotta aktiivimalli ei leikkaa työttömyysajan ansiosidonnaista korvausta. Valmennus on jäsenillemme maksuton. Verkkovalmennuksessa on neljä erisisältöistä, viisipäiväistä osiota, jotka julkaistaan vaiheittain vuoden 2019 aikana. Ensimmäinen moduuli julkaistiin huhtikuun alussa, toinen toukokuussa. Aktiivimallin vaatimuksista johtuen kunkin kurssimoduulin jaksot aukeavat suoritettavaksi päivä

kerrallaan. Verkkokurssi koostuu videoista ja konkreettisista harjoituksista. Valmennus löytyy liiton verkkosivujen ura- ja koulutuspalveluiden alta kirjautumisen kautta. Työttömien jäsenten osalta valmennus kerryttää aktiivimallin aktiivisuusedellytystä, mikäli aktiivisuuden tarkastelujakso on alkanut 1.4.2019 tai sen jälkeen. Aktiivimalliin liittyviä lisäohjeita on luettavissa kurssin sivuilla.

TRAL auttaa, kun:

SINULLA on kysyttävä ä työsuhteeseesi liit tyen TARVITSET lainopil lisia neuvoja SUUNNITTELET yrittä jyyttä tai uraasi KAIPAAT apua arjen ajanhallintaan ja stressitason hillintää n.


Palautteita jäseniltä:

Todella suuri kiitos palkkaneuvontaan 11/10 tasoisesta palvelusta. On tullut nähtyä, kuultua ja itsekin pyöritettyä puhelinasiakaspalvelua ja harvoin jos koskaan on tälläistä asiakaspalvelua tullut vastaan. Veti sanattomaksi.

Sain yöllä lähetettyyn sähköpostiin vastauksen jo aikaisin aamulla lakimieheltä. Olen varaluottamusmies. Voin kertoa että luottamusmies kysyi suurin piirtein samaa asiaa omasta liitostaan ja vastaus tuli 3 päivän kuluttua.

Olen joutunut pariin otteeseen ottamaan asiakaspalveluun yhteyttä. Valitettavasti olen ottanut yhteyttä omien mokien vuoksi! Onneksi palvelukanavia on useita ja voin valita aina tilanteeseen sopivimman. Nyt olen ollut sähköpostilla yhteydessä ja vastassani on aina ollut loistava asiantuntija. Kiitos avusta!

Erinomaista palkkaneuvontaa jälleen kerran. Monipuolinen ja informatiivinen vastaus joka avustaa palkkaneuvotteluissa enemmän kuin osaa odottaa. Myös lisäapuja tarvittaessa aina saatavilla!

Odotin, että saan hyvää palvelua ja yleisluontoista neuvontaa, mutta odotukseni ylittyivät todellakin. Sain ihan mahtavaa palvelua ja todella hyvän infopaketin mailitse. Ja oli ihan mielettömän hienoa, että minulle soitettiin yllättäen ja kysyttiin miten voimme olla avuksi ja sen jälkeen nopeasti sain uuden puhelun asiaan liittyen ja vielä mahtavan infopaketin mailissa. Olette kyllä mahtavia tyyppejä!!

Suurkiitos työsuhdelakimiehille ammattitaitoisesta, tehokkaasta ja ystävällisesti toiminnasta. Näyttää siltä, että asia saatiin kuntoon ja palvelutaso oli todella korkea.

maailma on muuttunut jo toisenlaiseksi ja tarve mennyt ohi, Kouva sanoo. Jäsenistöltä saatu palaute palveluista on lähes pelkästään positiivista. Hyvää palautetta on tullut varsinkin avun saamisen nopeudesta ja täsmällisyydestä.

Uralla eteenpäin Liiton urapalvelut tukee jäsenistön urapolkua monin tavoin. Ura-asiantuntijoilta saa henkilökohtaista ohjausta ja verkkosivuilla on runsaasti materiaalia, joiden avulla voi hahmottaa esimerkiksi omia vahvuuksiaan ja vaihtoehtoja omalle suunnalleen työelämässä. TRALin videokirjasto on varsinainen työelämän netflix. – Se on yksi meidän käytetyimpiä palvelujamme. Sieltä löytyy monenlaisia työelämätaitoihin liittyviä aineistoja, kuten työnhakua, yrittäjyyttä ja esimiestyötä käsitteleviä sisältöjä, Kouva kertoo. – Jäsenet ovat ottaneet innokkaasti

käyttöön myös maaliskuussa lanseeratun Kehu-palvelun. TRAL tarjoaa runsaasti palveluja myös yrittäjinä toimiville jäsenille. – Aloitimme pari vuotta sitten määrätietoisen, yrittäjäjäsenillemme suunnattujen palvelujen kehittämisen. Yrittäjien osuus jäsenistössä on kasvanut noin 10 prosentin vuositahtiin. Yrittäjäjäsenemme saavat jäsenmaksulla liiton palvelujen lisäksi myös kaikki Suomen Yrittäjien edut käyttöönsä, Kouva kertoo.

Lakipalvelut verkossa ja puhelimitse Jäsenet saavat maksutonta lakineuvontaa työja virkasuhteisiin sekä työelämän eri tilanteisiin liittyvissä asioissa. – Pyrimme varsinkin ennalta ehkäisevään työhön. Asiat ratkeavat aina sujuvammin, kun riitatilannetta ei ole ehtinyt syntyä. Olemme tarvittaessa myös suoraan yhteydessä jäsenen työnantajaan asioiden selvittämiseksi, työsuhdelakimies ja tiiminvetäjä Niina Riipinen sanoo.

As an American, I don’t speak Finnish, but this service was better than the ones found in America. Represensative was helpful and patient. I did not conduct prior research before talking to her as I was in a hurry, however, the service provider was patient and clearly explained things. I do admit, 50% of my questions were already present on the website.

Liiton vaihtaminen sujui todella joustavasti ja nopeasti. Kiitos! Tämä oli varmasti hyvä päätös.

– Tyypillisiä pulmia, joissa liiton lakimiesten puoleen käännytään, ovat työsuhteen alkamiseen ja päättymiseen liittyvät asiat sekä työsuhteen ehtoihin liittyvät tulkinnat. Jäsenille kuuluva tärkeä etu on työsuhdeasioihin liittyvä oikeusturva- ja vastuuvakuutus, joka on saatavissa vain ammattiliiton kautta. Kotivakuutukseen sisältyvä oikeusturva ei kata palvelussuhteeseen liittyviä kustannuksia. Puhelinpalvelu jäsenten työsuhdeasioissa päivystää maanantaista perjantaihin, ja neuvontaa saa myös sähköpostitse. Liiton verkkosivuilta löytyvä Digijuristi-palvelu vastaa tavallisimpiin työelämään liittyviin kysymyksiin. Samassa paikassa voi jättää myös yhteydenottopyynnön liiton lakipalveluun. Työsuhdeasioiden lisäksi jäsenet saavat myös yksityiselämään liittyviä lakipalveluja. Tyypillisiä elämänvaiheita, jolloin lainopillisista neuvoista on hyötyä, ovat esimerkiksi perhe- ja jäämistöasiat sekä asunto- ja kiinteistöasiat. Tradenomi 29


Opiskelija-aktiivi pääsee vaikuttamaan Kysyimme TROLin hallituksen jäseniltä, miksi opiskelija-aktiiviksi kannattaa lähteä. Parasta on yhteisiin asioihin sekä opiskelijakulttuuriin vaikuttaminen sekä verkostojen ja kokemusten karttuminen. TEKSTI Anne Penttilä KUVAT Roope Permanto

O

piskelija-aktiivin toimenkuvaan kuuluu sekä painavia että kevyitä osa-alueita, edunvalvonnasta tapahtumajärjestelyihin. Tärkeintä on yhteisiin asioihin vaikuttaminen. – Olennaista on, että työtä tehdään vapaaehtoisvoimin ja sillä tuotetaan paljon hyvää kaikille tradenomiopiskelijoille, kiteyttää Tradenomiopiskelijaliitto TROLin puheenjohtaja Kaisu Hilska. – Aktiivisuus tarkoittaa halua tehdä hieman ekstraa sen takia, että kanssaopiskelijoiden opiskelijaelämän laatu pysyisi hyvänä ja kehittyisi, lisää jäsenpalveluista vastaava Miika Hiltunen. TROLin hallituksen jäsenyys tuo aktii30 Tradenomi

visuuteen mukaan myös valtakunnallisen ulottuvuuden. Jäsenvastaava Sami Juntusen mukaan aktiivina oleminen merkitsee verkostoitumista ja yhteistyötä eri tahojen kanssa. Edunvalvontavastaava Tua Rope lähti mukaan valtakunnalliseen toimintaan, koska halusi uusia haasteita ja näkökulmaa ammattikorkeakoulukenttään. – Toimin aiemmin paikallisyhdistysaktiivina omassa AMK:ssani HaagaHeliassa. Ajattelin, että liittohallitukseen tarvittaisiin aidosti edunvalvonnasta kiinnostunut tyyppi, miksen siis minä itse. Aktiiveja motivoi yleisesti halu kehittää liiton toimintaa. Eikä siitäkään ole haittaa, että samalla on hauskaa, tutustuu alan opiskelijoihin muualta Suomesta ja verkostoituu laajemminkin.


TROLin hallitus kehottaa lähtemään mukaan opiskelija-aktiivitoimintaan. Se muun muassa kasvattaa verkostoja ja kartuttaa kokemusta.

Tradenomi 31


Tradenomiopiskelijat kaipaavat panostusta suulliseen englannin­ kieliseen opetukseen TRADENOMIOPISKELIJALIITTO TROL selvitti

maaliskuussa 2019 toteuttamassaan kyselyssä tradenomiopiskelijoiden mielipiteitä englanninkielisen opetuksen laadusta omissa ammattikorkeakouluissaan. Vastauksia kertyi 408. Vastaajista 50,7 % opiskeli suomenkielistä tutkintoa ja 49,3% englannin- tai ruotsinkielistä tutkintoa. – Idea kyselystä lähti liikkeelle koulutuksistamme, joissa huoli englanninkielisen opetuksen laadusta alkoi nousta usein esille. Erityisesti puhuttivat opettajien englannin kielen taito ja kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden tilanne, kertoo TROLin edunvalvontavastaava Tua Rope. Kyselyn tulosten perusteella englanninkielisen opetuksen laatuun ollaan melko tyytyväisiä. Suomenkielisistä tutkinto-opiskelijoista 44 % ja englanninkielistä tutkintoa opiskelevista jopa 62 % antoi kirjalliselle englannin opetukselle arvosanan 4 tai 5. Suullisen opetuksen laatu koettiin heikommaksi, ja suomenkielistä tutkintoa opiskelevista 60 % antoi sille arvosanan 2 tai 3. Englannintai ruotsinkielistä tutkintoa opiskelevilla vastaava luku oli 64 %. Avoimista vastauksista suurimmaksi kehityskohteeksi nousi opettajien kielitaito, jonka mainitsi jopa 46 % kaikista vastaajista. Ratkaisuehdotuksina mainittiin muun muassa paremman kielitaidon vaatiminen ammattikorkeakoulujen opettajilta sekä äidinkielenään englantia puhuvien opettajien määrän lisääminen. Sujuva englannin kielen taito on tradenomeille perusedellytys työelämässä menestymiseen, ja monet tradenomit työskentelevät kansainvälisissä yrityksissä tai ulkomailla. – TROL toivoo, että ammattikorkeakoulut kiinnittävät entistä enemmän huomiota englanninkielisen opetuksen laadun kehittämiseen. Myös opiskelijat on osallistettava opetuksen laadun kehittämisprosesseihin, toteaa TROLin edunvalvontavastaava Iiro Rauhala.

32 Tradenomi

Aleksi Kallionpää vastaa jä­ sentapahtumista, Tradenolo­ giasta sekä neljästä Länsi­ Suomen jäsenyhdistyksestä.

Iiro Rauhala on edunval­ vontavastaava ja huolehtii osasta pääkaupunkiseudun yhdistyksiä.

Puheenjohtaja Kaisu Hilska johtaa ja suunnittelee TROLin toimintaa eri sektoreilla. Vastaa kaikesta.

Jäsenpalveluasioissa voi olla yh­ teydessä Miika Hiltuseen. Lisäksi hänen aluevastuuseensa kuuluvat Lappeenrannan, Kouvolan, Lahden ja Porvoon yhdistykset.

Paljonko vie aikaa? Hallitustyö vie toki aikaa, mutta niiden työllistävyys riippuu paljon omasta roolista hallituksessa, vuosikurssista, muusta työtilanteesta, vuodenajasta ja omasta aktiivisuudestakin. Viestintävastaava Monica Koskinen arvioi käyttävänsä työhön keskimäärin useita tunteja viikossa. – Tässä pestissä käytettyä työaikaa on todella vaikea arvioida, koska esimerkiksi sosiaalista mediaa on seurattava jatkuvasti. Varapuheenjohtaja Veera Nyfors sanoo hallituksessa toimimisen vievän aikaa viikkotasolla todella vaihtelevasti. – Fyysistä läsnäoloa ei vaadita päivittäin, mutta asioita pyöritellään etäyhteyksillä niin hallituksen, työntekijöiden kuin kummiyhdistystenkin kanssa. Haittaako luottamustehtävien hoito opiskelua?

TROLin hallituksen jäsenten mukaan se riippuu itsestä ja omista ajanhallintataidoista. – Luottamustoimet vievät tietenkin aikaa. Ne voivat hidastaa opintoja samalla tavalla kuin työn tekeminen opintojen ohessa, mutta ei se mikään automaatio ole, vaan kyse on pitkälti suunnitelmallisuudesta, sanoo puheenjohtaja. – Luottamustehtävät ja järjestötoiminta valmistavat hyvin työelämään, joten niistä on myös uskomattoman paljon hyötyä tulevaisuuden kannalta. Useilla hallitusjäsenillä on muitakin luottamustehtäviä. – Ei luottamustehtävien hoito haittaa opiskelua, vahvistaa myös edunvalvontavastaava Iiro Rauhala. – Kyse on vain oman ajankäytön organisoinnista. Jokainen trollilainen korostaa oman ajan tärkeyttä. Harrastuksille ja ystäville kannat-


Sami Juntusen tontille kuuluvat jäsenhankinta, jäsenvastaavien kouluttaminen ja yhdistysten hallitusten mentorointi. Aluevastuulla Hämeenlinna, Tampere, Seinäjoki ja Jyväskylä.

Mitä olet saanut tai oppinut aktiivina? Monica Koskinen vastaa viestinnästä ja viidestä pohjoisen jäsenyhdistyksestä.

Edunvalvontavastaava Tua Rope vastaa myös Mikkelin, Kuopion ja Joensuun paikallisyhdistyksistä.

Varapuheenjohtaja Veera Nyfors koordinoi hallitusta ja tukee puheenjohtajaa.

Luottamustehtävät ja järjestötoiminta valmistavat hyvin työelämään. taa varata aikaa, muuten ei riitä energiaa kaikkeen tekemiseen. – Parhaaksi tavaksi itselleni olen kokenut läheisten kanssa arjessa rentoutumisen ja sitä kautta ajatusten muualle saamisen. Harrastuksiakin on hyvä olla, sanoo Aleksi Kallionpää. Liikunnalliset harrastukset ovat monelle tärkeitä, ne tukevat jaksamista. Sami Juntunen käy kuntosalilla ja kiipeilee, Tua Rope harrastaa tanssia. – Tanssisaliin pääsy tyhjentää aivoni täysin ja pääsen hetkeksi tuulettumaan maailmasta.

Paljon. Tärkeimpänä runsaasti uusia tuttavuuksia ja eväitä työelämään. Kokemusta esiintymisestä, lobbaamisesta ja vähäisistä yöunista sekä verkostoista. Uusia tietoja ja taitoja, ystäviä. Osaamista ja ymmärrystä koulutus- ja sosiaalipolitiikasta, ay-toiminnasta sekä vaikuttamisesta. Ymmärrystä ammattikorkeakoulujen toimintaan. Tekemään oikeita asioita oikeille ihmisille, mitä ei välttämättä koulun penkillä opi. Olen oppinut uutta itsestäni ja tiimityöstä sekä päässyt toteuttamaan itseäni. Tiimityöskentelyä, tapahtumien järjestämistä ja viestintää. Oppia hallitustyöskentelystä ja liiton viestinnästä. Tutustunut uusiin hienoihin ihmisiin ympäri Suomea ja ystävystynyt heidän kanssaan. Mahdollisuuden oppia uutta koulutuspoliittisista sekä edunvalvonnallisista asioista. Olen oppinut muistamaan omat rajani ja priorisoimaan asioita. Oppia johtamisesta ja erilaisten ihmisten kanssa toimimisesta, kärsivällisyyttä ja itsetuntemusta. Sitomaan rusetin ”oikein.” (Yhdellä lenkillä kahden sijaan.) Ryhmätyötaitoja, priorisointia ja harjaannuttamaan esiintymistaitojani.

Tarjolla kokonaisvaltaisia kokemuksia TRADENOMIOPISKELIJALIITOSSA aktiivisesti ja liiton puheenjohtajanakin vuo-

sina 2006–2007 toiminut Elina Halkola suosittelee vahvasti lähtemään mukaan toimintaan. – Pääsin näkemään, kokemaan ja vaikuttamaan ajankohtaisiin opiskelijoita koskeviin asioihin sekä verkostoitumaan niin oman kuin muidenkin alojen toimijoiden kanssa. Opituista taidoista on hyötyä millä tahansa alalla. – Johtamis-, yhteistyö- ja organisointitaidot karttuvat melkein huomaamatta. Toiminnassa mukana olo tarjoaa niin kokonaisvaltaisia kokemuksia, että parhaiten sen voi oivaltaa vain lähtemällä itse mukaan!

Tradenomi 33


Aika irrota arjesta Kun vastuut ja säännöt ovat kesälläkin selvät, voi lomasta nauttia hyvällä omallatunnolla. TEKSTI Salla Salokanto KUVA iStock

1 Löydä oma lomarytmisi. ASIANTUNTIJAT jakavat yhä useammin

lomansa moniin jaksoihin, ja esimerkiksi kesälomaviikkojen säästäminen syyspimeille yleistyy. Jokaisella on yksilöllinen rytminsä, joka kannattaa etsiä, jos omaan loma-aikaansa voi vaikuttaa: toiset kaipaavat irti arjesta loska-aikaan, mutta myös pitkä kesäloma parhaiden säiden aikaan sopii monelle. Toinen yleistyvä tapa on aloittaa ja lopettaa loma keskellä viikkoa. Aivan pieniksi jaksoiksi lomaa ei välttämättä kannata pilkkoa. Jos arki on aiheuttanut uupumusoireita tai univaikeuksia, voi aivojen ja kehon fysiologisessa palautumisessa kulua parikin viikkoa. Stressaantuneen kannattaa siksi lomailla kerralla riittävän pitkä aika, jotta arkirutiineista pääsee kunnolla irti. Silloin jaksaa paremmin myös etsiä kuormitusta vähentäviä ratkaisuja loman jälkeen.

2

3

Laskeudu lomalle rauhassa.

Suunnittele töihin paluu jo ennen lomaa.

JOS VAIN mahdollista, kannattaa kiire kat-

ENSIMMÄISTEN päivien tehtävät kannattaa

kaista jo hieman ennen lomaa. Näin arjesta pääsee irti nopeammin, ja palautuminen vauhdittuu. Optimaalisessa tilanteessa ennen lomaa olisi hyvä saada tärkeimmät työt pakettiin tai delegoitua eteenpäin siten, että lomalle jäädessään voi luottaa kaiken hoituvan. Myös loman aikana hoidettavaksi jäävät asiat kannattaa suunnitella, sopia ja kirjata ylös. Yllätyksinä putkahtavat tehtävät saattavat häiritä palautumista, etukäteen sovitut tehtävät sopivat useammille.

suunnitella jo ennen lomaa: Mikä jää kesken? Mitä pitäisi saada heti työn alkaessa aikaan? Kun tehtävät kirjaa ylös, on ensimmäisten työpäivien ohjelma selvä, eikä sitä tarvitse miettiä loman viimeisinä päivinä. Loman jälkeen on syytä olla armollinen itselleen ja työkavereille – onnistuneen loman merkki on, että työasiat ovat päässeet jo vähän unohtumaan. On aivan luonnollista, että rutiineihin ja esimerkiksi istumiseen totuttelussa voi mennä ensimmäisellä viikolla aikaa.

4 Sopikaa joukolla pelisäännöt, joita kaikki noudattavat. KUN TYÖPAIKALLA on sovittu selkeät loma-

säännöt, voivat lomalaiset rentoutua huolettomammin. Esimiehillä ja työyhteisöllä onkin tärkeä roolinsa loman onnistumisessa. Yhdessä kannattaa sopia ainakin siitä, kuka kulloinkin vastaa ja mistä. Silloin tiedetään, milloin kukin on sitoutunut vastaamaan tarvittaessa ja milloin voi olla vapaalla ilman päivystysroolia. Lisäksi puhumalla lomien aikaiset tehtävät jakaantuvat yleensä tasapuolisesti, ja kaikki pääsevät myös nauttimaan vapaista.

à Juttua varten haastateltiin

vanhempaa tutkijaa Sampsa Puttosta Työterveyslaitokselta, joka on perehtynyt palautumiseen ja työaikojen rytmittämiseen.

34 Tradenomi


Yeisjohto Mika Varjonen Toiminnanjohtaja puh. 040 001 69 00

Suvi Kautto Johdon assistentti puh. 020 155 8805

Aleksi Rankka Projektipäällikkö puh. 045 651 3026

Vaikuttamisyksikkö

Sinikka Strömmer Työsuhdelakimies puh. 020 155 8808

Niina Riipinen Työsuhdelakimies, tiiminvetäjä puh. 020 155 8801

Palveluyksikkö Tomi Kouva Palvelu- ja kehitysjohtaja puh. 020 155 8813

Ville-Veikko Rantamaula Yksikönjohtaja puh. 020 155 8804

Anna Sirviö-Hautala Asiantuntija puh. 050 466 7917

Elin Blomqvist-Valtonen Asiantuntija puh. 040 775 3040

Katriina Matinhelmi Asiantuntija, palkka- ja työttömyysturva-asiat puh. 020 155 8807

Henna Hirvonen Asiantuntija, koulutus- ja työllisyyspolitiikka puh. 040 768 1365

Pilvi Nybom Ura-asiantuntija Puh. 040 567 5034

Jori Karjalainen Opiskelija-asiantuntija puh. 044 555 2638

Päivi Tenhunen Toimistoassistentti puh. 020 155 8812

Joonas Kopra Asiantuntija puh. 050 407 4876

Viestintäyksikkö

Eemeli Rajala Opiskelijatoiminnan asiantuntija, TROLin toiminnanjohtaja puh. 040 756 5644

Lakiyksikkö Viivi Osala Työsuhdelakimies perhevapaalla

Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@tral.fi Tradenomiliitto TRAL RY www.tral.fi Löydät meidät myös Facebookista, Twitteristä, Instagramista ja LinkedInistä. TRALin toimisto Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki puh. 020 155 8800 (vaihde) Avoinna ma–to klo 9–16, pe 10–16 Jäsenpalvelut ja -edut: toimisto@tral.fi Jäsenmaksut, liittymiset, jäsentietojen muutokset, alennus-hakemukset: jasenasiat@tral.fi Palkkaneuvonta: palkkaneuvonta@tral.fi Työsuhde- ja työttömyysturvaneuvonta: lakiasiat@tral.fi Korkeasti koulutettujen työttömyyskassa KOKO Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki Puhelinpalvelu: (09) 4763 7600, ma–to klo 10–15, pe 10–13 Asiakaspalvelupiste: Ratavartijankatu 2 B, palvelee ma–ke klo 10–15 ja pe klo 10–13, ti ja to suljettu. Faksi (09) 4763 7690

Anu Väätäjä Viestintäjohtaja, päätoimittaja puh. 020 155 8802

Maarit Laakso Viestinnän asiantuntija puh. 040 350 5975

Helna Luoto Viestintäassistentti puh. 050 476 1194

Tomàs O´Shaughnessy Työsuhdelakimies puh. 020 155 8811

Tradenomi 35



Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.