TALKOOTUUTTI: HETKY足LEHDEN HISTORIAA
TEEMAT: ONNISTUIKO HETKY TAVOITTAMAAN AIKAMME TÄRKEÄT TEEMAT? 19711980
Helsingin tietojenkäsittelyyhdistys perustetaan 2.9.1971. Yhdistykselle lehti perustetaan noin kymmenen vuotta myöhemmin. Hetkyn ensimmäinen kerho, AKVA perustetaan.
1980luku
ATKala kasvaa, kaupallisen ATKkoulutuksen suuri kasvu veloittaa Hetkyn maksullisen koulutuksen osanottajamääriä. ITU ja toimistoautomaatiokerho perustetaan 1982. Hetkyn oma jäsentiedote alkaa ilmestyä. Jäseniä noin 6000. 1980luvun puolivälissä panostetaan toimistotyöautomaati oon ja mikrojen tehokkaaseen hyödyntämiseen. Vuonna 1985 perustetaan Hetkyn opiskelijakerho.
koulutus ja ajankohtaistapahtumiin kuten yritysvierailuihin. Järjestösihteerin työ muuttuu kokoaikaiseksi vuonna 1991. Hetkyn Tietosanomat alkaa ilmestyä neljä kertaa vuodessa vuonna 1992. Vuonna 1994 lehdessä käsitellään ammattietiikkaa ja ammatillisia hyveitä. 1995 on tarkoitus kehittää yhdistyksen sisäistä ja ulkoista viestintää. Lehden ilme muuttuu. Etiikan käsittely jatkuu lehdessä 2/1995 Pekka Himasen haastattelulla. 1995 lehdessä pieni juttu presidentti Martti Ahtisaaren omista nettisivuista Bill Clintonin malliin. Vuonna 1995 General Electric joutuu irrottautumaan Internetistä viikoksi saadakseen tietoturvansa kuntoon hakkereiden varalta. Vuonna 1996 lehden 25vuotis pääkirjoituksessa
1986 lehdessä pohditaan ajatusta ATKammatin olemuksesta palveluammattina. Tietosuojaasiat nousevat esiin ja 1988 alussa Suomeen perustetaan tietosuojavaltuutetun virka. 23.11.1987 Hetky vastaa ajan haasteeseen perustamalla Tietoturvakerhon. Hetkyyn palkataan osaaikainen järjestösiheeri. TAOPPI kerho perustetaan 1988 tietokoneavusteisen opetuksen parissa painiville ihmisille. Kevään 1989 numero on tietosuojan erikoisnumero. AKVAkerho julkaisee 1989 oman kymmenvuotishistoriikin.
1990luku
Uusi vuosikymmen uudet toimintamuodot, Hetky muuttaa toimintatapojaan. Hetkyn tietosanomat toimii jäsentiedotuslehtenä. Lehti toimii tiedotuskanavana jäsenten suuntaan ennen sähköpostiaikaa. 1991 aletaan panostaa maksuttomiin jäsenien
mietitään onko mikään muuttunut 25 vuoden aikana. 1996 pohditaan lasten ja Internetin välistä suhdetta ja tutustutaan lapsen kanssa Louvren
WebMuseumiin ja Disneyn kotisivuihin. Tetris vie kuitenkin voiton kiinnostavuudessa. 1990 luvun puolivälissä Hetky järjestää koko perheen tapahtumia. Hetkyn lyhyt historiikki on lehdessä 4/1996. Samassa lehdessä kirjoitetaan Tietoturvakerhon 8 vuotis taipaleesta sekä
Hetkyn 25 vuodesta. 1990luvun lopulla Internetin käyttö yleistyy. Taloustutkimus tekee alkuvuodesta 1997; parikymmpiset miehet ei ole enää suurin Internetin käyttäjäryhmä, kotikäyttäjien määrä kasvaa. Myös koulut rupeavat verkottumaan. Joulukuussa 1997 perustetaan IT Ladies Network, nykyinen ICS Ladies. Lenita Airisto on paikalla puhumassa. Elinikäisestä oppimisesta keskustellaan 1990luvun lopun lehdissä.
Vuosien 19992009 Hetky lehtien teemat taulukkona.
VUOSITUHANNEN VAIHTEESSA Viime vuosituhannen viimeinen Hetky keskittyi tulevaisuuden tarkasteluun odottaessaan kaikkia it alan ammattilaisia kutkuttavaa uudenvuoden yötä 2000. Ojanperän Matti kyselee heti alkuunsa: Pitääkö tulevaisuus nähdä entistä parempana? Kysymys on edelleen entistä ajankohtaisempi, nyt voi jopa kysyä: Voiko tulevaisuutta nähdä entistä parempana? Ja heti perään: Mitä on entistä parempi? Edellisen laman jälkeen aina tähän lamaan asti parempi on nähty saman kuin entistä enemmän, entistä nopeammin, entistä useammin. Nyt kysytään jo hyvän elämän edellytyksiä, sen sijaan Ojanperän Matti kyseli samaa asiaa ylä ja keskiluokkaisten, OECD ikäkoherttien aritmetiikalla kasvavien eläkerahastojen sijoitussalkkujen johtajien suunnalta.. Matti pohtii hyvin syvällisesti uskonnon, vallan ja mielen merkitystä elämässä ja tulevaisuudessa. ”Mielen aspekteja vastaavat kulloinkin niitä ilmentävät instituutiot tai yhtä hyvin elinympäristöt”, ”Arvojen viisarit näkyvät myös pimeässä” kuvastavat pientä otosta Matin viisaista ajatuksista ja eväistä tulevalle vuosituhannelle. Markku Wilenius puolestaan tarkastelee tietoyhteiskuntaa ja suurta lupausta: ”Teknologia ei itsessään ole muuta kuin kulttuurimme yksi ilmenemismuoto ja tähän kulttuuriseen kehitykseen sisältyy paljon muutakin”. Wilenius pohtii ensi vuosituhannen visioita ja toteaa, että suurin lupaus on yhteiskunta, jossa kulttuurin ja luonnon massiivinen riistäminen lopetetaan ja teollisuusyhteiskunnan katkera perintö saadaan kuitatuksi. Se on yhteiskunta, missä ihmisten kuluttamat palvelut muuttuvat yhä aineettomammiksi, jossa informaatio jalostuu tiedoksi ja edelleen viisaudeksi, jossa tietoteknologia toimii demokratian ja järkevän päätöksenteon välikappaleena. Se on teknologia, joka sallii ihmisten välisen vuorovaikutuksen paikasta riippumatta. Se on myös yhteiskunta, jossa ihmiset on vapautettu likaisista töistä ja työ käsittää
myös muun kuin palkkatyön. Mistähän Markun yhteiskunnassa ihmiset saavat toimeentulonsa, sitä hän ei nimittäin pohdi lainkaan. Hän esittää myös toisenlaisen yhteiskunnan, dystopian (kauhu kuvan), jossa teknologia on vallannut isännän roolin ja globaali talousjärjestelmä tuottaa kasvavassa määrin sellaisia reunaalueita, jotka eivät pysy kehityksen tahdissa ja ovat tuomittuja sosiaaliseen kurimukseen. Tämän dystopian toteutumista kiihdyttää luonnonvarojen häikäilemätön liikakäyttö, jota seuraa ilmastonmuutosten ja makean veden saannin niukkenemisen myötä kasvavia sosiaalisia ongelmia. Tuntuu siltä, että aina nämä dystopiat ovat lähempänä kehityksen suuntaa kuin utopiat (toivetilat, unelmat). Mutta kuitenkin: Tulevaisuus on aina aidosti avoin ja omat tekomme vaikuttavat siihen, millaisessa tulevaisuudessa elämme! Ratkaisevaa on, onko meillä eettistä kykyä arvioida omaa toimintaamme. Nils Mustelin toteaakin heti seuraavassa puheenvuorossa, että tulevaisuutta ei tulisi ennustaa vaan luoda! Jos voisimme todella ennustaa tulevaisuuden sen pienimpiä yksityiskohtia myöten, niin se merkitsisi, ettemme voisi millään tavalla vaikuttaa tulevaisuuteen! Tulevaisuuden tutkimushan ei ole ennustamista, vaikka Romppu toisaalla lehdessä näin luuleekin, vaan tukevaisuuden tutkimuksen avulla tarkastellaan mikä on todennäköistä ja ennen kaikkea mikä on toivottavaa. Tulevaisuuden tutkimus on myös tulevaisuuden tekemistä – pienienkin tekojen avulla kohti haluttua tulevaisuutta. Nils Mustelin toteaa edelleen, että ”tietämättömyyden musta aukko on järkyttävän helppo täyttää arvottomalla rihkamalla”. Hetky on osaltaan ollut lähes 30vuoden ajan poistamassa tätä tietämättömyyden mustaa aukkoa: Mustelin toteaa myös, että ”on itsestään selvää, että visiot paremmasta tulevaisuudesta on rakennettava pehmeiden arvojen varaan, mutta on yhtä selvää, että kestävä kehitys kohti tällaista visiota on mahdollinen vain tieteellisen tutkimuksen ”kovalla” perustalla.”
HETKYLEHTI JA TALOUS Verkkopankkitoiminta
→ 1982 puhelinpalveluna → 1984 pcversio; Nokia alle 1; asuntoindeksi 110; Hetkyn budjetti 210000mk
→ 1992 matkapuhelimella; Nokia 2; asuntoindeksi 90; Hetkyn bud. 650000mk
→ 1996 internet →2000 eservices; Nokia 1265, asunnot 130 →2009 tietovarasto; Nokia 10, asunnot 170; Hetkyn bud. 900000mk
1984 Nokia osake alle 1 euro, Cobol, FAS, Fortran, Pascal, asunnot 110
Teemapäivä: Uudet ohjelmointikielet ja ympäristöt; Miten ohjelmointia tehostetaan erilaisten apuvälineiden ja välineistöjen (ohjelmointiympäristöjen) avulla? Mikromainframe •mikron rooli tietojenkäsittelyjärjestelmän osana •tietoliikennöinti •suojaukset ja varmistukset •sovelluksien ja ohjelmistojen siirrettävyys 1986 Risto Pietilä ja Veijo Vartiainen: Atkyksikön muuttuva rooli Atkihmiset ovat kautta historian ostaneet laitteita ja ohjelmistoja. Jo nyt joudutaan yhä enemmän ja enemmän ostamaan myös palveluja. 1987 Suomen talouden 1980luvun lopun epävarmuus ei näkynyt teollisuuden tuotannossa vielä vuonna 1989, jolloin koko teollisuuden tuotanto oli yhä kasvussa. Suomen rahamarkkinat vapautettiin säännöstelystä 1980luvun loppupuolella. Tämä mahdollisti valuuttalainojen oton ja lisäsi kotitalouksien ja yrityksien velkaantumista. Vuonna 1989 tapahtuneen markan revalvaation jälkeen alkoi 1990luvun taloudellinen kriisi näkyä
seuraavana vuonna myös teollisuustuotannon lievänä supistumisena. Teollisuustuotannon pieneneminen johtui myös monesta muusta samanaikaisesta tekijästä: idänvienti tyrehtyi miltein kokonaan Neuvostoliiton hajoamisen seurauksena ja samanaikaisesti länsivientikin supistui. Lisäksi kotimaiset investoinnit ja kulutus romahtivat. Vuonna 1991 teollisuuden tuotanto pieneni noin 9 prosenttia.
1993 1994
Nokian osake 2 euroa, VAX, Oliot, PATU, 486PC asunnot 90 Työttömät jäsenet huomio! Liittokokouksen 10.9.93 tekemän päätöksen mukaan työttömien jäsenmaksu vuonna 1994 tulee olemaan sama kuin opiskelijajäsenmaksu 25 euroa. Outi Valkki: ”Outplacementin tehtävänä on avustaa organisaatioita ja esimiehiä irtisanomispäätösten toteuttamisessa niin, että päätösten kielteiset vaikutukset organisaatiolle ja sen sidosryhmille minimoituvat". Seppo Kiuru kertoo, kuinka hän vuonna 1992 jäi työttömäksi ja on sen jälkeen koluttanut itseään monin tavoin. Seppo esiintyi Tietoviikon työttömät esittelevät itseään –palstalla, jota hän piti hyvänä ideana ja positiivisena vastaantulona lehdeltä. ”Ei pidä jäädä kotiin, vaan hakea aktiivisesti kontakteja luomalla töitä joka puolelta – työttömyys ei ole tarttuva tauti, verkostuminen kannattaa aina”, toteaa Seppo Valkki. Hetky järjestää seminaarin, joka käsittelee uutta tilannetta atkalalla: työttömyyttä sekä henkilökohtaisen pakkopysähtymisen kääntämistä uudeksi paremmaksi aluksi. Onko sinulla aikaa vai tunnetko olevasi ylityöllistetty? Hetkyn johtokunta vierailulla 1988 perustetussa Suomen Optiomeklarit Oy:ssä. ”Pankkiosakkeet nousivat viikossa peräti 14% peruskoron laskun jälkeen". Juuri perustetun Hetkyn Finanssitietoryhmän isännistön puheenjohtaja Tommo Jumppanen: ”Tutkijoiden mukaan olemme historian valossa merkittävässä murroskaudessa, jossa ihmiskunta on siirtymässä rikkonaisen välivaiheen kautta
valtaajasta informaatioaikaan. Muotoutuvalle informaatioyhteiskunnalle on leimallista tiedon paljous. Tieto on eri tahojen saatavissa samanlaisena ympäri maailmaa reaaliajassa."
aiheuttaneet kysymykset kuten oikeus omaan identiteettiin korvautuvat uusilla ongelmilla, jotka liittyvät ihmisten kasvavaan eriarvoisuuteen tietoa ja koulutusta vaativilla työmarkkinoilla."
Multimedian soveltamista Suomessa: Kela esitteli tietokoneavusteisen koulutusjärjestelmän, jolla vietiin läpi uuden tietojärjestelmän koulutus nopeasti ja kustannusedullisesti 250 toimipisteessä.
Puheenjohtaja Kimmo J.J. Palmu: ”Uuden vuosituhannen kehityspolku voisi kulkea seuraavasti: tietoyhteiskunta , ympäristövalveutuneisuus ja –teknologia, luovan taiteen ja viihteen kehittyminen, bioteknologia, lääketieteen läpimurrot, uudet työyhteisöt, todellinen tekoäly sekä arvokeskustelun Vaikka talous oli kriisissä, 15.11.1991 tehdyn kautta syntyvä uusi filosofian ja henkisten resurssien devalvaation seurauksena Suomen vienti alkoi renesanssi." kasvaa erittäin nopeasti. Teollisuuden tuotannon kasvu alkoi uudelleen jo vuonna 1992, vaikka muut talouden sektorit kärsivät vielä pitkään Ilkka Räsänen, 2000luvun bisnesnäkymiä: laman seurauksista. Eräs tärkeä tekijä "Verkostuminen on ensi vuosituhannen tärkeimpiä teollisuustuotannon kasvussa oli juuri viennin kilpailutekijöitä. Asiakkuuden ja partneriuden kasvu: vuoden 1991 jälkeen viennin osuus hallinnan eli CRM:llä on jo parin vuoden ajan ollut bruttokansantuotteesta kasvoi voimakkaasti ja oli tärkeä rooli siinä miten yritykset, partnerit ja vuonna 1997 jo noin 40 prosenttia asiakkaat toimivat entistä enemmän yhdessä. bruttokansantuotteesta. Vuoden 1992 jälkeen Microsoft on menossa yhä lähemmäs niin sanottua teollisuustuotanto kasvoi erittäin nopeasti koko verkkokeskeistä tietojenkäsittelyä." 1990luvun ajan vuoteen 2000 asti. Suomi liittyi Euroopan unionin jäseneksi vuonna 1995 ja 2000 Sakari Tola: ”Yksilön hyvinvoinnin kannalta Euroopan talous ja rahaliiton jäseneksi vuonna eräs oleellinen elementti on hallinnan tunne: käsitys 1998, millä on ollut suuri vaikutus myös Suomen siitä että ymmärtää tilanteen ja omaa riittävät teollisuuden kehittymiseen. valmiudet siitä selviytymiseen." 1999 2000
Nokian osake 12 65 euroa, NT, C++, Java, asunnot 130
Ritva Elonen: ”Liikeyritysten tavoin kunnan tulisi tehdä markkinatutkimus: mikä on sähköisten palvelujen kysyntä ja keitä ovat asiakkaat."
Vuoteen 2000 asti jatkunut teollisuustuotannon voimakas kasvu hidastui uuden vuosituhannen alussa. Vuosina 20012006 teollisuustuotannon keskimääräinen vuosikasvu jäi alle 3 prosenttiin, kun vuosina 19252000 kasvu oli lähes 6 prosenttia. •instant home devices Vuonna 2001 tuotannon pysähtymiseen vaikutti •electronic IT based books, osaltaan maailmantaloudessa vallinnut epävarmuus, cameras, radios, TVs and other daily used joka johtui Yhdysvaltoja kohdanneista terrori home devices connected to the net iskuista. •high resolution flat screens •increasing mobile accessja vuonna 2007: Suomen teollisuustuotanto kääntyi kasvuun vasta •WLAN vuonna 2004, jolloin tuotanto kasvoi runsaat 5 •3D hardware and electronic ink prosenttia. Vuonna 2005 teollisuustuotannon kasvun •gesture recognition pysähtymiseen vaikutti paperiteollisuuden työtaistelu, joka pysäytti kesällä 2005 koko paperiteollisuuden Markku Wilenius: ”Kapitalismi on voittanut tuotannon. Vuoden 2006 keskimääräistä parempi voittanut, poliittinen liberalismi ja kasvu johtui siten osittain vertailuvuoden markkinahenkisyys vallannut poliittisten nollakasvusta. aatteiden tilan ja vanhat sosiaalisia ristiriitoja
Ari Hirvonen lainaten Gartner Groupin ennustetta vuonna 2002:
Vanhojen kerrostaloasuntojen reaalihintaindeksi1 vuosineljänneksittäin I/1970 IV/2008, 1970=100
KULTTUURIA JA ELÄMYKSIÄ HETKYN TOIMINNASSA
Vuonna 1994 perustettu ITUkerho kertoo painottavansa pehmeitä arvoja kovassa maailmassa, persoonallisuuden ja luovuuden kehittämisestä, Hetky on tieto ja viestintätekniikan ammattilaisten ryhmätyötaitoja ja henkilökohtaista kasvamista. verkottunut yhteisö, joka seuraa aktiivisesti alan kehityssuuntia ja tarjoaa jäsenilleen ICTladiet puolestaan kertovat toimintaansa mahdollisuuden ammatilliseen ja henkilökohtaiseen kuluvan: tapaamiset, koulutukset ja huvittelu mitä kehittymiseen. Kautta vuosien Hetkyn erilaisempien teemojen merkeissä. toimintaperiaate on ollut suunnilleen sama. Taloudellinen tilanne, aktiiviset kerhot sekä Nämä kerhot ovat tuoneet Hetkyn toimintaan jäsenmäärän kehitys ovat kuitenkin tuoneet epämuodollisempia tilaisuuksia ammatillista toimintaan omat vivahteensa. Tässä kirjoituksessa osaamista kehittävän toiminnan rinnalle. tarkastellaan, miten edellä mainitut tekijät ovat vaikuttaneet siihen, miten paljon Hetkyn toiminnassa on ollut mukana ICT ammattilaisen Jäsenmäärän kehitys: osaamisen kehittymiseen liittyviä tai yleisempiä hyvinvointiin ja rentoon yhdessä oloon liittyviä Pohdimme myös, onko jäsenmäärän kehitys vaikuttanut osaltaan tapahtumien sisältöön. Voisiko tilaisuuksia. jäsenmäärän väheneminen lisätä viihteellisten tilaisuuksien määrää? Houkuttelevatko Taloudellinen tilanne: viihteellisemmät ja kevyemmät aiheet paremmin ihmisiä tilaisuuksiin? Tätä ajatusta tukisi se, että Taloudellinen tilanne on yksi tekijä joka on 2000 luvulla, ainakin lehtien perusteella, saattanut osaltaan vaikuttaa tilaisuuksien sisältöön. viihdyttävämpien tilaisuuksien määrä on Lamaaikana tilaisuuksissa on näkynyt lisääntynyt. Toisaalta tämä voi olla seurausta ammatillisen osaamisen lisäksi perhearvot sekä uudesta markkinatilanteesta, jossa kaupalliset elämän hallinta sekä myös kepeät teemat, kuten kouluttajat ja IT alan yritykset ovat lisänneet nauruterapia. Toisaalta taloudellisesti parempina huomattavasti IT koulutusta ja IT alan aikoina toimintaan on tullut enemmän nautintoihin ajankohtaisseminaareja. Tämä uusi kilpailutilanne ja elämyksiin perustuvaa vapaaajan toimintaa: on varmasti suunnannut osaltaan Hetkyn toimintaa golfia, teatteria, oopperaa ja taidenäyttelyitä. Onko myös sellaiseen verkostoitumiseen ja tilaisuuksiin, taantumassa taas korostumassa yhteisöllisempi joissa kaupalliset yritykset eivät toimi. toiminta esimerkkeinä vuoden 2009 toiminnasta Tietotaitotalkoot ja lautapeliilta?
Kerhojen vaikutus:
Esimerkkejä Hetkyn viihteellisemmistä tilaisuuksista ja tapahtumista:
1990: Pakolaisena Suomessa, nauruterapia, Huu Haa Messut (ITUkerho) Saunailta ja opiskelijatapaaminen Turussa (opiskelija kerho) 1991: Teatteri, Tutustuminen Arabian tehtaalle 1992: Naisen ja miehen aivot; naisenergia, Fysioterapeutti kertoo Shiatsu (ITUkerho) 1993: Kesätapahtuma perheelle Nuuksiossa: ulkoilua, leikkiä ja vapaata seurustelua sekä sauna, Työn loppu uuden alku tilaisuus 1994: Ihmiselämän varjopuolet (ITU)1997: Teatteri, Taiteiden yö 1998: Teatteri, Viiniä ja ruokaa (ITU) Opiskelijakerho toimi Hetkyssä 80luvun 1999: Golf kurssi, Saunaseurassa verkostoituminen loppupuolella. Opiskelijakerhon toimintaan (ICTladies), kuuluivat luonnollisesti asiaohjelman lisäksi myös 2000: Golf, Voi Hyvin, Pirtelöiden valmistamista rento yhdessä olo sanailtoineen. Hetkyn toiminnassa on ollut vuosien varrella mukana lukuisia kerhoja ja verkostoja, joista jotkut ovat toimineet Hetkyn alkuajoilta asti, tuoreimmat ovat juuri aloittelemassa toimintaansa. Osa kerhoista on aloittanut toimintansa Hetkyn siipien suojassa ja sitten perustanut oman yhdistyksen. Joidenkin toiminta on ollut aikansa aktiivista ja sitten hiljalleen loppunut. Osa kerhoista on jo perustettaessa painottanut selvästi pehmeämpiä arvoja tai hauskaa yhdessä oloa.
elävän ravinnon avulla (PROkerho), Miten elämä onnistuu? Timo Lampikoski (ITU), Teatteri 2001: Tyylikoulu, bisnespukeutuminen (ICT ladies) 2002: Ooppera (ITU), Esiinny eduksesi ( ICT ladies) 2003: Arjen turvallisuus (ICTladies), Matrix elokuva 2004: Tommy Taberman: mitä tekemistä ICT alalla ja rakkaudella keskenään, Vermoon tutustuminen (ICTladies) 2005: Intialainen päähieronta (ICTladies) 2006: Vierailu Kiasmaan (ICTladies) 2007: Teatteri (AKVA), Sirkus (ITU), Ooppera (ICTLadies) 2008: Koulukotiilta (AKVA), Tietokone satuilta, Peliilta 2009: Lautapeliilta, Tietotaitotalkoot
KESKEISET AIHEET KOLMEN VUOSIKYMMENEN AIKANA • 1983 Toimistoautomaation toteutukset. Tietokone opetuksen apuvälineenä. Tietosuojalainsäädännön kehittäminen. Mikrojen mahdollisuudet • 1993 Lamasta nouseminen, pörssikurssit kasvukäyrälle. Oliokeskeisten tietojärjestelmien rakentaminen. Tietoturva tiedonsiirrossa. Multimedian soveltamista • 2003 Ohjelmistotuotanto tiukoilla. Ulkoitusmarkkinat kukoistavat vilkkaina. Tietohallinto lähemmäksi liiketoimintaa. Mobiilimarkkinoilla kysyntä kasvaa. Verkkopalvelujen kehittyminen.
L ÄHE L L E JA KAUAS PÄÄKIRJOITUSTEN KAUTTA
Hetkyn Tietosanomien pääkirjoitukset ovat kuluneen lähes kolmenkymmenen vuodan aikana erinomaisella tavalla tiivistäneet kunkin ajanjakson olennaisimmat piirteet. Milloin on innostettu jäsenistöä aktiiviseen toimintaan, milloin sinnitelty laman kourissa ja milloin korostettu joitain alan kannalta tärkeitä erityiskysymyksiä. Välillä katse on kohdistettu sisäänpäin ja välillä Eurooppaan ja globaaleihin näkymiin.
Toiminnan muotoutuminen
1980 luvulla Helsingin Tietojenkäsittely ry:n jäsenlehti Hetkyn Tietosanomat ilmestyi monisteena, lukuun ottamatta ajanjaksoa syksystä 1984 kevääseen 1987. Lehdet eivät tuolloin sisältäneet varsinaisia pääkirjoituksia vaan lehdet avattiin johtokunnan jäsentervehdyksillä. Johtokunnan viesteissä nostettiin esille yhdistyksen kannalta keskeisiä teemoja kuten toiminnan profiloituminen ja koulutuksen kirkastaminen. 1987 johtokunta korosti avauksessaan tietosuojaa ja tekijänoikeuksia ja seuraavana vuonna ensimmäisen julkaisun pääkirjoituksen laatikin tietosuojavaltuutettu AnnaRiitta Wallin.
vuosina 1999 2001 Kimmo J.J Palmu. 2000 luvun päätoimittajia olivat Pirjo Salo 2002 2004, Ossi Kuittinen 2005 2007 ja uudelleen Pirjo Salo vuonna 2008. 1991 Toi lehteen uudet toimintamuodot ryhdyttiin järjestämään jäsentilaisuuksia ja yhdistyksen sihteeristä tuli kokopäivätyöntekijä. Eurooppalaiset atkalan kattojärjestöt sopivat tuolloin ulkojäsenmahdollisuuksista ja Hetky päätti tehdä sääntömuutoksen tätä varten. Tämä on ensimmäinen maininta toiminnan kansainvälistymisestä. 1992 Hetky Tietosanomat alkoi ilmestyä neljä kertaa vuodessa ja samassa yhteydessä ryhdyttiin julkaisemaan Tietotekniikan liiton jäsentiedotteet lehden yhteydessä. Jakelu laajeni alan opiskelijoihin.
Laman kourissa
Kaiken kaikkiaan lehden tekeminen koko 80 luvun vaikutti toteutuneen pienen talkooporukan toimesta
Vuonna 1993 lama syveni ja Hetkystä tuli merkittävä voimavara työttömille jäsenille. Todettiin, että yhdistyksen toiminnan on sopeuduttava vallitsevaan taloustilanteeseen. Tuolloin järjestettiin alaasteilla piirustus, kirjoitus ja vitsikilpailu, johon osallistui yli 100 koulua. Kilpailun voittaneelle Espoon Tiistilän koululle annettiin palkinnoksi Osborne tietokone. Palkinnon vastaanottanut oppilas kirjoitti kilpailussa aiheesta "Robottisota vuonna 2009". 1993 Porthaniassa järjestettiin suosittuja tiedeiltoja neljänä peräkkäisenä maanantaina. Illoissa oli nimekkäitä alustajia mutta suosioon vaikutti varmasti myös oikein valittu ajankohta ja hyvä paikkavalinta.
1990 luvulla Hetkyn Tietosanomilla oli nimetty päätoimittaja. Päätoimittajia ehti 90 luvulla olla useitakin. 1990 1992 päätoimittajana toimi EeroPekka Mänd, vuosina 1993 ja 1994 Armi Westin, vuosina 1995 1996 Jaakko Koskinen, vuonna 1997 Terttu Vainio, vuonna 1998 Leena Merisalo ja
Lama jatkui vielä vuonna 1994 ja tuolloin päätettiin työttömien jäsenmaksun alentamisesta. Hetkyn jäsenistössä virisi keskustelu ensisijaisesta ja toissijaisesta jäsenyydestä, sillä monet kuuluivat Hetkyn lisäksi mm. PCkäyttäjiin, Sytykkeeseen, Otadataan ja Datanomeihin pohdittiin mikä on Hetkyn lisäarvo. Lehti hyväksyttiin aikakauslehtien liiton jäseneksi.
Päätoimittajat astuvat esiin
1990 luvun puolivälissä alettiin pohtia sähköisiä viestintävälineitä ja pyydettiin ideoita spostin hyödyntämisestä. Informaatio ja tietoalojen ammattirakenteessa nähtiin tapahtuvan muutoksia, kun atkosaamista alkoi levitä vähitellen myös laajoille kansanjoukoille. Onko tietotekniikan jokapäiväistyminen vaikuttamassa yhdistykseemme?
Lehden mainoksilla taloutta kuntoon
Vuonna 1995 tuli jälleen ajankohtaiseksi pohtia pitäisikö yhdistyksen nimi uusia. Lehdessä ryhdyttiin tuolloin ensimmäisen kerran julkaisemaan mainoksia, millä oli selkeästi suotuisa vaikutus talouteen. Tänä vuonna käynnistyi johtokunnan roolin pohdinta ja samalla päädyttiin antamaan kerhoille autonominen asema. Pääkirjoituksessa avattiin keskustelu yhdistyksen toimialueen laajentamisesta koska yhdistyksellä oli jäsenistöä myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Lehti 2/95 oli ulkoasultaan jo aikakauslehtimäinen, taitettu ja neliväripainos. Ryhdyttiin keskustelemaan verkostoitumisen keinoista ja todettiin että yhdistyksen oli otettava vastuullinen, kriittisen arvioinnin rooli muutettaessa yhteiskuntaa tietoyhteiskunnaksi. Koettiin, että tekniikka yksin ei ole keskeistä vaikutukset yksilöön, yritykseen ja yhteiskuntaan ovat myös tärkeitä. Tämä oli ensimmäinen päänavaus yhdistyksen yhteiskuntavastuusta. Internet mainittiin ensimmäistä kertaa verkostoitumisen väylänä. Yhdistyksestä tehtiin ensimmäinen multimediatuote. Vuonna 1996 lehdestä tuli A4 kokoinen osin mainostajien toiveesta. Jäsenkato oli päättynyt ja jäsenmäärässä oli selvää nettolisäystä, noin 400 uutta jäsentä. Vuonna 1996 käynnistyi www sivujen rakentaminen jonka toiminnan priimusmoottorina toimi Internet kerho. Pääkirjoituksessa korostettiin jälleen kerran, että Hetky on hyvä verkottumisen väline. Lehdessä pohdittiin työmarkkina ja koulutustilannetta, ammattikorkeakoulutusta sekä ylikysynnän taittumista. Datanomi tutkintonimikettä ajettiin tietotekniikkaalan amk tutkintonimikkeeksi. Jäsenmäärä kasvoi voimakkaasti, noin 1.500
hengellä. Mainosmyynti oli kuitenkin harmittavan heikkoa, mistä johtui, että yhdistyksen taloutta ja lehden tilannetta pohdittiin perusteellisesti. Lehden laadusta tehtiin jäsenkysely, jossa arvosanaksi tuli 7. Johtokunnan strategiakeskustelussa todettiin, että toiminnan ei tule olla vain kerhojen pyöritystä vaan myös jäsenistön muiden tärkeäksi kokemien hankkeiden tukemista.
Sähköiset työkalut käyttöön
1997 jäsenmäärä oli jo yli 10.000. Johtokunta alkoi viestiä lähes täysin sähköpostitse. Myös kerhot siirtyivät käyttämään sähköpostia. WWW sivujen toimintaan oltiin tyytyväisiä. Yhdistyksen toimintaajatukseksi selkeytyi ammatillinen kasvu ja kontaktiverkostona toimiminen. Laman jälkeen työmarkkinatilanne oli muuttunut. Tietotekniikan osaajista oli pulaa ja Headhuntterit olivat liikkeellä. Vastavalmistuneita muistutettiin muistakin kuin rahaarvoista. Vuonna 1997 pääkirjoituksessa kiinnitettiin huomiota siihen, että tietotekniikan rajat hämärtyvät ylettyen taiteen, kirjallisuuden ja musiikin alueille. Tietotekniikka oli esillä Taiteiden yössä. Naisia oli jäsenkunnasta vajaa kolmasosa eli 2.900 henkeä. Tässä vaiheessa kiinnitettiin huomiota erityisryhmiin tietotekniikan käyttäjänä. Eläkeläiset nähtiin tärkeänä tietotekniikan käyttäjäryhmänä. Myös vammaisten mahdollisuudet käyttää tietotekniikkaa tuli huomioida. Yhdistyksen osalta pohdittiin voisiko viestintää siirtää verkkoon ja syntyisikö siitä säästöä. Yhdistys sai uudet www sivut
Visioita pääkirjoituksiin
Vuonna 1998 Leena Merisaari oli Hetkyn Tietosanomien päätoimittaja. Pääkirjoituksissa korostettiin, että Hetkyläisten osaamista tarvitaan aina, kun keskustellaan ihmisläheisestä tietoyhteiskunnasta. Päätoimittaja visioi tieto ja viestintäteknologian tulevaisuutta kirjoitetaan pääkirjoitusta kannettavalla tietokoneella
tunturissa ja käytyään verkko asioimassa tunturibaarissa. Teknologisen sujuvuuden ohella pääkirjoituksessa kaivattiin vuorovaikutteisuutta ja sujuvaa siirtotekniikkaa ja fiksuja juttukavereita. Yhteisöllisyysvisiossa kaivattiin pienyhteisöjä. Hetkyn jäsenistön kilpailukyvyn osalta pidettiin tärkeänä osaamisen pitämistä ajantasaisena. Oppiminen tuleviin tarpeisiin sisältää Asiakaslähtöisen suunnittelun ja yhteisen kielen löytymisen eri toimijoiden kesken. Tuolloin huolta kannettiin siitä, että aktiivisuus yhdistyksessä oli keskittynyt pienelle ryhmälle missä ovat muut? Keskusteluun nostettiin tuolloin myös Knowledge Management ja kysyttiin miten KM eroaa Information managementistä. Keskiöön nostettiin yhdessä oppiminen ja osaamisen jakaminen ja muistutettiin, että data ei yksin riitä. Vuonna 1999 vaihtui jälleen päätoimittaja ja pääkirjoituksessa kiinnitettiin huomiota tietotekniikkaalalla työskentelevien työuupumukseen ja stressiin. Jälleen pyrittiin aktivoimaan Hetkyn toimintaa. Vuoden 1999 kolmannesta numerosta alkoi lehden teemanumeroiden julkaiseminen.
Asiakaslähtöisyys uutena näkökulmana
Vuonna 2000 Tietosanomien pääkirjoituksessa pohdittiin mikä on Internetin asema ja mihin sitä tarvitaan. Pidettiin tärkeänä, että myös kokeneet ja pidempään työelämässä toimineet otetaan mukaan internet ja tietotekniikkasuunnitteluun. Vuonna 2000 lehden teemana oli yksilö ja ympäristö. Pääkirjoituksessa todettiin että ihmisten voimavaroja ei voi kehittää optimaalisesti jollei toimintatapa ole yhteisöllisempi. Silti myös pehmeitä arvoja on tarkasteltava kriittisesti. Pääkirjoituksessa oli edelleen huoli ihmisten ja yksilöiden jaksamisesta! Toimialalle tyypillisestä projektityöstä
kirjoitettiin lehdessä toistuvasti. Projektitöiden tulisi olla hallittuja eikä projekteja projektien vuoksi. Vuonna 2001 lehden nimi lyheni ja nimeksi tuli ytimekkäästi: Hetky. Tämän vuoden aikana nostettiin esille teemoja kuten asiakkuudenhallinta ja tietoturvallisuus. Muistutettiin, että tietotekniikkaosaajien olisi oltava aktiivisia liikeelämän ja yhteiskunnan uudistamisessa. Tietotekniikan osaaminen on tärkeää päätöksenteon kaikilla tasoilla. Tietoturvallisuuteen on kiinnitettävä huomiota, koska tiedon väärinkäyttöä ei aina huomata vaikka seuraukset voivat olla tuhoisia. Pääkirjoituksessa todetaan, että "tietosuojan tarvetta ei saa käyttää tekosyynä olla kehittämättä tietoverkkopalveluja." Kysyttiin kuitenkin, olisiko verovaroja suunnattava myös tietoturvaan. Vuonna 2002 pääkirjoitukset eivät nostaneet yhdistyksen toiminnassa esille erityisiä teemoja mutta koettiin että arvoja ja asenteita olisi hyvä silti tuulettaa. Sopimusten ja sääntöjen merkitykseen kiinnitettiin huomiota. Todettiin toimintamallien ja alan sisäisten käytänteiden muuttuneen. Markkinointi, myynti ja ostaminen ovat tulleet osaksi it ammattilaisten työnkuvaa.
Jäsenmäärä jälleen huolenaiheena
Vuosi 2003 pääkirjoituksessa nostettiin esille se, että TTL:n jäsenmäärä oli laskenut kuluneiden parin vuoden aikana ja työmarkkinoilla tapahtui notkahdus. Tuttuja ja tutun tuttuja oli lomautuslistoilla. Toisaalta uutta liiketoimintaa on syntynyt ja kumppanuus ja yhteistyömahdollisuuksia löydettiin. Pääkirjoituksessa esitettiin huoli siitä, että ihmiset voivat jäädä myös tietotekniikan vangiksi, kun saavutettavuus alkaa olla ympärivuorokautista Vuonna 2004 jäsenmäärä oli edelleen huolenaiheena. Tietoliikenneyhteyksien todettiin
vaikuttavan itsepalvelun laatuun. Joskus ollaan hitaiden joskus nopeiden tietoliikenneyhteyksien päässä mutta toisaalta kuluttajien kyky etsiä tietoja verkosta on parantunut. Verkkopalvelujen virtuaalimaailman todettiin olevan varsin haavoittuvan ja silloin tarvitaan apuun humaanit verkot eli ihmiset! Hetkyn nimen muutos oli jälleen ajankohtainen ja julistettiin nimikilpailu. Mobiilisuuden roolia ja merkitystä analysoitiin: Mitä ovat mobiilin tulevat hyötypalvelut? Esimerkkinä olivat navigaattorit jotka yhdistävät tosiasiallisen ja virtuaalisen tieto mutta tuovat toisaalta mukanaan "isovelivalvoo" tunnelman.
Uusia avauksia
Vuonna 2005 jäsenmäärä oli edelleen laskussa, mutta lehdessä tehtiin toiminnan suhteen selkeitä avauksia. Selkeinä avauksina voidaan mainita muun muassa se, että tietoteknologia nähtiin osana kaikkea ja kaikkien arkea, yhdistykselle toivottiin aktiivista otetta yhteiskunnallisessa keskustelussa ja avautumista ulospäin, alan koulutuksen toivottiin uudistuvan siten, että se ulottuisi lapsista iäkkäämpien tietotaitovalmiuksiin, yhdistyksen roolissa painotettiin projekti ja verkostokumppanuutta ja yhteisöllisyyttä, pelit ja internet nostettiin osaksi keskustelua sekä tarkasteltiin tietoturvallisuutta ja netin eettisyyttä. Tuolloin tuli ajankohtaiseksi pohtia, voitaisiinko yhdistyksessä siirtyä printtimediasta digitaaliseen mediaan. Viriteltiin yhdistyksen ja TTL:n sisäisiä työkaluja. Yhdistys haluttiin nähdä informaatioyhteiskunnan sokkelin rakentajana yli toimialarajojen ja myös globaalisti. 2006 keskusteluun nousi luovuus! Rationaalisuuden rinnalla nostettiin inhimilliset arvot, tunteet ja arjen tarpeet. Verkostoituvaa yhteistyötä tarvitaan palvelujen käyttäjien ja palveluverkostojen välille. Konkreettisena ehdotuksena pääkirjoituksessa esitettiin TVT työlle kotitalousvähennykseen rinnastettavaa asemaa kohdealueena pienyritykset,
aloittavat kansalaisjärjestöt ja kotitaloudet.
Luovuus ja avoin asenne
Tekniikkaa tärkeämpää on avoin ja luova asenne. Pääkirjoituksessa peräänkuulutettiin talkoita ihmisläheisen ubiikin teknologian kehityslaboratorion luomiseksi jossa teknologia olisi taustalla ja ihminen arjen tarpeineen keskiössä! Kysyttiin voisiko Hetky olla näissä talkoissa aloitteellisena toimijana. Ymmärrettiin, että laajamittainen yhteiskunnallinen kommunikointi ei ole enää mahdollista ilman uusia tietoteknologiavalmiuksia. Erityiskysymyksenä nostettiin, jo tuolloin esille, sähköpostivalvonta laki ja samalla hämmästeltiin mihin on jäänyt asian tiimoilta käytävä asiantuntijakeskustelu. Miten tässä kysymyksessä punnitaan yksilöiden ja yritysten etu? Hetkyn olisi syytä osallistua lainvalmistelukeskusteluun! Vuonna 2006 globalisaatio ja globaali kilpailu nostettiin vahvasti keskusteluun. Ainoa keino pärjätä globaalissa kilpailussa on osata enemmän kuin muut tai toimia kustannustehokkaammin. Tältäkin osin kysyttiin, mikä on Hetkyn rooli laajenevassa toimintaympäristössä. Hetkyn johtokunta kävi Brysselissä EUkomission puheilla. Vierailun seurauksena ryhdyttiin pohtimaan, miksei Metropolialue voisi kehittyä Piilaaksoa osaavammaksi ja innostavammaksi toimialueeksi.
Mikä on ict osaajan rooli
Vuonna 2007 kysyttiin mikä rooli jää suomalaiselle ictosaajalle, jos lähes kaiken voi ulkoistaa. Ulkoistaminen ei ole aina ekologisesti viisasta puhumattakaan asiakasrajapinnan katoamisesta. Koska yhteiskunnallinen vaikuttavuus koettiin merkitykselliseksi, Hetky:n hallitus organisoitu ministeriöittäin . Hetky:n johtokunnan
Brysselin käynnistä seurasi se, että riippumattomien yhteisöjen kuuleminen ymmärrettiin välttämättömäksi valmistelutyössä! Kaiken kaikkiaan eurooppalaiseen ictpolitiikkaan vaikuttaminen onnistui hyvin.
Vuonna 2008 nostettiin esille turvallisuus kysymykset sekä identiteettivarkaudet ja asi akaskortit.
Vuonna 2007saatiin ensimmäistä kertaa aikaan ict alan vaalikone. Jälleen kerran pohdittiin Hetky:n nimeä. Eräänä vaihtoehtona esitettiin: Hyvän Elämän TietojenKäsittelyn Yhdistys . Ensimmäistä kertaa pääkirjoituksessa mainittiin sosiaalinen media. Pohdittiin voisiko yhdistyksen ja tvt: n uuden ajattelun pohjalla olla minun hyvä elämä ""ajattelu?
TIETOJENKÄSITTELYN MERKITYS YHTEISKUNNASSA
Tekniikka ja sen soveltaminen kehityksen kivijalkana 1970luvulla Suomeen hankittiin korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten käyttöön 20 miljoonalla markalla Univac 1108 keskustietokone. 1990luvulla noin sadalla tuhannella markalla saattoi hankkia työaseman, jonka laskentateho oli 25kertainen Univaciin verrattuna. Tämä päivänä laskentateholtaan ylivertaisen miniläppärin saa Veikon Koneesta 199 eurolla. Hetkyn alkutaipaleen aikana tietokonetta ja tietotekniikkaa pidettiin ihmiselle varsin vaikeana kumppanina. Sujuvampaa yhteistyötä pyrittiin luomaan yhteisen kommunikaatiotavan, ohjelmoinnin, kautta. Tietokoneen ohjelmointia pidettiin erittäin vaativana ja tyypillisesti vain muutamille erikoislaatuisille ihmisille sopivaksi työksi. Selvänä kuitenkin pidettiin, että ohjelmointiin ja ohjelmistokehitykseen on
löydettävä jatkossa ihmisläheisempi ja tehokkaampi tapa, jossa idioottimaiselle tietokoneelle ei enää tarvitse kuvailla tehtäviä pikkutarkasti. Käyttäjän rooli on muuttunut 1970luvun toisen luokan kansalaisesta kehityksen keskiössä olevaksi toimijaksi. Käyttäjät mukautuivat ja opettelivat viisaiden atkihmisten toteuttamia hankalia järjestelmiä. Matka tämän päivän avoimeen lähdekoodiin pohjautuvaan ja kuluttajavetoisen kehittämiseen on ollut pitkä, mutta ilman sitä ei käyttäjäkunta ja tietotekniikan kanssa tekemisissä olevien henkilöiden määrä olisi voinut kasvaa näin räjähdysmäisesti. Tietojärjestelmien kehittämisen keskitetty ja integroitu malli todettiin jarruksi kehitykselle ja 1990luvulla systeemisuunnittelun tunnuspiirteiksi tulivatkin palastelu, riippuvuuksien irrotus ja turhan tosiaikaisuuden välttäminen. Rakenne ja arkkitehtuuri etenivät kahden ja kolmen kerroksen kautta monikerroksiseen palvelupohjaiseen arkkitehtuuriin.
Teemat Hetkylehden perusteella Hetkyn toiminta keskittyi 1980luvulla ja 1990 luvun alussa yhdistystoiminnan ja erityisesti kerhojen toiminnan ympärille. 1990luvun loppupuolella toiminnan painopiste kääntyi laajemmin yhteiskunnallisesti kantaa ottavaan suuntaan. Vielä vuoden 1986 syksynä tietotekniikka keskittyi vielä paljon laskentatehoa vaativien tehtävien ympärille ja tietotekniikan soveltamisen alueena oli yritysvierailu Ilmatieteen laitokselle. ATK:n ja liiketoiminnan roolin murrosta pohdittiin artikkelissa "ATKyksikön muuttuva rooli". Samaan aikaan mikrotietokoneiden yleistyminen eteni vaikka käyttäjien ymmärrys niiden hyödyntämisestä oli vielä oraalla keskittyen mm. reseptien ja joulukorttien osoitetietojen tallettamiseen. Vuonna 1994 keskeisen Toimistoautomaatiokerhon kuulumisiin kuului pohdintaa tietokoneiden ja tietotekniikan vaikutuksista kokouskäytäntöihin ja työn tehostamiseen. Tuolloin nähdyt muutokset olivat esitysmateriaalin visuaalisuuden paranemisen ja helpon laadinnan osalta oikeansuuntaisia, valitettavasti uudet välineetkään eivät pysty takaamaan esitysten sisällön laatua. Samana vuonna pohdittiin tietokoneiden ja tietojenkäsittelyn piilossa tapahtuvia vaikutuksia toimintaympäristöömme otsikolla "Tietokoneiden näkymättömyystekijä eettisestä näkökulmasta". Samaa teemaa toistavat tänä päivänä äänestysautomaattien toimintahäiriöt kunnallisvaaleissa ja LEX Nokiaksikin ristitty laki yksityiseen suojasta sähköisissä viestimissä. Liiketoiminnan ja tietotekniikan suhde on vuoden 1994 tutkimuksen valossa kehittymässä parempaan suuntaan, mutta käytetty teoreettinen terminologia paljastaa tietotekniikan olevan vielä tässäkin vaiheessa osin salatiedettä.
Ensimmäisen merkit alkeellisesta sosiaalisesta mediasta löytyvät vuoden 1999 lehdestä, jossa esitellään Options Online –palvelua, jonka puitteissa nettikyselyt, mielipiteenvaihto, äänestykset ja niiden tulosanalyysit valmistuvat hetkessä. Muutamaa vuotta myöhemmin yhteisöllisyys oli ehtinyt jo virtuaaliyhteisöjen tasolle.
Internet – iso murros
Vuonna 1995 kerrottiin ensi kerran Internet verkosta ja sen palveluista. Internet eli verkkojen verkko koostuu eri organisaatioiden itsenäisistä osaverkoista. Nämä kytketään toisiinsa reitittimien ja kiinteiden tietoliikenneyhteyksien avulla kansallisiksi verkoiksi, jotka puolestaan kytketään kansainvälisillä yhteyksillä maailmanlaajuiseksi Internetiksi. Tuolloin Internet yhdisti yli 51 tuhannen organisaation verkot 80 maassa. Tietokoneita verkossa on noin 3,2 miljoonaa ja käyttäjiä arviolta 35 miljoonaa. Alussa verkon käyttö oli opetushallinnon tukemaa ja siksi se oli korkeakouluille näennäisesti ilmaista. Internetverkkoon liittymiselle on palveluntarjoajasta riippuva yleensä kiinteä kuukausihinta sekä yksityishenkilöille hinnoittelu yleensä minuuttipohjaista palvelutarjoajittain vaihteleva hinnasto. Hetky suunnitteli keväällä 1995 tarjouksen pyytämistä yhdistyksen www alustasta. Murroksen moottorista antaa hyvän kuvan se, että samana vuonna julkaistun tutkimuksen mukaan johtajat kertoivat ettei heillä ole aikaa surffailla internetissä. Internetin läpimurtoa jouduttivat jo tuolloin ennen kaikkea helppokäyttöiset tietopalvelut. Ensimmäinen varsinainen tietopalvelu Gopher oli valikkopohjainen verkosto, jossa linkitetään eri puolilla maailmaa sijaitsevia gopher palvelimia. Kymmenen vuotta myöhemmin Google näytti miten helppokäyttöisiä tietopalvelut voivat parhaimmillaan olla.
Sähköistä asiointia ja kaupankäyntiä rajoittivat tuolloin Internetin turvallisuudessa olevat puutteet mm. käyttäjien luotettavassa tunnistuksessa, liikenteen salauksessa ja laskutustietojen välittämisessä. Muutoksen moottorina toimivat pankkiasioinnin ja pörssikaupan tarpeet, joiden puitteissa Suomessa otettiin vuonna 1996 käyttöön mm. maailman ensimmäinen wwwpohjainen verkkopankki. Hetkyn oli vahvasti mukana muutoksen eturintamassa, josta osoituksena vuonna 1994 perustettu kerho Finanssiryhmä. Vasta vuonna 2000 sähköinen asiointi ja kaupankäynti olivat saavuttaneet finanssialueen ulkopuolella merkittävämpää jalansijaa, josta osoituksena sen nouseminen vuoden ensimmäisen lehden teemaksi.
Yhteiskunnallinen tietoyhteiskunta
Tasaarvo eri muodoissaan on ollut HETKYn toiminnassa hyvin esillä. Naiset ovat olleet vahvasti edustettuina mm. yhdistyksen puheenjohtajina. Vuonna 1997 perustettu IT Ladies' Network antoi tietotekniikkaalalla toimiville naisille mahdollisuuden kehittää itseään ammatillisesti ja luoda uusia hyödyllisiä kontakteja muihin saman alan naisiin. Tietoviikko perustettiin Hetkyn avustuksella vuonna 1983. ITviikko perustettiin pääosin Hetkyn ja TTL:n tarpeeseen vuonna 1999. Hetky viritti jo vuonna 1989 keskustelua Tietosuoja asioista ja henkilörekisterilain tärkeydestä.
Suomi tietoyhteiskunnaksi on teema, joka toistuu lehdissä 1990luvulta lähtien muutaman vuoden välein ja pitää tyypillisesti sisällään ristiriitaisen viestin tahtotilan ja käytännön toimenpiteiden välillä. Välillä pohdittiin mahdollisuuksia siirtyä vihdoin siirtyä datayhteiskunnasta tietoyhteiskuntaan ? Vuonna 2002 uumoiltiin jo 3G:n ja laajakaistaverkkojen rivakkaa yleistymistä. 3G:n yleistyminen edellytti kytkykaupan sallimista ja vasta nyt voimassa oleva laajakaistastrategia voi toteutuessaan vihdoin luoda pohjan tietoyhteiskunnan uudelle tulemiselle. Sisältö tullee edelleenkin syntymään tarpeen mukaan eikä keskitetysti pakottamalla. Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulu (Helia) teki kesällä 1997 Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ja Opetusministeriön rahoittaman pkyritysten osaamista kartoittavan tutkimuksen. Tutkimuksessa todettiin tietotekniikan olevan se liiketoiminnan osaalue, joka on heikoimmin hallittu. 1997 nostanut esiin ESRrahoituksen. Tämänkin julkaisun tekemiseen sovellettu Tietotaitotalkoot hanke on myös ESR:n tukema.
TIETOJENKÄSITTELY työstä ja menetelmistä
Ehdotettiin Lähde katsomaan MikroMikkoa , kysymyksessä oli vierailukäynti Nokia Elektroniikan Mikkotuotantolaitokselle Pitäjänmäelle. Puhuttiin myös päätekäytön työympäristökysymyksistä. Vuonna 1984 todettiin, että nykyaikaisen tietokonekeskuksen suunnittelu vaatii asiantuntemusta ja kysytiin onko tietokoneesi turvattu pahimman varalta, entä yrityksen kannalta elintärkeät tiedostot? Onko katastrofisuunnitelma
tehty ja testattu? Järjestettiin myös koulutustilaisuus lähiverkoista, protoilusta ja sovelluskehittimistä sekä mikroleiri varttuneemmille atkkärryiltä pudonneille . Myös mikron ja mainframen roolit tietojenkäsittelyjärjestelmässä puhuttivat. Kuultiin myös tietoisku aiheesta Mikä on Videotex, miten se toimii, mihin sitä käytetään . Toimistotyön
automatisointi
nousi
agendalle
1985. Koulutustilaisuudessa kysyttiin mm. onko elektroninen sanomanvälitys turhaa hienostelua. Tiedonhallinnasta järjestettiin tilaisuus aiheina mm. tietoarkkitehtuuri ja tietovarastojen suunnittelu. Jatkettiin lähiverkkoihin ja väyläratkaisuihin tutustumista ja perehdyttiin tietojenkäsittelyn kehittämisen malleihin ja apuvälineisiin Tietotekniikan kehittämiskeskuksen projekteissä tehdyn työn pohjalta. Kuultiin myös esitelmä Tietojenkäsittelyn arkkitehtuurien sisältö ja merkitys . Seuraavana vuonna listalla olivat mm. toimistotyön kehittämisen menetelmät, tehokas tietosysteemien toteutus ja tietojärjestelmien uudet arkkitehtuurit. Myös tietosuoja ilmestyi asialistalle. Lisäksi pohdittiin systeemityön ja asiantuntijajärjestelmien suhdetta. Vuoden 1987 uusia aiheita olivat OVT ja elektroninen julkaiseminen sekä tietoyhteiskunta, josta järjestettiin tilaisuus Menestyminen tietoyhteiskunnassa . Kuultiin myös Tositietoja toimistojärjestelmistä ja järjestettiin tilaisuus tietoturvasta. Vuonna 1988 tietosuoja oli keskeinen aihe. Tietosuojavaltuutetun toimisto oli aloittanut syksyllä 1987 ja vuoden vaihteesta aloitti tietosuojalautakunta. Vuoden mittaan perehdyttiin tietosuojavaltuutetun ja tietosuojalautakunnan tehtäviin. Järjestettiin myös tilaisuuksia tietojärjestelmien ylläpidosta ja tietoliikenneverkoista ja kuultiin kokemuksia atk työskentelystä ulkomailla. Vuoden 1989 aiheita olivat mm. tietoliikenne, tietokoneavusteinen opetus sekä atktarkastus ja tilintarkastus atkalan henkilön kannalta. Myös henkilörekisterilaissa riitti edelleen opiskeltavaa. Vuonna 1990 käyttötoiminnon suuntaan.
tapetilla olivat kehittyminen
OVT ja palvelujen
Vuonna 1993 järjestettiin jäsentilaisuus oliotekniikasta ja kuultiin kokemuksia Kareltekin
ja Lappeenrannan Teknillisen Korkeakoulun pilottiprojekteja, joissa mm. kehitettiin oliokeskeisen järjestelmän rakentamismalli. Vuoden 1994 ohjelmaan sisältyi jäsentilaisuus toimikorteista, GSMverkon arkkitehtuurista ja tiedonsiirrosta GSMprotokollassa. Vuonna 1997 aiheina olivat mm. Oulun asema edelläkävijänä koulujen verkottumisessa sekä Internet Oulun (1995) ja Jyväskylän kaupunginkirjastoissa. Tässä vaiheessa 70%:lla Suomen kirjastoista oli kotisivut. Suomessa oli 500 000 Internetkäyttäjää, joista päivittäisiä 200 000. Asukaslukuun suhteutettuna Suomi oli ykkönen ja Internetkäyttäjien sukupuoli ja ikäprofiili lähestyivät väestön jakaumia. Kasvu oli voimakasta erityisesti varakkaan keski ikäisen väestön keskuudessa. Ajankohtaisia teemoja olivat myös oman kerhonsa saaneet Groupware, Hypermedia, Netti, ja Toimistoautomaatio. Yrityksiä kehoitettiin lähtemään mahdollisimman pian sähköiseen kaupankäyntiin ja vannottiin kolmitasoarkkitehtuurin nimeen. Raportoitiin HSTkortin kokeilun käynnistymisestä: ensimmäiset jaettiin 15.9.1998 pilottikäyttäjinä toimiville 15 pirkanmaalaiselle maanviljelijälle. Vuonna 2000 tarkasteltiin elektronisen kaupan tilannetta ja trendejä Suomessa: teknologia toimii mutta yritysten toimintatavat eivät ole muuttuneet. Laki sähköisestä asioinnista hallinnossa oli hyväksytty ja se viitoitti tietä eHallintoon. Sähköinen hekilökortti eteni tuotantoon, merkittiin muistiin 1. kortin luovutus Lipposelle 7.12.99. Vuonna 2000 kiinnosti myös verkostunut EDIpalvelu middlewareratkaisuna. Vuonna 2001 tietoturva jatkoi nousuaan kohti kiinnostavuuskärkeä. Valistettiin, miten normaali peruskäyttäjä voi varautua todennäköisimpiin tietoturvaongelmiin. Pohdittiin verkkovakoilun ja väärinkäytöksien merkitsemää uhkaa tietoyhteiskunnan kehitykselle, samoin tietoriskien hallintaa ja verkkosodankäynnin
Hetkyn Tietotaitotalkoot 02.02.09
hyökkäyksiin varautumista.
järjestelmien käyttöönottoa. Jo muutaman vuoden vireillä ollut ketträ (agile) sovelluskehitys alkoi kiinnostaa suomalaisia yrityksiä. Opittiin, että ketterät menetelmistöt tukevat sovelluskehitystä erityisesti kun liiketoiminnan ja sitä kautta vaatimusten muutosvauhti on kova ja ennustettavuus vaikeaa. Extreme Programming oli näistä tunnetuin, mutta ketteriä menetelmistöjä oli lukuisia muitakin.
Myös virtuaaliyhteisöt nousivat agendalle ja verkkoyhteisöjen lainalaisuuksien opiskelu alkoi. Opittiin, että verkkoyhteisön jäsenten uskollisuus rakentuu jäsenten välistä vuorovaikutusta lisäämällä. Jäsenet eivät sitoudu yhteisöön vaan yhteisössä mukana oleviin ihmisiin, joiden kanssa ollaan vuorovaikutusprosessissa. Vuonna 2002 laskutusrutiinien hitaus ja työläys olivat edelleen yritysten taloushallinnon pullonkauloja ja verkkolaskun odotettiin tuovan miljardisäästöjä. Tutustuttiin myös ns. domain spesifisiin mallinnuskieliin, jotka on kehitetty kohdealueen käsitteiden pohjalta kun taas yleiset mallinnuskielet perustuvat koodimaailmaan. Domainspesifien mallinnuskielten avulla tuotekehityksen arvioitiin nopeutuvanjopa kymmenkertaisesti.
Tietojärjestelmän hankintaprosessi sekä tilaajan ja toimittajan yhteistyö olivat esillä erityisesti valtionhallinnon näkökulmasta. Vuoden 2003 iso asia oli mobiliteetti. Mobiilit järjestelmät olivat jalkautumassa kenttätyöhön. Ajateltiin, että mobiilijärjestelmien jalostuessa mahdollisuudet tehdä työtä ja takoa tulosta ajasta ja paikasta riippumatta ovat lähes rajattomia. Keventääkö se työtaakkaa vai lisääkö raatamista ennestään, oli vielä auki.
Dokumenttien hallinnan etenemistä seurattiin. esimerkkinä oli Orion Pharma, joka oli ottanut 1998 käyttöön dokumenttien hallintajärjestelmän, jonka päälle oli räätälöity sovelluksia eri tarkoituksiin.
Myös kumppanuudet ja verkostoituminen olivat esillä, olivathan ne olleet sekä yritysmaailman että julkisen hallinnon strategiaprosessien avainteemoja jo vuosia. Myös tulevaisuuden digitaalinen työympäristö kiinnosti, samoin langattomuus ja tietoturva.
Järjestelmähankintojen trendeinä tuotiin esiin mm ASP ja ohjelmistokomponentit. Ohjelmistotestauksen ja laadunvarmistuksen tärkeys oli näinä aikoina tullut teollisuuden tietoisuuteen. eLearning otettiin avuksi tukemaan
18
Hetkyn Tietotaitotalkoot 02.02.09
Heräsikö ajatuksia? Hyvä! Kerro ne tähän.
19
Hetkyn Tietotaitotalkoot 02.02.09
Marco, Eero, Eemeli, Susanna Maija, Saila, Natalia, Elina Pentti, Pipsa, Harri, Liisa
Sek채 naamattomat Anne, Anneli, Robert, Ossi ja Johanna.
20