TheMesta.net lehti 2015

Page 1

2015

Meitä on yli 500 000!

Tulevaisuus rakennus­

ja kiinteistöpalvelualalla Urapolkuesimerkkejä

Työnhakuvinkkejä


2

2015 PÄÄTOIMITTAJA Janne Suntio (janne.suntio@rakennusteollisuus.fi) TOIMITTAJA Emmi Rossi, VALOKUVAAJA Janne Suntio, ULKOASU ACM, PAINOS 100 000, PAINO Lönnberg Print & Promo, 13. vuosikerta

Kolumni

Varma nakki V

äitän, että rakennus- ja kiinteistöpalveluala on täynnä helppoja työpaikkoja. Kesken opiskelujen saa suhteellisen helposti oman alan kesätöitä. Jos kuuluu kategoriaan ”hyvä tyyppi”, voi nostella palkkaa samassa työpaikassa myös valmistumisen jälkeen. Jos kuuluu kategoriaan ”laiska tyyppi”, on syytä miettiä uraa uudestaan. Työura alkaa myös pehmeästi ja helposti. Vanhempi työntekijä ohjaa alussa niin kauan, kunnes työ sujuu ja ammatillinen itsevarmuus on huipussaan. Apua saa aina. Yksin ei jää kukaan. Vai oliko se niin, että kaveria ei jätetä? On myös helppoa tietää tekevänsä tarpeellista työtä. Tällä alalla ei tunneta sanontaa, että sota ei yhtä miestä kaipaa. Kyllä kaipaa. Rakennustyömaa ei rakennu yhden työntekijän hartiavoimin, mutta sitä yhtä tekijää tarvitaan, jotta työt etenisivät. Valmista rakennusta ei voi luovuttaa, jollei joku siivoa sitä. Kiinteistö on myös huollettava ja pidettävä kunnossa. Rakentaminen ei ole rakettitiedettä, mutta ei se mitään hiekkakakkujen askarteluakaan ole. Asioiden on syytä mennä heti oikein tai kiinteistössä ei

ole turvallista olla. Kiinteistöpalveluala vastaa viihtyvyydestä ja että rakennus pysyy kunnossa. Tärkeä rooli siis. Alasta tekee helpon myös se, ettei sitä voi ulkoistaa Kiinaan. Vaikka uutiset toitottavat taantumasta ja pessimistit pelottelevat työttömyydellä, on rakennus- ja kiinteistöpalvelualalla aika suurella varmuudella töitä jokaiselle osaajalle. Näillä hetkillä alkava ja muutaman vuoden päästä kiihtyvä korjausrakennusbuumi tuo töitä suurelle määrällä osaavaa väkeä. Eli juuri sopivasti valmistumisen kynnyksellä. Alalle on myös helppo hakeutua. Valmistui sitten peruskoulusta tai lukiosta, useita vaihtoehtoja löytyy joka tapauksessa. Rakennus- ja kiinteistöpalveluala on täynnä erilaisia ammatteja, joilla jokaisella on omat erikoistumisalueensa. Mielenkiintoinen ja tarpeellinen työ ei todellakaan lopu kesken ennen eläkeikää. Alan avainsanat ovat myös aika yksinkertaiset. Ne kun omaksuu, niin työhön pääsy ja töissä oleminen on aika helppoa. Ole ahkera osaaja. Ei mitään sen monimutkaisempaa.


3

TheMesta.net näkyy ja kuuluu

T

heMesta.net-lehden takana on Rakennus- ja kiinteistöpalvelualan Vetovoima ry. Yhdistyksen tarkoituksena on kannustaa nuoria rakennus- ja kiinteistöpalvelualalle jakamalla tietoa alan koulutuksista ja ammateista. Tietoa rakennus- ja kiinteistöpalvelualasta jaetaan nuorille ja opoille muun muassa käsissäsi olevan TheMesta.net-lehden kautta, mutta myös erilaisilla oheistuotteilla kuten kalenterilla ja ammattipelikorteilla. Yhdistyksen verkkosivuilla on esimerkiksi erilaisia ammatti­ videoita, joissa esitellään talonrakennuksen, infran, kiinteistöpalveluiden ja rakennus­ teollisuuden työtehtäviä. TheMesta.netkuva­pankkiin on koottu kuvia KIRA-alasta ja siihen liittyvistä työtehtävistä. Kuvapankki löytyy yhdistyksen verkkosivuilta. Yhdistys järjestää Avoimet työmaat -päiviä peruskoulun oppilaille ja Rakentamisen ja kiinteistöpalveluiden aamupäivä -tilaisuuksia opoille. Avoimet työmaat -päivien aikana alan ammattilaiset kertovat työnkuvastaan ja työnsä mahdollisuuksista. Päivä aloitetaan ammattioppilaitoksessa, jonka jälkeen nuoret pääsevät tutustumaan konkreettisesti rakennustyömaahan tai tuotantolaitokseen ja näkevät mitä siellä tehdään.

Lukiolaisille yhdistys järjestää Abi-infoja. Luentoja pitävät ympäri Suomen teekkarit ja AMK-opiskelijat. Yhdistys näkyy myös erilaisilla nuorille suunnatuilla koulutus-, rekrytointi- ja työelämämessuilla. Messuja varten on laadittu käsikirjoitus, jonka avulla messukävijöitä ja eritoten uraa etsiviä nuoria saadaan tutustumaan rakennus- ja kiinteistöpalvelualaan. Messuilla tutorit opastavat messukävijöitä

erilaisten työpisteiden läpi, joissa nuori pääsee tutustumaan työvälineisiin, tekemään käsillään ja kilpailemaan leikkimielisesti ystäviensä kanssa.

Yhdistyksen jäseniä ovat rakennus- ja kiinteistöpalvelualan keskeiset järjestöt: Talonrakennusteollisuus ry, Rakennustuote­ teollisuus RTT ry, Kiinteistötyönantajat ry, Infra ry, Palvelualojen Ammattiliitto PAM ry, Ammattiliitto Pro ry, Suomen Rakennus­ insinöörien Liitto RIL ry, Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK RKL ry, Suomen Arkki­ tehtiliitto SAFA ry, Arkkitehtitoimistojen Liitto ATL ry, Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry, Pintaurakoitsijat ry, Kattoliitto ry, Lattian- ja seinänpäällysteliitto ry, Koneyrit­ täjien Liitto ry, Isännöintiliitto ry, Viher- ja ympäristörakentajat ry ja Rakennusinsinöö­ rit ja -arkkitehdit RIA ry. Rakennus- ja kiinteistöpalvelualan Vetovoima ry:n toiminnasta ja tapahtumista lisätietoa on saatavilla yhdistyksen omilla sivuilla osoitteessa www.themesta.net.

Liity TheMesta-somerinkiin! Nuori! Haluatko mukaan TheMestan toimintaan? Seuraa meitä Facebookissa TheMestanet ja Twitterissä @the_mesta niin pysyt mukana rakennus- ja kiinteistö­ palvelualan uusista tuulista. Meille voit myös lähettää tätä kautta kysymyksiä rakennus- ja kiinteistöpalvelualan ammateista ja työmahdollisuuksista. Voit myös unohtaa käytännöllisyyden ja heittäytyä vapaasti luovaan tilaan, lähettämällä Instagramissa alaan liittyvän kuvan ja liittämällä mukaan #themesta. Osoitteessa http://themesta.kuvat.fi pääset seuraamaan missä kaikkialla TheMesta kulkee!


4

Näin saat töitä... 10 kohdan ohjeistus työnhakuun Ole ajoissa ja aktiivinen. Monet yritykset valitsevat kesätyönte­ kijänsä jo alkuvuodesta, vaikka hakuai­ kaa vielä olisikin jäljellä. Älä laita äitiä tekemään hakemusta, vaan tee se itse ja soita perään. Jos sinulla on suhteita, hyödynnä niitä. Se ei ole kiellettyä, mut­ ta ilman niitäkin saa töitä.

1

Yritä erottautua hakemuksel­ lasi ja ansioluettelollasi. Jos työkokemusta ei ole, kerro harrastuksesi ja mahdolliset kunniatehtävät. Osoita olevasi aktiivinen.

2

Ansioluettelon ja työhakemuk­ sen on oltava selkeitä. Pituus ei ratkaise, vaan laatu. Eli muutamalla itseään kuvaavalla mielenkiintoisel­ la adjektiivilla voi erottua edukseen. Värien käyttö ei ole kiellettyä. Ja kuva olisi kiva.

3

5

Hae ensin virallisia teitä pitkin eli tee nettihakemus.

Soita hakemuksen perään ja kysele missä vaiheessa työnha­ ku on. Muista esitellä itsesi reippaasti ja selkeästi. Ole kohtelias. Jos ilmoitukses­ sa ei suoraan lue keneltä asiaa kannat­ taa selvittää, niin ota yhteyttä ilmoituk­ sessa mainittuun tahoon ja kysy asiaa.

6

Jos on mahdollista mene käy­ mään työpaikan toimistolla esittelemässä itsesi ja kysymässä töitä. Muista viedä hakemuksesi mukanasi.

7

Kun saat kutsun työhaastatte­ luun, muista että ensivaikutel­ ma on tärkein. Hymyile, kättele, esittele itsesi. Ole reipas, mutta kuitenkin oma itsesi. Jännitys on sallittua. Se osoittaa työnantajalle, että olet tosissasi.

9

Kun saat työpaikan, kiitä työn­ antajaa ja sovi hänen kanssaan koska aloitat ja kirjoitat työsopimuksen. Kirjallinen työsopimus on turvasi. Jos et saa töitä, niin kiitä joka tapaukses­ sa mahdollisuudesta ja pyydä säilyt­ tämään hakemuksesi. Ole kohtelias, vaikka pettymys olisi suuri. Ja muista: töitä löytyy aina!

10

Ole kärsivällinen ja älä hermos­ tu missään vaiheessa. Työnha­ ku on hermoja raastavaa joskus, mutta muista, että rekrytoijilla on paljon hakemuksia käytävänä. Jos tuntuu, et­ tei mitään kuulu silloin kun on sovittu, soita uudestaan.

8

...ja näin pärjäät siellä

Muista asenne. Hyväntuulisella reippaudella ja kohteliaisuu­ della pääsee pidemmälle kuin neutraa­ lilla aneemisuudella.

4

Selviytymisen aakkoset: Työura alkaa aina pohjalta. Hyvällä asenteella ja ahkeruu­ della saa nopeasti mielenkiintoisia ja sopivasti haastavia tehtäviä.

1

Kuten työnhaussa, myös työn­ teossa pitää myös olla aktii­ vinen ja oma-aloitteinen. Kysy, kun et osaa jotain ja kuuntele, kun sinua neu­ votaan. Jos et ole varma, niin mieluum­ min kysy kuin tee itse. Muista olla myös nöyrä ja ottaa oppia kaikesta mahdolli­ sesta mitä työssä tulee vastaan.

2

Seuraa vanhempia työnteki­ jöitä ja kysele heiltä millaisia käytäntöjä työpaikalla on. Jokaisella työpaikalla on niin sanotut kirjoitta­ mattomat sääntönsä, joiden rikkojaa voidaan katsoa kieroon. Selvitä ne niin pärjäät hyvin.

3

4

Jos työtehtävät meinaavat lop­ pua, kysy rohkeasti lisää.

Olet töissä myös oppimassa, joten tauoilla on hyvä kysellä vanhemmilta työntekijöitä vinkkejä ja opastusta. Näin osoitat olevasi kiinnos­ tunut työstäsi ja nopea oppimaan uutta.

5

Kysele ennen työsuhteen päät­ tymistä mahdollisesta jatkosta tai seuraavan kesän töistä.

6


5

Muutama kommentti

työnhausta... Hakijan on oltava hyvä tyyppi eikä flegmaattinen. Laajaosaaminen ei ole pakollista. Kun on muutama kiinnostava sana itsestään työhakemuksessa, niin työnantajan on helpompi tarttua niihin. – työvoimapäällikkö Outi Sjöberg NCC

Suhteita ja verkostoa rakennetaan työuran alusta alkaen. Haalariharjoittelu ja halu tehdä töitä nimenomaan työmaalla eikä toimistolla auttaa tulevaisuudessa. – henkilöstöjohtaja Jani Pentti Lemminkäinen infrarakentaminen

Aktiivinen hakeminen monien kanavien kautta. Ensin viralliset kanavat ja sen jälkeen soittoa perään. Jos ei vastata heti, niin rohkeasti vain uudestaan. Toimistolta voi myös käydä kysymässä. – Projekti-insinööri Harri Hokkanen Skanska

Kaikki lyhyetkin työkokemukset pitää mainita. Sillä ei ole merkitystä onko se kestänyt viikon vai kuukauden. Jokainen pätkä osoittaa, että töitä on hakenut ja on aktiivinen. Tyhmiä kysymyksiä ei myöskään ole. Aina saa ja pitää kysyä, jos ei ole aivan varma. – Rekrytointikonsultti Marjo Honkaniemi ISS Palvelut


6

Moni­palvelu­ koulutus

vie suoraan esimieheksi Moniosaaminen on nykypäivää. Siksi SOL on aloittanut uusien kiinteistö-, turvaja siivouspalveluiden hallitsevien moniosaajien koulutuksen. Koulutuksen tarkoituksena on saada koko palvelusektorin hallitsevia moniosaajia, jotka toimivat palveluesimiehinä ja palveluohjaajina kaikissa asiakkaan tarvitsemissa palveluissa.


7

K

oulutukseen haettiin opiskelijoita sisäisellä haulla ja julkisella rekrytointi-ilmoituksella. Ohjelmaan on valittu opiskelijoita eri koulutus- ja työpohjilla eripuolelta Suomea. Jokaiselle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opintosuunnitelma ja suoritettavat tutkinnot valitaan aiemman koulutuksen ja työkokemuksen perusteella. Tutkintoihin kuuluu muun muassa kiinteistöpalveluiden erikoisammattitutkinto sekä vartijakoulutus. Koulutus on 80 prosenttisesti työssäoppimista eli työntekoon pääsee heti kiinni. Loput 20 prosenttia koostuu teoriakoulutuksesta. Jokaisella opiskelijalla on oma mentori, joka ohjaa opiskelijaa koulutusvaiheessa. Ensimmäiset moniosaajat valmistuvat vuoden 2015 aikana.

– Olen ollut SOL Palveluilla kokonaisuudessaan kaksi vuotta ja nyt jo esimiehenä. Täällä etenee hierarkiassa nopeasti eteenpäin, nyt 26-vuotias Salmi toteaa. Salmen koulutukseen kuuluu hankkia kokemusta kiinteistö-, turva- ja siivouspuolelta. Hän on käynyt koulutuksessa vartijan peruskurssin ja tällä hetkellä käynnissä on kiinteistöpalveluiden erikoisammattitutkinto. Salmella on myös oma esimiesalue, johon kuuluu erilaisia siivouskohteita kuten päiväkoteja, myymälöitä ja hoivakoteja. Koulutusta Salmi kiittelee mielenkiintoiseksi ja hyväksi tilaisuudeksi kasvattaa ammattiosaamistaan. – Saa kokeilla eri aloja ja työskennellä erilaisten henkilöiden kanssa. Välillä jopa kansainvälisessä ympäristössä. Se, jos mikä on työn tarjoamaa rikkautta.

Kokemuksilla rikkaammaksi Yrittäjähenkiselle Susanna Salmelle SOL Palveluiden tarjoama monipalvelukoulutus sopii kuin nappi siivoustakkiin. – Jokaisen päivän saan suunnitella itse. Vastaan omasta esimiesalueestani kuten yrittäjä yrityksestään, sillä erotuksella, että en ole taloudellisessa vastuussa. Salmi aloitti monipalvelukoulutuksessa elokuussa 2013. Sitä ennen hän työskenteli iltapalveluohjaajana. Ennen SOL Palveluihin päätymistä Salmi lähti lukion jälkeen kauppikseen taloushallinnon linjalle ja työskenteli hetken kahvilayrittäjänä.

SOL on suuri suomalainen, vakavarainen palvelualan perheyritys. SOL-konserni toimii siivous-, toimitila, kiinteistö-, turva-, henkilöstövuokra- sekä pesulapalveluiden alalla Suomessa, Ruotsissa, Baltiassa ja Venäjällä. Työllistämme yli 11 000 henkilöä ja liikevaihtomme vuonna 2013 oli 262 milj. euroa.


8

Länsimetroa rakentamassa P

avel Jaakkola on 26-vuotias työnjohtoharjoittelija YIT:n Länsimetron ratalinja-työmaalla. Töiden ohella Pavel opiskelee Metropolia ammattikorkeakoulussa infrarakentamisen suuntautumisvaihtoehdossa, rakennustekniikan koulutusohjelmassa. Pavel kertoo, että opinnot ovat loppusuoralla ja siksi aikaa työntekoon jää mukavasti. Käytännössä Pavelin vastuulla on toimia työnjohtajana paikallavalutöissä ja kuilujen elementtiasennuksissa. Pavel on tehnyt YIT:llä myös YIT Opinnot -kokonaisuuden. YIT Opinnoissa käydään läpi yrityksen järjestelmien osaamista ja etenkin henkilöstöjohtamista. Opinnot eivät ole koulumaista puurtamista, vaan paljon mielenkiintoisempia, sanoo Pavel ja jatkaa, että

opinnoissa käydään läpi erilaisia tapauksia ja haastetaan opiskelijat itse miettimään asioita.

yitlaiset-Instatiliä on hauska päivittää. Länsimetron ratalinja-työmaalla homma toimii. YIT:n rautaisten ammattilaisten joukko on motivoitunutta ja selvillä työnsä tavoitteista. Ryppyotsaisia ei kuitenkaan olla, naurahtaa Pavel ja näyttää viimeisimpiä Instagram-päivityksiään yitlaiset-kampanjassa.

YIT Opinnoista sain paljon valmiuksia toimia työmaalla.

YIT:llä on yli 100 vuoden kokemus ja vahva markkina-asema: se on Suomen suurin asuntojen rakentaja ja Venäjällä suurin ulkomainen asuntorakentaja. YIT on myös Suomen suurimpia toimitila- ja infrarakentajia. YIT toimii seitsemässä maassa työllistäen yli 6 000 henkilöä. www.yit.fi/tyopaikat


9

Hannan ja Mikan

vaativat hommat SRV:llä M

ika Välkki on 25-vuotias kehitysinsinööriharjoittelija SRV:llä. Hän on opiskellut kiinteistötaloudentutkinto-ohjelmassa Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulussa, pääaineenaan kiinteistöjohtaminen ja sivuaineenaan rakentamistalous. Mika työskentelee SRV:n pääkonttorissa hankekehitysosastolla avustavissa tehtävissä. Hankekehitys on liiketoimintasuunnittelua, vuokrausta, sijoittajamyyntiä, kaavoitusta, maanhankintaa ja suunnittelun ohjausta, sekä niihin liittyviä teknisiä, kaupallisia ja juridisia selvityksiä. Mielenkiintoinen ja monipuolinen tehtäväkenttä siis. SRV on työnantajana osaavan porukan organisaatio, jossa työskentely on kehittävää. Mika kertoo saaneensa haastavia ja vastuullisia tehtäviä. Hän pitää työstään ja kehuu työyhteisön hyvää henkeä. Asioita tehdään tavoitteellisesti ja tuloksellisesti, mutta jäykistelyä ei kuitenkaan ole, naurahtaa Mika. Alan valintaan Mikalla liittyi opiskelulinjassa yhdistyneet tekniset, kaupalliset ja oikeustieteelliset asiat, joissa tarvitaan myös matikkaa. Eli kokonaispaketti houkutti ja tarjosi sopivasti haasteita.

Rakennusalalla on tärkeä tehtävä kehittää ja luoda kestävää rakennettua ympäristöä ihmisten elämänlaadun parantamiseksi.

H

anna Arponen, 25-vuotias diplomi-insinööri työskentelee SRV:n Espoon Tapiolan työmaalla projekti-insinöörinä. Hannan työmaa on huikea, sillä kohteeseen rakennetaan kauppakeskus, bussiterminaali ja niiden päälle vielä asuinkerrostaloja. Työmaalla Hannan toimenkuvaan kuuluvat laatuasiat, aikataulutukset, tukipalvelut ja hankinnoissa avustaminen. Laveasti sanot-

Rakennusalalle ei näy päätepistettä muuttuvassa maailmassa.

SRV on rakennushankkeiden innovatiivinen kokonaistoteuttaja. Se vastaa asiakaslähtöisesti hankkeiden kehittämisestä, kaupallistamisesta ja rakentamisesta. SRV toimii Suomessa Helsingin metropolialueella, sekä kasvukeskuksissa Turussa, Tampereella, Oulussa, Jyväskylässä, Lappeenrannassa ja Joensuussa. Suomen lisäksi SRV toimii Pietarissa ja Moskovassa sekä Virossa. SRV:n brändilupaus viestii erityisosaamisesta: SRV on Elämäsi rakentaja. SRV-konsernin liikevaihto oli 679,4 milj. euroa vuonna 2013. Liikevaihdosta muodostui Suomessa noin 85 % ja noin 15 % kansaivälisessä liiketoiminnassa. SRV:n palveluksessa on n. 1000 henkilöä.

tuna teen vähän kaikkea, toteaa hymyilevä Hanna. Hannan työt SRV:llä alkoivat kesätöistä projekti-insinööriharjoittelijana. Tämän jälkeen Hanna on toiminut ennen nykyistä tehtävää hankekehitysosastolla ja kustannuslaskennassa. Hanna kertoo SRV:n olevan monipuolinen työnantaja, joka on tarjonnut mahdollisuuden päästä erilaisiin tehtäviin. Sosiaalisena ihmisenä Hannalle on ollut tärkeää, että työkaverit ovat olleet mukavia ja yrityksessä on helppo viihtyä. Alan valinnastaan Hanna muistelee, että Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulussa rakentaminen tuntui Saan mielipiteeni kaikkein mielenkiinhyvin esille ja minua toisimmalta.

kuunnellaan.


10

Henkilöstön osaaminen kaiken A ja O RTK-Palvelu on työpaikka, jossa osaaminen on arvossaan. Yrityksessä pyörivät kattavat valtakunnalliset koulutusohjelmat ja urapolkumahdollisuuksia on monia.

Meillä täällä RTK-Palvelussa on tarjolla monipuolisia työtehtäviä ja ovemme ovet aina auki alasta kiinnostuneille!

22

-vuotias Kai Kutter aloitti RTK-Palvelussa 19-vuotiaana kesätyöntekijänä. Esimieheltään Tarja Hyväriseltä RTK-Palvelusta saamansa hyvän kuvan perusteella Kai päätti jäädä taloon vielä pidemmäksikin aikaa. Nyt takana on kolme vuotta työskentelyä RTK-Palvelussa ja siivoojana aloittanut Kai on edennyt palveluohjaajaksi. Kai kertoo, että työsuhde on ollut kasvun matka, jossa urapolku on edennyt askel askeleelta koulutusten kautta. Haasteita ja vaativampia tehtäviä on luvassa jatkossakin,

sillä RTK-Palvelun koulutusasiantuntija Minna Kyllinen toteaa hymyillen, että Kai on juuri aloittamassa kiinteistöpalvelualan ammattitutkinnon suorittamisen yhtenä yli sadasta tänä syksynä aloittavasta RTK:laisesta tutkinnonsuorittajasta. Myös Tarja ja Minna ovat eläviä esimerkkejä RTK-Palvelussa tapahtuvasta urakehityksestä. Molempien uran alku muistuttaa Kain työuraa, joka sittemmin on tehnyt Tarjasta palvelupäällikön ja Minnasta koko konsernin koulutusasiantuntijan.

RTK-Palvelu Oy on Suomen johtavia kiinteistöpalvelualan yrityksiä 40 vuoden kokemuksella. Konsernin liikevaihto on n. 120 milj. euroa ja sen palveluksessa työskentelee maanlaajuisesti yli 3 000 alansa ammattilaista. RTK-Palvelu tarjoaa siivous-, kiinteistöhuolto-, käyttäjä- ja teollisuuspalveluja yrityksille ja julkisen sektorin asiakkaille. Yrityksen palveluvalikoimaan kuuluvat keskeisesti myös tekniset kiinteistöpalvelut sekä energiansäästöpalvelut. Kiinnostaako sinua ura RTK-Palvelussa? Ovemme ovat auki. Tule ja opi työssä ammattilaiseksi! www.rtkpalvelu.fi/tyopaikat


11

Palveluyrityksen palveluksessa Cecilia Tervo, 22-vuotias ylioppilas työskentelee Lassila & Tikanojalla aulapalveluhenkilönä.

L

assila & Tikanojalle Cecilia pääsi aikaisemman kesä- ja keikkatöissä hankitun kiinteistöpalvelualan työkokemuksensa turvin. Työ helsinkiläisen kiinteistöhuoltoyhtiön palveluksessa oli opettanut alan ja asiakaspalvelun perusteet, joten toimet pörssiyhtiön pääkonttorin vastaanotossa sujuvat varmoin ottein. Työssään Cecilia ottaa vastaan ja opastaa vieraita, huolehtii puhelinvaihteesta ja postin kulusta sekä kokoustilojen varauksista. ”Työssä pitää olla kekseliäs, sillä kaikki tulevat ensimmäiseksi aulaan kysymään osataanko auttaa.” kertoo Cecilia. Arjen ja erikoistilanteiden kautta Cecilia on oppinut tuntemaan työpaikan henkilökunnan erittäin hyvin, mistä on apua oikean henkilön löytämisessä asiakkaiden kulloisiinkin tarpeisiin.

Pitää olla kekseliäs. Kaikki tulevat ensimmäiseksi aulaan kysymään osataanko auttaa. Urasuunnitelmistaan Cecilia kertoo hakevansa Haaga-Heliaan johdon assistenttityön ja kielten koulutusohjelmaan, valmistuakseen aikanaan tradenomiksi. Cecilia pitää koulutusta hyvänä väylänä sijoittua työelämässä entistä vaativampiin tehtäviin. Lähiaikoina Cecilian uraa edistää työnantaja Lassila & Tikanojan tarjoama asiakaspalvelukoulutus.

Haluan tehdä asiakaspalvelua, olen työssäni vähän niin kuin kaikkivoipa.

Lassila & Tikanoja on palveluyritys, joka on muuttamassa kulutusyhteiskuntaa tehokkaaksi kierrätysyhteiskunnaksi. L&T toimii Suomessa, Ruotsissa, Latviassa ja Venäjällä. Yhtiö työllistää 9 600 henkilöä. www.lassila-tikanoja.fi


12

Haalari­ harjoittelussa

NCC:llä

Samuli Viitala on 22-vuotias nuorukainen, joka kurvasi rakennusalalle automekaanikon tutkinnon kautta.

V

ietettyään vuoden autojen parissa, kutsui armeijan harmaat. Armeijassa oli pari kaveria, jotka suosittelivat Samulille rakennusalaa ja alan jatkokoulutuksia. Samulille syntyi halu edetä uralla ja hän päätti haastaa itsensä ja ilmoittautui Metropolia ammattikorkeakoulun pääsykokeisiin. Syksyllä 2013 onni potkaisi ja rakennustekniikan opinnot Metropolia ammattikorkeakoulussa alkoivat.

Samulin mielestä rakennusala on mielenkiintoisempi kuin autoala. NCC:stä Samuli kertoi kiinnostuneensa kuultuaan koululla yrityksen henkilöstövastaavan pitämän esityksen NCC:stä työnantajana. Tilaisuuden loppupuolella Samuli muistaa hymyillen, että häntä kannustettiin ottamaan NCC:hen yhteyttä aktiivisesti ja osallistumaan yrityksen järjestämiin tilai-

suuksiin, jotta nimi jäisi paremmin mieleen! Jonkin ajan kuluttua Samuli sitten haki ja pääsi NCC:lle, sillä häntä aidosti kiinnosti toimia suuren yrityksen tarjoamissa monipuolisissa tehtävissä. Samuli on kokenut, että kesätöistä haalariharjoittelijana saa paljon irti. Alussa oli enemmän aputöitä ja timpurin hommiin pääsi harjoittelun loppupuolella. Samuli kertoo, että NCC:llä on hyvät mahdollisuudet siihen, että työharjoittelut ja kesätyöt jatkuvat koko opiskeluajan. Myös työtehtävät muuttuvat ja vastuu lisääntyy koko harjoitteluohjelman ajan. Sen jälkeen kun ammattitaitoa on kertynyt riittävästi ja itsestä tuntuu oikealta, siirrytään haalariharjoittelusta ensin ohjattuun ja sitten itsenäisempään työnjohtoharjoitteluun, toteaa Samuli. Työmaalla on hyvä meininki ja Samuli on viihtynyt hyvin. Tuntuu, että NCC:llä on mahdollisuus edetä kun vain intoa riittää, sanoo Samuli.

Suomessa noin 2 700 NCC:läistä rakentaa ja korjaa muun muassa asuntoja, kouluja ja päiväkoteja, liiketiloja, toimitiloja, infraa ja teitä. Vuosittain NCC:n suositussa työharjoittelussa on lähes 400 opiskelijaa ympäri Suomen. Tarvitsemme monipuolisesti rakennusalan eri osaajia. Valitse sinua kiinnostava toimiala ja hae meille harjoitteluun kasvamaan rakentamisen ammattilaiseksi. www.ncc.fi/harjoittelu www.facebook.com/ncc.fi


13

Vastuullista

maa­ainesten käyttöä Ruduksella J

ouni Kahila on 28-vuotias maanmittaustekniikan insinööri, joka toimii Ruduksella kiinteistöinsinöörinä. Hänen työnkuvaansa kuuluu kiinteistöjen hallintaan liittyviä tehtäviä. Kiinteistöjä Ruduksella on satoja ja betonitehtaitakin noin seitsemänkymmentä, eli työtä riittää. Jouni laatii myös karttoja, joita tarvitaan uusien maa-alueiden hankinnassa. Koska kiviaines on yhtiön perusraaka-aine, on tärkeää saada hyvää raaka-ainetta keskeisiltä sijainneilta, toteaa Jouni.

Nykyiset työtehtävät ovat saaneet hyvän perustan ympäristötaustasta. Ympäristöluvat antavat raamit, joiden perusteella voimme toimia. Ympäristötekniikan insinööri Henri Kylä-Utsuri, 33, työskentelee kierrätyksen tuotantopäällikkönä. Rakennusalaan Henrin kiinnostus syntyi ympäristötekniikan opintojen jälkeisissä konsulttihommissa, joissa hän toimi maa-ainesten kunnostusprojekteissa. Ruduksella Henrin työaika kuluu ylijäämämaan ja betonin kierrätyksen kehittämisessä. Lisäksi Henri avustaa tarvittaessa kiviainesvientitoiminnoissa ja ympäristövaikutusten arvioinneissa. Diplomi-insinööri Sini Ruokonen, 27, on kehitysinsinööri, jonka työhön kuuluu laadunvalvonta valmisbetonipuolella. Sinin työ on vaihtelevaa. Hän raportoi muun muassa laatuun ja tuotantoon liittyviä lukuja Ruduksen johdolle. Lisäksi hän tekee arviota miten uudet standardit ja normit tulevat vaikuttamaan yrityksen toimintaan ja pohtii miten kierrätettäviä materiaaleja voidaan hyödyntää tuotannossa entistä paremmin.

Tehtävät Ruduksella ovat olleet monipuolisia.

Ruduksella on pitkä historia. Yhtiön juuret ovat reilusti yli sadan vuoden päässä suomalaisessa peruskalliossa. Nykymuotoinen Rudus on muodostunut 1900-luvun lopulla, kun monet suomalaisen rakennusteollisuuden muutokset muokkasivat yrityskenttää. Rudus toimii Suomen lisäksi Baltiassa ja Venäjällä Pietarin alueella. Henkilöstön määrä on tällä hetkellä noin 1 200. Rudus-turvapuistossa perehdytetään myös opiskelijoita työmaaturvallisuuteen. www.rudus.fi www.rudus.fi/turvapuisto


Katso mihin urap

14

Siiri Vasara, Henkka Haalari ja Tuukka Kätevä ovat pääsemässä peruskoulusta. Seuraa heidän urap PERUSKOULU Ammattikoulun kautta

Lukion kautta

Kaksoistutkinto

Henkka Haalari on aina pitänyt puukäsitöistä. Hän on ollut huono kielissä ja reaaliaineissa. Ammattikoulun rakennusalan linja kiinnostaa Henkkaa, koska häntä on aina kiehtonut erilaiset rakenneratkaisut. Ammattikoulun käytännöllinen opetus sopii paremmin Henkalle, joka ei ole koskaan tykännyt istua nenä kiinni kirjassa. Mieltä lämmittää lisäksi tieto, että koulua käydään myös työssä oppimalla. Henkka Haalari valitsi ammattikoulussa maarakennuspuolen ja valmistuu maarakentajaksi. Käytännössä Henkka teki viimeisen opiskeluvuotensa kokopäivähommia ja istui vain muutaman pakollisen tunnin koululla.

Siiri Vasara on aina ollut hyvä matikassa ja tykännyt reaaliaineista. Siiriä kiinnostavat laajat kokonaisuudet, joten hän hakeutuu lukioon, jossa valitsee pitkän matikan ja fysiikan. Lukion jälkeen Siiriä on alkanut kiehtoa rakennusala sen monipuolisten mahdollisuuksien vuoksi. Siiri hakee ammattikorkeakouluun lukemaan itsensä rakennusinsinööriksi. Rakennusinsinöörinä Siiri voi työskennellä rakennustyömaalla esimiestehtävissä tai suunnittelutoimistoissa monenlaisissa eri työtehtävissä.

Tuukka Kätevä harrastaa kuntosalia ja juoksua sekä tykkää äidinkielestä. Tuukka hakeutuu opiskelemaan ammattilukioon, jossa hän suorittaa kiinteistöpalvelualan perustutkinnon sekä ylioppilastutkintoon vaadittavan oppimäärän, eli kirjoitettavien aineiden pakolliset kurssit ja saa ylioppilastutkintotodistuksen. Kaksoistutkinto vaati Tuukalta enemmän joustavuutta ja pitkäjänteisyyttä, sillä opetus ei aina tapahtunut samoissa tiloissa. Kuitenkin hyvällä yhteistyöllä opettajien kanssa Tuukka sai suoritettua harvinaisemman yhdistelmän kunnialla.

Vaihtoehto A) Henkka tekee töitä muutaman vuoden, jonka jälkeen hän hakee ammattikorkeakouluun jatkamaan opintojaan.

AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulu sopii Siirille, koska hän pitää käytännönläheisestä koulutuksesta, mutta myös sopivassa määrin teoriapainotteisesta opetuksesta. Siiri haki myös Teknilliseen yliopistoon, jossa opetus on paljon teoriapainotteisempaa.

Vaihtoehto B) Henkka tekee monta vuotta alansa töitä ja opiskelee työn ohessa maarakennusalan ammatti- ja erikoisammattitutkinnot. Tämän jälkeen Henkka voi toimia jopa esimiesasemassa ja valvoa rakennustyömaalla töiden sujumista.

Vaihtoehto B) Tuukka jatkaa suoraan koulusta am­mat­ti­korkea­kouluun kiinteistönpitotekniikan ja korjausrakentamisen linjalle. Tuukka valmistuu insinööriksi ja saa heti suurien eläkesiirtymien vuoksi itselleen vakituista työtä esimerkiksi isännöinnin tai kiinteistöjen kuntotutkimusten parissa.

Vaihtoehto A) Valmistumisen jälkeen Siirillä on vakituinen työsopimus samassa firmassa, johon hän teki muutaman vuoden kesätöitä sekä opinnäytetyönsä.

Vaihtoehto B) Siiri on töissä muutaman vuoden, jonka jälkeen hän lähtee teknilliseen yliopistoon lukemaan itsensä diplomi-insinööriksi. Siirin käymä ammattikorkeakoulututkinto vastaa yliopiston kandia, joten Siirillä on oikeus hakeutua suoraan yliopiston maisteriopintoihin.

TEKNILLINEN KORKEAKOULU

TYÖMAA

Vaihtoehto A) Valmistuttuaan Tuukka työskentelee kiinteistöhuoltotehtävissä. Muutaman työssäolovuoden jälkeen Tuukka suorittaa kiinteistöpalvelualan ammatti- ja erikoisammattitutkinnot, jotka mahdollistavat Tuukalle toimimisen esimiestehtävissä.


apolku voi viedä!

dän urapolkujaan ja tarkastele, mitä eri teitä voi päästä rakennus- ja kiinteistöpalvelualalle töihin.

Työmaa

R

akennustyömaa on täynnä erilaisia ammattilaisia, joita yhdistää ainoastaan se, että he rakentavat samaa rakennusta. Työmaa on kuin vilkas muurahaispesä, jossa kuhina jatkuu aamusta iltaan. Kaikkea valvoo vastaava työnjohtaja, joka on vastuussa kaikesta mitä työmaalla tapahtuu. Vastaavan työnjohtajan apuna on työmaainsinööri, joka ohjaa työmaan suunnittelua ja laatii aikatauluja sekä hoitaa muitakin paperitöitä. Työmaalle astuu rakennustöiden edetessä eri ammattilaisia. Ensimmäi-

senä paikalla on maarakentajat, jotka kaivavat rakennuksen vaatiman pohjan kuntoon. Sen jälkeen paikalle saapuvat talonrakentajat, jotka aloittavat varsinaisen rakennuksen pystytyksen. Talonrakentajia ovat kirvesmiehet, mittamiehet, elementtiasentajat sekä muurarit. Kaikkien apuna on torninosturin kuljettaja. Rakennuksen sähköistä ja putkistoista, eli talotekniikasta vastaavat sähköja LVI-asentajat. Rakennuksen pinnoista kuten seinistä, lattioista ja katosta vastaavat vedeneristäjät, maalarit, laa-

toittajat, matto- ja parkettiasentajat ja alakattoasentajat. Rakennus tarvitsee myös ikkunat, ovet ja kalusteet, joista vastaavat erikseen valmistus ja asennus. Työmaan loppuvaiheessa kalusteasentaja asentaa tarvittavat kalusteet paikalleen, jonka jälkeen työmaasiivoja pääsee siivoamaan viimeisiä jälkiä. Tässä vaiheessa myös rakennuksen pihamaa on viherrakentajien tarkassa hallinnassa. Viimeisenä työmaanjohto tarkistaa, että rakennus on kunnossa ja valmis luovutettavaksi.

Valmis rakennus

T

yömaaporukan lähdettyä rakennuksen kunnossapito jää kiinteistöpalvelualan ammattilaisten kuten isännöitsijän, kiinteistönhoitajan ja toimitilahuoltajan vastuulle. Isännöitsijä vastaa rakennuksen paperitöistä,

tulevista remonteista ja niiden urakoitsijan tilaamisesta. Isännöitsijän vastuulla on myös hoitaa yhteyksiä varsinaisiin rakennuksen käyttäjiin, kuten asukkaisiin ja yrityksiin. Huoltomies tarkkailee kiinteistön kuntoa ja energiankulutusta

sekä korjaa pikkuvikoja, kuten vuotavia hanoja. Rakennuksen siisteydestä vastaavat toimitilahuoltajat.

15


16

Sähköisiä mahdollisuuksia

Teksti: Mika Suomi Kuva: Tuomas Sauliala

Sähköinsinööriksi opiskelevan Petro Vänskän mukaan rakennusautomaatio tarjoaa valtavasti mielenkiintoisia mahdollisuuksia tekniikan kehittyessä huimaa vauhtia eteenpäin.

Oikein tehtynä sähkötyöt ovat turvallisia ja riskit ovat pieniä, mutta asennuksissa on silti sopivasti pientä jännitystä mukana.

P

etro Vänskä, 25, aloitti Metropoliaammattikorkeakoulun sähkövoimatekniikan opinnot lukiopohjalta. Toisin kuin ammattikoulun käyneillä kavereilla, ei hänellä ollut minkäänlaista käytännön kokemusta sähköalan töistä kun hän aloitti viime keväänä kesätyöt Amplit Oy:n pääkaupunkiseudun työmailla. Koulusta saatuja teoriaoppeja oppi kuitenkin nopeasti hyödyntämään käytäntöön. – Työmailla on ollut hyvä ja ymmärtäväinen ilmapiiri; ensimmäistä kertaa asennuksia tehdessä ei voi osata vielä kaikkea. Erilaisten työtehtävien kautta olen oppinut valtavasti käytännön asioita, Vänskä kertoo. Sähkössä Vänskää kiehtovat erityisesti sen mahdollistamat uudet, älykkäät sovellukset ja rakennusautomaation mahdollisuudet. – Olisi hienoa päästä luomaan jotain sellaista uutta tekniikkaa, mitä ei vielä ole olemassa. Suurimmalle osalle ihmisistä sähkö on itsestäänselvyys, mihin ei kiinnitetä mitään huomiota, mutta nykymaailmassa aika harva asia toimisi ilman sähköä. Ensi kesänä Vänskä toivoo pääsevänsä Helsinkiin nousevan uuden lastensairaalan työmaalle, minkä sähköistysurakat Suomen suurimpiin talotekniikkayrityksiin kuuluva Amplit hiljattain voitti. – Jatkossa minua saattaisivat kiinnostaa tarjouslaskennan ja työnjohtamisen lisäksi myös projektinhallintaan liittyvät tehtävät, mutta katsotaan mitä ensi kesä tuo tullessaan, Vänskä kertoo.

Sähköalalle? Nykyaikaisissa rakennuksissa sähköinen talotekniikka esittää jatkuvasti suurempaa ja tärkeämpää roolia. Sähköä ja sähköalan ammattilaisia tarvitaan mitä erilaisimmissa tehtävissä. Lisätietoja sähköalan opiskelumahdollisuuksista löydät osoitteesta www.sähköala.fi/opiskelu.


Hei! Olen Katri Niemelä. Aloitin Skanska Oppiva -harjoittelun 2011. Tänä vuonna olen työskennellyt muun muassa työnjohtajana asuntorakentamiskohteessa. Kiinnostaako sinuakin ura kansainvälisessä yrityksessä? Lue lisää: www.skanska.fi/opiskelijoille.

Skanska on yksi maailman johtavista rakennus- ja projektikehityspalveluita tarjoavista yrityksistä. Skanskan palveluksessa on noin 57 000 henkilöä valituilla kotimarkkina-alueilla Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Latinalaisessa Amerikassa. www.skanska.fi

Kohti työelämää!

Nuoria infra-alalle!

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n palveluneuvoja Tomi Marttila kertoo, että PAMissa opiskelijajäsenyys on ilmainen. Opiskelijajäseneksi voi liittyä, jos opiskelee ammatillisessa oppilaitoksessa tai ammattikorkeakoulussa palvelualan ammattia, esimerkiksi kiinteistöpalvelualalla. Opiskelijajäsen saa lähes kaikki normaalijäsenen edut ja pääsee osallistumaan liiton nuorten järjestämiin tapahtumiin ja koulutuksiin.

MANK ry:n projektipäällikkö Panu Tuominen tietää, että nuoria tarvitaan maarakennusalalle. Ala on kilpailukykyisesti palkattua ja hyvälle tekijälle löytyy varmasti töitä! Tarvetta on etenkin maarakennuskoneenkuljettajille, rakennusmestareille ja insinööreille. Infra-alalla tehdään, raiteita, satamia, siltoja, sekä vesi-, sähkö-, energiaja tietoverkkoja ja vaikkapa urheilukenttiä.

https://www.pam.fi/wiki/opiskelijajasenyys.html

www.mank.fi, facebook: Nuoria Infratöihin, twitter: @NuoriaInfraan


18

Sinustako

Teksti: Hannele Kulmala

infrainsinööri? Infran rakentamista ja ylläpitoa voi opiskella noin kymmenessä ammattikorkeakoulussa ympäri Suomen.

I

Suunnitteluohjelmasta tulostettu tietomalli.

nfra on ammattikorkeakouluissa osa rakennustekniikan koulutusohjelmia. Valmistuessaan opiskelija saa ammattinimikkeen rakennusinsinööri AMK. Nelisen vuotta kestäviin opintoihin voi hakea lukion päättötodistuksella tai toisen asteen ammattitutkinnolla.

Mutta mitä infrarakentaminen oikein on? Opiskeluihin sisältyvät ammattiopinnot antavat opiskelijoille valmiudet toimia hyvin monella erilaisella rakentamisen alueella. Infran ammattilainen voi työskennellä esimerkiksi väylä-, kallio- ja pohjarakentamisen tai verkosto- ja vesirakentamisen parissa. Väylärakentamisen työtehtävät voivat liittyä teiden, katujen ja rautateiden suunnitteluun ja rakentamiseen. Tietokoneiden käyttö tehostaa kaikkia työvaiheita ja perinteinen lapiotyö saappaat savessa on yhä useammin kaukaista historiaa.

Kurasaappaat vaihtuivat hi-techiin Suunnittelijan tehtävänkuvaan kuuluu esimerkiksi väylän sijoittelu maastoon ja sen jälkeen väylän jokaisen yksityiskohdan suunnittelu ajoratamaalauksia myöten. Lopputulos on tänä päivänä usein niin sanottu tietomalli. Tietomallilla tarkoitetaan työmaalle kaivinkoneeseen tai muuhun työkoneeseen siirrettävää tietoa, jonka avulla rakentaminen työmaalla sujuu täysin tietokoneohjatusti: työkoneen kuljettaja näkee tietokoneen ruudulta, mihin tuleva väylä pitää kyseisessä kohteessa rakentaa. Nykyaikainen väylänrakentaminen onkin tällä hetkellä melkoista hi-techiä! Moni infrainsinööri työllistyy valmistuttuaan myös kallio- ja pohjarakentamisen työtehtäviin. Kaupunkikeskustoissa paras maanpäällinen tonttimaa on jo rakennettu täyteen. Uusia tiloja sijoitetaan maan alle. Sinne louhittavat tilat kuten pysäköintihallit ja tunnelit vaativat sekä suunnittelu- että toteutusvaiheessa kymmenien infrainsinöö-

TAMKin opiskelijoita tutustumassa YIT:n kaivantotyömaahan. rien osaamista. Täälläkin työmenetelmät ovat nykyaikaisia. Esimerkiksi kalliota louhitaan suurilla ”kalliojumboilla”, joiden porankärkien työtä ohjataan täysin tietokoneavusteisesti. Pohjarakentamisen asiantuntija tuo tunnelin suuaukon turvallisesti maanpinnalle vaikka pehmeiden savikerrostenkin läpi. Suurin osa yhteiskunnan huoltoverkostoista sijoitetaan maan alle, ja taas tarvitaan infran suunnittelun ja rakentamisen asiantuntijaa. Työpaikka voi löytyä myös kaupunkien ja kuntien vesihuolto- tai sähköyhtiöistä. Myös satamalaitokset, energiateollisuus, purku ja kierrätys työllistävät. Teiden, ratojen ja katujen kunnossapitotehtävissäkin tarvitaan infrainsinöörejä.

Monipuolista kuin mikä Varmaan voidaan sanoa, että infrarakentaminen on rakentamisen sektoreista laaja-alaisin. Työllistymismahdollisuuksia on lukuisia. Työtehtävät voivat olla ”siistejä sisätöitä” tai monipuolisia työmaatehtäviä. Tällä hetkellä ala työllistää tuhansia teknisiä asiantuntijoita, joukossa nuoria ja vanhoja, naisia ja miehiä. Tule sinäkin mielenkiintoiselle infra-alalle!

Kirjoittaja on maa- ja pohjarakentamisen lehtori ja infrarakentamisen opintovastaava Tampereen ammattikorkeakoulu TAMKissa.

Pidä kiinni unelmista Jos unelmasi on rakentaa, mutta et kaipaa rakennusalalle tyypillistä jännitystä työpaikan pysyvyyden suhteen, valintasi on infra. Alan suhdannevaihtelut ovat loivia, sillä infraa tarvitaan aina eikä töitä voi ulkoistaa Kiinaan. Työn tilaajana on usein valtio tai kunta. Paikkoja on duunareille ja pomoille, suunnittelijatyypeille ja kehittäjille. Hingutko ehkä ison koneen tai nosturin puikkoihin? Kun haluat tietää vaihtoehdoista, avaa sivu www.infra.fi ja kohta Tietoa infra-alasta!

M p iP w


. n i mi

ikt ka a v oita niiden a, ah j ja t eit ava n alla unnel t n t je , ke ä t ra on talo siltoja la, eik a e s i l , i sa la a ä atti a, jok a, teit a kone saaja m o m oj ka ill na niik erkost än iso lutettu a r k f e t In v u dä n. sitä isiä teh an. Ko naine kea : tekn Töitä a i . Kiin ies ta llä väli alueita viedä m ti tten er vih armas , oli si v kan sitä pal o kelp

m o ih

s o T

Mihin hommiin sinä tarttuisit, jos pääsisit infratyömaalle? Valitse ja voita iPad Mini tai unohtumaton työmaapiknik: www.infra.fi/tosihommiin


20

Geosuunnittelijana

Rambollilla

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulussa georakentamista viidettä vuotta opiskeleva 23-vuotias Matias Napari työskentelee Ramboll Finland Oy:llä suunnittelijaharjoittelijana, joihin tehtäviin Matias pääsi Rambollilla suoritetun TET-jakson ja kesätöiden kautta.

A

lan valinnastaan Matias kertoo, että hänellä on sisäinen palo suunnitella ja kehittää eri asioita. Tällä alalla pääsee toteuttamaan itseään luovasti, sillä omaan tekemiseen ja suunnitteluun kannustavat niin esimiehet kuin kollegatkin. Ratkaisuihin on aina useita vaihtoehtoja, joten on mukava saada vapaus innovoida ja aikaansaada yllättäviäkin lopputuloksia. Käytännössä Matias on suunnitellut esimerkiksi kaivantoja mallintaen kaivannon seinämät ja optimoiden tukien paikat, sekä tarkastellut niiden stabiliteetteja. Lisäksi hän on laatinut useita pohjatutkimus- ja perustamistaparaportteja, joita koulun penkilläkin on tullut harjoitustöinä kirjoitettua. Matias kertoo, että kaikki lähtee kohteen maaperän tuntemuksesta. Kairaamalla saadusta maaperätiedoista tehdään tietomalli, jolla estimoidaan maakerrosten rajat ja etäisyydet arvioituun kallioon.

Urasuunnitelmissa on työskentely Rambollilla koko loppuelämän.

Ramboll Finland Oy on osa kansainvälistä Ramboll Groupia. Ramboll on johtava kansainvälinen asiantuntijayritys, jossa työskentelee yhteensä yli 11 000 asiantuntijaa Pohjois-Euroopassa, Intiassa ja Lähi-idässä. Suomessa toimimme maanlaajuisesti noin 1 900 asiantuntijan voimin ja tarjoamme infrastruktuurin, ympäristön ja rakennusten suunnitteluun, rakennuttamiseen, rakentamiseen ja ylläpitoon sekä johdon konsultointiin liittyviä asiantuntijapalveluita. www.ramboll.fi

Matias on todella tyytyväinen Rambolliin työnantajana. En olisi ikinä uskonut kuinka ystävällisten ihmisten joukkoon pääsin, sanoo Matias ja jatkaa, että Ramboll pyrkii aina olemaan paras kaikessa. Eli henkilöstöasiatkin ovat huippulaatua ja työntekijöillä on oikeasti hyvä olla. Vinkiksi alalle haluaville Matias kertoo matematiikan ja fysiikan opiskelun olevan lukiossa tärkeää. Lisäksi Matias tietää, että yliopiston pääsykokeissa ei välttämättä tarvitse käyttää lukiossa totuttuja päättelyketjuja, vaan ratkaisuihin voidaan päästä myös luovaa ajattelua ja kekseliästä todistelua käyttäen.


RAKENNA OMA TULEVAISUUTESI. O p i s ke l e ra ke n n u s a r k k i t e h d i ks i , - i n s i n รถ รถ r i ks i t a i - me s t a r i ks i A M K : s s a

w w w. r i a . f i


22

Oppisopimuksesta nostetta uralle R

aisa Nousiainen, 27, toimii ­ISS Palveluissa palveluesimiesharjoittelijana. Hän aloitti vuonna 2007 siivoojana. Raisa valmistui laitoshuoltajaksi vuonna 2009 ja jatkoi opiskelemalla siivoustyönohjaajan erikois­ammattitutkinnon. Opiskeluaikana hän siirtyi palvelu­ohjaajaksi. Nyt hän opiskelee siivousteknikon erikoisammattitutkintoa oppisopimuksella ja sai sen myötä oman esimiesalueen. Tulevaisuudessa kiinnostaa ammattikorkeakoulututkinto. – Pidän esimiestyöstä ja haluan kartuttaa tästä kokemusta, kertoo Raisa ja jatkaa, että kiinteistöpalveluala kiinnostaa myös tulevaisuudessa.

I

SS Palveluissa kiinteistönhoitajana työskentelevä Tomi Hirvonen, 25, vastaa museokiinteistöjen kiinteistöhuollosta. Tomi suorittaa oppisopimuskoulutuksessa kiinteistöpalvelualan perustutkintoa. Tomin tavoitteena on valmistua puolessatoista vuodessa. Erikoistumisalueekseen hän valitsi lvi-tekniikan ja kiinteistöautomaatiojärjestelmät. Myös jatko-opinnot ja esimiestehtävät kiinnostavat. ISS antaa hänen mielestään poikkeuksellisen hyvät mahdollisuudet kouluttautumiseen työn ohessa. Samoin hän kiittää kohde-esimiehiä huolellisesta perehdyttämisestä.

ISS Palvelut on Suomen kolmanneksi suurin yksityinen työnantaja ja maan johtava kiinteistö- ja toimitilapalveluyritys. Tuotamme henkilöstövaltaisia tukipalveluita yrityksille ja yhteisöille sekä julkiselle sektorille. Luomme toiminnallamme laadullista ja taloudellista arvoa asiakkaidemme liiketoimintaan. Vuonna 2013 liikevaihtomme oli 534 miljoonaa euroa. Henkilökuntaa on lähes 12 000. ISS Palvelut on osa kansainvälistä ISS-konsernia, joka toimii yli 50 maassa. www.iss.fi www.facebook.com/duunISSa


23

S

uhannon Saara on 25-vuotias asiakaspalveluinsinööri Peab Oy:ssä. Peabille Saara pääsi heti valmistuttuaan insinööriksi Jyväskylän ammattikorkeakoulusta rakennustekniikan koulutusohjelmasta, jossa hän opiskeli suunnittelua ja työmaatuotantoa. Työnään Peabilla Saara rakentaa ennen kaikkea luottamusta urakoitsijan ja asiakkaiden välille. Kahden vuoden aikana on tullut tavattua yli 500 asiakasta. Pitää osata kertoa kaikki putkiremontin tekniset asiat ymmärrettävällä kielellä, kertoo Saara ja jatkaa, että jos asiakkaan ja urakoitsijan välille syntyy hyvä fiilis, koko projekti etenee jouhevammin. Keskusteleva yrityskulttuuri toimii Peabilla myös työntekijöiden välillä. Saara kertoo osallistuneensa virkistyspäiville ja mestaripalavereihin, joissa kaikissa jaetaan kokemuksia ja hyviä käytäntöjä. Työnantajana Peab arvostaa työpanostani ja on aidosti kiinnostunut siitä miten minulla menee, sanoo Saara.

Asiakaskeskeistä rakentamista

Peab panostaa henkilökohtaisiin tapaamisiin asiakkaiden kanssa.

Peab-konserni on yksi Pohjoismaiden suurimmista rakennusyhtiöistä. Se työllistää Pohjoismaissa 13 000 henkilöä, joista Suomessa noin 750. Konsernin toiminta jakautuu neljään liiketoiminta-alueeseen; rakentaminen, asunto- ja kiinteistöliiketoiminta, infrarakentaminen sekä teollisuus. Peab-konsernin liikevaihto on 4,9 miljardia euroa. Konsernin osake noteerataan Tukholman pörssissä. www.peab.fi

K

Työssä parasta on muuttuvuus

alle Kulmalalle on selvää, mikä hänen työssään on parasta. – Vaihtelevuus. Tapaa paljon uusia ihmisiä ja näkee uusia maisemia, kun työmaat vaihtuvat. Hienointa on ehkä se, kun näkee konkreettisesti työnsä jäljen ja voi sanoa olleensa rakentamassa jotain rakennusta, Peabilla työpäällikkönä työskentelevä Kulmala toteaa. Kulmalan työnkuvaan kuuluu vastata työmaiden toteuttamisesta eli hän vastaa, että aikataulut ja resurssit pysyvät aisoissa. Työpäällikkönä hän on myös mukana hankkimassa uusia työmaita. Peabilla Kulmala on ollut jo vuodesta 2005 saakka. Tampereen teknillisessä yliopistossa opiskellut Kulmala oli Peabilla ensin kesätöissä ja lopputyön jälkeen vakituisessa työsuhteessa. – Peabilla parasta on, että se on suhteellisen pieni iso firma. Toiminta on sujuvaa. Työtehtävät ovat erilaisia ja erikoistua voi myös omien kiinnostuksen kohteiden mukaan.


24

Pinnassa kiinni

Mikä ala tää on?

P

intatoimialalle mahtuu monenlaista ammattilaista. Tunnetuin näistä on maalari, mutta ei suinkaan ainoa. Muita pintatoimialan työntekijöitä ovat vedeneristäjät ja matto- ja parkettiasentajat. Tunnusomaista näille jokaiselle ammatille on se, että niissä tarvitaan huolellista kädentaitoa, kykyä itsenäiseen työskentelyyn ja pitkäjänteisyyttä. Työympäristö ja työvaatimukset muuttuvat rakennustyömaiden mukaan, joten työ sopii hyvin vaihtelunhaluisille.

Miten sinne pääsee?

P

intatoimialalle pääsee ammattikoulun tai vaihtoehtoisesti oppisopimuskoulutuksen kautta. Opiskelu kestää molemmissa noin kaksi tai kolme vuotta. Ammattikorkeakoulussa voi opiskella materiaali- ja pintakäsittelytekniikan koulutusohjelmassa. Tällöin tutkintonimikkeeksi tulee insinööri (AMK). Pintakäsittelyalan koulutuksia järjestävät lukuisat ammattikoulut ympäri Suomea. Suuntausvaihtoehdoksi voi valita maalausalan, puuteollisuuden ja teollisen pintakäsittelyn koulutusohjelmat. Kouluista kannattaa myös kysyä kaksoistutkinnon mahdollisuutta. Joissakin

oppilaitoksissa on mahdollista lukea ylioppilastutkinto ammatillisen perustutkinnon ohessa. Pintakäsittelyalan koulutusohjelmasta valmistutaan rakennus- tai koristemaalariksi. Samalta koulutuslinjalta valmistuu myös lattianpäällystäjät. Maalarit työskentelevät rakennustyömailla tehden maalaus-, tapetointi- ja tasoitetöitä. Lattianpäällystäjät keskittyvät mattojen ja parkettien asennukseen. Lattianpäällystäjät asentavat lattioihin mattoja ja parketteja sekä tekevät seinien ja lattioiden päällystöitä. Opinnoissa perehdytään matto- ja parkettitöiden lisäksi laatoitustöihin. Ammatissa työskennellään niin sisä- kuin ulkotiloissa uudis-, korjaus- sekä entisöintikohteissa. Puuteollisuuden pintakäsittelyn koulutusohjelmasta valmistuu huonekalujen ja muiden puutuotteiden pintakäsittelijöitä. Työhön kuuluu muun muassa maalaus-, lakkaus- ja petsauslinjojen hoitoa. Pintakäsittelijät työskentelevät useimmiten rakennustuote- ja huonekaluteollisuuden maalaamoissa. Teollisen pintakäsittelyn koulutusohjelmasta valmistuu pintakäsittelijöiden lisäksi korroosionestomaalareita. Työnkuvaan kuuluu metalli- ja muoviteollisuustuotteiden viimeistely sekä pintakäsittelylinjojen hoito. Tältä linjalta valmistuneet työskentelevät pintakäsittelylaitoksissa ja automaalaamoissa.


25

Katto- ja ulkopintaeristäjät tekevät kattojen ja talojen ulkoseinien lämmöneristystöitä sekä kattojen, rakennusten sokkeleiden jne. veden- ja kosteudeneristystöitä. Työssä käytettäviä materiaaleja ovat yleensä kattohuovat, -pellit tai -tiilet. Työ on normaalia päivätyötä, jota tehdään joko urakka- tai tuntipalkalla. Sääsuojien ansiosta töitä voidaan tehdä ympärivuotisesti. Pintakäsittelyn työnjohtajaksi pääsee suorittamalla pintakäsittely­ teknikon tai -insinöörin tutkinnon tai vaihtoehtoisesti ammatti- tai erikoisammattitutkinnon alalta. Insinöörikoulutukseen voi hakeutua suoraan lukiopohjalta. Ammatillinen tutkinto antaa myös opintokelpoisuuden hakeutua ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin.

Mitä mahdollisuuksia tää ala tarjoaa?

P

intatoimialan suurimpia työnantajia on rakennusteollisuus. Muita työllistäviä aloja ovat muun muassa metalliteollisuus, maalausliikkeet ja puutuoteteollisuus. Kuukausittaisen elantonsa saa palkkautumalla alan yrityksen listoille, mutta ahkera yksityisyrittäjä pärjää alalla myös.


26

Viherrakentajana Viherpojat Oy:ssä Jarkko Heikkinen-Lindberg, 27 v. hortonomi (AMK)

T

yöskentelen Viherpojat Oy:ssä, joka on erikoistunut kokonaisvaltaiseen ympäristö- ja viherrakentamiseen. Aloitin Viherpojissa viherrakentajana vuonna 2010. Reilu vuosi aikaisemmin olin aloittanut maisemasuunnittelijan opinnot HAMK Lepaalla. Aiemmin viheralalla työskennellessäni tein mm. viherrakentamista, ylläpidon työtehtäviä, metsänhoitoa ja tiiminvetäjän/ työnjohtajan tehtäviä. Valmistuin Lepaalta maisemasuunnittelun koulutusalalta hortonomiksi kesällä 2012 neljän vuoden koulutuksen jälkeen. Tähtäsin jo koulutuksen aikana ympäristörakentamisen työtehtäviin ja siksi valitsin sen myös suuntautumisvaihtoehdoksi.

Millainen työurasi on ollut? Viherpojille tullessani aloitin rivimiehenä ja viherrakentajana, jolloin viimeistään huomasin olevani oikealla alalla. Etenin ”työnjohtajakokelaaksi” jo seuraavana kesänä, jonka aikana olin vanhemman työnjohtajan opissa. Seuraavana kautena sain jo rutkasti enemmän vastuuta ja luottoa toimia itsenäisesti työnjohtajana. Kerrallaan urakoita oli johdettavana noin 3-4, koko kauden aikana kohteita oli kymmenkunta. Hyvin erilaisten tehtävien ja hankkeiden ansiosta tunsin kehittyneeni ammattilaisena. Kesän 2014 olin työpäällikkönä, mikä toi astetta enemmän haasteita ja opittavaa. Työmaiden aikataulutus, resurssien jakaminen, henkilöstön ohjeistus ja perehdytys sekä yleensä yrityksen kehitystyö ovat keskeisimpiä tehtäviä.

Vahvuutesi? Koen, että omaa osaamisalaa on erityisesti erilaisten ihmisten kanssa toimiminen ja hankkeiden edistäminen hyvällä yhteistyöllä. Päivittäin tapaan hyvin paljon erityyppisiä ja eri lähtökohdista tulevia ihmisiä, kun asiakkaina ovat kaupungit, rakennusliikkeet

Kuva: Viherpojat Oy ja taloyhtiöt. Asiakassuhteiden vaaliminen on erityisen tärkeää liiketoiminnan kannalta. Vähintäänkin yhtä tärkeää on viheralan markkinointi jämäkällä ja ammattiylpeyttä huokuvalla asenteella.

Mitä teet talvisin? Ammattiylpeyttä ja alan arvostusta yritän istuttaa myös tuleviin viheralan ammattilaisiin, joita saan talvisin opettaa TTS työtehoseuralla. Viheralan monipuolisuus on myös asia, josta tuleville ammattilaisille tulee kertoa. Viheralan hienous piileekin siinä, että ympäri vuoden löytyy erilaisia tehtäviä, joissa viheralan osaajille on käyttöä. Alan kausiluontoisuus ei mielestäni ole ongelma, eikä sen harmitteluun kannata tuhlata aikaa. Talviaika on yrityksille hyvää aikaa valmistautua uuteen kauteen, kehittää ja hioa uusia toimintamalleja.

Kuinka viherala on kehittynyt työurasi aikana? Viherala on kehittynyt paljon siitä, kun vuonna 2005 aloitin työt. Nähtävästi kehitys jatkuu kiivaana ja hyvä niin. Yksi erityisen positiivinen kehityssuunta on alan arvostuksen kasvaminen, meidän ammattitaitoa halutaan käyttää enemmän hyödyksi. Myös asiakkaiden vaatimustaso ja tietoisuus ympäristö- ja

viherrakentamisen laadusta on kasvanut roimasti. Tänä päivänä monipuolinen osaaminen on ympäristörakentamisessa elintärkeää ja siksi näitä osaajia etsitään alalle kiivaasti. Jos on valmis oppimaan uutta, pystyy toimimaan erilaisissa työympäristöissä ja omaa reippaan ja jämäkän asenteen, niin on oikea henkilö alalle.

Viher- ja ympäristörakentajat ry on lähes 200 viherrakennusalan yrityksen yhteisö, joka kehittää viherrakentamisen laatua, yrittäjien osaamista sekä edistää jäsenyritystensä liiketoimintaa. Jäsenyritysten työn jälki näkyy lähes jokaisen suomalaisen asuinympäristössä. Jäsenyritykset tarjoavat viherrakennusalan parasta osaamista. Yritysten yhteenlaskettu liikevaihto oli vuonna 2013 reilut 200 miljoonaa euroa ja jäsenyritykset työllistävät kesäaikana noin 3 000 henkilöä. www.vyra.fi www.puutarhaunelma.fi


27

Tehtävä 2.

Tehtävä 1.

Tehtävät

Oikeat vastaukset

Oikeat vastaukset

T Y Ö N H A K R H E Y R I T Y 3 L Ä N M E T R O A 4 O A M I N E N 5 R A K E N N T E K N I I K A 6 S Ä H K N S I N Ö Ö R I 7 M A A R A N T A M I S T A 8 M A T I A S Etsi vastauksia lehdestä ja ratkaise 9ristikko. PYSTYYN muodostuu P I N T tärkeä A 10 N O S T E T T A nettiosoite, josta voit lukea lisää rakennusja kiinteistöpalvelualan ammateista. 11 H O R T O N O M I 1

A U T K S H S U D U R K P U L E V L A P K T P N P P A P P N T P O L E F P E A B G I N V O T S N S P M F A A L H P N K L P T E C P X Kysymykset: K P C K O M R A P A R 1 1. Mitä vinkkejä lehdessä annetaan? N Cyritys PSOLSon omistuspohjaltaan? E T P A M2 S 2. P Minkälainen 3 3. Mitä YIT:n Pavel Jaakkola rakentaa? A P S L P V L A P T T 4 4. Mikä on RTK-palvelun henkilöstölle kaiken A ja O? 5. G Mitkä Lopinnot A NCC:n S Samulilla S I onLkäynnissä? A T I 5 5.K 2

6

6. Mikä on Petro Väskän tuleva oppiarvo? 7. Mitä Infra tarkoittaa? 8. Kuka toimii geosuunnittelijana? 9. Millä toimialalla maalarit työskentelevät? 10. Mitä oppisopimus tarjoaa uralle? 11. Mikä on viherrakentaja Jarkon koulutus?

2

O R P N K P M I R A

6.

M N P P V P L P 3. P N

P S K A N S K A O O

N O H I O I E T2. U4. J

P P P A I S S E A A

P S S U Ö K

E I A S I E

T I Y P P O M 1. Y T P

7.

U S N

1. Rudus 8. 8 9. 9 2. RTK palvelu 10. 10 3. YIT 11 11. 4. Skanska 5. Peab 6. NCC Löydätkö 7. SOL labyrintistä yhdeksän (9) lehdessä mainittua rakennus- ja kiinteistö­ palvelualan yritystä? Voit lukea sanat eri suuntiin: suoraan alas, suoraan ylös, oikealta 8. LassilaTikanoja vasemmalle tai vasemmalta oikealle. Löydettyäsi sanan, vedä viiva sen päälle! 9. ISS

A K P L O H K P A G

U P N E T P P N P L

T U P F S N C C S A

K L P P N K K P L S

S E A E S L O S P S

H V P A P P M E V I

S L P B M T R T L L

U A N G F E A P A A

7

D P T I A C P A P T

U K P N A P A M T I

R T O V L X R S T K

O R P N K P M I R A

M N P P V P L P P N

P S K A N S K A O O

N O H I O I E T U J

P P P A I S S E A A

Oikeat vastaukset tehtäviin löytyvät osoitteesta www.themesta.net

T I Y P P O M Y T P


TheMesta.net haastaa nuoret pohtimaan omaa unelma-alaansa Twiittaa tai kerro meille Facebookissa lyhyt kuvaus unelma-ammatistasi rakennus- ja kiinteistöpalvelualalla. Voit myös tiivistää sen kuvalla Instagramissa. Nyt voit unohtaa käytännöllisyyden ja heittää luovasti villeimmätkin unelmasi kisassa valloilleen. Parhaimpien unelmatyönsä jakaneiden kesken arvotaan kymmenen leffalippua ja yksi unelmatyön jakaja pääsee tutustumaan paikan päälle unelmaduuniinsa ja jututtamaan alan ammattilaisia työurasta! Muista liittää viestisi tai kuvasi mukaan #unelmamesta Kilpailuvastauksia voit lähettää 15.3.2015 asti.

R

akennus- ja kiinteistöpalvelualan Vetovoima ry järjestää ammatinvalintaikäisille nuorille Avoimet työmaat -päiviä. Päivän aikana vierailemme alan toisen asteen oppilaitoksessa ja rakennustyömaalla tai kiinteistöpalvelualan kohteessa. Opintoohjaajille on tarjolla Rakentamisen ja kiinteistöpalveluiden aamupäivä -tilaisuuksia, joihin sisältyy kohdevierailu ja mielenkiintoisia luentoja. Soita ja varaa oma tapahtumasi: 050 449 7559 (Janne Suntio)

Rakennus- ja kiinteistöpalvelualan Vetovoima Ry:n toiminnan tarkoitus on edistää rakennus- ja kiinteistöpalvelualan tunnettuutta ja vetovoimaa ammatinvalintaikäisten nuorten keskuudessa, jakaa tietoa alan ammateista ja koulutusmahdollisuuksista, kannustaa nuoria hakeutumaan alan toisen asteen ja korkea-asteen koulutukseen ja myötävaikuttaa riittävän työvoiman saamiseen KIRA-alalle.

JULKAISIJA Talonrakennusteollisuus ry, Rakennustuoteteollisuus RTT ry, Kiinteistötyönantajat ry, Infra ry, Palvelualojen Ammattiliitto PAM ry, Ammattiliitto Pro ry, Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry, Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK RKL ry, Suomen Arkkitehtiliitto SAFA ry, Arkkitehtitoimistojen Liitto ATL ry, Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry, Pintaurakoitsijat ry, Kattoliitto ry, Lattian- ja seinänpäällysteliitto ry, Koneyrittäjien Liitto ry, Isännöintiliitto ry, Viher- ja ympäristörakentajat ry ja Rakennusinsinöörit ja -arkkitehdit RIA ry

Lisää tietoa rakennus- ja kiinteistöpalvelualasta www.themesta.net

PÄÄTOIMITTAJA Janne Suntio (janne.suntio@rakennusteollisuus.fi) TOIMITTAJA Emmi Rossi VALOKUVAAJA Janne Suntio ULKOASU ACM PAINOS 100 000 PAINO Lönnberg Print & Promo 13. vuosikerta


Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.