TESSU vuosikatsaus 2016 by TESSU-projekti

VUOSIKATSAUS 2016

Sisällys TESSU on Ohjaamoja varten

TESSU-joukkue rakentuu

Ohjaamojen valmennus ja sparraus

Valmennus ja jatkuva arviointi

TESSU – Handledning tillsammans på svenska!

Valmennusta, sparrausta, konsultointia

Viestintä vauhtiin

Yhteistyökumppanit verkostoksi

TESSU numeroina HAMK AOKK

10/2015-12/2016: 17 paikkakuntaa 13 haastattelua 29 valmennuskertaa 220 osallistujaa

JAMK AOKK

ÅBO AKADEMI

ESR-rahoitus 1,07 m€

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Euroopan sosiaalirahasto Opetus- ja kulttuuriministeriö

3 9 5

toteuttajaa

valmentajaa

20152018

Julkaisija Jyväskylän ammattikorkeakoulu ammatillinen opettajakorkeakoulu 2017

Valmennamme ja sparraamme Ohjaamoja

projektityöntekijää

Kielet suomi & ruotsi

Kuvat TESSU-projektin työntekijät Martti Hänninen

Toteutus ja tekijät Auli Sesay, Anna-Kaisa Tiihonen, Martti Hänninen Jyväskylän ammattikorkeakoulu Satu Laitila, Åbo Akademi

Projektipäällikön tervehdys TESSU on Ohjaamoja varten Ohjaamoissa työskentelee monista eri organisaatioista erilaisia ammattilaisia, joten niissä syntyy omanlaisensa tapa tehdä työtä. Parasta palvelua asiakas saa silloin, kun Ohjaamon henkilöstö toimii saumattomana ja osaavana tiiminä. Yhteistyön muuttuminen yhteiseksi työksi ei ole niin helppoa kuin kuvitellaan. Ohjaamojen tukena tässä työssä onkin TESSU-projekti, joka valmentaa ja sparraa Ohjaamoja kohti yhteistä työtä.

Vuonna 2016 toteutuneiden valmennusten sisällöt toistivat samoja monialaisen työn tekemisen teemoja Ohjaamosta riippumatta. Ohjaamojen valmennusten teemojen TOP-5 oli: 1. Ohjaamon tavoite, tarkoitus ja arvot – Miksi, mitä ja kenelle olemme tekemässä tätä työtä ja mihin suuntaan olemme menossa? 2. Monialaista ohjaamotyötä edistävät ja haittaavat tekijät 3. Monialainen työ – arjen teot tiiminä ja oma työ tiimissä 4. Verkostotyö Ohjaamossa 5. Ohjaamon yhteinen neuvonta- ja ohjaustyö – yhteinen ymmärrys ja pelisäännöt

TESSUlla on ensimmäinen toimintavuosi takana yhteistä työtä Ohjaamojen kanssa. Olemme kulkeneet ristiin rastiin ympäri Suomea tutustumassa ja kartoittamassa Ohjaamojen valmennustarpeita. Vuoden 2016 loppuun mennessä olemme työskennelleet 17 Ohjaamon kanssa. Valmennuksiimme osallistui yli 200 ohjaamolaista ja heidän esimiestään.

Tässä vuosikatsauksessa kerromme TESSUn käynnistymisestä ja mitä kaikkea vuoden aikana tapahtui. Tietoa toiminnastamme löydät myös kohtaamo.info/tessu –sivuilta.

Valmennukset käynnistyivät lähes aina tarvekartoituskäynnillä. Se on tilaisuus, jossa keskeiset Ohjaamon toimijat ja tessulaiset kokoontuvat keskustelemaan millaista tukea TESSU voi Ohjaamolle antaa. Tuloksena syntyy uniikki valmennustuote juuri kyseiselle Ohjaamolle. Paras tulos saavutetaan sillä, että valmennus toteutetaan useamman kohtaamisen prosessina.

Auli Sesay projektipäällikkö TESSU – Tehdään yhdessä ohjausta -projekti (ESR)

so myös

SS U- e

bit.ly/tessuvideo

im a

atio:

t Ka

Opitaan ja oivalletaan yhdessä!

an sittely

TESSU-joukkue rakentuu TESSU-projektin toiminta käynnistyi marraskuussa 2015 projektijoukkueen muodostamisella ja toiminnan suunnittelulla. Joukkue muodostui kolmen toteuttajaorganisaation 14 työntekijästä (Jyväskylän ja Hämeen ammattikorkeakoulut ja Åbo Akademi). Koska kaikki toimijat eivät olleet ennestään tuttuja toisilleen, oli tärkeää päästä heti alkumetreillä yhdessä pohtimaan toimintatapoja ja pelisääntöjä.

2015-2016

TESSU-valmentajat Anne Leppänen Marjaana Louhi Mervi Pasanen Seija Mäkinen Päivi Pukkila Simo Uusinoka Jaakko Helander Satu Laitila Ann-Christin Häggblom

Kohti joukkuehenkeä ja yhteisöllisyyttä

TESSU-Office Auli Sesay Jaana Silvasti Tuire Mäki Anna-Kaisa Tiihonen Elina Rantala

vaiheessa kerrattiin myös projektin hallintoon liittyvät toimenpiteet ja ohjeistukset. Näiden jälkeen kokoonnuttiin työstämään yhteistä työtä, valmennusten välineitä ja menetelmiä vuoden aikana useita kertoja. Turengissa oltiin koolla 31.5.2016 vahvistamassa projektin yhteisen työn tavoitetta ja yhdessä tekemistä. Valmentajat taas työskentelivät yhdessä Jyväskylässä 11.–12.8. vaihtaen tietoja Ohjaamoista sekä tuottamalla yhteisiä työvälineitä – uusina syntyivät TESSU-verkostotutka sekä kehitetty versio verkostomaisen yhteistyön nelikentästä: Monialainen Ohjaamotyö -työkalu. Sittemmin joukkue oli koolla vielä Vaasassa 9.11., jolloin sovittiin projektin itsearvioinnista ja palautteenkeruusta sekä käsiteltiin julkaisutoimintaa. Yhteisten työpajojen avulla on voitu varmistaa, että TESSU-valmennukset tarjotaan samansuuntaisesti ja yhteiseen tietoon pohjautuen riippumatta siitä, keitä on valmentamassa. Lisäksi projektin valmennukset on toteutettu alusta saakka parityöskentelynä, jolloin osaamista on jaettu myös valmentajien kesken. Vaikka yhteisillä kehittämispäivillä työstettiin urakalla TESSU-projektia eteenpäin, osattiin samalla myös keventää päivää ja lisätä yhteenkuuluvuutta mm. paikallisella kulttuurikierroksella, hauskalla välipala-toiminnalla tai yhteisellä illanvietolla.

TESSUn toiminnan kannalta oli tärkeää, että projektin käynnistämisen alkumetreillä projektihenkilöstöstä muodostui tiivis, yhtä köyttä vetävä ja toisiaan kannustava ryhmä. Tarvittiin yhteistä aikaa tutustua toisiimme ja rakentaa joukkuehenkeä sekä luottamusta. Projektijoukkue on kuin pieni verkosto, jossa näyttäytyy verkostorakentamisen ilmiöt. Jokaisen tessulaisen tuli saada kokemus kuulluksi tulemisesta ja tunne siitä, että on tärkeässä roolissa joukkueessa. Tiiviiksi, saumattomasti työskenteleväksi joukkueeksi muodostuminen on matka, jonka vaiheita on tärkeää vahvistaa. Se vaatii projektipäälliköltä pelisilmää, herkkiä korvia ja joustavuutta koko projektin elinkaaren ajan. Projektipäällikön tehtävänä on luoda hyvät edellytykset työn onnistumiselle sekä innostuneen joukkuehengen ja yhteisöllisyyden muodostumiselle. Jotta joukkueeksi kasvaminen mahdollistui, tessulaiset kokoontuivat säännöllisesti yhteisille kehittämispäiville. Vuoden 2016 loppuun mennessä kokoonnuttiin kuusi kertaa (18.11.2015 Jyväskylä, 4.1.2016 Jyväskylä, 23.3.2016 Jyväskylä, 31.5.2016 Turenki, 11.–12.8.2016 Jyväskylä, 9.11.2016 Vaasa). Yhteisillä päivillä suunniteltiin vuoden toimintaa ja viestintää sekä sovittiin työtavoista ja vastuista. Alku-

TESSU puhaltaa…

TESSU jumppaa…

TESSU opettaa…

ASKELIA

VALMENNUKSIA

KOHTAAMISIA

TESSU-aikajana 2015-2016

1.10.2015 TESSU käynnistyy

Loka 2015

Syksyn 2015 tapahtumia: • Etelä-Savon Ohjaamopäivät • Ohjaamojen projektipäällikköpäivä 25.11.

• Projektijoukkueen muodostaminen ja yhteinen suunnittelu • Viestintäsuunnitelma • Ensimmäinen verkkolehtiartikkeli • Projektin työpajapäivä 18.11.

Marras

Joulu

Kevään 2016 tapahtumia: • Ohjaamojen projektipäällikköpäivät 16.-17.2. & 14.-15.6. • Ohjaamopäivät 16.-17.3. • Allianssin Nuori 2016 -risteily 13.-14.4. • Etelä-Savon oppimisen, ohjauksen ja nuorisotakuun päivä 3.5.

Tarvekartoitushaastattelu: Kouvola

Havainnointi & haastattelut Jyväskylässä

Tarvekartoitushaastattelut: • Forssa • Iisalmi • Vaasa • Havainnointi Mikkeli • Konsultointi Kouvola

• Verkostoituminen yhteistyökumppaneiden kanssa • Sähköpostimarkkinointi Ohjaamoille • TESSUjoukkuepäivä 4.1.

• TESSUn visuaalinen ilme suunnitellaan • Sosiaalinen media käyttöön • Ohjausryhmän kokous 22.2.

TESSUjoukkuepäivä 23.3.

Tammi

Helmi

2016

Maalis

Valmennukset: • Kokkola • Vaasa • Kouvola Tarvekartoitushaastattelut: • Vantaa • Lappeenranta • Rovaniemi

Valmennukset • Vantaa • Forssa • Jyväskylä

TESSUverkostotreﬃt 29.4.

Projektin kehittämispäivä 31.5.

Huhti

Touko

…and then the magic happens…

Syksyn 2016 tapahtumia: • Moodi16-tapahtuma 6.-7.10. • Ohjaamopäivät 2.-3.11.

Valmennukset mm. • Lappeenranta • Oulu • Jyväskylä Tarvekartoitushaastattelu: Helsinki

TESSUvalmentajien työpajapäivät 11.-12.8.

Ohjausryhmän kokous 9.6.

Kesä

Heinä

Elo

Valmennukset mm. • Vantaa • Espoo • PK-seudun ruotsinkielinen ryhmä käynnistyy. Tarvekartoitushaastattelu Imatra

• Viestintä- ja julkaisusuunnitelmat • TESSUmarkkinointi tuotteita

Syys

Loka

Valmennukset mm. • Imatra • Vantaa • Jyväskylä Tarvekartoitushaastattelu: Porvoo

Valmennukset mm. • Kouvola • Vantaa • Helsinki

• TESSUjoukkuepäivä 9.11. • Ohjausryhmän kokous 10.11.

• Kohtaamo.infosivusto • Yhteistyö OSMOprojektin kanssa

Marras

Joulu

Ohjaamojen valmennus ja sparraus Kun TESSU-projektin vastuuhenkilöt ja valmentajat reissasivat eri puolille Suomea paikallisiin Ohjaamoihin, saatiin hyödyllistä tilannetietoa niiden toiminnasta ja kehittämishaasteista. Valmennustuesta tiedotettiin Ohjaamo-verkostolle, ja kun Ohjaamot ottivat yhteyttä, sovittiin käynnistä Ohjaamoon. Tapaamiseen kutsuttiin mukaan Ohjaamon ydintoimijoita ja mahdollisuuksien mukaan emo-organisaatioiden johtoa. TESSU vieraili vuoden 2016 aikana haastattelukäynnillä 13 Ohjaamossa. Näistä tapaamisista 9 johti valmennusprosessin käynnistymiseen tai vähintään yhteen

konsultaatioon saman vuoden aikana. Joihinkin valmennuksiin hypättiin aikataulusyistä hätäisemmin - ilman ensimmäistä haastattelukäyntiä. Muutamat Ohjaamojen yhteyshenkilöt hyödynsivät myös puhelimitse tai sähköpostitse tarjottua konsultointia. Uusien Ohjaamojen kyläkäynneille mentiin yhdessä Kohtaamo-hankkeen edustajan kanssa, jotta molemmat saisivat samalla kertaa ajantasaisen tiedon Ohjaamon tilanteesta. Ensimmäinen tällainen yhteinen tapaaminen oli joulukuussa 2016, kun projektit tapasivat Varkauden Nuorten talon kehittäjiä. Yhteistyö Kohtaamon kanssa tällaisessa toiminnassa koettiin hyväksi käytännöksi.

Auli Sesay, Marjaana Louhi ja Seija Mäkinen Ohjaamo Lappeenrannassa. Alla Ohjaamo Porvoo tarvekartoitushaastattelu.

Ohjaamojen tuen tarpeet selville kyläkäynneillä Koska jokainen Ohjaamo lähtee oman alueensa lähtökohdista kehittää nuorille tarkoitettuja matalan kynnyksen palveluja, TESSUn tavoitteena on tarjota Ohjaamokohtaista tarvelähtöistä tukea. Niinpä valmennukset käynnistyivät Ohjaamovierailulla, jolloin tutustuttiin ko. Ohjaamon toimintaan ja selvitettiin, millaista tuen tarvetta Ohjaamolla on. Käynneistä tehtiin tarvekartoitusraportit, jotka löytyvät kohtaamo.info/valmennukset -sivulta.Tarvekartoituskäynnillä keskustelujen pohjana

käytettiin alla olevaa Monialainen Ohjaamotyö -työkalua, jossa kuvataan monialaisen yhteistyön, yhdessä tekemisen ja verkostotyön elementtejä. Tämä nelikenttä on holistinen kuvaus siitä, minkälaista erilaista osaamista Ohjaamoissa tulee olla, kun puhutaan monialaisesta neuvonta- ja ohjauspalvelusta. Kuvion avulla ohjaamotoimijat pystyvät jäsentämään ja käsitteellistämään omaa toimintaansa ja se auttaa ohjaamotoimijoita näkemään monialaisen yhdessä tekemisen kokonaisuuden.

Monialainen Ohjaamotyö -työkalu

Monialainen Ohjaamotyö -työkalu MONIALAINEN YHTEISTYÖ

•

NEUVONTA JA OHJAUS

Yhteiset tavoitteet ja käsitteistö Yhteinen aika keskusteluun Yhdessä rakennetut pelisäännöt Avoin ilmapiiri, asiantuntijuuden kunnioittaminen ja arvostaminen Oman asiantuntijuuden rajojen tunnistaminen ja rajojen ylittäminen Itsenäisen ja tiimityön suhde Yhdessä tekemisen reflektointi ja kehittäminen Tiimin joustavuus ja muutosvalmius Ohjaamo omana toimintaympäristönä ja -kulttuurina, huomioiden emo-organisaatioiden säännöt ja normit Ydinosaaminen ja tunnistettu asiantuntijuus  työnjako

VUOROVAIKUTUS

Johtaminen Koordinointi

VERKOSTOYHTEISTYÖ

Tarkoituksenmukaisen verkoston rakentaminen ja ylläpito Verkoston toimijoiden ja toimintojen tunteminen Verkoston prosessi, rakentumisen vaiheet Ohjaamon ja oman organisaation suhde Ymmärrys verkostojen erilaisuudesta Rajapintatyöskentely ja verkostotoimijuuden roolit Sitoutuminen ja luottamus Verkostoyhteistyön mahdollistaminen ja valtuuttaminen, sopimukset

VUOROVAIKUTUS

• • • • • • • •

• • • • • • •

VUOROVAIKUTUS

• • • • • • • • •

v.2.6

• • •

Asiakaslähtöisyys ja ohjaustarpeen tunnistaminen Ohjauksen yhteinen ymmärrys ja lähestymistavat Riittävän ohjausosaamisen varmistaminen Sisältöalueet: koulutus, työllistyminen, arjenhallinta Uraohjaus Ohjauksen erityisosaamiset esim. monikulttuurisuus Ohjauksen toteuttamismuodot, esim. henkilökohtainen ja pienryhmäohjaus Tiedottaminen – neuvonta – ohjaus Työelämätieto ja ennakointitiedon hyödyntäminen Yhteiset työvälineet

VUOROVAIKUTUS PALVELU • • • • • • • • •

Johtaminen Koordinointi Tarvelähtöiset palvelut Yhteiset asiakkuusprosessit ja tietokäytännöt Tiedotus ja markkinointi Toimintaa tukevat tilat ja käytännöt Esteettömyys Laadun ja vaikuttavuuden arviointi Palvelujen kehittäminen

Vaikka jokainen Ohjaamo on omanlaisensa, valmennusten teemat painottuivat vuonna 2016 lähes samoihin aiheisiin. Hyvin monessa Ohjaamossa käsiteltiin alussa Ohjaamon tavoitetta ja tarkoitusta. Miksi olemme olemassa ja minne menossa? Tavoitteen kirkastaminen kaikille ja pohtiminen, kuinka se näkyy jokaisen arjen toiminnassa, osoittautui tärkeäksi ponnahduslaudaksi valmennuksille. Toinen vahvasti tullut teema oli Ohjaamon pelisäännöt ja niihin sitoutuminen. Koska ohjaamolaiset tulevat erilaista toimintaympäristöistä, oli tärkeää rakentaa yhteistä ymmärrystä ohjauskäsitteestä ja ohjaamolaisesta työotteesta. Toisen työn tunteminen konkreettisesti vei yhteisen työn muodostumista

eteenpäin. Ohjaamon sisäisen ja ulkoisen verkosto suhteiden ylläpitäminen puhututti myös valmennuksissa. Ovatko meillä kaikki oleelliset toimijat Ohjaamon ytimessä, jos toimintaa verrataan tavoitteisiin? Usein tarkasteltiin myös oman organisaation suhdetta Ohjaamoon. Millainen valtuutus toimijoilla on tehdä ohjaamotyötä? Tähän liittyi usein keskustelu aikaresursseista varsinkin, jos ohjaamolainen oli osa-aikainen (päätyö emo-organisaatiossa). Koska uuden toimintakulttuurin synnytys vaatii yhteistä aikaa keskusteluille, vaatii se osa-aikaisilta myös aikaa osallistua yhteisiin keskusteluihin.

Valmennukset käynnistyvät 2016

arin itt

TESSU-monialaisuusmittarin (www.hamk.fi/tessudemo), joka tekee näkyväksi yhteistyöhön vaikuttavia tekijöitä. TESSU-monialaisuusmittari kertoo, millaisiin asioihin kannattaa kiinnittää huomio silloin, kun työstä halutaan kehittää aidosti yhteistä työtä. Mitkä asiat toimivat ja mitkä edistävät yhdessä tekemistä? Ja mitkä asiat puolestaan estävät yhteistyön kehittymistä?

esitte ly

d eo vi

TESSU-m

Valmennusten käytännön toteutus vaihteli Ohjaamoittain. Osalle toteutettiin pitkä valmennusprosessi kuten Ohjaamo Vantaalle ja Jyväskylään, osa tarvitsi 1-3 kerran valmennustuen. Ennen sovitun valmennuksen käynnistymistä tai ensimmäisen valmennuskerran jälkeen ohjaamolaiset saivat ennakkotehtäväksi täyttää verkossa olevan

bit.ly/tessumittari

TESSU-valmentajat Mervi Pasanen ja Seija Mäkinen.

TESSU-projekti oli mukana vetämässä Ohjaamo Kouvolan työpajaa 2.12.2016. Ohjaamo Kouvolan toimijat tarkastelevat omaa osaamistaan Ohjaamon asiakkaan palvelupolulla.

Ohjaamoissa tehdään monialaista eri hallinnon - ja tieteenaloja ylittävää verkostotyötä, jossa eri toimijat ovat asemoituneet suhteessa toisiinsa ja omaan asiantuntijuuteen. Valmennuksissa käytettiin TESSUverkostotutkaa, kun tarkasteltiin Ohjaamon verkostorakennetta. Verkostotutka koostuu kehistä, jossa keskiössä on asiakas. Kehät jakautuvat kolmeen palvelusektoriin Ohjaamon tavoitteiden mukaisesti: koulutus, työllistyminen ja arjen hallinta. Tutkaa voidaan hyödyntää monella tavalla. Tavallisimmin työskenneltiin niin, että jokainen valmennettava merkitsi oman nimensä siihen sektoriin ja kehään, johon itsensä sijoittaisi suhteessa asiakkaaseen. Lisäksi tutkaan merkittiin työskentelee-

jät

kö Ohjaamossa fyysisesti koko- vai osa-aikaisesti tai ei ollenkaan. Jokainen myös kertoi perustelunsa, miksi merkitsi itsensä ko. kohtaan. Tutkan tuloksia käytiin läpi yhdessä keskustellen ja pohtien, miten Ohjaamoa voisi kehittää vielä paremmin asiakkaan parhaaksi. Monessa Ohjaamossa tutka teki näkyväksi sen, että asiantuntijuus arjenhallinnan sektorilla oli vahvaa. Sen sijaan monessa Ohjaamossa asiantuntijuus koulutussektorissa jäi ohueksi. Tämä oli ymmärrettävää, koska 2. asteen oppilaitosten osallisuus Ohjaamon ytimessä ei ollut vahvaa. Erityisen vähäistä oli korkea-asteen oppilaitosten kanssa tehtävä yhteistyö. Usein pohdittiinkin sitä, tulisiko Ohjaamon toimintaa vahvistaa opintoohjaajalla.

n t y ö nt

KOULUTUS

www.kohtaamo.info/tessu

TESSU-verkostotutka käytössä Ohjaamo Jyväskylän valmennuksessa syksyllä 2016 – Ohjaamon työntekijät asettuvat tilassa verkostotutkan eri kehille ja sektoreille.

TESSU-valmennuksille oli tyypillistä, että ne toteutettiin toiminnallisesti. Niissä käytettiin edellä mainittujen työvälineiden lisäksi mm. liikennevaloharjoitusta, mielikuva- ja unelmatyöskentelyä sekä Reteaming®menetelmää. Valmennusryhmä yleensä työsti käsiteltävästä teemasta erilaisia tuotoksia mm. fläpein ja post-it-lapuin, joita hyödynnettiin valmennusten välissä. Koska Ohjaamon henkilöstön yksi suurimmasta haasteista oli yhteisen ajan puute, tarjosivat valmennukset aikaa yhteiseen keskusteluun ja yhteisen ymmärryksen löytymiseen.

Valmennusten jatkuva arviointi Valmennusten laatua arvioitiin palautteiden kautta. Jokaisen valmennuskerran jälkeen valmentajat keräsivät paikan päällä pikapalautetta vapaamuotoisena, jonka he dokumentoivat. Kirjallinen palaute pyydettiin ensimmäisen valmennuspäivä jälkeen verkkokyselyllä. Siinä kysyttiin mm. kuinka valmennuspäivä edisti Ohjaamon kehittämistyötä ja mitä vastaaja vie päivästä eteenpäin ja kertoo emo-organisaatiolle.

Mikäli valmennuksia oli useampi kuin kaksi kertaa, lähetettiin uusi palautekysely, jossa selvitetään miten valmennus on edistänyt Ohjaamon monialaista yhteistä työtä ja miten valmennus on vaikuttanut Ohjaamon toimintaan? Kukin Ohjaamo sai käyttöönsä kootun palauteaineiston. Palautteiden perusteella valmennukset ovat olleet osuvia ja tarpeellisia.

”

”Tärkeintä ei ole, mitä valmennuspäivien aikana tehdään, vaan mitä tehdään valmennuspäivien välissä.” ”Lähes koko tiimin kokoontuminen ulkopuolisen tahon vetämään konsultointiin tuottaa sinällään lisäarvoa, jota omalla porukalla ei välttämättä pystytä tuottamaan” ”Nyt saatiin sanottua isompaan ääneen se mitä olimme jo kuitenkin tahoillamme miettineet pitkin matkaa.” ”Tajuttiin, kuinka tärkeä yhteinen aika on!”

”

”Valmennus oli ammattitaitoisesti, hyvin osaavasti vedetty. Menetelmät sopivat hyvin, eikä sorruttu kliseisiin. Tunnelma oli koko ajan mukava ja arvostava, aito.”

TESSU – Handledning tillsammans på svenska! Navigatorerna i Helsingfors, Vanda och Esbo har under hösten 2016 tillsammans med TESSU stärkt kompetensen att handleda på svenska. Med ett utvecklande och glatt grepp jobbade gruppen kollegialt och praktiknära kring de situationer handledarna ofta möter. Sparringen byggdes upp som fyra moduler, där varje tema utgick från de fyra delarna i den kognitiva handledningsmodellen CIP - Cognitive Information Processing Model. (Sampson, J. P., Jr., Peterson, G. W., Lenz, J. G., & Reardon, R. C. 1992.). För TESSU handledarna kändes det viktigt att innehållet i sparringen är relevant för deltagarnas arbetsvardag. Målsättningen var att prata så mycket som möjligt. Vi har gemensamt samlat användbara uttryck och ord, vi har spelat rollspel, lyssnat på videoklipp och gjort parövningar. Allt för att handledning på svenska ska kännas tryggare och smidigare. En annan målsättning från TESSU teamets håll var att introducera digitala verktyg

”

som kan underlätta samarbete. Därför användes verktyg som Lino it och Padlet för uppgifter mellan de fyra träffarna. Allt material som användes under sparringen finns samlat på en webbsida. Samtidigt som deltagarna har fått en större inblick i den svenska servicen inom handledningens område har de fått möjlighet att tillsammans diskutera och byta erfarenheter. Att få komma samman från tre navigatorer upplevdes som givande på alla sätt. Så går det att utveckla handledning på ett främmande språk på så kort tid? Nej, utan grunderna som navigatorernas handledare hade skulle det inte ha gått. Men vi kunde sänka tröskeln för att våga prata. Vi kunde också visa på källor till material handledarna kan använda på svenska. Och vi förde samman handledare från tre navigatorer, vilket är guld värt vilket språk som än pratas.

Sagt om handledningen:

”Antoi varmuutta ohjaustilanteisiin”

”

”Jag vet mera om svenskspråkiga utbildningsmöjligheter” ”Oli kuva päästä tutustumaan niihin eri työkaluihin”

Känslor och tankar Metakognition

Förmåga att ta beslut och handla

Självkännedom

Kunskap om möjligheter och alternativ

The CIP model. Sampson, J. P., Jr., Peterson, G. W., Lenz, J. G., & Reardon, R. C. (1992). Delarnas svenska benämningar är egen översättning från engelska.

Valmennusta, sparrausta, konsultointia…

a, jotka t asioit

ava

Etelä-Karjalan Ohjaamon Imatran toimipisteessä valmennus käynnistyi 17.11.2016 teemalla Monialainen yhteinen työ Imatran Ohjaamossa.

koko tekijät n ö y t n a n. o Vanta päivää Ohjaam tia ja iloa työ in hyvinvo

Ohjaamo Vantaalla TESSU-valmennusprosessi käynnistyi toukokuussa 2016. Vuoden loppuun mennessä kertyi yhteensä viisi valmennuskertaa ja prosessi jatkuu!

Kouvolan Ohjaamo

tuottav

…

TESSU-valmentaja Anne Leppänen fasilitoimassa Keski-Pohjanmaan Ohjaamoverkostoa keväällä 2016.

Tarvekartoitushaastattelulla Porvoossa Auli Sesay, Simo Uusinoka, Jaakko Helander, Päivi Pukkila ja Elina Rantala.

TESSU-valmennuksissa tunnistetaan tekijöitä, jotka vievät eteenpäin monialaista yhteistä työtä.

Viestintä vauhtiin TESSU – Tehdään yhdessä ohjausta -projektin viesintä- ja levittämissuunnitelma laadittiin projektin alussa yhdessä kaikkien toteuttajien kanssa. Sitä täydennettiin edelleen syksyllä 2016. Viestintä Ohjaamojen suuntaan polkaistiin käyntiin heti projektin alussa, loppusyksyllä 2015. TESSU-projektin tarjoamista palveluista tiedotettiin pääsääntöisesti sähköpostitse, verkkosivun välityksellä, Ohjaamoverkoston tapaamisissa sekä tapahtumissa. TESSU-valmennusten sähköpostimarkkinointi aloitettiin talvella 2016. Jo ensimmäisestä markkinointiaallosta seurasi yhteydenottoja ja sovittiin tarvekartoituskäyntejä 10 eri Ohjaamoon aikavälillä tammi-huhtikuu 2016. Valtakunnallisessa tiedottamisessa iso merkitys on ollut Kohtaamo-hankkeen kanssa tehtävällä yhteistyöllä. TESSU on ollut mukana myös monissa sen järjestämissä valtakunnallisissa tapahtumissa. Projektisuunnitelman mukaisesti ulkoinen verkkoviestintä on keskitetty Kohtaamon ylläpitämälle verkkosivustolle. Vuosina 2015-2016 perustiedot TESSU-projektista olivat esillä Kohtaamo-hankkeen väliaikaisella verkkosivustolla (peda.net). Vuoden 2017 alkaessa käyttöön on saatu myös Kohtaamo.info-sivusto, johon on ryhdytty julkaisemaan laajemmin tietoa valmennustoiminnasta (kohtaamo.info/tessu). Verkossa TESSU-projekti on viestinyt myös projektin omissa sosiaalisen median kanavissa. Aktiivisimmin TESSU-joukkue viestii Facebookissa ja Twitterissä, niiden lisäksi ovat käytössä Instagram ja Youtube.

Projekti dokumentoi ja levittää tietoa Ohjaamojen valmennusprosesseista. Tarvekartoitushaastattelujen raportit julkaistaan verkossa. Valmennuskäynneistä on koottu dokumentaatiota, jonka pohjalta laaditaan valmennusprosessien kuvaukset TESSU-verkkosivustolle. Tulevien vuosien aikana tuotetaan julkaisuja myös projektin työvälineistä ja menetelmistä. TESSU-projektin julkaisutoimintaa on suunniteltu ja käynnistetty vuoden mittaan mm. projektijoukkueen työpajapäivissä. 2015 syntyi yksi verkkolehtiartikkeli Elinikäisen ohjauksen verkkolehteen, vuoden 2016 mittaan tuotettiin omalle Youtube-kanavalle videoita, jotka esittelevät projektin toimintaa ja välineitä sekä kirjoitettiin lisää artikkeleita verkkoon. Vuoden lopulla valmistui myös Ryhmäohjaus-asiantuntijaluento, joka on katsottavissa niinikään projektin Youtube-kanavalla. Projektin markkinointituotteet tuovat esille TESSUn visuaalista ilmettä ja tekevät tunnetuksi TESSUn toimintaa myös laajalle yleisölle. Alkuvuonna 2016 toteutettiin esite- ja käyntikortit sekä folderit, jotka valmennusmateriaalin ja -lomakkeiden kokoamisen lisäksi toimivat projektin esitteinä. Syksyllä 2016 tuotettiin lisää markkinointituotteita: projektijoukkue otti käyttöön TESSU-ilmeiset hupparit ja valmennuksia varten valmistettiin TESSU-noppia, jotka toimivat markkinoinnin lisäksi valmennusvälineinä. TESSU-minttupastillirasiat sekä Ohjaamopäiville julkaistu hauska pysäköintikiekko-esite kertovat projektista esim. eri tapahtumien osallistujille. Viesti TESSU-projektin tuesta ja hyödyistä on saavuttanut Ohjaamot ja yhteistyö on käynnistynyt useiden Ohjaamojen kanssa. Tiedottamista jatketaan vuonna 2017 erityisesti uuden verkkosivuston sekä Ohjaamo-verkoston sosiaalisen median ryhmien kautta.

IV Ohjaamo-päivät 17.3.2016. Kuva: Alejandro Lorenzo.

Yhteistyökumppanit verkostoksi TESSU-projektin verkostossa on sellaisia yhteistyökumppaneita, jotka myös omalta osaltaan ovat auttamassa Ohjaamojen kehittymistä. Näitä ovat Keski-Suomen ELYkeskuksen toteuttama Kohtaamo-hanke (kohtaamo. info), valtakunnallinen nuorisoalan palveluja kehittämiskeskus, Nuorten tietoja neuvontatyön kehittämiskeskus Koordinaatti (koordinaatti.fi) ja Tampereen kesäyliopiston toteuttama OHTO – Ohjauksen tehostaminen opintopolku.fi -palvelua hyödyntämällä -projekti (tampereenkesayliopisto.fi/ohto). Lisäksi yhteistyötä

”

TESSU-verkostotreffit

”Uskon lujasti siihen turvaverkkoon, joka muistuttaa yhteisistä päämääristä, mutta sallii keskeneräiset ideat. Yhteisesti jalostamalla luodaan aina huomattavasti älykkäämpiä ja toimivampia ratkaisuja kuin yksinäisissä kammioissa. Hehkutan huonojen ideoiden palavereita, joista poikii helmiä. Luottamus, yhteisöäly ja oikea henki syntyvät näissä hetkissä.” (Mikko Kuustonen).

tehtiin Ohjaamojen tuki – nuorten matalan kynnyksen palveluiden ja monialaisen verkostotyön kehittäminen Etelä-Savossa -projektin (ESR) kanssa. Uutena yhteistyökumppanina verkostoon tuli mukaan OSMO – Monikulttuurista osaamista Ohjaamoihin -projekti (kohtaamo.info/osmo-projekti), joka käynnistyi syksyllä 2016. Sen ja Kohtaamo-hankkeen kanssa tehtiin työtä yhdessä myös Ohjaamojen suuntaan – esimerkiksi yhdessä toteutettujen tapaamisten muodossa.

”

TESSU-projektin omaksi verkostotilaisuudeksi lanseerattiin keväällä 2016 Verkostotreffit, johon kutsuttiin koolle kaikki yhteistyökumppanit. Verkostotreffien punaisena lankana on aina se, kuinka voimme yhteisesti olla mukana tukemassa Ohjaamojen kehittymistä, mutta lisäksi teemana on muutakin kehittämistyöhön ja verkostotoimintaan liittyvää sekä tietysti mukavaa yhdessä olemista. Kevään 2016 verkostotreffeillä keskusteltiin erilaisten Ohjaamojen tilanteesta, tämän verkoston yhteisestä viestinnästä sekä kokeilemalla kehittämisestä ja vaikuttavuudesta. Yhdessä työskennellen kirjattiin myös tulevia toimenpiteitä yhteistyön ja viestinnän edistämiseksi. Tilaisuudessa huomattiin, että suuren yhteistyökumppaniverkoston kesken riittävän konkretian ja yhteisen tekemisen tunnistaminen on haasteellista. Pohdittiin, olisiko ratkaisu järjestäytyä pienempiin toiminnallisiin ryhmiin eli ”parviin”, jotka kokoavat verkoston jäsenet heitä kiinnostavien konkreettisen aiheiden ympärille? Verkoston edustajat voisivat osallistua näihin ryhmiin yksilöinä oman kiinnostuksensa mukaan. Jokainen voisi kuulua useampaan ryhmään samanaikaisesti. Ryhmät voisivat syntyä ja kuolla tarpeen mukaan. Ehdotettiin esimerkkejä mahdollisista ryhmistä:

• • • •

Viestintäryhmä, viestinnästä vastaavat: viestinnän toimenpiteiden synkronisointi, yhteisten viestintä- kanavien hyödyntäminen Ohjaamo-kehittäjät, henkilöt, jotka toimivat Ohjaamojen parissa käytännön tasolla: tiedon jakaminen siitä missä ja milloin toimitaan; toimenpiteiden yhteensovittaminen; osaamisen ja kokemusten jakaminen Valtakunnalliset vaikuttajat, henkilöt, jotka haluavat tuottaa ja osallistua päättäjiin kohdistuvaan vaikuttamistyöhön Ohjaamo-toiminnan saralla Työkalujen valmistajat, henkilöt, jotka esimerkiksi tuottavat tukimateriaalia tai vaikkapa käytännön vaikutus- ja vaikuttavuustyökaluja mm. Ohjaamo-toiminnan arviointiin.

Keskusteltiin myös siitä, että kunkin verkostoosapuolten esim. hankkeiden projektipäälliköt voisivat perustaa oman ”Strategiaryhmänsä”, joka tukee toiminnallisia ryhmiä. Verkostotreffit koettiin erittäin hyödylliseksi, koska näissä voidaan isommalla joukolla jakaa kokemuksia ja hiljaista tietoa. Sovittiin, että Verkostotreffit vol. 2 järjestetään toukokuussa 2017.

TESSU-verkostotreffeillä 2016 Pasi Savonmäki, Kicki Häggblom, Anne Leppänen ja Jaana Fedotoff.

Ohjausryhmä koolla kesäkuussa 2016.

Matkalla kohti yhteistä työtä Ohjaamossa työskentelee monia ammattilaisia erilaisin taustoin. Monialaisen yhteistyön kehittäminen vaatii yhteistä aikaa, keskustelua ja yhteisten toimintatapojen työstämistä. Me TESSUlaiset sparraamme ja valmennamme Ohjaamojen työntekijöitä – yhteistyöstä yhteiseen työhön. Räätälöityjen valmennusten tavoitteena on vahvistaa Ohjaamojen palvelukykyä ja tarjota Ohjaamotiimille työvälineitä yhdessä tekemiseen ja yhteisen työn kehittämiseen. Tutustu valmennuksiin kohtaamo.info/tessu

...ja matka jatkuu... Tehdään yhdessä ohjausta -projek� Handledning �llsammans -projektet

Yhteistyökumppaneina mukana:

TESSU-projektia rahoitetaan Osuva ohjaus -kokonaisuudesta, joka on osa opetus- ja kulttuuriministeriön valtakunnallista Osuvaa osaamista -ESR-toimenpidekokonaisuutta.