M&M16/2010

Page 1

1

Sodassa ja rakkaudessa... 10

Vertaileva markkinointi kannattaa, jos väitteille on katetta.

Puuttuvat brändit 18

Miksi Suomessa ei ole Starbucksia? Tai American Apparelia?

16/10

Ronkaisen Anni Liperistä 20

1. LOKAKUUTA

16. VUOSIKERTA

ISSN 1237-6655

7,90 EUROA

Googlen maajohtaja pitää meteliä ennemmin asioista kuin itsestään.

SI MO SAH LA

2010

PALIKAT KOHDALLAAN Vain Lego ja Google kykenevät haastamaan suomalaisten sinivalkoiset ikisuosikit. 6


SM-KULMA

M&M 16/2010

Vuonoon kusemisesta Suomalaiselle brändi on kauhistus. Se on epämääräistä hÜttÜä, jotain puheliaan ja kommunikatiivisen ruottalaista, jota me ei täällä Suomessa arvosteta. Brändiin satsaaminen on lähes sama kuin koreilisi vaatteillaan. Se on epäuskottavaa: ei olla oikeasti hyviä, kunhan vaan puhutaan olevamme. Se on eettisesti väärin: hassataan rahaa kaikenmaailman turhuuksiin. Ja ennen kaikkea se on homomaista hienostelua: miehekästä on mitään puhumatta vääntää raudasta jotain konkreettista. Arvostetuimpien brändien listalla on toki pitkän linjan suomalaisia klassikkobrändejä, joille kaikille kymmenen pistettä ja papukaijamerkki johdonmukaisuudesta ja pitkästä pinnasta. Brändin rakentaminen ei nimittäin ole mitään tempoilua, vaan enimmäkseen varsin näkymätÜntä uurastusta vuodesta toiseen.

AN TTI MA NN ERM AA

2

Vaikka vanhan koulukunnan patruunat haluavat ajatella, että brändinrakennus on sitä somistelua mitä markkinointiosaston tytsyt voivat sitten tehdä sillä budjetista ylijäävällä viidellä eurolla, niin brändinrakennus ei ole mainontaa. Se on ensisijaisesti kuuntelemista. Sen kuuntelemista, mitä me kuluttajat ja käyttäjät haluamme. Sen jälkeen se on kykyä kehittyä tähän suuntaan nĂśyrästi ja lutvikkaasti. KäytännĂśssä se on siis bisneksen ydinasioita – tuotekehitystä ja innovointia. Tätä kautta se suomalaisten niin kovasti pelkäämä brändin tunnetasokin lĂśytyy kuin itsestään. Ei voi olla kylmä ja etäinen, jos oikeasti välittää. Ja sehän on jo itsestään selvää, että brändi on myĂśs kaikkea sitä mitä yritys johdonmukaisesti tekee. MyĂśs niitä asioita mitä se ei johdonmukaisesti tee, kuten vaikkapa turhauttavien palautusten hoitamista tai huolenpitoa

henkilĂśstĂśstä. Brändinrakennus ei ole mitään rakettitiedettä, vaan arkijärkistä ja loogista bisnestä. Tähän loppuun en voi kuitenkaan olla laittamatta Ylen suomibrändikeskustelusta nimimerkki mummun kommenttia: â€?Paljonko tällaiset brändäykset maksaa? Minusta vuonon lämmittäminen kusemalla on sopiva vertaus kuvaamaan brändäystä.â€? Minä lähden nyt KätilĂśopistolle. TyĂśniloa kaikille! N

saila-mari.kohtala@marmai.fi

armai.fi

JU H O KUVA

Markkinointi&Mainonta 16/10

Tästä lähdetään.

4

Onko Applesta mihinkään, Microsoftin markkinointiviestintäjohtaja Jeannette Liendo?

6

Maailman parhaan maan arvostetuimmat brändit.

10

Haukkuva brändi ei pure, mutta markkinaoikeus voi silti puuttua asiaan.

12

Lego laittoi palikat kohdalleen.

14

Tik tak. Tik tak.

18

On maamme kÜyhä ja siksi jää. Ei oo ees Starbucksia.

16

Saksikäsi Max ja Fiskarsin uudet seikkailut.

20

Anni Ronkainen varttui Satamassa.

22

Rage against the machine featuring Leena Parkkinen.

24

Disney otti median omiin käsiin.

28

Takka from Mars. From Mars Finland.

40

RĂśnkĂśn Make kirjoitti komean kirjan.

42

Homo, se on hauskaa! Ruüttalainen homo, se on vielä hauskempaa!

NUMEROA VUODESSA !IKAKAUSLEHTIEN LIITON JÂźSEN ,EVIKKI ,4 )33. 9HTEYSTIEDOT +ÂźYNTIOSOITE !NNANKATU p " (ELSINKI 0OSTIOSOITE 0, (ELSINKI 0UH WWW MARMAI FI

â€?Enää menestyjä ei ole se joka tietää eniten, mikä johtaa siihen, että tietoa ei pantata.â€? A N N I R O N K A I N E N

3ÂźHKĂŽPOSTI TOIMITUS MARMAI FI ETUNIMI SUKUNIMI TALENTUM FI

4OIMITUKSEN SIHTEERI %LINA (AKOLA

0ŸŸTOIMITTAJA 3AILA -ARI +OHTALA

- - MEDIAMYYNTI +IRSI .IPULI

4OIMITUSPŸŸLLIKKĂŽ -IKKO -ETSÂźMÂźKI 4OIMITTAJAT -ATTIAS %RKKILÂź %LINA (AKOLA !NNA *UVONEN )RMELI 3ALO /LLI (ARMA OPINTOVAPAALLA 5LKOASU 6EERA !ALTO !$ 3IMO 3AHLA 4ARU 4ARVAINEN

)LMOITUSVARAUKSET WWW TALENTUM FI MEDIA -ARJA 3AULO 4IETOPALVELU 4IETOPALVELUPŸŸLLIKKĂŽ 0IRJO 6ALPAS

4ILAAJAPALVELU FAX 4ILAUSHINNAT KESTOTILAUS KK EUROA KK LASKUTUSVÂźLEIN EUROA MŸŸRÂźAIKAISTILAUS KK EUROA KK EUROA 3IVUNVALMISTUS &AKTOR /Y %RJA +ALLIOSAARI +USTANNUSYHTIĂŽ 4ALENTUM -EDIA /Y 4OIMITUSJOHTAJA *UHA "LOMSTER 0AINO (ÂźMEEN 0AINO /Y &ORSSA

4OIMITUKSEN TILAAMA TAI SILLE TARJOTTU AINEISTO JULKAISTAAN EHDOLLA ETTÂź AINEISTOA VOIDAAN KORVAUKSETTA KÂźYTTŸŸ LEHDEN KAIKISSA UUDELLEENJULKAISUISSA TAI MUUSSA KÂźYTĂŽSSÂź RIIPPUMATTA TOTEUTUS JA JAKELUTAVOISTA -ARKKINOINTI -AINONNAN LUKIJA JA ASIAKAS REKISTERIÂź VOIDAAN KÂźYTTŸŸ JA LUOVUTTAA SUORA MARKKINOINTI TARKOITUKSIIN 2EKISTERISELOSTE JA TIETO HENKILĂŽTIETOJEN KÂźSITTELYN TARKOITUKSESTA ON SAATAVISSA 4ALENTUM -EDIA /Y N TILAAJA PALVELUSTA



TOIMITUKSEN KOMMENTTI t ELINA HAKOLA uskoo, että kulttuurin rooli nousee brändäyksessä yhä keskeisemmäksi.

M&M 16/2010

Brändi luo kulttuuria Tässä lehdessä julkaistavaa arvostetuimpien brändien listaa tutkaillessa pohdin, mistä arvostus syntyy. Kärkisijoja pitävät vuodesta toiseen suomalaisille tutut, rakkaat brändit, joilla on vankka paikka kulttuurissamme. Suomalaisen mielestä saksien väri on oranssi ja ulkomaalaisille vieraille tarjotaan sinistä suklaata. Kulttuuri on monimerkityksellinen sana, mutta sen rooli brändien arvostuksessa ja kaupallistamisessa ei ole mikään pikku juttu. Haastattelin tähän lehteen kulttuurialan ja elinkeinoelämän välissä toimivan Pink Eminencen perustajia Outi Raatikaista ja Elina Hankkiota. He muistuttivat, että kuluttajat kokevat harvoin intohimoa kaupallisia brändejä kohtaan. Kulttuuria kohtaan intohimo on yleisempää, ja jos

kohderyhmät natsaavat, hyvin tehty yhteistyö kulttuurialan toimijoiden kanssa voi olla loistava erottumiskeino. Tämän on oivaltanut muun muassa Laitilan Wirvoitusjuomatehdas. Yritys ei juurikaan mainosta, mutta se on kumppanina kulttuuritapahtumissa – ja esimerkiksi elokuvissa – joissa se kokee tavoittavansa oikean kohderyhmän. Tänä vuonna Laitila on noussut arvostetuimpien brändien listalla 125 sijaa. Kulttuuritapahtumissa pousailu ei kuitenkaan riitä. Brändin pitäisi pystyä luomaan kulttuuria myös itse. Esimerkiksi Apple on onnistunut tarjoamaan tuotteidensa käyttäjille ratkaisuja, jotka helpottavat päivittäistä elämää. Kyse ei ole tekniikasta vaan käyttäjäkulttuurista. Kulttuurin luominen on kuitenkin vaikeaa, oli kyse sitten

SIM O SAH LA

4

taiteesta, brändistä tai yhteisön toimintatavoista. Tarjottujen kokemusten pitäisi olla luontevia, sykähdyttäviä, taidokkaita, tyylikkäitä ja originelleja. Uskottavia kulttuurimerkityksiä ei voi yhdistää yrityksiin ja brändeihin markkinointiviestinnällisellä päälleliimauksella, vaan kulttuurin pitää olla luonteva osa brändin olemusta. Vain sitä kautta pääsee osaksi kuluttajien arkeen ja juhlaan. N

”Some ei ole vain verkostoitumista” 1

Sosiaalisen median roolia markkinoinnin mullistajana on liioiteltu. Se kykenee reagoimaan, mutta ei olemaan aloitteellinen. – Niin, sosiaalinen media oli uusi juttu kaksi vuotta sitten. Sosiaalinen media on kuitenkin edelleen relevantti, sillä evoluutiota on tapahtunut. Markkinoinnin kannalta on tärkeää ymmärtää, että sosiaalinen media ei voi olla vain verkostoitumista. Pitää olla vahva sisältö, älykäs julkaisutapa ja vasta sitten verkostoidutaan. Kaikkia kolme tarvitaan, tuossa järjestyksessä.

2

Apple on ehkä voitettavissa laitteissa ja ohjelmistoissa, mutta ei markkinoinnissa, sillä se on median lemmikki. – No, Applen design on tietysti coolia. Toisaalta myös käyttäjän monipuolisuuden ajatteleminen on tärkeää. Kaikki käyttäjät eivät tee ostopäätöksiä designin perusteella. Ihmiset tarvitsevat eri asioita, monet tarvitsevat työhönsä tai kotiinsa tehokkaampaa pc:tä.

3

Mainonta on kuollut, sanotaan. Mutta esimerkiksi uuden puhelimen lanseerauksessa mainonta on kaikki kaikessa. – Perinteinen mainonta on peruuttamattomasti muuttunut. Asiakas ei ehkä vielä ole kuningas, mutta hän on vaikutusvaltaisempi. Mainonnan pitää olla asiakaskeskeistä, yksilöllistä ja relevanttia. Mainonta ei ole kuollut, se on monimutkaistunut. On ymmärrettävä, että markkinointi ei ohjaa myyntiä. Se ohjaa liikettä.

4

Microsoft on maailman varovaisimpia mainostajia, jota luovimmat mainostoimistot ei edes huoli asiakkaakseen. – Olen eri mieltä! Kun aloitin Microsoftilla, ”Your Potential, Our Passion” -kampanja teki minuun suuren vaikutuksen. Se slogan on aito. Nykyään luomme kampanjoita useista eri ideoista, eri yleisöille. Käytämme toimistoja, joiden joukossa on muun muassa Crispin Porter + Bogusky. Uskon, että tilanne on päinvastainen kuin väität: mainostoimistomme luultavasti toiJANI NIIPOLA voisivat, että me olisimme varovaisempia. N

Microsoftin markkinointiviestintäjohtaja JEANNETTE LIENDO vastaa maailmanlaajuisesti mm. yhtiön digitaalisesta markkinoinnista, mainonnasta ja mediastrategioista. Argentiinalaissyntyinen Liendo on käynyt koulua Italiassa, opiskellut New Yorkissa ja työskentelee nykyään Pariisissa.

JU H O KUVA

VASTAVÄITTÄJÄ t JEANNETTE LIENDO



6 M&M 16/2010

BRÄNDIT PINOON Vain Google ja Lego kykenevät lyömään lovea Suomen arvostetuimpien brändien sinivalkoiseen rintamaan.

Kannattaako kettuilu? 10 Omaa brändiä voi rakentaa myös kilpailijaa mollaamalla.

Palikat kohdallaan 12 Lego palasi konkurssin partaalta superbrändiksi.

Se tikittää taas 14 Rolex on kestänyt kännykän ja taantuman hyökkäykset.

Mitä meiltä puuttuu? 18 Miksei maailman parhaassa maassa ole Starbucksia?


7

2010

2009

Brändi

Brändin haltija

Mainostoimisto

1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11. 12. 13. 14. 15. 16. 17. 18. 19. 20. 21. 22. 23. 24. 25. 26. 27. 28. 29. 30. 31. 31. 33. 34. 35. 36. 37. 38. 39. 39. 41. 42. 43. 44. 45. 46. 47. 48. 49. 50. 51. 52. 53. 53. 55. 56. 57. 58. 59. 59. 59. 62. 63. 64. 65. 66. 67. 68. 68. 70. 71. 72. 73. 74. 75. 76. 77. 78. 79. 80. 81. 82. 83. 84. 85. 86. 87. 87. 89. 90. 91. 92. 93. 94. 95. 95. 97. 98. 99. 99.

1. 2. 6. 4. 4. 8. 6. 11. 2. 14. 9. 27. 28. 15. 20. 11. 10. 16. 11. 18. 21. 32. 17. 30. 18. 61. 25. 74. 39. 46. 42. – 26. 22. 54. 53. 29. 23. 34. 35. 44. 136. 30. 45. 41. 54. 46. 73. 24. 60. 42. 46. 32. 39. 58. 50. 67. 67. 82. 67. 71. 50. 129. 50. 61. 61. 94. 35. 99. 74. 61. 46. 129. 77. 35. 35. 108. 58. 77. 104. 82. 71. 81. 125. – 104. 82. 94. 61. 67. 94. 82. 99. 176. 140. 263. 172. 104. 54. 316.

Fazerin Sininen Fazer Fiskars Joutsenlippu (alkuperämerkki) Joutsenmerkki (ympäristömerkki) Hackman Google Abloy Arabia Kalevala Koru Iittala Lego Elovena Juhla Mokka Gore-Tex Avainlippu (alkuperämerkki) Valio S-Etukortti Valiojäätelö Nokia Fairy Havu Mäntysuopa Finlayson Vaasan Ruispalat Presidentti (kahvi) Sunnuntai (jauhot) Paulig Akateeminen Kirjakauppa Fazer Ruispuikulat Geisha Canon Jukka-lelut Pepsodent Oltermanni Havi Ecco Aku Ankka Valiojogurtti Pentik Valio Emmental Valio Gefilus Duplo Prisma Reissumies Luomu (alkuperämerkki) Hartwall Jaffa Marianne Sisu (pastilli) Finnair Nokian Renkaat Burana Visa Nokian Jalkineet Halti Disney Myllyn Paras Brio Hartwall Brunberg Duracell Oras S-market Jenkki Aura (juusto) Osuuspankki Rukka YLE TV2 Marimekko K-citymarket YLE TV1 Marabou Sievi (jalkineet) Rolex Suomalainen Kirjakauppa Valio Edam Chiquita ExpressBus Lotus Soft Embo Sony YLE Oivariini Koskenlaskija Airam Aino (jäätelö) Kivikylän Juustoportti Mercedes-Benz Lotus Nessu Sini Serla Vaasan Tolu Panda Miele Eskimo (jäätelö) Dermosil Snellman Biolan Reino (kotikenkä) Citizen

Fazer Fazer Fiskars Suomen Ruokatieto Suomen Standardisoimisliitto SFS Fiskars Google Abloy Fiskars Kalevala koru Fiskars Lego Raisio Paulig Gore Tex Finland Suomalaisen työn liitto Valio SOK Nestlé Nokia Procter & Gamble Henkel Finlayson Vaasan Paulig Raisio Paulig Stockmann Fazer Fazer Canon Juho Jussila Unilever Valio Suomen Kerta Ecco Sanoma Magazines Valio Pentik Valio Valio Lego SOK Fazer Maa- ja metsätalousministeriö Hartwall Fazer Leaf Finnair Nokian Renkaat Orion Pharma Visa Inc. ja Visa Europe Berner Halti Disney Myllyn Paras Brio Hartwall Brunberg Procter & Gamble Oras SOK Leaf Valio OP-Pohjola-ryhmä L-Fashion Group Yleisradio Marimekko Kesko Yleisradio Kraft Sievin jalkineet Rolex Sanoma Valio Chiquita ExpressBus Georgia Pacific Sony Yleisradio Valio Valio Airam Nestlé Kivikylän kotipalvaamo Juustoportti Mercedes-Benz Georgia Pacific Sinituote Metsä Tissue Vaasan Henkel Panda Miele Nestlé Dermosil Snellman Biolan Aino & Reino Kotikenkä Citizen

Hasan & Partners SEK & Grey, Hasan & Partners Useita toimistoja King White Sheep Family Inc., PHS – Oma markkinointiosasto, Fabrik, Koodi Useita toimistoja Oma markkinointiosasto, kampanjakohtaisesti PHS 358 Tanskassa Lego inhouse, Mediatoimisto Carat Family Inc. SEK & Grey – Useita kampanjakohtaisesti SEK & Grey AOP-Markkinointipalvelut JWT Helsinki Wieden & Kennedy Grey Oma markkinointiosasto Useita Bob Helsinki & Adsek SEK & Grey Darwin SEK & Grey Oma mainososasto SEK & Grey Hasan & Partners Dentsu Oma tuotanto Lowe Madrid SEK & Grey Oma markkinointiosasto Ei mainostoimistoa Suomessa Bob Helsinki SEK & Grey Oma markkinointiosasto SEK & Grey SEK & Grey Tanskassa Lego Inhouse, Mediatoimisto Carat AOP-Markkinointipalvelut SEK & Grey – SEK & Grey Hasan & Partners Rautalanka SEK & Grey King Reflex Skandaali Kuudes Kerros Oma markkinointiosasto, Hasan & Partners Ei mainostoimistoa Suomessa Oma markkinointiosasto, Trust Ei mainostoimistoa Suomessa SEK & Grey – Ogilvy Europe Oma markkinointiosasto, Yatta AOP-Markkinointipalvelut Skandaali SEK & Grey PHS Oma markkinointiosasto Oma markkinointiosasto Oma markkinointiosasto Oma markkinointiosasto Oma markkinointiosasto Ogilvy Stockholm Statiivi – Oma markkinointiosasto SEK & Grey PHS Rope-Yhtiöt Taivas Fitch (KV), AdPeople (Pohjoismaat) Oma markkinointiosasto SEK & Grey SEK & Grey Briiffi JWT Helsinki Oma markkinointiosasto AD Studio, Mediataivas Planeetta 10 Taivas Tasku JWT Helsinki Bob Helsinki, pakkaukset & promot Adsek TBWA North ja PHS TBWA North ja PHS Oma markkinointiosasto JWT Helsinki Oma markkinointiosasto SEK & Grey Brand New Way – Oma markkinointiosasto

M&M 16/2010

Arvostetuimmat brändit 2010


8 M&M 16/2010

Brändiä ei jätetä Kun suomalainen kiintyy johonkin brändiin, kiintymys ei hevillä horju. Kysykää vaikka Fazerilta. Ensi vuonna 120-vuotisjuhliaan viettävä Fazer ja sen kärkimerkki Fazerin Sininen puhdistivat jälleen kerran M&M:n ja Taloustutkimuksen bränditutkimuksen palkintopöydän. Paria poikkeusta lukuunottamatta Fazer on pitänyt Brändien arvostus -tutkimuksen valtikkaa koko 2000-luvun. Bränditutkimuksen kärki on muutenkin tavattoman staattinen. Top 20:een onnistuivat kipuamaan viimevuotisen kärjen ulkopuolelta nyt ainoastaan Lego ja Elovena. Niille tekivät tilaa Finlayson ja Presidentti. Mikä ihmeen Iphone?

Edelläkävijöissä innostusta nostattavat tuotemerkit eivät suomalaisten suosikkilistalla juhli.

IPhone löytyy listan sijalta 643 ja saa suomalaisilta kouluarvosanan 7,24. Keskiarvo on pari kymmenystä kehnompi kuin Samsungilla ja yli numeron heikompi kuin Nokialla. Brändin saatavuus ja maantieteellinen levinneisyys korreloi selvästi sen arvostuksen kanssa. Esimerkiksi Sokos on Stockmannia arvostetumpi tavaratalobrändi, mikä selittynee ennen kaikkea sillä, ettei ItäSuomessa ole ensimmäistäkään Stockmann-tavarataloa. Samasta ilmiöstä kielii se, että vahvasti levittäytynyt ABC-ketju nousi nyt 200 arvostetuimman brändin joukkoon – vain niukasti Stockmannia kehnommalla keskiarvolla. Ne halutuimmat

Taloustutkimus selvitti myös sen, miten hyvin vastaajat muistivat brändien mainontaa ja kuinka innokkaasti he ovat valmiita suosittelemaan brändejä muille. Kärkibrändien arvostus korreloi varsin vankasti mainonnan muistamiseen,

mutta suositelluimpien brändien kärjestä löytyi myös yllätyksiä. Suositelluimmaksi merkiksi nousi lastentarvikebrändi Ainu, jonka käyttäjistä yli 90 prosenttia kertoi olevansa valmis suosittelemaan merkkiä muillekin. Ainun kannoilla kolkuttelevat Aarikka, Arabia ja Fiskars. SEK tekee brändin

Markkinointiviestinnän suunnittelun näkökulmasta kiinnostavin tieto on se, että joka viidennen top sata -brändin mainostoimistokumppani on perinteikäs SEK & Grey. Sen sijaan yksikään kärkibrändeistä ei ilmoita kumppanikseen markkinointiviestintätoimistojen imagotutkimuksissa nosteessa olevia N2:ta tai 358:aa. Brändien väliset erot ovat pieniä, joten niiden paremmuusjärjestykseen saamisessa on nyt käytetty keskiarvojen tuhannesosia. Taloustutkimuksen mukaan tämä ei ole tutkimuksellisesti relevanttia, mutta reilumpaa kuin esimerkiksi aakkosjärjestys tai arvonta. N M I K KO M E TS Ä M Ä K I

Hurjimmat nousijat 1.

Kanebo

224 sijaa

2.

Citizen

216

3.

Dermosil

167

4.

Dior

141

5.

Oral-B

135

6.

Laitilan wirvoitusjuomatehdas

126

7.

Lapponia Jewelry

120

8.

Clinique

113

9.

Aarikka

107

10.

Dumle

104

Top 200 -listalla eniten nousseet.

Eniten suositellut 1.

Ainu

91 %

2.

Aarikka

87

3.

Arabia

82

4.

Fiskars

81

5.

Petra-keittiöt

80

6.

Aku Ankka

79

7.

Aino (jäätelö)

79

8.

Ben & Jerry’s

79

9.

Clarks

79

10.

Fazer

78

11.

Kalevala Koru

78

12.

Duplo

78

13.

BabyBjörn

78

Käyttäjien eniten suosittelemat brändit. Prosenttia käyttäjistä.

Radio Novan toukokuu-heinäkuu 2010 parhaan radiomainoksen SuperNova-palkinto

TeliaSonera Finland Oy, Sonera Pertti -sarja Mainostoimisto KING Tuotantoyhtiö SOUND ART Oy Mediatoimisto Oy DAGMAR Ab

Raadin perustelujen mukaan spotti-sarja oli linjakas ja monipuolinen. Se tarjosi lukuisia eri tuotteita usealle kohderyhmälle. Sarja myös vahvisti ja rakensi brändin “Tosi reilu” lupausta. Maailmanlaajuisesti ajankohtaiset ilmiöt, mainio näyttelijätyö ja loppuun asti tuotettu kokonaisuus pysäyttivät kuuntelemaan. Raadin mielestä kampanja toimi paremmin radiossa kuin muissa medioissa.

Lue lisää ja kuuntele spotti www.radionova.fi/mediamyynti

HYVÄN MAINOKSEN EI TARVITSE NÄYTTÄÄ MILTÄÄN

Tärkeintä on, että mainos vaikuttaa korvien väliin. Ja hyvä radiomainos vaikuttaa: se koskettaa, puhuttelee, ravistelee ja yllättää. Parhaat radiokampanjat luovat ilmiöitä ja tekevät tähtiä. Juuri sellaiset mainokset Radio Nova palkitsee neljästi vuodessa SuperNova-palkinnolla.

Teemme päivästäsi paremman.


2009

Brändi

2010

2009

Brändi

101. 102. 102. 104. 104. 106. 107. 108. 109. 110. 111. 112. 113. 114. 114. 116. 117. 117. 117. 120. 121. 122. 123. 124. 124. 126. 127. 128. 129. 130. 131. 132. 133. 134. 135. 135. 137. 138. 139. 140. 140. 142. 143. 144. 145. 146. 147. 148. 149. 150.

54. 333. 111. 77. 91. 228. 91. 153. 136. 118. 104. 121. 125. 195. 115. 136. 140. 160. 82. 82. 115. 118. 153. 129. 160. 99. 172. 159. 94. 160. – 111. 244. 99. 261. 153. 188. 115. 140. 188. 218. 245. 82. 140. 168. 140. 121. 167. 140. 129.

YLE Teema Kanebo Heinz Artek Reima (lastenvaatteet) Clinique Oululainen Leijona (kello) Lumene Panadol Orion Nivea Sokos Hotels Tillander Tupla Tikkurila (maalit) Bosch Braun Sokos Domino Michelin Vaasan Kotiuunin Volvo Classic (jäätelÜ) Magnum (jäätelÜ) Helsingin Sanomat Bang & Olufsen Riitan Herkku Ingman Risella Alko Luhta Aarikka Atria Lapponia Jewelry Lambi Emmaljunga Nanso Nalle (hiutaleet) Kismet Rosenlew Chanel Tunturi Marja Kurki Becel Crème Bonjour Aurinkomatkat Tutta Felix Kariniemen

151. 151. 153. 154. 155. 155. 157. 158. 159. 160. 160. 162. 163. 163. 165. 165. 167. 168. 168. 170. 171. 171. 171. 174. 175. 176. 177. 178. 179. 180. 181. 182. 183. 184. 184. 184. 184. 188. 189. 190. 190. 190. 193. 194. 194. 194. 197. 197. 199. 199.

150. 153. 99. 91. 160. 61. 140. 167. 82. 118. 140. 160. 239. 153. 176. 111. 314. 188. 181. 308. 150. 212. 74. 77. 242. 125. 241. 134. 129. 136. 172. 134. 108. 257. 234. 111. 167. 199. 284. 160. – 326. 211. 153. 304. 94. 230. 82. 176. 204.

Turunmaa (juusto) Jalas Lotus Emilia Fanipala Bio Luvil Rapala Pingviini IDO Suunto Porsche Valio Vanilla Omega (kello) K-market Lipton K-supermarket Windows Dior Electrolux Piltti Oral-B Jordan Luhta Home Helkama (urheilu) Pirkka Hartwall Novelle Saarioinen Mynthon Earl Grey Finnwear Benecol MÜvenpick Polar (juusto) R-Kioski Matkahuolto Natusan Stockmann Uncle Ben’s Aqualan Leivon Leipomo Volkswagen Korpela Laitilan Wirvoitusjuomatehdas Pioneer Reilu kauppa Dumle Gillette ABC Ferrari Visa Electron MTV3

Näin tutkimus tehtiin Taloustutkimus Oy:n ja Markkinointi & Mainonta-lehden Brändien arvostus 2010 -tutkimuksessa selvitettiin yli 1 100 brändin arvostus suomalaisten keskuudessa. Kutakin vastaajaa pyydettiin antamaan tuntemalleen brändille arvosana (4–10) sen mukaan, kuinka arvostettuna hän itse sitä pitää. Lisäksi tutkimuksessa kysyttiin, käyttääkĂś vastaaja brändiä pääasiallisesti/lisäksi sekä sitä, onko vastaaja nähnyt brändin mainontaa viimeksi kuluneen puolen vuoden aikana. Tutkitut brändit valittiin erillisessä esitutkimuksessa maaliskuussa 2010, jolloin selvitettiin spontaanisti tunnetuimmat brändit noin sadassa tuoteryhmässä. Varsinainen tutkimus toteutettiin informoituna kirjekyselynä. Tutkitut brändit jaettiin kolmelle lomakkeelle satunnaisesti, kullakin eri vastaajat. Kyselyn saatteessa vastaajia ohjeistettiin lisäksi aloittamaan vastaaminen lomakkeen eri kohdista, jolloin brändit tulivat arvioiduiksi satunnaisessa järjestyksessä. Aineiston keruu päättyi 5.8.2010 ja tutkimuksen vastausprosentti oli 39. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat 15–79-vuotiaat suomalaiset valtakunnallisesti Ahvenanmaan maakuntaa lukuun ottamatta. Vastaajat värvättiin touko–kesäkuussa 2010 Taloustutkimuksen valtakunnallisten kuluttajatutkimusten yhteydessä. Taloustutkimus myy tutkimusraporttia, joka on räätälĂśity kullekin tilaajalle kiinnostavien brändien mukaan. Tilaa tutkimusraportti tai kysy lisätietoja tutkimuksesta: brandi@taloustutkimus.fi. N M A R K U S M E RVO L A M A R K K I N AT U T K I J A PUH. (09) 7585 1340 M A R K U S . M E RVO L A@TA LO U ST U T K I M U S . F I

Some Finns just get it.

9 M&M 16/2010

Haastajat

2010


10 M&M 16/2010

”Me olemme hyviä ja kilpailijamme ihan huono.” Vertaileva markkinointi on sallittua ja se kannattaa, jos väitteelle on katetta.

M

arkkinointi on oman brändin vahvuuksien korostamista. Hieno juttu, sanoo kuluttaja, mutta haluaa myös tietää, onko tuote ostamisen arvoinen muihin tuotteisiin verrattuna. Portti kilpailijan mollaamiselle on auki. Unilever ja Valio ajautuivat ruokakermasotaan, kun Valio syksyllä 2009 mainosti isolla tv-kampanjalla ruokakermojaan. Valion luottotoimiston SEK & Greyn luomissa mainoksissa kilpailevat tuotteet ovat muka-kermoja, jotka ovat oikeastaan pelkkää vettä. Valion tuotteet taas ovat ehtaa tavaraa, ruokakermaa. Unilever tekee Flora- ja Becel-tuotteensa kasvirasvasta, Valio maidosta. Vaikka Unileveriä eikä sen tuotteita mainittu Valion mainoksissa nimellä, Unilever vei asian markkinaoikeuteen. Valio joutui lopettamaan ruokakermamainontansa saman tien, mutta lopullinen päätös syntyi vasta tänä syksynä. Markkinaoikeus kielsi Valion käyttämät mainoslauseet. Oikea vai väärä?

Vertaileva mainonta ei sinällään ole kiellettyä, jos vertailu on perusteltua ja perusteet ovat totta. Silti vertailussa sallitun ja kielletyn väli on veteen piirretty viiva. Kielletylle alueelle markkinoija astuu esimerkiksi käyttämällä vertailussa

komparatiivia eli esittämällä olevansa parempi kuin toiset. Aina ei tarvitse edes itse vertailla. Taloustutkimuksen hintavertailussa Verkkokauppa.com oli monien tuotteiden kohdalla halvempi kuin Gigantti.

Ilman vertailumuotojakin voi mustata kilpailijan brändiä. Jos mainostajan mielestä oma tuote on aito tai ainoa oikea, silloin muut ovat vääriä tai feikkejä. Kuka maksaa?

Gigantti vaati markkinaoikeutta kieltämään Verkkokauppa.comia käyttämästä tutkimuksen tuloksia markkinoinnissaan. Superlatiivit ovat lähes aina vaarallisia. Ne jättävät aina toiset alapuolelle: paras, nopein, kestävin kertoo olevansa ylivertainen ja muut ovat skeidaa.

Markkinaoikeuden langettava päätös uhkasakkouhkineen saa yleensä vertailijat ruotuun, mutta ei aina. Langettava päätös ei isolle mainostajalle ole edes taloudellinen katastrofi. Tuomittu joutuu korvaamaan voittavan osapuolen oikeudenkäyntikulut. Valiolle tämä kirpaisee reilut 40 000 euroa. Lisäpelotteeksi markkinaoikeus määrää tuntuvan uhkasakon, joka kuitenkin lankeaa maksuun vain, jos kielletty toiminta jatkuu. Menetysten puolelle voi laskea myös kielletyn mainonnan tuotantokulut ja mediatilan ostokulut – siinä tapauksessa, että kampanjaa olisi vielä tarkoitus jatkaa. Nämäkin menetykset ovat kuitenkin pieniä, jos markkinointi toimii ja kilpailijan tuote jää hyllyyn. Markkinointipäällikkö Monica Jalonen Valiolta myöntää, että viimesyksyinen ruokakermakampanja lisäsi merkittävästi myyntiä. – Isot kampanjat toimivat aina. Myyntimääriä en kuitenkaan voi kommentoida, Jalonen sanoo.

Vertaileva mainonta ei sinällään ole kiellettyä, jos vertailu on perusteltua ja perusteet ovat totta. Kuka on paras?

Useimmin toisiaan ovat viime vuosina nokitelleet puhelinoperaattorit. DNA Oy:n viime syksynä nostama kanne Saunalahtea kohtaan päättyi tämän vuoden kesäkuussa kantajan voitoksi.


11 M&M 16/2010

Taisteluparit Sijoitus

Brändi

43.

Prisma

68.

K-citymarket

117.

Sokos

184.

Stockmann

206.

Silja Line

231.

Viking Line

65.

Osuuspankki

278.

Nordea

147.

Aurinkomatkat

407.

Tjäreborg

486.

Eniro

689.

Fonecta

Tuomion perustana oli Elisan omistaman Saunalahden sopimaton menettely elinkeinotoiminnassa. Saunalahti oli mainostanut 3G-verkkoaan väittämällä että verkko on ”paras ja tutkitusti Suomen kattavin”. DNA:n mukaan kummallekaan väitteelle ei ollut perusteita. Markkinaoikeus ratkaisi asian syyskuun lopulla 2009. Kielletyksi päätyi vain paras-sanan käyttö. Sen sijaan Elisa saa jatkossakin rummuttaa verkkonsa olevan Suomen kattavin, minkä tueksi yhtiö teetti vuosina 2008–2009 kolme riippumatonta tutkimusta.

Vaikka Elisa haravoi kentältä kielletyn materiaalin pois, yhdellä jälleenmyyjällä esillä ollut juliste ”Surffaa Suomen parhaimmassa 3G-verkossa” aiheutti sen, että markkinaoikeus tuomitsi aiemmin määrätyn uhkasakon maksuun.

Sosiaalinen media on avannut uuden ulottuvuuden kilpailijoiden mollaamiselle. Uhkasakko laukesi vahvasti alennettuna, koska markkinaoikeuden mukaan mainosmateriaalit eivät olleet tietoista ja suunniteltua toimintaa, vaan vahingosta tai huolimattomuudesta johtuvia yksittäistapauksia. Samalla Saunalahdelle määrättiin uusi uhkasakko. Elisan 3G-käyttäjien määrä on noussut kesästä 2009 tämän vuoden kesään parillakymmenellä prosentilla. Kuka saa hullutella?

Kilpailijan väheksyminen, haukkuminen ja mustamaalaus ovat usein käänteistä kateutta, jonka tarkoituksena on pönkittää omaa asemaa toisen kustannuksella.

Kolikolla on myös kääntöpuoli: jäljittely, jonka tarkoituksena on ratsastaa toisten siivellä. Stockmannin Hullut päivät lietsovat ostohulluutta, jollaista monet muutkin kauppiaat kaipaavat. Vuonna 2004 Maskun Kalustetalo mainosti omia tarjouspäiviään nimellä Hullut Ale Päivät. Stockmann ärähti ja veti asian markkinaoikeuden ratkaistavaksi. Stockmann oli jo valmiiksi vahvoilla, sillä yhtiö on suojannut hintahulluttelunsa brändin ja perustanut päiville Oy Hullut Päivät Ab -tytäryhtiön. Markkinaoikeus kielsikin Maskun Hullut päivät. Maskun Kalustetalo ei ole ainoa, jolle Stockmann on murahdellut kopioinnista. Esimerkiksi helsinkiläinen vaateputiikki Crazy on mainostanut omia aletempauksiaan keltaisin plakaatein, joissa lukee Hullut Päivät. Hullujen päivien apinointi on markkinaoikeussanastossa maineen norkkimista, joka tarkoittaa toisen elinkeinonharjoittajan good will -arvosta hyötymistä. Vaikka jäljittely on lähtökohtaisesti sallittua, toiselta ei saa kopioida esimerkiksi tuotetta, logoa tai markkinointiviestiä niin, että syntyy sekaantumisvaara alkuperäisen tuotteen ja kopion välillä.

Somesta uusi valtti

Markkinointiviestijälle tarjoutuu useita saumoja kilpailijan nokittamiseksi. Yleisintä nokittelu on tietysti aloilla, joilla kilpailutilanne on kireä ja taistelu osuuksista käydään mielikuvilla. Viime vuosina sosiaalinen media on avannut uuden ulottuvuuden kilpailijoiden mollaamisellekin. Kilpailua, kuluttajasuojaa tai markkinoita valvovilla elimillä on hyvin vähän keinoja puuttua verkkovellontaan, samoin kuin siihen, mitä tapahtuu oikeissa reaalimaailman myyntitilanteissa. Jos ei ole kärpäsenä katossa kuulemassa, aniharvoin tulee valvojien tietoon, mitä myyntitykki ostajalle kuiskuttelee. N I R M E L I SA LO

Älä norki! Viime vuonna markkinaoikeuden käsiteltäväksi saapui yhteensä 603 asiaa, joista enemmistö, yhteensä 578 asiaa koski hankintoja. Loput koskivat erilaisia markkinointiin ja kilpailutilanteeseen liittyviä asioita. Keskimääräinen käsittelyaika on 10 kuukautta, mitä markkinaoikeuden puheenjohtajan Kimmo Mikkolan mukaan pitää lyhentää. – Markkinointiin liittyvissä asioissa täytyy usein reagoida hyvin nopeasti. Jos esimerkiksi kyseessä on televisiossa pyörivä mainoskampanja, toimeen on tartuttava heti, Mikkola sanoo. N I S


L AU RI ROT KO

12 M&M 16/2010

YHTÄ LEIKKIÄ. Legon maajohtajalla Tina Johanssonilla on unelmatyöpaikka – myös hänen lastensa mielestä.

MAAILMAN PARAS PALIKKA Bränditutkimuksen kärkipään kovimpiin nousijoihin kuuluva Lego on suomalaisten eniten arvostama ulkomainen brändi heti Googlen jälkeen.

L

ego on loistava esimerkki brändinlaajennuksen mahdollisuuksista. Yhtiö on laajentanut palikkabisnestään muun muassa videopeleihin, asusteisiin, keittiötarvikkeisiin ja teemapuistoihin. Brändi on onnistunut osallistamaan myös kuluttajat brändinrakennukseensa – osin tahtomattaan. Youtube on pullollaan Lego-aiheisia videoita, ihmiset ovat perustaneet omia faniryhmiä ja taiteilijat lähestyvät yhtiön päämajaa kysyen lupaa käyttää legoja projekteissaan. – Prosentti Youtuben kaikista videoista on Lego-aiheisia, eivätkä ne ole yhtiön tekemiä. Brändin valtava huomio yllättää meidätkin. Taika on tuo-

temerkissä, maajohtaja Tina Johansson sanoo. Lego haluaisi kiihkeästi suojella tuotemerkkinsä taikaa tavaramerkkisuojalla, mutta EU:n tuomioistuin kumosi syyskuussa Legon peruspalikan EU:n laajuisen suojan kanadalaisen Mega Brandsin valitettua asiasta. Takaisin juurille

Pohjoismaissa Legolla on hurja penetraatioaste. Brändin tunnettuus Suomessa on yhtiön mukaan 97 prosenttia, ja Legoja löytyy melkein yhdeksästä kotitaloudesta kymmenestä. Pelkkää riemukulkua yhtiön 2000-luku ei kuitenkaan ole ollut. Viisi vuotta sitten Lego kävi konkurssin partaalla.

Yhtiö päätti tuolloin keskittyä peruspalikkaan ja antaa muut tuotteet lisenssillä muiden tehtäväksi. Erimuotoisia palikoita oli hurjimmillaan 17 000, nyt on palattu 7000 elementtiin. Lego elää uutuuksista ja lisämyyntiä tavoitellaan uusien kategorioiden kautta. Joulun hittituotteeksi Lego povaa elokuussa markkinoille tuomaansa lautapelisarjaa. Johansson näkee Legon vahvuutena kiehtovien teemamaailmojen kehittämisen. Yhtiö tuo parin vuoden välein markkinoille uuden satumaailman, jossa hyvä taistelee pahaa vastaan ja pienimmätkin elementit ovat tarkkaan mietittyjä. Yhtiö tekee myös tiivistä yhteistyötä muun muassa Disneyn ja George Lucasin kanssa. Star Wars -sarja onkin yksi Legon menestyksekkäimmistä tuotteista. Legoja tilauksesta

Yhteistyökuvioidensa suhteen Lego vetää tiukkaa linjaa. Esimerkiksi McDonalds’in on turha unelmoida yhteistyöstä.

– Legoa ei koskaan tulla yhdistämään ruokaan, Johansson vakuuttaa. Osana viiden vuoden takaista paluuta juurille Lego myös myi Legoland-huvipuistojen osake-enemmistön sijoitusyhtiö Blackstonen Merlin Entertainmentille. Parhaillaan huvipuistoyhtiö kaavailee avaavansa Legolandin Dubain ja Malesian lisäksi Disneyworldin viereen Kaliforniaan. – Teemapuistot tukevat tuotemerkkiä ja ne ovat meille iso myyntikanava, Johansson sanoo. Lego täydentää myymälämyyntiään erikoistuotteisiin ja varaosiin painottuvalla kansainvälisellä verkkokaupalla sekä kuluttajien tilaustöitä toimittavalla Design by me -kaupalla. Kotimaisen Lego-verkkokaupan pystyttämisessä Johansson ei näe mieltä, vaan jättää verkkomyynnin jälleenmyyjille. – Asiakkaidemme antaman palautteen mukaan myös Legojen verkkokauppa on rajusti kasvussa. Suurimmat verkkokaupan jälleenmyyjät ovat Netanttila ja Hobby Hall. N A N N A J U VO N E N



L AU RI ROT KO

14 M&M 16/2010

AIKA RAUTA. Statussymboliin ei lama pure, Rolexia edustava Jaakko Savander sanoo.

KELLO NÄKYY TAAS! Muutama vuosi sitten kännyköiden uskottiin korvaavan kellot. Nyt aikaraudat ovat taas terässä.

K

ellomerkit tekivät vahvan paluun brändilistalla. Rolex piti kutinsa arvostetuimpana kellobrändinä nousten yli 50 sijaa top sataseen. Kellojen kakkonen ja suuremman yleisön merkki Citizen teki myös kelpo loikan sadan arvostetuimman joukkoon. Suomessa Rolexia edustaa helsinkiläinen Lindroos, jonka valikoimista löytyy myös muun muassa Breguet’n, Cartierin, Omegan ja Panerain kaltaisia arvokellobrändejä. – Rolex on kellomerkkinä suhteellisen nuori, vain noin satavuotias, kertoo Lindroosin toimitusjohtaja Jaakko Savander. Savander kuvailee Rolexia miehekkääksi ja kestäväksi kelloksi, joka eroaa selkeästi esimerkiksi Cartierin korunomaisista kelloista.

– Rolexinkin brändissä tärkeää on tietysti tarina ja historia. Vaikka tekniset ominaisuudet ovat muuttuneet, kellot ovat pysyneet samannäköisinä, Savander pohtii Rolexin vetovoimaa. Arvobrändiksi Rolex on sikäli tyypillinen, että sen markkinointia ohjataan emämaasta Sveitsistä. – Me voisimme mainostaa vaikka kuinka paljon, mutta kaikissa kellomerkeissä brändimainonnan hoitaa yleensä merkki itse. Kiinnostavuus on brändin vastuulla, meille jää myynti, Savander sanoo. Patoutuneita tarpeita

Rolex on taitava ylläpitämään luksusmielikuvaa ja lisäämään haluttavuutta mainostamalla esimerkiksi lehdissä, joiden lukijat eivät suoranaisesti ole sen kohderyhmää. – Rolexilla on perinteisesti ollut mai-

nontaa esimerkiksi Itä-Euroopan maissa, joissa sillä ei ole edes ollut edustusta, Savander muistuttaa. Patoutuneet ostotarpeet purkautuvat Lindroosin Mikonkadun liikkeessä, jossa myyjiksi on palkattu kiinaa ja venäjää puhuvia. Myös Lindroosin Helsingin-liikkeen sijainti voidaan tavallaan mieltää Rolexin brändin jatkeeksi. Rolex haluaa olla esillä eksklusiivisimmilla paikoilla. Toki kellobrändien nousu näkyy myös suomalaisten ostajien lisääntymisessä. Jaakko Savander korostaa sosiaalisen ryhmän merkitystä. Tietyissä piireissä kello on edelleen statuksen väline. – Suomalaisten kansainvälistyminen näkyy suosiossa. Ihmiset haluavat samaistua maailmalla oleviin työkavereihin. Ei mitään lätkää

Urheilullisuus on Rolexin brändin ytimessä. Se on itse asiassa läsnä kaikessa kellomalleista markkinointiin. Mainonnan kärkenä käytetään Roger Federe-

rin kaliiberin huippu-urheilijoita. Mutta kaikkiin lajeihin Rolex ei sopisi. – Hevospoolo, golf, tennis, Savander luettelee Rolexin imagoon sopivia lajeja. – Ei kamppailulajeja. Esimerkiksi jääkiekko on heillä ihan suljettu, hän lisää. Hevospoolo jos mikä on harvojen herkkua ja harvinaisuudet kiinnostavat myös Rolexin valikoimassa. Erikoismalleilla ylläpidetään haluttavuuden mielikuvaa. – Kellobrändien toinen haarahan on se, että levitetään jotain mallia hyvin niukasti. Esimerkiksi teräksisessä Rolex Daytonassa kysyntä ylittää tarjonnan. Harvinaisempien mallien himoaminen ja erikoisuuden tavoittelu kuuluvat erityisesti nousukauteen. Jaakko Savander muistuttaa kuitenkin, että Rolexin kaltainen merkki myy hyvin myös taloudellisesti haastavina aikoina. Statussymboliin ei lama pure. – Heikkoina aikoinakaan kysyntä ei laannu. Henkilö, joka päättää ostaa itselleen 50-vuotislahjaksi Rolexin, kyllä toteuttaa yleensä sen. N J A N I N I I P O L A


Painoarvot kohdallaan.

Forssa Print on printtimedian suunnannäyttäjä, joka panostaa jatkuvaan kehitykseen niin tuoteratkaisuissa, palvelutarjonnassa kuin painoteknologiassakin. Kumppaninasi kannamme vastuumme laadusta, toimitusvarmuudesta sekä ympäristöstä. Meiltä saat ympäristösertifioidut painopalvelut.

Acta Print ja Forssan Kirjapaino ovat 1.10. alkaen FORSSA PRINT. Ota yhteyttä: (03) 41 551 www.forssaprint.fi


L AU RI ROT KO

16 M&M 16/2010

KESKITTÄJÄ. Brändijohtaja Max Alfthan yrittää sopia samaan kuvaan Fiskars-konsernin tuotteiden kanssa.

FISKARSIN BRÄNDIRINKKA Fiskars tasapainoilee historian ja uudistumisen välillä. Brändijohtaja Max Alfthan pyrkii saamaan brändit palvelemaan toisiaan.

F

iskarsin pääkonttorin showroom kylpee valossa. Arabia-keskuksen näyttelytilassa on esillä hyllymetreittäin tuttuja tuotteita: Fiskarsin saksia, Hackmanin patoja, Iittalan astioita... Eteisestä löytyy myös liuta uppo-outoja brändejä, jotka niin ikään kuuluvat konsernin portfolioon. Fiskars-konsernissa on kaikkiaan 21 brändiä. Niiden ylimpänä brändipoliisina on kaksi vuotta toiminut Max Alfthan. Hän valvoo, että brändien strategiset ja taktiset tekemiset pysyvät linjassa konsernin strategioiden kanssa. – Meidän portfolion laajuutta on joskus kritisoitu, mikä saattaa olla ihan aiheellistakin, jos kullakin brändillä ei ole selkeästi määritelty tehtävä, joka edistää liiketoimintaa. Koko konsernin stra-

tegia kuitenkin perustuu selkeästi määriteltyihin liiketoiminta-aluestrategioihin, jotka taas pohjautuvat brändistrategioihin, Alfthan sanoo. Harmoniaa palettiin

Takalukossa Fiskarsin brändisalkku ei ole. Jo pari vuotta sitten valikoimasta karsiutuivat askartelubrändit Heidi Grace ja Cloud9 sekä retkeilymerkki Brunton. Brändien myymisen lisäksi portfolio voi pienentyä esimerkiksi uudelleenbrändäyksen myötä. Näin kävi Wilkinson Swordille Britanniassa, kun tuotteita alettiin myydä Fiskarsin brändin alla. – Koko ajan täytyy katsoa, voiko asioita yhdistää tai tuoda korkeammalle tasolle. Olemme kuitenkin kohtalaisen pienessä bisneksessä. Meillä ei ole varaa tehdä tuotteita ja investoida tavara-

merkkien tunnettuuteen kahdessakymmenessä brändissä vaan täytyy keskittää, Alfthan sanoo. Fiskars on jakanut portfolionsa kolmeen kategoriaan: Fiskars, Iittala ja Gerber ovat kansainvälisiä brändejä, joita kehitetään ja joihin investoidaan laajalla rintamalla. Alueelliset brändit, kuten Hackman, Arabia ja Silva, ovat vahvoja kohtalaisen pienellä alueella. Lisäksi konsernissa on liuta pieniä brändejä, jotka ovat joko vahvoja paikallisesti tai avaavat ovia uusille alueille. – Jos brändillä on selkeä rooli, pienikin brändi voi olla tärkeä kokonaisuuden kannalta. Pienten brändien kanssa voi myös ottaa riskejä ja olla rohkeampi. Jotta se säilyy portfoliossa, pienen brändin pitää kuitenkin olla kannattavampi tai nopeammin kasvava kuin isot brändit.

Notkeat vanhukset

Useiden brändien pyörittämisessä on haasteita ja etuja. Myynti, jakelu, tuotanto, alihankinta, varastot ja tietotaito palvelevat tasapuolisesti kaikkia. Portfolion runsaus tuo kuitenkin haasteita allokoida resursseja oikein. Mielessä on syytä pitää myös monien brändien korkea ikä. – On tärkeä miettiä, mistä brändi tulee ja minne se on menossa. Pitää olla rohkeutta uudistua, mutta samalla varoa vahingoittamasta brändiä. Tasapainoilemme tekemällä sitä, mitä odotetaan ja samalla jotain odottamatonta. Esimerkkinä Alfthan mainitsee käsikäyttöisen ruohonleikkurin, joka on ollut menestys Yhdysvalloissa ja tulee Euroopassa myyntiin ensi vuonna. – Ydinajatuksemme on, että yksinkertaisia asioita voi tehdä paremmin. Kaikki tietävät, miten huonosti vajassa makaava moottoroimaton työnnettävä ruohonleikkuri toimii. Onnistuimme uudistamaan sitä merkittävästi ja lisäksi se istuu ekologisuustrendiin. N E L I N A H A KO L A


Saimme 5000 uutta lukijaa ja nyt olemme sisustuslehti, jota jo 174 000 lukijaa rakastaa. - KMT Lukija S09/K09


18 M&M 16/2010

KAIKKI MEILLE TÄNNE NYT! Burger King ja Hooters tekevät tuloaan, mutta milloin Suomeen saadaan Starbucks tai American Apparel?

O

lipa kerran aika, jolloin Abercrombie & Fitch -merkkinen paita päällä viestitti: ”On tässä muuten käyty Jenkeissä.” Nykyisin A&F:llä on lippulaivaliikkeet Lontoossa, Milanossa ja pian myös Kööpenhaminassa. Suomessakin merkille tyypillistä, aivan liian kireää pikeepaitaa myy ainakin Stockmann Helsingin keskustassa. Kun myös Burger King ja Hooters suunnittelevat Suomeen tuloa, pian kaikki Amerikan-matkojen elvistelybrändit ovat pilalla! Tarkoitan tietysti: ulottuvillamme. Tämä lehti on täynnä Suomen arvostetuimpia brändejä. Mitä merkittäviä kulutusbrändejä meiltä puuttuu? Lisää kahvia!

Suurin ”puute” lienee Starbucks. Kahvintahraiset lonkeronsa lähes kaikkialle maailmaan levittänyt seattlelaisketju avannee pian ensimmäisen liikkeensä jopa kahvilakulttuuriaan mustasukkaisesti varjelevassa Italiassa.

Vaikka Stockmannin Boston-viikoilta Starbucksin kahvijuomia saisikin ostaa, on Suomi pysynyt koskemattomana. On mielenkiintoinen paradoksi, ettei maailman eniten kahvia juova kansa voi ostaa kahviaan maailman eniten kahvia myyvältä yritykseltä. – Siihen on varmaan puhtaan kaupallinen syy. Luulisin, että se lähtee ostovoimasta ja potentiaalisista markkinoista, arvioi helsinkiläisen SIS. Deli -ketjun perustaja Anu Syrmä. – Ei kilpailu täällä ole sen kovempaa kuin muuallakaan. Mutta me olemme pieni maa. Suomi laboratorioksi?

Puute voi olla vahvuus. Monocle-lehti listasi Starbucksin puuttumisen katukuvasta Helsingin plussapuoliin vuosittaisessa Most Livable Cities -listassaan. Puutelistalta löytyvät myös suuret amerikkalaisketjut kuten Dunkin’ Donuts ja Krispy Creme, mutta donitsiketjujakin meillä on omasta takaa. Laajalle levinneistä vaateketjuista meiltä lois-

tavat poissaolollaan muun muassa The Gap, Banana Republic, Massimo Dutti ja American Apparel. Puuttuvatko maailmalla tunnetut merkit meiltä siksi, että me emme tarvitse niitä? Vai olisiko sittenkin niin, että ne eivät tarvitse meitä? Suomi voisi olla monelle suurellekin brändille laboratorio. Pieni markkina, jossa on lupa kokeilla oudolla kielellä uusia juttua. Vaikka kokeilut epäonnistuisivat, jäisivät ne luultavasti vain suomalaisten tietoon. Futurelab Finlandin Kari Korkiakoski kannustaisi ulkomaalaisia yrityksiä Suomeen venyttämään brändejään. – Suomi voisi oikeasti toimia koelaboratoriona. Hullujakin kokeiluja voisi tehdä. Kukaan ei nimittäin saisi tietää. Korkiakoski kertoo pitkän linjan hollantilaisesta maalifirmasta, joka testasi uusia keinoja Suomen markkinoilla 1970-luvulla. – Meillä on erikoinen kieli. Se on rajoittava tekijä edelleen, hän muistuttaa.

Laajeneminen pelottaa

Mutta pieni Suomi on kaukana kaikkialta. Ja liiallista laajenemista osataan nykyisin jo varoa. Esimerkiksi amerikkalainen vaateketju J. Crew on ollut ylivarovainen laajentaessaan ulkomaille. Michelle Obaman myötä huimaan suosioon noussut vaatemerkki kiinnostaa Euroopassa, mutta ei ole rantautunut edes Ruotsiin. J. Crew’n toimitusjohtaja Mickey Drexler kuvaili strategiaansa Wall Street Journalin haastattelussa. – En halua laajentaa minnekään, jossa huomiomme keskittyisi muuhun kuin asiakkaidemme ja osakkeenomistajiemme tarpeista huolehtimiseen, Drexler totesi. Drexler puhuu kokemuksesta, sillä hän oli 2000-luvun alussa toimitusjohtajana tekemässä The Gapistä uutta Coca-Colaa. Drexleriin mukaan oli virhe yrittää laajentaa kaikkialle maailmaan. Kaikkialle – paitsi tietenkin Suomeen. N JANI NIIPOLA


/./. . + #./( . //-$ %3,%!-.3%3

'&'%&' "% %&' %* %*! ' ##'& # &' ! ' &'! % & !!' % ! ""

01 21

an Tavata sa ! s i m u t tapah

! ! * ! ! ( &'' !&' ( !&% * % # &' & "' '&' % & $ !" ! & "%% - , "$ "'$ ! "$ & "!- &'"& $ . ! /* .& ))) * + ( $ "% ('%&" &

+ #./($$) % &*/'/./&-$$) $'(*$.. /./($-!. & # &'' #" & ! "%" && %% 000 "1$ 2 %. /#"%& &% $'(*$.. /./($-!. "1$ 2 & #' &%


20

M&M 16/2010


21 M&M 16/2010

Rautalankakauppias Googlen maajohtajalla Anni Ronkaisella on vankka markkinointitausta. Siihen nähden hän pitää yllättävän vähän meteliä itsestään.

M

Ronkaisen omakin radikaalius nä- nostaminen ja palvelinkeskuksen käynoni vaihto-opiskelun iloista nauttinut on kyy nimenomaan ajattelussa. Luonteel- nistäminen. Miten maajohtaja orkestroi jatkuvaskokemuksensa vel- taan hän vaikuttaa alleviivatun asiallisa liikkeessä olevaa yhtiötä? kaa Anni Ronkai- selta ja analyyttiselta. – Priorisoin Suomen näkökulmasta. selle. Keskelle syYritän pysyä Suomen markkinoilla olevintä lamaa 1990-luMcCannista Googleen vissa tuotteissa ja tietää niistä hiukan vun alussa valmistuneen Ronkaisen en- Satamasta Ronkainen suuntasi vuonna enemmän kuin lopuista. Maajohtaja simmäinen työ oli 2006 mainostoimisto McCann Helsingin on usein Googlen ikkuna markkinaan juurruttaa opiskelijoiden vaihto-ohjel- toimitusjohtajaksi. Tehtävänä oli kam- ja samalla kasvot markkinalle. Mainosma Erasmus oppilaitoksiin. meta nuutuneen ketjutoimiston tulos ratkaisut tuovat tulon ja sillä maajohtaVuoden pestin jälkeen Ronkainen plussalle, mikä vaati lopulta myös radi- ja mitataan. Ronkainen ei pistä show me the mosiirtyi mainonnan kvalitatiivisen tutki- kaaleja rakenteellisia uudistuksia. ney -ajattelua pahakseen. Ronmuksen pariin markkinointitutkaisen Sataman aikaiset työkakimustoimisto Consumer Comverit kuvailevat häntä terveellä passiin. Siitä lähtien hän on työs”Enää menestyjä ei ole se tavalla tuloshakuiseksi ja vankennellyt markkinoinnin ja maijoka tietää eniten, mikä kan bisnesfokuksen omaksunonnan parissa. neeksi ammattilaiseksi. Kolmekymppisenä Ronkaijohtaa siihen, että tietoa ei Liikkeenjohto-opit juontavat nen päätti, että jos hän meinaa puolestaan juurensa ajoista Pubporskuttaa markkinoinnin parispantata. Menestyjä on se licikseksi muuntuneessa Marksa vielä seuraavat 35 vuotta, häjoka verkottuu parhaiten.” kinointi Topi Törmässä Erkki nen pitää oppia internet. Yrjölän opissa. – Olen sitä ikäpolvea, että in– Erkki opetti liikkeenjohtoa ternetiä ei ollut olemassa opiskeluaikanani. Olin omasta mielestäni – Kun menin McCanniin tunsin, et- välillä kovallakin kädellä, mutta välillä kauhean edistyksellinen opiskelija, kun tä minulla on kauheasti annettavaa ja se on tarpeen. Se mitä viivan alle jää, on minulla oli kauppakorkean aikaan kan- selkeä kuva siitä mikä rooli digitaali- erittäin tärkeää, Ronkainen sanoo. nettava tietokone. Se oli ostettu Singa- suudella pitäisi olla kokonaisvaltaisessa poresta ja painoi seitsemän kiloa. markkinoinnin suunnittelussa. Yllätyin Järjellä, ei tunteella Vuonna 1999 Ronkainen lähti Mark- miten kova muutos työyhteisöön se oli. kinointi Topi Törmästä Satama InterKun McCann Helsingin, Lowe & Part- Ronkainen viihtyy teknologiamaailman activeen. Hoo Moilasena Satamaan men- nersin ja Draftin fuusio oli saatettu lop- ikkunapaikalla. Paluu esimerkiksi mainyt Ronkainen ammensi oppia paitsi puun, Ronkainen siirtyi Googlen palve- nostoimistomaailmaan ei tunnu houinternetistä myös innovatiivisen talon lukseen. kuttelevalta. teknologisesta, visuaalisesta ja konsulHän vastasi aluksi toimialajohtajana – Google on teknologiatalo, jota johtatiivisesta osaamisesta. Talon edelläkä- hakujätin suurista kotimaisista asiak- tavat insinöörit. Meillä on pragmaattivijyyteen kuului ennen tekemättömien kaista. Käytännössä tehtävänä oli vään- nen tapa suhtautua asioihin. Päätökset asioiden kokeileminen. tää hakukonemarkkinointia rautalan- perustuvat faktaan eikä tunteeseen. Mi– Se oli sitä aikaa, kun voimakkaas- gasta Googlen suomalaisille mainosta- nun on helpompi toimia ympäristössä, ti ajateltiin, että kirjoja ja lehtiä ei enää jille. jossa tiedän miksi joku asia on näin ja vuonna 2008 ole. Ajattelu oli hyvin raKun Petri Kokko lähti johtamaan perustelut ovat selkeät. dikaalia. yhtiön kansainvälistä myynnin kehittäRonkaisen mielestä mainostoimistomistä Yhdysvaltoihin, Ronkaisesta teh- jen old school – new school -vastakkaintiin maajohtaja. asettelu vaikeuttaa niiden mahdolli– Talon ja toimialan ytimen ulko- suuksia vastata asiakkaidensa tarpeipuolelta tuleminen ei olisi ollut helppo siin. Jos perinneväki ja digiporukka ei hyppäys. Talo muuttuu nopeasti, tiedon löydä yhteistä kieltä, syntyy sisäisiä risAnni Ronkainen määrä on huikea ja tuotteiden määrä toriitoja, jotka eivät ainakaan paranna IKÄ: t TITTELI: maajohtaja, rajaton. luovan työn laatua. (PPHMF t ASUINPAIKKA: Espoo – Tekeminen on vielä pienessä mitt PERHE: BWPNJFT KB LPJSB t takaavassa siiloutunutta. Minun on vaiViivanalus ratkaisee VERKKOPALVELUSUOSIKIT: kea nähdä, että se voi kauhean pitkään Google-haku, Google Maps, Pilvipalvelujen tuleminen, hakukoneen menestyksekkäästi jatkua. Linkedin, Yle Areena ja Järkiperäisyyden lisäksi Ronkaisesuudet sosiaalisen median palvelut, ravintolaopas Gaultmillau.fr Instant Search, näyttömainontaan pa- ta välittyy tunnollisuus ja tarkkuus.

Hän haluaa valmistautua tehtäviinsä ja esiintymisiinsä huolellisesti etukäteen. Iltatilaisuuksiin Ronkainen ajaa autolla ja lähtee ajoissa kotiin. Googlen maajohtajalta pyydetään usein kommenttia melkein aiheeseen kuin aiheeseen, mutta Ronkainen uskoo vuolaan kommentoinnin syövän uskottavuuttaan ja vastaa haastattelupyyntöihin valikoiden. Melkein muusikko

Liperin Honkalammella Pohjois-Karjalassa kasvanut Ronkainen ei pidä itseään kovinkaan tyypillisenä karjalaisena. Hän ei tee itsestään numeroa töissä eikä työn ulkopuolella. Facebookissa hänen profiilikuvassaan on pääroolissa hänen Tilda-koiransa, Ronkainen itse on selin kameraan. Ronkainen kertoo ympäröineensä aina itsensä ”itseään fiksummilla ihmisillä”. Avainkokemus työelämässä on selvästi ollut Satama. Samaa spirittiä hän löytää myös Googlesta, missä on sisäsyntyisesti asioista kiinnostuneita ihmisiä. Työkaverit puolestaan kiittelevät, että Ronkainen luottaa alaistensa osaamiseen ja antaa näille vapauksia töissään. – Enää menestyjä ei ole se joka tietää eniten, mikä johtaa siihen, että tietoa ei pantata. Menestyjä on se joka verkottuu parhaiten, Ronkainen sanoo. Facebookissa Ronkaiselle on maltilliset 400 kaveria ja Linkedinissä – jonka hän rankkaa tärkeäksi työkalukseen – 381 kontaktia. Vapaa-ajalla Ronkainen nauttii matkustelusta ja pyrkii kuuntelemaan rakastamaansa italialaista oopperaa eri puolilla maailmaa. Oli lähellä, ettei hänestä itsestäänkin tullut ammattimuusikkoa. Ronkainen soitti huilua kymmenen vuotta, joista neljä vakavissaan ja päämäärätietoisesti. Hän ei kuitenkaan – ”luojan kiitos” – valinnut orkesterimuusikon uraa tai soitonopettajan työtä. – Musiikista sen sijaan on tullut rakas harrastus ja nuoruuden musiikkiopinnot ovat kantaneet elämässä kyllä muuten. N A N N A J U VO N E N KU VA J U H O KU VA


22

KOLUMNI t LEENA PARKKINEN

M&M 16/2010

Sota koneita vastaan uutin kahdeksi kuukaudeksi maalle. (Kaikille Mömmöä lukeville murtovarkaille tiedoksi: asuntoni ei ole tyhjä.) Turun seudun saaristossa on kaunista, kurjet lentävät yli, pihassa asuu kettuperhe. Suurin muutos kuitenkin on se, että kännykkä ei kulje mukana. Ne ovat kiellettyjä kartanon alueella, koska residenssin omistavan säätiön vetäjä kärsii sähköallergiasta. Olen varoittanut kaikkia, että mä olen sitten täällä maalla, mua ei välttämättä saa kiinni. Kun meilejä ei katso koko ajan tai edes

M

MITÄ&MIELTÄ

joka päivä, niiden määrän huomaa: maanantai 122 postia, tiistai 62... Facebookissa 29 kaveria kommentoi tilaani, katsomattomia eventejä on 24, Sami on lähettänyt hassun videon pandamainoksesta. Tajuan vähitellen miten paljon aikaa minulla menee turhaan postiin vastaamiseen. Päivätöissä olevat kaverit vinoilevat ruikutukselleni. Heidän maanantaisaldonsa saattaa hypätä nopeasti pariin sataan postiin, josta spämmi on jo karsittu. Ja kaikkeen halutaan kuittaus heti. Nykyasiakas ei odota. Eivätkä kaverit.

imeinä syysiltoina olen lueskellut Kjell Westön romaania Älä käy yöhön yksin. Kutsun sitä ”taustatutkimukseksi”. ”Siihen aikaan oli niin uskomattoman helppo kadota. Kymmenen, kaksikymmentä, viisikymmentä kilometriä riitti enemmän kuin hyvin. Jos halusi sai olla rauhassa myös kotikaupungissa. Kun nuori ihminen muutti ensimmäiseen omaan kotiinsa, hänellä ei välttämättä ollut varaa puhelimeen. Tai sitten sitä ei vain pidetty tärkeänä... Me hyväksyimme saavuttamattomuuden, siinä ei ollut kenenkään mielestä mitään outoa.

P

’No jaa, hän on varmaan matkoilla’, sanottiin. Tai: ’hän kirjoittaa varmaan seminaariainettaan tai jotain.’” Saavuttamattomuus on nykyään vain todella rikkaiden tai todella syrjäytyneiden etuoikeus. Sairaalaankin joutunut kaveri twiittaa kuulumisiaan. Saati Siperian läpi matkaava. oomikko, kirjailija ja The Guardianin kolumnisti Charlie Brooker kertoi, miten hän kokeili ensin Twitteriä ja sitten uutta Google Instantia. Sen pitäisi aavistaa mitä

K

MITÄ TAPAHTUU TODELLA

SAMPO KORH ONEN

Minkä brändin haluaisit lanseerata uudestaan? Spontaanisti pintaan nousee tammisaarelainen lihanjalostamo Kassler, joka oli sangen tunnettu Länsi-Uudellamaalla ja Helsingissä. Yrityksen nimi kertoi selvästi toimialasta. Logo oli hauska: nimi oli kirjoitettu makkarapötköillä script-muotoiseen fonttiin. Tuotteet olivat ainakin sen aikaisen mittapuun mukaan laadukkaita. Ralf Nyberg, viestintäjohtaja, HOK-Elanto Lahden Erikoisoluen A-olut on vieläkin mielestäni paras saunaolut ikinä. Minulla oli kunnia olla mukana tiimissä, joka loi sille oman äänimaailman. Lanseeraisin Lahden Erikoisoluen luomalla sille vahvan äänimaailman ja mainoslaulun, jonka tekijätiimissä olisivat Kim Kuusi, Pera Pirkola ja Ville Vento. Sanoituksesta vastaisivat Jari Tervo ja Jukka Kuikka. Stefan Möller, toimitusjohtaja, Radiomedia Voisivatko metsäteollisuutemme murheet helpottaa, jos itäsaksalainen automerkki Trabant palautettaisiin tuotantoon? Kyseisen auton korimateriaalina käytettiin duroplastia, joka sisälsi paperikuituja. Kaahaus vähenisi, koska ajopeli ei yltänyt edes sadan kilometrin tuntinopeuteen. Huhu liikkuu, että Trabant tekisi paluuta sähköautona. Hannu Laakso, toimitusjohtaja Pool Media International PMI K-kaupan Väiski ei ollut ehkä ihan brändi, mutta lähestyi sitä vahvasti. Väiski oli loistava persoona, kun luontevasti ja lämmöllä esitti laadukkaita liharuokia ja siinä samalla kehui lihatiskin palvelutasoa – tuli ihan halu käydä ostoksilla. Re-lanseeraus tietenkin alkuperäisillä spoteilla, ne purisivat hyvin nykyhälyssä! Tom Jungell, toimitusjohtaja, OMG Lanseeraisin demarit uudestaan. Niillä on lämmin ja ihmiskeskeinen aate, jonka ovat hukanneet. Tekisin kivan sekoituksen, tunnetta ja järkeä, jossa liehuu punalippuja ja kaikuu uuden ajan protestilauluja. Puolet olisi aatteen jalostusta nykypäivään. Jostain täältä lähtisin ammentamaan: fiksuja duunareita yritysten hallituksiin ja kehittämään uusia ratkaisuja työpaikkojen puolesta. Mausteeksi vaatimuksia kestävän talouden vauhdittamiseksi. Hannu Konttinen, old copy

MUUTOKSENTEKIJÄT. Sisältömarkkinoinnin ilosanomaa Lehdentekijöissä välittävät painetun sanan veteraani Markku Rimpiläinen (vas.) ja digiasiantuntija Tuomas Välimaa.

Sisällöntekijät tulevat Lehdentekijät toteuttaa parhaillaan suunnanmuutosta, joka ei oikein mahdu nykyisen nimen alle. Lehtien tekeminen kun on nykyisin vain osa yritysten omaa, jatkuvasti kasvavaa sisällön tuotantoa. – Kyllä tätä nimeä on tässä mietitty, toimitusjohtaja Petri Läntinen myöntää. Lehdentekijöiden mukaan selvä enemmistö yritysten markkinointijohdosta pitää oman sisällön tuottamista perinteistä mainostamista te-

1

hokkaampana markkinoinnin keinona. – Yleinen mielipide markkinointijohdossa on, että brändit ja yritykset voivat tuottaa yhtä mielenkiintoista ja informatiivista sisältöä kuin media-alan yritykset, kehityspäällikkö Markku Rimpiläinen siteeraa Taloustutkimuksen tekemän kyselyn tuloksia. Samanaikaisesti yritykset kuitenkin painivat vakavien sisällön tuottamiseen liittyvien ongelmien kanssa. – Yleinen virhe on, että kanavat

ja leiskat mietitään tarkasti, mutta itse sisältöä vasta viimeiseksi, toteaa markkinointijohtaja Jarmo Hovinen. Lehdentekijät reagoi markkinoiden muutokseen erikoistumalla sisältömarkkinointiin ja -strategioihin. – Meistä tulee sisältötoimisto, määrittelee Lehdentekijöiden digitaalisesta tarjonnasta vastaava Tuomas Välimaa. Välimaan mukaan sisältöstrategia eli liiketoiminnan tavoitteisiin perustuva pitkän aikavälin suunni-


22

23

telma sisältöjen tuottamiseksi kiinnittää huomion oikeisiin asioihin oikeassa järjestyksessä. – Usein otetaan lähtökohdaksi joku tietty kanava, ja varsinainen tuotanto menee muiden kopioimiseksi. Sisältöstrategiakaan ei kerro, miten tuotetusta sisällöstä todella tehdään kohderyhmää kiinnostavaa. – Tämä on sitten meidän ammattitaitoamme, toteaa Rimpiläinen. Lehdentekijöille uusi strategia on tarkoittanut muun muassa palvelutarjonnan laajentamista. – Olemme satsanneet esimerkiksi omaan kuvatoimitukseen ja pystymme nyt tekemään videot itse, Hovinen kertoo. N M AT T I AS E R K K I L Ä

– Kyllä meille tulee tästä jonkin verran kustannuksia, Haapakangas myöntää. Toimituksessa tuotantoprosessi rakennettiin olemassa olevan organisaation varaan. – Kaikki osallistuvat, tätä varten ei ole erillistä propellihattuosastoa, Haapakangas sanoo. Suomen Kuvalehden sähköisen version hinta on Haapakankaan mukaan hyvin lähellä irtonumerohintaa ja ilmestymisaikataulu sama. Syksyn aikana Otavamedia tekee sähköiset versiot myös Suosikista, Annasta ja Tekniikan Maailmasta. Kustantamon suurin lehti Seura puuttuu joukosta. – Teimme käyttäjätutkimuksen, jonka perusteella päädyimme näihin lehtiin ja tähän järjestykseen, Haapakangas sanoo. N M E

Kirjoittaja on kirjailija, joka on viime aikoina ikoina googlannut lähinnä sienioppaita. paita.

3 2

Kotimaisen iPad-mainonnan ensiilta koitti tällä viikolla, kun suomenkielisistä aikakauslehdistä saatiin ensimmäiset lukulaiteversiot. Perjantaina ilmestyneessä Suomen Kuvalehden ensimmäisessä iPad-numerossa mainostavat muun muassa Osuuspankki ja Elisa. Molemmat hyödyntävät alustan teknisiä mahdollisuuksia. – Osuuspankilla on mainoksessa linkki omaan verkkopalveluun ja Elisalla multimediasisältöä, kertoo Otavamedian tuotantojohtaja Jaakko Haapakangas. Lehden tekninen toteutus on tehty hollantilaisen Woodwingin ohjelmistolla ja varsinaisen muuntotyön tekee Aste Helsinki.

Designilta ei voi enää välttyä mainoskonsepteissakaan. Sub lanseerasi eilen Designviikko-konseptin, joka on muotoiltu versio kanavan kauppaamasta Tehoviikkotuotteesta. Tehoviikon ostava asiakas näkyy viikon ajan muun muassa katkotunnisteissa, kanavajuontojen yhteydessä, ohjelmatietojen yhteydessä ja Sub.fi:n paraatipaikalla.

Ensimmäisenä syöttiin tarttunut Lumene näkyy viikolla tammikuussa. – Lumene ei ole perinteisesti ollut mikään iso tv-mainostaja. Tämä tarjosi meille mahdollisuuden lähteä telkkariin ja saavuttaa sitä kautta massanäkyvyyttä, Lumenen brändimarkkinoinnista vastaava Saija Muona sanoo. Lumene mainostaa Subilla Natural Code -tuoteperhettään, jonka kohderyhmä osuu yhteen Subin kohderyhmän kanssa. – Natural Code tavoittelee kaupunkilaisia, luovia ihmisiä, jotka ovat myös ehkä vähän edelläkävijöitä. Mutta eivätkös edelläkävijät ole jossain muualla kuin televisiossa? Eikö nykyisin pitäisi laittaa kaikki paukut sosiaaliseen mediaan? – Mehän olemme jo vahvasti mukana somessa. Nämä eivät sulje millään tavalla toisiaan pois. Tv tavoittaa laajasti ja nopeasti. Sitä paitsi tutkimusten mukaan tv:n katselu ei ole vähentynyt nuorisokohderyhmässä. Nuoriso katsoo televisiota ja on netissä samanaikaisesti, Muona sanoo. Viikkonsa suunnittelijaksi Lumene valitsi Pietari Postin. Kädenjäljen lisäksi Postissa vetosi se, että tämä on yksi tunnetuimmista suomalaissuunnittelijoista maailmalla. – On aina mahdollista, että tätä yhteistyötä hyödynnetään myös kansainvälisesti. Vienti on meille koko ajan suuremmassa roolissa. Televisiosta Natural Code jalkautuu myymälöihin ja verkkoon. Lumenen tavoitteena on saada aikaan myyntiä mutta myös kasvattaa tunnettuutta. Subin pyrkimyksenä on puolestaan myydä ensi vuodelle seitsemän Designviikkoa. N M I K KO M E TS Ä M Ä K I

Laiho lähtee SEKistä

Nyt tämän kaiken saa siis designversiona. Käytännössä mainostaja saa valita yhden Subin tarjoamista suunnittelijoista, joka vastaa visuaalisesta ilmeestä ja käsikirjoituksesta asiakkaan briiffin mukaisesti.

4

Mainostoimisto SEK & Greyn luova johtaja Tommi Laiho siirtyy Folk Finlandin suunnittelijaksi. – Päätin jo aiemmin, että isojen toimistojen sijaan siirryn yrittäjäksi, Laiho kommentoi. Yrittäjyys tarjoaa Laihon mielestä kylliksi haastetta. – Valitsin kaksi ja puoli vuotta sitten

SEKin, koska se tarjosi siinä vaiheessa eniten ”kipua”, siis kehittämistä ja kehittymistä. Nyt se työ on kuitenkin osaltani tehty. Yhteistyö SEKin kanssa kuitenkin jatkuu. – Jatkan työtä nykyisten asiakkaideni kanssa siten, että SEK ostaa suunnittelu- ja strategiatyötä minulta. Folk Finlandissa Laihon esimiehenä toimii oma vaimo, Folkin toimitusjohtaja Jaana Haapala. – Meistä on mahtavaa tehdä yhdessä töitä. Nyt vaimo johtaa töissä ja kotona. Se on vapauttavaa. N M E

TIMO PYLVÄNÄIN EN

Muotoiltua mainontaa

IPadin IP di ensi-ilta i ilt

M&M 16/2010

jonka pitäisi sulattaa samanaikaisesti tulviva hyödytön ja tärkeä tieto, jäsentää se ja saada aikaan jotain hyödyllis-tä. Mitä? En tiedä. Itse suljen koneen ja a lähden sieneen. Toinen vaihtoehto on tehdä niin kuin Brooker. Julistaa vihdoin sota koneita vastaan. Tällä kertaa ne eivät ole e niinkään herttaisia kuin Arnold Schwarzearzenegger terminaattorina. N

P. A. ASI KAI NEN

käyttäjä haluaa jo ennen enterin painamista. Tietoa tosiaan tuli niin, että yksikin sekunti hiljaisuutta tuntui pitkältä rentouttavalta kävelyltä nummilla. Lopulta Brooker oli niin loppu kaikesta hänelle tulvivasta tiedosta, että kirjoitti sovelluksen yrittävän tappaa hänet. Hän kuvasi sitä yli-innokkaaksi tarjoilijaksi, joka työntää lusikallisia kermahyytelöä suuhun ennen kuin asiakas on ehtinyt nielaista edellistä annosta. Yhä kehittyvän tiedon maailmassa ihmisestä on tullut se hitain liikkuva osa. Se,

Saavuttamattomuus on nykyään vain todella rikkaiden tai todella syrjäytyneiden etuoikeus.

TAKAPIRU. Mattias Erkkilä (takana) opettaa Reijo Ruokaselle lehdenteon alkeita.

Ruokasesta mömmömies

5

M&M:n toimitus yhdistyy Talouselämän toimituksen kanssa. Yhdistämisen jälkeen kummankin lehden vastaavana päätoimittajana toimii Reijo Ruokanen. M&M:n päivittäistä työskentelyä johtaa toimituspäällikkö Mattias Erkkilä M&M:n nykyisen päätoimittajan Saila-Mari Kohtalan jäädessä äitiysvapaalle 1.10.2010. Lehdet jatkavat ilmestymistään entiseen tapaan, Talouselämä kerran viikossa ja M&M joka toinen viikko. N


KUUKAUDEN AIKKARIMAINOS

24 M&M 16/2010

Marimekko tykytti ajan hermolla Marimekon brändimainos oli elokuun paras aikakauslehtimainos. Marimekon mainonnan suunnittelusta vastaa talon oma AD Chris Bolton. Elokuun aikkarimainontaa arvioineen Bernerin brändijohtajan

Tia Yrjölän mielestä Marimekko on palannut juurilleen ja mainos on brändin arvoja kunnioittava. – Käsittämätöntä itsevarmuutta! Marimekko on puhjennut muodin kukkaan ja yhdeksi suomalaisen mainosleiskan suunnan-

Voittaja MARIMEKKO t Mainostaja: .BSJNFLLP t Mainostoimisto: Mari-

NFLLP JOIPVTF "% $ISJT #PMUPO t Mediatoimisto: )BQQJ .JOETIBSF t Julkaistu: naistenlehdissä ja erikoislehdissä

näyttäjäksi. Tykyttää upeasti ajan hermolla, hehkuttaa Kasino Creative Studion AD Pekka Toivonen. Kunniamainonnalla palkittiin mainostoimisto Onnionin Stora Ensolle suunnittelema Effex-sisustuspaneelin mainos. Dagmarin suunnittelujohtajan Mari Riipisen mielestä mainos on mielenkiintoinen case siitä, kuinka ohjaus verkkosivuille toimi. – Raikas ja pysäyttävä mainos, jossa on jotain todella kiinnostavaa. Mainostajan logon ja mainok-

8/12/10 1:17:14 PM

Oman median mestari Disneyn ei tarvitse kuin vilauttaa pätkää omasta, valmiista tuotteestaan ja sosiaalisessa mediassa surisee. Moni yritys on saanut havaita, että niin sanottu ilmainen tai ansaittu media edellyttää todella laadukkaan ja mielenkiintoisen sisällön tuottamista. Ja että sen luominen tarkoituksella on vaikeaa, helpommin sitä syntyy vahingossa. – Jos esimerkiksi myy pakasteherneitä, joutuu kehittelemään tarinaa täysin kylmän ja kuolleen tuotteen ympärille, toteaa Disneyn digitaalista markkinointia Euroopan alueella johtava Alan Welsman. Disneyllä tätä ongelmaa ei ole, pulma on pikemminkin päinvastainen. – Olemme todella etuoikeutettuja, koska tuotteemme kiinnostavat kuluttajia lähtökohtaisesti. Vielä tosin opettelemme, miten parhaiten hyödyntää kaikki näitä sisältöjä.

Harjoituksia on toteutettu muun muassa Toy Story 3:n ja kohta levitykseen tulevan Tronelokuvan kanssa. – Tron oli oikeastaan ensimmäinen tuote, jonka kanssa meillä on kokonaisvaltainen lanseerausstrategia. Ihan ensimmäiseksi julkaistaan Daft Punkin tekemä soundtrack Itunesissa, sitten konsolipelit ja vasta joulukuussa itse filmi. Lopuksi siirrytään kotiviihteen ja oheistuotteiden julkaisemiseen, Welsman luettelee. Keskitetty on kaunista

Kokonaisvaltaisen markkinointistrategian luomisessa auttaa Disneyn Euroopassa tekemä organisaatiomuutos. – Aiemmin organisoiduimme liiketoimintaryhmiin, ku-

ten elokuvateatteri- ja dvd-ryhmiin, jotka kaikki tekivät oman markkinointinsa. Nyt konvergenssi on johtanut siihen, ettei liiketoimintoja oikein voi erotella, joten kaikki ryhmät yhdistettiin yhdeksi isoksi organisaatioksi, kertoo Disneyn Pohjoismaiden-markkinointijohtaja Veronica Lindholm. Lindholmin mukaan uusi organisaatio mahdollistaa juuri tuotelinjojen elinkaaren rakentamisen alusta loppuun. Vanha organisaatio tuotti ihan konkreettisesti päällekkäistä toimintaa. – Pahimmillaan samalla tuotemerkillä saattoi olla 40 erillistä verkkosivustoa, Welsman kertoo. Hakusanamainonnassa erillisorganisaatio johti siihen, että Disneyn eri organisaatiot no-

kittelivat keskenään hakutermien hintaa ylöspäin. Näihin ongelmiin saatiin ratkaisu perustamalla keskitetty digimarkkinoinnin yksikkö, jota Alan Welsman vetää. – Yhdistimme digimarkkinoinnin kanssa töitä tehneet ja budjetit. Meitä on 18 ja vastaamme muun muassa hakusanamainonnasta ja -optimoinnista, Welsman kertoo. Kampanjat synkkaan

Digiyksikön tärkeimpänä tehtävänä Welsman pitää markkinointikampanjoiden aikataulujen hallintaa. – Synkronoimme kaikki Euroopan maat keskenään ja Yhdysvaltojen kanssa. Yksikkö tekee myös sosiaalisen median käytön strategi-

aa ja auttaa tarpeen vaatiessa julkaisemaan sisältöä eri foorumeilla. Varsinainen markkinointivastuu on kuitenkin maayhtiöillä. – Budjetti pysyy meillä, alleviivaa Lindholm, joka johtaa 45 hengen markkinointitiimiä Disneyn konttorilla Tukholmassa. Varovasti verkossa

Samanlainen jako on markkinoinnin kanavien suhteen. – Globaaleilla foorumeilla, kuten Facebookissa ja Youtubessa toimimme yhdessä, mutta paikalliset kanavat ovat maayhtiöiden vastuulla. Samaa sisältöä hyödynnetään kuitenkin molemmissa, Lindholm sanoo.


Kunniamaininta

24 sen kuvamaailman yhdistelmä

A N N A J U VO N E N

KOHTA KAIKKIALLA.

Tron: Legacy tulee olemaan Disneyn uuden, kokonaisvaltaisen markkinointityylin opinnäytetyö.

Yksi tärkeä kanava on oma saitti. – Pohjoismaiden verkkopalvelu uudistui juuri. Meillä on nyt 500 000 kävijää kuukaudessa ja määrää pitäisi vuodessa kasvattaa 50 prosentilla, Lindholm sanoo. Saitilla, jossa voi pelata pelejä, katsella Disneyn videomateriaalia ja printata väritystehtäviä, markkinoidaan Disneyn tuotteita ja sinne myydään myös mainontaa. Kanavakumppaneitaan Disney ei kuitenkaan halua haastaa myymällä televisiokanaviaan suoraan netin yli. – Se ei ole tarkoitus, vaikka siellä linkki Disneykauppaan onkin, Lindholm sanoo. N M AT T I AS E R K K I L Ä

EFFEX-SISUSTUSPANEELI t Mainostaja: 4UPSB &OTP t Mainostoimisto: Onnion Oy, AD Anu *HOBUJVT DPQZ .JOOB 1BKBNJFT t Valokuvaaja: 1FLLB ,JJSBMB t Julkaistu: sisustuslehdissä

25

UUTUUS! TÄSSÄ PYYKINPESUKONEESSA ON KAIKKEIN TÄRKEIN TOIMINTO: VÄHEMMÄN PESUJA.

M&M 16/2010

on kiehtovalla tavalla vino. Teksti houkuttelee ottamaan asiasta lisää selvää, Riipinen sanoo. Toisen kunniamaininnan sai sai ruotsalaisen Tank Y&R:n LG Electronicsille suunnittelema Vähemmän pesuja -mainos. Sen viesti on Yrjölästä selkeä. – Kodinkonemainonnassakin on mahdollista keskittyä oleelliseen. Yksi selkeä viesti riittää. – Tässä on kaikki: kohderyhmäoivallus, puhutteleva otsikko, kiinnostava kuva. Mainos herättää mielikuvan siitä, että LG:n tuotekehityksessä ymmärretään kuluttajan arkea, Riipinen summaa. N

one LG:n uusi Big-in-pyykinpesuk ukonäyttää tavalliselta pyykinpes lta. neelta, tosin vain ulkopuole rummun Uuden ja ainutlaatuisen ripustuksen ansiosta Big-inmahtuu pyykinpesukoneeseen Siksi kokonaiset 11 kg pyykkiä. n nopeasti voit tyhjentää pyykkikori ja pestä peitteitä ja tyynyjä täyttä pese et Kun helposti. a koneellista, kone mukautta setukset aika-, vesi- ja energia-a ja varsipestävän pyykkimäärän Tekniikan naisen painon mukaan. erittäin ansiosta kone on myös on vain hiljainen. Sen äänitaso n 54 dB nopeimman linkoukse pyykkiä aikana, joten voit pestä silloin kun haluat. SUKONE ONKO TÄMÄ PYYKINPE MUUTA? VAI JOTAIN PALJON

Kunniamaininta . Big-in F1443KD ja F1443KDS Saatavana standardikokoisena että ilman. sekä höyrytoiminnolla www.lg.com

VÄHEMMÄN PESUJA t Mai-

Oikeasti erilainen.

iseen ja pakkaamiseen. sisustamiseen, rakentam at massasta. Tarjoamme puutuotteita ja ajattomia, ja ne poikkeav www.effex.fi sesti vahvoja, kestäviä kuin muut. Kannattaa tutustua Tuotteemme ovat luonnolli eeli, joka on oikeasti erilainen Kuten kuvan Effex-sisustuspan

nostaja: LG Electronics Nordic "C t Mainostoimisto: Tank Y&R 4XFEFO t Mediatoimisto: Happi .JOETIBSF t Julkaistu: perhelehdissä ja sisustuslehdissä

i kiinnittyy suoraan rumpuun LG:n Direct Drive-moottor enää vetohihnaa tai hiiliharjoja eikä kuluvia osia kuten kestävä ja lähes tärinätön tarvita. Tuloksena on vankka, on hiljainen. pyykinpesukone, joka

ja annamme siksi Luotamme tuotteisiimme 10 vuoden takuun. Direct Drive -moottoreille

ENERGIALUOKKA:

A +++


26

NETIN NUMEROT

M&M 16/2010

Tolkkua some-tutkimuksiin IRO Research sai tarpeekseen

tutkimuksessa penetraatio oli 44 prosenttia. Se on aikamoinen ero, kertoo IRO Researchin asiakkuusjohtaja Vesa Väisänen. – Facebook-penetraatio on 39 prosenttia, mutta nuorimmassa ikäryhmässä peräti 77 prosenttia ja iäkkäimmässä ryhmässä vain seitsemän. Väisäsen mielestä tutkimustietoa hyödyntävien pitäisi ehdot-

tutkimuksista, joissa sosiaalisen median käyttäjät edustavat koko kansaa. Tutkimusyhtiö päätti selvittää, moniko suomalainen todella käyttää sosiaalista mediaa. – Omassa nettipaneelissamme sosiaalisen median penetraatioksi tuli 66 prosenttia, kun taas valtakunnallisessa puhelin-

tomasti huomioida nettipaneelien mahdolliset vinoutumat. – Muutakin elämää on vielä, hän jatkaa. Sosiaalisesta mediasta nyhdettävien selvitysten toinen heikko kohta on verkon käyttäjien kommenttien ja muun tuotannon valikoiva hyväksikäyttö. – Niitä käytetään pahimmillaan aika heikolla otannalla, harkinnanvaraisesti, Väisänen sanoo. Myös tekijänoikeuksiin suhtaudutaan aika löperösti. IRO:n selvityksen mukaan kuitenkin enemmistö sosiaalisen median käyttäjistä kieltäisi omien kommenttiensa käytön, jos se olisi mahdollista. – Tässä ei ole mitään eroa käyttäjäryhmien välillä. Aktii-

Facebookin käyttö tänä vuonna N = Lisääntynyt N = Pysynyt samana N = Vähentynyt N = Ei osaa sanoa 15 – 24 v. n = 243 25 – 34 v. n = 231 35 – 44 v. n = 163

34 32 31

55 – 64 v. n = 44

30

0

21

54

45 – 54 v. n = 77 65 + v. n = 23

45

19

27 47

20

45

23 55

39 20

16 48

40

60

9 80

4 100 %

Lähde: IRO Research: Tutkimus Facebookin käytöstä, 6/2010

vikäyttäjät suhtautuvat asiaan aivan samalla tavalla kuin kaikki muut. Väisänen korostaa, että tarkoitus on herättää keskustelua pelisäännöistä, mitä missäkin voi

ja kannattaa tehdä. – Asianmukaisesti tehtynä ja oikeaan viitekehykseen asetettuna sosiaalisesta mediasta kerättävä tieto on arvokasta ja M AT T I AS E R K K I L Ä tärkeää. N

KAMPANJACHECK

Tapaus: McOnnenpäivät Tavoite: kerätä rahaa Ronald McDonald Lastensäätiölle Kuka tekee: McDonald’s, DDB Helsinki

Onni asuu Mäkissä Tiukemmat taloudelliset ajat suosivat toimialoja, joita suhdanteet eivät heiluta. Niin kuin nyt esimerkiksi purilaisbisnestä. – Kyllä tämän alan näkyvyys on viime vuoden aikana kasvanut, vahvistaa McDonald’s Finlandin markkinointipäällikkö Tomi Wirtanen. Wirtasen mukaan McDonald’sin myynti ei laman aika-

TV-Check top 40 Vko 38 Vko 37 Mainostaja

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40

1 4 2 12 10 11 3 6 22 – 9 – 8 18 25 14 60 5 17 – 13 23 20 64 36 61 41 29 31 19 26 – 40 – 53 44 45 43 109 38

Procter & Gamble Unilever Danone Valio Fazer Bayer L’Oréal Veikkaus K-ruokakaupat Saarioinen Saunalahti DeAgostini Teliasonera Neste Cederroth Hartwall Rautakirja Arla Foods Elisa Purina Anttila Gigantti Vitaelab J & J Consumer McDonald’s Beiersdorf Vandemoortele Ikea Kicks Toyota Liikenneturva Dr Oetker Maito ja Terveys PAM KappAhl Dna Vaasan & Vaasan Kellogg Nissen Viasat

na juuri niiaa. – Mutta toisaalta noususuhdannekaan ei sitten räjäytä pottia. Kun markkinointipanostukset riippuvat myynnistä, laskevien mediahintojen aikana Mäkkäri kuuluu voittajiin. – Pari viime vuotta on ollut kasvua, Wirtanen kommentoi markkinointibudjettia.

Eniten tv:ssä mainostaneet viikolla 38 Sekunnit Spotit kpl MTV3 Nelonen 9096 8472 7000 4126 3611 3343 3296 3226 3138 2920 2645 2635 2535 2273 2055 1962 1954 1866 1837 1823 1773 1525 1502 1478 1465 1338 1337 1200 1171 1140 1124 1108 1080 1035 1002 1001 983 976 975 963

374 374 234 163 167 140 124 142 163 65 91 96 73 100 103 91 113 83 46 91 71 61 50 61 61 67 67 46 49 38 38 50 36 47 50 50 49 39 39 48

x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x

x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x

HALVALLA HYVÄÄ. McOnnen-

päivät-spotti kuuluu harvinainseen taktisen yhteiskuntavastuumainonnan kategoriaan.

Burger King ei mittään

Markkinoinnissa yritys kulkee Wirtasen mukana oman vuosisuunnitelmansa mukaan. – Emme reagoi kilpailijoiden tekemisiin. Ja puheet Burger Kingin Suomeen tulosta olivat sen verran alustavia, ettei niihin kannata kiinnittää huomiota. Mainonta on pikaruoka-alalla kuitenkin tärkeässä roolissa, mikä näkyy niin McDonald’sin kuin Hesburgerinkin tv-mainonnan määrässä. – Television rooli on säilynyt vahvana meillä. Mediamainonnan tarvetta on kasvattanut sekin, ettemme tee enää kuponkeja ollenkaan, vaan pi-

dämme hinnat pysyvästi matalina ja viestimme siitä. Lastensäätiön viikko

Hintaviestinnän ohella pikaruokamainontaa leimaa tuoteuutuuksista kertominen. – Uutuuksilla on vetovoimaa. Meillä on parhaillaan menossa uuden CBO-hampurilaisen markkinointi ja ainakin eilen ihmiset ovat käyneet innokkaasti testaamassa uutta makuyhdistelmää. Viime viikon kampanjassa eivät pääosassa kuitenkaan olleet uutuudet eivätkä hinnat. McOnnenpäivät-mainokset muistuttivat, että kaikista viikon aikana myydyistä aterioista lahjoitettiin 25 senttiä Ronald McDonald Lastensäätiölle. – Se ei sinänsä ollut mikään myyntikampanja, vaan kertoi enemmän yhteiskuntavastuus-

ta. Olennaista oli rahan kerääminen säätiön taloille. Wirtasen mukaan Lastensäätiötä ei hyödynnetä markkinoinnissa muuten. – Se on rajoitettu tähän yhteen viikkoon vuodessa. Kotimaista mainontaa

Ratkaisut niin mainonnan kuin markkinoille tuotavien uutuuksien osalta tehdään Wirtasen mukaan Suomessa. – Ihan täysin. Tämä ei ole niin keskusohjattu yritys kuin usein kuvitellaan. Esimerkiksi meidän mainontamme on yli 90-prosenttisesti Suomessa tehtyä, Wirtanen alleviivaa. Sen verran keskusohjausta kuitenkin on, että kaikissa Pohjoismaissa McDonald’smainokset tekee DDB-ketjun toimisto. Suomessa siis DDB Helsinki. N M AT T I AS E R K K I L Ä


Sosiaalisen median peitto

Vastaaja on Facebookissa %

Internetin sosiaalisen median palveluiden käyttäjät % 25

Kaikki Kaikki

39 N = 2002

Nainen

Mies

43 N = 1005

Mies

35 N = 997

19

27

Nainen

18

25 – 34 v. 15 – 24 v.

70 N = 332

25 – 34 v. 35 – 44 v.

51 N = 317

45 – 54 v.

12 N = 376

65 + v.

45 – 54 v.

10

55 – 64 v.

8 11

25 23

23 15

0

7 N = 312

0

24

65 + v. 2

22 N = 351

55 – 64 v.

19

48

35 – 44 v.

77 N = 314

48 N = 1004 40 N = 996

66

15 – 24 v.

Jos voisi kieltää netissä kirjoitettujen ajatusten, kuvien tai kommenttien seuraamisen ja niiden analysoinnin ja käytön kaupallisiin tarkoituksiin, kieltäisikö sen?

44 N = 2000

21

22

Tekijä haluaa oikeudet

85 N = 239

73 N = 352 Ei 20 %

47 N = 356

33 N = 398

Kyllä 68 %

23 N = 406

13 N = 249 20

40

60

80

100 %

N = Internetin sosiaalisen median palveluiden ”heavy users” käyttävät päivittäin 20

40

60

80

100 %

N = Käyttää internetin sosiaalisen median palveluita

Lähde: IRO Research: Tutkimus Facebookin käytöstä, 6/2010

M&M TESTAA

Mediatoimiston mietintö

Eniten mainostaneiden toimialojen suurimmat mainostajat viikolla 38 Sekunnit Spotit kpl MTV3 Nelonen

HYGIENIA, KOSMETIIKKA

1 2 3 4 5 6 7

1 3 2 4 8 7 5

Procter & Gamble Unilever L’Oréal Cederroth Beiersdorf Clearblue SCA Hygiene Products

9096 4945 3296 2055 1338 923 776

374 201 124 103 67 46 39

x x x x x x x

x x x x x x x

7000 4126 3611 2920 1962 1866 1823 1337 1108 983 976

234 163 167 65 91 83 91 67 50 49 39

x x

x

x x x x x x x x x x x

3343 1502

140 50

x x

x

3226 855 840

142 29 33

x x x

x x x

K-ruokakaupat Rautakirja Anttila Gigantti McDonald’s Ikea Kicks KappAhl Nissen Specsavers Intersport Sara Lee Musta Pörssi Siwa

3138 1954 1773 1525 1465 1200 1171 1002 975 941 741 728 705 701

163 113 71 61 61 46 49 50 39 63 37 41 35 20

x x x x x x x x x x x x x x

x x x x x x x x

Unilever Sinituote Reckitt Benckiser

3128 841 779

133 42 31

x x

x x x

2645 2535 1837 1001

91 73 46 50

x x x x

x x x x

2635 963

96 48

x

x x

2273

100

x

x

1140 779

38 26

x x

x x

1124 1080 1035

38 36 47

x x

x x x

849

41

x

x

842

56

ELINTARVIKKEET

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11

1 4 3 – 5 2 – 8 – 11 10

Danone Valio Fazer Saarioinen Hartwall Arla Foods Purina Vandemoortele Dr. Oetker Vaasan & Vaasan Kellogg

x x x x x x

TERVEYDENHOITO

1 2

1 3

Bayer Vitaelab

FINANSSI, RAHAPELIT

1 2 3

1 2 4

Veikkaus Osuuspankki Säästöpankki

VÄHITTÄISKAUPPA

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14

3 16 1 4 11 7 8 12 27 15 14 6 29 36

x x x x

PUHDISTUS

1 2 3

2 – 1

TELEOPERAATTORIT, IT, KONTTORITARVIKKEET

1 2 3 4

1 2 3 4

Saunalahti Teliasonera Elisa Dna

MEDIA, KIRJAT, KOULUTUS

1 2

– 1

DeAgostini Viasat

BENSIINI- JA ÖLJYKAUPPA

1

1

Neste

AUTOT, AUTOTARVIKKEET

1 2

1 5

Toyota VV-Auto

Mediatuote: Helsingin Sanomat iPhonessa Kustantaja: Sanoma News Yleisö: iPhone-käyttäjät

Koskettavia uutisia Kotimaisista viestimistä vain kourallinen on toistaiseksi rakentanut itselleen kodin iPhoneen. Aktiivisimmin liikkeelle on lähtenyt Sanoma News, jonka lehdistä Ilta-Sanomilla ja Helsingin Sanomilla on oma, App Storesta ilmaiseksi ladattava iPhone-sovellus. Hesari on harjoitellut applikaatiomaailmaa jo niin paljon, että sen iPhone-sovellus on mallia 2.0. Kesällä lanseerattu sovellus tarjoaa nettiuutisten, käyttäjän sijaintia hyödyntävän sääennusteen ja urheilun tulospalvelun lisäksi mahdollisuuden lukea päivän lehti digiversiona. Nettiuutiset iPhonesta lukee näppärästi ja verenpainekin pysyy aisoissa, koska palvelu ei mahdollista lukijoiden kommenttien katselua. Sääennusteen suurin ongelma on se, ettei palvelu tarjoa ulkomaiden säätietoja. Palvelun paras – mutta myös pulmallisin – osio on printtilehden lukumahdollisuus. Hyvää on se, että aamun lehden voi lukea missä maailmankolkassa tahansa. Heikkous on se, että jutut eivät parhaalla mahdollisella tavalla koukuta, koska ne on

YHTEISKUNNALLINEN MAINONTA, JÄRJESTÖT

1 2 3

1 2 –

Liikenneturva Maito ja Terveys PAM

1

Tikkurila

MAALIT

1

+/– + Käytettävyys + Digilehti

AUDIOVISUAALISET TUOTTEET

1

Disney

Käyttää sosiaalisen median palveluita n = 885

Lähde: IRO Research: Tutkimus internetin sosiaalisten medioiden palveluiden käytöstä, 2–3/2010

Viikon mainostajat Vko 38 Vko 37 Mainostaja

Ei osaa sanoa 12 %

x

Tiedot toimitti TV-Check yhteistyössä TNS Gallupin kanssa. Lisätiedot: www.tvcheck.se, puh. + 46 21 199 100 ja www.tns-gallup.fi, puh. 09 613 500

– Vähän bonuksia – Sekava tulospalvelu

tungettu uutismaisen monotoniseen putkeen. Tämä peittää toimituksen tekemät valinnat siitä, mikä on suurta ja tärkeää. Sanomalehdenomaisuus on siis menetetty, mutta mitä on saatu tilalle? Ainakin näppärä lehtiarkisto, jossa jo luetut lehdet jäävät muistiin. Hauska kikka on se, että vanhojen lehtien kannet kellastuvat ja rypistyvät ajan myötä. Varsinaista lajinomaisuutta palvelussa on toistaiseksi yllättävän vähän. Esimerkiksi liikkuva kuva ja hakutoiminnot loistavat poissaolollaan. Joka tapauksessa Sanoma News ansaitsee aplodit edelläkävijyydestään iPhone-maailmassa. Yhtiöllä on tiettävästi uunissa myös kohtuullisen pitkälle viritelty versio HS:n iPad-versiosta. N M I K KO M E TS Ä M Ä K I

Mobiilinäkökulmasta markkinoijan mediakenttä näyttää erilaiselta: ”massamediat” ovat harvassa ja ostettavassa mediatilassa ei juuri ole tarjolla banneria eksoottisempia vaihtoehtoja. Muutamat kotimaiset mobiilisaitit yltävät sataantuhanteen käyttäjään ja ovat isohkoja medioita itsessään, mutta medioiden iPhone-sovelluksista suosituimmatkin jäävät muutamaan kymmeneen tuhanteen käyttäjään. Suuruusluokkaa kiinnostavampaa on kuitenkin yleisön profiili ja käytön intensiivisyys. Esimerkiksi HS.fi/mobiilin käyttäjistä noin kolmannes on iPhone-käyttäjiä, mutta kaikista sivulatauksista he tekevät yli puolet. He siis viettävät enemmän aikaa sovelluksen ja siten myös mainonnan parissa. Kohderyhmänä mobiilimedioiden käyttäjät on Suomessa vielä suhteellisen valikoitunut ja kaupallisesti kiinnostava edelläkävijäryhmä: älypuhelimen lisäksi samasta taskusta löytyy usein ostovoimaa, korostuvaa b-to-bnäkökulmaa unohtamatta. Mainosmedioina mobiilisaitit ja iPhone-sovellukset ovat sekä käyttäjälle että mainostajalle häiriötön ympäristö: selkeys ja mainospaikkojen vähyys tekee mainoksesta fiksun osan median sisältöä. Välittömän aktivoinnin kannalta mobiili on ylivoimainen media: soitto tilauspalveluun on yhden klikkauksen päässä mainoksesta. Mobiilibannereiden klikkausprosentit ovatkin verkkomainontaa korkeammat. Banneri mobiilimediassa on kuitenkin pisara mobiilimarkkinoinnin meressä. Suuri mobiilimainosraha liikkuu vielä pitkään suorassa, paluukanavaelementeissä ja ennen kaikkea omassa mobiilipalvelukehityksessä. IPhonesta ja Android-puhelimesta kasvaa helposti keskeinen elämän käyttöliittymä ja ylivoimainen markkinointiteko tässä ympäristössä on muuntaa oma tuote tai palvelu sovellukseksi. Hatunnosto Sampo Pankille hienosta sovellusuutuudesta, seuratkaa muut perässä! N Teija Soininen suunnittelujohtaja Dagmar Digital

27 M&M 16/2010

Facebookin käyttäjät iän mukaan


M&M 16/2010

MARS M MAR S FINLAND t X t XXX NBST GJ t perustamisvuosi: t henkilĂśstĂś: t liikevaihto: XXX XX NBS NBST T GJ GJ t per perust ustami amisvu svuosi osi:: t hen henkil kilĂśst ĂśstĂś: Ăś: t lii liikev kevaih aihto: to:

NJMK FVSPB t sisustuksen suunnittelija ja suunnitteluvuosi: Sisustusarkkitehtitoimisto GullstĂŠn-Inkinen, 2001 Voisiko toimisto olla kuin sipuli? Ei niin että se itkettäisi, vaan noudattaisi samaa rakennetta? 5ÂťUÂť PO QPIUJOVU HSBBGJLLP Erik Spiekermann. Hänen ideaalistudiomallissaan Rundbuerossa toiminnot on sijoitettu sisäkkäisille kehille, joissa tehtävän tyĂśn äänekkyys vähenee keskustasta laidoille. Mallin ytimessä sijaitsevat ruokailutilat ja printterit, seuraavalla kehällä tuotantotiimit. Lähellä ulommaista kehää tyĂśskentelevät muotoilijat ja kaikkein uloimmalla ajatus- ja kirjoitustyĂśläiset. Tässä mallissa eri tiimien tyĂśrauha on avokonttoriolosuhteisiin nähden lähellä optimia. Lisäksi kaikki joutuvat tyĂśpäivän aikana kulkemaan eri kehien poikki – ja tĂśrmäämään tyĂś-

Eminenssi vaihtoi väriä Yritysten ja kulttuurikohteiden yhdistämiseen erikoistunut Pink Eminence uskoo median pirstaloitumisen kasvattavan kulttuurisponsorointia.

Kun suomalaisyritys haluaa sponsoroida jotain kohdetta, se kääntyy yleensä lähimmän urheiluseuran puoleen. Kulttuurikohteille liikenee Sponsorointibarometrin mukaan vuosittain noin 25 miljoonaa euroa yritysrahaa, mikä on kuudesosa urheilun saamasta summasta. Yritysten ja kulttuurikentän ammattimainen yhdistäminen on perinteisesti ollut muutaman yrityksen erikoisalaa. Tuoreimpia yrittäjiä on neljä henkeä tyĂśllistävä Pink Eminence, joka tekee konsultointia, yritysyhteistyĂśtä ja viestintää kulttuuriorganisaatioille, julkisille tahoille ja yrityksille. – Uskomme, että tämän tyyppiselle liiketoiminnalle on kysyntää ihan vain jo siksi, että kulttuurirahoitus on muuttumassa. Rahoitus ei ole enää julkisen puolen automaatti, Pink Eminencen perustaja Outi Raatikainen sanoo. Raatikainen perusti Pinkin vuonna 2007 tehtyään sitä ennen yhteistyĂśtä Raoul GrĂźnsteinin kanssa Kulttuuritehdas Korjaamolla. Hän on tyĂśskennellyt myĂśs Taideteollisen korkeakoulun viestintäyksikĂśn johdossa ja Design Forumin viestintäpäällikkĂśnä. Vuonna 2008 osakkaaksi tu-

li muun muassa Image Matchissa aikaisemmin tyĂśskennellyt Elina Hankkio, jolla on myĂśs mainostoimistotaustaa. – Meillä on laaja-alaisesti asiakkaita, mutta kaikkeen tekemiseen liittyy kulttuurisisältĂś. Se on ollut selkeä arvovalinta meille molemmille, Raatikainen sanoo. Hyvää fiilinkiä

Pinkin sponsoriasiakkaisiin kuuluvat muun muassa Taidehalli ja Maailma kylässä -festivaali. Konsultointipuolella asiakkaina ovat esimerkiksi vapaiden teattereiden yhdistys Teatterikeskus. Suurimpia projekteja ovat olleet Ylen Kulttuurikunto-ohjelma sekä SibeliusAkatemian sponsorointistrategia. Yleensä Pinkin asiakkaat ovat kulttuuriorganisaatioita, jotka etsivät lisärahoitusta. Pinkiläisten mielestä kulttuuriyhteistyĂś voi ratkaista myĂśs yritysten haasteita. – Yrityksillä on tarve tehdä asioita vastuullisesta näkĂśkulmasta. Sellainen tekeminen, missä kulttuuri ja hyvinvointi on keskiĂśssä, on kiinnostavaa, Raatikainen sanoo.

Raatikainen ja Hankkio uskovat toimialan laajenevan. Tulevaisuuden trendeistä Raatikainen mainitsee esimerkiksi kulttuurimatkailun. Intohimon lupaus

Raatikainen ja Hankkio ovat havainneet, että kulttuurintekijĂśiden asenne yritysyhteistyĂśtä kohtaan on muuttunut. – Muistan, että 2000-luvun alussa suhtauduttiin kriittisemmin. SisällĂśt olivat pyhiä, eikä yrityksiä saanut päästää lähelle. YdinsisältĂś voi olla koskematon, mutta sen ympärillä tapahtuvalle yhteistyĂślle vain mielikuvitus on rajana. Loppupeleissähän molemmat haluavat sen yleisĂśn, Hankkio sanoo. Pinkissä uskotaan, että kulttuurinäkĂśkulma nousee jatkossa yhä keskeisemmäksi oikean kohderyhmän tavoittelussa, kun mediat ja kohdeyleisĂśt pirstaloituvat. – Kuluttajat aika harvoin kokevat intohimoa yritysten KULTTUURIGURUT. Elina Hankkio (vas.) ja Outi Raatikainen uskovat, että kulttuuriyhteistyĂś voi ratkaista yrityksen haasteita.

tovereihinsa. Näin todennäkÜisyys onnekkaille sattumille kasvaa. Samaa kaavaa on sovellettu Mars Finlandin toimistoon, jossa keskusaukiona toimii äänekäs tori ja reunoilta lÜytyvät hiljaisen tyÜn kuutiot. Omaa rauhaa kaipaava voi myÜs vetäytyä parvella sijaitsevaan kirjastoon. Brändättyjen seinäpintojen määrän kanssa kannattaa olla tarkkana. Sen sijaan aulassa oleva takka piristäisi konttorin kuin konttorin. N Maaretta Tukiainen on Subin kanavajohtaja ja sisustusarkkitehti, jolla on suunnittelutoimisto Moodit.

S I M O SA HL A

LUOVASSA TILASSA t Maaretta Tukiainen hahmottelee tulevaisuuden tyÜympäristÜn rakennusaineita.

28


29 M&M 16/2010

HALUATKO NÄILLE PALSTOILLE?

brändiä kohtaan. Kulttuurisisältöihin intohimo on jo olemassa. Kulttuurisponsoroinnilla voi erottua, koska se ei ole yhtä logotägitettyä kuin urheilu, Hankkio sanoo. Mistä moniosaajat?

Pinkillä on paljon kilpailijoita, mutta Raatikaisen ja Hankkion mukaan ei yhtäkään täysin samalla tontilla toimivaa. Sponsoroinnissa selkeimmät kilpailijat ovat Image Match ja Infront Nordic. – Viestinnän keisseissä saatamme olla samalla viivalla isojen viestintätoimistojen kanssa, samoin kuin konsultointikeisseissä konsultointitoimistojen kanssa. Meidät valitaan ehkä silloin sisältötuntemuksen takia, Hankkio sanoo. Mikään hillitön bisnes Pink ei vielä ole. Liikevaihto on ollut vajaa 200 000 euroa. Raatikainen on kuitenkin ylpeä siitä, että tilikaudet ovat olleet positiivisia ja palkat kunnollisia. – Meille on kerrottu, että alussa Pinkiä seurattiin, kuinka kauan nuo pysyvät pystyssä, mutta kyllähän me pysytään. Meillä on elävä yhteys Suomen kulttuuritoimijoihin maakuntia myöden. Raatikaisen ja Hankkion tavoitteena on kasvattaa yritys sen kokoiseksi, että sillä olisi mahdollisuus kisata isommista asiakkuuskeisseistä. Yritys on juuri palkannut asiakkuuspäälliköksi Riikka Fagerholmin Louderista. Lisäksi toimistossa istuu projektikoordinaattori Anna Kari. Rekrytointi on kuitenkin vaikeaa, sillä osaajia alalla on vähän. – Asiakkuuspäällikköä hakiessamme tapasimme paljon ihmisiä, mutta aina joku puuttui. Markkinoinnin ja viestinnän osaajia samoin kuin kulttuurin osaajia on, mutta niitä, jotka osaisi molempia, on vähän, Hankkio sanoo. N E L I N A H A KO L A KU VA SA M P O KO R H O N E N

TÄMÄN OLISIN HALUNNUT TEHDÄ

Ilmoittaudu osoitteeseen toimitus@marmai.fi.

Loistavan simppeli liimalappu Jos 40 vuotta sitten keksijä olisi pitchannut rahoittajalle: ”Minulla on idea siitä, että yhdistetään ei-niin-pitävää liimaa pieniin muistilappusiin, joita voi kiinnitellä vaikka ulkooveen”, hän ei luultavasti olisi saanut hankkeelleen rahoitusta. Eihän keksintö voi olla niin yksinkertainen! Nyt kaikki ovat varmasti toista mieltä: keksintö oli yksinkertaisuudessaan loistava. Mutta kelataanpas taaksepäin Post-it-lappujen syntyvuoteen 1968, jolloin 3M-yrityksen Spencer Silver keksi tämän ei-niin-pitävän-liiman. Vielä tuolloin sille ei kuitenkaan keksitty käyttötarkoitusta. Vasta vuonna 1974 Art Fry samaisesta yrityksestä keksi, että se toimisi hienosti paperilappujen kanssa. Kuusi vuotta myöhemmin tuotetta myytiin jo koko Yhdysvalloissa ja seuraavana vuonna se rantautui Eurooppaan. Post-it on erittäin yksinkertainen keksintö ja yksi sen hienoudesta perustuu variaatioi-

hin. Lappuja on punaisia, keltaisia, vihreitä, on sydämen muotoisia, huulten ja tähden mallisia, on kirjanmerkkejä, pieniä, suuria, leveitä, neliöitä ja teholiimallisia ja sitten niitä keltaisia peruslappuja. Myös käyttötarkoitukset ovat moninaiset. Yleisin tapa on tehdä pieniä muistutuksia ja tehtävälistoja, mutta keksintö kykenee myös moneen muuhun. Niistä voi tehdä pieniä taideteoksia, minielokuvia ja mainoksia. Jopa vaatteita on lapuilla tehty. Näppäilemällä Youtubeen sanan ”Post-it” saa eteensä useita mahtavia teoksia. Postit-it-laput sopivat myös viestittelyyn ihmiseltä toiselle, oli kyseessä sitten rakkauden tunnustukset tai vaikka vain terveiset. Suurin mielenkiintoni muistilappusten suhteen suuntautuu kuitenkin tulevaisuuteen. Onnistummeko joku päivä syrjäyttämään vanhat kunnon paperilaput digitaalisilla lappusilla? Erilaisia virtuaalilappuja on jo olemassa, mutta itse en HIRVEEN KÄTEVÄÄ. KÄTE

SinkkuelämääSinkkuelämää-sarjassa Carrie Bradshaw Brad jätettiin Post-itPost lapulla.

PIRAATIT. 1990-luvulla patentti

Post-it-lapuille vanheni ja markkinoille ilmestyi kasa kilpailijoita.

ole vielä kokenut niitä yhtä tehokkaiksi. Minua myös houkuttelee ajatus siitä, miltä tuntuisi lähettää oman jääkaapin oveen digitaalinen Post-it-lappu työpaikalta: ”Lämmitä karjalanpiirakat” tai laittaa ulko-oveen ”Muista ottaa sateenvarjo” tai sitten vain yksinkertaisesti lähettää poikaystävän työtietokoneelle viesti keskellä päivää: ”Rakastan sinua”. Ehkä teen tätä jo sujuvasti muutaman vuoden kuluttua ja mietin, että miksi edes joku päivä käytin paperiversioita. N H E L E N E AU R A M O TO I M I T U S J O H TA J A ZIPIPOP


+UMPI VIE p ASIAKAS VAI MYYJ¼ 4ALENTUM +OULUTUS -ONET V¼ITT¼V¼T ETT¼ HE EIV¼T MYY TUOTTEITA VAAN RATKAISUJA MUTTA OSAAVATKO MYYJ¼T MYYD¼ JA ASIAKKAAT OSTAA 3OITTAAKO KOKO ORGANISAATIO ASIAKKAAN SILMISS¼ SAMASSA ORKESTERISSA 9RITYKSEN MENESTYST¼ VOIDAAN JOHTAA KEHITT¼M¼LL¼ KOKO ßRMAN MYYNTIOSAAMISTA 3EMINAARI JOHDATTAA RATKAI SUMYYNNIN JOHTAMISEN MYYNNIN MOTIVOINNIN JA VALMENTAVAN MYYNTITYYLIN SALOIHIN

L¼ MYY p !NNA ASIAKKAAN OSTAA o (ELSINKI (INTA _ ALV

/SALLISTUJAT OPPIVAT

!SIANTUNTIJOINA

o KUINKA VALMENTAA JA SITOUTTAA KOKO MYYNTIORGANISAATIO RAKENTAMAAN ASIAKASKESKEISI¼ RATKAISUJA o MIT¼ MYYNTIPROSESSI TARKOITTAA JA KUINKA SEN KUVAAMINEN ONNISTUU PARHAITEN o MITEN JOHTAA MYYNTI¼ MYYNTIPROJEKTEJA JA ASIANTUNTIJOITA TEHOKKAAMMIN o KUINKA ANTAA ASIAKKAAN ITSE KEKSI¼ MIT¼ H¼N TARVITSEE o MILLAINEN ON SOPIVIN MALLI YHTEN¼ISEKSI MYYNNIN JOHTAMIS JA ENNUSTEK¼YT¼NNÎKSI o KUINKA RAKENTAA MYYNTIPROSESSI JOKA PALVELEE SEK¼ ASIAKASTA MYYJ¼¼ ETT¼ KOKO MUUTA ORGANISAATIOTA

4OIMITUSJOHTAJA 0ETTERI ,AINE #USTOMER #ENTRIC 3ELLING &INLAND /Y -YYNTIJOHTAJA 0EKKA 4ORIKKA -ARTELA /YJ *OHTAJA 4IMO !ITTONIEMI )XONOS /YJ -YYNTIJOHTAJA -IKA -¼KINEN 4RYGVESTA .ORDEA 6AHINKOVAKUUTUS /Y

3EMINAARIN HINTAAN SIS¼LTYY 0ETTERI ,AINEEN KIRJA -YYNNIN ANATOMIA p !NNA ASIAKKAAN OSTAA

)LMOITTAUDU o WWW TALENTUMKOULUTUS ß o KOULUTUS TALENTUM ß o PUHELIN

0UHELUN HINTA SIS ALV ,ANKAPUHELIMESTA SNT PUH SNT MIN -ATKAPUHELIMESTA SNT PUH SNT MIN 5LKOMAILTA AO MAAN ULKOMAANPUHELUMAKSU

/IKEUDET MUUTOKSIIN PID¼TET¼¼N

WWW TALENTUMKOULUTUS ß

260x380_ala_myy.indd 1

22.9.2010 15:10:00


PASSIKUVASSA

31

Nimi: Sallamaari Repo Koulutus: Ylioppilas Ikä: 45 M&M 16/2010

Edellinen duuni: Tullin tiedotuspäällikkö Uusi duuni: Suomen Lyyran toimitusjohtaja

Miesten töissä Innostun

Ärsyynnyn

työstä, jolla on tarkoitus ja tehtävä. Tiesin jo nuorena, että minusta tulee toimittaja. En roikkunut yliopistolla vaan tein alan töitä ja tähtäsin Sanoman toimittajakouluun. Opiskelijoiden sisäänottoa harvennettiin tuolloin, ja lopulta minulle sanottiin, että sinä pärjäät jo ilmankin. Työni ovat olleet aina jotenkin sidoksissa mediaan. Olen ollut tekijänä, sen kaupallistajana sekä asiakkaana. Monipuolinen taustani ei ole ollut aina rohkeutta, vaan selviytymistä, sillä olen elänyt läpi laman ja median murroksen. Elin pätkätyöaikaa ja opettelin asioita, jotta en tippuisi kärryiltä. En ole koskaan osannut käydä vain töissä. Lyyrassa arvopohja työlle löytyy nuorten asioiden ajamisesta, ja olen edelleen käytettävissä yhteiskuntapalveluun neuvomaan esimerkiksi poliittisia toimijoita.

johtajista, joilla on natsat, mutta ei kanttia tehdä päätöksiä. Johtajana ei vain olla, vaan pointti on saada jotain aikaan. Nythän siihen huutoon täytyy itsekin vastata. Tiedän olevani urani alussa ja vastoinkäymisiä tulee. Olen kuitenkin ollut niin monenlaisissa työyhteisöissä, että tiedän pystyväni luotsaamaan monenlaisia porukoita. Olen tietoisesti tähdännyt ”miesten” hommiin ja sinne, missä raha on. Mielestäni se, että päteviä naisia on merkittävissä tehtävissä, on tärkeää. Koen, että omien 1980-luvun kansikuvatyttöaikojen takia olen joutunut todistamaan ja osoittamaan pätevyyttäni. En ole kuitenkaan ryhtynyt hyväksi jätkäksi, koska sitä kulttuuria vihaan Työelämässä koen suureksi kusetukseksi sen, että nuoret eivät pääse työuriensa alkuun ja että heidän osaamistaan käytetään hyväksi. Se, että työpaikoilla on kahden kerroksen väkeä, on todella tunkkainen ilmiö, johon jokainen voisi vaikuttaa – ei vain johto tai liitot.

Uskon

Rakastan

yhteistyön voimaan. Satama-aikoinani opin hirveästi projektityöstä ja yrityksen rakentamisesta. Minulla oli loistavat esimiehet ja johtajat, jotka saivat tiimeistä parhaat puolet irti. Toisten osaamista kunnioitettiin. Aika Satamassa sai minut haluamaan johtajaksi. Tajusin, että ihmisten asioiden johtaminen on mun juttu.

takkatulta, pieniä koiria, perhettä ja kaunokirjallisuutta. Rakastan myös oppimista ja haluan osata tehdä. Olen käynyt esimerkiksi Naisten valmiusliiton harjoituksissa, suorittanut metsästyskortin ja käynyt Marttojen kalankäsittelykurssilla. Tähän liittyy varmasti myös itse pärjäämisen eetos – ettei ole riippuvainen kenestäkään. Haluaisin oppia vielä venäjää ja laulamaan kunnolla. N E L I N A H A KO L A


32

M&M 16/2010

VILLE LEHTINEN Mainoskenttä

PETTERI KAKKOLA Tasku

ELINA HONKA Win Win Branding

HANNU TIMONEN Aamulehti

SIRPA VINNI Aamulehti

FREDRIK RAHKA Otava

LAINE SPELLMAN JCDecaux Finland

AKI KAUPPINEN JCDecaux Finland

TIMO KUMMALA JCDecaux Finland

IRENE MÄKELÄ Hansaprint

TAISTO JUNKKARI Hansaprint

JUSSI ERTIÖ Hansaprint

JOUKO HAAPAMÄKI Hansaprint

MARKO SILVENTOINEN Hansaprint

LASSE LEHTINEN Hansaprint

KERTTU LOUHO Hansaprint

PAULUS PALOMURTO Polytypos

JENNILIISA SÄRKKÄ Kauppalehti

JOHANNES VUORENSOLA Kauppalehti

OUTI KAREMAA Metsäkustannus

ELIISA KALLIONIEMI Metsäkustannus

JENNI RANTA MTV Media

MATTI ELO MTV Media

RIINA AHONEN MTV Media

PIA REKOMAA MTV Media

Suomen Kansallisooppera tarjoaa korkealaatuisia ooppera- ja balettielämyksiä. Arvojamme ovat korkea taiteellinen taso, yhteistyö ja vastuullisuus.

Suomen Kansallisoopperan säätiö hakee

TYÖN SANKARIT

VIESTINTÄPÄÄLLIKKÖÄ vakituiseen työsuhteeseen 1.8.2011 alkaen tai sopimuksen mukaan

Markkinointiviestintä

Viestintäpäällikkö toimii viestintäosaston esimiehenä ja vastaa sen toiminnasta sekä kehittämisestä. Hänen tehtäviinsä kuuluu viestintästrategian luominen ja toteuttaminen Kansallisoopperan strategian mukaisesti. Keskeisiä osa-alueita ovat

Mainoskentässä VTM Ville Lehtinen on nimitetty toimitusjohtajaksi. Hän on työskennellyt Mainoskentässä vuodesta 2002, viimeksi yhteys- ja kehitysjohtajana. Taskussa Petteri Kakkola on nimitetty johtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi vastuualueenaan asiakkuudet ja markkinointiviestinnän strateginen suunnittelu. Win Win Branding Oy:ssä KTM, BA (Hons) Elina Honka on nimitetty graafiseksi suunnittelijaksi. Hongan erikoisalueita ovat kuvittaminen sekä muotija kosmetiikka-alan pakkaussuunnittelu.

- vastuu lipunmyynnistä, myynnin ja maanlaajuisen näkyvyyden edistämisestä sekä aktiivisesta uusien viestintä- ja markkinointitapojen kehittämisestä (sis. sosiaalisen median) - asiakkuuksien hallinta, uusien asiakasryhmien aktiivinen tavoittaminen sekä asiamiesverkoston luominen ja koordinointi - sponsorihankinta ja sponsoriyhteistyön kehittäminen - kansainvälinen yhteistyö viestinnän alalla Tehtävä edellyttää soveltuvaa korkeakoulututkintoa ja/tai vankkaa työkokemusta viestinnän, markkinoinnin ja tiedotuksen alalta sekä näyttöä onnistumisista haasteellisessa toimintaympäristössä, usean vuoden esimieskokemusta, kehittämiskykyä, innovatiivisuutta sekä hyviä yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja. Edellytämme myös suomen, ruotsin ja englannin kielen hyvää suullista ja kirjallista hallintaa. Viestintäpäällikkö raportoi pääjohtajalle. Tarjoamme mielenkiintoisen ja haasteellisen työtehtävän ainutlaatuisessa kulttuurilaitoksessa. Pääjohtaja Päivi Kärkkäinen antaa tehtävästä lisätietoja ma 27.9. klo 17.00-18.00, ke 29.9. klo 8.00-9.00 sekä ti 5.10.klo 10.00-11.00, puh. (09) 4030 2200. Henkilöstöpäällikkö Hanna Fontana antaa tehtävästä lisätietoja pe 8.10. klo 9.00-11.00, puh. (09) 4030 2311. Hakemukset palkkatoivomuksineen pyydetään jättämään 12.10.2010 mennessä Kansallisoopperan internet-sivuilla (www.ooppera.fi) olevaan sähköiseen rekrytointijärjestelmään.

Media Aamulehdessä Hannu Timonen on nimitetty web-graafikoksi ja Sirpa Vinni tutkimus- ja kehityspäälliköksi. Kustannusosakeyhtiö Otavassa DI Fredrik Rahka on nimitetty digitaalisen kustantamisen kustannuspäälliköksi markkinointiyksikköön.

JCDecaux Finland Oy:ssä KTM Laine Spellman on nimitetty markkinointipäälliköksi, KTM Aki Kauppinen myyntiryhmäpäälliköksi ja datanomi Timo Kummala asiakkuuspäälliköksi. Hansaprintin direct-yksikössä myyntipäällikkö Irene Mäkelä on nimitetty HansaBookmyynnistä vastaavaksi myyntipäälliköksi. Myyntipäällikkö Taisto Junkkari on nimitetty myynti- ja kehityspäälliköksi vastuualueenaan nimettyjen asiakkuuksien hoito, TagAge-tuotevastuu ja uusien digitaaliseen painatukseen pohjautuvien tuote- ja palveluratkaisujen kehitys. Kehityspäällikkö Jussi Ertiö on nimitetty HansaTarget-tuotteesta vastaavaksi myyntipäälliköksi. Ari Rantanen on nimitetty myyntipäälliköksi HansaDecomyyntiin. Kehityspäällikkö Jouko Haapamäki on nimitetty vastaamaan HansaSecurity ja kanta-asiakasviestinnän tuotteiden myynnistä. Tehdaspäällikkö Marko Silventoinen on nimitetty oman toimensa ohella vastaamaan keskitetysti Directyksikön asiakasrajapintaan liittyvistä järjestelmähankkeista. Tulostussuunnittelija Lasse Lehtinen on nimitetty järjestelmäsuunnittelijaksi. Lehtinen toimii keskeisesti mukana Direct-

yksikön järjestelmähankkeissa sekä osallistuu prepress-tuotantoon. Työnjohtaja Päivi Oikia on nimitetty asiakasfaktoriksi. Hansaprintin markkinoinnissa ja viestinnässä Kerttu Louho on nimitetty markkinointipäälliköksi vastuualueenaan markkinoinnin kehittäminen sekä markkinointiviestintä. Polytypos Oy:ssä Paulus Palomurto on nimitetty myyntijohtajaksi. Hänen vastuualueisiinsa kuuluvat perinteisten lomakepainotuotteiden, turvapainotuotteiden ja räätälöityjen asiakasratkaisujen myynti- ja asiakaspalveluprosessit sekä uusasiakashankinta. Palomurto on toiminut aiemmin Hansaprint Oy:ssä myyntipäällikkönä. Kauppalehti Oy:ssä Jenniliisa Särkkä on nimitetty myyntiryhmän päälliköksi nettimyyntiin. Hän työskenteli aiemmin projektijohtajana Management Events Studiolla. Johannes Vuorensola on nimitetty myyntipäälliköksi. Hän työskenteli aiemmin key account managerina JS Suomi Oy:ssä. Metsäkustannus Oy:ssä FT Outi Karemaa on nimitetty toimitusjohtajaksi. YM Eliisa Kallioniemi on nimitetty Metsälehden ja Metsälehti Makasiinin päätoimittajaksi.


KIRSI-MARJA TAKALA MTV Media

PETRI RIIKONEN MTV Media

JONI KINNUNEN MTV Media

MARI TOLVANEN MTV Media

ANU PERROTTA MTV Media

MAIJU LAURÉN MTV Media

MAARIT VESANTO Helsingin Messut

KAI LEHTOLA Kärkimedia

SARI ELORANTA Kärkimedia

TUOMO RĂ„SĂ„NEN Kärkimedia

EDVARD GROUNDSTROEM Kärkimedia

SINI VIRTA Kärkimedia

PERTTI HAKALA Kärkimedia

MTV Mediassa medianomi Jenni Ranta on nimitetty trailerkoordinaattoriksi internet- ja kuluttajaliiketoiminnan maksu-tv-yksikkÜÜn. Hän on toiminut tätä ennen tuotantopäällikkÜnä Making Movies Oy:ssä. Matti Elo on nimitetty trailereditoijaksi internet- ja kuluttajaliiketoiminnan maksu-tvyksikkÜÜn. Hän on toiminut tätä ennen editoijana Turun Tietokuva Oy:ssä. Tradenomi Riina Ahonen on nimitetty myyntineuvottelijaksi myynnin ja markkinoinnin new business -tiimiin. Hän on toiminut tätä ennen myyntiassistenttina Subissa. Tradenomi Pia Rekomaa on nimitetty myyntipäällikÜksi MTV3:n myyntiin ja markkinointiin. Hän on toiminut tätä ennen KAM-myyntiryhmän päällikkÜnä Eniro Finlandissa ja

sitä ennen asiakkuuspäällikkÜnä Dagmarissa. VTM Sasha Ikonen on nimitetty tuottajaksi MTV3 Urheiluun. Hän on toiminut tätä ennen toimittaja-tuottajana Nouhau Productions Oy:ssä. Tradenomi Kirsi-Marja Takala on nimitetty tuottajaksi Radio Novaan vastuualueenaan sähkÜiset palvelut. Hän on toiminut tätä ennen ohjelmatuotannon assistenttina Radio Novassa. InsinÜÜri Petri Riikonen on nimitetty suunnitteluinsinÜÜriksi Sisäisten palveluiden Tekninen suunnittelu ja kehitys -yksikkÜÜn. Hän on toiminut tätä ennen SPP YhtiÜt Oy:ssä järjestelmäasiantuntijana. Joni Kinnunen on nimitetty Leijonat-tuotepäällikÜksi internet- ja kuluttajaliiketoiminnan new sites -ryhmään. Hän on toiminut tätä ennen myyntipääl-

likkÜnä MTV3:n new business -tiimissä. Medianomi Mari Tolvanen on nimitetty markkinointisuunnittelijaksi internet- ja kuluttajaliiketoiminnan Internetliiketoiminnan markkinointiyksikkÜÜn. Hän on toiminut tätä ennen markkinointisuunnittelijana Fonecta Oy:ssä. Anu Perrotta on nimitetty markkinointipäällikÜksi internet- ja kuluttajaliiketoiminnan internetliiketoiminnan markkinointiyksikkÜÜn. Tradenomi Maiju LaurÊn on nimitetty head of business intelligenceksi internet- ja kuluttajaliiketoiminnan Internetliiketoiminnan markkinointiyksikkÜÜn. STT-Lehtikuvassa Mika Roman on nimetty viestintäpalvelujen liiketoimintapäällikÜksi ja Pasi Joronen mediapalvelujen liiketoimintapäällikÜksi. Uutiskuvatoi-

minnan esimieheksi on nimetty Panu Tuunala ja varaesimieheksi Piia Kiviniemi. Joronen, Roman ja Tuunala toimivat myÜs STTLehtikuvan laajennetun johtoryhmän jäseninä. Kuvatuottajaksi ja kuvakehityspäällikÜksi on nimetty Harri Juutilainen ja tuoteryhmäpäällikÜksi Pihla Lehmusjoki. Helsingin Messut Oy Wanha Satamassa BEHM Maarit Vesanto on nimitetty toimitusjohtajaksi. Hän on aiemmin toiminut Wanhassa Satamassa ryhmäpäällikkÜnä. Kärkimediassa Kai Lehtola on nimitetty myyntiryhmän päällikÜksi. Hän siirtyi Kärkimediaan Sanoma Kaupunkilehdistä, jossa hän on toiminut myyntiryhmän päällikkÜnä. Tradenomi, BMT Sari Eloranta on nimitetty avain-

33

M&M 16/2010

SASHA IKONEN MTV Media

asiakaspäällikÜksi. Hän siirtyi Kärkimediaan TV Viisi -kanavan palveluksesta. Tätä ennen hän on tyÜskennellyt Stockmann Oyj:ssä eri tehtävissä. Tuomo Räsänen on nimitetty avainasiakaspäällikÜksi. Hän siirtyi Helsingin Sanomista, jossa hän on toiminut myyntipäällikkÜnä. KTM Edvard Groundstroem on nimitetty avainasiakaspäällikÜksi. Hän siirtyi Kärkimediaan Mediaplanetista, jossa hän on toiminut business development managerin tehtävissä. Tradenomi Sini Virta on nimitetty avainasiakaspäällikÜksi. Hän on toiminut aikaisemmin Publicis Helsinki Oy:n yhteyspäällikkÜnä. Pertti Hakala on nimitetty verkkospesialistiksi. Aiemmin hän on tyÜskennellyt mediatoimisto PMI:ssä, News to Screenissa ja mediatoimisto OMD:ssä. Metroradio Finland Oy:ssä Mika Kankaanpää on nimitetty lifestyle-radiokanava Groove FM:n iltapäivien juontajaksi. Hän on aiemmin toiminut muun muassa Radio SuomiPOPin juontajana. Calcuksessa Terhi Backman on nimitetty business development directoriksi. Aikaisemmin hän on toiminut projektipäällikkÜnä Mediaplanetilla. Lauri Klemettilä on nimitetty project directoriksi. Aikaisemmin hän on toiminut MyyntipäällikkÜnä European-IT:lla. Saana Vuolasvirta on nimitetty business development directoriksi. Aikaisemmin hän on toiminut projektipäällikkÜnä Mediaplanetilla. Daniel JacksÊn on nimitetty country manageriksi Ruotsiin. Aikaisemmin hän on toiminut Skandialla Tukholmassa. Katja Kavilo on nimitetty project

4ALENTUM %VENTS /Y ON JOHTAVA LIIKKEENJOHDOLLE SUUNNATTUJEN TAPAHTUMIEN SEMINAARIEN JA KOULUTUSTEN PALVELUNTUOTTAJA SEKÂź OSA PĂŽRSSIYRITYS 4ALENTUMIA *ÂźRJESTÂźMME NOIN HENKILĂŽN VOIMIN LÂźHES TAPAHTUMAA JA KOULUTUSTA VUODESSA JOHDOLLE ESIMIEHILLE SEKÂź ASIANTUNTIJOILLE 4ALENTUM %VENTS /Y SYNTYI SYYSKUUSSA KUN 4ALENTUMIN JA ))2 &INLAND /Y N TAPAHTUMA JA KOULUTUSLIIKETOIMINNAT PL ,AKIKOULUTUS YHDISTETTIIN

4APAHTUMA JA KOULUTUSLIIKETOIMINTA KASVAA JA HAEMME ENERGISTÂź

MYYNTIPŸŸLLIKKĂŽÂź TEKEMŸŸN TULOSTA 4ALENTUM %VENTSIIN 4EHTÂźVÂźSI ON HANKKIA UUSIA ASIAKKAITA SEKÂź VAHVISTAA OLEMASSA OLEVIA ASIAKASSUHTEITA !SIAKKAASI OVAT ERI TOIMI ALOJEN YRITYSTEN MYYNNISTÂź JA MARKKINOINNISTA VASTAAVAT HENKILĂŽT SEKÂź YLIN JOHTO 4ULE MUKAAN MEDIATALON PYĂŽRTEISIIN JA TEKEMŸŸN TAPAHTUMABISNEKSEN UUSJAKOA 4EHTÂźVÂźSSÂź ONNISTUMINEN EDELLYTTŸŸ HYVŸŸ TILANNETAJUA ASIAKKAAN LIIKETOIMINNASTA TAITOA SYNNYTTŸŸ ASIAKKAISSA TARPEITA SEKÂź KYKYÂź VAKUUTTAVASTI ESITTŸŸ ASIAKKAALLE RATKAISUEHDOTUKSIA JA LOPULTA TAITOA JA TAHTOA KAUPAN PŸŸTTÂźMISESSÂź 4OIVOMME SINUN OMAAVAN p VUODEN KOKEMUKSEN " " MYYNNISTÂź JOKO MEDIA ALALTA TAI PALVELUYRITYKSESTÂź !RVOSTAMME VALINNASSAMME HAKIJAN POSI TIIVISTA ASENNETTA SEKÂź ENERGIAA 4ARJOAMME MIELENKIINTOISTEN TYĂŽTEHTÂźVIEN JA MEDIATALON INSPIROIVAN KULTTUURIN LISÂźKSI PALKAN JOHON VAIKUTTAA VOIMAK KAASTI MYYNTIPROSESSIN MUKAISEN KOVAN TEKEMISEN TULOKSET +))../345)4+/ ,ÂźHETÂź HAKEMUKSESI PALKKATOIVEINEEN JA #6 MENNESSÂź OSOITTEESEEN REKRYTOINTI TALENTUMEVENTS Ă&#x; ,ISÂźTIETOJA TEHTÂźVÂźSTÂź ANTAA TOIMITUSJOHTAJA 4UOMAS !IRISTO TUOMAS AIRISTO TALENTUMEVENTS Ă&#x; TAI

WWW TALENTUM Ă&#x;

4ALENTUM ON AMMATTILAISKOHDERYHMŸŸN KESKITTYVÂź KUSTANTAJA JA INFORMAATION TUOTTAJA 4ALENTUMIN TAVOITTEENA ON OLLA KANSAIN VÂźLINEN NOPEASTI KASVAVA JA KANNATTAVA MEDIAYHTIĂŽ 3EN PALVE LUKSESSA TYĂŽSKENTELEE NOIN HENKILĂŽÂź 3UOMESSA 2UOTSISSA .ORJASSA "ALTIASSA JA 6ENÂźJÂźLLÂź 4ALENTUMIN MEDIOITA OVAT 4ALOUS ELÂźMÂź !RVOPAPERI &AKTA 4EKNIIKKA 4ALOUS -IKRO0# 4IETOVIIKKO -ARKKINOINTI -AINONTA -ETALLITEKNIIKKA %NERGIA -EDIUUTISET JA 2UOTSISSA ILMESTYVÂźT .Y 4EKNIK !FFÂźRSVÂźRLDEN "YGGVÂźRLDEN $AGENS

-EDIA ,AG !VTAL SEKÂź !RBETARSKYDD 4ALENTUM (2 TUOTTAA HENKI LĂŽSTĂŽAMMATTILAISILLE INFORMAATIOTA SEMINAAREJA JA JULKAISUJA 2UOT SISSA 3VERIGE "YGGER 2UOTSISSA JA .ORGE "YGGES .ORJASSA TUOTTA VAT RAKENNUSTEOLLISUUDELLE INFORMAATIO JA MARKKINOINTIPALVELUJA 4ALENTUM ON MYĂŽS JOHTAVA MONIPUOLISEN JURIDISEN JA AMMATTIKIR JALLISUUDEN KUSTANTAJA SEKÂź JURIDIIKAN ALUEEN KOULUTTAJA 4ALENTUM /YJ N OSAKE ON LISTATTUNA .!3$!1 /-8 (ELSINKI /Y SSÂź


+IRJAT NOPEASTI VERKOSTA

WWW TALENTUMSHOP ß

0ULINATALOUDESSA PÎNÎTT¼J¼ JA PIHTARI J¼¼V¼T PIILOON p ,ISA 3OUNIO TOIMITUSJOHTAJA BR¼NDIASIANTUNTIJA SARJAYRITT¼J¼

,ISA 3OUNIO

"R¼NDIK¼S n"R¼NDI ON P¼RST¼ JA SIELU SAMASSA PAKETISSA n 3UOMESSA EI OLE KOSKAAN PUHUTTU BR¼NDEIST¼ YHT¼ PALJON KUIN NYT %IK¼ YMM¼RRETTY MARKKINOINTIA YHT¼ KAPEASTI "R¼NDI KOSKETTAA KAIKKIA POLIITIKOISTA JA PÎRSSIPOMOISTA PIKKU YRITT¼JIIN JA TYÎNHAKIJOIHIN "R¼NDITYÎRYHM¼T EIV¼T AVAUDU KANSALLE -ARKKINOINTIKIRJAT OVAT VAIKEASELKOISIA -AINOS JA MEDIATOIMISTOJEN TARJOAMA BR¼ND¼YS ON HARVOJEN HERKKUA "R¼NDIK¼S ON VASTAISKU PERINTEILLE JA PÎNÎTYKSELLE +UKA TAHANSA ONNISTUU KUN OIVALTAA ETT¼ BISNES ON TEATTERIA JA TARINA TURINAA "R¼NDIK¼S ON NAPAKKA TIETOPAKETTI JOKA KERTOO MIKSI JA MITEN BR¼ND¼T¼ *A SAMAL LA TIENATA "R¼NDIK¼S ANTAA TYÎKALUT MARKKINOIDA PENNILL¼ 4IIVIIT TARINAT PIT¼V¼T LUKIJAN OTTEESSAAN )LM LOKAKUU N S _

4ILAA ENNAKKOON OSOITTEESTA WWW TALENTUMSHOP ß TAI SOITA 4ALENTUM 3HOP !NNANKATU p (ELSINKI o AVOINNA MApPE KLO p

0UHELUN HINTA SIS ALV ,ANKAPUHELIMESTA SNT PUH SNT MIN -ATKAPUHELIMESTA SNT MIN PUH SNT MIN 5LKOMAILTA AO MAAN ULKOMAANPUHELUMAKSU

260 380 M&M b ä dikä i dd 1

23 9 2010 14 13 56


ELINA TOMPURI Viestinnän Keskusliitto

ILONA HANNIKAINEN Viestinnän Keskusliitto

PASI LAITINEN Ideakone

ANNE MÄKI Ideakone

MARKO TOIVANEN Ideakone

HEIKKI TIRKKONEN Ideakone

MATTI KOSKIMIES Ideakone

RASHPAL BHATI Ideakone

TUULA TEINILÄ Suomen Apteekkariliitto

PÄIVI HALLA-AHO Onninen

MATTI TUKKIMIES Onninen

JARI KORHONEN Onninen

PASI TIAINEN Onninen

JORMA ULENIUS Onninen

HANNA MONONEN Onninen

MIIKA LIUKKONEN Onninen

PETRI REMESAHO Onninen

TUOMAS JÄRVINEN Onninen

PEKKA PUOLAKKA Onninen

MIKA PÖLLÄNEN Map Suomi

SEIJA RISSANEN Map Suomi

LARS HANSEID 3M

PÄR BJÖRKLÖF 3M

TOMI MERIKALLIO 3M

directoriksi. Aikaisemmin hän on toiminut projektipäällikkönä Mediaplanetilla. Ola Björkman on nimitetty marketing manageriksi Ruotsiin. Aikaisemmin hän on toiminut Skandialla Tukholmassa. Claes Antonsson on nimitetty project manageriksi Ruotsiin. Aikaisemmin hän on toiminut Skandialla Tukholmassa. Jens Sundell on nimitetty project manageriksi. Aikaisemmin hän on toiminut Trainers Housella. Lauri Tolin on nimitetty production directoriksi. Aikaisemmin hän on toiminut AD:na Hill & Knowltonilla.

Muut Viestinnän Keskusliitossa DI Kristiina Markkula on nimitetty tulevaisuuden toimintaympäristö -yksikön projektijohtajaksi. Hän vastaa hankkeista, jotka liittyvät viestintäalan digitaaliseen murrokseen. Markkula siirtyy tehtävään Sanomalehtien Liiton toiminnasta vastaavan johtajan toimesta. MIS Elina Tompuri on nimetty tiedottajaksi. Hän siirtyy tehtävään Sanomalehtien Liitosta. Yhteyspäällikkö Ilona Hannikainen on nimetty Viestinnän Keskusliiton Jäsenpalvelut ja -suhteet -yksikön vetäjäksi. Hannikaisen vastuualue laajenee vastaamaan liiton jäsenpalvelujen kehittämisestä ja koordinoinnis-

ta. Hän jatkaa myös Sanomalehtien Liitossa yhteyspäällikkönä. Ideakoneessa Pasi Laitinen on nimitetty asiakaspalvelun tekniseksi tukihenkilöksi. Anne Mäki on siirtynyt asiakaspalvelupäällikön tehtäviin. Marko Toivanen on siirtynyt asiakaspalvelusta tekniseksi assistentiksi. Heikki Tirkkonen on siirtynyt asiakaspalvelun tekniseksi tukihenkilöksi. Matti Koskimies on aloittanut junior developerina. Rashpal Bhati on aloittanut Ideakoneen projektipäällikkönä. Suomen Apteekkariliitossa proviisori Tuula Teinilä on nimitetty asiantuntijaproviisoriksi vastuualueenaan lääkeinformaatio, itsehoitosuositukset ja apteekkien diabetesohjelma. Teinilä toimi aiemmin apteekkiproviisorina Helsingin Oulunkylän apteekissa. Onninen Oy:ssä Päivi Halla-aho on nimitetty ostajaksi vastuualueenaan putkien ja putkiyhteiden ostot ja toimitusaikavalvonta toimipaikkanaan Vantaan Kolohonka. DI Matti Tukkimies on nimitetty Onninen Suomen ostojohtajaksi toimipaikkanaan Vantaan Kolohonka. Jari Korhonen on nimitetty LVI- tuotteiden express-myyjäksi urakoitsijat-yksikön Itä-Suomen myyntialueelle toimipaikkanaan Lahden Express. Pasi Tiainen on nimitetty Elfin-ketjupäälliköksi

toimipaikkanaan Vantaan Kolohonka. Jorma Ulenius on nimitetty sähkötuotteiden tekniseksi myyjäksi Itä-Suomen myyntialueelle toimipaikkanaan Kouvola. Hanna Mononen on nimitetty LVI-tuotteiden express-myyjäksi toimipaikkanaan Kotkan Express. Miika Liukkonen on nimitetty sähkötuotteiden tekniseksi myyjäksi toimipaikkanaan Kotka. Petri Remesaho on nimitetty tekniseksi myyjäksi toimipaikkanaan Kokkola. Tuomas Järvinen on nimitetty tekniseksi myyjäksi Lounais-Suomen alueelle toimipaikkanaan Turku. Pekka Puolakka on nimitetty sähkötuotteiden express-myyjäksi ItäSuomen myyntialueelle toimipaikkanaan Mikkelin Express. Map Suomi Oy:ssä insinööri amk. Mika Pöllänen on nimitetty liiketoimintapäälliköksi Pakkaus & VisCom -liiketoiminta-alueille. Aikaisemmin hän on toiminut WS Bookwell Oy:n tehtaanjohtajana Jyväskylässä. Seija Rissanen on nimitetty myyntipäälliköksi Pakkaus-liiketoiminta-alueelle. Aikaisemmin hän on toiminut PaHu Oy:ssä yhteyspäällikkönä. 3M:ssä Lars Hanseid on nimitetty Pohjoismaisten tytäryritysten toimitusjohtajaksi. Hänen asemapaikkanaan on Oslo. Pär Björklöf on nimitetty 3M:n Pohjoismaisten tytäryritysten tietohallintopäälliköksi. Hänen

SEMINAARIT JA KOULUTUKSET

Infor järjestää mm. Verkkoviestinnän koulutusohjelma (7 pv) 12.10. Lisätietoja: www.infor.fi. Mainostajien Liitto järjestää mm. Tehokkaalla mediavalinnalla tavoitteisiin 19.10. Lisätietoja: www. mainostajat.fi. Markkinointi-instituutti järjestää mm. Digitaalinen mullistus alk. 2.11. (1 kk). Lisätietoja: www. markinst.fi. Mercuri International järjestää mm. Myyjien johtaminen 11.–13.10. Lisätietoja: www.mercuri.fi. Palmenia järjestää mm. Viestinnän arviointi osana viestinnän johtamista (3 op) 1.11.–10.12. Lisätietoja: www.helsinki.fi/palmenia/ koulutus. Sovelto järjestää mm. Google Analytics 8.10. Lisätietoja: www. sovelto.fi. Talentum Koulutus järjestää mm. Työkalut uusiin haasteisiin 13.–14.10. Lisätietoja: www.talentumkoulutus.fi. WSOYpro Oy järjestää mm. Verkko ja digitaaliset markkinointikanavat 26.10. Lisätietoja: www. wsoypro.fi/koulutus. N

Tiedot tälle palstalle elina.hakola@marmai.fi Kasvokuvat resoluutio 200 dpi, koko vähintään 4 x 5 cm. Liian pienikokoisia kuvia emme voi julkaista.

35

M&M 16/2010

KRISTIINA MARKKULA Viestinnän Keskusliitto

asemapaikkanaan on Espoo. Tomi Merikallio on nimitetty teollisuusja autotuotteiden, turvallisuus- ja henkilösuojaustuotteiden sekä kiinteistönsuojaus- ja hoitotuotteiden myynti- ja markkinointijohtajaksi vastuualueenaan Suomi. Hän jatkaa edelleen Suomen 3M Oy:n johtoryhmän jäsenenä asemapaikkanaan Espoo. Elintarviketeollisuusliitossa ETM Elina Ussa on nimitetty yhteiskuntasuhdejohtajaksi. Lisäksi hänen vastuualueeseensa kuuluvat Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto ry:n toimitusjohtajan tehtävät sekä Makeis- ja keksiteollisuusyhdistyksen asiamiestehtävät. Ussa on aiemmin toiminut eri ministeriöissä ministereiden erityisavustajana, kokoomuksen eduskuntaryhmässä ja Euroopan parlamentin kokoomuksen ryhmässä. Rothschildissa Per-Olov Bergström aloittaa työn yhtiön toimitusjohtajana ja Rothschild Nordicin johtajana. Hän työskentelee Tukholmassa ja siirtyy Rothschildin palvelukseen Handelsbankenin rahoitusjohtajan paikalta. Docrates Oy:ssä FM, MBA Marco Hautalahti on nimitetty toimitusjohtajaksi. Tällä hetkellä Hautalahti on harvinaissairauksiin ja niiden lääkehoitoihin erikoistuneen lääkeyhtiö Oy Swedish Orphan Biovitrum Ab:n toimitusjohtaja. Nykyinen toimitusjohtaja ja yrityksen perustajaosakas Harri Puurunen jatkaa yhtiön palveluksessa taloudesta, raportoinnista, yhteistyösopimuksista ja vaativista kehitysprojekteista vastaavana johtajana. N


36

IN MEMORIAM t Risto Laine 21.4.1944 – 14.8.2010

M&M 16/2010

Risto Laine oli radikaali ideoija

R

isto Laine, yksi suomalaisen mainosmaailman johtavista asiantuntijoista kuoli äkillisesti sairauskohtaukseen 14.8.2010 kotonaan Helsingissä 66-vuotiaana. Hän oli syntynyt 21.4.1944 Jämsässä, paossa Helsingin pommituksia. Helsinki oli kuitenkin hänen kotikaupunkinsa elämän alusta loppuun saakka. Risto Laine teki pitkän ja menestyksekkään uran mainosalalla. Ura alkoi mainostoimisto Oy SEK Ab:ssä jo kauppakorkeakoulun opintojen loppuvaiheessa. Pian hänet kutsuttiin Liikemainonta-McCann Oy:n palvelukseen, jossa hän työskenteli lähes koko työikänsä. Amerikkalaisen globaalin mainostoimistoketjun omistama Liikemainonta-McCann Oy oli pitkään alansa edelläkävijä tuoden strategista ajattelua, markkinointi- ja brändinrakentamisosaamista Suomeen. Risto osasi poimia kansainvälisestä ketjusta juuri niitä asioita, joita kehittämällä suomalainen mainonnan strateginen osaaminen kehittyi huimasti. Risto kehitti mm. Brand Personality -tutkimusmenetelmän, työkalun brändin kehittämiseen, sekä median kohdennettavuus -ohjelman, jotka sittemmin mm. Suomen Gallup otti myytäviksi tuotteikseen.

matilanteisiin neuvottelijaksi. Hän oli isähahmo, joka rauhoitti roihuavat tilanteet. Monipuolisuutensa ansiosta hän ehti olla McCannissa monissa tehtävissä: tutkimus- ja mediajohtaja, suunnittelujohtaja, yhteysjohtaja, hallintojohtaja, varatoimitusjohtaja. Riston rauhallinen olemus tuotti aika ajoin yllätyksiä – Ristossa piili koko ajan radikaali ideoija. Risto oli pohjimmiltaan luova henkilö, rohkea uuden etsijä.

V Risto Laineen intohimo oli tietotekniikka – jo silloin kun tietotekniikka otti ensi askeliaan mainostoimistoissa. Risto opetteli itse käyttämään ohjelmointikieliä ja vietti iltoja toimistossa valjastamassa osaamistaan alan tietotekniikan hyödyntämiseen. Hänelle työ oli samalla harrastus, ja hän mielellään jakoi kokemuksensa ja tietonsa meille nuoremmille. Risto oli aidosti onnellinen puolestamme nähdessään meidän kehittyvän. Eläkepäivinään Risto Laine kiinnostui mm. sukututkimuksesta. Erittäin mieluisaa oli puuhailu ja ajanvietto rakkaalla huvilalla oman perheen ja lähimpien ystävien seurassa. N

V JANE MOILANEN

Risto oli luonteeltaan suuri ajattelija, rauhallinen sovittelija, joka kutsuttiin kaikkiin ongel-

IRENE MUURINEN R I STO N P I T K Ä A I K A I S E T T Y Ö TOV E R I T

19 LOKAKUUTA

SIME HELSINKI 2010 SCANDINAVIAN INTERACTIVE MEDIA EVENT

POHJOIS-EUROOPAN TÄRKEIN ONLINETAPAHTUMA NYT SUOMESSA! SIME esittelee online-mahdollisuuksia ja huippuosaamista. Tuomme lavalle markkinointi-, digi ja mobiilimaailman huippuvaikuttajia kertomaan ja keskustelemaan näiden vaikutuksista liiketoimintaan. FREDAN TIVOLI, FREDRIKINKATU 51-53 Tutustu ja ilmoittaudu: sime.nu/helsinki

Co-Host

Simeen_korjaus taitto.indd 1

Partners

Media partners

Supporting partners

28.9.2010 15:30:42


4ALENTUM TARJOAA ASIAKKAILLEEN R¼¼T¼LÎITYJ¼ RATKAISUJA 3UOMEN JOHTAVISSA AMMATTILAISRYHMILLE SUUNNATUISSA MEDIOISSA 6AHVISTAMME MEDIAMYYNNIN MYYNTIORGANISAATIOTA JA HAEMME SEURAAVIA AMMATTILAISIA

KAHTA MYYNTIP¼¼LLIKKμ VASTAAMAAN NIMETYIST¼ ASIAKKAISTA SEK¼ AKTIIVISEEN UUSASIAKASHANKINTAAN !RVOSTAMME KAUPALLISTA KOULUTUSTA TRADENOMI ""! +4- JA KOKEMUSTA MYYNTITYÎST¼ AMMATTILAISKOHDERYHMIIN /LET TAVOITEHAKUINEN ENERGINEN JA J¼RJESTELM¼LLINEN ETK¼ PELK¼¼ MUUTOKSIA 3INULLA ON HYV¼T VUOROVAIKUTUSTAIDOT SEK¼ KYKY LUODA JA YLL¼PIT¼¼ KEST¼VI¼ ASIAKASSUHTEITA

MARKKINOINTIP¼¼LLIKKμ VASTAAMAAN MARKKINOINTIVIESTINN¼N TOTEUTUKSESTA MYYNNIN TUKENA +OORDINOIT JA SUUNNITTELET MYYNTIMATERIAALIT JA TOIMIT TIIVIISS¼ YHTEISTYÎSS¼ MYYNNIN JA TOIMITUSTEN V¼LILL¼ !RVOSTAMME KAUPALLISTA KORKEAKOULUTUTKINTOA ""! +4- JA TYÎKOKEMUSTA MARKKINOINTITEHT¼VIST¼ /LET AKTIIVINEN OSALLISTUVA JA SOSIAALINEN 3INULLA ON KYKY PRIORISOIDA JA OSAAT PIT¼¼ LANGAT K¼SIS S¼SI /LET KIELITAITOINEN JA PUHUT JA KIRJOITAT ERINOMAISESTI ENGLANTIA

ONLINE MEDIASUUNNITTELIJAA VASTAAMAAN 4ALENTUMIN VERKKOMEDIOIDEN RATKAISUJEN OPTIMOINNISTA KUNKIN ASIAKKAAN TARPEISIIN SOPIVAKSI 3INULLA ON AINUTLAATUINEN KYKY HAHMOTTAA ASIAKASKOHTAISESTI SOPIVIN KOMBINAATIO /SAAT KOMMUNIKOIDA MYYNNIN AVAINHENKILÎIDEN KANSSA JA J¼SENT¼¼ ESITYKSESI HELPOSTI YMM¼R RETT¼V¼¼N MUOTOON 6OIT JA OSAAT VAIKUTTAA TUOTE JA PALVELUKEHITYKSEEN ETK¼ ARASTELE NOPEIDEN KANSAINV¼LISTEN HAASTEIDEN EDESS¼ !RVOSTAMME KAUPALLISTA KOULUTUSTA TRADENOMI ""! +4- JA MIELELL¼¼N MUUTAMAN VUODEN TYÎKOKEMUSTA /LET SUUNTAUTUNUT ONLINE MAAILMAAN JA TUNNET ERI VERKKORATKAISUJA +OKEMUS MEDIA ALALTA ON SUOTAVAA 4ARJOAMME MIELENKIINTOISEN TYÎTEHT¼VIEN LIS¼KSI KYKYJ¼SI VASTAAVAN KOMPENSAATION INSPIROIVAN TYÎYMP¼RISTÎN SEK¼ MAHDOLLISUUDEN KASVAA JA KEHITTY¼ TEHT¼VIEN MUKANA +))../345)4+/ ,¼HET¼ HAKEMUKSESI PALKKATOIVEINEEN SEK¼ #6 SI MENNESS¼ OSOITTEESEEN REKRYTOINTI TALENTUM ß ,IS¼TIETOJA TEHT¼VIST¼ ANTAA MYYNTI JA MARKKINOINTIJOHTAJA 0IA 3TRÎMDAHL +OSKINEN PUH PERJANTAINA KLO p TAI MAANANTAINA KLO p

WWW TALENTUM ß

260 380

di

i

k t i dd 1

4ALENTUM ON AMMATTILAISKOHDERYHM¼¼N KESKITTYV¼ KUS TANTAJA JA INFORMAATION TUOTTAJA 4ALENTUMIN TAVOITTEENA ON OLLA KANSAINV¼LINEN NOPEASTI KASVAVA JA KANNATTAVA MEDIAYHTIÎ 3EN PALVELUKSESSA TYÎSKENTELEE NOIN HENKILμ 3UOMESSA 2UOTSISSA .ORJASSA "ALTIASSA JA 6EN¼J¼LL¼ 4ALENTUMIN MEDIOITA OVAT 4ALOUSEL¼M¼ !RVOPAPERI &AKTA 4EKNIIKKA 4ALOUS -IKRO0# 4IETOVIIKKO -ARKKINOINTI -AINONTA -ETALLITEKNIIKKA %NERGIA -EDI UUTISET JA 2UOTSISSA ILMESTYV¼T .Y 4EKNIK !FF¼RSV¼RLDEN "YGGV¼RLDEN $AGENS -EDIA ,AG !VTAL SEK¼ !RBETARSKYDD

4ALENTUM (2 TUOTTAA HENKILÎSTÎAMMATTILAISILLE INFOR MAATIOTA SEMINAAREJA JA JULKAISUJA 2UOTSISSA 3VERIGE "YGGER 2UOTSISSA JA .ORGE "YGGES .ORJASSA TUOTTAVAT RA KENNUSTEOLLISUUDELLE INFORMAATIO JA MARKKINOINTIPALVE LUJA 4ALENTUM ON MYÎS JOHTAVA MONIPUOLISEN JURIDISEN JA AMMATTIKIRJALLISUUDEN KUSTANTAJA SEK¼ JURIDIIKAN ALUEEN KOULUTTAJA 4ALENTUM /YJ N OSAKE ON LISTATTUNA .!3$!1 /-8 (ELSINKI /Y SS¼

29 9 2010 14 37 10


ATK-OHJELMISTOT

Tarkkailemme painolaatua

LIIKELAHJAT

ILKAN 50-VUOTIS JUHLALEVY

PA LV E L U H A K E M I S T O

JOHTOKUNNAN KOKOUS NYT KAUPOISSA

Pidä tuotteesi ja palvelusi markkinointiväen muistissa! Selkeät otsikot ja näyttävät koot takaavat erinomaisen tehon. Varmista näkyvyytesi, puh. 09 – 5849 100.

LIPUT JA BANDEROLLIT

Unohda pinssit ja lippalakit. Ryhdy levymoguliksi ja teetä yrityslahjaksi OMA LEVY. Tuotamme yrityksellesi räätälĂśidyn kokoelmalevyn, jossa on mukana edustava joukko maamme eturivin artisteja ja yhtyeitä. Tilaa myĂśs firmallesi oma mainoslaulu, tuleva klassikko. Ă„lä mene shokkiin. Ota rohkeasti yhteyttä ja kysy tarjous, se ei maksa mitään. Terveisin, Ilkka

MAINOS- JA LIIKELAHJAT

MAINOSKASSIT

ilkka.vainio@axr.fi

;/7<=A9/AA7B

Mainos- ja liikelahjat 02-251 6611 griippi.ďŹ

GRIIPPI OY Tilatkaa uudet syys- ja joulukuvastomme

;/@997<=7<B7B=7;7AB=B

;327/ 8/ ;/7<=AB=7;7AB=B

;C=D79/AA7B ;3AAC7::3 8/ >@=;=767<

Muovikassit promoihin ja messuille

/HLTTL `YP[[pQPp

Erät alkaen 10.000 kpl.

S\L SPZpp! ^^^ RV[PZP]\RH\WWPHZ Ă„

MUOVIKORTTEJA

=683:;/ 8/ B/>/6BC;/B39<7799/>/:D3:CB

Puh. (03) 871 290 myynti@a-kassi.fi www.a-kassi.fi

PAINOPALVELUT

PAINAMISEN AMMATTILAINEN

www.iprint.ďŹ

PAINOPALVELUT

PAINOPALVELUT

Moniväriset tuotetarrat ja etiketit. MyĂśs digipainetut piensarjat kampanjoihin. www.teollisuustarra.ďŹ

SUORAMARKKINOINTIPALVELUT

Suomen Suoramainonta Oy Puh. (09) 5615 6400, www.suoramainonta.fi


PAINO-JA REPROPALVELUT

SUURKUVAT JA MARKKINOINTITELINEET

TALOUSHALLINTOA ?D@6 6A6AA6 DC :9:AAt@tK>?tCHt! I6ADJH" ?6 E6A@@6=6AA>CCDC H6G6AA6 IJCC>HI6I H:C ItHIt AD<DHI6/

020 744 2000 myynti@pretax.net www.pretax.net

Suurkuvapalvelut | Markkinointitelineet | Tapahtumateltat Digital- & offset-painopalvelut | Tulostuspalvelut | CAD-palvelut

Paintek Pihlajamäki Oy

TAPAHTUMATUOTANTOA

Ohrahuhdantie 4 00680 Helsinki Puh. (09) 755 2270 GSM 0500 304 444 Fax (09) 7552 2770 juha.pihlajamaki@paintek.fi www.paintek.fi

VIIHDEOHJELMAT

WWW.MARMAI.FI 0! ,6 % ,5 + / 2 4 4 ) 4ILAAN - - LEHDEN NUMEROA VUODESSA KK N KESTOTILAUS _ KK N M¼¼R¼AIKAISTILAUS _ -AKSAN LASKUN ER¼SS¼ ER¼SS¼ 4ILAAN LEHDEN TYÎPAIKALLE 4ILAAN LEHDEN KOTIOSOITTEESEEN .¼IN TILAAT 3¼HKÎPOSTITSE LEHTIKAMPANJA TALENTUM ß L¼HET¼ TARVITTAVAT TIEDOT NETISS¼ WWW MARMAI ß SOITA NUMEROON TAI L¼HET¼ T¼M¼ KORTTI T¼YTETTYN¼ %TUNIMI

3UKUNIMI

9RITYS

4EHT¼V¼ YRITYKSESS¼

9RITYKSEN JAKELUOSOITE

0OSTINUMERO JA TOIMIPAIKKA

+OTIOSOITE

+OTIPOSTINUMERO JA TOIMIPAIKKA

3¼HKÎPOSTI

0UHELIN TYÎ

4ALENTUM MAKSAA TILAUKSEN POSTIMAKSUN

-UUTAN OSOITTEENI ALK -UUTAN TILAUKSEN KESTOTILAUKSEKSI

0UHELIN MATKA

,ASKUTUSOSOITE MIK¼LI ERI KUIN LEHDEN JAKELUOSOITE *OS YRITYSOSOITE MERKITSE MYÎS YRITYKSEN NIMI

+YLL¼ MINULLE SAA L¼HETT¼¼ 4ALENTUM -EDIAN TAI SEN YHTEISTYÎKUMPPANEIDEN TARJOUKSIA UUTISIA JA TIEDOTTEITA S¼HKÎPOSTITSE TEKSTIVIESTILL¼ +IITOS TILAUKSESTASI +ESTOTILAUS LASKUTETAAN KULLOINKIN VOIMASSA OLEVAAN KESTOTILAUSHINTAAN JOKA ON EDULLISEMPI KUIN VASTAAVAN M¼¼R¼AIKAI SEN TILAUKSEN NORMAALIHINTA (INNAT KOSKEVAT KOTIMAAN TILAUKSIA 5LKOMAILLE POSTIMAKSULIS¼ +ESTOTILAUS JATKUU ELLEI TILAAJA IRTISANO TILAUSTAAN TAI MUUTA SIT¼ M¼¼R¼AIKAISEKSI 4ILAUKSEN P¼¼TTYESS¼ VELOITETAAN ENNEN IRTISANOMISEN VOIMAANTULOA TOIMITETUT LEHDET *OS LASKUTUSJAKSO TAI MAKSUER¼ ON MAKSETTU ENNEN IRTISANOMISEN VOIMAANTULOA P¼¼TTYY TILAUS MAKSETUN JAKSON P¼¼TTYESS¼ 0YRIMME PALVELEMAAN ASIAKKAITAMME PARHAALLA MAHDOLLISELLA TAVALLA JA TARVITSEMME SEN VUOKSI AJAN TASALLA OLEVAT YHTEYSTIEDOT +UN NE MUUTTUVAT ILMOITATHAN ASIAKASPALVELUUMME 4IETOJA K¼YTET¼¼N ASIAKAS JA MARKKINOINTIREKISTERIN YLL¼PITOON -IK¼LI HALUAT KIELT¼¼ TIETOJESI K¼YTÎN SUORAMARKKINOINTIIN ILMOITA SIIT¼ ASIAKASPAL VELUUMME 4ALENTUM -EDIA /Y 0, (ELSINKI PUH MApPE p

0UHELUN HINTA SIS ALV ,ANKAPUHELIMESTA SNT PUH SNT MIN -ATKAPUHELIMESTA SNT PUH SNT MIN 5LKOMAILTA SOITETTAESSA LIS¼KSI KO MAAN ULKOMAANPUHELUMAKSU

/SOITTEENMUUTOS -IK¼LI SAAT LEHTESI LIITON J¼SENETUNA TEE OSOITTEENMUUTOS AO LIITTOON -UUT TILAAJAT OSOITTEEN MUUTOKSET JOKO S¼HKÎPOSTILLA TILPAL TALENTUM ß TAI T¼LL¼ KORTILLA

!SIAKASNUMERO 6ANHA TOIMITUSOSOITE -IK¼LI YRITYSOSOITE MERKITSE MYÎS YRITYKSEN NIMI

4UNNUS 6!34!53, (%493 6ANHA POSTITOIMIPAIKKA 6ANHA POSTINUMERO


40 M&M 16/2010

ARVIOT

Luotto ratkaisee Rönkkö räväyttää Markku Rönkkö: Lounge. Like.

Risto Harisalo ja Ensio Miettinen: Luottamus – pääomien pääoma. Tampere University Press.

Viejä vai vietävä? Suvi Nenonen ja Kaj Storbacka: Markkinamuotoilu. WSOY Pro.

Oman elämän käyttäminen romaanin raaka-aineena ei aina ole hyvä idea, mutta tässä tapauksessa siitä ei todellakaan ole haittaa. Markku Rönkön Lounge on hyvä kirja. Mainosmies Joona Jalosen / Jonathan Noblen elämää ja reflektointia seuraa niin mielellään, että kirja loppuu suorastaan kesken. Kirjan keskiössä on lukijasta riippuen mainosala, rakkaustarina tai pohdinta ihmisen elämän keskeisten ratkaisujen itsestäänselvyydestä, väistämättömyydestä – ja niihin jälkeenpäin liittyvästä jossittelusta. Kirja kantaa hyvin kaikki osansa. Mainosmaailman kuvaukset nostavat esiin tutut ilmiöt tai jopa mysteerit – joista keskeisin on se, miten niin mukavat, älykkäät ja parhaimmillaan rakastettavat ihmiset voivat saada aikaan niin ristiriitaisen ja välillä jopa vastenmielisen toimialan. Ehkä he eivät – menestyvän Jonathan Noblen tapaan – vaan saa suutaan auki silloin, kun sillä todella olisi väliä. Kiinnostavia ovat myös viittaukset mainosalan todellisiin tarinoihin, Rönkön omiin ja vieraisiin. Noblen ensimmäinen copywriter-työpari on esimerkiksi teoreettista filosofiaa opiskellut nero, joka kirjoittelee mielellään kotonaan alasti ikkunan ääressä. Ja toimiston lähettityttöjä tuupataan tietysti hattupäivän päätteeksi. Näistä maisemista Rönkkö siirtyy – yllättävän vaivattomasti – Lontoon, New Yorkin ja Hollannin huipputoimistoihin kertomaan hienon version erään maailman tunnetuimman mainoslauseen synnystä. Samalla hän nostaa Jonathan Noblen suulla esiin mainostyöläiselle tuttuja ongelmia, kuten mainostöiden erittäin lyhyen eliniän, työstä saadun kiitoksen puutteen sekä alan yleisen arvostusongelman. Tekstin perusteella Rönkkö näyttää itse löytäneen tien ulos tästä henkisestä umpikujasta. Kun paketti on rakennettu huolella sekä kielen, rakenteen että viittausten osalta, niin todellakin, tässähän jää odottelemaan jatko-osaa. Ehkä Rönkön pitäisi palata hetkeksi mainosalalle aineistoa keräämään. N

Joidenkin mielestä tiede on kaiken edistyksen ja hyvinvoinnin perusta. Toiset puolestaan pitävät tärkeimpänä teknologiaa, toiset taas uskovat yhteiskunnallisten instituutioiden takaavan hyvän elämän kaikille. Risto Harisalo ja Ensio Miettinen myöntävät, että kaikki edellä mainitut ovat tärkeitä, mutta heidän mielestään kaikkein tärkeintä on luottamus. Ilman luottamusta tiedettä ja teknologiaa käytettäisiin väärin ja yhteistoimintaan perustuvilta instituutioilta putoaisi pohja. Kirjassa esitellään neljä tärkeää pääomaa – tiedollinen, tulkinnallinen, sosiaalinen ja taloudellinen – jotka kaikki ammentavat voimansa luottamuspääomasta. Tietoa ja sen hankkimiseen käytettyjä menetelmiä arvostetaan, koska niihin luotetaan. Tiedollinen pääoma synnyttää innovaatioita. Niissä on kyse selviöiden epäilemisestä ja heittäytymisestä kohti uutta ja tuntematonta. Tämä vaatii vahvaa luottamusta sekä omaan intuitioon että uuden tiedon löytymiseen. Tulkinnallista pääomaa tarvitaan, koska eri ihmiset näkevät asiat erilaisina. Luottamus on lähtökohta avoimelle dialogille, joka auttaa rakentamaan siltoja erilaisten tulkintojen välille. Sosiaalinen pääoma luo verkostoja. Toisin kuin vanhat jäykät hierarkiat, verkostot edellyttävät ihmisiltä itsenäisyyttä, kykyä joustaa ja liikkua paikasta toiseen. Pakon sijasta verkostoja pitää koossa ihmisten keskinäinen luottamus. Taloudellinen pääoma tarjoaa ihmisille rahaa, koneita ja muita välineitä, joilla he toteuttavat tavoitteitaan. Jottei vapaa markkinatalous muuttuisi kaikkien sodaksi kaikkia vastaan, tarvitaan luottamukseen perustuvaa moraalitaloutta. Miten hierarkioista ja valmiista työnjaosta vapautunut ja luottamukseen perustuva moraalitalous on toteutunut käytännössä? Monissa yrityksissä johto kahmii voitosta suurimman osan, ja kun ihmisiä pitää lomauttaa, työntekijät saavat lähteä. Kirjoittajat eivät tätä juuri arvostele. Mutta hekin toteavat, että mitä johto edellä, sitä työntekijät perässä. Yrityksen pyörittämiseen aktiivisesti osallistuvien työntekijöiden pitäisi saada osansa työn hedelmistä ja vastaavasti johdon tulisi osallistua ikävien asioiden jakamiseen. N

Liikkeenjohdon konsulttiyhtiön Vectian perustaja ja hallituksen puheenjohtaja Kaj Storbacka ja partneri Suvi Nenonen lähestyvät markkina-käsitettä virkistävästä näkökulmasta. Perinteisesti markkinoita on tarkasteltu ikäänkuin taistelukenttänä, jonne tunkeudutaan ja jossa taistellaan asiakkaista, näkyvyydestä ja markkinaosuuksista. Perinteisillä markkinoilla on rajat, joko maantieteelliset, kulttuuriset tai taloudelliset. Nenosen ja Storbackan teoksen alaotsikko Johdatko markkinoita vai johtavatko markkinat sinua kertoo, että rajoja voi rikkoa ja markkinoita voi muuttaa ja muovata omiin tarpeisiin. Samoin omaa toimintaa voi muotoilla markkinoiden tarpeita vastaavaksi. Tai sitten voi luoda kokonaan uudet markkinat. Liian monet yritykset jättäytyvät ikään kuin herran haltuun, vaikka aloitteen voi ottaa omiin käsiin. Nenonen ja Storbacka vahvistavat teesejään lukuisilla yritysesimerkeillä, kotimaisilla ja ulkomaisilla. Yritykset ovat isoja ja pieniä ja ne edustavat useita toimialoja. Voimalaitoksia rakentava Wärtsilä ei halunnut jäädä sivuun uusiutuvien energialähteiden markkinoista, vaan ryhtyi kauppaamaan voimaloita tuulienergian tueksi. Lääkejätti Pfizer kehitti sildenafiiliä verenpainelääkkeeksi, mutta lääkkeestä ei tullut riittävän tehokas. Sen sijaan, että kehitystyö olisi lentänyt roskiin, lääkkeen mielenkiintoiset sivuvaikutukset saivat kehittäjät uusiin ajatuksiin. Syntyi Viagra ja lääke sai kokonaan uudenlaiset markkinat. Markkinamuotoilu-kirja tuottaa lukijalle ahaa-elämyksiä ja avaa silmät tarkastelemaan markkinoiden käsitettä ja dynamiikkaa uudella tavalla. Lukijaa palvelee myös kirjan rakenne. Pönötys puuttuu sekä tekstistä että taitosta. Kirjan muoto palvelee erityisesti niitä lukijoita, jotka haluavat, että kirja pysyy pöydällä itsestään auki. Mutta miksi kannessa esiintyvät Mikki Hiiren kädet? N

M AT T I AS E R K K I L Ä

P E K K A WA H L ST E DT

I R M E L I SA LO


Tämän päivän kuluttaja on nokkela

. Hän osaa hyödyntää saatavilla olevaa tietoa löytääksee n itselleen parhaiten sopivan myyjän, tuotteen ja ost oajankohdan.

Myös yrityksellä on mahdollisuus

ennakoida asiakaskohtaamisiaan ja näin tehostaa myyntiä. Ratkais evaan asemaan nousevat reaaliaikaisten asiakastietokanto jen hallinta ja analysointi. Miten nokkela kuluttaja koukutetaan käy tännössä?

MA RKU S SOM ME RS / TIE TOS UOJ AVA LTU UTE TUN TOI MIS TO


42 M&M 16/2010 LAURI ROTKO

MAINOSPAIKKA t Aika: LFMMP t MainosmiljÜÜ: Muovimäen 4. KPVLLVFLJMQBJMV NLJNPOUUV -BIUJ t Mainostaja: ,POJDB .JOPMUB t Mainostilan haltija: -BIEFO LBVQVOLJ t .BJOPTQBJLLB CPOHBB TVPNBMBJTUB WJFTUJOU BSKFO LFTLFMM ,FSSP WJOLLJTJ PTPJUUFFTFFO MBVSJ SPULP!HNBJM DPN

HANURISTA

Kerrankin rehellinen mainos

Huomioarvo kohdallaan Solar Magic mainostaa lämmittimiään Suomela.fi-sivustolla taitavasti rakennetulla havainnekuvalla. N

Turvallista matkaa, osta tuliainen! Stockmann myy Helsinki-Vantaan lentokentällä valkosuklaamereen jysäyttäneitä Jumbojettejä. N

HĂ„H?

Onko homohuumori hauskaa? Norjalaiskoomikko Kristian Valenin esittämä Kjartan-hahmo kauppaa suomalaisille Hartwallin Ă…ttĂĽ-drinkeroita. Homo-Kjartan hulauttaa piimät rinnuksilleen ja nuolee juomaa suupielistään. Drinkero Valkovenäläiseen Kjartan tykästyy niin, että olettaa automaattisesti sen olevan ruotsalainen juoma. Hartwallin markkinointipäällikkĂś Niklas Koiso-Kanttila, eikĂś ruotsinkielisille homoille naureskelu mainonnassa ole jo nähty? – Missään nimessä emme halua loukata ketään tai nauraa ruotsalaisuudelle. Emme todellakaan halua loukata kenenkään kansalaisuutta. Nauramme ihmisten stereotypioille. Miten päädyitte homo-Kjartanin hahmoon? – Mainonnan idea lähti siitä, että koska Ruotsissa kaikki on parempaa, niin tämän tuotteen täytyy olla Ruotsista. Lähdimme pyĂśrittämään sitä ruotsalaisuuskulmaa ja silloin tuli idea tästä Kjartan-hahmosta. EikĂś hahmo kuitenkin puhu mainoksissa norjaa? – Se on norjalainen ja puhuu mainoksissa skandinaaviskaa. Halusimme tehdä mainoksen niin, että suomalaiset ymmärtävät mistä siinä on kyse. Vaikka siinä onkin tekstitykset niin se puhuu aika ruotsinoloista kieltä. Onko Ă…tĂĽn kohderyhmä rajattu niin, että homo- ja ruotsalaisläpät iskevät siihen erityisen hyvin? – Ydinkohderyhmäämme ovat 20–30-vuotiaat nuoret aikuiset. He ovat juuri niitä kuluttajia, ketkä myĂśskin kaipaavat aktiivisesti uutuuksia, vaihtelua ja erilaisia makuja. Se on tyypillistä lonkeroissa. Onko tämä myĂśs juuri se kohderyhmä jota homokulma naurattaa?

– Tässä ei solvata ketään vaan nauretaan ihmisten ennakkoluuloille. Se on se mikä toivottavasti ihmisiä naurattaa. Millaista palautetta olette saaneet? – Tämä on selkeästi kampanja, joka puhututtaa ja herättää tunteita, mikä on positiivista. Suurin osa palautteesta on äärimmäisen positiivista, ihmiset ovat kyllä tästä tykänneet. Toki on ollut ihmisiä, joita tämä kommunikaatio ei ole paljon naurattanut. Kampanja näkyy paitsi perinteisissä medioissa myĂśs

tv-sarjoja tarjoavalla amerikkalaisella streaming-sivustolla, jonka laillisuus on vähän niin ja näin. Mistä moinen mediaratkaisu? – Selvitin asiaa ja meidän maksamaa mainontaa se ei ole. Filmit ovat vapaasti katsottavissa Youtubessa, josta ne ovat levinneet hyvin laajalle. Kuka kampanjan takana on? – Mainostoimisto King, joka hoitaa sekä perus-Otot että uudet Ă…ttĂĽ-drinkerot. N A N N A J U VO N E N


Tilaa lippusi etukäteen osoitteesta www.mark.fi/tarskyt

..

.. TARSKYT

TARSKYT 2010 SYYSFESTARIT Kaivohuoneella perjantaina 22.10.2010 klo 19-02

Carmen Gray

HAPPORADIO

Festarilippu 65 â‚Ź + alv 23 % (sis. ohjelman, festarimurkinat, pari juomaa ja narikan). PääyhteistyĂśkumppani:

M A R K K U M P PA N I

www.mark.fi/syksynvalo

''' $ %

) ) **

! "& (

! "& ( & ," # $ $ # $ %"" $ $ $ !+& $ $ $$ &

MARK Suomen Markkinointiliitto ry D www.mark.fi D 010 666 7040 D info@mark.fi



Turn static files into dynamic content formats.

Create a flipbook
Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.