taidemaalaus taidemaalariliitto
4/2010
5 euroA
taide rakennetussa ympäristössä maalaus esiin! KAtutaide pysäyttää ajattelemaan – halusit tai et Tyhjästä tilasta pintaan ja kokonaisuuksiin
TaidemaalariliiTon TeosväliTys TapahTuman 11.-20.3.2011 yhTeisTyössä mukana
www.intrum.fi
pääkirjoitus
taidemaalaus
Tiina Lamminen
Numero 4/2010 Kolmas vuosikerta julkaisija
Taidemaalariliitto Erottajankatu 9 B
00130 Helsinki puhelin 09 6811 0574 faksi 09 6811 0550 www.painters.fi päätoimittaja
Tiina Lamminen puhelin 050 3646 674
Vaalit ja vaalit
tiina.lamminen@artists.fi
toimituskunta
Terhi Aaltonen, Jari Jula, Tiina Lamminen, Leena Kangas, Jukka Pohjola lehden sihteeri
Eeva Kilpinen
Syksyn seurakuntavaalissa äänestysprosentti kasvoi huikeasti vaikka vaalissa moni ei äänestänyt. Kukaan ei myöskään puhunut kirkon ja kuvataiteen suhteesta, kuten siitä, että juuri seurakunnalla on erityinen syy olla vastuullinen kuvataiteen tilaajana ja kuvataiteilijoiden työllistäjänä. Vaikka näinkin sen pitäisi olla. Eri seurakunnilla on erilaisia hallinnonmalleja edistää kuvataidetta ja huolehtia arvo-omaisuudesta. Antiikkiesineiden hoito tarvitsee tiettyä asiantuntijuutta, mutta kannattaa kysyä sitäkin, kuka kelpaa taiteen uudishankintojen makutuomariksi seurakunnassa?
ilmoitusmyynti
Taidemaalaus 1/2011 ilmestyy maaliskuussa 2011. Tiedot lehden ilmoitusaikataulusta ja hinnoista löytyvät osoitteesta www.painters.fi/tmjulkaisu.html tai ne voi tilata numerosta 09 6811 0530. Taidemaalaus on Kultti ry:n jäsen.
kansi
Marja Helander: , Rássi / Kukka (Osa luonnoksesta Valtion taideteostoimikunnan tilaamaan teokseen Saamelaiskulttuurikeskukseen
Keväällä järjestetään eduskuntavaalit. Koska hallitukset näyttävät istuvan nykyisin koko vaalikauden, on hyvä, että kuvataiteilijankin edunvalvonnan tavoitteet tuodaan jo esille. On tärkeää saada hallitusohjelmaan kuvataiteilijoiden eläkejärjestelmän parantaminen ja taiteilijaeläkkeiden lisääminen, kuvataiteilijoiden työllisyysapurahan käyttöönottaminen, kuvataiteen tuen kasvattaminen ja yleishyödyllisten yhdistysten arvonlisäverottumuus -asiat. Taidehallinnon uudistus jäi toteutumatta tällä hallituskaudella, vaikka se oli merkitty hallitusohjelmaan. Lakimuutos on odottamassa vaalien jälkeen, kuvataiteen otsakkeen alla varmaankin listan kärjessä. Suurta äänestäjäkuntaa lain sisältö ei kiinnosta, mutta taiteilijakuntaa kylläkin.
Inarissa.) Teos valmistuu tammikuuksi 2012 . Teoksen lopullinen toteutettava
Jutellaan.
koko noin 550 x 180 cm. Tekniikka digitaalinen värivedos, alumiini.
Tampereella 21.11.2010 ulkoasu Jaana Teräväinen paino Painohäme Ylöjärvi 2010
Taidemaalari Tiina Lamminen Päätoimittaja
kirjain Garamond Premier Pro paperi
Galerie Art Gloss 250 g (kansi) Galerie Art Gloss 170 g (sisäsivut) issn 1797-349x
taidemaalaus 4 /2010
3
maalaukset esiin Toimittaja ja taiteen rakastaja Taina Repo
Maalaukset esiin! Pistin viikon aikana paperille, minkälaisissa julkisissa paikoissa olin käynyt ja minkälaiselta niissä oli näyttänyt. Listani lienee tuttu monille: kauppa, yliopisto, pankki, rautatieasema, työnvälitystoimisto, Kelan toimisto, Tampere-talo ja kaupungin palveluvirasto. Yliopistolla näin kulkureitilläni kuvataidetta, entisiä hallintojohtajia potreteissaan ja Tampere-talossa kohtasin tutut Kimmo Kaivannon teokset. Kuudessa muussa paikassa ei taidetta näkynyt, enimmäkseen tilat näyttivät erittäin tylsiltä ja ankeilta. No, kävin myös hautuumaalla ja siellä näin monia veistoksia. Miksi Suomessa taide ei näy? Asuin 1980-luvun alkupuolen Itä-Berliinissä ja näin siellä talojen päätyihin maalattua taidetta. Berliinissä pienet lapset kertoivat asuvansa ”il mapallotalossa” tai ”nauravien tätien talossa” maalausten mukaan eivätkä, kuten eräs hervantalainen pikkupoika, joka sanoi asuvansa ”siinä talossa, misson ruskeet parvekkeet”. Helsingissäkin katukuvaan ilmestyi muutama päätymaalaus 1980-luvulla, mutta kaiken kaikkiaan taide on melko lailla piilossa arkisilta reiteiltä. Kuvataidetta on kuitenkin piilossa, esimerkiksi isoimpiin kuuluvan pankin kokoelmissa 8 500 teosta, ja kaupungeilla on omia taidekokoelmia. Miksei niitä voi laittaa esimerkiksi kaupungin vuokra-asuntojen yleisiin tiloihin? Taiteen prosenttilinjaa voisi käyttää asuinrakentamisessa ja tilata porraskäytäviin paikallista taidetta. Vuonna 1992 työskentelin Helsingin päärautatieasemalla ja sain hoitaa Suomen suurin4
taidemaalaus 4 /2010
ta taidenäyttelyä, asemagalleriaa, joka oli syntynyt muutaman innokkaan veeärräläisen taiteen rakastajan aloitteesta ja kuoli myöhemmin siihen, mihin yleensä kaikki hyvä kaatuu: asenteisiin ja rahaan. Asemahallin vaihtuva näyttely oli yleisöpalautteen mukaan innostava, hauska ja tervetullut lisä arkeen niille noin 200 000 ihmiselle, jotka sen päivittäin näkivät työmatkoillaan ja muuten matkustaessaan. Oli hauskaa katsella, kuinka ihmiset ilahtuivat kesken työmatkan taideteoksista. Asemahallin katon vaijereihin nostettiin nuorten suomalaisten kuvataidetta, afrikkalai sia tekstiilejä tai valokuvia. Ihmiset katselivat ja tutkivat taidetta hanakasti ja kommentoiden, lapset kikattivat ja vanhemmat ihmiset kiljahtelivat tunnistaessaan esimerkiksi nuoruudessaan näkemänsä kohtauksen Juna suomalaisessa elokuvassa -näyttelyssä. Yhteinen tila muuttui yhteisen kokemisen ja tunteen tilaksi. Suomessa kaikki elämä on hyvin lokeroitua: lapsiperheet asuvat omilla alueillaan, vanhukset omissa karsinoissaan, koulut ovat vain vaikeasti saatavissa muiden kuin koulujen käyttöön ja taidetta mennään katsomaan mu-
Ralf Brück: Oper in Nebel, Ooppera sumusa, 2010, c-print, 120 x160 cm. Valokuvaaja Ralf Brück oli Taidemaalauksen vieraana Ateljeesäätiön Tapiolan vierasateljeessa elokuussa 2010.
taidemaalaus 4 /2010
5
seoon. Pikku hiljaa, siellä täällä näkee sentään miltei musertava. Esillä on joku kurttuinen iljo kahviloissa eurooppalaiseen tyyliin taidet- maisjakelulehti tai 20 vuotta vanha naistenta esillä ja kirjastoissa näkee pienimuotoisia lehti, seinällä mainos ja kello. Parin hellekenäyttelyitä. Se on hienoa. sän jälkeen ehkä tyhjä vesiautomaatti. Ei palEuroopassa, siis suomalaisen periferian ul- jon innosta eikä piristä. Ei silti, että esimerkopuolella, taide kuuluu katukuvaan ja yritys- kiksi hammashoitolassa pitäisi pirteä ollakaan, ten toimintaan suuremmassa määrin ja luon- mutta kyllä taide auttaisi miettimään muuta… tevammin. Yritysten kiinnostus taiteen esille Helsingin asemahallin näyttelyt osoittivat, ottamiseen ja sen käyttöön yrityskuvan luomi- että taiteen katsojat ja kokijat, siis matkustajat, sessa on poikinut erilaisia yhteistyön muoto- pitivät hyvänä asiana VR:n rohkeutta tehdä ja ja suorempaa kommunikaatiota yritysten ja jotain täysin erilaista ja uutta. Taidenäyttelyt taideyhteisön välille. olivat osoitus yrityksen halusta välittää matKuvataiteen merkitys henkilöstön hyvin- kustajien hyvinvoinnista monipuolisesti, ei aivoinnin ja luovuuden edistämisessä tunnus- noastaan junapalveluilla. Kuvataiteen teokset tetaan yleisesti, mutta monille yrityksille ku- asemahallin katossa tekivät vaikutuksen. vataiteen suosiminen on myös tietoinen keiHelsingin asemahallissa nähtiin myös mono myynnin ja yrityskuvan kehittämiseen. Ku nen aloittelevan kuvataiteilijan teoksia, joihin vataiteilijoiden ja yritysten kesken kehitetään 1990-luvun alussa kukaan muu ei kiinnittänyt näin yhteistyön muotoja, jotka hyödyttävät huomiota, mutta joiden tekijöistä tuli myömolempia osapuolia. hemmin arvostettuja tekijöitä maailman mitassa. Mietin joskus aikoinaan, vielä koulussa olMiksi kuvataiteen esille saaminen lessani, miksi koulujen seinillä ei voisi olla enon niin vaikeata Suomessa? tisten oppilaiden taideteoksia. Se olisi parasArvatenkin suomalaiset yritykset ja taiteilijat- ta taidekasvatusta ja nostaisi koulun imagoa kin eivät tiedä miten tulla ulos karsinoistaan, luontevalla tavalla. Meillä sentään kävi entivarsinkin kun kaupallisuuden ja taiteen ymp nen oppilas ohjaamassa joulujuhlanäytelmän, pääminen yhteen on kautta aikojen arvelutta- hyvä niinkin. nut monia. Yrityksissä ei useinkaan hoksata, Ennakkoluulot, totutut mallit ja arkailu miten taide auttaisi yritystä parantamaan tu- estävät yhteistyötä, josta olisi hyötyä kaikille. lostaan, kuten päätehtävä kuuluu. Yrityksessä Kuvataide impulssien antajana, hyvän olon ja taideasiantuntemusta ei ole, se täytyy viedä ajatusten mobilisoijana sekä arjen innostajana sinne. on niin moneen otteeseen todettu tosiasia, etUseimmissa yrityksissä taidetta löytyy pää- tä moderni yritys ei laske sen arvoa pelkästään johtajien huoneista, nykyään ilahduttavas- heti tilittyvänä rahana. Jotkut eurooppalaiset sa määrin alkaa taidetta olla esillä myös pää- yritykset pitävät taidetyötään jopa kilpailu konttorien muissa tiloissa. Yritykseen tulevien valttina, koska sen avulla ne luovat omalle yri asiakkaiden ensimmäinen vaikutelma yrityk- tykselle taiteella muista eroavan yrityskuvan. sestä syntyy niissä tiloissa, joissa palvelua tai Suomessa osataan alkuun aina sanoa ei: yhteistyökumppania odotetaan. Pikku hiljaa ei oo henkilökuntaa, kukaan ei ehdi, ei me meilläkin ymmärretään paremmin, että näissä tuollaista, entäs vakuutukset, entäs, joo, ei… tiloissa luodaan yrityskuvaa. Yleensä tämä kaikki on vain uuden asian nosMutta istupa tavallisessa pankin kontto- tamaa hämmennystä. Yritysmaailma tarvitsee rissa tai kaupungin hammashoitolan odotus- sysäyksiä taideyhteisöstä oppiakseen. Taide huoneessa: tila ja sen henkinen anti on ankea, kun kuitenkin kuuluu kansalle.
.
6
taidemaalaus 4 /2010
Katutaide pysäyttää ajattelemaan – halusit tai et Valokuvaaja Meri Mononen-Matias
Katutaide pysäyttää ajattelemaan – halusit tai et ”Katutaide on todellisuutta, joka ta pahtuu nyt – ajassaan. Jotkut näkevät sen van dalismina ja jotkut ilmaisunvapautena. Tie tyllä tapaa se, mitä haetaan on se, että jokaisella olisi hetki pysähtyä ajattelemaan sitä mitä tapahtuu.”, taiteilijakollektiivi ASARO:n jäsen Ivan kertoo. ASARO (Asamblea de Artistas Revolucionarios de Oaxaca) eli Oaxacan val-
lankumouksellisten taiteilijoiden kokous on yksi oaxacalaisista taiteilijakollektiveista. Arkkitehti-antropologi Ivan syventää aja tustaan selvittämällä, että jotkut ovat sitä mieltä, että katutaidetta tehdään tietoisuuden lisäämistä varten, ja vielä enemmän heijas tamaan todellisuutta: näin luodaan peilikuva siitä, mitä tapahtuu. ”Taiteen kautta etsi-
Kuolemansotilas hymyilee sadistisesti uhatessaan aseella poikaa. Poika pelkää ja antautuu ylivoimaisen väkivallan edessä. Vuonna 2006 liittovaltion poliisivoimien hyökkäys 25 marraskuuta tavallisia oaxacalaisia ihmisiä kohtaan järkytti monia, sillä kukaan ei osannut odottaa silmitöntä väkivaltaa. taidemaalaus 4 /2010
7
tään ymmärrystä yhteiskunnasta. Taikka haetaan dialogia yhteiskunnan kanssa, osana yh teiskuntaa. Koska tätä ei tapahdu usein, sen toteutuminen on hyvä asia,” Ivan analysoi. Kollektiivin alkuperä on yhteiskunnalli nen. ”Aloitimme, koska halusimme auttaa 2006 alkanutta kansanliikettä ja mennä ka duille maalaamaan. Kansanliikkeen ihmiset pyysivät kaikkia sektoreita yhdistymään. Tä näänkin haemme taiteilijoita, jotka sitoutuvat auttamaan sosiaalisia päämääriä tääl 8
taidemaalaus 4 /2010
lä Oaxacassa ja Meksikossa. Meillä on 20 – 30 yhteistyökumppania,” Ivan jatkaa. Ilmaisunvapaus kriisissä ja sensuurin rikkoutuminen Lounaismeksikossa Oaxacan osavaltiossa ja varsinkin sen pääkaupungissa Oaxacassa ilmaisunvapaus on kärsinyt kovia kolauksia vuodesta 2006 lähtien, jolloin kansalaiset muodostivat kansanrintaman vastustamaan valtaapitä-
vien korruptiota ja ihmisoikeusloukkauksia. Oaxacalaiset pitivät kaupunkia hallussaan yli sata päivää vaatien oikeuksiaan ja oikeutta osallistua yhteiskuntaan, Myös lehdistön vapaus Oaxacassa on rajoittunut vuodesta 2006 lähtien. Meksikossa väkivalta journalisteja kohtaan on ollut toiseksi suurinta maailmassa Irakin jälkeen. Lehtien toimituksiin ammuttiin tai heitettiin pommeja. Teoista epäiltiin valtaapitäviä, jotka eivät pitäneet lehdistön kritiikistä. Vähitellen median raportointi neutralisoitui. Katutaide ja kirjoitetut mielenilmaisut seinillä kuitenkin muistuttivat kaduilla ihmisiä siitä, että kaikki ei ollut ihan hyvin. Vaaratonta katutaiteen tekeminen ei kuitenkaan ole: ”Täytyy olla varovainen. Me emme koskaan olleet ilmaisematta todellisuutta. On löydettävä keino. Jos se merkitsee, että pi- Che Guevara koetaan Latinalaisessa Amerikassa köyhien tää herätä kello kolmelta aamulla laittamaan ja intiaanien sosiaalisen oikeudenmukaisuuden puolustajana julisteita tai maalia tai grafiikkaa kadulle, ol- ja oikeudenmukaisen taistelun symbolina. Aseella tähtäävä koon niin. Tämä on sitä mitä on tehtävä. Ei intiaaninainen on mielikuva, sillä oaxacalaisten kansanliike voi ajatella, että keinoa ei ole vaan, että kyllä se on rauhanomainen. Intiaaninaisten asema on yhteiskunnan löytyy,” Ivan selvittää. heikoin – mutta kuvassa oleva nainen ei enää alistu. Kollektiivin tapana on olla signeeraamatta taulujakaan: ”Taiteessa ei ole nimiä. Kysymys on turvallisuudesta, sillä monesti paljastamme todellisuuden, joka on hallitukselle epämiellyttävä. Kysymys on myös työskentelystä ja maalaustela kädessään. Maalaustela ja maakollektiivina. Kysymys on myös laadusta – on lipurkki valuvat veren värisestä maalista. Näin taiteilijoita jotka pitävät työpajoja maan useis- näytetään se, että vaikka tukahduttaminen ja sa eri osissa. Tärkeämpää kuin nimi on taitei- vaino ovat olleet verisiä, maalaajat eivät pellijan roolin sisäinen reflektointi. En voi kertoa kää puhua julki. Jamiroquai-paidasta saa kuketkä taiteilijat tekivät työn – sen sijaan sano- van, että mies kyllä tietää muustakin menosta. ma on keskeinen,” Ivan toteaa. Graffitissa seinällä lukee ”PFP ulos” eli viitataan puolimilitäärisiin poliisivoimiin eli liittovaltion ”ennalta ehkäiseviin” poliisivoimiin. Mitä enemmän pyyhitte, Tätä poliisivoimaa pidetään vaarallisimpana sitä enemmän maalaamme poliisivoimana, jotka Oaxacaan saavuttuaan Grafitti on aina nähty kapinallisuutena: Oa 25. marraskuuta pidättivät mielivaltaisesti saxacan kadulla olevassa graffitissa sivulla 8 nuo- toja oaxacalaisia, joita he sitten pahoinpiteliri mies hymyilee avoimen iloisena ja mittaa vät ja jopa raiskasivat. Seinällä lukee myös ”siat suoraan katsojaa ilman pelkoa tai tarvetta pii- paskasta”, sekä ”mitä enemmän pyyhitään pois loutua. Miehellä on päällään Jamiroquai-paita sitä enemmän maalataan”. ”Eläköön APPO” taidemaalaus 4 /2010
9
vuorostaan hurraa kansanliikettä. ”Kuolema URO” purkaa tunteita kuvernööri Ulises Ruiz Ortizia vastaan, jota useat pitävät päävastuullisena korruptioon ja ihmisoikeusrikoksiin. Viimein sanat ”he voivat pyyhkiä pois meidän oikeustapauksemme, mutta ei koskaan historiaamme” viittaavat Oaxacassa ja Mek sikossa olevaan rankaisemattomuuden kult tuuriin. Se tarkoittaa sitä, että kukaan oaxa calainen virkamies ei ole tullut koskaan tuomituksi riippumatta todisteiden määrästä tai rikoksesta. Kansainvälistä solidaarisuutta ja lapsuus kateissa Sivun 10 kuvassa viisi eri motiivia, joiden avulla taiteilijat reflektoivat aikaansa. Ne on maalattu Oaxacan keskustan katedraalin kylkeen. Ensimmäisessä kuvataan ihmisiä barrikadeilla. Niiden avulla kapinaan nousseet naiset ja mie10
taidemaalaus 4 /2010
het, nuoret ja vanhat kansalaiset pitivät alueita vallassaan. Teksti ”Bretagñella ja Oaxacalla on sama taistelu” kuvaa koettua solidaarisuutta näiden kahden alueen ihmisten välillä. Kuullessaan Oaxacan tilanteesta monet eurooppalaiset kokevat sosiaaliseen protestiin kohdistuvan väkivallan vastenmielisenä. Seuraava motiivi maalauksessa on intiaanialkuperää oleva tyttö, jolla on pieni veljensä sylissään. He ovat peittäneet kasvonsa niin kuin etelässä olevat zapatisti-intiaanikapinalliset tekevät turvallisuutensa vuoksi. Oaxaca on Meksikon köyhin osavaltio ja siksi monelta lapselta puuttuu lapsuus. Lapset joutuvat olemaan töissä kaduilla myymässä esimerkiksi purukumia ja tekstiilejä eivätkä voi leikkiä tai käydä koulussa. Oaxacassa asuu yhdeksäntoista eri intiaanikansaa. Kolmas motiivi kuvassa on kasvonsa peittänyt Barrikaadejen Neitsyt, jonka ajatellaan
suojelevan niitä jotka puolustavat oikeuksiaan. Neitsyt Marialla on useita ilmentymiä ympäri katolista Latinalaista Amerikkaa. Neljännessä kuvassa vallankumoukselliset nousevat maissisangosta. Siinä lukee ”ASARO kylvää vallankumousta”. Hahmolla on machete-veitsi, joka on perinteisesti maanviljelijöiden ja tavallisen kansan työväline. Viimeisessä kuvan motiivissa on kurjalta näyttävä poliittinen vanki, jonka rinnassa lukee vaatimus vapaudesta. Meksikon poliittisten vankien määrästä ei ole tietoa, eikä muunkaan poliittisen väkivallan määrästä.
sa poliittista tukea sen tekijöiden puolustamiseen ei enää ole. Kutsu, jonka ASARO ja muut yhteiskunnalliset taiteilijat saivat 2006, herätti kuitenkin uudelleen julkisen taiteenilmaisun. Sillä on Meksikossa syvät perinteet, sillä alkuperäiskansojen kulttuurit mayat ja sapoteekit viestivät aikanaan temppeliensä maalauksilla ja reliefeillä. Meksikon vallankumouksen aikaan muralisti Diego Rivera maalasi töitään julkisiin tiloihin, koska ajatteli taiteen kuuluvan kansalle. Nykyisin Oaxacassa näkee graffiitteja harvemmin kaduilla, mutta useammin kuin aiemmin taidenäyttelyissä. Oaxacalainen taiteilijakollektiivi ASARO on asettanut teoksia Kaduilta gallerioihin näytteille taidemuseoissa ja gallerioissa muun Vuodesta 2009 lähtien katutaide on vähenty- muassa Los Angelesissa, Houstonissa ja New nyt, sillä Oaxacan kansanliikkeen muuttues- Yorkissa.
.
taide rakennetussa ympäristössä Pääsihteeri Terhi Aaltonen
Taide rakennetussa ympäristössä Tässä Taidemaalaus-lehdessä tarkastel- Anttila (2008) Kankaanpään taidekehän tarilaan kuvataidetta rakennetussa ympäristössä. naa ja Laura Uimonen (2010) taidehankkeita Teeman ajankohtaisuudesta kertovat lukuisat, ja taidetoiveita kaupunkisuunnittelussa. meneillään olevat projektit ja hankkeet, jotka Taidemaalariliiton toiminnassa taide rapyrkivät edistämään kuvataiteen mukanaoloa kennetussa ympäristössä -teema näkyy ART360 rakentamisessa. -osahankkeen kautta. Vuonna 2008 käynnisOpetus- ja kulttuuriministeriön Kulttuurin tynyt hanke tuottaa 2011 internet-sivuston. hyvinvointivaikutusten edistämishankkeessa Sieltä taiteilija ja taiteen hankkija löytävät tieon kuvataiteen vaikutukset ympäristöjen edis- toa taiteenhankintaprosessin eri vaiheista ja täjänä huomioitu. Taide on entistä enemmän niiden nivoutumisesta esimerkiksi rakennustulossa mukaan myös maankäytön suunnitte- hankkeisiin. Sivusto antaa vastauksia esimerkluun. Esimerkiksi Kuopioon on laadittu tai- kitapausten avulla hankintatilanteissa eteen teen kaava ja Vantaan Leinelän asemakaava- tuleviin kysymyksiin, kuten miten laatia aikatyössä on kuvataide otettu vahvasti mukaan taulu ja kustannusarvio, miten yhteistyö toialueen tulevan identiteetin muokkaajana. mii työmaalla ja mikä on esimerkiksi teoksen Teemaa on lähestytty myös muun muassa elinkaariajattelu. Kertyneestä tiedosta on valtutkimuksessa. Tuula Isohanni (2006) on tar- misteltu myös luentokokonaisuus. kastellut taiteellista toimintaa osana asuinymLisätiedot ART360-osahankkeesta Taide päristö suunnittelua Arabianrannassa, Maija maalariliitosta.
.
taidemaalaus 4 /2010
11
Taidekilpailuun osallistuminen Suunnittelija Milla Järvipetäjä, Varsinais-Suomen taidetoimikunta
Taidekilpailuun osallistuminen Kirjoittaja on projektipäällikkö (Flux Aura 2011). Hän on koulutukseltaan valokuvataiteilija ja järjestänyt useita taidekilpailuja ja toiminut valintatyöryhmissä.
Suomessa järjestetään avoimia ja kutsuperusteisia taidekilpailuja, ja suosituimpiin kilpailuihin osallistuu satoja taiteilijoita. Minkälaiset ehdotukset miellyttävät valintaraateja? Miksi jotkut teosehdotukset valitaan? Hyvän teosehdotuksen takana on usein perehtyminen kohdetilaan, hyvä idea ja viimeistelty, selkeä ehdotus. Kilpailuohjelma kertoo olennaisen
rappukäytävät erottumaan toisistaan. Monesti teoksen tarkoitusta ei varsinaisesti määritellä, mutta taiteilijan olisi hyvä selvittää lähtökohtia itselleen; Kenelle teos tehdään? Mitä ihmiset tekevät tilassa? Tarvitaanko tilassa lohtua, arvokkuutta tai kannustusta leikkiin? Vaikka teosehdotuksella ei olisikaan selkeää tarkoitusta, olisi hyvä, että sen teema kestää aikaa eikä herätä erityisen suuria ristiriitoja. Usein esimerkiksi uskonnollisesti tai voimakkaasti poliittisesti virittyneet teokset saattavat tuntua arveluttavilta – toisaalta aivan hampaatonta teosta harvemmin valitaan. Hyvän teosehdotuksen tunnistaa kiinnostavasta oivalluksesta ja tuoreesta otteesta. Teos saa myös vaatia syventymistä, ja on hyvä, jos teoksesta voi löytää uutta katsottavaa yhä uudelleen. Myös julkinen taide kulkee trendien mukaisesti – tällä hetkellä teosehdotuksissa on usein leikkisä ote, teokset saattavat olla hetkellisiä tai ne sulautuvat ympäristöönsä.
Hyvä kilpailuohjelma antaa puitteet teosehdotukselle. Kilpailuohjelmasta tulisi selvitä teokselle varattu tila, toteutusaika, budjetti ja mahdollisesti teoksen tarkoitus. Yleensä kannattaakin tehdä ehdotus noudattaen annettuja reunaehtoja. Jos esimerkiksi teosta haetaan tietyn kävelytien varrella olevalle tontille, tilaaja ei ehkä omista naapuritonttia eikä voi toteuttaa laajempaa teosta. Mikäli haluaa venyttää aikaa, tilaa tai budjettia, kannattaa kysyä kilpailun järjestäjältä lisätietoja tai toteuttaa ehdotuksesta suppeamRealistinen, perusteltu suunnitelma pi ja laajempi versio. Joskus valitaan teosehdotus, joka ylittää alunperin asetetut ehdot. Näin Teosehdotukseen kuuluu toteutussuunnitelon tapahtunut, jos jury on erityisen ihastunut ma, jonka sisältää budjetin, aikataulun ja tekjohonkin teosehdotukseen ja järjestäjällä on nisen selvityksen. Budjetissa kannattaa huoollut mahdollisuus muuttaa teoksen aikatau- mioida taiteilijapalkkion osuus: useissa hanklua, sijaintia tai rahoitusta. keissa on palkkio 30 – 60 prosenttia kokonaisKilpailuohjelmassa puhutaan teoksen teh- kustannuksista. Jos suunnittelee teosta, jonka tävistä: teos saattaa toimia vaikkapa meluvalli- budjetista ainoastaan 10 prosenttia jää taiteilina tai sen avulla on tarkoitus saada asuintalon japalkkion osuudeksi, kannattaa vielä miettiä 12
taidemaalaus 4 /2010
Turkulaisen kuvataiteilijan Erika Adamssonin teosehdotus Kädet sijoittui Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin T-sairaalan ideakilpailussa kolmannelle sijalle. Teos toteutuu kaakelisommitelmina T-sairaalan WC- ja pesutiloihin. Käsimaalaukset toteutetaan kaakeleihin tulostamalla. taidemaalaus 4 /2010
13
omaa työmääräänsä suhteessa palkkion mää- riaalia, on hyvä liittää siitä näytepala tai luonrään. Julkisissa teoksissa työaikaa kuluu tai- nostella materiaalin tuntua. teellisen työn lisäksi projektin hallintaan ja tuotantoon. Kannattaa myös huomioida, etPari sanaa valintatyöryhmästä tä kaikkea ei tarvitse osata eikä kannata tehdä itse: osan teoksesta voi teettää alihankintana Juryjen kokoonpanot vaihtelevat suurestai yhdessä esimerkiksi valosuunnittelijan tai ti, mutta tavallista on, että ryhmään kuuluu tuottajan kanssa. Tällöin mahdolliset tarjo- 5 – 10 henkilöä. Jäsenistä saattaa olla vain pieukset ja konsultointipalkkiot sisällytetään te- ni osa taide- ja kulttuurialan ammattilaisia. osehdotukseen. Usein työskentelyyn osallistuu esimerkiksi rakennuttajan ja suunnittelijan edustajia, käyttäjien edustajia tai kunnan teknisen toimen virOikea teos oikeaan tilaan kamiehiä. Juryssä saattaa siis olla esimerkiksi Teosta suunnitellessa on tärkeää tutustua sijoi- toimitusjohtaja, insinööri, opettaja, kulttuuri tuspaikkaan. Jos tila on vasta rakenteilla, voi sihteeri, lupa-arkkitehti, sisustusarkkitehyrittää löytää vastaavanlaisen tilan, esimerkik- ti, museonjohtaja ja kuvanveistäjä. Toisinaan si saman arkkitehdin suunnitteleman toisen käytetään myös ulkopuolista asiantuntijaa ar kohteen. Joka tapauksessa on tärkeää pereh- vioimassa vaikkapa teoksen sähkösuunniteltyä tilan mittasuhteisiin ja valo-olosuhteisiin mia tai materiaalien säänkestävyyttä. – edes paperilla. Usein ehdotetaan liian pieJuryn kokoonpano kannattaa huomioiniä teoksia isoon tilaan tai sellaisiin paikkoi- da teosehdotusta valmisteltaessa. Ei siksi, ethin, joista teoksen näkyminen voi olla hanka- tä tulisi toteuttaa teosehdotus erityisesti miellaa. Kannattaa pohtia, miten teos kohdataan. lyttämään tiettyä valintatyöryhmää, vaan yleiValo-olosuhteita miettiessä on hyvä selvit- sellä tasolla: kaikilla jäsenillä ei ole asiantuntää, että onko tila käytössä sekä pimeään että temusta taiteesta. Taiteen ammattiterminolovaloisaan aikaan. Teosehdotukseen voidaan gia ei ole kaikille tuttua ja luonnosten visuaaliliittää alustava suunnitelma mahdollisesta va- sen ilmeen tulisi jollakin tasolla vastata lopullaistuksesta – ainakin budjetin tulisi kattaa lisen teoksen ulkoasua. Haalein puuvärein tomahdollinen valaistuskonsultaatio ja valojen teutettu luonnos teoksesta, joka olisikin voihankkiminen sekä ripustaminen. makkaan värinen serigrafia, vaatii kykyä kuviTeosehdotuksen olisi visuaaliselta ilmeel- tella teosehdotus toisenlaiseksi. tään vastattava – edes osittain – lopullisen Laajoissa kilpailuissa jury saattaa joutua tuteoksen ilmettä. Tämä ei tarkoita sitä, ettei- tustumaan satoihin teosehdotuksiin, jolloin kö lopullinen teos saisi kehittyä ja muuttua. teosehdotukset käydään nopeasti läpi. Hyvä Hyvä ja harkittu luonnos osoittaa, että taiteili- teosehdotus erottuu joukosta tällaisessa no ja on tosissaan ja hallitsee kuvailemansa teknii- peassa katsannossa, mutta sisältää myös tar kan. Suurta maalausta ehdotettaessa ei kuiten- peeksi lisätietoa mahdollista tarkempaa tut kaan tarvitse tehdä luonnokseksi suurta maa- kailua varten. lausta. Luonnoksen tulisi antaa selkeä kuva väri”Aina samat taiteilijat voittaa kilpailut” maailmasta, esittävyyden asteesta ja perussommittelusta. Sama pätee käytettävään materiaa- Usein harmitellaan, että isojen kilpailujen voiliin: jos lopullinen teos sisältää erikoista mate- tot menevät samoille taiteilijoille. Tämä voi 14
taidemaalaus 4 /2010
Kuvataiteilija Pive Toivosen teosehdotus Saaristopanoraama sai kunniamaininnan Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin T-sairaalan ideakilpailussa. Teos toteutetaan T-sairaalan aulatiloihin ja potilashuoneisiin muotoonleikatulle alumiinille tulostettuna.
johtua useasta syystä, mutta monesti juryn voi olla helpompi luottaa tunnetun tekijän projektinhallintakykyihin tai teknisiin taitoihin. Teosehdotusta jättäessä kannattaakin selvittää kokemustaan myös näistä taidoista — ja miettiä itsekin kriittisesti, riittävätkö omat taidot teoksen toteuttamiseen. Usein kilpailuohjelmassa vaaditaan ehdotusta uudesta teoksesta. Tällöin ei saisi tehdä samaa teosta tai hyvin samankaltaista kahdelle eri tilaajalle. Tämä vaatimus on otettava huomioon, sillä toisinaan teos on jäänyt kokonaan toteuttamatta, kun on paljastunut, että se ei olekaan uniikki. Jos teosehdotukset tulee jättää anonyymis-
ti, kannattaa olla tarkkana myös liitemateriaalin suhteen, jotta vahingossa ei liittäisi henkilöllisyyden paljastavaa materiaalia. Mukaan ei siis liitetä esimerkiksi avajaiskutsuja tai kuvaa aikaisemmin tehdystä julkisesta teoksesta. Joissakin kilpailuissa henkilöllisyyden paljastavat teosehdotukset hylätään täysin, toisinaan kilpailuehdotusten vastaanottaja peittää nimitiedot. Teosehdotuksiin liittyvät vaatimukset voivat tuntua kohtuuttomilta, mutta teosehdotuksia suunnitellessa oma ammattitaito selvittää teoksiin liittyviä asioita kasvaa. Välillä voikin olla ihan hyvä jättää ehdotus oppimismielessä.
.
taidemaalaus 4 /2010
15
Tyhjästä tilasta pintaan ja kokonaisuuksiin Kuvataiteilija, taidehistorian opiskelija Jonna Hyry
Tyhjästä tilasta pintaan ja kokonaisuuksiin Kaupunkisuunnittelun tila liittyy paikan muodostumiseen. Maalarin tila taas avautuu pinnasta. Kuinka maalaus kytkeytyy arkkitehtoniseen tilaan? Tilan ja taiteen kohtaamista valottaa arkkitehti Antti Ahlava. Jonna Hyry: Usein taidemaalari osallistuu sisätilojen kehittämiseen rajatun tilaustyön muodossa. Historiasta löytyy myös esimerkkejä ratkaisuista, joissa maalareiden osaaminen on valjastettu kokonaisvaltaisesti tilan funktioihin. Silloin taiteilija toimii yhteistyössä arkkitehdin kanssa suunnittelun aikaisissa vaiheissa. Toteutuksessa hyödynnettäisiin eri alueiden ammattilaisia. Toimisiko kuvailemani malli käytännössä? Antti Ahlava: Arkkitehdille tyhjä tila on yleensä laadullinen asia. Sitä kohti pyritään avoimilla tilaratkaisuilla, virtaavalla tilalla, minimalistisella näkemyksellä ja integroimalla kalusteita rakenteisiin. Toisaalta arkkitehdille tyhjä tila voi tarkoittaa suunnittelematonta ja toteuttamatonta paikkaa, potentiaalia, joutoalueita, rakentamista ilman arkkitehteja, sarjallista toistoa tai geneeristä tilaa. 1950-luvulta lähtien arkkitehtuurissa onkin keskeistä ollut kädenvääntö ”täyden”, symbolisoivan, erottautuvan identiteetin ja ”tyhjän”, sarjallisen geneerisyyden välillä. Yhteistyö maalarin kanssa rakennuksen sisäpintojen kehittämisessä tulisikin perustua yhteisymmärrykseen teoksen statuksesta: syntyykö yhteistyöstä uniikkeja, kaksiulotteisia teoksia vai esoteerisempia, 16
taidemaalaus 4 /2010
abstrakteja ja kolmiulotteisia elämyksiä. Itse pitäisin jälkimmäistä, ilmapiiriä synnyttävää suhtautumistapaa kiinnostavampana. Arkkitehtuuriin upotetut kuvat ovat historiassa olleet erillisteoksia, kuten Raffaellon Vatikaanin Stanzat. Kuvia on myös käytetty illusorisen tilan muodostamiseen, esimerkkinä Michelangelon Sikstuksen kappeli. Barokkiarkkitehtuuri on paras esimerkki maalarin ja arkkitehdin yhteistyöstä koko pro jektin läpi. Nykytaiteilijoista esimerkiksi Sol LeWitt ja Frank Stella ovat toteuttaneet seinäteoksia, joista tekee loistavia arkkiteh tuurin yhteydessä niiden kolmiulotteisuus. Teokset eivät jää pelkiksi päälle liimatuiksi heitoiksi. Liikkuva kuva seinätaiteena tulisi ottaa huomioon osana arkkitehtuuria. Esimerkiksi MIT:n Carlo Rattin kehittämä Digitaali nen vesiputous on vaikuttava pyrkimys tuoda interaktiivista taidetta arkkitehtuuriin. Jonna Hyry: Funktionalistiset periaatteet onnistuneina sovelluksinaan voivat mielestäni rakentaa eheää kaupunkikuvaa. Vähemmän on enemmän. Elementtikerrostalojen julkisivuremonttien yhteydessä olen miettinyt, kuinka taidemaalari värittäisi talot maisemaan päästessään suunnittelemaan seinäpintoja. Vai onko taiteilijan jätettävä julkisivut arkkitehdin huoleksi? Antti Ahlava: Ulkoisesti 1970-luvun kerros
Markku Pääkkönen: 8 minuuttia, 2009, lasi- ja valoteos, triptyykki VVO:n uuteen toimitaloon Mannerheimintiellä Helsingissä. Teos koostuu julkisivujen värityssuunnitelmasta ja valotaideteoksesta, keskusaulan neuvotteluhuoneiden ikkunoiden lasitaideteoksista ja sisääntuloaulan lasitaideteoksesta. Kuva on sisääntuloaulan lasitaideteoksesta, jonka mitat ovat noin 2 x 5 m.
talotuotannolla ja sarjallisella ja minimalisti- Valpas ja avoin ihminen voikin saada museoisella taiteella tai 1960-luvun op-taiteella on den taideteoksia vastaavia taide-elämyksiä jopaljon yhtäläisyyksiä: kyse on sarjallisesta tois- kapäiväisessä elämässään, sen arkkitehtuurista, tosta ja pelkistyneisyydestä. Oleellisempaa ra- kaupunkiluonnosta ja tv-ohjelmista. kennusten julkisivujen visuaalisessa kehittäMillaisia arkkitehtuurista poikkeavia kokemisessä ovat taiteen motiivit. Taideteokset muksia julkisivutaide voi tuottaa? Julkisivuun muistuttavat usein niin paljon arkiympäris- maalattu figuratiivinen teos toimii usein peltöstä tai tiedotusvälineistä lohkaistuja yksi- kästään ”pehmeän” taiteen symbolina ”kovaa” tyiskohtia, että ero on usein vain symbolinen. arkkitehtuuria vastaan. Tällaista kitschin kaltaidemaalaus 4 /2010
17
Jan-Erik Andersson: Lapiosilta, osa konaistaideteoksesta Sateenkaaren salaisuus Biolaaksossa Turussa. Luonnokset ovat vuosilta 2001, 2004 ja valmis teos vuodelta 2007.
taista ajattelutapaa kehittyneempää on ajatella maalaus rakennuksen osana: tilallisena elementtinä, joka voi olla vaikkapa mutkalle väännetty teos.
kin muun muassa Opetushallituksen saneerauksessa. Kotimainen graafinen betoni ja metallin syövytystekniikat antavat myös erinomaisia mahdollisuuksia yhteistyöhön kuvataiteilijoiden kanssa.
Jonna Hyry: Hyödynnetäänkö taiteilijoiden osaamista rakennetussa ympäristössä mie- Jonna Hyry: Teoksen ja ihmisten kohtaa lestäsi täysipainoisesti esimerkiksi laajamit- minen on yksi julkisen taiteen arvoja. Raken taisten, ulkotiloihin sijoittuvien tilaustöiden netussa ympäristössä maalauksen pyrkimystä muodossa? vuorovaikutteisuuteen pyritään usein sijoit Antti Ahlava: Yksi tendenssi nykyarkkiteh- teluratkaisuin ja rajauksin hillitsemään. Onko tuurissa on, että rakennusten julkisivut ovat mielestäsi toivottavaa, että maalaus hankkiu muuttumassa projektiopinnoiksi. Mainokset, tuu tilassa vuorovaikutukseen ihmisten kans jättijulisteet ja jopa liikkuva kuva peittävät sa omilla ehdoillaan? rakennusten seiniä suurkaupunkien kaupal- Antti Ahlava: Ilman muuta. Arkkitehtuuri lisissa keskuksissa. Tällaista tapahtuu yhä kin on rakentamista, joka ylittää pelkät käytuseammin suurkaupungeissa, kuten Tokion tökelpoisuuden vaatimukset. Se, mitä näemShibuyassa, Times Squarella, Piccadilly Cir me arkkitehtuurina, on erityistä, ekspressiicuksella – myös meillä Stockmannin, Forumin vistä ja usein selittämätöntäkin. Arkkitehtuuri ja Rautatientorin kulmilla. Miksei jokin firma ei herätä pelkästään miellyttäviä tunteita eivoisi sponsoroida nykytaidetta tavaratalon jul- kä sen tarkoitus ole pelkästään symboloida kisivuun imagonsa kohottamiseksi? tuttuutta ja turvallisuutta. Toisaalta lasijulkisivujen suosio on merAmerikkalainen Peter Eisenman on kinnyt graafisen taiteen voittoa. Sveitsiläisten suunnitellut paritalon, jossa parisängyn läpäi HerzogIN ja de Meuronin aloittamaa lasi- see pylväs ja jossa portaat eivät johda minne seinien silkkipainatusta on toteutettu meillä- kään. Eisenmanin mielestä arkkitehtuuri ei 18
taidemaalaus 4 /2010
ole koskaan saavuttanut modernismin tilaa Stravinskyn, Joycen ja Antonionin mielessä, mutta hän tekee parhaansa päästäkseen syy- ja seuraussuhteiden ikeestä. Miksei arkkitehtuurin yhteydessä voitaisi tuoda esille myös kuvataidetta, joka ei pyri miellyttämään ja mukautumaan?
tava muoto. Graffiti on aina ”oikeassa” paikassa: alikulkuväylässä, junan kyljessä tai bussin penkissä. Taidetta voitaisiin yleisemminkin esitellä niissä viitekehyksissä, joissa se on tehty. Amerikkalaisen abstraktin ekspressionismin ympäristönä voisi olla lavastettu rähjäinen loft-tila ja hikinen baari, jossa tarjoillaan vain väkeviä. Nykytaiteen teoksia voitaisiin Jonna Hyry: Stop töhryille -kampanja on jo viitekehyksen logiikalla esitellä pikemminkin käsite. Julkisen omaisuuden töhriminen on TV:ssä, internetissä, lehdissä ja talojen seiniserittäin tuomittavaa. Oikeassa paikassa taido- sä kuin museoissa. kas graffiti on kuitenkin yksi maalaustaiteen ja rakennetun ympäristön vuorovaikutuksen il- Jonna Hyry: Mikä on mielestäsi onnistunut mentymä. Graffitilla on esteettinen ja kulttuu- esimerkki maalauksen ja arkkitehtonisen tilan rinen arvonsa. Voisiko graffitia mielestäsi hyö- kohtaamisesta? dyntää näkyvämmin kaupunkitilan piristämi- Antti Ahlava: Suunnittelin äskettäin Hel sessä? singin taidemuseon tilat Tennispalatsissa tai Antti Ahlava: Kuvataiteen tuominen ark- teilija Sasha Huberin kanssa. Tiivis yhteiskitehtuuriin nostaa esiin kysymyksen taiteen työ alkoi jo hankkeen alkuvaiheessa ja moniskäyttötarkoituksesta. Taiteella on aina ollut ta tilallisistakin ideoista on vaikea sanoa, kelukuisia funktioita, jotka ylittävät esteettiset neltä ne alun perin tulivat. Lopputulos on kriteerit niin kuin me estetiikan ymmärräm- yhdistelmä selkeitä, kontrastisia geometrisia me. Samoin graffitien taustalla on kypsymä- muotoja ja kaikkiin suuntiin levittäytyvää titöntä kapinallisuutta, muodin luomia painei- lagrafiikkaa. Grafiikka ei jäänyt erilliseksi obta ja silkkaa tyhmyyttä. Kuitenkin se on maail- jektiksi tilassa, se on erottamaton osa arkkimaa muuttanut visuaalisen kulttuurin vaikut- tehtuuria.
.
taidemaalaus 4 /2010
19
Jaakko Sievänen: Puhemies Paavo Lipponen – Muotokuvan retoriikkaa FT, intendentti Liisa Lindgren
Jaakko Sievänen: Puhemies Paavo Lipponen – Muotokuvan retoriikkaa Muotokuvagalleriat ovat kuulu- muotokuvassahan malli edustaa ennen muuneet vuosisatojen ajan eurooppalaisten ta asemaansa ja tehtäväänsä, ja yksityinen ihinstituutioiden perinteeseen. Eduskunnan tai- minen jää hienovaraisesti taustalle. Taitava tedekokoelmaan kuuluu 33 puhemiehen muo- kijä voi tosin korostaa piirteitä, jotka tukevat tokuvaa. Niihin on ikuistettu Suomen histo- mallin asemaa. Muotokuvataiteen konservarian ja poliittisen elämän keskeisiä vaikutta- tiivinen luonne näkyy usein tiettyjen eleiden jia 200 vuoden ajalta. Maalauksista vanhim- ja asentoaiheiden toistumisena auktoriteetin mat ovat 1800-luvun säätyvaltiopäivien aikai- merkkeinä. Toisin kuin nykyään 1800-luvun sia, ja niiden tekijät kuuluivat Suomen kuva- ja 1900-luvun alun tilaajat ja yleisö olivat hartaiteen eturiviin. Kokoelma korostaa valtiolli- jaantuneita lukemaan eleiden ja ilmeiden kielsen elämän jatkuvuutta, sillä siirtyminen yksi- tä. Vuosikymmenien saatossa ajanmukaistakamariseen eduskuntaan – sen enempää kuin minen on merkinnyt edustusmuotokuviin peitsenäistyminenkään – ei katkaissut muotoku- rinteisesti kuuluneen rekvisiitan hylkäämistä vaperinnettä. sekä epämuodollisuuden ja arkisuuden korosHarvoja poikkeuksia lukuun ottamatta tamista – vaihtelevin tuloksin. miltei jokaisesta yksikamarisen eduskunnan Paavo Lipposen muotokuva valmistui puhemiehestä on vuosikymmenien kuluessa 2008. Jaakko Sievänen on jättänyt kuvasta pois teetetty muotokuva puhemieskauden tai -kau- perinteisen virallisen puhemiesrekvisiitan sesien päätyttyä. Perinteisesti mallilla itsellään kä yhdistänyt yksityishenkilön ja tämän aseon ollut mahdollisuus vaikuttaa taiteilijan va- man. Muotokuvan vakuuttavuus ei kyseenlintaan. Puhemies Paavo Lipponen päätyi alaistu, vaikka nojatuoli ja mallille tyypillihänelle esitellyn aineiston perusteella valitse- nen ryhti tuovat kuvaan epämuodollisen tilanmaan taidemaalari Jaakko Sieväsen muoto- teen tuntua. Useiden istuntojen lisäksi taiteilikuvansa toteuttajaksi. Sievänen onkin arvos- ja etsi mallille luonteenomaisia eleitä, ilmeitä tettu pitkän linjan tekijä, joka on lukuisilla te- ja asentoja työprosessin aikana ottamiensa vaoksillaan ansainnut keskeisen aseman suoma- lokuvien avulla. Maalauksellisesti ja suurpiirlaisessa muotokuvataiteessa. teisesti työstetty muotokuva on kuitenkin selTilaajan odotukset koskevat yleensä sopi- keä taideteos – ei vain dokumentti mallistaan. vuutta kontekstiin, kun teos liitetään osakPuhemies on kuvattu puhumassa: maalasi historiallista muotokuvasarjaa. Virallisessa uksen katsoja huomaa olevansa samalla myös 20
taidemaalaus 4 /2010
Jaakko Sievänen: Puhemies Paavo Lipponen, 2008, öljymaalaus kankaalle, 129 x 100 cm. Kuvaaja Pertti Nisonen / eduskunta.
kuuntelija. Puhuja kohdistaa sanansa kuulijoilleen, kun taas muotokuva puhuttelee katsein ja elein. Näin teos tulee myös painottaneeksi, että muotokuvalla ja puhemiehen tehtävillä on paljon yhteistä. Johtaessaan edus-
kuntatyötä ja hoitaessaan tehtäväänsä kuuluvaa julkista roolia puhemies tarvitsee klassisia puhujan taitoja. Muotokuva, aivan kuten puhujakin, vakuuttaa yleisönsä ennen muuta retoriikan keinoin.
.
taidemaalaus 4 /2010
21
Maija Närhinen: Laudat, 2005, öljymaali kankaalle, 6 osaa, kukin osa 60 x 15 cm. Kuvaaja Leena Markkanen. 22
taidemaalaus 4 /2010
Havainnon uskottavuudesta Taidemaalari, KuM Rebeka Niska
havainnon uskottavuudesta Maija Närhisen työhuoneessa valo tul- si samanlaista tietokoneen ruutua. Maalaukset vii ikkunoista, joista näkyy rautatie ja syksyistä olivat kuin tietokoneen näytöt luonnollisessa metsää. Kaikkialla on akryylimaalauksia ja esi- koossa. Aiheelle tilan muodosti se seinä, jolla neitä, jotka odottavat muotoutumistaan taide- maalaussarja esitettiin”, Närhinen kertoo. teoksiksi. Ennen esineet olivat kuvauksen kohteena, mutta myöhemmin ne alkoivat liittyä Kuluttaminen osiksi teoksia. Närhinen koettelee teoksissaan maalauksen käsitettä kuvaamalla esineiden Teoksissa on materiaaleina käytöstä poistettuja jatkumista ja muuntumista joksikin uudeksi. esineitä. Niistä tulee mieleen kulutuskulttuu Närhinen opiskeli maalauksen ohella ku- rin kritisoiminen. Niissä ei kuitenkaan oteta vanveistoa 1990-luvulla Kuvataideakatemiassa. suoraan kantaa asioihin, vaan vaikuttaminen Se toi esiin kiinnostuksen kolmiulotteisuuden on kyseenalaistamista. illuusioon. Silloin alkoi syntyä maalaussar”Esineiden käyttöikä on madaltunut, on joja. Muodonmuutossarjat, kuten Vesivärit- hankittava koko ajan uutta tavaraa ja heitetsarja, käsittelivät jotakin arkipäivän ongelmaa. tävä vanhaa pois. Kuinka kauan uusi on uutSarjassa vesiväripaletti oli aluksi puhdas, mut- ta, milloin siitä tulee vanhaa? Myös taiteilijan ta muuttui kahdeksan maalauksen aikana ko- työssä syntyy esineitä – teoksia, joille toivoko ajan likaisemmaksi. Lopulta väreistä ei ol- taan mahdollisimman pitkää käyttö- tai katselut jäljellä enää muuta kuin suttuinen paletti. luikää”, ajattelee Maija . Maalaukset vaikuttivat seinälle ripustetuilta Närhisellä ei ole suoranaista kierrätyssanovesiväripaleteilta. maa, vaan esineistä koostuvien töiden tarkoitus on kiinnittää huomiota havaitsemiseen. Maalaukset houkuttelevat katsomaan, niissä Maalauksen on yllätys. tilankuvaus muuttuu Maalaustaiteen historiassa on käsitelty tilaa Opiskeluaika useilla tavoilla. Keskiajalla väreillä oli symboliKuvataideakatemiassa merkitys ja tilaa kuvattiin erivärisinä pintoina. Renessanssiajalta lähtien tilaa on kuvattu tie- Tärkeitä vaikuttajia Maija Närhiselle ovat olteelliseen maailmankuvaan perustuen havain- leet aluksi poptaide ja sitten käsitteellinen kunosta. Myös taideopetuksessa painotetaan ha- vataide. Myös 1990-luvulla paljon esillä olleet vaintoon pohjautuvaa tilankuvausta. installaatiot ovat vaikuttaneet hänen ilmai”Maalaus sisältää tilan, tai meidät opete- suunsa. Hän kertoo pitävänsä useiden tämän taan siihen, että maalauksessa on aihe tilas- hetken taidemaalareiden tuotannosta, mutsa. Pyrkimykseni on ollut tehdä hiukan toi- ta ei tunne heidän kanssaan hengenheimolai sin. Tein ”asetelmamaalauksen” tietokoneen suutta. Närhisen kiinnostuksen kohteet ovat ruudusta, jossa aika kului tiimalasin hiekan vaihdelleet paljon. pysyessä paikallaan näytöllä. Sarjassa oli kuu”Taiteen tekeminen on reaktiota, kaikki taidemaalaus 4 /2010
23
pohjautuu aikaisemmalle. Tukea sille mitä tekee tai potkua tehdä toisin saa siitä, kun näkee muiden maalauksia. Kumpikin on reaktio.” Maalaus oli 1990-luvulla hyvin tunnevaltaista ja suurikokoista. Fyysisyys oli voimakkaasti läsnä, ajattelua ei opetuksessa niin painotettu. Maalaus prosessina saattoi olla joillekin vieras tapa työskennellä. ”Maalausopetus 1990-luvulla tähtäsi aivan eri tulokseen kuin mitä musta tuli. Varmaan nykyäänkin ajatellaan, että jos taiteilija on valinnut ilmaisuvälineekseen maalaamisen, niin silloin ei saa olla mikään nyhertäjä. Käsitys siitä mikä on maalausta on kuitenkin paljon laajempi”, Närhinen muistelee. Akateemisen loppututkinnon suorittami snen on työlästä. Se ei kuitenkaan välttämättä anna valmiuksia itsenäisyyteen taiteilijan ammatissa, vaan palkka on haettava toisesta ammatista. Maalaus kehittyy vuosien aikana. ”Kuten monilla opiskelijoilla, odotukset teknisten valmiuksien saamisesta suoraan opetuksesta olivat suuret. Taiteilija opiskelee kuitenkin koko ikänsä. Tekniikka vaikuttaa kuitenkin olevan hiukan saavuttamattomissa – kun jonkun jutun osaa, haluaa jo kokeilla jotain sellaista mitä ei ole aikaisemmin tehnyt. Nykytaiteessa törmää muuallakin kuin koulu tuksen yhteydessä siihen, ettei tekninen osaa minen saisi näkyä. Ja kaikenhan voi myös teet tää”, Maija Närhinen miettii. Pitkä tie kuvataiteilijaksi Lukion jälkeen Närhinen näki lehdessä ilmoituksen Helsingin Herttoniemeen perustettavasta uudesta taidekoulusta. ”Ajattelin mennä Taidekoulu Maahan vuodeksi, mutta en päässyt taiteesta irti sen jälkeen enää ollenkaan.” Valmistuttuaan Taidekoulu Maasta hän vuokrasi työhuoneen ja opiskeli Helsingin yliopistossa filosofiaa. ”En kuitenkaan löytänyt mitään sen vaivan arvoista. Huomasin, että joku muu lukisi kirjat kuitenkin paremmin. Kaipasin sitä, että saan itse tehdä teoksia.” Taiteilijan ammatin suurimpana kompastuskivenä Närhinen pitää toimeentuloa, mut24
taidemaalaus 4 /2010
ta sitä kiveä ei hyväkään koulutus pysty siirtämään. ”Kuvataideakatemiasta sain mahdollisuudet ja uskoa taiteen tekemiseen. Tajusin, että taiteilijoilla on vaikea toimeentulo, mutta ei kuitenkaan tarvitse olla jumalaista alkuperää ollakseen kuvataiteilija, vaan hekin ovat ihan tavallisia ihmisiä.” Tällä hetkellä Maija Närhinen opiskelee Kuvataide akatemiassa tohtorin koulutusohjelmassa ja on pienen pojan äiti. Hänen lopputyöhönsä liittyvässä näyttelyssä keväällä 2010
oli esillä teoksia, joissa jatkui muuntumisen teema. Kun aikaisemmissa maalauksissa jäljiteltiin esineitä, nyt teoksissa olevat materiaalit saattoivat muodostaa värin, maalin. Maisemakuvassa usean sävyisiä sinisiä karttalehtiä käytettiin maalina akryylivärin sijaan. Maalaus on koottu kartan painettuja värisävyjä käyttäen. Taiteilijan pohjimmainen ajatus on pysynyt samana, vaikka teosten materiaalit ovat vaihtuneet. Havainnon uskottavuuden tutkiminen jatkuu muuttuen yhä kolmiulotteisemmaksi.
Maija Närhinen: Maisemakuva, 2009, kartat, hylly, 50 x 10o x 15 cm. Kuvaaja Leena Markkanen.
.
taidemaalaus 4 /2010
25
Enni Kömmistö: Keonraitin silkkiuikut (yksityiskohta), 2010, maalaus vanerille, 49,5 x 60 cm. Asuinkerrostalon porrashuone, Raisio. VASO Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy. Kuvaaja Enni Kömmistö. 26
taidemaalaus 4 /2010
opintoja taiteesta julkisessa tilassa Kuvataiteilija Enni Kömmistö
Opintoja taiteesta julkisessa tilassa Turun ammattikorkeakoulun Taide akatemiassa tammikuussa 2010 aloittamani Taide julkisissa tiloissa -erikoistumisopinnot ovat nyt lopuillaan. Opinnoissa painottui vat tavoite työllistää taiteilijoita sekä tuoda taiteilijoita ja taiteen mahdollisia tilaajia lähemmäs toisiaan. Tähän liittyen jokaisen opiskelijan odotettiin toteuttavan jollekin tilaajataholle julkinen taideteos tai kulttuuripalvelu. Kyseisen konkreettisen tavoitteen rinnalla opintokokonaisuudessa lähestyttiin taidetta julkisessa tilassa taiteilijaesittelyin ja kohdevierailuin, luennoin, seminaarein ja työpajoin. Esille tulleet näkökulmat pikemmin avasivat kuin rajasivat käsitystä julkisesta tilasta ja taiteesta julkisessa tilassa. Pidennettyjä lähiopetusviikonloppuja on järjestetty Turussa lähes kuukausittain. Luen to- ja seminaaripäivien vastapainona ovat olleet vierailut esimerkiksi Jan-Erik Anders sonin Life on a Leaf -taloon ja tutustuminen Turun yliopistollisen keskussairaalan viimeaikaisiin taidehankintoihin. Lisäksi ryhmämme osallistui yhteistyössä Varsinais-Suomen taidetoimikunnan Taideaalto-hankkeen kanssa järjestetylle seminaarimatkalle Tukholmaan, jossa kuulimme Statens konstrådin ja Stockholm konstin julkisen taiteen rahoitus- ja hankintatavoista sekä tutustuimme opastetusti julkisissa sisä- ja ulkotiloissa oleviin taidekohteisiin, kuten Hammarby Sjöstadin asuinalueeseen ja Regeringskanslietin taidehankintoihin. Julkisen tilan käyttäjät Kuka vaikuttaa julkisen tilan ilmeeseen ja luonteeseen? Vastaavatko siitä suunnittelijat, kaavoittajat, arkkitehdit tai taiteilijat? Miten
tilan ilmeeseen ja luonteeseen vaikuttavat sen käyttäjät? Miten heidät tulee tai voi huomioida julkiseen tilaan sijoittuvaa taidetta ideoitaessa? Näkökulman valinta vaikuttaa siihen, osallistuvatko julkisen tilan eri käyttäjät tilaan sijoittuvaan teokseen, ovatko he osa teosta tai sen tapahtumaa, taiteilijan väline teokseen liittyvässä prosessissa vai muodostuvatko mahdollinen suhde, vuorovaikutus ja merkitykset teoksen ja sen käyttäjien välille teoksen jo ollessa tilassa. Rakennetussa ympäristössä julkinen taide astuu tilaan, jolla on jo käyttäjiä, oma olemuksensa ja merkityksensä. Esimerkiksi sairaalaympäristö on samaan aikaan koti, työpaikka, vierailukohde ja satunnaiseen pistäytymiseen tarkoitettu tila. Riippuu näkökulmasta, voiko taiteilija vallata julkisen tilan sen käyttäjiä häiritsevästi vai eikö hänen missään nimessä tule tehdä niin.
Enni Kömmistö: Keonraitin silkkiuikut, 2010, maalaus vanerille.
Julkisia tiloja ja taidetta niissä Opintokokonaisuudesta nousseiden näkökulmien kirjo avaa ajatuksia julkisen tilan moninaisuudesta: se voi sijaita sisä- tai ulkotilassa, maantieteellisessä olemassa olevassa tai kuvitellussa paikassa, rakennetussa tai rakentamattomassa ympäristössä, virtuaalimaailmassa tai mediassa. Mitä julkinen taide sitten voisi olla? Onko se jotain monumentaalista tai pysyvää vai pikemminkin fragmentaarista tai katoavaa? Taide julkisissa tiloissa -erikoistumisopintomme luennot, esittelyt ja vierailut olivat pikemmin tapauslähtöisiä kuin johonkin tiettyyn tekniikkaan keskittyneitä. Rakennettuun ympäristöön tehdyt julkiset taideteokset, joista oli päätetty ennen urakan taidemaalaus 4 /2010
27
sopimista, kaavapäätöksiä tai hankittu taideteostoimikuntien tai -kilpailujen kautta, olivat monessa tapauksessa rakennusmateriaaleihin integroituvia. Opintojen aikana läpikäytyjen teosesimerkkien pohjalta syntyi vaikutelma siitä, että mitä aikaisemmassa vaiheessa taiteilija tulee mukaan tulevaan rakennushankkeeseen sitä vähemmän taiteesta syntyy lisäkuluja rakennushankkeelle. Tämä johtuu kustannusten kohdistamisesta toisin, ei taiteilijan työn jättämisestä korvauksetta. Taiteilijan mu kaantulo rakennushankkeen varhaisessa vaiheessa luo mahdollisuuden taiteelle vaikuttaa tilan luonteeseen. Luennolla jaetussa Turun Sanomien uutisessa (STT 21.6.2009) porraskäytäviin sijoittuvan taiteen katsottiin vähentävän ilkivaltaa vuokrataloissa. Yhdessä Statens konstrådin näyttämässä teosesimerkissä taidemaalaus levittäytyi porras huoneeseen arkkitehtuurin kanssa keskustele vana kerroksesta toiseen kulkevana kokonai28
taidemaalaus 4 /2010
suutena. Rakennuskin voi olla taideteos, jonne tultaessa astutaan teokseen. Toisaalta jo olemassa olevaan julkiseen tilaan hankittu teos voidaan tehdä paikan tai sen ympäristön kanssa keskustelevaksi, kuten turkulaisen kuvataiteilija Tiina Vainion Aika Matka -maalaus Nautelankosken museossa. Kuka tilaa taidetta? Opintojemme aikana tilaajaosapuolelle toteutettavan julkisen taideteoksen tai osallistavan taideteon toteutus jäi varsin vapaasti jokaisen osallistujan ratkaistavaksi. Minkälaiseen ympäristöön teos sijoittuisi? Olisiko teos materiaalisesti havaittava, aistittava elementti tai vaikkapa hetkellinen taideteko tai kurssi jossain yhteisössä? Kuka tilaa taidetta? Julkinen vai yksityinen organisaatio, instituutio, säätiö, yhteisö, yritys? Luennoilta muistuvien asioiden mukaan mittavammat
Tiina Vainio: Remeron Mountains, 2002, kaiverrus ja öljyväri akryylilevylle, 4 osaa, 500 cm (yhteensä) x 70 cm. Teos sijaitsee Turussa Turun Yliopistollisen keskussairaalan T-sairaalarakennuksessa ( TYKSin T-sairaalarakennuksessa) aulatiloissa, omistaja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri. Kuvaaja Tiina Vainio
julkiset teokset hankitaan joko taidekilpailujen, valtion taidetoimikunnan valintojen, kaupunginmuseon tai vastaavan tahon organisoiman (prosentti)hankkeen tai tunnetulta taiteilijalta tehdyn suoran tilauksen perusteella. Kurssilla meitä kannustettiin löytämään tilaajaosapuoli olemalla suoraan yhteydessä yrityksiin, kuten rakennuttajiin tai hoitolaitoksiin ja ilmaisemaan halukkuutemme yhteistyöhön sekä kertoa omasta taiteestamme. Taide julkisissa tiloissa -erikoistumisopintojemme koordinaattori ja -projektin projektipäällikkö Sari Torvinen ratkaisi asian selaamalla paikallista puhelinluetteloa ja poimimalla siel tä useita yrityksiä, joille hän lähetti yhteistyö tarjouksena kirjeen kertoen opinnoistamme ja niihin liittyvästä projektista toteuttaa julkiseen tilaan suunniteltu teos tai kulttuuripalvelu. Myös oman teossarjani tilaaja, VASO Var sinais-Suomen Asumisoikeus Oy, löytyi Tor visen kautta. Teos asuinkerrostaloon Seitsemänkerroksinen asuinkerrostalo oli harjakorkeudessa, kun viisiosaisen teosehdo tukseni valittiin sijoitettavaksi sinne. Por rashuoneen sisääntulokerrokseen sijoitetun teokseni voi nähdä lasisen ulko-oven läpi. Tila ei ole luonteeltaan yksiselitteisesti julkinen, mutta ei myöskään yksityinen. Toisaalta asukkaat joutuvat kulkemaan teoksen ohi päästäkseen kotiinsa, toisaalta tila on yhteinen asukkaille, heidän vierailleen ja tilassa työskenteleville, kuten huoltoyhtiölle. Ajatuksenani oli tuoda jokin alueella elävistä lintulajeista osaksi rakennettua sisätilaa uuden rakennuksen tulessa osaksi ympäröivää ulkotilaa. Esitin ensin luonnoksen valkopos-
kihanhesta. Tutustuttuani Varsinais-Suomen linnut -kirjaan (Turun Lintutieteellinen Yh distys 2003) tein luonnoksen haahkasta, meriharakasta ja silkkiuikusta, jotka kaikki soveltuivat ajatukseeni kulttuurisen ja luonnon kohtaamiseen viittaamisesta. Luonnosten perusteella tilaajaosapuoli valitsi läheisellä Raisionlahdella pesivän silkkiuikun. Minua kiinnostivat linnun seisoskelu veteen rakentamansa pesän reunalla, uiminen poikaset selässään, keväiset soidinmenot, te leskooppimaisesti kääntyilevä ja toisinaan syvälle kaartuva kaula sekä pään mustien töyhtöjen ja sulkapeitteen värit ennen niiden haalistumista syysmuuton aikaan. Kävin piirtämäs sä täytettyjä silkkiuikkuja Helsingin Luon nontieteellisessä museossa ja katsellessani netistä silkkiuikkuvideoita ja -valokuvia. Näh dessäni linnun luonnossa se uiskenteli rauhallisesti pysytellen etäällä. Teosteni mittakaava viittaa lintujen etäisyyksiin toisistaan poiketen niiden todellisesta koosta. Toteutuksessa tavoitteenani ei ollut luonnontieteellisen tarkka kuvaus, vaan muo doltaan ja väriltään silkkiuikkuihin viittaava maalauksellinen tulkinta kyseisestä lintula jista. Sahasin linnut vannesahalla vanerista. Päädyin lopulta maalaamaan teokset vesiliu koisilla kalustemaaleilla, jolloin niitä voi tarvittaessa pyyhkiä maalatun puuhuonekalun tavoin. Tilaajalle teoksen huollettavuus oli tärkeätä. Tätä kirjoittaessani en vielä tiedä, minkälaisiin ratkaisuihin muut ryhmämme jäsenet lopulta päätyivät. Joulukuun tulevassa tapaamisessamme esittelemme erilaisiin julkisiin tiloihin valmistuneet teoksemme toisillemme: miten ideat kehittyivät ja minkälaisen prosessin läpi kukakin kulki.
.
taidemaalaus 4 /2010
29
tietoa turun erikoistumisopinnoista Kuvataiteilija Enni Kömmistö
Tietoa Turun erikoistumisopinnoista Kysymyksiin vastasivat Taide julkisissa tiloissa -erikoistumisopintojen koordinaattori ja -projektin projektipäällikkö Sari Torvinen ja Taideakatemian täydennyskoulutuspäällikkö Elise Vanhanenn.
Turun ammattikorkeakoulun Taide tä on keskusteltu täydennyskoulutuspäällikkö akatemian Taide julkisissa tiloissa -erikoistu- Elise Vanhasen, kuvataiteen koulutuspäälmisopinnot ovat vuoden pituiset, laajuudel- likkö Taina Erävaaran kanssa. Varsinaisen taan 30 opintopistettä. Opinnot järjestetään lukujärjestyksen sisältö ja rekrytointi kuului monimuoto-opintoina, joihin liittyen opiske- minulle. Opintojen kuluessa myös opiskelijat lijat osallistuvat Turussa lähiopetukseen suun- ovat voineet esittää toiveitaan esimerkiksi lunilleen kerran kuukaudessa yhden viikonlo- ennoitsijoiksi tai vierailukohteiksi. pun ajan. Opinnot toteutetaan opetusministeriön tuella. enni kömmistö: Vaihteleeko koulutuksen sisältö eri aikaan aloittaneiden kurssien kesenni kömmistö: Mistä tarve Taide julkisis- ken? sa tiloissa -opintokokonaisuuteen syntyi ja ke- Sari Torvinen: Opetussuunnitelma on ranelle opinnot on tarkoitettu? kenteeltaan sama ja jotkut hyviksi koetut osuuSari Torvinen: Tarve näille opinnoille kä- det on pyritty siinä säilyttämään. Kuitenkin vi ilmeiseksi vuosien varrella hankitun koke- opetus muotoutuu myös ryhmän kokoonpamuksen myötä: Niin moni taiteilija on työtön non ja sen toiveiden mukaan. tai alityöllistetty ja niin moni julkinen tila on epäviihtyisä. Eri puolilta Suomea tuli kuiten- enni kömmistö: Ensimmäinen Taide julkin signaaleja siitä, että monilla aloilla on ha- kisissa tiloissa -erikoistumisopintojen kursvaittu taiteella ja hyvin suunnitellulla ympäris- si aloitti vuoden pituiset opintonsa tammitöllä olevan positiivista vaikutusta mm. työ- kuussa 2010 ja seuraava kurssi elokuussa 2010. viihtyisyyteen, jaksamiseen, terveyteen jne. Jatketaanko alan koulutusta Turun AMK:n Tuntui järkevältä antaa taiteilijoille ja Taideakatemiassa ja koska seuraavan kurssin suunnittelijoille työkaluja ja näkökulmia opinnot alkavat? oman ammattitaitonsa laajentamiseen ja hyö Elise Vanhanen:Kolmannen vastaavan koudyntämiseen julkisessa taiteessa. Opinnot on lutuksen aloittamisesta tai sen mahdollisesta suunnattu kuvataiteilijoille, valokuvaajille, de- aloitusajankohdasta ei ole vielä suunnitelmia. signereille, taidekäsityöläisille ym. visuaalisten Jos uusi kurssi järjestetään, miten koulutukalojen ammattilaisille, jotka ovat toimineet jo seen haetaan ja mistä tiedot hakuajoista löyjonkin aikaa ammatissaan. Ajattelimme, että tyvät? laaja kirjo lähialojen tekijöitä yhdessä koulu- Elise Vanhanen: Koulutuksesta kiinnostuksessa tuo uusia näkökulmia ja ehkäpä näin tuneiden kannattaa seurata Turun AMK:n syntyy uusia verkostojakin tai esim. toisiaan Taideakatemian nettisivuja tai kysyä kouluammatillisesti täydentäviä työpareja. tuksesta elise.vanhanen@turku.amk.fi Pyrimme kuuntelemaan koulutuksia suunenni kömmistö: Miten näiden opintojen lu- niteltaessa kentän tarpeita, joten siitäkin syystä entojen, seminaarien, työpajojen, taiteilijaesit- kannattaa olla yhteydessä Taideakatemian täytelyiden ja kohdevierailujen sisällöt valitaan ja dennyskoulutukseen. Erikoistumisopintoihin kuka niistä päättää? haetaan netissä olevalla hakulomakkeella ja Sari Torvinen: Olemme keskustelleet tarkemmat hakuohjeet ilmoitetaan aina myös opintojen opetussuunnitelmasta ja sisällöis- koulutusesitteessä.
.
30
taidemaalaus 4 /2010
www.tornio.fi/aine ti-to 11–18 pe-su 11–15
HENRI HAGMAN JAAKKO MATTILA MAALAUKSIA 27.11.10.–30.1.11
Kultaseppä Kustaa Hiekan v. 1931 perustama museo, jonka monipuolissa kokoelmissa on mm. kuvataidetta, hopeaa ja huonekaluja. Avoinna ti–to 15–18, su 12–15 sekä sopimuksen mukaan. Pääsymaksu 7/4 €, opastus 50/70 €. Pirkankatu 6, 33210 Tampere Puh. (03) 212 3973, 045 263 0028 www.hiekantaidemuseo.fi
tm•galleria avoinna: ti-pe 11-17, la 11-16, su 12-16
1.12. - 23.12. Ville-Veikko Viikilä maalauksia 5.1. - 23.1. Haruka Kashima ja Anna-Leena Vilhunen 26.1. - 13.2. Sándor Vály maalauksia Erottajankatu 9 B, sisäpiha 00130 Helsinki 09 68 110 515 tmgalleria@artists.fi www.painters.fi
Sándor Vály Divina Commedia, akryyli, öljy ja pigmentti kankaalle, 220 x 200 cm, 2009 taidemaalaus 4 /2010
31
TAIDEMAALARILIITTO 29.9.10–9.1.11
Taiteilijatarvikevälitys Avoinna: 9.15 – 17, pe 12 – 17
Katja Tukiainen GOOD HEAVENS!
09 – 68110511
Ti, pe-su 11-18, ke-to 11-20. P. 09-8165 7512. OPASTUKSET: LA Taidetunti klo 14, SU Taidevartti klo 13 ja 16, Taidehaltijan tunti lapsille klo 14. Ahertajantie 5, Tapiola. Bussit Kampista 106 ja 110.
@
tmltarvikkeet@artists.fi Erottajankatu 9 B, sisäpiha, 00130 Helsinki
miksi mies menee menojaan? ÄLÄ JAKSA polttaa bensaa, raahata kankaita, kantaa gessoa, kuluttaa maalausaikaa, seistä jonossa, talsia loskassa ja vertailla tuubeja talvipomppa päällä, kun voit tehdä ostoksesi kotona kellonajasta riippumatta ja edullisin hinnoin.
Tiesitkö että
nykyaikainen menevä mies ja kiireinen nainen ostaa taiteilijantarvikkeet nettikaupasta. Minimoi sohvaltapoistumistarve ja tilaa tarvikeet Minoasta suoraan kotiovellesi.
-
valikoimissamme yli 2000 tuotetta korkeatasoinen tuotevalikoima nettikaupan edulliset hinnat paketti postiin, lähikauppaan tai kotiovelle joustavat maksutavat nopea toimitus asiantunteva palvelu
miksei mies mene MINOAan? sohvaperunan taiteilijantarvikeliike myymälä ensintie 3 35100 orivesi
32
taidemaalaus 4 /2010
tilaukset@minoa.fi
www.minoa.fi
050 - 3462 144
050 - 3448 237
taidemaalaus 4 /2010
33
1805
1795
1788
181
180
179
Warm Red
166
165
1655
1665
1675
1685
175
174
173
167
168
1615
1605
1595
1585
158
159
160
161
1545
1535
1525
Orange 021
151
152
153
154
1395
1385
1375
1365
143
144
145
146
147
1405
140
139
138
137
136
135
129
130
125
124
1235
1245
1255
1265
133
132
131
126
119
118
117
110
Process Yellow
111
112
103
4515
4505
4495
4485
455
456
457
105
104
4525
452
451
450
449
448
462
463
464
471
470
469
4625
4635
4645
4655
466
465
4705
4695
476
477
478
483
484
497
1815
P
Taidemaalauksen voi tilata Vuonna 2011 taidemaalaus ilmestyy neljä kertaa. Voit tilata lehden maksamalla vuosikerran hinnan 22 euroa Taidemaalariliiton tilille 800011 – 70260427. Mer kitse maksun viestiosaan ”Taidemaalaus”, tilaajan nimi ja osoite (katuosoite, postinumero ja -toimipaikka). Postitus kuulu tilaushintaan. Jos haluat tilata lehden kestotilauksena, merkitse viestikenttään ”kestotilaus”. Taidemaalariliiton jäsenet saavat lehden automaattisesti. Lehti sisältyy jäsenmaksuun. Vanhoja numeroita voi tilata osoitteesta taidemaalaus@ artists.fi. Numerot 1/08 ja 2/08 maksavat 4 euroa, tuoreemmat numerot 5 euroa kappale (+ toimituskulut). Vanhoja numeroita voi selailla maksutta verkkopalvelu Issuun sivuilla (http://issuu.com). Taidemaalaus on Taidemaalariliiton julkaisema yleistajuinen taidelehti. Kirjoittajamme ovat kuvataiteilijoita ja uskomme, että juuri taiteilijanäkökulma tekee lehdestä tuoreen ja kiinnostavan. Taidemaalariliitto on taidemaalareiden valtakunnallinen järjestö, joka toimii kuvataiteen edistämiseksi ja kuvataiteilijoiden aseman parantamiseksi. 34
taidemaalaus 4 /2010
172
1815
A
I
Painohäme Oy Somerotie 2 33470 Ylöjärvi
N
O
Vaihde 010 422 5800 Fax 010 422 5801 www.painohame.fi
H
Ä
M
Painohäme Oy. Joutsenmerkitty painolaitos. Lupanumero 441-671
E
271900_FrimodigFIRMAkorti.fh11 29.10.2008 15:52 Page 1
Tuija Metti: Yhteisrintamassa, 2010, akvarelli, 16 x 77 cm
GALLERIA KATARIINA 15.12.2010 – 9.1.2011
FRIMODIG OY TÄYDELLINEN KEHYSTYSPALVELU Frimodig-Kehys, Annankatu 20
Edullinen kilohinta HelsinginTaiteilijaseuran jouluripustus Tero Annanolli, Duncan Butt Juvonen, Marja Hakala, Catharina Kajander, Mari Keski-Korsu, Jukka Lappalainen, Tuija Metti, Vaula Siiskonen, Linda Toye
00120 Helsinki, puh. (09) 605 356 frimodig@kolumbus.fi www.frimodigkehys.fi
12.1.–30.1.2011 Enoch Bergsten New day rising – piirroksia 2.2.–20.2.2011 Minna Kangasmaa veistoksia
w w w.helsing intait eil ijaseura.f i Galleria Katariina: avoinna ti-pe 11-17, la-su 12-16 KalevanKatu 16 • 00100 HelsinKi • puH. 09 666 677 säHKöposti Hannele.nyman@HelsinGintaiteilijaseura.fi
RIPUSTUSJÄRJESTELMÄT
taidemaalaus taidemaalariliitto
Ilmoitukset Taidemaalauksessa Aikataulu
taidemaalaus 1/2011 ilmestyy maaliskuussa. Ilmoitusaineistot 20.1.2011. taidemaalaus 2/2010 ilmestyy kesäkuussa. Ilmoitusaineistot 29.4.2011. taidemaalaus 3/2010 ilmestyy lokakuussa. Ilmoitusaineistot 31.8.2011.
Lehden julkaisija
Taidemaalariliitto Erottajankatu 9 B, sisäpiha, 00130 Helsinki puhelin 09 6811 0574, faksi 09 6811 0550 kotisivu http://www.painters.fi
Painos
3 800 kpl
Ilmoitukset Aineistot
Lehden sihteeri Eeva Kilpinen, puhelin 09 6811 0530 (ma–to 9 – 17) sähköposti taidemaalaus@artists.fi sähköposti taidemaalaus@gmail.com (isot tiedostot, kuvat jne.)
Kotisivut
http://www.painters.fi/tmjulkaisu.html http://issuu.com > Hae nimellä Taidemaalaus http://www.twitter.com/Taidemaalaus http://www.facebook.com > Taidemaalaus-ryhmä taidemaalaus 4 /2010
35
Apurahatyöstä eläkettä ja tapaturmaturva! • Taiteen ja tieteen alojen apurahansaajat vakuuttaa Mela. • Vakuuttamisen edellytyksenä on Suomesta vähintään neljäksi kuukaudeksi myönnetty apuraha, jonka määrä on vähintään 300 euroa kuukaudessa. Kiinnostuitko asiasta?
• www.mela.fi • Melan asiakaspalvelu 020 630 0650 • vakuutus@mela.fi