Uusi Torniolainen Kaupunkilehti by Juha Kolehmainen

Torniolainen Uusi KAUPUNKILEHTI

www.torniolainenoy.fi

No 8 • 5.3.2009 • Ilmoitusmyynti 040 571 0776 Toimitus p. 050 411 0210 Ilmoitusvalmistus 040 747 5027 / ilmoitukset@torniolainenoy.fi

Vuoden meripelastaja pelasti miehen Perämerellä

3 UUTISET

Keminmaa kehottaa hankesuunnitteluun

4 UUTISET

Kun verensokeri soutaa edestakaisin

10 ILMIÖT JA IHMISET Muista MusaMenu! Lisää umpparin sivuilta

www.tornionkaupunginhotelli.fi

TULOSSA

Pe 6.3. Mikko Mäkeläinen & Myrskylyhty

13.3. Finlanders

Umpparin artistikattaus

KEVÄTTALVEN KALENTERI TÄYNNÄ HUIPPUESIINTYJIÄ

28.-29.3.2009

Pilkkien iltaohjelmassa

pe DANNY la MARIA LUND la Jettiset

La 7.3. Sandins

Pilkeissä viihdyttävät mm.

avaus: DANNY & TANSSITYTÖT juonto: JAMPPA KÄÄRIÄINEN KARI SALMELAINEN TAIKURI HEIKKI HARHA

atsastustunnit (englantilainen- ja lännenratsastus),

evosten koulutus ja ratsutus kotitallillasi Yksityistunti 26 €/h

ORSEBIC -tunnit tapahtumiin ja kerhoihin 50 €/h

Johanna Kivelä 0407544846 www.johannakivela/suntuubi.com

VUOKRATAAN

Siirrettävä kylpytynnyri illanviettoihin.

Sekä TSL lumikenkiä hauskaan lumikävelyyn!

Kysy lisätietoja: 040 732 6886

HARRASTEVUOKRAUS Vuokraa mitä vain

www.harrastevuokraus.com

13.3. PMMP

18.4. DR. FEELGOOD (UK)

24.4. KLAMYDIA

Liput edullisemmin ennakkoon:

Kamarikuoro Arios

3.4. APULANTA

Ke 11.3. Trio Ritchie

AB Clubilla DJ:n soittamana perjantaisin 80-90 -luvun hittejä ja lauantaisin uusimpia tanssihittejä. Avoinna pe-la 23-04

Kaipaatko hevosmiestaitoja ja kehonhallintaa ratsastukseesi?

20.3. POPEDA

Hallituskatu 15, 95400 Tornio. P. 016-430360 • umpitunneli.fi

LÄÄKÄRIN VASTAANOTTO ja FYSIOTERAPIA

t Yleislääkärin palvelut t Pienkirurgiset toimenpit. t Laboratoriopalvelut t Urheiluvammat t Työterveyshuolto La 7.3. ei vastaanottoa

TÄY D E N PA LV E L U N L Ä Ä K Ä R I A S E M A

,BVQQBLBUV 503/*0 t

CULT CINEMA

PE 06.03. - TO 12.03.

Itäranta 6, 95400 TORNIO | +358(0)44-0202 902 | www.cultcinema.fi | info@cultcinema.fi

SU 8.3. NAISTENPÄIVÄN KUNNIAKSI

KAKSI YHDEN HINNALLA!

PE-SU 18.00 | TI-TO 18.00 | 8,00 €

PE-SU 20.00 | TI-TO 20.00 | 8,00 €

MUSAILLAT parillisten viikkojen keskiviikkona parittomien viikkojen keskiviikkona JAMIT AVOINNA KE, PE ja LA 02 ASTI (LIVEILTOINA 03 ASTI)

SEURAAVAT JAMIT KE 11.2. MUSAILTA KE 18.3.

Tornion VPK:lla Itäranta 6, 95400 TORNIO | +358(0)44-0202 902 | www.cultcinema.fi

2 5.3.2009 UUSI TORNIOLAINEN KAUPUNKILEHTI No 8

TOIMITTAJALTA ANITTA KOLEHMAINEN

KOLUMNI VALDE AHO

Vuoro on vaihtunut

Kevätmuuttoa Tornionjoella

Lauantaina Tornion markkinoilla Tornion Superin väki kertoo viimeisimmät kuulumiset vanhustenhoitotilanteesta. Uskoisin, että meistä useimpia kiinnostaa, missä ollaan hoitotilanteessa menossa. Kannattaa pistäytyä teltalla. Meidän perheessä ei tällä hetkellä ole ketään vanhusta vanhainkodeissa, eikä sairaaloissa, siitä pitää muistaa olla kiitollinen joka päivä. Kaikki vanhukset ovat saaneet yläkerrasta uudet paremmat huoneet ja vuoteet, uskon niin. Heistä äitini oli pisimpään vuoteen omana. Vieläkin tuntuu jotenkin käsittämättömältä, että äiti oli toisten hoidettavana toistakymmentä vuotta. Yötä päivää vuoteessa on jokaiselle meille jo viikon sisälle kova sana. Kyllä siinä tarvitaan usean hoitohenkilökunnan auttavia käsiä ja huolenpitoa, muuten ihminen ei jaksaisi elää. Olen ajatellut, että koska äitini eli niin pitkään siellä sängyn ”pohjalla”, kyllä hänellä täytyi olla hyvät hoitajat ja hyvä olla, vaikka meistä sivusta seuraajista se tuntuikin monesti aika ankealta ja kauhealta elämältä. Äskettäin keskusteltiin siitä, saako vanhuksia köyttää kiinni? Ei saa. Ei koiraakaan saa sitoa kopin seinää vasten, niin että ei pääse askeltakaan ottamaan, miksi sitten ihmisiä? Ikävimmät muistot äidin hoidosta ovat, kun äiti sidottiin tuoliin kiinni, kun ”ei ennätetty juosta Viivin perässä.”

Ruotsinpuoleisten talojen ikkunoissa liekehti aamuauringon valo. Joen jäällä ottelivat keväthuumaiset teeret. Tyynessä säässä teerten pulina ja villit kuhahdukset kuuluivat kauas. Jäällä lepäili mustakaulaisia kanadanhanhia. Parven johtaja seisoi muista erillään. Se oli ikään kuin opettaja koulunpidossa luokalleen. Husan kuusikossa lauloivat peipot ja sekaan soitteli heleä-ääninen punarinta. Aamu oli varhainen, muuttolintuja ei vielä näkynyt, ainoastaan paikalliset siivekkäät touhuilivat aamupuuhissaan. Sänkipellolla koikkelehti isokuovipari etsiskellen matoja. Aurinko lämmitti mukavasti minua seinustalla istuvaa or-

nitologia. – Ko jo jo, ko jo jo, kankattivat metsähanhet, jotka lensivät monikymmenpäisenä aurana ruotsinpuoleisen metsikön yläpuolella. Saunatiellä helähteli sulava jää ja lirisi hopealle välkehtivä vesipuro. Auringon noustessa ilma väreili lämmöstä. Lämpö herätti korean nokkosper-

hosen lekuttelemaan hangen ylle. Lekuttelija istahti saunan seinähirrelle ja heilutteli pakkasen kangistamia siipiään. Kurjet töräyttelivät trumpettejaan, linnut kaartelivat ilmassa, ottivat lisää korkeutta ja jatkoivat pohjoista kohti. – Prrrr, prrrr... Käpytikka antoi merkin aloittaa päivän kevätkonsertti. Ohi lentäviä räkättirastaita nauratti tikan päristely, rastaat lensivät ja nauroivat sydämensä pohjasta. – PRRRRR, PRRRRR... kuului jämerämpi pärrytys, kun rantametsikön haavankolossa pesivä palokärki alkoi kilpailla sukulaismiehen kanssa. Linnut päräyttelivät tohkeissaan vuoronperään.

Palokärki halusi näyttää paremmuutensa lentämällä kesken päristelyn kuusen latvanipukkaan ja kuulutti ilmoille haikean kuikutuksen. Aamuvirkku varisvaari vetäisi jämäkät bassot ja aidan seipään nenässä istuva harakka nauroi makeasti serkkupojan esitykselle. Keikailevan harakan nauru ei hetkauttanut varista sinne, eikä tänne. Harmaatakki jatkoi laulantaansa pyrstö keikkuen ja pää laulun tahdissa nyökkien. Ilo valtasi mieleni, sillä sain jälleen muistojen sävelkansioon uuden sivun, unohtumattoman elämyksen ja korvaamattoman tallenteen talvi-iltojen iloksi.

VIIKON KUVA ANITTA KOLEHMAINEN

Toivon sydämestä, että tämä taantuma, tämä lama, johon Suomi on nyt oikein virallisesti julistettu, ei veisi hoitavia käsiä, että vanhuksia ei unohdettaisi, ei piilouduttaisi taantuman taakse. On aivan tyhjää tulla sanomaan, että kun pitää säästää. Vanhuusväestö lisääntyy ja hoitavia käsiä on vain palkattavat ja piste. Noniin. Mie alan aina kuohua, kun aletaan puhua vanhuksista, mutta kun se on niin lähellä sydäntä, en voi sille mitään. Ikäihmiset tarvitsevat nyt meitä, he ovat meidät kivulla synnyttäneet ja kasvattaneet, kyllä meillä on vastuu vanhuksistamme. Vuoro on vaihtunut. Hoitajat tekevät arvokasta työtä ja tarvitsevat myös tukeamme. Kaikki vain suurella joukolla markkinoille kuulemaan tuoreita uutisia hoitorintamalta. Ja samalla voit ostaa naisten leipomia munkkeja ja kahvia pientä korvausta vastaan.

GALLUP

Korpikyläläisen taiteilija Stephen Prattin samojedit jäivät odottamaan isäntäänsä, joka parhaillaan osallistuu Rajalta - Rajalle hiihtoon.

ANITTA KOLEHMAINEN

Käytkö markkinoilla? Mitä ostat?

Jari Leppäniemi Kyllä sitä oikeastaan tulee käytyä joka vuosi markkinoilla. Ja yleensä ostan makkaraa.

Uusi Torniolainen Kaupunkilehti toimitus@torniolainenoy.fi Eliaksenkatu 10, 95400 TORNIO Fax: 016-430 021 Posti: PL 66, 95401 TORNIO

Liisa Kulju Kalaa aion ostaa, jos löytyy niitä hyviä silakoita. Jos löydän, niin ostan käsilaukun. Kyllä sitä tulee joka vuosi käytyä. Ja jos on hyvä ilma, tulee käytyä ihan joka markkinapäivä.

Riitta Enbuske Silloin tällöin tulee markkinoilla käytyä, ei ihan joka vuosi. Sieltä tulee ostettua lakritsia.

ILMOITUSMATERIAALIT seuraavaan lehteen maanantaina klo 12 mennessä osoitteeseen ilmoitukset@torniolainenoy.fi Valmiit painokelpoiset pdf- ja eps-tiedostot ti klo 16 mennessä.

ILMOITUSMYYNTI Johannes Jaakkola

KUSTANTAJA Torniolainen Oy

Lomalla 8.3. saakka

TOIMITUSJOHTAJA Johannes Jaakkola p. 040 571 0776

ILMOITUSMYYNTI JA LASKUTUS Malla Sadinmaa p. 0400 394274 malla.sadinmaa@torniolainenoy.fi

PAINATUS Suomalainen Lehtipaino Oy

PÄÄTOIMITTAJA Anitta Kolehmainen p. 050 411 0210 anitta.kolehmainen@torniolainenoy.fi

ULKOASU Creator / Juha Kolehmainen p. 040 747 5027 info@mainostoimistocreator.fi

JAKELU Itella Oyj

UUSI TORNIOLAINEN KAUPUNKILEHTI No 8 • 5.3.2009

Vuoden meripelastaja pelasti miehen Perämerellä

Katja lehto/Pohjolan Sanomat

Suomen Meripelastusseura on valinnut Vuoden meripelastajaksi 2008 Tornion Meripelastajien puheenjohtajan ja pitkäaikaisen hälytyspäällikön Arto Ponkalan, joka neuvokkaalla ja nopealla toiminnallaan pelasti ihmishengen Perämerellä 29. heinäkuuta 2008. Arto Ponkala oli ystäviensä kanssa purjehtimassa Perämeren kansallispuiston alueella. Venekunnat viettivät päivää Selkäsarven suojasatamassa, kun Ponkala huomasi lännestä lähestyvän perämoottoriveneen, joka liikkui oudosti ja näytti olevan ilman kuljettajaa. Hetken päästä vene törmäsi kovalla vauhdilla karikkoon, missä moottori jatkoi käyntiään. Ponkala pyysi suojasatamassa ollutta kansallispuiston hoitajaa Lasse Vainiota, jolla oli perämoottorilla varustettu vene, lähtemään kanssaan tarkistamaan tilannetta. Ponkala päätti ensin tutkia haveriveneen tulosuunnan, ja muutaman minuutin ku-

Arto Ponkala on vuoden meripelastaja luttua hän huomasi vedessä ihmisen. Ilman pelastusliivejä ollut mies oli jo vajoamassa pinnan alle, kun pelastajat ehtivät hänen luokseen. Arto Ponkala nosti yhdessä puistonhoitajan kanssa onnettomuuden uhrin veneeseen. Mies oli sekavassa tilassa eikä häneen saanut katsekontaktia. Pelastajat kuljettivat hypotermiasta kärsivän uhrin suojasata-

maan, missä häntä lämmitettiin peitteillä. Paikalla olleen lääkärin mukaan mies ei ollut enää hengenvaarassa, mutta hänet oli saatava sairaalahoitoon. Arto Ponkala hälytti apua Vaasan meripelastuskeskuksesta. Paikalle saapuivat Tornion Meripelastajien PV Karppe ja hieman sen jälkeen Kemin merivartioaseman partiovene. Karppen miehistö laittoi

uhrin hypopussiin ja auttoi nostamaan hänet paareilla partioveneeseen, jonka mukaan lähti myös yksi Karppen miehistön jäsen. Potilas vietiin veneellä Kemin keskussairaalan rantaan, mistä hänet kuljetettiin edelleen ambulanssilla sairaalaan. Arto Ponkala palkitaan Viking Line Abp:n lahjoittamalla Meripelastajan malja -kiertopalkinnolla sekä

Suomen Meripelastusseuran ansioristillä. Huomionosoitukset jaetaan Seuran valtakunnallisilla koulutuspäivillä 6. maaliskuuta. Meripelastusseura on jo vuodesta 1992 lähtien palkinnut vuosittain ansioituneen vapaaehtoisen meripelastajan tai vapaaehtoismiehistön Vuoden meripelastaja –nimityksellä. Suomen Meripelastusseura

Torniolaisten nuorten kelluvan saunan rakennusprojekti Homman finaaliin Torniolaisten nuorten kelluvan saunan rakennusprojekti M/S Laineidenlöyly on valittu Homma-gaalaan kilpailemaan 3 000 eurosta. 16.3.2009 järjestettävä gaala on vuoden mittaisen Homma-ohjelman huipennus, jossa nuorten oma tekeminen nousee parrasvaloihin. Netissä on nyt käynnissä äänestys, jossa yleisö voi valita oman suosikkinsa. M/S Laineidenlöyly -projekti lähti liikkeelle nuorten

IJÄT Ä A N A M TEE NA A M E E T

miesten halusta suunnitella ja rakentaa oma kelluva sauna. Kunnianhimoisena tavoitteena on päästä saunomaan juhannuksena merille. Homma-gaalaan päässeet kuusi ryhmää on valittu 136 upean nuorten projektin joukosta. Muut finaaliin päässeet projektit ovat: • YouTubessa pyörivä KATOTV Helsingistä • Lyhytelokuva-agenttien musikaali Helsingistä

• Koulusurmia käsittelevä teatteriprojekti Bang bang you're dead Lahdesta • Project Runway -muotinäytös Korpilahdelta • Nuorten tanssikerho Vesilahdesta Finaaliin päässeet nuorten ryhmät ovat tehneet projekteistaan esittelyvideot. Yleisö voi äänestää omaa suosikkiaan 16.3.2009 asti osoitteessa www.homma.fi/aanesta.

UUTISET 3 LYHYESTI Sotaoopperan ensi-ilta loppuunmyyty Sotaoopperan-Krigsoperan ensi-iltaliput Haaparannalla 26. kesäkuuta on myyty loppuun. Jokaiseen musiikkiteatteriesitykseen mahtuu 1.200 ihmistä kerrallaan. Kaiken kaikkiaan lippuja on tähän mennessä myyty noin 4000 kpl. − Myynti on sujunut paljon yli odotusten, vaikka toistaiseksi olemme markkinoineet vain omien kanaviemme kautta. Suurempi markkinointiponnistus, joka peittää koko Suomen ja Ruotsin painottuen Västerbotteniin ja Pohjanmaalle, käynnistyy piakkoin, tuottaja Doris Notlind iloitsee. Sotaoopperan/ Krigsoperan tapahtumat sijoittuvat nykyiseen TornioHaparandaan, josta Tornion komppania lähti sotaan vuonna 1808, otti osaa moniin taisteluihin ja aloitti sitten surullisen takaisinvaltaushyökkäyksen Tornioon, jossa kenttätauti, nälkä ja kylmyys uhkasivat tuhota armeijan. Musiikkiteatteriesitys piirtää kuvan ihmisen kauneudesta, hauraudesta ja kyvystä kestää melkein mitä tahansa ja silti rakastaa, säilyttää huumorinsa ja uskonsa tulevaisuuteen.

Lapin energiastrategian laatimisen sidosryhmäkierros Torniossa Lapin energiastrategian laatimisen sidosryhmäkierros 10.3. klo 9.00 12.30 Tornion kaupunginhotellin auditoriossa. Kaikille avoin ja maksuton tilaisuus. Ilmoittautumiset 5.3. mennessä Lapin liittoon juha.kutuniva@lapinliitto.fi .

TEEMANUMEROMME TAVOITTAA YLI 30 000 TALOUTTA Seuraava teema 26.3. Naiset

ILMOITUSTILAN VARAAMINEN TEEMANUMEROON p. 0400-394 274

4 UUTISET UUSI TORNIOLAINEN KAUPUNKILEHTI No 8 • 5.3.2009 LYHYESTI

Torniossa luento vuoden 1809 tapahtumista Tornion kansalaisopiston historia-luentosarja jatkuu Raja 200 -teemaan liittyen kuluvana vuonna yhteistyössä Suensaaren kaupunginosayhdistyksen ja Tornionlaakson maakuntamuseon kanssa. Kevään ensimmäinen kaikille avoin tilaisuus pidetään torstaina 26.3. klo 18 alkaen Tornionlaakson maakuntamuseolla. Museonjohtaja Henri Nordberg kertoo 200 vuoden takaisista tapahtumista otsikolla: Kuoleman valtakunnassa - Suomen sota 1808-09 Tornio seudulla. Raahen pohjoispuolella sijaitsevalla Olkijoella 19.11.1808 solmittu sopimus velvoitti Ruotsin vetämään joukkonsa Kaakamonjokea halkovan maakuntarajan länsipuolelle. Henri Nordberg keskittyy luennossaan lähinnä kolmen talvisen kuukauden aikaan, jolloin joukot oleskelivat Pohjan perillä ja vartioivat aselepolinjaa. Sairaudet surmasivat yli 2 000 soturia ja myös lähes 1 000 siviiliä menehtyi kulkutauteihin. Maksullisen luennon yhteydessä on mahdollisuus tutustua myös aihetta käsittelevään näyttelyyn.

Keminmaa kehottaa hankesuunnitteluun Yrittäjät ovat Keminmaan kunnan puskureita ja kuntapäättäjät toivovat, että EU:n tämän ohjelmakauden hankerahat käytettäisiin yrityksissä hyödyksi. Yrittäjille järjestettiin tuhtia asiaa sisältänyt tilaisuus, joka keräsi valitettavan vähän osallistujia. Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Pertti Sakaranaho allekirjoittaa taantuman vaikutukset myös Keminmaassa, mutta toteaa, että liiallinen lamasta puhuminen vain ruokkii lisää epäuskoa tulevaan. Sakaranaho luottaa, että kunta tulee tukemaan yrittäjyyttä ja toteaa muun muassa valtion osuuksien auttaneen Keminmaan kuntataloutta positiivisesti. - Valtion osuuksien leikkaaminen ei ole vaikuttanut Keminmaassa. Olemme useana vuonna saaneet enemmän kuin on odotettu. Kunnanhallituksen puheenjohtaja Tapio Keskimaula vahvistaa Sakaranahon puheet ja kehottaa keminmaalaisia yrittäjiä ja hankeideoijia hakemaan uuden ohjelmakauden alettua tarjolla olevaa EU-rahaa. - EU:n myötä hankkeet ovat erittäin mahdollisia. Kannattaa käyttää hyödyksi. Keskimaula antaa esimerkiksi Kemi-Tornio-alueen Digipoliksen, jossa on työn alla 20 miljoonan euron edestä hankkeita. Hän laskee, että Keminmaalla olisi paljon petraamista tällä saralla.

Keminmaan yrittäjäinfossa puhunut Rau-

”

Nyt olisi oiva tilaisuus esimerkiksi uusille matkailuhankkeille

Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Pertti Sakaranaho on nähnyt yrittäjyyden jo lapsuudenkotona ja Kuljetusalalla 25 vuotta toiminut Ilkka Suhonen tietää mitä yrittäminen on tänä päivänä.

Kuha, Peräpohjolan

kehitys ry:n toiminnanjohtaja yhtyy kuntapäättäjien kehotuksiin. - Leader-rahaa jaettiin edellisellä ohjelmakaudella 160 eri hankkeeseen. Nyt on jälleen sauma. Kuhan luotsaama kuuden kunnan, Kemin, Keminmaan, Ranuan, Rovaniemen, Simon ja Tervolan, yhteinen yhdistys rahoittaa Peräpohjolan maaseudun yritys- ja kehittämishankkeita. - Tuemme monimuotoista hanke- ja yritystoimintaa. Nyt olisi oiva tilaisuus esimerkiksi uusille matkailuhankkeille. Samoin tulevaisuudessa hoiva-alan yrittäjien tarve kasvaa. Kuha laskee, että Keminmaassa kaivattaisiin kipeästi uusia investointihankkeita. - Keminmaa maksaa toi-

seksi eniten kuudesta kunnasta ja kehittämissuunnitelmia kaivattaisiin täältä lisää.

Kallille on tulossa virkistysreitti Leader-hank-

keena. Rauno Kuha sanoo, että nyt on vireillä upean virkistysreittisuunnitelman teko Kallin maastoon. - Kallille suunnitellaan vaelluspolkuja, näköalatornia, pitkospuita ja laavuja sekä opastusviitoituksia. Peräpohjolan kehitys tukee muun muassa kuluvalla ohjelmakaudella yritysten verkottumista ja tavoittelee tällä ajatuksella yhteistyötä ja sosiaalista pääomaa. - Se tarkoittaa elinkeinojen kehittämishankkeita eli alueen tuotteiden ja palvelujen tunnettuuden ja saatavuuden parantamista, kylien aktivointia ja yhteisöllisyyden vahvistamista. Tähän olisi mahdol-

lisuus saada rahoitusta jopa 90 prosenttia. Hakijana pitää olla elinkeinoyhtiö tai kunta. Peräpohjolan kehitys ei sulje ulkopuolelle yksittäisiä hankeideoitakaan. - Jokainen toteuttamiskelpoinen idea tutkitaan ja opastetaan eteenpäin. Tällä hetkellä Keminmaassa yrityshankkeita on vireillä neljä.

Kuljetusalan

yrittäjä

keminmaalainen Ilkka Suhonen osallistui infotilaisuuteen yrittäjänä kuin myös Keminmaan yrittäjäyhdistyksen hallituksen pitkäaikaisena jäsenenä. - Keminmaassa on pkyrittäjiä toista sataa, mutta näin tärkeä asia olisi luullut herättävän mielenkiintoa enemmän. Suhonen lisää, että näinä vaikeina asioina on yrityssaneeraus ollut monelle kemin-

maalaisellekin yrittäjälle henkireikä eteenpäin. Kuljetusalalla 25 vuotta yrittäjän ollut Suhonen kritisoi, että miksi kuljetusalan vaateita tai kehittämisinvestointeja ei oteta missään hankerahoituksissa huomioon. Rakennusalan yrittäjä Timo Rimpisalo kehottaa yrittäjiä ja kuntia heittämään nurkkakuntaisuuden pois ja kehittämään seutukunnallista yhteistyötä. - Olemme samassa veneessä, eikä tänä päivänä sovi kuntienkaan kilpailla keskenään. Käyttäkäämme yhteistyöelimiä hyväksemme, koska yrittäjien ei pidä luottaa yksin kunnan tukeen.

Keminmaalaisille yrittäjille suunnitellussa

infotilaisuudessa esitelmöivät myös kunnan enemmistönä omistaman Keminmaan palvelukylä Oy:n toimitusjohtaja Esko Heinonen ja Kehittämiskeskuksen projektipäällikkö Markku Helamo. Heinonen kertoi Palvelukylän toiminnasta hankkia ja toteuttaa yrityksille toimitiloja lunastusperiaatteella ja Helamon toive kunnille oli, että suunniteltaisiin teemallisia hankkeita lisää. Esimerkkinä hän mainitsi keminmaalaisen teemahankkeen. - Hyvänä esimerkkinä voisin mainita aloittelevan puunenergiatoimiston. MAARET MATTILA

Historiallinen elämystapahtuma siirtyy Haaparannalle Satakunta ” markkinaPeräpohjolan markkinat järjestetään tulevana kesänä 26.6.-12.7.2009 välisenä aikana uudessa esiintymisympäristössä. Peräpohjolan markkinat on 1800-luvun alkuun sijoittuva historiallinen elämystapahtuma. Markkinoita on järjestetty jo kymmenen vuoden ajan suurella menestyksellä Torniossa, historiallisessa Rantakadun ja Keskikadun ympäristössä. Tulevana kesänä markkinat siirtyvät Raja 200 - merkkivuoden kunniaksi Ruotsiin. Uutena esiintymisympäristönä toimii Haaparannan ranta-aukio, Strand-

sodan loppuvaiheen vilkkaaseen kauppakaupunkiin Tornioon, jossa rajaseutumme oli merkittävässä roolissa.

myyjää ja roolihenkilöä

gatan, Tornionjoen rannassa. Markkinat tapahtuvat yhdessä Sotaoopperan kanssa.

Tapahtuma toteutetaan kaupunkien ja alueen

käsityöalan osaajien välisenä yhteistyönä. Satakunta markkinamyyjää ja roolihenkilöä johdattaa meidät Suomen

Käsitöitten, leivonnaisten ja elintarvikkeiden myyjien lisäksi 1800-luvun alkupuolella alueella asuneiden porvaris- ja käsityöläisperheiden edustajat/roolihenkilöt, näyttelijät sekä musikantit johdattavat markkina- ja Sotaoopperayleisön aikakauden tunnelmiin pukeutumalla aikakauden asuihin. Markkinamyyjien tuotteet sopivat myös aikakauden henkeen. Markkinat ovat avoin-

na yleisölle klo 17.00 - 22.00 (Suomen aikaa) eli kaksi tuntia ennen esitystä, sen aikana ja puoli tuntia esityksen jälkeen. Markkina-alueelle on vapaa pääsy. Sotaoopperan esitykset alkavat klo 19.00. Kesto väliaikoineen on n. 2,5 tuntia. Katso tarkemmat tiedot Sotaoopperasta osoitteesta www.krigsoperan.se Lisätietoja Peräpohjolan markkinoista löytyy osoitteesta http://www.tornio. fi/Markkinat TANJA VASENIUS, HARJOITTELIJA

UUSI TORNIOLAINEN KAUPUNKILEHTI No 8 • 5.3.2009

Rajalta -rajalle hiihto käynnistyy tänään Reittinä Kuusamo - Taivalkoski Pudasjärvi - Ranua Keminmaa – Tornio. Rajalta Rajalle –hiihto on 440 km pitkä opastettu hiihtovaellus Venäjän rajalta Ruotsin rajalle.

paikoista. He edustavat 17 eri kansallisuutta, mukana on ihmisiä muun muassa Japanista, Venäjältä, Grönlannista sekä Hollannista.

Torstaina 5.3 käynnistyvä

hiihtotapahtuma sai alkunsa vuonna 1984 Ranuan silloisen kunnanjohtajan Kauno Harjun ideasta. Rajalta rajalle -hiihto on ponnistellut alun vähäisten osallistujamäärien jälkeen merkittäväksi kansainväliseksi hiihtotapahtumaksi. Osallistujien määrä on vuosien varrella ollut nouseva ja viime vuodet ovat osoittaneet suomalaisten hiihtäjien määrän kasvua. Osallistujia on juhlavuonna merkittävät 351, joista suomalaisia on noin 120. Hiihtäjien ikä vaih-

Hiihtopäiviä kertyy kaikkiaan seitsemän ja päivämatkat vaihtelevat 44 - 78 kilometrin välillä ja matka hiihdetään perinteisellä tyylillä. Hiihtäjiä saapuu joka vuosi Lappiin hiihtämään erityisesti Keski-Euroopasta, sekä Pohjois-Amerikasta, mutta välillä hiihtäjiä eksyy mukaan myös hieman eksoottisemmistakin

telee noin 20 – 75 vuoden välillä ja niin myös hiihtäjien liikunnallinen tausta ja hiihtotaidot sekä kokemus. Mukana on sekä kuntoliikunnan harrastajia ja vannoutuneita hiihdon ystäviä että aivan ensi kertaa suksia kokeilevia. Mukana on myös suomalainen pariskunta joka on osallistunut hiihtoon joka vuosi eli 25. kertaa mukaan ovat tulossa RR1 ryhmässä Leila ja Väinö Voutilainen.

Rajalta rajalle -hiihto

käynnistyy 5.3 jolloin ensimmäinen ryhmä lähtee matkaan ja päättyy 14.3 jolloin viimeinenkin ryhmä saapuu määränpäähänsä Tornioon. Lisätietoja löydät netistä osoitteesta: http://rajaltarajallehiihto.ranua.fi (TV)

Aida menestyi Revontulitanssijoiden järjestämissä aluekilpailuissa Tanssiurheiluseura Aidan parit jatkoivat menestyksekästä kevättään.: Lapsi 2E – sarjassa tanssivat upeasti voittoon pari Eljas Niska – Dalina Nguyen. Samassa sarjassa finaaliin ylsivät myös Eemil Kurtti – Claudia Mäkitalo sijoittuen sijalle 5, pari Mirko Lehtelä – Tiia Tyrväinen sijoittuivat finaalissa sijalle 6. Daniel Putilin-Eveliina Toivanen tanssivat samassa sarjassa semifinaaliin. Lapsi 2 D -luokassa Lauri Köykkä –

Julia Sadinmaa nousivat palkintokorokkeelle sijoittuen kolmanneksi.

Juniori 1 E-luokassa

Rasmus Höynälä – Noora Keränen tanssivat varmalla tanssillaan toiselle sijalle, saman sarjan Pekka Pänttäjä –Tia-Maria Rantavuoti sijoittuivat sijalle 4.

Juniori 1 D-luokassa Toni Kauppinen – Ella Eljas Niska –Dalina Nguyen, voittajat sarjasta Lapsi 2 E

Huusko jatkoivat alkuvuoden upeaa esitystään ja voittivat

jälleen oman luokkansa varmalla otteellaan. Santeri Pakola – Julia Molander tanssivat hienosti kolmanneksi, Aidan menestystä saman sarjan finaalissa jatkoivat myös Niko Kauppinen- Julia Höynälä sijoittuen sijalle 5. Juniori 1 C – luokan pari Sami Keinänen – Kristina Gurkalova voittivat sarjassaan sekä vakiot että latinalaistanssit.

Juniori 2 E:n Paavo Rönkkö – Jenna Juottonen tanssivat finaalissa sijalle 5,

Vertti Rönkkö- Hilla-Helinä Paavola tanssivat saman sarjan semifinaaliin. Jani Juottonen- Jenna Bomström sijoittuivat Yleisen E:n kisassa kuudenneksi.

Senioriluokissa Aidan

menestyi jatkui, seniori 1 E:ssä pari Matti Sarala- Julia Korepina sijoittuivat kolmanneksi. Seniori 1C:n Jouko Häcman – Sari Törrönen tanssivat sekä vakioissa että latinalaistansseissa neljänneksi.

Liikunnan iloa vauvan kanssa Monella tuoreella vanhemmalla liikunta loppuu kokonaan lapsen syntymän myötä tai jää vain yksinäiseksi ja kiireiseksi tuokioksi salilla tai lenkkipolulla. Liikunnanohjaaja Anna Ryynänen tarjoaa vaihtoehdon, jossa sekä vanhemman että lapsen kunto kohoaa yhdessä liikkuessa.

Jumppaa vauvan kanssa (Gummerus) esittelee vauvajumpan perusteet selkeiden ohjeiden ja havainnollisten kuvien avulla. Kirja soveltuu oppaaksi niin vauvan vanhemmille kuin liikunnanohjaajillekin. Vauvan kanssa yhdessä liikkuminen tukee lapsen ke-

hitystä ja auttaa synnytyksestä palautuvaa äitiä. Ryynänen on koonnut yhdessä kätilö Gun Ghattabin ja fysioterapeutti Mirja Helinin kanssa turvalliset ohjeet, joilla aloittaa raskauden jälkeinen liikunta. Liikkeistä on omat versiot vauva- ja taaperoikäisille. Vauvajumppa so-

veltuu jo melko pienille lapsille – jumppaamisen voi aloittaa varovasti kolmen kuukauden iässä, jolloin lapsi osaa jo kannattaa päätään. Äidin on syytä kuunnella omaa kehoaan, sillä liian aikaisin aloitettu liikunta voi olla rankkaa synnytyksestä toipuvalle. Pikkuhiljaa aloitettu

jumppaaminen helpottaa toipumista. Vauvajumppaliikkeet on jaettu selkä-, jalka-, käsi- ja vatsaharjoitteisiin sekä venytyksiin. Anna Ryynäsellä on vuosien kokemus liikunnanohjaajana eri-ikäisten lasten ja aikuisten parissa. Vierumäen

urheiluopistosta (AMK) valmistunut Ryynänen ohjaa tällä hetkellä tunteja Kisakallion Urheiluopistossa. Innoituksen vauvajumppaan Ryynäselle on antanut hänen kohta kaksivuotias poikansa Oliver.

Miehet kuntosarja; Jouni Portimo, 2.12.44, Mika Marjamaa, Kemin PS, 2.42.57 Puolimaraton naiset Yleinen; 1. Susanna Pitko, 2.13.55, 2. Saija Halme, Espoo, 2.16.14, 3. Maarit Slotte, Merilapin Maratoonarit, 2.40.56, 4. Seija Vanhala, Keminmaan KasEllit, 2.43.50 N40; 1. Johanna Antinoja, Keminmaan KasEllit, 3.07.10, N45; 1. Arja Mommo, Tervolan Teiden Tallaajat, 2.14.07, 2. Lilja Hiltunen, AMC, 2.22.45, 3. Taina Sopenlehto, Cetus Espoo, 2.41.32, 4. Merja Kestilä, Keminmaan KasEllit, 2.43.50, 5. Teija Alamaunu, Keminmaan KasEllit, 3.07.20, 6. Tiina Karvonen, 3.32.18, N50; 1. Pirkko Soppela, Merilapin maratoonarit, 2.37.24, 2. Sointu Muotka, Pajala IF, 2.42.30, 3. Lea Häyrynen, Il-

lin rouvat, 3.12.45, 4. Anne Elenius-Parkkari, Sampo, 3.32.17, N55; 1. Saara Kåhlman, Merilapin Maratoonarit, 2.25.00, 2. Anu Leppiman, AMC, 2.39.00, Naiset Kunto; Mari Sipola, Maratonkoulu, 2.43.39 Varttimaraton Miehet yleinen; 1. Juha Päivärinta, 53.38, 2. Esa Tervonen, 56.09, 3. Kalle Riiste, 58.36, 4. Jouni Mommo, 1.06.17, M40; 1. Toni Lahtovaara, 1.03.40, 2. Ari Järvinen, Kemin Into, 1.09.05, M45; 1. Esa Karhunen, RFTK, 1.10.22, M55; 1. Tuomo Vuokila, Velj.Vaara Oy, 1.05.39, 2. Martti Vapa, Suunta 2000, 1.06.35, 3. Jouko Juntunen, Kemin kaupunki, 1.10.17 Miehet kunto; Ilpo Posti, 1.13.21, Naiset Yleinen; 1. Marika Tikkanen, 1.07.35, 2. Jenni Karttunen, VKV,

1.14.54, 3. Anna Miettinen, e-Coach, 1.15.16, 4. Riikka Kaijanen, 1.17.30, 5. Tarja Leskinen, 1.34.47, 6. Seija Nyman, 1.40.06, N40; 1. Satu Rantajärvi, Karihaaran Visa, 1.01.50, 2. Eija Petäjäjärvi, Ranuan Peura, 1.04.48, 3. Urve Kirt, 1.08.38, 4. Tiina Huilaja, Kaukosen Revontulet, 1.17.32, 5. Birgit Niva, 1.24.34, N50; 1. Aila Jaako-Hallqvist, SJ Gränsen, 59.49, 2. Anne-Marja Hornela, Maratonkoulu, 1.26.59, N55; 1. Riitta Kukkonen, Maratonkoulu, 1.40.00, Naiset kunto; Anne Pohjanen, Maratonkoulu, 1.13.09, Hannele Karjalainen, Keminmaa, 1.15.09, Kristiina Kivakka, Maratonkoulu, 1.17.17, Marja Wahlberg, 1.17.57, Outi Petäjäjärvi, TopAkat, 1.27.26, Rauni Räty, Maratonkoulu, 1.46.33

ANNA RYYNÄNEN

Arctic Ice Marathon Kemi 2009 tuloksia Täysmaraton Miehet yleinen; 1. Jarmo Raaterova, Luulaja, 3.14.37, 2. Daniel Muotka, Pajala IF, 3.53.07, 3. Jukka Vaara, Velj.Vaara Oy, 4.03.12, 4. Sami Suopajärvi, 4.15.44, 5. Tarmo Ruotsalainen, Oulun NMKY/HKM, 4.57.29, 6. Martti Rantamaa, 5.15.27, 7. Mika Niemelä, 5.18.58, M40; 1. Jari Välijeesiö, 4.19.56, 2. Markku Suontie, 5.19.37, 3. Ari Jaakkola, Alatornion Ahjo, 5.25.49, M55; 1. Lauri Mikkonen, 4.08.54, 2. Reijo Naalisvaara 4.13.50, 3. Teuvo Rajander, 4.31.33, M60; 1. Keijo Raudaskoski, Alatornion Pirkat, 5.15.27, 2. Urpo Mansikka, Arctic Maraton Club, 5.19.14 Naiset täysmaraton Yleinen; 1. Sanna Huotari, 4.35.29, 2. Miia Hannunen, Keminsuun Kisa, 5.39.27,

N40; 1. Ulla Inget, Taivalkosken Kuohu, 4.59.46, Puolimaraton Miehet, yleinen; 1. Juho-Veikko Hytönen, Ikaalisten NV, 1.35.17, 2. Pasi Hynninen, Rantasalmen Urh., 1.41.09, 3. Mikko Vapa, e-Coach, 1.45.28, 4. Juha Matilainen, Maratonkoulu, 1.47.00, 5. Juho Roimaa, Kollström Team, 1.50.02, 6. Markku Tikkala, 1.50.33, 7. Teuvo Kuusela, 1.54.39, 8. Harri Lehikoinen, Velj.Vaara Oy, 2.06.36, 9. Pasi Tahkola, Team Termovisio, 2.20.59, 10. Samuli Tahkola, Team Termovisio, 2.20.59, M40; 1. Jyrki Ilvesluoto, 1.41.22, 2. Johnny Blomqvist, Larsmo, 1.50.12, 3. Mika Raudasoja, Merilapin Maratoonarit, 1.54.01, 4. Juha Rönkä, KemPa-99, 2.35.22, M45; 1. Tatu Luokkanen, Kempeleen Maratonklubi,

1.54.26, 2. Taisto Puurunen, LTR Kemi, 1.54.35, 3. Matti Hosio, Pajusaaren Sport, 1.56.02, 4. Jari Rinne, AMC, 2.18.15, 5. Teppo Rantalankila, AMC, 2.22.35, 6. Jari Myllymäki, KEK, 2.53.45, 7. Timo Haapaniemi, Athletico Suuskii, 3.12.45, M50; 1. Markus Hast, 1.51.42, 2. Juhani Isoherranen, Merilapin Hikiset, 1.54.28, 3. Veli-Matti Heikkilä 2.00.08, 4. Juha Ylimaunu, Merilapin Hikiset, 2.03.22, 5. Pauli Rantakokko, AMC, 2.10.46, 6. Olli Tiuraniemi, AMC, 2.29.38, M55; 1. Reino Jolla, Oulu, 2.00.35, 2. Kari Huhtaniska, Pajusaaren Sport, 2.16.27, 3. Jukka Nevalaita 2.21.31, 3. Paavo Huuki, 2.21.31, 5. Ossi Repo, AMC, 3.06.18, M60; 1. Aarno Pätäri, Merilapin Hikiset, 1.56.21

10 ILMIÖT JA IHMISETUUSI TORNIOLAINEN KAUPUNKILEHTI No 8 • 5.3.2009

Valkuaispitoinen aamiainen o Kun verensokeri soutaa edestakaisin, ei koskaan voi tietää millä aaltopituudella kanssaeläjä on. Ei saa näkyä, ei kuulua, ei maistua, ei haista millekään, ei saa aiheuttaa pahennusta kotona tai työympäristössä. ”Mikä sinäkin luulet olevasti?”, kuulee hyvin herkästi sanottavan. - Jos kaikilla verensokerit pysyisivät paastoarvoissa, työpaikoilla ei olisi niitä raja-aitoja, että kenen kanssa voidaan seurustella, puhuu kansanparantaja Sakari Virkkala. Kun verensokeri pysyisi 4 -6 millimoolin (paastoarvo) välillä, silloin insuliinikin pysyy toivotulla tasolla. Kun verensokeri menee alle neljän, ihminen kärttyää. - Insuliinin tehtävä on vetää verenkierrosta sokeria pois ja työntää sitä kudos-soluille energiaksi. Se loppusokeri, mitä kudossolut ei ota energiana vastaan, insuliini muuttaa rasvaksi ja työntää rasvasoluihin varastoksi. - Sieltä tulee sitä paketointitavaraa, Virkkala tuumaa.

Kansanparantaja tuomitsee pannaan kaikki te-

ollisesti tehdyt margariinit ja kevytlevitteet ja sanoo, että voi on mainettansa parempi. - Kahvat vyötäröllä ja liikakilot johtuvat suurimmaksi osaksi hiilihydraateista. Kun syömme puhdistettuja viljatuotteita, makeutettuja välipaloja ja sokeroituja juomia, elimistön verensokeri ei ole tasapainossa ja insuliinitaso kohoaa. - Voi on mainettansa pa-

rempi, mutta jos käyttää kohtuuttomasti rasvaa, kaikki hyvätkin rasvat muuttuvat arakidonihapoksi. Arakidonihapon liiallisen määrän epäillään lisäävän tulehdusherkkyyttä ja vaikuttavan moniin tauteihin, muun muassa syöpään.

Terveellisen

elämän

kannalta on tärkeää syödä säännöllisesti ja rauhallisesti, pureksia ruoka syljen kanssa niin pitkään, että se valuu kurkusta ruokatorveen. Aamiainen on päivän tärkein juttu. Se pitäisi Virkkalan ohjeen mukaan aina aloittaa valkuaispitoisilla ruoka-aineilla; lihaa, kalaa, kanaa, juustoa, soijaa, kananmunia ja jne. Sen takia, että valkuainen aktivoi maksaa niin, että maksaan varastoitunut verensokeri, eli glykogeeni, muuttuu välittömästi glukoosiksi ja lähtee ”sievästi” verenkiertoon. Siten maksaan tulee uuttaa tyhjää varastotilaa nopeasti sokeriksi muuttuvalle hiilihydraatille. - Kun sokeri nousee, nousee insuliini ja aina kun insuliini on kohollaan, niin vastavaikuttaja glukagoni, on alhaalla, jolloin se on toimintakyvytön ja me ei koko päivänä saada varastorasvaa kulutettua, vaan koko ajan sinne pikkuhiljaa menee lisää rasvaa. - Kun insuliini – glukagoni on keskinäisestä tasapainosta, se tuottaa meille paljon mielihyvää, kertoo kansanparantaja, joka on toistakymmentä vuotta elänyt verensokerinsa kanssa tasapainossa.

Ruuan

pitää sekoittua

hyvin syljen kanssa, jotta mahalaukun hapan ympäristö ei pilaa viljatuotetta tai hiilihydraattipohjaisia ruokaainetta. Esimerkiksi keitetty porkkana ei ui läpi suoliston

pilaantumattomana, jos sitä ei ole esikäsitelty syljen amylaasin kanssa. Kun porkkana hajoaa oikealla lailla pohjukaissuolesta eteenpäin mentäessä, se muuttuu energiaksi, jolla meidän elämä jatkuu. Hiilihydraatit menevät vatsalaukussa herkästi käymisen puolelle, eikä niitä saada ruuansulatuksen keinoin tehtyä glukoosia, vaan vatsastamme tulee ikään kuin rankkitynnyri. Kun elimistössä tapahtuu koko ajan käymistä, syntyy mitä erilaisimpia myrkytystiloja. Sakari Virkkala muistuttaa, että käyminen tuottaa ihan oikeasti alkoholia. - Alkoholi hajotessaan aiheuttaa sen, että maksa rasittuu. On ihmisiä, jotka eivät käytä lainkaan alkoholia ja heillä on maksakirroosi, kun hiiva jyllää, kun ei ole suhtauduttu syömiseen oikealla lailla.

Virkkala jatkaa, että meidän elimistöön varastoituneita myrkkyjä, joita tulee esimerkiksi ilmasta, vedestä, ruuasta, elimistö pyrkii koko ajan tuhoamaan. Viimeinen konsti elimistöllä on varastoida nämä haitta-aineet rasvaan. Homeet, raskasmetallit, amalgaamipaikat tai esimerkiksi työpaikalla käsitellyt myrkyt voivat altistaa elimistön vierasaineille. Ne nostavat kansanparantajan mukaan fysiologista stressiä, joka nostaa elimistön kortisolin tasoa. - Kortisoli pystyy jopa hajottamaan meidän lihaksia ja tekemään niistäkin rasvaa. - Meillä on vanhuusväestöä paljon, joilta lihakset ovat häipyneet. - Ongelmat pitää selvittää, sillä toisille myrkytystila tarkoittavat sitä, että paino lisääntyy, joillakin paino tippuu, molempiin näihin kyllä löytyy selitykset.

Sakari Virkkala luennoi Torniossa Uusi Askel ry:n järjestämässä tilaisuudessa.

Voi on mainettansa parempi

”

- Jos liikalihavuus, tai

laihuus, ei johdu kudosärsykkeistä, me olemme sellaisia mestareita pääkopassamme ja mielenpuolella, että saamme maailma niin mustaksi kuin me haluamme. Elikkä omalla asennoitumisella voimme vaikuttaa hirveän paljon siihen, miten meidän fyysinen ja psyykkinen puoli pysyvät

keskenään yhteistyössä. - Jos pelätään ja jännitetään jotain koko ajan, niin tressi aiheuttaa adrenaalitason nousun, syntyy lisää kortisolia ja jälleen saadaan tasapaino järkytettyä. - Se on hyvin yleistä varsinkin vanhuusväestöllä. Jos puoliso kuolee, ei mene kau-

”Joka torstai rouva Herkipeuksen luona tanssit” Musiikin ja kulttuurihistorian tutkija Marja Mustakallio on tutkinut rajan vaikutusta Tornionlaakson musiikkikulttuurissa. Hän esitti aiheesta mielenkiintoisen tutkimuksen Tornion Kalevalaisten naisten järjestämässä Kalevalan juhlassa. Ennen vuotta 1809 jokilaakson ja oikeastaan koko Pohjois-Kalotin keskeinen kaupunki oli Tornio. Voimme kuvitella, kuinka Tornion pikkukaupungissa palovartija kiersi kortteleita ja huuteli huomioitaan, äiti tuuditti lastaan, mahdollisesti jotain työtä ryyditettiin laululla. Jossain kuului veisuu, kun paikalliset uskonnollisesti heränneet kokoontuivat yhteen, ehkä jostain mökistä kuului yksinäinen virrenveisuu, omistivathan lähes kaikki virsikirjan ja myös Tornion tienoilla alkoi kodeissa olla muitakin hengellisiä laulukokoelmia,

erityisesti Siionin virsiä. Sunnuntain tullessa paikalliset pelimannit ottivat esiin tanssisoittimensa, piirileikkilaulu kaikui tanssituvassa, lukkari valmistautui yksin tai papin ja kirkkokansan kanssa jumalanpalveluksiin tai veisasi vainajia haudan lepoon. Markkinoiden aikaan uuden arkkiveisun sävelet kutsuivat ostajia ja uutisten janoajia. Kaupunkiin osui joskus satunnaisia kiertäviä musiikki- ja teatteriseurueita. Oman kaupungin virkamiehet ja sotilassoittajat soittivat tanssiaisissa ja muissa säätyläistön pidoissa. Tohtori Anders Hellant testasi asunnossaan tammikuun pakkasilla miten kylmyys vaikutti soitinten viritykseen. Vielä 1819 eräs matkakirjailija mainitsi vain Tornion, jonka ”kulttuurielämä, nimenomaan musiikki, on La-

pin kaupungiksi ihmeteltävän pirteää, jopa kukoistavaa”. Sydäntalvella 1857 Wiborg-lehden kirjeenvaihtaja kuvasi Tornion elämää: ”Täällä Torniossa pidetään hauskaa oikein ahkerasti. Joka torstai on rouva Herkipeuksen luona tanssit. Musiikki on moitteetonta eikä tanssijoista ole pula, siinä auttaa naapurikaupungin nuoriso, joka huonommallakin säällä ja miltei mahdottomin kulkuyhteyksin saapuu avuksi hädän hetkellä. Tanssitaan verkaa, polkkia, polkettoja, polskia ja mitä kullekin tulee mieleen. Pipit ja papit eli Pekat ja Paavot, jotka eivät täällä oikein kuulu seuraelämään, seisoskelevat oviaukossa ja katselevat, nauttivat olosta myös huoneissa mutta enimmäkseen ovensuussa.” Myös Ruotsissa 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa vallitsi samanlainen kansanmusiikin

keruun buumi. Haaparannan vankilanjohtaja Alfred Johansson lähetti Tukholmaan paljon pelimanninuotteja. Viulu oli ajallisesti varhaisin soitin Tornionlaaksossa. Se oli yleinen etenkin kaupungeissa ja niiden lähiympäristöissä. Tämä viulu laatikkoineen on peräisin jostakin Ruotsin puolen Tornionlaaksosta. Mutta kaikista yleisin perukirjaan merkitty soitin oli kuitenkin piano. Pianoja viritettiin säännöllisesti eli niitä myös soitettiin. Kaikenlainen pianobisnekseen liittyvä toiminta näyttäisi keskittyneen Haaparannalle.Viimeistään 1870-luvulla kaupungeissa alkoi myös julkinen musiikkielämä. Monet kiertävät taiteilijaseurueet pysähtyivät läpikulkumatkalla Tukholmaan ja Pietariin joko Torniossa, Haaparannalla tai molem-

missa. Varsinkin 1890-luvulla konserttivilske oli aikamoinen.Torniossa konsertteja tai musiikillisia illanviettoja ja iltama siirryttiin pitämään pääasiassa raatihuoneella ja vuosisadan vaihteessa Vapaapalokunnan talolla. Haaparannalla keskeinen musisointipaikka oli aluksi hotelli ja myöhemmin akustisesti kehuttu raittiusliikkeen sali eli Goodtemplarien huone. Julkinen musiikkielämä lepäsi 1800-luvun toisella puoliskolla molemmissa kaupungeissa pitkälle maiden eteläisimmistä osista paikkakunnalle muuttaneiden virkamiesten harteilla. Haaparannalla tätä virkamieskuntaa oli selvästi enemmän kuin Torniossa. 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa lähes kaikki yhdistykset perustivat itselleen heti laulukuoron ja tornisoittokunnan. Näin ta-

pahtui Raittiusseura Säteessä Torniossa, Gränsbaneretissa Haaparannalla, VPK:ssa Torniossa. Tähtäimessä oli moniääninen kuorolaulu ja Ruotsissa sekstetti- ja Suomessa seitsikkomusiikki. Vuoden 1809 raja merkitsi tietysti keskuspaikkojen antamia ohjeita ja käskyjä, joilla oli tarkoitus muuttaa kulttuurisia käytäntöjä omaa valtakuntaa palveleviksi. Valtakuntien veto näkyi yhteisellä kulttuurialueella Torniolaaksossa jonkin verran, mutta valtakuntaa voimakkaampi tekijä oli kuitenkin yhteiskunnallinen asema ja varallisuus sekä oppineisuus. Eroa tehtiin säätyjen kentällä, ei niinkään valtiollisella ja kansallisella perustalla. Myös modernisaatio tunki ihmisten elämään kysymättä valtakunnan rajaa. (Osa Marja Mustakallion juhlapuheesta. AK)

UUSI TORNIOLAINEN KAUPUNKILEHTI No 8 • 5.3.2009

ILMIÖT JA IHMISET 11

on päivän tärkein juttu kohtia pari raetta karkeaa puhdistamatonta merisuolaa. Se muuttaa veden mineraalipitoisuutta ja pikkuhiljaa vaikuttaa elimistössä happamuutta laskevasti. Jos elimistöön kertyy happamuutta, se näkyy yleensä nivelrikkoina.

Mies sanoo, että aamulla on hyvä syödä kananmunia, ja että kanamunista ei tule kolesterolia. 80 prosenttia kolesterolista elimistö tekee itse. Kolesterolitaso on täysin kiinni siitä, millä tasolla meillä on insuliini. Kun insuliini on koholla, maksa syntetisoi ylikierroksilla kolesterolia ja sieltä tulee kolesteroliongelmat, kertoo kansanparantaja, joka on toistakymmentä vuotta sitten alkanut syödä terveellisestä ja on pudottanut huimasti painoaan. - Kun sain verensokeritasapainoni kuntoon, yli 7 kolesteroli tippui neljään ja elämä alkoi hymyillä. - Olen ollut 106-kiloinen kaljapuollomallinen henkilaitaäijä ja kärttyinen. Kotiväki sai kärsiä pahasta olostani. Enää minun ei tarvitse pullistella ja tehdä temppuja kotiväelle, Sakari Virkkula iloitsee. - Vanha sanonta kuuluu, joka hotkii ruokansa, potkii akkansa. Se pitää paljolti paikkansa. Maitotaloustuotteista

an, toisellekin tulee sairauksia ja muutaman kuukauden sisällä molemmat ovat siirtyneet rajan yli.

Virkkala tähdentää, että kannattaa paneutua elimistön tasapainon löytämiseen. Ihmisen hitauden ja jöröyden mies sanoo johtuvan

elimistön alhaisesta magnesiumtasosta. Tähän vaivaan kansanparantaja kertoo suolan auttavan. - Suolahan on se parjattu aine, mutta suolaa pitää saada päivässä riittävä määrä, jotta elimistön ph -taso säilyisi riittävän korkealla. Suosittelen vesikannussa litraa

mies suosittelee käyttämään hapanmaitotuotteita. Ruuanlaittoon voita tai rypsiöljyä, salaatteihin kylmäpuristettua oliiviöljyä ja yleensäkin ruuan kuumentamisen kanssa pitää olla varovainen. Mikroaaltouunin mies julistaa pannaan, siinä pilaantuu vesikin. - Ruuansulatus ei osaa käsitellä sellaista massaa, joka on mikroaaltouunissa käsitelty ja räjäytetty. Se ei ole

”

Vanha sanonta kuuluu, joka hotkii ruokansa, potkii akkansa ruuan sulatusta, vaan se on ruuan mädätystä, Virkkala julistaa. Omat marjat ja kasvikset ovat meidän hedelmiämme. Ne pitää laittaa pakkaseen ilman sokeria. Mies jättää syömättä banaanit ja appelsiinit, jotka kuulemma revitään puista raakoina ja kypsennetään keinotekoisesti. - Varokaa lisäaineita liharuuissa, hankkikaa suoraan tuottajilta lihat ja kalat ja pankaa pakkaseen. Margariini ei ole elintarvike, se on petrokemian tuote, joka voi ainoastaan käyttää muoviteollisuus, mies laukoo. Kansanparantaja opastaa itse tekemään levitteen voista, öljystä ja vedestä.

- Tähän on tultu, kan-

sa lihoo ja sairastaa, kun on opittu vääriä asioita. Minua aina surettaa lapset, jotka lähtee kouluun ja edessä on maissihiutalelautanen. On pieni jogurtti, missä voi olla kahdeksan sokeripalan verran sokeria. On sokeroitua mehua, vaaleaa leipää ja siihen margariinia ja filmin ohut leikkele. Nämä kaikki muuttuu hetkessä sokeriksi, paitsi se margariini ja leikkele, jotka on teollisesti käsiteltyjä ja niitä meidän aineenvaihdunta ei oikein tiedä miten käyttää. Lapsi lähtee sokerihumalassa kouluun ja koulussa käytävällä on limsa-automaatti tai karkkiautomaatti. Kun oppitunti alkaa, alkupuoli tunnista on

TUOREPUURO Kuorellisia seesamin siemeniä n. 1 dl Kuorettomia auringonkukan siemeniä n. 1 dl Pellavarouhetta n. 0,25 dl Vettä n. 1,5 dl Siemenet huuhdellaan hyvin, liotetaan eri astioissa väljässä vedessä vähintään 6 h. Pellavarouhe laitetaan kuppiin johon 1 dl:n vettä, siinä se turpoaa puuromaiseksi. Seesamin- ja auringonkukan siementen liotusvesi kaadetaan pois ja siemenet vielä huuhdellaan. Siemenet rikotaan sauva-, teho- tai yleissekoittimessa lisäten vettä ja turvonnut pellavarouhe. Puuroon lisätään marjoja tai hedelmiä maun mukaan (luumu, kotimaiset marjat ym.) ja/tai mehua. Ei appelsiinimehua, mandariinia tms. raakana poimittuja hedelmiä tai värjättyjä vesiä (juice ym.) Makeuttamiseen voi käyttää hunajaa 1 tl. Annetaan puuron ns. ”rikastua” n. 2 tuntia, jolloin se on parhaimmillaan nautittavaksi. Puuroa voi tehdä isommankin annoksen ja pakastaa pieniin rasioihin, koska se on parasta tuoreena. Jääkaapissa se säilyy 2-3pv. PUURO ON ERITTÄIN RAVITSEVAA. Esim. 100 g seesamin siemeniä siältää 1035 mg kalsiumia, joten alla olevat annokset takaavat jo yksistään päivittäisen kalkin tarpeen tyydyttämisen.

mesuamista ja loppupuoli on yhtä huutoa, kun paha olo tulee, tietää mies, joka on kierrellyt ympäri Suomea luennoimassa oikeista ruokatottumuksista ja terveellisestä ravinnosta. Hän on saanut itseltään pois kaikki riippuvuudet, ylipainon ja uniapnean.

Astma on hallinnassa ja työ maistuu. Sakari ja Anneli Virkkala pitävät Kansanparantola Puttaan Kartanoa Pirttikoskella ja lisää siitä ja heidän resepteistään voit lukea sivulta www.puttaankartano.fi. ANITTA KOLEHMAINEN

12 ILMIÖT JA IHMISETUUSI TORNIOLAINEN KAUPUNKILEHTI No 8 • 5.3.2009

Ringo ja Juice neulapoikina Tienviitta neuvoo: Arpelan keskustaan kaksi kilometriä. Keskustan legendaarisessa Laren Baarissa sykkii psykedeelinen 70-luku. Kaikilla on hullun hauskaa, törkeästi ripsiväriä, paljon poskipunaa, tekoripset, pitkät kiharaiset hiukset, pulisongit, huivit otsalla, leveälahkeiset trumpettihousut, intiaanipuuvilla puserot, isot kaulukset paitapuseroissa, mikroshortsien kanssa näyttävät pitkävartiset saapikkaat, lipputangossa pukuhousunlahkeet, hapsunahkatakit ja pakkasessa nurkan takana sauhuaa tupakit.

Arpelan hullu kansa on

kerääntynyt naapurikylien ihmisten kanssa sellaisiin 70-luvun vinyylilevybileisiin, missä neulapoikina pyörivät itse Juice Leskisen kaksoisolento Mauri alias Planting ja navetasta juuri ennättänyt The Beatlesin Ringo Stars, elikkä joku kyllä arveli Ringoa arabiterroristiksi, toiset luulivat häntä lähetyssaarnaajaksi. Joku oli nähnyt samannäköisen isännän Arven navetassa. Yhtäkaikki, keitä neulapojat olivat, ilo on ylimmillään. Levy-

Ja vinyyli soi.

”

Tai sitten jalassa oli Hai-saappaat

Neulapojat Ringo ja Juice. lautasella pyöri Junkkarinen, Tapani Kansa, Somerojoki ja välillä rokattiin Wigwamin tahtiin. Ja hypättiin ”Väliaikaista ”–letkajenkkaa.

1970-luku oli villiä ja iha-

naa aikaa, mutta se oli kilttiä aikaa, miehet olivat herrasmiehiä ja naiset kauniita. Aikoinaan 70-luvun bileisiin piti saada maksitakki, leveälahkeiset housut ja paksupohjaiset kengät vaikka osamaksulla, jotta pysyi kuumimpien muotivirtausten mukana.

James Bond, Charlien Enkelit, Grease ja Saturday night fever aiheuttivat muotibuumeja. Bilepukeutumisessa sai luvalla lyödä yli. Glitteri-farkut, mikroshortsit ja lurex-topit olivat suosittuja. Ja miehillä oli tiukat leveälahkeiset suorat housut tai vakosamettiset pukutakit. Meikissä luomilla helmiäistä, sinistä, turkoosia, kultaa, huulissa paljon huulikiiltoja ja helmiäistä.

Laren Baarin suuri Inti-

aanipäällikkö Lauri Hiavat Harri nauroi yhdessä asiakkaiden kanssa ja juomahanat lauloivat samaan tahtiin Reijo Taipaleen kanssa. The Rolling Stonesin laulaja ja perustaja rock legenda Mick Jagger alias Tikkala teki näyttävän sisääntulon tanssittamalla liehutukkaista naisystäväänsä pitkin tanssilaattiiaa. Seurapiirijuorujen mukaan Mick Jaggerin uusin

Laren Baarissa 70-luvun vinyylilevytansseissa ei kellään ollut suru puserossa.

Son rauhanmiehiä tämä Päällikkö! nuorikko olisi kotoisin jostain Arpelan perukoilta. Ja kuten bileiden perinteisiin kuuluu, aina yksi häirikkö täyttyy bileissä olla ja tällä kertaa se oli naishenkilö, joka ei tiennyt oliko lintu vai kala, mies vai nainen, mutta hauskaa oli hänelläkin siihen saakka, kunnes jo alkuillasta koitti nukkumaanmenoaika.

Laren Baarin entiset 70-lukulaiset nuoret muistelivat, että kengät olivat korkeapohjaiset ja -korkoiset

sekä pyöreäkärkiset. Tai sitten jalassa oli Hai-saappaat. Ja housun puntti sitten ehdottomasti takaa saappaassa. Koulussa kyllä oltiin kumisaappaat jalassa koko päivä ja koko talvi. Pitkät hiukset oli usein isoilla paplarikiharoilla auki ja keskellä päätä jakaus. ”Huulikiilto tuli silloin, meillä kaikilla tytöillä oli taskussa aina huulikiiltoputkilo, ja sitä vedeltiin huuliin vähän väliä.” Hippikulttuuri näkyi 60-luvun jäljiltä vielä 70-luvullakin ja hippiasuisia näkyi myös Laren Baarissa suuri joukko. 1970-luku oli kaikkien mielestä hyvää aikaa, vaikka se oli myös muutosten ja mullistuksien aikaa. Neulapojat vain jatkoivat soitantaa, kun toimittajan 70-luvun tyyliin sopiva Volvo valui hiljaksensa Arpelan keskustasta kohti Karunkia. Ja pimeässä biilissä lauloivat Matti ja Teppo Arvotonta kissankultaa vain. ANITTA KOLEHMAINEN

1970-lukua on Anita Hirvonen, Matti ja Teppo, Frederik, Esko Rahkonen ja teräväkärkiset paidan kaulukset.

UUSI TORNIOLAINEN KAUPUNKILEHTI No 8 • 5.3.2009

Suomisarjan karsintaottelu

YJK

Ylivieska

Otteluisäntä:

La 7.3.2009 klo 16.00

Tervetuloa Sisustuspäiville! la 7.3. Koti-Ideaan klo 10 alkaen.

Obelix ry

Ravintolassa B-oikeudet TYKY KUNTOSETELI + käy maksuvälineenä lipun ostoon

(Opiskelijakortti esitettävä)

POMO-Klubi alkaa Kemissä 10.3.2009 klo 13-15 Hotelli Cumulus, Hahtisaarenjkatu 3, 94100 Kemi. Klubi on tarkoitettu vammaislle henkilökohtaisen avustajien työnantajille. Tilaisuus on maksuton. Tervetuloa. T: Kynnys ry

n o i s k e n n O a i s i a l i t t a amm

di Vuolo Värisilmän Hei kertoo kevään ta sisustusideois ee el ja esitt mm. uusia ja tapettimallisto 4 -1 1 1 la klo ja 15-17.

KAIKKI MATOT

-20%

mukana myös

edustaja tekemässä huipputarjouk sia!

REMONTOIDAAN kotisi kuntoon! Saat laatutyön nopeasti ja voit hyödyntää myös

KOTITALOUSVÄHENYKSEN! (kotitalousvähennys on 6000 euroa 2-hengen talous)

Tarjoamme maaliskuun loppun asti

SISUSTUSSUUNNITTELUN KAUPANPÄÄLLE! Sisustussuunnittelija Marika Pyyny Luota remonttitöissä kuten uudenkin rakentamisessa ammatti-ihmisiin! Osaavat tekijät tekevät sovitun työn luotettavasti valmiiksi aikataulussaan eikä perinteisiä “eikö – ootappa vähän” -tilanteita synny. Teemme kaikki remontit. Julkisivut ja kosteusvaurioit mukaanlukien sekä maalaus-, laatta- ja parkettityöt. Ammattitaidolla.

uantain Varaa aika la n maksuttomaa sisustusneuvontaan!

Alennukset normaalihinnoista. Ei koske aiemmin tehtyjä kauppoja.

Osallistu arvo ntaa voita 100 euro n ja n lahjakortti! Palauta ku

iirustus P.s. Ota pohjap eestasi ht ja/tai kuvia ko n! mukaa

ponki nimellä ja puhe myymälään linnumerolla. Nimi: Puh.

Menossa mukana myös Aktiiviraha!

20 kk maksuaikaa 3,5% todellisella vuosikorolla. Koskee skee yli 2000€ ostoja ostoja. Esimerkiksi 3.600€ ostos, todellinen vuosikorko 3,54% luottohinta 3.710€, korko 0%, tilinhoitopalkkio 4€/kk. Kampanjamaksu 30€ ensimmäisellä laskulla. Mahdollisille jatko-ostoille Aktiiviraha MasterCard Kortti -tililuoton todellinen vuosikorko on 22,98% (12/08).

Pyydä tarjous: Verkkotehtaankatu 3 C, 95420 Tornio Puh. 0207 120 770, fax 0207 771 veijo.alaoja@lansilapinmaalauspalvelu.fi

Länsi-Lapin

Maalauspalvelu Oy

Makujen Hakua Yrittäjänä ensimmäistä kertaa toimiva Seija Vuolli, avasi kahvila-leipomonsa MakuHaun ovet varhain viimeviikon tiistaiaamuna entisen Café Roosamarian tiloissa. Vaikka avajaisaika sattuikin juuri koululaisten hiihtolomalle, on kahvilassa väkeä riittänyt. Avajaispäivän aikana ehti käymään ainakin sen sata ihmistä.

Jo 14-vuotiaana Seija

työskenteli tätinsä kahvilassa ja siitä asti aina halunnut oman kahvilan. Nyt hän on viimein toteuttanut unelmaansa ja pistänyt yrityksen pystyyn. Yksin hänen ei tarvitse kuitenkaan kaikkea hoitaa sillä hänen tyttärensä Sanna toimii kahvilassa leipojana.

Koti-Idea Tornio

Rajalla-kauppakeskus Länsiranta 10 puh. 020 799 6430 ma–pe 10–20, la 10–18, su 12–18

Kahvilassa

leivotaan

joka päivä jotta tarjolla olevat tuotteet olisivat tuoreita. Kahvilan tarjontaan kuuluu muun muassa hiivapullia, muffinseja, viinereitä, kakkuja, piirakoita, täytekakkuja, pikkuleipiä ja suolaistakin löytyy. On erilaisia sämpylöitä kuten porkkanasämpylöitä, pizzaa, pasteijoita. Joka aamu on täytettyjä sämpylöitä. - Kahden päivän tilausajalla teemme kakkuja asiakkaan tarpeisiin.

Omalaatuisen nimensä Maku-Haku kahvila on

saanut Seijan isältä, joka on ollut Valion markkinointijohtajana aikoinaan. - Kun isä kuuli, että olen

pistämässä kahvilaa pystyyn, hän kertoi tietävänsä juuri sopivan nimen. Kun nuoret nykyään hakevat kaiken netistä, niin isä ehdotti että nimeksi tulisi Maku-Haku. Ja niin se sitten tuli. Ikkunoihinkin on tulossa logo myöhemmin, Seija kertoo. - Tornion valitsin paikaksi, koska tyttäreni perhe asuu täällä ja minusta Tornio on ihana pieni kaupunki. Minä pidän tätä kahvilaa ”kansanravintolana”. On kiva että ihmiset ehtivät käydessään viivähtää pitempääkin ja jutella, eikä aina olla niin hirveällä kiireellä, Seija Vuolli miettii. TANJA VASENIUS

PEURAKALLION LOUHOKSELLE 14 KUNNAT TIEDOTTAVAT UUSI TORNIOLAINEN KAUPUNKILEHTI No 8 • 5.3.2009 YMPÄRISTÖLUPA TORNIO Merkittävän historian ja kehittyvän nykypäivän Tornio – Perämerenkaaren rajattomien mahdollisuuksien kansainvälinen kaksoiskaupunki. Lisätietoja kunnasta www.tornio.fi.

VUODEN 2009 KORJAUS-, ENERGIA- JA TALOUSJÄTEVESIJÄRJESTELMÄAVUSTUKSET SEKÄ TARVEHARKINTAISET PIENTALOJEN ENERGIA-AVUSTUKSET Tornion kaupunki julistaa haettavaksi asuinrakennusten ja asuntojen korjaus-, energia- ja talousjätevesijärjestelmäavustukset sekä tarveharkinnaiset pientalojen energia-avustukset 3.4.2009 mennessä. Avustusta myönnetään ympärivuotisessa asuinkäytössä olevan asuinrakennuksen tai asunnon korjauksiin sen omistajalle.

KEMINMAA Tornion kaupungin on 8700 asukkaan Keskellä ympäristölautakunta Kemi-Tornio aluetta sijaitseva myöntänyt Morenia Oy:n Peurakallion Keminmaan kunta tarjoaa työ- jalouasuinalueena maaseutumaisen jokivarsiympäristön keskellä kaupunhokselle ympäristöluvan. Kuulutus ja pääkeja, kaikkien väylien varrella. Lisätietoja kunnasta tösasiakirjat valitusosoituksineen ovat nähwww.keminmaa.fi. tävänä Tornion kaupungintalon ala-aulassa (os. Suensaarenkatu 4) 25.2.–30.3.2009. Lisätietoja päätöksestä saa vs. ympäristönsuojelusihteeri Minna Karhuselta RAHATOIMISTON KASSAN AUKIOLOAIKA puh. 040-770 3239 tai ON MUUTTUNUT minna.karhunen@tornio.fi. 1.3.2009 alkaen kassa on avoinna työpäivisin klo 10.00-12.00. TORNION KAUPUNGIN TEKNISET Kaupunginhallitus 02.02.2009 § 42.

PALVELUT TALOUSPALVELUT Ympäristönsuojelu Rahatoimisto

KEMINMAAN

Kulttuuritoimisto

Kaupungin myöntämät avustukset: Korjaus- ja energia-avustukset sekä talousjätevesijärjestelmäavustukset sekä tarveharkintaiset pientalojen energia-avustukset Vanhusväestön, vammaisten ja rintamaveteraanien sekä veteraanien leskien asuinrakennusten ja asuntojen korjauksiin (mm. tuloraja- ja varallisuusperustein) Kiinteistökohtaisen talousvesijärjestelmän parantamiseen, kun se perustuu ympäristönsuojelulakiin ja –asetukseen, kunnan ympäristönsuojelumääräyksiin, terveydensuojelulakiin tai muun lainsäädännön perusteella annettuihin säännöksiin tai määräyksiin (mm. tuloraja- ja varallisuusperustein) Suunnitelmallisen korjaustoiminnan edistämiseen; kunto-arvion ja kuntotutkimusten tekemiseen sekä perusparannustoimenpiteiden suunnitteluun Energia-avustukset valtakunnalliseen kiinteistöalan energiansäästösopimukseen liittyneille kiinteistöille tehtäviin energiakatselmuksiin (vähintään 3 asuntoa) Energia-avustukset vähintään kolme asuinhuoneistoa käsittävien asuinrakennusten korjaamiseen Tarveharkintaiset pientalojen energia-avustukset ympärivuotisessa asumiskäytössä oleville pientaloille (enintään kaksi asuinhuoneistoa). Tarveharkintainen (tulorajaperusteinen) energia-avustus on pientalossa tehtäviä toimenpiteitä energiatalouden parantamiseksi ja uusiutuvien energia-lähteiden käyttöönottamiseksi. Työkustannusten osuuteen hakija voi hakea verottajalta kotitalousvähennystä. Valtion asuntorahaston myöntämät avustukset: Terveyshaitan poistaminen (sosiaalisin perustein) Hissin rakentamiseen ja korjaamiseen sekä hissin suunnitteluun Muun liikuntaesteen poistamiseen Kuntoarvion, kuntotutkimuksiin ja perusparannustoimenpiteiden suunnitteluun, kun avustus myönnetään kunnan tai kuntayhtymän suorassa omistuksessa olevalle kohteelle Avustusten myöntämisessä vanhuksille ja vammaisille sekä talousjätevesijärjestelmän avustuksen hakijoille sovelletaan valtioneuvoston antamaa päätöstä korjaus- ja energia-avustusten sekä talousjätevesijärjestelmäavustusten jakoperusteista (mm. tulo- ja varallisuusrajat). Pientalojen energia-avustukseen sovelletaan tulorajoja. Varallisuusmäärälle ei ole tässä tukimuodossa asetettu rajoituksia. Kaupungin ja Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ent. ARA) myöntämät avustushakemukset pyydetään toimittamaan 3.4.2009 mennessä hallinto- ja kehittämiskeskukseen alla mainittuun osoitteeseen. Terveyshaittojen ja rakennettavien hissien osalta avustukset on haettavissa ympäri vuoden ja niitä myönnetään määrärahojen sallimissa puitteissa. Hakemuslomakkeita saa kaupunginkansliasta kaupungintalon 8. kerroksesta, os. Suensaarenkatu 4, 95400 TORNIO, puh. 050-5971341/Marja-Riitta Tervahauta ja internet –osoitteesta www.tornio.fi/Korjausavustukset Tornio 26.2.2009

TORNION KAUPUNKI Hallinto- ja kehittämiskeskus

Teatterivipunen ky esittää SYNNYTYS-merestä nousee nainen Lassilan koululla ma 10.3.2009 klo 19.00 Ohjaus, käsikirjoitus:Virpi Portimo Rooleissa: Kätilö Greta Berg, Pirjo Lillkull Äiti,Virpi Portimo Kesto 60-70 min Kohderyhmä : aikuiset ja vanhukset sekä teatterista kiinnostuneet nuoret.

Ikäraja n. 10vuotta. Liput 5€ Järj. Keminmaan kulttuuritoimisto

KEMINMAAN KUNTA

Sivistyslautakunta

VUODEN 2009 AURAUSAVUSTUSTEN HAKEMINEN Keminmaan sosiaalitoimi ilmoittaa haettavaksi avustusta tieliittymän auravallin poistosta aiheutuviin kustannuksiin. Avustusta voivat hakea keminmaalaiset omakotitalossa asuvat yli 70-vuotiaat ikäihmiset, jotka terveydellisistä syistä tarvitsevat apua auravallin poistamiseen tieliittymästään. Hakemuslomakkeita on saatavana kunnan keskuksesta, sosiaalitoimistosta, Kallinrannasta ja nettisivuilta. Tukea myönnetään määrärahan puitteissa (enintään 40 €/talous) sosiaalisin ja terveydellisin perustein. Avustus maksetaan aurauskauden päätyttyä kuitteja vastaan. Hakemus palautetaan os. Palvelukoti-Päiväkeskus Kallinranta, Järventaustantie 20, 94400 KEMINMAA. Kuoreen merkintä ”aurausavustus”. Hakemukset on jätettävä viimeistään 31.3.2009 Lisätietoja antaa Maarit Vapa puh. 0400-914 686 Keminmaa 25.02.2009 SOSIAALI LAUTAKUNTA

KULTTUURIKALENTERI TEATTERI la 14.3. klo 19 Tornion Järjestötalolla Tornion Työväen Näyttämön ”Iso Paha Susi”näytelmän ensi-ilta. Käsikirjoitus Katja Krohn, ohjaus Anne Järvinen. Seuraavat esitysajat: 15.3. klo 17. 21.3. klo 19. 22.3. klo 14. ja 18., 26.3. klo 19. ja 27.3. klo 23. (yönäytös), 29.3. klo 14. ja 18.. Liput 8/6 e, ikäsuositus 12 vuotta. Lippuvaraukset ja lisätiedot puh 040 566 0425 La 28.3. klo 19 Teatterimatka Rovaniemelle katsomaan Historiallinen jännitysnäytelmä Ruusun nimi. Liput 17/14/10 e + kuljetusmaksu 5 e. Sitovat ilmoittautumiset 13.3. mennessä kulttuuritoimistoon puh 050 597 1174 tai s-postilla kulttuuritoimisto@tornio.fi MUUT TAPAHTUMAT 31.12. saakka kaikille avoin valokuvauskilpailu ”Elämää rajalla 2009”. Kilpailu koostuu kuudesta osakilpailusta, jonka voittajista valitaan kokonaiskilpailun voittaja, joka julkistetaan tammikuussa 2010. Lisätietoja kilpailusta www.tornionkameraseura. com. Kilpailun järjestävät Tornion Kameraseura ry, Tornion ja Haaparannan matkailu- ja kulttuuritoimet sekä Kaupunkilehti Torniolainen. NÄYTTELYT 5.4. saakka Aineen taidemuseolla Helena Junttilan ”Piirustuksia ja maalauksia”näyttely 18.10. saakka Tornionlaakson maakuntamuseolla, Kuoleman valtakunnassa - Suomen sota Tornion seudulla 1808-1809, avoinna ti-pe 11-17, la-su 11-15 13.3. saakka Tornion kaupungintalon näyttelytilassa, Sirkka Alamäen taidenäyttely ”Taidetta kolmelta vuosikymmeneltä”, avoinna virastoaikana Kuukauden taulu Maaliskuu, Tornion kaupungintalon näyttelytilassa, Aila Smeds, avoinna virastoaikana

SUENSAAREN KAUPUNGINOSAYHDISTYS Jäsenmaksut tilille 117030-6104000, viite 13 6 e. 26.3 klo 18.00 museolle

16 PALVELUHAKEMISTO KODINHOITO

UUSI TORNIOLAINEN KAUPUNKILEHTI No 8 • 5.3.2009 EKOLOGISTA ENERGIAA

PARTURI-KAMPAAMO

SOITONOPETUSTA

KAIKILLE AVOIN VOIT ALOITTAA VAIKKA IHAN ALUSTA Puh. 044 2626085

KOTIHOITO APURINKI AY kodinhoitoa ja siivousta ammattitaidolla ja sydämellä Hyödynnä kotitalousvähennys. Meillä käy Keminmaan kunnan palveluseteli.

Kotikäynnit P. 040 861 0891

SUOLAHOITOA

FYSIKAALISET HOIDOT

www.kiertavafysio.fi

Kemi - Keminmaa - Tornio

KOTIKÄYNNIT

puh. 044-582 8002 044-582 8003

-Hieronta alk. -Jalkahoito -Fysikaalinen hoito lääkärin lähetteellä alk.

email: kotihoitoapurinki@ hotmail.com

19€ 40€ 27€

Elina Kokkonen

Putaankatu 1, TORNIO KOTIPALVELU

IKKUNOITA JA OVIA

TERVEYDENHOITO

AAMUVASTAANOTTO

Myydään Ikkunoita ja ovia asennettuna. Huom! Veroetu puh 0400-896 550

keskiviikkoisin, 8-10 ilman ajanvarausta

Ravinnotta:

• Kokonaiskolesteroli • Kolesteroli + “hyvä” kolest. • Laaja rasva-arvomittaus (5 eri arvoa) • Verensokeri

Muut

• CRP (“pikasenkka”) • A-streptokokki pikatesti (nielunäyte) • Hemoglobiini • PSA (eturauhasseulonta, verikoe) • Virtsa, verenpaine, ompeleiden poisto

Ohjaus ja materiaali sis. hintaan! Muulloin terveystarkastukset ja mittaukset p. 044-033 8843 Tervetuloa! Eliaksenkatu 10, 2. krs, 95400 Tornio, puh. 044-033 8843

ILMOITUSLEHTI

TOIMIALA

Ota yhteyttä ilmoitusmyyjäämme ja pyydä tarjous edullisesta ilmoitussarjasta!

MALLA SADINMAA p. 0400-394 274 • Tiedote tulee toimittaa maanantaina klo 12 mennessä osoitteeseen seuratoiminta@torniolainenoy.fi • Lehdellä on oikeus jättää tiedote julkaisematta, jos se on yli 400 merkkiä pitkä tai jos se on tarkoitettu liiketoimintaan tai varainhankintaan. • Logon käyttö ilmoituksissa maksaa 50€/vuosi.

Yhdistykset - Yhteisöt -Urheiluseurat Omaishoitajat Länsi-Pohjan Omaishoitajat ja Läheiset ry/POWER-projekti järjestää omaishoitajille virkistys- ja kuntoretken Rokuan kylpylään 2.-5.4. Retken hinta 60€/henk./ vrk, sis.majoituksen,matkan puolihoidolla ja muun ohjelman. Mukaan voi ottaa myös hoidettavan! Yhteiskuljetus lähtee Kittilästä ja poimii lähtijät matkan varrelta.Ilmoitt. 9.3. mennessä.Yhdistyksen 10-vuotisjuhlamatka Mallorcalle 30.9.-7.10.(759€ sis.maj.+ lento), kone lähtee Rovaniemeltä klo 7.30,ole kentällä klo 6.00. Ateria koneessa 18€/aik., tilattava etukäteen, ilmoitt. 31.3. mennessä, p. toim.

016 447 888 (klo 10-14.30), 0400 616748, 0400 259313. Tornion järjestöyhdistys ry To 5.3.Järjestöjen palvelupiste klo 8-12. Ruokala työttömille ja eläkeläisille avoinna maanantaista lauantaihin klo 11.30-13 Tornion Järjestötalolla. To 5.3. tarjolla makkarakeitto & tuoresämpylä, jälkiruokana pulla ja kahvi. Ikääntyvien käsityöpiiri klo 12.00 - 14.00 Pe 6.3. tarjolla lihapullakastike ja perunat, jälkiruokana pulla ja kahvi. Kulttuuria Kansalaisille -projektin Ikääntyvien karaokeryhmä klo 13.00 – 15.00 ohjaajana Anne Järvinen, ilmoittautumiset ja lisätietoja 044-0983265 Karaoke-

ryhmät peruttu tältä perjantailta. Lauantaina 7.3. tarjolla uunimakkara ja perunamuusi. Suomi-Venäjä-Seura. Kansainvälinen naistenpäivän juhla Leipätehtaalla , os. Sankarikatu 7, lauantaina 7.3. klo 18.00. Juhlassa on venäläistä sävyä. Järjestää Venäjä-klubi/SVS:n Kemin osasto. Tervetuloa! Vapaa pääsy. Henkinen Kehitys Kemi ry Kesäseminaarin järjestelykokous ti 10.3.klo 18 Kemin Majakkatalossa os. Sankarik.10. Yhd. puh 040-770 2747 (ti ja to klo 18-21) ja e-mail henkinenkehityske-

mi@majakkatalo.fi SwengiJengi. Tanssikurssit sunnuntaina 8.3. Kemissä Syväkankaan koululla. Maaliskuun tanssimme jenkkitansseja! Klo 16-18 jive I, sekä klo 18-20 fusku II. Hannu ja Anita ohjaavat. Tule mukaan! www.swengijengi. net Suomen Punaisen Ristin Tornion osasto järjestää Ensiavun peruskurssin (EA1) 24.-25.3. sekä 31.3.-1.4. iltakurssina klo 18-21.15 (yht 16h). Lisätiedot ja ilmoittautumiset virpipakisjarvi@ gmail.com tai osaston p. 040 5271562 (puhelut miel. klo 16 jälk.).

HAUTAUSTOIMISTO JA PITOPALVELU

UUSI TORNIOLAINEN KAUPUNKILEHTI No 8 • 5.3.2009

KULTTUURI 17

Maaliskuun taulu on Matkalla Elämä on jokaisella ihmisellä matkantekoa, välillä taivalletaan sateessa ja myrskyssä, välillä saadaan levätä keitaalla ja kerätä voimia matkan jatkamiseen.

”

Jotain on jäänyt jostain näkemästä tai kokemasta alitajuntaan

Torniolaisen Aila Smedsin kuukauden taulu on nimeltään Matkalla. Kollaasimaalauksessa kiireisen näköiset viisi naista matkaavat kovaa vauhtia eteenpäin. Katseen vangitsevat korkea rakennus ja sininen ikkuna taivaalla. Taulun painajaismainen tunnelma vaihtuu välillä kevyemmäksi ja silta sekä ilmassa leijaileva ikkuna antavat ajatuksille uudet kevyemmät siivet.

Tornion kaupungintalon ala-aulassa Aila

Smedsin maaliskuun taulu Matkalla saa ehkä katsojan peilaamaan omaa kulkemistaan, minne olemme menossa, näemmekö oikeasti ympärillä olevaa elämää, tai toisiamme, tunnemmeko heitä, tiedämmekö tiemme? Aila Smeds on tehnyt taidetta vuosien varrella monin eri teknikoin, vähiten kuitenkin kollaaseja. Pari vuotta sitten valmistunut kollaasimaalaus on Ailalle itselleen mieluisin työ.

Aila sanoo, että hänen

Matkalla on Aila Smedsin parin vuoden takainen työ. maalaukset syntyvät mielensyövereistä. Jotain on jäänyt jostain näkemästä tai kokemasta alitajuntaan. Sieltä niitä sitten kumpuaa taiteeksi, kun on sen aika ja, kun on aikaa taiteilla. Pitkänlinjan yrittäjän ja suureperheenäidin haave opiskella taidetta, näki päivänvalon kolme vuotta sitten keväällä, kun Aila aloitti opiskelun Kemissä Aikuisten taiteen perusopetuksessa. Työn ohella opintiellä

kulkeminen ei aina ole ollut helppoa, mutta se on ollut antoisaa ja kun kotona ei enää ole kuin kaksi, niin äidillä on viimein ollut mahdollisuus antaa itselleen ja taiteen syntymiselle aikaa.

Aila kertoo, että siemenen

maalaamishalulle antoi taiteilija Liisa Rautiainen, joka opetti hänelle nuorena kuvaamataitoa Kemin tyttölyseolla. - Liisa Rautiaisesta jäi mieleen sellainen innokas mieltymys taiteeseen, sellainen kan-

nustus. Se jäi myös itämään, että mä osaan tehdä jotain. Aila Smeds kuvailee olevansa arka tuomaan mitään töitään esille. Hänelle olikin iloinen yllätys, kun tunnettu taidemaalari Richard Kautto antoi hyvää palautetta Matkalla –kollaasimaalauksesta. Kautto nimittäin nimesi Kemissä Punaista -nimisessä näyttelyssä Aila Smedsin taulun näyttelyn mielenkiintoisimmaksi työksi. - Se oli kannustavaa ja rohkaisi mielen, että omia

Niistä kuuluu Suomen Kulttuurirahaston Lapin rahaston kokoelmaan seitsemän. Nimensä mukaisesti näyttelyn tuotanto jakaantuu maalauksiin ja piirroksiin. Kokoelmateoksista 4 on tussipiirroksia, joista Junttilan käsialan ja hänen taitavan viivansa tunnistaa. Loput seitsemän ovat maalauksia, pääosin akvarelleja. Niissä värit liukuvat pehmeästi toistensa päälle. Perhoset, kukat ja korennot liittyvät maisemaan keskeisenä elementtinä ja näin teoksiin muodostuu aivan oma maailmansa.

nissa, Saksassa, Venäjällä, Espanjassa, USA:ssa, Australiassa ja Japanissa. Hänelle myönnettiin valtion 3-vuotinen taiteilija-apuraha vuonna 2003. Hän on Taidemaalariliiton varsinainen jäsen vuodesta 1996 ja kuuluu SKjL:n (Suomen Kuvataidejärjestöjen liitto) hallitukseen.

Helena Junttila on yksi

merkittävimmistä lappilaisista nykytaiteilijoistamme. Kansainvälistä huomiota

saanut taidemaalari on tullut tunnetuksi ihmismieltä taidokkaasti kuvaavista tussipiirroksistaan ja maalauksistaan. Junttila on syntynyt Simossa vuonna 1963 ja on asunut sen jälkeen Kemissä, Oulussa, Kittilässä, Helsingissä ja nykyisin Sodankylän Askassa. Helenan isänisä Einari Junttila (1901-1975) oli ensimmäisiä Lapin maalareita. Ylioppilaaksi tulon jälkeen Junttila opiskeli Oriveden opiston kuvataidelinjalla

vuoden ja Vapaassa taidekoulussa Helsingissä vuosina 1985-89.

Suomalaista mielenmaisemaa hän on usein

kuvannut omaperäisen kuvastonsa kautta, jossa ihminen esiintyy eläinten, myyttisten hahmojen ja luonnonvoimien kanssa. Toistuvasti karhu-aihetta käsitellyt taiteilija on maininnut tärkeäksi lähtökohdaksi unen, jossa hän kohtasi karhun. Unien tavoin kuvat ovat kotoisin alitajunnan lähteestä. Karhusta on ajan myötä muodostunut taiteilijan omien voimien kuva. Kasveja Junttila on kuvannut alkuperäisinä elämänmuotoina, ”ikuisempina kuin kivi”, mielen alkumaisemina. Uusissa teoksissa taiteilija yhdistää nämä kaksi aihepiiriä liikkuen yhä pelkistetympään suuntaan. Helena Junttilan ”Maalauksia ja piirroksia” -näyttely on nähtävissä 5.4. saakka Aineen taidemuseolla.

Junttilan teoksia on esi-

telty eri puolilla maailmaa, muun muassa Unkarissa, Ruotsissa, Norjassa, Islan-

Aila Smedsin perheyritys

Tornion Kaihdin ja Markiisi Oy on perustettu 1980-luvun alkupuolella. Yritys- ja perhe-elämän pyörittäminen eivät liiemmälti ole antaneet omaa aikaa Ailalle, mutta nyt hän on päässyt toteuttamaan itseään. Ja keväällä tullaan iloitsemaan Aikuisten taiteen perusopetuksen päästötodistuksesta. - Onhan se hienoa, kun on töiden jälkeen jaksanut

kulkea Kemissä saakka. Naapurin vaimon kanssa yhdessä olemme jaksaneet. Kun itseä on väsyttänyt, hän on sanonut, että mennäänpäs hänen kyydillä, Aila Smeds kiittelee. Kuukauden taulu Matkalla on nähtävillä maaliskuun ajan Tornion kaupungintalon ala-aulassa. ANITTA KOLEHMAINEN

Kutominen jatkuu Torniossa

Tussin jäljillä Aineen taidemuseossa on näytillä Helena Junttilan ”Maalauksia ja piirroksia” -näyttely. Aineen taidemuseon kokoelmissa on 11 Junttilan teosta, teokset ovat vuosilta 1994-2004.

töitä uskaltaa laitaa esille.

Meillä kaikilla varmaan on haave tehdä jotain, kun perhe ja työ sen sallivat.

Helena Junttilan uusin teos Karhu, Madrid. 2009.

TANJA VASENIUS, TYÖHARJOITTELIJA

Tornioon perustetaan yhdistys, jonka tarkoituksena on ylläpitää käsityötupaa. Yhdistyksen perustava kokous pidetään Aspion talossa 10.3. klo 14. Yhdistyksen perustaminen tuli ajankohtaiseksi sen jälkeen, kun Tornion kaupungin ja Lapin käsi- ja taideteollisuus ry:n välinen yhteistyösopimus oli rauennut ja Tornion käsityökeskuksen toiminta loppunut. Yhdistys pyrkii tarjoamaan

jäsenilleen ja muillekin kiinnostuneille mahdollisuuden kutoa mattoja, matkahuopia, poppanoita, ryijyjä tai harrastaa lyhytkursseilla farkkujen tuunausta ja kankaanpainantaa. Käsityökahvilaan voi kokoontua neulomaan ja virkkaamaan, tai vain etsimään virikkeitä. Kangaspuut ja muut työvälineet ovat Aspion talossa ja toiminta käynnistyy niin pian kuin ohjaaja saadaan palkatuksi.

Lue uusin lehtemme netissä www.torniolainenoy.fi

18 KULTTUURI UUSI TORNIOLAINEN KAUPUNKILEHTI No 8 • 5.3.2009 LYHYESTI Uudet naapurimaat Ruotsi ja Suomi vuoden 1809 jälkeen, käännekohtia ja näkökulmia Täydennyskoulutus opettajille Suomesta ja Ruotsista 200 vuotta Suomen sodan jälkeen on paikallaan kiinnittää huomiota Ruotsin ja Suomen yhteiseen kulttuuriperintöön. Vuoden 1808– 1809 tapahtumat merkitsivät uuden alkua sekä Suomelle että Ruotsille. Suomen ja Ruotsin yhteinen historia auttaa näkemään, kuinka lähellä toisiaan kansakuntamme ovat vielä tänäkin päivänä. On myös syytä nostaa esiin Suomen ja Ruotsin nykyisten hyvien suhteiden merkitys niin politiikan, kaupan kuin kulttuurinkin aloilla. Tämän johdosta Svefi (Ruotsinsuomalaisten kansankorkeakoulu) ja ”Uusi Suomi, uusi Ruotsi”-hanke haluavat kutsua teidät seminaariin. Seminaarimaksu: 50 € sisältäen kahvit ja lounaan, maksetaan postisiirtotilille 489186-7, IBAN SE06 9500 0099 6034 0489 1867, SWIFT NDEASESS Viimeinen ilmoittautumispäivä 10. huhtikuuta Ruotsinsuomalaisten kansankorkeakoululle, Haaparanta, info@svefi. net puh +46 922 688 00

Keinumaan kirjojen keskelle Kemin kaupunginkirjastossa on avoinna 2.3.28.3.2009 arkkitehti Päivi Mikolan näyttely Rakkaat, turvalliset ystävät. Näyttely koostuu ryijyistä ja keinutuoleista. Tervetuloa keinumaan ja tutustumaan näyttelyyn.

Tonin ja Tapsan tahtiin Huhtikuussa ensimmäisiä synttäreitään viettävä Tornion musiikki on kahden musafriikin omistama soitinliike. Ammatistaan innostuneille yrittäjille tuntuu olevan tilausta. Kymmenisen vuotta toisensa tunteneet torniolaiset Toni Ylianunti, 38, ja Tapani Ollonen, 26, päättivät reilu vuosi sitten alkaa pyörittämään omaa musiikkiliikettä. Levykauppa Rebel Musicia 12 vuotta pitänyt Ylianunti oli muutamaa vuotta aiemmin tehnyt ostotarjouksen silloisesta Soitin Törmälästä, mutta pyyntihinta ja tarjous eivät tuolloin kohdanneet. - 2007 joulukuussa tartuttiin Tapsan kanssa tuumasta toimeen ja kysyttiin Törmälän Martilta asiasta uudelleen. Molemmat osapuolet olivat tällä kertaa valmiimpia neuvottelemaan ja kaupat syntyivät, Ylianunti muistelee.

Tornion musiikki avasi ovensa entisen Soitin Törmälän tiloissa Eliaksenkadulla huhtikuun 18. päivä viime vuonna. Reilun kuukauden päästä ensimmäistä syntymäpäiväänsä juhlivan musiikkiliikkeen tähän astinen taival on sujunut hyvin. Ylianuntin mukaan liikevaihtotavoittee-

”

Motörheadia yritän aina kehua mahdollisimman paljon Tornion musiikin Toni Ylianunti myyntitekniikoistaan vyjen myynnin vähemmälle uuden liikkeen myötä. - Kun Music Center yllättäen löi lapun luukulle, niin me päätimme jopa laajentaa valikoimaa hieman, Ylianunti sanoo.

Kaupungin

Tornion musiikin kauppiaat Toni Ylianunti (vas.) ja Tapani Ollonen ovat rock-miehiä. seen on ylletty ja menty hieman ylikin. Nuorennusleikkauksen läpikäyneen soitinliikkeen pahimmat kilpailijat löytyvät internetistä ja Kemistä. - Nettikauppahan on muuttanut alaa, esimerkiksi maahantuojien katalogeissa ei ole enää ohjevähittäishintoja. Käytännössä kauppiaat tarkistavat nettikauppojen hinnat ja pyrkivät kilpailemaan

niiden kanssa, Ylianunti valottaa. - Alueellisesti Kemin musiikki on lähin ja sitä myötä pahin kilpailija. Ihmiset käyvät molemmissa ja vertailevat hintoja, hän jatkaa.

Hittiartikkeli ei juuri yl-

lätä: sähkökitaran aloituspaketti vahvistimineen. - Kitaristeja tuntuu sikiävän, Guitar Hero -pelillä

näyttäisi olevan kova vaikutus asiaan. Muutkin bändisoittimet kuten rummut ja koskettimet menevät hyvin kaupaksi, Ylianunti kertoo. Entinen levykauppias ei ole hylännyt vanhaa leipätyötään tyystin, sillä Tornion musiikista löytyy soitinvalikoiman lisäksi myös levyjä ja bändipaitoja. Alun perin Ylianunti oli suunnitellut jättävänsä le-

ainoalla

soitinliikkeellä on ilmeinen vaikutus paikalliseen musiikkielämään. Eniten Ylianunti kokee voivansa vaikuttaa opastamalla nuoria soittimien ja niihin liittyvien laitteiden valinnassa. - Aina yritän tietysti kehua Motörheadia mahdollisimman paljon, enkä pelkästään nuorille, kauppias letkauttaa. Lähitulevaisuudessa Ylianunti ja Ollonen pyrkivät saamaan tunnettuja muusikoita soitinesittelyihin Tornion musiikkiin. - Sonata Arctican ja norjalaisen Pagan’s Mindin soittajista on ollut puhetta, Ylianunti paljastaa. Tornion musiikki palvelee osoitteessa Eliaksenkatu 11. HENRI ANUNDI

Toisia jaksetaan katella vapaa-ajallakin Tornion musiikin kauppiaat Toni Ylianunti ja Tapani Ollonen ovat paitsi yhtiökumppaneita ja kollegoja, myös bändikavereita ja kavereita ihan muuten vaan. Free Ride -yhtyeessä musisoivat rokkarit viettävät siis suhteellisen paljon aikaa yhdessä.

ilpailuun voit osallistua aiheella ”Elämää rajalla 2009”. Kilpailun tarkoituksena on tutkia ja esitellä valokuvataiteen keinoin 200 vuotta vanhan maailman rauhallisimman rajan sykkivää elämää, kulttuuria, rakennettua ympäristöä sekä luonnon ja ihmisen välistä yhteyttä Tornion ja Haaparannan alueella koko juhlavuoden ajan.

Kilpailu kostuu kuudesta osakilpailusta, joista jokaisen kolme parasta palkitaan. Osakilpailun voittajista valitaan kokonaiskilpailun voittaja, joka julkistetaan tammikuussa 2010. Valokuvien tulee olla jpg -muodossa, jotka toimitetaan osoitteeseen kuvakisa.rajalla@gmail.com tai cd:lle tallennettuna osoitteeseen Kulttuuritoimisto, Keskikatu 22, 95400 Tornio. Palkinnot: osakilpailun voittajille tavarapalkintoja ja loppukilpailun voittaja palkitaan HD-video kompaktikameralla ja 8gb:n muistikortilla (arvo 600 e). Lisätietoja kilpailusta www.tornionkameraseura.com

Kilpailun järjestävät Tornion Kameraseura ry, Tornion ja Haaparannan matkailu- ja kulttuuritoimistot sekä Uusi Torniolainen Kaupunkilehti.

- Olen huomannut, että jos vaikka viikonloppuisin kaipaa kaveriseuraa, niin tulee aika helposti soitettua Tapsalle, Ylianunti sanoo. Free Riden tämän hetken suunnitelmissa on nauhoitella raakaversioita uusista kappaleista ja

hoitaa sovitut keikat. - Pikkuhiljaa pitäisi myös seuraavaa levyä alkaa tekemään, omakustanteena varmaan julkaistaan sekin, basistin virkaa yhtyeessä hoitava Ylianunti tuumii.

ENSIMMÄINEN OSAKILPAILU ON PÄÄTTYNYT

Kaikille avoin VALOKUVAUSKILPAILU ”ELÄMÄÄ RAJALLA” 1.1. – 31.12.2009

UUSI TORNIOLAINEN KAUPUNKILEHTI No 8 • 5.3.2009

Jussin ristikko TARJOUKSET VOIMASSA 21.3. ASTI

Flunssan vihollinen

ECHINAFORCE ® AITO. OIKEA.

• kurkkukipuun, nuhaan, yskään ja pieniin haavoihin

100ml

1250 (norm. 15,05)

A. Vogelin terveysjuoma

MOLKOSAN VITALITY

• runsaasti kuitua • sisältää vatsaa hellivää L+ -maitohappoa

1490

S JA RAIKA KUINEN MA HYVÄN 275 g

(norm. 18,40)

Tehotuote nivelille

HAINRUSTO+ VIHERSIMPUKKA • hainrusto vahvistaa • vihersimpukka voitelee

1990 3490

80 kaps. (norm. 26,90) 160 kaps. (norm. 46,90)

D-vitamiinilisää suositellaan kaikille

D-MAX

• 10 ųg D-vitamiinia / tabl. • sopii koko perheelle HYVÄNMAKUINEN PURUTABLETTI

750 1690

100 tabl.. (norm. 9,20)

300 tabl. (norm. 20,90)

Pirteänä pitkin päivää

HUUTOKAUPPA VEITSILUODOSSA OS. RYTIKATU 27. PERJANTAINA 6.3.09. ALK. Suoramyyntinä KLO 14-17 jatkuu Huutokaupalla KLO 18. Eri konkurssipesistä, sekä liikkeiden varastoja ym. muit. toim.ant. SÄHKÖINEN MUTTERINVÄÄNNIN, BENSA JA DIESELAGRIGAATTEJA, KARTIOPORIA, MIG-HITSEJÄ, HUSQVARNAN LUMILINKO, MASTER- JA SÄHKÖLÄMMITTIMIÄ,TAULUJA, KOMPRESSOREITA, HUOLTOLIINAA SÄKEITTÄIN, KÄYTTÖ JA KORISTE-ESINEITÄ, MOOTTORISAHOJA JONSERED, HUSQVARNA RAIVAUSSAHA, TIMANTTILAIKKOJA, PUUTARHAJYRSIN, HA.N PERÄVAUNU, YM, YM. SUORAMYYNTI- TARJOUKSIA LÄMPÖHAALAREITA ALK. 12:- LUMIKENKIÄ 14:- YM. MUITA TARJOUKSIA. TAVARAA ON TODELLA PALJON, TULE OSTAMAAN! TERVETULOA!

B-MAX STRONG

Tornion markkinoil a tyttöjen upeat juhlamekot! koot 6kk-10v

100 tabl.

1490 (norm. 18,30)

Muistathan Yrtti+:n hyvät irtotee- ja kahvipapuvalikoimat

PALJON TEELAATUJA

-20%

Ristikon ratkaisu

MYYDÄÄN KOIVUKLAPEJA 040-7603859

• vahva B-vitamiinivalmiste • väsymykseen, stressiin, kovaan rasitukseen

LUONTAISTUOTE

Lue uusin lehtemme netissä www.torniolainenoy.fi

AVOINNA ma-pe 9-17 la 9-14

AVOINNA ma-pe 10-18 la 10-15

Torikatu 15, TORNIO puh. 016 430 539

Hallituskatu 4, TORNIO puh. 044 213 0044

UUSI TORNIOLAINEN KAUPUNKILEHTI No 8 • 5.3.2009

Helposti hyvää K-supermarketista Grillattu kokonainen

Helppojen tomaattisten lihapyöryköitten ohjeen löydät K-RuokaPirkasta ja www.k-supermarket.fi

BROILERI

raakapaino n. 1,1 kg

4 99 5 3 1 90 6 95 kpl

TOMAATIT Suomi

Atria porsaan

ULKOFILEE n. 1,5 kg

-24 %

Ilman korttia 7,95 kg

HK popsi

K-Supermarket Ykkösessä

Atria

NAUDAN JAUHELIHA

400 g (6,25 kg) yksittäin 3,59 rs (8,98 kg)

Tuore

KURKKU Suomi

Champ

IRTOHERKKUSIENET Suomi

KIRSIKKATOMAATIT

Suomi, 250 g (11,80 kg)

Esim. Tasangon

RINKELI

2 3 2

– RAIKASTA SATOA –

vietetään Tornion markkinoita. Meillä paljon markkinatarjouksia sekä markkinakahvit La 7.3. klo 10-14 Tervetuloa!

600g

79 99 95 kg

1 00 3 69 1 99

GRILLIMAKKARA ja GRILLIPIHVI 360-400 g (4,17-3,75 kg)

Ilman korttia 4,38/2 pkt (6,08-5,48 kg), yksittäin 2,19 pkt

Vaasan

RUISPALAT 660 g (2,56 kg)

Ilman korttia 1,95 ps (2,95 kg)

Saimme lisää Atria isoja perinteisiä 1,9kg tankoja - Kaiser, Metsästäjä, Gotler ja Lauantai.

Esim Atria

LAUANTAI 1,9kg

pss

– EDULLISESTI – Atria Hiillos

ISO VIITONEN

-31 %

-42 %

pkt

Ilman korttia 3,45 pkt (3,83 kg)

tanko

Danone Activia

JOGURTIT

2 x 125 g (4,00 kg)

Ristorante

PIZZAT

255-390g (6,41-9,80kg)

Ilman korttia 5,98/2kpl 2,99kpl

pkt

900 g (2,21 kg)

Estrella

SIPSIT

250-300g (6,63-7,96)

Ilman korttia 2,45 Pirkka

SORBETIT

-13 %

5 99 1 99 1 00 2

kpl

pss

ras

200

Ilman korttia 2,50/2 pkt (5,00 kg), yksittäin 1,25 pkt

Marabou

SUKLAALEVYT 200 g (6,67 kg) voimassa 5.-11.3.

ARK. 7-21, LA 7-21 JA SU 9-21

400 3

kpl

Ilman korttia 5,97/3 kpl (9,95 kg) yksittäin 1,99 kpl

Hinnat voimassa to-la 5.-7.3. ja K-Plussa-tarjoukset 1.4. asti, ellei toisin mainita. TORNIO, KEMINTIE 54

-20 %

pkt

-32 %