Sykkeessä kaupunkilehti nro. 13 by Kaupunkilehti Sykkeessä

Numero 13

Lauantaina 8. joulukuuta 2012

www.sykkeessa.fi

Pitkä taival on päättymässä >>14 Pokka pitää Varkauden Teatterissa >>2 Kauneushoitolasta saa rentoutuneen olon >> 4

Tyttöjen talossa, Poikien huoneessa Varkauden taidemuseossa >> 8 Ilkka Pajarinen: Vastuunkanto ja sitoutuminen tärkeää junioriurheilussa >> 11 Varkauden sairaalalla on paikkansa terveydenhuollossa >> 13 Pakkanen vauhditti joulupolun kulkijoita Käpykankaalla >> 9

Sykkeessä nro 13 - 8. joulukuuta 2012

Numero 13 lauantaina 8. joulukuuta 2012

Pääkirjoitus Merenpisaran teoria

ri mediat luovat mielikuvaa yhteiskunnan murroksesta, missä taloudellinen puoli näyttelee täydellistä pääosaa. Murros on totta, mutta talouden merkitys on ylikorostunut suomalaisten ajattelussa. Totta on, että talous on merkittävä osa ihmisten elämässä. Ehdottomasti harhana tulee kuitenkin käsitellä väite, jonka mukaan niin sanotut isot herrat päättävät kohtaloistamme tuolla jossain. Kaikki muuttuu ihmisten valintojen kautta. Valinta on olla valitsematta. Tämä valinta osoittautuu ylättävän usein kalleimmaksi valinnaksi.

arkaus on ollut monen muun perinteisen teollisuuskunnan tavoin viimeiset vuodet suuren murroksen kourissa. Miten se on näkynyt katukuvassa? Se on näkynyt ainakin passiivisuutena, alakuloisuutena ja väkipakona alueelta. Uppoava laiva on jätetty ja rintamalle jääneet ovat miettineet rintamapakolaisuutta usein tekemättä kuitenkaan ratkaisevaa päätöstä. Keski-Savolla on paljon positiivisia, hyviä puolia. Näitä ei kuitenkaan voida hyödyntää, jos paikalliset eivät itse niitä oivalla ja näin eivät itsekään usko niihin. Kuinka ihminen voi uskoa sinua, jos et usko itsekään omaan vaistoosi?

I A

tse uskon tiedostavaan valintaan elämässä. Aikanaan opin sitä itseäni monin kerroin viisaammilta ja sivistyneemmiltä kuin osaan edes kuvitella olevani tässä elämässä. Kiitos tietäjät! Kerron tästä hiukan, koska näen hetken tulleen. Me täällä Keski-Savossa pystymme ihmeeseen, jos vain alamme uskomaan toisistamme hyvää ja kannustamaan kanssaihmistä mäessä.

ikanaan keskustelin 2000-luvun alussa ympäristönmuutoksesta ja sen syistä eri puolella Eurooppaa ihmisten kanssa. Sydämeni sanoi, että maailma on pelastettava ja Juha Tapio pelasti minut tältä melko epäinhimillisen suuruiselta tehtävältä kertomalla, ettei kukaan voi pelastaa koko maailmaa. Tämä vuosia kestänyt pohdintaprosessi johti kohdallani kuitenkin tilanteeseen, jossa sain oivaltaa merenpisaran teorian. Riittää, jos uskot siihen. Olet pisara meressä, mutta sinulla on merkittävä vaikutus huomiseen. Naiviahan tämä on, jos EK:lta kysytte.Olen kuitenkin huomannut, että yhä useampi ihminen tiedostaa Suomessa ja eri puolella maailmaa tämän teorian ja soveltaa sitä parhaan kykynsä mukaan omassa elämässään.

arkaus on tuhlannut rahaa miljoonia erilaisiin hankkeisiin, joiden riskiskenaariot ovat toteutuneet (YLE 1 MOT- ohjelma, esitetty 3. joulukuuta 2012). Rahaa olisi voinut mennä enemmän tai vähemmän hukkaan, mutta kaikki riippuu ihmisistä itsestään. Ei ole oikeasti väliä, onko liikevaihto 100 000 vai 200 000 euroa paikallisella kahvilalla. Vain sillä on merkitystä, viihtyvätkö ihmiset siinä kahvilassa. Välillä sato menee hukkaan ja silti on jaksettava uskoa valoisampaan huomiseen. Ihmisten uskon perusta on yhdessä tekemisessä sekä elämässä ylä- ja alamäistä selviämisessä. Näin on aina ollut ja tulee olemaan. Älkää antako medioiden luomien harhojen viedä teitä hukkapoluille, vaan katsokaa ympärillenne ja kysykää itseltänne, kenen rinnalle te olette valmiita jäämään.

iitos vuodesta 2012 ja onnellisia ajatuksia tuleviin elämänvaiheisiin! Sykkeessä toimitus ei lupaa mitään, sillä lupauksilla on tapana muuttua.

Jaakko Ikonen toimitus@sykkeessa.fi

ILMESTYY TAMMIKUUSSA 19.1.2013

Näytelmä näytelmässä. Eli teatteriseurueen harjoitukseen tuppaa itsensä kutsumaton vieras, Hyacinth Bucket. Kuvassa (vas.) Leena Liimatainen, Jukka-Pekka Löhönen, Kaisa Mäntymaa, Ville-Veikko Valtanen, Orvo Björninen ja Mirja Ryytty. (Kuva: Varkauden Teatteri)

Pokka pitää Varkauden Teatterissa Teksti & kuvat: Vesa Moilanen

Moni suomalainen on ”koukussa” brittiläiseen tv-sarjaan ”Pokka pitää”, jossa snobbaileva rouva Hyacinth Bucket (HUOM! Bukéé) saa ilon irti katsojissa. Nyt Varkauden Teatteri on ensimmäisenä ammattiteatterina maassamme ottanut ohjelmistoonsa brittihuumorin kulmakivi Roy Clarken kirjoittaman ja Joel Elstelän suomentaman samannimisen näytelmän ”Pokka pitää”.

Pokka pitää-tarina antaa luvan nauraa ääneen naurettavuuksiin menevälle itsensä pönkittämiselle. Ihmisellä on sisäänrakennettu tarve olla arvostettu osa yhteisöään ja että Hyacinth nimenomaan janoaa. Vimma on niin valtava, että rouvan pyrkimykset kääntyvät häntä itseään vastaan. Ja muu perhe saa kärsiä hänen järjettömiltäkin tuntuvista päähänpistoista - ja rouva perheestä

Jukka Tyrväisen mukaan näytelmän toteutuksessa on pyritty olemaan suhteellisen uskollinen tekstille ja tv-sarjalle roolihahmojen ulkoisia olemuksia myöten. Myös puvustus on pitkälti tv-sarjan mukaista. - On ollut riemastuttavaa ja hauskaa tehdä näytelmää, jossa teksti on hauskaa ja rikasta. ”Pokka pitää” on täydellisesti Hyacinth Bucketin näytelmä, jota kaikki sukulaiset ja hahmot täydentävät. - On samantyyppisiä persoonia, jotka työntävät nokkansa joka paikkaan - ihmisten mielestä väärään paikkaan. Kyseisen henkilön mielestä hän on aina oikeassa paikassa ja pokka pitää. Ja ympäröivät ihmiset nauravat suoraan toimijalle, Tyrväinen viittaa arkielämän ilmiöihin.

Näytelmä sai ensi-iltansa Varkaudessa joulukuun ensimmäisenä päivänä. Näytelmän on ohjannut ja lavastanut teatterinjohtaja Jukka Tyrväinen ja puvustanut Taina Peltomäki. Näytelmässä kynttiläillallisten kuningatar Hyacinth ottaa hienostuneesti haltuunsa Emmetparan luotsaaman paikallisen teatteriseurueen murhamysteeriharjoitukset ja Hyacinth tuppaa itsensä esittämään kreivittären osaa. Lähes aristokraattinen Hyacinth tekee täydellisyyden tavoittelusta taidetta.

Herkullisia roolihahmoja

Jukka Tyrväinen ja Sari Kaurola

Vaikka Hyacinth onkin näytelmän valokeilassa ja muut roolit ovat varjossa, ne tukevat näytelmää ja kaikilla on oma luonteensa ja elämänsä. Tarjolla on herkullisia roolihahmoja.

Näytelmän Hyacinth on Kaisa Mäntymaa, joka on Varkauden Teatterissa kävijöille tuttu produktioista ”Zorbas”, ”Parhaissakin perheissä” ja ”Päivänsäde, minä ja menninkäinen”. Savolaisen teatterikansan tietoisuuteen hän nousi Heinävedellä Teatteri Kolmen Welhon menestysnäytelmistä ”Kuningasjätkä” ja ”Liian paksu perhoseksi”. Jukka Tyrväinen sanoo, että Pokka pitää-näytelmää ei olisi otettu esitettäväksi, ellei tiedossa olisi ollut, että Varkaudessa on näyttelijä Hyacinthin päärooliin. - Oli vain sukellettava rooliin ja ensin piti ymmärtää, miksi Hyacinth on käsite. On vähän sama asia miesnäyttelijälle, kun hän esittäisi Mr. Beania. Ottaisin Hyacinthin roolihaasteen edelleenkin vastaan, Kaisa Mäntymaa totesi pari viikkoa ennen ensi-iltaa. Varkauden Teatterin markkinointisihteeri Sari Kaurolan mukaan Pokka pitää-näytelmä käy kaikille - nuorista lähtien. - Ensi vuotta myydään hyvää tahtia. Hyvällä tuurilla paikkoja voi löytyä vielä tällekin vuodelle, hän totesi marraskuun loppupuolella.

Pieni jouluruno Elämän kaunein laulu, joka soi ajasta aikaa. Katoavaisesta kuolemattomaan. On laulu ihmisyydestä mi valaisee sielumme valtamerta kuin tähdet öisellä taivaa. Elämän kaunein laulu syntyy silloin, kun laulamme Hänestä, jota emme tunne. Mut jonka kukin aavistamme omassa sielussamme ja mielessämme ja joka sulkee syliinsä ihmismaailmat, jotka toivon tähtinä tuikkivat. Elämän kaunein laulu syntyy sinusta ja minusta. Se syntyy meistä. Se syntyy siitä mika on kauneinta ja jalointa sielussamme. Se syntyy rakkaudesta, jonka tahdomme toinen toisillemme lahjoittaa. Elämän kaunein laulu soikoon sielussamme tänäkin jouluisena hetkenä. Valaisten meidän kaikkien ihmislasten tämän hetkistä retkeä. Anne Kastegren

Päätoimittaja Jaakko Ikonen

Toimitus

Vesa Moilainen p. 044 013 9205 vesavk.moilainen@pt.inet.fi toimitus@sykkeessa.fi

Teppo Välimäki p. 045 111 7055

Myynti

Arja Lehtosalmi p. 050 341 5339

Ilmoitus- ja sivunvalmistus Alessandra Zecca aineisto@sykkeessa.fi

www.sykkeessa.fi Ahlströminkatu 10 B 78250 Varkaus y: 2206498

Painatus

Savon Paino oy

Sykkeessä -lehti on visuaalinen,

kiinnostava ja dynaaminen paikallismedia Keski-Savon alueella.

Sykkeessä nro 13 - 8. joulukuuta 2012

Kauneushoitolasta saa rentoutuneen olon Teksti & kuva: Vesa Moilanen

Aamuin ja illoin on kasvojenpesun aika. Iltaisin päivän pölyt pois ja aamuisin yön aikana tullut tali pois iholta. Puhdistukseen käytetään omalle ihotyypille sopivaa puhdistusaineita. Näin ohjeistaa varkautelaisen Kauneushoitola Terhin yrittäjä, kosmetologi Terhi Heiskanen, joka vinkkaa, että kasvohoito ei olisi pahitteeksi miehillekään. Ilahduttavasti miesväki onkin uskaltautunut kauneushoitolan palveluiden pariin viime vuosien aikana. - Kasvohoito tehdään jokaisen ihon tarpeen mukaan asiakaslähtöisesti. Täydellisessä kasvohoidossa on ihoanalyysi, tehokas kuorinta, tarvittaessa ihonpuhdistus, kasvohierontaa, kasvonaamio sekä seerumit ja kosteutus, hemmotteleviin kasvohoitoihin kuuluu pitkä kasvo- ja decoltee-hartiahieronta sekä myös päänhierontaa. Jokaisessa kasvohoidossa annetaan myös kotihoito-ohjeet ja ohjeet sopivista hoitoaineista yksilöllisesti, toteaa Terhi, jonka mukaan on tärkeää muistaa hyvä kosteutus iholle ja myös kotona tehdä ihonkuorintaa, naamioita ja käyttää omalle ihotyypille sopivia voiteita. Varsinkin talviaikaan iho kuivuu enemmän ja iho kaipaa rasvausta. - Osa ihmisistä ehkä hieman vierastaa kuorintaa kuivalle iholle, mutta sitä kannattaa tehdä viikon- parin viikon välein, omasta ihotyypistä riippuen jotta saa hilseilevän solukon pois ja voiteet imeytyvät paremmin. Kuorinnan jälkeen on hyvä käyttää omalle ihotyypin mukaista naamiota niin silloin vaikutus on tehokkain. Terhi Heiskasen mukaan kasvohoidoissa on hyvä käydä pääsääntöisesti vuodenaikojen mukaan, mutta joillekin voi riittää pari kasvohoitoa vuodessa. Pääsääntöisesti kuitenkin sarjahoidoilla saadaan paras vaikutus, varsinkin jos ihossa on ongelmia.

Sukellettaessa kasvohoitojen maailmaan, erilaisina hoitomuotoina on mm. timanttihoito tai hedelmähappohoito joissa syväkuorinnalla kuoritaan kuollut ihosolukko pois ja sen jälkeen hoitoaineet saadaan hyvin imeytettyä. Ultra-ääni kasvohoidolla kirkastetaan ihoa ja poistetaan hellävaraisesti ja kivuttomasti epäpuhtauksia. Jokaiselle asiakkaalle tehdään alussa kasvohoito suunnitelma, ihoanalyysi ja keskustellaan asiakkaan kanssa toivomuksista. Ihonhoidon perusohjeista kaikkein tärkeimmäksi Terhi Heiskanen listaa ihonkosteutuksen, varsinkin näin talvella. - Huolellinen pesu aamuin illoin ja kosteutus - niillä pääsee jo pitkälle

Hemmottelua ja meikkausta Kauneushoitola Terhin palveluihin kuuluu myös hemmotteluhierontaa, jolla saadaan lihaksia auki ja pehmitettyä. Esimerkiksi Kuumakivihieronta kokovartalolle tehdään lämpimillä kivillä öljyn kanssa. Tämä ihana hemmotteluhoito rentouttaa lihaksia ja laukaisee lihasjännityksiä, ja varsinkin näin talvella on ihanan lämmittävä hoito. - Nykyään ihmiset ovat kiinnostuneet hieronnoistakin. Kuumakivihieronta on ollut aika monelle miehellekin mieluisa lahja. Meikkauksissa Terhi käyttää mineraalimeikkejä, jotka ovat ihoystävällisiä ja eivät tuki huokosia. Myös ripsienpidennykset ovat erittäin kysyttyjä nykyään, niillä saa kivasti ilmettä arkeen ilman meikkiäkin. Nykyaikaisessa kauneushoitolassaan hän käyttää kasvojenhoitolaitteita, vartalonhoitolaitetta ja valoimpulssilaitetta. - Dermajet-vartalonhoitolaitteella käydään selluliitin kimppuun ja vartalonmuokkaukseen. Laitteella

Kauneushoitola Terhin yrittäjä, kosmetologi Terhi Heiskanen sanoo, että hoidot ovat mieluisia lahjoja niin naisille kuin miehillekin.

on saatu hyviä tuloksia, mutta on muistettava oikeanlaisen ravinnon ja liikunnan yhteensovittaminen sekä oikeiden elämäntapojen noudattaminen, jotta tulokset olisivat pysyvämpiä, hän muistuttaa. Kauneushoitolan valoimpulssilaitetta käytetään kasvoille ja koko keholle. Laitteella ”tapetaan karvatuppeja” eli poistetaan karvoja ja pyritään estämään karvankasvu. Laite on tehokas myös maksaläiskien poistamiseen. Kosmetologin työssään Terhi Heiskanen haluaa aina huomioida, haluaako asiakas täysin rentoutua ja olla hissukseen vai jutella. - Asiakkaan mukaan mennään joka suhteessa, hän sanoo.

Yrittäjä. Oikean taloushallinnon asiantuntijan avulla säästät muutakin kuin kallista aikaasi.

www.lakimajakka.fi

Sykkeessä nro 13 - 8. joulukuuta 2012

PAILU L I K A J I LUK Aikakauden vaihtuminen ja muutos

FUTSAL Alueellisen futsalkakkosen kausi on edennyt HukkaPallon osalta liki puolimatkan krouviin. Vielä on jäljellä ottelu vieraissa sarjajohtaja SC Riverballia vastaan Joensuussa, minkä jälkeen jäädään kuukauden joulutauolle. Edellisen futsalnurkan ilmestyttyä on siis pelattu jo viisi ottelua lisää, joista Hu-Pa on saalistanut pisteitä niinkin tasaisesti, että sarjassa ollaan kolmantena hyvällä iskuetäisyydellä kärkikaksikosta Riverballista sekä Ristiinan Pallosta, jolle Hu-Pa jo joutui kertaalleen taipumaan kauden toisessa ottelussa. Isänpäivän aaton ottelu Ri-Paa vastaan kulki HukkaPallon näennäisessä hallinnassa, mistä ei apua kotijoukkueelle kuitenkaan ollut, Ristiinan ”Young Boysien” iskiessä vastahyökkäyksistä taululle 0-4 lukemat jo ensimmäisellä puoliajalla. Toisella puoliajalla numeroita kaunisteltiin parilla maalilla ja Ri-Pa poistui kotimatkalle maukas 1-6 voitto taskussaan. HukkaPallon ainokaisen iski Klimovin Dima. Tähtimerkkien sattuessa kohdalleen ja Hu-Pan osuessa muutamasta toisen puoliajan paikastaan, olisi ottelu voinut vielä olla käännettävissä, mutta tällä kertaa näin. Isänpäivänä oli Hukka-Pallon vuoro matkustaa kauden ensimmäiseen ja kauden kaukaisimpaan vieraspeliin Jämsänkoskelle, jossa vastaan asettui Petäjäveden Petäjäiset eli PetPet. Ottelun kulku oli sama kuin kauden tähänastisissa kamppailuissakin. Hukka-Pallo pyöritti peliä vastustajan päässä ja vastustaja keskittyi vastaiskuihin. Nuo vastaiskut meinasivatkin jälleen olla myrkkyä Hukka-Pallolle kun kotijoukkue karkasi jo kahden maalin johtoon toisella puoliajalla. Onneksi Hu-Pan jo tauolla terävöittämä asenne tuotti tuloksen ottelun edetessä loppuaan kohti ja Lankisen Tommin sekä Klimovin veljesten, Pavelin ja Dimitrin maaleilla Hu-Pa sai kammettua isänpäivälahjaksi itselleen 2-3 vierasvoiton. Seuraavana viikonloppuna oli jälleen vuorossa tuplaottelu sarjan häntäpään porukoita vastaan. Lauantaina matkustettiin Jyväskylään Kampuksen Dynamon kolmosjoukkueen vieraaksi, sunnuntaina taasen oli vuorossa kauden onneksi ainoa ottelu Kangaslammin pienessä salissa. KaDy III:a vastaan pelattiin futsalille harvinainen tasapeli, 4-4 (1-1). Ottelussa molemmat kävivät vuoroin maalin johdossa ja loppunumerot taululle lyötiin vasta minuutti ennen loppua, kun Dima tasoitti 10 metrin pilkulta, kotijoukkueen virhetilin täytyttyä. Pelipäällä ottelussa olivat Lankisen Tommi kahdella maalilla ja yhdellä syötöllä, Raution Ville maalillaan ja syötettyään Tommin molemmat maalit, sekä tuttuun tapaan Dima tehden kaksi osumaa. Viikonlopun ”kotiottelu” siis pelattiin poikkeuksellisesti viime kauden kotiotteluiden tapaan Kangaslammin liikuntatalolla, joka on lajille aivan liian pieni. Ottelut kestävät pienessä salissa pelikatkojen vuoksi noin puoli tuntia pitempään kuin normaalisti ja maaleja tulee keskimäärin tuplasti verrattuna normaalisalin peleihin. Käytännössä ottelu olikin arvontaa siitä, kumpi joukkueista, vieras FS Feeniks Jyväskylästä vai Hukka-Pallo, osuu lukemattomista paikoistaan useammin maalikehikoiden sisään. Tällä kertaa kävi niin että arvontaonni oli vieraiden puolella ja numeroin 7-11 pisteet lähtivät heidän matkaansa. Ottelussa Hu-Palla oli pieni maalivahtiongelma kun Ville oli estynyt, häntä kuitenkin paikkasivat Lankisen Tommi ja Loikkasen Eelis sen minkä pystyivät, puoliajan mieheen. Dima heilutti ottelussa kotijoukkueen tahtipuikkoa tehoin 4+2, velipojan Pavelin säestäessä kahdella maalilla. Ikosen Jaakko merkkautti kaksi syöttöpistettä ja Eelis yhden. Nihkeästi pisteiden valossa sujuneen viikonlopun jälkeen oli vuorossa seuraavana sunnuntaina paluu Varkauden liikuntatalolle, jälleen kunnon kentälle pelaamaan. Vieraaksi saapui sarjassa Hukka-Pallon edellä majaillut LPK eli Lohikosken Pallokerho Jyväskylästä. Ennakkoon oli tiedossa, että helpolla ei

kotijoukkue tule pääsemään, olihan LPK edellisviikonloppuna voittanut kotonaan sarjan kärkiporukan Riverballin. Pahalta näyttikin alkuun, kun hyvää futsalia pelanneet vieraat siirtyivät ottelun ensimmäisellä neljänneksellä jo kahden maalin johtoon. Lisäksi tolpat, unohtamatta Raution Villen loistotorjuntoja, pelastivat kotijoukkueen lisätakaiskuilta useampaan otteeseen. Onni oli tällä kertaa siis Hu-Pan puolella ja niinpä toisella neljänneksellä Hu-Pa pääsi peliin mukaan ja kipusi ennen taukoa rinnalle ja ohi. Tauolle mentiin näin kotijoukkueen 3-2 johdossa, Lamin Ceesayn osuttua kertaalleen ja Diman kahdesti. Toiselle puoliajalle kentälle asteli terävämpänä juurikin kotijoukkue ja äkkiä oltiinkin jo kolmen maalin johdossa, Diman viimeisteltyä hattutemppunsa jo alle minuutin pelin jälkeen ja syötettyään myöhemmin Alvari Puustisen maalintekoon. Tämän jälkeen vieraat piristyivät aikalisän turvin ja pääsivät kahteen otteeseen maalin päähän, mutta ei onneksi lähemmäksi. Diman illan neljäs osuma jäi voittomaaliksi, ja loisto-ottelun maalilla pelannut Ville pääsi kruunaamaan iltansa iskemällä loppunumerot 7-5 tyhjään maaliin muutama sekunti ennen loppua. Ottelun alussa Hukka-Pallo halusi muistaa varkautelaisen juniorityön henkiin kahdeksankymmentäluvulla herättänyttä Ilkka Pajarista 30 vuoden urakasta lajin parissa, symbolisen aloituspotkun muodossa. Muistoksi Ilkalle luovutettiin seuran kaulaliina sekä ikuinen kausikortti seuran otteluihin aplodien saattelemana. WP-35:ssa ja WJK:ssa jalkapallon puolella, sekä myös ensin mainitussa jääpallon puolella juniorien parissa puuhannut Pajarinen jäi sivuun vuonna 2008, aloitettuaan vuonna 1987 ja nostettuaan tuona aikana juniorimäärän jalkapallossa noin viidestä junnusta kolmeensataan. Kunniamaininnan arvoista työtä, jota ilman tuskin futsaliakaan Varkaudessa pelailtaisiin tällä tasolla.

Tähtitieto järjestää seminaarin lauantaina 15.12.2012 klo 11:00-15:00 Varkaudessa Mainostoimisto Avant Arthousen kerhotiloissa Ahlströminkatu 8:ssa. Perusohjelmarungon lisäksi runsaasti keskustelua ja ajatustenvaihtoa.

Lähetä vastaus osoitteeseen: Ahlströminkatu 10 B, 78250 Varkaus tai s-postiin: toimitus@sykkeessa.fi Kaikista osallistuneista arvomme palkinnoksi kahvi-paketin.

Osallistumismaksu 40 euroa (sisältää kahvi- ja teetarjoilu)

Ennakkoilmoittautumiset pe 14.12.2012 mennessä, Tähtitieto, Eija ja Kalevi Riikonen, puh. 09-2917075, www.tahtitieto.fi starinfo@dlc.fi. Ilmoittaudu ajoissa, paikkoja rajoitetusti.

Aikakauden vaihdos-mitä tapahtuu 15.12.2012. La klo 11 - 15 Arthousen kerhotila, Ahlströminkatu 8, Varkaus (Luentotilaan käynti sisäpihan kautta). Tähtitieto www.tahtitieto.fi ja paikalliset yhdessä. Tässä seminaarissa pääpaino on kysymys ja vastaus vuorovaikutteisessa keskusteluissa! Mitä on Suomen kansan henkinen haaste ja maamme Kauris sielun energiapaine? Entä mitä vaikuttaa kaivostoiminta ja muut ulkoiset häiriötapahtumat luonnonkierrossa. Ihmiskunnan karmanvuosi on päättämässä suuren aikasyklin muutospaineen. Mitä jokainen voimme tehdä helpottaaksemme päivittäistä arkirutiiniamme. Mieti omia kysymyksiäsi valmiiksi! Tuokaa omat eväät mukananne, paikalla saatavana kahvia / teetä lisukkeineen. Tilan käytön vuoksi ennakkoilmoittaminen on välttämätöntä. Osallistuminen 40 € (sis. alv 23 %). Lyhyt henkilökohtainen selvänäkökonsultaatio sisältyy seminaarin! Tervetuloa.

Hanki nyt talvirenkaat edullisesti!

Hukka-Pallon kausi on siis puolivälin tienoilla ja voidaan jo todeta, että se on sujunut pisteiden valossa ja muutenkin jo huomattavasti paremmin kuin edelliskausi. Suurin syy tähän on varmasti leventynyt rinki, jonka ansiosta otteluihin on riittänyt pelimiehiä ja ollaan saatu aikaan tasaisia kamppailuja, joista myös pisteitä on tipahdellut eri tahtiin. Tärkeimpiä tekijöitä pisteiden takana on toki ollut myös Klimovin Dimitrin ja Lankisen Tommin tehot hyökkäyspäässä sekä Ville Raution loisto-otteet maalilla. Toivotaan että Dima saisi jatkaa joukkueessa myös vuodenvaihteen jälkeen, vaikka miehellä jalkapallokauteen harjoittelu alkaakin Mikkelin Palloilijoitten riveissä. Kiitoksia tässä vaiheessa kautta yleisölle ja yhteistyökumppaneille ja palataan asiaan joulutauolta palattuamme.

KYSY ! LISÄÄ

Valencian C.F.

Kotipalvelu Leppis tarjoaa laadukasta kotisiivouspalvelua asiakkaiden tarpeen mukaan täsmällisesti sovittuna ajankohtana.

fanituotteiden yksinmyyntioikeus

Yhteystiedot

palveleva palloilun erikoisliike netissä

Äänestä paras artikkeli tässä lehdessä.

Ota meihin yhteyttä - Suunnittelukäynti suoritetaan veloituksetta. Leppävirran Siivouspalvelu Ky Paulinkuja 1 B 7, 79100 Leppävirta Puh. 040-8369339 - vesa.asikainen@laatutakuuketju.fi

Helpota joulukiireitä ja hae meiltä laatikot ja leivonnaiset tilauksesta.

• Joka päivä kuuma glögi ja pipari. • 13.12. tarjoamme joulupuuroa tule päästään joulutunnelmaan. • Keittolounas, paniini ja salaattiannos. Hae meiltä tai nauti kahvilassamme.

Teemme erikoistuotteita, kysy! Meillä tilat alakerrassa kokous tai muille tilaisuuksille. Cafeteria- ja juhlapalvelu Diogenes Ahlströminkatu 8, 78250 Varkaus 040-586 5909 diogenes.ruokala@aikawagroup.com 044-312 6977 diogones@diogenes.fi

Sykkeessä nro 13 - 8. joulukuuta 2012

Tyttöjen talossa, Poikien huoneessa - Varkauden taidemuseossa Teksti & kuvat: Vesa Moilanen

YK:n yleiskokouksessa 20.11.1989 hyväksytty Lapsen oikeuksien yleissopimus on lasten ihmisoikeuksien perusasiakirja. Sopimus asettaa lapsen edun yhteiskunnassa ensisijalle ja on oikeudellisesti yhtä velvoittava kuin mikä tahansa laki. Sopimukseen ovat sitoutuneet lähes kaikki maailman valtiot.

- Työskentelen keraamisten lapsiveistosten ja valokuvauksen parissa. Rakennan niistä installaatioita, jotka käsittelevät lapsuutta ja lapsen oikeuksia. Teosteni perusajatuksena on YK:n lapsen oikeuksien sopimus. Esimerkiksi Tyttöjen talossa-installaatio on omistettu kaikille maailman tyttölapsille, jotka joutuvat kärsimään erilaisista hyväksikäytöistä. Teosteni malleina ovat olleet omien poikieni ja lapsenlasteni lisäksi ystävieni ja sukulaisteni lapset, kertoo Malinen, jonka mukaan hänen ottamansa valokuvat ovat hetken kuvauksia lähipiiristä.

”Soturit”. Nimi tuo kantaa ottavuutta työhön. Ovatko naamiot lapsisotureita vai huonoin kohdeltuja lapsia, jotka yrittävät jollakin tavalla selvitä elämässään.

- Voi ajatella, että se on suoraan lapsisotureista. Tai voi ajatella niinkin, että naamiot ovat huonoin kohdeltuja lapsia - he ovat sotureita, uhreja, jotka yrittävät jollakin tavalla pärjätä elämässä, sanoo Malinen ja tähdentää, että entäpä jos omat lapsemme olisivat samassa tilanteessa - ei aina jossakin muualla.

Lapsiteema jatkuu

- Tilanne lasten osalta on pahentunut ja on tapahtunut karmeita juttuja, hän viittaa runsaasti mediassa julkisuutta saaneisiin tapahtumiin. Varkauden taidemuseoon näyttely tuli Mikkelistä. - Haluan jatkaa lapsiteemaa, teen uutta ja kierrättää näyttelyä. Teema on ikuinen - ikävä kyllä, kuvanveistäjä Tarja Malinen toteaa

Tyttöjen talossa, Poikien huoneessa-näyttelyn veistokset ja valokuvat ovat syntyneet usean vuoden aikana. Näyttelyn valokuva ”Jäätä” vuodelta 2009 oli osana interaktiivista multimediateosta Shanghain maailmannäyttelyssä Suomen Kirnu-paviljongissa vuonna 2010. - Olen aina ollut kiinnostunut ihmiskasvoista ja muotokuvista. Kuvanveistoon innostuin nukketeatterin ja nukkehahmojen kautta työskennellessäni ohjaajana Mikkelin nuorten nukketyöpajassa. Keraamisia veistoksia ryhdyin tekemään PohjoisKarjalan ammattikorkeakoulun kuvataidelinjalla. Esimerkiksi teokseni ”Poikien huone” on vuodelta 2008 ja on opinnäytetyöni.

Osa installaatiosta ”Poikien huoneessa”. Tarja Malisen teoksista on aistittavissa tiettyä rauhaa.

Pakkanen vauhditti joulupolun kulkijoita Käpykankaalla Teksti & kuvat: Vesa Moilanen

Varkauden taidemuseossa on joensuulaisen kuvanveistäjä Tarja Malisen veistoksia ja valokuvia lapsista 4.1.2013 saakka. Näyttely on nimeltään ”Tyttöjen talossa, Poikien huoneessa”. Kuvanveistäjä Malinen rakentaa teoksistaan erilaisia installaatioita, joilla hän haluaa herättää ihmisiä pohtimaan lasten kohtaloita maailman eri kulttuureissa.

Tyttöjen talossa, Poikien huoneessa-näyttely herättää ajatuksia. Näyttelyvieras voi keksiä teoksille oman tarinan ja jokaisella teoksella voi olla jo valmiina oma tarinansa. Esimerkiksi seinällä olevat kasvonaamiot ”Soturit” tuo kantaa ottavuutta työhön.

Sykkeessä nro 13 - 8. joulukuuta 2012

Isot ja pienet tontut häärivät jossain omia askareitaan. Yksi tonttu, Kuusitonttu, on hakenut kuusen metsästä. Kovan uurastuksen jälkeen tonttu on nukahtanut kannolle saha kädessä. Toiset tontut tulevat paikalle. Ihmettelevät, kun kuusi on kyllä haettu, mutta se on vielä koristelematta. Tontut ovat närkästyneitä asiasta, kun itse ovat rehkineet kovasti hommia joulun eteen. Näissä merkeissä käynnistyi Varkauden Käpykankaan alueen perhepäivähoitajien ideoima ja käsikirjoittama Joulupolkutapahtuma Käpykankaan päiväkodin pihamaalla. Yhteisen tilaisuuden järjestämiseksi he olivat tehneet kovasti töitä yhdessä ja harjoitelleet hoitolapsien kanssa joululauluja tahoillaan. Pakkasherran paukunnasta huolimatta joulupolulle oli tullut väkeä ilahduttavan runsaasti.

Perhepäivähoitajat ja hoitolapset esittivät varjoteatteria Korvatunturin puuhista, lauloivat ja leikkivät ja sitten lähdettiin kiertämään jouluisia rasteja. Lapset saivat hoitajien itse valmistamia joulukoristeita, joilla sitten rastikierroksen päätteeksi yhdessä koristeltiin joulukuusi Kuusitontun puolesta. Siitäpä oli makoisaa kipaista nauttimaan kuumaa mehua ja pipareita ennen kotiinlähtöä. Perhepäivähoitajat kertoivat, että hoitolapset otetaan mukaan kaikkiin joulunvalmisteluihin. Leivotaan, askarrellaan ja lauletaan joululauluja yhdessä. Joulupolku-tapahtumaan yhdessä kummityttönsä kanssa osallistunut Sanna Nykänen sanoi joulun merkitsevän rauhaa ja perheen kanssa yhdessä olemista. Yhdessä syödään hyvin ja kenelläkään ei ole kiire. - Lapsena jouluna odotti paljon lahjoja - se oli tosi jännä paikka - päivä oli todella pitkä. Vanhempana arvostaa eri asioita, hän totesi

Tonttu oli hakenut joulukuusen, mutta se oli koristelematta. Joulupolulle saapuneet seurasivat mielenkiinnolla tapahtumien etenemistä.

Kilisee, kilisee kulkunen, helkkyen, välkkyen... Lapset ja perhepäivähoitajat lauloivat ja leikkivät. Kuvanveistäjä Tarja Malinen haluaa jatkaa töissään lapsiteemaa ja kierrättää näyttelyä. Teema on ikuinen.

LAHJAKORTIT/HOIDOT: Anna lahjaksi hyvää oloa!

Koko kehon vyöhyketerapia Perinteinen jalkavyöhyketerapia Vauvojen kolikkihoidot Hopi-korvakynttilähoidot Luontaiskosmetiikka, Jurligue-tuotteet

VYÖHYKETERAPIA TIINA IKONEN vyöhyketerapeutti/refleksologi Ahlströminkatu 10, Varkaus, ajanvaraus p. 0400 171 234

Lauantaina 15.12.

KAUKOLASIPARTIO Liput 5€

Tervetuloa!! NOVASBAR OY kononpellon.baari@pp.inet.fi Y-tunnus: 2324421-9

Puh. 040-735 5422 Könönpellontie 2 78500 VARKAUS

Joulupolulla oli kuusi rastia. Enkelirastilla tehtiin palapeliä.

Rastikierroksen jälkeen koristeltiin yhdessä joulukuusi, jota kelpasi ihastella.

Sykkeessä nro 13 - 8. joulukuuta 2012

Akropolis-kukkulalta JATKOTARINA 2/3 Syy, miksi jaksan aamulla nousta vuoteesta… “Madeleine!” Walterin huuto kaikui pitkin huoneita ja käytäviä. Oli syntymäpäiväni eikä ollut epäilystäkään, etteivätkö pojat olisi keksineet jotain pääni menoksi. “Paljon onnea vaan, paljon onnea vaan, paljon onnea Maddie, paljon onnea vaan!” miehet laulaa luikauttivat hieman nuotin vierestä minun katsoessani heitä puoliunessa tyynyjeni alta. “Kiitos, kaverit”, sanoin noustessani istuma-asentoon ja etsiessäni vaaleanpunaisia tohveleitani sängyn vierestä. “Menkää alakertaan. Pukeudun ensin ja tulen sitten laittamaan teille aamiaista.” “Ei”, Jamie sanoi tomerasti. “Tänään sinä et tee mitään. Walter on nimittäin valmistanut sinulle ruhtinaallisen aamupalan”, Richie taputti Walteria selkään. “Työskentelin melkein kaksi tuntia”, lapsenmielinen blondi julisti ylpeänä. Minä hymyilin hieman vaivaantuneena. En uskaltanut sanoa mitään vastalauseeksi, sillä tiesin, ettei

aineisto@sykkeessa.fi

yksikään pojista - Walter varsinkaan - osannut kokata. Nyökkäsin kiitollisena ja hätistin miehet sitten huoneestani voidakseni vaihtaa kuluneet, likaiset yövaatteeni ajan kuluttamaan huppariin ja farkkuihin. Hieman varuillani tallusteltuani keittiöön silmäni olivat tipahtaa päästä. Pöydällä odotti kasa lettuja, voileipiä, puuroa, hedelmiä ja tuoremehua. Minä katsoin hämmästyneenä vuoroin ateriaa ja ylpeänä virnuilevaa Walteria. “Walt, kuinka… Kuinka kummassa osasit kokata tällaiset herkut?” kysyin innoissani. “Kaupungista saa halpoja hedelmiä ja löysin keittokirjasi ja aineksia.” Kikatin blondille - eihän kukaan tarvinnut keittokirjaa puuron keittämiseen tai lettujen paistamiseen - ja istuuduin pöydän ääreen maistamaan ruokia. Totta puhuen, pelkäsin vähän, että jokin oli mennyt valmistusvaiheessa pieleen, mutta sain pian huomata, että pelkoni oli turhaa. Letut olivat sopivan makeita, puurossa oli juuri oikea määrä suolaa ja tuoremehu oli puristettu juuri niin kuin minä siitä pidin. “Tämä on herkullista, Walt. Kiitos.”

Syötyäni itseni lähes ähkyyn pojat ohjastivat minut olohuoneeseen, missä minua odotti pieni lahjakasa. Minä katsoin paketteja kuin pikkutyttö ja polvistuin niiden eteen. “Ovatko nämä kaikki minulle?” kysyin lumoissani. “Näetkö muita syntymäpäiväsankareita?” Richie vitsaili. Sen kuultuani hyökkäsin lahjoihin kuin sika limppuun. Sievän paketin sisältä paljastui eräs kauan himoitsemani keittokirja. Sen avulla oppisin loihtimaan paremmat ruuat kuin kuuluisat huippukokit! “Minä ja Jeff näimme sen kerran paikallisessa kirjakaupassa”, Oliver sanoi ja minä hyökkäsin halaamaan veljeksiä. Luulin, etteivät he tienneet kirjasta, mutta ilmeisesti olin kuolannut sitä vasten liian näkyvästi kauppareissulla. Ennen kuin ehdin avaamaan enempää lahjoja, Jamie asetti käden olalleni. “Jeffin ja Oliverin lahja oli vain maistiainen. Loput saat avata, kun siskosi on illalla paikalla.” Mutristin suutani leikkisästi. Olisin halunnut avata kaikki lahjat saman tien, mutta minulle oli jo pikkutyttönä opetettu, että jos kaikki lahjat avaa heti, syntymäpäivähuuma ei kestä niin kauan. Ja heti, kun olin muuttanut poikien kanssa samaan taloon, olin oppinut, että jok’ikisestä juhlapäivästä oli nautittava täysin rinnoin. …on se, että kerran vuodessa saan olla kuningatar. Kristiina Zero

Joulu on jo ovella. Tervetuloa jouluostoksille Muusan Kirjakauppaan Päiviönsaarelle!

Meiltä Aarikan korut- ja lahjaesineet, ihastuttavat Myyrä-tuotteet, Minna Immosen kortit, kalenterit ja taulut, paljon ihania enkeleitä ja lyhtyjä. Palveleva Muusan Kirjakauppa ma-pe 9-18, la 9-16, sunnuntait 16.12. ja 23.12. 12-18. puh. 017 5522 750

Joulu tulla jollottaa... Lähdeaineisto: www.evl.fi Kuva: Vesa Moilanen

Adventti valmistaa meitä jouluun. Neljän adventtisunnuntain ketju kuljettaa kohti joulua. Uusi kirkkovuosi alkaa ensimmäisestä adventtisunnuntaista, jota tänä vuonna vietettiin 2.12. Arvioiden mukaan Hoosianna-hymniä lauloi puoli miljoonaa suomalaista kirkoissa sekä radion ja tv:n äärellä. Ensimmäinen adventti on joulun jälkeen suosituin kirkkopyhä kävijämäärällä mitattuna. - Adventin suosio kirkossakäyntipäivänä selittynee paljolti juuri Hoosianna-virren kautta. Monet muistavat, kuinka Hoosiannaa laulettiin lapsena koulussa. Samaa yhteisöllisyyden tunnetta haetaan myös yhteisestä Hoosiannan laulamisesta kirkossa. Ja onhan siinä juhlallinen, kohottava melodia, pohtii työalasihteeri Terhi Paananen Kirkkohallituksesta.

Adventti ja joulu katkaisevat pitkän ja pimeän syksyn. Adventtina pimeyden keskeltä huudetaan Hoosianna - auta, pelasta - ja aletaan odottaa joulua ja kääntyä kohti valoa. Jos joulua ei olisi, miten pitkä ja pimeä Suomen syksy ja talvi olisikaan. Hoosianna-hymni on ilonaihe marraskuun ankeuden jälkeen, hän jatkaa. Adventti-sana tulee latinasta. Adventus Domini tarkoittaa Herran saapumista. Adventtiaikana odotetaan yhtäältä vietettävää Jeesuksen syntymäjuhlaa, joulua. Toisaalta odotetaan Jeesuksen tulemista aikojen lopulla. Odotukseen liittyy paasto. Ruokapaasto on luterilaisilla adventtiaikaan harvinainen, mutta moni tavoittelee silti pysähtymistä ja sisäistä hiljentymistä. Nykypäivänä juhlanvietto halutaan usein aloittaa etukäteen.

Joulu- ja pikkujoulujuhlat valtaavat joulukuun kerhoissa, työpaikoissa ja seurakunnissakin. Silloinkin, kun joulun kristillinen sanoma kulkee tapahtumissa mukana, juhlan kärsivällinen odottaminen jää helposti varjoon. Toisaalta - moni kokee, että joulun juhliminen etukäteen virittää kohti suurta juhlaa. Joulunsanomaa tulee pohdittua kauemminkin

”Jouluntähti” - Varkauden Kauppakadun joulunavajaisten ilotulitusta.

Sykkeessä nro 13 - 8. joulukuuta 2012

Ilkka Pajarinen:

Vastuunkanto ja sitoutuminen tärkeää junioriurheilussa Teksti & kuva: Vesa Moilanen

Kolmisenkymmentä vuotta junioritoiminnan vetämishommissa toimiminen antaa muisteltavaksi lehtileikkeiden muodossa ”tuhat ja kaksi tarinaa”. Varkautelainen Ilkka Pajarinen aloitti juniorivalmentajana 1970-luvun alkupuolilla jääpallon parissa, vuonna 1986 hän käynnisti WP 35:n jalkapallon junioritoiminnan ”lähestulkoon nollilta” ja jäi pois junnutoiminnasta vähän ennen vuosituhannen vaihtumista. - Junnupuolta vetäneen Jyrki Flinkin pyynnöstä rupesin touhuun ja sain tuekseni innokkaita valmentajia, kuten esimerkiksi Jaakko Kansanen, Risto Hyvärinen, Pauli Heikkinen. Tukijoukoissa olivat vahvasti mukana myös mm. Risto Hoffren ja Mauno Junttanen. Nyt olen ilokseni huomannut, että silloinen junnuvalmentaja Jari Kosunen on ottanut WJK:n valmentajavastuun, sanoo Pajarinen ja selailee leikekirjaansa, jossa kerrotaan WP 35:n jalkapallon junnutoiminnan vuoden 1987 kauden päättäjäisten aikaan pelaajamäärän olleen liki 120 poikaa. Toiminnan laajentuessa ja joukkuemäärien kasvaessa vuosien mittaan määrä kasvoi lähdes 300 poikaan. Eli tuolloin toimintaan lähti mukaan innokasta porukkaa, joka uskoi asiaan ja sitoutui siihen. - Oli hyvin yleistä, että isät lähtivät valmentamaan. Minullakin pelasi kaksi poikaa. Jossakin vaiheessa huomasin, että omia poikiani en ryhdy valmentamaan, koska näin pienen ristiriidan ja hankaluuden.

- Valmentajan rooli on moninainen. Koin, että sai olla isä ja äiti, kasvattaja ja valmentaja - tehdä nuorisotyötä. Valitettavasti tänäkin päivänä mahtuu niin erilaisia valmentajia toimimaan nuorten parissa. Liika kiihkoilu ei kuulu asiaan, mutta vaatimustason pitää kasvaa junnupelaajien tullessa vanhemmiksi - valmentajan on oltava pehmeästi vaativa. Pajarinen tähdentää vastuunkantamisen merkitystä. Kun poika tulee joukkueeseen, hän myös käy harjoituksissa. - Jos joukkueurheilussa joku lipsuu, se tekee hallaa omalle joukkueelle ja pelikavereille. On myös valmentajan motivaation kannalta äärettömän tärkeää, että joukkue käy harjoituksissa. Pienemmillä pojilla vastuu on enempi vanhempien puolella. Kun pojan on tuonut joukkueeseen, tulee myös huolehtia, että poika käy myös harjoituksissa. Vastuuntuntoa on kannettava samoin kuten työelämässä, hän kiteyttää. Urheilu on aina jollakin tavalla kilpailua, on joku tähtäin ja menestymisenhalu on kova. - Monet vanhemmat näkevät unelmia. Vanhempien tulisi ymmärtää roolinsa, että he eivät ole valmentajia. Lapsia pitää kannustaa, mutta se ei merkitse kentänlaidalta omien ohjeiden antamista.

Sopeutumiskursseja Palataanpa WP 35:n jalkapallon junioritoimintaan, johon raha hankittiin mm. hoitamalla lasinkeräystä Varkaudessa. Lasinkeräyksessä oli aktiivisia vanhempia mukana. Lasitavara piti särkeä Tyyskänniemessä, jossa nuijilla hakattiin lasia rikki.

Junnujoukkueet kiersivät turnauksissa ympäri Suomea, pelimatkoja tehtiin Ruotsiin, Tanskaan ja Venäjälle. Pajarinen sanookin istuneensa linja-autokyydissä ”ihan tarpeeksi” - tuhansia ja tuhansia kilometrejä. - Turnausmatkat olivat ”sopeutumiskursseja”, joissa piti sopeutua nukkumaan isossa joukossa koulujen lattioilla ja oppia huolehtimaan omista asioistaan ja tavaroistaan. Kaveriporukassa oppi huomaamaan, että kaikki asiat eivät pyöri oman itsensä ympärillä. Monesti ydinryhmä vanhempia oli mukana, jopa Tanskassa asti ja paljolti Ruotsissa. Vanhempia oli mukana linja-autossa ja jotkut lähtivät kesälomareissulle omalla autolla. - Kävimme paljon Göteborgissa, Norrköpingissä ja Falunissa. Jo tuolloin Ruotsin jalkapallo oli Suomea edellä. Meillä oli hiekkakentät, mutta Ruotsissa ja Tanskassa hienot nurmikentät. Esimerkiksi Norrköpingissä oli puistoalue, jossa oli yli 30 kenttää nurmialueella - se oli uutta ja ihmeellistä. Ja Göteborgin Ullevin nurmikko oli kuin sametti, Pajarinen muistelee. Vanhat lehtiotsikot kertovat, että aikoinaan junnujoukkueita oli 14 eli ennätysmäärä. Koulutusta pidettiin maamme kärkinimien toimesta - Antti Niemi kävi vetämässä treenit junnumolareille jalkapallokoulussa ja muita nimimiehiä olivat mm. Ari Hjelm, Jukka Ikäläinen ja Jyrki Heliskoski. Junnujalkapallolla oli nappulaliigaa ja kortteliliigatoimintaa, jota alkoi vetää Matti Immonen ja 90-luvun puolivälissä junnupelaajien yleisiä ohjeita oli laatimassa Jorma Saastamoinen. Junnutoiminta oli WP 35:n jalkapallojaoston kanssa yhdessä myös hyväntekeväisyyden asialla lapsikummeina Varkauden sairaalalle, jonne luovutettiin tavaraa ja rahaa. Meriittiä jalkapallotoiminnasta junnutoiminta sai, kun se vuonna 1992 nimettiin Itä-Suomen piirin jalkapalloseuraksi.

Kaikki mukaan Ilkka Pajarinen kertoo pelanneensa jalkapalloa junnuiässä, mutta kesäaikaan harminpaikkana oli se, että perhe muutti maalle, eikä harjoituksiin päässyt. Varttuneemmalla iällä vapaa-ajan täytti junnutoiminta, jolla luotiin hyvä pohja pelaajille sittemmin siirtyä WJK:n junnuihin. - Kun tänä päivänä seuraa keskustelua junioritoiminnasta, ongelmat tuntuvat olevan samat. Jo aikoinaan lisenssiasiat olivat paljon esillä ja herättivät ihmetystä. - WP 35:n junnutoiminnassa kehitimme mm. yksinhuoltajalisenssin reilulla alennuksella ja oli myös sisaralennuksia. Jos tuli ilmi, ettei turnausmatkalle voinut lähteä, otettiin mukaan myös ilman maksua. Toimintaa varten kerättiin rahaa yhteiselle tilille, josta jaettiin tasapuolisesti jokaiselle joukkueelle. Kaikki pääsi touhuun mukaan, ulkomaille ja kotimaanturnauksiin. - Kaikki valmentajat olivat hyvin sitoutuneita ja puhallettiin yhteiseen hiileen kaikissa asioissa. Junioritoiminta vei minut mukanaan ja junioriurheiluun sain tutustua ruohonjuuritasolta. Pajarinen sanoo aina tykänneensä urheilusta. Junnutoimintavuodet eivät olleet hukkaan heitettyä aikaa. Paljon poikia saatiin urheilun pariin ja nuorten parissa toimiminen ja onnistumiset olivat ilonaiheita. Ja tänäkin päivänä entiset jalkapallojunnut moikkaavat Pajarista ja kyselevät kuulumisia. Nykyjalkapallo on Pajarisen mielestä pitkälti kääntynyt rahan perässä juoksemiseen. Peleissä on tullut mukaan näytteleminen, ”kalastelu” ja paidasta repiminen. Pajarinen sanookin, että monta peliä ratkaistaan vilpillä - se on ollut suunta. Jalkapalloa hän seuraa aktiivisesti televisiosta. Marraskuun alkupuolella Thaimassa pidettyjä futsalin MM-kisoja hän myös seurasi tiiviisti. - Sitä on ihan kiva katsoa. Uskon futsalin eli sisällä pelattavan salijalkapallon yleistyvän ja lajia on helppo lähteä harrastamaan vaikka kaveripiirissä. Se ei ole kallis harrastus ja siihen on helppo lähteä mukaan, sanoo Ilkka Pajarinen, joka suoritti futsalin kakkosdivarin avauspotkun Varkauden liikuntatalolla 2.12. ottelussa Hu-Pa - LPK Ilkka Pajarisen leikekirjan sivun yläosassa lukee ”Tästä kaikki alkoi”. Lehtijutun kuva on otettu talven 1986 saliharjoituksista, jolloin jalkapallojunnut mahtuivat yhteen kuvaa.

Sykkeessä nro 13 - 8. joulukuuta 2012

Savon Asuntotoimi Oy LKV

suoMen kIInTeIsTönVÄLITTÄjÄLIITon jÄsenyrITys [a]

Toimistomme avoinna ma-pe 10.00-16.00 | Kauppakatu 43, 78200 Varkaus | puh. 017 2888 701 | etunimi.sukunimi@savonasuntotoimi.fi VÄLITyspaLkkIo huoneistot 4,2% (sis.alv) minimipalkkio 2 400 €, kiinteistöt 4,9% (sis.alv) minimipalkkio 3 000 €. MaksuTon arVIoInTI.

2-vuotissynttäreiden kunniaksi Välityspalkkiotarjous uusille myyntitoimeksiannoille!

Kun haluat yksilöllistä palvelua, soita meille 017 2888 701 Tulemme maksuttomalle arviokäynnille.

juha Tavi LKV, JULK. KAUpANVAhVIsTAJA

044 747 3503

Hannu nissinen

(sis.alv 23%) velattomasta kauppahinnasta. Minimiveloitus 2000 € Varkauden lähiympäristössä

MYYNTINEUVOTTELIJA

044 747 3501

Kova kysyntä erilaisilla myytävillä ja vuokrattavilla asunnoilla. Ota yhteyttä! Ja homma toimii!

Valtuutettu merkkihuolto on luotettava valinta 40 % VAHVEMPI KUIN JOHTAVA KILPAILIJA* Castrol EDGE Professional – Fluid Strength Technology TM on Castrolin vahvin ja suorituskykyisin moottoriöljyjen tuotesarja.

Sykkeessä nro 13 - 8. joulukuuta 2012

Varkauden sairaalalla on paikkansa terveydenhuollossa Teksti & kuvat: Vesa Moilanen

Varkauden Sydänyhdistys ry on perinteisesti vuosittain järjestänyt pari ajankohtaista keskustelutilaisuutta, joissa halutaan sydäntyön ja kansanterveystyön teemoilla lähestyä ihmisiä ja ottaa esille tiettyjä sydäntyön näkökulmia. Marraskuun lopulla pidetyn tilaisuuden laajempana teemana oli ”Varkautelaisten oikeus terveyspalveluihin”, josta aiheesta alusti Varkauden sairaalan neurologian ylilääkäri Aimo Karinen.

selvästi panostaisi näissä asioissa ihmisten lähtökohtiin, pohti Rajamäki, joka toi tilaisuuteen Suomen Sydänliiton hallituksen jäsenenä liiton viestin. - Sydänliiton ohjelmassa mielestäni oikealla tavalla linjataan keskeiset arvovalinnat - terveys, hyvä hoito ja sosiaalinen turvallisuus. Tasa-arvo pitää toteuttaa riippumatta sukupuolesta, asuinpaikasta ja sosiaalisesta asemasta.

Tilaisuuden avanneen, Varkauden Sydänyhdistyksen puheenjohtaja, kansanedustaja Kari Rajamäen mukaan yhdistys on ollut aktiivinen myös Varkauden terveyspalvelujen osalta, kun vuonna 2009 keskusteltiin Varkauden terveyspalvelujen kärjistymisestä nimenomaan kansanterveystyön terveyskeskuslääkäripalveluiden heikkouksista ja oltiin huolissaan Varkauden sairaalan asemasta ja tulevaisuudesta.

Rajamäen mukaan puheet terveyserojen kasvun, ihmisten varallisuuden ja suoranaisen köyhyyden vaikutuksista palveluiden saatavuuteen eivät ole teoriaa, vaan valitettavan arkipäivää. - Työllisyyden parantaminen ja työurien pidentäminen totta kai mahdollistavat hyvinvointivaltion kestävän rahoituksen. Mutta erityisesti työelämän laadun kehittäminen ja työntekijöiden jaksamista tukevat hyvinvointipalvelut ovat tärkeimpiä asioita, jotta työkyvyttömyyseläkkeelle joutuvien määrää saadaan vähennettyä.

- Olemme sitä mieltä, että julkisen terveydenhuollon puolesta on taisteltava. Kansanterveyslaki vuodelta 1972 ei ole huono. Siinä lähdettiin siitä, että kansalaisille on asuinpaikasta ja varallisuudesta riippumatta turvattava hänen terveytensä edellyttämä sairaanhoito ja hänen on päästävä hoitoon sairautensa edellyttämälle tasolle. Ehkä tämä maa tarvitsisikin uuden kansanterveyslain, jossa julkinen terveydenhuolto

Varkauden terveydenhuollon osalta Rajamäki totesi meneillään olevan kovan väännön ja yleinen niskalenkki on johtamassa hyvään tulokseen. - Julkisen terveydenhuollon ja terveyskeskuslääkärinvirkojen täyttämisprosessi on edennyt hyvin. Tavoitteita on saavutettu läpinäkyvällä ja rehellisellä toiminnalla, jolla on myös taloudellisia etuja Varkauden kaupungin puolella.

Terveyskeskuslääkäreiden arvostus Ylilääkäri Aimo Karinen käytti puheenvuoronsa aluksi muutaman sanan liittyen sydänasiaan - erityiskohteena rytmihäiriöongelmat, jossa neurologia ja kardiologia, aivot ja sydän vahvasti liittyvät yhteen. Seikkaperäisessä selvityksessään Varkauden terveydenhuollosta hän aloitti perinteistä, vuodelta 1916, jolloin A. Ahlström perusti tehtaalleen ensimmäisen, ikään kuin pienen sairaalan, sairastuvan. Alustuksesta kävi ilmi, kuinka tähän päivään mennessä sairaala- ja terveyskeskustoiminnot ovat käyneet läpi hyvin moninaiset vaiheet – päätyen lopulta 2007-2008 toimivan Varkauden sairaalan ”alas ajamiseen”. 70-luvun alun kansanterveyslakia Karinen luonnehti terveimmäksi koskaan Suomessa säädetyksi laiksi. - Lähtökohtana oli sairauksien ehkäiseminen ja palvelujen vieminen jokaiseen kuntaan. Parhaiten tulokset näkyvät tänäkin päivänä Pohjois-Karjala-projektista. Se on varmasti ollut suurin yksittäinen lyhyellä ajalla suomalaista kansanterveyttä parantava tekijä. - Valitettavasti lain henki ei päässyt koskaan käytännössä muilta osin toteutumaan. Johtuen siitä, ettei kunnat ja yhteiskunta osanneet nähdä ja arvostaa nimenomaan terveyskeskuslääkärin

Sen ainutlaatuinen koostumus vähentää metalliosien välistä kosketusta eri ajonopeuksilla. Se vähentää kitkaa ja maksimoi moottorin suorituskyvyn.

asemaa sen kokonaisvaltaisessa tärkeydessään. Terveyskeskuslääkäreistä tehtiin paperinpyörittäjiä, mikä pian johti siihen, että lääkärit, nimenomaan kokeneimmat lääkärit, eivät hakeutuneet perusterveydenhuoltoon, joka näin muuttui erikoissairaanhoitokeskeiseksi.

Terveydenhuolto on osa yhteiskuntaa - Siitä ei kuitenkaan saa tulla bisnes, rahantekoväline. Nykyinen suomalainen terveyspolitiikka on vailla selvää suuntaa, jolloin siitä puuttuu jatkuvuus ja pelimiehet pääsevät vetämään välistä. Onneksi Varkaudessa on vihdoin silmät aukeamassa ja aletaan ymmärtämään syy-/seuraussuhteita. - Varkauden sairaala on tänä vuonna toiminut paremmin kuin koskaan. Kovalla työllä, tukijoukkojen avustuksella on Kuopion yliopistollisen sairaalan kanssa perustettu lääkäreiden kumppanuusvirkoja. Se on osoittautunut laadukkaaksi, kustannustehokkaaksi ja toimivaksi. - Keski-Savo on paitsi elinkeinopoliittisesti, myös terveydenhuollossa erittäin toimiva, yhtenäinen alue. Meillä on mitä parhaat edellytykset toimivalle sairaalalle, erikoissairaanhoidolle ja toimivalle perusterveydenhuollolle. Nyt tarvitaan vain vanhojen eripuraisuuksien sopimista, pelipolitiikan välttämistä ja yhteistä tahtoa ja sitoutumista kaikkien yhteisen parhaan eteen, Karinen kiteytti.

Suomi on pitkien välimatkojen maa Vuonna 2010 Kela maksoi 250 miljoonaa euroa pelkästään potilaiden siirtokuluina. Se on enemmän kuin koko Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin palvelujen tuotannon kustannukset samana vuonna (240 miljoonaa eroa).

IT’S MORE THAN JUST OIL.

*Verrattu testeissä tärkeimpien kilpailijoiden 5W-30-öljyihin

Aimo Karinen havainnollisti, mitä tapahtuu sydämen rytmihäiriössä.

- Paitsi potilaiden siirtely, myös hoitokustannukset suurissa sairaaloissa ovat huomattavasti suuremmat kuin oikein mitoitetuissa, toimivissa yksiköissä. - Väestömme vanhenee Varkaudessa vuosina 2005-2015 yli 75-vuotiaiden osuus nousee yli 400:lla ja 85-vuotiaiden osuus yli 300:lla henkilöllä, samalla kun alle 65-vuotiaiden osuus laskee noin 20%:lla. Naisten keski-ikä on jo nyt yli 82 vuotta ja miehissä lähestytään 80 vuotta. Vanhenevan väestön terveyden- ja sairaudenhoito on pitkien välimatkojen vuoksi niin terveydellisistä kuin taloudellisistakin syistä toteutettava mahdollisimman lähellä kotia. Tilaisuuden osallistujajoukosta nousi esille kommentteja ja myös se, että helpompi lääkäreiden on ajaa Kuopion-väliä kuin kuskata ihmisiä. Varkauden osalta tilanne nähtiin sellaisena, että lääkäriasioissa on tolkku eikä asioista parane motkottaa, vaan pitäisi olla rinta rottingilla. Työllä, tahdolla ja selvällä näkemyksellä halutaan asiat pitää käsissä. - Teemme perustyön Varkaudessa kuntien kanssa yhdessä ja erikoistyö tehdään KYS:ssa. On tärkeää, että se työ, mikä pystytään tekemään Varkaudessa, tehdään täällä hyvin, ylilääkäri Aimo Karinen sanoi keskusteluillan päätteeksi.

Ammattitaito, kokemus ja erikoistuminen yhteen merkkiin – siinä on valtuutetun merkkihuollon keskeiset edut. Valtuutetussa merkkihuollossa autostasi pitävät huolta maan ammattitaitoisimmat mekaanikot, voit luottaa siihen, että käytettävät laitteet ja työkalut ovat parhaita mahdollisia. Lisäksi autoosi asennetaan ainoastaan juuri sitä varten suunniteltuja alkuperäisiä varaosia. Kokeneiden mekaanikkojen suorittamat huollot ja korjaustyöt takaavat, että autosi pysyy luotettavana ja turvallisena – ja samalla myös autosi jälleenmyyntiarvo säilyy mahdollisimman korkeana.

AUTOHUOLTO GYNTHER OY Käpykankaantie 2, Varkaus • www.autohuoltogynther.fi

Jarmo Kauhanen 044 441 1201 Töiden vastaanotto 044 441 1202 Varaosat 044 441 1203

Varkauden kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja Esa Tuovinen (kuvassa vasemmalla) totesi tunteen olevan luottavainen terveydenhuollon toimintaan. Ylilääkäri Aimo Karinen ja kansanedustaja Kari Rajamäki ottivat mieluusti viestin vastaan.

Varkauden Sydänyhdistys ry järjestää pari kertaa vuodessa ajankohtaisen keskustelutilaisuuden. Nyt aiheena oli varkautelaisten oikeus terveyspalveluihin.

Sykkeessä nro 13 - 8. joulukuuta 2012

Pitkä taival on päättymässä Teksti: Teppo Välimäki

Suomalaisia katselijoita vuosikaudet naurattanut näyttelijä Aake Kalliala tuli uransa yhden matkan päähän, kun suosittu TV-sarja Kotikatu näytetään 8. joulukuuta vihonviimeisen kerran. Kallialan visiitti sarjassa muuttuikin yhdeksi ihastuttavimmista rooleista ”Mauri Alhona”. Nyt taiteilija Kalliala ottaa ”lunkisti” ja elää päivän kerrallaan. Kaikkiin työtarjouksiin ei välttämättä enää jaksa innostua, sanoo Aake.

”Ei ollut kyytiä eikä yöpaikkaa, niin en mennyt kokeisiinkaan” Heinolassa vuonna 1950 syntynyt pojankloppi muutti 8 -vuotiaana perheensä kanssa Mikkeliin ja vietti kaikki nuoruusvuotensa siellä. Kouluakin tuli käytyä vähän hitaamman puoleisesti 2 vuotta ja luokka periaatteella, kertoo maestro. – En oo pitäny itteeni oikeen minään, tokaisee Aake, kun kysytään, onko hän sa-

volainen vai hämäläinen. Jo 18-vuotiaana Aakella oli aikomus pyrkiä ensimmäisen kerran Tampereen näyttelijäkoulutuslaitokseen, mutta ennalta sovitut kyydit ja majapaikka kavereiden kanssa vieraassa kaupungissa Tampereella ei pitänyt sovitusti ja Aake jätti kokeet käymättä. Kalliala aloitti oppisopimuksella harjoittelun ravintolatyöntekijäksi. Alalla tuli kokeiltua monenlaisia töitä keittiön ja salin välillä. Kokkaaminen sujuu vieläkin vanhasta muistista, mutta mikään intohimoinen ruuanlaittaja Aake ei ole. Jos illallinen parhaille kavereille pitäisi kokata, niin Aaken keittiössä syntyisi savusaunassa kypsytettyä hirvenlihaa korvasienikastikkeella ja juureksilla. Vasta 26-vuotiaana Kalliala lähti koittamaan Teatteri Korkeakouluun Helsinkiin ja pääsi kerrasta sisään. Kiinnostavat vanhemmat taiteilijat, kuten Esko Salminen, Pentti Siimes ja Heikki Kinnunen olivat Aakenkin erityisenä tarkastelun kohteena teatterikouluvuosina. – Heissä oli jotain, jonka takia heitä seurattiin ja miksi heistä haettiin vaikutteita, muistelee Aake. Vielä koulun viimeisellä vuosikurssilla ollessaan Kalliala sai

ensi roolinsa TV-sarjassa valehtelijoiden klubi jäsen R:nä.

”Komiikka on Vaikeaa, helvatan vaikeaa” On kyse mistä tahansa tyylilajista, niin komiikka on erittäin vaikeaa, toteaa Aake. Hän on kuitenkin arvostanut sellaisia ohjaajiaan ja opettajiaan kuin Jouko Turkka, Matti Ijäs ja Arto af Hällström, joiden tuotanto on käsittänyt myös suhteellisen vakaviakin produktioita. Oman koomisuuden lahjan Aake uskoo saaneen äitinsä isän puolelta, joka on ollut Aaken kuvauksen mukaan hämäläinen vääräleuka. Ulkomaalaisista ohjaajista Aake nostaa korkealle esiin yhdysvaltalaisen elokuvaohjaajan Oliver Stonen. Vuodesta 1982 ensimmäisen TV-roolinsa Valehtelijoiden Klubissa kuitannut Kalliala oli tasaisesti viihdyttämässä suomalaista elokuva ja TV-yleisöä aina kaksituhatta luvun alkuun saakka. Parin vuosikymmenen ajan Aake veisteli huumoria koomikkona kovassa TV-ohjelmaputkessa opiskelukaverinsa Pirkka – Pekka Peteliuksen kanssa. Muun muassa sellaiset sarjat kuin Tabu, Hymyhuulet ja Pulttibois nauratti suomalaisia sohvaperunoita vuodesta toiseen. Viihdeohjelmissa luotuja hahmoja matkittiin turuilla ja toreilla. Hauskoja tyyppejä koomikkokaverukset etsivät tavallisista kadun tallaajista. Omista tekemisistään Aake nostaa esiin hyvänä elokuvana Rampe ja Naukkis kaikkien aikojen superpari - leffan, joka kuvattiin silloin peräti 11 päivässä eripuolilla Suomea.

Kotikadun Tiernapojat vuonna 2002: Jukka Puotila (Mänkki) ja oikealla Aake Kalliala (Murjaanien kuningas). Kuva: Jyrki Valkama/Yle Kuvapalvelu

innostuttua mistään teatteritarjouksesta, painottaa Kalliala.

”Kaikki on ihan päin ”pyllyä” Tuutista tulee tietoa joka kanavalta kuin puheensorinaa kaupassa. Ei voi olla seuraamatta, mitä ympärillä tapahtuu. Kaikki on päin pyllyä painottaa, Aake. Maapallo on kuin keinulauta. Kalliala on erityisen huolissaan maapallon saastumisesta ja ilmastonmuutoksesta. Nyt on jo mahdoton korjata asiat ennalleen, toteaa Aake. EU:ssa pärjääminen ja talousvaikeudet huolettaa erityisesti. Aktiivisuutta kannanottajana yhteiskunnallisiin asioihin osoittaa se, että Kalliala oli heti valmis asettumaan presidentti Sauli Niinistön taakse viime presidentin vaalien alla. Taiteilija vannoutuu kuitenkin sitoutumattomuuden nimeen poliittisesti. Niinistö oli paras vaihtoehto, hän toteaa. TV:stä Aake katsoo mielellään xfaktoria.

USA:n ja Englannin versiot ovat molemmat oikein hyviä. Vain Elämää- sarja oli myös erityisen mukavasti tehty formaatti. Aakella on paljon suosikkielokuvia, mutta yksi nousee nopeasti huulille ja sellainen on hiljattain TV:stä tullut Stanley Kubrickin Full metal jacket vuodelta 1987, jossa kuvataan Yhdysvaltain armeijan kuria ja jämäkkyyttä. Itse olis haaveena toteuttaa sellainen elokuva, jossa mentäisiin. Kainuun korpimaisemiin ja oikeat metsästäjäkollegat voisivat muistella hyvien tarinoiden kera elämää luonnonhelmassa – tuskin koskaan kuitenkaan tulee toteutettua, pohtii Aake. Kotikatu- sarja jättää ison aukon täytettäväksi, mutta taiteilija ei pelkää vapaa-ajan ongelmia, sillä harrastukset metsällä sekä veneily ja mökkeily kesällä Saimaalla on näyttelijälle lempipuuhaa. Välillä tulee ikävä sellaisia hyviä poismenneitä näyttelijöitä kuin Esko Nikkari, joka vieraili myös Kotikadussa Aaken rinnalla, muistelee taitelija liikuttuneena

Hääkellot soivat Kotikadulla marraskuussa 2011: Mauri (Aake Kalliala) ja Monika (Rea Mauranen) Kallion kirkon alttarilla. Kuva: Jyrki Valkama/Yle Kuvapalvelu

Kotikadun viimeinen jakso nähdään lauantaina 08.12. Sarjan äärelle palataan kuitenkin tunnin mittaisessa dokumentissa ”Kotikadun vuodet”, jonka TV1 lähettää joulupäivänä.

Kotikadulla monessa mukana: saunan lauteilla Mauri Alho (Aake Kalliala, vas.) ja Onni Partanen (Sulevi Peltola) vuonna 1911. Kuva: Jyrki Valkama/Yle Kuvapalvelu

Teatteri on takanapäin Kalliala vieraili nuorena näyttelijänä ryhmäteatterissa 1984 näytellen lähes viisituntisen kappaleen Jumalan Rakastaja muun muassa Kari Väänäsen rinnalla. Tämä upea kokemus kovassa ammattiryhmässä ja hienossa produktiossa aiheutti sen, että uuden samanlaisen löytäminen ei ole ollut mahdollista, toteaa Aake.

Kotikatu, Tiernapojat vuonna 2002. Aake Kalliala (murjaanien kuningas). Kuva: Jyrki Valkama/Yle Kuvapalvelu

Näytelmän on käsikirjoittanut Jussi Parviainen ja sen suosio oli järkkymätön. Näytelmä rankattiin erään lehden mukaan jopa maailman kolmen parhaimman teatteriesityksen joukkoon. Nyt tulee harvoin enää

Kotikadun Tienapojat vuonna 2002. Edessä:Sulevi Peltola (Knihti) ja Jukka Puotila (Mänkki). Takana Risto Autio (Herodes) ja Aake Kalliala (Murjaanien kuningas). Kuva: Jyrki Valkama/Yle Kuvapalvelu

Kotikadun viimeinen tuotantopäivä 26.10.2012. Kuvassa etualalla näyttelijä Aake Kallialla. Kuva: Jussi Nahkuri/Yle Kuvapalvelu

Kuvassa Mauri (Aake Kalliala)

Sykkeessä nro 13 - 8. joulukuuta 2012

Hemmottelua ja pikkujoulu iloa!

Lähde lämpimään – kylpylälomalle keskelle tanssin riemuja. Iloinen viihdeohjelma tansseineen tempaa mukaan lomatunnelmaan. Virkistäydy hellivissä hoidoissa ja rentoudu kylpylässä. Monipuolista toimintaa Saimaan rannalla – keskellä Itä-Suomea.

Pikkujoulupaketti

Hemmottelevat hoidot

16.11.-8.12.2012 Sis. joulubuffetin sekä ohjelman

Kysy lisää myyntipalvelusta

Kiinalaiset terapiahoidot, hoitavat hieronnat, kosmeettiset hoidot ja hemmottelevat kylvyt

alk. 30€/hlö 1 vrk

Pikkujoulut kylpylässä! 16.11.-8.12.2012 Sis. joulubuffetin sekä ohjelman

Help uulelle! t

Juhlat ja tilaisuudet

pyydä tarjous myynti@kuntoranta.fi

Orkesteritanssit keskiviikkoisin ja perjantaisin klo 20, liput pe 7 €/hlö. Karaoketanssit lauantaisin klo 20, vapaa pääsy.

Kylpylä avoinna päiväkävijöille ma-pe klo 16.00-20.00, la 12.00-18.00 ja su 12.00-16.00.

Vesijumpat

.fi a t n a or kunt osti hyvälle

: Varavuerkosta myös

Ku v a:

NYTk!set

pe 30.11. Pikkujouluiltaa tähdittää Anneli Mattila na

alk. 75€/hlö/2hh

017 560 1403 myynti@kuntoranta.fi

UUTTA!

maanantaisin klo 17.00 ja 18.00 tiistaisin klo 13.00 ja 18.00 keskiviikkoisin klo 18.00.

Kuntorannantie 14, Varkaus myyntipalvelu (017) 560 1403 • myynti@kuntoranta.fi

(Pidätämme oikeuden ohjelmamuutoksiin.)

www.kuntoranta.fi

rikutorkkeli.com deathhawks.com

Ainakin me haluamme PLANTAASIN Varkauteen 2013...

”Lähdin hieman siistiytymään. Nähdään pian entistä ehompana.”

Terveisin, Jamifantti