Kaupunkilehti Sykkeessä nro. 11 by Kaupunkilehti Sykkeessä

Numero 11

keskiviikkona 3. lokakuuta 2012

www.sykkeessa.fi

Sykkeessä - sananvapauden puolesta >>10 Opiskelun aloittaminen on helppoa >> 3

Vänän nurkka: Kuningaslajin pikkuveli >> 6

Akropoliskukkula: Politiikkatoimituksen kommentti>> 10

Pääkirjoitus: Ihminen + Työ = muutos>> 2

Sykkeessä nro 11 - 3. lokakuuta 2012

Numero 11 keskiviikkona 3. lokakuuta 2012

Pääkirjoitus

Ihminen +Työ = Muutos O I

MENOVINKIT

tsikko on peräisin vuodelta 1994. Tuolloin eräs sivistynyt, Varkauden ympäristössä vaikuttanut toisinajattelija muotoili oman vaalisloganinsa ”Ihminen +Työ = Muutos”. Olen usein miettinyt tuota lakoniselta tuntuvaa ja itsestäänselvältä vaikuttavaa ilmaisua. Olen tullut siihen lopputulokseen, että on aika perata kala. hminen on henkinen olento, jonka eräs elinehdoista on sosiaalinen kanssakäyminen. Me ihmiset siis tarvitsemme toisiamme. Olennaiseksi tässä kohtaan muodostuu se tapa, jolla kanssakäymme keskenään. On helppo kertoa, miten asioita tulisi tehdä, vaan missä on tekijät. Tämä koskee myös talousalueemme ihmisiä. Paikallisten lehtien palstat täyttyy vinkeistä, kuinka ihmisten tulisi käyttäytyä. Hyvin vähän luen lehdestä tänä päivänä erilaisuutta sallivaa, pohdiskelevaa kannanottoa asioihin. Tuntuu ajoittain, ettei osa ihmisistä edes tahdo ymmärtää, mitä rakentava keskustelu on. Rakentava keskustelu on kuitenkin se tie, jolla ihmiset voivat löytää tien muutokseen, ei toisten syyttely ja itsensä korottaminen parempaan kastiin. Tällaisesta asetelmasta syntyy valtava määrä turhautumista ja yleistä pahoinvointia. Vaihtoehtona olisi myös avoin keskustelukulttuuri, jota voi harjoittaa kahviloissa, työpaikoilla ja vaikka ihan läheistenkin kanssa. Ei ole pakko murjottaa.

yö on ihmisen perusoikeus. Toiset ajattelevat sen velvollisuutena ja toiset Jumalan palvelemisena. Suhteemme työhön vaihtelee varmasti myös työstä riippuen. On kivaa työtä ja vähemmän kivaa. Työ on kuitenkin aina työ. Olen havainnut eräänlaista pinttynyttä ja vahvasti vakiintunutta suhtautumismallia työhön TÄÄLLÄ Savon sydämessä. Nyt en puhu laiskuudesta, vaan asennevammoista. Olen itse palkannut erilaisiin tehtäviin muutaman viimeisen vuoden aikana ihmisiä. Ensimmäisenä kysytään palkasta, ei esimerkiksi työnlaadusta tai luonteesta. Tämä on jo itsestään melko suuri ongelma noin niin kuin yleisesti ottaen työn tarkoituksen kannalta. Menestykseen johtava työ on aina luonteeltaan pitkäjänteistä ja edellyttää johdonmukaisuutta. Perusta tällaiselle työlle on nöyryys. Olen sanonut viime vuodet eri yhteyksissä ettei perusduunia enää ole, missä ihmiset pönöttää ja tsiikaa kelloa laskiessaan minuutteja vapaa-ajalle pääsemiseksi. Jos teet itsesi kanssa näin, laita muutkin kellot päälle kuin pelkästään herätyskello.

äitän, että nyt ja tulevaisuudessa työtä on niille ihmisille, jotka laittavat itsensä likoon ja yrittävät osana yritystä. Ne, jotka tulevat Työehtosopimus handussa paasaa oikeuksistaan, ovat menneet metsään jäädäkseen sinne, sillä suomalaisesta työstä kalliin ovat tehneet laiskat ihmiset. Pienyrittäjien puheenjohtaja esitti 23. syyskuuta 2012, että työsuhdeturva tulee siirtää sivuun pienissä yrityksissä ja alkaa työllistämään ihmi8siä. Tähän uudistusehdotukseen meidän laiskuutta edistävät Lyly & kaverit (SAK yms.) ensimmäisenä olivat toteamassa ettei missään nimessä tällaiseen tule ryhtyä: työtä tulee kunnioittaa, ei tehdä! Parempi on, kun nuoret oppii laiskuutta himassa ja yhteiskunta maksaa siitä tuntuvaa korvausta. Tosin ensin kymmenen euroa on paljon, sitten kun on saanut 1000 euroa kasaan tekemättä mitään, niin ei se kymppi enää niin iso raha ole. Pikavipitkin maksaa joku, siis se kuuluisa joku.

yötä ja toisia ihmisiä vieroksuvassa yhteiskunnassa on jotenkin HC-luokan paradoksaalista puhua jatkuvasti innovaatioista ja maan kilpailukyvystä. Olisikohan aika tehdä arvopäivitys? Mikä on oikeasti tärkeää ja missä järjestyksessä asiat syntyvät? Vaikuttaa ajoittain siltä, että asioiden eteen tehtävä työ on pistemäistä eikä sitoutumiseen enää uskota hyvänä asiana. Ilman sitoutumista ei kuitenkaan synny mitään uutta, jota voisi edes hyvällä tahdolla kutsua muutokseksi. Talousalueemme junnaa niin kauan aikaan paikallaan ja menee itseasiassa taaksepäin, kun emme tunnista ja hyväksy realiteettejä (tosiasioita) ympärillämme. Tästä päästäänkin seuraavaan kaavaan: Tunnista ongelma+laadi suunnitelma ongelman ratkaisemiseksi+ toteuta suunnitelma = hyvinvoiva ihminen ja heidän muodostama uusi kulttuuri.

Jaakko Ikonen toimitus@sykkeessa.fi

SINIVALKOINEN VALHE Maxim 1 Suomen ensi-ilta! Pe – ke klo 17.00 To klo 13.00 (Hopeatähti) Sallittu Esitys 2 h Liput 9,5 €, to klo 13.00 liput 7,5 € Osa ranskan opiskelijoista ahertaa kielistudiossa sanakokeen kimpussa lehtori Sirkka-Liisa Hassinen-Laffitten valvovan silmän alla.

Lukion aikuislinjalla torjutaan dementiaa ja hankitaan jatkoopintovalmiuksia Teksti & kuvat: Miikka Vironen

Varkauden lukion aikuislinjan opiskeluryhmissä kokemus ja nuoruuden into täydentävät toisiaan. Iltaisin koulun penkkejä kuluttavat sulassa sovussa vasta vähän aikaa sitten peruskoulunsa päättäneet nuoret ja jo eläkeiän saavuttaneet aikuiset. Oppitunneilla väkisin karttuvan yleissivistyksen lisäksi tarjolla on myös runsaasti tärkeää elämänkokemusta iäkkäämmiltä opiskelutovereilta. Hyöty on onneksi molemminpuolista, sillä kyllä nuoremmatkin neuvoja kernaasti jakelevat. Opiskelijoiden varttuneempaa kaartia edustava Anneli Pennanen kehuukin yhteistyön sujuvuutta: ”Yhteistyö eri-ikäisten kanssa toimii hienosti. Mitään ongelmia ei täällä edes voisi kuvitella syntyvän. Kertaakaan en ole kokenut oloani ulkopuoliseksi.” Vieressä istuva nuoremman polven opiskelija Hanna Laitinen nyökyttelee hyväksyvästi: ”Aikaisemmissa kouluissa olen törmännyt kiusaamiseen, mutta täällä jokainen saa olla reilusti oma itsensä.” Seurueen kolmas jäsen Eeva Piitulainen korostaa myös opiskelija-aineksen erinomaisuutta: ”Eri-ikäiset oppijat ovat todellinen rikkaus. Opiskelijatovereilta oppii monenlaista.”

Opiskelun aloittaminen on helppoa Kynnys opiskelun aloittamiseen aikuislinjalla on matala. Kaikki opetus on ilmaista, ja kuluja tulee ainoastaan opiskelumateriaalin hankkimisesta. Työn ja opiskelun yhdistäminenkin onnistuu vaivattomasti, sillä aikuislinjan opetus järjestetään iltaisin. Iltaopiskelu ei tunnu olevan ainakaan nuorille ongelma, sillä opiskelua tukeva päivärytmi löytyy varsin helposti. ”Kun tulee vasta illalla kouluun, nuorikin ehtii päivällä käymään vaikkapa töissä”, Laura Leipälä toteaa. ”Päivisin on virkeä tekemään läksyjä, ”, päivälukion ja aikuislinjan tarjontaa hyödyntävä Alma Leppänen puolestaan kertoo. Eräs aikuislinjan palveluvalteista onkin juuri joustavuus: opintosuunnitelmia räätälöidään yksilöllisesti opiskelijan tarpeiden ja elämäntilanteen mukaan. Opintojen aloittaminenkaan ei suinkaan ole sidoksissa syyslukukauden alkuun, vaan mukaan pääsee lähes koska tahansa. ”Lukio-opinnot voi aloittaa oikeastaan milloin vain. Aina löytyy kursseja, joille pääsee

mukaan. Opiskelijat voivat yhdistellä lähi- ja verkko-opetusta, ja jokaiselle opiskelijalle laaditaan oma, henkilökohtainen opiskelusuunnitelma. Kouluviikolle osuva iltavuorokaan ei katkaise opintoja”, Kati Leinamo, Varkauden lukion aikuislinjan opinto-ohjaaja toteaa ja jatkaa: ”Kaikki aikaisemmat opinnot luetaan hyväksi, eli alusta ei tarvitse aloittaa, jos lukio on joskus jäänyt kesken.” Opinto-ohjaajan mukaan kenenkään ei tarvitse pelätä epäonnistumista tai sitä, pärjääkö lukion kursseilla. Leinamo ja haastatellut opiskelijat toivottavatkin aikuislinjan oppitunneille kaikentasoiset oppijat.

Aineopiskelu on yleistynyt viime vuosina Leinamon mielestä monella aikuisiällä opiskelun aloittamista suunnittelevalla saattaa olla virheellinen käsitys lukio-opiskelusta. ”Kaikki opiskelijamme eivät suinkaan tähtää valkolakkiin tai lukion päättötodistukseen vaan joukossa on paljon aineopiskelijoita, jotka ovat joko opiskelemassa vaikkapa kieliä tai hankkimassa jatko-opintovalmiuksia esimerkiksi ammatinvaihtoa suunnitellakseen. Monella saattaa olla useita vuosia – jopa vuosikymmeniä

– siitä, kun on viimeksi opiskellut. Aikuislinjalla pääsee pienin askelin takaisin opiskelumaailmaan kiinni.” Viimeisten vuosien aikana erityisesti kiinnostus matemaattisiin aineisiin on lisääntynyt. ”Paljon on tultu opiskelemaan matematiikka, fysiikkaa ja kemiaa, ja moni kertoo taustalla olevan juuri halun lähteä opiskelemaan uutta ammattia.

”Kielten opiskelu on hyvää varhaisdementin torjuntaa” Varkauden lukion aikuislinjalla voi opiskella tuttujen englannin ja ruotsin lisäksi venäjää, ranskaa, espanjaa ja saksaa. Ryhmien alkaminen on osallistujamäärästä kiinni. Tänä syksynä opiskelijoita on riittänyt alkavaan venäjään, ranskaan ja espanjaan. Saksa olisi tarkoitus aloittaa aikuislinjan toisen jakson alussa lokakuun lopussa. Kaikissa kielten ryhmissä on vielä tilaa, ja ranskan opettaja, lehtori Sirkka-Liisa Hassinen-Laffitte toteaakin, että mukaan pääsee vielä. ”Tunteja on kerran viikossa, joten liian pitkälle emme ole vielä syyskuun alussa aloittaneen ryhmän kanssa ehtineet. Uudet opiskelijat ehtivät hyvin mu-

kaan.” Kielten lukiokurssien opiskeleminen on opiskelijoiden mielestä sopivan tavoitteellista. ”Etenemistahti on mainio. Opiskelu vaatii itseltä sopivasti, ja on mukava saada kurssista halutessaan arvosana tai vaikkapa joskus osallistua kielen ylioppilaskokeeseen”, tällä hetkellä ranskaa ja espanjaa opiskeleva Mauri Nyyssönen kertoo. Kaikkien kielten kursseille osallistuvien ei kuitenkaan ole pakko tehdä kurssikoetta, vaan mukana voi olla ilman arvosanatavoitteita. ”On ihan opiskelijasta itsestään kiinni, millä tavoin osaamistaan haluaa mitata. Kokeisiin kannustetaan osallistumaan, mutta aikuislinjalla lyhyissä kielissä pakkoa ei ole, ellei kurssiarvosana ole itselle tärkeä”, HassinenLaffitte mainitsee. ”Opiskelu on mukavaa ja pitää mielen virkeänä. Tämä on parasta mahdollista varhaisdementian torjuntaa”, Nyyssönen huikkaa ja astelee kielistudioon ranskan sanakokeeseen. Lisätietoja Varkauden lukion aikuislinjan toiminnasta löytyy Internetistä www.varkaudenlukio.fi. Opiskelijaksi voi ilmoittautua ma–to iltapäivisin lukion kansliassa.

VARES – PIMEYDEN TANGO Maxim 1 Suomen ensi-ilta! Pe – ke klo 19.30 To klo 18.30 -K12- Esitys 1h30min Liput 9,5 € NIKO 2 – LENTÄJÄVELJEKSET Maxim 1 Ennakkoesitys! Su klo 15.15 -K7- Esitys 1h20min Liput 8,5 € LEMMENLOMALLA Maxim 2 Suomen ensi-ilta! Pe ja la klo 18.45 Su klo 16.00 Ma – ke klo 18.30 To klo 19.00 TIE POHJOISEEN Maxim 2 7. ja viimeinen vkl! Su klo 18.15 -K12- Esitys 1h55min Liput 9 €

Sykkeessä nro 11 - 3. lokakuuta 2012

Yrittäjä. Oikean taloushallinnon asiantuntijan avulla säästät muutakin kuin kallista aikaasi.

www.lakimajakka.fi

Valencian C.F. fanituotteiden yksinmyyntioikeus

Juniorit HOI! Tervetuloa tutustumaan salibandyyn Leppävirran entisen ammattikoulun saliin keskiviikkona 11.10.2012 klo. 14.00-15.30

www.hukkapallo.com Hukka-Pallo salibandypäivä Varkauden Liikuntatalolla 15.10.2012

palveleva palloilun erikoisliike netissä

Lisätietoja osoitteessa www.hukkapallo.com

HALUATKO NÄKYÄ JA TULLA VALITUKSI?

VARAA MAINOSTILAA H-HETKEEN VAALIEXTRA ILMESTYY 24.10.2012

USKALLA EROTTUA!

6 nol

laa

j a ko Lu e n v i k a o aut

FUTSAL Futsal – Kuningaslajin pikkuveli Futsal on maailmalla suurempi laji, kuin moni ehkä arvaisikaan. Lajin harrastajia on FIFA:n virallisen lukeman mukaan noin 25 miljoonaa, mutta todellisen määrän oletetaan olevan jopa paljon suurempi. Jalkapallon suurmaissa Brasiliassa, Espanjassa ja Italiassa kerrotaan jopa olevan enemmän futsalin, kuin jalkapallon harrastajia. Mainittujen maiden lisäksi, myös mm. Iranissa, Venäjällä, Portugalissa ja Japanissapelataan lajin ammattilaissarjoja. Etelä-Amerikassa, Uruguayssa 1930-luvulla kehitetyssä lajissa pelattiin ensimmäiset kansainväliset turnaukset 1960-luvulla, ensimmäinen kansainvälinen kattojärjestö FIFUSA perustettiin 1971, mutta FIFA alkoi omia lajia siipiensä suojaan 1980-luvulla, vedoten sen samankaltaisuuteen jalkapallon kanssa. Lopulta FIFA virallistettiin lajin kansainväliseksi kattojärjestöksi, ja sen alaisuudessa maailmanmestaruudesta on pelattu vuodesta 1989. Brasilian (4 voittoa) sekä Espanjan (2 voittoa) lisäksi ei muita maailmanmestareita ole FIFA:n alaisissa kisoissa löytynyt. Eurooppaan laji rantautui 60-luvulla ja Euroopan maista ensimmäisenä Hollannissa pelattiin ensimmäisen kerran kansallisesta mestaruudesta sarjamuotoisena vuonna 1969. Euroopan mestaruudesta on UEFA:n alla pelattu vuodesta 1996 kahdeksan kertaa ja Espanja on hallinnut maanosan futsalia kuuden tittelin turvin. Espanja on myös FIFA:n rankingin ykkönen, reilusti Brasiliaa edellä, Suomen löytyessä sijalta 53. Jalkapallon suuret tähdet kuten mm. Ronaldo, Ronaldinho, Romario, Zico, Pele ja Socrates ovat hankkineet taitonsa juniorina futsalin parissa, Brasiliassa kun on tapana aloittaa jalkapalloura juniorina futsalia pelaten. Viime vuosien lajin ykkösnimi on monien mielestä brasilialainen Falcão, joka on voittanut maailmanmestaruuden kerran ja palkittu kolmesti FIFA:n toimesta maailman parhaana pelaajana. Suomen paras futsalin pelaaja taas lienee helsinkiläinen Panu Autio, joka pelasi ammatikseen kaksi edellistä kautta Espanjassa, palaten täksi kaudeksi futsal- liigaan GFT:hen pelaajavalmentajaksi ja viemään sitä kautta lajia eteenpäin Suomessa. Autio oli ensimmäinen ja toistaiseksi ainut ulkomailla ammatikseen futsalia pelannut suomalainen. Autio on myös Suomen maajoukkueen kovin maalintekijä, 45 maalilla 54 ottelussa. Suomessa pelattiin jo 80-luvulla salijalkapalloa, mutta varsinainen futsal rantautui maahan 90-luvun puolella. Opiskelijoista koottiin maajoukkue vuonna 1994, joka osallistui opiskelijoiden MM-kisoihin Kyproksella. Seuraavat kisat järjestettiinkin 1996 Jyväskylässä, tällöin myös Palloliitto otti lajin alaisuuteensa Suomessa. Ensimmäinen Suomenmestaruus ratkaistiin turnausmuotoisena seuraavana vuonna Jyväskylässä ja siitä eteenpäin on mestaruudesta pelattu sarjamuodossa. Menestynein joukkue Suomessa on tamperelainen Ilves FS kuudella mestaruudella, Espoolainen Golden Futsal Team on voittanut tittelin kolmesti. Suomen mestari saa myös paikan UEFA Futsal Cupiin, jota on pelattu kaudesta 2001-02 lähtien. Sitä ennen Euroopan parhaimman seurajoukkueen tittelistä pelattiin Futsal European Clubs Championshipin nimellä. Mainittavaa menestystä ei Euroopan kentiltä ole suomalaisseuroille kuitenkaan tullut. Futsalia Suomessa harrastaa lähteistä riippuen muutama kymmenen tuhatta pelaajaa, virallista lukemaa on vaikea arvioida, koska jalkapallosta tuttua lisenssiä ei erikseen tarvitse kaikissa piirien alimmissa sarjoissa ja turnauksissa. Suomen futsal- maajoukkueen toiminnan alkusysä-

ys olivat nuo edellä mainitut opiskelijoiden MMkisat vuonna 1994. Kuitenkin ensimmäiset viralliset maaottelut Palloliiton alaisella maajoukkueella pelattiin vasta vuonna 1998 Unkaria vastaan. Suomi on karsinut arvokisoihin vuodesta 1999 lähtien 11 kertaa, selviytymättä kuitenkaan kertaakaan niin EM- kuin MM-kisoihinkaan. Nykyään maajoukkueessa pelaa myös varkautelaisille Warkaus JK:n otteita seuranneille tutut nimet, veljekset Jukka ja Mikko Kytölä, jotka edustavat sarjatasolla Jyväskyläläistä Kampuksen Dynamoa liigassa.

odi

t Sykkeessä nro 11 - 3. lokakuuta 2012

ja t Lue llaa oodi OBD lukija k o n ik a CRX40 Led Lenser v n o P3 ut

49,-

Kevytpeitteet alkaen 2x3m

3M heijastava teippi

16,90

Aurausviitta

1,90

2,50

Työllisyyden, lapsiperheiden, nuorison ja toimivien peruspalveluiden puolesta.

P-tiivistenauha

/kpl

0,30

123

Relanderinkatu 42, 78200 Varkaus Puh. 0207 65 4237 Fax 0207 65 4238 Ark. 7.30-16.30, la suljettu www.etra.fi

Jeremias Rantanen Uusia tuulia valtuustoon

Järki, tunteet, avoimuus

117

Viime kaudeksi lopulta saatiin Itä-Suomeenkin mahdollisuus pelata ja nähdä sarjatasolla futsalia, kun Keski-Suomessa jo vuosia pyörinyt kakkosdivari aukaisi ovensa myös parille Itä/KaakkoisSuomen porukalle. Varkaudesta Hukka-Pallo, Polvijärveltä PoPS-78 sekä Ristiinasta Ri-Pa lähtivät ennakkoluulottomasti mukaan ensimmäistä kertaa alueellisena pelattuun sarjaan. Ensi vuodeksi Itä saa jopa yhden joukkueen lisää sarjaan kun Riverball Joensuusta lähtee mukaan. Pelimatkat kieltämättä ovat pitkiä, mutta näin vähäisillä joukkuemäärillä piirinsarjojen pelaamisessakaan ei vielä olisi mieltä. Mutta jos vuosittain, kuten tänä vuonna Riverballin myötä, saadaan yksikin joukkue aina lisää mukaan toimintaan, voi piirikohtainen sarja kohta olla mahdollinen. Jyväskylän seudulta sarjassa pelaa myös viime vuonna mukana olleet Futsalseura Feeniks, Lohikosken Pallokerho, Kampuksen Dynamon reservi, sekä ykköseen nousseenLiikunnan Riemun tilalle kolmosesta nouseva Petäjäveden Petäjäiset.

Hukka-Pallon viime kaudella sarjan sisällä paljon vaihdellut pelaajarunko pysynee suurimmalta osin samana myös tulevana kautena. Muutama levennys rinkiin on myös saatu mukaan, kauteen valmistavissaharjoitusotteluissa selvinnee, ovatko levennykset myös niitä paljon toivottuja vahvistuksia. Tärkeimpänäjatkopahvin allekirjoittaneista mainittakoon viime kauden maalitykki Klimovin Dima.

TIMO SUHONEN

3,90

Itä-Suomi, eritoten Savo on ollut pienimuotoinen futsalin takapajula Suomessa. Vaikka jalkapallon puolella harrastajia ja joukkueita löytyy pilvin pimein kaikille sarjatasoille, ei futsaliin jostain syystä ole alueella kiinnostusta tahi tietotaitoa sitä eteenpäin kehittämään löytynyt. Päinvastainen tilanne taas on Keski-Suomessa, Jyväskylän seudulla, jossa lajia pelataan liigassa yhden, Ykkösessä kahden, sekä Kakkosessa neljän ja alemmissa sarjoissa useampien seurojen toimesta. Itä-Suomesta ns. liiton sarjoissa, liigassa ja ykkösessä, ei ole joukkuettakaan, ja viime vuonna kakkoseenkin osallistuttiin täältä seudulta ensimmäistä kertaa. Itä-Suomen piirinmestaruudesta on kyllä pelattu turnausmuotoisesti 2000 vuodesta asti, mutta muuten toiminta futsalissa on ollut olematonta.

Vaikka futsal hieman onkin parina viime vuonna saanut jalansijaa alueella, silti paljon vaatisi vielä lisää harrastajia ja joukkueita lajin pariin. Varsinkin Kuopion ja Mikkelin seutu ovat lajin osalta melko hiljaisia paikkoja, liekö sitten esim. Varkauteen verrattuna huomattavan paljon paremmat talviharjoitteluolosuhteet jalkapallon treenaamiseen syynä heikommalle kiinnostukselle futsaliin. Potentiaalia kuitenkin olisi isoilla paikkakunnilla lajille levitä. Olisiko se sitten Palloliiton tai Itä-Suomen piirin velvollisuus lisätä tietoisuutta lajista alueella, paha sanoa. Esimerkiksi edellä mainittujen tahojen järjestämät turnaukset tai tapahtumat voisivat olla yksi keino lajille jalkautua seudulle. Miksei vaikka maajoukkue tai liigaseurat voisi käydä pelaamassa Kuopiossa tai Mikkelissä jonkun otteluistaan. Sopivasti markkinoimalla saisi varmasti yleisöä paikalle ja sitä kautta ihmisiä kiinnostumaan lajista.

Sykkeessä nro 11 - 3. lokakuuta 2012

Herää kuntalainen, nyt on tosi kyseessä!

LENTOPALLON SUOMENCUPIN TURNAUS KUOPIOHALLISSA 13-14.10.2012

Nyt meiltä laadukkaat toppa ja softshell takit Tule tutustumaan!

79€

89€ SISÄPELIKENGÄT -25% aikuisten ja lasten koot

KAUPPAKATU 50 78200 VARKAUS

PÄIVÄLIPPU 15€ VIIKONLOPPULIPPU ENNAKKOON 20€

ON NAKKO N E T U LIP MYY

KAUPPAKATU 50 78200 VARKAUS

Sykkeessä nro 11 - 3. lokakuuta 2012

Hemmottelua ja pikkujoulu iloa!

Lähde lämpimään – kylpylälomalle keskelle tanssin riemuja. Iloinen viihdeohjelma tansseineen tempaa mukaan lomatunnelmaan. Virkistäydy hellivissä hoidoissa ja rentoudu kylpylässä. Monipuolista toimintaa Saimaan rannalla – keskellä Itä-Suomea.

Pikkujoulupaketti

Hemmottelevat hoidot

16.11.-8.12.2012 Sis. joulubuffetin sekä ohjelman

Kysy lisää myyntipalvelusta

Kiinalaiset terapiahoidot, hoitavat hieronnat, kosmeettiset hoidot ja hemmottelevat kylvyt

alk. 30€/hlö 1 vrk

Pikkujoulut kylpylässä!

sti hy Helpouulelle! t

16.11.-8.12.2012 Sis. joulubuffetin sekä ohjelman

Juhlat ja tilaisuudet

pyydä tarjous myynti@kuntoranta.fi

Kylpylä avoinna päiväkävijöille ma-pe klo 16.00-20.00, la 12.00-18.00 ja su 12.00-16.00. maanantaisin klo 17.00 ja 18.00 tiistaisin klo 13.00 ja 18.00 keskiviikkoisin klo 18.00.

Kuntorannantie 14, Varkaus myyntipalvelu (017) 560 1403 • myynti@kuntoranta.fi

(Pidätämme oikeuden ohjelmamuutoksiin.)

www.kuntoranta.fi

rikutorkkeli.com deathhawks.com

Ainakin me haluamme PLANTAASIN Varkauteen 2013...

Muita halukkaita? www.perheikonen.fi

Orkesteritanssit keskiviikkoisin ja perjantaisin klo 20, liput pe 7 €/hlö. Karaoketanssit lauantaisin klo 20, vapaa pääsy.

Vesijumpat

t n a r o kunt välle

: Varavuerkosta myös a.fi

Ku v a:

NYTk!set

pe 30.11. Pikkujouluiltaa tähdittää Anneli Mattila na

alk. 75€/hlö/2hh

017 560 1403 myynti@kuntoranta.fi

UUTTA!

Sykkeessä nro 11 - 3. lokakuuta 2012

Akropolis-kukkulalta Politiikka toimituksen kommentti Erävoitto avoimelle ja hyvälle hallinnolle Avoimen hallinnon voitto Varkauden kaupungin asukkaiden hyväksi tapahtui, kun Varkauden kaupunginhallitus ymmärsi pyörtää lainvastaisen päätöksensä. 3. päivänä syyskuuta tehty päätös rikkoi sekä kunta- että hallintolakia, mitkä yhdessä sääntelevät kuntalaisten suhdetta paikalliseen hallintoon. Hallinto-oikeudessa on kyse kuntalaisten ja heidän valitsemien edustajien välisestä luottamussuhteesta. Luottamussuhdetta tahdotaan suojata mm. esteellisyys- (so. jääviys) säännöksillä. On perin kummaksuttavaa, miten kaupunginjohtaja: a. puuttui asianhoitoon, ja b. suhtautui selkeään lainrikkomukseen. Esteellisyysasiassa ei ole kaupunginjohtajalla mitään selkeää velvollisuutta ottaa kantaa. Asia koskee kaupunginhallituksen puheenjohtajan esteellisyyttä. Kaupunginjohtajan päätös ottaa kantaa asiassa viestittää läheisestä yhteistyösuhteesta hänen ja hallituksen puheenjohtajan välillä. On kuitenkin kysyttävä, miksi kaupunginhallituksen puheenjohtaja ei vastaa itseään koskevassa asiassa omalla nimellään? Korrektia on, että asianomainen vastaa itse tai sitten ilmoittaa avoimesti, jos käyttää asiamiestä. Tulkitsen kaupunginjohtajan toimineen asiassa kaupunginhallituksen puheenjohtaja Janne Kurosen asiamiehenä hänen kirjoittaessaan Warkauden Lehdessä 26. syyskuuta 2012. Avoimuuden nimissä jatkossa roolit on hyvä kirjoittaa auki, jotta kuntalaiset saavat selkeän käsityksen asioidenhoitojärjestyksestä. Lisäksi kummastelen kaupunginjohtaja Tsuparin vähättelevää suhtautumista esteellisyyteen. Hän perustelee kirjoituksessaan Warkauden lehdessä esteellisyysasian vähäpätöisyyttä summien pienuudella. Herää kysymys, kuinka monta pientä summaa on mennyt kuntalaisten syynnin läpi, jos tämä on ollut viimeiset neljä vuotta (2008-2012) kunnanjohdon moraaliperusta? Siis selkeitä, absoluuttisia säännöksiä voidaan tulkita päätöksentekijöiden toimesta. Huolestuttava tieto Suomen itsenäisyyden ajan kuntatalouden haasteellisimpina vuosina. Tällainen asenne ei povaa menestystä Varkaus- nimiselle kunnalle. Ilouutinen oli kuitenkin se, että kaiken vähättelyn ja mukisemisen jälkeen asia korjattiin. Kaupunginjohdossa alkaa jääväämistalkoot. Ilmiö itsessään ei ole mikään erityinen. Suomessa joka neljäs valtuutettu on töissä kunnassa, jota edustaa. Tämä luku suhteutettuna pöytäkirjoissa ilmoitettuihin esteellisyystilanteisiin kertoo, että usein kunnallisessa päätöksenteossa otetaan osaa esteellisenä - tai on otettu.

Pikavipit tytäryhtiöille Varkauden kaupungin konsernin velkaantumisen hallinta heikkenee. Kaupunginhallitus on 3.9.2012 kokouksessaan päättänyt nostaa konsernitilien limiittiä 100 000 eurosta/yhteisö 500 000 euroon. Tämä siis tarkoittaa että kaupungin kokonaan ja osittain omistamat yhtiöt voivat vetää pankkitilin 500 000 euroa miinukselle tarvittaessa. Tällainen velkaantuminen tarkoittaa 7 yhteisön tapauksessa 3,5 miljoonan euron pankkitilin miinussaldoa. Kaikki tämä velkaantuminen voidaan tehdä yhteistyössä talousjohtajan kanssa, ilman valtuustoa. Tällainen velanoton holtiton lisääminen ilman valtuutettujen valvontaa ei ole Varkauden kaupungin edunmukaista heikkenevän kuntatalouden tilanteessa. Varkaudessa verotulojen kehitys on joko 1 % kasvava tai ei kasvua ollenkaan. Lisäksi työttömyysaste hipoo 16 %:ia. Pitääkö kaupungin talouden hoitoon tuoda lisää velkaantumista edistäviä instrumentteja? Ei ilman valtuuston valvontaa,

Hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää Helsingin yliopistosta toteaa 30. syyskuuta 2012 Ylelle antamassaan lausunnossaan, että esteellisyysongelma on olemassa suomalaisessa kuntapäätöksenteossa eikä sitä tule väheksyä. Case Kurosessa esteellisyys oli syntynyt organisaatioiden välillisten tosiasiallisten vaikutussuhteiden kautta. Maalikon ja asiantuntijankin on haasteellista havaita tällainen esteellisyys. Päättäjä on esteellinen, kun hän on sekä kuntaelimen jäsen että jossain roolissa päätöksenteon kohdeorganisaatiossa. Case Kurosessa tilanne oli juuri näin ja sitten päätettiin kaupunginhallituksessa puheenjohtajan työnantajan rahoituksesta. Tällaisessa tilanteessa pitää soida hälytyskellot jatkossa. Siirtämällä asioidenhoitoa kunnan kokonaan tai osittain omistamiin yksiköihin otetaan riskejä yhä enemmän esteellisyystilanteiden suhteen. Miksi asioita ei voida käsitellä avoimesti ja läpinäkyvästi? Edellä kuvailtuun ongelmaan esitetään yksi ratkaisumalli seuraavassa: Kunnallisvaalit 2012 on Avoimuuden vaalit, JOS: a. Äänestäjät eivät äänestä kunnan viranhaltijoita tai työntekijöitä, vaan riippumattomia kuntalaisia. b. Ihmiset ovat rohkeita ja kysyvät itseltään, olenko saanut sitä edustajaltani, mitä hän on luvannut? c. Aito demokratia saa ihmiset uskomaan uudelleen päättäjiin. Kun mediassa puhutaan avoimista vaaleista, puhutaan pääsääntöisesti ETYJ:n tarkkailijoiden tekemistä ongelmahavainnoista itse vaalien järjestämisessä. En usko, että meidän vaalilautakunta alkaa omatoimisesti mitätöimään ääniä. Tässä voi luottaa oikeusministeriöön. Avoimuuden vaaleilla tarkoitan vaaleja, jotka johtavat sellaisten päättäjien valintaan, jotka eivät ole taipuvaisia kähmintään ja erilaiseen kulissien takana tapahtuvaan päätöksentekoon. Uuden ajan päättäjät alistavat aidosti asian julkisen keskustelun kohteeksi, kun asialuonne edellyttää laajaa julkista keskustelua. Ja nyt en tarkoita Suomi24- keskusteluja nimimerkkien takana, vaan reilua omalla nimellä tapahtuvaa keskustelua. Kuntalaiset päättävät nyt omasta tulevaisuudestaan, ei läheisten työpaikoista. Pelätään yksimielisen päätöksenteon jatkumista ja jäädään odottamaan demokratian riemuvoittoa. Toivotaan riemuvoiton tuovan Keski-Savon- alueelle uuden renesanssin talouden-, kulttuurin- ja urheilunsaroille. Sykkeessä-lehden politiikan toimitus toivottaa rohkeutta kaikkien kuntavaaliehdokkaiden sydämiin – sillä sieltä ne oikeasti tärkeät päätökset tulevat! Jaakko Ikonen koska nytkin on takauksia ja velkaa jo riittävästi. Varkauden kaupunginhallitus on selkeästi valinnut linjan, jossa valtuusto voidaan sivuuttaa. Samalla valtuustolle kuuluva talouden valvonta heikkenee. Valtuustosta on tehty kumileimasin ja samalla mahdollistettu sisäpiiriin kuuluvien kaupunginhallituksen ja konserniyhtiöiden hallitusten ja ylimmän johdon yksinvaltainen toiminta. Tätä emme hyväksy, eikä nykyinen kaupunginhallituksen sisäpiiriin politiikka edistä kaupunkilaisten asiaa, vaan siitä on tullut selkeä hyväveli-järjestelmä kaikkine haittapuolineen. Viimeisimpänä epäonnistuneen taloudenhoidon maksavat varkautelaiset veronmaksajat. Joka tapauksessa kehitys on ollut huolestuttava ja siksi kuntavaaleissa tahdomme olla tekemässä muutoksen tähän sisäpiiripolitiikkaan. Asiat on tuotava julkiseen keskusteluun. Valta on palautettava valtuustolle. Pasi Paananen, kaupunginvaltuutettu (PS) Anja Leon, kuntavaaliehdokas (PS) Pekka Keto, kaupunginvaltuutettu (PS)

Oranssiväellä monipuolinen ja värikäs ehdokaslista Varkauden Kristillisdemokraatit on asettanut 30 ehdokasta tuleviin kunnallisvaaleihin. Listalla on 18 miestä ja 12 naista. KD kampanjoi Varkaudessa näissä vaaleissa Oranssiväki –nimellä. Se tarkoittaa, että ehdokaslistalla enemmistö eli 17 ehdokasta on sitoutumattomia, ja vain 13 ovat KD:n jäseniä. Ryhmän 10 istuvasta valtuutetusta jatkokautta tavoittelee kahdeksan. Listan ehdokkaiden keski-ikä on 48 vuotta. Listalla on neljä alle 25-vuotiasta ehdokasta. Heistä nuorimmat ovat tänä vuonna 18 vuotta täyttäneet opiskelijat Mika Natunen ja Arttu Moisio. Heistä Natunen on Moisiota kaksi kuukautta nuorempi. Naisista nuorimmat ovat apulaisvuoropäällikkö Iina Pietinen (20) ja tekninen palveluneuvoja Minna Keinänen (24). Yli 60-vuotiaita listalla on kuusi. Ammattijakautumassa korostuvat hoitajat, insinöörit ja opiskelijat. Viimeisimmässä vaiheessa listalle ilmoittautuivat mm. palomies ja maajoukkuetasolla aikoinaan lentopalloa pelannut Petteri Häyrinen, Juvan seurakunnassa työskentelevä pastori, TL Tarvo Kuha, maahanmuuttajia edustava nepalilainen opiskelija Yogendra Sangroula ja romaniväestöä edustava romanikielen opettaja Kristiina Schwartz. - Vaikka listallamme on 22 ehdokasta vähemmän kuin viime vaaleissa, tavoitteemme on 11 valtuustopaikkaa. Viimeksi listamme loppupään 22 ehdokasta sai yhteensä noin 350 ääntä, joka merkitsee noin yhtä valtuustopaikkaa. Monien vaalien tuloksista näkee, että ryhmän ehdokasmäärä ei korreloi täysin saavutettujen valtuustopaikkojen määrää, arvioi KD Varkauden tiedottaja Jarmo Ihalainen. - Mielestäni Oranssiväellä on nyt erittäin monipuolinen ja tasokas ehdokasryhmä. Äänestäjän on helppo löytää suosikkinsa, kun sitoutumattomiakin on niin paljon. Erityisen iloinen olen, että listamme tarjoaa niin monta nuorta ehdokasta. Haluamme kampanjassamme korostaa, miten yh-teistyöllä ja kotikaupunkimme parasta tavoittelemalla Varkaudella on paremmat vuodet edessä, Ihalainen väittää. Oranssiväen / KD Varkauden ehdokkaat ovat: postityöntekijä Keijo Hyttinen, palomies Petteri Häyrinen, yrittäjä, sosionomiopiskelija Jarmo Ihalai-nen, verosihteeri Mirja Immonen, talonmies, eläkeläinen Keijo Kaunisto, tekninen palveluneuvoja Minna Keinänen, sairaanhoitaja, diakonissa Kirsi Kinnunen, pastori, TL Tarvo Kuha, atkinsinööri Markku Kujanpää, palomies, insinööri Janne Kuronen, yrittäjä Veijo Kärkkäinen, diplomi-insinööri Timo Launo, metsätalousinsinööri Pentti Lyytikkä, opiskelija Arttu Moisio, opiskelija Mika Natunen, koulunkäyntiavustaja Liisa Nenonen, Ttm, työfysioterapeutti Virve Olli, apulaisvuoropäällikkö Iina Pietinen, lähiavustaja, hoitoapulainen Keijo Puustinen, kanttori Tapio Rekola, insinööri (amk) Mauno Ruuska, opiskelija Yogendra Sangroula, romanikielen opettaja Kristiina Schwartz, lähihoitaja, palveluneuvoja Tarja Sildén-Reiss, farmaseutti Eeva-Kaarina Sulkamoniemi, lähihoitaja Marketta Tolvanen, tiedottaja Seija Troyano, insinööri, teknologiapäällikkö Esa Tuovinen, opettaja Kari Tyrväinen ja terveydenhoitaja, perheterapeutti Anja Venäläinen. Jarmo Ihalainen Oranssiväen tiedottaja

Kämäri 2015-17 Olen asunut Varkaudessa reilun kahden vuoden ajan palattuani Etelä-Suomesta takaisin kotipaikkakunnalle. Olen työskennellyt pian vuoden Varkauden liikuntapaikoilla ja todennut sen, että kaikille harrastustilaa ei riitä ja varsinkin puhuttaessa sisäliikuntapaikoista on pula suurin. Huippu-urheilu kuuluu Varkauteen ja sinne me kuulumme. Ensin tarvitaan kuitenkin olosuhteet, missä voimme harjoitella itsemme mestareiksi. Olen opiskellut liikuntapaikkojenhoitajaksi ItäSuomen liikuntaopistossa Joensuussa ja ilolla saanut seurata läheltä, kuinka siellä tehdään asioita urheilun hyväksi ja mahdolliseksi se, että on mahdollisuus menestyä. Mehtimäen urheilu-aluetta kehitetään ja siellä rakennetaan hyviä olosuhteita tälläkin hetkellä. Voisinkin ajatella asiaa myös Varkauden kohdalla… Voisiko Varkauteenkin keskittää ja kehittää selkeän urheilu-alueen, josta löytyisi olosuhteet harrastaa laidasta laitaan urheilua niin huipulle tähdätäkseen tai muuten vain pitää itsestään huolta liikunnan merkeissä? Varkauteen on luultavasti tulossa keinotekonurmi keskuskentälle. Tarvitsemmeko sen? Moottoritie vie Joroisiin, mistä löytyy muutaman vuoden vanha tekonurmikenttä. Kyse on nähdäkseni laiskuudesta ja asenneongelmasta, jos tuolla ei voi treenata. Jalkapalloilijat matkustavat Etelä-Suomessa pidempiäkin matkoja treeneihin. Voisiko miettiä sellaista vaihtoehtoa, että se Varkauden kenttä katettaisiin ja laitettaisiin sellainen alusta siihen että siellä olisi useilla urheilumuodoilla mahdollisuus saada hyvät olosuhteet ympäri vuoden? Pystyykö varkautelaiset oikeat urheiluseurat tekemään yhteistyötä paikkakuntalaisten seurojen kanssa? Entäs ympäristökuntien seurojen kanssa? Matti Väisänen Kuntavaaliehdokas 130

Sykkeessä nro 11 - 3. lokakuuta 2012

Sykkeess채 nro 11 - 3. lokakuuta 2012