Kaupunkilehti Sykkeessä 1/ 2013 by Kaupunkilehti Sykkeessä

Numero 1

Lauantaina 26. tammikuuta 2013

www.sykkeessa.fi

Satojen joukosta ruutuun >>14 Kampus-toimintaa Kangaslammin palvelukeskukseen >>3

Kitaranrakentaminen on tarkkaa puusepänkäsityötä >> 4 Tyytyväinen asiakas mahdollistaa pitkäjänteisen toiminnan >> 6 Nuoret odottavat ratkaisuja pysyvien toimitilojen osalta >> 8 Sakari Maunula: Seutukunnan olemassa olevat vahvuudet tulisi hyödyntää >> 10 Varkauden Urheiluseurat ry jatkaa mallikasta työllistämistoimintaa >> 12

Sykkeessä nro 1 - 26. tammikuuta 2013

Kampus-toimintaa Kangaslammin palvelukeskukseen

Päätoimittaja Jaakko Ikonen Numero 1 lauantaina 26. tammikuuta 2013

Pääkirjoitus Varkautta,varkautta,varkautta – vieläkö monta kautta

arkaus, tämä erikoisen karman pääkaupunki, jossa toisinajattelua ei ole vielä tähän päivään mennessä ymmärretty, on nokatusten pahimman pelkonsa kanssa. Nimittäin muutos on tullut jäädäkseen tähänkin kylään. On ehkä harhaanjohtavaa puhua kylästä, sillä ajatukset alkavat olla yhä useammalla suuremmassa talousalueessa, jonka rajoja vanhat ja uudet päättäjät kovasti pyrkivät määrittelemään tulevina aikoina.

angen kummastuttava on se päätöksentekokulttuuri, jota olen saanut todistaa koko ikäni täällä Varkaudessa asuessani, käydessäni ja ollessani. Asioista käydään sujuvaa suullista kanssakäymistä kasvotusten ainakin paikallisten kesken. Kun koittaa päätösten aika, ei ole mitenkään poikkeuksellista, että päätös on aivan jotain muuta kuin mistä oli keskusteltu. Tässä yhteydessä on hyvä todeta, että tällainen päätöksentekotapa on omiaan vaikuttamaan muun muassa yksilöiden investointipäätöksiin, yrittäjäksi ryhtymispäätöksiin ynnä muihin korkeamman riskin päätöksiin nimenomaan negatiivisesti. Tämä näkyy katukuvassa. On jokseenkin hieno hetki päästä todistamaan kaupungissa, jos katukuvaan tulee jotain uutta. Tällaisia hetkiä ei ole ollut liikaa, mutta ei niitä myöskään ole tuettu liikaa. Tuki on mennyt jonnekin ihan muualle, mikä ei välity tavan kaduntallaajalle.

nvestoinnit tulevat laskemaan koko maassa vuonna 13, näin ennustaa muun muassa Elinkeinoelämän keskusliitto. Kuinka on sitten asianlaita Varkaudessa? Uskalletaanko täällä edes keskustella investoinneista? Kyllä, pienessä piirissä, jota jatkossa kuvaan sanalla Politbyroo. Politbyroon päätöksenteosta on riippuvainen kaikki se, mitä me näemme Varkautena. Ihmisten avoin keskustelu ei johda toimenpiteisiin tai ei ole ainakaan johtanut tässä kaupungissa. Keskustelu tulee käydä yksikköjen kaupunginjohtaja, kaupunginhallitus ja Nake- yksikön keskuudessa, mihin viittaan käsitteellä Politbyroo. Varkaudessa on pitkä matka siihen kansalaisdemokratiaan, mitä näemme jo Helsingissä. Keskusteluun osallistuvat myös paikalliset lehdet, eivätkä he hissuttele päätöksentekijöiden toimintaa. Näin päätösten seurauksista ollaan etukäteen jo tietoisempia laajemmassa yhteisössä ja kuntalaiset (yhteisön jäsenet) voivat aidosti ottaa osaa päätöksentekoon.

Toimitus

Vesa Moilanen p. 044 013 9205 vesavk.moilanen@pp.inet.fi toimitus@sykkeessa.fi

Teppo Välimäki p. 045 111 7055

Myynti

Arja Lehtosalmi p. 050 341 5339

Ilmoitus- ja sivunvalmistus Alessandra Zecca aineisto@sykkeessa.fi

www.sykkeessa.fi Ahlströminkatu 10 B 78250 Varkaus y: 2206498

Painatus

Savon Paino oy

Sykkeessä nro 1 - 26. tammikuuta 2013

Sykkeessä -lehti on visuaalinen,

kiinnostava ja dynaaminen paikallismedia Keski-Savon alueella.

Teksti & kuvat: Vesa Moilanen

Tehostettua palveluasumista vuorokauden ympäri antava Varkauden kaupungin Kangaslammin palvelukeskuksen vuosi 2012 on sujunut mallikkaasti. Palvelukeskuksen esimiehenä viime toukokuussa aloittaneen esimies Kirsi Rintalan mukaan toiminnasta on muotoutunut positiivisia kokemuksia, henkilökunta osallistuu ja on mukana vanhusten arjessa ja juhlien järjestämisessä. Vuoden ehdottomana kohokohtana oli joulun alla, jouluisissa merkeissä asukkaiden omaistenillassa LC Kangaslammin hankkiman geriatrisen tuolin lahjoittaminen palvelukeskuksen käyttöön. Ennen virallista tuolinluovuttamista tuoli oli ollut asukkaiden käytössä vähän aikaa. - Tuolista on saatu positiivisia kokemuksia. Tuoli on tarkoitettu sellaiselle ihmiselle, joka ei pysty itseään paljoa kannattelemaan. Tuolissa on hyvät niska-, kylki-, käsi- ja jalkatuet. Tuoli on hyvä myös siksi, että sen avulla pääsee myös ulkoilemaan. Se on monikäyttöinen. Pöytätaso tekee tuo-

lista todella monipuolisen mm. ruokailuun ja tuolissa voi tarpeen vaatiessa ottaa vaikka päivälevot, koska tuolin saa eri asentoihin, kertoi Rintala, jonka mukaan palvelukeskuksen henkilökunnan toiveissa nimenomaan geriatrinen tuoli nousi esiin tarpeita kartoitettaessa. - Lahjoitus oli erittäin toivottu. Tuoli on aika kallis, eikä kaikilla ole varaa sitä ostaa. Tuoli on tarkoitettu palvelukeskuksen yhteiskäyttöön ja pääsääntöisesti sellaisille, jotka ovat vuoteissa tai lyhytaikaisesti tuolissa istuvia henkilöitä. Näin heidät saadaan tuolin avulla muiden joukkoon. LC Kangaslammin presidentti Kari Pakarisen mukaan Lionsklubin palveluaktiviteetit pyritään antamaan omalle kylälle. Nyt lahjoituksella muistettiin vanhuksia ja vammaisia. Äskettäin klubi on tukenut paikallista nuorisotyötä lahjoittamalla varoja Kangaslammin palo- ja pelastuskerhon ensiapurepun tarvikehankintoihin. Klubin 1. varapresidentti Mauri Mättö myös toteaa paikallisuuden ja vastuullisuuden olevan

toiminnan arvona. Vuosien mittaan Lions-klubi on ilahduttanut paikallisia asukkaita ja yhteisöjä eri tavoin. - Meillä on hyvin toimiva palvelukeskus ja paljon erilaista tukea tarvitsevia vanhuksia, jotka tarvitsevat hoivaa ja apuvälineitä. Päädyimme tuoliin, joka auttaisi myös hoitajia heidän työssään, Mättö sanoi tuolinluovutustilanteessa.

Yhteistyökumppaneita Palvelukeskuksen esimies Kirsi Rintala sanoi Kangaslammilla olevan moniosaajia vapaaehtoistoimijoiksi, esimerkiksi asukkaiden ulkoiluapuun, laulattajiksi ja jumppauttajiksi. Myös seurakunta toimii yhteistyössä palvelukeskuksen kanssa järjestämällä seurakuntapiiriä. - Meillä on ollut hyvä vuosi Kangaslammin palvelukeskuksessa eri yhteistyökumppaneiden kanssa. Olemme saaneet eri toimijoilta palveluja ja kaikkea ei ole tarvinnut itse järjestää. Pitää aina

uin tammikuun alussa Varkauden Lehdestä erään lukijan kommentin, jossa hän toteaa, että mitä ovat nämä kaupungin palauteautomaatit, joihin hän on syöttänyt palautetta useita kertoja saamatta koskaan vastausta. Lukija viittaa kaupungin internetsivuihin. Esimerkki on havainnollinen. Asiat hoidetaan päältä päin sen verran hyvältä vaikuttaviksi, että voidaan ainakin aina sanoa, että on meillä olemassa järjestelmä kutakin asiaa kohtaan. Olennaisin kuitenkin puuttuu liian usein eli sisältö. Ei kannata luoda sellaista, jota ei olla valmiita ylläpitämään. On kuitenkin olemassa vahva trendi, että aina pitää saada antaa palautetta. Varkaudessa palautetta ei vain käsitellä sillä tavalla kuin palautteen antaja olettaa.

ma palautteeni aktiivisena kaupunkilaisena on positiivinen, koska mikään asia ei etene, jos huomioidaan vain epäkohdat. Positiivinen palautteeni kohdistuu Varkaudessa asuviin ihmisiin. He ovat pääsääntöisesti poikkeuksellisen herkkää sakkia, mikä hyvässä mielessä tarkoittaa sitä, että täällä otetaan vielä toinen ihminen huomioon joskus liiaksikin niin, että unohdetaan itsemme. Toisen oikealla tavalla huomioimalla ollaan usein lähellä sitä parasta ratkaisua. Hiukan siviilirohkeutta porukkaan lisää niin meillä kaikilla on syy hymyillä tavatessamme. Ei anneta vastoinkäymisten musertaa, vaan otetaan ne haasteina. Meillä ei ole ongelmia, joihin ei ole ratkaisuja. Kaikki riippuu meistä itsestämme, olemmeko valmiita laittamaan itsemme likoon. Tuntuu asia suurelta tai pieneltä, kysymys on aina sama. Kun laittaa itsensä likoon, saavuttaa oikeuden antaa palautetta! Ennen tätä kaikki on arvailua.

Kangaslammilta löytyy moniosaajia. Yksi heistä on Sirkka Löthman, joka esitti runonlausuntaa.

muistaa, että kun kysyy, niin voi myös saada apua. - Palvelukeskuksen yhteyteen on saatu eri toimijoita toimiva konsepti. Toivomme sen jatkuvan, jotta pystyisimme kehittämään palvelukeskuksen toimintaa myös sellaiseksi, että palvelukeskus ei olisi suljettu, ainoastaan talon asukkaille tarkoitettu tila. - Suunnitelmissa on vuonna 2013 saada palvelukeskus toimimaan kampus-periaatteella. Kun järjestämme esimerkiksi hammashoitajan toimesta luentoja, ne olisivat myös lähialueen asukkaille ja tarvittaessa myös palvelukeskuksen asukkaiden omaisille avoimia tilaisuuksia, joihin saa osallistua.

Eli kampus-toiminnan kautta huomioidaan myös lähialueen kotipalvelun asiakkaat ja palvelukeskuksen ulkopuoliset asukkaat toivotetaan tervetulleiksi mm. päivätoimintaan ja juhlatilaisuuksiin, sanoi Kirsi Rantala, joka iloitsi joulun alla pidetyn omaistenillan runsaasta osanottajamäärästä. Päivätoiminnasta kiinnostuneiden kannattaa olla yhteydessä päivätoiminnan vetäjiin puh: 044-7436540. - Olen erittäin otettu, että täällä on omaisia, läheisiä mukana ja saamme luotua kodinomaista tunnelmaa. Tiedän, kuinka tärkeää on omaisten osallistuminen palvelukeskuksessa asuvien läheistensä elämään, hän totesi.

Jaakko Ikonen toimitus@sykkeessa.fi

ILMESTYY HELMIKUUSSA 16.2.2013

Kangaslammin palvelukeskuksen esimies Kirsi Rintala ja LC Kangaslammin presidentti Kari Pakarinen kättelevät tuolilahjoituksen merkeissä. Lions-klubin edustajina tilaisuudessa olivat mukana Martti Eronen (kuvassa oik.) ja 1. varapresidentti Mauri Mättö. Virallisen lahjoitustilanteen aikana tuolissa istui palvelukeskuksen asukas Martti Mikkonen.

Varkauden seudun huuliharpistit käyvät esiintymässä Kangaslammin palvelukeskuksessa. Omaistenillassa kuultiin mm. joululauluja ja hengellistä musiikkia. Kuvassa (oik.) Raimo Malkki, Erkki Lesonen, Veli Sopanen, Aarne Silander ja Hannu Närhi, taustalla säestysduo Raimo Koponen ja Raimo Suurholma.

Sykkeessä nro 1 - 26. tammikuuta 2013

Kitaranrakentaminen on tarkkaa puusepänkäsityötä Hightechia

Teksti & kuvat: Vesa Moilanen

Varkauden Kangaslammin taajamassa valmistuu akustisia kitaroita. Soitinrakennusartesaani Keijo Korelin rakentaa vuosittain kymmenkunta kitaraa, joista 4-5 menee yhdysvaltalaiselle kitarasalongille myyntiin, pari kitaraa Unkarin Budapestiin ja loput kotimaahan. Erolansaarelle pari vuotta sitten perheensä kanssa Vantaalta muuttanut Korelin on valmistunut Ikaalisten käsi- ja taideteollisesta oppilaitoksesta ja sitä ennen hän opiskeli Lahden käsi- ja taideteollisessa oppilaitoksessa puuveneenrakentamista. Yhden savolaismallisen veneen ja yhden lasikuituveneen hän kertoo rakentaneensa. Kuitenkin soitinrakentaminen tuntui enemmän omalta alalta ja soitinrakentaminen ei vaadi kovin suuria puusepänverstastiloja. - Soitinrakennusartesaanin koulutuksessa ensimmäisenä tehtiin 5-kielinen kantele ja seuraavaksi tasakantinen sähkökitara, tein Fender Telecaster-tyyppisen kitaran. Kolmantena soittimena tehtiin kaarevakantinen sähkökitara, käytännössä Gibson Les Paulmalli. Opetussuunnitelmaan kuului myös akustisen kitaran valmistaminen. Tein nailonkielisen klassisen kitaran, joita teen nykyään tilaustyönä. Opiskelujen lopputyönä rakensin kaksi klassista kitaraa erilaisin kansirakentein, kertoo Korelin, jonka mukaan kitaranrakentamisen materiaalit ovat ”a ja o”. - Kun puut kaadetaan ja sahataan, jo siinä vaiheessa ne ovat valikoituneet soittimien raaka-aineeksi. Puu sahataan kvarttiin eli pölli halkaistaan neljään osaan siitä jatketaan halkaisemalla, ei sahaamalla. Varsinkin soittimienkansiin raaka aine tuotetaan halkaisemalla, jolloin puun syyrakenne säilyy. - Samoin kitaranpohjassa on tärkeää, että raaka-aine on kvarttiin sahattua ja suorasyistä. Sen lisäksi, että puu on oikeanlaista, tärkeää on myös puunkuivaus. Raaka-aine ei saa kuivaa liian nopeasti ja se on säilytettävä tietyssä kosteudessa. Minulla verstaallani kosteus on 45 % ympäri vuoden. Eli kesällä on poistettava kosteutta ja talvella kosteutta on lisättävä.

Kitaranrakentaja Keijo Korelin muutti perheineen pari vuotta sitten Kangaslammille ja työskentelee puusepänverstaallaan taajama-alueella. Soitinrakennusartesaanin tutkinnon hän suoritti Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksessa.

Eksoottisia puulajeja Kitaranrakentamisessa Keijo Korelin käyttää kansissa alppikuusta ja Pohjois-Amerikan seetriä. Nämä ovat kaksi ainoaa raakaainetta käytettävissä klassisissa kitaroissa. Kitaransivut ja -pohja ovat pääsääntöisesti ruusupuuta, esimerkiksi Intiasta, Madagaskarilta ja Boliviasta - kaikki samaa dalbergia-sukua. Kyseiset puulajit antavat kitaralle ominaisen soinnin. Ruusupuu antaa kitaralle kellomaisen soinnin ja bassoihin syvemmän soinnin kuin vaahtera, jota käytetään esimerkiksi sellojen ja viulujensivuissa ja -pohjissa. Vaahteraa Korelinilla on yksi setti odottamassa soittimenrakentamista. Kitaransivuissa ja -pohjissa voi käyttää myös loimuvaahteraa. Espanjassa flamenco-soittimen materiaalina on käytetty sypressiä, joka on siellä yleinen ja halvempi puulaji. Kitarankaulassa Korelin käyttää Brasilian seetriä, joka on jäykkä ja kevyt puu. Kaulaan käytetään myös mahonkia. Kitaranotelautaan hän käyttää ebenholzia - eli montaa eri puulajia tarvitaan laatukitaroiden valmistamiseksi. - Teen osat liimausta varten ja yleensä kasaan kitaran niin, että ensin on kansi, johon liimataan sivut ja sitten pohja ja viimeisenä kaula. Tämä on saksalaistyyppinen järjestys, kuten viulujenrakentamisessa, kertoo Korelin, joka kitaransivuihin laminoi kaksi viilua vahvistamaan rakennetta ja estämään halkeamista.

Kitarantekeminen on tarkkaa touhua ja valtaosin käsityötä, joskin puusepänverstaan työkoneet ovat nopeuttamassa toimintaa. Jos kitaran kannenpaksuudessa on millin kymmenesosan heitto, homma voi olla pilalla. Kitaranrakentamisessa Keijo Korelin käyttää materiaalina myös nomexia, joka on kitaranrakennuksen hichtechia. Kun kitaran kansipuuksi valikoituu kevyt ja jäykkä raaka-aine, nomex keventää kantta neljänneksellä ja parantaa puun ominaisuuksia muuttamatta kitaranääntä kovin radikaalisti - ei ainakaan huonompaan suuntaan.

laikkaorkesterissa alttodomraa, mandoliininnäköistä 3-kielistä soitinta. Orkesteri on perustettu vuonna 1910 ja sen arvioidaan olevan maailman toiseksi vanhin balalaikkaorkesteri. Balalaikkaorkestereille sävelletyn musiikin lisäksi orkesteri soittaa ja on levyttänyt venäläistä kansanmusiikkia ja maailmanmusiikkia sekä erilaista taide- ja populaarimusiikkia.

Meiltä saat Plussaa

VEIKKAUS RAY

KAHVILA

- suolaiset ja makeat kahvileivät

PIKAPESU

- peliautomaatit

MYYMÄLÄ - autotarvikkeet - autokemikaalit - makeiset - virvokkeet ym...

AUTOASI - huoltokorjaamo Teboil avoinna ma-pe 6.30-20.00 la 8.00-18.00 su 10.00-18.00

- R-Menu ruoka-annokset

TERVETULOA!

Teboil Relanderinkatu Relanderinkatu 50, Varkaus Puh. 040 544 80 25 www.teboil.fi

Lämpökamerakuvakset osana terveys- ja hyvinvointipalveluja Teksti: Irene Laitinen Kuvat: Petri Huovinen

Kitara on valmistunut. Yhden kitaran tekemiseen menee kuukauden verran ja vuositasolla valmistuu kymmenkunta kitaraa.

Varkauden Medifysilla on ollut vuoden 2012 alusta lähtien käytössä lämpökamerakuvaukset. Tätä uutta infrapunateknologiaan perustuvaa menetelmää voidaan käyttää erilaisten sairauksien diagnostiikassa, hoidon optimoinnissa ja hoitovasteen / hoidon tulosten seurannassa. ItäSuomen Yliopiston tutkimukset tekniikan soveltamisesta lääketieteeseen ovat olleet hyvin lupaavia.

Musiikki taustana Kitarantekijä Keijo Korelin on musiikkimies ja soittaja. Nuoruudessa soittimena on ollut sähköbasso ja vuodesta 1998 lähtien hän on soittanut Helsingin Bala-

Rellun Teboil palvelee!

- Vuonna 2010 oli Finladia-talolla 100-vuotiskonsertti, jonka suojelijana oli Suomen tasavallan presidentti. Orkesteri on kiertänyt pohjoismaita ja useita kiertueita on ollut Portugalissa ja Venäjällä. Nyt keväällä orkesteri lähtee Riikaan ja sinne on tarkoitus lähteä mukaan, sanoo kitaranrakentaja Keijo Korelin, joka nykyisellään opiskelee ja kehittää klassisenkitaran soittamista yksityisellä kitaransoitonopettajalla.

Vuoden 2008 jälkeen T:mi Luthier Keijo Korelinilla on ollut vuoden tilausjono kitaroissa. Hän tekee pääasiassa double topmalleja, hinnaltaan 5.000 euroa, mikä on vastaavanlaisiin soittimiin verrattuna aika halpa hinta. - Tämä on hyvin mielenkiintoista työtä. Mutta vaikka olisi kuinka taitava tekemään omaa asiaansa, pystyäkseen elämään, on hoidettava markkinointi ja lain edellyttämät velvoitteet, sanoo Keijo Korelin, jonka mukaan kitaranrakentamisessa on paljon puusepänmaailmasta muutoin jo hävinneitä asioita. Kuten esimerkiksi nahkaliimankäyttö ja lakkauksessa ranskalainen kiillotus, sellakka, jolla ranskalaiset arvohuonekalut on pintakäsitelty. Se on hyvin työläs lakkaus, mutta kitaroissa se antaa akustisesti parhaan vaihtoehdon. - Jokainen kitara on oma yksilönsä, mutta äänimaailmansa kautta tunnistettavissa minun tekemiksi. Yksilöiden välillä on eroja. Tämä johtuu siitä, että puumateriaali ei ole samaa, vaikka se olisi sahattu samasta tukista. On eroja, mistä kohtaa tukkia raaka-aine on otettu. - Raaka-aineen tilaan suoraan ulkomailta, pääosin Espanjasta, Sveitsistä ja osittain myös Saksasta. Raaka-aine on ohutta soiroa, joista ei juuri jää hukkapaloja.

Sykkeessä nro 1 - 26. tammikuuta 2013

Muotti, jonka avulla kitara saa muotonsa. Pöydällä olevat raaka-aineniput riittävät suurin piirtein vuodeksi. Eksoottisten puulajien vuoksi verstaan kosteus on ympäri vuoden pidettävä 45 prosentissa.

-Yliopiston biolääketieteen tutkimusryhmä, joka tutkii mm. infrapunateknologiaa, otti meihin yhteyttä olisimmeko kiinnostuneita yhteistyöstä lämpökamerakuvauksissa.

Innostuimme tästä uuden infrapunateknologian soveltamisesta työssämme ja tulevasta yhteistyöstä eri tahojen kanssa. Yhteistyökumppanina on mukana myös Thermidas, joka on johtava infrapunateknologian konsultointi ja toteuttaja lääketieteessä. Saimme Thermidakselta kuvauslaitteet käyttöömme, kertoo fysioterapeutti Petri Huovinen. Petri käyttää lämpökameraa fysioterapian apuvälineenä mm urheiluvammojen ja venähdysten seurantaan. -Vammat aiheuttavat usein vaihteluja verenvirtauksessa. Tulehdus johtaa lämpötilan nousuun, kun taas rappeumat ja lihasten toiminnan vähentyminen vaikuttaa verenkierron vähenemiseen aiheuttaen lämmön laskua. Lämpötilan nousu ja lasku on helposti havaittavissa lämpökameralla.

Kuvassa isovarpaiden huomattavat lämpötilaerot.

Penikat eli etummaisen lishasaition syndroma.

Kamera näyttää lämpötilanerot väreinä sekä mittaa lämpötilat asteina kuten mitatessa kuumetta. Lämpökamerasta on suuresti hyötyä kuvatessa mm diabeetikkojen jalkoja. Esim Charcot foot on kuvauksen avulla helpompi diagnosoida jo varhaisessa vaiheessa. Petrillä on aikomus tehdä lopputyö liikuntatieteellisessä, miten lämpökuvausta voidaan hyödyntää diagnostiikassa.

Sykkeessä nro 1 - 26. tammikuuta 2013

Tyytyväinen asiakas mahdollistaa pitkäjänteisen toiminnan Teksti & kuvat: Vesa Moilanen

Leppävirtalainen Korona Keittiöt on ensimmäisenä Suomessa lähtenyt tunnetun kaappi- ja liukuovivalmistaja Kirenan kanssa varastoimaan ja markkinoimaan Kirena Fast-liukuovikaappimallistoa. Nimensä mukaisesti liukuovikaapin saa jopa jo samana päivänä tilauksesta. - Markkinoilla on ollut jo pitkään kysyntää nopean toimituksen liukuovikaapistoillle. Halusimme vastata tähän huutoon. Komponenttien kautta rakentuvalla Kirena Fast-mallistolle hinta on saatu järkeväksi ja ostokynnys asiakkaalle riittävän alhaiseksi, sanoo Korona Keittiöiden toimitusjohtaja Pekka Kaukonen, jonka mukaan kyseessä on räätälöitävissä oleva tuote tuhansine variaatioineen. Kirena Fast-liukuovikaapistoja on leveydeltään 120 cm - 200 cm, syvyyttä on 62,5 cm ja korkeutta pystyy säätelemään sokkelilla. Kaapiston runko on valkoinen ja ”sisuskaluja” voidaan räätälöidä erilaisin korein, laatikoin, tangoin ja näiden yhdistelmillä. Ovivaihtoehtoina ovat kirkas peili ja puhdas valkoinen. Aika näyttää, tuleeko näiden lisäksi myös lasiovi.

Toimiva keittiö Korona Keittiöt rakentaa pääsääntöisesti asiakkaan tarpeiden ja toiveiden mukaisia keittiöitä mittatilaustyönä. - Valkoinen on jo pitkään ollut myydyin väri, mutta rinnalle ovat tulleet puukuvioiset ovet - aidot viiluovet, jäljitelmät ja harjattupintaiset. Omien runkoväriemme, perinteisen valkoisen, pähkinän, tammen ja grafiintinharmaan lisäksi on tullut mahdollisuus on saada myös täysin musta kalusterunko. Tasojen osalta erilaisia kivitasoja ja massiivipuutasoja kysytään paljon. Kalusteisiin on tullut ulkonäön osalta entistä tarkempaa viimeistelyä. Esimerkiksi paljon halutaan irtopäätyjä eli kalustepääty samanlaiseksi kuin ovet. - Kalusteisiin integroidut kodinkoneet ovat tulleet jäädäkseen - nimenomaan astianpesukoneet halutaan piilottaa kokonaisuuteen. Kodinkoneissa satsataan laatuun. Kokkaaminen on suosiossa - halutaan hyviä ominaisuuksia uunilta ja liedeltä sekä jääkaapilta, sanoo Kaukonen, jonka mukaan laadukkaat mekanismit ovat nykykeittiön ominaisuuksia. On tullut entistä toimivampia kulmamekanismeja ja laatikoiden varusteita. Yläkaappimekanismit ovat kehittyneet ja

a i k n a a! l h u j On Tilaa mm. Äideistä parhain pe 1.2. klo 19 ennakko la 2.2. klo 18 ensi-ilta pe 15.2. klo 19 ke 20.2. klo 14 pe 22.2. klo 14 la 2.3. klo 18 pe 8.3. klo 14 ke 27.3. klo 12

keittiön välitilatuotteissa entistä enemmän kiinnitetään huomio valaistukseen. Hyvä, tasainen ja oikeanvärinen led-valo on paljolti tullut perinteisen loisteputken tilalle. Keittiötä kokonaisuutena ajatellen toimivuus on avainsana. Pienempikin uudistus kodissa on tärkeää - myös pienen keittiön osalta. Korona Keittiöt haluaa palvella, tuoda asiakkaalle uusia ideoita ja mahdollisuuksia. - Itse uskon vielä kivijalkamyymälään, ”mitoille lähdettäessä”, asiakkaan kotona käydessä, voidaan vaikka kyseenalaistaa nykyinen kalustejärjestys. Ja asiakkaalta tullut hyvä palaute on aina palkitsevaa. Moni haluaa kokonaisvaltaista palvelua asennuksineen - suunnittelusta viimeiseen silikoninvetoon. Siksi ammattitaitoiset asentajat ovat erinomaisen tärkeitä yhteistyökumppaneita.

Toiminnalla kasvot Kun internet on mahdollistanut runsaan tiedonsaannin, Korona Keittiöt näkee roolinsa jalostaa asiakkaan tarpeita ideaksi ja tuotteeksi. Tuotannon puolella kaikkea ei tehdä itse, vaan kalusteovet ja osa rungoista tulee valmiina komponentteina alihankkijoilta. Tuotteen kasaamisen,

Pokka pitää pe 1.3. klo 14 la 9.3. klo 18 pe 5.4. klo 14

Tähdet, tähdet pe 15.3. klo 19 ti 26.3. klo 14 to 11.4. klo 14

Sirkuspelle Hermanni pe 22.3. klo 18 ennakko la 23.3. klo 13 ensi-ilta

TÄHTIVIERAILUT Kuopion kaupunginteatteri Paperittomat ti 12.2. klo 19 Juoppohullun päiväkirja ti 2.4. klo 19 ke 3.4. klo 19 Petroskoin kansallinen teatteri Pyhä asia pe 19.4. klo 18

Kaupunkiretki pe 1.3. klo 19 ensi-ilta

Lippumyymälä, puh. 044 364 8830

Loisteputkien tilalle ovat tulleet led-valot, jotka antavat tasaisen ja oikeanvärisen valon sekä ovat kooltaan siroja.

Liput: 7-32 € www.varkaudenteatteri.ﬁ myynti@varkaudenteatteri.ﬁ

Kirena Fast-liukuovimallistosta pystyy räätälöimään monenlaisia versioita käyttötarpeiden mukaan esimerkiksi laatikoilla ja koreilla, Pekka Kaukonen esittelee.

heloituksen ja viimeistelyn yritys haluaa pitää omissa käsissään ja itse nähdä asiakkaalle lähtevät tuotteet. - Keittiö on iso investointi ja emme etsi halvimpia komponentteja. Iso osa tuotteistamme menee lähialueelle ja yrityksen toiminnalla on kasvot. Pekka Kaukonen kertoo myös uudisrakentamispuolella siirrytyn perinteisistä komeroista liukuovikaappeihin varsinkin eteisten ja makuuhuoneiden osalta. Ja liukuovikaappien ovissa ei käytetä pelkästään peiliä vaan myös erilaisia lasipintoja. - Sisustamisen punaisena lankana on kalustaa asunto määrätyllä tyylillä, yhdistäen tiloja kokonaisuudeksi. Tässäkin on hyvä käyttää asiantuntija-apua.

Vuodet haasteellisia Korona Keittiöt on kuluttajapuolen rinnalla tehnyt myös erilaisia projektikohteita, mm. koulujen kalusteita. Pieksämäelle äskettäin valmistuneen Yritystalon kalustamisesta vastasi Korona Keittiöt.

Himomaustajan paratiisi. Laatikosta löytyy valtava määrä maustepurkkeja ruoanlaittoon ja toisessa laatikossa tilat aterimille.

Sykkeessä nro 1 - 26. tammikuuta 2013

- Täytyy olla tyytyväinen, että alueen rakennusliikkeiden kanssa on ollut hyvää yhteistyötä. Erittäin hyvä yhteistyökumppani on mm. Rakennusliike U.

Lipsanen Oy, joka käyttää myös pienten paikallisten toimijoiden palveluja, Kaukonen kiittelee. Vaikka Korona Keittiöt saa kysyntänsä pääosin Keski-Savon alueelta, reviiri on laajentunut. Rakennusliikeyhteistyötä on esimerkiksi Vantaalla, Mäntsälässä ja Lappeenrannassa. Muutaman kalusteryhmän yritys on vienyt myös Pietarin-alueelle. Venäjällä edelleen arvostetaan suomalaista työtä ja suomalaisia pidetään luotettavina yhteistyökumppaneina. - Vaikka puhutaan taantumasta, vannoutuneena myynti- ja markkinointimiehenä lähdetään taantumaa selättämään mieluummin lisäämällä myyntipuolen panostuksia. Myyntiorganisaatio kasvaa talven aikana. Kaikki vuodet ovat haasteellisia - me pyrimme keskittymään hyvään palveluun ja laadukkaisiin tuotteisiin. Tyytyväinen asiakas mahdollistaa pitkäjänteisen toiminnan. - Tänä päivänä yrityksen toiminta ei ole pelkästään tuotteen tekemistä. On myös vastuullisuus yrittää toimia jollakin mittakaavalla järkevästi ekologisesti. Uskon sen olevan pitkällä juoksulla yritykselle etu, sanoo Pekka Kaukonen ja kertoo yrityksen investoineen tuotannosta syntyvän puujätteen murskaimeen. Murskatulla puujätteellä lämmitetään teollisuuskiinteistö edullisesti ja ekologisesti. Ja lämpökeskuksen piipunpäästä tulee mahdollisimman puhdasta tavaraa pihalle.

JAN A N U IKU

% 0 -5

TAMM

Varastossa olevat huonekalukankaat, keinonahkat, koristehapsut, -tupsut, -nauhat ja nyörit

OMO DIVA O H A R VE Ryynärannantie 4 NI Leppävirta 050 572 7663

* Silmiin säihkettä: Ripsienpidennys 80 € Kodinkoneet integroidaan piiloon keittiökalusteisiin. Seija Nykänen ja Pekka Kaukonen näyttävät esimerkin astianpesukoneesta.

* Kosteutusta talvi iholle: Dermalogica kasvohoito 1h 60€ * Kosteuttava hoito käsille 40€

SALIBANDYÄ JUNIOREILLE! Pikku-Hukat, F-Juniorit (synt. 2002-2005). Treeniajat myös: www.hukkapallo.com Tiedustelut: p. 050 341 5310 Harjoituksia seuraavasti: sudenpentujentiedotus@gmail.com Torstaisin: klo 15-16 Liikuntatalolla Lauantaisin: klo 13-14 Lukion salissa (käynti sisäpihan puolelta, seuraa Hukka-Pallo logoa)

Kauneushoitola Terhi Kauppakatu 59, 78200 Varkaus 044-322 74 12

Sykkeessä nro 1 - 26. tammikuuta 2013

Nuoret odottavat ratkaisuja pysyvien toimitilojen osalta Teksti & kuvat: Vesa Moilanen

Varkauden kaupungin nuorisopalvelujen tehtävänä on lasten ja nuorten kasvun, kehityksen ja itsenäistymisen tukeminen. Tavoitteena on lisätä lasten ja nuorten aktiivista kansalaisuutta ja elämäntaitoja sekä parantaa paikallisia kasvu- ja elinoloja. Nuorisotoiminnan lähtökohtina ovat yhteisöllisyys, yhteisvastuu, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo, monikulttuurisuus ja kansainvälisyys, terveet elämäntavat sekä ympäristön ja elämän kunnioittaminen. Toiminnan painopisteenä ovat lähipalvelujen osalta parin viime vuoden aikana olleet syrjäytymistä ennaltaehkäisevien lähipalvelujen tuottaminen peruskouluikäisille lapsille ja nuorille. Lähipalveluilla tarkoitetaan kouluilla ja nuorisotaloilla järjestettävää kerhotoimintaa, avointa nuorisotalotoimintaa ja erityisnuorisotyötä. Toisena painopisteenä on ollut lasten ja nuorten kansalaisaktiivisuuden tukeminen ja toimivien osallistumisen rakenteiden luominen. Osallistumisrakenteilla tarkoitetaan edellä mainittujen lähipalvelujen lisäksi koulujen oppilaskuntatoimintaa, Lasten parlamentti-toimintaa, nuorisovaltuustoa ja internetin kautta tapahtuvaa nuorten paikallista osallistumista. Edellä kerrottu on tekstiä Varkauden kaupungin kotisivuilta nuorisopalveluiden tehtävistä ja toiminnan arvoista. Tehtäväkenttää ja suunnittelua riittää, lisäksi avoimet kysymykset esimerkiksi tilaratkaisujen osalta odottavat ratkaisuaan.

Nuka Nuorisokahvila Nuka on yläasteikäisille suunnattu vapaa-ajanviettopaikka perjantai-iltaisin. Aiemmin toiminta tapahtui kolmannen sektorin Elämän Taito ry:n pyörittämänä Taulumäen torin tuntumassa Torpalla, joka nuorten mielestä oli täydellinen paikka ”keskellä ei mitään”. Viime vuoden kevään aikana nuorisokahvilatoimintaa järjestettiin kahdesti kirjaston alakerran tiloissa. Toiminnasta vastasi kaupungin nuorisopalvelut yhteistyössä kaupunginkirjaston, nuorisovaltuusto Wanuvan, Varkauden ev.lut. seurakunnan nuorisotyön, Varkauden poliisin, vapaaehtoisten aikuisten, nuorten ja toiminnan mukanaan tuomien tahojen kanssa. Syyskuussa alkoi uudestaan säännöllinen nuorisokahvilatoiminta, jonka pyöritysvastuu, sisältö, kahvio ja narikka ovat vahvasti nuorisovaltuuston harteilla. Jokaisena nuorisokahvilailtana mukana on kaksi työntekijää kaupungin nuorisopalveluista ja seurakunnan nuorisotyöntekijä joka toinen kerta. Mutta vapaaehtoisia aikuisia kaivattaisiin toimintaan mukaan. Nuorisokahvilailtojen peruspelisääntöihin kuuluu ”puhalla nollat”. Illan perussettiin kuuluvat pelit ja kahvio sekä erilaiset teemat. Ennen joulua teemoina olivat peliriippuvuudet ja meikkaushommat. Myös akustista musiikkia on pystynyt kirjaston alakerrassa esittämään. Mutta tilakysymys on pohdituttanut. Nuorisokahvila- ja muita tilaratkaisuja miettivä työryhmä tekee nuorisokahvilan osalta ratkaisunsa tammikuun loppuun mennessä - eli missä jatketaan ja millä tavalla.

Ida Markkanen (kuvassa vas.) ja Henna Immonen tykkäävät toimia nuorisovaltuustossa ja myös työskennellä nuorisokahvilassa. Taidonnäytteenään Wanuva sai nuorisokahvilatoiminnalle jatkoa ja nyt odotetaan ratkaisuja toimitilojen osalta.

- Nuorisokahvilatoiminnalle on luvattu jatkoa ja nyt on toimittu väliaikaisissa tiloissa. Joka kerta joudutaan roudaamaan tavarat ja pystyttämään nuorisokahvila iltaa varten Eli mitään pysyvää tilaa ei ole ollut nuorille nuorisokahvilan osalta, joka on yksi vaihtoehto viettää perjantai-iltaa, toteaa kaupungin nuorisopalveluiden erityisnuorisotyöntekijä Petteri Vaalimaa. Nuorisovaltuutettu Katja Immonen kertoo tykkäävänsä olla mukana nuorten toiminnoissa ja järjestämässä niitä. - Nuorisokahvilassa on hyvä ilmapiiri. Vaikka joskus joutuukin tekemään tosi paljon töitä ja on kiireistä, se ei haittaa. Täällä näkee kavereita ja pääsee tekemään jotakin perjantaisin. Ja on puhalla nollat. - Nuorille tulisi olla enemmän pysyvää toimintaa ja pysyviä tiloja, joihin pääsee tekemään jotakin. Esimerkiksi nuorisokahvila voisi olla useammin pysyvässä paikassa. Poikaporukka pohtii nuorisokahvilassa nuorille suunnattujen toimintojen ikärajoja.

taa liittyä myös messutoimintaa. Seurakunnalla on ohjaajakoulutusta, jossa voi kouluttautua pienryhmäohjaajaksi tai isostoimintaan. - Nuorille järjestetään leirejä, retkiä ja tapahtumia, joihin voi osallistua. Seurakunnan kerhotoiminta on muuttunut siten, että sitä hoitaa varhaiskasvatus. Päiväkerho-ohjaajat pitävät kerhoja sekä koulujen vapaa-ajalla että kouluajan ulkopuolella.

Nuorisovaltuuston tehtävänä on edistää ja seurata kaupungin hallinnon aloilla tapahtuvaa toimintaa nuorten näkökulmasta sekä edistää kaupungin ja nuorten yhteistyötä. Samaten tavoitteena on vaikuttaa siihen, että kunta, kehittäessään yhteisiä palveluita, huolehtii niiden riittävyydestä ja soveltuvuudesta nuorille. Nuorisovaltuusto voi myös toimia asiantuntijaelimenä ja nuorten edustajina nuoria koskevissa asioissa.

Kerhoja pyörii myös koulutiloissa heti kouluajan jälkeen koulukerhotoimintana, jossa seurakunta on mukana, hän mainitsee esimerkkeinä lasten ja nuorten osallistumismahdollisuuksista seurakunnan taholta järjestettyyn toimintaan.

Nuorisovaltuusto tekee aloitteita ja esityksiä sekä antaa lausuntoja nuoria ja heidän elinolojaan koskevissa asioissa. tehtävänä on myös edistää nuorille tarkoitettujen palvelujen tiedottamista ja herättää mielenkiintoa nuorissa yhteisten asioiden hoitoon.

Wanuva

Ida Markkanen ja Henna Immonen ovat muutaman vuoden ajan toimineet nuorisovaltuustossa. - Kokouksissa käsitellään kaikkea ajankohtaista ja käydään läpi nuoria koskevat päivänpolttamat asiat - esimerkiksi jos lainsäädäntöön tulee muutoksia koskien nuorisovaltuuston toimintaa tai yleensäkin nuoria.

Varkauden nuorisovaltuusto Wanuva täyttää tulevana keväänä 10 vuotta. Se on kaupungissa asuvien tai opiskelevien 13-22-vuotiaiden nuorten pysyväluonteinen vaikuttajaryhmä ja yhteistyöelin kunnassa.

- Esimerkiksi 18-vuotiaat eivät pääse pienempien kerhoihin, joissa on hyvät välineet, esimerkiksi pingis. Niissä kerhoissa on paljon tuttuja nuorempia. On vanhoillinen käsite, että 18-vuotiailla ja 16-vuotiailla tulisi jonkinlaisia näkemyseroja - porukat ovat niin samat. - Torpalla oli parempi nuorisokahvila järjestää tapahtumia. Kirjaston alakerrasta tulee jostakin syystä koulufiilis mieleen. Ja nuorisokahvilaan pitäisi tulla rauhoittumaan, sanovat pojat puuhaillessaan peliaddiktio-kyselyn parissa ja samalla esittivät toiveensa bändi- ja artisti-illoista.

Wanuva on ottanut kantaa nuorisotalojuttuihin, ettei taloja lakkautettaisi. Nuorisovaltuustotoiminta on antanut paljon uusia kavereita ja tekemistä arkeen, sanoo Ida. Henna jatkaa, että nuorisovaltuusto on ollut vaikuttamassa siihen, että nuorten toivoma skeittipuisto ja mahdollisesti myös parkour-puisto ovat tulossa. Bussipysäkkien lähelle nuorisovaltuuston toiveesta on saatu pyörätelineitä. - Nuorisovaltuusto on ehdottomasti antanut suhteita muiden kaupunkien nuorisovaltuustojen kanssa, varsinkin käytäessä isoissa kokouksissa. Tapaa paljon nuoria ja pystyy verkostoitumaan, kun on Wanuvassa. Li-

säksi nuorisovaltuustossa pääsee kerran kuukaudessa käymään sivistyslautakunnan kokouksissa. Siellä pääsee näkemään, mitä kaupungin asiat ovat oikeasti.

nuorten mediasisällön tuottamiseen upeine kalustoineen. Perusnuorisotiloilla varustukseen kuuluvat pingis- ja biljardipöydät.

Nuorisotalot

- Nuoria osallistaen eli nuorten toiveita pyritään toteuttamaan mahdollisimman pitkälle toimien nuorten vapaa-ajalla iltakahdeksaan saakka kolmena iltana viikossa. Resurssien mukaan järjestämme alakouluikäisille kerhotoimintaa, jossa jokainen voi hyödyntää omia vahvuuksiaan. On mm. leffaklubi, kädentaitokerhoja, sirkuskerhoja, Hyvät tavat-kerhoja ja välipalakerhoja, joissa eri teemoja pystyy nostamaan esille, nuorisotyönohjaaja Maarit Tenhunen kertoo.

Varkauden kaupungin nuorisotalojen tilaratkaisuja kokonaisuutena työryhmä pohtii huhtikuun loppuun. Eli missä mittakaavassa toimitaan ja missä paikoissa. Tällä hetkellä nuorisotalot ovat Joutenlahdessa, Savonmäessä ja Könönpellossa. Suurin nuorisotaloista on Joutenlahdessa, jossa on mm. toimisto, erityisnuorisotyöpiste, etsivän nuorisotyön toimipiste, kädentaitojen erikoistilat, oma tila perinteiselle nuorisotalotyölle ja Po1nt-mediakeskus

Nuorisokahvilan ”narikkamiehenä” toiminut Topi Siilin otti vaatteita säilytykseen Ida Glumerukselta.

Nuorisokahvila Nukaan pääsee viettämään perjantai-iltaa puhaltamalla nollat. Kahvilavieraita vastaanottamassa Petteri Vaalimaa (kuvassa oik.), Maarit Tenhunen ja Urpo Häkkinen.

Akropolis-kukkulalta JATKOTARINA 3/3 Syy, miksi jaksan aamulla nousta vuoteesta… Minä lähes juoksin pitkin käytävää kohti Walterin huonetta, käsissäni juuri täyttämäni kuumavesipullo. Blondi oli sairastunut vakavasti eikä jaksanut liikauttaa sormeaankaan. Kipitin huoneeseen ja sujautin kuumavesipullon patjan alle monen muun joukkoon. Walterin pehmeät, pienoisen parransängen koristamat posket olivat tulipunaiset ja kylmät hikikarpalot valuivat pitkin hänen otsaansa ja ohimoitaan.

Seurakunnan rooli Yhteisenä aikuisena nuorisokahvilaillassa mukana ollut seurakunnan nuorisotyönohjaaja Urpo Häkkinen sanoo iltojen olevan hyvä paikka tutustua nuoriin ja ”nähdä naamoja” muussakin yhteydessä kuin rippikouluissa ja seurakunnan muussa toiminnassa. Nuorille suunnatussa toiminnassa seurakunnalla on mm. ILPO eli nuorten vapaa-ajan olohuone Kuoppakankaan työkeskuksella torstaisin. Lauantaisin on nuortenillat ja kerran kuukaudessa ”Super nuortenilta”, joka on vähän pidempi ja iltaan saat-

Sykkeessä nro 1 - 26. tammikuuta 2013

Seisoin muiden kanssa ympäri huonetta seuraamassa, kun Oliver istui vuoteen vieressä ja piti Walterin kädestä kiinni, kuiskaillen hänelle rauhoittavia asioita. Minä nimittäin uskoin vahvasti, että miehen matala ääni saisi blondin rauhoittumaan, unohtamaan kipunsa hetkeksi ja ehkä nukahtamaan. Walter katsoi miehen tummiin silmiin omilla valtavilla, vihreillä silmillään ja kuunteli tätä, hengittäen raskaasti. “Paraneehan Walt?” Richie kuiskasi huolestuneena. Minä vilkaisin brunettea. “En tiedä. Toivon, että pahin olisi pian takana.” Katja Immonen tykkää olla kaikessa toiminnassa mukana. Hänen mielestään nuorille saisi olla lisää toimintaa ja pysyviä tiloja.

Kaikkihan sitä toivoivat. Koko talo oli lähes autio ilman Walteria. Siitä lähtien, kun blondiparka oli

aineisto@sykkeessa.fi

joutunut vuoteenomaksi, tuntui, kuin ketään ei olisi ollut kotona. Päiviä kului. Teimme kaikkemme ajatellaksemme muutakin kuin Walteria, mutta hän työnsi kaiken muun pois. Paraneeko Walt? Entä jos hänen tilansa heikkenee? Entä jos hän…? Minä, Jeffrey ja Jamie kävimme läpi kaikki lähikaupunkien apteekit etsiessämme rohtoa, joka edes laskisi Walterin kuumetta. Oli kamalaa nähdä hänet itsensä vastakohtana. Väsyneenä. Tuskissaan. Raukka ei jaksanut edes puhua samalla tavalla kuin yleensä. Raotin eräänä hiljaisena päivänä Walterin huoneen ovea. Näin ensimmäisenä Oliverin leveän selän, kuten olin nähnyt jokaisena sitä edeltävänä päivänä. Mies oli pysynyt Walterin sängyn vierellä yöt ja päivät, uskoen meistä vahvimmin poikaparan paranemiseen. “Mene ihmeessä lepäämään. Minä voin vahtia Walteria sen aikaa”, minä sanoin asettaen käteni Oliverin olalle. “En. Jos lepo edistää Walterin paranemista, tuuditan hänet uneen niin kauan kuin on tarpeen”, mies sanoi ja käänsi katseensa nukkuvasta blondista minuun.

“Tekisin niin kenelle tahansa ystävistäni.” Walter oli kuin pikkuveli etenkin Oliverille, eikä mies huolehtinut kenenkään yhtä paljon. Taputin pitkätukkaisen miehen olkapäätä miettiväisenä. Niin minäkin. Päivät vaihtuivat öiksi ja viikot vierivät. Walterin tila ei parantunut fyysisesti, mutta kuume oli hieman laskenut ajan mittaan. Valvoimme yöt peläten pojan puolesta ja etsimme päivät lääkettä tautiin. Oliver ei missään vaiheessa lähtenyt Walterin viereltä, sillä tämä oli heikosti pyytänyt ystäväänsä pysymään luonaan, kertomassa rauhoittavia asioita, viimeiseen asti. Sydäntäni puristi nähdä ja kuulla hänet sellaisessa kunnossa. Yritin kuitenkin näyttää vahvalta, ettei poikaparka säikähtäisi. “Paranet hienosti. Muutaman viikon sisään olet taas terve kuin pukki.” Walter hymyili väsyneesti. “Voin siis huokaista helpotuksesta.” Sanat iskivät suoraan sydämeeni, joka oli viimeisten viikkojen aikana uhannut pysähtyä silkasta pelosta ja stressistä. Walter parka oli luullut kuolevansa. Silloin minä tajusin, etten tietäisi mitä tehdä, jos sattuisin koskaan menettämään yhdenkään rakkaista ystävistäni. Päätin kiertää vaikka koko maailman löytääkseni parannuskeinon Walterille, vaikka se olisi ollut lyhyen elämänä vihoviimeinen teko. …on se, että rakastan näitä huligaaneja enemmän kuin mitään, mitä olen koskaan tässä maailmassa rakastanut. Kristiina Zero

Sykkeessä nro 1 - 26. tammikuuta 2013

Sakari Maunula: Seutukunnan olemassa olevat vahvuudet tulisi hyödyntää Teksti & kuva: Vesa Moilanen

Aikanaan hyvin maatalousvaltaisen Kangaslammin leipä on lähtenyt paljolti Varkaudesta, jossa myös tänään on monen kangaslampilaisen työnantaja. Vuoden 2005 alussa tapahtunut liittyminen Varkauden kaupunkiin oli entisen Kangaslammin kunnanhallituksen puheenjohtajana kaksi vuosikymmentä yhtäjaksoisesti toimineen Sakari Maunulan mielestä liian kiireistä. - Mentiin vähän keskosena ja jätettiin oman kunnan kehittäminen kesken. Siksi ajankohta oli ehkä pienen verran väärin valittu, sanoo Maunula, joka toimi kunnanhallituksen puheenjohtajana vuosina 1973-1992. Kun Maunula vuonna 1962 liikemaailman puolelta muutti Kangaslammille Kuopiosta ja alkoi pitää sekatavarakauppaa, häntä ihmetytti seutukunnan luonne. - Mielestäni Kangaslampi oli outo kunta, joka oli jakaantunut poliittisesti, kuten muutoinkin. Oli jyrkät kannat, joita alkuun ei osannut ymmärtää. Kai vanhat asiat olivat jääneet Varkauden seudulla tiukkaan mieleen ja jakaantuminen oli tiukkaa. - Ei voi sanoa, että Kangaslampi olisi ollut pelkästään agraariyhteiskunta, mutta vanhoillinen. Kunnassa oli vahva työväenyhdistyksen puoli ja voimakas vastakkainasettelu. Samoin oli kauppapuolella omat ongelmansa tehdessäni jalansijaa, sanoo Maunula, joka piti vanhan hyvän ajan sekatavarakauppaa vuoteen 1976 saakka ja työllisti puolenkymmentä työntekijää.

Kuntaa kehitettiin

Talousalueen rakentaja

Aloittaessaan kunnanhallituksen puheenjohtajana, liikkeellä olivat ensimmäiset adressit Varkauteen liittymiseksi. Puheenjohtajakautensa ensimmäisinä päätöksinä oli, ettei aika ollut kypsä kuntaliitokseen. - Lähdettiin kehittämään omaa kuntaa aika monella tavalla. Hankittiin maata, kaavoitettiin ja rakennettiin kunnallistekniikkaa, rakennettiin jätevedenpuhdistamo ja puhtaanvedenottamo. Kirkonkylän taajamassa oli 1970-luvun alussa muistaakseni satakunta asukasta ja 1990-luvun alussa nelisensataa.

Sakari Maunulan rakennusliike on yli kolmen vuosikymmenen ajan ollut merkittävä rakentaja Varkauden talousalueella. Ensimmäisenä nousi rivitalo Kangaslammin taajamaan ja Varkaudessa ensimmäisenä kohteena oli Latukadun vanhustentalojen rivitalot. Sitten seurasivat mm. Kuoppakankaan lukion ja alaasteen ykkösvaiheen, Varkauden ammattikoulun opetuskeittiösiiven, Heinäveden lukion ja Heinäveden yläasteen saneeraukset. Lisäksi Varkaudessa laajennettiin ja saneerattiin Tokmanni ja Osuuspankin Taulumäen konttori.

- Sitten aikanaan päättäjille tuli kiire päästä Varkauteen. Kunnan taloudellinen tilanne ei ollut pakottava tekijä kuntaliitokseen, vaikka näin annettiin ymmärtää. Ja valtion jakamat ”porkkanat” eivät vieläkään ole loppuneet. Kansalaisäänestyksen tuloksella liityttiin Varkauteen Maunulan mielestä kaupungin luottamusmiehillä ei riitä aikaa syrjäkylille. - Kaipaisin tomeraa kyläyhdistystä, joka lähtisi viemään asioita eteenpäin. Kyläläisten on itse lähdettävä potkimaan asioita eteenpäin, jotta seutukunta voitaisiin pitää elinvoimaisena. Toimijoita tarvittaisiin, ei yksistään taajaman, vaan koko Kangaslammin alueen osalta. Kaivattaisiin uutta tuulta ja puhaltamista - pitäisi hyödyntää kaikki olemassa olevat vahvuudet. Täällä on edelleen paljon kesäasutusta ja paljon metsä- ja vapaa-ajanviettoalueita. Työsarkaa on ja entisen pitäjän tässä päässä on ollut vähän nahkeaa, hän sanoo tarkoittaen taajamaa.

Maunulan rakennusliike on rakentanut kangaslammin taajamassa useimmat rivitaloista, ollut pääurakoitsijana kolmen vanhustenrivitalon ja silloisen keskuskeittiön, liikuntatalon sekä Kangaslammin kirkon laajennuksen rakentamisessa. Heinäveden Karvioon yritys on rakentanut kuusi rivitaloa ja paritalon. Viimeisen kymmenen vuoden aikana Rakennusliike S. Maunula Oy on keskittynyt pääasiassa teollisuuden rakennuskunnossapitoon. Lisäksi rakennusliike toimii yhtenä Varkauden kaupungin rakennuspuolen sopimustoimittajista. Nykyisellään yritys työllistää puolenkymmentä henkilöä, vilkkaimpina rakentamisen vuosina työntekijöitä oli parikymmentä. - Talousalue on kovasti paljon muuttunut rakentajien suhteen. Vuoden 1991 Asuntomessujen jälkeen Varkauden talousalueen rakentajia karsiutui runsaasti pois, sanoo Maunula, jonka mie-

lestä rakennusala on aika paljon muuttunut - hyvään suuntaan. - Asiat ovat tiukentuneet ja tänä päivänä vaaditaan hyvää työtä. Valvonta on tiukentunut ja materiaalit ovat parantuneet. Pientalorakentamisen ovat vallanneet talopaketit. Rakennusliike S. Maunula Oy:ssä on meneillään sukupolvenvaihdos. Pitkän uran rakentamisen parissa tehneellä yrityksen perustajalla tulee kahdeksan vuosikymmenen ikä täyteen. Yritystä jatkaa 22 vuotta yhtiössä työskennellyt rakennusmestari poika Hannu Maunula.

Riittääkö palvelualttius Nykypäivästä puhuttaessa Sakari Maunula toteaa, että ”meno on hidasta”, mutta joka päivä astutaan askel eteenpäin.

mis, mutta saa nähdä, tulevatko Pieksämäki ja Leppävirta mukaan. Ja minne menee Heinävesi, sanoo Maunula pohtien valtion mahdollisia tiukkoja pakotteita kuntaliitoksiin. - Mielestäni liian isoja kokonaisuuksia ajetaan takaa. Onkin kysyttävä, riittääkö palvelualttiutta ja vastuunkantajia sitten kun syrjäkyliltä on pakko lähteä ja niistä tulee marjastusalueita - Toisaalta tietysti on hyvä, että saadaan syntymään palvelukokonaisuuksia. Mutta onko ne tehtävä pakolla ja niin, että elinvoimaiset kunnat alistetaan kokonaisuuksiin. On kuntia, jotka pärjäisivät hyvin ja pystyisivät palvelemaan paremmin kuin isot kokonaisuudet, Sakari Maunula uskoo.

PAILU L I K A J I LUK

RUOKA NURKKA

Äänestä paras artikkeli tässä lehdessä.

Risotto alla milanese jauhelihalla

Lähetä vastaus osoitteeseen: Ahlströminkatu 10 B, 78250 Varkaus tai s-postiin: aineisto@sykkeessa.fi Kaikista osallistuneista arvomme palkinnoksi kahvi-paketin.

Risotto on Pohjois-Italian keittiön sydän.

Edellisen arvonnan voittaja on Mauri Varkaudesta! Suosituin artikkeli viime lehdessä oli Aake Kallialan haastattelu.

Milanon merkkirisotto on Risotto alla Milanese. Risotto alla Milanese on alunperin tehty kuullottamalla silputtua sipulia ja härän luuydintä voissa, lisäämällä Carnaroli riisiä ja sen jälkeen valkoviiniä; risotto keitetään hitaasti lihaliemessä, lisätään sahramia puolivalissä ja parmesaani ja/tai voita lopussa ennen tarjoilua. On olemassa paljon erilaisia versioita, esim. kurpitsa, salsiccia, sieni, parsa, sinihomejuusto ja sammakko. Ainekset (2 annosta): 200 g risottoriisiä 200-300 g nauta-sikajauhelihaa 1 lihaliemikuutio 1 ps (n. 1/2 g) sahramia 1 silputtu sipuli rypsiöljyä (tai oliiviöljyä) parmesaanijuustoa suolaa & pippuria

ok u r ä ä v Hy

Talvirenkaat tarjoushintaan!

! a u l a ah

Valmistus: Kiehauta vesi kattilassa ja lisää veteen lihaliemikuutio. Kuumenna pinnoitetussa kattilassa öljy, lisää sipulit kuullottumaan, kunnes ne ovat pehmeitä, lisää jauheliha ja murskaa se haarukalla sekoittaen. Lisää suolaa ja pippuria oman maun mukaan ja sekoita. Mittaa joukkoon riisi. Sekoita ja anna riisien kuullottua pari minuuttia (riisi tulee läpikuultavaksi). Lisää lientä sen verran että riisi peittyy ja sekoita. Sulata sahramijauhe pienessä määrässä lientä, pyöräytä ja kaada sen kattilaan. Lisää kauhallinen (noin 1 dl) kiehuvaa lientä kerrallaan risottoon. Kun neste on imeytynyt, lisää taas kauhallinen lientä, jatka kunnes kaikki neste on käytetty ja riisi on juuri ja juuri kypsää. Aikaa kuluu noin 20 minuuttia. Tarkista maku. Mausta suolalla ja pippurilla. Jos haluat, voit nyt lisätä parmesaanijuustoa ja ruokalusikallisen voita sekoittaen. Ota kattila pois liedeltä, peitä kannella ja odota pari minuuttia ennen tarjoilua. Ripottele pinnalle raastettua parmesaanijuustoa.

AVATTU!

- Toivotaan, että asiat pikkuisen virkistyisivät niin kaupungin puolella, Kangaslammin taajaman kuin koko Kangaslammin osalta. Näkisin, että koko seutukuntaa pitäisi yrittää viedä eteenpäin, muutoin kohta kaikki syrjäkylät jäävät tyhjilleen. Yleiset kulkuneuvot ovat loppuneet lähes kokonaan, kaikilla ei ole autoa ja kaikki eivät pysty taksilla ajamaan. Tulee ongelma - missä olla, elää ja asua. - Valtion ohjaus vähintään 20.000 asukkaan väkivastuualueista on ylimitoitettua. Jos tähän mennään, niin kyllä käy niin, että laitakylät, niin Joroisissa kuin Leppävirrallakin, jäävät oman onnensa nojaan. Kuitenkin on eri asia, mitä tähän liittyy. Joroinen näyttää olevan hyvin pitkälti val-

Sykkeessä nro 1 - 26. tammikuuta 2013

Ryytimaankatu 2, Varkaus

p. 0424 989 230

KYSY ! LISÄÄ

TULEVIA MATKOJA 16.2. VENE-messut, Helsinki, Hinta 30 eur/kulj, 40 eur/kulj ja lippu 13.4. PUUTARHA-messut, Helsinki, Hinta 30 eur/kulj, 40 eur/kulj ja lippu 26.5. Suosittu PUUTARHA-kierros Kohteet ja hinta myöhemmin. HIIHTO-ja PÄÄSIÄISLOMALLA Tallinnaan Silja Europalla, risteily, auto mukana 5.-6.3. hinta 70–105 eur/hlö 8.-9.3. hinta 83-184 eur /hlö 29.-30.3. hinta 83-184 eur/hlö Hinta sis. kuljetukset ja risteilyn valitussa hyttiluokassa.

Katso lisää www-sivuiltamme

ILMAINEN AKKUTESTI! Sakari Maunula on seurannut aktiivisesti Kangaslammin ja koko Varkauden talousalueen elämää. Kunnanhallituksen puheenjohtajana kunnallisasiat olivat aikanaan vahvasti mukana ja oman rakennusliikkeen toimintojen kautta myös naapurikunnat ovat tulleet tutuiksi.

Sammuttamalla lampun saa valaisevan esimerkin pimeydestä.

Vaihtoehtoja on. www.lakimajakka.fi

017-5586378, 0400 657328 www.kangaslamminauto.fi info@kangaslamminauto.fi

Sykkeessä nro 1 - 26. tammikuuta 2013

Varkauden Urheiluseurat ry jatkaa mallikasta työllistämistoimintaa eläisi hyvin tässä kaupungissa, Kiminkinen toivoo. Joutenlahden Kimppa Työpajattoimintakeskuksessa sijaitsee pienimuotoinen urheilumuseo, joka laajenee kaiken aikaa. Vitriineissä on urheiluseurojen palkintoja ja aika monen entisen huippu-urheilijan palkintoja. Tummuneita pyttyjä ja lusikoita on tuotu kellareista pahvilaatikoissa. Joutenlahdessa palkinnot on puhdistettu, tehty vitriinit ja laitettu palkinnot niihin.

heiluseurat ry:n toimitusjohtaja Hannu Kiminkinen, joka sanoo järjestön olleen vuosien varrella ”pienessä muuttoliikkeessä” kaiken aikaa. Nyt käytössä on Joutenlahden koulun kaikki tilat.

Monitoimitalo

Urheilumuseo kasvaa koko ajan. Jo nykyisellään vitriineissä on runsas määrä näytillä edesmenneiden urheilijoiden palkintoja ja varusteita teemalla, että järjestön tilat toimivat myös ”elävänä urheilumuseona”. Käytävälle sijoitettavalla tietokoneella vierailijat pääsevät tutustumaan seurojen tallennettuihin aineistoihin.

Teksti & kuvat: Vesa Moilanen

Vuoden 1991 Varkauden asuntomessujen hyödyntäminen varojen keräämiseksi varkautelaisten urheiluseurojen toimintaa varten synnytti edellisvuoden maaliskuussa Varkauden urheiluseurojen yhteistyön. Kymmenkunta seuraa ”löi hynttyyt yhteen” ja asuntomessutyössä oli mukana jo n. 25 seuraa mm. messujen pysäköinninvalvonnassa, vartioinnissa ja koiraparkissa. Seurojen yhteistyökuvio virallistettiin vuonna 1993, jolloin Varkauden Urheiluseurat ry näki päivänvalon. Noista ajoista Varkauden väkiluku on pudonnut merkittävästi, mutta urheiluseurojen yhteisen yhdistyksen jäsenmäärä on kasvanut, ollen tällä hetkellä 69. Mukana on paljon myös erikoisliikuntajärjestöjä, joilla kaikilla liikunta on yhteisenä nimittäjänä - seurat toteuttavat liikuntaa ja kotikuntana on Varkaus. Reilun kahden vuosikymmenen aikana Varkauden Urheiluseurat ry:llä on toiminnoissaan ollut

useita etappeja. 90-luvun kuvioihin kuului Taipale Paviljongin tanssi-iltojen järjestyksenvalvonta. Vuosituhannenvaihteessa aloitettiin merkittävässä laajuudessa työllistämishanketoiminta. Sen jälkeen järjestö on työllistänyt n. 1.700 ihmistä kaikissa ikäluokissa. Vuonna 2002 rakennettiin järjestön toimintakeskus Är-yyt työllistää-projektin rahoituksen turvin vanhalle Valion meijerille Taipaleeseen. Toimipaikassa oli toimistoja, varastoja sekä golf- ja rullalautailuhalli, puupaja, tuoremehuasema ja kotitalkkareiden tukikohta. Kauppakadulle perustettiin vuonna 2005 Kimppa Kirppis, jonka alakerrassa sijaitsi mm. puupaja ja toimisto. Vuosien varrella järjestön toimistoja oli myös uimahallin yhteydessä. Joutenlahden koululle Varkauden Urheiluseurat ry siirsi toimintansa, lukuun ottamatta Kimppa Kirppistä, vuonna 2010. - Tiloihin olemme todella tyytyväisiä. Myös kaupungin puolella pitäisi olla tyytyväisyyttä, koska koulu oli ollut useita vuosia tyhjillään, toteaa Varkauden Ur-

Toimitiloissa on jäsenseurojen toimistoja tuottamassa palvelutoimintaa. - Koordinoimme liikuntatoimintaa eli junnuleirejä ja kerhotoimintaa, lisäksi jotkut järjestöt käyttävät ohjausapuamme myös kuntoliikuntatoiminnan vetämiseen. Koordinoimme vanhusten palvelutoimintaa siivoamisen, kaupassakäynnin, ulkoiluttamisen ja kotitalkkaritoiminnan osalta, listaa Kiminkinen, jonka mukaan palvelutoiminta kohdistuu pääsääntöisesti vanhuksiin. Palveluja ei markkinoida mihinkään suuntaan. Joutenlahden Kimppa Työpajattoimintakeskuksessa on mm. puupaja, kangaspaja, kuvapaja, tuoremehuasema, sauna, ruokala ja koulutustilaa. Käytössä on myös liikuntasali, jota seurat voivat vuokrata. Varkauden Urheiluseurat ry toimii talonmiehenä koko alueella vastaten myös kaupungin nuorisotoimen kiinteistönhoitotöistä. Joutenlahtea tukikohtanaan pitää arkiaamuisin n. 90 ihmistä, joista valtaosa jää Joutenlahteen ja osa lähtee ”keikalle”. - Kumppanuusyrityksen kanssa hoidetaan myös ammattikoulun asuntolaa kiinteistöasioissa ja

Varkauden Urheiluseurat ry:n toimitusjohtaja Hannu Kiminkinen sanoo toiminnan pohjaavan varkautelaisen urheilu- ja liikuntaväen ja jäsenyhdistysten väliseen rakentavaan yhteistyöhön. Varkautelaisten liikuntakulttuuria edistävien yhdistysten kattojärjestön tärkeimpänä tehtävänä on toimia omien jäsenyhdistysten tuki-, edunvalvonta- ja peruskoulutusorganisaationa.

hoidamme kaupungin tenniskenttiä. Viime kesänä teimme kaksi beach volley-kenttää ja syksyn aikana miehemme olivat useita viikkoja rakennustöissä moottoriurheilukeskuksella. Vuoden 2012 aikana Varkauden Urheiluseurat ry:llä on ollut työllistämistä edistävässä toimenpiteessä 202 ihmistä, jotka muutoin olisivat olleet työttöminä. - Kaupunki on saanut verotuloja, sosiaalitoimen puolelle on saatu tuntuvia säästöjä ja ihmiset ovat henkisesti vireytyneet. Töissä on ollut todella pitkään työttöminä olleita henkilöitä, joiden työnhakuvalmiudet ovat parantuneet. Kunpa vain yritysmaailma

Marina Taskinen (kuvassa oik.) ja Seija Suuronen valmistavat tilaustyönä lapasia ja sukkia. Kangaspajassa valmistuvat tuotteet myydään pääsääntöisesti Kimppa Kirppiksellä.

Kuvapajassa digitoidaan pöytäkirjoja ja muutakin vanhaa materiaalia, kuten VHS-kasetteja, kaitafilmejä, äänikasetteja, valo- ja diakuvia, digitaaliseen muotoon. Uudistuksena toimintoihin alkuvuodesta tulee digitaalisen materiaalin katselupiste tietokoneen ja näytön välityksellä.

Työllistäjä ja kouluttaja Varkauden Urheiluseurat ry:n toiminta on pyörinyt TE-toimiston ja Ely-keskuksen rahoituksen avuin. Yhdistyksellä on oltava omaa tulorahoitusta ja nykyisellään toiminta pohjautuu kumppanuussopimukseen Varkauden kaupungin kanssa. Hankerahoitus Ely-keskukselta loppui viime vuoden helmikuun lopussa. - Viime vuosi oli tavallaan uuden opettelua – todella raskas vuosi ja on ollut myös ”pieniä tulipalonsammutuksia” vuoden varrella. Mutta ollaan kuitenkin onnistuttu kohtuullisen hyvin, sanoo Kiminkinen, jonka mukaan järjestö on merkittävän työllistäjän roolin lisäksi ollut merkittävä kouluttaja. Kolmisenkymmentä ihmistä on saanut ammatin ja tällä hetkellä oppisopimuskoulutuksessa on seitsemän ihmistä, opiskelemassa mm. kiinteistönhoitajiksi kolmen vuoden oppisopimuksella. Varkauden Urheiluseurat ry:n alkuvuosina Kiminkinen hoiti toimintoja täysin talkootyönä. Urheiluseurayhteistyön rakentamisen ja vetäjänä toimimisen hän sanoo antaneen paljon työtä, ystäviä ja myös vihamiehiä - mutta kaiken kaikkiaan se on ollut antoisaa aikaa. - 80-luvun loppupuolen jyrkät

Sykkeessä nro 1 - 26. tammikuuta 2013

Kimppa Kirppis-toimintaa on toteutettu Kauppakadulla jo usean vuoden ajan ja paikka on muodostunut tutuksi niin varkautelaisille kuin ulkopaikkakuntalaisillekin.

raja-aidat järjestökentässä ja muussakin ovat poistuneet. Seurat eivät enää verisesti tappele keskenään kuten joskus aiemmin - esimerkiksi lajienvälinen vääntö on pienentynyt. - Osin tarkoitan tällä vanhaa urheilupoliittista systeemiä SVUL:n ja TUL:n välillä. Se alkuun jonkin verran vaikeutti toiminnan rakentamista. Minulla itselläni on taustana TUL, joka on aina tehnyt arvokasta työtä suomalaisen urheiluelämän eteen, sanoo Hannu Kiminkinen, jonka paini aikanaan kasvatti ja toi urheiluelämään mukaan. Edelleenkin paini näyttelee erittäin suurta osaa, koska illat ja viikonloput menevät paljolti valtakunnallisesti painitoimintojen hoitamisessa. Hän toimii Suomen Painiliiton tiedotuspäällikkönä ja TUL:n painijaoston lajipäällikkönä.

Palkittua toimintaa Tämä vuosi on pitkäjänteisesti toimineen Varkauden Urheiluseurat ry:n 23. toimintavuosi. Järjestö ei edelleenkään saa miltään yhteiskunnan lohkolta ”korvamerkattuja toimintaeuroja”. Kaikki toimintaan, palkkauksiin ja toimistojen ylläpitämiseen tarvittavat varat on saatava palveluja tuottamalla, projekteja toteuttamalla ja uusia hankkeita kehittämällä. Järjestö toimii hyvässä yhteistyössä Varkauden kaupungin eri hallintokuntien kanssa ja on mukana kaupungin liikuntatoimen mahdollisten uudelleenjärjestelyjen suunnittelutyössä.Varkauden Urheiluseurat ry:n toiminta on tunnustettu valtakunnallisesti. Vuonna 2008 järjestö sai Suomen Liikunta ja Urheilu SLU ry:n hallituksen

Kuvapajalla arkistoidaan ja digitoidaan seurojen kirjallista aineistoa ja muutakin vanhaa materiaalia muunnetaan digitaaliseen muotoon. Kuvassa työntouhussa Mariella Palkeinen.

myöntämänAvainvalintatunnuksen, joka jaetaan kerran vuodessa merkittävästä liikunta- ja urheilukulttuuriin vaikuttaneista ansioista. Palkintaperusteissa todetaan järjestön olevan ainutlaatuinen yhteistyö Suomen mittakaavassa ja se on innovatiivisesti rakentanut seurojen tukiverkkoa, kylvänyt yhteistyöaatetta ja uusia toimintatapoja keskisavolaiseen seurakenttään. Samana vuonna Työ- ja elinkeinoministeriö sekä Työhön Kutsu-hanke myönsivät Varkauden Urheiluseurat ry:lle vuoden 2008 valtakunnallisen Työllistäjäseura -tunnustuksen.

Kimppa Työpajat-toimintakeskuksen käytössä on Joutenlahden koulun kaikki tilat, jotka ovat osoittautuneet hyviksi.

LadyLinen hyvinvointipaketit PIKKU HILJAA PAREMPAAN KUNTOON

MIELEKÄS PAINONHALLINTA

KIINTEYTYSPAKETTI

KENELLE: erilaisista nivel- tai rankaongelmista kärsiville:

MITÄ: kokonaisvaltainen valmennuspaketti järkevään

Tule sinäkin mukaan karistamaan turhat sentit vyötäröltäsi!

ikuisille aloittajille

ja tehokkaaseen painonhallintaan. Ravinto-, liikunta- ja

niille, joilla on heikohko liikuntamotivaatio

mielenvalmennus – kaikki yhdessä!

SISÄLTÄÄ: henkilökohtaisen tavoitekartoituksen

MITÄ: henkilökohtainen kunto- ja tavoitekartoitus

KENELLE: reilusti ylipainoisille ja niille, jotka ovat

5 viikon liikuntapalvelut

kyllästyneet jojoilemaan painon kanssa

(jumppa, kuntosali, spinning)

henkilökohtainen kehonhuolto-ohjelma ja kunto-ohjaus 8 viikon vapaa käyttöoikeus Lady Linen liikuntapalveluihin

kehonkoostumusmittauksen SISÄLTÖ

vatsa litteäksi -kuntosaliohjelman

1. Ravintovalmennus

kuvallisen harjoittelumateriaalin

Alkaa ti 22.1. Hinta: 89 €/kk

kirjalliset ruokavalio-ohjeet

(opiskelijat ja seniorit 75 €)

motivoiva valmennus, 3 kertaa 2. Liikuntavalmennus

Alkaa ke 16.1. Hinta: 89 €/kk (opiskelijat ja seniorit 75 €)

henkilökohtainen kunto-ohjaus ja kunto-ohjelma 12 viikon Lady Line -liikuntapalvelut 3. Mielenvalmennus tavoitteesta totta, kannustava ohjaus LadyLine Varkaus Laivalinnankatu 19 Puh. 017 552 4666

Yhteistyössä:

Ilmoittaudu ja heti! Paikko äärä! rajoitettu m

elintapojen pysyviin muutoksiin

Alkaa ti 29.1. Hinta: 89 €/kk (opiskelijat ja seniorit 75 €)

www.ladyline.fi

Sykkeessä nro 1 - 26. tammikuuta 2013

Satojen joukosta ruutuun Teksti & kuvat: Teppo Välimäki

Yleisradion TV- 2 aloitti lähetystoiminnan vuonna 1981 myös Tampereella. Yle 1:n tapaan ohjelmista kertomaan rekrytoitiin kuuluttajia, jotka silloin maailman aikaan olivatkin ainoastaan naisia – ja usein kauneimmasta päästä. Kiteytettynä koekuvaukset selvittivät fiksu, filmaattinen, kaunis ja mielellään selväsanainen. Muuan nuori kaunokainen, joka siihen aikaan työskenteli perheensä yrityksessä, sai äidiltään vihjeen hakea TVkuuluttajan paikkaa TV- 2:lta. Ei taida olla mun juttuni, mietti hän. Liekö syynä se, että äiti sitä ehdotti, muistelee Riika Rasilainen. – Viimeisenä päivänä sitten kuitenkin vein hakemuksen Tohloppiin ja ilokseni totesin, että pääsin pian koekuvauksiin ja haastatteluun. Peräti 400 kokelaan joukosta valittiin kaksi uutta kuuluttajaa TV-2 leipiin ja Riika Sillanpää oli heistä toinen.

Samaritano Hevonen on Riikan portugalista ostettu ratsukko.

Kaiken kansan olohuoneisiin 1960-luvulla puhuttiin TVkuuluttajista ja ehkä ylitse muiden heistä nousi edesmennyt Teija Sopanen. Kuuluttajista yleensä tykättiin tai sitten ei! Usein neutraali, mutta samalla ruudun omalla karismallaan täyttävä henkilö sai kiitosta, eikä häntä heti teilattu. – Silloin kaikki oli niin tarkkaa ja virallista. Piti olla kovin tip top, naurahtaa kotisohvallaan Tampereella se sama ”kansantykkäämä” kuuluttaja, Riika. Hymy on edelleen valloittava. Säteily on säilynyt yli vuosikymmenien. Ei mulla ollut mitään idolia. Halusin tehdä omalla tavallani matkimatta ketään, niin parasta tulee, vakuuttaa Riika. Silloin ei todellakaan ollut ”stailisteja”. Meikit, puvut ja pääosin kuulutustekstitkin tehtiin kaikki itse. Juonnot olivat suoria ja niissä oli oma jännityksensä. Tekstit piti omaksua nopeasti ja virheitä piti välttää. En muista omalta kohdaltani mitään suurempaa mokaa. Kollega-

ni sekoitti kerran Mauno Kuusiston ja Koiviston sanoen että, - Nyt laulaa Mauno Koivisto. Pian kansa tunsi. Meni mihin tahansa. Tampere oli silloin pienempi kaupunki ja televisio nykyistä voimakkaammin leimaava. Hyvin herkästi naama ärsytti tai sitten sinusta pidettiin ja katsojien luottamuksen saatuaan pienet rosoisuudetkin annettiin anteeksi. Riikasta tuli myöhemmin koko kansan suosikki ja TV 2:n pääkuuluttaja Saara Karhun siirtyessä ”Arkadian mäelle” kansanedustajaksi. Kuuluttajan työ oli kuitenkin iltatyötä, mutta tavallaan kuin puolipäivätyötä, koska tunteja oli viikossa vain noin 20. Niinpä Riika hakeutui optikkokouluun Helsinkiin ja hankki itselleen sen ”oikeankin” ammatin. Valmistuttuaan optikoksi runsaan kolmen vuoden opiskelun jälkeen Riika teki kuuluttajatyön ohella oikeita päivätöitäkin optikkona. – Nyt olisi varmasti työtä alalla, mutta mun pitäisi kyllä päivittää tietoni, kuittaa Riika.

Elämä uusiksi Vuosikymmenen takainen tuttavuus kapellimestari Ari Rasi-

laisen kanssa alkoi vakavoitua 90-luvun lopulla. Pian he menivät yhteen ja liiton seurauksena syntyi Karla -tyttö vuonna 2000. Niin kuuluttaja os. Sillanpää ja kapellimestari Rasilainen olivatkin samaa huonetta ja sukua. Kun Ari aloitti ylikapellimestarina vuonna 2002 Ludwigshafenin Rheinland-Pfalzin filharmonisessa orkesterissa niin perheen asuminen, työt ja yhdessä olo olikin punnittava uusiksi. Arin ura sai jatkoa 2000-luvun puolivälissä Saksassa ja yhteiselo sellaisenaan oli mietittävä huolella. Oli siis aika pohtia, että lähteekö koko perhe Saksaan vai hoitaako Ari työnsä siellä ja perhe jää Tampereelle. Lopputulos oli se, että Riika pyysi vuonna 2005 TV- 2 virkavapaata ja se myönnettiin sillä ehdolla, että Riika palaa vielä ”Kakkoselle”. Perhe kotiutui Saksaan ja lapsi kasvoi. Riika sai osakseen aimoannoksen saksalaisuutta ja alkoi viihtyä. Minään ”saksalaisdiggarina en itseäni koskaan kuvitellut. – Minulle muutto ulkomaille ja varsinkin Saksaan ei ole ollut koskaan mikään haave, hän toteaa. Niin äiti kuin tytärkin aloitti saksankielen opiskelut. Tytär meni kouluun ja perhe sai uusia ystäviä.

Arille tarjottiin jatkosopimusta vuonna 2007 samassa orkesterissa ja keikkaa ”pukkasi” ympäri Eurooppaa. Saksalaisten sydämiin Ari oli jo tahtipuikkoa heiluttanut aikaisemmin ja nyt konserttikiertueet veivät muun muassa Keski – Eurooppaan ja Espanjaan. Vierailu Turkissa ja levytys maan johtavan orkesterin kanssa sisältäen sikäläistä kansallissäveltäjää Ahmed Adnan Saygunia, oli tuonut keikkakartalle myös Aasianportin, Turkin. Vuonna 2007 oli siis aika istua alas ja tehdä päätös – ” Ollakko vai lähteä”? Virkavapaa oli tällöin myös päättymässä. Pitkän pohdinnan jälkeen perhe päätti jäädä Saksaan ja omistautua Arin nousujohteisen uran tueksi.

Uusi Päivä Äidin ja tyttären palattua viime kesänä Suomeen, oli taas puntarissa kysymys, Suomi vai Saksa. Ari aloitti vuonna 2011 Professorin virassa Wurzburgin musiikkikorkeakoulun opettajana. Jääminen Saksanmaalle oli taas tapetilla. Pisimmän korren veti 12-vuotias tytär Karla, joka halusi palata takaisin Suomeen. Tytär ja äiti ovat nyt Tampereella ja isä käy kotona niin paljon kuin se työn puitteissa on mahdollista. Tulevan kevään aikana Tampereen - kotona Ari ehtii piipahtaa noin 15 päivää, laski Riika. – Mutta tähän on totuttu hän jatkaa. Olen jo tottunut olemaan tyttäreni kanssa paljon. Karla on kuitenkin isän tyttö ja hänkin tietää hyvin, että isällään on tällainen työ. Ari on ollut kiireinen kuluneen syksyn aikana ja maat ovat vaihtuneet tiuhaan tahtiin. Pohjoismaissa konserttikiertueet ovat tulleet Arille tutuksi vuosikymmenien saatossa ja yksi suosikki maista on myös Tanska, jossa Rasilainen vieraili joulun ja uudenvuoden ajan.

Rakas harrastus Meidän aikuisten olisi varmasti helpompi tehdä ratkaisuja, kuinka tässä mennään ja missä asutaan, mutta nyt mennään myös tyttären ehdoilla. Riika on ratsastanut nuoresta asti. Saksaan mentyään vuonna 2002, hän osti orin Portugalista, joka kuuluu hänen elämäänsä tiiviisti myös tänä päivänä. 14-vuotiaalla portugalilaishepalla Riika ratsastaa koulua.

Jouluna oli aikaa olla myös hetki yhdessä.

– Talleilla Kangasalla tulee käytyä päivittäin. Eläimet ovat minulle hyvin rakkaita. Minulla on ollut aina kissoja, koiria ja hevosia. Riika tykkää lukea paljon. Dekkarit ja jännärit ovat mieluisia. Etenkin pohjoismaalaiset, muistuttaa Riika. Kuuntelen myös paljon musiikkia ja aika tasan puoliksi klassista ja kevyttä. Suomalaisista ”fanitan” muun muassa Anna Erikssonia ja Tessa Virtaa. Säveltäjistä tykkää esimer-

kiksi venäläisen Sergei Rahmaninovin pianokonsertosta ja tietenkin Sibeliuksen viulukonsertosta. Ruuanlaitto on tullut tässä vuosien varrella myös hyväksi harrastukseksi ja arvostan enemmän suomalaista keittiötä kuin saksalaista, kuittaa Riika, joka ei myöskään syö lihaa. Lempiruokanikin on perussuomalainen uunikuha sienillä ja vihanneksilla, kuittaa säihkyvän valloittava Riika istuen kotisohvallaan Tampereen Järvensivulla, sylissään 2,5-vuotias Chihuahuarotuinen Sulo, perheen uusin kuopus.

– Ari on huolehtivainen ja hyvin perheläheinen. Hän pitää omistaan hyvää huolta, korostaa Riika. Yhteydenpito on nykyään niin paljon helpompaa, kun on pelit ja vehkeet, millä pitää yhteyttä. Riika vieraili ”männäviikolla” Kakkosen Uusi Päivä-sarjassa näytellen Kristan äitiä, mutta roolille ei ole luvassa jatkoa, sillä sarjassa ei tulla näkemään tytärtä ja äitiä yhdessä – ainakaan toistaiseksi, kertoo käsikirjoitus. Perheen uusin jäsen on Sulo.

Riikan yksi mieliharrastuksista on lukeminen.

Sykkeessä nro 1 - 26. tammikuuta 2013

Kaikki Talvikengät HURJASSA TALVIALESSA!!!

E L U T N Ä Ä M ! E Ä K J E Ö T T Y Ö L U P P I HU

jomastore.fi

-50% KAUPPAKATU 50 78200 VARKAUS

rikutorkkeli.com deathhawks.com

Ainakin me haluamme PLANTAASIN Varkauteen 2013...

”Lähdin hieman siistiytymään. Nähdään pian entistä ehompana.”

Terveisin, Jamifantti www.perheikonen.fi