Sisällysluettelo Sykkiläisyyden myytti
s.3
Terve Ukraina
s.4
Opettajien suusta
s.5
Kirjasuositukset
s.6
Kissan päiviä
s.8
Sykkiläisyys sydämessäni
s.9
10 reasons why SYK IB is the best
s.11
Taitto: Suvi Bingham ja Noora Kyntölä 7a Tekstit: Pauli Sirén (päätoimittaja), Katri Kallio L19d, Enna-Inari Laiho (sarjakuva), Shradhdha Ramu IB1
Taka- ja etukansi: Kaisla Metso 7a Valokuvat: Kuisma Pylkkänen 7a
Sykkiläisyyden myytti Mikä tekee meistä sykkiläisiä ja mitä se edes tarkoittaa? Jos tämän kysymyksen kysyy kahdelta eri ihmiseltä koulun käytävällä, saa kolme vastausta. Perinteisesti määriteltynä sykkiläisyys on käsite, joka pitää sisällään kaiken sykkiläisiä yhdistävän. Sykkiläisyyttä ovat yhteiset perinteet, yhteiset arvot ja yhteisöllisyys. Sykkiläisyyttä on ylpeys siitä, että koulumme alumneihin kuuluvat muiden muassa Suomen rikkain mies Antti Herlin, Helsingin Sanomien entiset omistajat Eero, Eljas ja Aatos Erkko sekä kansainvälisesti tunnetut kapellimestari Esa-Pekka Salonen ja pianisti Olli Mustonen. Myös Oras on edustanut sykkiläisyyttä jo vuodesta 1896, jolloin lehden ensimmäinen numero ilmestyi koulun ollessa kymmenvuotias. Sykkiläisyyttä ilmentää myös rakas betonikuutiomme, jonka sisällä on opiskeltu jo vuodesta 1972. Eräitä sykkiläisiä tapahtumia ovat joulunäytelmä, tonttutanssit ja ”abit-opet” lentopallo-ottelu. Perinteisiä, historiasta haettuja yhdistäviä tekijöitä voidaan kutsua myyteiksi. Ne ovat jotain elämää suurempaa, jotka tuovat eritaustaisia ja eri arvomaailmaisia ihmisiä yhteen. Nämä perinteet rakentavat sykkiläistä identiteettiä. Ne luovat kuvan yhteenkuuluvuudesta samalla tavalla kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa rakennettiin eritaustaisille asukkaille yhtenäistä mytologiaa rajaseuduista ja villistä lännestä. Ei kuitenkaan olisi totuudenmukaista rajata sykkiläisyyttä vain ylhäältä tulevaan patrioottiseen ihannekuvaan. Niin ei voi tehdä, vaikka se tuntuisikin helpolta. Sykkiläisyys on paljon muutakin kuin se ruusuinen kuva, jota siitä yleensä maalataan. Sitä ilmentää kaikki, mitä sykkiläiset tekevät, uskovat ja ajattelevat. Sitä on myös se, kuinka koululaiset toimivat sosiaalisessa ympäristössä. Kaikki toimintamme vaikuttaa yleiseen ilmapiiriin ja siihen, mitä sykkiläiset siitä oppivat. Tällainen määritelmä on laajuudessaan hyvin ankara, mutta samalla myös erittäin osuva. Ankara se on, koska sykkiläisyyttä halutaan ajatella positiivisena asiana. Kaikki lukioon tulleet, jotka eivät sopeutuneet ja jäivät ryhmän ulkopuolelle ovat sykkiläisyyden sivullisia uhreja. Sykkiläisyys ei tällöin olekaan vain ruusuista yhteenkuuluvuutta. Jos abien jokalukukautiset ilmiriidat ja draamat, lukiolaisten ilkeät Jodel-kommentit ja koko koulussa vallitseva puhumattomuuden kulttuuri kuuluvat sykkiläisyyteen, koko kuva yhteisestä identiteetistä murentuu. Kuvaus on kuitenkin myös osuva. Kaikki yhteisössä tapahtuva, hyvässä tai pahassa, vaikuttaa kokemukseemme ja käsitykseemme koulustamme. Kaikki toimintamme vaikuttaa ihmisten käsitykseen siitä, millaista koulussamme on oikeasti olla. Sosiaalisissa piireissä sisällä oleva kokee sykkiläisyyden eri tavalla kuin niistä ulkopuolelle jäänyt. Sykkiläisyyden hyväksyminen hyvässä ja pahassa on myös kutsu toimintaan. Jos koulumme identiteettiin sisältyy kaikki hyvä, paha ja neutraali, on meillä sykkiläisinä motiivi ja tehtävä tehdä yhteisöstämme oikea ylpeydenaihe. Se vasta olisi saavutus, jos paatuneinkin inhorealisti voisi olla ylpeä sykkiläinen.
Pauli Sirén, päätoimittaja
Terve Ukraina Terve Ukraina! Kunnias soikoon, Huutona huomenen valkenevan! Voimasi, lempesi leimaus voikoon vaatia, laatia maan vapahan! Uljas Ukraina! Nyt älä horju! Kerran se koittaa kansojen koi. Tyynenä, vankkana vaarasi torju, tai jos on tarpehen, niin salamoi! Kaunis Ukraina, kansojen suola! Sulla on lippu ja meillä on tie. Myötäs on myrskyssä Suomi ja Puola, Myös Viro, Lätti ja Liettua lie. Eespäin, Ukraina! Et ole orja, itse jos toivot ja tahdot sa sen. Kuuletko kuoron, mi suur' on ja sorja kuin meri kansojen kauhtuvien? Uusi Ukraina, tenhoisa, uhkee! Väljinä välkkyvät virtasi suut, Vapauden purppurakukkihin puhkee Mordva, Grusinia, Permi ja muut! Hetki on Venäjän heimojen nousta; katkoa kahlehet tsaarien yön. Loista; Ukraina! Jännitä jousta, valkaise tie tasavaltaisen työn! Eino Leino 29.6.1917
Opettajien suusta: Yhdistä lainaus opettajaan Jotkut koulumme opettajista ovat hyvinkin mieleen jääviä persoonia. Heidän suistaan tulee joskus elämään jääviä lausahduksia, olivat ne sitten vahingossa tai tarkoituksella hauskoja. Tässä muutamia.
A: ”Sä pystyisit myymään
1: Antti Palomäki
mulle mun omat housut!” B: ”Häpeä aktiivisesti!”
2: Farid Mehrabkhani
C: ”Taidanpa lähteä tästä kaljalle. Tai lenkille.”
3: Hanna-Leena Nikkinen
D: ”Asuuko joku rohkea Itä-Helsingissä? Jos pelottaa siellä, niin voi
4: Harri Korpisaari
mennä [turvaan] Vartiokylän linnanvuorelle.”
5: Marcus Ellonen
E: ”Adidas!” F: ”And that’s what’s up!”
Oikea rivi: A6, B3, C4, D1, E5, F2
P.S. vastaavan palstan löydät myös mm. Oras-numerosta vuodelta 1984 Pauli Sirén, päätoimittaja
6: Väinö Kuukka
Kirjasuositukset Mitähän sitä seuraavaksi lukisi? Kysymys on varmasti monelle tuttu. Kirjoja on maailma tulvillaan, mutta useinkaan niihin ei ole mahdollista perehtyä kovin tarkasti pelkästään silmämääräisesti vilkuillen. Eihän kaikkia teoksia edes tiedä kukaan. Meillä sykkiläisillä on ilona valikoimaltaan suorastaan poikkeuksellisen laaja koulukirjasto, jota hoitaa mahtava, osaava kirjastonhoitaja Janne Kuosmanen. Seuraavat suosittelemani kirjat ovat tulos kirjastoon tekemästäni tutkimusretkestä, jonka onnistumisesta on kiittäminen erityisesti Jannea. Kaikki esitellyt kirjat liittyvät tavalla tai toisella lukemiseen, ja ne saavat lukijan takuuvarmasti katsomaan maailmaa uudella tavalla!
Maria Laakso, Johanna Ropola (kuvitus): Taltuta klassikko! Hauskan värikkäästi kirjoitettu tietokirja johdattelee sanoja säästelemättä tutustumaan kahdeksaan suomalaisen kirjallisuuden suurteokseen. Muun muassa Väinö Linnan Tuntematon sotilas ja Aleksis Kiven Seitsemän veljestä ”taltutetaan” kattavin selityksin paitsi juonesta, myös romaanien yhteiskunnallisesta merkityksestä ja historiallisesta kontekstista. Tätä kirjaa voi lukea niin johdattelevana kuin myös syventävänä teoksena varsinaisten romaanien ohella, eli ei huolta, vaikka kaikki kirjassa nimetyt klassikot olisivatkin jo lukijalle tuttuja. Tässäpä siis teos, joka tekee monesta luku-urakasta helpomman! Sopii erityisesti yläkoulu- ja lukioikäisille.
Roald Dahl: Matilda Pieni, mutta pirullisen älykäs Matilda-tyttö on vasta nelivuotias, mutta tietää jo lähes saman verran kuin monet aikuiset. Matildan vanhemmat puolestaan eivät välitä vähääkään sellaisista asioista kuin sivistys tai kohteliaat puhetavat. Kotona kaiken lisäksi katsotaan vain telkkaria kaiket illat, mutta Matilda haluaisi lukea. Koska kotiin ”sellaisia kirjan turhakkeita” ei hankita, on Matildan lähdettävä kirjastoon. Pitkät päivät tyttö
viettääkin lukemassa, kunnes menee viisivuotiaana kouluun, kuten Englannissa tehdään. Koulussa häntä odottavat uudet haasteet, kuten iso, pelottava, lapsia vihaava rehtori, joka ottaa Matildan erityiseksi silmätikukseen. Suorastaan maagisiin ulottuvuuksiin yltävä tarina kertoo hyväksynnän tärkeydestä ja sopii lukijoille noin 8-vuotiaasta ylöspäin.
Markus Zusak: Kirjavaras Missä on kirjoja, siellä on myös tarinoita. Ja kirjojen perässä kirjavaras. 9-vuotias Liesel Meminger elää lapsuutensa kasvattiperheessä, jossa äidin vähintäänkin karkea kasvatustyyli (ja huomattavan monipuolinen kirousvarasto) hallitsevat elämää. Veli, jonka piti sijoittua samaan perheeseen, on kuollut matkalla uuteen kotiin. Tyttö on siis yksin. Mutta onneksi ovat kirjat. Kasvatti-isä opettaa Lieselin lukemaan, ja avaa tytölle portin tarinoiden maailmaan. Tarinat luovat toivoa keskelle sotaa, jonka aikana pitää varoa paitsi pommeja, myös kiinnijäämistä: kaupungit ovat natsien käsissä, ja pienikin virhe tai rike voi johtaa vangitsemiseen. Toisen maailmansodan aikaiseen Saksaan sijoittuvan tarinan kertoja on joka paikassa läsnä oleva Kuolema. Riipaisevan koskettava kertomus sopii parhaiten yli 15-vuotiaille.
Walter Moers: Uinuvien kirjojen kaupunki Zamonia-sarjaa lukeneet tietävät varmaankin Kirjaliston, tuon miltei myyttisen kaupungin, jossa elämä pyörii kirjojen ja kirjallisuuden ympärillä. Ei kuitenkaan hätää, jos kaupunki ei ole tuttu, tässä teoksessa siihen tutustutaan läpikotaisin. Kertoja-päähenkilö Hildegunst von Mythenmetz on kirjailijanuransa alussa oleva lohikäärme, joka asuu Lohikäärmelinnoituksessa Zamonian vuorilla. Lohikäärmeet nähkääs ovat kaikki jonkin alan taiteilijoita. Mythenmetz on erään toisen kirjailijan oppipoikana, ja kun tästä aika jättää, perii oppipoika kaiken tämän maallisen omaisuuden. Erään perintökirjan välistä löytyvä mystinen käsikirjoitus johdattaa nuoren kirjailijan pitkälle ja vaaralliselle matkalle kohti Kirjalistoa, jossa hän päätyy suureen seikkailuun kaupungin syvyyksiin. Eloisa ja leikittelevä kieli innostaa kaikenikäisiä lukemaan. Jos Moers-kärpänen puraisee, muita Zamoniaan sijoittuvia kirjoja ovat mm. Kapteeni Sinikarhun 13 ½ elämää sekä Kirjaliston tarinaa jatkava Uinuvien kirjojen labyrintti.
Katri Kallio, L19d
Cornelia Funke: Mustesydän Kirjansitoja Mortimer ”Mo” Folchart elää 12vuotiaan tyttärensä Meggien kanssa rauhallista arkea eräässä syrjäisessä maalaistalossa. Mon vaimo ja Meggien äiti Teresa (”Resa”) on kadonnut Meggien ollessa kolmevuotias. Eräänä sateisena iltana Mo saa mystisen vieraan nimeltä Tomusormi, joka muuttaa tämän ja Meggien elämän kertaheitolla. Isän ja tyttären on lähdettävä pitkälle pakomatkalle kohti Resan tädin taloa Italiassa. Folchartien tavoin myös Elinortädillä on talo täynnä kirjoja, mutta toisin kuin heidän kotonaan, Elinorilla kaikille teoksille löytyy paikka hyllystä. Mo on tuonut mukanaan Mustesydän-nimisen kirjan, jotta se säilyisi turvassa Elinorin tarkoin suojatussa kirjastossa. Kaikki ei kuitenkaan mene suunnitelmien mukaan, ja Mo sekä Meggie sukeltavat sisään Mustesydämen maailmaan tehtävänään järjestyksen palauttaminen. Saksalainen kirjailija on onnistunut luomaan mahtavan henkilögallerian, joka herää hienosti eloon tässä kirjojen ja kirjallisuuden täyteisessä romaanissa, jolle on myös kaksi jatko-osaa, Mustemaailma ja Musteloitsu. Ikäsuositus 10+. (PS. Sisältää myös Faridnimisen hahmon!
Sykkiläisyys sydämessäni Aloitin SYK-urani kolmannelta luokalta vuonna 2012. Silloin tunsin betonikuution vain lähinnä tanssiesitysten tapahtumapaikkana, jonka suuri koko ja geometrisen tarkat käytävät jännittivät pientä koululaista. Niin jännitti myös koulun vaihtaminen. Pelkäsin, etten saisi uusia ystäviä, tai oikeammin sitä, että joutuisin jättämään vanhan luokkani ja tutut kuviot. En päättänyt itse SYKiin hakemisesta, vaan päätöksen tekivät vanhempani – minulta kysymättä, kuten usein pienten oppilaiden tapauksessa. Sain kuitenkin itse valita, menenkö uuteen paikkaan vai pysynkö tutuissa kuvioissa. Valitsin lähteä – onneksi, sillä uusi ympäristö toi oppimiseen uutta haastetta ja avasi monenlaisia mahdollisuuksia myös tulevaisuuden kannalta. Pelkoni osoittautuivat pitkälti turhiksi. Alkuaikoina opiskelemaan innostivat erityisesti monipuoliset tehtävät ja projektit sekä oppimiseen kannustava ilmapiiri. On kuitenkin paljon opettajasta kiinni, kuinka innostuneita oppilaat opetuksesta ja opetettavasta aineesta ovat. Kun joka ainetta opettaa asialleen omistautunut, koulutettu henkilö, se näkyy myös oppimistuloksissa. Koen saaneeni SYK:sta hyvät eväät elämään. Nyt olen jo abi ja tämä on viimeinen lukuvuoteni betonikuution penkkejä kuluttamassa. Tulen muistelemaan lämmöllä yhteisiä tapahtumia, jaettuja oppimiskokemuksia ja monia mukavia kanssasykkiläisiä. Erityiskiitokset ansaitsevat ihanat kieltenopettajat. SYK on kuitenkin ennen kaikkea kielikoulu. Kielitaito on valttia globalisoituvassa maailmassa. Pelkkä englannin osaaminen ei riitä, vaan on tunnettava eri kulttuureita ja osattava mukautua niiden toimintatapoihin. Se tarkoittaa myös paikallisten kielten hallitsemista. Meidän sykkiläisten, jos joidenkin, tulisi ymmärtää kieltenopiskelun arvo. Olen itse lukenut kouluaikanani äidinkieleni suomen lisäksi kaikkiaan viittä muuta kieltä: ruotsia, englantia, saksaa, ranskaa ja italiaa. Niitä kaikkia olen pystynyt käyttämään myös koulun ulkopuolella, mistä olen ollut hyvin iloinen. Iloinen olen ollut myös siitä, että olen saanut mahdollisuuden opiskella niitä opettajajohtoisilla kursseilla, eikä kursseja ole esimerkiksi opiskelijamäärän pienuuden vuoksi jouduttu perumaan. Yksi sykkiläisyyden monista hyvistä puolista on juuri se, että toteutuva kurssitarjonta on niin laaja. Se mahdollistaa yksilöllisemmät opintopolut. Toivoisin useamman opiskelijan hyödyntävän tämän mahdollisuuden ja uskaltavan panostaa kieliopintoihinsa. Matemaattis-luonnontieteelliset aineet dominoivat suosiossa suhteessa kieliin, koska niistä saa korkeakouluhaussa paremmat pisteet. Se on sääli kieliosaamisen ja jopa opiskelijoiden jaksamisen kannalta. Opinnot jäävät kovin yksipuolisiksi, jos pelkkiä reaaleja lukee. Kielet ja taideaineet rikastuttavat elämää ja koulunkäyntiä sekä helpottavat kanssakäymistä. Ilman SYK:sta hankkimaani kielitaitoa olisi ymmärrykseni maailmasta paljon kapeampi. Kielten lisäksi taiteilla on SYK:ssa pitkät perinteet. Itselläni on mahtavia kokemuksia erilaisista produktioista niin teatterin kuin musiikinkin saralla, mutta olen huolissani niiden opetuksen nykytilasta ja viimeaikaisesta kehityksestä. Kuinka moni ikäluokka enää saa tätä menoa kokea sen onnistumisen tunteen, jota ilma on sakeanaan konserteissa ja näytelmien ensiesityksissä? Entä
kuinka monella jää elinikäinen ilonlähde löytämättä, kun taideaineiden kurssit jäävät muiden, ”tärkeämpien” kurssien jalkoihin? Tiedetään, että kouluamme käy kymmeniä taitavia taideharrastajia. Kuvataiteilijoita tuetaan monella tavalla: on kuvataidekerho, lukiodiplomi sekä ainakin neljä kuvataiteen kurssia. Mitä muusikoille sitten on, vaikka tiedetään SYK:n olevan myös musiikkikoulu? Vaivaiset kaksi musiikin kurssia (ne pakolliset) sekä kuoro. Edes kamariorkesteria ei enää ole. Ylimääräisen panostuksen kautta on juuri ja juuri mahdollista suorittaa musiikin lukiodiplomi. Entä teatteri sitten, Sykin ylpeys? Harvalla vaikuttaa olevan siihen aikaa. Halukkaat voivat tulla ohjaamaan neljäs- ja kahdeksasluokkalaisia joulunäytelmässä tai lähteä mukaan abinäytelmän tekoon. Näiden kurssien osallistujamäärä kuitenkin vähenee jatkuvasti, eikä uusia lukiolaisia edes tiedoteta niiden olemassaolosta! Jos ei satu olemaan tarpeeksi onnekas kuullakseen aiheesta joltakulta tuttavaltaan, voi oikeasti mukaan haluava opiskelija pahimmassa tilanteessa jäädä kokonaan rannalle koulumme teatteritoiminnasta. SYK saa yksityiskouluna päättää itse toiminnastaan. Se tarkoittaa, että meillä sykkiläisillä on erinomaiset mahdollisuudet vaikuttaa siihen, mitä koulu meille tarjoaa. Me voimme kääntää meneillään olevan muutoksen suunnan. Ainakin minun sydämessäni Sykillä on erityinen paikka. Sen vuoksi haluan tehdä kaikkeni koulumme perinteiden ja monipuolisuuden säilyttämisen eteen. Pyydän siksi myös teitä, nykyiset ja tulevat SYK:n lukiolaiset, käyttämään ääntänne ja olemaan aktiivisia taideaineiden ja kielten opetuksen puolestapuhujia. Tiedän etten ole ainoa, jolle ne ovat tärkeitä. Ne ovat tärkeitä meille kaikille, meidän tulevaisuudellemme. Katri Kallio, L19d
10 reasons why SYK IB is the best Most of us know that SYK is an elite school because of its long history and notable alumni. It is also home to one of the first IB programs in Finland, established in 1990. Moreover, it’s common knowledge that SYK IB graduates earn above-average diploma scores and get into top universities across the world. However, there is much more to SYK IB than just the academic achievements. So, what really makes SYK great? Based on a Forms-questionnaire I made, I compiled this list of 10 things: Small group size – it creates closer bonding between students, because students can truly get to know their classmates. Students can also get to know their teachers well and receive help from them on an individual basis. This is lacking in many other IB schools worldwide. Good teachers - it is evident that most SYK IB students like their teachers very much. They are highly qualified and have years of experience of teaching in the IB. Teachers were frequently described as committed and helpful. Supportive community – students think that SYK is a school with a welcoming community. They believe that they can freely ask for help from both teachers and other students. The school should be proud of creating this environment! Global Politics and Computer Science – these two subjects turned out to be the most popular subjects of SYK IB. Both subjects offer a different learning opportunity compared to the general high school courses. These are also subjects that other IB schools in the metropolitan region do not offer. Both subjects are of extreme relevance in the current world, and so were cleverly chosen for our program! Rich school – the fact that we get pizza every now and then is nice! All our exciting excursions are also made possible with the school’s money. Challenging and rewarding program – it is pretty clear that the IB is a rigorous and challenging program. Whether this is good or bad depends on the individual. Respect for each other – One student stated, “At SYK, everyone respects each other’s opinions and views, and can also voice opposing arguments without creating a toxic atmosphere. Everyone can also freely ask for help without the worry of being judged.” I think that many of us overlook this, but I believe that the atmosphere described above is important for students to succeed in a program like the IB. In many other countries, the IB may be much more competitive and stressful. Tutors – I think the overall tutoring program for the whole high school is a good idea, as it allows students of different age groups to interact with each other. It really helped people like me (coming from a different school) to integrate into the community!! High school events and opportunities – SYK has a lot going on all the time. Be it the various clubs or frequent workshops, students are given opportunities to develop themselves and do what they like. In addition, high school students get visits from important people and alumni to educate them about contemporary issues and further studies.
Good working environment – SYK is filled with smart teenagers that have big dreams! In addition, SYK promotes values such as respect and stimulates students to challenge themselves. All of this, together with qualified teachers makes SYK a wonderful environment to learn in. Thanks to the founders and all the principals!
What can be improved in our IB program? Everything has its pros and cons. This applies to SYK IB as well. Several students hoped for more activities and events to be conducted in English (such as the further studies and work life event a few weeks ago). Some students also would have liked to have a wider variety of IB courses and to be able to study more than one pre-IB course in a specific subject. However, small group sizes pose a scheduling challenge, which also leads to the issue of groups not being formed for some IB subjects. Last but not least, some IB2s preferred to have IA (internal assessment) or EE (extended essay) days so that students could avoid procrastination and ask for help more easily. They also hoped for better scheduling of the IAs so that they would be more spread out. Hopefully, these issues can be addressed over time. However, I believe that SYK IB students will always be grateful for what they gained from this wonderful and illustrious school! Shradhdha Ramu, IB1
