Museo-lehti 2/2015 by Suomen museoliitto

TAITEEN KERÄILY KOUKUT TA A

2 / 2015 53.

SIVU

K AIKKIEN AIKOJEN MUSEOKESÄ

SIVU

RAKKAUS

VUOSIKERTA

Yhtä juhlaa museossa SIVU 12

Pääkirjoitus

Rakkaus ja museot ovat perustarpeita

hminen ei pärjää ilman rakkautta. Mei-

dän on rakastettava ainakin itseämme, mutta elämä on mukavampaa ja tasapainoisempaa, jos rakastamme lisäksi myös muita.Vielä parempi on, jos joku rakastaa meitä. Pärjäämmekö ilman museoita? Kadunmiehen nopea vastaus kuuluu todennäköisesti: ”Kyllä”. Sama kadunmies menee kotiinsa, jossa kirjahylly on täynnä matkamuistoja ja luettuja kirjoja. Piironginlaatikot pursuavat valokuvia ja seinät peittyvät tärkeistä tauluista.Vapaat pöydät huojuvat isovanhemmilta perittyjen vaasien ja kuppien painosta. Saman miehen autotalli on täynnä vanhoja suksia, polkupyöriä tai muita kulkupelejä. Mikä selittää keräilyvimman? Väitän, että syynä ei ole laiskuus, jonka seurauksena kuvat ja tavarat ovat jääneet nurkkiin lojumaan. Uskon, että suurin yksittäinen syy on se, että esineet dokumentoivat ihmisen juuria ja tuovat mieleen rakkaita muistoja menneiltä vuosilta. Ne ovat muistoja, jotka halutaan säilyttää ja kertoa muille. Museo toteuttaa yhteisöjen muistojen säilyttämisen ja kertomisen perustarvetta. Tasapainoinen ja henkisesti hyvinvoiva, itseään arvostava ja rakastava yhteisö ei pärjää ilman museoita. yhdistyvät muillakin tasoilla. On ihmisiä, jotka rakastavat museoita ja museotyötä tai rakas-

tuvat museoissa. Rakkautta ja museoita yhdistää myös se, että ne halutaan kokea yhdessä. Harva käy museoissa yksin. Viimeisimmän kävijätutkimuksen mukaan 85 % museokävijöistä tutustuu näyttelyihin ystävänsä, perheensä tai ryhmän mukana. Museovierailu yksinkin voi tosin olla erittäin sosiaalinen tapahtuma, kun vierailu tehdään vaikkapa museon sinkkuiltana. Museokortti tuli käyttöön 5.5.2015 monissa suomalaisissa museoissa. Se tekee museoihin rakastumisen ja museoissa rakastumisen entistäkin helpommaksi. Museokortilla voi vierailla noin 200 museossa vuoden ajan niin paljon kuin huvittaa. Samalla voi joko syventää suhdettaan tuttuihin museoihin tai rakentaa suhteita uusiin museoihin. Museokortista tunnistaa ihmiset, jotka rakastavat museoita. Museoiden kesäkausi 2015 tarjoaa jälleen runsaan kattauksen tietoa, tekemistä, kokemista ja kauneutta sadoissa kohteissa kaikkialla Suomessa. Oletko jo vieraillut esimerkiksi kaikissa tämän Museo-lehden Näyttelyliitteen museoissa? Jos olet, onnittelen hyvistä valinnoista ja kehotan jatkamaan hyvää harrastusta. Jos et ole, onnittelen sinua, sillä edessäsi on vielä monta uutta elämystä. Toivotan mukavaa ja yhdessä koettua museokesää!

Museot ja rakkaus

MUSEO 2/2015

Kimmo Levä on Suomen museoliiton pääsihteeri.

T I K A N O J A N TA I D E K O D I N K U VA - A R K I S T O

MIKAELA LÖFROTH

VEIKKO SOMERPURO

45 14

Kaikkien aikojen museokesä odottaa

Lähimmäisenrakkaus velvoittaa

Yliopistossa on ajattelun voimaa

Suunnittele oma museomatkasi Museo-lehden reittivinkkien avulla.

Diakonissalaitos on kasvattanut sairaiden ja köyhien auttajia jo lähes 150 vuoden ajan.

K AU

KESÄ

2015

Helsingin yliopistomuseo esittelee tieteenhistoriaa ja tarjoaa nostalgisen matkan opiskelijavuosiin.

2 Pääkirjoitus 4 Museokuvioita 6 Taiteen keräily koukuttaa 12 Yhtä juhlaa museossa 14 Kaikkien aikojen museokesä 16 Rakkaudesta, taiteesta & huijatuksi tulemisen helppoudesta 17 Kesänäyttelyliite 36 Näin me sen teimme! 39 Museoesine kaikin aistein 40 Museoista ei puutu mitään 41 Rakkaudesta esineisiin 42 Elämänsuuntana lähimmäisenrakkaus 45 It’s complicated 46 Museomix 48 Yliopistossa on ajattelun voimaa

Kannessa: Rakkautta ilmassa? Postikortti on lähetetty herra A. Malinille syntymäpäivätervehdyksenä vuonna 1921. Vasemmalla ylhäällä: Karunan museokirkossa Seurasaaressa järjestetään kesäisin monet häät. Oikealla ylhäällä: Kauppaneuvos Frithjof Tikanoja (1877–1964) luovutti taidekokoelmansa Vaasan kaupungille vuonna 1951. Yli tuhannen teoksen kokoelma sisältää monia taidehistorian keskeisiä taiteilijoita ja maailmantaiteen helmiä. Oikealla alhaalla: Luonnontieteellisen keskusmuseon rautameteoriitti vieraili Kisahallissa IHME-taidefestivaaleilla.

Päätoimittaja Kimmo Levä Toimitussihteeri Tuuli Rajavuori Toimituskunta Kalle Kallio, Heli Heinäaho, Hanna-Kaisa Melaranta, Marjo Mikkola, Antti Mäkinen, Kimmo Levä ja Tuuli Rajavuori Ulkoasu Kirmo Kivelä ja Inari Savola Kustantaja Suomen museoliitto ry. Osoite Annankatu 16 B 50, 00120 Helsinki, Puhelin 09 5841 1700 Tilaukset ja osoitteenmuutokset 09 5841 1700, museoliitto@museoliitto.fi Hinnat 2015 Kestotilaus 34 euroa, määräaikaistilaus 38 euroa, jäsenhinta 25 euroa Ilmoitukset Helena Piipponen, helena.piipponen@museoliitto.fi, puhelin 0444 300 701 Painopaikka Esa Print Oy ISSN 0781-0032

Museokuvioita

Museokortilla 200 museoon Museokortti-järjestelmä on nyt käytössä. Museokortin ansiosta lähes 200 suomalaiseen museoon pääsee vaikka joka päivä. Kyseessä on poikkeuksellisen laaja museoiden yhteisponnistus myös Euroopan mittakaavassa. ”Museot kiinnostavat ihmisiä entistä enemmän. Museokortin ansiosta museossa voi poiketa vaikka joka päivä: kortti taskussa ei tarvitse miettiä kertalippujen hintoja”, Suomen museoliiton pääsihteeri Kimmo Levä toteaa. Museokortin voi ostaa itselle tai lahjaksi kaikista Museokortti-museoista, Museot.fi-verkkokaupasta tai Tiketistä. Vuoden mittaisen kulttuurimatkan saa 54 eurolla. ”Museokortti on erinomainen tuote museokävijän kannalta, erinomainen lahja ihmisille ja hyvä palvelu museoille”, kehaisee Suomen museoliiton varapuheenjohtaja Kalle Kallio. Kaikkien Museokortti-kohteiden tiedot ja näyttelyt löytyvät Museot.fisivustolta. Palvelu myös näyttää kartalla lähimmät museot. Oikealla: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio vastaanottivat ensimmäiset valtakunnalliset Museokortit tiistaina 5. toukokuuta Mäntyniemessä. Presidenttipari oli ilahtunut korteista ja totesi, että niille tulee varmasti käyttöä.

Kokoelmat kertovat

Kohtasitko ensirakkauden ravintolassa? Rakastuitko erinomaiseen ruokaan? Päättyikö ilta rakastavaisten riitaan? Hotelli- ja ravintolamuseo kerää rakkauteen liittyviä ravintolamuistoja. Keräys liittyy Suomen itsenäisyyden juhlavuonna 2017 avautuvaan näyttelyyn, joka esittelee rakkautta ravintolaympäristössä. Aineistonkeruussa rakkauteen suhtaudutaan monimuotoisesti: se voi olla lämpimiä tunteita toiseen ihmiseen tai vaikkapa ruokaan. Rakkausmuistoja voi lähettää julkaistavaksi Restopedia-sivustolle, joka on verkossa toimiva suomalaisten ravintolamuistojen tietopankki. Ensisijaisesti museo toivoo kirjoitettuja muistoja, mutta myös valokuvat ja muut dokumentit kuten ruokalistat ja kutsut ovat tervetulleita. Aineistoja voi toimittaa myös postitse. Aineistonkeruu kuuluu Hotelli- ja ravintolamuseon, Vantaan kaupunginmuseon ja Teatterimuseon yhteiseen Rakkauden tiloja -hankkeeseen.

Suomen käsityön museon kokoelmaan kuuluu tikkuripaita eli perinteinen hailuotolainen työ- ja pyhäpaita. Moneen kertaan paikattu villapaita kantaa mukanaan haikean romanttista tarinaa. ”Hailuotolaiset naapurukset, tyttö ja poika, olivat läheiset ystävykset koko lapsuuden ajan. Heidän odotettiin menevän naimisiinkin. Sodan takia ystävysten tiet erkanivat, kun poika joutui rintamalle. Tyttö jäi kotiin ja avioitui sodan aikana toisen pojan kanssa. Sodan loputtua poika palasi kotiseudulleen ja ryhtyi kalastajaksi. Tyttö kutoi lapsuudenystävälleen lahjaksi tikkuriröijyn. Saajalleen tikkuri oli niin rakas, että hän piti käytti kuolemaansa asti, melkein 50 vuotta. Hän parsi kalastajamökkinsä lampun valossa rispaantunutta neuletta yhä uudelleen ja uudelleen. Mies sai sukulaisiltaan lahjaksi useita neuleita, jotta olisi voinut luopua vanhasta ja kuluneesta tikkuriröijystä. Hän ei koskaan pukenut niitä päälleen, vaan paikkasi niillä rakasta tikkuriröijyään. Erakkona eläessään hän oli luopunut monesta asiasta, mutta ei lapsuudenystävänsä lahjasta. Rakas neule palveli omistajaansa loppuun asti.” m

LISÄTIETOJA: www.restopedia.fi

MUSEO 2/2015

SUOMEN KÄSITYÖN MUSEO/MIKKO AUERNIITTY

Kerro rakkaus muistosi museolle

Museokuvioita Rakkaus

O, MAIJA TOIVANEN H E L S I N G I N TA I D E M U S E

Museolle uusi brändi Rijksmuseum Amsterdamissa avattiin kaksi vuotta sitten valtavan mediahuomion saattelemana. Kymmenen vuotta suljettuna ollut museovanhus päätettiin uudistaa näkyvästi. Uuden brändin mukaan museo ei esittele vain vanhaa hollantilaista taidetta vaan kuvastaa hollantilaista identiteettiä ja ylpeyttä koko maasta. Elokuvamaiset trailerit julkaistiin kaksi vuotta ennen avajaisia. Sponsoreiksi valittiin maan tunnetuimmat tuotemerkit ja sitä kautta museon kokoelmat pääsivät esille muun muassa maitopurkkien kylkiin. Rembrandtin Yövartio-teokseen liittyvästä, 1600-luvun henkiin herättäneestä tavaratalon pop up -näytelmästä syntyi laajalle levinnyt some-hitti. Museon keulakuviksi valjastettiin Hollannin MM-jalkapallojoukkue, kansainväliset toimittajat ja jopa Yhdysvaltain presidentti, joka piti lehdistötilaisuuden museon tiloissa. Pienimuotoiset skandaalit on saatu aikaiseksi muun muassa museon logosta ja nimen kirjoitusasusta. Myrskyt vesilasissa ovat vain lisänneet yleisön kiinnostusta museota kohtaan. Nyt museo on kohde, joka kuuluu jokaisen Amsterdamin-matkaajan pakollisten nähtävyyksien listalle. Vaikka kävijämäärät ovat nousseet merkittävästi, museo etsii jatkuvasti uusia kävijöitä ja laajentaa kohderyhmäänsä. Mitä voimme oppia Suomessa? ”Museon ja yleisön välillä tulee olla vahva ja dynaaminen yhteys”, sanoo Rijksmuseumin markkinointipäällikkö Marjolijn Meynen. Turha vaatimattomuus ei kaunista. ”Ole rohkeasti ylpeä omasta museostasi”, Meynen vinkkaa. Marjolijn Meynen vieraili Suomessa Helsingin taidemuseon järjestämässä seminaarissa Avataan museo, jossa pohdittiin, miten yleisö saadaan kiinnostumaan uudesta tai uudistuneesta museosta. Tuuli Rajavuori

”Tieto on valtaa – jos tieto hallitaan”, lukee Museo-lehden 4/1985 kannessa. Lehden teema oli tietotekniikka, jonka merkitystä museotyöhön tarkasteltiin monesta näkökulmasta. Pääkirjoitus uskoo, että automaattinen tietojenkäsittely tulee nopeuttamaan museoiden työprosesseja ratkaisevalla tavalla. Tietokonetta pidetään hyvänä renkiä mutta huonona isäntänä: museoiden on otettava vastaan sen tarjoama apu, mutta pidettävä pää kylmänä, ettei se aiheuta luopumista perustoiminnoista. Itse asiaan mennään heti johdantoartikkelissa, jonka otsikko kuuluu ”Tarvitsemmeko museota vuona 2000”.

”Väittäisin, että tämä kortti on parasta, mitä Suomessa on kulttuurin parissa ja museoalalla tapahtunut ikiaikoihin eli suurensuuret aplodit Suomen museoliiton ja innolla mukaan lähteneiden museoiden suuntaan! Juuri tällä tavoin kulttuuria tuodaan lähemmäs tavallista ihmistä ja madalletaan kynnystä astua museoon.” Pupulandia-blogin Jenni Rotonen innostui Museokortista. http://www.lily.fi/blogit/pupulandia

”Edessä on kaksi merkittävää vuotta. Kansallismuseo täyttää sata vuotta 2016, Suomen itsenäisyys vuonna 2017. Museossa tapahtuu suuria uudistuksia, kun Kansallismuseon perusnäyttely uusitaan ja Kulttuurien museo muuttaa Kansallismuseon tiloihin. Tässä uudistuksessa Ystävistä on museolle paljon apua.” Suurlähettiläs Heikki Talvitie kertoo äskettäin perustetusta Kansallismuseon ystäväyhdistyksestä. Antiikki & Design 4/2015.

”Museokeskus Vapriikki lahjoittaa saamelaiskulttuuria esittelevän esinekokonaisuuden Saamelaismuseo Siidalle Inariin. Alkujaan Hämeen museon kokoelmiin kuulunut saamelaiskulttuuria esittelevä esinekokonaisuus liittyy tamperelaisen museotoiminnan alkuvaiheisiin. Kokoelmasiirron myötä Tampereen museo haluaa palauttaa esineet takaisin kotiseudulleen ja saamelaisyhteisölle, jolle ne kuuluvat.” Saamelaisesineet palautettiin yli sadan vuoden jälkeen kotiseudulleen. Helsingin Sanomat 23.4.2015

MUSEO 2/2015

Rakkaus

Taiteen keräily

KOUKUTTAA Istun keskellä olohuonetta, jonka jokainen seinäpinta on peitetty maalauksin. Lattialla on veistoksia ja sohvan takana on pinoittain kehystettyjä teoksia. Sama jatkuu talon kaikissa taiteen valtaamissa huoneissa. Mistä tällaisessa ilmiössä on kyse?

keräily on kulkenut kautta historian käsi kädessä museoiden kokoelmahistorian kanssa. Museoiden taustalta löytyy eri kokoisia yksityisiä kokoelmia, jotka omalta osaltaan rakentavat suurta yhteistä kokonaisuutta – käsitystämme kulttuuriperinnöstä. Taiteen keräilyyn liittyvien tarinoiden mittakaava vaihtelee suuresti. Välillä keräily on suurieleistä ja poliittista. Kuningatar Kristina ja keisarinna Katariina Suuri pyyhkivät pitkin Eurooppaa haalimalla kokoelmiinsa kateutta herättäviä kokonaisuuksia oli kyse sitten kirjoista tai taideaarteisaiteen yksityinen

Ensimmäiset keräilijät olivat taiteen ja kulttuurin rakastajia, mutta motiivit vaihtelivat. ta. Samaa tekevät tänä päivänä Arabiemiraattien suurkeräilijät, jotka tyhjentävät länsimaiset huutokaupat merkkiteoksista. Näistä huomattavimpiin kuuluu Al-Thanin perhe Qatarissa. Välillä intohimoisen keräilyn liekki palaa arkisessa mittakaavassa kuten elämäntyönsä Suomalaisen Kirjakaupan libristinä toimineen Kalevi Takkusen (1927–1999) tapauksessa. Hän hankki elämänsä aikana lähes 800 teosta, jotka siirtyivät ennen hänen kuolemaansa Jenny ja Antti Wihurin rahaston kautta Rovaniemen taidemuseoon. Takkunen keräili teokset Tapiolassa sijainneeseen yksiöönsä, jossa jääkaappikin sai väistyä taiteen tieltä. 6

MUSEO 2/2015

Ääripäitä yhdistää se, että teokset päätyvät julkisten kokoelmien kautta yleisöjen ulottuville. Saamme kiittää taiteen keräilijöitä siitä, että meillä on museoissamme katsottavaa ja koettavaa. Taiteen keräily on olennaista museoille ja koko Suomelle myös nyt – ja tulevaisuudessa. Suomessa taiteen keräilyn varhaisimmat mer-

kittävät vaiheet sijoittuvat 1800-luvulle. Keräilijöistä ensimmäiset olivat taiteen ja kulttuurin rakastajia, joiden motiivit vaihtelivat sosiaalisen arvonnousun tavoittelusta nationalistisiin pyrintöihin ja jopa addiktioon. Keräilijöillä oli keskeinen asema yhteiskunnassa, yleensä joko politiikan tai tieteen kentällä. Heihin kuuluivat esimerkiksi Suomen Taideyhdistyksen ensimmäinen puheenjohtaja, vapaaherra Carl Johan Walleen (1781–1867) ja paroni Otto Wilhelm Klinckowström (1778– 1850), joka edusti ylimystön piiriin kuuluvaa tapakeräilijää. Taiteen keräily kehittyi nopeasti 1800-luvun Suomessa, ja yhä useampi koki velvollisuudekseen kannattaa kuvataiteita hankkimalla salonkiensa seinille aloittelevien taiteilijoiViereisellä sivulla, ylhäällä: Taiteenkerääjä, konsuli Simo Kuntsi (1913—1984) keräsi laajan kokoelman, joko kuuluu teoksia kansainvälisistä modernisteista suomalaisiin nykytaiteilijoihin. Viereisellä sivulla, vas. alla: Antell testamenttasi koko omaisuutensa Suomen kansalle. Testamenttiin kuului kokoelman lisäksi rahaomaisuutta, jonka vuotuisilla korkotuotoilla hankittiin teoksia ja esineistöä. Antellin valtuuskunnan varoilla hankituista teoksista nykyään kuuluisin on Vincent van Goghin Katu – Auvers-sur-Oise (1890).

AKSELI GALLEN-KALLELA. HF ANTELLIN MUOTOKUVA, 1886. AT E N E U M I N T A I D E M U S E O , A N T E L L I N K O K O E L M A .

V I N C E N T V A N G O G H . K AT U , A U V E R S - S U R - O I S E , 1 8 9 0 . AT E N E U M I N T A I D E M U S E O , ANTELLIN KOKOELMA.

HEIKKI TUULI

UNTSIN SÄÄTIÖ

Rakkaus

Yllä: H. F. Antell tilasi itsestään muotokuvamaalauksen nuorelta Akseli Gallen-Kallelalta ja oli lopputulokseen erittäin tyytyväinen. Teoksessa (1886) Antell esitetään Pariisin kodissaan syventyneenä numismaattiseen kokoelmaansa.

MUSEO 2/2015

M AT I A S U U S I K Y L Ä / L A U R I J A L A S S E R E I T Z I N S Ä Ä T I Ö

Rakkaus

Oikealla: Lääkäri Juhani Kirpilän harrastuksiin kuuluivat kuvataiteen lisäksi kirjallisuus, teatteri, matkustelu sekä kulinaristiset nautinnot.

den maalauksia. Ulkomaan matkoilta tuotiin taideteossalkkuja, jotka esittelivät suurimpien museokokoelmien merkkiteoksia. Pienoisveistokset kulkivat matka-arkuissa päätyäkseen koristamaan salonkeja. Uteliaimmat saattoivat ostaa mukaansa myös taidekauppiaiden välittämiä teoksia, jotka olivat usein tuntemattomampien ulkomaisten taiteilijoiden käsialaa. Maan ensimmäisten suurkeräilijöiden joukko 8

MUSEO 2/2015

T A I D E K O T I K I R P I L Ä / S U O M E N K U LT T U U R I R A H A S T O

H E I K K I T U U L I , T A I D E K O T I K I R P I L Ä / S U O M E N K U LT T U U R I R A H A S T O

Yllä: Lauri ja Lasse Reitzin säätiön perustamisella perhe halusi vaalia keräämäänsä taide- ja antiikkikokoelmaa. Säätiön tarkoitus on ylläpitää taidemuseota perheen entisessä kodissa Apollonkadulla Helsingissä.

alkoi kehittyä rinnan suomalaisen taidekentän rakentumisen kanssa. Suomen Taideyhdistyksen pitkäaikainen puheenjohtaja, runoilija ja professori Fredrik Cygnaeus (1807–1881) katsoi tehtäväkseen hankkia kokoelman, jossa olisi vähintään yksi teos jokaiselta suomalaiselta taiteilijalta. Hänen keräilyinnostustaan ajoi vilpitön usko siihen, että onnistuakseen taiteilijanalut tarvitsivat yksityisiä tukijoita. Taiteella

K U V AT L A S S E L E C K L I N

Rakkaus

”TAIDE KOSKETTAA MEITÄ” RAFAELA SEPPÄLÄN & KAJ FORSBLOMIN KOKOELMA

Rafaela Seppälä ja Kaj Forsblom elävät taiteesta ja taiteelle. He kartuttavat yhdessä Suomen mittakaavassa ainutlaatuista taidekokoelmaa. Työtään he tekevät viime kädessä Suomen hyväksi.

afaela Seppälä ja Kaj Fors-

Teokset täyttävät Rafaela Seppälän ja Kaj Forsblomin Helsingin kodin, jonka vun lopussa. Pariisissa pit- pinta-alaa on kasvatettu hankkimalla kään asuneen toimittajan lisää huoneistoja samasta kerrostaloja Suomen tunnetuimman galleristin kiinteistöstä. Seinillä on valtava määrä liitosta lähti pian kasvamaan yhteinen nykytaidetta. Esimerkiksi Jannis Koutaidekokoelma. Heidän ensimmäinen nelliksen, Julian Schnabelin, Tracy hankintansa oli David Hockneyn teos. Eminin, Howard Hodgkinin, Damien Nykyään kokoelmassa on satoja kansain- Hirstin, Bjarne Melgaardin, Subodh välisesti merkittäviä maalauksia ja veis- Guptan ja Charles Sandisonin teokset toksia sekä suomalaisia designklassikoita. kertovat vahvoista ja vaikuttavista va”Päätimme heti alussa, että teemme linnoista. Jokaisella teoksella on syynsä hankinnat yhdessä.Teosten tulee heijas- olla kokoelmassa. taa ihmisiä, jotka keräilevät niitä.” ”Ostamme taidetta, koska se kosblom tapasivat 1990-lu-

kettaa meitä. Meillä on samantyyppinen esteettinen käsitys, mutta maku myös kehittyy kaiken aikaa.Tutuistakin teoksista löytyy uusia vivahteita.” Kokoelman painopiste on kansainvälisessä nykytaiteessa, mutta siinä on sijansa myös suomalaisille tekijöille. Rafaela Seppälän ja Kaj Forsblomin kokoelmaan kuuluu esimerkiksi laaja kokonaisuus Olli Lyytikäisen teoksia. Seppälä mainitsee myös Leena Luostarisen, Ola Kolehmaisen ja Esko Männikön. Lisäksi kokoelmaan kuuluu vanhempaa suomalaista taidetta kuten Pekka Halosen ja Akseli Gallen-Kallelan maalauksia. Osa teoksista on tullut perheen kautta, osan pariskunta on hankkinut itse.Viime aikoina keräily on laajentunut myös suomalaisiin designklassikoihin: lasiesineisiin, valaisimiin, huonekaluihin ja näiden prototyyppeihin. Rafaela Seppälä puhuu painokkaasti taiteen innostavuudesta ja sen merkityksestä yhteiskunnassa. Hän kertoo toivovansa, että jonain päivänä myös heidän kokoelmansa voisi olla esillä Suomessa. Museoita hän innostaa yhdessä tekemisen kulttuuriin ja uudenlaisten yhteistyömallien miettimiseen. Ennen kaikkea hän kannustaa museoita toimimaan enemmän myös yksityisten keräilijöiden kanssa. Kiasman Cream -näyttely (2010) oli hänen mukaansa hyvä esimerkki tämäntyyppisestä yhteistyöstä. ”Parhaimmillaan kokoelma voi olla kuva siitä, mitä joku jonain tiettynä hetkenä ajattelee taiteesta. Keräily on hyvin henkilökohtaista. Ja meillä on halu jakaa kokemuksemme muiden kanssa.” m Susanna Pettersson MUSEO 2/2015

SERLACHIUS-MUSEOT

Rakkaus

B R O R B Ö R J E S O N , V U O R I N E U V O S G Ö S TA S E R L A C H I U K S E N M U O T O K U VA , 1 9 3 6 , Ö L J Y K A N K A A L L E , G Ö S TA S E R L A C H I U K S E N TA I D E S Ä Ä T I Ö .

E R K K I VA L L I - J A A K O L A / P O R I N TA I D E M U S E O

Maire Gullichsen (1907–1990) toimi rahoittajana, ideoijana ja käytännön toteuttajana monissa suomalaisen kuvataiteen, taideteollisuuden ja arkkitehtuurin hankkeissa. Nykyään kokoelma kuuluu Porin taidemuseolle. Kuva on vuonna 1994 järjestetystä näyttelystä. Ylimpänä: Gösta Serlachius keräsi mittavan taidekokoelman Joenniemen kartanoon. Työhuone on kuvattu vuonna 1943. Vasemmalla: Bror Börjeson teki muotokuvan Gösta Serlachiuksesta vuonna 1936. Liiketoimissaan suoraviivaisessa vuorineuvoksessa oli myös herkkä puoli, joka näkyi erityisesti hänen suhteessaan taiteeseen.

MUSEO 2/2015

Rakkaus oli kansallinen tehtävä maan kulttuurin ja asujaimiston erityispiirteiden kuvaajana. Varhaisimpien keräilijöiden kohdalla rajat tulivat kuitenkin nopeasti vastaan. Suomesta käsin toimimisessa oli omat vaikeutensa. Kirjeet kulkivat hitaasti ja kaupoista neuvottelemiseen meni aikaa, kun keräilijät joutuivat turvautumaan Euroopan eri kaupungeissa toimiviin välikäsiin. Myös käytettävissä olevat varat olivat suhteellisen pieniä ja kokoelmat kasvoivat eurooppalaisiin sisarkokoelmiin verrattuna maltillisesti. Ensimmäisiä suomalaisia suurkeräilijöitä olivat Herman Frithiof Antell (1847–1893), Paul ja Fanny Sinebrychoff ja Gösta Serlachius. Antell kartutti kokoelmaansa Pariisissa, Paul Sinebrychoff (1859–1917) keräili yhden Pohjoismaiden huomattavimmista kokoelmista yhdessä puolisonsa Fannyn kanssa ja Serlachius (1876–1942) loi mallin uuden ajan teollisuusmiehestä, joka kanavoi osan menestyksestään taiteen tukemiseen. Nämä ja monet muut keräilijätarinat rakensivat myös Suomea, sillä lähes poikkeuksetta keräilijöillä oli halu jättää jälki Suomen historiaan lahjoittamalla kokoelma kansakunnalle.

kokoelmat kerrostuvat, poimuttuvat ja kasvavat osaksi yhteistä kulttuuriperintöä. On tavallista, että keräilijät miettivät kokoelmansa kohtaloa jo omana elinaikanaan. Esimerkiksi Lars Swanljung kertoi jo 1990-luvun lopussa toivovansa ”että voisin omalta osaltani rikastuttaa oman kotikaupunkini kulttuuri- ja taide-elämää, koska ei näitä teoksia ole tarkoitettu varastoihin, eikä yksityisen kodin pölyttyville seinille. Taide on tarkoitettu kaikille.”

ovat saaneet kautta historiansa kokoelmalahjoituksia. Ensimmäiset lahjoitukset kanavoituivat Kansallisgallerian edeltäjäorganisaatiolle, Ateneumissa toimineelle ja kokoelmaa ylläpitäneelle Suomen Taideyhdistykselle. Sittemmin, museokentän laajennuttua kattamaan koko maan, myös lahjoitukset löysivät helpommin kotinsa lähiyhteisöstä.Toisinaan kokoelmat ovat niin arvokkaita, että ne ovat antaneet syyn uuden museon perustamiselle. Näin on esimerkiksi Tampereelle rakennetun Sara Hildénin taidemuseon tapauksessa. Maan museo- ja kokoelmakenttää tarkasteltaessa ei voi olla kiinnittämättä huomiota myöskään erikoisuuksiin. Esimerkiksi Vaasassa on harvinainen keräilijäkeskittymä: Tikanojan taidekoti, konsuli Simo Kuntsin kokoelma ja Karl Hedmanin kokoelma Pohjanmaan museossa muistuttavat eri aikoina toimineista sukupolvista, jotka ovat oivaltaneet taiteen keräilyn merkityksen omassa yhteisössään. Tarina ei ole myöskään päättynyt, sillä vaasalaissyntyinen hammaslääkäri Lars Swanljung jatkaa työtä. Hänen laaja nykytaiteen kokoelmansa täydentää oivallisella tavalla Kuntsin kokoelmaa. Näin

suunnataan alle 10 000 euroa vuodessa. Vain Saastamoisen säätiön, Sara Hildénin taidemuseon, Serlachiuksen säätiön ja Kansallisgallerian kaltaisilla toimijoilla on valmiuksia tehdä hieman mittavampia hankintoja. Kansainvälisiin museokentän vaikuttajiin verrattuna Suomessa pelataan kuitenkin napeilla. Hankintakulttuurissa on paljon kehittämisen varaa. Museoiden on jatkossa kyettävä entistä tiiviimpään yhteistyöhön ja haettava myös luovia ratkaisuja.Tulevien keräilijäsukupolvien innostuminen on avainasemassa. Myös kansallisen kokoelmarahaston perustaminen Isossa-Britanniassa menestyksekkäästi toimivan National Art Fundin malliin saattaisi tuoda toivottua vetoapua monelle museolle. Olennaista on, että museokenttä, yritykset ja yksityiset taiteenrakastajat katsovat yhdessä eteenpäin ja asettavat toiminnalle riittävän suuria tavoitteita. m

Suomalaiset museot

on elintärkeää, että keräilyn kulttuuri vahvistuu. Suomalaisten taidemuseoiden kokoelmahankintamäärärahat ovat jo pitkään olleet muutamia positiivisia poikkeuksia lukuun ottamatta lähes olemattomat. Osalla museoista määrärahat ovat nollassa, osa täydentää kokoelmaansa nimellisillä hankinnoilla, joihin Tulevaisuuden kannalta

Keräilijät halusivat jättää jälkensä historiaan lahjoittamalla kokoelmansa kansakunnalle.

Susanna Pettersson FT Susanna Pettersson on Ateneumin taidemuseon johtaja ja museologian dosentti. Hän on erikoistunut museohistoriaan ja kokoelmatutkimukseen sekä julkaissut aiheesta laajasti. @SusannaPetterss MUSEO 2/2015

OKA MORIKAWA

Rakkaus

Yhtä juhlaa

Yllä: Juhannushäät Seurasaaressa 2008.

MUSEOSSA Nykyajan museot ovat sivistyksen tyyssijojen lisäksi elämysten ja ilon paikkoja. Museokäynti voi olla innostava ja jopa yhtä juhlaa.

stävänpäivänä Kansallismuseoon jonotettiin. Jonon aiheutti sinkkuilta. Match made in Museum -tapahtuma tarjosi baari-illasta poikkeavan tavan tutustua uusiin ihmisiin. Näyttelyistä syntyi sopivasti jutun juurta uusien tuttavuuksien kohtaamiseen. Sinkkuilta osoittaa museoiden muuttuvan. Vaikka museoiden ydintehtävä on säilyttää kulttuuriperintöä tuleville sukupolville, saavat siitä nauttia nykyihmisetkin. Museokäynnin ei tarvitse olla tietyn muotin mukainen, vaan

MUSEO 2/2015

museoita voi käyttää monella tavalla. Perhejuhla museossa on kunnianosoitus taiteelle tai historialle. Onnellisessa tarinassa sinkkuiltaa seuraavat polttarit ja häät. Emännän perustaitoja voi testata Helsingissä Hotelli- ja ravintolamuseon leppoisassa Kätevä emäntä -työpajassa. Pajaa suositellaan sekä synttäri- että polttariporukoille tai kenelle tahansa emännyydestä kiinnostuneelle. Sulhasen voi puolestaan yllättää varaamalla Suomen Ilmailumuseosta simulaattorilennon. Lento Messerschmitt Bf 109 -hävittäjäsimulaat-

Rakkaus torissa lienee unohtumaton elämys. Päivänsankarin lentäessä voidaan muulle ryhmälle järjestää opastuksia tai lentoja muilla simulaattoreilla. Aina ei tarvita ohjattua ennakkoon varattua te-

kemistä. MerikeskusVellamoon Kotkaan pelmahti polttariporukka, joka pisti sulhasen opastamaan heille kaikille ennestään tuntematonta näyttelyä. Esineet ja ilmiöt saivat kyytiä, kun sanavalmis sulhanen keksi niihin liittyvät uudet tarinat. Museokentän tunnetuin hääpaikka lienee Seurasaaren vuonna 1912 siirretty Karunan kirkko.Yhtä lailla Raahen Pakkahuoneen museon kirkkosalissa on vietetty pieniä vihkitilaisuuksia ja ristiäisiä 1600-luvulta olevien Raahen vanhan kirkon veistosten äärellä. ”Varsinaisia juhlia salissa ei luonnollisesti voi viettää, mutta kirkolliset seremoniat siellä voi oikein hyvin järjestää”, kertoo Anna Latomaa Raahen museosta. ”Lisäksi uusin museokohteemme Kruununmakasiini suunniteltiin alun alkaenkin niin, että siellä on mahdollista järjestää erilaisia yleisötilaisuuksia ja työpajoja. Ruokailukin onnistuu.” Juhlien järjestäjän harrastus tai ammatti voi ohjata paikan valinnassa, ja pidot voi järjestää esimerkiksi peltomaiseman äärellä Maatalousmuseo Sarassa. Viljelijöiden perhejuhlien lisäksi Sarassa on järjestetty monet sadonkorjuuteemaiset merkkipäivät opastuksineen ja työpajoineen. ”Vuosien saatossa museosta on tullut entistä enemmän koko kansan juhlapaikka”, toteaa näyttelyamanuenssi Iina Wahlström.

vaikkapa pienen seurueen illallinen taiteen keskelle. Tapahtumatuotannon voi tilata museosta tai vuokrata pelkät tilat. Taidehallissa tapahtuman osaksi suositellaan opastusta tai keskusteluoppaita, joilla sidotaan tapahtuma vieraineen itse tilaan ja näyttelyyn. Näin on myös muissa museoissa. Museoiden edustajat ovatkin iloisia siitä, että yksityishenkilöiden juhliin halutaan sisällyttää usein näyttelykäynti tai -opastus. Kansallismuseon aikuisten syntymäpäiväpakettiin sisältyy räätälöity opastus sankaria kiinnostavasta aiheesta tai aikakaudesta, mutta opastuksia ja työpajoja kannattaa kysyä omasta lähimuseostakin. Miltä kuulostaisi fiftarihenkiset hipat automuseossa? Tai sittenkin pitopöytä Hämeen linnassa? Museoissa juhlitaan monella tavalla ja monissa merkeissä. Vaikka verkkosivuilta ei valmiina juhlapaketteja aina löydykään, järjestetään museoissa asiakkaan toiveiden mukaisia tapahtumia. Isoissa kohteissa, kuten Turun linnassa, on verkossa kattava hinnasto sisältäen niin vihkitilaisuudet kuin kuvausluvatkin. Monesta paikasta hinta, tai jopa maksuttomuus, selviää kysymällä. m

Alla: Veikkauksen järjestämä brunssi Helsingin Taidehallissa.

Johanna Aartomaa

KRONSTRÖM

Museot ovat vakiinnuttaneet asemansa myös lasten syntymäpäivien paikkana. Ohjelmalliset, museon järjestämät synttärit ovat houkutteleva vaihtoehto kotona kaahaavien kaverusten kemuille. Esimerkiksi EMMAssa Espoossa järjestetään pajakutsuja näyttelykäynnin, työpajatyöskentelyn ja herkuttelun merkeissä. Satakunnan museossa Porissa juhlijat etsivät piian apuna emännän kadonnutta helminauhaa. Kun helminauhat on koottu, juhlat jatkuvat museon kahvilasta tilattujen syömisten äärellä. Aikuiseen makuun voisi sopia lasi kuohuvaa Helsingin Taidehallissa, jossa onkin järjestetty juhlia syntymäpäivistä väitöskaronkkaan. Juhlan järjestelyihin vaikuttaa kulloinenkin näyttely, mutta joissakin näyttelyissä on mahdollista kattaa MUSEO 2/2015

Rakkaus

Kaikkien aikojen Edessä pitkä kesä ja taskussa Museokortti. Museomatkaa suunnitellessa voi kokea runsaudenpulaa, sillä Museokortilla pääsee lähes 200 museoon niin monta kertaa kuin haluaa. Suunnittelimme reittejä, joiden avulla pääsee alkuun vuoden mittaisen elämysmatkan ideoinnissa. 1 Kartanokierrokselle ja linnaretkelle

SUOMENLINNAN HOITOKUNNAN KUVA-ARKISTO/LENTOKUVA VALLAS OY

Idyllisiä maisemia, komeita kartanoita ja kauniita puutarhoja. Museokortin kartanokierros alkaa Mänttä-Vilppulasta, jossa Serlachius-museo Göstan kartanossa voi uppoutua Suomen kultakauden taiteeseen. Samalla kartanokierroksella voi poiketa Mäntsälän Alikartanoon ja Von Heidemanin suvun Urajärven kartanoon. Kartanoretkeilijä voi piipahtaa myös Länsi-Suomeen ja tutustua C.G.E. Mannerheimin synnyinkotiin Louhisaaren kartanoon Askaisissa sekä Liedon Vanhalinnaan Aurajokilaakson kansallismaisemassa. Museokortti oikeuttaa sisäänpääsyyn myös Turun linnaan, Hämeen linnaan ja Olavinlinnaan, jonka uusi perusnäyttely avataan kesäkuussa.

#museot 2 Maailmanperintökohteet UNESCO:n maailmanperintökoht eita ovat maan arvokkaimmat kulttuuri- ja luonnonperint ökohteet. Museokortti avaa ovet myös maailmanperintökoht eisiin. Suomenlinnassa Museokortilla voi vierailla Lelumuseossa, sukellusvene Vesikossa, Maneesissa, Suo menlinna-museossa sekä Ehrensvärd-museossa. Vanh an Rauman museoissa tutustutaan idyllisen puutalokaupu ngin historiaan. Verlan tehdasmuseossa aika on pysä htynyt vuoteen 1964, jolloin pahvitehtaan koneet pysähtyiv ät.

MUSEO 2/2015

1 2 4

Rakkaus

museokesä aajalle 3 Lapin-matk

SAAMELAISMUS

ja idästä pohjoiseen Suomen eteläs ko ko n kataa aa tt ns ka ru ti tarjoavat Museokort kortti-kohteet eo us oista M hj n po pi kä La uuria se tä länteen. saamelaiskultt ä, ja si yk on lo äm ta el to ne ttien perin tauksen luon ti on avain Kol rt aa ko av eo nk us Ta M . on eksotiikkaa ultamuseo K , sa is ar In n eo Siidaa aniemellä. Saamelaismus ktikumiin Rov Ar eo us am nt n maaku en kulttuurassa sekä Lapi on monipuolin di un or K eo idemus taiteessa. Rovaniemen ta sten alueiden oi hj po on no a pääpai sen taiteirikeskus, joss oo persoonalli rt ke ä ss ilä itt useo K an museo Särestöniemi-m enrakennusaj n sota- ja jälle lla Sa -luvulle. . tä 60 äs 19 lijan eläm vun alusta -lu 00 19 a ia n histor äskettäin esittelee Salla on avautunut eo us am nt ku maa idemuseo. Tornionlaakson yös Aineen ta m on llä he Lä eena. täysin uudistun

EO SIIDA

4 Musiikin ja taiteen juhlaa : Jean Sibelius 150 vuotta Tänä vuonna vietetään Jean Sibe liuksen 150-vuotisjuhlaa. Sibelius-museo Turussa on Suo men ainoa varsinainen musiikkimuseo ja siksi juhlavuoden ehdoton vierailukohde. Hämeenlinnassa Sibeliuksen synt ymäkodin juhlanäyttely esittelee säveltäjämestarin taite ilijamuotokuvien kautta. Sibeliuksen ja musiikin ystävien kannattaa vierailla myös Järvenpään taidemuseon Aino Sibelius -näyttelyssä sekä parin kodissa Ainolassa Tuus ulanjärven maisemissa. Samalla retkellä kannattaa tutustua myös muihin Tuusulanjärven taiteilijakoteihin. Museoko rtilla ovet avautuvat Juhani Ahon Aholaan, Pekka Halo sen Halosenniemeen sekä J.H. Erkon Erkkolaan.

5 Suunnittele oma museoretki!

SIBELIUS150.ORG

Paras reitti syntyy suunnittelemalla itse. Kaikki Museokortti-museot, avoinnaoloajat, palvelut ja esteettömyystiedot on listattu osoitteeseen www.museot.fi/museokortti. Mobiililaitteilla sivuston paikannusta käyttäen näet lähimmät museot ja näyttelyt myös matkan päällä.

MUSEO 2/2015

Kolumni

Rakkaudesta, taiteesta & huijatuksi tulemisen helppoudesta

Alla: RECENART-tutkimushanke tuli tunnetuksi, kun se todisti Serlachius-museoiden omistaman Heinäsuova ilta-auringossa -teoksen aidoksi Claude Monet´n maalaukseksi. Monitieteellisessä tutkimustiimissä on tutkijoita taidehistoriasta, luonnontieteistä ja tietotekniikasta.

MUSEO 2/2015

viedä petollinen auervaara tai intohimoinen innostus taiteenkeräilyyn. Molemmista jää nolo olo – rahan menetyksen lisäksi.Viime kuukausina Suomessa on kohistu laajasta taideväärennösvyyhdistä, jossa ihmisten hyväuskoisuutta hyödynnettiin häikäilemättömästi.Taiteen ostajalle luotettavaksi teosaitouden auktoriteetiksi voi riittää vakiintuneen myyjän näkemys. Moni kerääjä perustelee ostoksiaan ja teosvalintojaan rakkaudella taiteeseen.Tutkimustietoa ei kiireisessä kauppatilanteessa ole ehditty tai haluttu etsiä. Aikaisemmin suomalaisetkin taidehistorioitsijat kirjoittivat niin sanottuja aitoustodistuksia. Niissä luonnehdittiin teosta nopean silmämääräisen arvion perusteella ja lausuttiin ympäripyöreästi teoksen sijoittumisesta tunnetun taiteilijan tuotantoon. Lähdetyöskentelyyn tai omistajuushistorian tarkastamiseen ei aina ehditty perehtyä. Menneinä vuosikymmeninä provenienssi eli omistajuushistoria kiinnosti vain harvoin taiteenkerääjiä, jollei teoksen tiedetty kuuluneen erityisen merkittävään kokoelmaan. ydämen voi

taidesäätiöillä on ollut paljon valtaa tiettyjen maailmankuulujen taiteilijoiden tuotannon autentisoimisessa. Esimerkiksi Pariisissa päämajaansa pitävä Wildenstein Instituutti on ominut itselleen aseman ainoana oikeana tahona, joka vahvistaa ranskalaisimpressionistien teoksia. Taidekauppa on pitkään luottanut Wildensteinin sanaan aitousasioissa. Maine on kuitenkin saanut kolauksia viime aikoina, kun eräitä Wildensteinin lausuntoja on todistettu vääriksi tieteellisen tutkimuksen avulla. Wildensteinin lausunnot perustuvat pitkälti Instituutin julkaisemiin taiteilijoiden tuotantoa esitteleviin katalogeihin. Myös viime vuosina tehdyt BBC:n taidetutkimusdokumentit ja erinäiset oikeudenSittemmin erilaisilla

käynnit ovat rapauttaneet Wildensteinin asemaa taiteen ainoana oikeana auktoriteettina. Taiteilijoiden sukusäätiöt valvovat monien taiteilijoiden teosten autorisointia. Näillä säätiöillä on valta päättää, sisällytetäänkö äskettäin ”löydetty” teos kyseisen taiteilijan tuotantoon vai ei. Usein kyseessä on ensivaikutelmaan perustuva, subjektiivinen vaikutelma teoksesta, mutta toki myös taiteilijan tuotanto yleensä tunnetaan näissä säätiöissä hyvin. Silti on mahdollista, että taiteilijan tunnetun tuotannon ulkopuolelle jää teoksia, joita ei ole catalogue raisonnéihin dokumentoitu. Ajat ovat muuttumassa. Konossööriys on tai-

teentutkimuksen alalla katoava perinne. Taiteen ostajakunta nuortuu ja valveutuu, samoin taidekauppiaat. Uusi kerääjä- ja kauppiassukupolvi haluaa modernia tutkimusta aitouden todistamiseksi.Taidekauppa on nykyisin hyvin kansainvälistä. Internet on nopeuttanut teosten kulkua maasta toiseen. Nettihuutokaupasta on helppoa tehdä löytöjä tutustumatta kyseiseen teokseen lähemmin. Ostajalle tällainen kauppa on riski. Monitieteisiä menetelmiä soveltava taideteostutkimus voi osoittaa teoksen muuksi kuin on oletettu. Laajimmillaan tutkimukseen osallistuu taidehistorioitsijan ja konservaattorin lisäksi materiaalianalyytikko tukenaan fysiikan ja kemian monialainen menetelmävalikoima. Tutkimusta voidaan täydentää kuvantamismenetelmillä, kuten hyperspektrikamerasta saatavalla tiedolla. Joskus yllätys voi olla positiivinenkin, jos tutkittu teos voidaan osoittaa tutkimusten tuloksena entistä vahvemmin oletetun mestarin tekemäksi. m

Tiina Koivulahti ja Hanna Pirinen ovat taidehistorioitsijoita, jotka työskentelevät Jyväskylän yliopistossa Tekesin rahoittamassa RECENART – Research Centre for Art -tutkimushankkeessa.

n e d i o e s u M elyt

t t y ä n ä s e k KESÄ/2015

Kesänäyttelyt-ilmoitusliite esittelee suomalaisten museoiden monipuolista tapahtuma- ja näyttelytarjontaa ympäri Suomen. Ajantasaisen näyttelykalenterin ja lisätietoa museoiden tapahtumatarjonnasta sekä kaikki museokorttimuseot löydät osoitteesta museot.fi. Yhteydenotot Museo-lehden ilmoitusasioissa: Yhteistyökoordinaattori Helena Piipponen, helena.piipponen@museoliitto.fi, puh. 0444 300 701. Ilmoituskoot ja -hinnat löytyvät Museo-lehden mediakortista Museoliiton sivuilta osoitteesta www.museoliitto.fi/museo-lehti/ilmoitusmyynti.

Annankatu 16 B 50, 00120 Helsinki puh. 09 5841 1700 museoliitto@museoliitto.fi • www.museoliitto.fi

Vuoden mittainen kulttuurimatka Museokortilla

Museokortti on lähes 200 museon yhteislippu. 54 eurolla pääsee museoon vaikka joka päivä ympäri Suomen. Kesällä kannattaa suunnata kulttuurimatkalle Suomeen. Eteläisin Museokortti-museo on Hangon museo ja pohjoisin Saamelaismuseo Siida Inarissa. Niiden väliltä löytyy parisataa museokohdetta, joissa poikkeaminen tarjoaa ainutlaatuisia kokemuksia, sivistystä ja miellyttävää yhdessäoloa. Museokortti-kohteiden sijainnit kartalla löydät kätevästi osoitteesta Museot.fi. Voit ostaa Museokortin museoiden lipunmyynnistä tai Museot.fi -verkkokaupasta — joko itselle tai lahjaksi.

Kaik kien aiko jen kort ti

Museokortti-kohteet Aboa Vetus & Ars Nova -museo, Turku • Aineen taidemuseo,Tornio • Ainola, Järvenpää • Alikartano, Mäntsälä • Amos Andersonin taidemuseo, Helsinki • Apteekkimuseo ja Qwenselin talo, Turku • Arabian museo, Helsinki • Ateneumin taidemuseo, Helsinki • Carlsron museo, Kristiinankaupunki • Designmuseo, Helsinki • Didrichsenin taide- ja kulttuurimuseo, Helsinki • Ehrensvärd-museo, Helsinki • Emil Cedercreutzin museo, Harjavalta • Espoon kaupunginmuseo, Espoo • Glims talomuseo, Espoo • Etelä-Karjalan museo, Lappeenranta • Ratsuväkimuseo, Lappeenranta • Wolkoffin talomuseo, Lappeenranta • KaakkoisSuomen aluetaidemuseo, Lappeenranta • Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo, Seinäjoki • Forssan museo, Forssa • Forum Marinum, Turku • Friitalan Nahkamuseo, Ulvila • Gallen-Kallelan Museo, Espoo • Hangon museo, Hanko • Harjamäen sairaalamuseo, Siilinjärvi • Helsingin kaupunginmuseo, Helsinki • Hakasalmen huvila, Helsinki • Helsingin observatorio, Helsinki • Helsingin Taidehalli, Helsinki • Hotelli- ja ravintolamuseo, Helsinki • Huittisten museo, Huittinen • Hvitträsk museo, Kirkkonummi • Hyvinkään kaupunginmuseo, Hyvinkää • Hyvinkään taidemuseo, Hyvinkää • Hämeen linna, Hämeenlinna • Hämeenlinnan taidemuseo, Hämeenlinna • Iittalan lasitehtaan museo, Hämeenlinna • Ikolan ulkomuseo, Nurmes • Ilmatorjuntamuseo, Tuusula • J. L. Runebergin koti, Porvoo • Joensuun taidemuseo, Joensuu • Jyväskylän taidemuseo, Jyväskylä • Jyväskylän yliopiston tiedemuseo, Jyväskylä • Keski-Suomen luontomuseo, Jyväskylä • Kulttuurihistoriallinen museo, Jyväskylä • Järvenpään taidemuseo, Järvenpää • Kankaanpään kaupunginmuseo, Kankaanpää • Kansallismuseo, Helsinki • Karkkilan ruukkimuseo Senkka: Suomen Valimomuseo ja Högforsin masuuni ja Karkkila-Högforsin työläismuseo, Karkkila • Keski-Suomen Ilmailumuseo, Jyväskylä • Keski-Suomen museo, Jyväskylä • Keuruun museo, Keuruu • Kolin luontokeskus Ukko, Lieksa • Kultamuseo, Sodankylä • Kuntsin modernin taiteen museo, Vaasa • Kuopion korttelimuseo, Kuopio • Kuopion museo, Kuopio • Kuopion taidemuseo, Kuopio • Käsityömuseo Miila, Paimio • Lapin maakuntamuseo, Rovaniemi • Lapinlahden taidemuseo ja Eemil Halosen museo, Lapinlahti • Lapuan Patruunatehtaan museo, Lapua • Lapuan Taidemuseo, Lapua • Lapuanliikkeen museo, Lapua • Lenin-museo, Tampere • Liedon Vanhalinna, Lieto • Lottamuseo, Tuusula • Louhisaaren kartano, Masku • Luontotalo Arkki, Pori • Luostarinmäen käsityöläismuseo, Turku • Lusto – Suomen Metsämuseo, Savonlinna • Mannerheim-museo, Helsinki • Merikeskus

Vellamo, Kotka • Mobilia, Kangasala • Museo Militaria, Hämeenlinna • Museoalus Sigyn, Turku • Myllysaaren museo, Valkeakoski • Mäntyharjun Museo, Mäntyharju • Möhkön ruukkimuseo, Ilomantsi • Naantalin museo, Naantali • Nelimarkka-museo, Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseo ja Nelimarkkaresidenssi, Alajärvi • Nurmeksen museo, Nurmes • Nuutajärven lasimuseo Prykäri, Urjala • Nykytaiteen museo Kiasma, Helsinki • Olavinlinna, Savonlinna • Orimattilan taidemuseo, Orimattila • Oulun taidemuseo, Oulu • Palanderin talo, Hämeenlinna • Paraisten kotiseutumuseo, Paraisten kaupunki • Parppeinvaaran runokylä, Ilomantsi • Pielisen museo, Lieksa • Pohjanmaan museo ja Terranova Merenkurkun luontokeskus, Vaasa • Pohjois-Karjalan museo, Joensuu • Pohjois-Pohjanmaan museo, Oulu • Pohjois-Pohjanmaan museo, Oulu • Turkansaaren ulkomuseo, Oulu • Poikilo-museot,

Kouvola • Kouvolan taidemuseo, Kouvola • Porin taidemuseo, Pori • Porvoon museo, Porvoo • Holmin talo, Porvoo • Vanha raatihuone, Porvoo • Postimuseo, Tampere • Pöljän kotiseutumuseo, Siilinjärvi • Raahen museo: Kruununmakasiinimuseo, Raahe • Raahen museo: Pakkahuoneen museo, Raahe • Raision museo Harkko, Raisio • Rakennuskulttuuritalo Toivo ja Korsmanin talo, Pori • Rauman merimuseo, Rauma • Rauman museo, Rauma • Kirsti, Rauma • Marela, Rauma • Vanha Raatihuone, Rauma • Rauman taidemuseo, Rauma • Rautalammin museo, Rautalampi • Riihimäen kaupunginmuseo, Riihimäki • Riihimäen taidemuseo, Riihimäki • RIISA - Suomen ortodoksinen kirkkomuseo, Kuopio • Rosenlew-museo, Pori • Rovaniemen taidemuseo, Rovaniemi

• Saamelaismuseo Siida, Inari • Saarijärven museo, Saarijärvi • Sagalundin Museo, Kemiönsaari • Sallan sota- ja jälleenrakennusajan museo, Salla • Salon elektroniikkamuseo, Salo • Salon taidemuseo - Veturitalli, Salo • Sara Hildénin taidemuseo, Tampere • Satakunnan Museo, Pori • Savonlinnan maakuntamuseo, Savonlinna • Serlachius-museo Gustaf, Mänttä-Vilppula • Serlachius-museo Gösta, Mänttä-Vilppula • Seurasaaren ulkomuseo, Helsinki • Sibeliuksen syntymäkoti, Hämeenlinna • Sibelius-museo, Turku • Sinebrychoffin taidemuseo, Helsinki • Sotamuseo, Helsinki • Maneesi, Helsinki • Sukellusvene Vesikko, Helsinki • Stundars museo ja kulttuurikeskus, Mustasaari • Suojeluskunta ja Lotta Svärd -museo, Seinäjoki • Suomalaisen kirjan museo Pukstaavi, Sastamala • Suomen Ilmailumuseo, Vantaa • Suomen Jääkiekkomuseo, Tampere • Suomen käsityön museo, Jyväskylä • Suomen lasimuseo, Riihimäki • Suomen luontokeskus Haltia, Espoo • Suomen maatalousmuseo Sarka, Loimaa • Suomen merimuseo, Kotka • Suomen Metsästysmuseo, Riihimäki • Suomen Pankin rahamuseo, Helsinki • Suomen Rautatiemuseo, Hyvinkää • Suomen valokuvataiteen museo, Helsinki • Suomenlinna-museo, Helsinki • Suomenlinnan Lelumuseo, Helsinki • Särestöniemi-museo, Kittilä • Söderlångviks museum (Söderlångvikin museo), Kemiönsaari • Taide- ja museokeskus SINKKA, Kerava • Taidekeskus, Kasarmi • Tuusulan taidemuseo, Tuusula • Tamminiemi, Helsinki • Tampereen museot, Tampere • Museokeskus Vapriikki, Tampere • Tampereen taidemuseo – Pirkanmaan aluetaidemuseo, Tampere • Tampereen taidemuseon Muumilaakso, Tampere • Teatterimuseo, Helsinki • Tekniikan museo, Helsinki • Teresia ja Rafael Lönnströmin kotimuseo, Rauma • Tikanojan taidekoti, Vaasa • Tornionlaakson maakuntamuseo, Tornio • Turun Biologinen museo, Turku • Turun linna, Turku • Turun taidemuseo Varsinais-Suomen aluetaidemuseo, Turku • Tuusulan museot, Tuusula • Halosenniemi, Tuusula • Taiteilijakoti Erkkola, Tuusula • Työväenmuseo Werstas, Tampere • Urajärven kartano, Asikkala • Vanhan Vaasan museo, Vaasa • Vankilamuseo, Hämeenlinna • Vantaan kaupunginmuseo, Vantaa • Vantaan taidemuseo, Vantaa • Varkauden museo, Varkaus • Varkauden taidemuseo, Varkaus • Verlan tehdasmuseo, Kouvola • Visavuoren museo, Valkeakoski • Wahlbergin museotalo, Uusikaupunki • Wäinö Aaltosen museo, Turku • Äänekosken taidemuseo, Äänekoski

Näyttelykalenteri

Kesänäyttelyt

Toukokuu

SUOMEN LELUMUSEO HEVOSENKENKÄ

Kulttuurihistorialliset museot 1.5.–30.8.2015 Elämää Fiskarsin ruukissa – Livet på Fiskars bruk Fiskarsin Museo, Raasepori 1.5.–31.7.2015 Koli kautta aikojen – Kolin kotiseutuyhdistyksen näyttely Kolin luontokeskus Ukko, Lieksa

Erikoisnäyttely SIRKUKSEN MAGIAA

NUBBEN / Lars–GUNNar Nordström iN mEmoriam / 17.6.-13.9.2015

1.5.–27.9.2015 Puusta pudonnut – Veehisten väki, Saamelaismuseo Siida, Inari

2.5.–31.12.2015 Pääasia – Päähineitä museon kokoelmista, Mikkelin kaupungin museot, Suur-Savon museo, Mikkeli

Näyttelykeskus WeeGee Ahertajantie 5, Espoo puh. 09-81631833 lelumuseohevosenkenka.fi

10 NÄKÖKULMAA HANGON HISTORIAAN Tutustu mm. Hangon kylpylään

Espoon modErnin taitEEn musEo wEEgEE-näy ttElykEskus Ti, To, pe 11–18, ke 11–20, l a, su 11–17 aherTa janTie 5, Tapiol a puh. (09) 8165 7512 w w w.emma.museum k ampisTa bussiT 106 ja 110

2.5.–31.8.2015 Sodasta rauhaan – Suomi 19441945, Mikkelin kaupungin museot, Päämajamuseo, Mikkeli

9.5.–31.8. ti-su 11–16, to myös 18–19 1.9.–18.10. ke, to, la, su 13–15, to myös 18–19 5/3/0 € Nycanderinkatu 4, 10900 Hanko 040 135 9224 www.hanko.fi

Rakastu musiikkimuistoihin

3.5.–30.6.2015 Ari Niippa – Hetkiä luonto polkujeni varrelta Kierikkikeskus, Oulu 5.5.–28.5.2015 Joel Nokelaisen Linnunradallateos ja Haapamäki lasten silmin -valokuvanäyttely, Keuruun museo, Keuruu

WeeGeen pääsylippu: 12/10 €, alle 18-v. ja yli 70-v. maksutta.

HANGON MUSEO

1.5.–31.12.2015 Säilyttämisen arvoinen? – Värd att bevaras? Fiskarsin Museo, Raasepori 1.5.–31.8.2015 Varkauden panssarikeskus Taipaleen kanavamuseo, Varkaus

Avoinna ti, to-pe 11−18, ke 11−20, la-su 11−17

11.3.2015–8.1.2017

6.5.–18.10.2015 Ei vettä, rantaa rakkaampaa, Pohjois-Karjalan museo, Joensuu 6.5.–23.8.2015 Koppakuoriainen ja muita näytteitä – isänmaan puolesta GallenKallela, Helinä Rautavaaran museo, Espoo 8.5.–16.8.2015 Helsinki-Savonlinna, Lusto – Suomen Metsämuseo, Savonlinna

MUSEO 2/2015

Hak asalmen Huvil a helsinginkaupunginmuseo.fi

ti –su 11–17 | to 11–19 aina vaPa a PÄ ÄsY

Kesänäyttelyt

SOTAMUSEO

HOTELLI- JA RAVINTOLAMUSEO Suomalaisen ruokaja juomakulttuurin erikoismuseo.

Hakkapeliitoista rauhanturvaajiin Unkarilaiset vapaaehtoiset talvisodassa Liisankatu 1, Helsinki ti–to 11–17, pe–su 11–16

KASARI! – Suomalaisen ruokakulttuurin 80-luku, 25.10.2015 asti

Sukellusvene Vesikko

Avoinna ti–su 11–18 Liput 7 / 4 € Kaapelitehdas, Tallberginkatu 1, G-porras P. 044 7474 110 hotellijaravntolamuseo.fi

HELSINGIN OBSERVATORIO

Sotamuseon Maneesi Suomenlinna, Helsinki 11.5.–30.9. päivittäin 11–18 www.sotamuseo.fi

HELSINGIN YLIOPISTOMUSEO

TÄHTITIETEEN YLEISÖKESKUS Yleisöopastus kk:n toinen la klo 14:00. Kuukauden tähtitaivas – planetaarioesitys kk:n ensimmäinen la klo 13:00.

AJATTELUN VOIMAA – Helsingin yliopisto 1640–2015. Yliopistomuseon uusi päänäyttely. Ma–pe 12–18, la 11–15. Heinäkuussa ma–pe 12–16.

Ti–ke, pe–su 12–16 to 12–20 Kopernikuksentie 1 Helsinki 6/4/2 € www.observatorio.fi

Fabianinkatu 33, 3. krs (yliopiston päärakennus, uusi puoli). Vapaa pääsy! www.museo.helsinki.fi

Näyttelykalenteri 8.5.–31.12.2015 Keksi metsässä, Lusto – Suomen Metsämuseo, Savonlinna 8.5.2015–10.4.2016 Metrolla Espooseen – Kellot kulkuvälineissä Suomen Kellomuseo, Espoo 8.5.–31.12.2015 Miss Universum 1975 Tamminiemi, Helsinki 8.5.–31.12.2015 Rosetta ja Aurinkokunnan arvoitukset, Helsingin observatorio, Helsinki 8.5.–27.9.2015 Terveyttä liikunnasta ja urheutta urheilusta, Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo, Seinäjoki 9.5.–18.10.2015 10 näkökulmaa Hangon historiaan, Hangon museo, Hanko 9.5.–31.10.2015 Ihminen, Taiteilija, Boheemi. Lauri Leppäsen syntymästä 120 vuotta, Huittisten museo, Huittinen 9.5.–30.8.2015 Marimekkoelämää – väriä, raitaa ja muotoja, Suomen käsityön museo, Jyväskylä 10.5.–30.12.2015 Kartsalla, entisten nuorten Riihimäki, Riihimäen kaupungin museo, Riihimäki

Diamus – Helsingin diakonissalaitoksen museo

Vapaa pääsy!

Lähimmäisenrakkauden tekoja ”Minä olen, koska sinä olet” -näyttely kertoo siitä, miten Helsingin Diakonissalaitos tukee heitä, jotka ovat suurimman avun tarpeessa.

13.5.–17.10.2015 Karhuherra Benjamin Kuopion museo, Kuopio 14.5.–26.9.2015 From Piretta with love Kuopion museo, Kuopio

Alppikatu 2, Päärakennus. Esteetön sisäänkäynti Amanda-rakennuksesta. Avoinna ma-pe 9-15 @ museo@hdl.fi puh. 040 4853545 www.hdl.fi/museo

15.5.–30.8.2015 ”Liikkumatta, olkaa hyvä!” Valokuvauksen historiaa ja kuvia Naantalista, Naantalin museo, Naantali 15.5.–15.9.2015 Nukke- ja lelumuseo Suruttoman 25. vuosi alkoi, Nukke- ja lelu museo Suruton, Savonlinna

MUSEO 2/2015

Näyttelykalenteri 16.5.–19.9.2015 Vuonon kahdet kasvot Saamelaismuseo Siida, Inari 22.5.2–27.9.2015 Katse Karhulan suuntaan – valokuvia Karhulasta ja kauempaakin, Kymenlaakson museo, Kotka 24.5.–13.9.2015 Saareen, Kainuun Museo, Kajaani 26.5–13.9.2015 Sara Wacklinin jäljillä, PohjoisPohjanmaan museo, Oulu 27.5.–23.8.2015 Abracadabra Lohja! Lohjan museo, Lohja 27.5.–23.8.2015 Porraskiveltä puiden siimekseen Suomalaisen puutarhataiteen ja arkkitehtuurin dialogeja Arkkitehtuurimuseo, Helsinki 29.5.–30.8.2015 Tuomas Sopasen kokoelman ryijyt, Keski-Suomen museo, Jyväskylä

Kesänäyttelyt VIHDIN MUSEO

SUOMEN METSÄSTYSMUSEO

Kesänäyttely MUU MAA MANSIKKA Vihtiläisiä kaukana

SEPPO POLAMERI – ERÄTAITEEN MESTARI 23. 4.–27. 9. 2015

10.6.–6.9.2015 ti–pe 12–16, su 12–15 Muutokset mahdollisia 3 €, alle 18-v maksutta

1. 5.–31. 8. ti–su 10–17, 1. 9.–31. 12. ti–su 10–16

Kirkkoniementie 4, Vihti p. 09 42583185 vihti.fi/palvelut/museo

Tehtaankatu 23 A 11910 Riihmäki Puh. 019 722 294 www.metsastysmuseo.fi

Holmin perheen kesäpöytä

Porvoon museo Holmin talo, Välikatu 11, Porvoo 6.6. - 6.9.2015 Avoinna: ma - la 10 - 16, su 11 - 16 1.9. ke - su 12 - 16 Pääsymaksu puh. 0400 407 475, (019) 574 7500 www.porvoonmuseo.ﬁ

Kesäkuu

1.6.–30.8.2015 Kaivoskaupungin ihmisiä Outokummun kaivosmuseo, Outokumpu 1.6.–30.8.2015 Leski & Poikamies – Änkan & ungkarlen, Fiskarsin Museo, Raasepori 1.6.–30.8.2015 Malmin matka – rikastusta Luikonlahdella, Outokummun kaivosmuseo, Outokumpu 1.6.–31.8.2015 Metsä josta itseni löysin, Möhkön ruukkimuseo, Ilomantsi 1.6.–31.8.2015 Pitsikoristeita ja herrain-huoneita – suomalaista rakennustaidetta Sortavalasta, Parppeinvaaran runokylä, Ilomantsi 1.6.–30.8.2015 Sota Outokummussa, Outo kummun kaivosmuseo, Outokumpu

MUSEO 2/2015

Suomalaista taidetta ainutlaatuisessa kotimiljöössä Helsingin Töölön kattojen tasalla Avoinna ke 14–18 ja su 12–16. Yleisöopastukset ke 14.30 ja su 12.30 Vapaa pääsy. Ryhmät myös tilauksesta (60/75 eur) POHJOINEN HESPERIANKATU 7, 00260 HELSINKI • (09) 494 436 www.taidekotikirpila.fi

Kesänäyttelyt

Näyttelykalenteri 2.6.–31.12.2015 Olavinlinnan uusi perusnäyttely ja työpaja ”Pikku herttua sali”, Olavinlinna, Savonlinna

29.4.–6.9.2015

KARJALAN KUNNAILLA

2.6.–30.8.2015 Sateenvarjojen leikki, Tuusulan museot, Halosenniemi, Tuusula

EdElfElt, Einola, JärnEfElt, HalonEn, HElEnius, HämäläinEn, Gallén, KEinänEn, Koivu, mäKinEn, orJala, sparrE, WEndElin

2.6.–26.7.2015 Varuskuntakaupunki Oulu Pohjois-Pohjanmaan museo, Oulu 4.6.–3.1.2016 Mannerheim-näyttely, Suojeluskunta ja Lotta Svärd -museo, Seinäjoki

Taiteilijakoti Erkkola Rantatie 25, Tuusula p. 09 8718 3471 www.erkkola.fi Avoinna 1.5.–31.8. ti–su 11–18 1.9.–30.4. ke–su 12–17

4.6.–31.7.2015 SAVI Polttamaton savi perinteisessä rakentamisessa, Rakennuskulttuuritalo Toivo ja Korsmanin talo, Pori 5.6.–30.9.2015 ”Me halutaan vaan soittaa rock’n rollia” – Raahelaista bändihistoriaa 70-luvulta 90-luvulle, Raahen museo: Kruununmakasiinimuseo, Raahe

TUUSULAN TAIDEMUSEO

6.6.–6.9.2015 Holmin perheen kesäpöytä Porvoon museo, Holmin talo, Porvoo

2.6.–30.8.2015

LUONNONLYYRIKKO

6.6.–23.8.2015 Juuret syvällä – Deep Roots Suomen käsityön museo, Jyväskylä

Pekka Halonen 150 vuotta

6.6.–19.9.2015 Kolttien perinnetalo Sevetti järvellä, Saamelaismuseo Siida, Inari 6.6.–26.7.2015 Vaasan kesä, Vaasan taidehalli, Vaasa 6.6.–1.2.2016 Yhtä juhlaa – kansallispuku 130 vuotta, Suomen käsityön museo, Jyväskylä 8.6.–9.8.2015 Mökkielämää, Mäntyharjun Museo, Mäntyharju

Rantatie, Tuusula www.halosenniemi.fi Avoinna 1.5.–31.8. ti–su 11–18 1.9.–30.4. ti–su 12–17

10.6.–27.9.2015 Kylpyläelämää Loviisassa – Nuori Jean Sibelius, Loviisan kaupunginmuseo, Loviisa

www.poikilo.fi MUSEO 2/2015

Näyttelykalenteri

Kesänäyttelyt

12.6.–31.10.2015 Autot ja Helsinki, Mobilia, Kangasala

SIBELIUKSEN SYNTYMÄKOTI SIBELIUS VALOKUVASSA 12.11.2014–13.12.2015

12.6.–13.9.2015 Hauskaa teatteri-iltaa. Heinolan kesäteatteri 2001–2015, Heinolan kaupungin museo, Heinola

12.6.–18.12.2015 Moottori 90 vuotta, Mobilia, Kangasala 12.6.–23.8.2015 Punainen Tampere, Työväenmuseo Werstas, Tampere 12.6.–30.8.2015 Ryijyt-näyttely, Käsityömuseo Miila, Paimio

MEILLE PIENI ON OLLUT SUURTA JO VUODESTA 1985 Tykistö-, pioneeri- ja viestiaselajien historiaa esittelevä Museo Militaria tarjoaa monipuolista katsottavaa koko perheelle. Museon laajan perusnäyttelyn lisäksi ulkonäyttelyalueella on esillä tykkejä 1870-luvulta 1980-luvulle ja pioneerien raskasta kalustoa.

12.6.–18.12.2015 Taksiliitto 70 vuotta, Mobilia, Kangasala 14.6.–30.9.2015 Iskelmäkuninkaat, Rautalammin museo, Rautalampi

24.6.–16.8.2015 Uskelasta Saloon – vanhoja valokuvia, Meritalon museo, Salo 24.6.–2.8.2015 Yli-Jaakheitin savupirtti, Kemin historiallinen museo, Kemi 25.6.–4.10.2015 Vampyyrin varjostamat – lepakoiden salainen maailma, Pohjanmaan museo ja Terranova Merenkurkun luontokeskus, Vaasa 27.6.–30.8.2015 Sakke Yrjölä: Suomen kauneimmat kalat, Luontotalo Arkki, Pori

Uudet vaihtuvat näyttelyt Talvi-, jatko- ja Lapin sotien kunniamerkit sekä Jääkärit ja Sibelius. www.museomilitaria.ﬁ, puh. (03) 682 4600. Vanhankapunginkatu 19, Hämeenlinna.

SUOMENLINNAN LELUMUSEO ja museokahvila Samovarbar ovat kesällä auki päivittäin 11-17/18

Ihan lähellä. Hämeenlinna Perhekaupunki. Me odotamme Sinua!

TERVETULOA! www.lelumuseo.fi

Museo-kesä.indd 1

4/20/2015 11:46:55 AM

HULLUN KERÄILIJÄN AARTEET EN GALEN SAMLARES SKATTER TREASURES OF THE MAD COLLECTOR 5.2.–16.8.2015 TI–PE 10–17, LA–SU 11–16 TIS.–FRE. 10–17, LÖR.–SÖN. 11–16 TUE–FRI: 10–17, SAT–SUN: 11–16

VAPAA PÄÄSY FRITT INTRÄDE ADMISSION FREE

TIKKURILAN VANHA ASEMA, HERTAKSENTIE 1, 01300 VANTAA VANTAA.FI/KAUPUNGINMUSEO

MUSEO 2/2015

5. 6.–16. 8. Lea Karttunen, Päivi Rintaniemi, Marjaana Tillander ti–pe 12–16 la 10–14 su 11–15, 2.6.–2.8. ti–su 12–18 • 1,5–3,5 € Lahdentie 65 Orimattila p. 044 781 3567 www.orimattila.fi/ taidemuseo

ma–su 10–16, 5/4/2 € Hallituskatu 11, Hämeenlinna p. 03 621 2755 hameenlinna.fi/ historiallinenmuseo

12.6.–13.9.2015 Tahdotko? – hääperinteitä Myllysaaren museo, Valkeakoski

15.6. –31.12.2015 Merimuseon taakse rakentuu Paarlastipuisto, Rauman meri museo, Rauma

WALL-HAKALAN TAIDESÄÄTIÖ PENTTI PAPINAHO ERKOT

Kesämatineatkonserttisarja kesä–elokuu su klo 14.00

YOUSUF KARSH

12.6.–18.12.2015 Liikkeelle, sanoi Kekkonen Mobilia, Kangasala

ORIMATTILAN TAIDEMUSEO

Kesänäyttelyt PÄivikki JA SAkAri SoHlBErGin kotiMuSEo 1900-luvun kulttuurikoti Helsingin katajanokalla Avoinna Opastetut kierrokset maanantaisin 15.30 ja 17.00, kesäaikana sopimuksen mukaan Kauppiaankatu 11 A, Helsinki p. 09 636 753 www.pss-saatio.fi

Näyttelykalenteri Heinäkuu

4.7.–30.8.2015 Karjalan kunnailta Kiskoon Kiskon kotiseutumuseo, Salo 8.7.–31.10.2015 Olavi Virta – Rintamaradion esiintyjän matka kaikkien aikojen solistitähdeksi, Suojeluskunta ja Lotta Svärd -museo, Seinäjoki 10.7.2015–10.1.2016 Me teimme sen! Pori Jazzin viisi vuosikymmentä, Satakunnan Museo, Pori 10.7.–19.7.2015 Omakotitalo, Lapinlahden taide museo ja Eemil Halosen museo, Lapinlahti 18.7.–4.9.2015 Perinteistä ja modernia pitsiä Annabergista, Rauman museo, Vanha Raatihuone, Rauma 18.7.–4.9.2015 Suomen Pitsinnyplääjät 25 vuotta, Rauman museo, Marela, Rauma Elokuu

4.8.–4.10.2015 Turkansaaren ulkomuseo 90 vuotta, Pohjois-Pohjanmaan museo, Oulu 15.8.–31.12.2015 Tornio ja Haaparanta – 1. maailmansodan solmukohtia, Tornionlaakson maakuntamuseo, Tornio 21.8.–15.11.2015 ”Huvin vuoksi” – Suurenmoiset Sariolat, Taide- ja museokeskus SINKKA, Kerava

Tykkää Museoliitosta Facebookissa!

21.8.–31.12.2015 Teollisuuden tekijät – Varkauden Teollisuus 200 vuotta, Varkauden museo, Varkaus 30.8.–4.10.2015 Lapset ja luonto, Kainuun Museo, Kajaani

MUSEO 2/2015

AINUTLAATUINEN NÄYTTELYKOKONAISUUS Trafiikki-museoiden yhteishankkeen ”Liikkeelle! – Suomi sodan jälkeen” -näyttelyt kertovat sodan jälkeisistä vuosista 1945-1975. Tieto liikkui entistä nopeammin postin ja television välityksellä, joka toi koteihin niin kuulennot kuin presidentti Kekkosenkin. Uusi uljas tulevaisuus rakennettiin uutteralla työllä. Suomi nousi renkaiden, kiskojen, siipien, laivaväylien ja kaapeleiden varaan ja avautui kohti Eurooppaa. www.trafiikki.fi/liikkeelle

TERVETULOA!

MEDIAMUSEO RUPRIIKKI RUPRIIKKI MEDIAMUSEO SUOMEN SUOMEN MERIKESKUSMERIKESKUS VELLAMO VELLAMO SUOMEN SUOMEN JA POSTIMUSEO JA POSTIMUSEO RAUTATIEMUSEO SUOMEN MERIMUSEO RAUTATIEMUSEO ILMAILUMUSEO ILMAILUMUSEO SUOMEN MERIMUSEO TAMPERE TAMPERE HYVINKÄÄ HYVINKÄÄ VANTAA KOTKA VANTAA KOTKA

13.3.—23.8.2015

24.4.—15.11.2015

24.4.—27.12.2015

22.4.2015—10.1.2016

Voimalla liikkeelle! Jäätä särkemään! Valokeilassa ovat jäänmurtaja Voima, satamajäänsärkijä Turso ja talvimerenkulku Suomessa.

Liikkeelle! Uuteen kotiin. Koskettavia tarinoita Karjalan evakoiden ja pakolaisina Suomeen muuttanneiden kokemuksista.

Unelmat liikkeelle! – Eläköön Interrail. Näyttelyssä tarkastellaan Interrail-matkustamista, reilaamista viidellä eri vuosikymmenellä.

Liikkeelle! Lentomatkailu uuteen nousuun. Lentomatkustamisen kasvun myötä suuri maailma aukesi suomalaisille.

www.merikeskusvellamo.ﬁ

MUSEO 2/2015

www.postimuseo.ﬁ www.rupriikki.tampere.ﬁ

www.rautatiemuseo.ﬁ

www.ilmailumuseo.ﬁ

FORUM TURKU

Kesänäyttelyt

M MARINUM RADIO JA TV-MUSEO MOBILIA FORUM MARINUMTEKNIIKAN MUSEO TEKNIIKAN MUSEO RADIO JA TV-MUSEO MOBILIA U HELSINKI LAHTI KANGASALA KANGASALA TURKU HELSINKI LAHTI

25.4.2015—10.1.2016

24.4.2015—31.12.2017

25.4.—31.12.2015

12.6.-18.12.2015

Suomi Liikkeelle 1945-1975. Risteilymatkustuksen historiaa -näyttely esittelee suomalaisen risteilyturismin kehitystä ja laajentumista Itämeren alueelta aina Länsi-Afrikan kaukokohteisiin asti.

Liikkeelle! - Valon ja voiman tekijät. Työtä ja työteliäisyyttä, tehostamista ja koneromantiikkaa Strömbergin teollisuusvalokuvissa.

Kuva liikkeelle! - televisio tuo kuvat kotiin -pop-up-näyttely kertoo television tulemisesta Suomeen. Millainen oli telkkarin tie suomalaisten olohuoneisiin – ja sydämiin?

Liikkeelle!, sanoi Kekkonen. Nopeusrajoituksia ja Kekkosteitä. Tieliikenteen historia vuosina 1945-1975.

www.tekniikanmuseo.ﬁ

www.lahdenmuseot.ﬁ /museot/ﬁ/radio-ja-tv-museo

www.forum-marinum.ﬁ

www.mobilia.ﬁ MUSEO 2/2015

Näyttelykalenteri Taidemuseot Toukokuu

5.5.–30.6.2015 Ari Tukiainen: Vornan veitsi Kolin luontokeskus Ukko, Lieksa

Kesänäyttelyt RIISA – SUOMEN ORTODOKSINEN KIRKKOMUSEO

SUOMALAISEN KIRJAN MUSEO PUKSTAAVI Uusi näyttely MIELIKUVITUS – Rudolf Koivu 125

PYHYYDEN PORTAILLA Avoinna ti–su klo 10–16, ma suljettu.

Perusnäyttely Inkunaabelista sähkökirjaan

Karjalankatu 1, Kuopio Puh. 0206 100 266 riisa.fi

1.6.–10.8. ma–su 10–17, 11.8.–31.5. ti–pe 10–16, la 10–15

6.5.–23.8.2015 Kemiä kokoelmissa Kemin historiallinen museo, Kemi 7.5.–6.9.2015 Puolivilli puutarha Poikilo-museot Kouvolan taidemuseo, Kouvola 8.5.–6.9.2015 Annie Krokforsin taidetta, K. H. Renlundin museo – Keski-Pohjanmaan maakuntamuseo, Roosin talo, Kokkola 8.5.–16.8.2015 Hanneriina Moisseinen: Liinatie, Varkauden museo, Varkaus 8.5.–30.8.2015 Martta Wendelin, Hämeenlinnan taidemuseo, Hämeenlinna 8.5.2015–10.1.2016 Pohjoiset taiteilijat Antti Ylönen ja Kari Södö, Lusto – Suomen Metsämuseo, Savonlinna 9.5.–14.6.2015 Connections North – Mirror Images, Galleria Ratamo, Jyväskylä 13.5.–26.9.2015 Leonardo Da Vilhu. Risto Vilhunen 70 vuotta, Kuopion taidemuseo, Kuopio 16.5.–13.9.2015 Toisten taidetta, Serlachius-museo Gösta, Mänttä-Vilppula 16.5.–23.8.2015 Vuoden nuori taiteilija 2015 – Ville Andersson, Tampereen taidemuseo - Pirkanmaan aluetaidemuseo, Tampere

Marttilankatu 12, Sastamala Liput 6/4/0 € p. 010 3212 950 www.pukstaavi.fi

KUOPION TAIDEMUSEO LEONARDO DA VILHU Risto Vilhunen 70 vuotta 26. 9. saakka

26. 4.–10. 8. ke–su 12–17, 12. 8.–3. 10. ke–la klo 12–16 Jaatsinkatu 2, Sastamala Vapaa pääsy. p. 050 313 1408 www.sastamalanmuseo. sastamala.fi

Avoinna ti–la 10–17 6/4 €, alle 18-v. maksutta. Kauppakatu 35, Kuopio puh. 017 182 633 taidemuseo.kuopio.fi

JOENSUUN MUSEOKESÄ 2015

KESÄN NÄYTTELYT 2015 Mikkelin taidemuseo

Due Nelimarkka

23.5.–6.9. Hullu luovuus

28.5.– 4.10. 2015

– Nyrjähtänyttä suomalaista sarjakuvahuumoria

Eero Nelimarkka Riitta Nelimarkka

Ristimäenkatu 5 50100 Mikkeli Puh. 015 194 2424 Avoinna ti, pe, su 10–17, ke 12–19, la 10–13, ma suljettu.

yhteisnäyttely

JOENSUUN TAIDEMUSEO ONNI

Kirkkokatu 23, www.joensuuntaidemuseo.fi Ti, to – su 10 – 16, ke 10 – 20, ma suljettu

Ei vettä rantaa rakkaampaa 6.5.– 18.10.2015

©Kuvasto ry

31.12. saakka Sodasta rauhaan – Suomi 1944–1945 Päämajankuja 1–3 50100 Mikkeli Puh. 015 194 2424 Avoinna 2.5.–31.8. päivittäin 10–17.

2.5.–31.8. Pääasia – Päähineitä museon kokoelmasta

Carelicum, Koskikatu 5, www.pohjoiskarjalanmuseo.ﬁ Ma – pe 9 – 17, la – su 10 – 15

Musturi, Samuelin matkassa, 2009

Päämajamuseo

Suur-Savon museo

POHJOIS-KARJALAN MUSEO

MUSEO 2/2015

KAKSI NÄYTTELYÄ AKSELI GALLEN-KALLELAN LAPSUUDESTA. Taiteilijan varhaisia töitä ja valokuvia hänen kotiseudustaan.

PERHEKUVIA Pekka Halonen 150 vuotta 29. 8. saakka

19.5.–27.9.2015 Mustan paperin maailma – Suomalaista siluettitaidetta Emil Cedercreutzin museo, Harjavalta

SASTAMALAN SEUDUN MUSEO

Otavankatu 11 50130 Mikkeli Puh. 015 213 606 Avoinna 2.5.–31.8. ti–pe 10–17, la 14–17.

MIKKELIN KAUPUNGIN MUSEOT Hallituskatu 8 E, 50100 Mikkeli Puh. 015 194 2424 • Fax. 015 366 161 museot@mikkeli.fi • www.mikkeli.fi/museot

Kesänäyttelyt NELIMARKKA-MUSEO I ETELÄPOHJANMAAN ALUETAIDEMUSEO PERUSNÄYTTELY PARIISI ON SESAM 6.6.–20.9. Jan-Erik Andersson BYGGA BO TÄNKA – RAKENTAA ASUA AJATELLA Avoinna: ti–pe 11–17, la 12–16, su 12–17 Pääsymaksut: 6/4 € Pekkolantie 123, 62900 Alajärvi www.nelimarkka-museo.fi

Näyttelykalenteri 19.5.–27.9.2015 Valokuvan tanssi Emil Cedercreutzin museo, Harjavalta 22.5.–30.8.2015 Nita Vera: Needles of Love Suomen valokuvataiteen museo, Helsinki 22.5.–18.10.2015 Voi sitä näinkin elää! Esittelyssä ITE-taiteilijoiden koteja, K.H.Renlundin museo – Keski-Pohjanmaan maakuntamuseo, Museokortteli, Kokkola

IHMEELLINEN ELÄMÄ ON MINULLA OLLUT Kuvanveistäjä Lauri Leppäsen syntymästä 120 vuotta 9. 5.–31. 10. 2015

23.5.–9.8.2015 Julian Opie, Helsingin Taidehalli, Helsinki 23.5.–30.8.2015 Miljoonatohtori H.F. Antellin taidekokoelma, Tikanojan taidekoti, Vaasa

Avoinna la–su 12–16 1.6.–15.8. myös ti–pe 12–17, ryhmät sopimuksen mukaan

28.5.–4.10.2015 Due Nelimarkka, Joensuun taidemuseo, Joensuu

HUITTISTEN MUSEO

Kirkkotie 4, Huittinen 02 5604319 www.huittinen.fi/museo

28.5.–6.9.2015 Rokokoo – Pohjoisia tulkintoja, Sinebrychoffin taidemuseo, Helsinki 29.5.–19.9.2015 Aika on Lahden, Lahden kaupunginmuseo, Taidemuseo/ Julistemuseo, Lahti 29.5.–30.8.2015 Outi Martikainen – tekstiili näyttely, Keski-Suomen museo, Jyväskylä 29.5.–3.8.2015 Teoksia kokoelmasta, Amos Andersonin taidemuseo, Helsinki 29.5.–31.12.2015 Timo Sarpaneva: Taidetta lasista – Collection Kakkonen, Suomen lasimuseo, Riihimäki 30.5.–4.10.2015 Leena Luostarinen, Kaukainen rakkaus, Salon taidemuseo – Veturitalli, Salo Kesäkuu

1.6.–31.8.2015 Kalevala uusin silmin Parppeinvaaran runokylä, Ilomantsi

MUSEO 2/2015

Näyttelykalenteri

2.6.–13.9.2015 8 valotusta – Tapio Wirkkala toisin silmin, Ateneumin taide museo, Helsinki 2.6.–9.8.2015 Kasken kierto, Lapinlahden taidemuseo ja Eemil Halosen museo, Lapinlahti 2.6.–30.8.2015 Luonnonlyyrikko – Pekka Halonen 150 vuotta, Tuusulan museot, Halosenniemi, Tuusula 2.6.–9.8.2015 Sanna Saastamoinen-Barrois: Kasken kierto, Lapinlahden taidemuseo ja Eemil Halosen museo, Lapinlahti 2.6.–4.10.2015 Veikko Kasurisen lahjoitus kokoelma, Joensuun taidemuseo, Joensuu 5.6.–6.9.2015 Blanc de Blancs – Valkoisesta valkoista – Helmi Remes, Suomen lasimuseo, Riihimäki

Kesänäyttelyt

LAPUAN TAIDEMUSEO

SUOMEN MAATALOUSMUSEO SARKA

TOMMI TOIJA Mutatis Mutandis 13.6.–12.9.2015

JUKON TARINA Junnilan Konepajasta konekaupan kuihtumiseen 31. 8. 2015 asti

Avoinna ti–pe 12–18 la 11–15

Avoinna kesäkaudella joka päivä klo 10–17 Pääsymaksu 6/4/2 €

Kulttuurikeskus Vanha Paukku Kustaa Tiitun tie 1 Lapua p.06-4384520 www.lapuantaidemuseo.fi

Vanhankirkontie 383, Loimaa p. 02 763 7700 www.sarka.fi

RAUMAN MUSEO MARELA SUOMEN PITSIN NYPLÄÄJÄT 25 VUOTTA 18. 7.–4. 9. 2015 Avoinna 19. 5.–30. 6. ja 1. 8.–31. 8. ti–su 10–17 1. 7.–31. 7. joka päivä 10–17 Kertalippu 4/3, alle 18-v ilmaiseksi Kauppakatu 24 Lisätietoja www.rauma.fi/museo 044-7933532

NAANTALIN MUSEO Kesänäyttely LIIKKUMATTA, OLKAA HYVÄ! Valokuvauksen historiaa ja kuvia Naantalista Mannerheiminkatu 21 15.5.–30.8. ti–su klo 11–18 Aikuiset 4 / 3 / 2 p. 02 435 2727 www.naantali.fi/museo

5.6.–13.9.2015 Françoise Jaquet, Ajan siivillä, Jyväskylän taidemuseo, Jyväskylä 5.6.–20.9.2015 Jacques Henri Lartigue RIVIERA, Turun taidemuseo Varsinais-Suomen aluetaidemuseo, Turku 5.6.–30.8.2015 Jorma Kuula – Muistoissa, Kemin taidemuseo, Kemi 5.6.–6.1.2016 MieliKUVITUS – Rudolf Koivu 125, Suomalaisen kirjan museo Pukstaavi, Sastamala 5.6.–31.8.2015 Möhkönvirta 2015, Möhkön ruukkimuseo ja Parppeinvaaran runokylä, Ilomantsi 5.6.–20.9.2015 PIMIÖ Dominigue GonzalezFoerster & Tristan Bera: Belle

www.sagalund.fi 30

MUSEO 2/2015

Sagalunds museum / Sagalundin museo

Dalsbruks bruksmuseum / Ruukinmuseo

Öppet / Auki 1.6 – 31.8 kl(o) 11-17 6€ / 5€ Guide / Opas Museivägen 7 25700 Kimito 02- 421728

Öppet / Auki 1.6 – 30.8 kl(o) 11-18 4€ / 2€ Guide / Opas Tullbacksvägen 7 25900 Taalintehdas 040-721 95 35

Kesänäyttelyt

Näyttelykalenteri

SAMU

comme le jour, Turun taidemuseo Varsinais-Suomen aluetaidemuseo, Turku

Salon elektroniikkamuseo Radio- ja televisionäyttely

5.6.–20.9.2015 STUDIO Kari Vehosalo: Terrible Nature, Turun taidemuseo VarsinaisSuomen aluetaidemuseo, Turku

Halikon museo

5.6.–13.9.2015 Veikko Hirvimäki, Kohtaamisia, Jyväskylän taidemuseo, Jyväskylä

kutsuu SALON museoihin to-pe 12-18, la 12-16 17.6.-31.8. ke-pe 12-18, la-su 12-16 Salorankatu 5-7 4.6.-9.8. to, la ja su 12-18

Kiikalan kotiseutumuseo 7.6.-30.8. su 12-15

Kiskon kotiseutumuseo

4.-26.7. la-su 12-15, 2.-30.8. su 12-15

Meritalon museo

24.6.-16.8. ke-pe 12-17, la-su 12-16

Perniön museo

2.6.-9.8. ti ja su 13-17

Suomusjärven kotiseutumuseo 20.6.-9.8. la ja su 12-15

Trömperin kestikievari 24.6.-9.8. ke-su 12-18

www.salomus.fi, samu@salo.fi (02) 7784883, (02) 7784885

6.6.–20.9.2015 Jan-Erik Andersson Bygga bo tänka – Rakentaa asua ajatella, Nelimarkka-museo, Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseo ja Nelimarkkaresidenssi, Alajärvi 6.6.–30.8.2015 Kaukovainio – lähiötarinoita, Oulun taidemuseo, Oulu 6.6.–30.8.2015 Lennokkaasti keinuen, Oulun taidemuseo, Oulu 6.6.–30.8.2015 Quilt Visions – Amerikkalaista nykytilkkutaidetta, Oulun taidemuseo, Oulu 7.6.–13.9.2015 Marita Liulia, Heinolan taidemuseo, Heinola 7.6.–30.9.2015 Viktor Kuuselan, Rautalammin museo, Rautalampi 10.6.–30.8.2015 Turku Biennaali 2015 – Odottamaton vieras, Aboa Vetus & Ars Nova -museo, Turku 11.6.–14.2.2016 Helenen puutarhassa, Riihimäen taidemuseo, Riihimäki

Ina Colliander 1905-1985 Tyttö ja perhonen 24.4.-30.8.2015 Raision museo Harkko / Raision kaupungintalo Nallinkatu 2, 21200 Raisio 044 797 1683 www.raisio.ﬁ/harkko Vapaa pääsy Ina Colliander, 1950, Tyttö ja perhonen, puupiirros, 39 x 25 cm

11.6.–13.9.2015 Reidar Särestöniemi (1925– 1981), Kajaanin taidemuseo, Kajaani 12.6.–13.9.2015 Daniel & Geo Fuchs: Stasi Secret Rooms, Porin taidemuseo, Pori 12.6.2015–17.1.2016 Daniel & Geo Fuchs: Toygiants, Forces & Explosions, Porin taidemuseo, Pori

MUSEO 2/2015

Näyttelykalenteri

Kesänäyttelyt

12.6.–6.9.2015 Heikki Marila. Kukkia ja perkeleitä, Wäinö Aaltosen museo, Turku 12.6.–20.8.2015 Kesän taidenäyttely Riihi saaressa, Savonlinnan maakunta museo, Savonlinna 12.6.–13.9.2015 Kuvia lavan takaa ja lavalta. Pori Jazz 50 vuotta, Porin taidemuseo, Pori

Frans Hiivanainen, Sisäkuva vaasalaiskodista, 1910. Kuva: Pohjanmaan museo, Tony Knif.

Museokatu 3, 65100 Vaasa Puh. 06 325 3800 www.pohjanmaanmuseo.fi

12.6.–20.9.2015 Matkalla maan keskipisteeseen - nykytaidetta Keski-Suomessa 2015. Taiteilijat Kirsi Tapper ja Nora Tapper, Keuruun museo, Keuruu 12.6.–13.9.2015 Milja Viita – Afrikka-aiheisia videoteoksia, Porin taidemuseo, Pori 12.6.–27.9.2015 Out of the Box, Kuntsin modernin taiteen museo, Vaasa 12.6.–30.8.2015 Taju 2015 – Matka, Hyvinkään taidemuseo, Hyvinkää 12.6.–31.12.2015 Tapio Wirkkalan posliinia Rosenthalille1956–1985, Suomen lasimuseo, Riihimäki 13.6.–13.9.2015 Kaukainen kosketus, Serlachiusmuseo Gösta, Mänttä-Vilppula 13.6.–13.9.2015 Osaatteko valssata neiti Minkkinen? Eila Minkkisen retrospektiivinen näyttely Rauman taidemuseo, Rauma 13.6.–13.9.2015 Visio 2015, Serlachius-museo Gösta, Mänttä-Vilppula 15.6.–1.10.2015 Otteita taiteilijaelämästä – Reidar Särestöniemi ja Kalervo Palsa, Särestöniemi-museo, Kittilä

MUSEO 2/2015

Hovioikeudenpuistikko 4, Vaasa Puh. 06 325 3916 Avoinna: tiistai – sunnuntai 10-16 Opastusvaraukset 040 356 4870 www.tikanojantaidekoti.fi

Albert Edelfelt, Pariisin Luxembourgin puistossa, 1887. Ateneum. Kuva: Kansallisgalleria, Hannu Aaltonen.

Kesänäyttelyt

Suomen museoliitto Twitterissä

Twitter.com/museoliitto

UUDENKAUPUNGIN MUSEO UUDENKAUPUNGIN MUSEON WAHLBERGIN TALO Näyttely museon 120-vuotisesta historiasta 8. 6.–30. 8. 2015 ma–pe 10–17, la–su 12–15 Ylinenkatu 11, Uusikaupunki uudenkaupunginmuseo.fi

Näyttelykalenteri 16.6.–13.9.2015 Tekstiilitaiteilija Riitta HytönenPasanen, Äänekosken taidemuseo, Äänekoski 17.6.–13.9.2015 Nubben – Lars-Gunnar Nordström In Memoriam, EMMA – Espoon modernin taiteen museo, Espoo 18.6.–12.7.2015 Kaupunkikerroin 2015: Merja Nieminen & James Andean ja Juhana Moisander, Galleria Ratamo, Jyväskylä 18.6.–27.9.2015 Tarujen kansat, Ateneumin taidemuseo, Helsinki 26.6.–1.9.2015 Kuvataiteilija, taidegraafikko Tommi-Wihtori Roström: Meren viiva, Rauman merimuseo, Rauma 26.6.–27.9.2015 Vuoden jazztaiteilija 2015, Aineen taidemuseo, Tornio Heinäkuu

1.7.–31.7.2015 Iloiset eläinystävämme, Kierikkikeskus, Oulu 1.7.–2.8.2015 Joki virtaa – Yli-Iin taidepiirin 40-vuotisjuhlanäyttely, Kierikkikeskus, Oulu 1.7.–31.12.2015 Valon leikki, Teresia ja Rafael Lönnströmin kotimuseo, Rauma 8.7.–31.7.2015 Yhteisötaideteos, Pihlajaveden kotiseutumuseo, Keuruu 10.7.–13.9.2015 Pitsiviikon pihanäyttely, Rauman taidemuseo, Rauma 16.7.–15.8.2015 Anne Tamminen: Eläintarha ja Heikki Humberg: Human Nature Galleria Ratamo, Jyväskylä

MUSEO 2/2015

Näyttelykalenteri

Kesänäyttelyt

Elokuu

1.8.–31.8.2015 Matti Pikkujämsä – Kuvituksia, Kierikkikeskus, Oulu 7.8.–20.9.2015 Rapujuhlat – suomenruotsalainen karnevaali, Vaasan taidehalli, Vaasa 13.8.–6.9.2015 Grayscale: Alexandra Schewski, Ingibjörg Jóhanna Gunnlaugsdóttir, Jan Kromke ja Johanna Pihlajamaaa, Galleria Ratamo, Jyväskylä 14.8.–31.1.2016 Väri vapautuu – Suomen taiteen uudistajia 1908 – 1914 Didrichsenin taide- ja kulttuurimuseo, Helsinki 20.8.2015–31.1.2016 Pimiö – Darkroom, Suomen valokuvataiteen museo, Helsinki 21.8.–1.11.2015 Hortensia – Toini Markkasen syntymästä 100 vuotta, Varkauden museo, Varkaus

26.8.–27.9.2015 KA-ZE, Tikanojan taidekoti, Vaasa 26.8.–18.10.2015 Metsän pimeys ei pelota Savonlinnan maakuntamuseo, Savonlinna 28.8.–8.11.2015 Matka yöhön, Savonlinnan maakuntamuseo, Savonlinna

KULTAMUSEO NASA, ESA, J. HESTER, A. LOLL (ASU)

21.8.–26.10.2015 Pyhän Teresan hurmio, Amos Andersonin taidemuseo, Helsinki

TÄHDISTÄ RÄNNIIN 15. 5.–5. 10. 2015 Suomen ja kansainvälinen kultahistoria Kivi- ja mineraalinäyttely Museokauppa Kullanhuuhdontaa Avoinna kesäkaudella joka päivä 9–17 Pääsymaksut 10/8/5 EUR 99695 Tankavaara p. 016-626171 www.kultamuseo.fi

Museokortti • museot.fi

MUSEO 2/2015

Rakkaus

MuseoKesä-lehden

kerro meille

Alajärvi: Nelimarkka-museo, Pekolantie 123 • Espoo: EMMA – Espoon modernin taiteen museo • Suomen Lelumuseo Hevosenkenkä, WeeGee-talo, Ahertajantie 5 Forssa: Forssan museo, Wahreninkatu 12 Hanko: Hangon museo, Nycanderinkatu 4 Helsinki: Diamus Helsingin diakonissalaitoksen museo, Alppikatu 2 • Helsingin kaupunginmuseo, Sofiankatu 4 • Hakasalmen huvila, Mannerheimintie 13b • Työväenasuntomuseo, Kirstinkuja 4 • Ratikkamuseo, Töölönkatu 51 A • Helsingin Observatorio, Korpenikuksentie 1 • Helsingin yliopistomuseo, Fabianinkatu 33 • Hotelli- ja ravintolamuseo, Tallberginkatu 1 G 60 • Päivikki ja Sakari Sohlbergin kotimuseo, Kauppiaankatu 11 A • Sotamuseo, Liisankatu 1 • Sotamuseon Maneesi, Suomenlinna C 77 • Suomen Urheilumuseo, Olympiastadion • Suomenlinnan Lelumuseo, Suomenlinna C 66 • Taidekoti Kirpilä, Pohjoinen Hesperiankatu 7 • Tekniikan museo, Viikintie 1 Huittinen: Huittisten museo, Kirkkotie 4 Hyvinkää: Suomen Rautatiemuseo, Hyvinkäänkatu 9 Hämeenlinna: Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo, Kustaa III:n katu 8 • Palanderin talo, Linnankatu 16 • Sibeliuksen syntymäkoti, Hallituskatu 11 • Hämeen linna, Kustaa III:n katu 6 • Hämeenlinnan matkailuneuvonta, Raatihuoneenkatu 11 • Museo Militaria, Vanhankaupunginkatu 19 Joensuu: Carelicum, Koskikatu 5 • Joensuun taidemuseo, Kirkkokatu 23 • Joensuu kaupunginkirjasto, Koskikatu 5 Jyväskylä: Keski-Suomen museo, Alvar Aallon katu 7 • Käsityöläismuseot, Cygnaeuksenkatu 2 Kajaani: Kainuun museo, Asemakatu 4 • Kajaanin taidemuseo, Linnankatu 14 • Kajaanin kaupunginkirjasto, Seminaarinkatu 15 • Kemiö: Sagalundin museo, Museotie 7 Kangasala: Mobilia, Kustaa Kolmannentie 75 Kotka: Suomen merimuseo, Tornatorintie 99 A Kouvola: Kouvolan taidemuseo Poikilo, Varuskuntakatu 11 • Kouvolan kaupunginkirjasto, Salpausselänkatu 33 • Elimäen kotiseutumuseo, Alppiruusuntie 98 • Suomen Puotimuseo, Vanhatie 22, Valkeala Kuopio: Kuopion museo, Kauppakatu 23 • Kuopion korttelimuseo, Kirkkokatu 22 • J.V. Snellmanin kotimuseo, Snellmaninkatu 19 • Kuopion taidemuseo, Kauppakatu 35 • Riisa – Suomen ortodoksinen kirkkomuseo Lahti: Radio- ja tv-museo, Saimaankatu 11, 4. krs Lappeenranta: Etelä-Karjalan museo, Kristiinankatu 15 • Etelä-Karjalan taidemuseo, Kristiinankatu 8–10 • Lappeenrannan maakuntakirjasto, Valtakatu 47 Lapua: Lapuan Taidemuseo, Kulttuurikeskus Vanha Paukku, Kustaa Tiitun tie 1 Loimaa: Suomen maatalousmuseo Sarka, Vanhankirkontie 383 Mikkeli: Mikkelin taidemuseo, Ristimäenkatu 5 • Suur-Savon museo, Otavankatu 11 • Viestikeskus Lokki, Naisvuori Mänttä: Serlachius-museo Gustaf, R. Erik Serlachiuksen katu 2 • Serlachiusmuseo Gösta, Joenniementie 47 Naantali: Naantalin museo, Mannerheimintie 21 ja Katinhäntä 1 Noormarkku: Ahlströmin ruukit, Laviantie 14 Orimattila: Orimattilan taidemuseo, Lahdentie 65 • Orimattilan kotiseutumuseo, Pappilantie 4 Pori: Porin taidemuseo, Eteläranta • Satakunnan museo, Hallituskatu 11 • Luontotalo Arkki, Pohjoispuisto 4 • Rosenlew-museo, Kuninkaanlahdenkatu 14 Porvoo: Porvoon museo, Raatihuoneenkatu 21 • Holmin talo, Välikatu 11 Raisio: Raision museo Harkko, Nallikatu 2 Rauma: Rauman museo, Kauppakatu 24 • Riihimäki: Suomen Metsästysmuseo, Tehtaankatu 23 Rovaniemi: Rovaniemen kaupunginkirjasto, Jorma Eton tie 6 Salo: Salon Sastamala: Pukstaavi, Marttilankatu 12 1

Kerro meille mikä on tämän lehden mielenkiintoisin juttu. Voit antaa palautetta Museolehdestä myös omin sanoin. Minkälaiset jutut purevat? Mikä mättää? Vastaa ja voit voittaa Suomen lasimuseon museokauppatuotteen!

löydät seuraavista paikoista:

Palautetta lähettäneiden kesken arvotaan Lasitaivaan valmistama kirjepaino. Sydämen on suunnitellut ja valmistanut nuutajärveläinen lasinpuhaltaja Marika Kinnunen. Lasitaivaan tuotteita voi ostaa Suomen lasimuseosta, jossa sydämen hinta on 18 euroa. SUOMEN LASIMUSEO on avoinna ti–su klo 10–18. Osoite: Tehtaankatu 23, 11910 Riihimäki. www.suomenlasimuseo.fi

LEHDEN MIELENKIINTOISIN JUTTU LÖYTYY SIVULTA

PALAUTETTA TOIMITUKSELLE

NIMI

LÄHIOSOITE

POSTINUMERO

POSTITOIMIPAIKKA

Postita palautekortti 1. 10. 2015 mennessä. Vastauksesi ja palautetta toimitukselle voit lähettää myös sähköpostitse osoitteeseen info@museoliitto.fi. Vastanneiden kesken arvomme hienon museokauppatuotteen.

Museoliitto maksaa postimaksun

SUOMEN MUSEOLIITTO Tunnus 5015312 00003 VASTAUSLÄHETYS

MUSEO 2/2015

Rakkaus

Näin me sen teimme! MUSEONÄYTTELY RAKENTUU YHTEISTYÖSSÄ Museo-lehti tutustui Suomen Rautatiemuseoon ja sen interrail-näyttelyä valmistelevaan henkilökuntaan.

kohtaa lipunmyyjän, valvojan ja hyvässä tapauksessa oppaan. Voisi kuvitella, että siinä on koko henkilökunta. Avoinnapito työllistää kuitenkin vain osan museoväestä. Heidän lisäkseen museoissa työskentelee iso joukko henkilökuntaa kulissien takana. Tutkijat, amanuenssit, museonjohtajat, konservaattorit, museolehtorit, museomestarit, projektityöntekijät ja monet muut osallistuvat omalla työpanoksellaan näyttelyn valmisteluun. Mitä heidän työnkuvaansa kuuluu? Suomen Rautatiemuseo on Hyvinkäällä sijaitseva rautatiehistorian valtakunnallinen erikoismuseo, johon tutustuu vuosittain noin 25 000 kävijää. Museo-lehti vieraili museossa huhtikuun leensä museovieras

Museonäyttelyn suunnitteluun ja toteutukseen tarvitaan monen alan osaajia. puolessa välissä, jolloin asemarakennukseen sijoittuvan interrail-aiheisen näyttelyn avajaisiin oli puolitoista viikkoa. Tunnelma oli vielä kohtalaisen rauhallinen ja henkilökunnalla oli aikaa kertoa, miten he ovat osallistuneet uuden näyttelyn suunnitteluun ja toteutukseen. TIINA LEHTINEN, MUSEONJOHTAJA

Museonjohtajana vastaan museon toiminnasta, taloudesta ja henkilöstöhallinnosta. Lisäksi toimin museota ylläpitävän säätiön toiminnanjohtajana ja museon yhteyshenkilönä monien eri tahojen kanssa. Tämän näyttelyn osalta olen ollut yhteydessä rahoittajiin sekä löytänyt haastateltavan, jolta saatiin paljon interraileihin liittyvää muistitietoa. Tehtäviini on kuulunut myös 36

MUSEO 2/2015

näyttelytekstien oikolukeminen, kutsuvieraslistan laatiminen, neuvottelut yhteistyöstä VR:n kanssa sekä tapahtumapäivään sopivien palkintoja hankkiminen sponsoreilta. RAGNI REICHARDT, NÄYTTELYAMANUENSSI

Aloitin työt museossa viime keväänä ja Unelmat liikkeelle on ensimmäinen oma näyttelyni. Työtehtäväni liittyvät pääosin näyttelyiden sisällöntuottamiseen ja koordinointiin. Käytännössä se tarkoittaa näyttelykäsikirjoituksen kirjoittamista, aineiston keräämistä keruukutsuun vastanneilta informanteilta ja museon muilta työntekijöiltä, tiedotteiden laatimista, yhteistyötä graafikon kanssa, tapahtumapäivän suunnittelua, esinelainojen hoitamista muiden museoiden kanssa, neuvotteluja, näyttelytilojen mittaamista ja paljon muuta. Päivitän myös museon sosiaalisen median kanavia, joihin olen tehnyt näyttelyyn liittyvä nostoja kevään ajan. INK A ALÉN, MUSEOLEHTORI &

JENNI SOURAMA, ASIAK ASPALVELUVASTA AVA

Me vastaamme Rautatiemuseon tapahtumatuotannosta. Interrail-näyttelyä varten olemme suunnitelleet tapahtumapäivää, jonka ohjelmaan kuuluu luentoja, työpajoja ja tietovisa. Näyttelyyn halutaan tietysti myös mahdollisimman paljon yleisöä. Olemme lähestyneet tiedotusvälineitä ja suunnitelleet markkinointia.Tarvittaessa autamme näyttelyn rakentamisessa sekä sisällön ja käsikirjoituksen suunnittelussa. Lisäksi suunnittelemme museon avoinnapidon ja kahvilan työvuorot sekä tilaamme tuotteet museokauppaan. Jenni on myös etsinyt näyttelyyn sopivia esineitä eri museoiden kokoelmista.

K U V AT: T U U L I R A J A V U O R I

Rakkaus

LEILA HERRANEN, AMANUENSSI

Rautatiemuseossa kirjastosta ja tietopalvelusta vastaa amanuenssi. Olen työskennellyt Rautatiemuseossa jo pitkään ja tunnen museon kokoelmat hyvin. Interreilaamista ei ole juurikaan tutkittu aiemmin, joten aiheeseen liittyvää tietoa on kerättävä monesta eri lähteestä. Aina kun olen löytänyt sopivia lähteitä kirjoista tai arkistosta, olen välittänyt niitä eteenpäin näyttelyn käsikirjoittajalle. Työpisteeni sijaitsee samassa huoneessa näyttelysuunnittelijan kanssa, joten olen päässyt seuraamaan aitiopaikalta näyttelyn kehittymistä ideavaiheesta lähtien.

ELINA HOLOPAINEN, KOKOELMAPÄ ÄLLIKKÖ

Kokoelmapäällikön tehtävät liittyvät pääosin kokoelmapolitiikan noudattamiseen, kokoelmatiimin toiminnasta vastaamiseen ja kokoelmahankkeiden koordinointiin. Uuden näyttelyn taustalla on vuonna 2011 toteutettu Trafiikki-museoiden kokoelmahanke, jossa digitoitiin jälleenrakennusajan esineitä ja muuta aineistoa. Olen itsekin harrastanut reppureissaamista, joten on ollut hauska osallistua näyttelyn ideointiin ja näyttelytekstien editointiin. Toivon myös, että muutkin matkailusta kiinnostuneet löytäisivät näyttelyn

Yllä: Rautatiemuseon henkilökunta (ylh. vasemmalta): Iiro Niemi, Anne Tuomi, Elina Holopainen, Tiina Lehtinen, Ragni Reichardt, Jaakko Tuominen, Vesa Silvola Jenni Sourama, Inka Alén ja Leila Herranen.

MUSEO 2/2015

Rakkaus

ja tutustuisivat Rautatiemuseoon. Uutta kohderyhmää voisivat olla esimerkiksi 1970-luvun nuoret, joille reilaaminen tuo mieleen nostalgisia muistoja.

Rautatiemuseon Unelmat liikkeelle -näyttely kuuluu liikenne- ja viestintäalan erikoismuseoiden eli Trafiikki-museoiden yhdessä toteuttamaan näyttelykokonaisuuteen. Kahdeksassa museossa on esillä Suomen jälleenrakennusaikaan (1945–1975) liittyviä näyttelyjä, joita yhdistää sama eteenpäin pyrkivä aikakausi. Jokainen museo on valinnut näyttelyn teeman oman museon aihepiiriin sopivaksi.

IIRO NIEMI, KONSERVA ATTORI

Työskentelen tällä hetkellä pääosin liikkuvan kaluston parissa eli suunnittelen eri puolilla Suomea sijaitsevien junayksiköiden arvoluokitusta. Osallistun myös kesätapahtumissa museojunien liikuttamiseen. Viime kesäloman vietin interraililla ja oli kiinnostavaa tarkastella, miten junaliikenne toimii eri maissa. Näitä kokemuksia olen myös pyrkinyt välittämään näyttelyyn.Tapahtumapäivän suunnittelun aloitimme jo alkuvuodesta.

osalta vastaanotan ja tiliöin näyttelyyn liittyvät laskut. JA AKKO TUOMINEN, MUSEOMESTARI

Museomestarina olen museon talonmies ja yleismies Jantunen. Työssäni parasta on monipuolisuus.Yhden päivän aikana vaihdan lamppuja, rakennan pienoisrataa museon pihalla ja huollan kiinteistöä. Pian alkavan näyttelyn osalta osallistun näyttelytilojen tyhjentämiseen.

ANNE TUOMI, AMANUENSSI

Työaikani jakautuu puoliksi valokuvakokoelmien sekä talous- ja henkilöstöhallinnon välille. Kun näyttely on saatu valmiiksi, liitän kaikki aineistonkeruuvaiheessa museoon lahjoitetut kuvat osaksi museon kokoelmaa.Talouspuolen 38

MUSEO 2/2015

näyttelytekniikasta ja näyttelyrakenteiden valmistamisesta sekä näyttelyn pystyttämisestä.

VESA SILVOLA, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ

Olen kiinteistöpuolen projektityöntekijä ja työtehtäviini kuuluvat erilaiset kiinteistön kunnossapitotehtävät. Interrail-näyttelyn toteuttamisessa vastasin

MUU HENKILÖKUNTA

Lisäksi näyttelyn toteuttamiseen on osallistunut monipuolinen joukko museon määräaikaisia työntekijöitä. Kahdeksasluokkalainen työelämään tutustuja auttoi näyttelypaikan siivoamisessa ja mittasi näyttelytilat lattiasta kattoon. Opiskelija toteutti lopputyötään näyttösovelluksen, jolla voi selata reilaajien muistoalbumeja. Graafinen suunnittelu tilattiin museon ulkopuolelta. Tuuli Rajavuori UNELMAT LIIKKEELLE – ELÄKÖÖN INTERRAIL –näyttely on avoinna Suomen Rautatiemuseossa 27.12.2015 asti.

Rakkaus

Museoesine kaikin aistein

VEIKKO SOMERPURO

rittiläisen taiteilijan Je-

remy Dellerin ideoima teos

Saa koskea levittäytyi ympäri pääkaupunkiseutua maaliskuussa osana IHME-nykytaidefestivaalia. Teoksen ideana oli nimensä mukaisesti antaa ihmisille mahdollisuus koskea museoesineisiin, mutta ennen kaikkea luoda yllättäviä kohtaamisia tuomalla esineet museorakennusten ulkopuolelle kauppakeskuksiin ja metroasemille.

Esineisiin tutustuttiin koskemalla, haistamalla ja maistamalla. Mukana oli pääkaupunkiseudun museoista valittuja designesineitä, miljoonia vuosia vanhoja meteoriitin kappaleita ja arkisia käyttöesineitä.Teosten koskemisen lisäksi projektin työntekijät kertoivat esineiden taustoista. Parhaimmillaan näistä kohtaamisista syntyi pitkiä keskusteluja. Yleisön reaktiot teokseen ja valittuihin esineisiin olivat innostuneita. Esi-

neisiin tutustuttiin koskemalla, haistamalla ja jopa maistamalla. Laavakiven kappale 180 miljoonan vuoden takaa ei ehkä näytä kovin ihmeelliseltä, mutta sen pitäminen kädessä on aivan toisenlainen elämys. Entisajan arkinen selviytyminen konkretisoitui, kun käteen sai tulukset eli vanhat tulentekovälineet. Pystyisinkö sytyttämään näillä valkean? Viikon aikana esittelypöydän ääreen pysähtyi moni ihminen, joka tunnusti suoraan välttelevänsä museoita tai koki museoon lähtemisen olevan liian hankalaa. Monet olivat aidon hämmästyneitä siitä, että museoissa ei ole vain vanhoja esineitä vaan myös nykydesignia ja lähihistorian käyttöesineitä. Tuntemattomat esineet saivat muistelemaan, pohtimaan ja oppimaan uutta. Hieman tutumpiin esineisiin sai uuden näkökulman, kun kuuli niiden historiasta ja siitä, miksi ne oli otettu museokokoelmiin. Oli avartavaa huomata, kuinka myös aikuiset haluavat koskea,

Yllä: Kuution sisällä on Marsin hiekkaa

kokeilla ja käyttää kaikkia aistejaan esineisiin tutustuessaan. Esineiden äärelle pysähtyminen synnytti monta spontaania keskustelua toisilleen täysin tuntemattomien ihmisten kesken. Teos ei siis luonut kohtaamisia vain esineiden kanssa vaan myös eri sukupolvien ja taustoiltaan täysin erilaisten ihmisten välille. m Sanna Särkelä

Kulttuurielämyksiä Noormarkun ruukissa Ahlströmin Noormarkun ruukin kulttuurikierroksilla tutustut oppaan johdolla Makkarakosken sahamuseoon, Villa Maireaan, juuri laajennettuun Ahlström Voyage -näyttelyyn sekä upeaan Ahlströmin ruukit – Palveluliiketoiminta Laviantie 14, NOORMARKKU p. 050 518 3677

ruukkialueeseen. Lounas Noormarkun Klubilla arkisin klo 11–14. Muut ateriat tilauksesta. Kysy myös tyylikkäistä majoituspalveluistamme.

ruukit@a-ahlstrom.fi www.ahlstrominruukit.fi

MUSEO 2/2015

Rakkaus

”Museoista ei puutu mitään” Museoiden kanta-asiakas kertoo, miksi vierailee museoissa viikoittain.

”M

useoiden tehtävä

on tehdä menneisyys eläväksi. Museot tarjoavat eri sukupolville mahdollisuuden viettää yhteistä vapaa-aikaa”, muotoilee historianopettaja Sinikka Haaksiluoto museon merkitystä. Museohulluksi itseään tituleeraava Haaksiluoto innostui museoista historiaa opiskellessaan. Lopullisesti hän otti museot osaksi arkeaan äitiysvapaalla, jolloin hän kolusi pääkaupunkiseudun museotarjonnan läpi lapset mukanaan. Museot ovat myös olennainen osa Haaksiluodon työtä vantaalaisessa Martinlaakson lukiossa. Historian ykköskurssilla hän vie oppilaansa Vantaan maatalousmuseoon. Muilla kursseilla lukio-

vilan Musiikkia-näyttelyssä, Ateneumin Ismo Hölttö -näyttelyssä, Kansallismuseon Metsäsuomalaiset-näyttelyssä sekä WeeGee-talolla Pop-taiteen ja sirkustaiteen näyttelyissä.” Heikompaa jo hirvittää, mutta Sinikka Haaksiluodolle museokäynnit ovat elämäntapa. Ulkomaanmatkoilla Haaksiluoto nousee aamuviideltä ja tekee yksinäisiä kävelyjä tutustuen kunkin kaupungin tunnelmaan. Hän suunnittelee päivänsä siten, että voi tutustua jopa kuuteen museoon saman päivän aikana. Lapset kulkevat edelleen mukana museoissa. ”Lapsia varten minulla on repullinen syötävää, myös karkkia, jotta reissut eivät alkaisi maistua puulle.” ”Ulkomailla lempimuseoitani ovat ehdottomasti juutalaismuseot. Esimer-

kiksi Pariisin laaja juutalaismuseo sekä Dohany-kadun museokokonaisuus Budapestissa kertovat koruttomasti juutalaisuudesta esineistön ja kertomusten kautta, eivätkä anna unohtaa holokaustia.” Haaksiluoto nostaa esiin WeeGee-talon, jossa voi tutustua moneen museoon samalla retkellä. Lempimuseokseen Haaksiluoto nimeää Helsingin kaupunginmuseon, jossa häntä kiinnostavat arkiseen elämään liittyvät esineet. Mitä voisi tehdä paremmin? ”Museoista ei puutu mitään! Ne ovat täydellisiä”, Haaksiluoto nauraa. Pieni miinus tulee ainoastaan museoihin vaivalla hankitusta, hienosta tekniikasta, joka saattaa olla epäkunnossa. Siksi museonystävä haluaa, että aitoja esineitä on esillä riittävästi. m Suomalaisista museoista

Satu Savia

“Arkielämästä kertovat museot kiehtovat.” laiset voivat suorittaa osan opinnoistaan vierailemalla museoissa ja kirjoittamalla jälkikäteen raportin museokäynneistään. Haaksiluodon opiskelijat ottavat usein museoon mukaan perheensä tai kaverinsa. ”Museovierailut opettavat yhdessäoloa ja antavat uusia näkökulmia historiaan. Museot elävöittävät oppikirjojen historiatarinaa”, sanoo Haaksiluoto. Sinikka Haaksiluodon tapaa ajankohtaisissa museonäyttelyissä. Viime viikot ovat olleet kiireisiä. ”On pitänyt ehtiä käydä Amos Andersonin taidemuseossa Vilhelm Hammershøi -näyttelyssä, Hakasalmen huVapaa-ajallaan

MUSEO 2/2015

S AT U S A V I A

Oikealla: Sinikka Haaksiluoto käyttää myös museoiden arkistopalveluja.

Rakkaus

Rakkaudesta esineisiin

SANOMALEHTI ITÄ-HÄME/ARMI SALONEN

Heinolan kaupunginmuseon johtaja Kari-Paavo Kokki tarkastelee maailmaa esineiden kautta. ieni poika seisoo yksin Pohjanmaan

museossa ja katsoo mykkänä, kun intendentti Arne Appelgren avaa museon kaappeja ja samalla kertoo jännittäviä tarinoita. Appelgren huomaa, että poika on kiinnostunut museon esineistä. Kari-Paavo Kokki tiesi varhain, että hän haluaa museoalalle.Vierailu Pohjanmaan museossa teki häneen voimakkaan vaikutuksen lapsena. Esineet kiehtovat häntä edelleen ja nykyään Kokki tunnetaan tyylihistorian ja esinetutkimuksen asiantuntijana. ”Ihmisten pitää päästä kontaktiin esineiden kanssa”, Kokki toteaa. Esimerkkinä Kokki mainitsee Lontoon V&A -museon. Kokki ei ymmärrä, miksi esineet ovat tarkoin vartioituna lasivitriinissä. Hän on itse kasvanut vanhojen esineiden ympäröimänä, ja toteaa, että puutavarat voidaan aina korjata. Kokoelmien karsimista Kokki kritisoi. ”Esineen pitää olla yleinen tai todella huonossa kunnossa, jotta sen voi hävittää”. Museonjohtajan intohimo esineitä kohtaan näkyy Heinolan kaupunginmuseossa.Viime vuosina esillä on ollut useita eri tyylisuuntiin pohjautuvia näyttelyitä, joissa aikakausista kerrotaan esineiden välityksellä. Ensimmäinen oli vuonna 1992 järjestetty kustavilainen näyttely. Näyttelyt pyritään rakentamaan siten, että niitä voi katsoa eri tavoin, esteettisesti tai historiallisesti.Viime vuonna epookkinäyttelyiden sarja jatkui barokilla. Se oli samalla myös museon 50-vuotisjuhlanäyttely. Kokki puhuu museokokoelmien puolesta. ”Museotyössä on tunnettava esinetutkimusta”, sanoo Kokki. Hän pahoittelee sitä, että yliopistoissa sitä opetetaan nykyään liian vähän. ”Museoiden kannattaisi tehdä esinenäyttelyitä, ja niiden lisänä tulisi olla tieteellinen julkaisu näyttelyä syventämässä”. Kokki painottaa, että museotyötä tehdään kuitenkin esineiden sijaan ihmisille. ”Museoiden tulee suuntautua ulospäin.” Erityisesti kou-

lulaisryhmät ovat museonjohtajan mieleen. Aikuiselle on opettavaista katsella näyttelyä lasten kanssa, sillä lapset esittävät loogisia kysymyksiä. Muutoinkin opastaminen on mukavaa ja tärkeää, koska silloin pääsee suoraan kontaktiin yleisön kanssa. Pienen museon etu on, että johtaja on mukana myös käytännön työssä. m

Yllä: Kamarineuvos Kari-Paavo Kokki ja Heinolan kaupungin museo tunnetaan tyylisuuntanäyttelyistään.

Larissa Raudas Heinolan kaupunginmuseon kesänäyttelyn teema on Heinolan kesäteatteri. ”HAUSKAA TEATTERI-ILTAA!” –näyttely on avoinna 7.6.–13.9. Heinolan taide museossa ja Galleria Lambertissa esitellään Marita Liulian taidetta. MUSEO 2/2015

Rakkaus DIAMUS HELSINGIN DIAKONISSALAITOKSEN MUSEO

Elämänsuuntana lähimmäisenrakkaus Keski-Euroopan luterilaisiin maihin levisi 1800-luvulla järjestelmä, jossa nuoria naisia kasvatettiin sairaiden ja köyhien auttajiksi kristillisen lähimmäisenrakkauden nimissä. Yllä: Koesisarten velvollisuuksiin kuului hengellisen kirjallisuuden lukeminen potilaille. Kuva on 1900-luvun alusta Diakonissalaitoksen sairaalasta.

MUSEO 2/2015

aksalainen pastori Theodor Flied-

ner perusti vaimonsa kanssa vuonna

1836 lähellä Düsseldorffin kaupunkia Kaiserswerthin Diakonissalaitoksen, joka tarjosi nuorille naisille mahdollisuuden toimentuloon hoivatyön parissa. Laitokseen hakeutuneista naisista ryhdyttiin kouluttamaan sairaanhoitajia ja köyhistä huolehtivia eli dia-

konissoja. Keskeisenä ajatuksena oli, että diakonissakasvatuksen saaneet naiset toteuttavat työssään kristilliseen lähimmäisenrakkauteen pohjautuvaa laupeutta. Diakonissalaitokseen hakeutuvalla naisella tuli olla syvä usko sekä kutsumus palvella kärsiviä, kanssasisariaan ja ennen kaikkea Jumalaa. Keskeisintä oli asenne, jossa mikään työtehtävä

Rakkaus ei ollut toista vähempiarvoisempi. Kun nuori nainen tai lapseton leski hakeutui Diakonissalaitokseen, tuli hänen vaikuttimenaan olla halu antaa elämänsä Herran käytettäväksi. Se oli elämänsuunnan valinta, ei ammatinvalinta. Jos kutsumus oli tulla vihityksi diakonissaksi ja siinä tehtävässä Herran palveleminen, oli tehtävälle antauduttava kokonaan. Diakonissakasvatus tapahtui yhteisöllisesti sisarkodissa. Se tarkoitti irtautumista omasta perheestä diakonissalaitoksen isän ja äidin alaisuuteen. Kodissa asuvia ja sen piirissä toimivia kutsuttiin sisariksi. Sisaruus tarkoitti myös yhdenvertaisuutta ja sukulaisuutta. Kasvuaikana kutsumuksen pitävyyttä koeteltiin ja luonnetta kasvatettiin. Kaikilla ei kutsumusta ollut riittävästi, ja silloin sisaryhteisö tuli jättää. Se oli jätettävä myös, jos sisar solmi avioliiton. Kahta kotia ja kahta herraa ei voinut palvella. Eurooppaan perustettiin 1800-luvun kuluessa kymmeniä Kaiserswerthin järjestelmän

Diakonissaksi kasvettiin yhteisöllisesti sisarkodissa.

Diamus on Helsingin Diakonissalaitoksen museo. Lähes 150 vuotta sitten perustetun Diakonissalaitoksen toiminnan lähtökohtana on kristillinen lähimmäisenrakkaus ja jokaisen ihmisarvon puolustaminen. Samalla arvopohjalla aloitti myös museo toimintansa 30 vuotta sitten. Vapaaehtoiset ovat olleet museon perustamisesta lähtien keskeinen voimavara. ”Tänne voit tulla aina sellaisena kuin olet”, sanottiin viitisentoista vuotta sitten työuupumuksesta toipuvalle ”Tulevilla sukuEeva Hurskaiselle. Hänen kanpolvilla on oikeus nustimenaan vapaaehtoistyölle tietää minkälaiset oli Diakonissalaitoksen kulttuujuuret yhteisöllä riperinnön välittäminen tuleville sukupolville. ”Heillä on oikeus on.” tietää, minkälaiset juuret tällä yhteisöllä on. Tietoisuus siitä, että ennenkin on selvitty, antaa tukea.” Diamuksen vapaaehtoiset muodostavat yhteen hitsautuneen sisarjoukon. ”Meille on syntynyt yhdessä tehden ystävyys”. Useimmat ovatkin olleet mukana lähes yhtä kauan kuin Eeva. ”Meille on annettu itsenäisiä ja vastuullisia tehtäviä. Emme ole olleet vain auttavia käsiä. On ollut hienoa, että meitä kunnioitetaan ja että meihin luotetaan”.

JAANA AF HÄLLSTRÖM

mukaisia diakonissalaitoksia. Ne tarjosivat uskonnon kautta naisille mahdollisuuden toimia muuttuvassa yhteiskunnassa. Pohjoismaiden ensimmäinen laitos aloitti toimintansa Tukholmassa 1851. Kun Helsingin Diakonissalaitos vuonna 1867 aloitti toimintansa, oli se järjestyksessä 42. Myöhemmin vastaavia laitoksia perustettiin Viipuriin, Sortavalaan ja Ouluun. Helsingin Diakonissalaitos aloitti kulkutautisairaalana, mitä tervehdittiin myönteisesti. Silti naisten kouluttaminen diakonissoiksi herätti aluksi kummastusta. Kirkon johdon ja papiston lisäksi uuteen toimintaan suhtautuivat pidättyvästi monet aikalaiset, sillä naisen paikan ja soveliaan kutsumuksen määrittely oli murroksessa. Vallalla olleen käsityksen mukaan naisen paikka oli kotona ja hänen arvonsa ja asemansa oli kytköksissä aviomieheen. Aivan kuin muihinkin kaiserswerthiläisiin diakonissalaitoksiin hakeutuvalla tuli myös Helsingin Diakonissalaitokseen haluavalla olla elävä usko ja vilpitön rakkaus Jumalaa

Vapaaehtoistyöstä voimaa

Yllä: Hoiva-alojen opiskelijat saavat museokäynnillään Eeva Hurskaiselta rautaisannoksen oman alansa asiantuntemusta.

MUSEO 2/2015

Rakkaus DIAMUS HELSINGIN DIAKONISSALAITOKSEN MUSEO

Avaran käsityksen mukaan kaikki mitä tehdään lähimmäisen hyväksi, on diakoniaa. ja lähimmäistä kohtaan. Oppilaan oli tunnettava, että ”Kristuksen rakkaus pakottaa hänet ottamaan sellaisen askeleen”. Diakonissojen tuli olla Jumalan palveluspiikoja, nöyriä ja kuuliaisia palvelijattaria. Seurakunnissa ja muussa Diakonissalaitoksen ulkopuolella tapahtuvassa työssä diakonissan tuli kannustaa puutteenalaisia omatoimisuuteen ja auttamaan itse itseään. Hänen piti kolkuttaa hyväosaisten omaatuntoa tavoitteena saada heidät auttamaan heikompiosaisia lähimmäisiään. Köyhien elämässä todellisen muutoksen sai aikaan hengellinen herätys, kääntyminen eli uskoontulo. Kurjuuden lähtökohtana kun pidettiin syntejä. Kristillisellä laupeudella koetettiin saada ihmisiä niiden vallasta vapautetuiksi. 1900-luvun alussa diakonissaoppilaille suunnatussa kirjassa ”Sisarillemme” kirjoittaja, Helsingin Diakonissalaitoksen johtajatar Lina Snellman painottaa, että naisen voima ei ole hänen sanoissaan vaan hänen käytöksessään, jonka tuli ilmentää lähimmäisenrakkautta. m Yllä: ”Olen saanut vastuksen Jumalalta; tahdon koettaa”, totesi sisar Erika Henriksson (1861–1914) lupautuessaan sairaanhoitajaksi valtion uuteen veneeristen tautien eli Kumtähden sairaalan 1904. Hänestä kirjoitetussa nekrologissa Erikaa kuvataan kiivasluonteiseksi, mutta ”oli hän myöskin lähinnä itseensä nähden saanut kokea Kristuksen rakkautta ja armahtavaisuutta.”

MUSEO 2/2015

Jaana af Hällström työskentelee Diamuksen, Helsingin Diakonissalaitoksen museon johtajana.

Rakkaus

It’s complicated Ihmissuhdestatuksia keskiajalta tähän päivään esittelevä teos on aikamatka rakkauden historiaan.

mieli saada jälkeläisestä hyvän lukijan, tuli naisen haarojen väliin asettaa virsikirja. Mikäli taas kauppias tai liikemies tuntui sopivammalta ammatilta jälkikasvulle, virsikirja oli parasta korvata hopearahalla. Laaja suomalaisen rakkauden historiateos esittelee vanhojen uskomusten lisäksi otteita aikalaisten kirjeenvaihdosta, tunteikkaita päiväkirjamerkintöjä, kansanballadeja ja jopa tuomioistuimen pöytäkirjoja. Historiantutkijat Kirsi Vainio-Korhonen ja Anu Lahtinen käsittelevät Lemmen ilot ja sydämen salat -teoksessa rakkauden ilmenemismuotoja keskiajalta tähän päivään. Toimivasti rajattu teos valottaa nykyisten hääos 1800-luvulla

Miltä näyttävät nykyajan rakkaudenosoitukset myöhempien sukupolvien silmissä? perinteiden juuria kattavasti. Suklaan- ja kinuskinmakuisen hääkakun välistä valintaa pohtiva kesämorsian tuskin tietää, että hääkakku on muunnos riisipuuron syömisestä. Uskomuksen mukaan puolisoista se, joka sai ensimmäisenä pistettyä lusikkansa puurovatiin nautti avioliitossa kotiherruudesta. Aiheeseensa huolella perehtyneiden kirjoittajien teos antaa vastauksen muun muassa siihen, milloin naisia alettiin yleisesti pitää haluttomampina kuin miehiä ja millä lemmenrohdolla 1700-luvulla ”puolikuollut vanhus” saatiin innokkaaksi nauttimaan vuoteen iloista. Särmikäs aihe olisi tarvinnut iskevämpää kielen käyttöä. Mikäli teos olisi puettu toimivammin kertovan tietokirjallisuuden muotoon, se palvelisi lukijaa paremmin. Nyt turha akateemisuus vie sisällöltä suurimman hehkun ja tunteenpalon.

Oikean puolison valintaan ovat ajasta riippuen vaikuttaneet vanhemmat, sukulaiset tai viranomaiset.Tuomioistuimen pöytäkirjojen ”kuka oli kenenkin kanssa” –todistajalausunnot rinnastuvat tahattomalla koomisuudellaan tämän päivän tositv-ohjelmiin. Teoksen kuvaliitteessä on esitelty eri museoiden rakkausaiheista esineistöä, joka olemassaolollaan huutaa yhtenäisen näyttelyn pystyttämisen puolesta. Häähenkselit, morsiustohvelit tai lemmiskely virsikirjan päällä huvittavat nykylukijaa, mutta miltä mahtavat näyttää nykyajan rakkaudenosoitukset myöhempien sukupolvien silmissä? Siltaan kiinnitetyt rakkauslukot tai sosiaalisen median ihmissuhdestatukset saattavat herättää hilpeyttä.

Sanna-Kaisa Lähdeaho Kirsi Vainio-Korhonen & Anu Lahtinen: LEMMEN ILOT JA SYDÄMEN SALAT. Suomalaisen rakkauden historiaa. WSOY 2015 MUSEO 2/2015

Kansainvälistä

MUSEOMIX

P E K K A V I RTA N E N

– AVO IME SSA MU SEO SSA ON TIL AA KAI KIL LE

Kolmen päivän ideamyrsky luo uusia museopalveluja. Kokenut näyttelysuunnittelija testasi, miten Museomix toimii.

Yllä: Työryhmien edistymistä dokumentointiin myös piirtämällä.

MUSEO 2/2015

ieninkin museonäyttely vaatii pal-

jon taustatyötä, jota tehdään niukkojen resurssien takia muun työn ohella. Avajaisia edeltävät päivät ovat lähes aina voimia kuluttavia työrupeamia. Näyttelykiireen useasti kokeneena ihmettelen, miksi hakeuduin ehdoin tahdoin näyttelytyöpajaan, jossa jo ennakkoon oli tiedossa kolmen vuorokauden täysipainoinen museorääkki. Viime vuoden lopulla Derbyssä järjestetty

MuseomixUK oli luova prosessi ja idearikas kokemus. Derbyn museo oli luonteva paikka tapahtumalle, sillä museo on aktiivisesti osallistanut lähiseudun asukkaita museokonseptinsa kehittämiseen.Yhtenä päämääränä on ollut tuoda kaikki museon aineistot esille näyttelyihin tai verkkoon. Ranskasta alkunsa saanut Museomix-yhteisö toteutti samanaikaisesti seitsemän vastaavaa työpajaa Ranskassa, Kanadassa ja Sveitsissä.Työpajat järjestettiin erilaisissa museoissa siten, että kaikki

Kansainvälistä Uskaliaatkin kokeilut ovat tervetulleita.

tahot pystyivät olemaan reaaliaikaisesti yhteydessä toisiinsa. Derbyssä Museomixiin osallistuttiin jopa etänä liikkuvaa robottia ohjaten. Derbyyn oli kokoontunut lähes sata eri tavoin

näyttelyjen tekemisestä kiinnostunutta ihmistä. Ensimmäinen päivä alkoi tutustumisella Derbyn taidemuseon ja kulttuurihistoriallisen museon kokoelmiin ja näyttelyihin. Kahden tunnin kierroksen jälkeen jokaisella osallistujalla oli mahdollisuus ehdottaa näyttelyideaa. Puolessa tunnissa niistä kehittyi toteutettavaksi seitsemän. Nämä ideat tuli toteuttaa, eikä luovuttaa saanut. Työpaja keskittyi tekemiseen, eikä teorioihin käytetty aikaa. Työryhmillä oli käytössä museon tilat, kokoelmat ja näyttelyt sekä lisäksi eri alojen ammattilaisia koodaajista taiteilijoihin, kokoelma-amanuensseista tiedottajiin ja tuottajista puuseppiin. Jokaisen työryhmän perustana oli mahdollisimman laaja eri alojen asiantuntemus ja taustalla toimivat ”vauhdittajat”. He valvoivat etenemistä, arvioivat mahdollisuuksia, ohjasivat, kritisoivat ja kannustivat.

Derbyn kaupunki oli aikoinaan Englannin rautatieliikenteen keskuspaikka ja siksi oma työryhmäni valitsi aiheekseen junamatkan Derbystä Lontooseen. Aineksina oli arkiston kuvia, tietoa kirjoista, tuoretta videopätkää juna-asemalta, junan pienoismalli, keskustelua, koodausta, ääntä, tekstiä, puuverstaan tuotokset – hikipisaroita unohtamatta. Näyttelyjen prototyyppejä arvioi raati, johon kuului yliopiston opiskelijoita ja muita museokävijöitä. Raadin kommentit olivat kiinnostavia, mutta päivien tärkein anti oli työskentelyprosessissa, keskusteluissa ja verkostoitumisessa. Museomix-yhteistyön tavoitteena on poikkitieteellisten kohtauspaikkojen, uusien ideoiden ja projektien kehittäminen. Uskaliaatkin kokeilut ovat tervetulleita.Taustalla on salliva, innovaatioita etsivä ja aktiiviseen tekemiseen tähtäävä ilmapiiri. Kaikkia Museomix-yhteisön ideoita voi kritisoida ja ennen kaikkea hyödyntää vapaasti, läpinäkyvästi ja avoimesti ilman tekijänoikeuksia. Museomix on eräänlainen laboratorio, joka antaa uusia virikkeitä museo-oppeihin tai vaikka paikallismuseon näyttelyn toteuttamiseen. m Pekka Virtanen Lisätietoja: http://www.museomix.org/

P E K K A V I RTA N E N

Vasemmalla: Työryhmissä ideoitiin suunnitteilla olevan näyttelyn sisältöä ja toteutusta.

MUSEO 2/2015

Näyttelykritiikki

Yliopistossa L I N D A TA M M I S T O / H E L S I N G I N Y L I O P I S T O M U S E O

O N AJAT TE LU N VO IM A A!

Uudistunut yliopistomuseo johdattelee Helsingin yliopiston ja tieteen historiaan. Samalla se tarjoaa nostalgisen matkan opiskelijaelämään.

Yllä: Virkatut tossut 1840-luvulta kuuluvat käsityötieteen kokoelmaan.

MUSEO 2/2015

uusi päänäyttely, Ajattelun voimaa, aukesi yleisölle yliopiston päärakennuksessa maaliskuun lopussa. Aikaisemmin museon näyttelytilat sijaitsivat Senaatintorin toisella laidalla, Arppeanumissa. Siirtyessään pienempiin näyttelytiloihin yliopiston päärakennukseen yliopistomuseo on joutunut karsimaan esille pantavien esineiden määrää. Siksi museo on joutunut tiivistämään sanomaansa, mikä ei kuitenkaan ole pelkästään huono asia. Arppeanumissa oli tilaa esitellä kukin museon kokoelma omana kokonaisuutenaan, mutta niiden yhteys toisiinsa tai ajalliseen kehitykseen ei aina käynyt selväksi. Uudessa perusnäyttelyssään yliopistomuseo on kiteyttänyt sanomaansa ja keskittynyt esittelemään nimenomaan Helsingin yliopiston tarinaa. Ajattelun voimaa etenee pääpiirteissään kronologisesti. Helsingin yliopiston tarinan alku sijoitetaan Turun Akatemian perustamiseen. Esillä ovat edelleen tämän tapahtuman reliikit: Turun Akatemian perustamisasiakirja ja sen säilytyslipas jalustoineen.Yliopiston eri vaiheita peilataan mielenkiintoisesti kansainväliseen yliopisto- ja elsingin yliopistomuseon

tiedemaailman kehitykseen, ja instituution siirto Turusta Helsinkiin yhdistetään vahvasti uudenlaiseen sivistysyliopiston aatteeseen. Näyttelyn loppupäässä, 2000-luvulle tultaessa, Helsingin yliopisto esitellään eurooppalaisena huippuyliopistona. Museon esittelytekstin mukaan näyttely kertoo paitsi Helsingin yliopiston myös sen opiskelijoiden ja tutkijoiden tarinan. Näyttelyyn on haettu ihmisläheisyyttä ja tarinallisuutta nostamalla esiin yksittäisiä tutkijoita, professoreja ja opiskelijoita. Välillä näyttely tuntuu kuitenkin painottuvan hieman liikaa suurmiesten (ja muutamien -naisten) ja heidän saavutustensa esittelyyn. Yksittäisten tutkijoiden tieteellisten läpimurtojen vaikutusta on välillä vaikeaa suhteuttaa omaan elämään. Yliopiston ja sen tuottaman tutkimuksen merkitys ihmisten arkipäivässä tulee näyttelyssä kuitenkin selkeästi esille esimerkiksi lääketieteellisen osaamisen edistymisenä. Synnytyslääkäreiden valmennuksessa käytetty nukke huvittaa ja hammaslääkärin polkukäyttöinen pora kauhistuttaa. Myös tietotekniikan ja tietojenkäsittelytieteen kehitys viime vuosikymmeninä on tuntunut selvästi monien elämässä.

Näyttelykritiikki Vasemmalla: Lääketieteen opiskelijat kirjailivat pannumyssyn muistoksi Helsingin yleisen sairaalan synnytysosaston kätilöille vuonna 1928.

TIMO HUVILINNA / HELSINGIN YLIOPISTOMUSEO

L I N D A TA M M I S T O / H E L S I N G I N Y L I O P I S T O M U S E O

Vasemmalla, alla: Museoon sisustettu huone kertoo opiskelija-asumisesta Domus Academicalla. Ensimmäiset rakennukset valmistuivat 1947.

Näyttelyn visuaalinen ilme on melko totunnainen, ja tiedonjanoisille riittää näyttelyteksteissä paljon luettavaa. Elävyyttä luovat katossa tuikkivat moniväriset valot. Valojen suunnittelussa ei tosin ole otettu huomioon sitä, miten valot heijastuvat vaakatasossa olevista, lasipintaisista tekstipaneeleista. Kävijää on pyritty aktivoimaan erilaisten kosketusnäyttöjen ja kurkistusluukkujen avulla, mutta osa luukuista on melko korkealla tai matalalla – vaikkei pienestä kumartelusta sinänsä haittaa ole.

Mitään erityisen interaktiivista hands on -osiota näyttelyssä ei ole. Voi toki pohtia, olisiko sellainen tarpeellinenkaan, kun kyseessä on yliopistosta ja sen historiasta kertova näyttely eikä varsinainen tiedekeskus. Näyttelyssä ei ole tarkoituksena oppia ymmärtämään esimerkiksi erilaisia fysikaalisia ilmiöitä. Silti joidenkin erikoisten laitteiden kohdalla kiinnostaisi saada hiukan lisätietoa niiden käyttötarkoituksesta ja siitä, miten niiden avulla on ymmärretty maailmaa. Mitä Turun palosta pelastuneilla sähkökanuunalla tai tiheysmittarilla on oikeasti tehty? Riittääkö kaikkien yleissivistys ymmärtämään, mikä merkitys Magdeburgin puolipalloilla on ollut fysiikan tutkimukselle ja opetukselle? Näyttelyn elämyksellisyys tulee kenties paremmin esiin siinä nostalgiassa, jota kävijät tuntevat omaa opiskeluaikaansa ja alma materiaan kohtaan. 1900-luvun opiskelijakulttuuri ja siihen liittyvät opiskelijahaalarit, sitsit ja mielenosoitukset ovat saaneet näyttelystä kohtalaisen paljon tilaa. Eri aikojen opiskelijaelämää havainnollistetaan myös lyhyillä, huumoripitoisilla elokuvilla, joista käy ilmi esimerkiksi se, että rakkaus ja nuoruuden huuma ovat aina kuuluneet opiskeluelämään. Ajattelun voimaa toimii hyvin johdatuksena Helsingin yliopiston historiaan esimerkiksi uusille opiskelijoille tai opintojaan suunnitteleville. Eniten se tarjoaa varmasti Helsingin yliopiston alumneille, jotka voivat aloittaa muistelunsa jo yliopiston päärakennuksen aulaan astuessaan. Näyttely esittelee monipuolisesti eri tieteenaloja ja tarjoaa monille mahdollisuuden ”löytää itsensä”. Näyttely sopii myös keskustelun herättäjäksi uusille tuttavuuksille: Näyttelyä kiertäessä voi intoutua kertomaan omista opiskeluajoistaan ja samalla paljastaa paljon omasta maailmankatsomuksestaan. Inkeri Hakamies FM Inkeri Hakamies on jatko-opiskelija Helsingin yliopistossa. Yliopistolla ja opiskelijaelämällä on tärkeä rooli myös kirjoittajan yksityiselämässä, sillä hän on tavannut puolisonsa Uudella ylioppilastalolla. MUSEO 2/2015

27.–28. 8. 2015 Museonjohtajapäivät, Forssa koulutuspäivät toteutetaan yhteistyössä Forssan museon ja Suomen museonjohtajat ry:n kanssa.

V UOSITTAISET MUSEONJOHTAJIEN

SUOMEN MUSEOLIITON KOULUTUSPALVELUT

31. 8.–14. 12. 2015 Museologian kurssi Verso, syksy, lähipäivät Helsingissä (25 op) on mahdollista suorittaa yhden vuoden aikana. Kurssin ensimmäinen osa opiskellaan keväällä ja toinen syksyllä. Kurssin tavoitteena on johdattaa käytännön museotyötä tekevät henkilöt museologiseen ajattelutapaan, museologian tutkimukseen ja keskusteluun. Syksyn opiskelu alkaa lähipäivänä 31.8.2015 ja päättyy toiseen lähipäivään 14.12.2015.

M U S E OL O GI A N P E RU S OP I N NO T

ksyn 2015 y s & n ä s e Tutustu k ntaan! o j r a t s u t u koul 4.–5. 6. 2015 Hyvää ja turvallista asiakaspalvelua! Jyväskylä NYT ON TARJOLLA KOKONAISUUS, jota asiakaspalvelun parissa työskentelevä museotyöntekijä ei voi ohittaa! Kaksipäiväinen koulutus koostuu Laadukas asiakaspalvelu -päivästä sekä Museotyöntekijän turvaperehdytyspäivästä. Voit osallistua vain toiseen tai molempiin päiviin. Koulutus sopii erinomaisesti museon asiakaspalvelussa työskenteleville, asiakaspalveluvastaaville ja esimerkiksi museon kesätyöntekijöille.

9.–11. 9. 2015 Pohjoismaiset museopäivät PÄIVÄT JÄRJESTETÄ Ä N Hamarissa, Norjassa, yhteistyössä Ruotsin, Tanskan ja Norjan museoliittojen kanssa. Yleisteema on Norden i Europa – Europa i Norden.

26.8.2015 Museoiden ravintolapalveluiden kehittäminen, Helsinki kuinka museoiden ravintolapalveluita voidaan kehittää, jotta ne osaltaan voisivat vahvistaa museovierailukokemusta. Päivän aikana kuulemme pilottimuseoiden kehittämishankkeiden tuloksia ja ratkaisuja sekä tutustumme toimiviin malleihin. Seminaari järjestetään yhteistyössä Haaga-Helia ammattikorkeakoulun RUOKA&MATKAILU –hankkeen kanssa.

SEMINA ARISSA POHDITA A N

15.–16. 9. 2015 Kookkaat koneet IV -koulutus, Hyvinkää SUOSITTU KOULUTUS järjestetään tällä kertaa yhteistyössä Suomen Rautatiemuseon kanssa. Koulutuksessa syvennytään esimerkiksi perinnejuna Valtterin kunnostukseen, vieraillaan VR:n Hyvinkään konepajalla sekä lopuksi opiskellaan käytännön työpajoissa mm. höyryveturin käyttöä ja lämmitystä sekä rautatiekaluston siirtämistä.

Katso tarkemmat sisällöt osoitteesta www.museoliitto.fi/koulutus

Museomestari Myyrynen

Käytä tätä palvelukorttia kun haluat tilata lehden, ilmoitat osoitteenmuutoksesta tai irtisanot tilauksesi. Täytä kortti, leikkaa irti ja lähetä Suomen museoliittoon.

Itselleni

Lahjaksi

Muutan osoitteeni

Kestotilaus 34 euroa /

201

alkaen

Vuositilaus 38 euroa

Jäsentilaus 25 euroa

Irtisanon tilaukseni

Suomen museoliitto maksaa postimaksun

VANHA OSOITE TAI TILAUKSEN MAKSAJA SUKUNIMI ETUNIMI

JAKELUOSOITE

POSTINUMERO- JA TOIMIPAIKKA

UUSI OSOITE TAI LAHJAN SAAJA SUKUNIMI ETUNIMI

JAKELUOSOITE

POSTINUMERO- JA TOIMIPAIKKA

PUHELIN

PÄIVÄYS JA TILAAJAN ALLEKIRJOITUS

Kestotilaus jatkuu ilman erillistä uudistamista. Ulkomaille meneviin tilauksiin tulee postituslisä. Tilauksen voi keskeyttää enne tilauskauden loppua joko puhelimitse 09 5841 1700 tai sähköpostitse museoliitto@museoliitto.fi. Mikäli lehtitilaus irtisanotaan, veloitetaan vastaanotettujen lehtien hinta. Lehtiä ei veloiteta, jos ilmoitat irisanomisesta kirjallisesti kahdeksan vuorokauden kuluessa ensimmäisen lehden saatuasi. Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset tulevat voimaan 2–4 viikon kuluessa ilmoituksen saapumisesta.

SUOMEN MUSEOLIITTO Tunnus 5015312 00003 VASTAUSLÄHETYS

MUSEO 2/2015

SUOMEN MUSEOLIITTO ANNANKATU 16 B 50, 00120 HELSINKI

Abstracts The theme of this issue of Museo is love. In the editorial, Secretary General of the Finnish Museums Association Kimmo Levä ponders the relationship between love and museums. There are people who love museums and working in a museum, and people who fall in love in a museum. Another thing that love and museums have in common is the fact that people want to experience them together with another person. Few people go to museums alone. According to the latest visitor survey, 85% of museum visitors view the exhibitions together with a friend or family member, or in a group. A line formed in front of the National Museum of Finland last Valentine’s Day when a singles night was organised there. The event, called Match made in Museum, offered an alternative to meeting people in a bar. People found it easier to meet new people when the exhibitions offered them something to talk about. The singles night proves that museums are changing. The key purpose of museums is to retain our cultural heritage for the future generations, but this does not mean that the current generation may not enjoy them. A museum visit does not have to comply with any specific formula – you can use museums in a variety of ways. A family party in a museum pays homage to art or history. In a story with a happy ending, the singles night is followed by a bachelor party and then a wedding. The article by Johanna Aartomaa is about museums where you can host different kinds of parties. The article encourages people to find new ways to use museums. In addition to being bastions of civilization, modern museums are places where you can have joyful new experiences.

A visit to a museum can be inspiring, or even a party.

Many museums were established for the love of art. Throughout history, private art collections have been going hand in hand with the collections of museums. Museums are backed up by private collections of various sizes that have their part in creating the whole – our idea of our cultural heritage. The article by Susanna Pettersson studies the history of Finnish museums from the 19th century to the modern day from the viewpoint of private collectors. Collecting art is important for museums and the whole of Finland, now and in the future. Except for a couple of positive exceptions, the funds available for Finnish museums for growing their collections have been almost nonexistent for a long time now. That is why museums must be capable of closer cooperation and more creative solutions in the future. Getting the future generation of collectors interested in museums is the key. The museum industry, companies and private art lovers must look towards the future together and set sufficiently demanding goals for their activities. The magazine introduces its readers to Rafaela Seppälä, a modern art collector. She and her husband are creating a collection of art that is unique in Finland in terms of scope. The readers are also introduced to a regular museum visitor who visits a museum whenever possible, most of the time with her own children or with her students. The museum hobby is not limited to Finland: she schedules her trips abroad so that she can visit as many museums as possible.

The attitude of many people working in the museum industry reflects their commitment to museums. An example of this is the head of Heinola Town Museum Kari-Paavo Kokki who studies the world via objects. His interest towards museums and the culture of objects started when he was a small boy, and it led to him becoming a well-known expert of history of style and the study of objects. Kokki says that it is important for people to get in touch with objects.

Volunteers are also a key resource for many museums. Jaana af Hällström writes about the love for one’s neighbour, which is the underlying force behind the Helsinki Deaconess Institute Museum. It manifests as the strong commitment of former deaconesses in the preservation of cultural heritage. The volunteers are motivated by the fact that people in the past were able to cope with a variety of conditions and situations. The museum’s volunteers have become a strong band of sisters. The exhibition review article visits the recently opened Helsinki University Museum that offers plenty of nostalgic memories from people’s student days and an overview of the history of science. The international article is about the French concept of ‘museum mix’ where the collections, exhibitions and traditional operating methods of a museum are reformed in a three-day workshop. The magazine also introduces the Museum Card that opens the doors of around 200 museums for an annual fee of €54 euro. Launched in early May, the Museum Card wishes to encourage people to visit new museums or deepen their relationship with familiar ones.

Yksi vuosi, 200 museota Museokortti • museot.fi