Vuosikertomus2011 by Aalto University Student Union AYY

VUOSIKERTOMUS 2011

PL 69 Lämpömiehenkuja 2 02151 ESPOO WWW.AYY.FI

TOIMITUS

H e n n a L a h t i

ULKOASU

V i ll e V a l k e i s e n m ä k i

PAINOPAIKKA R E D F INA o y , e s p o o

KANNEN KUVA

J u u s o S o i n i o

Sisällys Yl i o p p i l a s k u n n a n o r g a n i s a a t i o . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6

Edustajisto

Hallitus

Työntekijät

Jaostot ja niiden toimikunnat

a a t t e e ll i n e n t o i m i n t a . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 4

Pääsektori

Koulutuspolitiikkaa

Sosiaalipolittiikkaa

Kansainväliset asiat

Liikunta

Järjestöt

Aalto-yhteisö

Viestintä

p a lv e l u t . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 0

Asuminen

Arabianrannan palvelupiste

TTER

tilinpäätös .................................................... 54

Konkretiaa, beibi! Hyvien puitteiden vallitessa oli ilo tarttua toimeen. Siispä toisena varsinaisena toimintavuotenaan ylioppilaskunta keräsi pääasiassa nauravaisissa tunnelmissa lihaa luidensa päälle, hahmotti oman olemassaolonsa tarkoitusta ja toteutti vimmatusti niin suunniteltua toimintaa kuin uusia ideoitakin. Kaiken jonkinasteisesta uutuudesta huolimatta jopa uudistumaan ehdittiin. Keskeneräisyys oli kieltämättä yhä läsnä niin ylioppilaskunnassa kuin yliopistollakin. Kahden vuoden ikäisen Aalto-yliopiston lupauksista iso osa on vielä lunastamatta. Kesäkuussa ratkaistu, opiskelijoiden mielipiteitä voimakkaasti jakanut, mutta rohkea päätös kampuksen sijainnista antoi kuitenkin innostavaa osviittaa siitä, että eteenpäin mennään ja vauhdilla. Rohkenenkin sanoa, että yliopistoyhteisömme suunta alkaa muotoutua. Ylioppilaskunnan ja jokaisen yksittäisen opiskelijan tärkeä tehtävä on vahtia ja pitää huolta siitä, että kurssi säilyy eteenpäinkatsovana, ja tarvittaessa tietysti korjata sitä. Ylioppilaskunta vahvisti asemiaan yliopiston läheisenä kumppanina, ylioppilaskuntakentän aktiivisena veijarina sekä yleisesti ottaen luovana ja asiantuntevana vaikuttajana. Va i k u t u s t y ö n y t i m e s s ä y l i o p p i l a s k u n n a n k a n t a v a n a t a v o i t t e e n a o l i AY Y : n t o i m i n n a n t a r k o i t u k s e k s i

kiteytetty aaltolaisen erinomainen elämä. Menestyksekkään tulevaisuuden edellytyksiä vahvistettiin muun muassa käynnistämällä yritysyhteistyötoiminta. Loistavan hallituksen ja työntekijöiden panos yksin ei olisi yksin riittänyt viemään vuoden tavoitteita maaliin. Mukana vuoden seikkailuissa olikin onneksi myös iso vapaaehtoistoimijoiden j o u k k o , t u o AY Y : n r i e h a k k a a s t i p a m p p a i l e v a s y d ä n . Eeppisiin sankaritekoihin venyi myös kahden ja p u o l e n v u o d e n k a u t e n s a p ä ä t t ä n y t AY Y : n ensimmäinen edustajisto. Wapun spektaakkelit, Aalto on Waves ja värikkäät tavat vaikuttaa esimerkiksi eduskuntavaalien ja kampuspäätöksen alla nostivat aaltolaisia myönteisissä merkeissä otsikoihin ja ihmisten huulille. Innostuminen, luovuus ja yhdessä tekeminen osoittivat jälleen mittaamattomat voimansa. Niissä, jos missä, piilee paljonpuhutun aaltolaisuuden salaisuus. Vuonna 2011 muutettiin maailmaa, keikuttiin Kauppatorilla yläilmoissa ja painettiin Manta-neidon kutreille lakki, rakennettiin ystävyyttä yli rajojen, vaalittiin demokratiaa, neuvoteltiin, luovittiin vaikeissakin paikoissa, hymyiltiin, väiteltiin, liputettiin purppuraa ja hopeaa, matkustettiin aalloilla ja väännettiin ylioppilaskunnan moottori toden teolla käyntiin. Ja nyt - kohti uusia seikkailuja!

Saara Hyrkkö AY Y : n h a l l i t u k s e n p u h e e n j o h t a j a 2 0 1 1

1. YLIOPPILASKUNNAN ORGANISAATIO

EdUSTAJISTO Ed u s t a j i s t o n v u o s i 2 0 1 1 AYY:n ensimmäisen edustajiston kahden ja puolen vuoden taival sai päätöksensä vuonna 2011. Puheenjohtajisto läht i kehittämään edustajiston toimintaa vuoden 2010 lopulla järjestämänsä kyselyn perusteella. Huomiota kiinnitettiin mm. säännölliseen iltakoulu- ja kokousrytmiin sekä kokousten järjestämiseen tasaisemmin myös Helsing issä. Lisäksi puheenjohtajisto ehdott i yleisvaliokunnan perustamista jäsentämään toimintaa. Edustajisto kuitenkin torppasi ajatuksen, koska kiinnostuneita osallistujia ei ollut. Tietoisuutta edustajiston toiminnasta pyrittiin parantamaan puheenjohtajan kokous- ja iltakouluraporteilla ylioppilaskunnan blog issa. Edustajisto kokousti vuo den 2011 aikana kaiken kaikkiaan 9 kertaa, minkä lisäksi uusi edustajisto pit i loppuvuo desta järjestäytymiseensä liittyvät kokoukset. Vuo den varrella päätett iin yhtä ja toista. Merkittävimpiin päätöksiin lukeutuivat Ainon uuden päätoimittajan valinta, OUBSin lakkauttaminen ja korvaaminen Aatteella, nauhaohjesääntö, ylioppilaskunnan tunnus sekä AYY:n sääntöjen, vaaliohjesäännön ja edustajiston työjärjestyksen päivittäminen. Lisäksi omaisuuskysymys oli esillä läpi vuoden, alkaen keväällä erilaisiin asiakirjoihin ja niiden julkisuuteen liittyvän kinaamisesta ja päättyen lopulta viimeisessä kokouksessa tehtyyn päätökseen valtuuttaa hallitus käräjöint iin. Päätöksen seurauksena suuri määrä Avainrenkaan edustajia erosi edustajistosta. Kokouk-

sia ei enää ollut jäljellä, joten kyse oli lähinnä symbolisesta protest ieleestä. Puheenjohtajistoa joudutt iin täydentämään vuo den aikana kahteen kertaan, kun varapuheenjohtaja Henna Jääskeläinen valmistui ja varapuheenjohtaja Janne Peltola siirtyi ylioppilaskunnan palkkalistoille. Myös moni vuonna 2009 valituista edaattoreista eht i valmistua, kyllästyä tai lähteä vaihtoon, joten aika ajoin äänivaltaisia edustajia kaivett iin listojen häntäpäästä. Päätösvaltaisuuskin oli muutamaan otteeseen koetuksella. Vaikka kokoustekniikalla tunkittaminen, muut rumat temput ja kauden lopulla lisääntyny t flegmaatt isuus varjost ivatkin edustajiston vuotta, kuult iin vuo den aikana paljon rakentavaa keskustelua ja teht iin aidost i yhteisiä päätöksiä. Kokousten ja iltakoulujen ulkopuolella pidett iin edaattorien vappusitsit ja kauden lopuksi edustajiston kaato. Viimeisessä kokouksessa puheenjohtajisto kiitt i edustajistoa kuluneista kausista ja palkitsi edaattori Miikka Puton edaattori par excellence –arvonimellä. AYY:n ensimmäiselle edustajistolle eht i kertyä kahden ja puolen vuoden aikana yhteensä 30 kokousta. Keskimäärin kokouksessa istutt iin 4,88 tunt ia kerrallaan. Lyhin kokous kest i 1,35 tunt ia ja pisin 8,28 tunt ia. Yhteensä edustajiston kokoukset kest ivät kaudella 2009-2011 146,43 tunt ia!

Edustajiston puheenjohtaja:

Puheenjohtaja Harjanne piti blogissa lukua kokousten kestosta ja muista avainluvuista, ohessa poimintoja:

Atte Harjanne

1. Varapuheenjohtaja: Henna Jääskeläinen / Noora Lehtovaara (Alkaen 9 /2011) 2. Varapuheenjohtaja: Janne Peltola / Jani Kalasniemi (Alkaen 10/2011) Edustajiston kokouksissa ehti vuoden 2011 aikana istua monen monta edaattoria. Tässä he ovat: A V AIN R ENGAS

iThink

Salonen Tapani Aalto Aleksi Brotherus Juhana Hallavo Ville Hannonen Taika Husgafvel Lasse Hämäläinen Lassi Kajanto Eero Kanninen Tiina Pihlajaniemi Valtteri Ye Xiang

Force Majeure Anttila Vilja

Kauppiksen porvarit Hallavo Antti Kokkola Kristian Koskinen Matti Lehtoranta Antti Lintala Joonatan Tervo Antti Turunen Joonas

Sinivihreät

Hovi Hanna Karppinen Tuuli Kekki Eero Laine Noora Leppisaari Elli Lukkariniemi Timo Myllynen Antti Peltonen Anu Pietilä Lotta Tammenpää Tiina Tulamo Virve-Eliisa

4 1 1 5 2 4 5 1 3 4 4 1 1 2 1 1 2 1 1 2 2 1 3 3 3 8 1 2 1 3

Luova Liitto

Kalve Doris Keskinen Anna Krooks Anssi Lehtovaara Noora Paananen Hanna Penttinen Pipsa Putto Miikka Santasalo Panu Tikkanen Henri Tuominen Niko Vilpas Sonja Virkki Joni

ProTeekkarit

Ahonen Marleena Andtsjö Janne Jääskeläinen Henna Leinonen Jussi Perälä Juho Virmiala Juha

Voltti

Kangasrääsiö Antti Kuismin Matti Lagus Nina Leskinen Mikko Liedes Riikka Osmala Olli-Pekka Räisänen Paula Wallenius Aleksi Vuoristo Varpu

SYMBIOOSI

R ATAS

J ÄME R Ä 3 1 1 7 1 8 5 3 3 1 1 1 7 6 4 7 8 2 1 1 8 3 2 1 1 1 7

Kone

Kalasniemi Jani Lönn Henri Nieminen Roosa Ristimäki Ville Sarvaranta Anni Sjöman Heikki Ylänen Markus

Nuori Akti Hilska Otto Ikola Mikko Suvilehto Jyry

Pallas Athene Hannula Otso Kauppinen Krista Noponen Petteri Vilja Nina

Polytekarna

af Hällström Anna Arhippainen Mikael Ingo Caroline Kiihamäki Rasmus Nysten Tony

Sateenkaari

Alén Tomi Ikonen Lauri Klimscheffskij Markus Lappalainen Jarno

Veijo W

Alarotu Hannes Vehviläinen Otto

7 7 2 3 1 2 5 3 4 3 1 1 1 5 8 3 3 5 6 2 2 3 7 1 6

Arnkil Ilmari Halonen Anni Hildén Jonatan Kuivamäki Pekka Mutanen Erkka Peltola Janne Pohjola Mike Simola Saija Virtanen Juho-Pekka Voipio Timo Väisänen Kaarlo

Vihreä Aalto

Ant-Wuorinen Risto Jensen Patrick Karppinen Jouni Raudasoja Satu

3 3 1 1 2 5 1 9 1 1 4 1 1 1 1

OIKEA AA L TO

Kokoomusteekkarit Matilainen Antti Pärnänen Ilmari Pönni Outi Tiimonen Jyri

Oikea Aalto

Suominen Svante

1 1 5 1 7

E d u s t a j i s t o n k o k o u s I / 2 0 11 Kesto: 4 h 19 min. Osallistujia: n. 35 Kokouskohtia: 15. Ponsia: 2 Eriäviä mielipiteitä: Ainakin 5. Paras pala: Keskustelu homoponnesta. Edustajiston kokous II/2012 Kesto: 6 h 15 min. Osallistujia: 27 – 44 Kokouskohtia: 19. Muutosesityksiä: Ponsia: 0 Eriäviä mielipiteitä: 0! Paras pala: Sukupuolineutraali nauhaohjesääntö (tai sitten välipalapizzat). E d u s t a j i s t o n k o k o u s I I I / 2 0 11 Kesto: 3 h 17 min. Osallistujia: 32 Kokouskohtia: 16. Muutosesityksiä: 5 (joista 3 äänestykseen asti) Ponsia: 0 Eriäviä mielipiteitä: 0. Paras pala: Edaattori Peltola koijaa edaattori Lönnin paitsioansaan. E d u s t a j i s t o n k o k o u s V / 2 0 11 Kesto: 5 h 26 min Osallistujia: 26-36 Kokouskohtia: 20 Muutosesityksiä: 5, kaikki läpi Ponsia: 1, läpi sekin Eriäviä mielipiteitä: 4 P a r a s p a l a : Ve t o a m i n e n K e n i a n perustuslakiin. E d u s t a j i s t o n k o k o u s V I / 2 0 11 Kesto: 2 h 47 min (+ puoli tuntia hallituksen kuulumisia ennen varsinaista kokousta) Osallistujia: 25 – 30 Kokouskohtia: 20 Muutosesityksiä: 1 Ponsia: 0 Eriäviä mielipiteitä: 0 Paras pala: Jani Kalasniemen yllätysvalinta varapuheenjohtajaksi. Äänivaltaisina edaattoreina pääsi v u o n n a 2 0 11 t o i m i m a a n k a i k e n kaikkiaan 102 henkilöä.

HALLITUS

Kokoonpano ja vastuualueet Saara Hyrkkö, puheenjohtaja Ville Poikolainen, varapuheenjohtaja strategiatyö, Neuvosto ja erityisasemayhdistykset, ympäristöasiat, kaksikielisyys

E p ä v i r a ll i s e s t i h a ll i t u k s e s ta ja sen vuodesta löytyi toki myös:

Kalle-Heikki Koskinen, asuminen ja palvelut kampusasiat, kuntavaikuttaminen

Remontti-Reiska, Saneeraaja, huonojen vitsien kavalkadi, Herätysliikkeen karismaattinen johtaja, Alkoholipoliittisen johtoryhmän Baarimestari, Säveltaiteellinen harhaanjohtaja, Wallitsewan Woinnin Wastaawa, Ravintopoliittinen ohjausryhmä, kalaonnea ( Toteemieläin elikkäs Ruutana 18.7.2011), Ka-Noottikriisi vol 2 (Kauppatorin edustalla Kukan päivänä 13.5.2011), golf-vastaava, sademetsuri, Sateenkaariponi, Donald-Heikki, myöhästelijä, ihka oikea demokraattisesti valittu Prinsessa ja ainakin 111 muuta.

Arjo Laukia, koulutuspolitiikka Aalto-yliopisto, edunvalvontasektorin koordinointi, kampus

Kokouksessaan 51/2011 hallitus nimitti itsensä <3-hallitukseksi, josta käytetään myös nimiä Seuraava ja Kakkonen.

Voitto Kangas, Aalto-yhteisö ja kulttuuri kehitysyhteistyö, taide, vapaaehtoistoimijat Antti Karkola, koulutuspolitiikka opintoasiat ja kansallinen edunvalvonta, eduskuntavaalit, stipendit

Henna Mattila, viestintä ja järjestöasiat Teemu Peltokallio, kansainväliset asiat ja liikunta kolmikielisyys Mikko Saastamoinen, yrityssuhteet sidosryhmät, alumnitoiminta, Aalto University Shop Salla Seppälä, sosiaalipolitiikka uudet opiskelijat, kuntavaalit

T YÖNTEKIJÄT AATTEELLINEN TOIMINTA Aarikka Lotta asiantuntija, edunvalvonta 08/2011 alkaen Ekholm Pyry IT-asiantuntija 03/2011 saakka Eranti Veikko suunnittelija, omaisuuskysymys 03/2011-12/2011 Forsman Piia ruotsin kielen kääntäjä Funck Lotta asiantuntija, asuminen 07/2011 saakka Granroth Lasse suunnittelija, verkkopalvelut 06/2011 saakka Haile Rekik web-kehittäjä Halme Teemu pääsihteeri Hanson Robert AD (siviilipalvelusvelvollinen) 09/2011 saakka Ilmes Tuula teekkaripalvelun hoitaja Isotalo Juha asiantuntija, koulutuspolitiikka (opintovapaalla 09/2011 alkaen) Jailo Rita asiantuntija, edunvalvonta 10/2011 – 12/2011 Jylhä Joonas asiantuntija, viestintä ja järjestöt Karvonen Jukka IT-asiantuntija Keski-Hakuni Laura suunnittelija, eduskuntavaalivaikuttaminen 02/2011 – 05/2011 Koivula Jaakko asiantuntija/projektipäällikkö, asuminen 10/2011 alkaen Koskenniemi Janne hallintopäällikkö 11/2011 alkaen Kuusivuori Jenni asiantuntija, sosiaalipolitiikka 01/2011 saakka Lahti Henna tiedottaja 04/2011 alkaen Laitila Timo projektisihteeri, arkisto 06/2011 – 08/2011 Lähteenaho Liisa asiantuntija, sosiaalipolitiikka 10/2011 saakka Metso Tiina arkistonhoitaja, museonjohtaja Mäkelä Jarmo hallintosihteeri 09/2011 saakka Nykänen Juho AD (siviilipalvelusvelvollinen) 09/2011 alkaen Palenius Lari myyntikoordinaattori 03/2011-12/2011 Palonen Otto asiantuntija, järjestöt, tuottaja, tapahtumat Partanen Paula tiedottaja 02/2011 saakka Patrakka Artturi kiinteistöapulainen (siviilipalvelusvelvollinen) 04/2011 alkaen Peltola Janne asiantuntija, koulutuspolitiikka 09/2011 alkaen Pylväs Matti myyntikoordinaattori

12/2011 alkaen Salmela Ennisofia mediasuunnittelija 03/2011-04/2011 Sarajärvi Miikka IT-asiantuntija (siviilipalvelusvelvollinen) 09/2011 alkaen Sauli Hanna asiantuntija, kansainväliset asiat Schwanck Ada asiantuntija, taideopiskelijat 02/2011 alkaen Tarhala Mika tuottaja, tapahtumat, teekkarikulttuuri Tompuri Anna asiantuntija, taideopiskelijat (vanhempainvapaalla 02/2011 alkaen) Vainio Isto kiinteistöapulainen (siviilipalvelusvelvollinen, työsuhde 1.3.31.5.2011) Virta Sonja vaalikoordinaattori 08/2011 – 12/2011

PALVELUT, TALOUS JA KIINTEISTÖT Bärling Niina toimistosihteeri Helminen Hannes rakennusmestari Haverinen Arja kassanhoitaja Juhava Antti asuntosihteeri Kekki Elina Teekkaritoiminnan edistämisrahaston sihteeri 09/2011 Kovanen Janina palvelupistevastaava Kuusela Heidi toimistoapulainen 08/2011 – 09/2011 Kärki Riitta kirjanpitäjä Liedes Antti toimistoapulainen 08/2011 – 09/2011 Lindfors Emilia KIVA-vastaava Markkanen Esa kiinteistöpäällikkö Mattila Emmi kiinteistösihteeri Mertsalmi Saila asuntosihteeri Mäki-Reinikka Kasperi toimistosihteeri 08/2011 – 12/2011 Pietilä Lotta opintokortit Salminen Noora markkinointivastaava Suoheimo Simo opiskelijakorttivastaava Tiitinen Maija Teekkaritoiminnan edistämisrahaston sihteeri 08/2011 saakka Torkkeli Raija toimistosihteeri Varila Ari asuntosihteeri 10/2011 alkaen Väätäinen Reija talousjohtaja Ylihonkaluoma Leena asuntosihteeri Ripatti Arja kiinteistösihteeri

SELL2012 Brandt Anna-Erica SELL-projektiassistentti 10/2011 – 12/2011 Lee Anna SELL-pääsihteeri

02/2011 alkaen Tuomainen Ulla SELL-tiedottaja 11/2011 alkaen

AATE Rajala Vesa vastaava tuottaja 06/2011 alkaen Häivälä Harri teknikko 06/2011 alkaen Viitanen Maria toimittaja-ohjaaja 06/2011 alkaen Reinikainen Sami kuvaaja-leikkaaja 06/2011

Törrönen Mikko käyttömestari 06/2011

OUBS Aalto-Setälä Matti toimittaja 05/2011 saakka Erviälä Seppo teknikko 05/2011 saakka Euro Laura toimittaja 05/2011 saakka Hilpas Juha toimittaja 05/2011 saakka Julkunen Viljami projektikoordinaattori 05/2011 saakka Mäkikyrö Maarit toimittaja 05/2011 saakka Reinikainen Sami teknikko 05/2011 saakka Törmä Matti toimittaja 05/2011 saakka Törrönen Mikko päätoimittaja 05/2011 saakka Varpanen Maija toimittaja 05/2011 saakka

Läm ppä rin väk eä edu sta a Ku va: Juu so Soi nio

TRINET Kesäniemi Sami TRINET Myyry Jani TRINET Ojamies Olli-Mikko ylläpitäjä Paavola Petri ylläpitäjä Pero Jaakko ylläpitäjä Saranpää Tommi vastaava ylläpitäjä

YLIOPPILASLEHTI AINO Grundstén Antti AD 08/2011 alkaen Kaarenoja Vappu päätoimittaja 08/2011 alkaen Mitjonen Johanna toimittaja Munsterhjelm Anna päätoimittaja 08/2011 saakka Saarenpää Antti toimittaja 04/2011 Suikkanen Mirka AD 05/2011 saakka Kuva: Janne Kajasm aa Teekka rijaost o teekka riperin nejuhla ssa.

JAOSTOT JA niiden TOIMIKUNNAT TEEKKARIJAOSTO ( TJ) AAVA Voitto Kangas (puheenjohtaja) Otto Palonen (sihteeri, tuottaja) Robert Hanson ( Juhlavastaava) Perttu Karjalainen (Aalto-Liikkeen puheenjohtaja) Miikka Lievonen ( Yrityssuhdevastaava) Tea Miller (Art Goes Aallon puheenjohtaja) Roope Nortia ( Vuosijuhlatoimikunnan puheenjohtaja) Kati Penttinen (UO-vastaava) Rasmus Rantanen (Matka- ja reissuvastaava) Aleksi Wallenius (KV-toimikunnan puheenjohtaja)

Aavan alaiset toimikunnat V u o s i j u hl a t o i m i k u n t a : Roope Nortia (pj) Piia Näränen Niko Ferm Juulia Suvilehto Tuulia Telin Aira Seuna Ilmi Salminen Jenni Koskinen Matilda Anttila Eppu Henriksson

Kansainvälisten asioiden toimikunta (KV-tmk) Aleksi Wallenius (pj) Tiina Kajanne Juho Hämäläinen Sini Liu Hanna Hoi Yee Tamminen Mariko Landström Susanna Tulokas Matti Fouchault-Airasmaa Hanna Ukkola Leeni Säkkinen Simo Potinkara Jatta-Mari Harju (os. Rouvinen) Karoliina Helanto Otto Luukkanen Jakob Mirea

Ar t G o e s A a l t o Tea Miller (pj) Emmi Jääskeläinen Tuuli Utriainen Nargis Guseynova Aleksi Kujanpää

Aalto-Liike Perttu Karjalainen (pj) Nelli Huikari Aira Seuna Miika Haapala Vili Eilavaara Henna Hietanen Lauri Orkoneva Jenni Markkanen Aleksi Taipale

Ilmari Pärnänen (puheenjohtaja) Mika Tarhala (sihteeri, tuottaja) Matias Hätönen (IE-tirehtööri) Lauri Ikonen ( Wapputirehtööri) Anu Juvonen (Lakinlaskijaistirehtööri) Johan Kondratjeff ( Teekkarikulttuuritirehtööri) Heini Lehtonen (Lukkari) Lauri Marja-aho (Fuksimajuri Wappuun 2011 asti) Iida Myllymäki (Fuksitoimikunnan puheenjohtaja) Satu Peltola (ISOtirehtööri) Outi Pönni ( Teekkarikulttuuritirehtööri) Elena Suutarinen (ISOtirehtööri Wappuun 2011 asti)

Teekkarijaoston alaiset toimikunnat Lukkaritoimikunta (Lutku) Heini Lehtonen (puheenjohtaja) Antti Ilmavirta (PK) Rosa Leinonen (AS) Otso Hannula (Athene) Linnea Löytönen (AK) Emilia Stenman (KK) Sauli Kurkisuonio (FK) Emmi Karjalainen (IK) Joni Virkki (IK) Juulia Suvilehto (Inkubio) Hannu Haavisto (MK) Piia Niemi (MK) Jukka Viljanen (KIK) Anna Kankainen (SIK) Toni Männistö (Prodeko) Kristian Sjölund (Prodeko) Pyry Koivisto ( TIK) Esa-Pekka Räisänen ( VK) Jani Laamanen(PJK) Janina Hakanpää ( TF) Tommi Ora (NesuKY )

ISO t o i m i k u n t a ( ITMK ) Satu Peltola (puheenjohtaja) Rafael Linnankoski (AK) Pia Lindqvist (AS) Tommi Byman (Athene) Joonas Heikkinen (Inkubio) Pauliina Mäkkeli (FK) Viivi Leiviskä (IK) Jari Isaksson (KIK) Antti Metsälä (KK) Laura Zein (MK) Laura Lundell (PJK) Roberto Cacciatore (Prodeko) Sallamaria Iltanen (SIK) Mikael Stenstrand ( TF) Pyry Koivisto ( TiK) Samu Nurmi ( VK)

V a i h t a r i - ISOv a s t a a v a t : Matti Fouchault-Airasmaa Heini Mahlamäki Emilia Ruutiainen Aleksi Wallenius

F u k s i t o i m i k u n t a ( F TMK ) Lauri Lehtoruusu (AK) Tuomas Ruotsalainen (AS) Johanna Vesterinen (SIK) Riku Lääkkölä (SIK) Pekka Siika-aho (Athene) Ville Peri (FK) Elina Honkanen (KK) Katja Kortelainen (PJK) Vivi Staffans (KIK) Max Andersson (KIK) Anni Kontturi (MK) Arttu Anttonen (Prodeko) Jakob Grönroos ( TF) Oskari Virtanen ( TiK) Iina Yrjänä (Inkubio) Kim Kavander ( VK) Hamilkar Bergroth (IK)

Isännistö ja Emännistö ( IE ) Matias Hätönen (puheenjohtaja) Maija Gulin (AK)

Eeva Henriksson (AK) Ville Airaksinen (Athene) Lotta Ahonen (Athene) Antti Toivanen (AS) Janna Huuskonen (AS) Arne Kiupa (FK) Lilli Konttinen (FK) Laura Korhonen (MK) Mika Väisänen (MK) Betti Valmari (Inkubio) Sakari Cajanus (Inkubio) Markus Sintonen (KK) Laura Rossi (KK) Henna Hietanen (PJK) Fanny Syrjänen (PJK) Hannes Kallioinen (KIK) Matias Korkka (SIK) Vuokko Suutarla (IK) Mikko Närvänen (IK) Jussi Päivinen ( TiK) Eero Helske ( TiK) Jukka Kujala (Prodeko) Jaakko Laukkanen (Prodeko) Tarja Vesanto ( VK) Petteri Halli ( VK) Tanja Pihl ( TF)

Hyvinvointitoimikunta ( H V TMK ) Johan Kondratjeff (vetäjä) Outi Pönni (vetäjä) Julia Kukkonen (AK) Hanna Hoi Yee Tamminen (AK) Jere Pääkkönen (AK) Konsta Holtta (AS) Hannes Tahvanainen (AS) Vili Auvinen (Inkubio) Mariko Landström (FK) Heikki Pulkkinen (FK) Johannes Raunio (Athene) Sakari Poikkimäki (KK) Karri Esala (KIK) Sanni Hyvämäki (KIK) Ville Suhonen (MK) Karoliina Helanto (PJK) Jakob Mirea (IK) Samu Ahvenainen (SIK) Isa Ojanen (SIK) Jere Nevalainen ( TiK) Susanna Tulokas (Prodeko)

2. aatteellinen toiminta

PÄÄSEKTORI Uudistumisen vuosi Ensimmäisen vuoden ajan varsin vaihtumattomana pysynyt toimiston väki alkoi vuonna 2011 kokea ylioppilaskunnalle tyypillistä vaihtuvuutta. Vuosi pitikin sisällään lukuisia rekrytointeja ja paljon raikkaita kasvoja. Uusia tuulia puhallettiin ihmisten lisäksi myös käytäntöihin. Osaa päivitettiin, osaa vakiinnutettiin ja jonkin verran keksittiin ihan uutta. Toimistorutiinien lisäksi esimerkiksi opiskelijakortin kehittämistä pohdittiin ja palvelutoimintaa tarkasteltiin uusin silmin kampuspäätöksen myötä. Vuoteen mahtui myös monenlaisia edustustilaisuuksia ja sidosryhmätapaamisia. Yhteistyötä muun muassa kaupunginjohtajien, yliopistovaikuttajien ja vanhojen ylioppilaskuntatoimijoiden kanssa vaalittiin huolella, ja vuoden lopussa järjestettiin ensimmäinen AYY-toimijoiden alumnitapaaminen. Vuoden aikana pidetyissä puheissaan puheenjohtaja käsitteli muun muassa innostumisen voimaa, yliopiston ja ylioppilaskunnan yhteistyötä, kansainvälistymistä ja tarvetta puolustaa hyvää maailmassa (Aalto-yliopiston lukuvuoden avajaiset, yhteinen dialogi rehtorin kanssa) sekä oikeudenmukaisuutta, suvaitsevaisuutta ja tanssimista vaikkapa ihan homona (itsenäisyyspäivän soihtukulkue).

Kokoonpano: • Saara Hyrkkö, puheenjohtaja • Ville Poikolainen, varapuheenjohtaja • Teemu Halme, pääsihteeri • Jarmo Mäkelä, hallintosihteeri (osa vuodesta) • Janne Koskenniemi, hallintopäällikkö (osa vuodesta) Lisäksi:

• Veikko Eranti, suunnittelija (omaisuuskysymys)

Pääsektori kuva: Juuso Soinio

Talous, t o i m i n n a n o hj a u s j a strategiatyö Talouden osalta ylioppilaskuntien yhdistymiseen liittyvät kulut pystyttiin pikkuhiljaa eristämään muusta toiminnasta, ja siten ns. normaalitoiminnan kulurakenteen tarkasteleminen oli mahdollista. Uusina varainhankintakeinoina käynnistettiin onnistuneesti yrityssuhdetoiminta. Toinen uusi avaus oli Otaniemen kampuksen päärakennukseen avattu Aalto University Shop. Tulevan vuoden budjetoinnin yhteydessä tartuttiin taloustoimikunnan esittämään huoleen mittavista säästötarpeista. Syksyn talousarvioprosessissa tehtiin muutamia kipeitäkin päätöksiä, mutta valtaosa nyt tehdyistä säästötoimista oli kuitenkin vähäisiä. Tuleville vuosille jäi siis tältä osin vielä iso pala purtavaksi. Edustajiston hyväksymä toimintasuunnitelma vuodelle 2011 oli varsin mittava ja yksityiskohtainen, minkä johdosta myös hallitusohjelmasta tuli jälkeenpäin tarkasteltuna turhankin laaja. Toiminnan seuraamisen apuna se oli kuitenkin tärkeä väline, jota päivitettiin vuoden aikana tarpeen mukaan. Hauskin ja kenties myös selkein sovellus hallitusohjelmasta oli toimiston ikkunaan syntynyt seurantahimmeli. Hallitusohjelma kantoi lennokasta ja varsin kuvaavaa nimeä “Kädet ilmaan! Perusteellinen Ohjelma, Listaus Koitoksista Uusista”. Ylioppilaskunnan synnyttämisen jälkeisen sekamelskan hieman rauhoituttua nyt tuntui myös tarpeelliselta katsoa hieman pidemmälle tulevaisuuteen. Hallituksen varapuheenjohtajan vetämä ja edustajiston ja hallituksen jäsenistä sekä muista vapaaehtoisista koostuva strategiaryhmä ryhtyi analysoimaan AYY:n nykytilaa ja vallitsevaa sekä muuttuvaa toimintaympäristöä. Tämä pohdinta oli antoisaa ja herätti etenkin hallituksessa pontevia keskusteluja. Maaliin asti strategiatyö ei vielä päässyt, vaan tehdyn analyysin pohjalta on tarkoitus vuonna 2012 jatkaa.

Jatkuvuustoimikunta Jatkuvuustoimikunta perustettiin aivan vuoden 2010 lopussa, ja se toimi siis ensimmäistä vuottaan vuonna 2011. Vuoden aikana järjestettiin kolme hallituksen ja jatkuvuustoimikunnan tapaamista, jossa käsiteltiin erilaisia aiheita (mm. kampuskysymys ja kuinka välttää HYYtyminen) sekä vastinparitapaamisia yksittäisten hallituksen ja jatkuvuustoimikunnan jäsenten välillä.

Jatkuvuustoimikunnan kokoonpano (suluissa vastinpari) • Salla Vainio, puheenjohtaja (Saara Hyrkkö, puheenjohtaja) • Christian ”Moosen” Elg ( Ville Poikolainen, varapuheenjohtaja) • Eero Korhonen (Mikko Saastamoinen, yrityssuhteet) • Sandy Tscherep (Henna Mattila, viestintä ja järjestöt) • Laura Lappalainen (Salla Seppälä, sosiaalipolitiikka) • Jyri Äärilä (Arjo Laukia, koulutuspolitiikka) • Juuso Leivonen (Antti Karkola, koulutuspolitiikka) • Oskari Nokso-Koivisto (Kalle-Heikki Koskinen, asuminen ja palvelut) • Lauri Neuvonen ( Voitto Kangas, yhteisö- ja kulttuuriasiat) • Katariina ”Kalle” Nyman ( Teemu Peltokallio, kansainväliset asiat ja liikunta)

Tehtyjen strategisten analyysien pohjalta on hyvä rakentaa AYY:lle suunnitelmallisuuden ja jatkuvan strategiaprosessin kulttuuria, jossa ylioppilaskunnan alkuvaiheiden ketteryys ja vallitsevien käytänteiden kyseenalaistaminen saataisiin osaksi organisaatiota. Varsinaisten strategisten valintojen tekeminen jäi uuden hallituksen ja edustajiston harteille. A-Shopin avajaisia vietettiin 20.9. Kaupassa on myynnissä Aalto-yliopiston brändituotteita Kuva: Henna Lahti

AYY o s a n a ylioppilasliikettä Pääkaupunkiseudun ylioppilaskuntien välinen yhteistyö kukoisti vuonna 2011. Perinteisten yhteisten tapahtumien ja eduskuntavaaliyhteistyön lisäksi erityisesti HYYn kanssa löydettiin rutkasti yhteistä maaperää. Uutena avauksena AYY kutsuttiin osaksi Suurten Etelä- ja Keski-Suomalaisten monialayliopistojen ylioppilaskuntien (SEKSMYY ) verkostoa, joten keskustelua kansallisesta vaikuttamisesta käytiin hieman aiempaa laajemmalla skaalalla. Luonnollisesti ystävyyssuhteita Tampereen teknillisen yliopiston ylioppilaskuntaan ( TTYY ) ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston ylioppilaskuntaan (LTKY ) vahvistettiin säännöllisillä tapaamisilla puheenjohtajien ja koko hallitusten kesken. Suomen ylioppilaskuntien liitossa (SYL) AYY aktivoitui vuonna 2011 entistä enemmän. Kevään eduskuntavaaleja varten järjestettyyn indeksikampanjaan osallistuttiin suurella pauhulla, ja syksyn liittokokouksessa oltiin vaikuttavia niin henkilövalinta- kuin asiakysymyksissä. AYY:n perinteinen SYL-tyrkky Jarno Lappalainen valittiin SYL:n puheenjohtajaksi vuodelle 2012, mikä oli luonnollisesti niin liitolle kuin AYY:llekin hieno juttu. AYY näkyi liittarissa (tai liittari AYY:llä) siten, että ylioppilasmedia AATE oli edeltäjänsä OUBSin tapaan taltioimassa tilaisuutta (mm. pääministerin haastattelu jäi haaviin!). AYY:n SYLikummina toimi TTYY-taustainen Annamaija ”Ansku” Rönkkö, joka kesken vuoden tosin vaihtoi niin siviilisäätyä kuin sukunimeäkin, ja totteleekin nykyisin nimeä Åhman. SYL:n järjestämiin ylioppilaskuntia yhteen kokoaviin sektoritapaamisiin osallistuttiin aktiivisesti. Pääsektorin kohdalla tämä tarkoitti puheenjohtajien ja pääsihteereiden pj-pstapaamisia. Vuoden aikana pohdiskeltiin mm. poliittisten opiskelijajärjestöjen ja ylioppilaskuntien suhteita, OLL:n ohjausjärjestelmää, y-liikettä maailmanmuuttamisbisneksenä ja Lyyraa, josta oma pieni osionsa myöhempänä. Uutena käytäntönä puheenjohtaja Hyrkkö lähetti aina toimistolle kuulumiset pj-pstapaamisista, mitä kiiteltiin. SYL-toiminnassa vuosi oli myös poikkeuksellisen juhlantäyteinen: alkuvuodesta vietettiin SYL:n 90-vuotisjuhlia Dipolissa, ja kesällä rakastettu ja pitkäaikainen toimistosihteeri Seija Pyökeri jäi eläkkeelle riemukkaiden, Smökissä järjestettyjen bileiden merkeissä. Eikä sovi tietenkään unohtaa liittokokouksen päätteeksi pidettyä pienimuotoista indeksigaalaa.

AYY:n hallitus otti osaa vapun sitsikilpailuun yhdessä HYY:n hallituksen kanssa. Teema oli kepeä “maailma ydintuhon jälkeen”.

Neuvosto AYY:n historian toinen Neuvosto, eli erityisasemayhdistysten puheenjohtajien ryhmä, kokoontui 19-päisenä yhteensä 10 kertaa. Mukana oli pääkaupunkiseudun puheenjohtajien lisäksi aktiivisesti myös Mikkelin filiaaliyhdistyksen, Probba ry:n, ja jatko-opiskelijayhdistys Aallonhuippujen puheenjohtajat. Neuvosto teki vuoden aikana vierailut AEL:lle ja Tampereen TTYY:lle sekä järjesti omaa yhteistä toimintaa.

Omaisuuskysymys s e lv i t y s t y ö n j ä l k e e n o l i a i k a t o i m i a

Projektien toteutukseen osallistuneiden aktiivisuuden tuloksena myös arkistoinnin ohjeistus on parantunut ja täydentynyt, samoin tarjolla olevien pakkaus- ja säilytysmateriaalien valikoima.

AYY jatkoi vuonna 2010 aloitettua selvitystyötä Helsingin kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnan tekemiin lahjoituksiin liittyvien epäselvyyksien ratkomiseksi. Vuoden 2011 alkutilanne oli se, että AYY oli lähettänyt Korkeimmalle hallinto-oikeudelle (KHO) purkuhakemuksen eli pyynnön arvioida uuden tiedon valossa uudelleen KHO:n 31.12.2009 tekemää päätöstä hylätä alkuperäisiin lahjoituspäätöksiin liittyvät valitukset. Lisäksi AYY oli pyytänyt patentti- ja rekisterihallitusta (PRH) selvittämään oliko Helsingin kauppatieteiden ylioppilaiden säätiön (KY-säätiö) perustaminen sujunut oikein. AYY:n loppuvuodesta 2010 käynnistämien prosessien lisäksi vireillä oli lahjoitusten toimeenpanoon liittyen yhteensä kahdeksan ylioppilaskunnasta riippumatonta valitusta hallinto-oikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa sekä kaksi valitusta liittyen AYY:n päätöksiin lähestyä KHO:a ja PRH:a.

Polyteekkariarkisto on vakiinnuttanut asemansa luotettava perinteen valvojana, ja todistuksena tästä luottamuksesta on lahjoitusten määrä jopa kasvanut. Henkilökohtaisten kokoelmien kirjo ulottuu 1920-luvulta aina tälle vuosikymmenelle teekkareiden tallentaessa omaa arkeaan ja eloaan tulevaisuudelle. Arkisto ja kokoelmia näyttelyissään hyödyntävä Polyteekkarimuseo ovat kiitollisia jokaisesta lahjoituksesta.

Hallinto-oikeus ratkaisi seitsemän lahjoituspäätösten toimeenpanoon liittyvää valitusta toukokuussa. Kolme valituksista hylättiin ja neljä muuta jätettiin käsittelemättä päivämäärävirheen vuoksi. PRH antoi päätöksensä säätiön perustamiseen liittyvistä kysymyksistä lokakuussa todeten, että säätiön perustaminen on tapahtunut

Ar k i s t o Arkisto jatkoi totuttua toimintaansa, johon kuuluu alkuvuodesta runsaasti uusien ylioppilaskunnan ja yhdistysten toimijoiden koulutusta ja neuvontaa arkistoinnissa. Vuoden varrella ohjaus jatkui tasaisena, kun eri yhdistykset edistivät oman aineistonsa tallentamista ja järjestivät arkistojaan. Työn tuloksena on varsinkin teekkariperinnettä taas metrikaupalla paremmassa järjestyksessä ja helpommin käytettävissä.

säätiölain mukaisesti, mutta että PRH:n tehtäviin ei kuulu arvioida säädepääoman alkuperää, vaan kyseessä on käräjäoikeudessa ratkaistava asia. Vuoden ensimmäisestä päivästä asti AYY tavoitteli aktiivisesti sovintoratkaisua. Puuttuvasta arkistomateriaalista käytiin AYY:n aloitteesta keskustelu Helsingin kauppatieteiden ylioppilaat ry:n kanssa maaliskuussa, ja tapaamisessa löydettiinkin yhteisymmärrys arkistoasian järjestelyistä. Valitettavaa oli se, että yhteisymmärryksestä tai edes AYY:n toimittamista asiakirjapyynnöistä huolimatta asia ei edennyt vuoden aikana, joten Helsingin kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnan aikaista alkuperäistä arkistomateriaalia ei saatu palautettua arkistolain mukaiseen säilytyspaikkaansa ylioppilaskunnalle. Varsinaiset omaisuuskysymykseen liittyvät sovintoneuvottelut käynnistettiin niin ikään AYY:n aloitteesta toukokuussa. Neuvottelujen aikana etsittiin uudenlaista ratkaisua omaisuuteen liittyvien erimielisyyksien selvittämiseksi. Pisimmälle edettiin sellaisen mallin kanssa, jossa kiistanalaista omaisuutta olisi käytetty kaikkia aaltolaisia hyödyttävään ja Aalto-yhteisön hallinnassa olevaan Otaniemeen sijoittuvaan kiinteistöön. Pitkällisen neuvotteluprosessin

jälkeen oli valitettavasti todettava, että huolimatta ylioppilaskunnan ja KY-säätiön yhteisistä tavoitteista Otaniemen kehittämiseen liittyen, eivät KYsäätiön asettamat taloudelliset reunaehdot mahdollistaneet tämän yhteistyön hyödyntämistä omaisuuskiistan ratkaisuna. Tämän käännekohdan jälkeen keskustelua Otaniemen kehittämiseen liittyvästä yhteistyöstä jatkettiin irrallaan omaisuuskysymyksen selvittämisestä. Marras-joulukuussa AYY:n edustajisto vahvisti päätöksellään hallituksen toimivallan toimia parhaaksi katsomallaan tavalla omaisuuskysymyksessä. Tämä päätös vahvisti jo ylioppilaskunnan sääntöihin kirjatun hallituksen toimivallan käynnistää siviilioikeudellinen riita. Lahjoituksiin ja niiden toimeenpanoon liittyvän tiedon, erityistarkastuksen, asiantuntijalausuntojen, vuoden aikana kerätyn tiedon sekä hallinto-oikeuden ja patentti- ja rekisterihallituksen lausuntojen valossa hallitus harkitsi riidan käynnistämisen tai asian selvittämättä jättämisen vaikutuksia tuleville opiskelijapolville. Joulukuussa hallitus päätti lähettää Helsingin käräjäoikeudelle haastehakemuksen, jonka tarkoituksena on purkaa Helsingin kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnan tekemät lahjoituksen lain ja hyvän tavan vastaisina.

KOULUTUSPOLITIIKKA Kandidaattikoulutusta uudistamassa Tutkintorakenteiden uudistaminen aloitettiin vuonna 2011 toden teolla, kun tekniikan ja kauppatieteiden kandidaatintutkintoja lähdettiin rakentamaan uudestaan. Tavoitteena oli molemmilla aloilla muuttaa tutkintojen luonnetta laaja-alaisempaan ja joustavampaan suuntaan, joka mahdollistaisi nykyistä paremman liikkuvuuden eri ohjelmien välillä sekä jättäisi tutkintoon tilaa poikkitieteellisille opinnoille. Taiteen puolella uudistus lähti käyntiin myöhemmin laitosjohtoisesti, eikä konkreettisia muutoksia vielä vuoden loppuun mennessä ollut nähtävissä. Uusi tutkintorakenne otetaan käyttöön kaikilla aloilla vuonna 2013 aloittavien opiskelijoiden kohdalla. Tekniikan alalle perustettu kandityöryhmä sai valmisteltua vuoden aikana yleiset suuntaviivat uudistukselle, jotka hyväksyttiin yliopiston akateemisten asioiden komiteassa loppuvuodesta. Päätettävänä olivat mm. ohjelman rakenteellinen malli, tekniikan alan yleiset osaamistavoitteet, liikkuvuusperiaatteet sekä ohjelmien johtamismalli. Vuoden aikana paljon keskustelua herätti myös hakukohteiden uudistaminen. Hakukohteiden maltillista vähentämistä ja selkeyttämistä lähdettiin vuoden aikana toteuttamaan pitkälti dekaanivetoisesti. Kauppatieteissä kandiuudistuskeskustelussa päästiin konsensukseen värikkäiden valmisteluvaiheiden jälkeen loppusyksystä. Tuloksena oli tekniikan alan kanssa hyvin yhteensopiva ohjelmamalli, joka lisää opiskelijoiden valinnanvapautta.

Kopot Juha ja Antti. Kuva: Juuso Soinio

Hallitusvastaavat • Antti Karkola • Arjo Laukia Asiantuntijat • • • •

Juha Isotalo (opintovapaalla 1.9.2011 -) Janne Peltola (opintovapaan sijainen 1.9.2011 -) Lotta Aarikka (aloitti 1.8.2011) Laura Keski-Hakuni, suunnittelija, vaalivaikuttaminen (15.2.- 15.5.2011)

Koulutuspoliittinen Johtoryhmä (Kopojory) • • • • • • •

Risto Ant-Wuorinen (halloped-vastaava, Sauli Kurki-Suonio (halloped-vastaava, Tapio Melgin (halloped-vastaava, Sini Myllyniemi (halloped-vastaava, Essi Petäjistö (halloped-vastaava, Antti Rautiainen (halloped-vastaava, Natalie Segercrantz (halloped-vastaava,

insinööritieteiden korkeakoulu) perustieteiden korkeakoulu) kauppakorkeak oulu) taideteollinen korkeakoulu) kemian tekniikan korkeakoulu) sähkötekniikan korkeakoulu) Aalto-yliopisto)

Opintoneuvosto • • • • • • • • • • • • • • • • •

Jussi Ekström, Aalto-yliopiston Sähköinsinöörikilta Maija Parviainen, Arkkitehtikilta Joonas Kröger, Automaatio- ja systeemitekniikan kilta Joel Lehikoinen, Fyysikkokilta Tapio Melgin, Helsingin kauppatieteiden ylioppilaat Piia Näränen, Informaatioverkostojen kilta Athene Juulia Suvilehto, Inkubio Emmi Rönkkö, Kemistikilta Kalle Nurmi, Koneinsinöörikilta Maiju Seppälä, Maanmittarikilta Riku Liukkonen, Puunjalostajakilta Anni Voutilainen, Rakennusinsinöörikilta Sini Myllyniemi, Taideteollisen korkeakoulun ylioppilaat TOKYO Sofia Julin, Teknologföreningen Sten Hägglund, Tietokilta Cara Casserly, Tuotantotalouden Kilta Prodeko Miamari Aaltonen, Vuorimieskilta

Äl ä a rv a a – ä ä n e s t ä ! – AYY : n e d u s t a j i s t o v a a l i t 2 0 1 1

Vuoden opettajat nimettiin ensimmäistä kertaa Insinööritieteiden korkeakoulun parhaaksi opettajaksi valittiin professori Arvo Vitikainen, joka sai erityisesti kiitosta lähestyttävyydestään. Lisäksi häntä kiiteltiin aidosta kiinnostuksesta opetuksen kehittämiseen sekä opiskelijoiden ohjaukseen.

erityisesti kyvystä esittää vaikeatkin asiat opiskelijan kannalta mielekkäästi ja helposti pureskeltavalla tavalla.

Kauppakorkeakoulun vuoden opettaja, Mikko Tarkkala, sai opiskelijoilta tunnustusta opiskelijalähtöisyydestä. Lähes ympärivuorokautinen tavoitettavuus ja kurssien erinomaiset järjestelyt saivat myös ylistystä.

Taideteollisen korkeakoulun vuoden opettaja, Petri Lankoski, meritoitui erityisesti opetusmetodiensa kautta, jotka käyttävät erinomaisesti hyväksi ryhmässä opiskelua. Opiskelijat hämmästelivät lisäksi Petrin kykyä suunnitella äärimmäisen intensiivinen kurssi siten että se pysyy alusta loppuun erittäin mielenkiintoisena.

Kemian tekniikan korkeakoulun vuoden opettaja, Ville Alopaeus, sai tunnustusta innostavasta opetustyylistä, josta huokui luennoitsijan oma palo aiheeseensa. Lisäksi hänen vetämillään kursseilla opetuksen sisältöä ja materiaaleja kehitetään jatkuvasti.

Parhaaksi kansainväliseksi opettajaksi valittiin tohtori Tuomas Paloposki Aallon energiatekniikan laitokselta opiskelijoilta kerättyjen kuvausten perusteella. Kansainvälisen opettajan palkinto jaetaan muulla kuin kotimaisilla kielillä opettavalle opettajalle tai ohjaajalle.

Perustieteiden korkeakoulun parhaaksi opettajaksi valikoitui Hannele Wallenius, jonka persoonassa yhdistyvät rautainen ammattitaito ja pilke silmäkulmassa. Hannelen kykyä tehdä kansantalouden massaluennoista mielenkiintoisia ja osallistavia kiiteltiin myös laajasti.

Paloposkea kiitettiin erityisesti siitä, että hän saa suomalaiset ja kansainväliset opiskelijat työskentelemään yhdessä ja osaa käyttää ryhmän monimuotoisuutta valttina omassa opetuksessaan. Opiskelijat ylistivät häntä myös teorian yhdistämisestä käytännön harjoituksiin, vilkkaan keskustelun aikaansaamisesta, vangitsevasta opetustyylistä sekä ansiokkaasta palautteen hyödyntämisestä. oman opetuksen kehittämisessä.

Kimmo Silvonen palkittiin sähkötekniikan korkeakoulun vuoden opettajana. Häntä kiiteltiin

AYY

:n toinen edustajisto valittiin vaaleilla loka-marraskuun vaihteessa 2011. Vaalit järjestettiin ympärivuorokautisena sähköisenä vaalina ajalla 24.10–1.11.2011 osoitteessa vaalit.ayy.fi sekä uurnavaalina 2.11.2011 klo 10-16. Uurnavaali järjestettiin kuudella kampuksella (Arabia, Töölö, Otaniemi, Pori, Lahti ja Mikkeli), joilla kaikilla oli yksi äänestyspiste. Vaaleissa äänesti 4687 opiskelijaa, ja äänestysprosentiksi muodostui 31,0 %. Äänestysprosentti oli siis 3,7 prosenttiyksikköä matalampi kuin vuonna 2009 (34,7 %). Vaaleissa oli mukana 4 vaalirengasta ja 19 vaaliliittoa. Ehdokkaita oli yhteensä 343 eli runsas sata vähemmän kuin edellisissä vaaleissa 2009. Kolme ehdokasta ei kuulunut vaaliliittoihin. Kaksi vaaliliittoa ei kuulunut vaalirenkaisiin. Uutena vaaliliittona oli mukana kansainvälisten opiskelijoiden Aalto International Coalition, johon AYY:n kv-sektori oli aktiivisesti yhteydessä varmistaen, että liiton edustajat saavat tarvitsemansa tiedon. Eniten paikkoja, 5, uuteen edustajistoon saivat vaaliliitoista iThink (joka kuului Avainrengasvaalirenkaaseen), Konergia (Ratas) sekä Luova ( Jämerä). Vaalirenkaista parhaimman tuloksen sai Ratas, joka sai 14 paikkaa. Henkilökohtaisia ääniä eniten, 87 kpl, sai Luovan Noora Lehtovaara. 45-henkinen edustajisto kokoontui ensimmäistä kertaa marraskuussa 2011, jolloin se muun muassa valitsi itselleen puheenjohtajaksi Antti Karkolan ja nimitti hallituksen muodostajaksi vuodelle 2012 Voitto Kankaan. Uuden edustajiston kaksivuotiskausi alkaa virallisesti tammikuussa 2012.

Keskusvaalilautakunta: Janne Peltola puheenjohtaja (ELEC) Henna Jääskeläinen varapuheenjohtaja (CHEM) Sauli Böhm jäsen (ECON) Nina Lagus jäsen (ELEC) Miikka Koskinen jäsen (SCI) Saija Simola jäsen (ENG) Atte Harjanne varajäsen (ELEC) Minna Väkevä varajäsen (CHEM) Jarmo Mäkelä hallintosihteeri (toimi KVL:n sihteerinä 7/11 asti) Sonja Virta vaalikoordinaattori (toimi KVL:n sihteerinä 8/11 alkaen)

Vuoden opettajat pokkasivat palkintonsa AYY:n 1 -vuotisillallisella Ravintola Sipulissa. Kuva: Timo Idänheimo

K a m p u k s e t y hd i s t y v ä t 2013 alkaen Kampuskeskustelu lähti käyntiin heti alkuvuodesta, kun Aalto-yhteisön ideoita ja mielipiteitä kartoitettiin kampusworkshopeissa. Neljän eri teeman ympärille rakennetut ryhmät visioivat kevään aikana unelmien Aalto-kampusta. Tämän lisäksi Aalto lähetti opiskelijoita kolmelle eri kampukselle ympäri Eurooppaa etsimään hyviä käytänteitä toimivilta kampuksilta. Näiden pohdintojen perusteella Aallon johto kokosi kampusvision, jonka pohjalta Aallon hallitus teki kesäkuussa 2011 päätöksen keskittää Aallon pääkampus Otaniemeen samalla säilyttäen läsnäolon Helsingissä kauppakorkeakoulun päärakennuksella.

Vuoden aikana todettiin stipendijärjestelmän vielä vaativan jatkokehitystä ja ensimmäinen käytännöllinen ratkaisu tehtiinkin jo heinäkuun hakukierroksen yhteydessä: vaihtostipendin osalta järjestettiin vielä toinen hakukierros marraskuussa 2011, jotta myös keväällä 2012 vaihtoon lähtevillä olisi paremmat mahdollisuudet stipendin hakemiseen. Kehityskohteiksi tunnistettiin myös pisteytyksen ja hakulomakkeiden monimutkaisuus sekä hakuajoista ja jakopäätöksistä tiedottaminen.

Päätöksen jälkeen kampusprojekti käynnistyi vauhdilla, kun Aallolle rekrytoitiin syksyllä kampuspäällikkö. Kampusorganisaatio nousi nopeasti pystyyn ja vuoden loppuun mennessä kokoontumaan kerkisivät kampuksen operatiivista puolta koordinoiva ohjausryhmä sekä loppukäyttäjien ideoita ja mielipiteitä tuottava Aalto Sounding Board. Päärakennuksen remontin ensimmäinen vaihe lähti myös käyntiin, mikä toi aikataulullisia ja tilankäytöllisiä haasteita mm. väistötiloja mietittäessä.

Vuonna 2011 AYY:n stipendejä jaettiin yhteensä 40 000 euron arvosta, josta puolet vaihtostipendejä. Kun hallitus kevään aikana pohti yhteisötoiminnan ja opintomenestyksen painottamista stipendien jakamisessa, päädyttiin valinnassa painottamaan ensin mainittua. Tämä myös näkyi hakemuksissa ja jaetuissa stipendeissä: AYY:n tekevät suuri joukko ihmisiä, jotka tekevät valtavasti vapaaehtoista työtä koko yhteisömme hyväksi. Tällaisesta toiminnasta on ilo antaa tunnustusta myös stipendien muodossa!

Yl i o p p i l a s k u n t a jakoi ensimmäiset stipendinsä

Ed u s k u n t a v a a l i v u o s i t o i m u k a n a a n k a n s a ll i s t a vaikuttamista

AYY:lle periytyi edeltäjäylioppilaskunnilta joukko lahjoitettuja rahastoja, joista aikanaan jaettiin stipendejä mitä erilaisimmilla periaatteilla. Osa rahastoista on edelleen alakohtaisessa käytössä, mutta suurempi joukko otettiin AYY:n myötä rahoittamaan kolmea uutta stipendiä: vaihto-, opintoja yhteisöstipendiä. Edustajisto hyväksyikin loppuvuodesta 2010 stipendiohjesäännön, jonka perustella AYY palkitsi vuonna 2011 ylioppilaskunta- ja yhdistystoiminnassa ansioituneita ja opintonsa hyvin hoitaneita opiskelijoita sekä tuki vaihto-opintoja kansainvälistymisen hengessä.

Eduskuntavaalien jälkeen hallitus asetti syksyn aikana suuntaviivoja tulevan hallituskauden toiminnalle. Ylioppilaskuntien kannalta keskeisiksi muodostuivat jo vuonna 2010 alkanut korkeakoulujen valintajärjestelmäuudistus sekä yliopistojen rahoitusmalliuudistus.

Stipendien jakamisessa ensimmäinen vuosi meni osittain harjoittelun merkeissä, minkä johdosta ensimmäinen hakukierros päästiin järjestämään kevään sijasta vasta heinäkuussa. Tämä ei kuitenkaan vaikuttanut suuremmalti haittaavan, sillä hakemuksia tuli yhteensä 180 hakijalta. Selvästi eniten haettiin vaihtostipendiä. Stipendihakemukset käsiteltiin kolmessa

stipendikohtaisessa ryhmässä, jotka laittoivat hakijat järjestykseen opintomenestyksestä laskettujen pisteiden sekä yhteisötoiminnasta annettujen pisteiden perusteella.

Yliopistojen rahoitusmallia työsti opetusministeriön asettama työryhmä, johon vaikuttamisesta vastasi Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL). AYY:n tavoitteena oli vahvistaa koulutuksen laadun ja työelämärelevanssin osuutta yliopistojen rahoituksesta sekä hakea konkreettisempaa tukea kansainvälistymiselle. AYY tuki aktiivisesti SYL:n työtä sekä mahdollisuuksien mukaan vaikutti itsekin päätöksentekijöihin. Osana vaikuttamistyötä myös lausuttiin koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta yhdessä yliopiston kanssa. Tuloksena saatu yliopistojen rahoitusmalli on yhä pettymys - laatua arvioidaan yksiulotteisesti tehokkuusnäkökulmasta - mutta

parempi kuin edellinen. Vuonna 2010 aloitetun korkeakoulujen valintajärjestelmäuudistuksen tuli yhdistää eri korkeakoulujen sähköiset hakujärjestelmät ja samalla mahdollisesti rakentaa kiintiöitä ensimmäistä korkeakoulupaikkaansa hakeville. Kataisen hallitusohjelmassa tavoitetilaa jyrkennettiin: tavoitteeksi tulikin varata päävalinnat kokonaisuudessaan ensimmäistä paikkaansa hakeville. AYY ja yliopisto lausuivat yhdessä tätä vastaan, minkä lisäksi AYY muutaman muun ylioppilaskunnan kanssa toi SYL:n liittokokoukseen ylimääräisen kannanoton asiasta. Vaikuttamistyö jatkuu tammi-helmikuussa 2012, kun asiaa koskeva lakiesitys viedään eduskunnan käsittelyyn. AYY osallistui vaikuttavasti SYL:n liittokokoukseen. Koko syksyn kestäneen valmisteluprojektin aikana todettiin ja vaikutettiin SYL:n hallituksen pohjaesitykset riittävän hyviksi, eikä AYY:lla ollut tämän vuoksi itse liittokokouksen aikana merkittävää koulutuspoliittista agendaa edellä mainittua valintajärjestelmäkannanottoa lukuun ottamatta. AYY:n muutosesitykset menestyivät pääsääntöisesti hyvin. Vapaaehtoiset koulutuspolitiikan ytimessä Aalto-yliopisto saa opiskelijoittensa kasvot monipuolisen opiskelijaedustuksensa kautta. Yliopiston 176 hallinnon opiskelijaedustajaa osallistuivat aktiivisesti kokouksiinsa ja AYY:n vapaaehtoiset halloped-vastaavat sekä osallistuivat koulutuspoliittisen sektorin työhön että koordinoivat korkeakoulujensa työtä. Erityisaseman yhdistysten 17 koulutuspolitiikasta vastaavaa osallistuivat AYY:n opintoneuvoston työhön: kokouksissa keskustelemassa kävivät niin vararehtorit, opiskelijapalvelupäällikkö kuin opiskelijoiden IT-palveluiden päällikkökin. AYY tuki koulutuspolitiikan vapaaehtoisia koulutuksin, tapahtumin ja tiedotuksin.

Opetuksen kehittämisen arkea Aalto-yliopiston opetuksen kehittäminen on jatkuvaa työtä, jota tehdään monilla tavoin. AYY:n keskeiset toimet opetuksen kehittämisen saralla olivat tänä vuonna professorilounaat, toiminta akateemisten asioiden komiteassa, alumnien osallistaminen opetuksen kehittämiseen, opetuksen tietojärjestelmien kehittäminen sekä toimiminen korkeakouluissa halloped-vastaavien kautta. Keskeistä opetuksen pitkäjänteisessä kehittämisessä oli lähentää opiskelijoita ja opettajakuntaa: tähän pyrittiin tänä vuonna tuomalla kahdesti opiskelijoita ja professoreita yhteisille lounaille. Lisäksi vuoropuheluun pyrittiin aktiivisesti niin akateemisten asioiden komiteassa kuin erilaisissa opetuksen kehittämisen verkostoissakin. Akateemisten asiain komitean vuoden tähtiasioina voidaan pitää tiiviissä yhteistyössä yliopiston kanssa valmisteltuja opetussuunnitelmatyön linjauksia lukukaudelle 2012-13 ja siitä eteenpäin sekä opetuksen ja opiskelun yleisiä sääntöjä. Aalto-yliopiston visioon kuuluu akateemisen työn vapauttaminen tarjoamalla parempia palveluita. AYY kantoi kortensa kekoon keskustelemalla aktiivisesti niin Aallon ITpalveluiden kuin täydennyskoulutuskeskuksen ja opiskelijapalveluidenkin kanssa. Palautetta annettiin suuntaan ja toiseen, ja yhteisiä haasteita ratkaistiin rakentavasti. Keskeistä palveluiden kehittämistyötä ovat olleet mm. Oodi-opintorekisterin uudistaminen, yhteisen palautetietovaraston rakentaminen ja yliopiston viestintäkanavien kehittäminen. Toisaalta yliopisto ei ole valmis: AYY:n työntekijät käsittelivät vuoden aikana joitain kymmeniä opiskelijoiden oikeusturva- ja häirintätapauksia, jotka vaihtelevat tenttien myöhästymisistä vakavampiin ongelmiin. Näistä suurin osa saatiin onnellisesti ratkaistua, jotkut jatkuvat tulevan vuoden puolelle. Edellisten lisäksi AYY lähensi suhteitaan opetuksen ja tutkimuksen strategiseen tukeen, osallistui moniin asiaa koskeviin seminaareihin ja perusti opiskelijoiden Opekehitys -verkoston opetuksen kehittäjien tueksi.

O p e t u s t a a rv i o i t i i n y h t e i s työssä yliopiston kanssa Aallon opetuksen rintamalla on vuonna 2011 ollut monien huulilla kandiuudistuksen lisäksi myös toinen kuuma peruna – TEE -arviointi. Vuonna 2009 juuri ennen Aallon syntymistä valmistui tutkimuksen arviointi RAE ja nyt 2010–2011 oli vuorossa eri koulutusohjelmien arviointi kansainvälisin voimin: Teaching Evaluation Exercise. Opetuksen arviointi oli suuri projekti, joka alkoi huolellisella suunnittelulla vuonna 2010. Tuolloin projektin ohjausryhmä suunnitteli arvioinnin toteutuksen ja aikataulun ja itse arviointi alkoi syksyllä 2010 koulutusohjelmien itsearviolla. Itsearviontia varten ohjausryhmä oli tuottanut laajan kysymyspatteriston, johon vastaamalla eri ohjelmien edustajat joutuivat tarkastelemaan ohjelmaansa uusista näkökulmista. Huhu kertookin, että jo tämän vaiheen johdosta alkoi monia ohjelmien uudistusprojekteja. Talvella ja keväällä 2011 koulujen tuottamat itsearviointiraportit lähetettiin koulukohtaisille kansainvälisille paneeleille, jotka saapuisivat huhtikuussa haastattelemaan ohjelmien väkeä paikan päälle. Itsearviointiraporttien ja runsaan oheistietopaketin lisäksi arviointipaneeleille lähetettiin kustakin koulusta opiskelijoiden itsenäisesti tuottama arvio koulunsa ohjelmista. Opiskelijoiden arvioit herättivät paljon kiinnostusta myös kouluissa. Huhtikuussa Suomeen saapui kuusi arviointipaneelia, joiden kokoonpanot painottuivat kansainvälisiin, kunkin koulun edustamien alojen professoreihin. Lisäksi mukana jokaisessa paneelissa oli myös suomalainen

Opintotuki sidotaan indeksiin opiskelija jostakin toisesta suomalaisesta yliopistosta. Paneelit tekivät ympäripyöreää työpäivää viikon ajan haastatellessaan ohjelmajohtajia, opettajia ja opiskelijoita. Haastatteluaikataulut osoittautuivat osin haasteellisiksi, kun arviointikohteiden määrä kouluittain vaihteli niin suuresti: siinä, missä kemian tekniikan korkeakoulussa oli arvioitavana vain kaksi koulutusohjelmaa, oli niitä kauppakorkeakoulussa viisitoista. Haastatteluviikon jälkeen paneelit tiivistivät huomionsa eri ohjelmista koulukohtaisiin raportteihin. Raporttien kokoelma julkaistiin syksyllä 2011. Niissä nostettiin esille sekä eri ohjelmien huippujuttuja, että myös runsaasti kehityskohteita. Näitä asioita yliopiston johto kävi läpi koulujen johtojen kanssa syksylle ajoittuneessa kiertueessaan. Opiskelijoiden kannalta yhtenä merkittävimpänä nostona raporteissa todettiin, että opiskelijoita pitäisi osallistaa koulutusohjelmien suunnitteluun nykyistä paljon enemmän. Ovathan opiskelijat opiskelun asiantuntijoita. Tämä oli yliopistollekin hyvä muistutus nyt, kun kandidaattiohjelmia uudistetaan ja vuonna 2012 uudistustyö siirtyy yliopistotasolta kouluihin ja ohjelmien käytännön tason suunnitteluun.

Vuonna 2011 Suomeen valittiin uusi eduskunta vaaleissa 17.4. Jo niin harmaaksi muuttunut politiikkakin sai uuden säväyksen, kun edellisessä eduskunnassa viidellä paikalla edustettuna ollut Perussuomalaiset sai kuuluisan jytky-voittonsa ja 39 kansanedustajanpaikkaa. AYY:llä vaaleihin valmistautuminen alkoi jo keväällä 2010, jolloin edustajisto hyväksyi ylioppilaskunnan kymmenkohtaisen listan hallitusohjelmatavoitteiksi. Yksi esiin nostetuista teemoista tavoitteissa oli opintoraha ja sen reaaliarvon heikkeneminen. Sama teema muodostui myös Suomen ylioppilaskuntien liiton ykköskärjeksi vaalivaikuttamisessa keväällä 2011: Opintotuki indeksiin! Teemaa tuki erityisesti se, että syksyllä 2010 eduskunta hyväksyi lainmuutoksen, jolla kaikki muut vähimmäisetuudet opintotukea lukuun ottamatta sidottiin elinkustannusten nousua ja laskua kuvaavaan indeksiin. Alkukeväästä 2011 AYY palkkasi puolipäiväisen vaalivaikuttamisasiantuntijan, Laura Keski-Hakunin, avustamaan ylioppilaskunnan vaalivaikuttamiskampanjassa. Kevään aikana AYY osallistui muun muassa SYL:n kampanjastarttiin 1.3., jolloin Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan jakaessa leipää Kolmen sepän patsaalla AYY tarjosi sirkushuveja Narinkkatorilla. Lisäksi AYY osallistui perinteiseen soittokierrokseen, jossa selvitettiin eduskuntavaaliehdokkaiden mielipiteitä opintotuen indeksiin sitomisesta ja lukukausimaksuista. AYY järjesti myös oman vaalipaneelin, jonne panelisteiksi saatiin kärkiehdokkaita kaikista eduskuntapuolueista.

Koko opiskelijaliikkeen yhteinen ponnistus opintotuen indeksiin sitomisen puolesta näytti kannattavan hyvin, sillä kampanja sai runsaasti huomiota ja valtaosa ehdokkaista sitoutui tavoitteen taakse. Vaalien ratkettua alkoikin Suomen poliittisessa lähihistoriassa ennätyksellisen vaikeat hallitusneuvottelut. Kertaalleen katkenneiden neuvottelujen aikana kävi selväksi, että jokainen budjettieuro on kovan väännön takana. Tilanne ei ollut helppo, mutta opiskelijat jaksoivat silti piristää neuvotteluja. Kun tiukka mediakuri Säätytalolla piti ja tietoja ei vuodettu, sai SYL:n järjestämä neuvottelupäivystys Säätytalon edessä runsaasti huomiota: neuvottelujen aluksi opiskelijat muun muassa lauloivat Nuoruustangon Retuperän WBK:n säestämänä. Päähuomion päivystyksessä vei kuitenkin viikoksi paikalle vuokrattu Skipolin gondolisauna, jossa myös poliitikkoja saunotettiin. Hallitusneuvottelujen viimein ratkettua saattoivat opiskelijat puolittain huokaista helpotuksesta. Lupaus opintotuen sitomisesta indeksiin saatiin, tosin tämä ei tule tapahtumaan toiveiden mukaisesti 1.1.2012, vaan vasta pari vuotta myöhemmin vuonna 2014. Vaikuttamiskampanja osoitti kuitenkin opiskelijaliikkeen yhtenäisyyden voiman.

AYY:n panos SYL:n kampanjastarttiin 1.3. - sirkushuveja Narikkatorilla. Kuvat: Otto Palonen

Hallinnon opiskelijaedustajat Yl i o p i s t o t a s o n e l i m e t Yliopiston akateemisten asioiden komitea

Korkeakoulujen akateemiset komiteat

tekn. kand. Antti Karkola, varsinainen tekn. yo Janne Peltola, 1. varajäsen tekn. yo Arjo Laukia, 2. varajäsen kaup. yo, valt. yo Tapio Melgin, varsinainen kaup. kand. Anu Peltonen, 1. varajäsen kaup. yo Heini Toivanen, 2. varajäsen Henna Immonen, varsinainen Sini Myllyniemi, 1. varajäsen tait. yo Ilmari Arnkil, 2. varajäsen 7.10.2011 asti: tekn. yo Antti Kangasrääsiö, varsinainen tekn. yo Piia Näränen, 1. varajäsen tekn. yo Mikko Savela, 2. varajäsen 7.10.2011 alkaen: tekn. yo Piia Näränen, varsinainen tekn. yo Mikko Savela, 1. varajäsen

Insinööritieteiden akateeminen komitea Risto Ant-Wuorinen, varsinainen Kalle Nurmi, varajäsen Lotta Funck, varsinainen Maiju Seppälä, varajäsen David Helander, varsinainen Eeva Rinta, varajäsen Noora Lehtovaara, varsinainen Pipsa Penttinen, varajäsen

Tutkintolautakunta tekn. yo Arjo Laukia, varsinainen tekn. yo Maiju Seppälä, varajäsen kaup. yo Sini Jokinen, varsinainen kaup. kand. Anu Peltonen, varajäsen Mikko Ijäs, varsinainen Ulla Ryynänen, varajäsen Opintotukilautakunta tekn. yo Jani Flaaming, varsinainen tekn. kand. Antti Karkola, varajäsen tekn. yo Tommi Forsman, varsinainen tekn. yo Eeva Rinta, varajäsen kaup. yo Sini Jokinen, varsinainen kaup. yo Julius Hurri, varajäsen tait. kand. Salla Seppälä, varsinainen Milla Martikainen, varajäsen

Kauppatieteen akateeminen komitea Tapio Melgin, varsinainen Heini Toivanen, varajäsen Sini Jokinen, varsinainen Julius Hurri, varajäsen Tiina Kanninen, varsinainen Lauri Heiliö, varajäsen Anu Peltonen, varsinainen Patrizio Lainà, varajäsen Kemian tekniikan akateeminen komitea Outi Härkönen, varsinainen Emmi Rönkkö, varajäsen Essi Petäjistö, varsinainen Tiina Witikkala, varajäsen 7.10.2011 asti: Valtteri Pitkänen, varsinainen Syed Farhan Hashmi, varajäsen 7.10.2011 alkaen: Olli Penttilä, varsinainen Perustieteiden akateeminen komitea Joel Lehikoinen, varsinainen Outi Pönni, varajäsen Erik Makkonen, varsinainen Patrik Carlson, varajäsen Sten Hägglund, varsinainen Pyry Koivisto, varajäsen Piia Näränen, varsinainen

Sähkötekniikan akateeminen komitea Paula Räisänen, varsinainen Tuomo Kohtamäki, varajäsen Juho Salmi, varsinainen Rosa Leinonen, varajäsen Tuomas Haapala, varsinainen Sofia Julin, varajäsen Tommi Forsman, varsinainen Muhammad Yasir, varajäsen Taideteollinen akateeminen komitea 7.10.2011 asti: Ilmari Arnkil, varsinainen Emmi Pouta, varajäsen Katja Virta, varsinainen Reetta Nisonen, varajäsen Lasse Granroth, varsinainen Aleksanteri Heliövaara, varajäsen 7.10.2011 alkaen: Harri Aukusti Heinonen, varsinainen Anni Halonen, varsinainen Aleksanteri Heliövaara, varsinainen

Koulutusneuvostot Elektroniikan, tietoliikenteen, automaation kandidaattiohjelmien koulutusneuvosto Mikko Leskinen, varsinainen Riku Lääkkölä, varajäsen Katarina Sandberg, varsinainen Tuomo Kohtamäki, varajäsen Henri Nikula, varsinainen Joonas Kröger, varajäsen Heikki Tahvanainen, varsinainen Eero Laukkanen, varajäsen Bioinformaatioteknologian koulutusneuvosto Juulia Suvilehto, varsinainen Petteri Parkkila, varajäsen Tuomas Haapala, varsinainen Janne Peltola, varajäsen Emilia Berg, varsinainen Juha-Kyösti Jylhä, varajäsen

Elektroniikan ja tietoliikenteen koulutusneuvosto Petri Broas, varsinainen Mikko Leskinen, varajäsen Tuomo Kohtamäki, varsinainen Jussi Ekström, varajäsen 7.10.2011 asti: Ville Saari, varsinainen Jasmine Holmström, varajäsen Automaatiotekniikan koulutusneuvosto Joonas Kröger, varsinainen Heikki Tahvanainen, varajäsen Eero Laukkanen, varsinainen Tommi Forsman, varajäsen Rosa Leinonen, varsinainen Juho Salmi, varajäsen Kemian ja materiaalitieteiden koulutusneuvosto Miamari Aaltonen, varsinainen Ville Touronen, varajäsen Tiina Witikkala, varsinainen Essi Petäjistö, varajäsen Emmi Rönkkö, varsinainen Riitta Kujala, varajäsen Informaatio- ja luonnontieteiden kandidaattiohjelmien koulutusneuvosto Juho Kokkola, varsinainen Ilmi Salminen, varajäsen Olli Mattila, varsinainen Piia Näränen, varajäsen Lotta Martikainen, varsinainen Julia Wiikeri, varajäsen Ulla Patajoki, varsinainen Oula Antere, varajäsen

Teknillisen fysiikan ja matematiikan koulutusneuvosto Joel Lehikoinen, varsinainen Sauli Kurki-Suonio, varajäsen Jaakko Moisio, varsinainen Ville-Valtteri Tiittanen, varajäsen Outi Pönni, varsinainen Ville Valtavirta, varajäsen Tuotantotalouden koulutusneuvosto Erik Makkonen, varsinainen Lauri Ikonen, varajäsen Cara Casserly, varsinainen Juho Hoikka, varajäsen Martti Heikkilä, varsinainen Megan Johnson, varajäsen Tietotekniikan koulutusneuvosto Sten Hägglund, varsinainen Pyry Koivisto, varsinainen Paavo Leinonen, varsinainen Informaatioverkostojen koulutusneuvosto Piia Näränen, varsinainen Oula Antere, varajäsen Juuso Koskinen, varsinainen Lotta Martikainen, varajäsen Julia Wiikeri, varsinainen Ulla Patajoki, varajäsen

Masters Degree Programme Committee of the School of Electrical Engineering Fida Ullah Khattak, varsinainen Nagasai Panchakarla, varajäsen Ankit Taparia, varsinainen Siddhesh Krishnan, varajäsen Varun Singh, varsinainen

Korkeakoulujen työryhmät

Yliopiston työryhmät

Taideteollisen korkeakoulun opetussuunnitelmatyöryhmä Lasse Granroth, varsinainen Katja Virta, varajäsen

DIA-valintatoimikunta Juha Isotalo, varsinainen Antti Karkola, varsinainen

Kauppakorkeakoulun pienyrityskeskuksen neuvottelukunta 7.10.2011 asti: Petteri Häjänen, varsinainen 7.10.2011 alkaen: Joose Väinölä, varsinainen

Riskienhallinnan ja kokonaisturvallisuuden koordinointiryhmä Teemu Halme

Taideteollisen korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän laaturyhmä Sini Myllyniemi, varsinainen Kasperi Mäki-Reinikka, varajäsen

Aalto Executive team Arjo Laukia

Kandidaattiuudistuksen ohjausryhmä Arjo Laukia, varsinainen

Tasa-arvotoimikunta Liisa Lähteenaho, varsinainen Antti Karkola, varajäsen Risto Ant-Wuorinen, varsinainen Megan Johnson, varajäsen Julius Hurri, varsinainen Tommi Forsman, varajäsen

Kemian tekniikan koulutusohjelman opintoasiain tiimi Outi Härkönen, varsinainen

Arkkitehtuurin koulutusneuvosto Maija Parviainen, varsinainen Katja Virta, varajäsen Jere Pääkkönen, varsinainen Noora Lehtovaara, varajäsen Tuulikki Peltomäki, varsinainen Veera Tolvanen, varajäsen

Ravintolatoimikunta Liisa Lähteenaho, varsinainen Salla Köylijärvi, varsinainen Julius Hurri, varsinainen Risto Ant-Wuorinen, varajäsen Varpu Vuoristo, varsinainen Emmi Rönkkö, varajäsen

Insinööritieteiden koulutusneuvosto Anni Voutilainen, varsinainen Laura Salo, varajäsen Otto Puolakka, varsinainen Kalle Nurmi, varajäsen Maiju Seppälä, varsinainen Anna Lievonen, varajäsen

Opintojen hyväksilukemistyöryhmä Juha Isotalo

Biotuotetekniikan koulutusohjelman pääaineryhmät Biojalostamot: tekn.yo. Essi Petäjistö Kuitutuotetekniikka: tekn.yo. Laura Liukkonen Ympäristöasioiden hallinta: tekn.yo. Anna Leino Uusiutuvien materiaalien tekniikka: tekn.yo. Antti Karkola

Sähkötekniikan korkeakoulun opetuksen laatutoimikunta Heikki Junni, varsinainen Katariina Aaltonen, varajäsen Jussi Ekström, varsinainen Teemu Nieminen, varajäsen Emilia Berg, varsinainen Juulia Suvilehto, varajäsen 7.10.2011 asti: Antti Kangasrääsiö, varsinainen Eero Laukkanen, varajäsen 7.10.2011 alkaen: Joonas Kröger, varsinainen Eero Laukkanen, varajäsen Sähkötekniikan korkeakoulun tiedotustoimikunta Ian Tuomi, varsinainen Juho Salmi, varajäsen Sähkötekniikan korkeakoulun kirjastotoimikunta Esa Häkkinen, varsinainen Toni Liski, varajäsen Biotuotetekniikan koulutusohjelmatoimikunta Riku Liukkonen, varsinainen Teknillisen fysiikan tutkinto-ohjelmatoimikunta Ville-Valtteri Tiittanen, varsinainen Joel Lehikoinen, varsinainen Outi Pönni, varsinainen

Opiskelun eettiset säänöt -työryhmä Liisa Lähteenaho

SOSIAALIPOLITIIKKA Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan sosiaalipoliittisella sektorilla toimi vuonna 2011: • • • •

Salla Seppälä, hallitusvastaava Liisa Lähteenaho, sosiaalipoliittinen asiantuntija (09.10. saakka) Lotta Aarikka, edunvalvonta-asiantuntija (01.08. alkaen) Rita Jailo, sosiaalipoliittinen asiantuntija (31.10. alkaen)

Lisäksi uusiin opiskelijoiden asioita on käsitelty rUOskasektorilla, jonka toiminnassa ovat olleet mukana: • • • •

Satu Peltola, ISO-tirehtööri, ISO-toimikunnan puheenjohtaja Ida Myllymäki, fuksimajuri, fuksitoimikunnan puheenjohtaja Tuukka Pykäläinen, tutorvastaava, TOKYO ry Tapio Melgin, koulutuspoliittinen vastaava, KY ry

YT H S j a AYY t e rv e e m m ä n o p i s k e l i j a n a s i a ll a Vuonna 2011 YTHS:n sopeuttamistoimet oli saatettu päätökseen ja pelko Otaniemen toimipisteen lakkauttamisesta haudattu. AYY:n sosiaalipoliittinen sektori toimi tiiviissä yhteistyössä YTHS:n henkilökunnan kanssa esimerkiksi terveystyöryhmässä, HelsinkiEspoon johtokunnassa sekä valtuuskunnassa. Johtokunnassa AYY:n soposektori pyrki edistämään mm. takaisinsoittopalvelun uudelleenkäynnistämistä. AYY:n soposektori otti Suomen ylioppilaskuntien liiton kanssa aktiivisesti kantaa mm. YTHS:n käyntimaksumuutokseen niin, että asia palautettiin valmisteluun ennen valtuuskunnan käsittelyä.

Opiskelukykyä a a l t o l a i s i ll e Aalto-yliopisto ja Aalto-yliopiston ylioppilaskunta toimi vuonna 2011 toisena Kyky-projektin osatoteuttajista. SYL-vetoisen, ESR-rahoitteisen Kyky-projektin tavoitteena on vakiinnuttaa opiskelukyvyn edistämistyö yliopistoyhteisöjen toimintaan sekä edistää opiskelijoiden integroitumista, osallistamista ja järjestötoimintaa. Opiskelukyvystä tehtiin läpileikkaava teema, joka huomioitiin mahdollisimman suuressa osassa toimintaa, esimerkiksi edunvalvonnassa, järjestöjen toimijoiden kouluttamisessa sekä uusien opiskelijoiden vastaanottoon liittyvissä toiminnoissa. Yliopistoon suuntautuvassa vaikuttamistyössä sektori panosti projektin tunnettuuteen ja sen eri elementtien huomioon ottamiseen erityisesti uusien opiskelijoiden vastaanotossa sekä vertaistutoroinnin että opettajatutoroinnin kehittämistyössä. Yhtenä opiskelukykyä ja yhteisöllisyyttä tukevana tausta-ajatuksena sektorilla yhdessä projektityöntekijöiden kanssa oli opiskelijakeskeisen oppimisen periaatteiden edistäminen. Opiskelijakeskeistä oppimista eli vuorovaikutteista opiskeluyhteisöä, aktiivista oppimista ja opiskelijoiden osallistumista opintojen ja opetuksen kehittämiseen pidettiin esillä kaikissa tapaamisissa, tilaisuuksissa ja koulutuksissa opetukseen ja oppimiseen liittyvien toimijoiden kanssa.

Tunteita ja tutorointia Vielä keväällä 2011 tutor- ja ISO-koulutukset järjestettiin aiempien vuosien tapaan. AYY osallistui kaikkiin koulutuksiin samankaltaisella sisällöllä. ECON ja KY kouluttivat tutorit iltakoulutuksina omissa tiloissaan. Tekniikan alan ISO-henkilöt koulutettiin konferenssihotelli Meripuistossa viikon aikana siten, että jokainen kouluttautuja valitsi viidestä identtisestä koulutuspäivästä yhden itselleen sopivan. Taideteollisessa korkeakoulussa tutoreiden rekrytointi ja koulutus oli poikkeuksellisen haastavaa, sillä korkeakoulun tutorkoordinaattori ensin yllättäen irtisanottiin ja sitten, kun asiat eivät tapahtuneetkaan itsestään, palkattiin takaisin tekemään asiat niin kuin ennenkin. AYY:n tavoitteena oli valmistella yhteinen koulutus kaikille Aallon tutoreille keväälle 2012. Se oli kuitenkin helpommin sanottu kuin tehty. Yhteistä koulutusta valmistelevissa ryhmissä oli epäselvyyttä käytännön asioista, mutta erityisesti käytetyistä termeistä: ISO-henkilöt, tutorit, tuutorit, opintotuutorit, vertaistutorit - tai vaikka sitten jänikset, niin kuin ISOtirehtööri Satu Peltola linjasi termien sekamelskaan tuskastuneena. Koulutuksen sisällöstä ja tutoroinnin tarkoituksesta oltiin melko yksimielisiä ja entisen TKK:n tutorkoulutusta pidettiin hyvänä pohjana yhteiskoulutukselle, mutta lopullisia päätöksiä yhteiskoulutuksen järjestämisestä ei saatu aikaan.

Aalto Partyssa 1.9. oli mahdollista kaataa Aalto - liikkuvuuden esteitä. Kuva: Henna Lahti

T a rv i t s e t e n e m m ä n opintopisteitä opintotukiasiat

Leipää ja sirkushuvia uusien opiskelijoiden vastaanotto

Ei ratikkaa Otaniemeen - valmistautuminen vuoden 2012 kuntavaaleihin

Yhd e n v e r t a i s u u s - j a t a s a - a rv o s u u n n i t e l m a n valmistelu

Vuoden näkyvin panostus opintotukiasioihin oli opintotukilain uudistuksesta tehty kolmen julisteen julistekampanja. Julisteiden otsikot "Tarvitset enemmän opintopisteitä", "Kaikki saavat lainantakauksen" ja "Opintotuesta tulee kaksiportainen" kiteyttivät lakiuudistuksen keskeisimmät vaikutukset, ja aiheita havainnollistettiin akvarellein. Julisteita levitettiin kaikille Aallon kampuksille ja AYY:n asuntokohteisiin. Lisäksi ne tarjottiin SYL:n kautta kaikkien ylioppilaskuntien käyttöön ja ainakin Lapin yliopiston ylioppilaskunta tarttui tilaisuuteen.

Uudet opiskelijat otettiin vastaan kirjavin käytännöin, mutta kaikille näytettiin yhteisöjaosto Aavan tekemä uusien opiskelijoiden video. Taideteollisen korkeakoulun orientaatiossa ja KY:n Mursumessuilla järjestettiin AYY-onginta, jossa oli palkintoina nuudelipakkauksia AYY-sloganein ja tietoiskuin varustettuna, AYY- ja edustajistovaalipinssejä, vaalitarroja, Aalto-yliopiston haalarimerkkejä ja AYY-kangaskasseja. AYY:llä oli rasti myös KY:n Mursujaisissa.

Syksyn 2011 aikana valmisteltiin AYY:n tavoitteet seuraavan syksyn kuntavaaleihin. Edustajiston syyskuun kokouksessa käytiin lähetekeskustelu, jossa eniten puhutti metropolipolitiikka - edustajisto oli jokseenkin yksimielinen siitä, että Helsingin ja Espoon välisestä rajasta on haittaa Aalto-yliopiston opiskelijoille. Kuntaliitoksestakin keskusteltiin, mutta se jakoi mielipiteitä.

Vuonna 2011 sosiaalipoliittinen sektori aloitti yhdenvertaisuus- sekä tasa-arvosuunnitelman laatimisen. Suunnitelmia edellytetään ylioppilaskunnalta sen lakisääteisten tehtävien osalta. Tasa-arvo sekä yhdenvertaisuus on nähty myös ensisijaisen tärkeänä edellytyksenä kaikelle ylioppilaskunnan toiminnalle.

Suomen ylioppilaskuntien liiton liittokokouksessa AYY oli näkyvässä roolissa, kun keskusteltiin liiton kannasta opintolainaan - SYL:n poliittisessa linjapaperissa ei aiemmin ollut sanaakaan opintolainasta. AYY:n kanta oli, että lainan enimmäismäärä voisi olla enemmän kuin opintoraha, sillä opintorahapainotteisuus ei ole matemaattinen vaan asennekysymys. Lopulta voittajaksi selvisi vain muutaman äänen enemmistöllä muotoilu, jonka mukaan opintorahan tulee olla opintolainaa suurempi. AYY:n esityksestä SYL:n poliittiseen linjapaperiin poimittiin lisäys "Nostamatonta opintolainaa ei lueta tuloksi toimeentulotuen tarvetta arvioidessa."

Tekniikan orientaatioissa ei ongittu, koska Aava hoiti omalla taiteellisella tavallaan Otasuunnistuksen ja fuksimajuri organisoi ”koulun penkillä” tapahtuvan orientoinnin. Keskustelua herätti teekkarispeksin hyvän maun rajoja koetellut ohjelmanumero. Lukuvuoden avajaispäivänä 1.9. järjestetyssä Aalto Partyssa AYY:n rastilla kaadettiin Aalto-liikkuvuuden esteitä heittämällä palloja tölkkipyramideihin. Kussakin tölkissä luki jokin Aallon sisäistä liikkuvuutta haittaava asia. Näitä olivat mm. byrokratia, huono viestintä, tutkintorakenne, aikataulut, laiskuus, kannustuksen puute ja pitkälinjainen ja hidas bussi 506. Rasti oli yleisömenestys. Parhaat heittäjät palkittiin kevään eduskuntavaalikampanjasta yli jääneillä Opintotuki indeksiin -t-paidoilla. Tölkit oli tyhjennetty talkoohenkisesti keskustoimiston hernekeittolounaalla.

opintotuki u u D i s t u u

Muita esille nousseita asioita olivat muun muassa joukkoliikenne, mielenterveyspalvelut ja pääkaupunkiseudun asuntotilanne. Edustajistoa kiinnostivat erityisesti käytännön asiat - kuinka tavoitteita edistetään, millaisia tapahtumia järjestetään ja keneen yritetään vaikuttaa - mutta nämä kysymykset jätettiin vuoden 2012 hallituksen ratkaistavaksi. Kuntavaalitavoitteiden pariin palattiin uudelleen syksyn lopussa. Tavoitteita työstettiin ensin jaetussa tiedostossa internetissä ja sen jälkeen sekä uudelle että vanhalle edustajistolle avoimella kuntavaalilounaalla. Harmillisesti jälkimmäiseen ei osallistunut yhtään edustajiston jäsentä. Viimeisessä kokouksessaan edustajisto hyväksyi kuntavaalitavoitteet syksylle 2012. Lopputulos oli lähetekeskustelun suuntainen, eikä suuria yllätyksiä nähty. Hallituksen pohjaesityksestä poistettiin "Unelmien Otaratikka".

opintotuki u u D i s t u u

Suunnitelmien työstö aloitettiin kartoittamalla seikkoja, joita suunnitelmilta edellytetään. Kartoituksessa tarkasteltiin mm. ylioppilaskunnan säännöstöä. Sektori asetti työlleen tavoitteeksi, että suunnitelmat valmistuessaan ovat sovellettavissa ylioppilaskunnan laajan vapaaehtois- ja järjestökentän toimijoiden käyttöön.

opintotuki u u d i s t u u

1.8.2011

opintotuesta tulee stuDiestÖDet kaksiportainen BeVilJas i tVÅ steG

tarvitset enemmän Du BeHÖver FLera opintopisteitä stuDiepoänG

kaikki saavat lainantakauksen

alla FÅR lÅneGaRanti

Syksyllä 2011 opintonsa aloittaville opintotuki myönnetään kaksiportaisena. Kandidaatintutkintoon voi käyttää enintään 37 tukikuukautta, maisteriopintoihin on käytettävissä yleensä 1828 tukikuukautta riippuen aiemmin käytetyistä tuista. Jos suorittaa kandiopinnot tavoiteajassa, tukea jää enemmän jäljelle maisteriopintoihin. Korkeakouluopintojen enimmäistukiaika on edelleen useimpiin tutkintoihin 55 kuukautta.

För de som börjar studera på hösten 2011 beviljas studiestödet i två steg. För kandidatexamen kan användas maximalt 37 stödmånader, för magisterstudier finns i allmänhet till förfogande 18-28 stödmånader beroende på stödmånaderna som tidigare använts. Om man avlägger kandidatstudierna inom utsatt tid blir det mera studiestöd kvar för magisterstudier. Den maximala studiestödstiden för de flesta högskoleexamina är fortfarande 55 månader.

Uusi opintotukeen oikeuttava vähimmäispistemäärä on 5,0 opintopistettä tukikuukautta kohti entisen 4,8 opintopisteen sijaan. Opintopisteitä on oltava riittävästi joko edeltävältä lukuvuodelta tai koko opiskeluajalta, jolloin edeltävältä lukuvuodelta on oltava vähintään 2,0 opintopistettä tukikuukautta kohti. Syksyn näyttömahdollisuutta ei enää ole.

Det nya minimipoängkravet som berättigar till studiestöd är 5,0 studiepoäng per stödmånad i stället för det gamla 4,8 studiepoäng. Man måste ha tillräckligt med studiepoäng från antingen föregående läsår eller hela studietiden, i vilket fall man bör ha minst 2,0 studiepoäng per stödmånad från föregående läsår. Höstens möjlighet att bevisa studieframgång finns inte mera.

Opintolainan valtiontakaus myönnetään automaattisesti kaikille tuensaajille, joilla ei ole maksuhäiriömerkintää tai takausvastuuperintää. Tarkoituksena on saada opintolaina nopeammin käyttöön.

Statsgaranti för studielån beviljas automatiskt till alla studiestödstagare som inte har betalningsstörningar eller tidigare studielån under indrivning. Syftet är att få studielånet snabbare till förfogande.

Opintolainaa ei edelleenkään ole pakko nostaa, jos ei halua.

Du behöver fortfarande inte lyfta studielån om du inte vill.

KAKSIPORTAISUUS EI KOSKE ENNEN SYKSYÄ 2011 ALOITTANEITA!

STÖDET MED TVÅ STEG OMFATTAR INTE DE SOM PÅBÖRJAT SINA STUDIER FÖRE HÖSTEN 2011!

Jotta opintotukikuukausia riittäisi koko tutkinnon suorittamiseen, tarvittava pistemäärä on keskimäärin 5,5 opintopistettä tukikuukautta kohti.

För att stödmånaderna ska räcka till att avlägga hela examen, behövs i genomsnitt 5,5 studiepoäng per stödmånad.

Noggrannare information Yksityiskohtaisempia tietoja finns på Intos studiestödssida saat Inton opintotukisivulta into.aalto.fi ja Kelan nettisivulta into.aalto.fi och FPA:s nätsida kela.fi/studiestod. kela.fi/opintotuki.

Pallo haltuun! – Kansainvälisten asioiden sektorin toiminta vuonna 2011

Hallituksen jäsen, kansainväliset asiat Teemu Peltokallio Asiantuntija, kansainväliset asiat Hanna Sauli KV-toimikunnan puheenjohtaja Aleksi Wallenius ESN-Aallon puheenjohtaja Ha Nguyen BEST:n puheenjohtaja Ville Rimali Kv-ISO-vastaavat Sähkötekniikka: Aleksi Wallenius Insinööritieteet: Emilia Ruutiainen Kemiantekniikka: Heini Mahlamäki Perustieteet: Matti Fouchault-Airasmaa

AYY palkitsi ensimmäistä kertaa vuoden kansainvälisen opettajan ja uroteon. Potretissa Hanna Sauli, Pamela Spokes, Thomas Paloposki ja Teemu Peltokallio

Alkuvuodesta AYY kokosi kantansa Aalto-yliopiston kansainvälistymiseen linjapaperiksi ”Pallo haltuun”, jossa ylioppilaskunta päätti mm. seuraavaa: • Aallon kansainvälistyminen on opiskelijoiden etu. • Kansainvälistymisessä tulee panostaa määrän lisäksi laatuun erityisesti lisäämällä kaikin keinoin vuorovaikutusta paikallisten ja kansainvälisten opiskeli joiden välillä. • Kotikansainvälistymiseen, englanninkieliseen opetukseen ja henkilökunnan kielitaitoon on panostettava mm. kehittämällä kannustinjärjestelmiä. • Kansainvälisten opiskelijoiden integraatiota ja erityisesti työllistymismahdollisuuksia Suomessa on tuettava mm. lisäämällä kotimaisten kielten ja työelämätaitojen opetusta ja verkostoitumismahdollisuuksia. • Aallon on panostettava kansainvälisten opiskelijoiden elinoloihin ja käytettävä vaikutusmahdollisuuksiaan jokasyksyisen asuntopulan ja sairausvakuutusongelman ratkaisemiseksi.

T u rv a a s a i r a u d e n v a r a l t a Yksi vuoden valopilkuista oli se, että uudet sairasvakuutuspaketit saatiin kv-opiskelijoiden ulottuville. Kansainvälisten opiskelijoiden on ollut aiemmin erittäin vaikeaa löytää edullista, ehdoiltaan kohtuullista ja Maahanmuuttoviraston vaatimukset täyttävää sairausvakuutusta. Aalto-yliopisto neuvotteli vakuutuspaketin yhdessä muiden suomalaisten korkeakoulujen kanssa meklariyhtiö Marshin kautta. Aloite prosessiin tuli AYY:lta vuonna 2010 ja AYY olikin erittäin tyytyväinen ripeyteen, jolla Aalto kääri hihat ja tarttui ongelmaan. AYY oli erityisen iloinen siitä, että Aalto kutsui myös muut Suomen yliopistot ja ammattikorkeakoulut mukaan kilpailutusprosessiin. Monet oppilaitokset lähtivätkin mukaan ja näin paketin hinta saatiin alemmaksi ja kansainvälisten opiskelijoiden tilanne useissa korkeakouluissa ympäri maata helpottui. Vakuutukset ovat olleet suuri ongelma monille EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tuleville kansainvälisille opiskelijoille. Suomalainen opiskelijaliike onkin pitänyt esillä ryhmävakuutuksiin perustuvaa ratkaisumallia jo useiden vuosien ajan. AYY palkitsi kilpailutusprosessia eteenpäin vieneen Pamela Spokesin vuoden kansainvälisestä uroteosta kv-viikon päätösjuhlassa 12.11.2011. K a t t o a v a i ll a Syksyn uusien opiskelijoiden suma johti jälleen kerran vakavaan opiskelijaasuntopulaan pääkaupunkiseudulla. Ongelma on erityisen hankala kansainvälisten opiskelijoiden kohdalla, sillä he ovat lähes täysin riippuvaisia HOAS:in ja AYY:n asuntotarjonnasta mm. kieliongelmien vuoksi. Monet pääkaupunkiseudun toimijat odottivat asuntotilanteen olevan edellistä vuotta parempi mm. uusien Forenom-yhtiön kanssa tehtyjen sopimusten ja paremman tiedotuksen ansiosta, mutta ratkaisut osoittautuivat täysin riittämättömiksi. AYY järjesti hätämajoitusta Otaniemessä sijaitsevissa tiloissaan. Hätämajoituksen 50 vuodepaikkaa olivat pahimmillaan täynnä, ja muutamia opis-

kelijoita joutui odottamaan paikkaa jonossa. Suurin osa majoittujista oli kansainvälisiä opiskelijoita. AYY:n kansainvälinen jaosto helpotti tilannetta perustamalla Facebookiin Couch Surfing -sivun, jolla opiskelijat saattoivat tarjota vapaaehtoisesti sohvansa kodittoman kv-opiskelijan väliaikaiseksi majapaikaksi. Tulevien syksyjen tilanteen helpottamiseksi AYY kävi neuvotteluja Aallon kansainvälisten asumispalvelujen kanssa, ja Aalto lupautuikin osallistumaan seuraavan vuoden hätämajoituksen järjestelyihin ja rahoitukseen. Lisäksi AYY teki jatkuvaa vaikutustyötä pysyvämpien ratkaisujen luomiseksi mm. pääkaupunkiseudun kansainvälisen asumisen ennakointiryhmässä. Maksut karsivat opiskelijoita Lukukausimaksukokeilu käynnistyi Aallossa syksyllä 2011 yhdeksässä ohjelmassa (viiden Erasmus Mundus -ohjelman lisäksi) sen mukaisesti, mitä vuoden 2010 aikana oli päätetty lukukausimaksukokeilun pohtivassa työryhmässä sekä Aallon johdossa. Kokeilun mittakaava jäi varsin pieneksi, sillä maksullisiin ohjelmiin haki EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta vain 81 opiskelijaa, joista osa sai stipendin, joka kattaa maksut kokonaan. Jäljelle jäävistä maksavista 47 opiskelijasta lopulta suurin osa jätti paikkansa Aallossa ottamatta vastaan, joten maksavista opiskelijoista saadaan vain hyvin rajallisesti kokemusta – heitä on vain 15. Kv-sektori panosti vuoden aikana erityisesti tiedon keräämiseen kokeilusta ja sen vaikutuksista myöhempää arviointia ja päätöksentekoa silmälläpitäen. Tähän tarkoitukseen AYY tilasi tutkimuksen tilastotieteen opiskelija Eija-Leena Koposelta, joka aloitti pro-gradunsa työstämisen aiheesta oman laitoksensa ohjauksessa. AYY tuki Koposta aktiivisesti mm. materiaalin kokoamisessa, tutkimusasetelman suunnittelussa ja opiskelijoiden tavoittamisessa. Syksyn aikana toteutettiin kysely kaikille Aallon maisterivaiheen kansainvälisille tutkinto-opiskelijoille koskien mm. heidän asenteitaan maksuja kohtaan, opintojen rahoitusta sekä tulevaisuuden suunnitelmia. Kvsektori kokosi myös hakijamäärien varmistuttua välivaiheen johtopäätöksiään kokeilusta yhteenvedoksi, joka julkaistiin ylioppilaskunnan blogissa.

L ä m m i n v a s t a a n o t t o u u s i ll e o p i s k e l i j o i ll e Vuoden aikana tehtiin jatkuvasti töitä parhaiden ratkaisujen löytämiseksi uusien kv-opiskelijoiden vastaanottoon ja tutoroinnin järjestelyihin. Uudet kv-opiskelijat vastaanottivat hyväksymiskirjeissä aiempaa enemmän tietoa AYY:n palveluista ja erityisesti pääkaupunkiseudun hankalaan asuntotilanteeseen varautumisesta. Lisäksi uusien opiskelijoiden oppaat painettiin ensimmäistä kertaa kokonaisuudessaan kolmella kielellä. AYY esittäytyi kv-opiskelijoille kaikkien koulujen orientaatiotilaisuuksissa sekä keväällä että syksyllä. Syksyllä uusien kv-opiskelijoiden vastaanottoa pohdittiin laajemmalla kokoonpanolla Aallon perustamassa Arrival-työryhmässä. Keväällä AYY:n kv-sektori järjesti tutorointityöpajan, jossa pohdittiin kaikkien koulujen henkilökunnan ja vapaaehtoisten kesken, millaisia hyötyjä Aallossa voitaisiin saavuttaa yhdistämällä tuutorikoulutuksia, koulutusmateriaaleja ja käytäntöjä. Niiden pohjalta järjestettiin toukokuussa yhteinen koulutustilaisuus kaikkien koulujen kv-tutoreille. Syksyllä järjestettiin kertauskoulutustilaisuus, johon osallistuivat vain teknisen alan tutorit. Syys-talvella aloitettiin myös yhteisen sähköisen tutorioppaan kokoaminen verkkoon työryhmässä, jossa oli edustaja jokaiselta kampukselta ja AYY:sta. Teknillisen alan korkeakouluissa otettiin vuoden alusta käyttöön uusi tutoroinnin koordinointijärjestelmä, jossa jokaiseen kouluun nimitettiin erillinen kv-ISO-vastaava. Kv-ISO-vastaavat huolehtivat vaihtari-ISOjen rekrytoinnista ja ohjaamisesta. Kv-ISO-vastaavina toimivat vapaaehtoiset Aleksi Wallenius (sähkötekniikka), Emilia Ruutiainen (insinööritieteet), Heini Mahlamäki (kemiantekniikka) ja Matti Fouchault-Airasmaa (perustieteet). Loppuvuodesta järjestelyä päätettiin jatkaa siten, että myös maisterivaiheen uusien opiskelijoiden tutorointi tulee kv-ISO-vastaavien tehtäväksi ja nimeke vaihdetaan suurvisiiriksi. Kolmikielisyys k a i k k i a ll e Vuonna 2010 hyväksytyn kolmikielisyyssuunnitelman toteuttamista jatkettiin koko vuoden ajan.

Keväällä järjestettiin ruotsin kielen käyttökurssi kaikille halukkaille työntekijöille ja hallituslaisille, joita oli yhteensä noin kaksikymmentä. Lisäksi keskustoimistolla ja palvelupisteissä järjestettiin koulutuksia kolmikielisyysasioista ja ylioppilaskunnan dokumentteja käännätettiin suuria määriä. Muun muassa uuden opiskelijan oppaat julkaistiin ensimmäistä kertaa kolmella kielellä. Aino-lehden kanssa keskusteltiin ratkaisuista englanninkielisen materiaalin lisäämiseksi. Kääntäjäresursseja lisättiin kasvattamalla englannin kääntäjän viikoittaisten työtuntien määrää. Yhdistyskoulutuksissa ja AYY:n uudessa yhdistysoppaassa kannustettiin yhdistyksiä huomioimaan kansainväliset opiskelijat toiminnassaan ja viestinnässään. Edustajistovaaleissa kansainvälisten opiskelijoiden kannustamiseen ja englanninkieliseen tiedotukseen opiskelijademokratiasta panostettiin erityisen paljon, ja kansainväliset opiskelijat järjestäytyivätkin vaaliliitoksi ja onnistuivat saamaan kaksi edustajaansa edustajistoon. AYY hankki näille edustajille simultaanitulkkauksen, ja englannin käyttöä edustajiston viestinnässä alettiin välittömästi tehostaa. Uudet kansainväliset edustajat nostavat entisestään kolmikielisyyden merkitystä AYY:n toiminnassa. Vuoden lopussa henkilökunnalta ja vapaaehtoisilta kerättiin palautetta kolmikielisyyskäytäntöjen toimivuudesta, jotta kolmikielisyyssuunnitelma voitaisiin arvioida ja päivittää. AYY vaikutti myös Aalto-yliopiston kielilinjausten toteuttamissuunnitelmaan osallistumalla sen valmisteluun työryhmissä sekä lausumalla Aalto-yliopiston kielilinjausten toteuttamissuunnitelmasta. Lausunnossaan AYY piti hyvänä Aallon halukkuutta lisätä selvästi englannin käyttöä toiminnassaan, mutta kritisoi erityisesti suunnitelman vaatimatonta panostusta ruotsin kieleen sekä sitä, ettei kääntämiseen oltu varattu riittäviä resursseja. Jokaisesta aaltolaisesta kansainvälinen osaaja Yhdessä Aallon kanssa laadittiin suunnitelma kansainvälistymisopintojen sisään rakentamiseksi tutkintoihin siten, että tutkintojen kokonaislaajuus ei kasvaisi. Suunnitelman tavoitteena on, että kansainvälistä kompetenssia kehittäviä suorituksia on sisällytetty

jokaisen aaltolaisen tutkintoon. Tavoitteena on kannustaa laitoksia kehittämään olemassa olevan opetuksensa opetusmenetelmiä ja näkökulmia kansainvälistymistä tukeviksi sekä tehdä kv-pistejärjestelmän avulla mm. kv-järjestötoiminnan ja kv-tuutoroinnin tuoma osaaminen näkyväksi. Aallossa suunnitelman toteuttamista on viety eteenpäin ja pilottikokeilua on suunniteltu yhdessä insinööritieteiden korkeakoulun kanssa. K a n s a i n v ä l i s y y t t ä AYY : n e d u s tajistoon Syksyllä 2011 järjestettiin AYY:n historian toiset edustajistovaalit. AYY:n kunnianhimoisena tavoitteena oli taata suomea osaamattomien tutkinto-opiskelijoiden tasavertaiset osallistumismahdollisuudet edustajistovaaleissa. Kampanja oli onnistunut. Ulkomaalaisia tutkintoopiskelijoita oli ehdolla noin 30 ja heistä kaksi tuli valituiksi edustajiston varsinaisiksi jäseniksi. Toinen edustajista valittiin lisäksi edustajiston varapuheenjohtajaksi. Näiden edustajien läpipääseminen on jo saavutus sinällään, mutta ei vielä takaa tasaarvoista vaikutusmahdollisuutta ulkomaalaisille opiskelijoille. Ulkkareiden vaikutusmahdollisuuksia edistääkseen AYY palkkasi kaksi tulkkia tekemään simultaanitulkkausta edustajiston kokousten ajan. Tämän lisäksi kaikki olennaiset dokumentit on pyritty kääntämään englanniksi. Tätä työtä päätettiin jatkaa vuonna 2012, jotta ulkomaalaiset edustajat voivat aidosti toimia edustajiston täysimääräisinä jäseninä. Kansainvälisistä ansioista palkitseminen AYY aloitti vuonna 2011 perinteen palkita vuoden kansainvälinen opettaja ja vuoden kansainvälinen uroteko. AYY jakoi syksyllä 2011 palkinnon Aalto-yliopiston parhaalle vieraskieliselle opettajalle. Opiskelijoilla oli mahdollisuus ehdottaa palkinnon saajaksi ketä tahansa muulla kielellä kuin suomeksi tai ruotsiksi Aallossa opettavaa henkilöä. Ehdotuksien joukosta valittiin vuoden 2011 paras kansainvälinen opettaja. Palkinnolla AYY halusi kiinnittää huomiota laadukkaan vieraskielisen opetuksen tärkeyteen. Vuonna 2011 palkinnon saaja oli Tuomas Paloposki,

energiatekniikan laitokselta. AYY palkitsi myös parhaimman uroteon kansainvälisiin asioihin liittyen. Palkinnon voi saada kuka tahansa kansainvälisen uroteon tehnyt henkilö tai taho, esimerkiksi henkilökunnan jäsen, opiskelija tai erityisasemayhdistys. Päätökseen vaikuttaa asian merkittävyys aaltolaisen erinomaisen kansainvälisen elämän edistämisessä. Palkinnolla AYY halusi korostaa kasvavan kansainvälisyyden merkitystä ja toivoo palkinnon aktivoivan sekä opiskelijoita että henkilökuntaa panostamaan niin kansainvälisten opiskelijoiden ja työntekijöiden elämän parantamiseen kuin suomalaisten kansainvälistymiseen. Vuonna 2011 palkinnon sai Pamela Spokes, Aalto-yliopiston kv-tiimistä, ansiotuneesta työstään sairausvakuutusasian edistämisessä. Suuri osa kansainvälisistä opiskelijoista haluaa jäädä Suomeen töihin KV-opiskelijoiden työllistyminen on iso ongelma, johon on paneuduttu erityisesti vuonna 2011. Työ on tärkeimpiä tekijöitä vieraaseen maahan kotoutumisessa. Selvitysten mukaan kansainvälisistä tutkinto-opiskelijoista suurin osa haluaisi jäädä valmistumisensa jälkeen Suomeen, mikäli he löytävät koulutustaan vastaavaa työtä. Suomessa ulkomaalaisten työllistyminen on kuitenkin erittäin heikkoa. Useimmat työnantajat palkkaavat ulkomaalaistaustaisen tai suomea puhumattoman työntekijän vain pakon edessä. Yhteiskunnan kannalta on tuhlausta olla hyödyntämättä pitkälle koulutettua työvoimaa. Tarttuakseen ongelmaan AYY järjesti kvtutkinto-opiskelijoista koostuvan IDSC:n kautta yritysvierailuja Nokia Siemens Networksille ja Neste Oilille sekä tilaisuuksia, jossa ammattilaiset (esim. AKAVAsta) puhuivat kv-opiskelijoille työllistymiseen liittyvistä asioista Suomessa. AYY osallistui aktiivisesti Aallon perustamaan työllistymistyöryhmään, joka pohtii keinoja miten Aalto voi edistää kv-opiskelijoiden työllistymistä. Tämän lisäksi AYY sai Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) toimintasuunnitelmaan vuodelle 2012 uuden kirjauksen, joka velvoittaa SYL:n panostamaan ensi vuonna asiaan.

V a i k u t t e i t a AYY : n toimintaan ulkomailta AYY osallistui useaan konferenssiin vuoden 2011 aikana saadakseen hyviä toimintamalleja toimintaansa ja viedäkseen opiskelijoiden ajatuksia eteenpäin maailmalle. AYY:ltä oli edustajia seuraavissa konferensseissa: SUNTU (student union of nordic technological universities) maaliskuussa Trondheimissa, BALTECH (A Virtual Baltic Sea University of Science and Technology) huhtikuussa Linnköpingissä, ACA (Acamedic Cooperation Assocation) toukokuussa Wienissä, NORDTEK (De tekniska universiteten i Norden) kesäkuussa Turussa, SEFI (European Society for Engineering Education) syyskuussa Lissabonissa ja SUNTU syyskuussa Tallinnassa.

le on mahdollisuus osallistua vastaavanlaisille kursseille ympäri Eurooppaa. ESN saatiin jälleen toimimaan aktiivisesti uuden puheenjohtajan Ha Nguyenin johdolla. ESN järjesti Aallon kv-opiskelijoille tapahtumia, kuten tervetuliais- ja jäähyväisbileitä sekä elokuva-, ruoka- ja saunailtoja. ESN teki myös yhteistyötä ESN Finlandin, ESN Helsingin ja kansainvälisen ESN-verkoston kanssa myyden lippuja yhteisiin tapahtumiin ja ESNristeilyille ja osallistui kansainvälisen ESNliikkuvuustutkimuksen aineiston kokoamiseen.

K V - v a p a a e h t o i s e t AYY : s s a AYY:n kv-henkisissä toimikunnissa toimi aktiivinen vapaaehtoisporukka. KV-toimikunta, IDSC (Internationl Degree Students’ Committee), BEST (Board of European Students of Technology) ja ESN (Erasmus Student Network). KV-jaosto järjesti vuoden aikana useita tapahtumia, joista hienoimpana täysin uusi avaus: AYYDVENTURES eli AYY:n kv-viikko. KV-viikko koostui useista eri yhdistysten järjestämistä tapahtumista, joten Aaltoyhteistyö toimi parhaimmillaan. Muita KV-jaoston järjestämiä tapahtumia olivat mm. MP3-xperiment, sitsejä, AYY welcome and farewell party, sports and sauna. IDSC eli Tutkarikomitea auttoi AYY:n kv-vastaavaa ja kv-asiantuntijaa työssään tuomalla ajatuksia kv-opiskelijoiden arkipäivästä. IDSC järjesti myös kaksi excursiota Nokia Siemens Networksille ja Neste Oilille. BEST on järjestänyt muutamia tapahtumia vuoden 2011 aikana, tärkeimpänä vuosittainen kevätkurssi. BEST Helsinki järjesti kurssin älykkäästä tilasuunnittelusta loppukeväästä 2011. Kurssille osallistui 25 osallistujaa 16 eri maasta. Päivisin oli luentoja ja yritysvierailuja, mm. KONE:en t&k keskukseen. Iltaisin oli suunniteltua ohjelmaa sisältäen mm. Otaniemeen ja Suomen kulttuuriin tutustumista. Kurssin järjestämisessä hienoa on myös se, että sen ansiosta Aalto-yliopiston opiskelijoil-

Hanna (vas.) analysoi Baltech-konferenssissa nykyisen opiskelijasukupolven työelämäodotuksia

Yh t e i s t y ö t ä ulkomaisten ylioppilaskuntien kanssa AYY kokee yhteistyön merkittävien ulkomaalaisten ylioppilaskuntien kanssa tärkeäksi muutamasta syystä: AYY saa benchmarkattua hyviä toimintatapoja muista isoista yo-kunnista, AYY saa vietyä omia hyviä ajatuksiaan ja näkemyksiään muille, AYY saa tutustutettua Suomea, Aaltoa ja AYY:tä merkittäville tulevaisuuden tekijöille, jotka vievät viestiä kotimaahansa. Vuonna 2011 yhteistyötä tehtiin Tongjin yliopiston, Tsinghuan yliopiston, IVA studentrådin sekä Oxfordin yliopiston opiskelijoiden kanssa. Tongjilaiset innostuivat Aalto

on Tracksista niin paljon, että he tekivät vastavierailun Aaltoon. He matkustivat junalla Siperian halki viettääkseen noin 10 päivää Aallon, AYY:n ja Design Factoryn vieraana. Yhden Kiinan merkittävimmän yliopiston ylioppilaskunta, Tsinghuasta lähetti AYY:n vieraaksi delegaation kesäkuussa 2011. Viikon mieleenpainuvin kokemus oli varmasti osallistuminen European Business Leaders Conventionin illalliselle, jossa Euroopan huippujohtajat keskustelivat Euroopan ja eurooppalaisten yritysten suhteesta Kiinaan. Tämän lisäksi delegaatio pääsi keskustelemaan niin KONEen toimitusjohtaja Matti Alahuhdan, Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Risto E.J. Penttilän kuin presidentiksi

pyrkivän Pekka Haaviston kanssa. Myös mielenkiintoiset visiitit Aallossa, Design Factorylla ja Rovion tiloissa saivat hienoa palautetta kiinalaisilta. Ohjelman monipuolisuutta lisäsivät niin SEFEn ja TEKn illanistujaiset, Kiinan suurlähetystön vierailu, veneajelu Otaniemen edustalla, mökkivierailu TF:n sportstuganilla mato-onkineen kuin jokailtaiset tutustumiset suomalaiseen opiskelijakulttuuriin. Tämän lisäksi vastaanotimme vappuna pienen delegaation Oxfordista. Yhden illan ajan AYY:n edustajat jakoivat kokemuksia heidän kanssaan Lämppärillä ja vappubileissä. IVA (Kungliga IngenjörsVetenskapsAkademien) on ruotsalainen riippumaton areena tiedonvaihdolle. IVA studentråd otti syksyn

AYY:n hallitus potretissa Tsinghualaisten vieraiden kanssa Kiinan suurlähetystössä. Kuva: Antti Karkola

2011 alussa yhteyttä Aalto-yliopiston rehtoriin ja pyysivät päästä vierailulle Aaltoon syyskokouksensa yhteydessä. Pyyntö välitettiin AYY:lle ja IVAlaisille järjetettiin vierailu 30.9.-1.10. yhteistyössä Aallon ja TF:n kanssa. IVAlaisille Aalto-yliopistoa esitteli vararehtori Jorma Kyyrä ja muuten vierailijoista huolehtivat AYY:ltä Ville Poikolainen ja Kalle-Heikki Koskinen sekä TF:n edustajat. Heille esiteltiin AYY:tä, Design Factorya ja Otaniemen kulttuuria yhden illan ajan. Vuonna 2011 aloitimme myös yhteistyön Chalmersin yliopiston ylioppilaskunnan kanssa. Ajatus oli, että AYY olisi lähettänyt delegaatioon Ruotsiin tutustumaan sikäläiseen toimintaan, mutta aikataulupaineista johtuen reissu siirrettiin vuodelle 2012.

liikunta Korkeakoululiikunta osana jokaisen Aaltolaisen arkipäivää Vuoden 2011 alussa Aalto-yliopisto ja Helsingin yliopisto yhdistivät silloiset erilliset liikuntapalvelunsa yhdeksi organisaatioksi. Tämän myötä pääkaupunkiseudun yliopistojen opiskelijoille ja henkilöstölle tarjotaan laadukkaat, tasapuoliset sekä edulliset päivittäiseen liikuntaan tarkoitetut liikuntapalvelut, jotka ovat lähellä kotia tai opiskelu-/ työpaikkaa. Yliopistojen näkökulmasta tuloksena on tehokkaasti organisoidut liikuntapalvelut, jotka edistävät opiskelijoiden opiskeluaktiivisuutta ja henkilöstön työkykyä. Liikuntapalveluja tuottavan yksikön hallintomuodoksi perustettiin yliopistojen yhteinen erillislaitos Unisport. Erillislaitoksen kotiyliopisto on Helsingin yliopisto, jonka ohjeiden mukaisesti tapahtuu yksikön toiminnanohjaus.

Sektorin toimijat • Teemu Peltokallio, hallituksen jäsen • Karoliina Sarkkula, Liikunta-asiantuntija, AaltoUS:n toiminnanjohtaja (äitiyslomasi jainen 8/2010 alkaen) • Anna Lee, SELL 2012 pääsihteeri • Perttu Karjalainen, Aalto-liikkeen puheenjohtaja Aalto-liike: • • • • • • • • • •

Perttu Karjalainen (pj) Nelli Huikari Jenni Markkanen Henna Hietanen Tuukka Mattila Aleksi Taipale Lauri Orkoneva Miika Haapala Vili Eilavaara Aira Seuna

AYY:n liikuntatoimijat. Kuva: Juuso Soinio

UniSport yhteisenä p a lv e l u n t a rj o a j a n a Edellisvuoden ponnistelut konkretisoituivat Unisportin aloittaessa toimintansa kuudella kampuksella 1.9.2011. Uudet liikuntapalvelut takasivat Aaltolaisen mahdollisuuden liikkua monipuolisesti haluamallaan liikuntakampuksella. Unisportin toimipisteitä ovat entisen yliopistoliikunnan neljä liikuntakeskusta Keskustan, Kumpulan, Meilahden ja Viikin kampuksilla sekä Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun liikuntatilat ja Otahalli Otaniemessä. Tilojen osalta Aalto-yliopiston toimipisteissä jouduttiin tekemään muutostöitä ja laitehankintoja, jotka oli sovittu tehtäväksi pääasiassa Aalto-yliopiston toimesta. Kauppakorkeakoulun remontoidut liikuntatilat valmistuvat arviolta syksyllä 2012. Liikuntapalvelut päätettiin toteuttaa Helsingin yliopiston erillislaitoksena, jota johtaa erikseen nimitetty johtokunta. Jäseninä vararehtori Kimmo Kontula (HY ), Suomen voimisteluliiton pääsihteeri Maria Laakso (HY ), Maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan varadekaani Hely Tuorila (HY ), vararehtori Jorma Kyyrä (AY ), henkilöstöpäällikkö Tiia Tuomi (AY ), YTHS:n toimitusjohtaja Jukka Männistö (AY ), VTK Antti Pelanteri (HYY ), Samu Lescelius (UniSport-henkilöstö). Lisäksi johtokunnassa toimii AYY:n edustajana KTK Teemu Peltokallio 2011 ja 2012. Vuonna 2011 johtokunnassa käsiteltiin mm. UniSportin tavoiteohjelmaa 2013 – 2016, Viikin toimitilojen laajentamista, UniSportin visuaalista ilmettä sekä pitkän ajan talousarvioita. Yh t e i s ö ll i s y y s A a l t o - y l i o p i s t o n l i i k u n t a k e n t ä ll ä – Aalto-yliopiston u rh e i l u s e u r a ( A a l t o US ) Aalto-yliopiston urheiluseura ry on ollut 106 vuotta (ensin teekkarien ja sittemmin) aaltolaisten liikuttaja. Aalto-yliopiston muodostumisen, sekä liikuntapalvelujen yhdistymisen myötä vuonna 2011 muutokset urheiluseuran toiminnassa jatkuivat.

Seuratoiminnan osalta yhdistyminen Unisportin palveluihin aiheutti varsinkin alkuvuodesta työnsarkaa. ”Tavoitteena on tarjota opiskelijoille mahdollisimman kattava seuratoiminnan paletti ylläpitäen myös vanhoja perinteitä.” – Karoliina Sarkkula kommentoi työn tulosta. Syksyllä 2011 UniSportille siirtyi AaltoUS:ltä mm. OSM-kisojen koordinointi, seurojen tuki ja sarjatoiminta. Tämä luonnollisesti aiheutti sen, että AaltoUS ei vuonna 2011 tehnyt enää niin paljoa asioita. Seuratoiminta laajentui huomattavasti, sillä myös Helsingin yliopiston läheisyydessä toimivien seurojen tarjoamat palvelut tulivat avoimeksi Aalto-yliopiston opiskelijoille. Yhdessä Unisportin kanssa AaltoUS tuki liikuntayhdistysten, sekä yksittäisten urheilijoiden toimintaa jakamalla tila-avustuksina noin 50,000 euroa ja projektiavustuksina noin 10,000 euroa. AaltoUS:n hallituksessa toimivat vuonna 2011 Antti Savolainen (puheenjohtaja), Lauri Töllikkö (varapuheenjohtaja) Lassi Hämäläinen (rahastonhoitaja), Martti Kyykoski (Aaltoyliopiston liikuntapäällikkö), Teemu Peltokallio (Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan (AYY ) edustaja), Jukka Kujala ( Teknillisen korkeakoulun opiskelija), Rauno Järvinen ( Teknillisenkorkeakoulun opiskelija), sekä Lauri Töllikkö ( Teknillisenkorkeakoulun opiskelija). A a l t o - u rh e i l i j a 2 0 1 1 Vuoden 2011 Aalto-urheilijaksi valittiin Aaltoyliopiston kemian tekniikan korkeakoulussa prosessien ohjausta ja automaatiota opiskeleva muodostelmaluistelija Venla Kuuluvainen. Aalto-urheilijan valinnassa painotettiin opiskelijan kykyä yhdistää huippu-urheilun ja opiskelun tuomat haasteet. Venla oli onnistunut täyttämään nämä kriteerit erinomaisesti. Venla on harrastanut luistelua 6-vuotiaasta ja kokeekin kasvaneensa pienestä asti asioiden tehokkaaseen suunnitteluun ja hoitamiseen. ”Aikataulujen järjestely on minulle tuttua. Myös yliopiston joustavuus on helpottanut kurssien suorittamista ja esimerkiksi mahdollisuus palauttaa koulutehtäviä ulkomailta käsin on auttanut.” – Venla Kuuluvainen kommentoi menestystään yliopistossa ja kilpakentillä. Rockettesissa luisteleva Venla voitti muodostelmaluistelun maailmanmesta-

ruuskultaa Suomen kotikisoissa Helsingissä keväällä 2011. Tämän lisäksi Venlalla on ennestään MM-kultaa vuosilta 2008 ja 2010, Universiadi-kultaa vuodelta 2011 ja hopeaa 2009, unohtamatta tietenkään kotimaisia saavutuksia SM-kultaa vuosilta 2008, 2010, 2011 ja SM-pronssia vuosilta 2007 ja 2009. Kuuluvainen palkittiin 24.9. Otaniemessä järjestettävän Aalto-kymppi liikuntatapahtuman yhteydessä. K i p i n ä l i i k k u m a a n – YT H S j a UniSport yhteistyö Vuonna 2010 YTHS:n kanssa aloitettu Liiku Stressi Pois -kurssi jatkui myös vuoden 2011 läpi. Kurssi toteutettiin keväällä ja syksyllä. Kurssi tarjosi Aaltolaisille mahdollisuuden yhteiseen tekemiseen, tutustumiseen ja kokeilemiseen ryhmässä. Kurssin tarkoituksena on löytää tasapainoa elämän hallintaan liikunnan ja rentoutumisen avulla. Vuoden lopulla aloitettiin myös YTHS:n ja UniSportin kanssa yhteistyössä uusi ”0-liikkujien aktivoiminen” -projekti AYY:n aloitteesta. Ideointi käynnistettiin vuoden lopulla, mutta varsinainen toteutus tapahtuu keväällä 2012. Aktiivista e d u n v a lv o n t a a Liikunnan edunvalvonta AYY:ssä käsittää AYY:n opiskelijoiden eduista huolehtimisen mm. peruspalvelujen osalta (Aalto, Unisport ja Espoon kaupunki) ja seuratoiminnan osalta. Lisäksi AYY toimii aktiivisesti yhteistyössä Opiskelijoiden Liikuntaliiton, sekä muiden korkeakoulujen kanssa kansallisessa edunvalvontatyössä. Vuonna 2011 AYY panosti liikunnan edunvalvonnassa erityisesti UniSportin valmisteluun sekä OLL:n liittokokouksessa aktiiviseen vaikuttamiseen. UniSport aloitti toimintansa kuudella kampuksella 1.9.2011, ja tässä valmistelutyössä AYY oli aktiivisesti mukana. OLL:n liittokokouksessa marraskuussa 2011 AYY sai läpi muutamia tärkeitä muutoksia OLL:n toimintasuunnitelmaan 2012, jotka varmistavat sen, että OLL etsii ydintoiminta-alueensa ja kehittää aktiivisesti toimintaansa vuonna 2012.

Liikuntatutorointi

Liikuntatutorit: Aino Pasanen

Joonas Kivi

Paula Jukarainen

Antti Karjalainen

Laura Suominen

Silja Grönholm

Elina Nissilä

Markus Peltola

Ismo Heikkinen

Meri Nihtilä

Jia Liu

Niko Ferm

Alli Tommiska

Krista Sipilä

Antti Mäkinen

Maija Gulin

Emilia Stenman

Matti Peltola

Jaana Hiltunen

Nelli Huikari

Joona Kaivosoja

Paavo Mälkönen

Riikka Siljander Sissi Keränen

Sofia Peltonen Tomi Laakso

Tuukka Lahti Tuuli Hakala

Tuulikki Peltonen Viivi Halla-Aho

AYY:ssa päätettiin pilotoida liikuntatutorointia syksyllä 2010. Vuonna 2011 toimintaa lähdettiin ennakkoluulottomasti kehittämään. Vuonna 2011 saatiin noin 34 tutoria, mutta jakauma oli epätasainen (4 Kauppakorkeasta, 0 TaiK:sta ja 30 Otaniemen korkeakouluista).

Liikuntatutoreita koulutettiin vuonna 2011 kaksi kertaa. Koulutuksissa puhuttiin AYY:n ja UniSportin liikuntapalveluista, SELL-kisoista, liikuntamotivaatiosta, liikunnan merkityksestä ryhmäyttämisessä sekä esiteltiin eri UniSportin liikuntatiloja.

Liikuntatutoroinnin perusajatuksena on saada Aallon opiskelijat aktiivisesti käyttämään sekä Aallon omia liikuntapalveluja, että harrastamaan aktiivisesti myös yliopiston ulkopuolella. Liikuntatutorointiin liittyy myös vahvasti sosiaalinen ulottuvuus. Liikunnan myötä opiskelijat integroituvat myös helpommin uuteen opiskeluympäristöönsä ja luovat omia verkostojaan.

AYY subventoi vuonna 2011 liikuntatutoreita noin 1000 eurolla. Tänä vuonna myös Aalto saatiin mukaan tukemaan toimintaa 1000 eurolla. Taloudellisen tuen puitteissa fukseja pystyi houkuttelemaan liikkumaan lähes ilmaiseksi. Jatkossa onkin tarkoitus, että Aalto on mukana vielä enemmän (rahoittava taho) liikuntatutoroinnin kehittämisessä.

K o h t i SE L L 2 0 1 2 - k i s o j a AYY ja Aalto-yliopiston urheiluseura (AaltoUS) järjestävät SELL-kisat Otaniemessä toukokuussa 2012. SELL-kisat yhdistävät ainutlaatuisella tavalla iloisen opiskelijaliikunnan ja tuloksiin tähtäävän kilpaurheilun. Tapahtumaan odotetaan noin 2000 osallistujaa 15 eri maasta ja mukana tulee olemaan 14 eri yksilöja joukkuelajia. Edellisen kerran SELL-kisat järjestettiin Suomessa vuonna 2008, jolloin kisojen järjestelyistä vastasi Teknillisen yliopiston ylioppilaskunta ( TKY ) ja Polyteknikkojen urheiluseura (PUS). SELL2012 -projekti käynnistyi, kun kisojen pääsihteeri Anna Lee aloitti työnsä helmikuun 2011 alussa. Kisojen järjestely aloitettiin projektinsuunnitelman kirjoittamisella, kisojen visuaalisen ilmeen suunnittelemisella ja kisojen nettisivujen pystyttämisellä. Tärkeimmät sidosryhmät ja kumppanit kutsuttiin koolle ja kisoja esiteltiin mahdollisimman laajalle joukolle. Neuvotteluja käytiin ja avustushakemuksia tehtiin läpi kevään ja kesän. Merkittäviä avustuksia saatiinkin vuonna 2011 Opetus- ja kulttuuriministeriöltä, Espoon kaupungilta, Aalto-yliopistolta, Teekkaritoiminnan edistämisrahastolta ( TTER) ja Helsingin seudun liikenteeltä (HSL). Myös yritysyhteistyökumppaneiden etsiminen alkoi kevään aikana.

Osallistujamarkkinointi aloitettiin Liettuan Kaunasissa käydyissä SELL-kisoissa hutikuussa 2011. Esi-info sai paljon kiitosta. Kaunasin kisojen yhteydessä pidettiin myös SELL maiden kokous, jossa Suomen kisat esiteltiin. Vuoden 2012 kisojen omat nettisivut aukesivat Kaunasin kisojen jälkeen. Tämän jälkeen viestiä tapahtumasta pyrittiin levittämään mahdollisimman monella rintamalla niin kotimaassa kuin ulkomailla. Kesän loputtua yhteyttä otettiin myös useisiin ylioppilas- ja opiskelijakuntiin. Viestinnän ja markkinoinnin tueksi tehtiin erilaisia materiaaleja, kuten julisteita, joita lähetettiin Suomen ja Baltian maiden korkeakouluihin. Muihin kansainvälisiin kanaviin ja akateemisille urheiluseuroille SELL2012 -viesti levisi sähköisesti.

Hotellimajoituksia varten varattiin huoneita jo keväällä 2011, sillä Helsingissä järjestetään samaan aikaan SELL2012 -kisojen kanssa jääkiekon maailmanmestaruuskisat.

Ilmoittautumisten ja osallistujatietojen hallinnointiin hankittiin vuonna 2008 rekisteröitymisjärjestelmä, jota päivitettiin 2012 kisojen tarpeisiin sopivaksi. Järjestelmä saatiin valmiiksi aikataulussa ja ilmoittautuminen kisoihin alkoi marraskuun lopussa.

Teemana vuoden 2012 kisoissa on kestävä kehitys. Kisoille tehtiin kesän aikana SLU:n kriteerien mukainen ympäristösuunnitelma ja kisoille myönnettiinkin SLU:n ekomerkki. Tiivistä yhteistyötä kestävän kehityksen teemojen ympärillä tehdään myös Aalto-yliopiston kanssa. Yliopisto palkkasikin projektityöntekijän Hille Häkkisen, joka toimii kisaorganisaatiossa ympäristöasiantuntijana ja suunnittelee tapahtumaa yliopiston kestävän kehityksen ja ympäristöarvojen mukaisesti. Kestävän ke-

Vuoden 2011 lopussa kisojen kilpailuosuuden valmistelu oli hyvässä vauhdissa, mutta isojen kokonaisuuksien kuten ruokailujen tai majoituksen järjestyminen vaati vielä paljon työtä.

Kisatoimiston vahvuus kasvoi lokakuussa, kun Anna-Erica Brandt aloitti kolmen kuukauden pestinsä osa-aikaisena kisakoordinaattorina. Anna-Erican tehtävänä oli muun muassa kontaktoida ulkomaalaisia kouluja ja hankkia niistä yhteyshenkilöt. Syksyllä perustettiin myös avajaisseremoniasta vastaava tiimi, jossa toimivat vetovastuussa Joni Tikkanen, Otto Palonen ja Mika Tarhala. Marraskuussa kisaorganisaatiossa aloitti tiedottaja Ulla Tuomainen, joka otti hoitaakseen koko kisojen viestinnän.

hityksen tavoitteisiin pyritään SELL -kisoissa muun muassa liikkumisen, ruokailun, hankintojen ja ympäristökasvatuksen osa-alueilla. Niin kisaorganisaation kuin ylioppilaskunnan ja sen yhdistyskentän yhteinen panostus on ratkaiseva seikka kisaprojektin onnistumisen kannalta. Tehokkaan markkinoinnin ja viestinnän sekä operatiivisen ammattitaidon myötä aiomme saavuttaa tavoitteet ja tehdä yhdessä ammattitaitoiset ja ennekokemattomat kisat. SELL Student Games 2012 tulee olemaan opiskelijaliikuntaa ja yhteishenkeä parhaimmillaan.

SELL 2012-kisojen järjestelytoimikunta: Anna Lee (pääsihteeri) Sofi Weckman Martti Kyykoski Jukka Kujala

Lassi Hämäläinen Teemu Peltokallio Karoliina Sarkkula Markku Sistonen

Jorma Kyyrä Meri Löyttyniemi Mika Tarhala Joni Vainikainen

Erkki Somervuo Jukka Tirri Tiina Vesa Jenny Söderman

Liikuntatapahtumat Liikunta- ja hyvinvointiviikko Liikunta- ja hyvinvointiviikko tarjosi vuonna 2011 mahdollisuuden kokeilla monenlaisia uusia liikuntalajeja tavallista edullisempaan hintaan. Lisäksi viikon aikana oli mahdollisuus luovuttaa verta, mitata kehon tasapainoa, osallistua ravintoluentoihin, käydä ilmaiseksi osassa UniSportin ryhmäliikuntatunneista sekä osallistua Late Night with UniSport tapahtumaan. Akateeminen Wartti Akateeminen Wartti on opiskelijoita jo kuuden vuosikymmenen ajan liikuttanut karnevaalihenkinen juoksutapahtuma, jonka tarkoituksena on kerätä opiskelijat yhteiseen vappujuhlaan liikunnan merkeissä. Kuuden hengen joukkueet pyrkivät 15 minuutin aikana etenemään viestijuoksuna mahdollisimman pitkälle. Parhaat asut, viestikapulat sekä parhaiten kilpailussa menestyneet joukkueet palkittiin. Akateeminen Wartti järjestettiin 26.4.2011 Senaatintorilla ja sen läheisyydessä.

AYY ja AaltoUS järjestävät yhteistyössä vuoden 2012-SELL kisat Otaniemessä. Kisojen suunnittelu käynnistyi keväällä 2011 ja ensi kevään suurimpaan liikuntatapahtumaan odotetaan noin 2000 osallistujaa. H e ll e A a l t o AYY:n Aalto-Liike järjesti kesän sporttisimman ja kuumimman tapahtuman, HelleAallon, Helsingin Hietarannassa lauantaina 6.8! Ohjelmassa oli muun muassa rantalentopalloturnaus, beachfutisturnaus, vesisota sekä rantabileet. Vaikka vettä tuli kaatamalla, paikalla oli useampi sata urheiluhenkistä aaltolaista. Aalto-kymppi Kolmatta kertaa Espoon rantamaratonin yhteydessä järjestetty Aalto-kymppi keräsi noin tuhat ilmoittautunutta juoksijaa. Yhteisöllisen liikuntatapahtuman yhteydessä juostiin myös 10 km:n kilpasarja.

SE L L 2 0 1 1 K a u n a s

SporttiSmökki

Vuoden 2011 SELL-kisoja kisattiin Liettuan Kaunasissa. Kisat keräsivät yhteensä noin 1800 osallistujaa ympäri maailmaa. Aalto-yliopisto osallistui kisoihin 35 hengen joukkueella. Menestystä kisoissa niitti naisten mini-jalkapallojoukkue, joka sijoittui finaaleissa kolmanneksi. Huikeiden mitalisuoritusten sijaan kisamatkaa koristi mahtava joukkuehenki ja paluumatkalla koettu Suomen MM-jääkiekon voitto.

SporttiSmökki oli AYY:n järjestämä urheiluhenkinen tapahtuma Smökissä itsenäisyyspäivän jälkeisenä keskiviikkona, 7.12.2011. Tapahtumassa kilpailtiin lukuisista Aallon mestaruuksista Sumopukupainista ja Kinectistä aina pöytätennikseen ja NHL 2012-skabaan asti. Tapahtumassa järjestettiin lisäksi esityksiä ja workshoppeja mm. footbagista, beatboxauksesta ja hieronnasta. Lavalla oli myös Can Can -show sekä miekkailushow

A a ll o n p a ll o i l u s a rj a t Voitto Kangas valmiina Aalto-kymppiin

AaltoUS:n koordinoimien perinteisten palloilusarjojen sankarit taistelivat mestaruudesta keväällä 2 0 11 . F u t s a l S / 2 0 1 0 - K / 2 0 11 ; 6 1 j o u k k u e t t a K i l p a s a r j a : Va r s o v a n L i i t t o Rentosarja: FC Pallokalat

K o r i p a l l o K / 2 0 11 ; 2 1 j o u k k u e t t a • Kilpasarja: Money Ballers • Rentosarja: Sähkön Isku

S a l i b a n d y S / 2 0 1 0 - K / 2 0 11 ; 3 6 j o u k k u e t t a Kilpasarja: FC Kouvolan rasti, • Rentosarja: Ethana • S e k a s a r j a : Te e k k a r i s u u n n i s t a j a t

L e n t o p a l l o K / 2 0 11 ; 1 8 j o u k k u e t t a • L e n t o p a l l o s a r j a : Tu h l a a j a p o j a t S y k s y l l ä 2 0 11 a l k a n e e t p a l l o i l u s a r j a t toteutettiin UniSportin toimesta.

Helle Aalto 2011 Kuva: Janne Kajasmaa

JÄRJESTÖT Y H D ISTYSOPAS

Y H D ISTYSTIE D OTE

Vuoden 2011 syksyllä järjestösektori ryhtyi suunnittelemaan AYY:n piirissä toimiville yhdistyksille suunnattua yhdistysopasta. Pitkin syksyä kirjoitetulle yhdistysoppaalle oli tarvetta, sillä yhdistykset olivat toivoneet jo pidemmän aikaa painettua opaskirjaa, josta löytyy kaikki tarvittavat tieto yhdistyksen toiminnan hoitamisesta, erilaisten avustusten hakemisesta sekä esimerkiksi yhdistysten viestinnän järjestämisestä. Opasta kirjoittivat järjestösektorin lisäksi muutamat muut ylioppilaskunnan asiantuntijat.

Vuonna 2010 aloitettua kokeilua perjantaisin ilmestyvästä lyhyestä ja ytimekkäästä yhdistystiedotteesta jatkettiin alkukeväästä 2011. Koska yhdistystiedote sai paljon hyvää palautetta järjestökentältä, siitä päätettiin tehdä säännöllisesti perjantaisin ilmestyvä tiedote.

Yhdistysopas saatiin sisällöltään valmiiksi vuoden 2011 lopussa, mutta sen painaminen siirtyy vuoden 2012 alkuun. Y H D ISTYSKOU L UTUS Yhdistyskoulutuksia järjestettiin aiempien vuosien tapaan kaksi kertaa vuoden aikana: yksi koulutus keväällä ja yksi syksyllä. Kevään koulutus järjestettiin helmikuussa. Koulutusta annettiin tällöin kahtena peräkkäisenä iltana, jolloin toisena iltana koulutusta annettiin Töölössä Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun päärakennuksessa ja toisena iltana Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoululla Otaniemessä. Otaniemessä järjestettyyn koulutukseen osallistui suurempi määrä yhdistyksiä, mutta kaikenkaikkiaan koulutuksiin osallistuneiden määrä oli hyvin vähäistä. Syksyn koulutus järjestettiin Design Factorylla vasta joulukuussa itsenäisyyspäivän jälkeen. Näin pyrittiin maksimoimaan uusien syyskokouksessa valittujen yhdistysaktiivien saapuminen koulutukseen. Tapahtuman markkinointi aloitettiin hyvissä ajoin jo lokakuun alussa ja tapahtuman järjestelyihin osallistui koko järjestösektori. Osaanottajien määrä kohosi lopulta pitkälti yli sataan henkilöön, mikä oli reippaasti järjestösektorin odotuksia enemmän. Koulutuksesta kerätyn palautteen perusteella koulutus oli pitkälti onnistunut tehtävässä, mutta myös kehittämistä ensi vuoden koulutuksia ajatellen riittää.

Järjestö- ja viestintäasiantuntija tuottaa tiedotteen yhdessä järjestösektorin kanssa ja tiedote pyrkii kokoamaan tiedot yhdistyksiä erityisesti koskettavista tapahtumista sekä antaa vinkkejä ja lisätietoja pitkin vuotta yhdistyksiä koskettavista asioista. Koska tiedote käännetään sekä englanniksi että ruotsiksi, se palvelevae myös kansainvälisiä opiskelijoita ja sen toivotaan kannustavan heitä yhä aktiivisempaan yhdistystoimintaan. Tiedotteen lähettämistä on tarkoitus jatkaa vakituisesti myös vuonna 2012. Y H D ISTYSTIETOKANTA P R O J EKTI Vuonna 2011 käynnistettiin vuonna 2010 suunniteltu yhdistystietokantojen uudistaminen yhteistyössä Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan (HYY ) järjestösektorin kanssa. Tarkoituksena oli hankkia kustannustehokkaasti yhdessä HYY:n kanssa järjestelmä, jolla hallinnoidaan yhdistysluetteloa ja suoritetaan yhdistysilmoitukset ja toiminta-avustusten haku. Tietokantaprojektissa edettiin vuoden aikana siten, että järjestelmän vaatimukset ja käyttötapaukset saatiin laadittua ja tarjouspyyntö valmiiksi. Vuodelle 2012 siirtyi kuitenkin varsinainen tarjousten hankkiminen, toimittajan valinta ja toteutusvaihe. Y H D ISTYS L UETTE L O J A TOIMINTA - A V USTUKSET Yhdistysilmoitusten ja toiminta-avustusten haku järjestettiin vuonna 2011 maaliskuun aikana. Ilmoitusten jättäminen ja avustusten haku suoritettiin vuoden 2010 mallin mukaisesti. AYY:n läheisyydessä toimivia

mutta vielä vuonna 2010 AYY:n yhdistysluetteloon liittymättömiä yhdistyksiä pyrittiin kannustamaan jättämään yhdistysilmoitus ja hakemaan toiminta-avustusta. Jonkin verran myös tällaisia yhdistyksiä liittyi yhdistysluetteloon. Järjestösektori suoritti toiminta-avustusten myöntämisen pohjatyön ja lopulliset päätökset teki hallitus. Toiminta-avustushakemusten läpikäyntiprosessi lukeutui järjestösektoria keväällä eniten työllistäneiden töiden kärkeen. Vuonna 2011 yhdistysilmoituksen jätti 149 yhdistystä, joista 141 haki samalla myös toiminta-avustusta ja 43 korotettua toimintaavustusta. Yhdistysluettelon ensimmäiseen rekisteriin kirjattiin 16 uutta yhdistystä ja toiseen rekisteriin 1 uusi yhdistys. Toimintaavustusta myönnettiin 135 yhdistykselle yhteensä 57 725 euroa. Samassa yhteydessä myönnettiin korotettua toiminta-avustusta 31 yhdistykselle yhteensä 9 160 euroa. Tämän lisäksi vuoden aikana jaettiin myös muutamia starttiraha-avustuksia ja projektiavustuksia sekä tuet Taideteollisen korkeakoulun ylioppilaat TOKYO ry:lle 37 000 euroa, Probba ry:lle 4 500 euroa ja Teknologföreningen-nimiselle osakunnalle 10 000 euroa. Vuoden 2011 päätteeksi AYY:n yhdistysluettelon ensimmäisessä rekisterissä oli 182 yhdistysta ja toisessa rekisterissä 9 yhdistystä sekä erityisaseman yhdistyksiä 19. Yhdistysluettelosta poistetaan yhdistyksiä vain, jos yhdistys ei toimita yhdistysilmoitusta kahtena peräkkäisenä vuotena tai ilmoita hallitukselle kirjallisesti poistuvansa luettelosta. UU D ET Y H D ISTYKSET Vuonna 2011 AYY:n läheisyydessä perustettiin myös kaksi täysin uutta yhdistystä: Aalto Cocktail ja Debating-yhdistys ry (Aalto Debating Society). Näitä uusia yhdistyksiä yhdistävä piirre oli aaltolaisuus: yhdistysten toiminta on avointa kaikille aaltolaisille ja yhdistykset toivoivat, että heidän toimintaansa myös lähtisi mukaan opiskelijoita eri koulutusaloilta.

Järjestösektorin väki Kuva: Juuso Soinio

3377

Aalto-yhteisö

Mantan pesijät työn touhussa. Kuva: Juuso Soinio

Yl e i s t ä Vuosi 2011 oli Aalto-yhteisön hengellisen kasvun ja jäsentymisen vuosi. Ensimmäiset vuosijuhlat vietettiin kovan työn, vaikeuksien ja rohkean yrittäjyyden myötä Linnanmäen Sea Lifessa. Juhla osoitti monella tavalla rajojen rikkomista ja koko Aalto-yhteisön mahtumista juhlimaan yhteiseltä tuntuvaan juhlaan. Wappu nousi huippuunsa 60 000 katselijan edessä kauppatorilla, kun AYY lakitti ensimmäistä kertaa Mantan yhdessä KY ry:n kanssa. Onnistunutta seremoniaa edelsivät pitkät neuvottelut ja taustalla käyty keskustelu lakitusoikeuksista, mutta toteutus toimi hienona kompromissina mantan saadessa otsalleen Pyörteellä varustetun ylioppilaslakin. Mantan lakitusta täydentämään järjestettiin valtava laivoilla ja busseilla suoritettu kulkue Otaniemestä Hietalahdentorille, josta Otaniemen juhlakansa marssi juhlakulkueena Mantalle. Mannerheimintiellä joukkoon yhdistyi KY-talolta matkansa Pre-Mantasta aloittanut kylterikulkue, ja loppumatka Mantalle talsittiin yhtenä huutavana Aalto-kansana.

Aava

Ar t G o e s A a l t o

Aalto-yhteisötoimikunta Aava jatkoi toimintaansa toista vuotta. Tänä vuonna toimikunta rekrytoitiin ja järjestettiin eri toimivirkoihin, joista osan alle rekrytoitiin oma toimikunta tapahtumanjärjestämistä auttamaan. Aavan vuosi alkoi vaikeuksien kautta, kun AYY:n ensimmäiset vuosijuhlat siirtyivät sen vastuulle todella kiireisellä aikataululla. Raskaan työn kautta onnistuneiden juhlien jälkeen toimikunta järjestäytyi ylioppilaskunnan jäsenille avoimen tapahtumatyöpajan myötä, minkä jälkeen vuotta suunniteltiin Aavan yhteisellä mökkimatkalla. Vapun suunnittelu keskittyi lakituksen ja vappukulkueen ympärille. Juoksukilpailu Akateeminen Wartti yhdistyi Senaatintorilla Aaltowappuun vappuviikolla. Wappuaattona Aava osallistui suuren vappukulkueen valvomiseen ja pääsi kunniakkaalle paikalle pesemään Mantan patsasta ennen lakitusta. Lukuvuosi avattiin yliopiston kanssa järjestetyissä Aalto Partyissä, jonka jälkeen merkittäväksi tapahtumaksi muodostui hullujen ideoiden siivittämä Kansainvälisyysviikon Gaalajuhla. Vuosi päätettiin rekrytointeihin ja Aavan ensimmäiseen alumni-iltaan Aavojen Mereen.

Art Goes Aalto rekrytoitiin ensimmäistä kertaa kokonaiseksi toimikunnaksi heti kevään alussa. Kansainvälisten jäsenten vuoksi toimikunnan toimintaa pyöritettiin koko vuoden ajan englanniksi. Ryhmän ensimmäinen koitos oli järjestää KY-talon alakerran kerholla kierrätys- ja kirpputoritapahtuma Aarremarkkinat. Tapahtuman aikana Ravintola Nolla tarjosi kirpputorivieraille maittavan brunssin. Kauniista ilmasta, täydestä alakerrasta ja taikkilaisista myyjistä huolimatta tapahtumassa vieraili vain maltillinen määrän kävijöitä. Yhdeksi vuoden kohokohdaksi suunniteltu Outdoor Movie yhdessä Audiopolin kanssa ei toteutunut suunnitelmien mukaisesti, sillä elokuvien katsominen jouduttiin sadesään vuoksi siirtämään ulkoa Design Factoryn sisätiloihin. Tapahtuma sai vaihdoksesta huolimatta osakseen huomattavan määrän kävijöitä. Vuoden viimeisenä tapahtumana kokeiltiin Come Dine With Me –konseptia. Ideana oli, että jokainen halukas sai kutsua sokkotreffi-illalliselle luokseen satunnaisen ryhmän muita opiskelijoita. Tapahtuma oli monella tapaa hyvin onnistunut ja täynnä halukkaita illallistajia. Ylioppilaskunta kustansi osan illalliskuluista. Reissu- ja matkailutoimikunta

Teekkarijaosto ja Aava muodostivat vuoden aikana tiiviin joukon työmyyriä, joiden kädenjäljestä syntyi kymmenittäin perinteisiä ja uusia avauksia tapahtumarintamalle. AYY:n keskustoimiston Lämpömiehenkuja 2:n vapaaehtoisten huone ristittiin Valtakunnaksi, joka syntyi oudosta Aava-TJ-huoneen risteymästä.

Aavan kattavuutta pyrittiin lisäämään perustamalle reissu- ja matkailutoimikunta. Ajatuksena oli järjestää yhdistysten tarjoamasta excursiotoiminnasta poikkeavaa reissutoimintaa, joka tavoittaisi ylioppilaskunnan jäseniä laajemmalta skaalalta. Vuoden aikana ideoitiin muun muassa polkupyöräexcursiota. Lopulta toiminta jäi konseptoinnin tasolle, mutta toimikunta nähtiin hyvänä lisänä Aavan toimin taan ja ideat sekä ajatukset

Syksyllä toteutetun vapaaehtoisprojektin myötä AYY:n vapaaehtoisrakennetta uudistettiin ja Aavasta päätetiin eriyttää vuodelle 2011 kansainvälisyystoimijat ja liikuntapumppu Aalto-Liike itsenäisik-

siirtyivät eteenpäin seuraavalle vuodelle. J u hl a t

si toimikunnikseen.

Aava edustaa teekkariperinnejuhlassa Kuva: Janne Kajasmaa

Aavan yleistä juhlatoimintaa koordinoi Bilefantti aka Celebrantti. Juhlien toteuttamisesta vastasi koko Aava.

V u o s i j u hl a t

Aalto-Liike

AYY:n ensimmäiset vuosijuhlat järjestettiin Linnanmäen Sea Lifessa vietetyssä erikoisessa gaalassa, jonka aikana jaettiin lahjoja, katseltiin kaloja, kuunneltiin Polirytmin jazzia ja syötiin kevyesti. Iltajuhla oli jaettu kahteen osaan, joista toiseen siirryttiin Sea Lifesta Ravintola Sipuliin illalliselle. Juhlissa kävi noin 400 vierasta, joista puolet osallistui myös illalliselle. Seuraavana päivänä vietettiin hyvinvointiteemaista brunssia tanssiopettajineen ja hierojineen. Juhlien järjestäminen koitui vasta-aloittaneelle Aavalle kovaksi palaksi, jonka aikana ryhmä hitsautui yhteen, mutta vasta hien ja koettelemusten kautta.

Liikuntatoimikunta rekrytoitiin reippaista aaltolaisista järjestämään liikuntatapahtumia. Pumpulle haluttiin innovatiivisempi nimi ja heti alkuvuodesta ideoitiin Aallon ja liikunnan yhdistelmä Aaltoliike, jonka kirjoitusasu vakiintui pian Aalto-Liikkeeksi. Toiminta aloitettiin KY:n kanssa järjestetyillä hyvinvointiviikoilla, joka koostui useista lajikokeiluista. Menestyneen viikon jälkeen toimikunta osallistui järjestyksenvalvojakurssin järjestämiseen, sekä päävastuunaan suunnitteli ja toteutti yhteistyöstä Suomen Opiskelijoiden Liikuntaliiton kanssa juoksukilpailu Akateemisen Wartin Senaatintorilla. Aaltowapun yhteyteen järjestetty juoksukilpailu keräsi useita joukkueita juoksemaan. Karnevaalitunnelman takasi joukkueiden pukeutuminen ja oheisohjelma torilla, jossa aaltolaiset muun muassa zumbasivat innolla.

Vuoden aikana Aavan vuosijuhlavastaava rekrytoi AYY:n ensimmäisen vuosijuhlatoimikunnan. Toimikunta käynnistyi vapun jälkeen järjestettyjen ideointityöpajojen jälkeen kunnolla. AYY2v-juhlien suunnittelu eteni pitkälle vuoden lopulle, ja juhlapaikkaa etsittiin metroasemista laivoihin, päätyen lopulta Heurekaan. Juhlien markkinoinnissa kokeiltiin sissimarkkinointia järjestämällä valerasteja useissa vuoden tapahtumissa, kuten Lakinlaskijaisissa ja Teekkariperinnejuhlan silliksellä.

AYY:n hallitus vastaanottaa vuosijuhlalahjaa Selifen merellisissä tunnelmissa. Kuva: Timo Idänheimo

Vuoden uusi tapahtuma HelleAalto toi aaltolaiset rantalentopallon ja -futiksen pariin pelailemaan Hietaniemenrannalle Helsinkiin. Tapahtuma oli sateesta huolimatta menestys lähes 400 ilmoittautuneella pelaajalla, ja koko päivän kruunasivat leikkimieliset kilpailut ja raikuva musiikki. Joulukuussa järjestetty vuoden toinen uusi liikuntatapahtuma SporttiSmökki keräsi 200 osallistujaa Otaniemeen kisailemaan leikkimielisesti aallon parhaudesta lähes kymmenessä eri lajissa. Tarjolla oli ruuan lisäksi kaikkea konsolipeleistä leuanvetoon ja penkkipunnerrukseen.

Aalto-Liike kuva: Juuso Soinio

1* 2*

J u hl a t Aavan yleistä juhlatoimintaa koordinoi Bilefantti aka Celebrantti. Juhlien toteuttamisesta vastasi koko Aava.

Aalto Party Aalto-yliopiston avajaisjuhlat järjestettiin jälleen 1.9. street party -henkisesti Design Factoryn sisällä ja piha-alueilla. Aava oli auttamassa juhlien järjestelyissä muun muassa ohjelman kehittelemisessä ja hankkimisessa. Tapahtuman pystyttämisessä ja purkamisessa Aava ja muut vapaaehtoiset olivat yliopistolle korvaamaton apu. Aalto Partyn järjestelyn ja yhteistyön onnistumisista ja epäonnistumisista keskusteltiin yliopiston väen kanssa hedelmällisesti ja todettiin, että yhteistyötä tullaan jatkamaan jälleen seuraavana vuonna, joskin paremmin etukäteen mietittynä.

(1) Tokyo ry:n instant kasvomaalauspiste Aalto Partyssa. (2) Hallitus valmistautuu Aalto-haasteeseen (3) Aalto-haasteen käydenveto käynnissä. (4). Aalto Party. (5) Kiipeilysimulaattori. Kuvat: Henna Lahti

Welcome Winter Jotain ihan muuta -konseptilla liikkeelle lähteneen Welcome Winterin juhlien piti tarjota osallistujille 24.11. visuaalisia, auditiivisia ja gastronomisia elämyksiä. Valitettavasti tapahtuman markkinointi jäi niin myöhäiseksi, että yhdistettynä uuden konseptin alkuvaikeuksiin osallistujia ei saatu tarpeeksi ja tapahtuma jouduttiin perumaan.

Aaltowappu Aaltowappu järjestettiin 26.4. aurinkoisessa kelissä Senaatintorilla. Paikan valintaan vaikutti muun muassa Akateeminen Wartti, joka siirrettiin vanhalle hyvälle paikallensa Helsingin keskustaan. Torille hankittiin muun muassa lava esiintyjiä varten, vaakabenji ja iso liuta telttoja, joissa yhdistykset pitivät omia karnevaalirastejaan. Tapahtuma oli yleisölle avoin ja keräsikin aaltolaisten lisäksi satunnaisia ohikulkijoita ihastelemaan opiskelijoiden wappurientoja. Juhlien loputtua järjestettiin jatkot yhteistyössä Kemistikillan kanssa kemistien perinteisissä Pre-Wappu-bileillä. Bileet oli Aatowapun takia siirretty Espoosta Helsingin Tivoliin.

Wappua Kauppatorilla. Kuva: Janne Kajasmaa

1v Juhlaillallinen nautittiin ravintola Sipulissa. Kuva: Timo Idänheimo

Mantan lakitus Mantan lakitus toteutettiin yhteistyössä Helsingin kauppatieteiden ylioppilaat ry:n kanssa. Lakitukseen osallistui lähes kokonaisuudessaan AYY:n hallitus, sekä KY ry:n ja KY-Säätiön avainhenkilöstöä. Patsaan pesusta vastasivat Aalto-yhteisöjaosto Aava yhdessä KY:iden kanssa, Teekkarijaoston ja KY:n Kulttuurivaliokunnan toimiessa järjestyksenvalvojina juhla-alueella. Kauppatorilla tapahtunut spektaakkeli sisälsi ilotulitusta, yli viisimetrisen vaahtotykin ja Big Band Boston Promenaden soittamassa yhdessä RWBK:n kanssa. Lakitus keräsi arviolta yli 60 000 henkilöä katsomoksi ja uutena elementtinä paikalle saavuttiin Teekkarijaoston järjestämänä valtavassa Vappumielen osoituksessa, johon osallistui yli 1500 Aaltolaista. Kulkue aloitti matkansa Hietalahdentorilta, johon opiskelijat saapuivat kymmenillä laivoilla Otaniemestä Vappuriehanjulistuksesta.

Wappumielen osoitus Kuvat: Janne Kajasmaa

Mantan lakitus Kuva: Juuso Soinio

Teekkarijaosto Yl e i s t ä

Vuonna 2011 teekkarijaosto ( TJ) järjesti mittavan määrän toimintaa, josta suurimpana näyttäytyi wapun valtava opiskelijakulkue rekkoineen. Jo vakiintuneista tapahtumista ja ystävyyssuhteista pidettiin huolta koko vuoden ajan. Perinteinen Jämeränjälki järjestettiin 22.2. Rastikierroksen ja hulvattomien sitsien aikana Otaniemen kiltojen hallitukset pääsivät tutustumaan toisiinsa. KY ry:n kulttuurivaliokuntaa tavattiin 28.3. ja 21.11. ja Tampereen teknillisen yliopiston ylioppilaskunnan teekkarijaostoa 6.4. Syksyn alussa, 26.8., järjestettiin historialliset teekkarijaoston 20-vuotisjuhlasitsit, jotka toivat yhteen vanhat teekkarijaostot vuodesta 1991 alkaen. Illan aikana nautittiin hienosta ohjelmasta ja kuultiin muun muassa teekkarijaoston pystyhyljelogon syntytarina. Pyöreän tornin kiltaan (PTK) pidettiin elävää yhteyttä teekkarijaoston puheenjohtajan osallistuessa killan konklaaweihin, sekä jaoston jouluillallistaessa PTK:n raadin kanssa 15.12. Aktiivisen toiminnan lisäksi jaosto huolehti myös jo vakiintuneen käytännön mukaisesti teekkarilakin arvokkaasta käytöstä myöntämällä lakinkäyttölupia.

Teekkarikulttuuri Teekkarikulttuurin osalta vuosi oli tavanomaisen vauhdikas. Teekkarikulttuuritirehtöörit vastasivat alkuvuodesta jämeränjäljen järjestelyistä, sekä Kuva-TJ päivän onnistumisesta. Kevään tärkeimpänä tapahtumana järjestettiin perinteiset sitsikilpailut Alvarin aukiolla. Voittajaksi selviytyi hankkijoiden rakentama uljas sitsilaiva. Vappuviikolla tuotiin yhteen myös erityisasemayhdistysten hallituslaiset sikariporrasfudiksen eli jalkapallon pariin. Onnellisena yllätyksenä tapahtuma houkutteli paikalle Otaniemen kiltahallitusten lisäksi myös KY ry:n hallituksen ja sää suosi pukuihin ja frakkeihin sonnustautuneita palloilijoita. Muihin vappuviikon tapahtumiin kuului muun muassa perinteinen Hullu Jussi, joka sai sadat Otaniemen asukkaat kiertämään eri yhdistysten rasteja ympäri Niemeä. Useana päivänä järjestettiin myös merkkimyynti, joka mahdollisti yhdistysten ja toimikuntien haalarimerkkien myynnin ulkoistamisen hyvinvointitoimikunnan jäsenille. Syksyllä kulttuuria tehtiin erityisesti 30.9. järjestetyissä Otatarhan ajoissa, jotka houkuttelivat useat fuksijoukkueet näyttämään taitonsa menopelinrakentajina. Hienona lisänä jo perinteeksi muodostuneissa ajokisoissa toimi myös Vapaateekkarien autonkatolle kyhäämä liikkuva juontotorni, josta Alvarin aukion kisoja päästiin seuraamaan ja kuuluttamaan erityisen ketterästi. Teekkarikulttuuritirehtöörit pääsivät syksyllä käsiksi teekkariperinneviikkoon järjestämällä yhdessä Teekkarikameroiden kanssa teekkarikuvakilpailun. Kilpailun voittajat julkaistiin teekkariperinneviikolla. Myös historia- ja tanssikoulutus teki paluunsa teekkariperinneviikolle 31.10., ja jokainen pystyi tutustumaan arvokkaaseen teekkariperintöön ja verestämään muistojaan teekkariperinnejuhlan tansseja varten. Laulukulttuuri Laulukulttuurin osalta vuoden täyttivät useat hyvät hetket. Normaalin sitsilaulutoiminnan ja lukkariseminaarien lisäksi lukkaritoimikuntalaisia laulatettiin useassa koulutuksessa, kuten mm. Teemu Teekkari- ja aasinsilta koulutuksissa. Ylioppilaskunnan jäsenet taas pääsivät osallistumaan jo keväällä laulettuun

härskien laulujen saunaan, sekä myöhemmin teekkariperinneviikolla marraskuussa järjestettyyn punaisen läpilaulantaan ja sitsilaulukilpailuun. Voittajiksi sitsilaulukilpailussa selviytyivät Markus Pietilän sanoittama Tuiskeessa (säv. Puistossa) ja Iita Kejosen Illan Pelastus (säv. Kun joulu on). Fuksitoimikunta Fuksitoimikunta aloitti työnsä vuoden alussa vastaanottamalla tekniikan tammifuksit. Heti alkuvuodesta 25.1. järjestettiin perinteinen talvipäivä, jossa sekä syksyn että kevään fuksit pääsivät kilvoittelemaan pitkin Otaniemeä rastikierroksen merkeissä. Kevään aikana uusia kippareita perehdytettiin useassa koulutuksessa esimerkiksi ensiavun saloihin. Uutena lisänä toteutettiin kapteeneille myös henkisen ensiavun koulutus. Vappua edeltävistä fuksipeijaisista selvittiin perinteisin menoin vanhan fuksitoimikunnan johdolla, kunnes vapun jälkeen fuksikasvatuksen vastuu siirtyi uudelle toimikunnalle. Ennen kesää kapteenit taittoivat tuleville pienilleen fuksioppaat. Syksy aloitettiin vastaanottamalla uudet tekniikan fuksit majurin isännöimissä vastaanottotilaisuuksissa. Tapahtumista Otasuunnistukset ja Stadisuunnistus keräsivät sankat joukot tuoreita tekniikan ylioppilaita kiertämään pitkin pääkaupunkiseutua. Teekkariperinneviikolla järjestetyt fuksien juhlasitsit toivat arvokkaan lisän perinteikkään viikon tapahtumiin. ISOh e n k i l ö t o i m i k u n t a ISOhenkilötoimikunta toi yhteen Otaniemen kiltojen ISOvastaavat. Tärkeimpänä yksittäisenä tehtävä ISOtmk järjesti kiltojen ISO:lle suunnatun koulutuksen, jossa käytiin läpi fukseille tärkeitä aiheita teekkarikulttuurista YTHS:n palveluihin. Kevään päätteeksi ISOhenkilöiden käyttöön taitettiin myös ISO-opas, joka pääsi käyttöönsä heti syksyn alussa uusien fuksien saapuessa. Syksyn toiminnallisena osana ISOtmk virkisti kaikkia ISOhenkilöitä isositseillä, kun taas stadisuunnistuksessa ISOhenkilöt ajettiin kaupungille järjestämään fukseille ohjelmaa rastien muodossa. Toimikunnan vuosi huipentui odotettuun tapaan ISOjouluissa.

Isännistö ja Emännistö Isännistö ja Emännistö (IE) kokoontui vuoden aikana omaksi toimikunnakseen ja järjesti itselleen jatkuvan määrän ilotteluita ja tutustumista vaihdosta kesäpäiviin. Tärkein tehtävä toimikunnalle olikin toimia tukiverkkona toisilleen. Jatkuvan toiminnan lisäksi IE kunnostautui teekkariperinneviikolla järjestämällä Kauhujen yö nimellä kulkeneet baaribileet 1.11. vasta avatussa Vaticanissa. IE-tirehtööri ja teekkarijaoston puheenjohtaja kruunasivat Teekkariperinneviikon Dipolissa järjestetyissä Teekkariperinnejuhlissa (4.11.), joiden aikana kuultiin jo perinteeksi muodostuneita puheita yliopiston ja PTK:n puolesta, sekä nimettiin tulevat PTK:n arwoiset. Juhlien silliksellä 5.11. esiintyi, nyt jo toistamiseen Otaniemessä, valtavaa suosiota saavuttanut Ukkosmaine. J u hl a t o i m i k u n t a Teekkarijaoston juhlatoimikunta toimi vuoden kahden tirehtöörinsä ohjaksissa vastaamalla vuoden isoista juhlista, sekä teekkariperinnejuhlana vietetystä silliksestä. Vuosi startattiin menestyksekkäästi 8.3. Helsingin Circuksessa Gravitaatiobileillä, joiden pääesiintyjänä nähtiin Jenni Vartiainen ja lämppärinä Goon. Juhlat olivat jytkymenestys ja loppuumyydyssä baarissa meno jatkui pilkkuun asti. Vapun ohjelma toteutui perinteisenä vappuaattona järjestetyissä Dipolin Wapussa, jonka pääesiintyjäksi saapui tuoretta mainetta niittänyt tyttöduo LCMDF. Valitettavasti 2000-luvulla vallinneen trendin mukaisesti Dipolin Wapun kävijämäärä laski, vaikka sisällöltään juhlat olivat menestys ja teekkarilakit saatiin jälleen arvokkaasti käyttöön keskiyöllä. 30.9. vietetyt Lakinlaskijaiset puolestaan räjäyttivät Dipolin yli 1500 osallistujalla. Pääesiintyjänä nähtiin Aikakone ja Klamydia, joiden tahdit siivittivät juhlakansan nostalgiseen hurmokseen. Juhlan kruunasivat Vapaateekkarien ensikertaa järjestämät jatkot Smökissä. Kuluneena ja aikaisempina vuosina juhlatoimikunta oli kasattu jokaisen juhlan ympärille

erikseen. Muutoksena vanhaan toimikuntamalliin, vuoden lopuksi rekrytoitiin tulevalle vuodelle pysyvä juhlatoimikunta. Tällä pyrittiin vakinaistamaan juhlien osa-alueista vastaavia pysyvimmiksi viroiksi ja sitouttamaan näin toimijoita koko vuodeksi juhlien järjestämisen ympärille. Polyteekkarimuseon vuosikertomus 2011 Polyteekkarimuseon vuosi vierähti pakolaisena poissa omasta kodista. Elo Otakaari 11 alakerran väliaikaistiloissa loppui kuitenkin marraskuun lopussa tilojen löytäessä uutta käyttöä. Tiloissaan vuoden ja kolme viikkoa majaillut ’Pop up Polyteekkarimuseo’ pakattiin ja muutettiin 24.11.2011 jälleen vaaleanpunaisin voimin. Muuton ja uuden tilan järjestelyn hoitivat tehokkaan taitavasti teekkarit Henri Lönn, Martin Toomla ja Mikko Viljanen. Mallinuket kainalossa museo siirtyi uusiin väliaikaisiin väliaikaistiloihin Otaranta 8B kellariin arkiston naapuriin vanhaan pyörävarastoon josta valoilla ja sisustuksella saatiin jälleen välttävä korvike. Varsinainen näyttely pysyi tilanvaihdoksesta huolimatta likimain samana, sillä huutavan tilanpuutteen vuoksi esille oli saatava fuksikoulutuksen kannalta oleellinen teekkarihistorian ydinaineisto. Ensimmäinen vierailu järjestettiin jo 29.11. Väliaikaisuudesta huolimatta museo oli vilkkaassa käytössä. Suurimman ryhmän muodostivat tietysti fuksit, mutta vierailuja tekivät myös vanhemmat tieteenharjoittajat ja eiteekkarit. Opastettuja kierroksia kertyi vuoden varrella yli 80, lisäksi museo oli lukukausien aikana avoinna sunnuntaisin marraskuun loppuun asti. Museoliiton ICOM/UMAC vuosikokous ja konferenssi pidettiin Lissabonissa. Museon johtokunnan puheenjohtajana jatkoi FM Anton Eskola ja jäseninä DI Jouni Saarenpää (vpj), museoneuvos Kati Heinämies, KTK Jukka Peltonen ja tekn. yo Väiski Väisänen. Museonjohtaja Tiina Metso toimi johtokunnan sihteerinä. Museon intendenttinä toimi tekn. yo Janne Lahdenperä.

Kulttuuriyhteist yö pääkaupunkiseudun ylioppilaskuntien kanssa Laskiainen Pääkaupunkiseudun ylioppilaiden perinteinen laskiaisrieha järjestettiin tiistaina 8. maaliskuuta klo 12–16 Ullanlinnanmäellä. Ohjelmassa oli muun muassa mäenlaskua ja musiikkia. Tarjolla oli myös perinteisiä laskiaiseväitä, kuten hernerokkaa. Mukana alamäessä oli myös opintotuki. Laskiaistiistaina näytettiin, mikä kaikki muu laskeekaan, jos opiskelijoiden riittävästä toimeentulosta ei pidetä huolta. Paikalla oli myös runsas määrä eduskuntavaaliehdokkaita. Päivän huimimpiin ohjelmanumeroihin kuului mäenlaskukilpailu. Tehtävänä oli rakentaa hurjin, viihdyttävin ja hauskin laskuväline ikinä ja viedä voitto kotiin. Olennaista oli myös, että laitteella pystyi laskemaan alas rinnettä. Ylioppilaiden laskiaisriehan järjestivät yhteistyössä Helsingin yliopiston ylioppilaskunta (HYY ) ja Aalto-yliopiston ylioppilaskunta (AYY ) sekä Vapaateekkarit ry. Tähän opiskelijoiden keskuudessa suosittuun tapahtumaan osallistui noin 4000 osallistujaa.

Itsenäisyyspäivän soihtukulkue Pääkaupunkiseudun ylioppilaiden yhteinen soihtukulkue järjestettiin ensimmäisen kerran 1951, marsalkka C.G.E. Mannerheimin kuolinvuonna. Kulkue noudattaa yhä marsalkan hautajaissaattueen reittiä vastakkaiseen suuntaan alkaen Hietaniemen hautausmaalta ja päättyen Senaatintorille. AYY osallistui soihtukulkueen järjestämiseen yhdessä Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan (HYY-HUS), Sibelius-akatemian ylioppilaskunnan (SAY ) ja Svenska handelhögskolans studentkår (SHS) kanssa. Tiivistä yhteistyötä tehtiin myös Maanpuolustuskorkeakoulun Kadettitoverikunnan kanssa. Kulkueen päälippua kantoi perinteisesti Kadettitoverikunnan edustaja ja lippulinnan muodostivat vuonna 2011 Otaniemen teekkarit. AYY:n hallituksen puheenjohtaja Saara Hyrkkö piti puheen Senaatintorilla. AYY:n lippua kantoi kulkueessa Jukka Viljanen ja airuina toimivat Johan Kondratjeff ja Outi Pönni.

Vappupäivä Ylioppilaiden vappujuhla alkoi Ullanlinnanmäellä vapunpäivänä klo 9.00. Juhlassa kuultiin pääkaupunkiseudun ylioppilaskunnista Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan, Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan ja Sibelius-Akatemian ylioppilaskunnan tervehdykset sekä musiikkia, josta vastasi Ylioppilaskunnan Laulajat.

VIESTINTÄ Y L EISTÄ

Vuosi 2011 oli viestintäsektorilla täynnä uusiutumista ja toisaalta myös toimintatapojen vakiinnuttamista. Keväällä sektorilla tapahtui henkilövaihdoksia, jonka seurauksena ylioppilaskunta joutui toimimaan reilun kuukauden ilman tiedottajaa. Alkuvuodesta starttasi viestinnän oma vapaaehtoisryhmä Viestinnän ryhmä X toimintansa. Kevääseen ajoittui myös suuret muutokset medioiden kentällä OUBS:n selvitystyön ja Ainon uuden päätoimittajan rekrytointinnin muodossa. Syksyllä muutoksien jälkeen vuorossa olikin toiminnan vakiinnuttamisen vuoro. Vuoden 2011 aikana luotiin myös yhteiset tapaamiskäytännöt Aallon viestinnän kanssa ja kehitettiin yhteistyötä heidän kanssaan.

Sektorin Toimijat: • • • • • • •

Hallitusvastaava Henna Mattila Tiedottaja Paula Partanen 02/2011 saakka ja Henna Lahti 04/2011 alkaen Viestintäasiantuntija Joonas Jylhä Web-kehittäjä Rekik Haile Mediasuunnittelija Ennisofia Salmela 02/2011-04/2011 Suunnittelija Lasse Granroth 06/2011 saakka AD Robert Hanson 09/2011 saakka ja Juho Nykänen 09/2011 alkaen

Viestinnän ryhmä X: • • • • • • Kuva: Juuso Soinio

Janne Kajasmaa Ilmi Salminen Nina Kaijasilta Juuso Soinio Carla Myller Ida Lehmuskoski

OUBS : s t a k o h t i A a t e t t a j a y l e v ä ä Yl i o p p i l a s m e d i a a

Viestintätoimikunnan uudistus

Keväällä 2011 jatkettiin vuoden 2010 loppupuolella syntyneen OUBS:n selvityspäätöksen toteuttamisella hallitusvastaavan johdolla. Varsinaiseen selvitystyöhön palkattiin kahdeksi kuukaudeksi mediasuunnittelja Ennisofia Salmela, jonka tehtävänä oli tehdä kattava selvitys OUBS:n toimintarakenteesta ja toiminnan tuloksista, tutkimus OUBS:n tunnettuudesta AYY:n jäsenistön keskuudessa sekä tutkimus jäsenistön tarpeista, joihin OUBS voisi vastata. Näiden pohjalta tehtävänä oli esittää OUBS:lle uusia toiminta-, palvelu- ja rahoitusmalleja.

AYY:ssa jatkoi toimintaansa myös erityisaseman yhdistysten viestintäihmisiä kokoava Viestintätoimikunta. Keväällä toiminta jatkui vuoden 2010 tapaan eli toimikunnalle järjestettiin vaihtotapahtuma ja vierailu kahden lehden toimitukseen.

Kaiken selvitystyön lopputuloksena hallitus päätti ehdottaa edustajistolle OUBS:n toiminnan lopettamista ja uuden kanavan perustamista edustajiston huhtikuisessa kokouksessa (AYYE 3/2011). Keskustelua käytiin iltakoulussa ja kokouksessa vilkkaasti ja aihe oli myös hyvin paljon tunteita herättävä. Edustajisto päätti lopettaa OUBS:n ja perustaa tilalle uuden kanavan ja antoi näin valtuudet lähteä valmistelemaan kanavalle linjaa ja rekrytoimaan uutta päätoimittajaa. Toukokuisessa edustajiston kokouksessa (AYYE 4/2011) päätettiin kanavan linjasta, myönnettiin toiminnan käynnistämiseen lisärahoitusta ja äänestettiin kanavan nimestä. Kanavan nimestä oli järjestetty nimikilpailu, johon kuka tahansa aaltolainen oli pystynyt osallistua. Edustajiston kokoukseen päätyivät Viestinnän ryhmä X:n ja hallituksen karsinnan jälkeen nimiehdotukset Aate ja Armas ja äänestyksessä voiton vei lopulta Aate. Uusi kanava aloitti toimintansa 1.6. päätoimittaja Vesa Rajalan johdolla. Yhteistyö Aatteen kanssa toimi alusta lähtien erittäin sujuvasti ja uudenlaisia yhteistyömuotoja löydettiin myös kanavan ja Aino-lehden välille, esimerkiksi edustajistovaalipaneelin muodossa. Syntyi myös ajatus ylioppilasmediasta sateenvarjona AYY:n medioiden yllä ja varaukseen lähti nettiosoite ylioppilasmedia.fi. Vuoden 2011 ajan AYY:n viestintä järjesti kahden viikon välein viestinnän ja AYY:n medioiden tapaamisia.

Kesällä viestintäsektorilla pohdittiin toimikunnan tulevaisuutta ja päädyttiin siihen, että ryhmän koko liian suuri ja ryhmän jäsenten omat tehtävät ovat liian laajalta kentältä yhteisen, kaikkia kiinnostavan toiminnan järjestämiseksi. Toimikunta päätettiin jakaa kahteen osaan: viestintää ja tiedotusta hoitavien viestintätoimikuntaan ( VTMK) ja yhdistysten lehtiä päätoimittavien päätoimittajatoimikuntaan (PTMK). Alkusyksystä järjestettiin toimikuntalaisille Viestintätoimikunnan tulevaisuusseminaarista, jossa uudelle mallille haettiin hyväksyntä ja kerättiin toiveita ja mielipiteitä. Tämän seminaarin tuloksena päädyttiin perustamaan vielä kolmaskin ryhmä sihteeritoimikunta (SIHTMK) sihteereiden verkostoksi. Syksyllä AYY:n viestintäsektori järjesti jo pari eriytettyä tapahtumaa VTMK:lle ja PTMK:lle. Lisäksi yhteiset pikkujoulut järjestettiin Design Factorylla, jonne oli kutsuttu myös vuoden 2012 toimikuntien uudet jäsenet ideoimaan seuraavan vuoden toimintaa. SOSIAA L INEN ME D IA Sosiaalinen media on ollut AYY:n perustamisesta lähtien keskeinen viestinnän väline ylioppilaskunnan ja sen jäsenten välillä. Sosiaalisen median puolella AYY:n viestinnän selkärangan muodostaa Facebook-sivu Aalto-yliopiston ylioppilaskunta, jolle varattiin vuoden 2011 alussa naseva osoite facebook. com/ylioppilaskunta. Muita sosiaalisen median työkaluja AYY:lle ovat olleet muun muassa Foursquare, Twitter, Flickr, YouTube, Facebookin ylläpitäjien määrä pidettiin koko vuoden ajan melko korkeana, jotta viestintä Facebookissa olisi jatkuvaa, välitöntä ja AYY:n

toimijoiden näköistä. Ylläpitäjinä toimivat niin AYY:n hallituksen jäsenet kuin asiantuntijatkin sekä muutama keskeinen vapaaehtoinen. Facebook-sivun kautta tehtävän viestinnän tarkoituksena ei ole ollut korvata ayy.fi:n asemaa virallisena kanava, vaan olla hieman lähestyttävämpi ja epävirallisempi väylä tutustua ylioppilaskuntaan ja sen toimintaan. Viestintäasiantuntija pyrki seuraamaan vuoden aikana Facebook-ryhmän jäsenmäärässä tapahtuvia muutoksia ja vaikuttamaan siihen, että mahdollisimman moni ylioppilaskunnan jäsen liittyisi mukaan ryhmään. Tämän edistämiseksi ayy.fi:n etusivulle luotiin Facebook boksi sekä banneri, joilla kannustettiin opiskelijoita liittymään Facebook-ryhmän jäseneksi. Viestinnässä onnistuttiin melko hyvin, sillä ryhmän jäsenmäärä nousi noin puolella ollen vuoden 2011 lopussa hieman vajaat 3000 henkilöä.

Kampanja starttasi 24.10. ja viimeiset haut sulkeutuivat vuoden lopussa. Kampanjan aikana järjestettiin kaksi paneelia: 8.11. hallituksenmuodostaja- ja edustajiston puheenjohtajaehdokkaiden paneeli sekä 24.11. hallitusehdokkaiden paneeli. 9.11. järjesttiin kulttuurivastaava Voitto Kankaan ja vuoden 2011 vapaaehtoisten voimin myös Next stop AYY 2012 – AYY Recruitment Evening tapahtuma Design Factorylla.

NE X T STOP : AYY - L UOTTAMUS - J A V APAAE H TOISTOIMI J OI D EN R EK R YTOINTI Kesällä 2011 aloitettiin kesäprojektin muodossa viestintävastaava Henna Mattilan johdolla suunnittelemaan AYY:n vuoden 2012 luottamus- ja vapaaehtoistoimijoiden rekrytointia. Tarkoituksena oli valmistella syksyllä 2011 koittavaa suurta luottamus- ja vapaaehtoistoimijoiden rekrytointiprosessia. Kantavaksi ajatukseksi nostettiin myös se, että prosessista tehtäisiin tänä vuonna sellainen, että jatkossa rekrytoinnin käynnistämiseen ei kuluisi niin valtavasti aikaa, vaan nyt luotava paketti olisi jatkossakin helposti käyttöönotettavissa. Kampanjan teemaksi valikoitui Next Stop: AYY. Teeman ympärille luotiin nettisivut ja muuta markkinointimateriaalia, kuten Aatteen kanssa yhteistyössä tehdyt kampanjavideot kuvaamaan AYY:n sektoreiden toimintaa. Nettisivuille kerättiin AYY:n kaikki vapaaehtoistoiminnan muodot ja ryhmät esittelyteksteineen. Nettisivut jäivät elämään ympärivuotisiksi ja niillä on tarkoitus tiedottaa auki olevista paikoista.

PAINOTUOTTEET Lukuvuosikalenteri 2011-2012

Uuden opiskelijan opas

Uusi tiedottaja alkoi ensitöikseen työstää AYY:n toista lukuvuosikalenteria. Kalenterin kansikuvaa etsittiin kilpailulla, jonka voittajaksi valikoitui Julia Petterson-Hakavan ehdotelma. Kalenteri toteutettiin ensimmäistä kertaa täysin kolmikielisenä, joka osaltaan tuotti harmaita hiuksia muun muassa tekstien laajuuksien ja tilan suhteen.

Uuden opiskelijan opas toteutettiin niin ikään ensimmäistä kertaa kolmikielisenä. Lähes 80-sivuiseksi venyneen oppaan kääntämiseen tulikin varata reilu kuukausi aikaa, joka teki kiireisen kevään aikataulusta entistä haastavamman. Valmiit oppaat lähetettiin elokuussa kaikille opiskelupaikan vastaanottaneille henkilöille. Postitustalkoisiin osallistui koko keskustoimiston väki. Erityisesti englanninkieliset oppaat tekivät kauppansa loppuen kesken jo muutaman viikon jakelun jälkeen.

OPAS Kalenteri 2011-2012

Vuosikertomus 2010 Painotuotteista vastaavan tiedottajan tehtävälistalla oli myös vuosikertomus AYY:n ensimmäisestä toimintavuodesta. Osa vuoden 2010 toimijoista oli kirjoittanut tekstejä valmiiksi, mutta kesän kynnyksellä alkoi vielä valtaisa materiaalinmetsästys. Lisäaikaa projektille antoi se, ettei edustajisto hyväksynyt vuoden 2010 tilinpäätöstä vielä keväällä. Näin ollen vuosikertomustaakaan ei voitu viimeistellä. Kun tilinpäätös viimein nuijittiin syyskuussa oli muu materiaali kuitenkin edelleen levällään. Tiedottajan uhkailusta ja kiristyksen tuloksena materiaalia tippui vähitellen vuoden loppua kohden, ja AYY:n toisen toimintavuoden loputtua AD:lla oli mahdollisuus alkaa taittaa vuosikertomusta, joka ilmestyy nyt vihdoin samoissa kansissa tämän kertomuksen kanssa.

maksuttoman Yammer-kokeilun jälkeen ja siitä saatujen hyvien kokemusten vuoksi, AYY päätyi ostamaan maksullisen version Yammerpalvelusta syksyllä 2011. Yammerin koettiin täyttävän ne tarpeet, joita AYY:n työntekijät sekä luottamustoimijat ja vapaaehtoiset olivat intralle ilmaisseet. Yammerissa etuna on sen ylläpito, johon ei kulu läheskään samanlaista aikaa, kuin olisi kulunut AYY:n oman intranet järjestelmän pyörittämiseen. Vanha intranet järjestelmä päätettiin kuitenkin arkistoida, mikäli sitä tulevaisuudessa on tarvetta jatkokehittää. AYY . F I Vuoden 2011 alussa otettiin käyttöön AYY:n uudet kotisivut osoitteessa www.ayy.fi. Uusilla kotisivuilla pyrittiin säilyttämään vanhojen sivujen hyviä ominaisuuksia ja pitämään huolta kolmikielisyyden toteutumisesta, mutta poistamaan turhaa tietoa ja tekemään sivujen päivitys ja ylläpito helpommaksi. Uutta sivustoa rakentamaan perustettiin arkkitehtuurityhmä, jonka tehtävä oli suunnitella ja toteuttaa uusi ayy.fi –sivusto. Arkkitehtuuriryhmän jäseninä olivat AYY:n hallituksen viestintävastaava 2010 Lasse Granroth sekä Aalto-yliopiston opiskelijat Antti Hatvala, Lauri Hynynen ja Linda Söderholm.

ANNA PA L AA KAMPAN J A Viestinnän ryhmä X toimi vaihtelevalla aktiivisuudella koko vuoden. Heidän syksyn pääprojektikseen valikoitui ”Anna Palaa” –palautekampanja, joka keräsi palautetta opiskelijoilta 17.10. - 21.10. yliopistoon ja ylioppilaskuntaan liittyvistä asioista. Palautetta pystyi antamaan verkkolomakkeen kautta, tipauttamalla viestinsä palautelaatikkoon tai kirjoittamalla palautevihkoihin, joita löytyi esimerkiksi kampuksien wc-tiloista. Palautetta tuli mukavasti ja kommentteja sateli muun muassa uudistuneesta Ainosta sekä tietokoneiden ja printtereiden toimimattomuudesta.

VAPAAEHTOISET SISÄINEN VIESTINTÄ

Viestinnän ryhmä X

AYY:n toiminnan alusta lähtien koettiin suuren organisaatiokoon vuoksi tarvetta Intranetin kehittämiselle. Vuoden 2010 hallituksen viestintävastaava Lasse Granroth selvitti asiaa kyselyn avulla vuoden 2010 lopussa ja vuoden 2011 kevään ajan Granroth työskenteli AYY:ssa kehittäen Intraa osana omaa opinnäytetyötään. Tavoitteena oli julkaista syksyllä 2011 AYY:n oma intra, joka toimisi samalla julkaisujärjestelmällä kuin Aalto-yliopiston Intranet Aalto Inside.

Vuonna 2011 viestintäsektorilla aloitti ensimmäistä kertaa oma vapaaehtoistoimijoista koostuva ryhmä: Viestinnän ryhmä X. Ryhmään rekrytoitiin jäseniä vuoden 2010 loppupuolella ja vielä täydennyshaussa alkuvuodesta 2011. Lopulta ryhmän kooksi saatiin kuusi henkeä.

Syksyn aikana resurssipula viivästytti Intran julkaisua. Tämän vuoksi selvitettiin vaihtoehtoisia väliaikaisia ratkaisuja joista yksi oli AYY:n oman Yammer tilin avaaminen kesällä 2011. Yammer on sosiaaliseen verkostoitumiseen ja työskentelyyn tarkoitettu verkkopohjainen työkalu. Kahden kuukauden

Arkkitehtuuriryhmän lisäksi toimintaa tuki ja innosti asiantuntijoista koostunut ohjausryhmä. Ohjausryhmän jäsenet olivat Jon Fabritius, Otto Hilska, Mari Tylinen ja Henri Weijo. Näiden ryhmien lisäksi arkkitehtuuriryhmän jäsenet tapasivat säännöllisesti opiskelijoista koottuja vapaaehtoisryhmiä, jotka antoivat sivuston luomisen edetessä palautetta. Näissä vapaaehtoisryhmissä oli edustettuna kymmeniä opiskelijoita Aallon eri korkeakouluista ja erityisryhmistä. Sivuston jatkokehittely jatkui vuoden 2011 aikana.

Ryhmä haki paikkaansa ja tehtäväänsä AYY:n toimintakentällä. Vuoden 2011 aikana Viestinnän ryhmä X sai aikaiseksi muun muassa blogikirjoituksen, valokuvauksia, kanavan nimikilpailun toteutuksen Senaatintorilla Aaltowapussa ja Anna Palaa! -palauteviikon. Yksi suurimmista oivalluksista ryhmän ensimmäisenä olemassaolovuotena oli, että vuodeksi 2012 löydettiin uudenlainen malli viestinnän vapaaehtoisryhmälle.

Ainon uudistunut ulkoasu herätti keskustelua Vuoden 2011 aikana Aino tarttui jälleen moneen aaltolaista opiskelijaa kiinnostavaan asiaan. Lehti kirjoitti niin ajan ilmiöistä kuten start-up-yrittäjistä kuten Kristo Ovaska ja Maija Itkonen kuin ikiaikaisista opiskelijoihin liittyvistä aiheista, kuten opiskelijoiden alkoholinkäytöstä vapun korvilla julkaistussa numerossaan. Moni mielenkiintoinen ihminen oli vuoden aikana Ainon haastateltavana kuten Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Aallon kampusratkaisuista ja Jukka Gustafsson syksyn ensimmäisessä numerossa aloittaessaan opetusministerinä. Lehti toteutti edelleen hyvin tehtäväänsä keskustelun herättäjänä. Tästä hyvänä esimerkkinä oli lokakuussa Ainossa ilmestynyt artikkeli

”Mätä omena”, joka herätti paljon keskustelua sosiaalisessa mediassa. Lehti ilmestyi lukukausien aikana seitsemän kertaa. Lehdessä työskentelivät keväällä päätoimittajana Anna Munsterhjelm, toimittajana Johanna Mitjonen ja AD:na Mirka Suikkanen. Maaliskuussa Ainolle alettiin etsiä uutta päätoimittajaa, jolloin vt. päätoimittajana toimi Johanna Mitjonen ja toimittajana Antti Saarenpää. Toukokuussa Ainolle valittiin uusi päätoimittaja Vappu Kaarenoja. Syksyllä toimituksessa aloitti uutena työntekijänä myös AD Antti Grundstèn. Uuden päätoimittajan ja AD:n myötä lehti koki muutoksia. Lehteen syntyi uusia palstoja ja lehteen tuli enemmän yleismaailmallisempia

juttuja, aiemman opiskelijaelämänäkökulman oheen. Etenkin Ainon visuaalinen ilme muuttui rajusti numerosta viisi. Muutos herätti sekä ihastusta että vihastusta. Etenkin Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun opiskelijoiden keskuudesta uusi ilme keräsi kiitosta, toisaalta lukijoilta Otaniemestä tuli myös kriittistä palautetta esimerkiksi uudesta fontista ja paperivalinnoista. Ainon linjaa valvoi ja toimitusta työssään tuki toimitusneuvosto, johon kuului: ylioppilaskunnan opiskelijaedustajana Aku-Ville Lehtimäki ja AYY:n hallituksen viestintävastaava Henna Mattila. Lisäksi asiantuntijajäseniä olivat: Antti Oksanen, Jussi Rosendahl, Teija Sutinen, Hanne Haapoja, Juhani Mykkänen ja puheenjohtajana Maija Töyry. Sihteerinä toimi AYY:n tiedottaja Henna Lahti.

AATE Aate perustettiin lakkautetun Otaniemi Underground Broadcast Systemin (OUBS) raunioille 1.6.2011. Ensimmäiseksi päätoimittajaksi valittiin tv-kuvaaja ja -toimittaja Vesa Rajala. Muutaman kuukauden käsien heiluttelun jälkeen konsepti oli selvillä: ylioppilasmedia Aate tuottaisi ohjelmia palkatun henkilöstön voimin ja kulttuuriareena Aate toimisi luovista projekteista kiinnostuneiden aaltolaisten kohtauspaikkana. Tavoitteenamme on luoda Aatteesta kotoisa olohuone videoilmaisusta, taiteesta ja muista luovista projekteista kiinnostuneille aaltolaisille. Aate toimii Otaniemessä, OUBS:n entisissä tiloissa osoitteessa Jämeräntaival 1 A. OUBS:n boheemit kolme vuosikymmentä olivat jättäneet jälkensä tiloihin joten syksyllä 2011 käynnistettiin mittava tuotantotekniikan ja toimitilojen uudistaminen. Rakentamistalouden kerho ROPO pestattiin maalaustöihin, Teekkaritoiminnan edistämisrahasto TTER tuki projektia 40.000 eurolla, Tikkurila Oy lahjoitti muikean määrän maalia ja NVIDIA näytönohjaimia editointikoneisiin. OUBS:n aikana toimituksen asuntoina toimineet soluhuoneet muuttuivat ylioppilasmedian ja kulttuuriareenan työhuoneiksi, varastoiksi ja loungeiksi.

OUBS Otaniemen perinteikäs televisiokanava OUBS toimi ylioppilaskunnan piirissä toukokuun 2011 loppuun saakka.

Noin sadan neliömetrin kokoinen studio ehostettiin tyylikkäillä mustilla verhoilla ja editointi- ja lähetysjärjestelmä päivitettiin 2010-luvulle. Saneeraustöistä huolimatta kulttuuriareenalla järjestettiin syksyn 2011 aikana monenlaista toimintaa: elokuvakerho Montaasin kursseilla opeteltiin kaitafilmausta sekä HDkuvausta ja –jälkikäsittelyä, elektronisen musiikin yhdistys Entropy preppasi tulevaisuuden levylasseja DJ-koulutuksessaan ja elävän musiikin yhdistys Pelmu piti syksyisen katselmuksensa studiossa. Lisäksi studiossa jamiteltiin sekä akustisilla että elektronisilla soittimilla ja järjestettiin energiajuomien ja mikropitsojen täyteinen lanitapahtuma. Aatteen sopuhinnalla vuokrattava äänentoisto-, valo- ja kamerakalusto palveli jäsenistön moninaisia tarpeita. Ylioppilasmedia Aate tuotti syksyn aikana ohjelmaa mm. Aallon fuksitapahtumista, Suomen ylioppilaskuntien liiton liittokokouksesta sekä Aalto Debating Societyn talouskasvu vs. degrowth –aiheisesta väittelystä. Lisäksi ylioppilasmedia taltioi ja välitti AYY:n edustajiston kokoukset suorana internetiin.

Lämpimästi tervetuloa Aatteelle! Lisätiedot: http://aatemedia.fi http://www.facebook.com/AateMedia Vesa Rajala Aatteen vastaava tuottaja vesa.rajala@ayy.fi 050 520 9425

3.Palvelut

ASUmisen vuosi A s u m i s p a lv e l u i d e n p a r a n t a misprojekti

Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan asumispalveluiden kohentaminen aloitettiin konkreettisesti loppuvuonna 2011. Jäsenten ja asukkaiden joukosta koottiin ns. asumisen visiointiryhmä linjaamaan tulevaisuuden tavoitteita. Ryhmä toimi marras- ja joulukuussa ja se tuotti tavoitepaperin AYY:n asumistoiminnan kehittämisen suunnasta. Tärkeimpinä teemoina pidettiin asukasdemokratiaan keskittymistä ja asumispalveluiden viestinnän parantamista. Ryhmän laatimaa lausuntoa on tarkoitus käyttää pohjana AYY:n virallisen asumispalveluiden tavoitetilan asettamisessa vuonna 2012. Asuntotoimistojen puolella projektityö aloitettiin kartoittamalla nykyiset toimintatavat. Käytännöissä todettiin olevan vielä yhtenäistämisen ja nykyaikaistamisen tarvetta, mutta suurin osa työtavoista todettiin säästämisen arvoisiksi. Suurimmat haasteet löydettiin sähköisten järjestelmien puolelta. Toimintatavat sähköpostin ja yhteisen verkkokovalevyn kanssa ovat vielä kirjavia ja aiheuttavat yleisesti ahdistusta. Käytössä oleva Campus-järjestelmä koetaan myös ongelmalliseksi käytettävyyden, luotettavuuden ja taloudellisen järkevyyden näkökulmasta. Näihin ongelmiin päästiin käsiksi jo vuoden 2011 aikana ja suunnitelmat niiden korjaamiseksi on laadittu, mutta varsinainen työ keskittyy vuoteen 2012. Asumiseen liittyvien palveluiden parantamista pidetään yleisesti tärkeänä ja välttämättömänä sekä AYY:n työntekijöiden, asukkaiden, että hallituksen keskuudessa, joten lähtökohdat työn jatkamiselle vuonna 2012 ovat hyvät. Perustukset asumispalveluiden parantamisprojektille on laskettu ja osa konkreettisesti työstä jo tehty, mutta seuraavana vuonna vauhti kiihtyy entisestään.

A s u m i s e n e d u n v a lv o n t a a

P a lv e l u k y s e l y

Vuosi 2011 oli asumisen edunvalvonnan näkökulmasta haastava ja monipuolinen. Heikentyvä taloudellinen tilanne yleisesti ja vuokra-asuntojen hintojen jatkuva nouseminen korostivat entisestään opiskelijan asumisen edunvalvonnan tärkeyttä. Käytännössä tämä näkyi esimerkiksi vuonna 2011 radikaalisti kasvaneina hakijamäärinä AYY:n omistamiin asuntoihin.

Keväällä 2011 herättiin huomaamaan, että vaikka AYY:n palvelutarjonta opiskelijapalveluiden, asumisen ja liikunnan saralla on jo laaja ja käytänteet niiden tarjoamiseksi olemassa, ei käytössä ollut riittävästi tietoa jäsenistön tahtotilasta ja toiveista niihin liittyen. Tietovajetta täyttämään teetettiin palvelukysely. AYY ja Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö (Otus) toteuttivat syyskuussa AYY:n jäsenistä poimitulle satunnaisotokselle suunnatun kyselyn, jonka tarkoitus oli selvittää jäsenten mielipiteitä AYY:n tuottamista palveluista. Vastauksia kertyi 1010 (vastausosuus 28 %) ja vastauskadon mahdollisia haittavaikutuksia korjattiin painokertoimilla.

Asuminen on näkynyt vahvasti myös opiskelijajärjestöjä yhdistävissä OpiskelijaMetropoli- ja World Student Capital -hankkeissa, joihin AYY on aktiivisesti osallistunut. Työ kyseisten hankkeiden parissa jatkuu vahvasti myös vuonna 2012. Lisäksi AYY laati lausuntoja eri aiheista, esimerkkinä lausunto Helsingin maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelmasta vuodelle 2012. Asumisen edunvalvonta vuonna 2011 kuitenkin keskittyi ennen kaikkea AYY:n omien seinien sisälle. Tähän vaikutti varsinkin Aalto-yliopistoon liittyvät suuret muutokset. AYY:n asumisen säännöt uhkaavat jo nyt vanhentua kokonaisuudessaan, kun kandiohjelmia ja kokonaisia oppiaineita siirretään Aaltoyliopiston koulujen välillä ja yhä uusia opiskelijaryhmiä kampukselta toiselle. Myös esimerkiksi jatko-opiskelijoiden asuminen AYY:n asunnoissa on paljastunut monimutkaiseksi kysymykseksi vuoden 2011 aikana. Nämä aiheet pakottivat arvioimaan AYY:n omaa toimintaa uudestaan ja tarkentamaan käytäntöjä. Vuosi 2011 nosti pöydälle monia kiperiä asumisen edunvalvontaan ja AYY:n omiin toimintoihin liittyviä kysymyksiä. Konkreettisten vastauksien etsiminen ja mahdollisten sääntömuutoksien sommittelu painottuu vuoteen 2012.

Kyselyssä tarkasteltiin palveluviestintää ja -tarjontaa sekä liikunta- ja asumispalveluita koskevia mielipiteitä. Asumisesta kävi ilmi, että vuokra-asuntoja pidetään AYY:n tarjoamista jäsenpalveluista kaikkein tarpeellisimpana. AYY:lta toivottiin ennakoivaa toimintaa Otaniemen kasvavaan asuntotarpeeseen vastaamiseksi. Asumisessa suositaan tyypillisesti yksityisyyttä, mikä näkyy esimerkiksi siinä, että harvat pitävät soluasumista mieluisimpana asumisvaihtoehtona. Asumisvalinnoissa korostuu sopivan hinnan ja hyvän sijainnin merkitys. Hyvällä sijainnilla tarkoitetaan tavallisimmin opiskelupaikan läheisyyttä, mutta myös hyviä joukkoliikenneyhteyksiä pidetään asumisen sijainnin kannalta olennaisina. Viidennes Aalto-yliopiston opiskelijoista asuu Otaniemessä. Opiskelijat ovat kyselyn mukaan pääasiassa tyytyväisiä asumiseen-

sa. Kysely teetettiin pääosin organisaation sisäiseen käyttöön. Raportti toi arvokkaita vastauksia kysymyksiin, joissa aiemmin on ollut käytössä vain vahvoja oletuksia, muttei varsinaista faktatietoa.

Uutta ja vanhaa rakentamista Jämeräntaival 6 peruskorjaus Teekkarikylässäkin sattui ja tapahtui. Merkittävin rakennusurakka oli heinäkuussa alkanut Jämeräntaival 6 peruskorjaus, jonka vuoksi koko rakennus tyhjennettiin asukkaista. Urakan kustannusarvio oli yli 4 miljoonaa euroa ja rakennuksen pitäisi valmistua heinäkuussa 2012. Aalto Village Suurin suunnitteilla oleva asuntorakentamishanke, Otaniemeen entisen poliisiammattikorkeakoulun tontille sijoittuva Aalto Village edistyi vuoden aikana vaihtelevasti. Vuosi alkoi epäselvissä tunnelmissa, kun Espoon kaupunki suunnitteli edellisistä suunnitelmista poiketen sijoittavansa Tapiolan koulun väistötiloihin entisen poliisiammattikorkeakoulun tiloihin. Päätös asiasta saatiin huhtikuussa ja herätti ristiriitaisia tunnelmia projektin venymisestä. Alkusyksystä kävi myös selväksi, että Espoo aikoo kuin aikookin laittaa uusiksi myös suunnitelmat Kehä I kattamisen suhteen – tähän asti ajatuksena oli ollut rakentaa Kehä I päälle katto vain Otaniemen keskiosan kohdalle. Uusi suunnitelma, koko matkan Maarinsolmulta Keilaniemeen saakka kattaminen, vaikuttaa Aalto Villageen kahdella tapaa. Toisaalta tontti tulee kasvamaan, jolloin luvassa olisi lisää asuntoja. Toisaalta taas puolikasta tontista ei voi rakentaa ennen kuin kansi on valmis. Työtä Aalto Villagen toteutumiseksi jatkettiin läpi vuoden tiiviissä yhteistyössä kaikkien osapuolten kanssa. Aalto Villageen on kaavailtu lähes 300 opiskelija-asuntoa AYY:lle. Jätkäsaari Helsinkiin entisen Länsisataman alueelle sijoittuva Jätkäsaaren kohde eteni vuoden aikana viitesuunnitteluvaiheeseen. Yhdessä HOAS:n kanssa teetettiin korttelin viitesuunnitelma, jonka Helsingin kaupunki otti pohjaksi asemakaavamuutokseen. Yhdessä kaavaviranomaisten kanssa käytiin onnistunutta keskustelua liittyen esimerkiksi tontin pysäköintipaikkajärjestelyihin. Projekti etenee vauhdikkaasti ja rakennukseen on luvassa noin 180 asuntoa AYY:lle. Otakaari 18 A Teekkarikylässä sijaitsevan Otakaari 18:n, Ossin linnan, A-siipi on aikanaan jätetty rakentamatta. Vuoden aikana päätettiin alkaa edistää hankkeen toteutumista esittelemällä sitä esimerkiksi edustajistolle. Projekti edistyy lupaavasti, rakentamisen on kaavailtu alkavan alkuvuonna 2013. Rakennukseen on luvassa asuntoja noin 40 opiskelijalle.

Ih m i s i ä a s u m i s s e k t o r i ll a v u o n n a 2 0 1 1 :

Kalle-Heikki Koskinen Lotta Funck Jaakko Koivula

hallituksen jäsen, asuminen ja palvelut asiantuntija, asuminen (07/2011 saakka) asiantuntija, asuminen (10/2011 alkaen)

Juhani Heinonen Eerikki Lindlöf Lauri Heiliö Laura Penttinen Simo Suoheimo Sanna Silvennoinen Janne Lehtonen Ari Vänskä Pekko Haaksluoto

puheenjohtaja, kyläsenaatti asukasneuvoston puheenjohtaja, asukasneuvoston puheenjohtaja, asukasneuvoston puheenjohtaja, asukasneuvoston puheenjohtaja, asukasneuvoston puheenjohtaja, asukasneuvoston puheenjohtaja, asukasneuvoston puheenjohtaja, asukasneuvoston puheenjohtaja,

Leppävaara Kyltericampus Kylterinvuori Kylterinranta Turkismiehentie Kylterinkartano Ruusula Waasis

Arabianrannan palvelupiste Arabianrannan palvelupiste toimi Taideteollisen korkeakoulun pohjoispäädyssä samoissa tiloissa, joissa ylioppilaskunta TOKYOn keskustoimisto oli aikaisemmin toiminut. Toimisto jaettiin yhdessä Taideteollisen korkeakoulun ylioppilaat TOKYO ry:n kanssa. Palvelupistettä pyöritettiin täysipäiväisen asiantuntijan voimin siten, että se oli avoinna opiskelijoille arkisin klo 11.30 – 14.00. Opiskelijat saivat pisteen kautta ylioppilaskunnan peruspalveluita sekä neuvontaa. Palvelupisteellä oli Aino-lehtiä, AYY-rintanappeja, kalentereita, kangaskasseja ja ylioppilaskunnan muuta materiaalia saatavana. Toimiston ulkopuolella olevalla ilmoitustaululla oli varattuna oma tila AYY:lle, johon koottiin AYY:sta kertovia uutisia ja ilmoitettiin AYY:n tapahtumista. Vuosi 2011 oli TOKYOn toiminnan 50-vuotis juhlavuosi, joka näkyi palvelupisteellä muun muassa julkaistun TOKYOn historiikin, historianäyttelyn ja muun juhlavuoden humun muodossa .

TTER Teekkaritoiminnan edistämisrahasto ( TTER) jatkoi vuonna 2011 selvitystyötä sille osoitettujen hakemuksien julkisuudesta ja perusti työryhmän kehittämään rahaston toimintaa yhä avoimempaan ja läpinäkyvämpään suuntaan. Selvitystyön lopputulemana todettiin, että nykyisellään hakemuksissa kysyttyjä tietoja voidaan käyttää ainoastaan siihen tarkoitukseen, mihin ne on alun perin kerättykin. Tarkoituksena on edelleen pyrkiä löytämään oikea tasapaino rahaston toiminnan läpinäkyvyyden ja avustuksen hakijan yksityisyyden välillä. Vuodelta 2010 tuttu kevennetty hakukierros avattiin 1.11.2011 ja sitä päätettiin jatkaa aina 31.5.2012 asti. Kevennetyllä hakukierroksella myönnettävien avustuksien maksimisummaksi asetettiin 300 euroa.

TTER pyrki lisäämään näkyvyyttään ylioppilaskunnan tapahtumien piirissä ja vierailikin muun muassa AYY:n järjestämässä yhdistyskoulutuksessa. Lisäksi rahasto julkaisi uudet internet-sivustonsa ja otti käyttöön rahaston tunnistettavuutta lisäävän logon. Sivuston ulkoasun suunnitteli Eero Alho, jonka suunnitelman pohjalta lopullisesta toteutuksesta vastasi Lasse Granroth. Sivuston teknisestä toteutuksesta vastasi Anssi Kolehmainen. Rahaston uuden logon suunnitteli Lauri Neuvonen. 2011 TTER käsitteli kolmella varsinaisella hakukierroksella 88 hakemusta (yht. noin 438000 €), joista avustusta myönnettiin 40:lle (yht. noin 121000 €). Kevennetyllä hakukierroksella vuoden 2011 puolella käsiteltiin kuusi hakemusta, joista avustus myönnettiin kahdelle.

TTE R : n j o h t o k u n t a v u o n n a 2011: Jani Jansson (pj), AYY:n edustaja Lauri Neuvonen, AYY:n edustaja Lasse Granroth, AYY:n edustaja Nina Vilja, AYY:n edustaja Maarit Melvasalo, PTK ry:n edustaja Laura Taajamaa, PTK ry:n edustaja Ilkka Hiirsalmi, PTK ry:n edustaja TTER:n sihteereinä toimivat Maija Tiitinen (1.1.2011 - 31.10.2011) ja Elina Kekki (1.9.2011 eteenpäin).

Vuonna 2011 ylioppilasmedia ja kulttuuriareena Aatteelle myönnettiin TTE-Rahaston historian suurin avustus, 40 000€, tuotantokaluston päivitykseen ja toimitilojen saneeraukseen.

4.tilinpäätös

Kuva: Janne Kajasmaa