Vuosikertomus2010

V U OS IK ERTOMU S

2 0 1 0

PL 69 L äm p ö m i ehen k u j a 2 02151 E s p o o w w w.ay y.f i To i m i t u s Henna Lahti

Ulkoa s u Juho Nykänen

Pa i n o pa i k k a Redfina Oy, Espoo

Aalto-yliopiston ylioppilaskunta AYY on noin 15 000 Aalto-yliopiston opiskelijan palveluja etujärjestö. AYY toimii jäsentensä edunvalvojana erityisesti koulutuspoliittisissa ja opintososiaalisissa asioissa.

S i s ä ll y s Ylio ppil a sku nnan or gani saati o 6 A atteell inen toi mi nta 13 Pääsektori

13

Koulutuspolitiikka

22

Sosiaalipolitiikka

29

Kansainväliset asiat

31

Yhteisö

36

Liikunta

43

Viestintä

46

Aatteelliset mediat

48

PA LVE LU T 50 Asuminen

50

Verkkopalvelut

52

T TER

52

T il inpäätös 2010 55 Pä ätö s lu ettelo hallituksen kokouksesta 56/2010 68

T h i n k Ag a i n .

On vaikea kuvitella Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan ensimmäistä vuotta paremmin tiivistäviä sanoja kuin otsikossa lymyilevä Aalto-yliopiston slogan. Tämän sanaparin kaikki mahdolliset merkitykset ovat tulleet pelottavan tutuiksi yliopiston ja ylioppilaskunnan ottaessa ensiaskeliaan.

Jos ylioppilaskunnan syntyhistoriaa tarkastellaan hieman vakavammin, niin AYY on muuttolaatikoilta ja lattialta noussut istumaan jo tuoleille, Siperian junaan ja valtakunnansovittelijan pöytään. Keskustoimistolta katsottuna keskeisintä kolmen ylioppilaskunnan yhdistymisen hetkellä on kuitenkin ollut freesi ja innostunut tekemisen meininki. Nöyrin kiitos kaikille yhdistymistalkoisiin kortensa kekoon laittaneille – vaikka nyt puhalluttaa, niin toivottavasti tämä oli Se vuosi, jota kiikkustuolissa hehkutetaan.

Aallon toteutumisen onnistumista olisi syytä arvioida arkipäivän kokemusten kautta.

Syksyn alussa opiskelijoiden ilmoitustauluun törmätessäni pysähdyin katselemaan julisteita pohtien kuinka moni jutuista olisi toteutunut ilman Aaltoa. Aalto Entrepreneurship Society, Aalto on Tracks ja moni yhteistyöohjelma – tarkemmin tarkasteltuna suurin osa ilmoitustaulun julisteista. Olemme päässeet hyvään alkuun. Suurin osa AYY:n läheisyydessä toimivista yhdistyksistä on avannut ovensa eri kampusten asukeille ja poikkileikkaavia yhteisöjä syntyy vähitellen. Aalto-yhteisö ei kuitenkaan ole vielä valmis. Raja-aidat teekkarien, kylterien ja taiteiljoiden välillä ovat yhä tunnistettavissa, eikä tulehtunut omaisuuskysymys niitä paranna.

Vuoden aikana keskustoimiston kahlatessa läpi kahden muuton, toimintaprosessien luomisen ja omaisuuskysymyksen suon virheiltä ei luonnollisesti ole vältytty. Uteliaisuus ja ennakkoluulottomuus kuvastavat sitä toimintafilosofiaa, joka vuoden aikana johti uuden yrittämiseen ja epäonnistumisiin, mutta myös lukuisiin uudelleenyrittämiseen ja onnistumisiin.

Vuoden lopussa AYY alkoi jo näyttää ja kuulua omanlaiseltaan 2010-luvun ylioppilaskunnalta.

Sama pätee hyvässä ja pahassa yliopistoomme, josta on myös kovaa vauhtia tulossa hyvä. AYY on sitoutunut yliopistonsa rakentamiseen tositarkoituksella ja luottamukseen perustuvan kumppanuuden piirteet alkavat olla jo vahvat. Käytännössä tiivis yhteistyö näkyi ylioppilaskunnan aktiivisena osallistumisena niin strategian valmisteluun yliopiston johtoryhmässä ja rehtoraatissa kuin ruohonjuuritasolla kaikkien Aallon professorien tervehtimisellä henkilökohtaisesti.

Kansallisella tasolla AYY ajoi maksuttoman koulutuksen säilymistä Suomalaisen yhteiskunnan elinehtona, harkitsi edustajistoaloitteen seurauksena eroamista Suomen ylioppilaskuntien liitosta ja herätti ylioppilasliikkeessä positiivista hämmennystä eri lailla ajattelevana ylioppilaskuntana. Pääkaupunkiseudun katastrofaalisen opiskelija-asuntotilanteen parantamiseksi AYY valmisteli yhteistyössä HOAS:n kanssa kahden mittavan opiskelija-asuntokohteen rakentamista Jätkäsaareen ja Otaniemen läheisyyteen ns. Poliisiopiston tontille. Tornien nousua on toki mahdollista käydä ihailemassa vasta metrolla.

Kenties AYY:n ensimmäinen vuosi kulminoitui hallituksen päätökseen esittää uudenvuodenaaton kokouksessaan edustajistolle ylioppilaskunnan sääntöihin lisättäväksi, että Tarkoitustaan toteuttaessa ylioppilaskunnan toiminnan tulee olla eeppisesti kestävää. Tulevaisuus siis näyttäköön tuleeko AYY:stä rohkea ja Suomen parhaiten rullaava ylioppilaskunta vai hinaava verkonpaino.

Jussi Valtonen AYY:n hallituksen puheenjohtaja 2010

4

Yl i o pp i l a s k u nn a n

Or g a n i s a at i o 5

AYY:n ensimmäiset edustajistovaalit käytiin jo huhtikuussa 2009.

E du sta j i sto kokoontui historiansa ensimmäiseen kokoukseen 4.8.2009 Säätytalolle. Kuvat: Pyry Ekholm

6

Symbioosi

E d u s ta j i s t o AYY:n edustajisto kokousti vuonna 2010 yhteensä 11 kertaa. Tältä sivulta löytyy nimilista niistä edaattoreista, jotka ovat olleet äänivallallisia jossain edustajiston kokouksessa. Numero nimen perässä kertoo kokousten määrän, mikäli niitä oli useampia kuin yksi.

Kulttuuriliitto

Pro A r t e

Pu n a v i h re ä t

Savolainen Antti Simola Saija 9 Vanninen Joonas 5 Viitanen Maria 3 Väisänen Kaarlo 6 Väisänen Ari

Arnkil Ilmari 6 Martikainen Milla 3 Mattila Lotta Myllyniemi Sini 2 Parjanen Pia Seppälä Salla 4 Sillanmikko Saara Sipola Oskari

Alden Sarah 2 Astikainen Maija 2 Hildén Jonatan 2 Kuivamäki Pekka 4 Pohjola Mike 3 Suominen Daniel 2 Virtanen Juho-Pekka 2

Vi h r e ä A a l t o

Edu s t a j i s ton Puheenjohtajisto 2010 Joonas Turunen Edustajiston puheenjohtaja

Nina Lagus 1.

Varapuheenjohtaja Otto Hilska 2.

Varapuheenjohtaja

Oikea Aalto

Anttila Vilja 5 Liiri Anne 2

iThink Aalto Aleksi Bassam Nabila 3 Brotherus Juhana 4 Hannonen Taika 3 Haukka Aleksis Husgafvel Lasse 5 Hämäläinen Tuomas Kajanto Eero Kanninen Tiina 4 Lainà Patrizio Lehtovuori Lauri Ora Tommi 2 Peljo Janne 3 Pihlajaniemi Valtteri 2 Pyykkönen Hilla

Salonen Tapani 7 Satka Joonas Simola Ville 2 Sipilä Miika 6 Tawast Ilkka Ye Xiang 2

K a u pp i k s e n p o r var i t Ahti Miro 5 Källström Nina 9 Lehtoranta Antti 3 Mäkinen Marko Patouchas Alexander Sørensen Jens Tervo Antti 2

S i n i v i h re ä t Aranko Aurora Böös Emma Everi Santeri

Ratas

Kokoomusteekkarit Pönni Outi 11

Kone

Nuori Akti

Sateenkaari

Oikea Aalto

Kalasniemi Jani Koskinen Kalle 3 Lönn Henri 8 Marja-Aho Lauri 3 Nieminen Roosa Ristimäki Ville 3 Sarvaranta Anni 5 Seppälä Joona 6 Sjöman Heikki 3 Ylänen Markus 2

Hilska Otto 11 Ikola Mikko Änkö Matti

Alén Tomi 7 Klimscheffskij Markus 4 Knight Sebastian 2 Kolu Iiris 2 Laukia Arjo 2 Nurmio Juhana 2 Poikolainen Ville 2 Sjöberg Mikko 2

Harjanne (os. Pekkarinen) Karoliina Hyppölä Mikko Seikola Marko 5 Suominen Svante 4

Av a i n r e n g a s Fo r c e M a j e u re

Jensen Patrick

Halttunen Anne 8 Hovi Hanna 2 Hyppönen Susanna Karppinen Tuuli 2 Kuusivuori Juuli Laine Noora Lehtinen Heini 3 Lukkariniemi Timo 2 Mattsson Jussi 2 Myllynen Antti 10 Ojansuu Perttu Peltonen Jukka Pietilä Lotta 3 Syvänen Henri Tammela Karo Tammenpää Tiina 5 Tukonen Olli-Kristian 2 Tulamo Virve-Eliisa 4 Vassinen Eero Vilén Markus Voipio Juha 4

Pa l l a s A t h e n e

Po l y t e k a r n a Af Hällström Anna 6 Arhippainen Mikael Ingo Caroline 8 Kiihamäki Rasmus 7 Lund Charlotta Peltonen Christian 5 Tallgren Johan 2

Marin Jarno Suhonen Emmi 5 Vilja Nina 5

Ve i j o W Alarotu Hannes Laiho Patrik 4 Vehviläinen Otto 5

Jämerä Lu o v a L i i t t o

ProTe e k k a r i t

Vo l t t i

Kalve Doris 7 Keskinen Anna 8 Krooks Anssi Kuokkanen Jyry Lehtovaara Noora 9 Putto Miikka 10 Tikkanen Henri 11 Tuominen Niko Virkki Joni 4

Ahonen Marleena 5 Andtsjö Janne 2 Jääskeläinen Henna 6 Leinonen Jussi 7 Marttiini Markus 4 Perälä Juho 5 Pohjonen Pekka 6 Virmiala Juha 9

Aittomäki Viljami Heimonen Markus 3 Kangasrääsiö Antti 2 Kuismin Matti Lagus Nina 9 Leskinen Mikko Liedes Riikka 8 Lääkkölä Riku Vepsäläinen Henna 9 Vuoristo Varpu

7

Ylioppilaskunnan hallitus 2010 Jussi Valtonen puheenjohtaja

Taneli Hirvola asuminen, liikunta- ja kunta-asiat

Seuraavia toiminnan osa-alueita hoitavat seuraavat hallituksen jäsenet varsinaisten tehtäviensä ohella:

Pipsa Penttinen 1. varapuheenjohtaja, kampukset

Saara Hyrkkö Aalto-yhteisö, kulttuuri- ja järjestöasiat

Elli Leppisaari 2. varapuheenjohtaja, sosiaalipoliittiset asiat

Lassi Hämäläinen Viestintä ja sidosryhmät

Kiltaneuvosto Pipsa Penttinen Yritysyhteistyö Lassi Hämäläinen Alumnitoiminta Lassi Hämäläinen Liikunta Taneli Hirvola Ympäristöasiat Elli Leppisaari Kehitysyhteistyöasiat Jarno Lappalainen Palvelukokonaisuus Lassi Hämäläinen

Jarno Lappalainen Kansainväliset asiat

Lasse Granroth viestinnän kehittäminen ja konseptointi

Janne Peltola koulutuspoliittiset ja opintoasiat

Atte Harjanne koulutuspoliittiset asiat, Aalto-yliopisto

Muut vastuut Jarno ”Che” Lappalainen Hallituksen jäsen, aseellinen vastarinta ja vallankumoukset, lyhyet asiat Styrelsekamrat, skojiga ärenden Board Member, Revolution of the Ploretariat, Midget Affairs Janne ”Offline-Wikipedia” Peltola Hallituksen jäsen, pää- ja muu laillinen toiminta Styrelsemedlem, mode kritik Board Member, Written Affairs Elli ”Pulkkanaru” Leppisaari Hallituksen jäsen, feminismi, lyhyet asiat Styrelsemedlem, grönsaker Board Member, Center of Attention, Midget Affairs Pipsa ”Itte tein” Penttinen Hallituksen jäsen, konkreettiset asiat Styrelsemedlem, skojiga ärenden Board Member, Real Stuff

Saara ”Konkretiabeibi” Hyrkkö Hallituksen jäsen, pehmeät asiat, lyhyet asiat Styrelsemedlem, valjakt, skojiga ärenden Board Member, Furbies, Midget Affairs Taneli ”Chieftain” Hirvola Hallituksen jäsen, faktat, nuotit Styrelsemedlem, sångvilseledare, sakristan Board Member, Facts Atte ”Kaappivihreä” Harjanne Hallituksen jäsen, alistaminen Styrelsemedlem, svinblod Board Member, Terror Jussi ”Äärisittari” Valtonen Hallituksen paheenjohtaja Styrelseordvilseledare Tableperson of the Board

Lassi ”Unelmavävy” Hämäläinen Hallituksen jäsen, jumalaiset asiat Styrelsemedlem, Daniel Westling Board Member, Divine Affairs Lasse Granroth Hallituksen jäsen, arvoprosessit Styrelsemedlem, ”varför?” ärenden Board Member, Value Chains

i a: T Kuv I mo

dä nh

8

TEK ry Pipsa Penttinen Sefe ry Lassi Hämäläinen Ornamo Lassi Hämäläinen Kaksikielisyys Janne Peltola Englanninkielisyys Jarno Lappalainen Taide- ja kulttuurielämä Saara Hyrkkö

o eim

Y l i o p p i l a s k u n n a n t yö n t e k i j ä t Aatteellinen toiminta 2010 Ekholm Pyry: IT -Tuki (siviilipalvelusmies 01/10 saakka), IT-asiantuntija 07/10 alkaen

Rautiainen Sari: hallintoasiainpäällikkö 03/10 saakka

OUBS 2010

Trinet 2010

Aaltonen T oni: päätoimittaja 08/10 saakka

K esäniemi Sami: Trinet

Sauli Hanna: asiantuntija, kansainväliset asiat 01/10 alkaen

Aalto-Setälä Matti: toimittaja 08/10 saakka

Myyry Jani: Trinet Ojamies Olli-Mikko: ylläpitäjä

Forsman Piia: ruotsin kielen kääntäjä 12/10 alkaen

Sohlstén-Nederström Jemina: historioitsija 06/10 saakka

Erviälä Seppo: 09/10 alkaen Euro Laura: 09/10 alkaen

Paavola Petri: ylläpitäjä

Funck Lotta: asiantuntija, asuminen

Suikkanen Mirka: AD 08/10 saakka

Hilpas Juha: 09/10 alkaen

Pero Jaakko: ylläpitäjä

Haile Rekik: web-kehittäjä 09/10 alkaen

Söderholm Linda: konsepti- ja www-suunnittelija 02/10-08/10

Häkkinen Ari: 08/10 saakka

Saranpää Tommi: vastaava ylläpitäjä

Halme T eemu: pääsihteeri 01/10 alkaen Hatvala Antti: konsepti- ja www-suunnittelija 02/10-12/10

Tarhala Mika: tuottaja, tapahtumat

Hynynen Lauri: konsepti- ja www-suunnittelija 02/10-12/10

Vuoristo Vesa: web-kehittäjä 07/10 saakka

Ilmes T uula: teekkaripalvelun hoitaja

Tompuri A nna: asiantuntija, taideopiskelijat

Asuntopalvelut, talous ja kiinteistöt 2010

J ulkunen Viljami: 09/10 alkaen Koskela Martti: projektikoordinaattori 08/10 saakka Leppänen Inka: toimittaja 08/10 saakka Miikkulainen Ossi: teknikko 08/10 saakka

Ylioppilaslehti AINO 2010

Mäkikyrö Maarit: 09/10 alkaen

Munsterhjelm Anna: päätoimittaja

Reinikainen Sami: 09/10 alkaen

Mitjonen Johanna: toimittaja 09/10 alkaen

Remes Niilo: toimittaja 08/10 saakka

Piippo Tuutti: toimittaja 01/10-08/10

Törmä Matti: 09/10 alkaen

Suikkanen Mirka: AD 12/10 alkaen Suomalainen Jaakko: AD 10/10-11/10

Bärling Niina: toimistosihteeri

Jylhä Joonas: asiantuntija, viestintä ja järjestöt

Haverinen A rja: kassanhoitaja

Kaila Anna-Kaisa: vt. tiedottaja 01/10–02/10

Helminen Hannes: rakennusmestari

Karvonen Jukka: IT-asiantuntija 07/10

Kemppainen Sirkku: taloussihteri

Kuusivuori Jenni: asiantuntija, sosiaalipolitiikka

Koski Erkki: vt. talousjohtaja

Törrönen Mikko: teknikko 08/10 saakka, päätoimittaja 09/10 alkaen

Kärki Riitta: kirjanpitäjä

Varpanen Maija: toimittaja

Lähteenaho Liisa: asiantuntija, sosiaalipolitiikka Marttunen Matti: lakimies 03/10 saakka Mäkelä Jarmo: hallintosihteeri Nurminen Esko: (siviilipalvelusmies 03/10 saakka) kiinteistöapulainen 04/10 saakka Oittinen Veikko: tietotekniikkasihteeri 06/10 saakka Palonen Otto: asiantuntija, järjestöt / tuottaja, Aalto-yhteisö-toiminta

Markkanen Esa: kiinteistöpäällikkö Mattila Emmi: kiinteistösihteeri Mertsalmi Saila: asuntosihteeri Ripatti Arja: kiinteistösihteeri Rissanen T ero: kiinteistöpäällikkö Väätäinen Reija: talousjohtaja Ylihonkaluoma Leena: asuntosihteeri

Tiitinen Maija: Teekkaritoiminnan edistämisrahaston sihteeri

Lindroos Heikki: toimittaja 08/10 saakka

Isotalo Juha: asiantuntija, koulutuspolitiikka 04/10 alkaen

Böös Emma: asuntosihteeri 03/10-09/10

TTER 2010

Palvelupiste 2010 Kovanen Janina: palvelupistevastaava

Arkiston työntekijät 2010 Metso Tiina: arkistonhoitaja Järviö Sassa: projektisihteeri 05/10-08/10 Laitila Timo: projektisihteeri 02/10-07/10

Laakso Jenni: toimitusjohtaja 06/10 saakka Lindfors Emilia: KIVA-vastaava Pietilä Lotta: 01/10 alkaen Salminen Noora: markkinointivastaava Suoheimo Simo: opiskelijakorttivastaava Torkkeli Raija: toimistosihteeri

Partanen Paula: tiedottaja Pasanen Jesse: AD 09/10-11/10 Punkanen Lotta: kulttuuri- ja kerhosihteeri 08/10 saakka

9

Jaostot &

Aava Saara Hyrkkö puheenjohtaja Otto Palonen sihteeri Henna Mattila Teekkarijaoston pj Sini Kinnunen Art Goes Aallon pj Esa-Pekka Räisänen LiHy pj Hannes Alarotu

Johanna Järvinen Hilda Kukkola Hilla Pyykkönen Mika Väisänen sekä Laura Koskinen ja Reetta Nisonen osan vuotta.

Henna Mattila puheenjohtaja Mika Tarhala sihteeri Jukka Viljanen lakinlaskijaistirehtööri, varapuheenjohtaja Emma Kauppi Wapputirehtööri

t o i m i k u n n at

T ee k k a r i j a o s t o ( T J ) Venla Pouru Teekkarikulttuuritirehtööri Robert Hanson Teekkarikulttuuritirehtööri Anna af Hällström Polyteekkarimuseon intendentti

Arjo Laukia fuksimajuri kevät -10, teekkarijaoston jäsen syksy -10 Lauri Marja-aho fuksitoimikunnan puheenjohtaja kevät -10, fuksimajuri syksy -10 Elena Suutarinen ISOtirehtööri

Ilmari Pärnänen Kv-ISOtirehtööri Iita Kejonen IE-tirehtööri Katariina Nyberg Lukkari

Aavan alaiset toimikunnat Liikunta- ja Hyvinvointijaosto (LiHy)

Art Goes Aalto Sini Kinnunen puheenjohtaja Tuomas Autero Tuuli Korjus Inka Mäkinen

Esa-Pekka Räisänen puheenjohtaja Anna Jääskeläinen Athene Eero Alho AK Esko Salminen MK Erika Gröhn Inkubio Heidi Huppunen SIK

Janne Takainen Johanna Mero Joona Forss Kasper Apajalahti Kimmo Petäjistö Rasmus Kiihamaki

KIK IK PoRa AS PJK TF

Simo Kyllönen Tommi Byman Taavi Dettenborn Tuomas Ruotsalainen Tuukka Huikari Tatu Huuskonen

KK Athene IK AS SIK FK

Tuomo Tarvainen Wille Keltikangas Ida Lautanala Antti-Ville Paajanen Tarja Vesanto Milja Nohynek

KK AS AK TiK VK KY

Tuomas Silverrang Anna Rapala Karoliina Sarkkula Taneli Hirvola

KY KY AYY AYY

Te e k k a r i j a o s t o n a l a i s e t t o i m i k u n n a t Fuksitoimikunta (FTMK) Lauri Marja-aho puheenjohtaja Katariina Laakkonen Juho Kokkola Roosa Nieminen Anni Tyni Johan Kondratjeff Heini Mahlamäki Kati Penttinen Joonas Paavola Olli Rentola Paula Jukarainen Tuomas Kiuru Ida Myllymäki Essi Puustinen Eppu Henriksson Veera Tolvanen Jenni Markkanen Rosa Leinonen

10

ISOtoimikunta (ITMK) Elena Suutarinen puheenjohtaja Lauri Lehtoruusu Satu Peltola Lauri Orkoneva Jaakko Virtanen Anni Voutilainen Kaisa Teperi Iida Koikkalainen Tanja Nieminen Eero Mänty Fanny Syrjänen Anni Iso-Mustajärvi Oskari Niiranen Tanja Pihl Jere Nevalainen Olli Penttilä

Kansainvälisyystoimikunta (Kvtmk) Ilmari Pärnänen puheenjohtaja Aleksi Wallenius SIK Aura Liski IK Christian Arrhenius TF Eetu Kejonen KIK Emma Nermes Prodeko Enni Oksanen AK Johan Vepsäläinen AS Jussi Päivinen TiK Kristiina Kellokoski PJK Laura Zein MK Maria Helle VK Risto Ant-Wuorinen KIK Sasu Mäkelä Inkubio Tea Miller KK Ville Peri FK

Isännistö ja emännistö (IE) Iita Kejonen puheenjohtaja Julia Kukkonen Minna Paija Milja Hartikainen Antti-Ville Vaari Ville Tissari Aino Saikku Pekka Rantakallio Ilkka Salminen Juuso Koskinen Taneli Kari Riku Lehtomäki Matias Hätönen Emmi Rönkkö Iiro Salminen Outi Nyman Ville Keränen Matias Alarotu Kati Shemeikka Anu Juvonen Olli Sihvola Johanna Vesterinen

Antti Kuikka Suvi Tähtinen Liisa Karjalainen Lauri Ikonen Maria Leikola Juhani Wallenius Jan Strandberg

Lukkaritoimikunta (Lutku) Katariina Nyberg puheenjohtaja Viljami Aittomäki Heikki Hirvonen Mikko Hyppölä Anna Kankainen Sini Kinnunen Petri Latvala Paavo Lehtelä Heini Lehtonen Minni Pirttimaa Cornelia ”Knös” Roos Juho Salmi Maija Salminen Ville Saukko

Miikka Savela Tuomas Turku Kalle Ukonaho Joni Virkki Jonas ”Pamela” Öhman Valtteri Pitkänen

Museotoimikunta Anna af Hällström puheenjohtaja Jukka Viljanen Janne Lahdenperä Paavo Lehtelä Saara Matala Jani Laamanen Iida Myllymäki Sini Kinnunen Otto Palonen Erik Makkonen Markus Ylänen Hanna Paananen Laura Korhonen Lauri Neuvonen Lilli Konttinen

T eek k ar i j aos to 2010. Kuva: Ville Roitto

11

A atteel l i nen to i m i nta A atteell i nen t o i m i nta

12

Kuva: Timo Id채nheimo

P ÄÄS E K T O R I To i m i n n a n o h j au s Ylioppilaskunnan toiminnan suunnittelu ja sen ohjaus lähti vuoden alussa nollasta. Vuoden mittaan organisaatiolle muodostui käytäntöjä, omanlaisensa toimintakulttuuri ja rutkasti toimintaa linjaavia dokumentteja. Vuoden lopussa aikaan oli saatu, toteutusaika huomioiden, melkoisen hyvin toimivat perusrakenteet ja -prosessit. Erityislaatuisuutensa vuoksi vuosi tulee kuitenkin nähdä prototyyppinä, jonka osia tulee jatkossa kehittää kokonaisuutena ennakkoluulottomasti.

Kevät kului vauhdilla aatteellisen toimiston suunnistaessa eteenpäin alkuvuodesta laadittu hallitusohjelma apunaan. Kesällä puolestaan pysähdyttiin kehittämään toiminnan uusia osa-alueita ja pohtimaan parhaimpia tapoja olemassa olevien käytäntöjen osalta. Syksyllä keskityttiin saattamaan vuoden alussa aloitetut projektit loppuun ja suunnittelemaan tulevaa. Erityisesti loppuvuodesta nousi useasti tarve ylioppilaskunnan strategialle, jonka avulla pystyttäisiin linjaamaan ylioppilaskunnan ydintoiminnasta ja priorisoimaan vuositason toiminnan ja talouden suunnittelussa.

Toiminnanohjauksella ja strategisella johtamisella on merkittävä rooli organisaatiossa - erityisesti ylioppilaskunnissa, joissa työ on vapaata, vuosittain uudistuvaa, hektistä ja itsenäistä. Toiminnanohjauksen rakenteiden uupumisen vuoksi sektorien omatoimisuus ja itseohjautuvuus korostuivat. Työskentely ylioppilaskunnassa vaati vuoden 2010 toimijoilta tiukkaa ammattitaitoa, kärsivällisyyttä ja kylmiä hermoja. Palkitsevaa tiukan vuoden päätteeksi oli se, kun uusille toimijoille vuodenvaihteessa luovutettava organisaatio oli valmiimpi, eheämpi, sielukkaampi ja toimivampi.

Tavoitteet asetettiin alusta alkaen korkealle. Into ja halu saada asioita aikaan kasvoivat suuriin mittoihin, kun kaikki oli vielä tekemättä. Monet keskeneräisistä asioista olivat kuitenkin luonteeltaan sellaisia, ettei niitä voisi saada täysin valmiiksi yhden vuoden aikana, saati muutamassa kuukaudessa. Realismi aikaresurssien rajallisuudesta ja oman selkänahan kestävyydestä jäi toisinaan turhankin taka-alalle.

Ylioppilaskunnan toimijoiden hyvinvointiin, yksilökohtaiseen kuormittavuuteen ja kestävän työnteon ylläpitoon tulee jatkossakin kiinnittää paljon huomiota.

Vuoden alussa toiminnanohjauksessa panostettiin

erityisesti hallitusohjelman laatimiseen ja seuraamiseen, sillä ylioppilaskunnalle ei vielä ollut määritetty strategiaa ja arvoja. Hallitus ja työntekijät valmistivat tammi-helmikuussa hallitusohjelman, joka sisälsi vuoden tehtävät. Ohjelman toteutumista seurattiin aktiivisesti, ja mahdolliset muutokset päivitettiin jokaiseen edustajiston kokoukseen.

Edustajistotyöskentely ylioppilaskunnassa oli vuoden 2010 aikana haasteellista. Osittain siksi, että edustajisto toimi oikeudellisen eripuran foorumina, mutta myös hallituksen tuomien sisältöasioiden valtavan määrän vuoksi. Valaiseva esimerkki aatteellisen toimiston valmistelutahdista on esimerkiksi se, kun kevään keskimmäisessä edustajiston kokouksessa hyväksyttiin kokonaiset kolme ylioppilaskunnan edunvalvonnan tavoitteita määrittävää linjapaperia. Tulvaisuudessa merkittäväksi haasteeksi jää siirtää edustajistotyöskentelyn fokus oikeudellisesta riitelystä ylioppilaskunnan toiminnan seuraamiseen ja sen kehittämiseen.

Ta lo u s Ylioppilaskunnan talouden rakenteet uudistettiin vuoden aikana perusteellisesti. Kevään aikana laadittiin ja hyväksyttiin tarkistettu talousarvio vuodelle 2010, koska vuoden 2009 lopulla hyväksytyssä talousarviossa ei oltu pystytty oikealla tavoin huomioimaan ylioppilaskunnan kuluja.

Edustajistossa hyväksyttiin myös ylioppilaskunnan talouden- ja omaisuudenhoitopolitiikka, joka sisältää sijoitus- ja asuinkiinteistöpolitiikan. Lisäksi sovittiin ylioppilaskunnan talouden seurannan ja raportoinnin käytännöistä. Vuoden 2011 talousarviota laatiessa haluttiin panostaa mahdollisimman käyttäjäystävällisen budjettirakenteen luomiseen.

Uudesta konsernitalousarviorakenteesta pyrittiin tekemään mahdollisimman selkeä, helposti ymmärrettävä, läpinäkyvä ja avoin. Lopputulosta voi vertailukohteiden valossa pitää hyvin onnistuneena ja ansiokkaana.

Pääsektorin ja talouspuolen tiedonkulusta ja yhteis-

toiminnasta huolehdittiin viikoittaisilla palavereilla. Vuoden aikana kilpailutettiin ylioppilaskunnan uuden omaisuudenhoitopolitiikan pohjalta sijoitusten varainhoito. Lisäksi tilattiin kiinteistöarvioinnit arvioimattomista kiinteistöistä.

Vuoden 2011 toimintasuunnitelman laadintaa suunnitellessa valittiin melko kunnianhimoinen tie. Suunnitelmassa haluttiin kuvata koko aatteellinen toiminta eli sisällyttää siihen sekä rutiiniluontoisempi ja jatkuva työn vuosittain uusien vuosittain aloitettavien projektien lisäksi. Tähän päädyttiin siksi, koska ylioppilaskunnan toiminnalla on perinteisesti vuosi toisensa jälkeen ollut taipumus paisua kuin pullataikina. Uusia hohdokkaita projekteja luodaan ilman, että vanhaa jatkuvaa työtä karsitaan. Toisena merkittävänä ohjenuorana toimintasuunnitelmassa oli hahmottaa ylioppilaskunnan toiminta kokonaisuuksien kautta ja välttää sektorirajoihin takertuminen. Tosukirjausten muodostamisessa haluttiin painottaa jäsenen, toiminnan kohteen, eikä toimintaa tuottavan tahon näkökulmaa.

Vuoden 2011 toimintasuunnitelma toimi samalla myös selvityksenä ja koontina siitä, mitä kaikkea ylioppilaskunnassamme tehdään. Näin nuorelle organisaatiolle se ei ollut, hassua kyllä, yhtään hullumpi selvitys. Lopullisessa edustajiston hyväksymässä toimintasuunnitelmassa korkealle prioriteetille nostettiin useat ylioppilaskunnan organisaation ja toiminnan kehittämiseen liittyvät osa-alueet. Esimerkiksi strategiatyö, sisäisen viestinnän uudistuksen loppuun saattaminen, edunvalvonnan uudelleenorganisointi ja yritysyhteistyön käynnistäminen tulevat työllistämään ylioppilaskuntaa vuoden 2011 aikana.

13

J at k u v u u s To i m i k u n ta AYY:n säännöissä sen jatkuvuustoimikunnan tehtäväksi on määritetty henkisen ja aatteellisen pääoman varjeleminen ja kehittäminen, ylioppilaskunnan toimijoiden tukeminen ja jatkuvuuden edistäminen sekä hyvän hallintotavan ja organisaation kehittämisen tukeminen.

Jatkuvuustoimikuntaan järjestettiin syksyllä avoin haku ja hakemuksia saatiin kiitettävä määrä. Edustajisto päätti vuoden viimeisessä kokouksessaan 16.12. valita hallituksen esityksestä AYY:n ensimmäiseksi jatkuvuustoimikunnaksi Salla Vainion (pj), Christian Elgin, Eero Korhosen, Laura Lappalaisen, Juuso Leivosen, Lauri Neuvosen, Oskari Nokso-Koiviston, Katariina Nymanin, Sandy Tscherepin ja Jyri Äärilän AYY:n edeltäjäylioppilaskunnista.

Likapyykin vuosi Lukuisten hyvien asioiden vastapainoksi 2010 jää monelle varmasti mieleen vuotena, jolloin Helsingin kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnan päätös lahjoittaa valtaosa sijoitusomaisuudestaan Helsingin kauppatieteiden ylioppilaiden säätiölle ja yhdistykselle räjähti käsiin ylioppilaskunnassa.

Edustajiston kokouksissa omaisuuslahjoituksista keskusteltiin (lue: riideltiin) enemmän kuin vuoden kaikista muista asioista yhteensä.

Vuonna 2008 Helsingin kauppakorkeakoulun ylioppilaskunta (KY ) ja Teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunta ( TKY ) olivat neuvotelleet uuden ylioppilaskunnan omaisuudesta voimakkaasti eriävin näkökohdin — KY:n näkökulmasta yhdistyvää ylioppilaskuntaa tuli rahoittaa tarveperusteisesti, kun taas TKY:n näkökulmasta ylioppilaskuntien omaisuus kuului yhteen ja edeltäjäylioppilaskuntien aatteellisia jatkajia tulisi rahoittaa tarveperusteisesti. Kun yhteistä ratkaisua ei saavutettu, KY:n edustajisto päätti säätiöintiratkaisusta lokakuussa 2008. Ratkaisusta valitettiin hallinto-oikeuteen ja valitukset työllistivät KY:a huomattavasti vuonna 2009. TKY pidättäytyi kiistasta erillisenä toimijana, jotta tulehtunut asia

14

ei vaikeuttaisi yhteisen Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan valmisteluun. Vastaavista syistä asiaa ei juuri käsitelty AYY:n edustajistossa syksyllä 2009.

Omaisuusasia nosti päätään heti vuodenvaihteessa 2010. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi 31.12.2009 lokakuussa 2008 omaisuuslahjoituspäätöksestä tehdyt valitukset. Samoin selvisi, että omaisuuslahjoitukset oli toimeenpantu ennenaikaisesti KY:n edustajiston 29.12. kokouksessa vahvistamalla escrow-sulkutilisopimuksella ja että KY-ylioppilaskunnan arkisto oli lahjoitettu Helsingin kauppatieteiden ylioppilaat ry:lle (KY ry). Tammikuussa 2010 AYY:lta oli hukassa merkittävä määrä hallintoaineistoa ja 42 miljoonaa euroa — edustajisto velvoitti hallituksen tekemään kaikkensa selvittääkseen perinpohjaisesti KY:n omaisuuden siirtymiseen liittyvät epäselvyydet ja toiminnan laillisuuden.

Alkuvuonna AYY ja KY ry neuvottelivat KY:n arkistosta, jonka molemmat osapuolet katsoivat omistavansa. Kansallisarkiston antaman lausunnon seurauksena KY:n arkisto siirtyi ylioppilaskunnan arkiston yhteydessä säilytettäväksi.

Merkittävästi uutta tietoa omaisuuslahjoituksen valmistelusta toivat huhtikuussa varmuuskopionauhoista palautetut yli 2000 vuodenvaihteessa poistettua omaisuuslahjoitusta koskevaa tiedostoa. Omaisuuslahjoituksen laillisuuden selvittämiseksi AYY teetti KY:n hallinnosta erityistarkastuksen ulkopuolisella KHT-yhteisö GrantThorntonilla. Erityistarkastuksen nostamien epäkohtien sekä ulkopuolisten oikeustieteellisten asiantuntijoiden lausuntojen perusteella AYY katsoi elokuussa pitävänsä lahjoituksia yksityisoikeudellisesti pätemättöminä.

Syyskuussa Elinkeinoelämän keskusliiton aloitteesta AYY:lle tarjoutui mahdollisuus etsiä Helsingin kauppatieteiden ylioppilaiden säätiön (KY-säätiö) ja KY ry:n kanssa sovintoratkaisua omaisuuskiistaan entisen valtakunnansovittelija Juhani Saloniuksen johtamissa neuvotteluissa. AYY lähti neuvotteluihin tositarkoituksella tavoitteenaan löytää molempia osapuolia tyydyttävä ratkaisu. Varsin pian neuvotteluiden käynnistyttyä kävi ilmi, että osapuolten näkemykset omaisuuskysymyksen ratkaisemiseksi liikkuivat eri hehtaariluvuilla. AYY vei kuitenkin neuvottelut loppuun, jotta sen päättävillä elimillä olisi mahdollisuus arvioida sovintoesitystä.

Sovintoesityksen pääasiallisena sisältönä oli seuraava: KY-säätiö lahjoittaisi miljoona euroa sekä AYY:lle että Aalto-yliopistolle, jonka lisäksi ylioppilaskunnalle tulisi oikeus asettaa ehdokkaat, joiden joukosta valitaan kolmasosa (1/3) KY-säätiön hallituksen jäsenistä. Sovintosopimuksen osana ylioppilaskunta parantaisi vähemmistössä olevien kauppatieteen ja taiteen opiskelijoiden vaikutusmahdollisuuksia seu-

raavasti: Hallituksen valintaprosessiin lisättäisiin hallituksen muodostajaa osittain sitova edustajiston äänestys hallituksen kokoonpanosta sekä kasvatettaisiin koulutusalakohtaisia kiintiöitä (kaksi hallituksen jäsentä koulutusalaa kohden aiemman yhden sijaan). Tämän lisäksi useat edustajiston jokavuotiset päätökset, kuten talousarvion hyväksyminen ja hallituksen nimittäminen, olisivat edellyttäneet kahden kolmasosan (2/3) määräenemmistöä.

Näkemykset sovintoesityksestä erosivat sekä hallituksessa että edustajistossa voimakkaasti. Lopulta AYY:n edustajisto hylkäsi sovintoesityksen selkein äänin 24–12.

Sovintoesityksen merkittävimpinä puutteina sen käsittelyn aikana pidettiin liian pientä taloudellista korvausta ja liian monimutkaista sopimusrakennetta sekä sopimuksen velvoittamia ylioppilaskunnan sääntömuutoksia, jotka olisivat tarjonneet mahdollisuuden vähemmistösuojien väärinkäyttöön tavalla, jolla olennaisesti heikennetään ylioppilaskunnan päätöksentekokykyä AYY jatkoi tunnustelua KY:n kanssa omaisuusneuvotteluiden jatkamiseksi. Tunnustelut eivät antaneet syytä olettaa uusien neuvotteluiden johtavan AYY:n kannalta hylättyä sovintoesitystä parempaan lopputulokseen. Neuvotteluiden kariuduttua sekä erityistarkastuksen, asiantuntijalausuntojen ja muiden uusien tietojen perusteella hallitus päätti joulukuussa hakea KY:n omaisuuslahjoituksiin liittyvien korkeimman hallinto-oikeuden päätösten purkamista sekä Patentti- ja rekisterihallitukselta KY-säätiön perustamisluvan uudelleenarviointia.

O mai s u u s l ahj oitu s “saavutti” vuoden aikana kansallisen hittiaiheen tunnusmerkkejä päätyen mm. Helsingin Sanomien etusivulle 6.6. artikkelilla Salaiset kansiot ja 28.11. Aaltogate.

15

Kesäprojekti Ylioppilaskunnan rakentamista helteessä Kesäprojekti on hyvä esimerkki projektista, jota aloittaessa ei tiedä, mihin lopulta päädytään, mutta jälkeenpäin katsottuna ei voi muuta kuin olla iloinen, että siihen on tullut ryhdyttyä.

Kesäprojekti oli kesän 2010 aikana toteutettu organisaation rakentamiseen keskittynyt emoprojekti, jonka alla toteutettiin kirjavalla skaalalla erilaisia alaprojekteja. Tavoitteeksi asetettiin se, että päästään aloittamaan syksy paremmasta tilanteesta, kuin mihin loppukeväästä jäätiin.

Alaprojekteja oli kaikkiaan 13. Projekteissa määriteltiin muun muassa aatteellisen toimiston vuosikello ja muita yhteisiä rutiineja ja kartoitettiin ylioppilaskunnan säännöstön nykytila ja tarpeet tulevaisuudessa. Taloussektoria kesäprojekti piti kiireisenä. Kesäprojektin alla valmisteltiin eteenpäin taloussääntöä sekä

talouden- ja omaisuudenhoidonpolitiikkaa ja vuoden 2010 konsernitalousarviota. Tämän lisäksi kartoitettiin mahdollisia kulusäästöjä ja aloitettiin vuoden 2011 talousarvion laadinnan periaatteiden ja talousarvion rakenteen työstö.

Alaprojektien piirissä kartoitettiin lisäksi ylioppilaskunnan palvelutarjontaa, kolmella kampuksella sijaitsevien palvelupisteiden palvelutasoa ja uudistettiin ja remontoitiin Kampissa sijaitseva palvelupiste. Näiden ohella laadittiin ylioppilaskunnan vapaaehtoistoiminnan pelisäännöt, ideoitiin tulevan vuoden vapaaehtoiskenttää ja kehitettiin Aallon laajuista uusien opiskelijoiden vastaanoton konseptia. Ylioppilaskunnan kielistrategian ja kolmikielisyyssuunnitelman valmistelu ja yritysyhteistyön käynnistämisen suunnittelu alkoivat myös kesäprojektin kyljessä.

Kesäprojektissa haluttiin selkeitä näkyviä tuloksia ja mahdollisimman matalia paperikasoja. Jokaisella alaprojektilla oli oma projektitiiminsä ja vetäjänsä. Tiimien edistymistä seurattiin viikoittaisilla seuranta-aamupaloilla.

Lisäksi toimiston käytävälle oli pystytetty suuri kesäprojektitaulu, jota kaikki pystyivät seuraamaan.

Kesäprojekti auttoi ylioppilaskuntaa jaloilleen hektisen kevään jälkeen. Kesällä laaditut suunnitelmat otettiin käyttöön jo syksyllä tai ne sisällytettiin osaksi vuoden 2011 toimintasuunnitelmaa. Projektissa esiintyneet teemat näkyivät myös vuoden 2011 hallituksen uusissa salkku- ja vastuujaoissa. Merkittävänä kesäprojektin ”sivutuotteena” voidaan lisäksi pitää tiimeissä tehtyä poikkisektoraalista yhteistoimintaa ja ideointia, jota oli tätä ennemmin ollut harmillisen vähän. Yhteistyön synergiaetujen ja ylioppilaskunnasta löytyvän monenlaisen asiantuntemuksen ansioista alaprojektien lopputuloksissa päädyttiin piirun verran korkeammalle.

Kuva: Pipsa Penttinen 16

Kuva: Pipsa Penttinen

Neuvosto 2010 puheenjo hta ja Pipsa Penttinen AYY Noora Lehtovaara, Arkkitehtikilta Antti Kangasrääsiö, Automaatio- ja systeemitekniikan kilta AS Katariina Lassila (kevät 2011), Bioinformaatioteknologian kilta Inkubio Tommi Vatanen (syksy 2010), Bioinformaatioteknologian kilta Inkubio Ville Valtavirta, Fyysikkokilta Julia Wiikeri, Informaatioverkostojen kilta Athene Mikko Peura, Kemistikilta Kalle-Heikki Koskinen, Koneinsinöörikilta Tapani Salonen, KY ry Arttu Julin, Maanmittarikilta Tiina Witikkala, Puunjalostajakilta Emmi Hietala, Rakennusinsinöörikilta Jyrki Luukko, Sähköinsinöörikilta Veli-Matti Vikman, Tietokilta Ilmari Arnkil, TOKYO ry Juhana Nurmio, Tuotantotalouden kilta Prodeko Marleena Ahonen, Vuorimieskilta David Helander, Teknologföreningen

Yl i o pp i l a s k u nn a n a r k i s to 2 0 1 0

N e u v o s to Neuvosto on hallituksen alainen toimielin, jonka ensisijainen tarkoitus on toimia tiedonvälitusja vertaistukikanavana erityisasemayhdistysten puheenjohtajille sekä linkkinä Ylioppilaskunnan ja erityisasemayhdistysten välillä.

Neuvosto kokoontui noin kerran kuukaudessa kokoukseen keskustelemaan paitsi kuulumisista myös ajankohtaisista aiheista. Vuonna 2010 erityisesti puhuttivat tekniikan alan kandiuudistus, yhdistyskentän tulevaisuus sekä tietysti uuden ylioppilaskunnan järjestäytyminen.

Varsinaisten kokousten lisäksi pidettiin hauskaa erilaisten tapahtumien muodossa sekä tavattiin Tampereen Teknillisen yliopiston ylioppilaskunnan Kiltaneuvostoa syksyllä ja keväällä. Neuvoston toimintaa pyrittiin kehittämään ja koko vuodelle 2011 laajentuu kattamaan Mikkelin opiskelijayhdistys Probban sekä jatko-opiskelijayhdistys Aallon Huippujen edustajat.

Ylioppilaskunnan arkiston tilanne alkuvuonna 2010 oli likimain ylitsevuotavainen, kun tiloihin siirrettiin TKY:n jäämistö suurimmasta pienimpään esineeseen. Laatikkojen ja muovikassien virta kellariin jatkui pitkin kevättä kun paikkoja siivottaessa löydettiin eriasteisia aarteita, eikä syksykään tuonut liikenteelle loppua. Tästä aineistovaelluksesta johtuen arkisto on ollut ajoittain melko tiivistunnelmainen.

Kevään mittaan arkistoon saatiin myös osa KY:n asiakirja-arkistoa sekä TOKYO:n uudempia asiakirjoja. Osa aineistosta oli sähköisessä muodossa, osa taas paperilla. Esineistöä siirtyi huomattavan vähän. Näiden siirtojen myötä AYY-arkisto siirtyi uuteen aineistojakoon, jossa pääkokoelmat ovat AYY-AUS sekä historiallisina kokoelmina KY, TOKYO ja TKY-THS (Polyteekkariarkisto/Polytekararkivet). Viimeksi mainittu jatkaa aktiivisena kokoelmana sijoitettujen aineistojen voimalla kahden ensimmäisen pysyessä passiivisina.

KY:n ja TOKYO:n aineistojen järjestäminen työllisti arkistoa kevään ja kesän. KY-aineiston järjestämisestä vastasi fil. yo Timo Laitila, TOKYO:sta taas tekn. yo Sassa Järviö. Heidän työnsä tuloksena arkistoon saapuneet aineistot ovat nykyään sidottuina ja kansioihin järjestettyinä helppokäyttöisessä muodossa.

Arkiston käyttö on pysynyt tasaisena, jopa hieman lisääntynytkin. Sukututkijat ovat vierailujensa yhteydessä saaneet ja myös antaneet arvokasta tietoa entisistä opiskelijoista. Lisäksi muut tutkijat ovat myös löytäneet kiinnostavaa aineistoa eritoten järjestöhistorian saralta. Tuttuun tapaan killat ja yhdistykset ovat arkistoineet aktiivisesti sekä järjestäneet jo olemassa olevia kokoelmiaan perin tuloksekkaasti.

Polyteekkariarkisto ja Polyteekkarimuseo ovat saaneet jatkuvasti vastaanottaa arvokkaita

17

lahjoituksia eri ikäluokkien teekkareilta sekä heidän perheiltään. Näiden lahjoitusten avulla on pystytty paikkaamaan kokoelmien puutteita sekä saamaan uusia aarteita tutkijoiden ja museoväen käyttöön. Polyteekkariarkisto kiittää lämpimästi kaikkia lahjoittajia luottamuksesta.

Ta r i n o i t a nimien takana Sekä AYY:n ensimmäisen, Lämpömiehenkuja 3:ssa sijainneen, että varsinaisen, samaisen kujan numerossa 2 nököttävän toimiston nimeksi vakiintui aivan alkuunsa Lämppäri . Nimensä mukaisesti Lämppärillä toisinaan vietettiin iltoja lämppäreitä eli lämpimiä voileipiä mussuttaen.

Ensimmäisen Lämppärin karuun sisustukseen kuuluivat olennaisena ovien irtokirjaimilla varustetut nimirivit. Varsin pian muuton jälkeen oviin ilmaantui alkuun hyvinkin kuvaavia nimiä, jotka kuitenkin ajan kuluessa muuttivat muotoaan. Kahvihuonetta kutsuttiin luonnollisesti Kavio ksi ja pienestä neuvotteluhuoneesta tuli Rappio . Pitkäikäisin kaikista oli kuitenkin suuren neuvotteluhuoneen oivaltava nimi, Otteluhuone , joka siirtyi AYY:n mukana myös toiselle Lämppärille. Uusi pieni neuvotteluhuone puolestaan sai nimekseen lempeästi Olohuoneen .

Kuva: Pipsa Penttinen

18

Yl i oppilaskunn a n k ot i AYY:n aloittaessa järjestäytymisen syksyllä 2009, kutsui Tuula Teeri ylioppilaskunnan toimiston kanssaan samoihin tiloihin Lämpömiehenkuja 2:een. Kuitenkin talon ollessa kokonaisvaltaisessa remontissa, sijoittui keskustoimisto väistötiloihin, ah-niin-kauniisiin-neuvostohenkisiin toimistotiloihin Lämpömiehenkuja 3:een, onneksi kuitenkin hyvin lähelle tulevaa sijaintia.

Keskustoimistolla toimivan hallituksen, aatteellisten asiantuntijoiden ja tuottajien sekä kulttuuripuolen vapaaehtoispumppujen lisäksi on AYY:n kolme kampuskohtaista toimipistetta: yksi kauppakorkeakoululla, yksi Taideteollisessa TOKYO:n toimiston tiloissa sekä teekkaripalvelu entisessä TKY:n sihteeristössä Otaniemessä. Vuoden alussa

osa työntekijöistä oli myös KY-talossa. Toimipisterakenne kaipasi siis paitsi vakautta ja järkeistämistä myös profilointia AYY-henkeen.

Projekti jaettiin osiin, joista suurin oli uusien keskustoimiston tilojen suunnittelu ja toteutus. Pienempänä osiona kulki vieressä yhdessä KY-palvelupisteen kanssa toteutettu palvelupisteen uudelleen järjestely, ja Otaniemen ja Taideteollisen pisteiden uudistus.

Keskustoimiston muutto Aallon hallintorakennukseen ei sujunut aivan mutkitta, tilaa ei valitettavasti hetken säädön jälkeen ollutkaan riittävästi sekä aatteellisen puolen että talous- ja asuntotoimiston tarpeisiin. Näin ollen päätettiin jättää talous- ja asuntotoimisto nykyisiin tiloihinsa Otakaarelle ja toteuttaa siellä oma AYY-uudistus ja muuttaa aatteellinen puoli Aallon hallinnon alakertaan.

Keväällä löydettiin konseptisuunnittelija Margit Sjöroos hoitamaan keskustoimiston ja palvelupisteiden muutosta. Margit Sjöroossilla on patentoitu Stress Free Area-konsepti, jolla pyritään toimivien työtilaratkaisujen lisäksi kiinnittämään huomiota eriaistien muodostamaan kokonaisuuteen viihtyvyyden luomisessa. Uusista tiloista haluttiin ylioppilaskunnalle ikkuna katsella sisään ja ovi tulla

käymään ja toisaalta innovaatiot uudenlaisissa toimitiloissa sopivat mitä parhaiten uudenlaiseen ylioppilaskuntaan.

Alkusyksystä keskustoimisto pääsi viimein muuttamaan uutuuttaan kiiltävään toimistoon. Tilojen jaossa ja ratkaisuissa pyrittiin kiinnittämään huomiota erityisesti sektorikohtaisiin tarpeisiin, erilaisiin toiminnallisuuksiin ja muuntautuvuuteen. Vapaaehtoisten tilatarpeisiin panostettiin erityisesti.

Kesäpröjektin yhteydessä toteutettiin myös Kauppakorkeakoululla sijaitsevan palvelupisteen uudistus sekä brändättiin Arabianrannan pistettä. Loppusyksystä aloitettiin Otakaaren tilojen kokonaisvaltainen uudelleenrakennus, joka valmistuu vuoden 2011 aikana. Kaikki tilat on toteutettu yhteistyössä Margit Sjöroossin kanssa.

Vuoden 2010 loppuun mennessä Ylioppilaskunnalla on toimintaa neljässä paikassa: Keskustoimisto Lämpömiehenkujalla, Asunto- ja taloustoimisto sekä Otaniemen palvelupiste Otakaarella, Palvelupiste Kauppakorkeakoulun päärakennuksessa sekä Palvelupiste Arabianrannassa.

Otan i e m en Pa lvelu pis te ennen ja jälkeen. Kuvat: Margit Sjöroos

19

Ys täv y ys y l i o pp i l a s k u nn at

Mika Karvala muutti L ämpö miehen kuja k ahteen tuparien yhteydessä.

Yhte i st yö ammatt iliitto jen k a n s s a

20

TEK

SEFE

TEKin teekkarivaliokunta kokoontui Suomen teekkaripaikkakunnilla ja keskusteli ajankohtaisista aiheista. Teekkarivaliokunnassa istuvat teekkariylioppilaskuntien ja yhdistysten puheenjohtajat ja AYY:n hallituksen varapuheenjohtaja.

TEKin valtakunnallisen teekkarijäynäkilpailun tuomaristoon osallistui Teekkarijaoston puheenjohtaja.

SEFEn toiminnassa AYY:lta olivat mukana hallituksen kylterijäsenet Elli Leppisaari ja Lassi Hämäläinen. Leppisaari ja Hämäläinen osallistuivat muun muassa Seinäjoella järjestetyille SEFE-päiville 16.1.2010. Tapahtuma kokosi yhteen kylteriyhdistysten hallituksia sekä ylioppilaskuntien kyltereitä eri puolilta Suomea.

AYY kirmasi nuoresta iästään huolimatta sujuvasti muiden ylioppilaskuntien joukossa solmien ja syventäen ystävyyksiä ja yhteistyökuvioita.

Niin sanottu teekkariyhteistyö Lappeenrannan teknillisen yliopiston ylioppilaskunnan ja Tampereen teknillisen yliopiston ylioppilaskunnan kanssa sujui tapaamisten merkeissä kaikkien kolmen kotiseuduilla. Virkistävien tapaamisten antina oli ystävien lisäksi myös mm. hyvää yhteistyötä valtakunnallisissa edunvalvonnallisissa kysymyksissä.

Erityinen kohokohta koitti Akateemisen Kyykän maailmanmestaruuskisoissa helmikuussa. Tampereella käytiin kiivas taistelu AYY:n ja TTYY:n kesken Suomen suurimman Teekkariylioppilaskunnan tittelissä. Tiukan kamppailun vei lopulta TTYY - AYY sen sijaan päätti kutsua itseään Suomen suurimmaksi taideylioppilaskunnaksi.

AYY:n lähipiiriin kuuluivat luonnollisesti myös pääkaupunkiseudun ylioppilaskunnat (ns. PYL-verkosto), joista erityisen Helsingin yliopiston ylioppilaskunta HYYn kanssa pidettiin tiiviisti yhteyttä.

Sata aaltolaista, kaksi viikkoa, yksi juna Toukokuun 14. päivänä klo 18:23 karautti vajaa sata aaltolaista Helsingin pölyt jaloistaan ja suuntasi omalla junalla kohti tuntematonta. Yksistään Trans-Siperialla arojen, hökkelikylien, metsien, yksinäisten asemien ja vaikuttavien maisemien läpi puksuttelu olisi elämys. Tällä kertaa junailun lomaan oli lisäksi junailtu paljon muutakin.

Parin opiskelijan hullusta ideasta liikkeelle lähtenyt vieläkin hullumpi projekti, Aalto on Tracks, toteutettiin Aalto-yliopiston ja AYY:n tukemana opiskelijavoimin. Ydintiimissä oli mukana sekalainen sakki aaltolaisia sieltä sun täältä, ja perimmäisenä ajatuksena oli koko ajan vastuullistaa ihan kaikkia osallistujia erityisesti ohjelmaan ja rahoituksen hankkimiseen liittyvissä asioissa.

Ja ohjelmaahan piisasi. Pitkien lounaiden lisäksi ravintola- ja konferenssipöytien ääressä nautittiin kiihkeistä keskusteluista ja mielenkiintoisista worksho-

peista, joissa pohdittiin ja ideoitiin muun muassa Aallon viestintää, kansainvälistymistä ja kampusta. Aiheita oli laidasta laitaan myös yliopistomaailman ulkopuolelta.

Aalto Debate keräsi kokoon joukon verbaalilahjakkuuksia mittelemään argumentoinnissa, ja junassa järjestetty TEDxAaltoUniversityOnTracks oli ensimmäinen liikkuvassa kohteessa järjestetty TEDx-tapahtuma.

Vähintäänkin yhtä hienoja tuloksia saavutettiin astetta epäformaalimman ohjelman puitteissa. Jumpat junavaunun käytävällä, spontaanit jammailut ravintolavaunussa, cross-dressing party, naruhyppely Mongolian rajalla, 20 tunnin bussisekoilu kohti Beijingiä ja Baikal-järvi aamuyöllä ovat vain raapaisu unohtumattomista hetkistä matkan varrella. Puhumattakaan jo unohtuneista hetkistä, esimerkiksi kellojen siirtämisen aiheuttamasta jokailtaisesta 20:30-21:30-välisen ajan katoamisesta…

Matka oli tällä kertaa määränpäätä tärkeämpi, mutta ei perilläkään ollut hassumpaa. Shanghaissa Track-porukka osallistui mm. Aalto Tongji Design Factoryn avajaisiin ja Shanghai World Expon Suomi-päivän ohjelmaan.

21

koulutuspolitiikka Aaltoa alusta asti oikein

Y l e i s tä Hallitusvastaavat A tte ”hyvä kopo” Harjanne, koulutuspolittiset asiat ja Aalto-yliopisto J anne ”paha kopo” Peltola, koulutuspoliittiset ja opintoasiat

Koulutuspoliittinen asiantuntija 1.4. alkaen J uha ”humanisti” Isotalo

Aalto-yliopiston teknillisen korkeakoulun tiedekuntien halloped-vastaavat Nina Lagus, elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunta A nna Keskinen , insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekunta P atrik Laiho, informaatio- ja luonnontieteiden tiedekunta A ntti Karkola, kemian ja materiaalitieteiden tiedekunta

Korkeakoulujen edunvalvontasihteerit (oman toimen ohessa) Liisa Lähteenaho, Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu J enni Kuusivuori, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu A nna T ompuri, Aalto-yliopiston taideteollinen korkeakoulu

Vuoden opettaja: ei palkittu Opintostipendit: ei jaettu

22

Vuosi 2010 oli koulutuspoliittisella sektorilla vauhdikas ja antoisa, mutta myös ylityöläs ja kiireinen. Uuden yliopiston ja siihen vaikuttavan oman organisaation rakentaminen vaati suurimman osan huomiosta, samalla kun perinteiset opintoasioiden edunvalvonta ja hallinnon opiskelijaedustajien tukeminen täytyi toteuttaa edellisvuosien tasolla. Myös kansallisella areenalla koulutuspolitiikka oli pitkin vuotta erittäin paljon esillä, kiitos lakiuudistusten voimaantulon ja uusien muutosten suunnittelun. Vaikutustyötä toisaalta mutkisti se, ettei AYY:lla ollut vuoden alussa yhtäkään virallista koulutuspoliittista linjaa tai mielipidettä – toki silloin tällöin tämä myös mahdollisti suoraviivaisemman toiminnan.

Aallon suhteen otettiin alusta asti vahva linja siitä, että uutta yliopistoa lähdetään rakentamaan ennakkoluulottomasti yhdessä yliopiston kanssa. Tärkeänä koettiin, että yliopistoa kehitetään kokonaisuutena, jossa opiskelijat ovat yhteisön tasaveroisia jäseniä, ei opiskelijoiden etua muusta kehityksestä irrallaan ajaen. Tämä ei estänyt kritisöimästä yliopistoa, erityisesti sen palveluita, useaan otteeseen tiukastikin. Huomiota kiinnitettiin paljon myös omaan asiantuntemukseen ja tietoon pohjautuvaan vaikuttamiseen, minkä lisäksi yliopistoa kannustettiin ja haastettiin useilla omilla avauksilla ja ideoilla. Näitä avauksia ja ideoita tuotiin julki paljon AYY:n blogissa, jonka kirjoittamisessa koulutuspoliittiset toimijat kunnostautuivat erityisesti.

Monet vuoden 2010 koulutuspoliittisista teemoista olivat myös vahvasti sidoksissa muiden sektoreiden työhön.

Esimerkiksi opintotuen uudistuksen, maksuttoman koulutuksen ja periodimalliuudistuksien kanssa painiessa työnjakoa ei aina voinut johtaa perinteisestä koulutuspolitiikka-sosiaalipolitiikka-kansainväliset asiat -sektorijaosta. Myös kulttuurija järjestöpuolen kanssa oltiin paljon tekemisissä.

A a lto - y l i o p i s to Toimintatavat Aloittaessaan 1.1.2010 Aalto-yliopisto ravisteli suomalaista yliopistokenttää uudenlaisilla toimintatavoillaan. Myös johtaminen ja päätöksenteko uudistuivat. Strateginen johtaminen suurten viivojen vetämisen tasolla on nyt hallituksella, jonka linjoista rehtoraatti tekee omaa strategista ja operatiivista työtään. Vuonna 2010 rehtoraatin tukena toimi kaksi epämuodollista työryhmää, johtoryhmä (Aalto Executive Team) ja rehtoraatti (President’s Management Team). Kolmea korkeakoulua johtivat johtavat dekaanit Eero Kasanen, Helena Hyvönen ja Matti Pursula. Akateeminen kollegiaalinen päätöksenteko oli uusien akateemisten komiteoiden harteilla – näistä tekniikan, kauppatieteen ja taideteollinen akateeminen komitea perivät osaltaan roolinsa vanhojen korkeakoulujen hallituksilta, kun taas yliopiston kattava Aallon akateeminen komitea toimi lähinnä keskustelukerhona. Akateemisten komiteoiden ohella korkeakouluissa, erityisesti tekniikan alalla, jatkoivat useimmat vanhat kolmikantaelimet toimintaansa edellisvuosien malliin.

AYY:n hallitusvastaavien työnjako vuonna 2010 noudatteli yliopiston organisaatiota niin, että päävastuu linjajohdosta oli Atte Harjanteen vastuulla Janne Peltolan vastatessa kollegiaalisista elimistä. Harjanne toimi johtoryhmän jäsenenä koko vuoden ja syksyn alusta lähtien myös rehtoraatin edustaja vaihdettiin puheenjohtaja Valtosesta Harjanteeseen. Johtoryhmässä oli myös jatko-opiskelijaedustaja, jonka nimeämisvastuun AYY siirsi Aallonhuipuille. Keväällä johtoryhmässä jatko-opiskelijoiden edustajana toimi Jarno Vanhatalo, syksyllä Ulla Ryynänen. Johtoryhmä teki vuoden aikana neljä ulkomaanmatkaa (ks. ”Kuin tuhka tuuleen” s. 3839) ja kokousti noin kerran kuussa, rehtoraatin kokoustaessa kerran viikossa. Harjanne ja Valtonen veivät AYY:n ja opiskelijoiden ajankohtaisia asioita rehtoraattiin ja johtoryhmään ja raportoivat näissä käydyistä keskusteluista ja tehdyistä päätöksistä erityisesti AYY:n edunvalvontasektorille. Säätiön hallitukseen pidettiin yhteyttä tapaamalla hallituksen jäsen Saku Manteretta aina ennen hallituksen kokouksia.

Akateemisista komiteoista Peltola istui itse Aallon akateemisessa ja Tekniikan akateemisessa komiteassa, joiden muiden opiskelijaedustajien kanssa järjestettiin myös yhteistapaamisia ennen kokouksia. Kauppatieteen akateemiseen komiteaan pidettiin yhteyttä KY ry:n koulutuspoliit-

tisen vastaavan Juuli Kuusivuoren kautta. Taideteolliseen akateemiseen komiteaan pidettiin yhteyttä opiskelijajäsenten kautta, mutta tiedonkulku komiteasta AYY:n suuntaan ja toisinpäin jäi valitettavan vajaaksi. Yksi syy saattoi olla se, ettei opiskelijaedustajien joukossa ollut AYY:n ja TOKYO ry:n aktiivitoimijoita. Kaikkien akateemisten komiteoiden käytössä oli opiskelijajäsenten yhteiset sähköpostilistat, joista ainoastaan Aallon ja Tekniikan komiteoissa ne olivat aktiivisessa käytössä.

Mainittujen komiteoiden ja työryhmien ohella AYY oli mukana monessa pysyvässä ja väliaikaisessa työryhmässä ja muissa yhteistyöelimissä Aallossa. Korkeakouluissa ja tiedekunnissa edustus oli hallopedien varassa, joiden työtä tiedekunnissa tukivat halloped-vastaavat. Kauppakorkeakoulussa ja taideteollisessa korkeakoulussa opiskelijavaikuttaminen oli suurelta osin KY ry:n ja TOKYO ry:n harteilla, pääosin yhdistysten omasta halusta. Yhdistysten kanssa tehtiin tiivistä yhteistyötä, jonka keskeisimpänä muotona olivat keväällä aloitetut säännölliset tapaamiset – KY:n Juuli Kuusivuorta tavattiin kerran viikossa, TOKYO:n koulutuspoliittisia vastaavia kahden viikon välein. Lisäksi pidettiin yhteyttä yksittäisten asiakokonaisuuksien yhteydessä.

Edustusten lisäksi koulutuspoliittisen sektorin toimintaan kuului suuri määrä eri toimijoiden tapaamisia.

Säännöllisesti tavattiin muun muassa akateemisten asioiden vararehtoreita Martti Raevaaraa ja Heikki Mannilaa sekä opetus- ja opiskelijapalveluiden päällikköä Anneli Lappalaista. Epäsäännöllisemmin tavattiin muun muassa Aallon muita palvelujohtajia ja korkeakoulujen dekaaneita.

Teemat ja tulokset Kuten todettua, aivan alkuvuodesta vaikutustyön tukena tai ohjeena ei ollut minkäänlaisia linjapapereita tai muita virallisia kantoja. Esimerkiksi Aalto-yliopiston ITkäyttöpolitiikkaa kommentoitiin siten maalaisjärjen ja yleisen asiantuntemuksen turvin ja siitä onnistuttiinkin hiomaan muutama heikkous pois. Muutenkaan linjan puuttumisen ei annettu hidastaa toimintaa – sen sijaan resurssipula oli ilmeinen erityisesti tammikuussa, kun sektori oli vailla työntekijää huhtikuun alkuun asti, ja hallitusvastaavien koulutus oli vielä pahasti kesken.

AYY:n Aalto-yliopiston kehittämistä koskevan linjapaperin, Aalto-linjan, valmistelu aloitettiin heti vuoden alussa.

Valmistelun lähtökohdiksi otettiin AYY:n edeltäjien tunnetut kannat ja Aalto-yliopiston hyvänä pidetty strategia. Laajan kommentointikierroksen jälkeen edustajisto hyväksyi linjapaperin maaliskuussa, jonka jälkeen sitä viestittiin voimakkaasti yliopiston johtajille ja erilaisissa elimissä. Vastaanotto

oli erittäin hyvä, vaikka osa vaatimuksista olikin sangen kunnianhimoisia. Alun rummutuksen jälkeen Aalto-linjaan vedottiin pitkin vuotta monissa asiakysymyksissä. Eräänä huomiona professorikunnan keskuudesta nousi se, että AYY lähinnä vaatii yliopistoa muuttumaan, vaikka opetuksen muutos vaatii asennemuutosta myös opiskelijoilta. Tästä palautteesta saikin alkunsa ajatus Oppimisen kulmakivistä.

Alkuvuodesta oli paljon puhetta AYY:n ja Aallon toimijoiden kesken erilaisten uusien palautekäytäntöjen kehittämisestä. Esimerkiksi ”anti-calendar” palautekoosteen toimittamisesta ja Oodi-palautteen avaamisesta julkiseksi tehtiin suunnitelmia, mutta lopulta nämä hankkeet hiipuivat käytännön toteutuksen hankaluuksiin ja resurssien vajavaisuuteen sekä primus motorin puuttumiseen.

Aallon vuonna 2009 hyväksytty strategia oli keskiössä läpi vuoden, ja varmasti huomattavan paljon luetumpi kuin mikään aiempien yliopistojen vastaavista. Aalto-linja pohjasi osaltaan strategiaan. Aalto-yliopiston johdon kanssa vaihdettiin tiiviisti ajatuksia strategian toimeenpanosuunnitelmasta, johon AYY sai monia ajatuksiaan läpi sellaisenaan.

Lopulta toimeenpanosuunnitelmaa ei kuitenkaan hyväksytty vaan se jäi toistaiseksi ikään kuin taustalle, mutta keskustelu sen ympärillä oli oiva kanava AYY:n näkökulmien ja ideoiden tuomiseen Aallon johdon tietoon. Johtoryhmän vierailtua Manchesterin yliopistossa nousi keskusteluun tarve rakentaa strategian ympärille avainmittaristo, jolla sen toteutumista seurataan. Tämä keskustelu jatkui läpi vuoden, AYY:n kommentoidessa asiaa aktiivisesti erityisesti opetuksen osalta.

Opiskelija- ja alumnityytyväisyyden korostuminen lopullisissa muotoiluissa mennee osaltaan AYY:n piikkiin.

Aallon sisäinen liikkuvuus kirjattiin hallitusohjelmassa useampaan kohtaan ja nostettiin varsin tärkeäksi asiaksi. Konkreettisia saavutuksia aiheen saralla jäi Aallolle ja AYY:lle vuoden mittaan varsin vähän, mutta liikkuvuuden edistämistä tuotiin esille käytännössä kaikissa opetusta koskevissa työryhmissä, hankkeissa ja valmistelutyössä. Lisäksi tammikuussa AYY viestitti pienen väärinymmärryksen saattelemana opiskelijoille, että eri koulujen kursseille ilmoittautumisessa voi ottaa suoraan yhteyttä vastuuopettajiin. Aalto ei toki näin radikaaliin muutokseen ollut valmis, mikä aiheutti hämmennystä ja kiivasta viestinvaihtoa. Kokonaisuudessaan tapaus toi kuitenkin hyvin esille opiskelijoiden kiinnostuksen poikkitieteellisiä opintoja kohtaan ja edisti käytännön toimia liikkuvuuden puolesta. Yhtenä liikkuvuutta edistävänä hankkeena AYY oli mukana suunnittelemassa Aallon yhteistä kandidaattiohjelmaa. Käytännössä asia oli pinnalla ainoastaan keväällä, syksyllä se ei juuri edennyt Aallossa eikä AYY:ssä.

AYY kirjasi myös tavoitteekseen edistää uudenlaista

opetus- ja oppimiskulttuuria. Käytännössä tätä edistettiin erilaisten vaatimusten ja kommenttien kautta läpi vuoden.

Suurempana hankkeena käynnistettiin yhteistyössä Aalto-yliopiston, erityisesti vararehtori Martti Raevaaran, kanssa opiskelijoiden ja opettajien code of conduct –pelisääntöpaperin, sittemmin Oppimisen kulmakivien, suunnittelu. Pohjautuen Aalto-yliopiston muutosorganisaatiossa aiempina vuosina tehtyyn työhön luonnosteltiin Harjanteen johdolla luonnos, joka sisälsi sekä Aallon arvoihin pohjaavat periaatteet että niiden käytännön toteuttamiskeinoja. Luonnos sai sosiaalisessa mediassa ja kollegiaalisissa elimissä varsin ristiriitaisen vastaanoton. Taustalla oli sekä väärinkäsitys sääntöjen sitovuudesta että luonnoksessa käytetty, naiiviksi koettu kirjallinen tyyli. Ideaa pidettiin kuitenkin pääsääntöisesti hyvänä, ja valmistelua päätettiin jatkaa osallistaen yliopiston opettajia enemmän, mutta lopulta muiden asioiden painaessa päälle tämä jäi muutaman tapaamisen tasolle. Tahtotila hankkeen edistämiseen säilyi kuitenkin vuoden loppuun, ja asia kirjattiin osaksi seuraavan vuoden suunnitelmia.

Opiskelijoiden henkinen pahoinvointi ja opintojen hidas eteneminen koettiin viime vuosien tapaan erittäin tärkeiksi ja akuuteiksi asioksi. Vuonna 2010 hyvinvoinnin ongelmat tulivat esille mm. Arkkitehtikillan ja Fyysikkokillan kyseyistä, eteneminen taas oli esillä sekä kansallisen tason keskusteluissa että Aallon tilastoissa. AYY koki, että näillä kahdella on varsin selkeä yhteys, jossa tulisi sekä hoitaa oireita että korjata syitä sujuvoittamalla opintoja ja panostamalla ohjaukseen. AYY toi näkemystään esille esimerkiksi keskusteluissa Aallon strategian indikaattoreista ja Aallon sisäisestä rahanjaosta. Vaikuttamisen voi katsoa varsin tuloksekkaaksi yliopiston otettua asian selkeäksi parannuskohteeksi, joskin toimenpiteitä ei tänä vuonna juuri ehditty näkemään.

Syksyllä Aallosa käynnistyi uudenlaisen lukuvuosimallin suunnittelu. Tarkoituksena on ollut lisätä opetukseen käytettävää aikaa, vähentää rinnakkain käytävien kurssien määrää ja mahdollistaa liikkuvuus. Käytännössä esitys jakautui niin, että syksyksi 2011 tehtäisiin pieniä muutoksia ja vuodesta 2012 eteenpäin sitten isompia. Sisäisen kommentointikierroksen jälkeen AYY otti kannan, jonka mukaan lukuvuoden pidentäminen on hyvä asia, mutta syyslukukauden aikaistaminen nähtiin mahdottomaksi lyhyellä aikavälillä.

AYY sai linjansa läpi varsin hyvin lopulliseen esitykseen.

Aallon tuleva kampus puhututti vuoden mittaan – tosin huomattavasti enemmän valtamediassa ja sosiaalisessa mediassa kuin AYY:n piirissä. Esimerkiksi edustajistossa asiasta ei käytännössä keskusteltu, ja AYY:n omaan kampuspaneeliin ei tullut yhtään yleisöä hallitusten jäsenen ja

23

OUBSin toimittajan lisäksi. AYY:llä ei ollut asiasta linjaa, joten ylioppilaskunta tyytyi kommentoimaan asiaa yleisten linjausten puitteissa ja aktivoimaan jäsenistöä keskusteluun.

Aalto siirsi kampuspäätöstä pitkin vuotta eteenpäin ja lopulta vuoteen 2011.

Tutkimuksen arvioinnin ennen varsinaista alkuaan toteuttanut Aalto teki päätöksen koko yliopiston kattavan opetuksen arvioinnin toteuttamisesta vuosien 2010 ja 2011 aikana. Hanke otettiin AYY:llä ilolla vastaan, ja AYY otti ja sai vastuuta arvioinnin suunnittelusta ja toteutuksesta. Ylioppilaskunnassa vastuussa oli Janne Peltola. Keväällä vaikutettiin arvioinnin lähtökohtiin, syksyllä käytännön toteutukseen.

AYY sai omia kantojaan, joissa korostettiin mm. opiskelijoiden osallistamista, melko hyvin läpi. Lisäksi AYY oli mukana etsimässä opiskelijajäseniä arviointipaneeleihin.

Aallon syntymisen myötä ennakoidusta Teknillisen korkeakoulun pilkkomisesta pienempiin osiin tehtiin päätös syksyllä 2010. Asia ei herättänyt AYY:ssa suurta tarvetta kannanottoon, vaan asiassa tyydyttiin esittämään reunaehtoja perustuen yleisiin linjauksiin. Yleisesti hallinnon karsimista ja tasapainoisempaa organisaatiota pidettiin hyvinä asioina.

Kandidaatintutkintojen uudistus tuli ajankohtaiseksi sekä tekniikan että kauppatieteen aloilla. Paine muutokseen nousi toisaalta Opetus- ja kulttuuriministeriöltä, toisaalta korkeakoulujen väistyviltä dekaaneilta. Kauppatieteen osalta laajempaan, ennemmän valinnaisuutta sisältävään kandiin siirtymistä pidettiin hyvänä asiana, joskin aikataulua haluttiin löyhentää vuodella ja näin myös tapahtui. Tekniikan alalla kandiuudistus todettiin ristiriitaisemmaksi asiaksi, jolla on sekä akateemisia ja pedagogisia että yhteisöllisiä vaikutuksia.

AYY:n otti linjan, että anti opetukselle ja ohjaukselle on ensisijaista, joskin vaikutukset esimerkiksi kiltojen toimintaan tulee huomioida. Keskustelu koetetttiin ohjata rakentavaan suuntaan, mitä tuettiin omilla aloitteella esimerkiksi Peltolan toimesta.

Aalto-yliopiston suurimpia periaatteellisia muutoksia oli siirtyminen hallinnosta ammattijohtajien vetämiin palveluihin. AYY on palveluista keskustellessa korostanut linjattua yhden tiskin periaatetta ja käyttäjäkeskeisyyttä. Kantaa otettiin sekä palvelurakenteeseen yleensä että erityisesti akateemiisiin tukipalveluihin.

AYY oli aktiivinen myös Aallon johtajien nimitysasioissa. Syksyllä täydennettiin Aalto-korkeakoulusäätiön hallitusta. Aalto-linjan mukaisesti tärkeimpinä asioina AYY piti hallituksen säilymistä ulkopuolisena ja Aallon strategian edistämistä. Lisäksi toivottiin Saku Mantereen jatkavan hallituksessa ja että kansainvälisen huippuyliopistokulttuurin edustus taattaisiin vielä Bob Brownin poistuessa. AYY

24

tavoitteet toteutuivat täysin Mantereen jatkaessa ja Patrick Aebischerin tullessa valituksi. Itse vaikutustyö eteni niin, että hallituksen nimityskomiteaan valmistauduttiin omilla ehdokkailla, jotka lopulta kuitenkin vedettiin pois kun muutkaan tahot eivät pyrkineet kolmikantaedustukseen komiteassa. Nimityskomitealle lähetettiin AYY:n kanta sekä kirjallisena, että suullisena Jussi Valtosen toimesta. Kesällä AYY:ltä pyydettiin ehdotuksia uusiksi dekaaneiksi kauppakorkeakouluun ja uusiin tekniikan alan korkeakouluihin. Aiheesta esitettiin kyselyt halloped-vastaaville ja KY:lle, joiden ehdotukset sitten välitettiin vararehtori Heikki Mannilalle. Lisäksi ehdotukseen lisättiin perustieteiden korkeakoulun osalta Ilkka Niemelä kevään yhteistyökokemusten perusteella. Niemelä tuli lopulta myös valituksi. Henkilöehdotuksien ohella yliopistolle esitettiin yleisiä toiveita dekaanivalintaan liittyen; käytännössä dekaaneilta toivottiin kiinnostusta opetuksen kehittämiseen, oma-aloitteisuutta ja sitoutumista Aallon strategiaan.

Läheinen yhteistyö yliopiston kanssa näkyi myös erilaisissa tilaisuuksissa. AYY:ltä pyydettiin puhujaa tai puheevuoroa useisiin tilaisuuksiin pitkin vuotta, ja esimerkiksi koko yliopistolle järjestetyillä rehtorin aamukahveilla ja laitosjohtajien Aalto Leaders’ Dialogue –tapahtumassa pidettiin AYY:n esittely.

Op i nto - j a oikeusturva-asiat Toimintatavat Opintoasioissa vuosi 2010 oli monella tapaa harjoittelua Aallon uuden rakenteen kanssa. Korkeakouluissa ja tiedekunnissa puututtiin erilaisiin opintoihin liittyviin ongelmiin ja suunnitelmiin halloped-vastaavien, hallituksen koulutpolitiikkavastaavien ja edunvalvontasihteerien toimesta yhdessä yhdistysten ja kiltojen kanssa. Käynnistyshaasteista ja ajoittaisista tiedonkulkukatkoksista huolimatta työnjako toimi melko hyvin. Paikallisten opintoasioiden edistäminen pyrittiin ohjaamaan halloped-vastaaville ja keskustoimiston puolelta tarjoamaan tukea ensisijaisesti tapauksissa, jotka eivät ratkea ilman ylemmän tason reagointia.

Opintoasioiden tiimoilta käytiin tapaamassa kunkin korkeakoulun johtavia dekaaneita. Eero Kasasta ja Helena Hyvöstä nähtiin koko sektorin voimin kertaalleen, minkä lisäksi Jenni Kuusivuori tapasi säännöllisesti KY:n Juuli Kuusivuoren kanssa kauppakorkeakoulun johtoa ja opintotoimistoa. Matti Pursulan kanssa oli tarkoitus tavata säännöllisesti Janne Peltolan, halloped-vastavien, Liisa Lähteenahon ja teekkarijaoston puheenjohtaja Henna Mattilan kanssa, mutta tapaamisista ei muodostunut kestävää käytäntöä. Yhteydenpito tiedekuntadekaaneiden kanssa oli halloped-vastaavien vastuulla. Kaikkia dekaaneita nähtiin ja keskusteltiin joka tapauksessa varsin paljon esimerkiksi johtoryhmän työskentelyn yhteydessä.

Oikeusturvatapauksia, joihin lukeutui suuri skaala erilaisia ja eri tavalla kuormittavia yhteydenottoja, hoitivat asiantuntijat Juha Isotalo ja Liisa Lähteenaho. Käsiteltävien oikeusturvatapausten määrä pysyi jotakuinkin samalla tasolla kuin aikaisempina vuosina.

Teemat ja tulokset Opintoasioista vuonna 2010 kenties merkittävimmiksi nousivat toistuvat ongelmat yliopiston IT-palveluiden kanssa. Teknillisen korkeakoulun opiskelijoiden käyttämä Noppa-palvelu lakkasi toimimasta käytännössä jokaisen tenttikauden aikana.

Viimeistä kautta lukuun ottamatta Noppa yksinkertaisesti kaatui, ja viimeisen tenttiperiodin aika autentikointijärjestelmän päivitys oli ajoitettu niin, ettei sisäänkirjautuminen onnistunut. Nopan ongelmista oltiin joka kerran nopeasti yhteydessä IT-palveluiden johtoon, ja yliopisto reagoikikin

palautteeseen järjestämällä Nopalle kattavamman tuen ja estämällä järjestelmien päivitykset jatkossa tenttikausien aikana.

Noppaa laajempi IT-ongelma syntyi Aallon siirtyessä kauttaaltaan uuteen IT-järjestelmään. Migraation nimellä kulkeneesta toimenpiteestä tuli lopulta lähes koko vuoden kiusannut murheenkryyni. Ensimmäisenä ongelmat tulivat keväällä vastaan TaiKissa, jossa opiskelijoiden sähköpostit eivät toimineet ja opiskelijapalvelut eivät päässeet käsiksi kriittiseen opiskelijatietoon. Myöhemmin ongelmat toisintuivat kauppakorkeakoulussa, jossa opiskelijoilla oli vaikeuksia päästä kotikansioihinsa. Lopulta migraation aika koitti myös TKK:lla, jossa se ajoittui fuksiviikolle vaikeuttaen suuresti uusien opiskelijoiden perehdyttämistä. Lisäksi monet tietokoneluokat olivat käytännössä pois käytöstä, aiheuttaen myös opetuksen peruuntumista. Näiden laajamittaisten ongelmien ohella migraatio toi mukanaan valtavan määrän erilaisia yksittäisongelmia, jotka pahensivat IT-palveluiden ruuhkaa.

Ongelmista oltiin tiiviisti yhteydessä IT-johtajaan ja muihin avainhenkilöihin. AYY keräsi listan aiheutuneista ongelmista, ja esitti joitakin ratkaisuehdotuksia. Näistä kiiteltiin, ja esimerkiksi pyydetty FAQ-sivusto perustettiin.

Mainittuja IT-ongelmia pahensi Aallon opiskelijaviestinnän heikko taso. Viestinnän kehittämistä kommentoitiin paitsi Aalto-tasolla, myös esimerkiksi yliopiston aloittaman opiskelijakanava-hankkeen mukana, jossa opiskelijoita edusti Oula Antere. Lisäksi viestinnästä annettiin palautetta monien yksittäistapausten kohdalla.

Opiskelijapalveluiden toimintaan otettiin myös toimeliaasti kantaa. Kauppakorkeakoulussa keskusteluissa oli opiskelijapalveluiden jäykät käytännöt, joista seuraa jatkuvasti erilaisia oikeusturvatapauksia ja muita ongelmia.

Taideteollisessa korkeakoulussa huolenaiheena oli erityisesti opiskelijapalveluiden riittämättömäksi koettu resursointi.

Näihin asioihin puuttumiseen haettiin vipuvartta myös Aallon johdosta, jossa AYY:tä kiiteltiin ongelmien suorasta ja ratkaisuhaluisesta tuomisesta laajemmin tietoon.

Opiskelukulttuuria ja professoreiden ja opiskelijoiden yhteistyötä, sekä AYY-tuntemusta professorien keskuudessa, lähdettiin lisäämään professorikirjeellä. Hankkeen ajatuksena oli saada jokaiselle Aallon professorille kirje AYY:ltä opiskelijan henkilökohtaisesti tuomana, ja samalla käydä keskustelua yhteistyön ja opiskelijoiden osallistamisen kehittämisestä.

Kirjeiden visuualinen suunnittelu ja kääntäminen venyivät suunniteltua pidemmälle kevääseen, jolloin jakaminen jatkui kevään lisäksi kesällä ja syksyllä. Alkuperäinen ajatus - noin kuukauden mittainen intensiivikampanja – ei toteutunut, mutta kaikki saatu ja kerätty palaute keskusteluista ja jaka-

misesta oli positiivista. Lopulta kirjeitä jaettiin kymmenittäin Otaniemessä ja kauppakorkeakoululla, mutta taideteollisessa korkeakoulussa TOKYO:lle vastuutettu jako ei juuri edennyt.

Korkeakoulujen sisällä opintoasioissa vaikuttaminen tapahtui suurelta osin halloped-vastaavien, kiltojen ja yhdistysten kautta, usein niin että tekemiset ja tulokset lähinnä merkittiin tiedoksi keskustoimistolla. Esimerkiksi kemian ja materiaalitieteiden tiedekunnassa halloped-vastaava tehtiin kannanotto Antti Karkolan johdolla biotuotetekniikan tutkinto-ohjelman kehittämisestä, josta alkaneen keskustelun seurauksena tiedekunnan elinten opiskelijaedustus parani merkittävästi.

Yhtenä muista erillisenä tehtävänä koulutuspoliittinen sektori valitsi teknillisen korkeakoulun todistustenjakotilaisuuksiin perinteiset valmistuneen puheen pitäjät.

Pääsääntöisesti puheista tuli hyvää palautetta, joskin valmistumissuman purkauduttua kesällä yhteen todistustenjakotilaisuuteen ei löydetty puhujaa.

K a n s a ll i nen koulutuspolitiikka Toimintatavat AYY oli ensimmäisen vuotensa aikana varsin aktiivinen kansallisen koulutuspolitiikan saralla. Pääsyy oli ulkoinen paine; vuoden aikana koulutuspoliittinen keskustelu kävi kuumana moneen otteeseen Opetus- ja kulttuuriministeriön ja muiden tahojen valmistelemien raporttien, muistioiden ja aloitteiden pohjalta. On tosin huomioitava, että Aallon kehitystyö oli monessa kohtaa rinnakkaista kansallisen politiikanteon kanssa.

Kansallisilta areenoilta saatiin vipuvartta ja asiantuntemusta Aallossa vaikuttamiseen, samalla kun Aallon uudenlaisen aseman myötä oli tarpeen puolustaa AYY:n näkemyksiä myös koko maan mittakaavassa.

Kansallisessa koulutuspolitiikassa tärkeimmät toi-

mintatavat olivat Suomen ylioppilaskuntien liiton jäsenyyden ohella yksittäiset kannanotot, lausunnot, sidosryhmien tapaamiset, seminaarit ja tapahtumat sekä yhteistyö yliopiston kanssa. Ulkoisista sidosryhmistä merkittävimmäksi muodostui lopulta ehkä hieman yllättäen Tekniikan akateemisten liitto TEK, jonka kanssa oltiin tiiviisti yhteistyössä läpi vuoden.

Kannanottoja tehtiin sekä omin päin että muiden ylioppilaskuntien kanssa. Lausunnoista merkittävimmät tehtiin yhdessä yliopiston kanssa.

Teemat ja tulokset Keskeisiä teemoja vuonna 2010 kansallisessa koulutuspolitiikassa olivat muun muassa maksuton koulutus, yliopistojen rahoitus, opintoaikojen lyhentäminen sekä opiskelijavalinnat.

Osa teemoista nousi keskusteluun melko yllättäen, ja varsinkin alkuvuodesta AYY:ssa valmisteltiin kannanottoja varsin hektisellä tahdilla.

Lukukausimaksut nousivat kansalliseen keskusteluun EU/ETA-maiden ulkopuolisten opiskelijoiden lukukausimaksukokeilun valmistelun yhteydessä. Erilaisia sivuhuomautuksia ja puheenvuoroja maksujen puolesta nousi pitkin vuotta sieltä täältä. Esimerkiksi helmikuussa Opetus- ja kulttuuriministeriön luonnos koulutusvientistrategiaksi vihjaili yleisten lukukausimaksujen mahdollisuudesta, mihin AYY:kin puuttui kannanotollaan 18.2. ”Mistä näitä lukukausimaksuja oikein tulee?”. Huhtikuussa julkaistussa, lopullisessa strategiassa mainittiin sitten erikseen, ettei strategia puutu suomalaisten lukukausimaksuihin. Muuten lukukausimaksuja vastaan argumentoitiin erilaisilla areenoilla ja muun muassa osallistuttiin SYL:n järjestämään mielenosoitukseen maksuttoman koulutuksen puolesta.

Yksi erityisen paljon keskustelua herättänyt julkaisu oli OKM:n Anita Lehikoisen johtaman Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamista pohtineen työryhmän muistio ”Ei paikoillanne, vaan valmiit, hep!”, joka käsitteli laajalti yliopisto-opetuksen ja – valintojen uudistamista. AYY fasilitoi AYY:n, HYY:n, JYY:n, Tamyn, TTYY:n ja TYY:n yhteiskannanoton ” Ylioppilaskunnat: Lehikoisen työryhmän ehdotukset sujuvoittaisivat koulutusjärjestelmää” Piratepad-verkkotyökalulla. Seitsemän ylioppilaskuntaa sai yhteisen kannanoton muotoiltua ja hyväksyttyä päivässä, mikä lieni jonkinlainen ennätys. Kannanotossa otettiin positiivinen kanta useimpiin työryhmän esityksiin, mutta esitettiin huoli lukukausimaksujen esille tuomisesta.

Lehikoisen työryhmään otettiin kantaa myös virallisella lausunnolla. AYY:ltä ei lausuntoa pyydetty, toisin kuin Aalto-yliopistolta. Ratkaisuksi keksittiin yhteinen lausunto, jonka luonnos valmisteltiin ylioppilaskunnassa ja viimeis-

25

Kuin tuhka tuuleen Esikuvia ja varoittavia esimerkkejä maailmalta Vuonna 2010 koulutuspolitiikkaa hallituksessa harjoittanut Atte Harjanne löysi itsensä ylioppilaskunnan reissaavimmasta pestistä. Rehtori halusi nähdä mitä opittavaa uudella yliopistolla on eurooppalaisista huippuyliopistoista, joilla on takanaan suuria muutosprosesseja tai muuta yhteistä Aallon kanssa. Niinpä yliopiston johtoryhmän jäsenenä Atelle pamahti kutsut lähteä keväällä Manchesteriin, Müncheniin ja Lausanneen, ja vielä syksyllä Milanoon. Näistä matkoista muodostuikin kiinteä osa johtoryhmän vuoden toimintaa. Esimerkiksi monet kokouksista pidettiin niin sanotusti tien päällä.

Manchesterin yliopisto on kahden yliopiston melko tuoreen fuusion tuotos, joka pyrkii nyt haastamaan Brittein saarten perin-

26

teiset Oxfordin ja Cambridgen. TU München omistaa maailman

ne, Jussi Valtonen ja Jarno Vanhatalo- huomasi olevansa tilan-

vanhimman panimon. EPF Lausannessa luotetaan tinkimättö-

teessa, jossa nopein tapa palata kotiin oli odottaa kaksi päivää

mään tenure trackiin ja Milanon Bocconissa osataan brändätä

Lausannessa, ajaa pikkubussilla Saksan halki Travemündeen

MBA-koulutus ja Polimissa yhdistää insinööri- ja design-koulu-

ja matkata Itämeren yli Helsinkiin. No, on maailmassa varmasti

tus. Monenlaista oppia tarttui matkaan, samoin kuin liuta hyviä

huonompiakin paikkoja jäädä nalkkiin kuin keväinen Geneve-

käytäntöjä ja yksi säätiön hallituksen jäsenkin. Sekin tuli to-

järven ranta.

Lausannen maisemissa keskusteltiin vetävästä kampuk-

kaikki paremmin kuin Aallossa. Yliopisto voi menestyä hyvän

sesta, pikkubussissa luettiin ja keskusteltiin ahkerasti Aallon

johtamisen takia tai siitä huolimatta, loppujen lopuksi yliopis-

korkeakoulujen strategian toimeenpanosuunnitelmista, lautal-

ton tekevät ihmiset – samoin kuin ylioppilaskunnan.

la luonnosteltiin sujuvaa kaksiportaisuutta ja oppimisen kul-

Paitsi oppimiskokemuksena, matkat toimivat myös johto-

makiviä ja dekaanit kiersivät neuvottelemassa vuoroin rehto-

ryhmää yhteen hitsaavina kokemuksina. Siksikin on tärkeää,

rin, vuoroin ylioppilaskunnan kanssa. Moni yhteinen ajatus

että mukana oli myös AYY:n ja Aallonhuippujen edustus. Brat-

kirkastui ja usea päätös nytkähti askelittain eteenpäin. Joku

wurstien, lentokoneaterioiden ja antipastojen äärellä käytiin

heitti jälkeenpäin, että Sveitsiin jumiin jääminen oli parasta

monta hyvää debattia Aallon kehittämisestä - myös opiskeli-

mitä Aallolle on tapahtunut. Ehkei ihan, mutta joskus hitaasti

joiden näkökulmasta. Tässä suhteessa Lausanne oli vuoden

pääsee nopeammin perille, ja joskus matka on määränpäätä

käännekohta ja huipennus. Eyjafjallan tulivuori purkautui ja

tärkeämpi.

peitti Euroopan tuhkapilvensä alle. Lähes kaikki lentoliikenne lakkasi, ja Aallon johtoporras – mukaan luettuna Atte Harjan-

Kuva: Atte Harjanne

dettua, ettei maailmalla, edes todella kovissa yliopistoissa, ole

27

teltiin yliopistolla. Lopullinen lausunto lähti molempien organisaatioden logoilla ja allekirjoituksilla varustettuna ministeriöön huhtikuun lopulla. Käytännössä lausunnosta siivottiin pois tiukka maksuttomuuskanta, mutta AYY:ssa koettiin tätä asiaa edistetyn jo muilla tavoin, ja yhteiskannanottoa pidettiin arvokkaana kokeiluna.

Toiseen kertaan Aalto-yliopiston kanssa tehtiin lausuntoyhteistyötä, kun opiskeluun soveltumattomuuteen ratkaisuja etsinyt ns. SORA-työryhmä teki ehdotuksena. Jo vuonna 2009 kummallisia esityksiä tehnyt työryhmä julkisti ehdotuksensa maaliskuun alussa, jolloin AYY otti nopeasti kantaa tiukasti työryhmän työtä vastaan kannanotollaan ”SORA palauttaa yliopistohallinnon 1800-luvulle”. AYY:n vastarinta ei tätä prosessia kuitenkaan pysäyttänyt, ja maaliskuun lopulla työryhmän ehdotuksia seurasi lausuntopyyntö vastaavansisältöisestä hallituksen lakimuutosesityksestä.

Tähän AYY sanaili pitkän ja perusteellisen vastauksen, ja sai sen lähtemään osana Aalto-yliopiston virallista lausuntoa huhtikuussa. Tällä kertaa ei päädytty tekemään täysin yhteistä lausuntoa, sillä Aalto ja AYY olivat valmistelleet omat lausuntonsa hieman erilaisista näkökulmista – ehdotuksen sisällöstä oltiin toki pitkälti samaa mieltä. Syksyllä 2010 eduskunta kaikesta huolimatta hyväksyi lain vain pienin parannuksin.

Lausuntoyhteistyön ohella Aalto-yliopiston johdon kanssa keskusteltiin paljon muun muassa yliopistojen rahoitusmallista ja opintojen etenemisen edistämisestä, ja näiden yhteydestä valintoihin ja tutkintojen rakenteeseen. Yliopiston johto ymmärsi AYY:n huolet ja ideat ja välitti näitä tehokkaasti eteenpäin.

Näiden ja muiden kannanottojen ja lausuntojen ohella AYY osallistui ahkerasti erilaisiin seminaareihin ja julkistustilaisuuksiin. Nämä liittyivät muun muassa kauppatieteiden alan kansalliseen strategiaan, yliopistokentän rakenteelliseen kehittämiseen ja SYL:n Kyky-hankkeeseen.

Tekniikan opetuksen symposium ReflekTorissa AYY:n Janne Peltola ja Liisa Lähteenaho järjestivät myös oman työpajansa yhdessä SYL:n Johanna Kujalan kanssa.

28

Or ga n is a at io n kehittä m inen j a va pa a ehto is et Koulutuspoliittisen sektorin organisaatio koostui täysipäiväisistä hallitusvastaavista ja asiantuntijasta, minkä lisäksi jokaisessa teknillisessä tiedekunnassa toimi nimetty halloped-vastaava. Lisäksi muiden työntekijöiden resursseja oli jyvitetty korkeakoulukohtaiseen edunvalvontaan. Näiden ohella perustettiin vuoden alussa Opintoneuvosto (OPN) ja Koulutuspoliittinen johtoryhmä (kopojory). Opintoneuvostoon kutsuttiin kiltojen opintovastaavat, halloped-vastaavat sekä edustus KY:ltä ja TOKYO:sta. Koulutuspoliittisen johtoryhmään puolestaan koottiin halloped-vastaavat ja KY:n ja TOKYO:n edustajat.

Opintoneuvosto kokoontui kahdeksaan kertaan, ja sen kokouksiin kutsuttiin vieraiksi IT-johtaja Pekka Kähkipuro, viestintäjohtaja Tapio Hedman sekä opintoasiain vastaava Anneli Lappalainen. Lisäksi käytiin kertaalleen vierailemassa vararehtoreiden Martti Raevaara ja Heikki Mannila luona.

Koulutuspoliittinen johtoryhmä kokoontui neljä kertaa. OPN ja kopojory kerättiin myös ahkerasti kommentteja sektorin työhön sähköpostitse, ja kommentteja tulikin paljon.

AYY:n ja sen edeltäjien koulutuspoliittiset toimijat yhteen kokoava koulutuspoliittinen neuvottelukunta kutsuttiin koolle kahdesti, toukokuussa ja marraskuussa. Ensimmäisen kokoontumisen isännöi AYY, toisen Suomen Ekonomiliitto SEFE ry.

Yhdistyksistä tehtiin tiiveintä yhteistyötä KY:n ja TOKYO:n kanssa. KY:n kanssa tavattiin kerran viikossa, TOKYO:n kanssa kahden viikon välein. Jatko-opiskelijayhdistys Aallonhuippujen kanssa järjestettiin yhteensä kolme tapaamista, joissa keskusteltiin jatko-opiskelijoiden edunvalvonnasta ja sen työnjaosta Aallossa.

Organisaation kehittämiseen pyrittiin paitsi keräämällä palautetta toiminnasta ja yhteisen kesäprojektin lomassa, myös työstämällä muistio edunvalvonnan tuloksellisuuden mittaamisesta jatkossa.

Vapaaehtoistyöryhmien kokoonpanot Opintoneuvosto 2010 Janne Peltola Puheenjohtaja Juha Isotalo Sihteeri Atte Harjanne Maija Parviainen AK Eero Laukkanen AS Oula Antere Athene Sauli Kurki-Suonio FK Tommi Vatanen / Tuomas Haapala Inkubio Outi Härkönen KK Samuli Salovaara KIK Anna Lievonen MK Laura Salo IK Laura Liukkonen PJK Erik Makkonen Prodeko Marko Seikola / Antti Rautiainen SIK Natalie Segercrantz TF Pyry Koivisto TiK Juha Erkkilä VK Anna Keskinen IA-tdk Nina Lagus ETA-tdk Patrik Laiho IL-tdk Antti Karkola KM-tdk

Koulutuspoliittinen johtoryhmä 2010 Atte Harjanne Puheenjohtaja Juha Isotalo Sihteeri Janne Peltola Antti Karkola Patrik Laiho Anna Keskinen Nina Lagus Juuli Kuusivuori Sini Myllyniemi

KM-tdk IL-tdk IA-tdk ETA-tdk KY TOKYO

Sosiaalipolitiikka Se k to r i n To i m i j at H alli t u k s en 2. va r a pu heenjohta ja Elli Leppisaari A s i ant u ntija J enni Kuusivuori, vastuualueina toimeentulo, kunta ja Kauppakorkeakoulu A s i ant u ntija L iisa Lähteenaho, vastuualueinaan hyvinvointi, terveys ja opiskelukyky

H y v i nv o i nt i , terve y s j a o p i s k elu k y k y Vuoden alussa asetettiin tavoitteeksi, että Aalto-yliopistossa oppimiselle on luotu sitä tukevat rakenteet, että opiskelijoiden opiskelukykyä ylläpidetään, ja että yliopiston opiskelijat voivat hyvin. Työskentely voitiin aloittaa sikäli toiveikkain mielin, että opiskelijoiden hyvinvointi ja opiskelukyky ovat viime vuosina päässeet aiempaa paremmin yliopistojen toiminnan kehittämisen fokukseen. Opiskelukykyisyys on myös tunnistettu opintojen etenemiseen vaikuttavaksi tekijäksi.

Hyvistä lähtökohdista huolimatta kulunut vuosi oli ennen kaikkea tulevaisuuden suunnittelun ja tietynlaisen käymistilan aikaa.

Yliopiston toiminnan kehittäminen Opiskelijoiden hyvinvoinnin ja opiskelukyvyn merkitystä yliopiston menestymisen mahdollisuuksille pidettiin vuoden aikana esillä jatkuvasti eri yhteyksissä. Keskeisiä yhteistyökumppaneita olivat esimerkiksi yliopiston opinto- ja opiskelijapalvelujen vastaava sekä opiskelijoiden hyvinvoinnista vastaava vararehtori. Yhteistyötä tehtiin myös yliopiston HR-palveluiden kanssa, kun pohdittiin opiskelijoiden ja henkilöstön hyvinvoinnin edistämistä yhteistyössä.

TKK:n henkisen hyvinvoinnin yhteistyöryhmän kokouksiin osallistuttiin aktiivisesti. Laajan kokoonpanonsa vuoksi ryhmä olikin korvaamaton keskustelufoorumi myös Aalto-asioissa, kun Aalto-tasoisen hyvinvointityöryhmän perustaminen siirtyi tulevalle vuodelle. Vuonna 2011 yliopistolla työnsä aloittaa myös opiskelijoiden hyvinvoinnista ja esteettömyydestä vastaava henkilö – kyseessä on merkittävä

rekrytointi, joka on ollut jo AYY:n edeltäjien tavoitteena uuden yliopiston opiskelijapalveluita pohdittaessa.

Syksyllä yliopistoyhteisön kommenteille saapui luonnos yliopiston saavutettavuuden strategiaksi ja toimeenpanosuunnitelmaksi. Strategia painottaa voimakkaasti yhdenvertaisen osallistumisen mahdollisuuksia, ja sen henkeen oltiin edunvalvontasektorilla tyytyväisiä.

Joulukuiseen Tekniikan opetuksen symposium ReflekToriin valmisteltiin yhteistyössä koulutus- ja sosiaalipoliittisella sektorilla sekä SYL:n kanssa yhteinen työpajaesitys teemalla opiskelukyvyn tukeminen ensimmäisen vuoden orientoivissa opinnoissa. Työpaja hyväksyttiin symposiumiin, ja se onnistui hyvin. Työskentelyn tulokset tukevat vaikutustyötä opiskelukykyyn ja opintojen onnistuneeseen aloittamiseen liittyen.

Vuoden aikana valmisteltiin pääasiassa yliopiston ja SYL:n kanssa yhteistyössä laajaa kolmivuotista opiskelukykyyn liittyvää hanketta. Euroopan sosiaalirahaston rahoitus hankkeelle varmistui loppuvuodesta. SYL rekrytoi hanketta toteuttavan suunnittelijan, ja hanke käynnistyy heti vuoden 2011 alussa.

Aallosta hyvinvoiva yhteisö -hanke Vuoden aikana järjestettiin yhteistyössä YTHS:n kanssa kaksi ”Aallosta hyvinvoiva yhteisö” -hyvinvointikoulutusta erityisaseman yhdistysten toimijoille. Koulutuksissa käsiteltiin muun muassa case-harjoitusten avulla hyvinvointiasioita osana opiskelijaelämää ja yhdistystoimintaa. Molemmat koulutukset saivat kiittävää palautetta. KY-toimijoille suunniteltu koulutus jouduttiin perumaan vähäisen osallistujamäärän vuoksi. Palautteen ja kokemusten perusteella päätettiin tulevina vuosina entistä voimakkaammin yrittää vakiinnuttaa hyvinvointinäkökulmaa yhdistysten toiminnassa.

Opiskelijaterveydenhuolto Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö ( YTHS) työllisti sektoria muutamaan aiempaan vuoteen verrattuna melko kevyesti.

Jo aiemmin käytyjen raskaiden sopeuttamiskeskusteluiden ja jo aiemmin tehtyjen säästöpäätösten jälkeen vuosi kului päätösten toimeenpanossa. Vuoden lopussa varmistui pitkään

puhuttanut kokeilu YTHS:n palveluiden laajentamisesta ammattikorkeakouluopiskelijoille.

Vuoden aikana osallistuttiin aktiivisesti YTHS:n Helsinki-Espoon terveyspalveluyksikön johtokunnan sekä Helsingin ja Otaniemen terveystyöryhmien toimintaan. Säätiön sääntöjen ja johtosäännön uudistusprosessin seurauksena terveyspalveluyksiköiden johtokuntien rooli muuttui, ja niistä tuli päätöksentekijöiden sijaan enemmän sidosryhmäyhteistyön paikkoja. Moniammatilliset terveystyöryhmät antoivat Aallon korkeakoulujen lisäksi hyvän näköalan myös muiden pääkaupunkiseudun tiede- ja taidekorkeakoulujen ajankohtaisiin hyvinvointi- ja terveyskysymyksiin sekä ideoita terveydenedistämistyöhön.

Op i ntot u k i u u d i s t u s ja opintotuen linjapaperi Tuore ylioppilaskunta otti vauhdikkaan startin opintotuen suhteen, nimittäin toimeentulotavoitteita ryhdyttiin hahmottelemaan jo heti helmikuun alusta. Sosiaalipoliittinen sektori valmisteli edustajistolle linjapaperin opintotuesta ja se hyväksyttiin maaliskuussa. Nykypäivänä opiskelijoilta vaaditaan täysipäiväistä opiskelua ilman sitä mahdollistavaa opintotukea, työkokemusta jo ennen valmistumista työllistymisen varmistamiseksi ja oman toimeentulontäydentämistä ansiotuloilla.

Aaltolaiset päätyivät vaatimaan mm. opintorahan sitomista indeksiin ja korkeampaa opintolainaa. Lisäksi koettiin, että työelämäkokemuksen hankkimista opiskeluaikana tulee arvostaa ja se tulee huomioida opintotuessa. Opintotuen linjapaperi on helpottanut uuden ylioppilaskunnan toimeentulon edunvalvontaa ja tavoitteita on viestitty eteenpäin sidosryhmille yliopiston sisällä ja muualla yhteiskunnassa.

Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) julkaisi opintotuen rakenteellisen kehittämisen muistion elokuussa 2010.

Muistion esitysten seurauksena ylioppilaskunta ryhtyi valmistautumaan muutoksiin yhdessä Aalto-yliopiston kanssa.

Opintorahan sitominen indeksiin ei mennyt eduskunnassa läpi muistion esityksestä huolimatta, mikä oli suuri pettymys

29

ylioppilaskunnalle. Kiristykset toteutettiin, mutta nykytilaa turvaavat kohennukset toimeentulossa jäivät tekemättä.

Uusi elokuussa 2011 voimaan astuva opintotukilaki muun muassa kiristää kuukausittaista opintopistevaatimusta, muuttaa opintotuen myöntämisen kaksiportaiseksi ja yhtenäistää opintojen etenemisen seurantaa. Tulevat vuodet näyttävät, miten opintotuen rakenteellinen kehittäminen opiskelijoiden näkökulmasta on onnistunut. Jatkohaasteita erityisesti AYY:n opintolainatavoitteiden osalta on vielä paljon jäljellä.

H ätä m a j o i t u s Hätämajoitus eli alkusyksyn väliaikainen asumisjärjestely asuntoa vailla oleville opiskelijoille järjestettiin vuonna 2010 yhdessä Helsingin kaupungin, AYY:n ja Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan (HYY ) kanssa. Hätämajoituksen järjestämiseen oli varauduttu hyvissä ajoin ja ensimmäinen tapaaminen koskien syksyn hätämajoitusta kutsuttiin koolle jo viime vuonna.

Lopullinen muoto hätämajoitukselle varmistui keväällä 2010, kun Helsinki tarjosi majoitukseen sopivia tiloja Kinaporinkadulta Sörnäisistä. AYY ja HYY toimivat portinvartijoina majoitukseen pääseville, yhteisesti sovittujen pelisääntöjen mukaan.

Yhteydenottojen määrä yllätti AYY:n toimijat ja toinen ylioppilaskunnan sosiaalipoliittisista asiantuntijoista olikin syksyllä kädet täynnä työtä vastatessaan opiskelijoiden yhteydenottoihin. Pääosa hätämajoittujista oli kansainvälisiä opiskelijoita, joiden tilanne pääkaupunkiseudun asuntomarkkinoilla on erityisen vaikea.

Vuoden 2010 hätämajoitus oli Helsingin kaupungin pilotti-hanke ja yhteistyö kaupungin ja ylioppilaskuntien välillä toimi mainiosti. 99 prosenttia hätämajoittujista sai asunnon hätämajoituksen loppuun mennessä. Tulevalta vuodelta AYY toivoo hedelmällistä yhteistyötä paitsi Helsingin kaupungin, myös Espoon ja Aalto-yliopiston kanssa.

Aloittavalle opiskelijalle kohtuuhintainen katto pään päälle on sujuvien opintojen ehdoton edellytys.

A a lto - Pa rt y avajaistunnelmia.

Kuvaaja tuntematon

30

K a n s a i nv ä l i s et Asiat Se k to r i n To i m i j at Jarno Lappalainen Kansainvälisten asiain vastaava Hanna Sauli (18.1. alkaen) Kansainvälisten asiain asiantuntija “Jos meillä on paljon ulkomaalaisia opiskelijoita, jotka asuvat keskenään ja puhuvat keskenään omaa kieltään, niin mun on vaikea nähdä, miten me siitä niin kovasti hyödytään.”

– edustajistokeskustelua koulutuksen maksullisuudesta

To i m i nn a n k äy nn i s tä m i nen Uuden ylioppilaskunnan aloittaessa kansainvälisten asiain sektori oli edeltäjäylioppilaskuntia merkittävästi laajemman ja pirstoutuneemman toimintakentän edessä. Aallon eri korkeakoulujen välillä oli mittavia eroja opiskelijoiden kansainvälistymismahdollisuuksissa, kansainvälisten opiskelijoiden määrässä ja profiilissa sekä vakiintuneissa toimintatavoissa.

Alkuvuodesta sektorilla luotiin yhteydet Aallon kansainvälisten asioiden johtoon, kansainvälisten asioiden hallintoon kolmessa schoolissa ja kolmelta edeltäjäylioppilaskunnalta periytyneeseen kansainväliseen järjestökenttään sekä haettiin toiminnan painopisteitä uudessa tilanteessa.

Ta i s telu m a k s u tto m a n k o u lu t u k s en p u o le s ta Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) lanseeraama lukukausimaksukokeilu piti kansainvälisten asioiden sektorin kiireisenä erityisesti vuoden alkupuoliskolla. Kokeilu mahdollistaa lukukausimaksujen perimisen EU/ETA-maiden ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta.

Edeltävän vuoden puolella vielä muotoaan vailla oleva Aalto-yliopisto ilmoitti kokeiluun mukaan varmuuden vuoksi kaikki vieraskieliset maisteriohjelmat. Kokeilun toteutuksen valmistelussa yliopisto kutsui ylioppilaskunnan edustajan mukaan lukukausimaksukokeilua valmistelevaan työryhmään.

Työryhmätyöskentelyn tueksi sektori valmisteli maaliskuussa lukukausimaksukokeilua koskevan linjapaperin, jonka edustajisto hyväksyi yksimielisesti. Ylioppilaskunnan keskeisiksi linjoiksi muotoutuivat: I Lukukausimaksukokeilua on arvioitava monipuolisesti ja läpinäkyvästi II

Kokeilun on annettava todenmukainen kuva lukukausimaksujen vaikutuksesta

III

Stipendijärjestelmän täytyy olla tarveharkintainen

IV

kehitysyhteistyövaroja ei saa käyttää järjestelmän rahoittamiseen

V

Opiskelijoiden yhdenvertaisuudesta ei saa tinkiä.

Ylioppilaskunnan yksiselitteinen kanta koulutuksen maksullisuutta vastaan sementoitiin kuitenkin vasta hallitusohjelmatavoitteiden hyväksymisen yhteydessä huhtikuussa vilkkaan edustajistokeskustelun päätteeksi.

Lukukausimaksukokeilua valmisteleva työryhmä koostui Aalto-yliopiston johdon edustajista, korkeakoulujen hallinnon edustajista sekä ylioppilaskunnan edustajasta.

Työryhmä työskenteli intensiivisesti ja – mittavista mielipide-

eroista huolimatta – rakentavasti aina kesään asti. Ylioppilaskunta vaikutti kokeilun käytännön toteutukseen aktiivisesti sekä työryhmässä että rehtoraatin kautta. Työryhmän loppuraporttiin jätettiin eriävä mielipide kokeilun laajuudesta ja lukukausimaksujen suuruudesta.

Rehtoraatin tahtotilaksi muotoutui lopulta ylioppilaskunnan tavoitteen mukaisesti vain valikoitujen ohjelmien ottaminen mukaan kokeiluun kaikkien ohjelmien sijasta.

Lukuvuosimaksun suuruudeksi tuli 8000 euroa, joka ylioppilaskunnan näkemyksen mukaan oli suhteettoman korkea hintataso.

Marraskuussa kävi ilmi, että ylioppilaskunnan ja valmistelevan työryhmän linjojen mukainen stipendien tarveharkintaisuus oli jäämässä pois kokeilun toteutuksesta.

Esitettiin Aallolle ulkomailta haettujen esimerkkien pohjalta rakennettu malli tarveharkintaisen stipendijärjestelmän toteuttamiseksi. Yliopisto kieltäytyi harkitsemasta mallin käyttöönottoa vedoten resurssipulaan ja siihen, että asiaan on hyvää aikaa palata, ”kun lukukausimaksut tulevat osaksi suomalaista korkeakoulujärjestelmää”.

Samaan aikaan kun korkeakouluissa valmisteltiin EU/ ETA-maiden ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden lukukausimaksukokeilua, myös suomalaisten opiskelijoiden lukukausimaksut nousivat näkyvästi esille julkisessa keskustelussa OKM:n työryhmien julkaisemien raporttien seurauksena. AYY julkaisi helmikuussa kannanoton Misukan työryhmän raporttiin koulutuksen maksuttomuuden puolesta ja Lehikoisen työryhmän raporttien yhteydessä maaliskuussa lausuttiin lukukausimaksuista periaatetasolla viiden muun ylioppilaskunnan kanssa. Lisäksi AYY osallistui huhtikuussa maksuttoman koulutuksen puolesta SYL:n ja SAMOK:n johdolla järjestettyyn mielenilmaisuun ja sen valmisteluihin.

31

Vastaperustettu T u t k arikom ite a. Kuvassa vasemmalta oikealle: kv-vastaava Jarno Lappalainen, kv-asiantuntija Hanna Sauli, toimikunnan puheenjohtaja Stefanie Hofemann, jäsenet Sarah Alden, Tang Mengshu, Tao Meng ja Eric Qu. Heidän lisäkseen toimikunnan jäseniksi valittiin Basanta Nepal, Da Glória Ana, Ishfaq Zareen, Shourov Kumar Roy ja Rohit Gupta.

32

K o ht i k o l m i k i el i s tä y l i o pp i l a s k u nta a Kolmikielisyyden toteutumista ylioppilaskunnassa ja yliopistossa edistettiin tarmokkaasti.

Kesän aikana aloitettiin ylioppilaskunnan kielilinjausten valmistelu toteuttamalla jäsenkysely ylioppilaskunnan ja yliopiston palvelutasosta eri kielillä sekä haastattelemalla ylioppilaskunnan henkilöstöä. Näiden pohjalta valmisteltiin esitys ylioppilaskunnan kielistrategiaksi sekä strategian toimeenpanosuunnitelma eli kolmikielisyyssuunnitelma. Edustajisto hyväksyi kielistrategian elokuussa ja hallitus hyväksyi kolmikielisyyssuunnitelman pian tämän jälkeen. Sekä kielistrategia että kolmikielisyyssuunnitelma on tarkoitus ottaa uudelleen tarkasteltavaksi vuoden 2011 loppupuolella.

Ylioppilaskunnan linjaksi muotoutui suomen, ruotsin ja englannin vahva asema rinnakkaisina käyttökielinä. Ylioppilaskunnan palvelut, tiedotus, keskeiset dokumentit ja tapahtumat tarjotaan mahdollisimman samantasoisina kolmella kielellä, ja kielivähemmistöjen osallistumista ylioppilaskunnan ja yhdistysten toimintaan tuetaan aktiivisesti.

Kolmikielisyyssuunnitelman toimeenpano käynnistettiin laatimalla uudet kääntämiskäytännöt ja järjestämällä niistä henkilöstölle koulutus, toteuttamalla AYY:n uudet verkkosivut ja halloped-haku kolmikielisinä sekä vaikuttamalla kielistrategiassa linjattujen edunvalvontatavoitteiden mukaisesti Aalto-yliopiston kielilinjauksiin.

K o ht u u tta k a n s a i nvä l i s ten o p i s k el i j o i d en o lo i h i n EU/ETA-alueen ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden suurimpia ongelmia Suomessa on jo vuosien ajan ollut maahanmuuttolain edellyttämien sairausvakuutusten erittäin vaikea saatavuus, epäluotettavuus ja puutteet kattavuudessa. Kansallisen opiskelijaliikkeen ajettua ongelmaan ratkaisua pitkän aikaa AYY:n kansainvälisten asioiden sektori sai tuotua asian Aallon ja sitä kautta myös muiden suomalaisten korkeakoulujen agendalle. Kesän aikana tavattiin useita eri yhteistyötahoja ja kerättiin aiheesta taustatietoa, jonka ansiosta Aalto tarttui määrätietoisesti asiaan ja kokosi kansallisen tason yhteistyöfoorumin valmistelemaan vakuutusten kilpailuttamista. Tavoitteena on käyttää laajan korkeakoulukentän painoarvoa kunnollisten vakuutusten saamiseksi opiskelijoille.

Pääkaupunkiseudun kansainvälisten opiskelijoiden asuntotilanne oli aiempien vuosien tapaan erittäin vaikea varsinkin alkusyksystä, ja odotetusti kymmeniä opiskelijoita oli lukukauden alkaessa vailla asuntoa. Sosiaalipoliittinen sektori järjesti yhteistyössä Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan ja Helsingin kaupungin kanssa hätämajoituksen syksyn akuuteimman asuntopulan ylitse pääsemiseksi. Pidemmän tähtäimen vaikuttamista tehtiin osallistumalla Aalto-yliopiston asuntotoimiston perustamisen valmisteluun sekä pitämällä kansainvälisten opiskelijoiden heikkoa asuntotilannetta esillä pääkaupunkiseudun opiskelijametropolihankkeessa, tapaamisissa Aallon ja korkeakoulujen hallinnon kanssa sekä keskeisimpiä päättäjiä yhteen koonneessa HERA-seminaarissa.

Lisäksi toteutettiin kyselytutkimus liikuntapalveluiden kattavuudesta, tiedotuksesta ja saavutettavuudesta kansainvälisten opiskelijoiden näkökulmasta. Kohderyhmänä olivat kansainväliset opiskelijat tulevan UniSport-verkoston piirissä eli Aalto-yliopistossa ja Helsingin yliopistossa.

AYY osoittamassa mieltä maksuttoman koulutuksen puolesta

33

Kansainvälisyy ttä o p i nto i h i n Tapaamisissa Aallon hallinnon ja sidosryhmien kanssa pidettiin jatkuvasti esillä ulkomailla suoritettujen opintojen hyväksilukemisen helpottamista, englanninkielisen opetuksen laadun parantamista, opettajien kielitaitoa, englanninkielistä tiedotusta ja kotikansainvälistymistä.

Korostettiin kansainvälisten ja paikallisten opiskelijoiden välisen vuorovaikutuksen tärkeyttä opetuksessa ja vapaa-ajalla sekä yliopiston kansainvälistymisen että kansainvälisten opiskelijoiden integraation kannalta.

Loppuvuodesta sektorilla perehdyttiin erilaisiin vaihtoehtoihin mielekkäiden kotikansainvälistymisopintojen toteuttamiseksi. Yhdessä Aallon kanssa luonnosteltiin suunnitelmaa kansainvälistymisopintojen sisällyttämiseksi tutkintoihin.

K a n s a i nvä l i s et o p i s k el i j at o s a k s i y hte i s ö ä Vuoden alussa Aallon kansainvälisillä tutkinto-opiskelijoilla ei ollut lainkaan omaa etujärjestöä tai yhdistystoimintaa. Sektori perustikin kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden edunvalvonnan tueksi Tutkarikomitean (International Degree Students’ Committee, IDSC), jonka ansiosta edunvalvontaan saatiin tuotua kansainvälisten opiskelijoiden omaa näkökulmaa. Samanaikaisesti sai alkunsa aktiivisten opiskelijoiden aloitteesta syntynyt kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden yhdistys (International Students’ Association, ISA), jonka toiminnan käynnistämistä sektori tuki syksyn uusien opiskelijoiden saapuessa Aaltoon. Myös vaihto-opiskelijoiden järjestö Erasmus Student Networkin (ESN) jatkuvuuden varmistamiseksi toimintaan rekrytoitiin loppuvuodesta uusia aktiiveja.

Kansainvälisten opiskelijoiden osallistumista myös muuhun yhdistystoimintaan helpotettiin keräämällä yhdistyksistä englanninkielisiä kuvauksia ylioppilaskunnan verkkosivuille sekä osallistumalla yhdistyskoulutuksiin ja tuomalla niissä esiin kansainvälistä näkökulmaa.

Kansainvälisiä opiskelijoita houkuteltiin myös hakeutumaan hallopedeiksi yhdessä koulutuspoliittisen sektorin kanssa. Aallossa järjestettiinkin Suomen ensimmäinen kolmikielinen hallopedhaku.

Tutorien ja kv-tutorien kouluttamiseen osallistuttiin kaikilla kolmella kampuksella.

Yhdessä kv-ISOtirehtööri Ilmari Pärnäsen kanssa laadittiin suunnitelma tekniikan alan kvtutoroinnin uudistamiseksi uusien teknillisten korkeakoulujen aloittaessa 2011. Kansainvälisten opiskelijoiden tutoroinnin uudelleenjärjestelysuunnitelmaa jatkokehitettiin yhdessä kiltojen kanssa. Mallia, jossa vaihto-opiskelijoiden tutorointi järjestetään korkeakoulukohtaisesti ja kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden tutorointi yhdessä toisen syklin valinnassa sisääntulevien suomalaisten opiskelijoiden kanssa lähdettiin toimeenpanemaan vuodenvaihteen lähestyessä.

Yliopiston kanssa käytiin myös keskusteluja tutoreiden palkitsemiskäytännöistä ja erityisesti siitä, tulisiko tekniikan alan kv-tutoreita palkita rahallisesti ja näin houkutella enemmän väkeä

34

mukaan toimintaan, mutta tässä päädyttiin siihen, että tutoreiden palkitsemiskäytänteitä on syytä tarkastella kokonaisuutena.

Kansainvälisille opiskelijoille tiedotettiin AYY:stä ja ajankohtaisista asioista tiedotuslistoilla ja viikkotiedotteissa sekä korkeakoulujen orientaatiotilaisuuksissa. Ylioppilaskunta päätti tulkita automaatiojäsenyyttä siten, että se ei koske vaihto-opiskelijoita, mikä edellytti käytäntöjen ja tiedotuksen selkiyttämistä taideteollisessa korkeakoulussa ja teknillisessä korkeakoulussa, joissa käytäntö ennen yhdistymistä oli erilainen. Tämä myös edellytti aiempaa parempaa tiedotusta ylioppilaskunnan jäsenyyden tarjoamista eduista ja palveluista.

K a n s a i nvä l i s i ä ver k o s to j a j a k eh i t y s y hte i s t yötä AYY osallistui pohjoismaiseen yhteistyöhön nostamalla esille ajankohtaisia koulutuspoliittisia aiheita SUNTU-verkostossa. Lisäksi valmisteltiin artikkeli Aalto-yliopistosta SEFI:n vuosikonferenssin yhteydessä julkaistavaksi. Koulutuspoliittisia aiheita puolestaan käsiteltiin kesällä pohjoismaisia teknillisiä yliopistoja kokoavassa NordTek-konferenssissa.

Ajankohtaista tietoa kansainvälisen koulutuspolitiikan kehityssuunnasta, tulevista muutoksista ja yleisistä korkeakouluopiskeluun liittyvistä asioista saatiin osallistumalla pohjoismaisia teknillisiä yliopistoja kokoavaan NordTek-konferenssiin sekä European Association for International Education (EAIE), Global Student Forum (GSF), World Engineering Education Forum ( WEEF) ja European Society for Engineering Education (SEFI) -konferensseihin. SEFI:n konferenssissa AYY myös osallistui järjestön kehittämiseen opiskelijajärjestöille houkuttelevampaan suuntaan.

Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu mahdollisti rahoituksellaan ylioppilaskunnan laajan läsnäolon teknillisen alan koulutuspoliittisissa verkostoissa ( WEEF, GSF, NordTek). Tieteenalakohtaisen kattavuuden parantamiseksi sektorilla selviteltiin mahdollisuuksia käynnistää opiskelijaverkostotoimintaa taideteollisen alan Cumulus-verkostossa.

AYY:n jaostoiksi edeltäjäylioppilaskunnilta periytyivät KY:n Kehitysyhteistyöjaosto sekä TKY:n Board of European Students of Technology (BEST ) ja Erasmus Student Network (ESNTKY ), jotka järjestivät itsenäisesti kansainvälistä ja yhteiskunnallista toimintaa Aallon opiskelijoille.

Yhte y k s i ä K au k o - Itä ä n Maailman katseet kääntyivät jälleen kerran Kiinaan Shanghain maailmannäyttelyn lähestyessä eikä Aalto-yliopiston suunta tästä poikennut. AYY:n hallitus päätti myös matkustaa osittain Aalto-yliopiston tuella mutta pääosin omakustanteisesti Kiinaan tutustumaan Aallon tuoreeseen kumppaniyliopistoon Shanghain Tongjiin sekä ylläpitämään TKY:ltä periytynyttä yhteyttä Pekingissä toimivaan Tsinghuan yliopistoon, joka sijoitetaan yleensä joko parhaaksi tai toiseksi parhaaksi Kiinan yliopistojen välisissä vertailuissa.

AYY:n delegaatiossa seikkaili yhdeksän hallituksen jäsentä ja pääsihteeri. Saapuminen Kiinaan ajoitettiin siten, että paikalla oltaisiin parahiksi Aalto-Tongji Design Factoryn avajaisiin eli hieman Aalto on Tracks –junailijoiden saapumisen jälkeen. Viikon mittainen oleskelu Shanghaissa tarjosi mahdollisuudeen tutustua Tongjin yliopiston ylioppilaskuntaan sekä maailmannäyttelyyn ja antoi myös hyvin ansaitun mahdollisuuden hengähtää parin päivän ajan raskaan kevään jälkeen.

Matkan toinen osuus sisälsi viikon mittaisen oleskelun pääkaupungissa Pekingissä, jossa Tsinghuan yliopiston ylioppilaskunta otti delegaation avosylin vastaan. Ohjelma Tsinghuassa sisälsi seminaarin yliopistoista ja ylioppilaskunnista, tutustumisen yliopistoon ja sen opiskelijoihin, yritysvierailun sekä tutustumista paikallisiin kulttuurikohteisiin. Matka oli siinä määrin onnistunut, että yhteistyön jatkaminen Tsinghuan opiskelijoiden kanssa nähtiin arvokkaaksi suomalais-kiinalaisten verkostojen luomisen ja kulttuurivaihdon kannalta. Yhteistyön jatkuvuutta varten syksyllä aloitettiin selvitykset pysyvän ylioppilaskunnan ulkopuolisen rahoituskanavan löytämiseksi sekä ystävyyssopimuksen allekirjoittamiseksi.

A alto on Tr acks juhlii.

35

Y H T E ISÖ A a lto - y h t e i s ö “ Turhauduttu ajoittain kirjauksen vähäiseen konkretiaan ja siihen, että tavoitteeseen on vielä pitkä matka. Pieniä askelia otetaan kuitenkin joka päivä. Välillä tosin myös taaksepäin.”

– lainaus eräistä yllätyspäivityksistä

S e k to r i n to i m i j at Saara Hyrkkö, hallituksen jäsen J oonas Jylhä, asiantuntija, viestintä ja järjestöt Otto Palonen , asiantuntija, järjestöt / tuottaja, tapahtumat Mika T arhala, tuottaja, tapahtumat

Muu hauska ja tapahtumia Virallinen skumppa Hallituksen alkoholipoliittisen johtoryhmän baarimestari Hyrkön johdolla Mika Väisänen, Johanna Järvinen, Venla Pouru ja Robert Hanson järjestivät huhtikuussa AYY:n toimiston väelle keväisen skumppamaistelun, jossa arvioitiin erilaisia kuohuviinejä. Palautteen perusteella baarimestari valitsi AYY:n vuoden viralliseksi skumpaksi Marqués Monistrol Selección Especial Brut:n, jota arviointilomakkeissa ylistettiin, mutta todettiin myös, että sen ”pieni karvaisuus tuo uskottavuutta”.

Virallinen skumppa julkistettiin Aavan järjestämien Vappukarnevaalien yhteydessä, ja se sai luontevan lempinimen Markku.

Lotta P unkanen , kulttuuri- ja kerhosihteeri 08/10 saakka

Värit

Apinaorkesteri-biisi vapulta

AYY:n hallituksen perustettua tunnustyöryhmän, ryhmä pohti AYY:n tulevia värejä. Tunnustyöryhmä ehdotti edustajistolle kahta eri vaihtoehtoa väreiksi ja nauhaksi. Edustajisto valitsi raikkaamman vaihtoehdon. AYY:n virallisiksi väreiksi tuli purppura ja hopea. Nauhassa suhteessa 5:2, hopea alapuolella. Silloisen vapaaehtoisen Robert Hansonin letkautus ”Rakkautta ja monarkiaa” jäi elämään… Tunnustyöryhmä jatkaa puurtamista AYY:n merkkien parissa.

Kult-tuu-ri-sektori Lämpömiehenkujalla harjoitteli Apinaorkesteri vuoden mittaan meitä viihdytti Apinat potkulaudalla viiletti TJ lauloi ja haalareita heilutti Myös kiiski tunsi aavan evässään, Kaikki mukana tanssi raitahousuissaan Se oli...

Mika tamburiinia heilutti, Puun oksalta Saaraa jaloista roikutti Laiha Ode soitti kitaraa, Ei tiennyt Hennakaan mitään hauskempaa Se oli...

36

kutsuttiin myös edustajat KY ry:ltä ja TOKYO ry:ltä, mutta valitettavasti he eivät alkuvuoden jälkeen ehtineet osallistua toimikunnan toimintaan.

Yhteisöporukka lähti rakentamaan aaltokulttuuria tyhjästä ja koitti tehdä vuodesta itsensä näköisen. Alkuvuodesta toimikunta suunnitteli loppuvuoden aikataulun ja tapahtumille jaettiin vastuuhenkilöt. Julkisuuskuvaa kehitettiin alkuvuodesta kun toimikunnalle valittiin nimi. Aava valittiin aluksi lempinimeksi, mutta se vakiintui pian käyttöön, ja toimikunnan puheenjohtaja Hyrkkö suunnitteli Aavalle logon, joka myös otettiin heti käyttöön.

Loppuvuonna Aavan sisäisiä toimintatapoja tuuletettiin, minkä lisäksi pidettiin Teekkarijaoston kanssa yhteinen tulevaisuusworkshop, jonka tulokset näkyvät vuonna 2011.

Vuodesta toimikunnalle jäi Ruudolf- ja Neon2-fiksaatioiden lisäksi käteen muun muassa Aavan ensimmäiset heimovaatteet – kiiskihenkselit.

K o n k ret i a a , be i b i

eli yhteisösektorin tapahtumat Kaikesta hässäkästä huolimatta AYY:n yhteisötoiminta starttasi ryminällä ja vuoden aikana nähtiin ja koettiin paljon hilpeitä hetkiä.

Aallon avajaiset (tammikuussa)

A a lto - y hte i s ö to i m i k u nta A ava Uusi toimikunta valittiin vuoden 2009 lopussa. Tässä vaiheessa toimikunnalla ei ollut minkäänlaista määrättyä rakennetta tai toimintasuunnitelmaa. Etukäteen oli päätetty vain se, että korkeakulttuurityöryhmän sekä liikunta- ja hyvinvointityöryhmän puheenjohtajat toimivat toimikunnassa. Porukkaan

AYY:n ja Aalto-yliopiston rakastava suhde lämpeni heti tammikuun alussa Aalto-yliopiston avajaisissa, joiden jatkot AYY järkkäsi Apollossa. Lavalla tunnelmaa kohotti Boston Promenade ja taidettiinpa itse rehtorikin nähdä tanssilattian pyörteissä.

Varpajaiset Varpajaiset, eli AYY:n nollannet vuosijuhlat, järjestettiin todella tiukalla aikataululla jo ensimmäisen toimintavuoden helmikuun alussa. Juhlapaikkana toimi Design Factory, joka sai aivan upean ilmeen valaistuksen ja muun koristelun ansiosta. Juhlaa vietettiin normaalia ylioppilaskuntavuosijuhlaa

rennommissa tunnelmissa pukukoodin ollessa ”smart/fun casual”.

Varpajaiset eivät olisi olleen mahdolliset tällä aikataululla ilman jokaisen oljenkorren käyttämistä ja hulvatonta määrää vapaaehtoisia auttajia, pakettiauton kuskeista julisteentekijöihin ja tarjoilijoista ohjelmanumeroiden pitäjiin.

Juhlaväkeä viihdyttivät DJ:t, sikariteltta ja kolmen opiskelijakulttuurin sitsit, joihin myös yleisö pääsi osallistumaan. Toki juhlaväelle tarjottiin myös maukasta ruokaa ruokajuomineen.

Osallistujat viihtyivät hyvin ja tapahtuma oli lähes täydellisen onnistunut, joskin vieraita olisi mahtunut mukaan enemmänkin.

Varpajaisten jatkot vetivät Teknologföreningenin osakuntatalon täyteen ja moni vieraista viihtyi musiikin siivittäminä aina pikkutunneille asti.

Laskiaisrieha Laskiaisriehaa vietettiin talvisissa tunnelmissa Ullanlinnan mäellä laskiaistiistaina. Mäenlasku keräsi taas monituhatpäisen osallistujakaartin. Illalla juhlittiin AYY:n Teekkarijaoston järjestämissä Gravitaatiobileissä.

Vapun kevätkarnevaalit Aaltovappua vietettiin ensimmäistä kertaa Otaniemessä ja Helsingissä Lasipalatsin aukiolla.

Otaniemessä Alvarin aukiolle pystytettiin saunoja ja siirtolavasta tehtiin tiivisteen, pressujen, palopostin ja kuuman höyryn avulla uima-allas. Vesipetoja viihdyttivät muun muassa Wappulehti Julkun läpiluenta ja räpin Suomenmestari Ruudolf.

Varpajaistunnelmia. Kuva: Timo Idänheimo

Vapp urieh an julist u s Smökin katolta, kuvassa Tuula Teeri ja kyläsenaatti.

37

Keskustassa päästiin myös nauttimaan live-musiikista, mutta valitettavasti huono sää verotti osallistujia. Köyttä päästiin kuitenkin vetämään monilla eri kokoonpanoilla ja nesteytyksestä huolehti Polyteknikkojen raittiusseuran vissynjuontikilpailu.

Aalto Party ( ja AYY-Aalto-haaste) Aallon lukuvuoden avajaisia vietettiin Kauppakorkeakoululla, minkä jälkeen koko juhlakansa kulkeutui Design Factoryn taka- ja etupihalle Aalto Partyyn. Messevissä bileissä nautittiin muun muassa pomppulinnasta ja festaritunnelmasta, kun eri yhdistykset ja yhteisöt panivat parastaan omilla kojuillaan. Tunnelma oli aurinkoinen ja riehakas.

Illan kohokohta taisi olla AYY:n haaste Aallon johdolle. Kolmiottelun lajeista tukkihumala meni kirkkaasti ylioppilaskunnan voitoksi, köydenvedossa taas yliopisto veti pitemmän korren, mutta ratkaisevassa sumopainiottelussa hallituksen Jarno peittosi uhmakkaasti vararehtori Jorma Kyyrän. Kilpailu Lämppärin herruudesta päättyi siis tällä kertaa AYY:n eduksi. Ensi vuoden vastahaastetta jäämme odottamaan!

Kuvat: Paula Partanen

Kampuskarkelot Syksyllä järjestetty tapahtuma tarjosi kaikille AYY:n yhdistysluettelon yhdistyksille mahdollisuuden esitellä toimintaansa aaltolaisille ja muun muassa rekrytoida uusia jäseniä. Kampuskarkeloiden oli määrä tapahtua kolmella kampuksella, mutta Arabiaan tapahtumaa ei valitettavasti saatu järjestymään. Töölössä osallistuminen oli melko vähäistä, mutta Otaniemessä TKK:n päärakennus oli täynnä yhdistyksiä ja mitä omalaatuisimpia esittelyitä.

38

A a lto H a a ste: Jarno Lappalainen haastoi vararehtori Jorma Kyyrän sumopainiotteluun.

Aarremarkkinat

Katse tulevaisuudessa

Muun muassa osto-, myynti- ja lainauspalveluja aaltolaisille tuottava Kassi oli mukana yhteistyössä Aarremarkkinoissa, jotka toteutettiin kirpputorihenkisenä tapahtumana Helsingin keskustassa. Tapahtuma oli AYY:n ensimmäisiä matalan kynnyksen tapahtumia juhlien ulkopuolella.

Vuoden aikana ehdittiin myös kurkkia tulevaisuuteen. Vuoden 2011 vuosijuhlien eli AYY 1v-bileiden suunnittelu aloitettiin jo keväällä 2010 kaikille avoimella suunnittelukahvituokiolla. Vajaan kymmenen hengen porukassa ideat lensivät laidasta laitaan. Lisäksi jäsenistön toiveita ja ideoita kerättiin uservoice-palvelun kautta, ja saatiinpa muutama kannustava suora yhteydenottokin!

Syksyn aikana lyötiin lukkoon konsepti, haettiin edustajistolta lupaa käyttää tapahtumaan hieman reilummin rahaa, varattiin juhlapaikat, suunniteltiin ohjelmat, tilattiin ruuat, lähetettiin kutsut ja alettiin ottaa vastaan ilmoittautumisia. Vuoden 2010 Aava sai vuoden loppupuolella avukseen uusia toimijoita ja pysyi näiden apuna ja tukena aina helmikuussa 2011 järjestettyihin vuosijuhliin asti. Itse pippaloista voidaan lukea enemmän seuraavasta numerosta!

Myös vuoden 2011 vapun (tai Wapun) valmistelu alkoi jo alkuvuodesta 2010 hieman epämääräisissä merkeissä. Pääkaupunkiseudun ylioppilaskunnilla, KY ry:llä ja Helsingin kaupungilla oli ”pieniä näkemyseroja” vuoden 2011 Mantan lakituksesta. Vuosi 2010 meni pitkälti byrokratian ja erimielisyyksien kanssa painiessa.

Joulusirkus Joulukuiseen Otaniemeen tuotiin sirkustunnelmaa kun Joulusirkus täytti Aalto Ventures Garagen sirkus- ja muiden esiintyjien voimin. Tarjolla oli puuroa ja glögiä sekä kovan luokan esityksiä.

Tapahtuma ei valitettavasti vetänyt yleisöä toivotun mukaisesti, mutta ainakin tapahtumassa töissä olleille jäi muistoksi hienot paidat.

Soihtukulkue AYY järjesti yhdessä pääkaupunkiseudun ylioppilaskuntien kanssa perinteikkään ylioppilaiden soihtukulkueen itsenäisyyspäivänä. Kulkue järjestäytyy Hietaniemen hautausmaan sankariristille, josta se lähtee marssimaan kohti Senaatintoria. Kulkueeseen osallistui satoja ylioppilaita.

39

AYY:n synnyttämisprosessissa tehtiin päätös, että vastuu teekkaritoiminnasta ja -kulttuurin ylläpidösta siirtyy AYY:lle.

AYY:n ensimmäisenä toimintavuotena Teekkarijaosto ( TJ ) on vastannut suurimmista ja näkyvämmistä teekkarikulttuuritapahtumista sekä Otaniemen teekkariyhteisön ja kiltatoimijoiden yhteen kokoamisesta.

Teekkarijaoston toiminta Vuoden 2010 Teekkarijaosto vaali teekkarikulttuurin eri muotoja ja perinteitä, organisoi Aalto-yliopiston teknillisen korkeakoulun fuksi-, ISO- ja KV-toimintaa, järjesti isoja, koko Aalto-yhteisölle avoimia tapahtumia ja kokosi yhteen kiltojen toimijoita Teekkarijaoston alaisiin toimikuntiin.

Teekkarijaostossa toimi vuonna 2010 11 jäsentä, puheenjohtaja ja sihteeri. TJ:n puheenjohtajana toimi vapaaehtoistyöntekijän roolissa Henna Mattila ja sihteerinä kulttuurituottaja Mika Tarhala. Jäseninä toimivat teekkarijaoston alaisten toimikuntien puheenjohtajat, teekkarikulttuuritirehtöörit ja juhlatirehtöörit. TKY:n aikaisten Teekkarijaostojen kokoonpanoihin verrattuna vuoden 2010 Teekkarijaoston jäsenissä tapahtui hieman muutoksia. Kulttuuri- ja liikuntatirehtöörin tehtävät siirtyivät Aalto-yhteisön alle, teekkarikulttuuritirehtööreinä hääri kaksi henkilöä ja uutena pestinä nähtiin Teekkarijaoston lukkari, joka perusti kiltojen lukkareista koostuvan lukkaritoimikunnan vaalimaan ja kehittämään teekkarilaulukulttuuria ja toimi sen puheenjohtajana.

Teekkarijaoston alla toimi 5 kiltojen toimijoista koostuvaa toimikuntaa: fuksitoimikunta (ftmk), ISOtoimikunta (itmk), kansainvälisyystoimikunta (kvtmk), isännistö & emännistö (IE) ja lukkaritoimikunta (lutku). Polyteekkarimuseota ylläpiti museotoimikunta, joka koostui avoimen haun kautta valituista jäsenistä. Lisäksi juhlatirehtöörien apuna toimi juhlatoimikunta ( jtmk), johon kuului useita toimijoita Gravitaation, Dipolin Wapun ja Lakinlaskijaisten järjestämisen yhteydessä.

Teekkarijaosto toimi tiiviisti yhdessä Aalto-yhteisötoimikunta AAVAn kanssa. Keskustoimistolla TJ ja AAVA majailivat yhteisissä tiloissa. TJ piti yhteyttä myös muihin kulttuuritoimijoihin: Tampereen teknillisen yliopiston ylioppilaskunnan Teekkarijaostoon ja KY ry:n kulttuurivaliokuntaan.

40

tihaasteena. Kilpailun voittajaksi suoriutui yleisessä sarjassa Automaatio- ja systeemitekniikan killan AS-mato. Voittajat pääsivät juhlimaan Otarannan kattosaunalle ja illaksi Dipoliin Lakinlaskijaisiin.

Tapahtuma sai myös kiitettävästi mediajulkisuutta.

Kisaan osallistunut Länsimetro oli ehdoton linssilude, vaikka kisassa sen kohtaloksi osoittautuikin jyrkkä mäki Otakaarelta ostarin parkkipaikalle, jossa se takertui puuhun ja joutui turvautumaan työntöapuun.

Teekkarijaoston järjestämät tapahtumat

Teekkariperinneviikko

Teekkarijaosto järjesti monipuolista teekkarikulttuuria ilmentävää toimintaa ylioppilaskunnan jäsenille sekä kiltojen aktiivitoimijoille kiitokseksi heidän vapaaehtoisesta työpanoksestaan killoissa ja ylioppilaskunnassa.

AYY:n suurimmat tapahtumat olivat Dipolin Wappu ja Lakinlaskijaiset sekä Gravitaatio ravintola Circuksessa, jotka järjestivät juhlatoimikunta perinteiseen tapaan Wapputirehtöörin ja Lakinlaskijaistirehtöörin vetäminä. Laskiaistiistaina keräännyttiin pulkkamäen jälkeen lähes 2000 hengen baaribileisiin kuuntelemaan rokkia. Wappuna teekkarilakit painettiin Dipolissa päähän suomireggaen, DJ:iden ja RWBK:n rytmien tahdissa. Lakki laitettiin talviteloille syyskuun viimeisenä Lakinlaskijaisissa kolmen bändin, karaoken ja rusettiluistelun saattelemana. Vuoden 2010 suurimmat uudet projektit olivat Otatarhan ajot ja Teekkariperinneviikko.

Teekkarijaoston tehtävänä on vaalia teekkariperinteitä ja tämä tehtävä täytettiin vuonna 2010 järjestämällä Teekkariperinneviikko 30.10.-6.11. Viikon ohjelma koostui osittain vanhoista TKY:n vuosijuhlaviikon tapahtumista ja muutamista uusista avauksista. Viikkoa edelsi Teekkarilaulukilpailu ja sen aikana järjestettiin Teekkarihistoriaa valokuvissa –näyttely vanhan TKK:n päärakennuksen aulassa.

30.10. järjestettiin uusi tapahtuma Klubi-ilta Smökissä. Tapahtumaa markkinoitiin hämyisänä musiikkiklubina, jossa sai tapaksia pöytiin tarjoiltuina. Illan aikana kuultiin Polyteknikkojen kuoron ja Dominanten kvartetteja, Polyteknikkojen orkesterin Cornostaroja sekä Polirytmiä. Kävijöitä oli kiitettävästi ja tunnelma oli tyylikäs.

Maanantaina 1.11. järjestettiin tapakoulutus, tanssiharjoitukset ja laulusauna Rantasaunalla, jossa muun muassa esitettiin Teekkarilaulukilpailuun osallistuneet teokset. Tiistaina Isännistö ja Emännistö järjesti perinteiset baaribileet, joiden teemana tänä vuonna oli Syyshatutus. Bileet juhlittiin ja paras hattu palkittiin Helsinki Clubilla. Keskiviikkona fuksitoimikunta järjesti jälleen kerran Fuksien juhlasitsit Täffällä.

Perjantaina 5.11. järjestettiin TKY:n vuosijuhlien hengessä, mutta tuoreilla mausteilla Teekkariperinnejuhla Dipolissa. Ilta alkoi juhlavasti Suomen lipun, Pyöreän tornin killan lipun ja kiltojen ja osakunnan lippujen saapuessa juhlatilaan Polyteknikkojen marssin tahdissa. Juhlapuhujana kuultiin YIT Suomen rakentamispalveluiden toimialajohtaja Tero Kiviniemeä. Juhlassa julkistettiin myös Pyöreän tornin killan uudet arwoisat. Muusta ohjelmasta vastasivat muun

Otatarhan ajot Ajatus Otatarhan ajoista syntyi keväällä 2010, kun TJ eräänä iltana ideoi tulevia tapahtumia ja pohti, mitä olisi aina haluttu tehdä. Otatarhan ajot eli ei-moottoroitujen, teekkarimaisten ajoneuvojen kisa Otaniemen ympäri päätettiin yhdistää Lakinlakiskijaispäivän juhlamenoihin. Ruutuliput liehuivat ja musiikki soi Alvarin aukiolla, ja Otakaari sai sellaiset reittimerkinnät, jotka kestivät syksyn sateet ja talven lumetkin.

Reitin varrella oli myös skumppavarikko.

Kilpailu suoritettiin kahdessa lähdössä, jotka olivat fuksisarja ja yleinen sarja. Lähtöjärjestys ratkottiin Polyteknikkojen Raittiusseuran järjestämissä aika-ajoissa eli Vichynjuon-

Tee k k a r i per i nnev i i k ko huipentui teekkariperinnejuhlaan Dipolissa 5.11.

Kuva: Ville Roitto

Kuva: Henna Mattila

T e e k k a r i to i m i n ta

Vuoden aikana luotiin yhteistyömuotoja Pyöreän Tornin Killan kanssa. TJ:n edustajana killan kokouksissa toimi Teekkarijaoston puheenjohtaja. Pyöreän Tornin Killan uusien arwoisien valintatyöryhmässä oli mukana kaksi Teekkarijaoston nimeämää jäsentä Elena Suutarinen Teekkarijaostosta ja Sebastian Knight vanhana teekkarijaostolaisena ja TKY:n vuoden 2008 teekkarivastaavana. Uudet Pyöreän Tornin Killan arwoisat julkistettiin Teekkariperinnejuhlassa.

muassa Vinkkelin improvisaatioesitys ja puheen naiselle pitänyt Ilmari Pärnänen. Iltaan toi eloa pöytäkohtaiset hauskat tehtävät, joista esimerkkeinä: ”Aloita pöytäseurueen kanssa spontaanisti laulu wanhan ajan tapaan pääruuan aikana” ja ” Skoolatkaa spektaakkelimaisesti ensimmäisen viinilaulun jälkeen”. Lauantaina 6.11. järjestettiin Teekkarisillis Smökissä ja tunnelma oli erittäin railakas.

Polyteekkarimuseo 2010 Museon noin 52. toimintavuosi pitää sisällään taas ilon ja pettymyksen hetkiä. Keväällä museo oli todistamassa suurinta teekkarionnea, kun siellä vietettiin ensimmäisiä häitä. Kesä taas ajoi museokansan pettymyksen alhoon, kun keväällä havaittu kosteusvaurio laajeni pelottaviin mittoihin ja sen havaittiin olevan huomattavasti oletettua pahempi. Elokuun alussa tilanne paheni valtaisalla nopeudella hälyttäväksi.

Veden jo loivasti lainehtiessa mustalla lattialla museo hätätyhjennettiin KIK:n Telatraktorijaoksen tehokkaalla avulla, ja vahingoiksi jäivät vain hieman käpristyneet esittelypaperit. Sama tehojaos muutti myös museon väliaikaisiin tiloihin Otakaari 11 alakerran liiketiloihin.

Pieni mutta kompakti ’pop up’-museo avattiin 4.11. hillityin menoin. Erityisesti fuksien tarpeita silmällä pitävä

Kuva: Paula Partanen

näyttely koottiin kuudessa viikossa ja rakennettiin viikossa.

Museotoimikunta sekä lukuisat apulaiset aikaansaivat melkoisen nopeusennätyksen laadusta tinkimättä. Sunnuntaiesittelyt käynnistyivät välittömästi, samoin fuksivierailut.

Väliaikainen museo esittelee perusesineistön lisäksi myös harvemmin nähtyä materiaalia. Esillä ovat luonnollisesti teekkarilakit, laulukirjat, TKY:n jäämistö sekä osakuntien esineistöä. Niiden lisäksi holvissa esitellään erilaisia tekstiilejä ja seinillä kiltoja sekä kangasmerkkejä.

Museoon järjestettiin vakituisten sunnuntaiesittelyjen lisäksi lukukausien aikana yli 60 opastettua kierrosta.

Pääosin vieraina on ollut runsaasti teekkareita läheltä ja kaukaa, sekä entisiä että nykyisiä. Suurimman ryhmän muodostavat luonnollisesti Otaniemen fuksit. Lisäksi museoon on käynyt tutustumassa lukuisia ei-teekkareista koostuvia ryhmiä jopa Helsingistä asti.

Museon johtokunta aloitti toimintansa FM Anton Eskolan johdolla muiden jäsenten ollessa DI Jouni Saarenpää (vpj.), museoneuvos Kati Heinämies, KTK Jukka Peltonen sekä tekn. yo Väiski Väisänen. Museon intendenttinä toimi tekn. stud. Anna af Hällström.

J ä r j e s tö a s i at Yleistä AYY:lle periytyi edeltäjäylioppilaskunnilta lähes 200 niiden läheisyydessä toiminutta yhdistystä. Entiset TKY:n yhdistykset siirtyivät kaikki ja suurin osa KY:n yhdistyksistä myös.

Entiset TOKYOn ainejärjestöt eivät liittyneet AYY:n yhdistysluetteloon vielä vuoden 2010 aikana. AYY:n piiriin perustettiin myös uusia poikkitieteellisiä Aalto-yhdistyksiä ja myös muutama vanha yhdistys yhdistyi toisen samankaltaisen kanssa.

Yhdistysluettelo päätettiin yhdistysohjesäännön mukaan jakaa ensimmäiseen ja toiseen rekisteriin. Tämän lisäksi ensimmäisen rekisterin yhdistykset saattoivat hakea edustajistolta erityisasemaa, joka oikeuttaa tiettyjä velvollisuuksia vastaan muun muassa korkeampiin toimintaavustuksiin ja edustajien lähettämiseen ylioppilaskunnan eri elimiin. Erityisaseman yhdistyksen statuksen saivat vuonna 2010 Otaniemen killat, KY ry, TOKYO ry, Probba ry Mikkelistä ja jatko-opiskelijayhdistys Aallonhuiput. Kunkin erityisaseman yhdistyksen kanssa tehtiin AYY-YYA-sopimukset, jotka määrittävät yhdistysten oikeudet ja velvollisuudet AYY:tä kohtaan.

Yhdistysluetteloon liittyneille tarjottiin muun muassa edullisia tilavuokria, IT-palveluita, koulutusta sekä erimuotoisia toiminta-avustuksia. Yhdistysviestintää lähdettiin kehittämään kaaoksesta kohti järjestelmällisempää yhdistysviestintää ja yhdistystiedotetta. Käytäntö todettiin hyväksi, vaikka siitä ei kiireen vuoksi pystyttykään aina pitämään kiinni.

Toiminta-avustukset Ensimmäisen rekisterin yhdistyksille jaettiin starttirahaa toiminnan käynnistämiseen ja projektiavustuksia myönnettiin erilaisiin kertaluontoisiin tapahtumiin ja projekteihin. Ensimmäisen rekisterin yhdistyksille jaettiin toiminta-avustuksia ja korotettuja toiminta-avustuksia huhtikuussa. Toiminta-

41

avustuksia varten perustettiin järjestövaliokunta, joka kehitti avustusprosessin läpinäkyvyyden takaavan pisteytysmallin ja valmisteli avustuspäätökset sen pohjalta.

Sääntötoimikunta AYY:lle perustettiin oma sääntötoimikunta valmistelemaan ylioppilaskunnan säännöstön muutoksia ja avuksi järjestösektorille yhdistysten sääntöjen tarkastamiseen ja sääntöneuvontaan. Sääntötoimikunta toimi melko aktiivisesti koko vuoden ja kehitti muun muassa yhdistyksille mallisäännöt, jotka ovat huomattavasti entisiä helppotajuisemmat ja kevyemmät.

Sääntötoimikunnassa toimivat Otto Palonen (sihteeri), Jarmo Mäkelä (asiantuntijajäsen), Kim Blomqvist (puheenjohtaja), Markko Jantunen, Nina Lagus, Mikko Leskinen, Erik Makkonen, Kaisa Pohjonen, Antti Savolainen, Jaakko Virtanen ja Matti Änkö.

U u d e t o p i s k e l i j at Vuoden isoja rutistuksia uusien opiskelijoiden parissa olivat Aalto First Year Experience –ryhmän toiminnan käynnistäminen yhdessä Aallon kanssa sekä alkuun laitettu tutorointiuudistus.

AFYE-ryhmässä AYY:tä edusti Saara Hyrkkö, ja muut jäsenet olivat eri koulujen opintotoimistojen väkeä, vetäjänään Aallon opintoasiain päällikkö Anneli Lappalainen. Ryhmä ei päässyt puusta pitkälle orientaatiokäytäntöjen harmonisoinnissa, mutta sai kuin saikin koordinoitua ensimmäisen Aalto First Experience –tapahtuman järjestelyt. Tapahtuman järjestäjäksi rekrytoitiin opiskelija Lauri Neuvonen.

Tutorointiuudistuksen tavoitteena oli löytää yhteisiä, hyviä tavoitteita ja käytäntöjä tutorointiin yli korkeakoulu- ja oppialarajojen, ja kuitenkin säilyttää tietyt erinomaisesti toimivat erityispiirteet. Vuoden 2010 aikana ehdittiin lähinnä pohjustaa yhteisymmärrystä erityisasemayhdistysten ja TaiKin puolella OOP-palvelun kanssa yhteistyössä sekä bongata pulmia eri tutorointijärjestelmissä. Sekamelska tutorointikentällä on melkoinen, ja seuraaville vuosille jäikin kelpo työnsarka.

Tekniikan alan ISOhenkilötoiminnassa tehtiin oma uudistuksensa kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden tutoroinnin saralla. Uudessa systeemissä kv-tutkareita ei enää tuupata automaattisesti samaan kategoriaan (eli erillisen kv-tutoroinnin piiriin) vaihtareiden kanssa vain siksi, että

42

molemmat puhuvat vierasta kieltä. Kv-tutkareiden tutorointia koordinoidaan tiedekuntatasolta (2011 alkaen korkeakoulutasolta) kv-ISOvastaavien voimin ja he toimivat kiltojen fuksiryhmien joukossa siinä missä perus- ja maisterivaiheen tutkinto-opiskelijatkin. Projektia vetänyt kv-vastaava Jarno ja kv-ISOtirehtööri Ilmari pääsivät ideoimaan ja toteuttamaan uudistusta hyvin tiiviissä yhteistyössä kiltojen kanssa, jotka lähtivät rohkeasti mukaan uuteen juttuun.

Uusia opiskelijoita tervehdittiin elo-syyskuun vaihteessa hauskalla (tai ainakin muka-hauskalla) AYY:n esittelyvideolla, jonka tekemisestä vastasivat ansiokkaasti Otto Palonen, Eero Laurila ja Iita Keijonen. Lisäksi AYY esiintyi ja kertoi toiminnastaan sekä palveluistaan kaikkien koulujen orientaatiotilaisuuksissa raikkaasti.

Uudet opiskelijat tapailivat toisiaan Helsingissä järjestetyssä Hyökyaalto-tapahtumassa 22.9. Hyökyaallossa fuksit, mursut ja muut uudet opiskelijat kiersivät mielikuvituksellisia vanhempien opiskelijoiden järjestämiä rasteja keskustassa ja juhlivat sen jälkeen yhdessä Circuksessa.

Joulukuussa järjestettiin vielä ns. puosupaneeli.

Muutama uusi opiskelija joka koulutusohjelmasta kutsuttiin syömään aamiaista Lämppärille ja kertomaan fiiliksiään ensimmäisestä vuodesta. Aamiaisella oli kepeä tunnelma ja saatu palaute painettiin sydämeen tulevia vuosia varten.

Va pa a e h to i s r e k ry Syksyllä aloitettiin ensimmäinen varsinainen AYY:n rekrytointikampanja. Pohja vapaaehtoisrekryyn oli saatu kesäprojektin yhteydessä, jossa laadittiin luonnos vapaaehtoisten pelisäännöiksi sekä ideoitiin vapaaehtoispestien kokonaisuutta.

Koko rekrytointiprojekti oli kolmiosainen, johon vapaaehtoisten haun lisäksi oman kokonaisuutensa muodostivat hallituksen ja hallopedien haku. Hallituksen hakuprosessin yhteydessä syntyi teema: ”Tee maailma valmiiksi!”. Lausahdus oli yhtälailla riittävän itseironinen kuin tarpeeksi tähtiin ampuva.

Vapaaehtoispestien määrittely hoidettiin sektorikohtaisesti ja siinä käytettiin apuna kesäprojektin yhteydessä tehtyä vapaaehtoisten pelisääntöjen luonnossa, jossa määritellään konkreettisesti minkälaisia asioita, millaisilla vastuilla ja velvollisuuksilla erilaiset pestit toimivat ja kuinka paljon on varattava resursseja erilaisia pestejä hoitavien yksittäisten henkilöiden ja ryhmien hoitamiseen. Samassa hötäkässä määriteltiin myös käytännöt siihen kuka haastattelee, kuka valitsee ja miten prosessissa hoidetaan käytännön asiat tulevaa varten.

Haku käynnistyi marraskuussa ja päättyi joulukuun alussa. Joulukuussa hakijoihin otettiin yhteyttä ja heidät haastateltiin. Valinnoista ilmoitettiin alustavasti jo joulukuun aikana ja vuoden 2011 hallitus vahvistaa heidät virallisesti.

Erityisesti kulttuuri- ja yhteisösektorit, vastuunjako vapaaehtoisten ja vakituisten kesken sekä rekrytointiprosessin käytännöt pyrittiin hiomaan muotoon, josta on hyvä tarkistaa seuraavan haun yhteydessä mikä tarvitsee uudelleen järjestelyä ja mikä oli toimivaa.

Uuden vuoden pääsi aloittamaan Ylioppilaskunnan leivissä joukko innostuneita, osaavia ja motivoituneita vapaaehtoisia.

L i i k u tt a v a

m u u t o k s en v u o s i U u di s t u k s i a kor k ea kou lu jen liiku nta ken tällä, l i i k u nnan yhdis t ys kentä llä, yliopp i l as k u nnan l i i ku nna n va pa a ehtois toim i nnas s a s e k ä liiku ntata pa ht u mis s a

Organisaatiomuutosten aika korostui vuonna 2010 erityisesti liikuntasektorilla. Uuden ylioppilaskunnan organisaatiossa aloitti täysin uusi Liikunta- ja hyvinvointitoimikunta, Aalto-yliopiston urheiluseura (AaltoUS) perustettiin koordinoimaan seura- ja sarjatoimintaa ja syksyllä Aaltoyliopisto ja Helsingin yliopisto päättivät yhteisten liikuntapalveluiden järjestämisestä.

S e k to r i n to i m i j at Taneli Hirvola, hallituksen jäsen Heidi Heiskanen, asiantuntija, AaltoUS:n toiminnanjohtaja (äitiyslomalle 8/2010) Karoliina Sarkkula, asiantuntija, AaltoUS:n toiminnanjohtaja (äitiyslomasijainen 8/2010 alkaen) Esa-Pekka Räisänen , Liikunta- ja hyvinvointitoimikunnan puheenjohtaja

UniSport liikuttaa jatkossa A a llo n o p i s k el i j o i ta Kasvanut tietoisuus opiskelijoiden hyvinvointiongelmista ja tarve lyhentää opintojen suoritusaikoja ovat herättäneet paljon keskustelua korkeakouluopiskelijoiden liikuntamahdollisuuksista. Valtioneuvoston periaatepäätöksen liikunnan edistämisen linjoista (11.12.2008) mukaan: ”Korkeakoulut laativat strategiansa pohjalta hyvinvointistrategian, joka sisältää myös liikunnan/liikuntatarjonnan korkeakouluyhteisön jäsenille. Korkeakoulut lisäävät keskinäistä alueellista yhteistyötään liikunta- ja hyvinvointipalveluiden turvaamiseksi.” Lisäksi eduskunta totesi lausumassaan yliopistolaista

(16.6.2009), että ”Eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa, miten yliopistot järjestävät liikuntapalveluita opiskelijoille, ja ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin opiskelijoiden liikuntamahdollisuuksien edistämiseksi.”

Aalto-yliopisto teki Helsingin yliopiston kanssa ostopalvelusopimuksen Yliopistoliikunnan palveluista ajalle 1.1.-31.8.2010. Lisäksi tämän ajanjakson aikana oli tarkoitus selvittää, miten Aalto-yliopisto jatkossa järjestää liikuntapalvelunsa. Aalto-yliopiston rehtori Tuula Teeri asetti yhteistyössä Helsingin yliopiston rehtori Thomas Wilhelmssonin Helsingin seudun yliopistojen yhteisen liikuntatyöryhmän laatiman suunnitelman Helsingin seudun yliopistojen liikuntapalveluiden keskitetystä toteuttamisesta. Työryhmiin kutsuttiin Helsingin seudun yliopistojen, ylioppilaskuntien ja yliopistojen henkilöstöjärjestöjen edustus.

Työryhmä päätti loppuraportissaan esittää, että Aalto-yliopisto ja Helsingin yliopisto yhdistävät nykyiset erilliset liikuntapalvelunsa 1.1.2011 alkaen yhdeksi organisaatioksi, joka toimisi erillislaitoksena Helsingin yliopiston yhteydessä UniSport-nimen alla. Organisaation ulkopuolelle jättäytyneiden muiden pääkaupunkiseudun yliopistojen toivottiin ostavan uudelta yksiköltä opiskelijoidensa ja henkilöstönsä liikuntapalvelut erikseen sovittavalla tavalla ja mahdollisesti liittyvän organisaatioon myöhemmin. Nykyisten neljän Yliopistoliikunnan toimipisteen lisäksi (Keskusta, Meilahti, Kumpula, Viikki) UniSportin on tarkoitus avata toimipisteet Otahallin ja Aallon kauppakorkeakoulun tiloihin.

Erillislaitoksen johtokunta kokoontui ensimmäistä kertaa jo joulukuussa 2010, jolloin se päätti mm. valita UniSportin liikuntajohtajaksi Mika Suikin ja aloittaa UniSportin

visuaalisen ilmeen valmistelun.

UniSportin valmistelu oli liikuntasektorin tärkein projekti kuluneena vuonna ja työllisti myös erittäin paljon.

Keväällä AYY teetti jäsenillään liikuntapalvelukyselyn, jonka tuloksia käytettiin hyväksi Otaniemen ja Töölön toimipisteiden suunnittelussa. Lisäksi UniSportin alaisen seura- ja sarjatoiminnan suunnittelu työllisti AYY:a ja AaltoUS:a.

Aalto-yliopiston urheiluseura seura- ja sarjatoiminnan koordinoijana Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan piirissä toimii noin 60 liikuntayhdistystä. Lisäksi Polyteknikkojen urheiluseuran (PUS) järjestämät palloilusarjat Otahallissa olivat keränneet edellisinä vuosina suuren suosion. Aalto-yliopiston urheiluseura (AaltoUS) perustettiin vastaamaan tähän tarpeeseen.

AaltoUS:n hallituksessa toimivat vuonna 2010 Tuukka Eloranta (pj), Antti Savolainen, Olli Visuri, Antti Afflekt, Jouko Miihkinen, Martti Kyykoski, Hanna Hovi ja Taneli Hirvola.

43

Aaltouden urheilullinen identiteetti ”AaltoUS on nimenä looginen lyhenne Aalto-yliopiston urheiluseuralle. Nimi on fanitettava ja kertoo, mitä on olla aaltolainen. Kansainvälisillä kentillä se luo me-henkeä. AaltoUS:n yrittäjähenkeä tarvitaan myös urheilussa.” Taneli Hirvola kommentoi ehdotustaan seuran nimeksi.

Seuran visuaaliseksi ilmeeksi valittiin Aalto-yhteisölle suunnatun logokilpailun 22 ehdotuksen joukosta Jyri Tuuloksen näkemys aiheesta. ”Tuuloksen logossa yhdistyy monta haettua elementtiä. Mielestämme logo kuvastaa liikettä ja se toimii monella eri värillä ja taustalla”, sanoo Aalto-yliopiston urheiluseuran varapuheenjohtaja Antti Savolainen.

AaltoUS liikuntayhdistysten tukena AaltoUS aloitti jäsenyhdistysten keräämisen loppukeväästä 2010. Vuoden loppuun mennessä 18 AYY:n piirissä toimivaa liikuntayhdistystä oli liittynyt AaltoUS:n jäsenyhdistykseksi.

AaltoUS tuki jäsenyhdistystensä toimintaa jakamalla tilaavustuksina noin 45,000 euroa harjoituvuoroihin ja 15,000 projektiavustuksiin.

Palloilusarjojen valtiaat AaltoUS:n palloilusarjojen mestaruudet ratkottiin keväällä 2010.

Koripallo (K/2010; 22 joukkuetta) K i lpa: 1. Otapojat, 2. Skadade Godis, 3. Nachoo H arr as te: 1. PoRa, 2. IK Napu, 3. Asif Lentopallo (K/2010; 22 joukkuetta) 1. Svenska Homoklubben, 2. Boss, 3. Tuhlaajapojat.

Aalto-yliopistoksi, Aalto-yliopiston urheiluseura ry:n hallitus valitsi ensimmäisen kerran vuoden Aalto-urheilijan 2009.

Aalto-urheilija palkittiin 11.9.2010 Otaniemessä järjestettävän Aaltokymppi juoksutapahtuman yhteydessä.

Vuoden 2009 Aalto-urheilijaksi valittiin Aaltoyliopiston teknillisessä korkeakoulussa opiskeleva uimari Katja Lehtonen. ”Katja on esimerkillinen urheilija, joka on pystynyt erinomaisesti yhdistämään urheilu-uran ja opiskelut samanaikaisesti. Vuoden Aalto-urheilijaksi haettiin henkilöä, joka on onnistunut yhdistämään menestyksekkäästi yliopistoyhteisössä toimimisen, urheilun ja opinnot ja Katja täytti nuo kriteerit kirkkaasti”, sanoo Aalto-yliopiston urheiluseuran puheenjohtaja Tuukka Eloranta.

Katjan urheilullisiin saavutuksiin kuuluu mm. 5. sija EM-kisoissa ja 15.sija MM-kisoissa 50m rintauinnissa, 21 henkilökohtaista Suomenennätystä ja kymmenittäin SM-mitaleja.

Katja on opiskellut vuodesta 2007 Aalto-yliopiston teknillisen korkeakoulun kiinteistötalouden laitoksella suorittaen lukuvuonna 2009-2010 huikaisevat 110 opintopistettä. Tämän lisäksi Katja on löytänyt myös aikaa luottamustoimille. Katja on toiminut joulukuusta 2009 asti pääkaupunkiseudun urheiluakatemian (URHEA) johtoryhmässä.

–– –– –– ––

Futsal (S/2009-K/2010; 51 joukkuetta) K i lpa: 1. Syyskuun 32. päivä, 2. FC ALPC/2, 3. FC Joga Bonito H arr as te: 1. PoRa, 2. Flowbats, 3. VF United Sähly (S/2009-K/2010; 32 joukkuetta) K i lpa: 1. FC Kouvolan Rasti, 2. Tuhlis Pro 3. IK Bandy Harr as te: 1. Vuoren Varmat, 2. Tuhlaajapojat, 3. Chemball

Syksyllä 2010 alkaneisiin futsal- ja sähly-sarjoihin ilmoittautui yhteensä ennätykselliset 100 joukkuetta.

Katja Lehtosesta ensimmäinen Aalto-urheilija Polyteknikkojen Urheiluseura (PUS) ry. on palkinnut vuodesta 1979 vuoden teekkariurheilijan. Kauppakorkeakoulun ylioppilaskunta (KY ) on puolestaan palkinnut vuoden kylteriurheilijan jo vuodesta 1952. Koulujen yhdistyttyä vuoden vaihteessa

44

U u d i s t u k s i a l i i k u nn a n vapaaehtoistoiminnassa Liikunta- ja hyvinvointitoimikunta TKY:llä toimi aikanaan Liikuntatoimikunta, joka kokosi kiltojen liikuntavastaavat, kun taas KY:llä LiHy-jaosto oli itsenäinen, rekrytoitava ja toteuttava porukka. AYY:hyn perustettiin vuodeksi 2010 LiHy-toimikunta, joka kokosi erityisaseman yhdistysten liikuntavastaavat vertaistukiryhmäksi ja ylioppilaskunnan liikuntatapahtumia järjestäväksi toimikunnaksi.

Puheenjohtaja Esa-Pekka Räisänen oli päävastuussa tapahtumien järjestämisestä.

Liikuntatutorit AYY:ssa päätettiin pilotoida liikuntatutorointia syksyllä 2010. Keväällä AYY:n ISO-henkilö- tai KY:n tutor-koulutuksen käyneistä rekrytoitiin 25 liikuntatutoria eri kampuksilta ja yhdistyksistä. Liikuntatutoreiden tehtäviin kuului liikuntatietouden levittäminen erityisesti ensimmäisen vuoden opiskeli-

joille, matalan kynnyksen liikuntatapahtumien järjestäminen, muiden fuksi/mursuryhmien haastaminen osallistumaan liikuntatapahtumiin sekä tarvittaessa auttaa ylioppilaskunnan liikuntatapahtumien järjestämisessä.

Tekniikan, kauppatieteen ja taiteen opiskelijat yhdistäviä liikuntatapahtumia SELL 2010, Tarto Virossa järjestetyt SELL-kisat yhdisti jälleen noin 1700 opiskelija-urheilijaa yli kymmenestä maasta. Aalto-yliopisto osallistui kilpailuihin noin 80 hengen joukkueella hyvällä menestyksellä. Aalto-yliopiston Rauno Järvinen vei shakkiturnauksen mestaruuden kansainvälisten rankingien ennakkosuosikkien edestä. Aallon naisten salibandyjoukkue ylsi niin ikään mestaruuteen asti. Kahden mestaruuden lisäksi miesten salibandy-joukkue saavutti hopeaa ja naisten jalkapallojoukkue pronssia.

Aalto-kymppi Toista kertaa Espoon rantamaratonin yhteydessä järjestetty Aalto-kymppi keräsi jälleen noin tuhat ilmoittautunutta juoksijaa. Yhteisöllisen liikuntatapahtuman yhteydessä juostiin myös 10 km:n kilpasarja, jonka kärkikolmikkoon ylsivät miesten sarjassa Lauri Lipiäinen (32,48), Mikko Kuusela (33,05) ja Rami Tuokko (33,39) sekä naisten sarjassa Heini Papinsaari (41,14), Anne Helsiaho (42,14) ja Heini Hartikainen (43,25).

Aalto-kymppi keräsi myös tusinan AYY:n liikuntayhdistyksiä esittelemään toimintaansa.

60. Akateeminen Wartti 60. kertaa juostu Akateeminen Wartti palasi juhlavuoden kunniaksi Olympistadionin maastoon. AYY:n ja METKA:n järjestämän tapahtuman reitti kiersi Olympiastadionin kaksi kertaa ulkokautta, minkä jälkeen ankkuriosuus juostiin juhlavasti Olympiastadionin sisäradalla. Hiljaiseloa 2000-luvulla viettänyt tapahtuma keräsi kunnioitettavat 25 joukkuetta ja 150 juoksiaa juoksemaan autottomana päivänä pyöräilyn puolesta.

Haastavalla reitillä kilpasarjan voittoon ylsi tasan 15 minuutissa joukkue Kuivan kesän mikkihiiret tuloksella 5240 metriä ennen Juoksijateekkareita ja Polyteknikkojen Raittiusseuraa. Rentosarjan voiton vei Jälkeenjääneet ja Sikariporrassarjassa Bules Brothers. AYY:n hallitus eteni punalippu liehuen sikariporrassarjan viidennelle sijalle ja Helsingin sanomien sivuille asti. Pilkesilmässä juostun kilpailun tärkeimmät palkinnot myönnettiin Anita Lehikoisen johtamalle Opetus- ja kulttuuriministeriön jakkupukuihin sonnustautuneelle joukkueelle parhaasta pukeutumisesta sekä Polyteknikkojen Raittiusseuran massiivisesta korkkiruuvi-viestikapulasta.

Tapahtumaa sponsoroi Tekniikan akateemisten liitto ( TEK).

Liikunta- ja hyvinvointiviikko Liikunta- ja hyvinvointitoimikunta järjesti 22.-26.11. liikuntaja hyvinvointiviikon, jonka aikana aaltolaisilla oli mahdollista muun muassa tutustua eri urheilulajeihin. Viikon ohjelma sisälsi Taijia, sukelluskoulutusta, kiipeilykurssia, rugby-lajikokeilua, Nyytin hengailuiltaa sekä virkistäytymistä kylpylässä. Viikko huipentui Aalto by Night-yöliikuntatapahtumaan Meilahden liikuntakeskuksessa.

L i i k u ntat u to r i t Aamer Chaichee (KY ry), Anni Peljo (Arkkitehtikilta), Anniina Orasmaa (Maanmittarikilta), Antti Lähteenmäki (Kemistikilta), Arttu Anttonen (Prodeko), Atte Waenerberg (TaiK), Bob Kyazze (International), Emma Kantanen (TaiK), Emmi Harno (KY ry), Henna Hietanen (Puunjalostajakilta), Jukka-Pekka Kokkonen (KY ry), Kaisa Reunanen (Rakennusinsinöörikilta), Karoliina Helanto (Puunjalostajakilta), Lari Laurikkala (Koneinsinöörikilta), Laura Rosenberg (KY ry), Liping Huang (International), Oskari Pesola (Koneinsinöörikilta), Otso Sorvettula (Sähköinsinöörikilta), Samu Ahvenainen (Sähköinsinöörikilta), Tapio Hallikainen (Tietokilta), Tuomas Ruotsalainen (Automaatio- ja systeemitekniikan kilta), Tuulia Talvio (Athene), Valentin Velinov (Rakennusinsinöörikilta), Viivi Leiviskä (Rakennusinsinöörikilta) Vasemmalla A a lto by N i ght, oikealla SE L L 2010 –kisat Tartossa.

Aalto by Night Lähes 200 Aallon opiskelijaa valtasivat Yliopistoliikunnan Meilahden toimipisteen perjantai-iltanan 26.11.2010 klo 20-01.

Tapahtumassa aaltolainen pääsi muutaman euron sisäänpääsymaksulla harrastamaan spinningiä, joogaa, BodyPumpia, Zumbaa, keskivartalotreeniä, sulkapalloa, tennistä omin päin tai kurssilla, futsalia, lacrossea ja sählyä. Tapahtumaa sponsoroi Tekniikan akateemisten liitto ( TEK).

L i i k u nta - j a h y v i nv o i nt i to i m i k u nta Anna Jääskeläinen (Athene), Anna Rapala (Ky ry), Eero Alho (Arkkitehtikilta), Esko Salminen (Maanmittarikilta), Erika Gröhn (Inkubio), Heidi Huppunen (Sähköinsinöörikilta), Janne Takainen (Koneinsinöörikilta), Johanna Mero (Rakennusinsinöörikilta), Joona Forss (PoRa), Kasper Apajalahti (Automaatio- ja systeemitekniikan kilta), Kimmo Petäjistö (Puunjalostajakilta), Rasmus Kiihamaki (Teknologförening), Simo Kyllönen (Kemistikilta), Tommi Byman (Athene), Taavi Dettenborn (Rakennusinsinöörikilta), Tuomas Ruotsalainen (Automaatio- ja systeemitekniikan kilta), Tuukka Huikari (Sähköinsinöörikilta), Tatu Huuskonen (Fyysikkokilta), Tuomo Tarvainen (Kemistikilta), Wille Keltikangas (Automaatio- ja systeemitekniikan kilta), Ida Lautanala (Arkkitehtikilta), Antti-Ville Paajanen (Tietokilta), Tarja Vesanto (Vuorimieskilta), Milja Nohynek (KY ry), Tuomas Silverrang (KY ry)

45

V i e s t i nt ä S e k to r i n to i m i j at Lassi hämäläinen & Lasse Granroth, hallituksen vietintävastaavat P aula Partanen , tiedottaja Joonas Jylhä, viestintäasiantuntija R ekik Haile, web-kehittäjä

AY Y t u lee l e e i h o lle lle AYY AYY:n ollessa jäsenilleen uusi organisaatio, oli hallituksella heti alkuvuodesta huoli tunnettuudesta jäsenten keskuudessa. Hallituksen ensimmäisten toimintaviikkojen aikana ideoitiin villejä suunnitelmia mahtipontisesta road showsta, jossa AYY:n hallitus ja työntekijät kiertävät kampuksilla levittämässä AYY:n ilosanomaa. Nopeasti ymmärrettiin, ettei tällaiseen ilotteluun ole resursseja työajan eikä talouden puitteissa. Niinpä pohdintojen jälkeen lanseerattiin uusi konsepti nimeltä ”AYY tulee iholle”.

Iholla AYY:n hallitus ja keskustoimiston työntekijöitä esittelivät uuden ylioppilaskunnan toimintaa kolmella kampuksella. Tapahtuma järjestettiin maaliskuun lopulla ennen pääsiäislomia siten, että TaiK:issa ja HSE:lla oltiin yksi päivä kummassakin ja TKK:n päärakennuksella kaksi päivää.

Ideana oli toiminnan esittelyn lisäksi kerätä opiskelijoilta palautetta toiminnasta ja pyytää ideoita toiminnan kehittämiseen. Kaikista kommenteista kiitettiin kahvilla, AYY rintamerkeillä ja varsin uniikeilla haalarimerkeillä. Palautetta saatiin runsain mitoin ja vastaanotto oli hieman varautuneen positiivinen. Tämän innoittamana AYY meni uudelleen iholle marraskuussa, jolloin pääpointtina oli uusien vapaaehtoisten ja hallituksen jäsenten rekrytoiminen.

46

AYY:n seikkailut sosiaalisessa mediassa Heti vuoden alussa viestintäsektori totesi, että yksi vuoden 2010 päätavoitteista on AYY:n kasvojen luominen kaksisuuntaisen viestinnän avulla. Tässä luomistyössä koettiin tärkeäksi myös sosiaalinen media. Vuoden aikana AYY otti käyttöön oman profiilin muun muassa Facebookissa, Twitterissä, LinkedInissä, YouTubessa, Flickr:ssä ja FourSquaressa.

Erityinen painopiste sosiaalisen median puolella oli Facebookissa. Facebookkiin oli avattu AYY:lle oma ryhmäsivu jo vuonna 2009, mutta vuoden 2010 alusta avattiin uusi ”tykättävä” sivu, josta tuli nopeasti virallisen tiedon välityskanava Facebookissa. AYY tavoittaa fanisivunsa kautta lähes 2000 Facebookkia käyttävää jäsentään ja sivusto on aktiivinen päivittäin.

AYY:n edustajisto sekä nettisivuprojektin työryhmä käyttivät vuoden aikana työkalunaan mediawiki-pohjaisia sivustoja.

Sisäinen viestintä Uusi ylioppilaskunta toimii neljässä toimipaikassa aiemman yhden sijaan. Tiedon kulussa oli haasteita, joita hoidettiin yksi kerrallaan viestintä ja pääsektorilla, kunnes syksyllä kerättiin kattavalla kyselyllä tietoa työtekijöiltä, luottamustoimijoilta ja vapaaehtoisilta, missä kaikkialla oli ollut keväällä ongelmia ja mitkä niistä aiheuttivat yhä päänvaivaa.

Tämän tiedon pohjalta poikkisektoriaalinen sisäisen viestinnän työryhmä esitti parannusehdotuksia, miten viestintä ja palautekäytäntöjä voitaisiin parantaa AYY:ssä.

Yhte i s t yö A a lto - y l i o p i s to n kanssa Toimintansa ensi metreiltä saakka AYY otti kaikilla sektoreilla linjaksi tehdä läheistä yhteistyötä Aalto-yliopiston kanssa.

Näin toimittiin myös viestintäsektorilla, joka sopi nopeasti vakituiset kuukausittaiset palaverit yliopiston viestinnän kanssa. Kevään aikana yliopistolla ei ollut viestintäjohtajaa ja toiminta oli muutenkin alkutekijöissään, joten AYY:n mielipiteitä kuunneltiin ja asioihin päästiin vaikuttamaan jo valmisteluvaiheessa. Yhtenä esimerkkinä voi mainita opiskelijakanavan, jota yliopistolla alettiin loppukeväästä suunnitella opiskelijaviestinnän kanavaksi Aalto Insiden sijaan. AYY oli alusta asti vahvasti mukana ideoimassa ja kommentoimassa suunnitelmia opiskelijakanavan rakentamiseksi. Jäimme kuitenkin vuoden lopulla innolla odottamaan opiskelijakanavan julkaisemista.

Syksyn mittaan yliopisto sai rivinsä järjestykseen ja uusi viestintäjohtaja valittiin. Tämä Nokialta siirtynyt brändijumala innoitti AYY:n viestinnän pohtimaan viestinnän strategiaa ja brändin luomista. Vuoden aikana syntyneet AYY:n arvot varmasti antavat hyvän pohjan viestintästrategian luomiselle ja AYY:n brändin muodostumiselle. Vuoden 2010 aikana AYY:n brändi oli jokaisen toimijansa näköinen ja viestintä oli värikästä lähes kaikissa sateenkaaren väreissä.

Tässä lienee syynsä myös Aalto-yliopiston värimaailmalla.

Loppuvuodesta valitut AYY:n viralliset värit purppura ja hopea kuitenkin antanevat suuntaa myös viestinnässä käytettävistä väreistä.

Net tisivuprojekti Vuoden alussa oli selvää, että silloisille AYY:n verkkosivuille oli tehtävä jotakin. Uuden sivun sisällöstä järjestettiin kysely ja haastateltiin toimijoita Aalto yhteisöstä. Tärkeimmiksi toiminnoiksi nousivat kattava Aallon opiskelijatoiminnan kattava tapahtumakalenteri ja hyvin toimiva tietopankki. Tämän pohjalta uutta sivustoa lähdettiin suunnittelemaan.

Vaihtoehtoisia suunnitelmia esiteltiin AYY:n blogissa, jossa ne saivat runsaasti palautetta.

Samaan aikaa valmisteilla oleva kielistrategian kolmikielisyysvaatimus asetti lisähaasteensa uudelle sivustolle, sillä tavoitteena oli saada AYY:n toimijoiden lisäksi myös yhdistysten sisältöä. Syksyllä viestintäsektori masinoi sektorit päivittämään vanhaa ja tuottamaan uutta sisältöä vuoden vaihteessa avattaville sivuille.

AYY:n hallituksen vies tintäva s ta avat 2010 Lassi Hämäläinen ja Lasse Granroth

Vuoden 2010 aikana AYY julkaisi historiansa ensimmäisen lu k u v u o si k a lenter i n sekä u u den o p i sk eli j a n o ppa a n.

47

A a tteell i s et

mediat A i n o p u h u t t i a a lto l a i s i a Vuoden 2010 aikana Aino vakiintui aaltolaisten vakiolukemistoksi. Lehti ilmestyi säännöllisesti lukukausien aikana yhteensä kahdeksan kertaa. Lehdessä työskentelivät keväällä päätoimittajana Anna Munsterhjelm, toimittajana Tuuti Piippo ja AD:na Mirka Suikkanen. Syksyllä tekijätiimi muuttui, toimittajana aloitti Johanna Mitjonen ja lehden visuaalisesta puolesta vastasi Jaakko Suomalainen. Lisäksi aaltolaiset opiskelija-avustajat ovat osallistuneet edelleen vahvasti Ainon tekemiseen, etenkin sen kuvituksiin ja valokuviin.

Ainon visuaalinen ilme vakiintui vuoden aikana ja sai kiitosta. Lehti pureutui aaltolaisen elämän ajankohtaisasioihin ja käsitteli opiskelijaelämän ilmiöitä, niin työnsaantia, mielenterveysongelmia, yksillä käymistä kuin kehtaisiko opiskelijana kerjätä kadulla. Aino haastatteli henkilökuvissaan useita mielenkiintoisia henkilöitä esimerkiksi ministeri Alexander Stubbia, Aalto-yliopisto ajatuksen isäksi nimettyä Taikin entistä rehtoria Yrjö Sotamaata ja kaikista Aallon kouluista tutkinnon hankkinutta tohtoria Jaakko Asparaa.

Lehti toteutti hyvin tehtäväänsä keskustelun herättäjänä. Tästä parhaana esimerkkinä oli toukokuun Ainossa ilmestynyt artikkeli ”Operaatio rahansiirto”, joka pureutui ylioppilaskunnan ja KY säätiön väliseen omaisuuskiistan syihin. Artikkelin julkaisun jälkeen kampuksella ja muissa medioissa kohistiin aiheesta pitkään.

Ainon linjaa valvoi ja toimitusta työssään tuki toimitusneuvosto, johon kuului keväällä: ylioppilaskunnan opiskelijaedustajana Aku-Ville Lehtimäki ja hallituksen viestintävastaava Lassi Hämäläinen sekä asiantuntijajäseninä Antti Oksanen, Jouni Mölsä, Hanne Haapoja, Maija Töyry, Juhani Mykkänen ja puheenjohtajana Tuomas Niskakangas. Syksyllä ylioppilaskunnan opiskelijaedustajana oli Aku-Ville Lehtimäki ja hallituksen viestintävastaava Henna Mattila ja asiantuntijajäseninä Antti Oksanen, Hanne Haapoja, Jussi Rosendahl, Teija Sutinen, Juhani Mykkänen ja puheenjohtajana Maija Töyry. Toimitusneuvoston sihteerinä toimi ylioppilaskunnan tiedottaja Paula Partanen.

A A L LO N Y L I O P P I L A S L E H T I

Nro. 6/2010

MITÄ PITÄISI OLLA EKOLOGIS EMPI, MUTTA

JOS EI HU VITA? NJÄLKEÄÄ N LAISKAKIN VOI PIENENTÄ Ä HIILIJALA

48

VOISIKO OPISKELIJA KERJÄTÄ?

KAIKEN TAKANA ON VIRKAMIES EDUSTAJISTO KESKUSTELE E

OUBS Ylioppilaskunnan piirissä vaikutti myös audiovisuaalinen kanava OUBS.

PA LV E LU T

49

A s u m i nen Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan aloittaessa myös kaikki TKY:n ja KY:n opiskelija-asuntolat siirtyivät AYY:n omistukseen. Vuoden alussa ylioppilaskunnalla oli Espoossa ja Helsingissä noin 2600 opiskelija-asuntoa, joissa asui yhteensä noin 3200 asukasta. Vuoden 2010 aikana toteutettiin mittava uudistus, jossa yhdistettiin kaikkien ylioppilaskunnan asuntojen hakeminen yhden tietojärjestelmän alle. Asuntolatoiminnan organisaatiota kehitettiin myös vuoden aikana.

Luottamustoimijoiden puolella katsottiin järkeväksi säilyttää Teekkarikylän asukastoimikunta Kyläsenaatti ja Helsingin kohteiden Asukasneuvostot. Linnanisäntäkäytännön laajentaminen Helsingin kohteisiin koettiin hyväksi palveluksi. Koko asuntokantaa koskevia päätöksiä varten perustettiin uusi asumisen yhteistyöelin. Työntekijäpuolella Esa Markkanen otti loppuvuodesta kiinteistöpäällikkönä vastuulleen koko asuntokannan toisen kiinteistöpäällikön Tero Rissasen siirryttyä eläkkeelle. Joulukuussa aloitetun Otakaari 11:n remontin valmistuttua koko asuntotoimiston väki muutti saman katon alle.

A s umi sen yh te ist yö el in Asumisen yhteistyöelin kokoontui ensimmäisenä toimikautenaan kahdesti. Tammikuun kokous muun muassa valitsi asukasedustajat asuntotoimikuntaan. Marraskuun kokous keskittyi asuntolatoiminnan budjetin käsittelyyn sekä asukasedustajien nimittämiseen ehdolle taloustoimikuntaan.

Asumisen yhteistyöelimeen kuuluivat sääntöjen mukaisesti kaikki asukasneuvostojen puheenjohtajat, Kyläsenaatin jäsenet sekä linnanisännät.

50

A s u k a s n eu v os tot Asukasneuvostoja toimi kahdeksassa kohteessa. Asukasneuvostojen puheenjohtajina toimivat vuonna 2010: Simo Suoheimo (Kylteriranta), Janne Lehtonen (Puotila), Sanna Kämäri 9/2010 asti ja Laura Penttinen 9/2010 alkaen (Roihuvuori), Joonatan Lintala (Ruusula), Sanna Silvennoinen (Pitäjänmäki), Bagher Amanolahi ( Vuosaari), Ville Sillanpää ( Waasis), Susanna Hyppönen (Kyltericampus)

Kyl ä s en aat ti Kyläsenaatti kokousti vuoden aikana 15 kertaa. Aktiivinen senaatti järjesti tapahtumia asukkaille, kunnioitti vanhoja perinteitä ja kehitti asukasviihtyvyyttä. Näkyvimmät aikaansaannokset olivat Otakaari 18:n lentopallokentän kunnostaminen, viestinnän kehittäminen sisältäen kaikki asukkaat kattavan sähköpostitiedottamisen ja Teekkarikylän Facebook-sivun aktivoinnin sekä Kylän olohuoneen entistä aktiivisemman käyttöönoton. Asukasiltoja järjestettiin keväällä, kolme kertaa kesällä, syksyllä sekä Kylävaalien yhteydessä pikkujouluissa.

Kulttuuripuolella Kyläsenaatti julisti Wappuriehan Smökin katolta yhdessä poliisien kanssa sekä osallitui Kukan päivän viestin toimittamiseen Teekkarikylän syntymäpäivänä 13.5.

Teekkarikylän Kyläsenaattissa toimivat vuonna 2010: Taneli Hirvola, Juhani Heinonen, Samu Ahvenainen, Ilkka Carlstedt, Anna Junnila, Tuukka Lahti, Iiro Lehtiniemi, Vesa Lehto, Enna Rane, Saija Simola.

Uudisrakennushankkeet Keskeiseksi teemaksi uudessa ylioppilaskunnassa koettiin uudisrakentaminen. Vuonna 2010 saatiin edistettyä merkittävästi hankkeita niin Espoossa kuin Helsingissä.

Otaniemen ja Keilaniemen välimaastossa sijaitseva vanhan Poliisiopiston tontti ostettiin Senaatti-kiinteistöiltä Espoon kaupungille, jotta siihen nousisi Aalto Village. Aalto Village on uudenlainen innovatiivinen asumiskonsepti, jossa opiskelijat ja tutkijat kohtaavat asuntolan yhteyteen rakennetuissa luovissa ympäristöissä. Aalto Village rakennetaan yhteistyössä Espoon ja HOAS:n kanssa siten, että AYY rakentaa puolet noin 400 asunnosta.

Jätkäsaareen nousevaan uuteen kaupunginosaan on tarkoitus rakentaa niin ikään yhteistyössä HOAS:n kanssa noin 400 asunnon opiskelija-asuntola. Jätkäsaari sijaitsee aaltolaiselle poikkeuksellisen hyvien kulkuyhteyksien päässä kaikilta kolmelta nykyiseltä kampukselta.

AY Y: n a s u n to k o h t e e t v u o n n a 2010 Rakennuttaja Osoite Asuntokohde Asuntoja yht.

Rakennusvuosi TKY JMT 1 TKY 2 248 1965 TKY JMT 3 TKY 3 134 1952 TKY JMT 5 TKY 4 129 1952 TKY JMT 6 TKY 8 124 1970 TKY JMT 7 TKY 5 131 1952 TKY OK 18 TKY 6 138 2004 TKY OK 20 TKY 1 45 1959 TKY OR 8 TKY 20 220 2005 TKY RLK 3 TKY - Heinävaara 105 2002 TKY SMT 1 OAS 1 35 1960 TKY SMT 6 TKY 10 112 1967 TKY SMT 10 TKY 12 102 1969 TKY SMT 12 TKY 11 146 1968 TKY SK 1 TKY 9 57 1966 TKY SK 2 OAS 2 88 1963 KY Kaj Franckinkatu 4 KY - Arabia 111 2005 KY Arkadiankatu 28 KY - Etu-Töölö 62 2009 KY Mäyrätie 1 KY - Herttoniemi 24 1955 KY Vaasankatu 10 KY - Kallio 90 1970 KY Rummunlyöjänkatu 1 KY - Leppävaara 46 2002 KY Kirkonkyläntie 16 KY - Malmi 12 1969 KY Maapadontie 5 KY - Patola 20 1971 KY Turkismiehentie 8 KY - Pitäjänmäki 64 1976 KY Ida Aalbergin tie 1 KY - Pohjois-Haaga 103 1972 KY Haarniskatie 8 KY - Puotila 53 2000 KY Kääpiöidenpolku 4 KY - Roihuvuori 66 2002 KY Tuhkimontie 2 KY - Roihuvuori 30 1961 KY Ruusulankatu 5 KY - Taka-Töölö 53 1962 KY Pohjavedenkatu 4 KY - Vuosaari 70 1999

A su n toto i m i k u n ta Asuntotoimikunta aloitti toimintansa tammikuussa. Suuri osa asuntotoimikunnassa käsitellyistä tapauksista oli Teekkarikylän asukkaiden, mutta loppuvuotta kohti myös Helsingin asuntokohteiden tapauksia käsiteltiin. Alkukeväästä käsittelyssä oli runsaasti muuttopäivän siirtoanomuksia ja asumisoikeuden palauttamisanomuksia. Näistä suurin osa oli irtisanottu vuoden 2009 lopussa liian vähäisten opintosuoritusten takia (alle 18 op/lukuvuosi). Asuntotoimikunta oli huolissaan viime vuosina alkaneesta negatiivisesta kehityksestä.

L i nn a ni s ä nn ät Hyväksi koettu linnanisäntäkäytäntö päätettiin laajentaa myös Helsingin kohteisiin. Vuoden 2010 loppuun mennessä linnanisäntiä oli valittu 5 Helsingin kohteessa. Linnanisäntien tärkeimpiin tehtäviin kuului muun muassa kuukausittaiset talon kuntotarkistukset, oven avaaminen avaimensa unohtaneille asukkaille sekä häiriötilanteisiin puuttuminen.

Teekkarikylän talojen asukkaat valitsevat keskuudestaan vuodeksi kerrallaan linnanisännän, joka toimii asukkaiden luottamushenkilönä. Helsingin asuntokohteissa asukkaat voivat halutessaan valita linnanisännän. Helsingissä toimikin viidessä asuntokohteessa linnanisäntä, ja käytännöstä saatiin positiivista palautetta.

51

ver k k o P a lvel u t trinet Trinetin vuoteen 2010 kuului merkittävissä määrin juuri aloittaneen Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan ja sen toimipaikkojen tarvitseman teknisen IT-infrastrukturin suunnittelua ja rakentamista, mukaanlukien palvelinympäristöt, työasemaympäristöt ja verkkoyhteydet. Tämän ohella Trinet jatkoi Otaniemessä opiskelijakylän verkkoyhteyksien tarjoamista ja kehittämistä, valmistellen edelleen asiakasyhteyksien päivittämistä 1 GbE -nopeudelle.

Trinetin Internet-yhteyksien kehittämistä jatkettiin päivittämällä myös Funet-varayhteys 10 Gbps -nopeuteen, pääyhteyden tapaan ensimmäisenä jäsenorganisaationa Suomessa, jotta verkon ruuhkattomuus ja häiriötön toiminta voitaisiin taata myös pääyhteyden vikatilanteissa. Myöhemmin reititystä muutettiin niin, että molemmat Funet-yhteydet ovat samanaikaisesti käytössä. Muutoksien jälkeen käytössä oleva kapasiteetti Internettiin on 20 Gbps.

IPv6-käyttöönottoa jatkettiin laajentamalla reititys käytännössä kaikkiin aliverkkoihin, sekä lisäämällä IPv6-tuki käyttöön AYY:n uuden Windows-domainin työasemiin ja palvelimiin. AYY:n itse hostaamien palveluiden osalta IPv6-tuen tilanne on varsin hyvä vuoden 2010 lopussa, tosin rajoitteita on edelleen joidenkin ohjelmistojen tuen kanssa.

Ulkoistettujen palveluntarjoajien osalta IPv6-tuki käytännössä puuttuu toistaiseksi kokonaan. Aiemmin käyttöönotettu IPv6 multicast -tuki AYY:n IPTV:ssä laajennettiin tukemaan kaikkia IPv4 multicast-lähetyksiä erityisen IPv4>IPv6 -translaatiopalvelun avulla. Trinet otti käyttöön myös verkon suorituskyvyn testauspalvelun, joka liittyi kansainväliseen tutkimusverkkojen perfSONAR-valvontaverkostoon.

1 Gbps asiakasyhteyksien päivitykset aloitettiin AYY:n toimipisteistä Otaniemessä sekä päivittämällä Servinkuja 1:n kytkimet kesällä 2010.

Muiden AYY:n kohteiden valmiutta parannettiin mittamalla ja korjaamalla kaapeloinnit. Laajamittaisempi eteneminen 1 Gbps asiakasyhteyksien päivittämisessä siirtyi vuoden 2011 puolelle, johtuen sekä keskuslaitteiden ja

52

talokytkimien laitteistoselvityksistä että budjettiin liittyvistä tekijöistä. Talokytkinlaitteistojen osalta erityisen haasteen aiheutti Trinetissä käytössä olevat multicast (IPTV ) että IPv6 -palvelut, jotka haluttiin paremmin tuetuiksi päivityksen yhteydessä.

Keskuslaitteiden osalta taasen haasteita asetti laitteiston skaalautuminen kymmeniin 10 Gbps yhteyksiin taloista verkon ytimeen sekä tuki tulevaisuudessa 40/100 Gbps runkoyhteyksille.

Palvelinympäristöjen osalta Trinet uusi virtualisointiympäristönsä ajantasalle uusimpaan versioon. Samalla uusittiin myös virtualisointiympäristön levyjärjestelmä että varmuuskopiointipalvelu vastaamaan laajenevia tallennustarpeita.

Trinetin väki osallistui myös järjestötoiminnan työasemaympäristön kehittämiseen ja työasemien asennusjärjestelmä onkin automatisoidumpi kuin aiemmin.

Jäsenmaksujen siirtäminen Oodista suoraan ylioppilaskunnan taloushallintojärjestelmään ja kirjanpitoon automaattisesti oli yksi syksyn suurista kehitysaskelista.

Weboodissa painikkeilla tehdyt jäsenmaksut muodostavat laskun, lasku kohdistuu viitemaksuun, tiliöityy ja menee kirjanpitoon automaattisesti ennalta määrättyjen sääntöjen perusteella. Tämä selkiytti raportointia ja vähensi käsityön määrää merkittävästi.

Vuosi 2011 on Trinetin 25. juhlavuosi. Juhlimme sitä ”perheen” piirissä.

T T E R Teekkaritoiminnan edistämisrahasto jatkoi vuonna 2010 avustuksien myöntämistä hakukierroksilla toimitettujen hakemuksien perusteella. Uuden ylioppilaskunnan muodostumisen myötä TTER ryhtyi myöntämään avustuksia koko Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan jäsenjoukolle.

Vuonna 2010 kokeiltiin ensimmäistä kertaa rahaston historiassa kevennettyä hakukierrosta, jolla voitiin myöntää maksimissaan kahdensadan euron suuruisia avustuksia lyhyen hakemuksen perusteella ilman tavanomaisia liitteitä.

Kokeilun perusteella käytäntöä aiotaan jatkaa myös vuonna 2011, sillä ylioppilaskunnan jäsenten joukosta löytyi ilmiselvästi kysyntää myös pienempien projektien tukemiseen.

Vuonna 2010 TTER oli näkyvästi keskustelunaiheena uuden ylioppilaskunnan piirissä. Rahaston itsenäinen rooli herätti kummastusta erityisesti kauppatietelijöiden keskuudessa, jossa rahaston avustuspäätöksistä toivottiin läpinäkyvämpää viestintää. Syksyllä 2010 TTER käynnistikin ylioppilaskunnan arkiston johdolla selvitystyön, jonka tavoitteena oli selvittää mahdollisuuksia mahdollisimman läpinäkyvään, oikeudenmukaiseen ja avustuksenhakijan kannalta turvalliseen viestintään. Selvitystyön perusteella rahastolle osoitettujen hakemuksien julkisuus ei ole itsestäänselvää. Tätä työtä on tarkoitus jatkaa myös vuonna 2011.

TTER aloitti vuonna 2010 myös internet-sivujensa uudistamisen osana rahaston viestinnän kehittämistä. Uudistuksen tavoitteena oli saada rahastolle oma tunnistettava ulkoasunsa sekä helposti päivitettävä sivusto tiedon jakamiseen ja hakemuksien vastaanottamiseen. Työtä ei kuitenkaan alkuperäisistä suunnitelmista huolimatta saatu valmiiksi vuoden 2010 aikana.

Vuoden 2010 aikana TTER:lle lähetettiin 125 hakemusta, joiden yhteenlaskettu haettu avustussumma oli yli 276 tuhatta euroa. Näistä avustuksia myönnettiin 56:lle yhteensä

yli 150 tuhannen euron arvosta.

TTER:n johtokunta vuonna 2010: Jani Jansson, puheenjohtaja Timo Idänheimo Lauri Neuvonen Laura Taajamaa Katri Junna Maarit Melvasalo Eero Ruikka Rahaston sihteerinä toimi Maija Tiitinen.

T T E R t u k i m u u n mua s s a nä itä.

Yllä Skipolin Gondolisauna. Kuvat: Tommi Sintonen Alla Teekkariperinnejuhla. Kuvat: Ville Roitto

53

T i l i np ä ä t ö s

2 0 1 0

54

55

56

57

58

59

60

61

62

63

64

65

66

PÄÄT ÖS LU E T T E LO

hallituksen kokouksesta 56/2010, joka pidettiin 31. joulukuuta (Krullas Wiener Cafe, Lönnrotinkatu 13) KOKOUKSESSAAN HALLITUS PÄÄT TI Merkitä tiedokseen seuraavaa: Franz Kafka, Oikeusjuttu löytyy Lappalaisen pöydältä. | J. Peltolan dadaistiset edustajistorunot. | Niccolò Machiavelli, Il Principe olisi syytä löytyä hyvinvarustetuista kirjastoista. | David A. Reuben, Kaikki mitä olet ikinä halunnut tietää seksistä. | Bibelspeletin voitti jumalaton Jarno Lappalainen. | ”Isänmaa ei taivu. Se paukkuu.” | SURKEA TAPATURMA (liite 5.7) | Juomariämmän kohtalo (liite 5.8) | Lassin terveiset Panamasta ja kiitokset mahtavista jouluviesteistä. | Humppilan Suoramyynnin vierestä löytyvä kyltti ”Kakkosen realisointi”. | Ka-Noottikriisi Kauppatorin edustalla 13.5.2010.

––

–– ––

Hallitus päätti lähestyä edustajiston jäseniä kyselyllä sekä velvoittaa ja valtuuttaa hallituksen puheenjohtajan viimeistelemään kyselyn ja toimittamaan se vastaanottajille.

Hallitus päätti erityistilanteiden sisäisestä työnjaosta myöntää vastuuvapaudet seuraavasti: I

Säveltaiteelli nen h a rh a a nj o hta j a Taneli Hirvola: Kaikki lauloivat ihan helvetisti ja huonosti. Hallitus päätti myöntää Hirvolalle vastuuvapauden ja merkitä tiedoksi, että Hirvola ei osallistunut asian käsittelyyn.

II

R avinto po l i i tti nen o hjau sryh mä Atte Harjanne ja Pipsa Penttinen: Hallitus lihosi ihan helvetisti. Hallitus päätti myöntää Harjanteelle ja Penttiselle vastuuvapauden ja merkitä tiedoksi, että Penttinen ei osallistunut asian käsittelyyn.

III

Alko ho lipol i i tti sen j o hto ryh mä n b a a r i me sta r i Saara Hyrkkö: Kaikki juopottelivat ansiokkaasti. Hallitus päätti myöntää Hyrkölle vastuuvapauden ja merkitä tiedoksi, että Hyrkkö ei osallistunut asian käsittelyyn.

IV

Lo gistiikk ayk si k kö Roudari Elli Leppisaari, Bändärit Lasse Granroth, Lassi Hämäläinen, Jarno Lappalainen, Janne Peltola, Jussi Valtonen: Hallitus päätti myöntää Leppisaarelle, Granrothille, Hämäläiselle, Lappalaiselle, Peltolalle ja Valtoselle vastuuvapauden sekä merkitä tiedoksi, että päätöstä saa moittia, jos on varaa. Lisäksi hallitus päätti merkitä tiedoksi, että Peltola ei osallistunut asian käsittelyyn.

V

Ympäristöasi at Elli Leppisaari: Cancunin ympäristökokous oli pettymys. Maailman tuho jatkuu. Hallitus päätti merkitä tiedoksi, että Leppisaari on jatkossakin vastuussa maailman tilasta sekä että Leppisaari ei osallistunut asian käsittelyyn.

V I

Kehit ysyhte i st yö Jarno Lappalainen: Mikään ei kehittynyt ja yhteistyökin meni penkin alle. Töitä pakoiltiin. Hallitus totesi yksimielisesti, että Lappalainen edes yritti ja päätti myöntää vastuuvapauden, säälistä. Lisäksi hallitus päätti merkitä tiedoksi, että Lappalainen ei osallistunut asian käsittelyyn.

V II K aksik iel isy ys Janne Peltola: Kielten määrä Peltolan saati muiden hallituksen jäsenten suissa (pl. liittokokouksen neuvottelijat) ei lainkaan lisääntynyt, vaan on tiettävästi edelleen yksi kutakin henkilöä kohden. Hallitus päätti myöntää Peltolalle vastuuvapauden sekä lähestyä nootilla Mikko Sjöbergiä, joka ei ollut ohjeistanut Peltolaa salkun tosiasiallisesta sisällöstä tarvittavissa määrin.

67

–– –– –– –– –– –– –– –– –– –– –– –– –– ––

Hallitus päätti esittää Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry:n liittokokouksessa 2011 seuraavan ponnen hyväksymistä: Viime aikoina liittokokouksissa on esiintynyt vain vähäinen uhka tulla ahman syömäksi. Tämän ponnen hyväksyessään liittokokous velvoittaa hallituksen varmistamaan, että asia on jatkossakin näin.

Hallitus päätti jättää asian hallituksen työjärjestyksen muuttamisen esittämisestä edustajistolle pöydälle.

Hallitus päätti esittää edustajistolle, että edustajiston työjärjestykseen 21§:ään lisättäisiin: ”Ken ponsia tahi pöydälle panemisia jatkuwasti wittuillakseen wiljelee, on hänen päänsä edustajiston arwoisa puheenjohtaja hirwittäwästi murskaawa. Henki lähteköön heti.”

Hallitus päätti esittää edustajistolle ylioppilaskunnan sääntöjen 3§ muuttamista seuraawanlaiseksi: ”Ylioppilaskunnan tarkoituksena on olla jäsentensä yhdyssiteenä ja edistää heidän yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja henkisiä sekä opiskeluun ja opiskelijan asemaan yhteiskunnassa liittyviä pyrkimyksiä. Tarkoitustaan toteuttaessaan ylioppilaskunnan toiminnan on oltava eeppisesti kestävää.”

Lisäksi hallitus merkitsi tiedoksi, että Ensimmäisen hallituksen toiminta oli eeppisesti kestävää ja velvoitti hallituksen 2011 toimimaan eeppisesti kestävästi.

Hallitus päätti toivoa edustajistolta terveen järjen käyttämistä ja edaattori Lassi Hämäläisen osalta maalaisjärjen käyttämistä.

Hallitus nimitti itsensä Ensimmäiseksi hallitukseksi. Ensimmäisen hallituksen tunnuksena toimii Ensimmäisen hallituksen lippu.

Hallitus päätti vapauttaa Valtosen Lämpömiehenkuja 2:n merimakkaran muotoisen pöydän päästä ja siirtää tämän Aalto-yliopiston rehtorin huoneen ilmanvaihtokanavaan, minne kaikki AYY:n hallituksen puheenjohtajat ennemmin tai myöhemmin kertyköön. Lisäksi hallitus päätti siirtää Hyrkön Lämpömiehenkuja 2:n merimakkaran muotoisen pöydän päälle. Lisäksi hallitus päätti siirtää Lappalaisen Lapinrinteelle ja kärrätä loput hallituksen jäsenet biohajoavan jätteen asemalle.

Hallitus päätti todeta elikkäs merkitä tiedoksi, että Jussi Valtonen ja Saara Hyrkkö ovat – takautuvasti ex officio - Riki Sorsan veljiä, sekä merkitä tiedoksi elikkäs todeta, että Valtonen ja Hyrkkö eivät osallistuneet asian käsittelyyn, vaan mussuttivat croissanttia.

Hallitus päätti, että AYY:n inuitinkielinen nimi on Naisagaeksaungitut Subluksungnartok (suom: puhaltaa ihan pirusti) Hallitus päätti perustaa Ylemmän tuomiokapitulin.

Hallitus päätti ohjeistaa Dipolia fonttipoliittisissa asioissa ja pyytää kiinnittämään erityistä huomiota Comic Sans –fontin laajamittaisen käytön aiheuttamiin henkisiin vahinkoihin.

Hallitusohjelman kohdassa 25 todetaan: ”Aloitetaan ylioppilaskunnan tunnusten valmistelu.” Kirjauksesta huolimatta ylioppilaskunnalle ei ole valittu toteemieläintä. Ruutana on eeppisesti kestävä eläin. Ruutana kykenee selviämään pohjaan asti jäätyvissä järvissä vaihtamalla osan verestään alkoholiksi. Syyskuun lopulla jopa 15 % kalan massasta voi muodostua maksasta. Tästä syystä ruutanaa kutsutaan myös ”kännikalaksi”. Hallitus päätti AYY:n toteemieläimeksi ruutanan eli lutaeli kännikalan.

Hallitus päätti lähettää Sankariohjesäännön valmisteluun tulevalle hallitukselle.

Hallitus kiitti vuolaasti kaikkia asianosaisia kuluneesta vuodesta ja toivotti lämpimästi tsemppiä sekä Stress ja Dress Freetä tulevaisuutta ylioppilaskunnalle!

PÄÄTÖSLUET TELO ON JULKAISTU 31. JOULUKUUTA 2010

68