Kielipolku 4/2014

4/2014

PUHEEN- JA KIELENKEHITYKSEN ERIKOISLEHTI

Lucia Kivimäki viihtyy työharjoittelussa Oma polku ammattiin Sopeutumisvalmennuskurssit 2015

sisältö

YHTEYSTIEDOT Suvilinnantie 2, 20900 Turku p. 02 2138 200, f. 02 2138 210 info@aivoliitto.fi etunimi.sukunimi@aivoliitto.fi www.aivoliitto.fi www.sunnanvind.fi

JÄSENREKISTERI Carita Sinkkonen, p. 050 308 9095, carita.sinkkonen@aivoliitto.fi TILAUSHINNAT 39 € vuosikerta, 10 € irtonumero.

Yhdistysten jäsenille lehti sisältyy jäsenmaksuun.

Jäsenmaksut vaihtelevat yhdistyksestä riippuen.

Kannen kuva: Eliisa Laine

2

KIELIPOLKU 4/2014

k as

Eero Lommi selviää haasteista positiivisen luonteensa avulla.

ck

LEHDEN TILAUKSET Maiju Rita-Kasari, p. 02 281 4310, maiju.rita-kasari@turuntilikeskus.fi

Mikael-koulussa räätälöidään urapolkuja.

sto

ILMOITUSMYYNTI JA -AINEISTOT T:mi Marianne Lohilahti, p. 040 708 6640, marianne.lohilahti@netti.fi

s. 12 te r

PAINO JA ULKOASU Vammalan Kirjapaino Oy Taitto Jonna Hautamäki

s. 14

ut

TOIMITUSNEUVOSTO Professori Pirjo Korpilahti Turun yliopisto, puheenjohtaja Erityisluokanopettaja Mari Jaakkola Veromäen koulu, Vantaan kaupunki Erikoistutkija Elisa Poskiparta Oppimistutkimuksen keskus, Turun yliopisto Erityisopettaja Tiina Siiskonen, Niilo Mäki Instituutti sekä Oppimis- ja ohjauskeskus Onerva Yhdistysten edustaja Kata Kaukiainen Aivoliitto ry:n edustajat: Puheterapeutti Anna-Kaisa Antila Suunnittelija Elina Salo Viestintäpäällikkö Päivi Seppä-Lassila Tiedottaja Miia Suoyrjö Toiminnanjohtaja Tiina Viljanen

en

Sh

TOIMITUS toimitus.kielipolku@aivoliitto.fi Päätoimittaja Tiina Viljanen p. 040 833 1511, 02 2138 292 tiina.viljanen@aivoliitto.fi Toimituspäällikkö Päivi Seppä-Lassila p. 040 715 5198, 02 2138 262 paivi.seppa-lassila@aivoliitto.fi Toimitussihteeri Miia Suoyrjö p. 050 571 4588 miia.suoyrjo@aivoliitto.fi

in

aV

JULKAISIJA Aivoliitto ry

a el

liin

Lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa.

13. vuosikerta ISSN-L 1799-5868 ISSN 1799-5868 (Painettu) ISSN 2323-4911 (Verkkojulkaisu) Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti

Nuoret, opinnot, 4|2014 TEEMA: työllistyminen

E ve

PUHEEN- JA KIELENKEHITYKSEN ERIKOISLEHTI

s. 28 Hae tuetulle lomalle tai Solukuluontolomalle.

Artikkelit

Palstat

4 Tuettu koulupolku tuo Tiialle pian ammatin 6 Oma polku ammattiin 8 Erityisnuoren haasteet lukiossa 10 Erityisnuoren voimavarat käyttöön 12 Omaa urapolkua etsimässä 14 Oman tiensä kulkija 22 Apua aistitiedon säätelyyn 24 Tukea ja ohjausta kielenkehityksen haasteisiin 28 Tuetut lomat ja Soluku-luontolomat vuonna 2015

3 Pääkirjoitus 18 Tutkittua 26 Poimittua 33 Tapahtumakalenteri 34 Yhdistykset alueittain 35 Aivoliiton yhteystiedot

NO AINEISTOT ILMOITUKSET

ILMESTYY

1.

9.1.

13.1.

2.

2.4.

7.4.

13.2.

8.5.

3.

14.8.

18.8.

18.9.

4.

9.10.

13.10.

13.11.

Pääkirjoitus

Tiina Viljanen

Jokaiselle jotakin – osaamisen ketju kuntoon

H

allitusohjelmaan sisältyy nuorten yhteiskuntatakuu, joka tuli voimaan viime vuoden ­alus­sa. Tavoitteena on, että jokaiselle alle 25-­ vuotiaalle sekä j­ okaiselle alle 30-vuotiaalle vasta­­­ valmistuneelle voidaan tarjota työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta.

Jotta tavoite toteutuu, se edellyttää yhteiskunnalta laaja-alaista eri toimijoiden välistä yhteistyötä. Tarvitaan ratkaisuja siihen, miten kaikille nuorille saadaan sitä osaamista, mitä työelämässä tarvitaan. Kuinka tunnistetaan tuen tarve ja miten työvoimapalvelut saadaan kattamaan yhteiskuntatakuun haasteet? Miten tutkinnon suorittaneet nuoret sijoittuvat osaamistaan vastaavaan työhön? Miten työnantajat innostuvat auttamaan nuoria työelämän alkuun ja mitä toimia tarvitaan nuorten yrittäjyyden edistämiseksi?

Ministeriöt julkaisivat juuri tulevaisuuskatsauksensa, joissa kaikissa tunnusomaista on huoli hyvinvointiyhteiskunnan kestävyydestä. Opetus- ja

Marj

kulttuuriministeriö on nostanut yhdeksi kärkiteemaksi Osaamisen ketju kuntoon – kasvatuksella ja koulutuksella uuteen nousuun. Jotta osaamisen ketju saadaan kuntoon, tarvitaan kokonaisvaltainen toimintamalli eli kaikkien toimijoiden yhteinen toimintatapa. Yksittäiset hankkeet ovat sinänsä hyviä, mutta ne jäävät usein irrallisiksi.

Onkin tärkeää ohjata ne alusta alkaen osaksi kokonaisuutta.

Kielipolku-lehti tarkastelee tässä numerossa sekä nuorten opintoja että työllistymistä. Tarkoituksena on nostaa esiin koulutustakuun merkitys ja tarkoitus: jokaiselle peruskoulunsa päättäneelle taataan koulutuspaikka lukiossa, ammatillisessa oppilaitoksessa, oppisopimuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin.

Mielekäs ja hyvä elämä on tavoite jokaiselle nuorelle ja siihen tulee pyrkiä. Kun muistetaan, että 40 000 syrjäytynyttä nuorta maksaa noin 300 miljoonaa euroa vuodessa (TEM raportteja 8/2012, Nuorten yhteiskuntatakuu 2012), on myös päättäjien helppo tukea ratkaisuja, joilla syrjäytyminen estetään. oH a

ap

io

Tiina Viljanen on Aivoliiton toiminnanjohtaja ja Kielipolku-lehden päätoimittaja.

Tarvitaan ratkaisuja siihen, miten kaikille nuorille saadaan sitä osaamista, mitä työelämässä tarvitaan.

4/2014 KIELIPOLKU

3

Suvi Vainio

Tuettu koulupolku tuo Tiialle pian ammatin

”Haluan näyttää, millainen olen” Tiia Myrskyranta uskoo, että hänestä tulee hyvä työntekijä, mihin hänen asperger-ominaisuutensa voi vaikuttaa myönteisellä tavalla. Merkonomin tutkintoon tähtäävät opinnot Kiipulan ammatti­ opistossa ovat puolivälissä.

Myös eläimet ja manga ovat Tiian sydäntä lähellä.

S

unnuntaisin Tiia Myrskyranta, 19, pakkaa reppunsa ja lähtee kotoa Poriin kuuluvasta Noormarkusta kohti Turenkia, missä Kiipulan ammattiopiston iso kampus odottaa. Matkan aikana on kolme vaihtoa liikennevälineestä toiseen.

Tiialla on selkeä periaate, miten joukkoliikenteessä selviää.

– Varaan tarpeeksi aikaa, hän sanoo.

Matkalla voi sattua yllätyksiä, kun esimerkiksi kuulutus kertoo, että juna korvataan linja-autolla.

– Autan niissä tilanteissa usein muita matkustajia, hän kertoo iloisesti.

Kun Tiia runsas kaksi vuotta sitten aloitti Kiipulassa kulkemisen ensin ammatilliseen perusopetukseen valmentavalla luokalla, Tiian vanhemmat Sanna ja Kari Myrskyranta olivat sydän syrjällään. Junalla kulkemiseen liittyvät vaihdot ja yksin liikkuminen huolettivat aluksi.

– Tiia valitsi Kiipulan, koska se tarjosi mahdollisuuden tutustua ammatteihin. Se oli myös kauimpana kotoa, Sanna Myrskyranta naurahtaa.

Peruskoulusta 17-vuotiaana Tiia Myrskyranta päätti erityisluokalla käymänsä peruskoulun 17-vuotiaa4

KIELIPOLKU 4/2014

Tiia Myrskyranta rakastaa eläimiä. Hän myös osaa tulkita Hessu-kissansa kieltä.

na. Koulunsa hän aloitti kahdeksanvuotiaana.

– Tiia kävi esikoulua kaksi vuotta päästyään dysfaattisille lapsille tarkoitettuun erityisryhmään, Sanna Myrskyranta kertoo.

Tiian vanhemmat ovat onnellisia siitä, että Tiia on saanut käydä koulunsa erityisluokassa. Tyttö on saanut mukautettua opetusta ja kannustusta. Myös he ovat pyrkineet tekemään kaikkensa lastensa eteen. Tiian isoveljellä Janilla, 22, on keskivaikea kehitysvamma. Hän muutti hoitokotiin vanhempiensa lähelle viime vuonna.

Perhe on osallistunut sopeutumisvalmennuskursseille sekä yhdistystoimintaan. Niissä koko perhe on saanut vertaistukea.

– Silloin kun lapset eivät ole ihan taviksia, ei saa arkailla eikä häpeillä.

Vanhemman täytyy kävellä omien tunteidensa yli ja ajatella lapsensa parasta. Lapsuus vaikuttaa koko loppuelämään, Sanna Myrskyranta sanoo.

Tiian diagnoosi muuttui myöhemmin kielelliseksi erityisvaikeudeksi.

Aspergerin oireyhtymä -diagnoosin hän sai 17-vuotiaana, peruskoulun päättymisen aikoihin.

Ammattiopinnot Tiia aloitti valmistavalla AVA-vuodella. Silloin opiskelijat pääsevät tutustumaan käytännössä eri ammatteihin. Tiian valitsemaan liiketalouden valmentavaan koulutukseen kuului esimerkiksi kahvilassa ja kioskissa työskentelyä.

Valmentavan vuoden aikana Tiialle laadittiin henkilökohtainen opetussuunnitelma.

Tiia on suorittanut opiskelun aikana muun muassa hygieniapassin.

Parhaillaan hän suorittaa mestarimyyjän opintoja. Syksyn ohjelmassa ovat myös ammattikoululaisten Taitaja 2015 -kilpailun karsinnat. ­ ­Tiian ryhmätyön aiheena on hyllyjen rakentaminen.

– Täytyy osata laskea hyllyjen mittasuhteet ja kuinka paljon ne kestävät painoa, hän kuvaa.

Kaupan hyllyt tulivat Tiialle tutuksi myös työharjoittelussa, jonka hän teki marketissa kotipaikkakunnallaan. Hän valitsi päätyökseen hyllyttämisen, sillä kassan taakse astuminen tuntui vielä liian haastavalta. Työt sujuivat hyvin.

– Tuntui että apuani arvostettiin, hän kertoo.

Asiat selkeästi Tiian puhe on hyvin selkeää ja huolellista. Hän itse toivoo samaa toisilta.

Esimerkiksi opetuksessa on tärkeää, että opettajan ohjeet ovat selkeät.

– Haluaisin tietää varmasti, missä esimerkiksi kokoonnutaan. On hämmentävää, jos siitä tulee kahdenlaista tietoa, hän kertoo opintojen pikku pulmista.

Samalla vuosikurssilla on 29 muuta opiskelijaa. Opetus tapahtuu enimmäkseen pienryhmissä, joissa on neljä tai viisi opiskelijaa. Opiskelijat asuvat asuntolassa kahden hengen huoneissa. Tiian mielestä on ihanaa, että koulun lähellä on metsää. Siellä voi nauttia luonnosta vapaa-ajalla.

Tiia on mukana monessa yhteisessä asiassa, joista tärkeimpänä on koulun Manga-kerhon ohjaaminen.

Silloin ilta on omistettu anime-hahmoille.

– Usein katsotaan leffoja ja kuunnellaan musiikkia. Kerhossa voi piirtää omanlaisen anime-hahmon.

Halloween-juhlat ovat myös suunnitteilla. Silloin laitetaan japanilaista ruokaa, ehkä pidetään disko tai vain kerrotaan kummitusjuttuja, hän kertoo.

Tiia on itse harrastanut mangaa ”jokusen vuoden”. Nykyään toiset harrastajat tilaavat häneltä kuvia.

Vähän aikaa sitten hän lähetti kuvan japanilaiselle perheelle. Tiia myös kirjoittaa tarinoita hahmoista.

– Ja arvaa mitä, opiskelen japania!

Suvi Vainio on freelance-toimittaja.

Merkonomin lakki tavoitteena

Heikot kiusaavat

Valmentavan vuoden aikana Tiialle laadittiin henkilökohtainen opetussuunnitelma. Sen tavoitteeksi asetettiin merkonomin tutkinto. Tiian aineopetus ei ole mukautettua. Hän on hyvä keskittymään.

Kolmivuotinen koulutus on nyt puolivälissä. Tiia viihtyy erinomaisesti.

– Eniten kiinnostavat tietotekniikka sekä kielet, englanti ja ruotsi, jotka ovat minulle helppoja. Parhaillaan treenaan myös kymmensormijärjestelmää, hän kertoo.

Vasta nyt jälkeenpäin Tiia on kertonut, että koulussa häntä myös kiusattiin.

– Se oli henkistä kiusaamista parin vanhemman pojan taholta. En kertonut siitä opettajille tai vanhemmille, selviydyin siitä itse, hän kertoo.

Hänellä tuli mitta täyteen eräänä päivänä, kun pojat koettivat estää häntä kulkemasta ovesta.

– Keräsin voimani ja puskin oven auki, hän kertaa tapahtumaa, joka oli käännekohta, sillä sen jälkeen kiusaaminen väheni.

Tiialla on nykyään rohkeutta mennä väliin, jos hän näkee, että jotakuta kiusataan.

– Kiusaajat ovat heikkoja. Minua ei enää hetkauta, vaikka he sanoisivat mitä, hän sanoo napakasti.

4/2014 KIELIPOLKU

5

Marita Hietanen

Oma polku ammattiin

P

erusopetuksen jälkeen nuoret jatkavat toisen asteen opintoihin joko lukioon tai ammattioppilaitokseen. Lukioon menevät voivat valita ammatillisen suuntautumisensa vasta lukion jälkeen. Ammatilliseen oppilaitokseen hakevat valitsevat ammatillisen suuntansa jo peruskoulun päätösvaiheessa. Sekä lukiosta että ammattioppilaitoksesta polku voi jatkua esimerkiksi korkeakouluopintoihin tai aikuiskoulutukseen.

Ammatillisia toisen asteen perustutkintoja on yli viisikymmentä ja niissä voi olla useampia koulutusohjelmia ja tutkintonimikkeitä. Valinnanmahdollisuuksia on siis paljon.

Suunnitelmia kannattaa tehdä harkiten ja päätösten valmisteluun on varattava aikaa.

Jatko-opintojen suunnittelussa on tärkeää miettiä omia mielenkiinnon kohteita ja vahvuuksia. Lisäksi kannattaa kerätä tietoa eri ammateista ja tutustua eri oppilaitoksiin, joissa ammattiin voi opiskella. Kouluista ja oppilaitoksista voi kysyä esimerkiksi eri ammateissa vaadittavista taidoista, opiskelutavoista ja opiskelijapalveluista.

Perusopetuksesta toiselle asteelle Tutustuminen jatko-opintomahdollisuuksiin kannattaa aloittaa jo kahdeksannella luokalla vierailemalla 6

KIELIPOLKU 4/2014

eri oppilaitoksissa ja tutustumalla eri ammatteihin. Myös kotona on hyvä keskustella jo tässä vaiheessa nuoren tulevaisuuden haaveista ja etsiä yhdessä vastauksia esiin nouseviin kysymyksiin. Tietoa eri oppilaitoksista ja tutustumismahdollisuuksista saa koulun opinto-ohjaajalta, oppilaitosten hakuoppaista ja verkkosivuilta sekä toisen asteen opinto-ohjaajilta.

Opinto-ohjaajilta voi myös kysyä tarkempia tietoja valintamahdollisuuksista ja harkinnanvaraisesta hausta. Valintamahdollisuuksiin vaikuttavat muun muassa koulumenestys, hakujärjestys, tutkinnon suosio ja työllistymismahdollisuudet. Lisäksi on tärkeää ottaa huomioon opintoihin vaadittavat perusvalmiudet ja opiskelutaidot sekä alakohtaiset terveydentilavaatimukset.

Harkinnanvaraista hakua voi käyttää hyvin perustellusti vain sellaisissa tilanteissa, joissa koulutodistukset puuttuvat, niitä on vaikea vertailla, on oppimisvaikeuksia tai sosiaalisia syitä.

Jotta nuori menestyisi opinnoissaan, on tärkeää suunnitella ja valmistautua mahdollisimman hyvin.

Myös kodin ja koulun yhteistyöhön kannattaa panostaa. Perusopetuksessa järjestetään yhteishakuun liittyviä iltoja, joissa saa paljon tärkeää tietoa yhteishausta ja esimerkiksi harkinnanvaraisesta hausta.

Ensi vuonna uudistetaan amma-

tilliseen koulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten opetussuunnitelmat ja hakumenettely.

Ajankohtaisin tieto löytyy jokaisen oppilaitoksen verkkosivuilta.

Toisen asteen oppilaitoksiin haetaan valtakunnallisessa yhteishaussa, jonka opiskelija tekee verkkosivuilla www.opintopolku.fi.

Opiskelu ammattioppilaitoksissa Toisen asteen ammattioppilaitoksissa suoritetaan ammatillinen perustutkinto kolmessa vuodessa. Tänä aikana nuoren täytyy saavuttaa opetussuunnitelmassa määritellyt ammattitaitovaatimukset ja yhteisten opintojen tavoitteet.

Ammattioppilaitoksissa opiskellaan sekä ammattiin liittyviä tietoja ja taitoja että ammattilaisena toimimiseen vaadittavia yleisiä työelämätaitoja. Sellaisia ovat esimerkiksi viestintä- ja vuorovaikutustaidot, kielet, matematiikka, yhteiskuntataidot ja sosiaaliset taidot.

Tärkeä osa ammatillista perustutkintoa on työssäoppiminen, joka tarkoittaa sitä, että opiskelija suorittaa osan opinnoista työpaikoilla. Lisäksi opiskelijat antavat ammattiosaamisen näyttöjä opintojen eri vaiheissa.

Opiskelijat saavat opintojen päät­ tyessä tutkintotodistuksen ja ammattiosaamisen näyttötodistuksen.

Shutterstock

Nuori tarvitsee paljon ohjausta ja tukea, kun hän suunnittelee tulevaisuuttaan ja valitsee itselleen sopivaa polkua työelämään.

Opiskelijapalvelut nuoren tukena Nuorella on ammattioppilaitoksessa tarvittaessa oikeus tehostettuun ohjaukseen, opiskeluhuoltoon ja erityisopetukseen. Uuden oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaisesti palvelut kohdentuvat sekä opiskeluyhteisöön että opiskelijaan yksilönä. Erityisopetus on tarkoitettu niille opiskelijoille, joilla on erilaisia oppimiseen tai opiskeluun liittyviä vaikeuksia ammatillisen perustutkinnon suorittamisessa.

Opiskelija voi tarvita erityistä tukea opinnoissa edistymiseen tai urasuunnitteluun. Näissä tilanteissa auttavat erilaiset opetusmateriaalit, opetusmenetelmät tai opetustilajärjestelyt. Myös henkilökohtainen opetus, osa-aikaiset pienryhmät, rinnakkais- tai samanaikaisopetus, tiiviimpi opintojen seuranta ja ohjaus sekä henkilökohtaiset tavoitteet ja opintopolut auttavat eteenpäin.

Erityisopetuksen tavoitteena on saavuttaa sama pätevyys kuin muussa ammatillisessa koulutuksessa.

Opetus voidaan kuitenkin mukauttaa kokonaan tai osittain opiskelijan edellytysten mukaan. Tällöin opiskelijalle on kirjattava yksilölliset tavoitteet ja mukautetut arviointikriteerit.

Mukautetuista arvioinneista tulee merkintä todistukseen.

Erityisopetus toteutetaan in­ tegroi­tuna erityisopetuksena ja pienryhmissä. Lisätietoja pienryhmistä kannattaa katsoa hakuoppaista ja kysyä suoraan oppilaitoksista.

HOPS ja HOJKS Ammattioppilaitoksessa opiskelee hyvin erilaisia nuoria. Kaikille pyritään viitoittamaan yksilöllinen polku ammattiin ja työelämään. Jokaiselle oppilaalle tehdään henkilökohtainen opiskelusuunnitelma eli HOPS. Toiset nuoret voivat tarvita enemmän tukea esimerkiksi oppimiseen ja opiskelutaitoihin, keskittymiseen ja tarkkaavuuteen, vuorovaikutukseen ja käyttäytymisen säätelyyn, elämänhallintaan ja arjen taitoihin, psyykkiseen tai fyysiseen toimintakykyyn.

Heille voidaan antaa osa opetuksesta erityisopetuksena tai laatia henkilö-

kohtainen opiskelusuunnitelma eli HOJKS. Siihen kirjataan erityisopetuksen perusteet, yksilölliset tavoitteet ja suunnitellut tukitoimet. HOJKS on sopimus, jolla oppilaitos sitoutuu tarjoamaan suunnitellut opiskelijapalvelut ja opiskelija sitoutuu noudattamaan suunnitelmaa.

Erityisten tukimuotojen suunnittelussa, toteuttamisessa ja seurannassa on tärkeää sekä kodin ja koulun että oppilaitoksen eri toimijoiden välinen tiedonkulku ja luottamukseen perustuva avoin yhteistyö. Erityistä tukea tarvitseva opiskelija voi kysyä Kelasta tukea opintoihin. TE-palvelut ovat apuna, kun siirrytään opinnoista työelämään.

Ammattiopinnoista työelämään

tuksessa hankitut perusvalmiudet, tiedot ja taidot. Tarvitaan myös opiskelutaitoja, kykyä työskennellä vaihtelevissa ympäristöissä, työsaleilla, luokkatiloissa ja työpaikoilla sekä erilaisen ihmisten kanssa. Lisäksi pitää ottaa vastuuta oman polun rakentamisesta.

Ammatillisen perustutkinnon saavuttaminen vaatii samoja työelämätaitoja kuin tutkinnon jälkeen työllistyminen. Ammattioppilaitoksessa näitä taitoja opiskellaan ja harjoitellaan yhdessä. Kolmen vuoden opinnot ja niihin kuuluvat työssäoppimisjaksot erilaisilla työpaikoilla viitoittavat nuoren työllistymistä ja oman polun kulkemista eteenpäin.

Marita Hietanen toimii erityis­ opettajana Tampereen seudun ammatti­opistossa.

Jotta opiskelija menestyy opinnoissaan, pitää hänellä olla perusope-

AMMATILLINEN ERITYISOPETUS Ammatillisen erityisopetuksen tavoitteena on tukea erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden opiskelua, yksilöllistä kasvua, työllistymistä ja jatko-opintoihin sijoittumista. Erityisopetus varmistaa opiskelijan mahdollisuuden osallistua ammatilliseen koulutukseen suunnitelmallisesti turvaamalla tukitoimia sekä joustavia opintopolkuja. Tarkoituksena on osallisuuden edistäminen koulutuksen keinoin.

HOPS Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma eli HOPS auttaa opiskelijaa urasuunnittelussa, yksilöllisten valintojen teossa ja itsearvioinnissa erilaisissa elämäntilanteissa. Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman tavoitteena on lisätä opiskelijan vastuuta opintojen suunnittelusta ja omasta oppimisesta.

HOJKS Erityisopetusta tarvitsevalle opiskelijalle on laadittava aina kirjallinen henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma eli HOJKS. Se tulee laatia opiskelijan, tarvittaessa hänen huoltajansa, aikaisemman koulun edustajien sekä opettajien ja opiskeluhuollon asiantuntijoiden kanssa.

INTEGROITU ERITYISOPETUS Integroidulla erityisopetuksella tarkoitetaan sitä, että erityisopetuksen tukitoimia toteutetaan muun opetus- ja ohjaustoiminnan rinnalla ja lisänä.

Näin varmistetaan koulutuksellista tasa-arvoisuutta ja yhdenvertaisia mahdollisuuksia osallistua ja menestyä ammatillisessa koulutuksessa.

Erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat opiskelevat pääsääntöisesti samoissa ryhmissä muiden kanssa. Opiskelijalla tulee olla erilaisista oppimisedellytyksistä riippumatta yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua ammatilliseen koulutukseen.

4/2014 KIELIPOLKU

7

Ullamaija Vuontela

Erityisnuoren

haasteet lukiossa Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden määrä lukioissa on tällä vuosituhannella lisääntynyt huomattavasti. Siihen on vaikuttanut lainsäädännön tukema koulutuksellinen tasa-arvo. Määrän kasvu näkyy myös lisääntyneissä erityisjärjestelypäätöksissä, joita ylioppilastutkintolautakunta myöntää sairauden, vamman tai lukihäiriön perusteella.

L

ukio-sana viittaa lukemiseen.

Lukemisen ja kirjoittamisen määrä lisääntyykin huomattavasti opiskelijan siirtyessä yläkoulusta lukioon. Opinnoissa menestyminen edellyttää, että opiskelija pitää lukemisesta ja on valmis tekemään paljon työtä opintojensa eteen. Lukio-opinnot ovat vaativia, ja kielen merkitys tiedon saamisessa ja tuottamisessa on oleellinen.

Valkoinen pelto, musta siemen; kynsin kylvetään, suin ylös otetaan.

Lukemisen ja kirjoittamisen työlääksi kokemisen voi aistia edellä olevassa entisajan lukemista ja kirjoittamista kuvaavassa arvoituksessa. Miten sitten voidaan auttaa niitä opiskelijoita, joille kynsin kylvetty on työlästä suin ylös ottaa?

Erityinen tuki Monessa lukiossa opiskeluun liittyvät erityistarpeet huomioidaan systemaattisesti. On myös oppilaitoksia, joissa esteetön opiskelu ja saavutettavuus eivät ole toteutuneet joko resurssien puutteen tai tietämättömyyden vuoksi.

8

KIELIPOLKU 4/2014

Tänä syksynä voimaan astuneen uuden oppilas- ja opiskelijahuoltolain tavoitteena on, että opiskelijat voisivat saada tarvitsemaansa tukea moniammatillisen palvelujärjestelmän avulla. Lukion opetussuunnitelmassa tulee määritellä muun muassa opiskelijalle tarjottava tuki ja ohjaus opiskeluun.

Lukiossa ei anneta erityisopetusta, mutta opiskelijalle voidaan myöntää erityistä tukea. Yksilölliset tarpeet voidaan huomioida ja tehdä tukitoimista kirjallinen suunnitelma, joka on voimassa koko lukio-opintojen ajan.

Opiskelijan yksilölliset tarpeet on mahdollista ottaa huomioon muun muassa kokeiden järjestämisessä.

Kaikkien on kuitenkin suoritettava samat kurssimäärät ja samat oppiaineiden sisältövaatimukset. Lukiossa ei ole mahdollisuutta yksilöllistettyihin kursseihin. Tukiopetusta on yleensä saatavilla vain hyvin vähän, samoin perusopintoja kertaavia kursseja.

Opiskelija voi kääntyä ryhmänohjaajan tai opinto-ohjaajan puoleen, jos hänellä on jokin opiskelua hankaloittava

diagnosoitu vamma tai sairaus tai näihin rinnastettava vaikeus kuten lukemis- ja kirjoittamishäiriö. Yksilöllisten ratkaisujen sekä oh­jauksen ja tuen järjestäminen pitäisi ottaa esille heti lukio-opintojen alkuvaiheessa.

Sekä opinnoissa että ylioppilastutkinnon kokeissa on mahdollista saada erityisjärjestelyitä, jos lukioaikana on laadittu lausunto lukemisja kirjoittamishäiriöstä. Yleisimmin toivotaan lisäaikaa sekä kirjallisissa kokeissa että kielten kuullunymmärtämiskokeissa. Kuullunymmärtämiskokeissa on mahdollista saada myös pitkätaukoiset kuunteluäänitteet.

Jos opiskelijalla on lukemisen ja/tai kirjoittamisen erityisvaikeus, on mahdollista tehdä koe erillisessä tilassa tai kirjoittaa tietokoneella.

Lukiolaisen arki Lukiossa opiskelutahti on nopea, asiakokonaisuudet ovat laajoja ja

Opiskelijan yksilölliset tarpeet on mahdollista ottaa huomioon muun muassa kokeiden järjestämisessä.

jaa selviytymään viidestä pakollisesta B1-ruotsin kurssista, joista kahdesta hän oli saanut hylätyn. Opettaja lupasi muun muassa jakaa koealueen useammiksi pieniksi kokeiksi ja pitää opiskelijan toiveesta suullisia sanastokuulusteluja.

Yhteistyö tärkeää Opinto-ohjelma voidaan pidentää nelivuotiseksi, jos koulunkäynti käy liian raskaaksi kolmen vuoden suunnitelmalla. Aloite voi tulla joko opiskelijalta itseltään tai opettajilta. Opintojen venyminen voi tuntua opiskelijasta pettymykseltä, ja opiskelukavereiden nopeampi eteneminen saattaa turhauttaa. Tulevaisuutta ajatellen kannattaa kuitenkin usein juuri tässä vaiheessa antaa itselleen lisäaikaa. Lukioaika ja lukio-opinnot toimivat myös eräänlaisena kasvun paikkana. Jatko-opinnoissa korkeaasteella on vaikeampaa kuroa umpeen riittämättömiä tietoja tai paikkailla puutteellisia opiskelutaitoja.

Opettajat antavat pedagogista tukea mahdollisuuksiensa mukaan.

Yhteistyö koulun ja kodin välillä on ensiarvoisen tärkeää, jotta erityisen tuen tarve pystytään toteuttamaan opiskelijan tarpeiden mukaan ja opiskelija voi saada onnistumisen kokemuksia opintojensa alusta asti.

On tärkeää pohtia tarkkaan, mikä olisi nuorelle oikea jatko-opiskelupaikka peruskoulun jälkeen. Nykyään peruskoulusta lukioon siirtyy noin puolet ikäluokasta. Tietoa siitä, miten erityisen tuen tarpeessa ole­vien opiskelijoiden opetus- ja oppimistilanteet optimaalisesti järjestetään, on hajanaisesti saatavilla.

Esteettömyystietoa löytyy internetistä ja lukioiden kotisivuilta. Turun

kasvatus- ja opetustoimi on julkaissut oppaan Lukio kaikille – hyvät käytännöt opiskelijan tukemiseksi Turussa.

Teos on suunnattu opettajille, mutta artikkelit saattavat auttaa myös huoltajia ja opiskelijaa toisen asteen opintovalintojen tekemisessä. Opas löytyy netistä hakusanalla Lukio kaikille -opas.

Lukio-opintoja harkitessaan nuori saa tukea perusasteen opinto-ohjaajalta, joka voi tehdä yhteistyötä lukion opinto-ohjaajan kanssa arvioidessaan mahdollista lukiovalintaa.

Jos opiskelijalla on tavoitteenaan korkea-asteen opinnot, lukio on luonnollinen valinta toisen asteen oppilaitokseksi. Usein peruskoulunsa päättävät nuoret eivät vielä tiedä omaa alaansa, joten lukio antaa myös lisää harkinta-aikaa.

Ullamaija Vuontela toimii Turun ­suomenkielisten päivälukioiden erityisopettajana.

Kuvat: Ville Aaltonen

koeviikon kiire ja stressi voivat laskea opiskelumotivaatiota. Akateeminen minäkäsitys saattaa heikentyä, jos ensimmäisen koeviikon arvosanat ovat selvästi heikompia kuin peruskoulussa saadut. Ensimmäisen jakson perusteella ei kuitenkaan kannata tehdä lopullisia päätelmiä opiskelijan mahdollisuuksista.

Lukiossa on usein huomattavan suuret ryhmäkoot. Jopa matematiikan tai kielten ryhmissä voi olla nelisenkymmentä opiskelijaa. Jos nuori on opiskellut perusasteen pienluokalla, hänellä saattaa olla vaikeuksia tottua suuren luokan hälinään. Opetusta voi olla vaikea kuulla, taululle ei ehkä näe ja yksilöllistä ohjausta ei ehdi saada. Opiskelijan voi olla vaikea näyttää tietämättömyyttään ja kysyä ymmärtämättä jäänyttä tehtävänantoa. Lukemista ja uutta asiaa tulee runsaasti ja päivät saattavat olla pitkiä, joten opiskelu vie paljon voimia.

Pitäisi jaksaa ponnistella, motivoitua ja pyrkiä kehittämään tiedonkäsittelytaitojaan.

Nuoren kielenkehityksen erityisvaikeus tai lukivaikeus tuo lisää haasteita oppimiseen. Opintoja voivat hankaloittaa kirjoittamisen tai lukemisen hitaus, virheellisyys, luetun ymmärtämisen vaikeudet tai vai­ keudet lauserakenteiden ja kieliopin hahmottamisessa.

Kielelliset vaikeudet voivat hidastaa vieraiden kielten oppimista: uusia sanoja on hankala oppia, niiden mieleen painaminen, ääntäminen, kirjoittaminen ja käyttö puheessa voi olla erittäin työlästä. Vieraan kielen kuullun ymmärtämisessä saattaa ilmetä vaikeuksia siten, että sanarajat hämärtyvät ja viesti puuroutuu. Vieraan kielen lukeminen voi vaikeutua ja hidastua, jolloin nopea silmäilevä lukeminen ei onnistu.

Itse olin juuri pohtimassa erään lukiolaisen pedagogisessa palaverissa, millä keinoilla auttaisimme opiskeli-

4/2014 KIELIPOLKU

9

Miia Suoyrjö

Erityisnuoren

voimavarat käyttöön Lucia Kivimäki viihtyy työharjoittelupaikassaan Turun Nuortentalossa.

Työtehtävät ovat mielekkäitä ja päivät sujuvat hienosti.

Monelle erityisnuorelle työharjoittelupaikan löytyminen tai työnpaikan saaminen on kuitenkin kiven alla.

L

ucia Kivimäki, 19, sai työharjoittelupaikan Aivoliiton Turun Nuortentalosta. Harjoittelujakso alkoi elokuussa ja jatkuu vuoden loppuun asti. Lucia opiskelee laitoshuoltajaksi Keskuspuiston ammattiopistossa Helsingissä.

– Tehtäviini Nuortentalossa kuuluvat esimerkiksi erilaiset siivous- ja ulkotyöt. On mukavaa pitää tilat siisteinä ja puhtaina. Saan huoleh-

tia myös välillä kokousjärjestelyistä.

Katan esimerkiksi pöydän valmiiksi, Lucia kertoo.

Lucialla on kielellinen erityisvaikeus ja lievä autismi, jotka vaikeuttavat muun muassa tehtävien hahmottamista ja muistamista. Rutiinit ja selkeä työjärjestys helpottavat työtehtävien hoitamista. Myös asiantunteva ohjaus on tärkeää ammattitaidon kehittymisen kannalta.

Turun Nuortentalon vastaava ohjaaja Anne Ingman kertoo Lucian hoitavan hänelle kuuluvat työt erinomaisesti ja melko itsenäisestikin.

– Lucia on selviytynyt todella hienosti kaikista uusista asioista, joita työharjoittelussa on tullut vastaan.

Hän on hyvin tarkka siitä, että työtehtävät hoidetaan kunnolla. On myös mukavaa saada hänestä juttuseuraa ja vaihtaa kuulumisia työpäivän aikana. Lucian iloisuus tarttuu herkästi muihin, Ingman kertoo.

Lucia on myös vapaa-ajallaan aktiivinen. Hän osallistuu nuorten vertaistukiryhmään, jossa harrastetaan kerran viikossa eri liikuntalajeja.

Lucia odottaa saavansa opintojen päätyttyä töitä omalta alalta.

– Ja ainahan on mahdollista opiskella lisää. Esimerkiksi eläintenhoito kiinnostaa kovasti. Oma kissa on läheinen lemmikki, lapsuudessa meillä oli koira ja hevosharrastuskin on tuttua, hän kertoo.

– Tulevaisuudelta toivon, että kaikki perusasiat olisivat kunnossa; työ, ammatti, asuminen ja hyvät suhteet läheisiin ihmisiin, Lucia toteaa lopuksi.

Olkaa työnantajat rohkeita Anne Ingman toivoo työnantajilta enemmän rohkeutta erityisnuorten palkkaamiseen.

10

KIELIPOLKU 4/2014

Anne Ingman on huolissaan erityisnuorten työllistymisestä. Jopa työharjoittelupaikkoja on vaikea saada, vaikka niistä ei synny työnantajalle

edes kustannuksia. Työpaikan saaminen on vieläkin haasteellisempaa.

Mutta onneksi oman alansa löytäneitä nuoriakin on.

– On hienoa seurata, kuinka Nuortentalossa asuneet nuoret ovat itsenäistyneet ja löytäneet joko koulutustaan vastaavaa tai muuta työtä, Ingman kertoo.

Monet erityisnuoret työllistyvät esimerkiksi laitoshuoltajan ammattitutkinnon jälkeen vanhainkoteihin, sairaaloihin ja päiväkoteihin. Yleisiä ovat myös avustavat tehtävät esimerkiksi kaupoissa, lähettämöissä sekä piha- ja puutarhatöissä. Lähes kaikki alat, joissa on avustavia tehtäviä, ovat mahdollisia. On myös aloja ja ammatteja, jotka soveltuvat diagnoosista huolimatta.

Työnantajien pitäisi Anne Ingmanin mielestä rohkeammin työllistää erityisnuoria. Yritys voi saada esimerkiksi palkkatukea, kun se työllistää henkilön, joka tarvitsee keskimääräistä enemmän tukea työsuhteen alussa. Tällöin työnantajan maksettavaksi jää ainoastaan 10 % palkasta ja loppu palkka tulee TE-keskuksesta.

Näin nuori voi saada jalan oven väliin ja ehkä pitkäaikaisemman työpaikan.

Myös työharjoittelujakso voi avata portteja.

– Toki erityisnuori tarvitsee tavallista enemmän tukea ja opastusta, mutta hyöty työnantajalle on kuitenkin yleensä ilmainen. Asenteita pitäisi saada muutettua, Ingman toteaa.

Erityisnuorille säännöllisellä työllä on tärkeä merkitys.

– Työssäkäynti tukee normaalia vuorokausirytmiä, ehkäisee syrjäytymistä ja sitoo nuoret mukaan yhteiskunnan tekijöiksi. Myös erityisnuoret haluavat, että heillä on oma paikkansa ja merkityksensä yhteiskunnassa, Anne Ingman korostaa.

Miia Suoyrjö on Aivoliiton tiedottaja.

Kuvat: Eliisa Laine

Tulevaisuudelta toivon, että kaikki perusasiat olisivat kunnossa; työ, ammatti, asuminen ja hyvät suhteet läheisiin ihmisiin.

4/2014 KIELIPOLKU

11

Erityisluokanopettaja Virpi Suomalainen ja ohjaaja Esko Tuononen itävaltalaisen kahvilan tunnelmissa. Silta-ryhmässä käytetään paljon toiminnallisia menetelmiä.

Antti Karjula

Omaa urapolkua etsimässä Peruskoulun jälkeisestä lisäopetuksesta on hyötyä monelle nuorelle. Mikaelkoulun Silta-ryhmässä mietitään tulevaisuutta ja tehdään henkilökohtaisia oppimispolkuja.

12

KIELIPOLKU 4/2014

O

ppimis- ja ohjauskeskus Mikaelissa Mikkelissä rakennetaan räätälöityjä urapolkuja.

Mikael tarjoaa omaa uraansa etsiville, tukea tarvitseville nuorille perusopetusta ja lisäopetusta.

Kun nuori on siirtymässä kouluasteelta toiselle, on erityisen tärkeää antaa riittävästi tukea. Jokaisen henkilökohtaisesta tilanteesta riippuu, millaista ohjausta ja apua tarvitsee.

Tärkeintä olisi kuitenkin varmistaa, että jokaisella nuorella olisi omia toiveita ja haaveita tulevaisuuden suhteen.

Haaveisiin tarvitaan myös omat askelmerkit ja välitavoitteet. On tärkeää miettiä, mitä voi tehdä ensimmäiseksi omien tavoitteidensa eteen.

Siitä lähdetään etenemään pienin

askelin. Läheiset ihmiset, henkilökohtainen ohjaus, valmentava työote ja ratkaisukeskeisyys ovat avaimia, jotka auttavat oman urapolun suunnittelussa ja rakentamisessa.

Aina ei peruskoulun aikana synny selkeää mielikuvaa omasta tulevaisuudesta. Myös oppiminen on voinut olla nuorelle hyvin haastavaa tai se tapa, jolla hän oppii parhaiten, ei ole vielä löytynyt. Jos syystä tai toisesta kuva tulevaisuudesta on peruskoulun loppuvaiheessa epäselvä, on lisäopetus usein paikallaan. Lisäopetuksesta on myös hyötyä, jos nuori tarvitsee vahvistusta oppimiseen. Lisäopetukseen hakeminen tapahtuu sähköisesti verkkosivustolla www. opintopolku.fi.

Oppimis- ja ohjauskeskus Mi­

kaelin lisäopetusryhmässä (Silta-ryhmä) rakennetaan omaa oppimispolkua räätälöidysti. Kaiken lähtökohtana on oppilaan tunteminen, joten lisäopetuksessa panostetaan alussa tutustumiseen sekä omaan itseensä että yhteisöön.

Toiminnallisuus tärkeässä roolissa Erityisluokanopettaja Virpi Suomalainen vastaa Silta-ryhmän toiminnasta. Hän korostaa, että on tärkeää miettiä, millaisia taitoja tulevaisuuden yhteiskunnassa tarvitaan. Jokaisella pitäisi olla myös omia unelmia.

On keskeistä pohtia millaisilla askeleilla niitä kohti päästään.

– Yksi tärkeimmistä tehtävistämme on opettaa nuorille, että tavoitteet ovat elämässä tärkeitä. Positiivinen kannustus ja usko omiin vahvuuksiin haasteista huolimatta ovat keskeisiä asioita. Kukaan ei voi olla kaikessa hyvä, mutta jokaiselle löytyy osa-alue, jossa on vahva. Itsetunnon vahvistamisella ja vuorovaikutustaidoilla on suuri merkitys tulevaisuuden kannalta, Suomalainen painottaa.

Silta-ryhmässä käytetään paljon toiminnallisia menetelmiä.

– Toiminnallisella otteella voidaan järjestää vaikkapa itävaltalainen kahvila sacherkakkuineen ja samalla voi-

daan kurkistaa kondiittorin, matkailualan ja asiakaspalvelun maailmaan, Suomalainen kertoo.

Tärkeässä roolissa on myös oman oppimistyylin ja oppimista tukevien apuvälineiden löytäminen. Jos opiskelu pulpetin ääressä ei ole oma juttu tai tietoa etsitään mieluummin älylaitteiden avulla kuin kirjasta, voidaan opiskelun painotusta siirtää omaan oppimistyyliin sopivammaksi.

– Jos esitelmä syntyy helpommin fatboylla kuin pöydän ääressä, saa sen tehdä siinä, Suomalainen toteaa.

Jokaisella opiskelijalla on käytettävissä henkilökohtainen älylaite.

Tärkeintä on oppia käyttämään nykytekniikkaa siten, että siitä on hyötyä tulevissa opinnoissa ja että se tuo vahvistusta omiin taitoihin.

On myös tärkeää jalkautua luokkatilan ulkopuolelle. Opiskelijoiden kanssa käydään tutustumassa toisen asteen opintojen kaikkiin koulutusaloihin sekä erilaisiin työpaikkoihin.

Henkilökohtaiseen ohjaukseen on satsattu paljon.

– Minulla on vuosittain noin 150 tuntia pelkästään yläkoulun ja lisäopetuksen henkilökohtaiseen oh­ jaukseen varattua aikaa. Niitä käytetään ohjauskeskusteluihin ja perheyhteistyöhön sekä koulutuskokeiluihin ja työelämään tutustumiseen, Suomalainen kertoo.

Itsenäistä elämää Kotolassa

tolinjaan, mutta se ei tuntunutkaan omalta alalta. Tutustumisissa oli koulun aikuisia tarvittaessa tukena.

Jatko-opintoihin tutustumista tuettiin siten, että sai käydä paikan päällä tutustumassa moniin aloihin.

Näin varmistettiin, että löytäisin oikean alan.

Kävin TET-harjoittelussa kaupassa ja se tuntuikin aivan minun alaltani. Tutustuin lisää liiketalouden alaan paikallisessa ammattiopistossa ja se vahvisti päätöstäni. Hain keväällä liiketalouden perustutkintoon ja pääsin.

Silta-vuosi oli hyvä vuosi. Minusta tuli rohkeampi ja olin kykenevä aloittamaan opinnot yleisopetuksessa. Mikael-koulun henkilökunnan kannustaminen, tukeminen ja kehuminen auttoivat minua rohkaisemaan itseäni ja se on ollut positiivisinta vuodessa. Apua saan nykyisessä koulussani. Minulle on tehty HOJKS ja jälkiohjauksessa on ollut

Mikaelissa on myös mahdollisuus harjoitella itsenäisen elämän taitoja.

Suurin osa lisäopetuksen oppilaista asuu viikot oppilaskoti Kotolassa.

Tuetun asumisen mahdollisuus lisää suunnitelmallisuutta arkielämän ja elämänhallinnan taitojen harjoittelussa. Se on myös yksi lisäopetuksen kulmakivistä.

Kotolassa ohjataan kuntouttavalla työotteella, ratkaisu- ja voimavarakeskeisesti. Yksilöohjauksen lisäksi myös ryhmäohjaus on merkittävässä roolissa monissa viikoittaisissa toimissa. Yksilöohjaus mahdollistaa nuoren tarpeista lähtevän ohjauksen, aktiivisuuden ja motivaation tukemisen, jatkuvan palautteen antamisen sekä vapaamuotoisen ilmapiirin.

Ohjatulla ryhmätoiminnalla tuetaan nuorten itsenäistymistä sekä yhteisöllisyyden, sosiaalisten taitojen ja itsetunnon vahvistamista.

Ohjaus on toimintaa, joka pitää sisällään kasvatusta, opettamista ja sosiaalistamista olematta kuitenkaan mitään näistä. Tärkeintä on kohtaaminen; ohjaaja on henkilö, joka tukee nuorta hänen omissa ratkaisuissaan.

Antti Karjula on Mikael-koulun apulaisrehtori.

MINUN TARINANI Kävin peruskoulun pienryhmässä ja halusin yhdeksännen luokan jälkeen Silta-ryhmään. Olin käynyt tutustumassa siellä ja se tuntui oikealta vaihtoehdolta. Peruskoulussa kielet tuntuivat haasteellisilta, mutta liikunta oli minun vahvuuteni. Tärkein asia, miksi tulin Silta-ryhmään oli se, että löytäisin alan, joka kiinnostaisi minua. Myös henkilökunnan tuki oli yksi iso asia, miksi kymppiluokka houkutteli.

Kun tulin kymppiluokalle, ajattelin ensin, että minusta tulisi lähihoitaja. Kävin tutustumassa opin-

mukana myös Mikael-koulu.

Kirjoittaja on Mikael-koulun entinen oppilas.

4/2014 KIELIPOLKU

13

Eveliina Vaskelainen

Oman tiensä kulkija Eero Lommi kertoo olevansa oman tiensä kulkija. Kielellinen erityisvaikeus on tuonut tälle tielle monenlaisia haasteita.

Niistä selviytyminen on vaatinut sinnikästä ja positiivista luonnetta. Hyvää tuuriakin on ollut matkassa mukana, kun asiat ovat loksahtaneet paikoilleen.

Koko perhe mukana Eerolla on kielellinen erityisvaikeus, mikä huomattiin jo varhain. Se on tuonut elämään omat haasteensa.

Perheen tuella on ollut suuri merkitys näistä haasteista selviytymisessä.

– Koko perheen tukiviittomien opiskelulla oli merkitystä Eeron ymmärretyksi tulemisessa, Eeron äiti Leila Lommi kertoo.

– Osallistuimme myös viittoville perheille suunnatulle sopeutumisvalmennuskurssille. Sen jälkeen sisarukset totesivat, että vihdoinkin joku ymmärsi, miltä heistä tuntuu, hän lisää.

Eerolla on kolme vanhempaa sisarusta ja yksi nuorempi. Eeron isä Jouko Lommi ei ole kokenut, että 14

KIELIPOLKU 4/2014

ymmärtäisi heikommin Eeron kuin paremmin puhuvien sisarusten mielihaluja ja viestejä.

Vanhempien mielestä Eero on ollut onnekas, kun oman perheen lisäksi hänellä on eri elämänvaiheissa ollut ympärillä kasvua ja kehitystä tukevia ihmisiä. Eeron kuntoutus aloitettiin jo alle kolmevuotiaana aluksi puheterapialla ja tukiviittomilla. Myöhemmin Eero on käynyt toimintaterapiassa ja aikuisena fysioterapiassa.

Eero meni 4-vuotiaana päiväkotiin integroituun erityisryhmään, jossa kuulovammaisten lasten vuoksi viittomat olivat jokapäiväistä arkea.

Koulun valintaa perhe joutui miettimään paljon.

– Eeron puheentuotto oli tuossa vaiheessa vielä olematonta ja vaikka Eero olikin sinnikäs ilmaisemaan itseään keinolla jos toisellakin, viittova ympäristö nähtiin ensisijaisena. Kotona viittomia opettava puheterapeutti ehdotti Espoon kuulovammaisten koulua. Se loksahti kohdalleen. Eero oli siellä innokas ja iloinen koululainen yläasteen loppuun saakka, Leila Lommi kertoo.

Eeron erityisvaikeus näkyy eniten puheen tuottamisen vaikeutena. Se toi omat haasteensa myös koulumaailmaan.

– Kaverien saanti oli vaikeaa, Eero muistelee.

Eero kertoo, että hänellä on kuitenkin ollut kavereita. Kielten opiskelu tuntui Eerosta haasteellisimmalta,

mutta vahvuutena on aina ollut matematiikka. Eero tykkää laskea asioita ja se näkyy rakkaassa harrastuksessakin. Hän tekee laskelmia pullonkorkeista, joita hän on keräillyt jo usean vuoden ajan.

Tie kohti itsenäistymistä Ruskeasuon koululla käydyn kymppiluokan jälkeen Eeron oli aika ottaa etäisyyttä vanhempiinsa ja hän muutti Espoosta Turkuun.

– Kotona nähty TV-ohjelma herätti kiinnostuksen Aura-instituutista, nykyisestä Bovallius-ammattiopistosta.

Sieltä puolestaan vinkattiin tuetusta asumisesta Turun Nuortentalossa ja taas loksahti kohdalleen. Eeron itEveliina Vaskelainen

O

vi on raollaan odottamassa haastattelijaa. Nuori mies touhuaa keittiössä. Hän käärii paloiteltuja kasviksia ja lihaa folioon.

Eero Lommi, 28, valmistaa vuokraasunnossaan bravuuriaan, ”nöttösiä”.

Keittiön ikkunasta avautuu maisema puiden lomitse järvelle. Mies vaikuttaa onnelliselta ja iloiselta.

Eero valitsee itse omat reittinsä elämässään. Hän on positiivinen luonne, joka osaa kääntää pienet mutkat matkansa varrella oppimiskokemuksiksi ja seikkailuiksi. Eeron vanhemmillekin on vuosien varrella kehittynyt luottamus siihen, että Eeron kohdalla asioiden on tapana lopulta aina loksahtaa paikoilleen.

Eero valmistaa bravuuriaan ”nöttösiä”.

Eveliina Vaskelainen

Eero valitsee itse omat reittinsä elämässään.

senäistymistaival alkoi, Leila Lommi kertoo.

Turun Nuortentalo oli Eeron tukena uudessa kaupungissa ja uusien asioiden opettelussa.

– Muutto tuntui hyvältä. Nuortentalon porukka oli mukava. Sain sieltä kavereita, Eero muistelee.

Eero opiskeli kaksi vuotta valmentavia linjoja. Hän muistelee hyvänä asiana sitä, että samassa koulussa kävi muitakin Nuortentalon asukkaita.

Sitten koitti jälleen muutosten aika.

Eero pääsi opiskelemaan Pieksämäen Bovallius-ammattiopistoon ja muutti Jyvässeudun Nuortentalolle Hankasalmelle.

– Eeron oma mielipide oli vahvasti tämän harppauksen takana. Myös me vanhemmat tuimme tätä itsenäistymistä. Luotimme täysin Nuor-

tentalon toimintaan, Leila Lommi kuvailee.

– Olemme olleet mukana etsimässä Eerolle vaihtoehtoja, mutta valinnat Eero on tehnyt itse. Nuortentalo on ollut askel itsenäisen elämän hallintaan, johon en Eerolle pystyisi kuvittelemaan mitään muuta parempaa vaihtoehtoa. Toiminta on mielestäni ollut tavanomaista arkielämää ja arjesta selviytymisen opettelua, Jouko Lommi selventää.

Eerolle luonto on ollut aina lähellä sydäntä. Myös Hankasalmella Eero nautti luonnon läheisyydestä ja rauhallisesta ympäristöstä.

– Hyvää Hankasalmella on tutut ihmiset, pieni paikkakunta ja ympäristö, Eero luonnehtii.

Eero kotiutui Hankasalmelle hyvin. Pikkuhiljaa ohikulkijoista alkoi

yhä useampi olla tuttu ja se tuntui hyvältä. Eerolle alkoi muodostua tunne, että hän halusi jäädä asumaan Hankasalmelle.

– Minne lähtisin? Voin mennä muualle käymään, mutta koti on täällä, Eero sanoi Jyvässeudun Nuortentalon palveluiden loppuessa.

– Nuortentalolla harjoittelin kokkausta, siivousta, omien asioiden hoitoa ja virastoissa asiointia, Eero kertoo Nuortentalolla asumisestaan.

Nuortentalon yksi tärkeimmistä ajatuksista on, että asiakas oppisi arjen taitoja niin, että ohjaajaa ei enää tarvittaisi tueksi. Eeron tarinasta löytyy malliesimerkki siitä, kuinka tämä tavoite on saavutettu. Eeron tullessa Nuortentalolle hän ei juurikaan kommunikoinut puheella, vaan käytti apunaan tekstiviestejä ja sähköpostia.

Pikkuhiljaa Nuortentalon henkilökunta kannusti Eeroa kommunikoimaan myös puheella. Tämä tapahtui ensin ohjaajien kanssa mukavissa arkisissa asioissa. Kun taitoja oli opittu ja itseluottamusta hankittu, siirryttiin vähitellen haastavampienkin asioiden käsittelyyn ja Nuortentalon seinien ulkopuolelle.

Pienetkin saavutukset ovat Nuortentalolla isoja. Ne ovat isoja siksi, että niihin on yleensä tarvittu paljon harjoittelua ja rohkeutta. Ne ovat isoja myös siksi, että ne yleensä johtavat johonkin vielä isompaan. Näin kävi Eeronkin kohdalla. Eräänä päivänä 4/2014 KIELIPOLKU

15

ohjaajien yllätykseksi Eero oli käynyt yksin tilaamassa kaupan palvelutiskiltä kalaa. Apuvälineenään Eerolla oli ainoastaan oma suu ja sen tuottama puhe. Ilolla ei ollut sinä päivänä rajoja.

Kummius portti aikuisuuteen Siskon tyttären kummiksi pääseminen on ollut Eerolle todella merkittävä asia elämässä. Kummiuden myötä Eero aikuistui hyvin paljon. Hän on ottanut kummina olemisen vastuutehtävänä. Eeron sisko Anni Matikka luonnehtiikin Eeroa poikkeuksellisen hyväksi kummiksi.

– Hän on tiedustellut kummityttö Minjan kuulumisia varsin tiiviisti ja on aidosti kiinnostunut siitä, mitä kummitytölle kuuluu, Anni Matikka kuvailee.

Hän kertoo, että Eerolla on taito ajatella asioita kummityttönsä kannalta.

– Eero myös muistaa hämmentävän hyvin kaikki Minjan merkkipäivät. Minja saa yhä 2-vuotiaana onnitteluita lähes jokaisen kuukauden täyttyessä, Anni Matikka iloitsee.

Tästä erityisestä muistamisen lahjasta kertoo myös Eeron nuorin sisko Emma Lommi.

– Isoveljenä Eero on huolehtivainen. Hän kyselee tiuhaan kuulumisia ja toimii erinomaisena muistuttajana jos jonkinmoisissa asioissa. Useamman kerran vuodessa Eero ilahduttaa itsetehdyillä korteilla. Niistä tulee hyvä mieli, Emma Lommi kuvailee.

Eero nauttii kummilapsensa kanssa olemisesta ja selvästi Minja ottaa oppia kummienonsa puuhista. Myös Minja on nimittäin innostunut Eerolle rakkaasta harrastuksesta, pullonkorkkien keräilystä.

– Toivon, että Eero opettaa Minjalle erilaisuuden ymmärtämistä ja sitä, että vammainen voi joissain asioissa olla paljon taitavampi kuin muut. Kuten Eero on Minjan huomioimisessa, Anni Matikka sanoo.

16

KIELIPOLKU 4/2014

Kummiksi pääseminen oli Eerolle merkittävä asia.

Omalla tiellä opittua Myös elämän tien pienet mutkat ovat antaneet matkan varrella Eerolle omia oppejaan.

Leila Lommi kertoo, että joskus sauvakävelylenkillä oma tie onkin vienyt tuntemattomille teille tai hiihtolatu jäällä kohti ulappaa. Kaikesta on kuitenkin aina selvitty.

– Kerran eksyin sauvakävelyllä Virolahdella. Siitä on jo aikaa. Menin kysymään apua ja pääsin perille, Eero muistelee naureskellen seikkailuaan.

Tuon seikkailun opetuksena Eero pitää sitä, että kun uskaltautuu kysymään apua, monesta ongelmasta voi selvitä.

Tällä hetkellä Eero on mukana Hankasalmen Toimintakeskus Mäkituvan työ- ja päivätoiminnassa ja saa tukea omaan asuntoonsa tarvittaessa.

– Hyvä porukka. Siellä on ennestään tuttuja ihmisiä, Eero kertoo.

Eero on löytänyt Mäkituvalta samanhenkisiä kavereita. Huumoria ja naurua ei puutu yhdestäkään tapaamisesta.

– Ei saa koskaan kasvaa liian aikuiseksi. Pitää säilyttää lapsen leikkimielisyys, Eero toteaakin hymyssä suin.

Siinä on varmasti osa siitä taiasta, jonka avulla Eerokin on kaikista seikkailuistaan selvinnyt. Ja mikä tekee

hänestä juuri sen ihmisen, jollaiseksi hän on matkansa varrella kasvanut.

– Eero on pystynyt läpi elämän säilyttämään lapsen kaltaisen innostumisen ja ilon lahjan. Siitä olisi monella paljon opittavaa, Emma Lommi sanoo.

Hän kertoo Eeron olevan suuritunteinen ja vilpitön. Hän myös luonnehtii veljeään ahkeraksi tyypiksi, joka ei turhista valittele.

– Eeron slogan on ”Pikku vikoja”.

Se on oiva suhtautumistapa moneen tilanteeseen. Eerossa arvostan myös sitä, että hän on aidosti oma itsensä.

Sellaiset aikuiset ovat nykypäivänä aika vähissä, Emma Lommi toteaa.

– Oman tien kulkijalle on tärkeää se, että hyväksyy itse itsensä sellaisena kuin on ja tulee sellaisenaan hyväksytyksi muiden silmissä. Tuntuu siltä, että tässä on onnistunut niin Eero kuin lähipiirikin, Leila Lommi sanoo.

Haastattelun lopuksi kysyn Eerolta, miten hän neuvoisi tässä hetkessä sitä pientä Eeroa, joka hän itse alaasteikäisenä oli.

– Elä päivä kerrallaan, Eero vastaa hetken mietittyään.

Eveliina Vaskelainen on sosionomi (AMK) ja neuropsykiatrinen valmentaja.

Vaasan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Vaasan keskussairaala www.vshp.fi

Korsholms Kommun Mustasaaren Kunta

ARKKITEHTITOIMISTO JURVAINEN & PESOLA OY

Laivanvarustajankatu 2, 00140 Helsinki puh. 0207 661 030

TURUN SEUDUN INVATAKSIT Tilauskeskus 02-233 2233 1 + 8 tilataksit

Tilitalja Oy

Tiina Siiskonen - Tuija Aro - Timo Ahonen - Ritva Ketonen (toim.)

Vuorikatu 35 A, Lahti, puh. 0400 833 126 www.tilitalja.fi

Joko se puhuu?

S L F J JF Kielenkehityksen vaikeudet varhaislapsuudessa Suomen Journalistiliitto - Finlands Journalistförbund ry.

Mitä tehdään, kun huoli kielenkehityksestä herää?

Millaisia vaikeuksia kielenkehityksessä voi olla?

SOTAINVALIDI- JA Entä miten lasta voisi parhaiten tukea?

VETERAANIKUNTOUTUSTA Voiko muita ongelmia? laitos-,niihin päivä- jaliittyä avokuntoutusta Veteraanipolku 3, 13600 Miten lapsen kieliHämeenlinna kehittyy?

Puh. 03-5706 100, fax 03-5706 119 www.ilveskoti.com

Uudistettu käsikirja toimii sekä vanhempien että ammattilaisten Kiinteistö Oy helposti lähestyttävänä Kissantassu tietolähteenä.

PL 2000, 33521 Tampere puh. 050 304 0146

Parikkalan 1. apteekki 59100 Parikkala puh. 05-430 016

Saaren sivuapteekki puh. 05-435 256

38€

+ toimituskulut

Suvilinnantie 2, 20900 Turku • p. 02 2138 200

Selkoilmaisu laajenee Kiinnostaako sinua, minkälainen on selkovideo tai selko-e-kirja?

Tai kuinka voit tehdä helposti selkokuvasarjoja?

Tietoa uudenlaisista selkosovelluksista ja koulutuksista: www.papunet.net/selkoilmaisu

Papunet * Selkokeskus Selkeää ja saavutettavaa viestintää

4/2014 KIELIPOLKU

17

Tutkittua Verkkotekstit täydentävät lukutaitoa Voiko internetissä surffaileminen vaikuttaa lukutaitoon? Entä onko sama asia, lukeeko lehteä verkossa vai painettuna?

FM Kaisa Leinon väitös­kirjassa tarkastellaan tieto- ja viestintä­ teknologian käytön yhteyk­ s iä lukutaitoon sekä hahmotellaan monilukutaidon käsitettä. Tutki­ muksen mukaan lukemisen moni­ puolisuus sekä luottamus omiin tietoteknisiin taitoihin tukevat luku­ taitoa.

Monipuolisuus on tärkeää

Tavoitteeksi monilukutaito Tietoyhteiskunta asettaa uudenlaisia vaatimuksia lukutaidolle. Monilukutaito on keskeisessä asemassa muun muassa uudessa perusopetuksen

opetussuunnitelmassa, jonka on määrä astua voimaan 2016.

– Verkossa korostuu tiedon arviointi, joka on tärkeä osa-alue kaikessa luetunymmärtämisessä, oli kyseessä mikä tahansa media. Kyse ei ole vain tekstin sisällön ymmärtämisestä, vaan yksilöllä on oltava tietoja ja taitoja saada teksti näkyviin, löytää sopiva ja luotettava tieto sekä käyttää löytämäänsä tietoa. Tarvitaan monilukutaitoa, Leino toteaa.

Tutkimuksen aineisto perustuu vuosina 2000, 2003 ja 2009 PISA-tutkimuksessa kerättyihin aineistoihin.

Niiden analyysissä hyödynnettiin sekä määrällisiä että laadullisia menetelmiä.

Kaisa Leino: The relationship between ICT use and reading literacy: focus on 15-year-old Finnish students in PISA studies. Jyväskylän yliopisto. 2014.

Shutterstock

Perinteisen lukutaidon arvioinnissa parhaiten menestyivät ne, jotka lukivat monipuolisesti painettuja tekstejä, erityisesti kertomakirjallisuutta.

Hyvin sijoittuivat myös ne oppilaat, jotka painettujen tekstien rinnalla lukivat paljon erilaisia verkkotekstejä. Perinteistä lukutaitoa tuki selvästi

tiedon hakeminen internetistä. Lukutaitotestissä menestyneille oli yhteistä myös luottamus omiin taitoihinsa.

Erityisesti poikien usko omiin tietoteknisiin taitoihin näyttäisi olevan merkityksellinen myös lukutaidon näkökulmasta.

– Opettajat voisivatkin rohkeammin ottaa verkkotekstit mukaan opetukseen, Leino kannustaa.

Heikoin lukutaito oli niillä, jotka lukivat vain vähän tai yksipuolisesti.

Tällaisilla oppilailla myös tietotekniikan käyttö saattoi olla hyvin yksipuolista, kuten lähinnä pelaamista. Sillä oli tulosten mukaan kielteinen yhteys lukutaitoon.

18

KIELIPOLKU 4/2014

Tutkittua Lukihäiriöön apua jo vauvaiässä Psykologian professori Teija Kujalan ryhmä on aloittamassa ainutlaatuista tutkimusta lukihäiriön tunnistamiseksi varhain, ehkä jo pikkuvauvoilla.

Varhaiskuntoutus voi auttaa lasta niin, että aapisesta tulee ystävä eikä tuskan tuottaja.

Lukihäiriö eli dysleksia on yksi yleisimmistä oppimisvaikeuksien syistä. Lukihäiriöstä kärsivällä lapsella on usein vaikeuksia koulussa, ellei hän saa riittävästi tukea opiskeluunsa. Pahimmillaan häiriö aiheuttaa itsetunto-ongelmia, eikä ihminen tule kouluttautuneeksi, koska alkaa kartella työläitä tilanteita.

Kujalan vetämässä tutkimuksessa selvitetään dysleksian kielellisten häiriöiden hermostollista perustaa.

Tutkijat selvittävät varhaiskuntoutuksen vaikutusta kielen kehitykseen ja lapsen valmiuteen oppia lukemaan.

Nyt alkavassa monivuotisessa tutkimuksessa kuntoutus aloitetaan jo vauvaikäisten parissa.

Lukivaikeuden ajatellaan nykyisin pääasiassa liittyvän äänteiden havaitsemisen häiriöihin. Lapsen varhaisen kielellisen kehityksen tukeminen saattaa lievittää myöhempää lukivaikeutta.

Kujalan ryhmän aiemmat tutkimukset osoittivat äänimaailman vaikuttavan jo sikiöiden aivoihin. Nämä sikiöaikaiset kuuloaistimukset vaikuttavat lapseen vielä useita kuukausia syntymän jälkeen.

Uudessa hankkeessa Kujalan ryhmä selvittää syntymän jälkeisen rikastetun ääniympäristön vaikutusta lapsen kielelliseen kehitykseen muutaman vuoden jälkeen. Lopuksi tutkitaan lapsen lukutaidot ensimmäisellä luokalla.

Mari Peltonen Julkaistu kokonaisuudessaan Helsingin yliopiston verkkosivuilla 31.7.2014. http://uutiset.helsinki.fi

LitM Heidi Syväojan väitöskirjassa selvitetään liikunnan ja liikkumattomuuden yhteyksiä koulumenestykseen ja kognitiiviseen toimintaan kouluikäisillä lapsilla. Tutkimuksen mukaan liikunnallisesti aktiiviset lapset menestyivät tarkkaavaisuustestissä paremmin ja heidän kouluarvosanojensa keskiarvo oli korkeampi vähän liikkuviin lapsiin verrattuna.

Lisäksi tutkimuksessa selvisi, että paljon tietokonetta käyttävät ja konsolipelejä pelaavat lapset suoriutuivat heikommin tarkkaavaisuuden joustavuutta ja työmuistia mittaavissa testeissä. Myös kouluarvosanojen keskiarvo oli heikompi niillä lapsilla, jotka viettivät runsaasti aikaa ruudun ääressä.

Tutkimukseen osallistui 277 suomalaista viides- ja kuudesluokkalaista lasta. Liikuntaa ja liikkumattomuutta selvitettiin sekä objektiivisin mittauksin että kyselymenetelmin.

Tutkimustulosten mukaan liikunta saattaa edistää koulumenestystä ja tarkkaavaisuutta, kun taas erittäin

Shutterstock

Oppimistulokset – riittävästi liikuntaa, kohtuudella ruutuaikaa

runsaalla ruutuajalla saattaa olla epäedullinen vaikutus koulumenestykseen ja tiettyihin kognitiivisen toiminnan osa-alueisiin.

– On kuitenkin muistettava, että kaikki liikkumattomuus ei ole samanarvoista kognition kannalta, vaan osa liikkumattomasta ajasta sisältää myös toimintoja, jotka ovat kognition kannalta hyödyllisiä, Syväoja korostaa.

– Tulokset tukevat liikunnallisen elämäntavan edistämistä koulumenestyksen ja kognitiivisen toiminnan

näkökulmasta. Oppimistulosten kannalta on tärkeää, että lapset liikkuisivat riittävästi, eikä ruudun ääressä vietetty aika venyisi kohtuuttomaksi.

Tutkimus toteutettiin LIKES-tutkimuskeskuksen ja Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen yhteistyönä vuosien 2011–2014 aikana.

Heidi Syväoja: Physical activity and s­ edentary behaviour in association with academic performance and cognitive functions in school-aged children. 2014.

4/2014 KIELIPOLKU

19

Tutkittua Emma Pihkala

Paikka maailmassa Tarkastelin proseminaarityössäni kahden nuoren kokemuksia elämästään. Haastattelin tutkimusta varten tyttöä ja poikaa, joilla molemmilla on kielellinen erityisvaikeus. Selvitin, millaisia kokemuksia heillä on omasta elämästään, koulutaipaleestaan ja lukioopiskelusta. Lisäksi pohdin, millaisia suojaavia tekijöitä heidän kokemuksistaan voidaan löytää.

T

yttö oli haastatteluhetkellä 17-vuotias pääkaupunkiseudulla asuva, taidelukiota käyvä opiskelija. Dysfasia-diagnoosi (dysfasia ja verbaalinen dyspraksia) varmistui tytön ollessa noin neljä ja puolivuotias, jonka jälkeen hän alkoi käydä puhe- ja toimintaterapiassa. Hän kuntoutui niin hyvin, että aloitti koulun tavallisessa yleisopetuksen luokassa.

Englannin kielen pulmien vuoksi tehtiin yläkoulussa päätös osa-aikaisesta erityisopetuksesta. Haastatteluhetkellä tyttö kävi lukion toista luokkaa.

Poika oli haastatteluhetkellä 21-vuotias pääkaupunkiseudulla asuva opiskelija. Hän on kaksikielinen (englanti ja suomi). Poika oli noin kolmevuotias, kun äiti huolestui hänen puheenkehityksestään. Viisivuotiaana hän sai dysfasia-diagnoosin (leksikaalis-syntaksinen dysfasia, kehityksellinen dyspraksia ja motorisen

20

KIELIPOLKU 4/2014

koordinaation vaikeudet). Hän pääsi päiväkodin erityisryhmään ja alkoi käydä puhe- ja toimintaterapiassa.

Poika pääsi ensimmäiselle luokalle dysfaattisille lapsille tarkoitettuun erityiskouluun, mutta seitsemännen luokan jälkeen hän siirtyi yleisopetukseen. Peruskoulun jälkeen hän pyrki lukioon ja kirjoitti myöhemmin ylioppilaaksi. Haastattelusyksynä hän oli jo muuttanut pois kotoa ja opiskeli ammattikorkeakoulussa restonomiksi englanninkielisellä linjalla. Hän oli myös käynyt jo armeijan.

Suojaavat tekijät elämässä Riskitekijät ovat henkilön elämänkulkua ja kehitystä haittaavia, negatiivisia seurauksia lisääviä tekijöitä.

Suojaavilla tekijöillä tarkoitetaan ihmisen kehitykseen positiivisella tavalla vaikuttavia tekijöitä. Ne vähentävät vastoinkäymisten ja riskitekijöiden vaikutusta ja vahvistavat positiivisia kehityssuuntia.

Molempien haastateltavien elämässä on ollut vain vähän riskitekijöitä, mutta monia suojaavia tekijöitä.

Kotoa saatu tuki on ollut heille tärkeä suojaava tekijä. Kummankin nuoren suhde äitiinsä on läheinen ja hyvä.

Molempien kohdalla kuntoutus ja systemaattiset tukitoimet on aloitettu hyvissä ajoin ennen kouluikää. He ovat kuntoutuneet hyvin, puhe on selkeää eikä heillä juurikaan ole enää puheen ymmärtämisen ongelmia.

Sosiaaliset suhteet ovat suojanneet kummankin nuoren kehitystä.

Tytöllä on muutama hyvä ystävä, pojalla laajempi kaveripiiri. Hyvät varhaislapsuuden vuorovaikutussuhteet ja kotona opitut sosiaaliset taidot ovat todennäköisesti vaikuttaneet

asiaan. Onnistumisen kokemuksia tuova ja itsetuntoa tukeva harrastus on vahvistanut itsetuntemusta, ehkäissyt masentumista ja lisännyt opiskelumotivaatiota.

On olemassa yleisälykkyyttä, joka auttaa ihmistä sopeutumaan ympäristön vaatimuksiin ja reagoimaan niihin.

Yleisälykkyys ja koulunkäyntimyönteisyys näyttäisivät olevan molempien nuorten kehitystä suojaavia tekijöitä.

Vaikka poika kävi erityiskoulua ja tyttö oli yleisopetuksessa, kummallakin on ollut riittävän hyvä koulumenestys varhaisessa, herkässä vaiheessa peruskoulun ensimmäisellä ja toisella luokalla, kun itsetunto koulumenestyksen suhteen on alkanut kehittyä.

Hyvä itsetunto on tärkeä suojaava tekijä nuoren kehityksessä. Kielellinen erityisvaikeus on vaikuttanut tutkimuksessa haastateltujen nuorten itsetuntoon myös positiivisella, vahvistavalla tavalla. He ovat joutuneet työskentelemään keskivertoa enemmän, jotta oppisivat hyväksymään ja arvostamaan itseään.

Hyvä itsetuntemus ja itseluottamus Ajattelen, että kielellinen erityisvaikeus on ominaisuus, joka on tuonut nuorten persoonallisuuteen monenlaisia vahvuuksia. Itsetunnon syvän rakentumisen lisäksi muita sellaisia voisivat olla sitkeys ja pitkäjänteisyys sekä pettymyksen sietokyky. Lisäksi heillä on todennäköisesti monia muita vahvuuksia, joita on vaikea määritellä, koska ne liittyvät aivotoimintoihin ja kognitiivisiin kykyihin (ns. korvaaviin toimintoihin), joiden mekanismeihin on haastattelututkimuksessa vaikea päästä käsiksi. Ole-

Shutterstock

”Mä oon tyytyväinen omassa kehossani ja näissä keuhkoissa missä hengitän.”

tan, että esimerkiksi herkkyys, intuitio ja kokonaisuuksien hahmottaminen voisivat olla tällaisia kielellisten vaikeuksien kanssa elävän henkilön vahvuuksia.

Molemmilla nuorilla näyttää oleva kehittynyt kyky havainnoida ja arvioida omaa toimintaa, tunteita ja ajattelua suhteessa itseensä, ympäristöönsä ja menneisyyteensä. Myös hyvä itsetuntemus ja -ymmärrys sekä huumori ja itselleen nauramisen kyky kertovat tästä. Kumpikaan ei ole antanut kielellisen erityisvaikeuden lannistaa tai rajoittaa elämää.

Tärkeimpänä tutkimustuloksena pidän sitä, että kielellinen erityisvaikeus ei ole kummankaan nuoren elämässä keskiössä. Kielellinen erityisvaikeus on ominaisuus, joka on tuonut heidän elämäänsä sekä positiivisia että negatiivisia asioita. Poika käyttää kielellisestä erityisvaikeudesta ongelman sijaan hauskasti sanaa tapaus.

Poika kuvaa asiaa siten, että hänellä on ikään kuin ”rupia”, kielellisen erityisvaikeuden aiheuttamia arpia, jotka toisinaan näkyvät. Silti hän kokee itsensä tyytyväiseksi. ”Mä oon tyytyväinen omassa kehossani ja

näissä keuhkoissa missä hengitän.”

Kysymys onkin, miten oppia elämään kielellisen erityisvaikeuden tai jonkin muun ”ruven” kanssa niin, että elämä olisi mahdollisimman täyttä, hyvää ja mielekästä.

Vaikka tutkimuksessani haastateltujen nuorten kokemukset eivät ole suoraan yleistettävissä, voidaan todeta, että kielellisen erityisvaikeuden kanssa elävä nuori tarvitsee monipuolista tukea omien vahvuuksiensa ja kehityskohtiensa tunnistamiseen.

Paras tapa tukea omaa lastaan on rakastaa, rohkaista ja kannustaa häntä.

Nuori tarvitsee ihmisiä, jotka uskovat hänen mahdollisuuksiinsa ja ohjaavat unelmia lempeästi oikeaan suuntaan.

Mikään tuki tai kuntoutus ei mene hukkaan. Mitä aiemmin tuki aloitetaan, sitä paremmat mahdollisuudet lapsella ja nuorella on kasvaa ja kehittyä yhteiskunnassa pärjääväksi itsenäiseksi yksilöksi.

Elämässä eteenpäin Tällä hetkellä tyttö opiskelee ammattikorkeakoulussa graafista suunnittelua toista vuotta. Ylioppilaskirjoitukset sujuivat hyvin. Opiskelu on

tuntunut välillä raskaalta, kun ympärillä on paljon taitavia ja lahjakkaita ihmisiä. Hän tuntee itsensä toisinaan riittämättömäksi ja on hyvin itsekriittinen omia töitään kohtaan. Opiskelu on kuitenkin innostavaa. Vaikka tulevaisuuden työnäkymät välillä pelottavat, voimia elämään tuovat ystävyyssuhteet ja suhteet vanhempiin, iltakävelyt, kirjojen lukeminen ja elokuvien katseleminen.

Poika opiskelee neljättä ja viimeistä vuottaan restonomiksi ja rahoittaa opintoja toimimalla baarimikkona ja vartijana. Hän on aloittanut viime keväänä seurustelun. Tulevaisuuteen hän suhtautuu positiivisella asenteella, askel kerrallaan, vaikka uran ja työelämän suhteen on välillä epävarmuutta. Iloa ja onnea elämään tuovat tyttöystävä, kaveripiiri ja uusi urheiluharrastus.

Emma Pihkala on erityisopettaja ja musiikin maisteri.

Emma Pihkala: Näissä keuhkoissa missä hengitän. Kahden kielen­ kehityksen erityisvaikeuden kanssa elävän, lukiota käyneen nuoren kokemuksia omasta elämästään ja koulutaipaleestaan.

Helsingin yliopisto. 2012.

4/2014 KIELIPOLKU

21

Anna Antikainen

Apua aistitiedon säätelyyn Aistijärjestelmä tuottaa aivoille tietoa, joka pitää lajitella ja järjestää ymmärrettäväksi kokonaisuudeksi. Aistitiedon riittävän hyvä käsittely on välttämätöntä oppimiselle, itsesäätelylle ja selviytymiselle arjen toiminnoissa. Kun aistitiedon käsittely on puutteellista, puhutaan sensorisen prosessoinnin häiriöstä.

V

iiden tunnetun aistin (maku, haju, kuulo, näkö, tunto) lisäksi ihmisellä on muitakin aisteja, kuten liike- ja tasapainoaisti sekä kehon asentotunto. Lisäksi aistimme kipua ja lämpötilaa.

Aivot saavat jatkuvasti tietoa näiltä kaikilta aisteilta. Tietoa pitää jäsentää ja organisoida, jotta pystymme hahmottamaan tilanteita ja toimimaan niissä oikein. Tätä aivojen prosessia, jossa aivot käsittelevät aistitietoa, kutsutaan sensoriseksi integraatioksi. Se on siis aivojen ja kehon yhteistoimintaa, jossa aistien kautta tulevat signaalit muutetaan ymmärrettävään muotoon.

Aistitiedon riittävän hyvä prosessointi on välttämätöntä kaikelle oppimiselle, käyttäytymisen hallinnalle ja tarkoituksenmukaiselle toiminnalle erilaisissa arjen tilanteissa. Ilman organisaatiota aistitieto luo aivoihin kaaoksen – kuin liikenneruuhkan, joka estää joitain aivojen osia saamasta tarvitsemaansa tietoa. Kun sensoriset signaalit jäävät organisoimatta tai organisointi on puutteellista, puhutaan sensorisen prosessoinnin häiriöstä (SPD).

Tutkimusten mukaan jopa 16 prosentilla ihmisistä on jonkinasteinen

aistitiedon käsittelyn vaikeus. Tietyillä ryhmillä se on vielä huomattavasti yleisempi: joidenkin tutkimusten mukaan suurimmalla osalla autismin kirjon henkilöistä on myös sensorisen prosessoinnin häiriö.

Aistien yli- tai aliherkkyyttä Sensorisen prosessoinnin häiriö voi aiheuttaa aistien yliherkkyyttä, joka voi ilmetä esimerkiksi valo- tai kosketusherkkyytenä. SPD voi aiheuttaa myös aliherkkyyttä vaikkapa kivun tai lämpötilojen tuntemiselle. Joskus SPD-lapset ovat aistihakuisia eli janoavat voimakkaita tuntemuksia, kuten kovia ääniä tai voimakasta rutistusta. Aistisäätelyn ongelmiin liittyy monesti myös motorista kömpelyyttä ja toiminnanohjauksen pulmia.

SPD koskettaa monen kielellisen erityisvaikeuden diagnoosin saaneen elämää, sillä jos on yli- tai aliherkkä äänille tai ympäristön ääniä on vaikea erotella toisistaan, on myös puheen oppiminen hankalaa. Sensorisen prosessoinnin häiriön on todettu olevan yhteydessä myös oppimisvaikeuksiin ja sosiaalisen vuorovaikutuksen ongelmiin.

Jokainen perhe on ainutlaatuinen kokonaisuus ja kuntoutettava lapsi osa tuota kokonaisuutta.

22

KIELIPOLKU 4/2014

SPD-lapset saattavat jäädä muista lapsista erilleen, sillä heidän käytöksensä herättää usein ihmetystä.

Heidän on todettu olevan aivan yhtä älykkäitä kuin ikätoverinsa – aivot ovat vain vähän eri tavalla virittyneet.

SPD-lapset tarvitsevat tukea ja apua oppiakseen toimivia tapoja arjen tilanteisiin.

Apua toimintaterapiasta Sensorisen integraation käsitteen kehitti A. Jean Ayres 1950–60-luvulla. Hänen oppilaansa Lucy Miller on sittemmin jatkanut opettajansa tutkimuksia ja keskittynyt lisäämään yleistä tietoisuutta sensorisen prosessoinnin häiriöstä. Hänen uransa on kestänyt yli kolmekymmentä vuotta ja tuottanut paljon uraauurtavaa tutkimusta.

Miller on kehittänyt monia standardoituja tutkimusmenetelmiä SPD-lasten tunnistamiseksi. Hän johtaa Coloradossa STAR-keskusta, jossa koulutetaan toimintaterapeutteja ja kuntoutetaan lapsia perheineen.

Tohtori Miller esiintyi Naantalissa viime kesänä järjestetyssä kansainvälisessä sensorisen integraation konferenssissa, jossa hän esitteli tuoreinta alan tutkimusta ja näytti videoita SPD-lasten kuntoutuksesta.

Shutterstock

Toimintaterapeuttinen lähestymistapa tukee kuntoutusta, koska siinä hyödynnetään lapsen luontaista halua toimia. Sensorisen integraation kautta lähestyvä toimintaterapia perustuu aina leikkiin ja haastaa lasta juuri hänelle sopivalla tasolla. Terapia antaa lapselle jatkuvasti onnistumisen kokemuksia.

Toimintaterapiassa on tarkoituksena tuottaa ja säädellä aistitietoa siten, että lapsi reagoi niihin tarkoituksenmukaisesti. Terapeutti auttaa lasta löytämään itse tilanteeseen sopivia toimintatapoja. Spontaani reagointi järjestää eli integroi lapsen aistimuksia, ja itse löydetyt ratkaisut tehostavat oppimista. Sensorisesti rikkaassa toimintaympäristössä tavoitetaan oikeanlaisia aistivasteita leikin ja toiminnan kautta, ja vähitellen nämä oikeanlaiset reagointitavat alkavat yleistyä.

Ajan mittaan tarkoituksenmukaista toimintaa harjoitellaan lapsen kodissa, päivähoitopaikassa, koulussa ja muissa tavallisissa toimintaympäristöissä. Päämääränä on turvata SPDlapselle mahdollisuus normaaliin lapsuuteen leikkeineen ja ystävyyssuhteineen.

Perheen rooli on tärkeä Lucy Millerin mukaan onnistunut sensorinen toimintaterapia vaatii koko perheen valmentamista. Terapian pitäisi aina olla perhekeskeistä: Miller uskoo vanhempien olevan aina lapsensa parhaat asiantuntijat.

Jokainen perhe on ainutlaatuinen kokonaisuus, ja kuntoutettava lapsi osa tuota kokonaisuutta.

Millerin mielestä on ensiarvoisen tärkeää antaa vanhemmille riittävästi tietoa SPD:stä ja tarjota heille toimivia menetelmiä haastaviin tilanteisiin. Kehittämässään STAR-menetelmässä tavoitteena on etsiä kullekin perheelle toimiva elämäntapa, jossa sensorisen prosessoinnin häiriöt eivät kavenna elämää liikaa. Yhteistyö vanhempien kanssa tekee kuntoutusprosessista kokonaisvaltaisemman. Toimintaterapeutit voivat tarjota apua myös opettajille ja muille perheen ulkopuolisille henkilöille, joiden kanssa lapsi on säännöllisesti tekemisissä.

Kaikkiin kielellisen erityisvai­ keuden häiriöihin ei liity aistisäätelyn ongelmia, mutta osassa ne ovat varmasti mukana. Suomessa ei ole vielä paljon alan tutkimusta, mutta maail-

malla tehtyjen tutkimusten mukaan monet lapset, joilla on kielellinen erityisvaikeus, hyötyvät myös sensorisen integraation terapiamenetelmistä.

Myös kieli kehittyy monipuolisia syyseuraussuhteita sisältävässä leikissä.

Alle kouluikäinen lapsi oppii toimimalla, leikkimällä ja kokemalla.

Toimintaterapian leikkiin perustuvat lähestymistavat sopivat erityisen hyvin pienille lapsille, ja koska terapia kehittää myös oppimistaitoja, siitä hyötyvät isommatkin lapset. Sensorisen integraation terapiasta voi olla apua lapselle, jolla on kielellinen erityisvaikeus, koska lapsen toimintakykyä kehittävällä terapialla luodaan perusta myös kielellisten taitojen kehitykselle.

Anna Antikainen opiskelee sosiaalialaa ja toimii lastenohjaajana Aivoliiton sopeutumisvalmennus­ kursseilla.

Lisätietoa: www.spdfoundation.net www.sity.fi

4/2014 KIELIPOLKU

23

Hanne Itärinne

Hanne Itärinne

Tukea ja ohjausta kielenkehityksen haasteisiin Huolettaako pienen lapsen viivästynyt puheen kehitys?

Tuntuuko, ettei kouluikäinen hahmota kirjaimia tai äänteitä tai opi oikeita lauserakenteita? Mietitkö, minkälaista apua lapselle voisi hakea ja mistä?

A

ivoliiton Kommunikaatiokeskus on tämän vuoden aikana kehittänyt uudenlaisia, maksuttomia palveluita henkilöille, joilla on kielellinen erityisvaikeus tai afasia, sekä heidän läheisilleen, ystävilleen ja perheenjäsenilleen. Palveluita voivat hyödyntää myös Aivoliiton jäsenyhdistykset, alan opiskelijat ja ammattilaiset sekä kaikki, joita kommunikoinnin vaikeudet, apukeinot ja puheterapia kiinnostavat. Kommunikaatiokeskuksen toimintaa rahoittaa Raha-automaattiyhdistys (RAY).

– Kuka tahansa, joka tarvitsee vaikkapa henkilökohtaisen elämänsä tai nykyisen tai tulevan ammattinsa tueksi tietoa näistä asioista, voi hakea neuvoa ja ohjausta Aivoliiton Kommunikaatiokeskuksesta. Verkkosivuillamme on valtava määrä tietoa sekä käytännönläheisiä vinkkejä arkipäivän tilanteisiin. Lisäksi tarjoamme henkilökohtaista neuvontapalvelua sekä vierailemme asiantuntijoina erilaisissa tapahtumissa, kertoo puheterapeutti Maria Widenius.

Kysy puheterapeutilta!

Kommunikaatiokeskus ohjaa, tukee ja neuvoo – henkilökohtaisesti ja luottamuksellisesti. Kysy puheterapeutilta -palvelu on käynnistynyt vuoden 2014 alussa ja kysymyksiä tulee jatkuvasti lisää.

– Puheterapiaresurssit ovat monessa kunnassa vähäiset ja mahdol24

KIELIPOLKU 4/2014

lisuus kysyä mielessä pyöriviä asioita maksutta ammattilaiselta on otettu kiitollisena vastaan, toteaa Widenius.

Kysymykset lähetetään verkkolomakkeen avulla, joka löytyy osoitteesta www.aivoliitto.fi/kysy. Puheterapeutti vastaa henkilökohtaisesti sähköpostitse kahden viikon kuluessa. Kysymyksiä tai vastauksia ei julkaista eikä luovuteta ulkopuolisille, vaan toiminta on ehdottoman luottamuksellista.

– Varsinaista yksilöllistä puheterapiaa emme pysty tarjoamaan, mutta neuvomme ja ohjaamme, mistä ja miten terapiaa voi hakea ja minkälaisia apukeinoja voi vaikka saman tien alkaa itse käyttää lapsen tukena arjessa. Suosittelemme myös tutustumista paikalliseen vertaistoimintaan tai osallistumista sopeutumisvalmennuskurssille, jossa perheet tapaavat muita samassa tilanteessa olevia.

Ajankohtaista tietoa verkossa Sekä Kommunikaatiokeskuksen verkkosivuilla että painetuissa esitteissä on paljon ajankohtaista tietoa kielellisen erityisvaikeuden tunnistamisesta ja kuntoutuksesta, puheterapiasta sekä puhetta tukevista ja korvaavista kommunikointikeinoista. Niistä saa myös yleistä tietoa lapsen kielen kehityksestä sekä vinkkejä, miten kehitystä voi tukea kotona, päiväkodissa tai koulussa. Vinkit toimivat kaikkien lasten kehityksen tukena – ei vain

niiden, joilla on epäily tai diagnoosi kielellisestä erityisvaikeudesta.

Verkkosivuille on linkitetty myös videoita, jotka käsittelevät kielellistä erityisvaikeutta, kommunikoinnin tukikeinoja ja vertaistukea. Verkkosivut löytyvät osoitteesta www.aivoliitto.fi/ kommunikaatiokeskus.

Kommunikaatiokeskuksella on lisäksi oma Facebook-sivu, joka löytyy kirjoittamalla Facebookin hakuruutuun Kommunikaatiokeskus. Sivulla kerrotaan tulevista tapahtumista eri puolilla Suomea, uusista painetuista ja sähköisistä infomateriaaleista, Kommunikaatiokeskuksen palveluista ja muista teemaan liittyvistä asioista.

– Teemme sivustolla myös pieniä kyselyitä ja kuuntelemme herkällä korvalla palautetta palveluidemme käyttäjiltä. Toivomme, että ihmiset rohkaistuisivat myös kommentoimaan päivityksiämme, jolloin saisimme sivustolle lisää keskustelua ja vuorovaikutusta. Jos olet Facebookin käyttäjä, tykkää meistä ja seuraa viestejämme, kehottaa Widenius.

Aivoliitolla on myös toinen kielelliseen erityisvaikeuteen liittyvä Facebook-sivu. Sinne linkitetään muualta mediasta mielenkiintoisia uutisia ja tuoretta tutkimustietoa. Tuon sivun nimi on Puhetta. Kannattaa käydä tykkäämässä siitäkin, koska sivujen tarjonta täydentää hyvin toisiaan.

Kommunikaatiokeskuksen puheterapeutit käyvät kutsuttuina vierailemassa ja luennoimassa erilaisissa tapahtumissa sekä ohjaamassa työpajoja. Avoimia yleisötilaisuuksia on järjestetty tänä vuonna jo useita yhteistyössä eri puolilla Suomea toimivien Aivoliiton jäsenyhdistysten kanssa.

– Tilaisuudet ovat olleet todella suosittuja ja onnistuneita kaikin puolin. Yhdistysten jäsenet saavat niissä puheterapeutilta tietoa ja ohjausta kasvokkain. Suosittelemme, että tapahtumat järjestettäisiin avoimina kaikille lähialueen ihmisille, jolloin paikalle tulee aina myös niitä, jotka eivät vielä kuulu yhdistykseen – eivätkä ole usein edes tienneet yhdistyksen olemassaolosta. Näin saamme samalla ohjattua uusia ihmisiä mukaan jäsenyhdistystemme toimintaan, sanoo Widenius.

Tapahtumat voidaan räätälöidä yksilöllisesti yhdistyksen tarpeiden mukaan. Ne voivat olla esimerkiksi perinteisiä luentoja, keskustelutilaisuuksia tai työpajoja, ja ne voidaan suunnata aikuisille tai koko perheille. Tilaisuuksia on järjestetty niinkin,

että aikuisille on oma asiapitoinen ohjelma ja lapsille siksi aikaa hoitajat ja leikittäjät. Osallistumisen kynnys madaltuu, kun lastenhoito järjestyy helposti samassa paikassa.

– Tapahtuman järjestämiseen voi pyytää mukaan muita alueen yhdistyksiä, kuten vaikkapa MLL:n paikallisyhdistyksiä tai koulujen vanhempainyhdistyksiä. Isommalla porukalla on helpompi jakaa tehtävät, tiedottaa tapahtumasta etukäteen laajasti ja tehokkaasti, löytää sopiva tila ja järjestää lastenhoito. Jos tilaisuus järjestetään esimerkiksi koululla, sinne voidaan kutsua vanhempien lisäksi myös opettajat, jolloin hekin saavat tietoa ja ohjeita kielihäiriöisen lapsen kanssa toimimisesta, vinkkaa Wide­nius.

Muutoksia ensi vuonna Nimi Kommunikaatiokeskus tulee ensi vuoden alkupuolella jäämään historiaan, kun käyttöön otetaan uusi, lyhempi ja helpommin suuhun sopiva sekä palveluita kuvaava nimi.

Nimikilpailu päättyi lokakuun lopussa ja parhaillaan käydään läpi lukuisia hyviä nimiehdotuksia.

Vesa-Matti Väärä

Vierailuja ja työpajoja

Kommunikaatiokeskuksen maksuttomat palvelut Aivoliiton jäsenyhdistyksille • Puheterapeutin vierailu yhdistyksen tapahtumassa • Tietoa ja vinkkejä verkkosivuilla ja Facebookissa • Esitteitä ja infomateriaalia kielellisestä erityisvaikeudesta • Tutustumiskäynti Kommunikaatiokeskukseen Turun Suvituuleen Kommunikaatiokeskuksen maksuttomat palvelut yksityishenkilöille • Kysy puheterapeutilta -neuvontapalvelu • Tietoa ja vinkkejä verkkosivuilla ja Facebookissa • Esitteitä ja infomateriaalia kielellisestä erityisvaikeudesta – Edelleenkin meille voi mieluusti lähettää palautetta ja toiveita Kommunikaatiokeskuksen toiminnasta.

Pyrimme jatkuvasti kehittämään palveluita niin, että ne tavoittaisivat yhä paremmin kaikki, jotka tätä tietoa ja ohjausta tarvitsevat. Luemme kaiken saamamme palautteen ja vastaamme tarvittaessa lähettäjälle henkilökohtaisesti, lupaa Widenius.

Palautetta voi lähettää esimerkiksi verkkosivuilta löytyvän palautelomakkeen avulla, Facebookin yksityisviestinä tai sähköpostitse osoitteeseen info@aivoliitto.fi.

Hanne Itärinne on Aivoliiton Kommunikaatiokeskuksen suunnittelija.

KOMMUNIKAATIOKESKUKSEN YHTEYSTIEDOT Kommunikaatiokeskus Suvilinnantie 2, 20900 Turku p. 02 2138 274 www.aivoliitto.fi/kommunikaatiokeskus www.facebook.com/Kommunikaatiokeskus info@aivoliitto.fi

Yhdistyksen jäsen, lehden tilaaja

PÄIVITÄ SÄHKÖPOSTIOSOITTEESI AJAN TASALLE Aivoliitto tehostaa viestintäänsä ja pyrkii jatkossa tiedottamaan jäsenistölleen ajankohtaisista asioista entistä paremmin. Sähköpostiosoitteet kannattaa siis päivittää, jotta rekisterimme pysyy ajan tasalla.

Voit päivittää tietosi lähettämällä nimesi ja sähköpostiosoitteesi: info@aivoliitto.fi Kiitos!

Saku, spesiaali lapsi -kirja ehdolla kansainväliseen näyttelyyn

Hanne Itärinne

Pysähdy hetkeksi, kuuntele minua

Kommunikoinnin tukikeinot kiinnostivat kävijöitä Puhevammaisten viikon aloitustapahtumassa Helsingissä.

Lokakuun toisella viikolla vietettiin jokavuotista Puhevammaisten viikkoa. Aivoliitto ja Kommunikaatiokeskus olivat viikon aikana mukana lukuisissa tapahtumissa eri puolilla Suomea.

Tämän vuoden teema oli ”Pysähdy hetkeksi, kuuntele minua”. Puhevammainen ihminen tarvitsee aikaa, jotta hän voi olla vuorovaikutuksessa toisiin. Muiden ihmisten kiire lisää hänen syrjäytymistään sosiaalisesta elämästä ja vaikeuttaa itsenäistä selviämistä arjessa.

Puhevammaisten viikkoa koordinoi Kehitysvammaliiton tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus Tikoteekki. Yhteistyökumppaneina ovat lukuisat puhevammaalan järjestöt ja muut toimijat.

Opassarja oppimisvaikeuksista Niilo Mäki Instituutti on julkaissut opassarjan, joka pyrkii lisäämään tietoa oppimisvaikeuksiin liittyvistä kokemuksista ja lisäämään aikuisten kykyä tukea lapsia, joilla on oppimisvaikeuksia.

Opassarja on suunnattu ala- ja yläkouluikäisille lapsille ja heidän vanhemmilleen. Niiden tavoitteena on herättää ajatuksia ja keskustelua 26

KIELIPOLKU 4/2014

kotona oppimisvaikeudesta, ja ne soveltuvatkin esimerkiksi perheen yhteiseksi iltalukemiseksi. Sarjaan kuuluu yhteensä kahdeksan eri julkaisua.

Opassarjan voi tulosta ilmaiseksi Niilo Mäki Instituutin verkkosivuilta: www.nmi.fi/julkaisut/ilmaiset-materiaalit/omisoppaat.

Aivoliiton julkaisema Saku, spesiaali lapsi -kirja on yksi neljästä Suomen ehdokkaasta kansainväliseen erityiskirjojen näyttelyyn. Kirjan on kirjoittanut Marianne Kulmala ja kuvittanut Kirsi Tapani.

Valituista kirjoista tehdään näyttely, joka on esillä muun muassa Bolognan kansainvälisillä lastenkirjamessuilla maaliskuussa 2015. Valitut kirjat ovat lisäksi näytteillä Toronton kirjastossa, jonka kokoelmiin kuuluvat myös edellisten vuosien erityiskirjat.

Saku, spesiaali lapsi on todenmukainen, lämmöllä ja huumorilla kirjoitettu kirja Sakusta, 9-vuotiaasta reippaasta ja mukavasta pojasta. Kirjaa lukemalla pääsee seuraamaan Sakun vauhdikasta keväistä torstaipäivää.

Kirja soveltuu kaikille erityislapsille ja heidän perheilleen.

Kirjaan voi käydä tutustumassa: www.sakuspesiaalilapsi.fi.

Tilaukset: www.aivoliitto.fi/verkkokauppa tai 02 2138 225 (Hinta 30 + toimituskulut).

Aivoliitto osallistui yhdessä Sydänliiton Neuvokas perhe -hankkeen kanssa Turun Babyboom & Kids -messuille.

– Haluamme korostaa jokaisen lapsen ja aikuisen vahvuuksia ja uskoa omaan itseen, kertoo suunnittelija Anne Kuusisto Sydänliitosta.

Toiminnallisella messuosastolla oli suuri peili, josta lapset saivat katsoa itseään ja sen jälkeen piirtää kuvansa taulupohjaan, jossa luki: Minä olen hyvä juuri tällaisena kuin olen!

Osastolla sai myös kokeilla puhelaitetta ja arvuutella viittomia. Tarjolla oli monipuolista tietoa ja esitteitä lapsen kielellisestä kehityksestä ja sen tukemisesta sekä koko perheen hyvän arjen aineksista.

Kaikilla lapsilla kielenkehitys ei etene tyypillisesti ja myös saman perheen lapset omaksuvat kielen eri tahtiin. Kielenkehitys viivästyy jopa viidesosalla lapsista.

– Jos lapsen puheen kehityksessä on viivettä, lapsi hyötyy erityisen paljon siitä, että vanhempi osoittaa, viittoo tai näyttää kuvasta asian, josta hän puhuu. Näin lapsi ymmärtää asioita paremmin. Tukikeinot myös vauhdittavat kielen ja puheen kehitystä, selventää suunnittelija Elina Salo Aivoliitosta.

Lapsiperheen arjessa EI-sana on usein käytössä, taitoja harjoitellaan ja aikuisen puheessa on paljon toiveita

Hanne Itärinne

HYVÄN ARJEN EVÄITÄ PERHEILLE

siitä, miten lapsen pitäisi käyttäytyä.

Hyviä asioita ja osaamista pidetään usein itsestään selvyytenä eikä niitä sanota ääneen. Messuilla vanhemmille välitettiin viestiä: Huomaa hyvä lapsessa, huomaa hyvä itsessäsi.

Kiitos lahjoittajille  Aivoliitto ry kiittää lämpimästi liittoa erilaisin lahjoituksin vuonna 2014 muistaneita tahoja!

Puhelaite kiehtoi kaiken ikäisiä Turun Babyboom & Kids -messuilla.

Aivoliiton keskustoimisto Suvituulessa on suljettuna 22.12.2014–6.1.2015.

Toivotamme kaikille rauhallista ja hyvää joulua!

4/2014 KIELIPOLKU

27

Tuetut lomat ja Solukuluontolomat vuonna 2015 TUETUT LOMAT Yleistä tuetuista lomista

Valintaperusteet

Tuetut lomat ovat sosiaalista lomatoimintaa, jota Aivoliitto järjestää yhteistyössä Maaseudun Terveys- ja Lomahuollon kanssa. Tuki tulee Raha-automaattiyhdistykseltä ja se jaetaan hakemusten perusteella.

Vuosittain järjestetään vaihteleva määrä lomia perheille, joissa lapsella tai nuorella on kielellinen erityisvaikeus.

Lomakohteita ovat yleensä kylpylät ja hotellit. Myös yhdistykset järjestävät lomia omille jäsenilleen, joten paikalliselta kielellinen erityisvaikeus -yhdistykseltä kannattaa kysyä lomista.

Lisäksi lomajärjestöillä on omaa valtakunnallista lomatoimintaa, johon voi jokainen suomalainen hakea. Lisätietoja voi lukea lomajärjestöjen verkkosivuilta.

Tuen saamiseen vaikuttaa hakijan ja perheen tulotaso, jonka on käytävä ilmi hakemuksessa. Tuen saantiin vaikuttavat myös huollettavien lasten määrä sekä sosiaaliset ja terveydelliset seikat, jotka on hyvä kertoa hakemuksessa.

Lomille valinnat tehdään yhteistyössä Maaseudun Terveys- ja Lomahuollon kanssa. Lomille hyväksytyt saavat kutsukirjeen lomalle noin kaksi kuukautta ennen loman alkua. Kielteisestä päätöksestä ei ilmoiteta.

Hakeminen Lomille haetaan Maaseudun Terveys- ja Lomahuollon tuettujen lomien hakukaavakkeilla, joita saa Aivoliiton aluetoimistoista ja keskustoimistosta. Kaavakkeita saa myös verkko-osoitteesta www.mtlh.fi. Verkkosivuilla voi myös täyttää sähköisen hakukaavakkeen. Hakuaika lomille päättyy kolme kuukautta ennen loman alkua.

Lisätietoja Lisätietoja lomista antavat Aivoliiton järjestösuunnittelija Johannes Hietala, p. 040 5437 289, johannes.hietala@­ aivoliitto.fi sekä Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto, p. 010 2193 464 tai 040 455 7067 tai lomat@mtlh.fi.

Lähetä hakukaavake osoitteeseen Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto Mannerheimintie 31 B 20 00250 Helsinki tai tee sähköinen lomahakemus netissä www.mtlh.fi

Perhelomat 1. Kielellinen erityisvaikeus -lapsiperheiden lomaviikko Kunnonpaikassa Siilinjärvellä

2. Kielellinen erityisvaikeus -lapsiperheiden lomaviikko Yyterin Kylpylähotellissa

Aika: 22.2.–27.2.2015 Paikka: Kylpylähotelli Kunnonpaikka Omavastuuosuus: 20 €/vrk/aikuinen,

alle 17-vuotiaat ilmaiseksi Hakuaika: 15.12.2014 mennessä Järjestäjä: Maaseudun Terveys- ja

Lomahuolto ry Loma perheille, joissa lapsella tai nuorella on kielellinen erityisvaikeus. Loma toteutetaan yhteistyössä Kylpylähotelli Kunnonpaikan kanssa. Lomaan sisältyy täysihoito, majoitus perhekoon mukaisissa huoneissa, kuntosalin ja saunaosaston käyttö, yleinen vapaa-ajan ohjelma ja ryhmän ohjelma. Aivoliiton työntekijä on mukana kaksi ensimmäistä päivää. Lisätietoja: www.kunnonpaikka.com

Aika: 2.8.–7.8.2015 Paikka: Yyterin kylpylähotelli Omavastuuosuus: 20 €/vrk/aikuinen,

alle 17-vuotiaat ilmaiseksi Hakuaika: 2.5.2015 mennessä

Lomalle otetaan 8–10 perhettä Järjestäjä: Maaseudun Terveys- ja

Lomahuolto ry Loma perheille, joissa lapsella tai nuorella on kielellinen erityisvaikeus. Loma toteutetaan yhteistyössä Yyterin Kylpylähotellin kanssa. Lomaan sisältyy täysihoito, majoitus perhekoon mukaisissa huoneissa, kuntosalin ja saunaosaston käyttö, yleinen vapaa-ajan ohjelma ja ryhmän ohjelma. Kylpylän ympäristössä puuhaa riittää koko perheelle. Aivoliiton työntekijä on mukana kaksi ensimmäistä päivää. Lisätietoja: www.yyterinkylpylahotelli.fi

28

KIELIPOLKU 4/2014

3. Kielellinen erityisvaikeus -lapsiperheiden lomaviikko Kyyhkylän kuntoutuskeskuksessa Mikkelissä Aika: 3.8.–8.8.2015 Paikka: Kyyhkylän kuntoutuskeskus Omavastuuosuus: 20 €/vrk/aikuinen,

alle 17-vuotiaat ilmaiseksi Hakuaika: 3.5.2015 mennessä

Lomalle otetaan 8–10 perhettä Järjestäjä: Maaseudun Terveys- ja

Lomahuolto ry Loma perheille, joissa lapsella tai nuorella on kielellinen erityisvaikeus. Loma toteutetaan yhteistyössä Kyyhkylän kuntoutuskeskuksen kanssa. Lomaan sisältyy täysihoito, majoitus perhekoon mukaisissa huoneissa, kuntosalin ja saunaosaston käyttö, yleinen vapaa-ajan ohjelma ja ryhmän ohjelma. Kylpylän ympäristössä puuhaa riittää koko perheelle. Aivoliiton työntekijä on mukana kaksi ensimmäistä päivää. Lisätietoja: www.kyyhkyla.fi

Aivoliitto ry, Autismi- ja Aspergerliitto ry ja ADHD-liitto ry järjestävät yhdessä Maaseudun Terveys- ja Lomahuollon kanssa kolme tuettua lomaa vuoden 2015 aikana:

4. Meidän perheen loma Runnin kylpylässä Iisalmella Aika: 26.4.–1.5.2015 Paikka: Runnin kylpylä Omavastuuosuus: 20 €/vrk/aikuinen,

alle 17-vuotiaat ilmaiseksi Hakuaika: 26.1.2015 mennessä

Lomalle otetaan 15 perhettä Järjestäjä: Maaseudun Terveys- ja

Lomahuolto ry Täysihoitoloma. Majoitus perhekoon mukaisissa huoneissa. Lomaan sisältyy lomakohteen allasosaston ja kuntosalin käyttö, yleinen vapaa-ajan ohjelma ja ryhmän oma ohjelma. Kylpyläosasto on perheiden käytössä. Lisätietoja: www.runni.fi

5. Voimaa vertaisuudesta -loma kylpylä Kivitipussa Lappajärvellä Aika: 17.8–22.8.2015 Paikka: Kivitippu Omavastuuosuus: 20 €/vrk/aikuinen Hakuaika: 17.5.2015 mennessä

Lomalle otetaan 15 henkilöä Järjestäjä: Maaseudun Terveys- ja

Lomahuolto ry Täysihoitoloma on suunnattu omatoimisille aikuisille. Kylpyläosasto on lomalaisten käytössä. Lomaan sisältyy myös yleinen vapaa-ajan ohjelma ja ryhmän oma ohjelma, maittavaa ruokaa unohtamatta. Lisätietoja: www.kivitippu.fi

6. Perheiden lomaviikko Kuortaneen Urheiluopistolla Aika: 18.10.–23.10.2015 Paikka: Kuortaneen urheiluopisto Omavastuuosuus: 20 €/vrk/aikuinen,

alle 17-vuotiaat ilmaiseksi Hakuaika: 18.7.2015 mennessä

Lomalle otetaan 10 perhettä Järjestäjä: Maaseudun Terveys- ja

Lomahuolto ry Täysihoitoloma. Majoitus perhekoon mukaisissa huoneissa. Uimahalli Shu t te rst ja allasosasto ovat perheioc k den käytössä. Lomaan sisältyy myös yleinen vapaa-ajan ohjelma ja ryhmän oma ohjelma. Lap­­sille on ohjattua toimintaa viikon aikana. Kuortaneen liikuntamaailma kutsuu viihtymään! Lisätietoja: www.kuortane.com

SOLUKU-LOMAT Yleistä Soluku-lomista Sosiaalisella luontolomatoiminnalla (Soluku) edistetään pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten mahdollisuuksia toimia ja harrastaa erilaisia luontoaktiviteetteja.

Toiminnalla pyritään lisäämään yksilön omatoimisuutta ja elämän mielekkyyttä sekä vahvistamaan sosiaalista verkostoa.

Luonto on monelle ihmiselle tärkeä voimavara ja luontolomatoiminnalla pyritään edistämään ihmisten mahdollisuuksia liikkua luonnossa sairaudesta tai vammasta

huolimatta. Lomat on tarkoitettu kaikille neurologisen vamman tai sairauden saaneille henkilöille.

Järjestäjät Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto järjestää lomatoimintaa yhdessä Aivoliiton ja Neurologisten vammaisjärjestöjen kanssa. Lomat toteutetaan yhteistyönä Maaseudun Terveys- ja Lomahuollon valitsemien lomakohteiden kanssa. Lisäksi lomille osallistuu sosiaali-, terveydenhuolto- sekä liikunta-alan oppilaitosten opiskelijoita apuohjaajina.

4/2014 KIELIPOLKU

29

Lisätietoja Sh ut te r

sto

ck

Lisätietoja lomista saa Aivoliiton järjestösuunnittelija Johannes Hietalalta, p. 040 5437 289, johannes.hietala@aivoliitto.fi sekä Aivoliiton verkkosivuilta www.aivoliitto.fi.

1. Lapsiperheiden talviliikuntaloma Kylpylähotelli Rauhalahdessa Kuopiossa

Lomien hinta on 20 €/vrk aikuisilta. Alle 17-vuotiaat lapset lomailevat ilmaiseksi. Hinta sisältää ruoat, majoituksen ja ohjelman. Lomat ovat siis täysihoitopaketteja. Matkat lomapaikoille ja takaisin kustantaa jokainen lomalainen itse.

Aika: 15.–20.2.2015 Hinta: 20 €/vrk aikuinen,

alle 17-vuotiaat lapset ilmaiseksi Hakuaika: 15.12.2014 mennessä Talvista liikuntaa perheille! Lumitilanteesta riippuen pyrimme mm. hiihtämään ja laskettelemaan. Tarvittaessa lomalaisella on mahdollisuus hiihto- ja laskettelukelkkailuun. Lomaan sisältyy täysihoito, majoitus perhekoon mukaisissa huoneissa, kylpylän allasosaston ja kuntosalin käyttö, yleinen vapaa-ajan ohjelma ja ryhmän ohjelma.

Loma sopii myös pyörätuolin käyttäjälle. Lisätietoja Kylpylähotelli Rauhalahdesta: www.rauhalahti.fi

Hakeminen

2. Talviliikuntaloma aikuisille ja yli 18-vuotiaille

Hinnat

Lomille haetaan Maaseudun Terveys- ja Lomahuollon tuettujen lomien hakukaavakkeilla, joita saa liittojen toimistoista. Kaavakkeen voi myös tulostaa tai täyttää sähköisesti verkkosivulla www.mtlh.fi.

Paperimuodossa täytetyt hakukaavakkeet postitetaan suoraan Maaseudun Terveys- ja Lomahuoltoon, missä tehdään valinnat yhteistyössä vammaisjärjestöjen kanssa.

Lomille voi hakea yhdessä omaisen tai puolison kanssa.

Lomat ovat avoimia kaikille Suomen kansalaisille. Hakukaavakkeessa tulee olla nimen ja osoitteen lisäksi sosiaaliturvatunnus, tulotiedot sekä perustelut, miksi haluaa lomalle.

Lomille otetaan myös pyörätuolin käyttäjiä ja vaikeavammaisia. Mikäli lomalainen tarvitsee henkilökohtaista apua päivittäisissä toiminnoissa, hänellä tulee olla oma avustaja mukana.

Avustus- ja turvallisuuskysely Hakemusten tulee olla perillä kolme kuukautta ennen loman alkua. Sen jälkeen valituille lähetetään kutsukirje, jossa on liitteenä avustus- ja turvallisuuskysely. Lomalle valittujen tulee palauttaa kysely takaisin kahden viikon sisällä valintatiedon saamisesta. Näin järjestäjät pystyvät varautumaan riittävästi avustamiseen ja tarvittavien turvallisuusseikkojen huomioimiseen. Palauttamalla avustus- ja turvallisuuskyselyn lomalainen vahvistaa samalla lomalle tulonsa.

Vakuutukset Lomalaisten on itse huolehdittava vapaa-ajan vakuutuksista, sillä lomat ovat vapaa-aikaa, eikä lomalaisia ole järjestöjen taholta vakuutettu tapaturmien varalta.

30

KIELIPOLKU 4/2014

nuorille Kylpylähotelli Rauhalahdessa Kuopiossa

Aika: 15.–20.3.2015 Hinta: 20 €/vrk Hakuaika: 31.12.2014 mennessä Talviliikuntaa aikuisille! Ohjelmassa on mm. hiihtämistä ja laskettelua lumitilanteen mukaan. Tarvittaessa lomalaisella on mahdollisuus hiihto- ja laskettelukelkkailuun.

Lomaan sisältyy täysihoito, majoitus kahden hengen huoneissa, kylpylän allasosaston ja kuntosalin käyttö, yleinen vapaa-ajan ohjelma ja ryhmän ohjelma. Loma sopii myös pyörätuolin käyttäjälle. Lisätietoja Kylpylähotelli Rauhalahdesta: www.rauhalahti.fi

3. Elämyksiä luonnosta -loma aikuisille ja yli 18-vuotiaille nuorille Yyterin kylpylässä Porissa Aika: 31.5.–5.6.2015 Hinta: 20 €/vrk aikuinen,

alle 17-vuotiaat lapset ilmaiseksi Hakuaika: 28.2.2015 mennessä Lomaohjelma sisältää luontoliikuntapäiviä, jolloin lomalaisilla on mahdollisuus kokeilla turvallisesti ja ohjatusti mm. melontaa. Soveltuu myös pyörätuolilla liikkuville. Tarvittavat apuvälineet (esim. maastopyörätuoli ja kanoottituoli) järjestyvät järjestäjän puolesta. Lomaan sisältyy täysihoito, majoitus kahden hengen huoneessa, lomakohteen allasosaston ja kuntosalin käyttö, yleinen vapaa-ajan ohjelma ja ryhmän ohjelma. Lisätietoja Yyterin kylpylästä: www.yyterinkylpylahotelli.fi

4. Elämyksiä luonnosta -loma lapsiperheille Yyterin kylpylässä Porissa

6. Elämyksiä luonnosta -loma aikuisille Kylpylähotelli Rauhalahdessa Kuopiossa

Aika: 2.–7.8.2015 Hinta: 20 €/vrk Hakuaika: 2.5.2015 mennessä Tervetuloa liikkumaan Yyterin luontoon! Lomaan sisältyy täysihoito, majoitus perhekoon mukaisissa huoneissa, lomakohteen allasosaston ja kuntosalin käyttö, yleinen vapaa-ajan ohjelma ja ryhmän ohjelma. Loma sopii myös pyörätuolin käyttäjille. Lisätietoja Yyterin kylpylästä: www.yyterinkylpylahotelli.fi

Aika: 13.–18.9.2015 Hinta: 20 €/vrk Hakuaika: 13.6.2015 mennessä Yhteistyössä Kylpylähotelli Rauhalahden kanssa toteutetulla lomalla liikumme yhdessä niin maalla kuin vesilläkin luonnosta nauttien. Ohjatun liikunnan ja ulkoilun lomassa voit rentoutua kylpylässä – hyvää ruokaa unohtamatta. Lomaan sisältyy täysihoito, majoitus kahden hengen huoneissa, lomakohteen allasosaston ja kuntosalin käyttö, yleinen vapaa-ajan ohjelma ja ryhmän ohjelma. Loma sopii myös pyörätuolin käyttäjille.

Lisätietoja Kylpylähotelli Rauhalahdesta: www.rauhalahti.fi

5. Elämyksiä luonnosta -loma aikuisille Yyterin kylpylässä Porissa Aika: 16.–21.8.2015 Hinta: 20 €/vrk Hakuaika: 16.5.2015 mennessä Lomaohjelma sisältää luontoliikuntapäiviä, jolloin lomalaisilla on mahdollisuus kokeilla turvallisesti ja ohjatusti mm. melontaa. Soveltuu myös pyörätuolilla liikkuville. Tarvittavat apuvälineet (esim. maastopyörätuoli ja kanoottituoli) järjestyvät järjestäjän puolesta. Lomaan sisältyy täysihoito, majoitus kahden hengen huoneessa, lomakohteen allasosaston ja kuntosalin käyttö, yleinen vapaa-ajan ohjelma ja ryhmän ohjelma. Lisätietoja Yyterin kylpylästä: www.yyterinkylpylahotelli.fi

Muutokset lomiin ovat mahdollisia. Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto pidättää oikeuden lomamuutoksiin. Muutoksista ilmoitetaan heti.

 Taita ja kiinnitä puolet yhteen.

Vastaanottaja maksaa postimaksun.

Aivoliitto ry Tunnus: 5006009 Info: 1200 00003 VASTAUSLÄHETYS

Tervetuloa jäseneksi!

4/2014 KIELIPOLKU

31

Tilaa Kielipolku – puheen- ja kielenkehityksen erikoislehti 2/ 20 13

EN KE - JA KI EL PU H EE N

H IT YK SE

s

ikeu n erityisva Kielelline ien ketju lv o p ku su ja

IS LE H TI N ER IKO PUHEE N - JA K IE L E N

3 /2 0 1 K E H IT

3

YK S E N

E R IKO

IS L E H

Laaduk varhais as kasvatu s

TI

Jokaisessa numerossa on uusinta tietoa kielellisestä erityisvaikeudesta: - asiantuntija-artikkeleita - haastatteluja - referointeja tutkimuksista - vanhempien kokemuksia.

39 € vuosikerta (4 numeroa)

Kuv tukiviitt at ja om päiväko at din arjessa

matkin Isovanhem itsevat Peikkotarv metstukea v tie ketoita ja ästä en irik ö kielellin aisteille ä kaikille Periytyyk eus? erityisvaik

Yhdistysten jäsenille lehti sisältyy paikallisyhdistyksen jäsenmaksuun.

Jäsenmaksut vaihtelevat yhdistyksestä riippuen.

Tilaukset: Maiju Rita-Kasari p. 02 281 4310 maiju.rita-kasari@turuntilikeskus.fi www.aivoliitto.fi

 Haluan liittyä jäseneksi kielellinen erityisvaikeus -yhdistykseen

Etunimi _______________________________________

Yhdistyksen nimi _______________________________

Osoite ________________________________________

Jos yhdistyksen nimi ei ole tiedossa, tämä kohta jätetään tyhjäksi. Tällöin jäsen liitetään asuinkuntaa lähimpänä toimivaan yhdistykseen.

Postinumero_________________

Sukunimi ______________________________________

Aivoliiton kannatusjäseneksi

Puhelinnumero _________________________________ Sähköpostiosoite _______________________________

Olen henkilö, jolla on kielellinen erityisvaikeus.

Huom! Alle 15v lapsen osalta jäseneksi liitetään läheinen.

läheinen, lapsen syntymävuosi _________________ ammattilainen muu_______________________________________ Sukupuoli

nainen

mies

Kieli

suomi

ruotsi

Postitoimipaikka ________________________________

muu

Lähetämme tiedot paikalliselle jäsenyhdistyksellemme.

Vuosittainen jäsenmaksu vaihtelee 15–25 euron välillä yhdistyksestä riippuen. Jäseneksi liittyvän pitää olla vähintään 15-vuotias.

Kannatusjäsenen jäsenmaksu on yksityishenkilöille 50 euroa, yhteisöille ja säätiöille 80 euroa ja yrityksille 500 euroa vuodessa.

Suostun tietojeni tallentamiseen jäsen- ja lehtirekistereihin. Tietojani ei luovuteta ulkopuolisten käyttöön.

_____________________________________________________ 32

KIELIPOLKU 4/2014

Allekirjoitus

TAPAHTUMAKALENTERI1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Vertaistukiperhe-koulutus

1

Aika: 31.1.2015 klo 9.30–17.00 Paikka: Scandic, Espoo Koulutuksen tavoitteena on, että perhe saa perusvalmiudet toimia Aivoliiton ja sen jäsenyhdistysten vertaistukiperheenä. Katso erillinen ilmoitus.

Ilmoittautuminen 14.1. mennessä: www.aivoliitto.fi Lisätiedot: Järjestösuunnittelija Risto Lappalainen, p. 040 5437 290, risto.lappalainen@aivoliitto.fi

Educa 2015 – Opetusalan valtakunnallinen koulutustapahtuma

Aika: 23.–24.1.2015 Paikka: Helsingin messukeskus ADHD-liitto, Aivoliitto sekä Autismi- ja Aspergerliitto esittelevät toimintaansa osastolla 7e48.

Lisätiedot: www.educamessut.fi

Autismin talvipäivät Aika: 30.–31.1.2015 Paikka: Fellmannia, Lahti Talvipäivien teemana on Esteetön arki.

Lisätiedot: www.autismiliitto.fi

2

EOVI 2015 – Erilainen oppija vauvasta ikäihmiseen

Aika: 3.2.2015 klo 13–18 Paikka: Järnefeltin koulu, Lohja Länsi-Uudenmaan NV-verkoston, Länsi-Uudellamaalla toimivien oppilaitosten, Lohjan kaupungin ja muiden julkisten organisaatioiden yhdessä järjestämä messutapahtuma. Tapahtumassa jaetaan tietoa neurologisista vammoista ja sairauksista sekä kohderyhmien erilaisesta oppijuudesta ja oppimisen mahdollisuuksista kaikkien eri ikäryhmien tarpeet huomioiden. Tietoiskuja, esityksiä, näytteilleasettajia.

112-päivä Aika: 11.2.2015 Tapahtumia eri puolilla Suomea.

Lisätiedot: www.112-paiva.fi

Aivoviikko

3

Aika: 9.–15.3.2015 Neurologiset vammaisjärjestöt (NV) järjestävät eri puolilla Suomea avoimia yleisötilaisuuksia ja tapahtumia, joissa kerrotaan neurologisista sairauksista ja vammoista, kuntoutuksesta sekä hoidosta.

Lisätiedot: www.nv.fi

Aivoliiton kielellinen erityisvaikeus (SLI) -perheiden

VERTAISTUKIPERHE-­ KOULUTUS ESPOOSSA Tavoitteena on, että perhe saa perusvalmiudet toimia ­Aivoliiton ja sen jäsenyhdistysten vertais­ tukiperheenä.

Aika: 31.1.2015 klo 9.30–17.00 Paikka: Scandic, Espoo Ohjelma: 9.00 Ilmoittautuminen ja kahvi 10.00 Esittäytyminen, orientointi koulutukseen

ja tavoitteet 10.30 Vertaistuki ja sen merkitys sekä tuen muodot 12.00 Lounas 13.00 Vertaistuki on osa hyvää hoitoa ja kuntoutusta 13.30 Mitä vertaisperheiltä odotetaan

Vuorovaikutus ja kohtaaminen 15.00 Kahvi 15.30 Aivoliiton vertaistoiminta ja välitys 16.30 Lopetus ja palaute 17.00 Kotia kohti Ilmoittautuminen 14.1.2015 mennessä Aivoliiton verkkosivujen kautta: www.aivoliitto.fi Ilmoittautuneille lähetetään vahvistuskirje ilmoittautumisajan päätyttyä.

Lisätiedot: Järjestösuunnittelija Risto Lappalainen, p. 040 5437 290, risto.lappalainen@aivoliitto.fi Koulutus on maksuton. Matkat korvataan yli 30 € menevältä osuudelta julkisten kulkuneuvojen mukaan.

Kaikki vertaistukiperhetoiminnasta kiinnostuneet ovat lämpimästi tervetulleita mukaan koulutukseen!

Vertaistukitoiminta Vertaistukitoimintaan tulevalta odotetaan maalaisjärkeä, sosiaalisuutta ja hyvää kuuntelijan taitoa. Suositus on, että vertaistukijaksi aikova saa koulutuksen vertaistukitoiminnasta. Vertaistukitoiminta on vapaaehtoista. Koulutuksen jälkeen jokainen henkilö/perhe voi itse päättää, minkä verran haluaa antaa omaa aikaansa toimintaan.

Vertaistukiperheellä on aina taustalla omakohtainen kokemus, jonka voi jakaa vertaisperheen kanssa. Vertaistukiperheen oman tilanteen tulee olla sellainen, että hän voi toimia tukena vertaisperheelle.

4/2014 KIELIPOLKU

33

Yhdistykset alueittain ETELÄ-SUOMEN ALUE järjestösuunnittelija Veijo Kivistö, p. 040 5430 009 Malmin kauppatie 26 00700 HELSINKI veijo.kivisto@aivoliitto.fi HYVINKÄÄN SEUDUN DYSFASIAYHDISTYS RY www.hsdy.org/ Nina Väyrynen (pj), Nina.HSDY@gmail.com Päivi Heikkinen, p. 040 568 0505 paivi.heikkinen@kolumbus.fi KYMENLAAKSON AUTISMI-, ASPERGER-, DYSFASIA- JA ADHD-YHDISTYS AADA RY www.kymenlaaksonaada.org kymenlaakson.aada@gmail.com Facebook: Aada ry.

Kata Kaukiainen (puheenjohtaja) p. 040 732 0285 puheenjohtaja.aada@gmail.com Anne Uotila (sihteeri) p. 0400 235 512 sihteeri.aada@gmail.com LOHJAN SEUDUN DYSFASIAYHDISTYS DYFA RY www.dyfa.fi Arto Mäenpää (pj), p. 040 567 7073 arto.o.maenpaa@gmail.com Aila Peippo (siht), p. 046 85678 23 aila.peippo@dnainternet.net LÄNSI-UUDENMAAN NEURIS RY www.neuris.fi lansiuudenmaan.neuris@yahoo.fi Taina Lehtiö (puheenjohtaja), p. 040 751 2658 Jäsenvastaava Kaisu Oksanen lansiuudenmaan.neuris@yahoo.fi PÄÄKAUPUNKISEUDUN DYSFASIAYHDISTYS RY www.paakaupunkiseudundysfasiayhdistys.fi Tuija Kaijalainen (puheenjohtaja) tuija.kaijalainen@paakaupunkiseudundysfasiayhdistys.fi Katja Niemi (jäsenasiat), katja.niemi@paakaupunkiseudundysfasiayhdistys.fi KAINUUN, POHJOIS-­ POHJANMAAN ALUE JA POHJOIS-SUOMEN ALUE järjestösuunnittelija Risto Lappalainen p. 040 5437 290 Kauppakatu 34 A 9 87100 Kajaani risto.lappalainen@aivoliitto.fi Alueella ei ole tällä hetkellä kielellinen erityisvaikeus -yhdistystä. Jos olet kiinnostunut perustamaan uuden yhdistyksen, ota yhteyttä järjestösuunnittelijaan.

34

KIELIPOLKU 4/2014

LÄNSI-SUOMEN ALUE Suunnittelija Elina Salo, p. 040 543 7292 Hämeenkatu 13 B 33100 TAMPERE elina.salo@aivoliitto.fi ELLA RY - ERITYISLASTEN LOIMAAN JA LÄHIKUNTIEN ALUEKERHO RY ellary@suomi24.fi Paula Immonen, p. 040 542 0345 paula.immonen1@luukku.com ETELÄ-POHJANMAAN JA POHJANMAAN KIELELLINEN ERITYISVAIKEUS -YHDISTYS KIERVA Yhteyshenkilöt Maaret Ojaluoma, maaret.ojaluoma@netikka.fi Anne Ikonen (pj), anne.ikonen@gmail.com KANTA-HÄMEEN AUTISMI-, ASPERGER-, DYSFASIA JA ADHD-YHDISTYS HYMY RY www.hymyry.net Johanna Lehmusoksa j.lehmusoksa@netti.fi KIELELLINEN ERITYISVAIKEUS SLI RY Hannu Kuusela hannu.kuusela@pp.inet.fi www.nic.fi/~hkuusela/

ITÄ-SUOMEN ALUE järjestösuunnittelija Johannes Hietala p. 040 543 7289 Tulliportinkatu 25 B 70100 Kuopio johannes.hietala@aivoliitto.fi POHJOIS-SAVON NEUROLOGISET ERITYISVAIKEUDET JA AUTISMIKIRJOYHDISTYS EIJSVEIKEET RY www.eijsveikeet.fi Tulliportinkatu 52, 70110 Kuopio (käynti sisäpihan puolelta) p. 044 7211 127 (ma klo 15-18) Parhaiten tavoitat meidät sähköpostitse: toimisto@eijsveikeet.fi Vertaistukipuhelin 044 757 9477.

(Vertaistukiryhmät ja muut vertaistukiasiat).

Neuvontapuhelin 044 721 1127 maanantaisin klo 15–18.

Muulloin tekstiviestit tai sähköposti tuovat viestisi perille.

Facebook: Eijsveikeet ry

PIRKANMAAN KIELIPOLKU RY www.saunalahti.fi/pdy/dysfasia.htm pdy@sci.fi Johanna Hoikkanen, p. 040 720 0216 LAHDEN SEUDUN KIELELLISET KUNTOUTUJAT KIEKU RY www.kieku.org Jäsenasiat Tuomo Leppänen, p. 0440 776 845 tuomo@leppaset.com SALON SEUDUN DYSFASIAYHDISTYS RY Jari Kilpiö, p. 02 734 7824 (k), 040 502 6907 SATAKUNNAN AUTISMI-, ADHD- JA DYSFASIAYHDISTYS SAMDY RY Tietoa toiminnasta ja tapahtumista www.samdy.info Toimisto: Satakunnan yhteisökeskus, Isolinnankatu 16, 28100 PORI p. 044 346 0898, toimisto avoinna sopimuksen mukaan samdy@samdy.info Tuija Koski puheenjohtaja@samdy.info Saara Korkeamäki, jäsenasiat jasenasiat@samdy.info p. 040 848 3414 (iltaisin) VARSINAIS-SUOMEN KIELELLISEN ERITYISVAIKEUDEN TUKI Susanna Stolpe (puheenjohtaja) p. 044 583 9789 stolpe.susanna@gmail.com www.keinuva.fi

ETELÄ-SAVON ADHD-, AUTISMI- JA DYSFASIAYHDISTYS RY www.es-ada.com Tarja Lahdenperä (pj.) p. 040 5573269 tarja.lahdenpera@haukkamaenhevostila.net ITÄ-SAVON PUATTI RY http://puattiry.blogspot.fi/ Kati Sairanen (pj) p. 050 542 8499 sairanen.kati@gmail.com Eija Myllys (sihteeri, jäsenasiat) puattiry@gmail.com POHJOIS-KARJALAN ADHD-, AUTISMI- JA DYSFASIAYHDISTYS AKSONI RY www.aksoni.suntuubi.com Anne-Maarit Palviainen (pj.) p. 050 306 8261 annemaarit.palviainen@gmail.com Noora Alm (siht.) p. 040 412 3792 alm.noora@gmail.com VARKAUDEN SEUDUN WAMDY RY Anita Rikalainen (puheenjohtaja), p. 040 732 8360 www.wamdy.info varkaudenseudunwamdy@gmail.com

Yhteystiedot AIVOLIITTO RY

Suvilinnantie 2 20900 TURKU p. 02 2138 200 Henkilökunnan sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@aivoliitto.fi info@aivoliitto.fi, www.aivoliitto.fi

KOMMUNIKAATIOKESKUS Puheterapeutti Piia Aro-Pulliainen p. 02 2138 274, 0400 586 359 Puheterapeutti Maria Widenius p. 040 827 6623 Suunnittelija Hanne Itärinne p. 050 448 5485

HALLINTO Toiminnanjohtaja Tiina Viljanen p. 02 2138 292, 040 833 1511 Hallintopäällikkö Kirsi Haanperä p. 02 2138 232, 040 715 5223

TULKKIKESKUS Tulkkikeskuksen vastaava Sinikka Vuorinen p. 050 329 2905 tulkkikeskus@aivoliitto.fi

JÄRJESTÖPALVELUT Järjestöpäällikkö Tom Anthoni Malmin kauppatie 26, 00700 HELSINKI p. 050 568 9145 Järjestösuunnittelijoiden yhteystiedot sivuilla 45–46.

KOULUTUSPALVELUT JA AVH-YHDYSHENKILÖTOIMINTA Koulutussuunnittelija Riitta Tuusa Tampereen aluetoimisto Hämeenkatu 13 B, 33100 TAMPERE p. 040 543 7288

JÄSENREKISTERI Järjestösuunnittelija Carita Sinkkonen p. 050 308 9095 TOIMISTO JA TILAUKSET Toimistoassistentti Raija Ratilainen p. 02 2138 225, 040 845 0430 LAKIPALVELUA JÄSENISTÖLLE Lakimies Anu Aalto vastaa sairastamiseen liittyviin sosiaaliturvan ja kuntoutuksen lakikysymyksiin to-pe klo 8-16, p. 040 734 5773 tai anu.aalto@ms-liitto.fi.

KUNTOUTUSPALVELUT Palvelupäällikkö Ann-Mari Veneskoski p. 02 2138 271, 040 7313 592 Kuntoutussuunnittelija Ulla Ehrlund p. 050 365 6619 Kurssisuunnittelija Sari Hietanen p. 02 2138 221 Kurssisuunnittelija Kirsi Lönnqvist p. 02 2138 272 Fysioterapeutti Eliisa Laine p. 02 2138 242, 050 523 6056 Fysioterapeutti Päivi Liippola p. 02 2138 220 Puheterapeutti Anna-Kaisa Antila p. 02 2138 279, 050 413 2738 Puheterapeutti Marjut Paavilainen p. 050 337 0122 Fysioterapeutti Johanna Di Nardi p. 050 573 0867 Fysioterapeutti Tove Simolin p. 050 453 3303 Psykologi Timo Teräsahjo p. 050 462 3276

KIELELLINEN ERITYISVAIKEUS -TOIMINTA Suunnittelija Elina Salo Tampereen aluetoimisto Hämeenkatu 13 B, 33100 TAMPERE p. 040 543 7292 JUTTU-TUPA-VERKOSTO Vastaava suunnittelija Pirjo Laine p. 02 2138 223, 050 597 7663 Suunnittelija Krista Hoffström p. 050 453 3301 PROJEKTIT Yksi elämä -hankkeet Projektipäällikkö Marika Railila p. 040 543 7287 Projektisihteeri Anna Helin-Välkky p. 050 534 3201 Projektisuunnittelija Ville Niemi p. 050 453 3246 Digitaalisen viestinnän tuottaja Markku Liukkonen p. 050 345 6486 Viestintäsuunnittelija Pia Puustelli p. 050 568 8149 Liikuntasuunnittelija Virpi Lumimäki p. 040 737 5879 Yksi elämä -viestintäpäällikkö Eija Seppänen p. 040 508 3645 eija.seppanen@yksielama.fi Tiedottaja Liisa Koivula p. 050 568 9263 Koulutussuunnittelija Anita Rajala p. 050 409 5675

VIESTINTÄ Viestintäpäällikkö Päivi Seppä-Lassila p. 02 2138 262, 040 715 5198 Järjestötiedottaja Sanna Reuna p. 050 362 3217 Tiedottaja Miia Suoyrjö p. 02 2138 231, 050 571 4588 LIITTOVALTUUSTON PUHEENJOHTAJA Oili Holopainen Pohjois-Savon aivohalvausyhdistys ry p. 044 537 6021 oili.holopainen@suomi24.fi LIITON JA LIITTOHALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA Neurologian erikoislääkäri, LKT Terttu Erilä terttu.erila@aivoliitto.fi

SUOMEN NUORTENTALO OY Henkilökunnan sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@nuortentalo.fi

ASUMISPALVELUT Turun Nuortentalo Suvilinnantie 10, 20900 TURKU p. 02 2580 094, 0400 539 306 turku@nuortentalo.fi Asumispalvelupäällikkö Anne Ingman p. 050 442 0092 Kuopion Nuortentalo Litmasenkaari 1 C 13, 70820 KUOPIO p. 0400 772 543 kuopio@nuortentalo.fi Yksikkövastaava Satu Pasanen p. 040 562 9118 AVOPALVELUT Turun seudun avopalvelut Yksikkövastaava Anne Ingman p. 050 442 0092 Kuopion avopalvelut Avopalvelusuunnittelija Satu Pasanen p. 040 562 9118

ERITYISOSAAMISKESKUS SUVITUULI Tilat ja majoitus: p. 02 213 8500 tai suvituuli@sunnanvind.fi.

Ravintola ja ruokailu: Kahvila Lasisydän p. 02 213 8509 libbe.ranta@gmail.com

Onnistunut työhönpalaaminen -projekti Kuntoutussuunnittelija Ulla Ehrlund ks. Kuntoutuspalvelut

4/2014 KIELIPOLKU

35

PALAUTUSOSOITE Aivoliitto ry Suvilinnantie 2 20900 Turku

Hanne Itärinne

Joulukortit 2014

Joulukortit on painettu Suomessa ja niiden tuotolla tuetaan Aivoliiton toimintaa.

Liiton jäsenille postitetaan aiempien vuosien tapaan marraskuussa yksi joulukorttisarja.

Korttien kääntöpuolilta löytyvät osoiteviivoitukset, tyhjä tila omille joulutoivotuksille ja Aivoliiton logo.

Tutustu korttimalleihin verkkokaupassamme www.aivoliitto.fi/verkkokauppa ja tilaa hyvissä ajoin!

Aivoliitto ry • Suvilinnantie 2, 20900 Turku • p. 02 2138 200 • www.aivoliitto.fi • info@aivoliitto.fi