Kielipolku 4/2013

4/2013

PUHEEN- JA KIELENKEHITYKSEN ERIKOISLEHTI

Signmark r채pp채채 viittomakielell채

Monikulttuurinen lapsuus

Mihin kieli menee?

PUHEEN- JA KIELENKEHITYKSEN ERIKOISLEHTI

(Ilmestynyt aikaisemmin nimellä Dysfasia) Lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa.

12. vuosikerta ISSN-L 1799-5868 ISSN 1799-5868 (Painettu) ISSN 2323-4911 (Verkkojulkaisu) Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti JULKAISIJA Aivoliitto ry YHTEYSTIEDOT Suvilinnantie 2, 20900 Turku p. 02 2138 200, f. 02 2138 210 info@aivoliitto.fi etunimi.sukunimi@aivoliitto.fi www.aivoliitto.fi www.sunnanvind.fi

TOIMITUSNEUVOSTO Professori Pirjo Korpilahti Turun yliopisto, puheenjohtaja Erityisluokanopettaja Mari Jaakkola Veromäen koulu, Vantaan kaupunki Erikoistutkija Elisa Poskiparta Oppimistutkimuksen keskus, Turun yliopisto Erityisopettaja Tiina Siiskonen, Niilo Mäki Instituutti sekä Oppimis- ja ohjauskeskus Onerva Yhdistyksen jäsen, toimittaja Tarja Autio Aivoliitto ry:n edustajat: Puheterapeutti Marjut Paavilainen Suunnittelija Elina Salo Viestintäpäällikkö Päivi Seppä-Lassila Tiedottaja Hanne Itärinne Toiminnanjohtaja Tiina Viljanen PAINO JA ULKOASU MIKTOR Taitto Marko Vuorio, MIKTOR ILMOITUSMYYNTI JA -AINEISTOT lehteen 4/2013 saakka TJM-Systems Oy, Ritva Helander, p. 019 325 010 ritva.helander@tjm-systems.fi aineistot@tjm-systems.fi p. 09 849 2770, f. 09 852 1377 JÄSENREKISTERI, OSOITTEENMUUTOKSET, TILAUKSET JA JAKELUHÄIRIÖT Pia Vuoltee, p. 02 2138 222, 040 777 4571 (ma-ke) pia.vuoltee@aivoliitto.fi TILAUSHINNAT 39 € vuosikerta, 10 € irtonumero.

Yhdistysten jäsenille lehti sisältyy jäsenmaksuun.

Jäsenmaksut vaihtelevat yhdistyksestä riippuen.

Shutterstock

TOIMITUS toimitus.kielipolku@aivoliitto.fi Päätoimittaja Tiina Viljanen p. 040 833 1511, 02 2138 292 tiina.viljanen@aivoliitto.fi Toimituspäällikkö Päivi Seppä-Lassila p. 040 715 5198, 02 2138 262 paivi.seppa-lassila@aivoliitto.fi Toimitussihteeri Hanne Itärinne p. 050 571 4588 hanne.itarinne@aivoliitto.fi

s. 6

Varhaiskasvatuksen ammattilaisille monikielisten ja -kulttuuristen perheiden kanssa työskentely on jo arkipäivää.

Teema: Kieli ja kulttuuri Seuraavan Kielipolku-lehden aineistot pyydetään lähettämään pe 10.1. mennessä. Lehti ilmestyy 14.2.2014.

Kannen kuva: Emmi Virtanen/iidaliimatainen.com 2

Kielipolku 4/2013

4/2013

s i sältö

ARTIKKELIT

Shutterstock

6 Monikielinen, monikulttuurinen lapsuus 10 Uusia menetelmiä kielellisen

erityisvaikeuden tutkimiseen 13 Signmark räppää kuurojen

kulttuuria tunnetuksi 16 Mihin kieli menee?

18 Vammainen maahanmuuttaja palveluviidakossa 20 Kielellisen erityisvaikeuden

tunnistaminen lastenneuvolassa 38 Tuetut lomat ja Soluku-luontolomat

vuonna 2014

s. 10

PALSTAT 4 5 22 24 26 28 33 36 37 41 43

Ledare Pääkirjoitus Liitto tiedottaa Ajankohtaista Yhdestä elämästä Tutkittua Poimittua Yhdessä – postia yhdistyksiltä Nuorten palsta Tapahtumakalenteri Yhdistykset alueittain Aivoliiton yhteystiedot

Uusia menetelmiä kielellisen erityisvaikeuden tutkimiseen kehitetään jatkuvasti. Tarvitaan myös keinoja, joilla kaksikielisten lasten kielellisiä taitoja voidaan tutkia heidän molemmilla kielillään.

4/2013 Kielipolku

3

Ledare Paavo Arhinmäki

Renskiljning och iPaddar

E

n lärare på Enare skola berättar: ”Snart skickar jag eleverna till renskiljning med iPaddar. Tanken är att de ska samla in rennamn utgående från färg, kön och horn. Högstadiets elever är mycket ivriga inför den här uppgiften.”

Sådan är undervisningen nuförtiden i enaresamiska och nordsamiska i Enare i Nordlappland, där den lokala skolan och Samebiblioteket deltar i programmet ”Läslust” som finansieras av undervisningsoch kulturministeriet. ”Läslust” är ett program som i samarbete med skolorna och biblioteken vill främja barnens och de ungas läs- och skrivfärdigheter. Såväl invandrare som samer och specialgrupper med läs- eller skrivsvårigheter deltar i de trettio pilotsamfund som programmet består av.

Programmet ”Läslust” har skaffat iPaddar och andra pekdatorer som lånas ut till pilotgrupperna. Apparaterna har bland annat inspirerat sådana elever att läsa och skriva som inte tidigare har visat något intresse för det. Den nya teknologin har visat sig vara en fungerande lösning för alla specialgrupper.

Språket är grunden för kulturen. Att idka kultur – att få göra saker och att uppleva den – bör vara möjligt för alla oberoende av modersmål, i vilket land man är född i, vilket handikapp och vilket kön man har eller andra personliga faktorer. I många år har tillgängligheten till kulturen varit ett av utvecklingsmålen på vårt ministerium.

På undervisnings- och kulturministeriet är utgångspunkten för verksamheten FN:s konventioner

om de mänskliga rättigheterna som ger var och en rätt att ta del av kulturlivet. Också Finlands grundlag utgår från de mänskliga rättigheterna. Enligt den bör den offentliga makten garantera att alla människor får samma möjligheter att utveckla sig oberoende av ekonomiska förhållanden. Det här förverkligas bland annat genom att kulturtjänsterna är tillräckligt många. Biblioteken är ett exempel.

Enligt grundlagen bör den offentliga makten se till att den finsk- och svenskspråkiga befolkningens bildnings- och sociala behov uppfylls. Samerna som ursprungsbefolkning och romerna samt övriga grupper bör ha rätt att upprätthålla och utveckla sitt eget språk och sin kultur.

Också i Uleåborg har pekdatorerna blivit mycket populära bland invandrarungdomar i pilotgruppen ”Läslust”. Eleverna i nionde årskursen skriver en hel bok på finska med sina iPaddar. Boken handlar om dem själva, den egna kulturidentiteten och föräldrarnas delaktighet. Eleverna intervjuar sina föräldrar så att en del av boken består av en videofilm. Om föräldrarna inte kan eller vill tala finska tolkar eleverna intervjun till finska. Enligt läraren är eleverna fulla av iver när de får göra en bok om sig själva och sitt liv.

Kulturen tillhör oss alla, det kommer vi att hålla fast vid! ■

Paavo Arhinmäki Kultur- och idrottsminister

Att idka kultur – att få göra saker och att uppleva den – bör vara möjligt för alla.

4

Kielipolku 4/2013

STT-Lehtikuva/valtioneuvoston kanslia

PÄÄKIRJOITUS Paavo Arhinmäki

Poroerotusta ja iPadeja

I

narin koulun opettaja kertoo: ”Mie lähetän pian oppilaita poroerotuksiin iPadien kanssa. Ajatuksena on, että he keräävät poronnimityksiä värin, sukupuolen ja sarvien mukaan. Yläkoulun oppilaat ovat hirveän innoissaan tulevista töistä.”

Tällaista on nykyään inarinsaamen ja pohjoissaamen opetus Inarissa, Pohjois-Lapissa, jossa paikallinen koulu ja Saamelaiskirjasto ovat mukana opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamassa Lukuintoohjelmassa.

Lukuinto-ohjelmassa edistetään lasten ja nuorten luku- ja kirjoitustaitoa yhteistyössä koulujen ja kirjastojen kanssa. Ohjelman 30 pilottiyhteisössä on mukana myös maahanmuuttajia, saamenkielisiä sekä erityisryhmiä, joilla on luku- ja kirjoitusvaikeuksia.

Lukuinto-ohjelma on hankkinut iPadeja ja muita taulutietokoneita lainattaviksi pilottiprojektien käyttöön. Laitteet ovat muun muassa innostaneet sellaisia oppilaita lukemaan ja kirjoittamaan, jotka eivät aiemmin ole niistä innostuneet. Uuden teknologian käyttöönotto on osoittautunut toimivaksi ratkaisuksi kaikilla erityisryhmillä.

Kieli on kulttuurin perusta. Kulttuurin harrastamisen – tekemisen ja kokemisen – pitää olla mahdollista kaikille riippumatta äidinkielestä, syntymämaasta, vammaisuudesta, sukupuolesta tai muusta henkilöön liittyvästä syystä. Kulttuurin saavutettavuuden edistäminen onkin ollut ministeriössämme yhtenä kehittämisen kohteena jo useita vuosia.

Opetus- ja kulttuuriministeriön toiminnan lähtökohtina ovat YK:n ihmisoikeussopimukset, jotka

tunnustavat kaikkien ihmisten oikeuden ottaa osaa kulttuurielämään. Myös Suomen perustuslaki lähtee ihmisoikeuksista. Sen mukaan julkisen vallan on turvattava jokaiselle yhtäläinen mahdollisuus kehittää itseään varattomuuden sitä estämättä. Tätä toteutetaan huolehtimalla muun muassa riittävistä kulttuuripalveluista, kuten kirjastoista.

Perustuslain mukaan julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista.

Saamelaisilla alkuperäiskansana sekä romaneilla ja muilla ryhmillä on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan.

Myös Oulussa taulutietokoneet ovat saavuttaneet suuren suosion maahanmuuttajanuorten Lukuinto-pilottiryhmässä. Yhdeksännen luokan oppilaat kirjoittavat iPadeilla suomeksi kirjan. Kirjan sisältö on minä – oma kulttuuri-identiteetti – vanhempien osallisuus. Oppilas haastattelee vanhempiaan, joiden videointi on osa kirjaa. Oppilas tulkkaa vanhempiensa haastattelun suomeksi, jos vanhemmat eivät osaa tai halua puhua suomea. Opettaja kertoo oppilaiden olevan tohkeissaan, kun he saavat tehdä itsestään ja omasta elämästään kirjan.

Kulttuuri kuuluu meille kaikille, pidetään siitä kiinni! ■

Paavo Arhinmäki Kulttuuri- ja urheiluministeri

Kulttuurin harrastamisen – tekemisen ja kokemisen – pitää olla mahdollista kaikille.

4/2013 Kielipolku

5

Maria Vuorinen ja Pirjo Korpilahti Maria Vuorinen

Monikielinen, monikulttuurinen lapsuus

Lapsi oppii leikin avulla kieltä ja vuorovaikutusta muiden kanssa.

Lapsen asema määrittyy eri kulttuureissa eri tavoin. Myös lapsen sukupuoli ja sisarusasema vaikuttavat siihen, miten lapseen suhtaudutaan ja miten häntä kasvatetaan. Suomeen tulee lapsia hyvin erilaisista asumisympäristöistä ja he ovat eri tavoin sitoutuneita omiin kasvukulttuureihinsa.

P

erheen odotukset ovat suuret, kun lapsi tulee suomalaiseen päivähoitoon. Lapsen tulevaisuus ja hyvinvointi sekä menestyminen koulussa ja uuden yhteiskunnan jäsenenä mietityttävät vanhempia.

Neuvolassa perheelle on saatettu esittää suositus 3–6-vuotiaan lapsen sijoittamiseksi päiväkotiryhmään, jotta hän oppisi suomen kielen paremmin.

Koulunkäyntiä edeltävälle suomen kielen opetukselle asetetut ta-

6

Kielipolku 4/2013

voitteet ovat korkeat ja tehtäväkenttä päiväkodin varhaiskasvatuksen kannalta haasteellinen etenkin silloin, kun lapsiryhmissä ei ole riittävästi suomea äidinkielenään puhuvia lapsia.

Erilaiset perheet ja kulttuurit Kulttuurinen tausta vaikuttaa kielen lisäksi myös moniin muihin tekijöihin, jotka liittyvät vuorovaikutukseen

lapsen kanssa. Ratkaisevaa ei ole pelkästään uusien sanojen ja ilmaisujen oppiminen. Tapa kommunikoida voi olla tyystin erilainen.

Jos lapsi ei ole tottunut juttelemaan aikuisen kanssa, voi aikuiselle muodostua lapsen kielellisistä taidoista vääränlainen kuva. Lapsen omaksuma rooli puhujana voi olla ratkaisevasti erilainen kuin osaamme omien kulttuuristen normiemme pohjalta odottaa. Lapsen puheeseen ja puhumiseen liittyvät tavat eivät

ole välttämättä edes perheessä tiedostettuja, joten niitä voi olla vaikea käsitellä varhaiskasvattajien ja vanhempien välisissä keskusteluissa.

Kommunikaation ja kulttuurin välinen kiinteä side tulee esille tavassa käyttää kieltä erilaisissa arjen tilanteissa. Uudessa kielikulttuurissa keskustelun tempo, vuorottelu, toisen lausumien ”tukeminen” ja jopa suhtautuminen hiljaisuuteen edellyttävät uudenlaista kieleen suuntautumista. Omien ajatusten ilmaisussa tarvittavat taidot kehittyvät vain harjoittelun myötä.

Usein leikkitilanteet toimivat lapselle varhaisina kommunikaation oppimisympäristöinä. Leikissä lapsi peilaa tunteitaan ja toiveitaan sekä kasvuympäristönsä asettamia rajoituksia.

Päiväkotiryhmissä samaa kieltä puhuvat lapset hakeutuvat usein leikkimään yhdessä. Päiväkodin työntekijöiden käytännön kokemus on, että samankielisten lasten leikkitilanteet vaikuttavat sisällöllisesti rikkaammilta ja vaativammilta kuin ne leikit, joita erikieliset lapset leikkivät yhdessä.

Yhteisen kielen leikeissä puhutulla kielellä ja leikin jatkuvuudella näyttäisi olevan suuri merkitys.

Erikielisten lasten leikit perustuvat puolestaan usein toimintaan ja yksinkertaisiin sääntöihin – leikki on keskeytymiselle herkkää ja vaatii vain vähän puhetta.

Päiväkodin lisäksi suomea toisena kielenä puhumaan opettelevat lapset kuulevat ja omaksuvat kieltä usein myös kotonaan joko median välityksellä tai esimerkiksi kouluikäisten sisarustensa ja heidän ystäviensä puhumana.

Monikielisyys on haaste ammattilaisille Päivähoidon työntekijöille ja opettajille monikielisten ja -kulttuuristen lasten, nuorten ja perheiden kanssa työskentely on jo arkipäivää. Myös kliinisissä ammateissa työskentelevät henkilöt kuten puheterapeutit ja

Shutterstock

Lapsi oppii leikin avulla

Lapset omaksuvat kieltä päiväkodin lisäksi mediasta sekä esimerkiksi kouluikäisten sisarustensa ja heidän ystäviensä välityksellä.

psykologit kohtaavat työssään monikulttuurisia lapsiperheitä. Heidän asiantuntijuuttaan pyydetään ja arvostetaan lapsen kehitystä koskevissa pulmakohdissa ja tulevaisuuteen vaikuttavissa ratkaisutilanteissa.

Monikulttuurisuutta kohtaavien ammattilaisten saama koulutus, tietämys ja kokemukset eri kulttuureista vaihtelevat. Usein avaimet asiakasperheiden ja eri ammatti- ja asiantuntijaryhmien väliseen yhteistyöhön löydetään parhaiten avoimuudella ja erilaisuutta arvostavilla lähestymistavoilla.

Uusi koulutusmalli ammattitaidon tukena Keväällä 2013 toteutettiin Turun

yliopiston ja Åbo Akademin yhteishankkeena kurssi puheterapeuttien ja psykologien ammatillisen kasvun tueksi. Kurssin nimi oli Tutkimus ja kuntoutus monikulttuurisessa ympäristössä. Sen lähtökohtana oli vastata työelämässä korostuvaan monikielisen ja -kulttuurisen asiantuntijuuden tarpeeseen.

Kurssin aloitusjakson seminaareissa käsiteltiin muun muassa työskentelyä monikielisessä ja -kulttuurisessa ympäristössä, vähemmistöuskontojen roolia arkipäivässä sekä lasten asemaa eri kulttuureissa. Kurssin käytännön osuus toteutettiin yhteistyössä varhaiskasvatuspalveluja tuottavan Sateenkaari Koto Oy:n kanssa.

Käytännön jakso toteutettiin turkulaisissa päiväkodeissa, joissa pu-

4/2013 Kielipolku

7

huttiin tuolloin suomen ja ruotsin lisäksi 49:ää eri äidinkieltä. Opiskelijat haastattelivat lasten vanhempia ja päiväkotien henkilökuntaa, tarkkailivat lasten toimintaa päiväkodissa, tekivät lasten kehitysarvioita sekä kävivät palautekeskusteluja vanhempien kanssa. Tarvittaessa keskusteluja käytiin tulkkien avustuksella.

Kurssi osoittautui kaikkien mukana olleiden tahojen kannalta erittäin toimivaksi. Päiväkodin henkilökunnan mielestä lasten suomen kielen oppimista tukevia ja perheitä paremmin palvelevia verkostoja tarvitaan.

Läheinen yhteistyö puheterapeuttien ja psykologien kanssa koettiin mielekkäänä.

Perheille kurssi antoi hyödyllistä tietoa lapsen suomen kielen tasosta.

Se myös madalsi kynnystä hakea lapselle tarvittaessa puheterapeutin tai psykologin apua.

Shutterstock

Kurssi sai hyvää palautetta

Neuvolassa perheelle saatetaan suositella lapsen sijoittamista päiväkotiryhmään, jotta hän oppisi suomen kieltä.

Kurssi on tarkoitus toteuttaa uudelleen vuoden 2014 aikana. Uusia koulutusratkaisuja tarvitaan, jotta tulevaisuuden puheterapeutit ja psykologit pystyvät entistä paremmin vastaamaan monikulttuurisen yhteiskunnan haasteisiin. ■

Maria Vuorinen työskentelee päiväkodin johtajana Sateenkaari Koto Oy:n monikulttuurisessa päiväkoti Halikolossa Turussa.

Pirjo Korpilahti toimii logopedian professorina Turun yliopistossa.

Kysy puheterapeutilta!

Oletko huolissasi lapsen kielen kehityksestä?

Haluatko tukea lapsen kielellistä kehitystä joko vanhempana tai ammattilaisena, mutta et tiedä miten?

Aivoliiton Kommunikaatiokeskuksen puheterapeutit vastaavat kysymyksiin, jotka liittyvät kielelliseen erityisvaikeuteen, puheterapeuttiseen kuntoutukseen tai puhetta tukeviin ja korvaaviin kommunikaatiokeinoihin.

Kysymyksiin vastataan sähköpostitse noin kahden viikon sisällä.

Kysymyksiä tai vastauksia ei julkaista verkkosivuilla.

Kysymyksiä voi esittää verkkosivulla

www.aivoliitto.fi/kielellinenerityisvaikeus/kysy

8

Kielipolku 4/2013

Musiikki on muutakin kuin ääntä – se näkyy, tuntuu ja koskettaa.

Kiinnostaako Sinua musiikin ja vapaaehtoistoiminnan yhdistäminen?

TunneMusiikki Eläkeliiton TunneMusiikki-projekti tukee ikääntyneiden esteetöntä osallistumista ja näkö- ja kuulovammaisten musiikkitoimintaa. Tule mukaan koulutuksiin!

Kevään 2014 peruskurssit: 28.1.–1.2.2014 (Salo, 55 euroa) 17.–21.2.2014 (Salo, 55 euroa) 31.3.–4.4.2014 (Rovaniemi, 55 euroa) 19.–23.5.2014 (Lapua, 55 euroa) Yhteistyössä Näkövammaisten Keskusliitto ry, Kuuloliitto ry sekä Vanhustyön Keskusliitto ry.

Hakulomakkeet ja lisätiedot Eläkeliitosta: puh. (09) 7257 1178 tai heini.siltainsuu@elakeliitto.fi www.elakeliitto.fi

Jokaisella on oikeus lukea!

Selkosanomat www.selkosanomat.fi

selkokirjat

www.papunet.net/selkokirjat

Selkokeskus Lisätietoa palveluistamme www.selkokeskus.fi

4/2013 Kielipolku

9

Sari Kunnari

Uusia menetelmiä kielellisen erityisvaikeuden tutkimiseen

Shutterstock

Erilaisten kielellisten ongelmien tunnistaminen on haasteellista muun muassa luotettavien arviointimenetelmien puutteen vuoksi. Monikulttuurisuuden lisääntyessä tarvitaan myös menetelmiä, joilla voidaan tutkia kaksikielisten lasten kielellisiä taitoja heidän molemmilla kielillään.

Lapsenkielen tutkimuskeskus on mukana kehittämässä uusia arviointimenetelmiä niin yksi- kuin monikielistenkin lasten kielellisen erityisvaikeuden tunnistamiseen.

S

uomessa on edelleenkin valitettavan vähän puheterapeuttien käyttöön tarkoitettuja standardoituja ja normitettuja menetelmiä. Monikielisen ja -kulttuurisen väestönosan kasvaessa tarvitaan myös yhä enemmän monikielisille lapsille soveltuvia arviointimenetelmiä. Tähän haasteeseen on viime vuosien aikana tartuttu muun muassa Oulun yliopiston Lapsenkielen tutkimuskeskuksessa.

10

Kielipolku 4/2013

Oulussa tutkitaan lapsenkieltä Oulun yliopiston Lapsenkielen tutkimuskeskus perustettiin virallisesti vuonna 2009 kokoamaan yhteen eri tieteenaloilla tehtävää lapsenkielen tutkimusta. Tutkimuskeskuksessa työskentelee tällä hetkellä 13 senioritutkijaa ja 14 tohtorikoulutettavaa.

Valtaosa tutkijoista edustaa logopedian tieteenalaa. Kansallista ja

kansainvälistä yhteistyötä tehdään kuitenkin laajalti eri tieteenalojen tutkijoiden kanssa. Mukana on muun muassa lääketieteen eri alojen, fonetiikan, kielitieteen ja psykologian tutkijoita.

Tutkimuskeskuksessa on tällä hetkellä käynnissä kymmenen laajaa hanketta, joista kolme keskittyy kielelliseen erityisvaikeuteen. Seuraavassa tarkastellaan lähemmin juuri päättynyttä Euroopan tiedesäätiön

rahoittamaa COST IS0804 -hanketta, jossa keskityttiin monikielisten ja -kulttuuristen lasten kielellisten taitojen arviointiin sekä kielellisen erityisvaikeuden tunnistamiseen sekä yksi- että monikielisillä lapsilla.

Monikielisyyden sinällään ei ole todettu lisäävän kielellisen erityisvaikeuden riskiä. Monikielisyyttä ja kielellistä erityisvaikeutta onkin tutkittu pääasiassa erillisinä ilmiöinä.

Kun tutkitaan monikielisiä lapsia, on tärkeä tehdä ero simultaanisen ja suksessiivisen kielenomaksumisen välillä. Simultaanisella kaksikielisyydellä tarkoitetaan tilannetta, jossa lapsi omaksuu kahta kieltä samanaikaisesti varhaislapsuudesta lähtien. Suksessiivisella kaksikielisyydellä puolestaan viitataan tilanteeseen, jossa toisen kielen omaksuminen alkaa vasta myöhemmällä iällä.

Viimeaikaiset tutkimukset yksikielisistä ja simultaanisti kaksikielisistä lapsista, joilla on todettu kielellinen erityisvaikeus, ovat osoittaneet, että näiden kahden lapsiryhmän suoriutuminen on samankaltaista. Näin ollen simultaaninen kaksikielisyys ei näyttäisi lisäävän kielellisen erityisvaikeuden vaikeusastetta. Sen sijaan suksessiivista kaksikielisyyttä koskevat tutkimustulokset ovat huomattavasti ristiriitaisempia. Osassa tutkimuksista sen on arveltu myötävaikuttavan kielellisten ongelmien esiintymiseen ja vaikeusasteeseen.

COST-hankkeessa oli mukana tutkijoita 34 maasta. Oulun yliopiston Lapsenkielen tutkimuskeskuksesta hankkeeseen osallistui neljä tutkijaa.

Hankkeen tavoitteena oli kehittää menetelmiä, joilla voitaisiin mahdollisimman luotettavasti arvioida kielen eri osa-alueiden hallintaa ja tunnistaa kielen kehityksen ongelmat. Erityisenä haasteena oli kehittää menetelmiä, joilla voidaan tutkia kaksikielisten lasten kielellisiä taitoja heidän molemmilla kielillään.

Koska kielet ovat rakenneominaisuuksiltaan erilaisia, hankkeessa py-

Shutterstock

Eurooppalaista tutkimusyhteistyötä

Monikielisten lasten sanaston taso on yleensä yhtä hyvä kuin yksikielisillä lapsilla, jos sitä mitataan lapsen hallitsemien eri kielten yhteenlasketulla sanastolla.

rittiin tuottamaan myös tietoa siitä, miten kielellinen erityisvaikeus ilmenee eri kielissä, olipa sitten kyseessä yksi- tai monikielinen lapsi.

Tutkijat kokoontuivat kolme kertaa vuodessa neljän vuoden ajan eri puolille Eurooppaa kehittämään edellä mainittuja menetelmiä. Osallistujat jakaantuivat teema-alueittain neljään työryhmään: kielioppirakenteet, sanasto ja epäsanantoisto, kerrontataidot ja toiminnanohjaus.

Seuraavassa tarkastellaan lähemmin teema-alueita, joissa oli mukana suomalaistutkijoita.

Lasten sanaston arviointia Lapsilla, joilla on kielellinen erityisvaikeus, on usein puutteellinen sanavarasto. Sen sijaan monikielisten lasten sanaston taso on yleensä yhtä hyvä kuin yksikielisillä lapsilla, jos sitä mitataan lapsen hallitsemien eri kielten yhteenlasketulla sanastolla. Jos arviointi perustuu pelkästään yhden kielen sanastoon ja vertailukohteena käytetään yksikielisten normeja, voi monikielistenkin lasten sanaston kehitys näyttäytyä usein viivästyneeltä.

Tämä puolestaan voi johtaa herkästi

kielellisten vaikeuksien ylidiagnosointiin.

Viimeaikaiset tutkimukset antavat viitteitä siitä, että lasten sanaston arviointi on yksi potentiaalinen keino tunnistaa kaksikielisten lasten kielellinen erityisvaikeus. Niinpä tässä COST-hankkeessa päätettiin kehittää sanastotesti, johon luotiin mahdollisimman monelle eri kielelle ja kulttuurille soveltuva kuvamateriaali. Testisanojen kielikohtaisessa valinnassa huomioitiin muun muassa sanojen tyypillinen omaksumisikä, äänteiden ja äänneyhdistelmien vaikeusaste sekä sanojen merkityssisältö.

Lopulliseen testiin valittiin yhteensä 128 sanaa; puolet arvioimaan sanojen ymmärtämistä ja puolet sanojen tuottamista. Testin normiaineiston keruu on parhaillaan käynnissä.

Epäsanojen toistaminen voi olla vaikeaa Fonologisella työmuistilla tarkoitetaan kykyä prosessoida ja varastoida kielen äänteellistä ainesta lyhytaikaisesti muistissa. Lapsen ongelmat lyhytaikaisessa varastoimisessa heijastuvat yleensä myös kielen oppi4/2013 Kielipolku

11

miseen, sillä kuultu äänteellinen aines ei joko siirry pitkäkestoiseen muistiin tai siirtyy sinne väärässä muodossa. Lasten fonologista työmuistia arvioidaan useimmiten epäsanantoistotestillä.

Testissä lapsi toistaa kuulemansa epäsanat (merkityksettömät tietyn kielen äännejonojen mukaiset sanat) välittömästi ja mahdollisimman tarkasti. Hän saa pisteitä sen perusteella, kuinka hyvin toistettu sana vastaa tavoitteena ollutta epäsanaa.

Lapsilla, joilla on kielellinen erityisvaikeus, on todettu olevan suurta vaikeutta epäsanojen toistossa. Sen sijaan kaksikielisillä lapsilla ei kyseisiä ongelmia yleensä esiinny. Epäsanantoistotestiä voidaan siis käyttää apuna erotettaessa toisistaan kaksikieliset lapset, joilla on vain viivettä kielen kehityksessä, ja lapset, joilla on selkeää kielellistä erityisvaikeutta.

Suomessa ei ole tällä hetkellä yhtään yleisesti käytössä olevaa suomen kielen mukaista epäsanantoistotestiä. Näin ollen COST-hankkeessa työstettiin monien muiden kielten ohella myös suomalainen epäsanantoistotesti. Testissä on yhteensä 24 suomen kielen äänne- ja tavurakenteita noudattavaa epäsanaa. Testiin on liitetty animaatioita lapsen huomion ja mielenkiinnon ylläpitämiseksi.

Testiin kerätään parhaillaan normiaineistoa yksikielisten eri-ikäisten lasten keskimääräisen suoriutumisen määrittelemiseksi. Jatkossa on tarkoitus tutkia myös monikielisiä lapsia sekä lapsia, joilla on kielellinen erityisvaikeus.

Kerronta vaatii hyvää kielen hallintaa Kerrontataitojen arvioinnilla saadaan monipuolista tietoa lapsen kielellisistä taidoista, sillä kerronta vaatii usean eri kielen osa-alueen yhtäaikaista hallintaa.

Kerrontataitojen on todettu olevan yhteydessä myös lukemisen, kirjoittamisen ja matematiikan taitojen kehittymiseen.

Kielelliseen erityisvaikeuteen liittyy usein heikkoutta kerrontataidoissa. Ongelmat painottuvat pääasiassa kertomusten kielelliseen rakenteeseen, esimerkiksi lauserakenteiden monimutkaisuuteen ja sanaston monipuolisuuteen, mutta toisinaan myös sisältöön. Vertailevaa tutkimusta kielellisesti tyypillisesti kehittyneiden yksi- ja kaksikielisten lasten kerrontataidoista on vielä suhteellisen vähän. Kielellisen erityisvaikeuden osalta vertaileva tutkimus puuttuu lähes kokonaan.

COST-hankkeessa kehitettiin neljä erilaista kuuden kuvan kuvasarjaa kerronnan arviointiin. Kahdella kuvasarjalla arvioidaan tarinan luomista ja kahdella tarinan uudelleenkerrontaa. Molemmat tarinan luomisen tai uudelleenkerronnan kuvasarjat ovat keskenään rinnakkaisia eli niitä pystytään käyttämään esimerkiksi kaksikielisen lapsen molempien kielien yhtäaikaiseen arviointiin.

Kerrontatehtävään kerätään parhaillaan normiaineistoa sekä yksi- että kaksikielisiltä lapsilta. Samoin kielelliseen erityisvaikeuteen liittyvä aineiston keruu on käynnissä.

Tulevaisuuden haasteet Vaikka COST-hanke päättyi virallisesti toukokuussa 2013 Krakovassa pidettyyn loppukonferenssiin, monien menetelmien kehittelytyö, aineiston keruu ja saatujen tulosten julkaiseminen jatkuu vielä vuosia eteenpäin. Menetelmät on tarkoitus saattaa myöhemmin kaikkien tutkijoiden ja kliinistä työtä tekevien ammattihenkilöiden käyttöön.

Tulevaisuus osoittaa, miten hyvin nämä hankkeessa kehitetyt menetelmät toimivat kielellisen erityisvaikeuden tunnistamisen tukena ja miten niitä pystytään hyödyntämään kuntoutuksen suuntaviivoja mietittäessä. ■ Lisätietoja: Lapsenkielen tutkimuskeskus: www.ouluclrc.fi COST-hanke: www.bi-sli.org Sari Kunnari toimii logopedian professorina ja Lapsenkielen tutkimuskeskuksen johtajana Oulun yliopistossa.

12

Kielipolku 4/2013

Hanne Itärinne

Signmark räppää kuurojen kulttuuria tunnetuksi Monikielisyys ja -kulttuurisuus on paljon muutakin kuin muualta Suomeen muuttaneita ihmisiä ja vieraiden maiden perinteitä. Suomessa elää ja vaikuttaa rinnakkain, limittäin ja lomittain monenkirjavia alakulttuureita ja erilaisia ihmisryhmiä. Kuuro rap-artisti Signmark on tehnyt upeaa työtä nostaessaan musiikin ja viihteen avulla esille viittomakielisten kulttuuria.

Rytmi tuntuu kehossa Miten kuuro voi tehdä tai kokea musiikkia? Signmarkin kappaleissa vahvassa roolissa ovat matalat taajuudet ja bassoäänet. Musiikin rytmi ja ääniaallot tuntuvat koko kehossa ja värähtelevät pinnoilla. Signmarkin lavaesiintymisessä ja videoissa tärkeällä sijalla ovat visuaalisuus, valot,

Emmi Virtanen/iidaliimatainen.com

S

ignmark eli Marko Vuoriheimo tiesi jo nuorena, että hän haluaa musiikista itselleen ammatin. Ympäristö ei välttämättä aina tukenut ja kannustanut kuuroa poikaa kohti musiikkibisnestä, mutta hän oli sinnikäs ja uskoi unelmaansa.

Vuoriheimo valmistui ensin kasvatustieteiden maisteriksi ja työskenteli opettajana. Innostus musiikkiin vei kuitenkin mukanaan ja viimeiset neljä vuotta hän on tehnyt päätyökseen musiikkia.

– Olen hyvällä tavalla kunnianhimoinen. En luovuta, ja jos mokaan, treenaan lisää, kuvailee Vuoriheimo itseään.

Vuoriheimon päättäväisyyden ja luovan energian ansiosta rap-yhtye Signmark perustettiin ja sen ensimmäinen levy julkaistiin vuonna 2006.

Tänä syksynä yhtye täytti seitsemän vuotta ja valmistelee jo kolmatta levyään. Signmarkin suosio on maailmanlaajuinen, keikkoja on ollut jo lähes 40 maassa.

Signmarkin musiikki on tarkoitettu kaikille. Kappaleiden pitää toimia sekä kuuleville että kuuroille. Siksi levyn viimeistelyynkin menee paljon aikaa.

energinen viittominen, tekstien yhteiskunnalliset ja henkilökohtaisetkin aiheet sekä luovuus.

– Signmarkin vaikutuksesta nuoret ovat rohkaistuneet kehittelemään omia viittomia ja slangityylisiä ilmaisuja. Viittomiseen on tullut nopeutta ja rap-tyyliä, kertoo Vuoriheimo.

Vuoriheimo kertoo, että Signmarkin musiikin kautta kuurot ovat alkaneet kiinnostua musiikista ja päässeet siitä osallisiksi.

– Omien vanhempieni nuoruuden aikaan kuurot koululaiset eivät usein edes päässeet musiikin tunneille. Ajateltiin, että musiikki ei voi

4/2013 Kielipolku

13

antaa heille mitään. Nyt kuurot tutustuvat musiikkiin: he haluavat tietää esimerkiksi, mitä ovat nuotit, millaista on pop- tai rap-musiikki ja miten musiikki vaikuttaa tunteisiin. Musiikki on heille kokonaan uusi maailma.

Asennetason vaikuttamista Kansainvälisen musiikkibisneksen lisäksi Vuoriheimo toimii myös yhteiskunnallisena vaikuttajana. Vuodesta 2010 lähtien hän on ollut nimitettynä ulkoministeriön erityisedustajaksi.

Hän on kiertänyt maailmalla ministerien kanssa puhumassa vammaisten ja viittomakielisten asemasta.

– Suomessa laki turvaa viittomakielisten oikeudet kohtalaisen hyvin verrattuna moneen muuhun maahan. Esimerkiksi Japanissa kuuro ei voi saada ajokorttia. Albaniassa kuuro voidaan viedä vankilaan, jos hän osallistuu mielenosoitukseen.

Parantamisen varaa on Suomessakin sekä lainsäädännössä että asennetasolla. Kuurojen voi edelleen olla vaikeaa päästä opiskelemaan tai löytää työpaikkaa. Tiedon puute lisää pelkoa ja pelko aiheuttaa syrjintää. Siksi on tärkeää, että kuurot ovat esillä. Pitää olla yhteisiä tilanteita ja asioita, joissa kuurot ja kuulevat kohtaavat tosiaan.

– Musiikki ja viihde laajemminkin ymmärrettynä on tehokas tapa välittää viestiä tärkeistä asioista. Sosiaalisen median ja kaveriverkoston avulla voi saada itselle tärkeitä asioita laajan joukon tietoisuuteen. Viesti kulkee ylöspäin myös päättäjille, Vuoriheimo uskoo.

Vuoriheimon uusin hanke on Team Haloo. Hän on kerännyt yhteen kuuden hengen tiimin, jonka jokainen jäsen on kohdannut elämässään haasteen olla erilainen – ja selvinnyt siitä. Team Haloo tahtoo vaikuttaa nuoriin, jotta he käsittelisivät itse rohkeasti erilaisuuttaan ja tuntisivat olevansa arvostettuja yhteiskunnan jäseniä. Nuorille heitetään haaste toimia yhteisöllisesti, kantaa vastuuta itsestään ja muista.

– Erityisesti haluamme huomioida syrjäytymisvaarassa olevat nuoret.

14

Kielipolku 4/2013

Kierrämme kouluissa tekemässä yhdessä nuorten kanssa työpajoissa erilaisia asioita, vaikkapa musavideoita tai muita multimediatuotantoja, joita voidaan sitten lähettää paikallisille päättäjille. Lapset ja nuoret saavat äänensä kuuluville ja kokevat, että heidän ajatuksillaan on merkitystä.

Lapsi tarvitsee kommunikaatiokeinon Vuoriheimo on tavannut paljon kuuroja, vieraskielisiä ja myös kielihäiriöisiä lapsia. Hän on nähnyt omin silmin, kuinka viittomat auttavat lapsia kommunikoimaan toisten kanssa.

– Kun vuorovaikutusta tuetaan viittomien ja kuvien avulla, lasten on helpompi hahmottaa sanoja. Mutta miksi tyytyä pelkkiin tukiviittomiin, kun viittomakielen avulla moni lapsi voisi saada kokonaisen uuden kielen?

Eniten Vuoriheimoa huolestuttavat tällä hetkellä syntymäkuurot lapset, joille laitetaan leikkauksessa sisäkorvaistute. Vain muutamat heistä saavat mahdollisuuden oppia sen lisäksi viittomakielen.

– Sisäkorvaistute ei tee kuulosta normaalia. Leikatut lapset saattavat kuulla ääniä, mutta eivät monestikaan saa sanoista selvää. Lisäksi sosiaalisissa tilanteissa, kuten monen henkilön puhuessa yhteen ääneen, heidän on vaikeaa pysyä keskusteluissa perässä. Istute myös rajaa pois monia harrastuksia. En ymmärrä, miksi pitää laittaa istute, kun tarjolla olisi kokonainen viittomakielinen maailma ja kieli, jonka avulla lapsi voisi tehdä mitä ikinä haluaa, Vuoriheimo ihmettelee.

Vuoriheimo ei vastusta itse laitetta, mutta pitää tärkeänä, että sen rinnalle tarjotaan myös viittomakielen opetusta, jolloin lapsesta kasvaa kaksikielinen. Joillain kuulevilla lääkäreillä on edelleen se käsitys, että viittomakielen käyttö hidastaa puhumaan oppimista.

– Se on ihan huuhaata! Minä osaan yhteensä kahdeksaa kieltä: viittä eri viittomakieltä ja kolmea puhuttua kieltä. Mitä enemmän lapsi oppii kieliä, sitä helpompi hänen on oppia niitä lisää.

Vuoriheimon oma tytär on nyt viisivuotias ja viittoo jo paremmin kuin monet tulkkiopiskelijat. Hän on kuuleva, mutta on saanut oppia viittomakieltä pienestä pitäen.

– Tyttäreni viittoi ensimmäisen sanansa noin viiden kuukauden iässä ja parin kuukauden kuluessa siitä hän jo kommunikoi useilla viittomilla. Puhumaan hän oppi normaalissa tahdissa vuoden ikäisenä, Vuoriheimo kertoo. ■ Lisätietoja: www.signmark.biz www.teamhaloo.fi Hanne Itärinne toimii tiedottajana Aivoliitossa.

Tukiviittomia vai viittomakieltä?

Tukiviittomat ja viittomakieli sekoitetaan usein toisiinsa.

Kun esimerkiksi puheterapeutti alkaa puhua vanhemmille tukiviittomien käytöstä kielenkehityksen tukena, vanhemmat kysyvät usein, tuleeko lapsesta viittomakielinen.

Tukiviittomia käytetään oman äidinkielen kielenkehityksen tukena, kun taas viittomakieli on oma kielensä eikä vastaa muun muassa rakenteeltaan suomen kieltä. Tukiviittomissa viitotaan puhutun kielen avainsanat, kun taas viittomakieli perustuu viittomiin ilman puhetta.

Kielihäiriöisten lasten kanssa käytetään tukiviittomia helpottamaan puheen ymmärtämistä. Ne tukevat samalla lapsen omaa ilmaisua ja oman äidinkielen mukaista kielenkehitystä.

Kielellinen eritysvaikeus on aivojen toimintahäiriöstä aiheutuva vaikeus, joka ilmenee yleensä kaikilla kielen osa-alueilla. Tämän vuoksi ongelmia tulee yleensä vastaan myös minkä tahansa toisen kielen, esimerkiksi viittomakielen, opettelussa.

Aivoliiton puheterapeutit AnnaKaisa Antila ja Maria Widenius

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ www.pkssk.fi

Parikkalan 1. apteekki 59100 Parikkala puh. 05-430 016

Saaren sivuapteekki puh. 05-435 256

Parasta edunvalvontaa. www.pardia.fi

4/2013 Kielipolku

15

Suomen kielen asema ja muuttuminen kulttuurin mukana

Shutterstock

Kaisa Häkkinen

Mihin kieli menee?

Kieli on ajattelevan ihmisen tärkein työkalu. Sen avulla ihminen hahmottaa, luokittelee ja järjestää maailmaa mielessään.

L

uokittelu tehdään konkreettiseksi antamalla luokille ja alaluokille omat nimet. Eläimiä voidaan jakaa esimerkiksi lintuihin ja kaloihin, lintuja esimerkiksi tikkoihin ja pöllöihin, pöllöjä hiiripöllöihin ja helmipöllöihin ja niin edelleen.

16

Kielipolku 4/2013

Luokittelun aste ja tarkkuus ovat yhteydessä tiedon määrään. Jos ei tunne lintuja tarkemmin, pöllö saattaa tuntua riittävän tarkalta nimitykseltä kaikille pehmeänpyöreille yölinnuille, vaikka todellisuudessa mitään yleispöllöä ei ole olemassakaan.

Kieli elää Kaikki elävät kielet muuttuvat jatkuvasti. Osa muutoksista johtuu kieliympäristön muuttumisesta. Vanhentuneisiin asioihin viittaavat sanat unohtuvat, kun niitä ei enää tarvita.

Uusille asioille tarvitaan uusia nimiä.

Niitä voi muodostaa kielen omista aineksista tai lainata muista kielistä.

Samalle asialle saattaa olla useita kilpailevia nimityksiä. Jos yksi voittaa, toiset katoavat tai jäävät elämään muuttuneessa merkityksessä.

Kun kantasuomalaisten asumuksiin runsaat parituhatta vuotta sitten alettiin tehdä puisia pohjia, niiden nimitykseksi lainattiin germaaninaapureilta lattia ja balttilaisnaapureilta silta. Molemmat sanat ovat käytössä edelleen, mutta silta tunnetaan lattian nimityksenä vain murteissa.

Yleiskielessä se on erikoistunut jonkin esteen yli johtavan rakennelman nimitykseksi.

Osa muutoksista johtuu kielestä itsestään. Luonnolliset kielet eivät koskaan ole täysin loogisia ja tasapainoisia järjestelmiä. Niissä on sisäistä vaihtelua ja ristiriitoja, jotka aiheuttavat jatkuvaa muutospainetta.

Muutokset voivat tapahtua kieliyhteisön eri osissa eri tavoin. Erot voivat koskea sekä muotoa että merkitystä. Länsimurteissa tuima tarkoittaa kirpeää, väkevää tai liian suolaista, itämurteissa se taas merkitsee aivan päinvastaista eli suolatonta, mietoa tai mautonta.

Sanastoa on niin paljon, ettei sitä pysty täydellisesti kuvaamaan missään sanakirjassa. Kun osa saadaan kuvatuksi, osa on jo ehtinyt muuttua jälleen. Nykysuomen sanakirjassa on yli 200 000 hakusanaa, ja suomen murteiden sanakokoelmassa on yli 8 miljoonaa sanalippua.

Yhden ihmisen sanavarasto on paljon pienempi. Murteentutkijat ovat laskeneet, että yhdessä pitäjänmurteessa on parhaimmillaan noin 30 000–40 000 sanaa. Tämä luku kuvaa paremmin yhden ihmisen hallitsemaa sanaston määrää kuin suuret valtakunnalliset sanakokoelmat, joihin sisältyy monien erikoisalojen sanastoa.

Tärkein säilyy Sanastontutkijat ovat havainneet, ettei sanasto muutu satunnaisesti.

On olemassa keskeisiä perusasioita, joille on jokseenkin kaikissa kielissä lyhyt ja yksinkertainen nimitys. Näitä perusasioita ovat esimerkiksi lähimmät sukulaissuhteet, tärkeimmät ruumiinosat, luonnon ja sään ilmiöt, tärkeimmät taivaankappaleet, vuoden ja vuorokauden ajat ja pienet lukumäärät. Myös perustavanlaatuisia tila- ja aikasuhteita varten tarvitaan omat sanansa: vastakohdat ylä/ala, etu/taka ja ennen/nyt ovat ihmisille tärkeitä aina ja kaikkialla.

Keskeisiä perusasioita ilmaisevat sanat säilyvät keskimääräistä paremmin, mutta nekin voivat muuttua. Esimerkiksi germaaninen lainasana äiti on syrjäyttänyt kantauralilaisen emäsanan, ja emä tai sen johdos emo ovat siirtyneet eläinemon nimitykseksi.

Balttilaisperäinen kaula on korvannut ikivanhan perintösanan sepä. Se elää kuitenkin johdoksessa sepalus, joka on alun perin tarkoittanut kaulusta.

Esimerkit osoittavat, että sanan taustalla oleva käsite on tärkeämpi ja pysyvämpi kuin sitä ilmaiseva konkreettinen sana. Kuitenkin myös käsitejärjestelmä voi muuttua. Ajan jaksottaminen seitsenpäiväisiksi viikoiksi ei ole kuulunut kantauralilaiseen kulttuuriin, vaan ajan kulkua on seurattu kuun vaiheita tarkkailemalla. Tästä muistuttaa sana kuukausi.

Seitsenpäiväinen viikko on tullut käyttöön kristinuskon ja siihen liittyvän ajanlaskun myötä. Suomalaiset on käännytetty lännestä käsin, ja myös useimpien viikonpäivien nimet ovat muinaisruotsista lainattuja. Nimien lopussa oleva -tai on sama kuin ruotsin tag, ja alkuosaan kätkeytyy skandinaavien pakanallisten jumalien ja taivaankappaleiden nimiä.

Esimerkiksi torstai on ukkosenjumala Torin päivä ja maanantai on kuun päivä.

enemmistökieli. Silloin alettiin ihmetellä, miksei suomen kielellä ollut maassa mitään virallista asemaa. Ei ollut suomenkielisiä kouluja, virastot eivät ottaneet vastaan suomenkielisiä asiakirjoja ja ummikkosuomalaiset joutuivat hoitamaan viralliset asiansa tulkkien välityksellä.

Kun suomen kielelle alettiin vaatia parempaa asemaa, huomattiin nopeasti, ettei suomeksi voinut ilmaista läheskään kaikkea tarpeellista, kun ei ollut sopivaa sanastoa. Sama ongelma koski sekä kulttuuria, elinkeinoelämää että yhteiskunnallisten asioiden hoitamista. Jopa suomalaisten etunimet olivat kirkonkirjoissa vieraissa asuissa, kun seurakuntien hallinnossa käytettiin ruotsia ja latinaa.

Kieltä alettiin tietoisesti kehittää. Uutta sanastoa luotiin omalta pohjalta ja kielen käyttöalaa laajennettiin kaikille elämänalueille. Vuosisadan lopulla tavoite oli saavutettu.

Kouluista valmistui suomen kielellä oppinsa saanutta väkeä yhteiskunnan eri tehtäviin ja suomeksi osattiin tehdä sekä tiedettä että taidetta.

Suomen kielen tulevaisuus Maailman kielten lukumäärä vähenee koko ajan. Suuret kielet kasvavat, pienet kutistuvat ja kuolevat pois.

Suomi ei ole välittömässä vaarassa, sillä koko maailman mittakaavassa se on suuri ja hyvinvoiva kieli. Ainoa uhka suomen kielelle ovat suomalaiset itse. Jos he kansainvälistymisen huumassa itse päättävät hylätä kielensä ja lakkaavat käyttämästä ja kehittämästä sitä, sitä ei pelasta mikään. ■ Kaisa Häkkinen on suomen kielen professori Turun yliopistossa.

Hän on erikoistunut kielihistoriaan, etymologiaan ja oppihistoriaan.

Räjähtävää kasvua Suomen kirjakieli luotiin 1500-luvulla, mutta aluksi sitä käytettiin lähinnä kirkon piirissä. Tilanne muuttui 1800-luvulla, kun suomesta tuli autonomisen suuriruhtinaskunnan

4/2013 Kielipolku

17

Tuija Sarvi

Vammainen maahanmuuttaja palveluviidakossa maisten ja pitkäaikaissairaiden maahanmuuttajien oikeuksia ja yhdenvertaisia osallistumismahdollisuuksia suomalaisessa yhteiskunnassa. Alun perin Helsingin Invalidien Yhdistyksen maahanmuuttajaprojektina alkanut Hilma siirtyi vuonna 2006 vammaisjärjestöjen kattojärjestön Vammaisfoorumin alaisuuteen. Toimintaa rahoittaa Raha-automaattiyhdistys.

Tuija Sarvi

Moninainen asiakaskunta

Tukikeskus Hilma neuvoo vammaisia maahanmuuttajia ja heidän läheisiään.

Suomen palvelujärjestelmässä suunnistaminen tuntuu usein kantasuomalaisestakin raskaalta.

Maahanmuuttajalle se on vielä haastavampaa, erityisesti jos kotoutuminen on vasta alussa.

Vammaisten maahanmuuttajien tukikeskus Hilma auttaa eteenpäin.

V

ammaiset maahanmuuttajat ovat moninkertainen vähemmistö eli ryhmä, joka on erityisessä syrjintä- ja syrjäytymisvaarassa sekä vammansa että maahanmuuttotaustansa vuoksi. Siksi on tärkeää,

18

Kielipolku 4/2013

että heidän tarpeensa huomioidaan niin viranomais- kuin järjestökentälläkin.

Vammaisten maahanmuuttajien tukikeskus Hilma on vuodesta 2002 lähtien pyrkinyt edistämään vam-

Tukikeskus Hilma palvelee kaikkia kieli- ja vammaryhmiä. Asiakaskunnasta löytyy niin kiintiöpakolaisia, turvapaikanhakijoita kuin työn tai perhesiteen perässä muuttaneitakin.

Osa asiakkaista on juuri maahan tulleita, osa taas on asunut Suomessa jo yli vuosikymmenen.

Asiakkaiden olosuhteet ja tarpeet vaihtelevat suuresti, mutta yleisiä huolenaiheita ovat esimerkiksi palvelujen piiriin pääseminen, kielteisistä päätöksistä valittaminen, esteetön asuminen sekä vapaa-ajan harrastusten löytäminen.

Hilman toimikenttä on niin laaja, että kahden työntekijän aika ja asiantuntijuus eivät mitenkään riitä asiakkaiden kaikkien pulmien ratkomiseen. Tämä ei myöskään ole tarkoitus: tukikeskuksen tehtävänä on kartoittaa asiakkaan tilanne ja ohjata hänet eteenpäin asianmukaisten palveluiden ja erikoisasiantuntemuksen piiriin. Asiakastyöhön kuuluu myös vertaistukitoimintaa.

Asiakastyön ohella Hilman tärkeimpiä toimintamuotoja ovat koulutus, tiedotus ja vaikuttaminen. Verkostoitumisen ja sidosryhmäyhteistyön avulla tietoa vammaisten maahanmuuttajien erityisistä haasteista ja tarpeista pyritään levittämään mahdollisimman laajalle. Hilma myös tuottaa materiaalia eri kielillä asiakkaiden ja sidosryhmien käyttöön.

Kulttuurierot saattavat yllättää Nykyaikaisen yhteiskunnallisen vammaiskäsityksen mukaisesti Suomessa korostetaan vammaisten henkilöiden yhdenvertaisia oikeuksia ja osallisuutta sekä riippumattomuutta ja omatoimista pärjäämistä.

Muissa kulttuureissa vammaiskäsitys voi olla erilainen ja yhteisöllisyys kaiken kaikkiaan itsenäisyyttä arvostetumpi asia. Nämä eroavuudet vaikuttavat siihen, kuinka vieraasta kulttuurista tuleva vammainen henkilö tai hänen läheisensä suhtautuu Suomessa tarjolla oleviin vammaispalveluihin kuten kuntoutukseen tai tuettuun asumiseen.

– Joskus asiakkaan voi esimerkiksi olla vaikea ymmärtää, miksi vammaisen nuoren aikuisen kannattaisi kokeilla itsenäistä asumista sen sijaan, että vanhemmat huolehtisivat

hänestä pysyvästi kotona, selittää Hilman asiakasneuvoja Farah Ghahramani.

Huomiota koko perheen hyvinvointiin Suomalainen palvelujärjestelmä on sektoroitunut ja vaikeaselkoinen.

Kun kukin työntekijä huolehtii vain omasta tontistaan, käy helposti niin, että kenellekään ei muodostu kokonaiskuvaa perheen tilanteesta tai tarpeista.

– Muun perheen hyvinvoinnilla on suuri vaikutus vammaisen perheenjäsenen oikeuksien toteutumiseen. Siksi asiakastyössä pitäisi aina huomioida koko perheen tilanne mahdollisimman kattavasti. Moniammatillisen yhteistyön merkitystä ei voi liikaa korostaa, toteaa Ghahramani.

Yksi asiakastapaamisissa usein esille nouseva teema on omaishoitajuus. Monissa kulttuureissa vammaisesta perheenjäsenestä huolehtiminen nähdään itsestään selvänä velvoitteena. Omaishoitajuus käsitteenä ei ole tuttu. Suomessa asuva maahanmuuttaja saattaakin toimia omaishoitajana tietämättään ja jää siksi ilman siihen kuuluvia etuja kuten vapaapäiväoikeutta. Tällöin vaarantuu myös hoidettavan etu, sillä omaishoitajan oma jaksaminen on edellytys hyvälle hoidolle. ■ Lisätietoa Hilmasta: www.tukikeskushilma.fi Tuija Sarvi on Vammaisten maahanmuuttajien tukikeskus Hilman koordinaattori.

Suomen Nuortentalolla avopalveluja kaikenikäisille Suomen Nuortentalo Oy tarjoaa asumispalveluja nuorille ja nuorille aikuisille Turun ja Kuopion yksiköissä. Jyvässeudun Nuortentalolla on keskitytty elokuun alusta alkaen tarjoamaan avopalveluita.

Avopalveluiden avulla tuetaan yksilöllisin tavoin asiakkaita arjen kaikilla osa-alueilla ja ne räätälöidään asiakkaiden tarpeiden mukaan. Avopalvelut sopivat kaiken ikäisille asiakkaille. Avopalvelut koostuvat neuropsykiatrisesta valmennuksesta, ammatillisesta tukihenkilöpalvelusta ja vertaisryhmätoiminasta.

Jyvässeudun Nuortentalon pihapiirissä on edelleen asuntoja, joita voidaan vuokrata ammatillisen tukihenkilöpalvelun asiakkaille.

Tukea ja valmennusta annetaan pääsääntöisesti asiakkaan omassa asumis- ja toimintaympäristöissä. Avopalveluita on tarjolla myös muissa Nuortentalon yksiköissä.

Kysy lisää palveluistamme yksiköiden vastaavilta ohjaajilta!

Turun seudun asumispalvelut: Anne Ingman p. 050 442 0092 Turun seudun valmennuspalvelut: Pia Laverman p. 050 447 8763

Jyvässeudun avopalvelut: Eveliina Vaskelainen p. 050 303 7703 Kuopion asumis- ja avopalvelut: Satu Pasanen p. 040 562 9118

www.nuortentalo.fi

4/2013 Kielipolku

19

Kielellinen erityisvaikeus, aiemmalta nimeltään dysfasia, tarkoittaa lapsen kielen kehityksen häiriötä. Siitä käytetään joskus myös nimeä SLI, joka tulee englannin kielen sanoista specific language impairment. Lapsen kielen kehitystä seurataan neuvolakäynneillä.

Shutterstock

Jasmin Pöyhönen

Kielellisen erityisvaikeuden tunnistaminen lastenneuvolassa

Kielellistä erityisvaikeutta ei voida luotettavasti tunnistaa millään yksittäisellä testillä.

L

apsella, jolla on kielellinen erityisvaikeus, kielen kehitys viivästyy tai etenee poikkeavasti.

Kielelliset ongelmat ilmenevät yleensä sekä puheen ymmärtämisessä että tuottamisessa. Lapsista 5–7 prosentilla on jonkintasoinen kielellinen erityisvaikeus.

Kielellisen erityisvaikeuden piirteitä voidaan havaita jo kaksivuotiailla lapsilla, mutta luotettavammin ne tunnistetaan noin neljän vuoden iässä. Lievissä tapauksissa vaikeudet ilmenevät vasta kouluiässä. Kyseessä on neurobiologinen häiriö ja diagnoosin tekee useimmiten lastenneurologi tai foniatri, joka on puhehäiriöiden erikoislääkäri.

Neuvola tukee lasta ja perhettä Lastenneuvoloiden keskeisenä tehtävänä on edistää lasten terveyttä sekä seurata heidän fyysistä kasvuaan ja 20

Kielipolku 4/2013

kehitystään. Mitä enemmän lapselle karttuu ikää, sitä merkityksellisemmäksi seurannassa tulee emotionaalisen, psyykkisen, sosiaalisen ja neurologisen kehityksen seuranta.

Lastenneuvolan terveydenhoitaja tukee ja ohjaa vanhempia kasvatuksellisissa ja elämänhallintaan liittyvissä asioissa. Neuvoloissa annetaan myös tietoa ja ohjeita lapsen oppimisen ja kehityksen tukemiseen.

Jos perheen parissa, päivähoidossa tai neuvolassa ollaan epävarmoja tai huolissaan lapsen kielen, puheen tai kommunikoinnin taidoista, lähetetään lapsi puheterapeutille arvioitavaksi. Neuvolassa on aloitettava tukitoimenpiteet kielellisen erityisvaikeuden epäilyn herätessä.

Kieli kehittyy vuorovaikutuksessa Vauvan kieli kehittyy vuorovaikutuksessa häntä hoitavien ihmisten kans-

sa. Jokeltelu ja ääntely luovat pohjaa myöhemmälle kielen omaksumiselle.

Normaalisti kehittyvä alle yksivuotias lapsi kommunikoi pääsääntöisesti eleiden, katseiden, osoittamisen ja ääntelyn avulla. Lapsi ymmärtää yksittäisiä sanoja. Kaksivuotiaana lapsi alkaa tuottaa yksittäisiä sanoja ja pieniä lauseita. 3–4-vuotias keskustelee sanallisesti ja tuottaa pitkiä lauseita sekä kyselee paljon. 5–6-vuotias puhuu sujuvasti ja selkeästi sekä omaa laajan sanavaraston. Normaalissakin puheen kehityksessä ilmenee toki yksilöllisiä vaihteluja.

Lastenneuvolan terveydenhoitaja kiinnittää huomiota vauvan jokelteluun, puheen kehitykseen, puheen ymmärtämiseen, leikkiin ja vuorovaikutukseen. Vauvalla kielellinen erityisvaikeus saattaa ilmetä jokeltelun puuttumisena. Neuvolassa tulee selvittää, onko lapsen lähisukulaisilla kielellisen kehityksen ongelmia tai oppimisvaikeuksia.

Kielihäiriöinen lapsi saattaa sanoa ensimmäiset sanansa normaalin kehityskulun mukaisesti, mutta sanavaraston lisääntyminen ja lausetasoinen puhe kehittyvät yleensä hitaammin, vaikka kuulo on normaali. Lapsi ei omaksu kieltä odotetulla tavalla. Puhe saattaa puuttua myös kokonaan.

Kielelliseen erityisvaikeuteen liittyy lähes aina myös puheen ymmärtämisen vaikeutta. Lapsen kielen ymmärtämisen vaikeus voi ilmetä levottomuutena, käyttäytymishäiriönä, juuttumisena tai vetäytymisenä.

Kielellistä erityisvaikeutta ei voida luotettavasti tunnistaa millään yksittäisellä testillä. Lastenneuvoloissa käytetään muun muassa varhaisen

kommunikaation ja kielen kehityksen arviointilomaketta, ääntelyn ja motoriikan kehityksen seurantamenetelmää, ns. kettu- ja lumiukkotestiä sekä LENE-tutkimusta.

Kielellistä erityisvaikeutta voidaan kuntouttaa Kielellisen erityisvaikeuden kuntoutukseen kuuluvat vanhempien informointi, sitouttaminen ja aktiivinen osallistaminen sekä tukitoimet kotona ja päivähoidossa. Jos vanhemmat, päivähoidon henkilökunta tai terveydenhuollon ammattilaiset havaitsevat lapsen kielen kehityksessä vaikeuksia, lapsi tulee ohjata puheterapeutin arviointiin mielellään jo 2,5 vuoden ikäisenä.

Kielihäiriöisen lapsen vaikeudet ovat yksilöllisiä, joten kuntoutus on suunniteltava lapsen vaikeuksien ja vahvuuksien mukaan. Lapselle voidaan suositella muun muassa puhetai toimintaterapiaa sekä neuropsykologista kuntoutusta.

Varhainen kielellisen erityisvaikeuden tunnistaminen, tukitoimien

aloittaminen ja perheen ohjaus vaikuttavat suotuisasti lapsen kielellisten taitojen ja käyttäytymisen kehitykseen. Neuvolassa vanhempia voidaan ohjata muun muassa tutustumaan Papunet-verkkosivustolta löytyvään Vuorotellen-oppaaseen sekä Aivoliiton julkaisemaan Pienen kielipolku -oppaaseen, joissa annetaan vinkkejä vuorovaikutuksen ja kielen kehityksen alkutaipaleelle. Puhetta tukevat ja korvaavat kommunikointikeinot, kuten tukiviittomat, kuvat ja piirtämisen käyttö puheen tuottamisen ja ymmärtämisen tukena, ovat usein tarpeen.

Lapsen sosiaalisia taitoja ja positiivista minäkuvaa on tärkeää tukea kotona ja päivähoidossa. Kielihäiriöinen lapsi kuuluu usein pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin. Hänen tarvitsemansa tukitoimet perustuvat yksilölliseen arviointiin ja sen pohjalta laadittuun kuntoutussuunnitelmaan.

Erityistä tukea tarvitsevan, alle kouluikäisen lapsen kuntoutusvastuu on ensisijaisesti kotikunnan sosiaali- ja terveystoimella. Jos lapsi on vaikeavammainen, hän saa Kelan korotettua vammaistukea, joka mah-

dollistaa lääkinnällisen kuntoutuksen – esimerkiksi terapioita ja sopeutumisvalmennusta.

Vertaistuki samassa elämäntilanteessa olevien ihmisten kanssa on tärkeä voimavara sekä lapselle että koko perheelle. Aivoliiton paikalliset kielellinen erityisvaikeus -yhdistykset järjestävät monenlaista toimintaa lapsille, nuorille ja perheille. ■ Lisätietoja: Aivoliiton paikallisyhdistykset: www.aivoliitto.fi/jasenyhdistykset Pienen kielipolku -opas: www.aivoliitto.fi/ kielellinen_erityisvaikeus_(sli)/ julkaisut Vuorotellen-opas: www.papunet.net/materiaalia/ oppaat Kirjoituksen apuna käytetyn lähdeluettelon saa tarvittaessa Kielipolun toimitussihteeriltä.

Jasmin Pöyhönen on pohjakoulutukseltaan sairaanhoitaja. Hän opiskelee tällä hetkellä Laurea-ammattikorkeakoulussa terveydenhoitajaksi.

Tue Aivoliiton tärkeää työtä Aivoliitto tukee perheitä, joiden lapsella tai nuorella on kielellinen erityisvaikeus.

Voit olla mukana tärkeässä työssä antamalla lahjoituksen tilille (IBAN): FI43 1590 3000 173813. Lahjoituksen voi tehdä myös verkkopankin kautta.

Voit myös jättää perintösi hyvään tarkoitukseen tekemällä testamenttilahjoituksen Aivoliitolle. Lisätietoja: www.aivoliitto.fi/lahjoita

Kiitos tuestasi!

Keräyslupa: 2020/2012/5033

4/2013 Kielipolku

21

Liitto tiedottaa Aivoliiton järjestöpäivät Vantaalla

A

ivoliitto ry kutsuu jäsenyhdistystensä edustajat järjestöpäiville (entiset puheenjohtajapäivät) Vantaalle. Kutsu on kohdennettu puheenjohtajille, mutta yhdistys voi halutessaan valita edustajansa itse. Toivomme tapaavamme edustajan kaikista liiton jäsenyhdistyksistä.

Päivät järjestetään viikonvaihteessa 11.–12.1.2014 Sokos Hotel Vantaassa, Tikkurilassa.

Järjestöpäivien tavoitteena on jatkaa keskustelua yhteisen strategian tavoitteiden toteuttamisesta, välittää ajankohtaista, tarpeellista tietoa ja kuunnella jäsenyhdistyksiä.

Järjestöpäivät tarjoavat yhdistysten edustajille myös mahdollisuuden keskinäiseen keskusteluun ja kokemusten jakamiseen.

Jäsenyhdistysten puheenjohtajille on lähetetty erillinen kutsukirje Järjestöpäiville viikolla 44. Kirjalliset

ilmoittautumiset tulee tehdä ehdottomasti viimeistään 29.11.2013 mennessä Veijo Kivistölle.

Lisätietoja: Järjestösuunnittelija Veijo Kivistö, veijo.kivisto@aivoliitto.fi tai p. 040 5430 009.

Valtuusto syyskokouksessa

A

ivoliiton liittovaltuuston syyskokous pidettiin 21.10.2013 Tampereella. Kokouksessa käsiteltiin sääntömääräiset syyskokousasiat. Valtuusto muun muassa hyväksyi liiton toimintasuunnitelman, liiton talousarvion sekä liittohallituksen puheenjohtajan ja jäsenten palkkiot ja matkakorvaukset vuodelle 2014.

Valtuusto hyväksyi liiton jäsenmaksuksi 7,50 €/yhdistyksen jäsen vuodelle 2014. Kannatusjäsenmaksu yksilöjäsenille on 50 €/vuosi ja yhteisöille/säätiöille 80 €/vuosi. Perheenjäsenen jäsenmaksu on 4,50 € ilman lehteä. Yritysten kannatusmaksu on 500 €/vuosi.

Valtuusto päätti liittohallituksen edustajat vuosiksi 2014–2015.

Hallituksen puheenjohtajana jatkaa

neurologi, LKT Terttu Erilä. Yhdistysten edustajina ovat Matti Pelttari, Pirkanmaan AVH-yhdistys (varajäsen Anne Vehkaperä, Pohjois-Pohjanmaan Aivoyhdistys), Anu-Maarit Lehtonen, Pirkanmaan Dysfasiayhdistys (varajäsen Ari-Pekka Klami, Kymenlaakson Aada), Johanna Antila, Afasia- ja aivohalvausyhdistys (varajäsen Marja Hirvonen, Kainuun Aivoyhdistys). Asiantuntijaedustajina ovat johtaja sosiaalityöntekijä Kaisa Kiiski (varajäsen sosiaalipalvelupäällikkö Jaana Myhrberg), logopedian professori Matti Lehtihalmes (varajäsen logopedian professori Pirjo Korpilahti), talousjohtaja Risto Laalo (varajäsen talousasiantuntija Markku Vehmanen) ja liikkeenjohdon konsultti Heikki Lehmusto (varajäsen toimittaja Vappu Pitkänen).

Aivoliiton valtuuston puheenjohtajana toimii Oili Holopainen Pohjois-Savon aivohalvausyhdistyksestä ja varapuheenjohtaja Rauno Veijanen Etelä-Savon ADHD-, Autismi- ja Dysfasiayhdistyksestä.

Liittovaltuuston varsinaisina jäseninä ovat Pekka Lehtonen, LänsiUudenmaan afasia- ja aivohalvausyhdistys, Eija Pyötsiä Kymenlaakson AVH-yhdistys, Ari-Pekka Klami, Kymenlaakson Aada, Maire Valli, EteläPohjanmaan aivohalvausyhdistys, Risto Ahlman, Pirkanmaan AVH-yhdistys, Hannu Kuusela, Kielellinen erityisvaikeus SLI, Kauko Vesanto, Satakunnan AVH-yhdistys, Marja Paavonkallio, Pohjois-Karjalan aivohalvaus- ja afasiayhdistys, Armi Parviainen, Jokilaaksojen AVH ja Seija Jokela, Lapin aivoyhdistys.

Uusi lehti ilmestyy vuonna 2015

A

ivoliiton ja ADHD-liiton uusi yhteinen lehti alkaa ilmestyä vasta vuonna 2015. Aiemmin oli suunniteltu lehden ilmestyvän jo vuoden 2014 alusta alkaen, mutta valmistelua on päätetty jatkaa vielä vuodella.

Tavoitteena on, että uusi lehti palvelee mahdollisimman hyvin jäseniämme.

22

Kielipolku 4/2013

Näin ollen Kielipolku-lehti ilmestyy vielä ensi vuonna tuttuun tapaan neljän numeron verran.

Kiitämme kaikkia lehden nimikilpailuun osallistuneita.

Arvonnassa voittaneille on toimitettu palkinnot. Nimiehdotukset otetaan huomioon lehteä suunniteltaessa.

Liitto tiedottaa Jokaisella on oikeus lukea

K

ehitysvammaliiton Selkokeskus järjesti yhteystyötahojensa kanssa YK:n lukutaitopäivän tapahtuman Helsingin Narikkatorilla syyskuussa. Lukutaitopäivänä haluttiin korostaa sitä, että lukeminen on yksi ihmisen perusoikeuksista, joka mahdollistaa yksilön kehityksen ja kouluttautumisen.

Suomen Nuortentalo Oy:n neuropsykiatrinen valmentaja Marianne Kulmala kertoi puheenvuorossaan Nuortentalojen asukkaiden kirjoittaman Sielujen Valtameri -runokirjan synnystä ja luki muutaman Jan Mäkitakalan runon sekä Terhi Seppälän koskettavan runon itsensä hyväksymisestä.

Kiitos lahjoittajille

Marianne Kulmala luki Nuortentaloissa asuvien nuorten koskettavia runoja YK:n lukutaitopäivän tapahtumassa Helsingissä.

Aivoliitto ry kiittää lämpimästi liittoa erilaisin lahjoituksin vuonna 2013 muistaneita tahoja!

Sopeutumisvalmennuskurssit 2014

E

nsi vuoden kurssiesite ilmestyy vuoden vaihteessa. Sieltä löydät kaikki vuoden 2014 lasten ja nuorten kielellinen erityisvaikeus -kurssit, jotka järjestetään Erityisosaamiskeskus Suvituulessa Turussa. Kurssiesite liitetään vuoden 2014 ensimmäisen Kielipolku-lehden väliin.

Kelan rahoittamat kurssit uudistuvat ensi vuonna. Jatkossa kursseja on kahdenlaisia: lasten sopeutumisvalmennuskursseja 4–6-vuotiaille tai alakouluikäisille sekä nuorten sopeutumisvalmennuskursseja yläkouluikäisille tai peruskoulunsa päättäneille.

Lasten sopeutumisvalmennuskurssit toteutetaan kahdessa viiden vuorokauden jaksossa. Kuntoutujan perhe osallistuu kuntoutukseen koko kurssin ajan. Aivoliitto järjestää ensi vuonna 4–6-vuotiaille kaksi kurssia ja alakouluikäisille neljä kurssia.

Kullekin kurssille valitaan kuusi kuntoutujaa ja heidän perheensä.

Nuorten sopeutumisvalmennuskurssit kestävät viisi vuorokautta. Kuntoutujan omainen tai läheinen voi osallistua kurssille kahtena päivänä. Aivoliitto järjestää ensi vuonna yläkouluikäisille kaksi kurssia ja peruskoulunsa päättäneille yhden kurssin. Kullekin kurssille valitaan kuusi kuntoutujaa ja kuusi aikuista omaista tai läheistä.

Lisäksi Aivoliitto järjestää Raha-automaattiyhdistyksen tuella yli 18-vuotiaille nuorille aikuisille sopeutumisvalmennuskurssin, joka kestää kuusi vuorokautta sekä tietopäivät isovanhemmille, joiden lapsenlapsella on kielellinen erityisvaikeus.

Kaikista kursseihin liittyvistä asioista voit kysyä kurssisuunnittelijoiltamme Sari Hietaselta tai Kirsi Lönnqvistiltä. Myös palvelupäällikkö Ann-Mari Veneskoski ja syyskuussa Aivoliitossa aloittanut kuntoutussuunnittelija Ulla Ehrlund vastaavat mielellään kysymyksiisi. Yhteystiedot löydät tämän lehden sivulta 43. Ota rohkeasti yhteyttä!

Aivoliiton keskustoimisto Suvituulessa on suljettuna 21.12.2013–1.1.2014.

Toivotamme kaikille rauhallista ja hyvää joulua!

4/2013 Kielipolku

23

Ajankohtaista Yhdestä elämästä

Y

ksi elämä -hankekokonaisuudessa tapahtuu nyt paljon. Useissa osahankkeissa edetään valtakunnallisiin kampanjoihin ja tuotetaan materiaaleja videoista esitteisiin.

112-hanke on alkanut Aivoliiton, Diabetesliiton ja Sydänliiton yhteinen 112-hanke on mukana Hätäkeskuslaitoksen koordinoimassa valtakunnallisessa 112-päivän kampanjassa. Kampanja huipentuu valtakunnallisena 112-päivänä 11.2.2014.

Olemme myös näkyvästi mukana kampanjan päätapahtumassa, joka järjestetään Turussa.

teemana on: ”Kun hätä on tämän näköinen, soita 112”.

Osa kampanjamateriaaleista on jo valmiina ja loputkin valmistuvat marraskuussa. Olemme muun muassa tuottaneet kaksi videota ja radiomainosta, joiden tähtinä esiintyvät Jope Ruonansuu ja Jukka Toivonen. Näiden lisäksi on painatettu esitteitä ja julisteita.

Tietoa kampanjasta ja materiaalinäytteitä toimitetaan syksyn aikana myös liittojen paikallisyhdistyksille. Yhdistykset voivat loppuvuonna tilata materiaaleja Aivoliitosta. Kutsummekin kaikki innokkaat eri puolilla Suomea mukaan järjestämään 112-päivän tapahtumia tai osallistumaan niihin. Lisätietoja tapahtumista ja mahdollisista yhteistyökumppaneista päivitetään loppuvuodesta verkkosivuille: www.112-paiva.fi.

Oletko sinä Arjen sankari?

Valtakunnalliseen 112-päivän kampanjaan sisältyy myös vuosittain Arjen sankarin valinta. Kuka tahansa voi ehdottaa kisaan omasta ja muiden turvallisuudesta huolehtivaa Arjen sankaria sekä äänestää ehdokkaita. Lisäksi kaikki voivat testata oman sankaruutensa leikkimielisellä verkkotestillä. Lisätietoja kilpailusta ja testistä löytyy verkkosivulta: www.112-paiva.fi ja Facebookista: www.facebook.com/112paiva.

Hätä on tämän näköinen Liittojen yhteisessä 112-kampanjassa autamme ihmisiä tunnistamaan sydäninfarktin ja aivoverenkiertohäiriön oireet ja toimimaan näissä tilanteissa oikein. Kampanjan

24

Kielipolku 4/2013

Uutta materiaalia pulssin tunnustelun opettamiseen Valtakunnallinen verkkokoulutus, Tunne pulssisi – elävä kosketus potilaaseen, järjestettiin 1.10.2013 Helsingissä.

Koulutusta seurasi verkon kautta noin 800 ammattilaista eri puolilla Suomea. Koosteet asiantuntijoiden esityksistä sekä videot pulssin tunnustelusta ammattilaisen ja asiakkaan näkökulmasta ovat katsottavissa verkkosivustolla www.tunnepulssisi.fi marraskuusta lähtien.

Marraskuun aikana ilmestyy myös uutta materiaalia pulssin tunnustelun ja sen opettamisen tueksi. Pulssin tunnustelun ABC -oppaasta ilmestyy selkokielinen versio suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Lisäksi ammattilaisten esitteestä tuotetaan ruotsin- ja englanninkieliset versiot.

Pulssin tunnustelusta uusi harrastus Tunne pulssisi kävi syyskuussa Oulussa Seniori-messuilla ja Kuusamossakin olimme mukana Ikämessuilla. Kampanjan syksyyn ja alkutalveen kuuluu vähemmän tapahtumia kuin kesään, mutta kuulumattomissa emme ole.

Kannattaa lähiaikoina höristää korviaan, kun muistuttelemme radiossa siitä, kuinka koskaan ei ole myöhäistä aloittaa uutta harrastusta. Tunne pulssisi suosittelee sellaiseksi itsepuolustuslajeista näppärintä, pulssin tunnustelua.

Myös monien aikakauslehtien lukijat saavat meiltä syksyyn mittaan muistutuksen pulssin tunnustelusta.

Viestiä tuovat tunnushahmomme Tupu ja Teuvo, jotka puolustavat ja hoitavat aivojaan myös lukemalla.

Ellei Pulssin tunnustelun ABC -opasta löydy vielä esimerkiksi omasta apteekista tai terveyskeskuksesta, kannattaa kurkata sivustolle www.tunnepulssisi.fi. Löydät meidät myös Facebookista: www.facebook.com/tunnepulssisi.

Pieni päätös päivässä peli tulossa?

Pieni päätös päivässä -verkkosivusto on uudistunut kokonaisuudeksi, joka toimii myös mobiilialustoilla (tabletit ja älypuhelimet). Terveysvinkkien ja -uutisten lisäksi palvelu tarjoaa Pieni päätös päivässä -pelin. Pelissä voi tehdä pieniä omaa elämäänsä parantavia päätöksiä ja seurata niiden etenemistä. Lisäksi pelissä voi seurata muiden tekemiä päätöksiä, poimia niitä itselleen ja kannustaa muita osallistujia onnistumaan päätöksissään.

Sivusto ja peli lanseerataan marraskuun aikana. Verkkopalvelua kehittävät ja ylläpitävät yhdessä Aivoliitto, Diabetesliitto, Sydänliitto, Hammaslääkäriliitto, Mielenterveysseura sekä Syöpäjärjestöt.

Lisätietoja Yksi elämä -hankekokonaisuudesta: Projektipäällikkö Marika Railila, p. 040 543 7287, marika.railila@aivoliitto.fi Yksi elämä -viestintäpäällikkö Eija Seppänen, p. 040 508 3645, eija.seppanen@sydanliitto.fi Lisätietoja 112-hankkeesta: Viestintäsuunnittelija Pia Puustelli, p. 050 568 8149, pia.puustelli@aivoliitto.fi Lisätietoja Tunne pulssisi -hankkeesta: Tiedottaja Liisa Koivula, p. 050 568 9263, liisa.koivula@aivoliitto.fi Koulutussuunnittelija Anita Rajala, p. 050 409 5675, anita.rajala@aivoliitto.fi Lisätietoja Pieni päätös päivässä -hankkeesta: Viestintäsuunnittelija Pia Puustelli, p. 050 568 8149, pia.puustelli@aivoliitto.fi Digitaalisen viestinnän tuottaja Markku Liukkonen, p. 050 345 6486, markku.liukkonen@aivoliitto.fi

4/2013 Kielipolku

25

TUTKITTUA

Shutterstock

Temperamentti vaikuttaa työskentelytapoihin

P

sM Riikka Hirvosen psykologian väitöskirja Children’s achievement behaviors in relation to their skill development and temperament (Oppilaiden työskentelytapojen yhteys akateemisten taitojen kehitykseen ja temperamenttiin) tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa lokakuussa.

Hirvonen tarkasteli väitöskirjassaan esiopetus- ja alakouluikäisten oppilaiden työskentelytapoja erilaisissa oppimistilanteissa. Työskentelytavoilla tarkoitetaan oppilaan suhtautumista ja toimintaa oppimiseen liittyvissä tehtävätilanteissa. Oppimisen kannalta haitallisina työskentelytapoina pidetään esimerkiksi tehtävien välttelyä, avuttomuutta ja tehtävistä ahdistumista.

Hirvonen havaitsi tutkimuksessaan, että oppilaiden työskentelytavat ja taidot kehittyvät vastavuoroisessa yhteydessä. Oppimistehtävien välttely luokkatilanteissa ennusti oppilaan heikompaa menestystä

26

Kielipolku 4/2013

niin lukemisen kuin matematiikan tehtävissä. Heikompi taitotaso taas oli yhteydessä tehtävien välttelyyn jatkossa. Vastaavasti tehtäviin suuntautuva työskentelytapa ennusti taitojen parempaa kehittymistä, mikä oli edelleen yhteydessä tehtäviin suuntautumiseen myöhemmissä oppimistilanteissa.

– Epäonnistumiset ja pettymykset aiemmissa oppimistilanteissa voivat vaikuttaa oppilaan luottamukseen omia taitojaan kohtaan ja johtaa haluttomuuteen panostaa vaikealta tuntuviin tehtäviin. Tämä voi johtaa itseään ruokkiviin, haitallisiin kehiin.

Oppilaan taidot eivät pääse kehittymään, jos hän ei haasta ja harjoita niitä. Vastaavasti positiivinen kierre syntyy onnistumisista, oppilaan yritteliäisyydestä ja taitojen kehittymisestä, Hirvonen toteaa.

Hirvonen huomasi, että taitotason lisäksi myös oppilaan temperamenttipiirteet vaikuttivat hänen koulutyöskentelyynsä.

Motorisesti aktiiviset, ärsykkeistä helposti häiriintyvät oppilaat osoittivat koulutehtävien aktiivista välttelyä. Tällaiset oppilaat olivat tehtävätilanteissa levottomia ja suuntautuivat tehtävien sijasta muihin asioihin.

Tehtävien välttely ja muiden asioiden puuhastelu voivat olla tällaiselle oppilaalle myös keino suojella itseä epäonnistumisen kokemuksilta.

Sen sijaan temperamentiltaan estyneille, vetäytyville oppilaille oli tutkimuksen mukaan tavallista ahdistua haastavista tehtävistä ja osoittaa avuttomuutta, luovuttamista ja passiivisuutta. Oppilaan huomio suuntautuu tekemisen sijasta tilanteen pelottavuuteen, mikä johtaa tehtävistä ahdistumiseen ja lamaantumiseen.

Hirvosen mukaan oppilaita tulisi auttaa sekä koulussa että kotona käymään läpi aiempia oppimiskokemuksiaan, ymmärtämään motivaation ja yrittämisen merkitys ja kehittämään itsesäätelytaitojaan. Toimivien työskentelytapojen harjaannuttamiseen tulisi kiinnittää huomiota jo päiväkodissa ja esiopetuksessa.

Tutkimusta tukivat psykologian valtakunnallinen tohtoriohjelma, Suomen Kulttuurirahasto, Suomen Akatemian rahoittama Oppimisen ja motivaation huippututkimusyksikkö sekä Jyväskylän yliopiston psykologian laitos. ■ Teos on julkaistu sarjassa Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research numerona 480, 73s., Jyväskylä 2013, ISSN:0075-4625, ISBN: 978-951-39-5357-7 (nid.), 978-951-39-5358-4 (pdf). Teoksen voi hankkia Jyväskylän yliopiston kirjaston julkaisuyksiköstä: myynti@library.jyu.fi.

TUTKITTUA

Nuorten motivaatio, uupumus ja innostus

Shutterstock

J

yväskylän yliopiston psykologian professori Katariina Salmela-Aro on tutkinut nuorten hyvin- ja pahoinvoinnin polkuja koulutuksellisissa siirtymissä. Viime vuosina hän on tutkimusryhmineen kehittänyt uusia tutkimusmenetelmiä ja kerännyt ainutlaatuisen FinEdu -pitkittäistutkimusaineiston, jossa tutkitaan motivaatiota, uupumusta ja innostusta peruskoulusta työelämään.

Salmela-Aro tutkimusryhmineen on tunnistanut neljä ryhmää: innostuneet, menestyksenhakijat, jotka ovat uupumusriskissä, kyyniset nuoret ja uupuneet. Pitkittäistutkimus osoittaa, että kyyniset nuoret ovat syrjäytymisriskissä ja uupuneet masennusriskissä.

Kyynisillä nuorilla oli lähes nelinkertainen riski pudota opinnoista. Syrjäytymiskehitys voi siten alkaa kouluympäristöstä ja laajentua negatiiviseksi suhtautumiseksi koko yhteiskuntaa kohtaan ja haasteisiin siirtymässä koulutuksesta työelämään.

Kouluinnostus lisää nuorten tyytyväisyyttä ja innostusta laajemminkin elämään. Innostus ja onnistumisen kokemukset voivat kasautua ja johtaa edelleen hyvinvoinnin lisääntymiseen ja kasvumahdollisuuksiin.

Tärkeää on tukea nuoria kriittisissä kehitysvaiheisissa, kuten koulutuksen nivelvaiheissa, jolloin sekä nuoressa itsessään että kouluympäristössä tapahtuu samanaikaisesti paljon muutoksia. Näissä siirtymävaiheissa tärkeä tekijä on nuoren muuttuvien tarpeiden ja muuttuvan koulukontekstin yhteensopivuus. Nuoret kokevat tärkeäksi, että voivat kokea yhteisöllisyyttä, mahdollisuutta tehdä omia valintojaan ja edetä tavoitteidensa saavuttamisessa.

Nuorelle innostava ja tukeva sosiaalinen ympäristö on keskeinen kouluhyvinvointia lisäävä tekijä. Vanhempien kiinnostus nuoren koulunkäyntiin kantaa nuorta eteenpäin. Sen sijaan uupuneet vanhemmat ovat nuorelle riski.

Kaveripiirin innostus tarttuu nuoriin ja nuori hakeutuu innostavien kavereiden pariin. Voimaannuttavat ja kannustavat opettajat puolestaan suojaavat nuoria uupumuskehitykseltä. Sen sijaan kiire, aikapaineet ja rauhattomuus luokassa ovat riskitekijä uupumukselle. Tulokset viittaavat siihen, että nuorten sosiaalisella kontekstilla on tärkeä rooli koulu-uupumuksen ja -innostuksen kehityksessä.

Uupumus ei kuitenkaan uhkaa kaikkia vaan ongelmat näyttävät kasautuvan pienelle ryhmälle nuoria. Kun ongelmat niin motivaatiossa, koulussa pärjäämisessä kuin hyvinvoinnissakin kasautuvat, syntyy kielteinen kierre, jota on vaikea keskeyttää. Syrjäytymisriski kasvaa. Nuorten syrjäytymisen hinta yhteiskunnallemme on liian korkea.

Toisaalta kunnianhimoinen nuorten sukupolvi aset-

taa itselleen korkeita koulutuksellisia tavoitteita. Uhkana on kuitenkin, että osa heistä uupuu. Uupumus hidastaa opintoja etenkin opintojen nivelvaiheissa. Tällöin voi olla seurauksena useita välivuosia. Useat välivuodet lisäävät riskiä pudota kokonaan jatkokoulutuksen ulkopuolelle.

Tällä hetkellä Suomessa on tekeillä lukiouudistus.

Lukiouudistuksen tavoitteena on kehittää lukiokoulutukseen yhteisöllisempi ja osallistavampi toimintakulttuuri. Lukiokoulutuksen on tietojen ja taitojen lisäksi kehitettävä tulevaisuuden oppimistaitoja ja sytytettävä opiskelijoissa oppimisen ilo. Lukiopetuksen tulee lisätä integroivaa ja kokonaisuuksien hallintaan vahvistavaa opetusta. FinEdu-tulokset osoittavat, että uudistus tulee tärkeään ajankohtaan.

Salmela-Aro tutkii myös ns. diginuorten ja koulun välistä kuilua Suomen Akatemian rahoittamassa Mind the Gap -hankkeessa.

Professori Katariina Salmela-Aro on valittu Euroopan kehityspsykologien European Association for Developmental Psychology (EADP) -järjestön presidentiksi. Salmela-Aron kausi jatkuu vuoteen 2017. ■

4/2013 Kielipolku

27

Poimittua Ensitiedon antamisesta esitetään Käypä hoito -suositusta

E

nsitiedon antamisesta perheelle halutaan kansallinen Käypä hoito -suositus. Ensitiedolla tarkoitetaan tietoa, joka annetaan perheelle, kun perheenjäsenet kohtaavat lapsen tai sikiön sairauden tai vammaisuuden. Ensitieto voidaan ymmärtää joko kirjaimellisesti ensimmäisenä tietona lapsen erityisen tuen tarpeesta tai laajemmin pidempänä prosessina perheen elämässä.

– Ensitiedon laatu vaikuttaa perheen koko loppuelämään. Ensitiedon antamiseen perheelle tarvitaan koko maan kattava yhtenäinen malli, jotta perheet voivat yhdenvertaisesti saada apua ja tukea odottamattomassa ja haastavassa elämäntilanteessa.

Valtakunnallinen suositus luo perustan yhtenäiselle koulutukselle ensitiedon antamiseen, sanoo lapsiasia-

valtuutettu Maria Kaisa Aula, yksi aloitteen allekirjoittajista.

Edustava joukko kansalaisjärjestöjä ja viranomaistoimijoita on tehnyt asiasta aloitteen Suomen Lastenlääkäriyhdistykselle, jotta tämä ehdottaisi Suomalainen Lääkäriseura Duodecimin yhteydessä toimivalle Käypä hoito -johtoryhmälle ensitietoa koskevan kansallisen hoitosuosituksen laatimista. Suositukset laaditaan yleensä lääkäriyhdistysten ehdottamista aiheista.

Suomessa perheiden kokemukset ensitiedosta vaihtelevat laadullisesti ja alueellisesti. Tutkimusten mukaan sillä, miten ensitieto annetaan, on suuri merkitys vanhempien ja lapsen suhteeseen varhaisessa vuorovaikutuksessa. Hyvin annettu ensitieto auttaa perhettä sekä ymmärtämään

tilanteen että ottamaan käyttöön perheen omia voimavaroja uudessa vaativassa elämäntilanteessa.

Myös YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus, johon Suomi on sitoutunut, korostaa vanhemmille annettavan tiedon ja tuen merkitystä lapsen terveysoikeuden toteutumiselle.

– Ensitiedon antaminen vaikuttaa myös terveydenhuollon ammattihenkilöiden ja perheiden välisen luottamuksen syntymiseen, mikä on välttämätön edellytys hyvälle yhteistyölle jatkossa. Kyse on koko perheen ja erityisesti lapsen edusta, hyvinvoinnista ja oikeudesta, Aula korostaa. ■ Lisätietoja: Lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula, mariakaisa.aula@stm.fi

Uusi verkkopalvelu avattu

28

Kielipolku 4/2013

tavissa. Sivut täydentyvät sitä mukaa kun verkkotuotteita valmistuu.

Sivusto sisältää perustietoa opetuksen tueksi sekä ohjausta muutamien erityistaitojen opetteluun.

Verkkoluentoja on tällä hetkellä valmiina kaksi kokonaisuutta. Niissä esitellään Asperger-henkilöiden opetukseen ja kuntoutukseen sopivia työvälineitä sekä selvitetään, miten kielellinen erityisvaikeus ilmenee koulunkäynnissä ja miten vaikeuksia voidaan helpottaa. ■ Onettiin pääset tutustumaan osoitteessa: www.onetti.fi

Shutterstock

O

netti on Oppimis- ja ohjauskeskus Onervan ylläpitämä verkkopalvelu. Se antaa tukea ja ohjausta oppimiseen ja koulunkäyntiin eli yleisen, tehostetun ja erityisen tuen toteuttamiseen. Palvelu on suunnattu sekä opetus- että kuntoutushenkilöstölle, mutta myös oppimisessa tukea tarvitsevien lasten vanhemmille.

Onetti tarjoaa verkkomateriaaleja erityisesti näkemiseen, kuulemiseen, kieleen ja vuorovaikutukseen liittyvissä tuen tarpeissa. Palvelu sisältää sekä maksullisia että maksuttomia verkkojulkaisuja ja -luentoja. Useimmat julkaisuista ovat myös tulostet-

Poimittua Tutkimus perheiden hyvinvointipolusta Länsi-Uudellamaalla

L

änsi-Uudenmaan alueen neurologisten erityisryhmien paikallisyhdistysten yhteistyöverkosto, Laurea-ammattikoulu ja Variantti Oy tutkivat neurologisia häiriöitä omaavien lasten ja nuorten perheiden hyvinvointipolun toteutumista sekä polun toimijaorganisaatioiden että perheiden näkökulmista.

Kohderyhmänä olivat perheet, joiden lapsella tai nuorella on autismin kirjoon, tarkkaavaisuuden vaikeuksiin (adhd tai add), touretten oireyhtymään, pakko-oireisiin häiriöihin (OCD), kielellisiin erityisvaikeuksiin ja/tai oppimisvaikeuksiin liittyviä erityispiirteitä.

Tarkoituksena oli kartoittaa toiminnan nykytila ja löytää merkittävimmät kehityskohteet. Lisäksi tavoitteena oli luoda perheiden ja organisaatioiden edustajien kanssa

yhteistyössä kehitysehdotuksia hyvinvointipolun saumattomuuden parantamiseksi.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että perheen näkökulmasta katsoen palvelujärjestelmiä on laajassa verkostossa useita, toiminta on toisistaan irrallista sekä tieto on sirpaleista ja hankalasti löydettävää. Peruskoulun rooli palvelujärjestelmässä on lapsen kannalta tärkeää. Jos tuki jää peruskoulussa heikoksi ja perheen kanssa ei osata tehdä yhteistyötä, kasvaa muun tuen tarve lapsen tai nuoren hyvinvointipolulla myöhemmin.

Organisaatioiden näkökulmasta katsoen palvelujärjestelmän osana toimiminen on eri ammattialojen asiantuntijoille haasteellista. Nykyiset säästötavoitteet ja resurssipuutteet eivät tue ratkaisukeskeistä en-

nakoivaa lähestymistapaa, varhaisen puuttumisen periaatetta, jota monet asiantuntijat pitävät tärkeänä.

Varhaisen puuttumisen ja saumattoman hyvinvointipolun toteutumista hidastaa myös eri organisaatioiden välinen heikko yhteistoiminta. Uudenlainen yhteistoiminta vaatii uutta lähestymistapaa kaikkien eri organisaatioiden työhön. Lisäksi tarvitaan resursseja ja lisäkoulutusta siihen, miten yhteistoimintaa voidaan toteuttaa onnistuneesti käytännössä. ■ Variantti Oy:n laatima ja kustantama raportti Hyvinvointipolun toimijaverkoston nykytila ja toimintamallit – Case: Neurologisia häiriöitä omaavien lasten ja nuorten perheet on nyt ladattavissa SBM-Tietopalvelujen ilmaisjakelussa: http://sbm.palvelukanava. net/julkframed.asp?id=160

Kouluissa opitaan kansantaloudesta, mutta ei omasta taloudesta

K

uluttajaparlamentti vaatii talousosaamisen opetuksen lisäämistä kouluissa. Opetuksessa tulisi keskittyä entistä enemmän henkilökohtaisen talouden osaamiseen.

Nuorten maksuhäiriöt ovat kasvussa. Jo joka kymmenennellä 20–24-vuotiaalla on vähintään yksi maksuhäiriömerkintä.

– Nykyisin markkinatalous on linkittynyt yhä enemmän osaksi viihdettä ja sosiaalista vuorovaikutusta. Rahakaan ei ole enää ainoastaan kolikoita ja seteleitä, vaan sitä käytetään yhä enemmän virtuaalisessa muodossa, painottaa Pinja Hirvilammi Kulutta-

japarlamentin jäsenjärjestö Suomen Setlementtiliitosta.

Nuoria pommitetaan lapsuudesta lähtien monenlaisilla markkinointitempuilla, joiden analysointiin heillä ei tarjota riittäviä työkaluja. Tutkimuksen mukaan 72 prosenttia lukioikäisistä nuorista kokee tarvitsevansa ainakin jonkinlaista apua raha-asioissaan.

Nuoret kokevat koulun vanhempiensa jälkeen tärkeimpänä tiedonantajana talousasioissa. Rahan käyttötavat ja alttius talousongelmiin periytyvät sukupolvelta toiselle. Siksi koulun rooli on erityisen tärkeä niille lapsille ja nuorille, joiden vanhemmilla on taloudenhallinnassa ongelmia.

Kouluissa annettava talousopetus keskittyy liiaksi henkilökohtaisen taloudenhallinnan ulkopuolelle. Etenkin peruskoulun jälkeisessä opetuksessa lukioissa ja ammattikouluissa keskitytään kansan- ja maailmantalouteen, vaikka oman talouden hallinnan asiat olisivat kaikista ajankohtaisimpia juuri tällöin. Myös nuoret itse toivovat opetuksen painopisteen siirtoa henkilökohtaisen talouden aiheisiin. ■ Lisätietoa: Kuluttajaparlamentin pääsihteeri Jenni Vainioranta, jenni.vainioranta@kuluttajaliitto.fi

4/2013 Kielipolku

29

Poimittua Kuka pieniä paremmin liikuttaisi kuin oma perhe?

J

o varhaiskasvatuksessa lapset ovat paikallaan 60 prosenttia ajastaan. Aikuisilla vastaava luku on 80 prosenttia.

Opetus- ja kulttuuriministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö ovat nyt laatineet uudet terveyttä edistävän liikunnan linjaukset, jotka ulottuvat vuoteen 2020. Linjausten visio on, että suomalaiset liikkuvat enemmän ja istuvat vähemmän koko elämänkulun aikana.

Peruspalveluministeri Susanna Huovinen näkee perheliikunnalla olevan tärkeä rooli terveysliikunnan ja kansalaisten hyvinvoinnin lisäämisessä.

– Kun perheet liikkuvat yhdessä, se tuo uusia kokemuksia, iloa ja liikunnan riemua koko perheelle. Kaikki ei siis ole pelkkää fyysistä kuntoa, vaan myös hyvää mieltä, hän toteaa.

Ministeri Huovinen kannustaa myös urheiluseuroja ja muita kansalaisjärjestöjä rohkeasti avaamaan ovia uusille harrastajaryhmille ja mahdollistamaan liikunnan, johon koko perhe voi osallistua yhdessä – vauvasta vaariin ja mummosta murkkuun. ■

Shutterstock

Lisätietoja: www.perheliikunta.fi facebook.com/perheliikunta Terveyttä edistävän liikunnan linjaukset löytyvät verkko-osoitteesta www.stm.fi/julkaisut/nayta/-/_julkaisu/1864597

Kuntoa ja iloa golfista

G

olf-painotteinen kuntoloma sopii henkilölle, joka voi liikkua kävellen ainakin lyhyitä siirtymisiä. Loman aikana voi saada tuntuman golfin alkeista ja mahdollisesti suorittaa osan greencard-kortin osista. Aikaisemmin golfia pelanneille kuntoloma on hyvä mahdollisuus kehittyä ja lisätä lajin suorituksia.

Ohjelma on golfiin painottuva, mutta se sisältää myös muuta liikuntaa ja yhdessäoloa.

30

Kielipolku 4/2013

Kuntoloma järjestetään yhteistyössä Hyvinvointilomat ry:n kanssa Raha-automaattiyhdistyksen tuen piiriin kuuluvana lomana. Kohderyhmään kuuluvat liikunta-, näkö-, kehitys- ja kuulovammaiset sekä SoveLi:n jäsenjärjestöjen pitkäaikaissairaat, vammaiset ja heidän perheenjäsenensä tai avustajansa.

Kuntoloman ajankohta on 15.–20.6.2014 sekä mahdollisesti myös 5.–10.8.2014. Lomapaikka

sijaitsee läntisellä Uudellamaalla.

Opetus tapahtuu Urheiluopisto Kisakeskuksen lähipeliradalla sekä Ruukkigolf- kentällä.

Kuntolomalle haetaan Hyvinvointilomat ry:n hakulomakkeella. Lomakkeen voi tulostaa verkkosivulta www.suomenhcpgolf.fi. ■ Lisätietoja: hcp.golfry@gmail.com tai p. 0440 533 804.

Poimittua Uusi DVD ja opas esteettömään viestintään

A

vainsäätiö on julkaissut oppaan ja DVD:n Esteetön viestintä: Arjen käytäntöjä/Lapset.

Ne kuvaavat asiantuntevasti ja käytännönläheisesti, miten viestinnän sujuvuutta voidaan tukea muun mu-

assa kehonkielellä ja piirtämällä sekä kuvien ja viittomien avulla. Niissä esitellään ideoita ja malleja, jotka tukevat kaikkien lasten vuorovaikutustaitoja – myös heidän, joilla on puheen tai ymmärtämisen haasteita. ■

Julkaisu soveltuu varhaiskasvatuksen ammattilaisille, vanhemmille, opiskelijoille ja kaikille, jotka ovat asiasta kiinnostuneita. Julkaisun hinta on 29 € ja sitä voi tilata verkkosivulta www.avainsaatio.fi/tuotteet/muut/.

Infopankki kertoo sosiaaliturvasta 12 kielellä

I

nfopankki.fi on monikielinen verkkosivusto Suomeen muuttoa suunnitteleville tai tänne jo muuttaneille. Sivustolle on koottu runsaasti tietoa elämisestä ja asumisesta Suomessa sekä suomalaisesta yhteiskunnasta ja sen palveluista. Palvelu sisältää myös tietoa Kelan hoitamasta sosiaaliturvasta. Kela ja Infopankki ovat tuottaneet yhteistyössä palveluun muun muassa kattavan koostesivun Suomen sosiaaliturvasta.

– On tärkeää, että sosiaaliturvasta on tarjolla tietoa useilla eri kielil-

lä. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla Kelalla on asiakkaita jopa 160 eri maasta. Asiakaspalvelussa käytetään suomen, ruotsin ja englannin lisäksi myös viroa, somalia ja venäjää, kertoo Kelan viestintäpäällikkö Seija Kauppinen.

Infopankin kielet ovat suomi, ruotsi, englanti, viro, ranska, venäjä, somali, serbokroatia, turkki, arabia, persia, kiina, espanja, albania ja kurdi. Kieliversiot ovat identtisiä, jolloin käyttäjä voi siirtyä yhdellä klikkauksella saman sivun eri kieliversioihin.

Infopankki.fi-palvelun ylläpitäjä on Helsingin kaupunki. Sisällöt kirjoitetaan yhteistyössä viranomaisten ja järjestöjen kanssa. Kela on yksi Infopankin yhteistyökumppaneista. ■ Lisätietoja: www.infopankki.fi

Onneksi on omaishoitaja toimeentuloa ja kattavat sairaudesta tai vammasta johtuvia kustannuksia.

Ihminen tarvitsee myös henkistä tukea. Omaishoitajien paikallisyhdistyksissä, lomilla ja kuntoutuskursseilla voi tavata muita omaishoitajia ja jakaa kokemuksia. ■ Oppaaseen kootut tiedot löytyvät myös verkkosivulta www.omaishoitajat.fi.

Shutterstock

O

maishoitajat ja Läheiset -Liitto ry on julkaissut Tiedä, taida, selviydyt -palveluoppaan 2013–2014. Se on suunnattu omaishoitajille sekä omaishoitajien parissa työskenteleville ammattilaisille.

Oppaan tarkoitus on auttaa omaishoitajaa selvittämään, mikä tai millainen palvelu tai tuki olisi milloinkin tarpeen. Kotiin saatavat palvelut, apuvälineet ja kodin muutostyöt helpottavat arjen sujumista ja suovat omaishoitajalle hetken omaa aikaa ja lepoa. Taloudelliset tuet turvaavat

4/2013 Kielipolku

31

Poimittua Tule uimahalliin!

Shutterstock

T

ule uimahalliin! -opas on julkaistu kymmenellä eri kielellä. Oppaan tarkoituksena on edistää kaikkien mahdollisuuksia käyttää uimahallipalveluita.

Suomeen tulevat maahanmuuttajat saattavat tulla alueilta, joissa ei ole luonnonvesistöjä, uimahalleja tai kylpylöitä. Näin ollen vesi on tuntematon elementti, eivätkä uimahallien toimintatavat ole tulleet tutuiksi. Kulttuuritaustasta riippuen myös alastomuus tai uima-asussa esiintyminen saattavat aiheuttaa epämieluisia tilanteita.

Uimataito on kuitenkin myös maahanmuuttajille elintärkeä taito.

Kynnys lähteä uimaan voi olla korkea, jos ei koe osaavansa uuden paikan toimintatapoja ja sääntöjä. Oppaan antamien neuvojen avulla haluamme kannustaa kaikkia lähtemään rohkeasti tutustumaan uimahalliin ja sitä kautta löytävän virkistävän ja kuntoa ylläpitävän uintiharrastuksen, sanoo Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton (SUH) toiminnanjohtaja Pärla Salomaa.

Oppaan avulla halutaan myös auttaa uimahallien ja kylpylöiden henkilökuntaa paremmin ymmärtämään eri kulttuureista tulevien asiakkaiden lähtökohtia ja tarpeita.

Oppaan asiakkaille tarkoitettu osa on julkaistu kymmenellä eri kielellä: suomi, ruotsi, englanti, arabia, kurdi,

somalia, turkki, thai, venäjä ja viro. Oppaasta on myös selkokielimuunnos.

Opas löytyy SUH:n verkkosivulta www.suh.fi/tuleuimahalliin. Oppaita voi tulostaa tarvitsemansa määrän haluamillaan kielillä.

Oppaan on laatinut Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämän tuen turvin. ■

Tilaa Kielipolku – puheen- ja kielenkehityksen erikoislehti 2/ 20 13

EN KE - JA KI EL PU H EE N

H IT YK SE

ikeus n erityisva Kielelline vien ketju ol p ku su ja

IS LE H TI N ER IKO PUHEE N - JA K IE L E N

3 /2 0 1 K E H IT

YK S E N

3

E R IKO

IS L E H

Laaduk varhais as kasvatu s

mmatkin Isovanhe itsevat Peikkotarv metstukea v tie ketoita ja ästä en irik ö kielellin aisteille ä kaikille Periytyyk eus? erityisvaik

Kuv tukiviitt at ja om päiväko at din arjessa

Yhdistysten jäsenille lehti sisältyy paikallisyhdistyksen jäsenmaksuun.

Jäsenmaksut vaihtelevat yhdistyksestä riippuen.

Tilaa Kielipolku_lehtimainos.indd 1

32

Kielipolku 4/2013

TI

Jokaisessa numerossa on noin 40 sivua uusinta tietoa kielellisestä erityisvaikeudesta: - asiantuntija-artikkeleita - haastatteluja - referointeja tutkimuksista - vanhempien kokemuksia.

39 € vuosikerta (4 numeroa)

Tilaukset: Pia Vuoltee p. 02 2138 222 (ma–ke) pia.vuoltee@aivoliitto.fi www.aivoliitto.fi

31.10.2013 11:50:27

Esittelyssä Kymenlaakson Aada ry

Kolmikantaa Kymenlaaksossa

K

Jäsenistölle suunnatun toiminnan ohella yhteistyötä sidosryhmien kanssa pidetään tärkeänä. Aada ry on mukana muun muassa paikallisten vammaisjärjestöjen yhteenliittymien, Neurologiset Vammaisjärjestöt -verkoston sekä kohderyhmänsä liittojen toiminnassa.

Yhteistyöverkostoon kuuluu myös sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksia sekä kuntatasolla koulu-, päivähoito-, sosiaali- ja terveysalan toimijoita.

Aada ry pyrkii tekemään tunnetuksi synnynnäisten kielellisten häiriöiden, autismin kirjon sekä adhd-tyyppisten oireiden erityispiirteitä, jotta voitaisiin edistää niitä omaavien henkilöiden kuntoutusta ja oikeuksien toteutumista sekä vaikuttaa ihmisten asenteisiin.

– Erityisyys ei ole kyvyttömyyttä eikä yhteiskuntakelvottomuutta. Se on rikkautta, jota pitää osata hyödyntää, sekä mahdollisuuksia, joille on annettava tilaisuus. Herkkyyttä luovuuden ehdoilla, Aada ry:n puheenjohtaja Kata Kaukiainen kiteyttää. ■ Tarja Autio, Kymenlaakson Aada ry:n varapuheenjohtaja Kymenlaakson Aadan yhteystiedot löytyvät tämän lehden sivulta 41.

Tarja Autio

Vaikuttavaa yhteistyötä

postia yhdistyksiltä

Autojen ja niiden äänentoiston tuunaukseen keskittynyt Impedanz ry lahjoitti tänä syksynä merkittävän summan Aadan toimintaan. Puheenjohtaja Kata Kaukiainen vastaanotti lahjoituksen, jonka luovuttivat Impedanzin puheenjohtaja Jani Häärä (oikealla) ja sihteeri Vesa Hämäläinen.

Tarja Autio

ymenlaakson Aada ry toimii kielellisiä erityisvaikeuksia omaavien, adhd-oireisten ja autismin kirjoon kuuluvien henkilöiden sekä heidän perheidensä yhdyssiteenä ja tukena. Yhdistyksen toiminta-alueena on Kaakkois-Suomi. Yhdistyksen jäsenmäärä on tällä hetkellä 282.

Vertaistuki on yhdistyksen tärkeimpiä toimintamuotoja. Vertaisryhmiä kokoontuu Kouvolassa, Kotkassa, Haminassa ja Lappeenrannassa. Valtaosa vertaisryhmistä on tarkoitettu yllämainittuja oireita omaavien henkilöiden perheille ja läheisille. Kouvolassa toimii myös adhd-aikuisten vertaisryhmä.

Yhdistyksen ja sen jäsenistön toiveena on saada oireisille nuorille ja aikuisille itselleen lisää omia ryhmiä.

Sikäli, jos uusia ryhmän ohjaamisesta innostuneita vertaisohjaajia tai vertaistukiohjaajia löytyy, järjestetään mielellään uusia ryhmiä Kaakkois-Suomen alueelle.

Yhdistys tukee ryhmänohjaajia kustantamalla muun muassa heidän kouluttautumistaan tehtävään.

Vertaistoiminnan lisäksi yhdistyksen tärkeitä toimintamuotoja ovat luennot, teemaillat ja jäsenistön virkistysretket.

Yhdessä

Yhdistyksen perinteisiin kuuluu koko perheen retki Virolahdelle Harjun Oppimiskeskukseen. Rentouttavaan alkukesän päivään kuuluvat hevoset, offroad-autot, rantasauna ja hyvä ruoka.

4/2013 Kielipolku

33

Ella ry täyttää 10 vuotta

Ellan kymmenvuotisjuhlassa esiintyy muun muassa lastenmusiikkiyhtye Jytäjyrsijät.

E

lla ry on vuonna 2003 perustettu erityislasten vanhempien alueyhdistys, joka toimii Loimaalla ja sen lähikunnissa. Se tarjoaa vertaistukea ja tietoa sekä järjestää harrastus- ja vapaa-ajantoimintaa erityislapsille ja heidän perheilleen.

Yhdistys juhlistaa kymmenvuotista taivaltaan mittavalla tapahtumalla tiistaina 3.12.2013. Samalla vietetään YK:n kansainvälistä vammaisten päi-

vää. Järjestelyissä on mukana myös Loivari ry sekä Loimaan kaupungin kulttuuripalvelut.

Tapahtumapaikkana on Hirvihovi, joka sijaitsee Loimaan Hirvikoskella.

Tila on esteetön. Juhla alkaa klo 18, jolloin esiintyy vauhdikas lastenmusiikkibändi Jytäjyrsijät. Ilta jatkuu vähän varttuneemmille suunnatulla rokkiräjähdyksellä, josta vastaa maineikas suomalainen punk-yhtye Pert-

Lähetä postia

Yhdessä – postia yhdistyksiltä -sivulle yhdistykset voivat lähettää tekstejä ja kuvia esimerkiksi toiminnastaan, merkkipäivistään, tärkeistä tapahtumistaan tai toimintavinkeistään muille yhdistyksille. Lyhyet tekstit (enintään 2 700 merkkiä väleineen) ja kuvat (jpg-muodossa) toimitetaan mieluiten sähköisesti lehden toimitukseen osoitteeseen: toimitus.kielipolku@aivoliitto.fi.

Kuviin mukaan tiedot kuvatekstiä varten ja tieto kuvaajasta. Toimitus valitsee julkaistavan aineiston ja lyhentää tekstejä tarvittaessa. Lehteen 1/2014 tarkoitetut aineistot 10.1.2014 mennessä.

34

Kielipolku 4/2013

ti Kurikan Nimipäivät. Yhtye perustettiin alun alkaen kehitysvammaisille suunnatulla kulttuurityöpajalla.

Liput tapahtumaan maksavat 15 euroa. Lippuja myydään Loimaalla Pikkurokkarissa, Todayssa, Hiusasema Johanna Jalolla, Alastaron kirppiksellä, Paula Immosella ja Paula Kulmalalla. Liput on maksettava käteisellä. Lippuja saa myös ovelta. ■

VIITTIS - Viittomia perheille Kansio on tarkoitettu perheelle, jonka lapsi tarvitsee puheen ja kielenkehityksen tukena viittomia. Kansiota voi käyttää viittomaopetuksen tukena yhdessä viittomaopettajan kanssa. Myös muut lapsen kanssa työskentelevät voivat käyttää materiaalia.

VIITTIS Viittomia perheille

Kansiossa on lyhyesti kerrottu kielellisestä erityisvaikeudesta, vuorovaikutuksesta ja siitä, miten viittomaopetusta haetaan. Pääpaino on kuitenkin piirretyillä viittomakuvilla, joita kansiosta löytyy yhteensä 399. Lisäksi kansiossa on sormiaakkoset sekä 5 kpl ns. toimintakuvia, joita voidaan käyttää viittomaopiskelun tukena.

Hinta: 50 € Tilaukset numerosta 02 2138 222 tai 02 2138 225, sähköpostitse tilaukset@aivoliitto.fi, verkkokaupasta www.aivoliitto.fi > Verkkokauppa Kansio, 4. uudistettu painos 2011, ISBN 952-5058-18-2

www.aivoliitto.fi

 Taita ja kiinnitä puolet yhteen.

Vastaanottaja maksaa postimaksun.

Aivoliitto ry Tunnus: 5006009 Info: 1200 00003 VASTAUSLÄHETYS

Tervetuloa jäseneksi!

4/2013 Kielipolku

35

2

Nuorten palsta

Suru Suren suruni, itken itkuni.

Joskus tämäkin tuska helpottaa. Ääni Äänesi on täynnä: rakkautta, voimaa, tahtoa, lujuutta.

Sarianna

Lähetä postia

Shutterstock

Voit lähettää tekstejä tai kuvia (jpgmuodossa) toimituksen osoitteeseen: toimitus.kielipolku@aivoliitto.fi. Kuviin mukaan tiedot kuvatekstiä varten ja tieto kuvaajasta. Toimitus valitsee julkaistavan aineiston ja lyhentää tekstejä tarvittaessa.

 Haluan liittyä jäseneksi kielellinen erityisvaikeus -yhdistykseen

Etunimi _______________________________________

Yhdistyksen nimi _______________________________

Osoite ________________________________________

Jos yhdistyksen nimi ei ole tiedossa, tämä kohta jätetään tyhjäksi. Tällöin jäsen liitetään asuinkuntaa lähimpänä toimivaan yhdistykseen.

Postinumero_________________

Sukunimi ______________________________________

Aivoliiton kannatusjäseneksi

Puhelinnumero _________________________________ Sähköpostiosoite _______________________________

Olen henkilö, jolla on kielellinen erityisvaikeus.

Huom! Alle 15v lapsen osalta jäseneksi liitetään läheinen.

läheinen, lapsen syntymävuosi _________________ ammattilainen muu_______________________________________ Sukupuoli

nainen

mies

Kieli

suomi

ruotsi

Postitoimipaikka ________________________________

muu

Lähetämme tiedot paikalliselle jäsenyhdistyksellemme.

Vuosittainen jäsenmaksu vaihtelee 15–25 euron välillä yhdistyksestä riippuen. Jäseneksi liittyvän pitää olla vähintään 15-vuotias.

Kannatusjäsenen jäsenmaksu on yksityishenkilöille 50 euroa, yhteisöille ja säätiöille 80 euroa ja yrityksille 500 euroa vuodessa.

Suostun tietojeni tallentamiseen jäsen- ja lehtirekistereihin. Tietojani ei luovuteta ulkopuolisten käyttöön.

_____________________________________________________ 36

Kielipolku 4/2013

Allekirjoitus

2013

TAPAHTUMAKALENTERI Marras–joulukuu

Vammaisten tulkkauspalvelun alueelliset tilaisuudet Vammaisten tulkkauspalvelun ajankohtaisista asioista keskustellaan järjestöjen alueellisissa tilaisuuksissa loppuvuoden 2013 aikana. Tilaisuudet ovat avoimia kaikille vammaisten tulkkauspalvelun asiakkaille ja asiasta kiinnostuneille. Tilaisuudessa on tulkkaus viittomakielellä sekä kirjoitustulkkaus.

Tampere Aika: 15.11.2013 klo 13–15 Paikka: Tulppaanitalo, Pinninkatu 51 Yhteyshenkilö: Heli Mikkola, heli.mikkola@kl-deaf.fi Jyväskylä Aika: 25.11.2013 klo 17–19 Paikka: Onerva Mäen koulu, Haukkaranta, Haukkalantie 56 Yhteyshenkilö: Pirjo Lahtinen, pirjo.lahtinen@onerva.fi Kajaani Aika: 28.11.2013 klo 17.30–19.30 Paikka: Tutun Tupa, Tehdaskatu 1 Yhteyshenkilö: Raili Markovitch, raili.markovitch@kl-deaf.fi Turku Aika: 2.12.2013 klo 18–20 Paikka: Turun kristillinen opisto, Lustokatu 7 Yhteyshenkilö: Päivi Homi, paivi.homi@tk-opisto.fi ja Sinikka Vuorinen, sinikka.vuorinen@aivoliitto.fi Joensuu Aika: 11.12.2013 klo 17–19 Paikka: Honkalampisäätiö, Niskakatu 21 Yhteyshenkilö: Seppo Mertanen, seppo.mertanen@kl-deaf.fi

Tammikuu 2014 Aivoliiton järjestöpäivät Aika: 11.–12.1.2014 Paikka: Sokos Hotel Vantaa Jäsenyhdistystemme edustajille.

Lisätietoa sivulla 22.

Yhteyshenkilö: Veijo Kivistö, veijo.kivisto@aivoliitto.fi tai p. 040 5430 009

Izumi Tatenon pianokonsertti Aika: 12.1.2014 klo 18 Paikka: Temppeliaukion kirkko, Helsinki La Tempesta -kamariorkesteria johtaa Jorma Panula. Konsertin tuotto ohjataan aivoverenkiertohäiriöpotilaiden hyväksi.

Liput: www.lippu.fi Educa 2014 – Opetusalan valtakunnallinen koulutustapahtuma Aika: 24.–25.1.2014 Paikka: Helsingin messukeskus ADHD-liitto, Aivoliitto, Autismi- ja Aspergerliitto sekä ADHD-keskus esittelevät toimintaansa yhteispaikalla messuilla.

Lisätiedot: www.educamessut.fi

Helmikuu 112-päivä Aika: 11.2.2014 Tapahtumia eri puolilla Suomea.

Päätapahtuma Turussa.

Lisätiedot: www.112-paiva.fi Hyvä alku 2014 Aika: 12.–13.2.2014 Paikka: Jyväskylän Paviljonki, Lutakonaukio 12 Tapahtuman tavoitteena on tiedottaa varhaisen tuen menetelmistä ja oppimisympäristöistä sekä saattaa uusin tutkimustieto ja menetelmät

lasten kanssa toimivien käyttöön.

Järjestäjä: Niilo Mäki Instituutti Lisätiedot: www.hyvaalku.net Autismin talvipäivät Aika: 14.–15.2.2014 Paikka: Vaasa Aivoliitto ja Suomen Nuortentalo esittelevät toimintaansa omalla messupaikalla.

Lisätiedot: www.autismiliitto.fi/talvipaivat sekä Autismi- ja Aspergerliiton järjestösuunnittelija Hanna Laakso, hanna.laakso@autismiliitto.fi tai p. 050 406 3833

Maaliskuu Varsinais-Suomen Varhaiskasvattaja 2014 Aika: 8.3.2014 Paikka: Turun messukeskus Aivoliitto esittelee toimintaansa koulutus- ja näyttelytapahtumassa.

Lisätiedot: www.varhaiskasvattaja.fi Aivoviikko Aika: 10.–16.3.2014 Neurologiset vammaisjärjestöt (NV) järjestävät eri puolilla Suomea avoimia yleisötilaisuuksia, joissa kerrotaan neurologisista sairauksista ja vammoista, kuntoutuksesta sekä hoidosta.

Lisätiedot: www.nv.fi/fi/aivoviikko.

Kesäkuu Euroopan 3. Sensorisen Integraation kongressi, ESIC 2014 Aika: 11.–13.6.2014 Paikka: Naantalin Kylpylä Luennoitsijoiden aihepiireinä aistisäätely, autismikuntoutus ja leikki.

Lisätiedot: www.congress.utu.fi/esic2014 ja www.sity.fi

4/2013 Kielipolku

37

Tuetut lomat ja Soluku-luontolomat vuonna 2014 Tuetut lomat ovat sosiaalista lomatoimintaa, jota Aivoliitto ry järjestää yhteistyössä Maaseudun Terveys- ja Lomahuollon kanssa. Tuki tulee Raha-automaattiyhdistykseltä ja se jaetaan hakemusten perusteella.

Vuosittain järjestetään vaihteleva määrä lomia perheille, joissa lapsella tai nuorella on kielellinen erityisvaikeus. Lomakohteita ovat yleensä kylpylät ja hotellit. Myös yhdistykset järjestävät lomia omille jäsenilleen, joten paikalliselta kielellinen erityisvaikeus -yhdistykseltä kannattaa kysyä lomista.

Lisäksi lomajärjestöillä on omaa valtakunnallista lomatoimintaa, johon voi jokainen suomalainen hakea. Lisätietoja voi lukea lomajärjestöjen verkkosivuilta.

HAKEMINEN Lomille haetaan Maaseudun Terveys- ja Lomahuollon tuettujen lomien hakukaavakkeilla, joita saa Aivoliiton alue- ja keskustoimistoista. Kaavakkeita saa myös verkkoosoitteesta www.mtlh.fi. Verkkosivuilla voi myös täyttää sähköisen hakukaavakkeen. Hakuaika lomille päättyy kolme kuukautta ennen loman alkua.

VALINTAPERUSTEET Tuen saamiseen vaikuttaa hakijan ja perheen tulotaso, jonka on käytävä ilmi hakemuksessa. Tuen saantiin vaikuttavat myös huollettavien lasten määrä sekä sosiaaliset ja terveydelliset seikat, jotka on hyvä kertoa hakemuksessa.

Lomille valinnat tehdään yhteistyössä Maaseudun Terveys- ja Lomahuollon kanssa. Lomille hyväksytyt saavat kutsukirjeen lomalle noin kaksi kuukautta ennen loman alkua. Kielteisestä päätöksestä ei ilmoiteta.

LISÄTIETOJA Aivoliiton järjestösuunnittelija Johannes Hietala, p. 040 5437 289, johannes.hietala@aivoliitto.fi sekä Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto, p. 010 2193 464 tai 040 455 7067 tai lomat@mtlh.fi.

Lähetä hakukaavake osoitteeseen Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto Mannerheimintie 31 B 20 00250 Helsinki Tai tee sähköinen lomahakemus netissä www.mtlh.fi

38

Kielipolku 4/2013

Shutterstock

YLEISTÄ TUETUISTA LOMISTA

1. Kielellinen erityisvaikeus -lapsiperheiden lomaviikko Runnin Kylpylässä Iisalmella Aika: 8.6.–13.6.2014 Paikka: Runnin kylpylä Omavastuuosuus: 20 €/vrk/aikuinen,

alle 17-vuotiaat ilmaiseksi Hakuaika: 8.3.2014 mennessä.

Lomalle otetaan 8–10 perhettä Järjestäjä: Maaseudun Terveys- ja

Lomahuolto ry.

Loma perheille, joissa lapsella tai nuorella on kielellinen erityisvaikeus. Loma toteutetaan yhteistyössä Runnin Kylpylän kanssa. Lomaan sisältyy täysihoito, majoitus perhekoon mukaisissa huoneissa, kuntosalin ja saunaosaston käyttö, yleinen vapaa-ajan ohjelma ja ryhmän ohjelma.

Kylpylän ympäristössä puuhaa riittää koko perheelle. Aivoliiton työntekijä on mukana kaksi ensimmäistä päivää.

Lisätietoja: www.runni.fi 2. Kielellinen erityisvaikeus -lapsiperheiden

lomaviikko Runnin Kylpylässä Iisalmella Aika: 27.7.–1.8.2014 Paikka: Runnin kylpylä Omavastuuosuus: 20 €/vrk/aikuinen,

alle 17-vuotiaat ilmaiseksi Hakuaika: 27.4.2014 mennessä.

Lomalle otetaan 8–10 perhettä Järjestäjä: Maaseudun Terveys- ja

Lomahuolto ry.

Loma perheille, joissa lapsella tai nuorella on kielellinen erityisvaikeus. Loma toteutetaan yhteistyössä Runnin Kylpylän kanssa. Lomaan sisältyy täysihoito, majoitus perhekoon mukaisissa huoneissa, kuntosalin ja saunaosaston

käyttö, yleinen vapaa-ajan ohjelma ja ryhmän ohjelma.

Kylpylän ympäristössä puuhaa riittää koko perheelle. Aivoliiton työntekijä on mukana kaksi ensimmäistä päivää.

Lisätietoja: www.runni.fi

3. Voimaa vertaisuudesta -loma Siilinjärvellä Aika: 5.–10.5.2014 Paikka: Kylpylähotelli Kunnonpaikka Omavastuuosuus: 20 €/vrk/aikuinen Hakuaika: 5.2.2014 mennessä.

Lomalle otetaan 20 henkilöä.

Järjestäjä: Maaseudun Terveys- ja

Lomahuolto ry.

Voimaa vertaisuudesta -loma on omatoimisille aikuisille suunnattu täysihoitoloma. Majoitus kahden hengen huoneissa. Lomaan sisältyy lomakohteen allasosaston ja kuntosalin käyttö, yleinen vapaa-ajan ohjelma ja ryhmän oma ohjelma. Kylpylähotelli Kunnonpaikassa voit liikkua monipuolisesti Itä-Suomen vehmaassa järvimaisemassa.

Lisätietoja: www.kunnonpaikka.com

Shutterstock

Aivoliitto ry, Autismi- ja Aspergerliitto ry ja ADHDliitto ry järjestävät yhdessä Maaseudun Terveys- ja Lomahuollon kanssa seuraavat kolme tuettua lomaa vuoden 2014 aikana:

YLEISTÄ SOLUKU-LOMISTA Sosiaalisella luontolomatoiminnalla (Soluku) edistetään pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten mahdollisuuksia toimia ja harrastaa erilaisia luontoaktiviteetteja.

Toiminnalla pyritään lisäämään yksilön omatoimisuutta ja elämän mielekkyyttä sekä vahvistamaan sosiaalista verkostoa.

Luonto on monelle ihmiselle tärkeä voimavara ja luontolomatoiminnalla pyritään edistämään ihmisten mahdollisuuksia liikkua luonnossa sairaudesta tai vammasta huolimatta. Lomat on tarkoitettu kaikille neurologisen vamman tai sairauden saaneille henkilöille.

4. Perheiden lomaviikko Runnin Kylpylässä Iisalmella Aika: 15.–20.6.2014 Paikka: Runnin Kylpylä Omavastuuosuus: 20 €/vrk/aikuinen, alle 17-vuotiaat

lapset ilmaiseksi.

Hakuaika: 15.3.2014 mennessä.

Lomalle otetaan 10 perhettä.

Järjestäjä: Maaseudun Terveys- ja

Lomahuolto ry.

Täysihoitoloma. Majoitus perhekoon mukaisissa huoneissa. Kylpyläosasto on perheiden käytössä. Lomaan sisältyy myös yleinen vapaa-ajan ohjelma ja ryhmän oma ohjelma, maittavaa ruokaa unohtamatta. Lapsille on ohjattua toimintaa viikon aikana. Lisätietoja: www.runni.fi

HINNAT Lomien hinta on 20 €/vrk aikuisilta. Alle 17-vuotiaat lapset lomailevat ilmaiseksi. Hinta sisältää ruoat, majoituksen ja ohjelman. Lomat ovat siis täysihoitopaketteja. Matkat lomapaikoille ja takaisin kustantaa jokainen lomalainen itse.

Shutterstock

5.

Perheiden lomaviikko Kuortaneen Urheiluopistolla Aika: 12.–17.10.2014 Paikka: Kuortaneen urheiluopisto Omavastuuosuus: 20 €/vrk/aikuinen, alle 17-vuotiaat

lapset ilmaiseksi.

Hakuaika: 12.7.2014 mennessä.

Lomalle otetaan 10 perhettä.

Täysihoitoloma. Majoitus perhekoon mukaisissa huoneissa. Uimahalli ja allasosasto ovat perheiden käytössä. Lomaan sisältyy myös yleinen vapaa-ajan ohjelma ja ryhmän oma ohjelma, maittavaa ruokaa unohtamatta.

Lapsille on ohjattua toimintaa viikon aikana. Kuortaneen liikuntamaailma kutsuu viihtymään! Lisätietoja: www.kuortane.com

JÄRJESTÄJÄT Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto järjestää lomatoimintaa yhdessä Aivoliiton ja Neurologisten vammaisjärjestöjen kanssa. Lomat toteutetaan yhteistyönä Maaseudun Terveys- ja Lomahuollon valitsemien lomakohteiden kanssa. Lisäksi lomille osallistuu sosiaali-, terveydenhuolto- sekä liikunta-alan oppilaitosten opiskelijoita apuohjaajina.

4/2013 Kielipolku

39

Shutterstock

1.

Lapsiperheiden talviliikuntaloma Yyterin

kylpylässä Porissa Aika: 3.3.–8.3.2014 Loma toteutetaan yhteistyössä Yyterin kylpylän kanssa.

Lomaan sisältyy täysihoito, majoitus kahden hengen (tai tarpeen mukaan suuremmassa) huoneessa, kylpylän allasosaston ja kuntosalin käyttö, yleinen vapaa-ajan ohjelma ja ryhmän ohjelma. Loma käy myös pyörätuolin käyttäjille. Tule perheen kanssa nauttimaan talvisesta luonnosta meren jäällä ja Yyterin dyyneillä. Lisätietoja Yyterin kylpylästä: www.yyterinkylpylahotelli.fi.

Hinta: 20 €/vrk aikuinen, alle 17-vuotiaat lapset ilmaiseksi.

Hakuaika lomalle päättyy 3.1.2014. Lomalle otetaan 8–10 perhettä.

HAKEMINEN Lomille haetaan Maaseudun Terveys- ja Lomahuollon tuettujen lomien hakukaavakkeilla, joita saa liittojen toimistoista. Kaavakkeen voi myös tulostaa tai täyttää sähköisesti verkkosivulla www.mtlh.fi.

Paperimuodossa täytetyt hakukaavakkeet postitetaan suoraan Maaseudun Terveys- ja Lomahuoltoon, missä tehdään valinnat yhteistyössä vammaisjärjestöjen kanssa.

Lomille voi hakea yhdessä omaisen tai puolison kanssa. Lomat ovat avoimia kaikille Suomen kansalaisille. Hakukaavakkeessa tulee olla nimen ja osoitteen lisäksi sosiaaliturvatunnus, tulotiedot sekä perustelut, miksi haluaa lomalle.

Lomille otetaan myös pyörätuolin käyttäjiä ja vaikeavammaisia. Mikäli lomalainen tarvitsee henkilökohtaista apua päivittäisissä toiminnoissa, hänellä tulee olla oma avustaja mukana.

AVUSTUS- JA TURVALLISUUSKYSELY Hakemusten tulee olla perillä kolme kuukautta ennen loman alkua. Sen jälkeen valituille lähetetään kutsukirje, jossa on liitteenä avustus- ja turvallisuuskysely. Lomalle valittujen tulee palauttaa kysely takaisin kahden viikon sisällä valintatiedon saamisesta. Näin järjestäjät pystyvät varautumaan riittävästi avustamiseen ja tarvittavien turvallisuusseikkojen huomioimiseen. Palauttamalla avustus- ja turvallisuuskyselyn lomalainen vahvistaa samalla lomalle tulonsa.

VAKUUTUKSET Lomalaisten on itse huolehdittava vapaa-ajan vakuutuksista, sillä lomat ovat vapaa-aikaa, eikä lomalaisia ole järjestöjen taholta vakuutettu tapaturmien varalta.

LISÄTIETOJA Lisätietoja lomista saa Aivoliiton järjestösuunnittelija Johannes Hietalalta, p. 040 5437 289, johannes.hietala@aivoliitto.fi sekä Aivoliiton verkkosivuilta www.aivoliitto.fi.

40

Kielipolku 4/2013

2.

Talviliikuntaloma aikuisille ja yli 18-vuotiaille

nuorille Yyterin kylpylässä Porissa Aika: 24.3.–29.3.2014 Tervetuloa liikkumaan Yyterin keväisille hangille ja meren jäälle sekä nauttimaan hyvästä seurasta ja ohjatusta liikunnasta. Lomaan sisältyy täysihoito, majoitus kahden hengen huoneissa, lomakohteen allasosaston ja kuntosalin käyttö, yleinen vapaa-ajan ohjelma ja ryhmän ohjelma.

Loma käy myös pyörätuolin käyttäjille. Loma sisältää päivisin ulkoilua ja hiihtoa – sen jälkeen voit nauttia kylpylän rentouttavista altaista ja hyvästä ruoasta. Lisätietoja Yyterin kylpylästä: www.yyterinkylpylahotelli.fi.

Hinta: 20 €/vrk Hakuaika lomalle päättyy 24.1.2014. Lomalle otetaan 20 henkilöä.

3.

Lapsiperheiden elämyksiä luonnosta -loma

Yyterin kylpylässä Porissa Aika: 2.6.–7.6.2014 Loma toteutetaan yhteistyössä Yyterin kylpylän kanssa.

Lomaan sisältyy täysihoito, majoitus kahden hengen (tai tarpeen mukaan suuremmassa) huoneessa, lomakohteen allasosaston ja kuntosalin käyttö, yleinen vapaa-ajan ohjelma ja ryhmän ohjelma. Loma käy myös pyörätuolin käyttäjille. Tule perheen kanssa nauttimaan Yyterin rannoista ja luonnosta. Lisätietoja Yyterin kylpylästä: www.yyterinkylpylahotelli.fi.

Hinta: 20 €/vrk aikuinen, alle 17-vuotiaat lapset ilmaiseksi.

Hakuaika lomalle päättyy 3.3.2014. Lomalle otetaan 8–10 perhettä.

4.

Elämyksiä luonnosta loma aikuisille ja yli

18-vuotiaille nuorille Yyterin kylpylässä Porissa Aika: 4.8.–9.8.2014 Tervetuloa liikkumaan Yyterin luontoon ja Selkämeren kansallispuistoon sekä nauttimaan hyvästä seurasta ja ohjatusta liikunnasta. Lomaan sisältyy täysihoito, majoitus kahden hengen huoneissa, lomakohteen allasosaston ja kuntosalin käyttö, yleinen vapaa-ajan ohjelma ja

ryhmän ohjelma. Loma käy myös pyörätuolin käyttäjille.

Loma sisältää päivisin ulkoilua ja retkeilyä vesillä ja poluilla – sen jälkeen voit nauttia kylpylän rentouttavista altaista ja hyvästä ruoasta. Lisätietoja Yyterin kylpylästä: www.yyterinkylpylahotelli.fi.

Hinta: 20 €/vrk Hakuaika lomalle päättyy 4.5.2014. Lomalle otetaan 20 henkilöä.

5.

Elämyksiä luonnosta -loma aikuisille ja yli

18-vuotiaille nuorille Kylpylähotelli

Rauhalahdessa Kuopiossa Aika: 17.8.–22.8.2014 Yhteistyössä Kylpylähotelli Rauhalahden kanssa toteutetulla lomalla liikumme yhdessä niin maalla kuin vesilläkin luonnosta nauttien. Ohjatun liikunnan ja ulkoilun lomassa voit rentoutua kylpylässä – hyvää ruokaa unohtamatta. Lomaan sisältyy täysihoito, majoitus kahden hengen huoneissa, lomakohteen allasosaston ja kuntosalin käyttö, yleinen vapaa-ajan ohjelma ja ryhmän ohjelma. Loma sopii myös pyörätuolin käyttäjille. Lisätietoja Kylpylähotelli Rauhalahdesta: www.rauhalahti.fi.

Hinta: 20 €/vrk Hakuaika lomalle päättyy 17.5.2014. Lomalle otetaan 20 henkilöä.

6.

Elämyksiä luonnosta -loma aikuisille ja yli

18-vuotiaille nuorille Yyterin kylpylässä Porissa Aika: 15.9.–20.9.2014 Tervetuloa liikkumaan syksyiseen Yyterin luontoon ja Selkämeren kansallispuistoon sekä nauttimaan hyvästä seurasta ja ohjatusta liikunnasta. Lomaan sisältyy täysihoito, majoitus kahden hengen huoneissa, lomakohteen allasosaston ja kuntosalin käyttö, yleinen vapaa-ajan ohjelma ja ryhmän ohjelma. Loma käy myös pyörätuolin käyttäjille. Loma sisältää päivisin ulkoilua ja retkeilyä vesillä ja poluilla – sen jälkeen voit nauttia kylpylän rentouttavista altaista ja hyvästä ruoasta. Lisätietoja Yyterin kylpylästä: www.yyterinkylpylahotelli.fi.

Hinta: 20 €/vrk Hakuaika lomalle päättyy 15.6.2014. Lomalle otetaan 20 henkilöä.

Muutokset lomiin ovat vielä mahdollisia. Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto pidättää oikeuden lomamuutoksiin. Muutoksista ilmoitetaan heti.

Yhdistykset alueittain ETELÄ-SUOMEN ALUE järjestösuunnittelija Veijo Kivistö, p. 040 5430 009 Malmin kauppatie 26 00700 HELSINKI veijo.kivisto@aivoliitto.fi HYVINKÄÄN SEUDUN DYSFASIAYHDISTYS RY www.hsdy.org/ Nina Väyrynen (pj), Nina.HSDY@gmail.com Päivi Heikkinen, p. 040 568 0505 paivi.heikkinen@kolumbus.fi ETELÄ-SUOMEN ALUE järjestösuunnittelija Satu Lukka, p. 040 5262 855, satu.lukka@aivoliitto.fi KANTA-HÄMEEN AUTISMI-, ASPERGER-, DYSFASIA JA ADHD-YHDISTYS HYMY RY www.hymyry.net Johanna Lehmusoksa j.lehmusoksa@netti.fi

LOHJAN SEUDUN DYSFASIAYHDISTYS DYFA RY www.dyfa.fi Arto Mäenpää (pj), p. 040 567 7073 Käpytie 16, 09220 SAMMATTI arto.o.maenpaa@gmail.com Aila Peippo (siht), p. 046 85678 23 aila.peippo@dnainternet.net Sporttikerho (kerran viikossa) Arto Mäenpää, p. 040 567 7073 Käpytie 16, 09220 SAMMATTI arto.o.maenpaa@gmail.com

PÄÄKAUPUNKISEUDUN DYSFASIAYHDISTYS RY www.paakaupunkiseudundysfasiayhdistys.fi Liisa Jaakkola (puheenjohtaja) liisa.jaakkola@paakaupunkiseudundysfasiayhdistys.fi Katja Niemi (jäsenasiat), katja.niemi@paakaupunkiseudundysfasiayhdistys.fi

KYMENLAAKSON AUTISMI-, ASPERGER-, DYSFASIA- JA ADHD-YHDISTYS AADA RY www.kymenlaaksonaada.org kymenlaakson.aada@gmail.com Facebook: Aada ry.

Kata Kaukiainen (puheenjohtaja) p. 040 732 0285 puheenjohtaja.aada@gmail.com Anne Uotila (sihteeri) p. 0400 235 512 sihteeri.aada@gmail.com Vanhempain ja läheisten vertaisohjausryhmä, Kouvola Kata Kaukiainen kata.aada@gmail.com, p. 040 73 20 285

Adhd-aikuisten ryhmä, Kouvola Vertaisohjaaja Kata Kaukiainen kata.aada@gmail.com, p. 040 7320 285 Vertaistukiryhmä, Lappeenranta Heidi Pautamo heidi.pautamo@luukku.com, p. 040 7272 410 Vertaisohjausryhmä, Kotka Tiedustelut: Kata Kaukiainen, ks. puheenjohtajan yhteystiedot.

PÄIJÄT-HÄMEEN DYSFAATTISTEN JA KUULOVAMMAISTEN LASTEN TUKI RY www.dysfasia.org Hämeenkatu 26 A, 15140 Lahti Jäsenasiat Tuomo Leppänen, p. 0440 776 845 tuomo@leppaset.com

4/2013 Kielipolku

41

Yhdistykset alueittain LÄNSI-SUOMEN ALUE Suunnittelija Elina Salo, p. 040 543 7292 Hämeenkatu 13 B 33100 TAMPERE elina.salo@aivoliitto.fi Vastuualue: kielellinen erityisvaikeus ELLA RY - ERITYISLASTEN LOIMAAN JA LÄHIKUNTIEN ALUEKERHO RY ellary@suomi24.fi Paula Immonen, p. 040 542 0345 Vanha Hämeentie 68 32200 Loimaa paula.immonen1@luukku.com Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan kielellinen erityisvaikeus -yhdistys KiErVa Yhteyshenkilöt Maaret Ojaluoma, maaret.ojaluoma@netikka.fi Anne Ikonen (pj), anne.ikonen@gmail.com Kielellinen erityisvaikeus sli Ry www.nic.fi/~hkuusela/ Maarit Heimonen (vertaistapaamiset) maarit.heimonen@elisanet.fi

ITÄ-SUOMEN ALUE järjestösuunnittelija Johannes Hietala p. 040 543 7289 Tulliportinkatu 25 B 70100 Kuopio johannes.hietala@aivoliitto.fi Pohjois-Savon Neurologiset erityisvaikeudet ja Autismikirjoyhdistys Eijsveikeet ry www.eijsveikeet.fi Tulliportinkatu 52, 70110 Kuopio (käynti sisäpihan puolelta) p. 044 7211 127 (ma klo 15-18) Parhaiten tavoitat meidät sähköpostitse: toimisto@eijsveikeet.fi

KAINUUN, POHJOIS-POHJANMAAN ALUE ja pohjois-SUOMEN ALUE järjestösuunnittelija Risto Lappalainen p. 040 5437 290 Kauppakatu 34 A 9 87100 Kajaani risto.lappalainen@aivoliitto.fi Vastuualue: tuettu lomatoiminta

42

Kielipolku 4/2013

PIRKANMAAN DYSFASIAYHDISTYS RY www.saunalahti.fi/pdy/dysfasia.htm pdy@sci.fi PL 11, 33451 Tampere Johanna Hoikkanen, p. 040 720 0216 Riuttonkulmantie 2, 37420 Valkkinen Muumi-temppukoulu Sunnuntaisin klo 15.00-15.45 Liisanpuiston koulu Ilm. Kaisa Purmonen p. 050 430 7839 Perhekahvila (Tampere) Johanna Hoikkanen, ks. tiedot yllä Sastamalan seudun erityislasten tukiryhmä ERKKI Hannu Laaja, p. 0500 886 037 hannu.laaja@saunalahti.fi SALON SEUDUN DYSFASIAYHDISTYS RY Jari Kilpiö, p. 02 734 7824 (k), 040 502 6907 Kuusjoenperäntie 55, 25340 Kanunki SATAKUNNAN AUTISMI-, ADHD- JA DYSFASIAYHDISTYS SAMDY RY Tietoa toiminnasta ja tapahtumista www.samdy.info Toimisto: Satakunnan yhteisökeskus, Isolinnankatu 16, 28100 PORI p. 044 346 0898, toimisto avoinna sopimuksen mukaan samdy@samdy.info Tuija Koski puheenjohtaja@samdy.info Saara Korkeamäki, jäsenasiat jasenasiat@samdy.info p. 040 848 3414 (iltaisin) ETELÄ-SAVON ADHD-, AUTISMI- JA DYSFASIAYHDISTYS RY www.es-ada.com Tarja Lahdenperä (pj.) p. 040 5573269 tarja.lahdenpera@haukkamaenhevostila.net Puumalan aluekerho Marjo Montonen, p. 044 349 1004, 050 349 1003 Koivutie 15, 52200 Puumala marjoa.montonen@netti.fi Ristiinan aluekerho Anu Puttonen, p. 040 567 8770 Katariinantie 10, 52300 Ristiina anu.puttonen@luukku.com ITÄ-SAVON PUATTI RY www.puatti.com Kati Sairanen (pj) p. 050 542 8499 puheenjohtaja@puatti.com Anne Otranen-Silvennoinen (sihteeri, jäsenasiat) sihteeri@puatti.com Alueella ei ole tällä hetkellä kielellinen erityisvaikeus -yhdistystä. Jos olet kiinnostunut perustamaan uuden yhdistyksen, ota yhteyttä järjestösuunnittelijaan.

Kankaanpään aluekerho kankaanpaa@samdy.info Satu Holopainen p. 040 575 2188 sadut@netti.fi Minna Lehtinen p. 050 330 5068 minlehti@suomi24.fi Kokemäen aluekerho kokemaki@samdy.info Outi Juhela 0400 807 171 outijuhela@luukku.com Rauman aluekerho rauma@samdy.info ADHD-aikuisten ja -nuorten vertaistukihenkilö Mira p. 044 992 2165 mira.rokka@raumalainen.com TURUN SEUDUN DYSFASIA-, ADHD- JA AUTISMIYHDISTYS RY Yhdistyksellä ei ole tällä hetkellä toimintaa.

Varsinais-Suomen kielellisen erityisvaikeuden tuki Suvi Reponen (puheenjohtaja) suvi.reponen@gmail.com

POHJOIS-KARJALAN ADHD-, AUTISMI- JA DYSFASIAYHDISTYS AKSONI RY www.aksoni.suntuubi.com Anne-Maarit Palviainen (pj.) p. 050 306 8261 annemaarit.palviainen@gmail.com Noora Mikkonen (siht.) p. 040 412 3792 nmikkone@luukku.com VARKAUDEN SEUDUN WAMDY RY Anita Rikalainen (puheenjohtaja), p. 040 732 8360 Koivukuja 8, 78210 Varkaus www.wamdy.info varkaudenseudun@wamdy.info

Yhteystiedot AIVOLIITTO RY Suvilinnantie 2 20900 TURKU p. 02 2138 200, f. 02 2138 210 Henkilökunnan sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@aivoliitto.fi etunimi.sukunimi@nuortentalo.fi info@aivoliitto.fi, www.aivoliitto.fi JÄRJESTÖPALVELUT Järjestöpäällikkö Tom Anthoni Malmin kauppatie 26, 00700 HELSINKI p. 050 568 9145 Järjestösuunnittelijoiden yhteystiedot sivuilla 41-42 JÄSENREKISTERI Toimistosihteeri Pia Vuoltee p. 02 2138 222, 040 777 4571 (ma-ke) Toimisto ja tilaukset Toimistosihteeri Pia Vuoltee p. 02 2138 222, 040 777 4571 (ma-ke) Toimistosihteeri Raija Ratilainen p. 02 2138 225, 040 845 0430 (to-pe) LAKIPALVELUA JÄSENISTÖLLE Lakimies Anu Aalto vastaa sairastamiseen liittyviin sosiaaliturvan ja kuntoutuksen lakikysymyksiin to-pe klo 8-16, p. 040 734 5773 tai anu.aalto@ms-liitto.fi.

KUNTOUTUSPALVELUT JA KOMMUNIKAATIOKESKUS Palvelupäällikkö Ann-Mari Veneskoski p. 02 2138 271, 040 7313 592 Kuntoutussuunnittelija Ulla Ehrlund p. 050 365 6619 Kurssisuunnittelija Sari Hietanen p. 02 2138 221 Kurssisuunnittelija Kirsi Lönnqvist p. 02 2138 272 Fysioterapeutti Eliisa Laine p. 02 2138 242, 050 523 6056 Fysioterapeutti Päivi Liippola p. 02 2138 220 Puheterapeutti Anna-Kaisa Antila p. 02 2138 279, 050 413 2738 Puheterapeutti Piia Aro-Pulliainen p. 02 2138 274, 0400 586 359 Puheterapeutti Marjut Paavilainen p. 050 337 0122 Puheterapeutti Maria Widenius p. 040 827 6623

TULKKIPALVELUT Puhevammaisten tulkki Sinikka Vuorinen Tulkkikeskus p. 02 2138 278, p. 050 329 2905 tulkkikeskus@aivoliitto.fi KOULUTUSPALVELUT JA AVH-YHDYSHENKILÖTOIMINTA Koulutussuunnittelija Riitta Tuusa Tampereen aluetoimisto Hämeenkatu 13 B, 33100 TAMPERE p. 040 5437 288 KIELELLINEN ERITYISVAIKEUS -TOIMINTA Suunnittelija Elina Salo Tampereen aluetoimisto Hämeenkatu 13 B, 33100 TAMPERE p. 040 543 7292

TOIMISTO JA HALLINTO Toiminnanjohtaja Tiina Viljanen p. 02 2138 292, 040 833 1511 Hallintopäällikkö Kirsi Haanperä p. 02 2138 232, 040 7155 223 VIESTINTÄ Viestintäpäällikkö Päivi Seppä-Lassila p. 02 2138 262, 040 7155 198 Järjestötiedottaja Sanna Reuna p. 050 3623 217 Tiedottaja Hanne Itärinne p. 02 2138 231, 050 571 4588

Tunne pulssisi -hanke Tiedottaja Liisa Koivula p. 050 568 9263 Koulutussuunnittelija Anita Rajala p. 050 409 5675

SUOMEN NUORTENTALO OY Turun seudun valmennuspalvelut Vastaava ohjaaja Pia Laverman p. 050 447 8763 Turun Nuortentalo Suvilinnantie 10, 20900 TURKU p. 02 2580 094, 0400 539 306 turku@nuortentalo.fi Vastaava ohjaaja Anne Ingman p. 050 442 0092 Kuopion Nuortentalo Litmasenkaari 1 C 13 70820 KUOPIO p. 0400 772 543 kuopio@nuortentalo.fi Vastaava ohjaaja Satu Pasanen p. 040 562 9118 Jyvässeudun Nuortentalo Ruokoniementie 8 A 6 41520 HANKASALMI p. 040 526 2364 jyvasseutu@nuortentalo.fi Vastaava ohjaaja Eveliina Vaskelainen p. 050 303 7703

Ovet auki afaattisille – Juttu-tupa Projektikoordinaattori Victoria Mankki p. 0400 909 904 Projektityöntekijä Pirjo Laine p. 02 2138 223, 050 597 7663

LIITTOVALTUUSTON PUHEENJOHTAJA Oili Holopainen Pohjois-Savon aivohalvausyhdistys ry p. 044 537 6021 oili.holopainen@suomi24.fi

Onnistunut työhönpalaaminen -projekti Palvelupäällikkö Ann-Mari Veneskoski ks. Kuntoutuspalvelut

LIITON JA LIITTOHALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA Neurologian erikoislääkäri, LKT Terttu Erilä terttu.erila@aivoliitto.fi

Kielellinen erityisvaikeus tutuksi -projekti Suunnittelija Elina Salo ks. Kielellinen erityisvaikeus -toiminta

ERITYISOSAAMISKESKUS SUVITUULI Tilat ja majoitus: p. 02 2138 500 tai suvituuli@sunnanvind.fi.

Ravintola ja ruokailu: Kahvila Lasisydän p. 02 2138 509 libbe.ranta@gmail.com

PROJEKTIT Yksi elämä -hankkeet Projektipäällikkö Marika Railila p. 040 543 7287 Projektisihteeri Anna Helin-Välkky p. 050 534 3201 Digitaalisen viestinnän tuottaja Markku Liukkonen p. 050 345 6486 Viestintäsuunnittelija Pia Puustelli p. 050 568 8149 Liikuntasuunnittelija Virpi Lumimäki p. 040 737 5879

4/2013 Kielipolku

43

PALAUTUSOSOITE Aivoliitto ry Suvilinnantie 2 20900 Turku

Joulukortit 2013

Joulukorttimme ovat Aivoliiton tiedottajana toimivan Hanne Itärinteen käsialaa.

Akvarellikorteissa enkelit ja tontut ovat talvisissa puuhissaan.

Joulukortit on painettu Suomessa ja niiden tuotolla tuetaan Aivoliiton toimintaa.

Liiton jäsenille postitetaan aiempien vuosien tapaan marraskuussa yksi joulukorttisarja.

Korttien kääntöpuolilta löytyvät osoiteviivoitukset, tyhjä tila omille joulutoivotuksille ja Aivoliiton logo.

Tutustu korttimalleihin verkkokaupassamme www.aivoliitto.fi/verkkokauppa ja tilaa hyvissä ajoin!

Aivoliitto ry • Suvilinnantie 2, 20900 Turku • p. 02 2138 200 • www.aivoliitto.fi • info@aivoliitto.fi