Kielipolku 3/2014

3/2014

PUHEEN- JA KIELENKEHITYKSEN ERIKOISLEHTI

Lapsi tarvitsee aikuista sosiaalisessa mediassa Some on osa nuoren el채m채채 Ei nettikiusaamiselle

sisältö PUHEEN- JA KIELENKEHITYKSEN ERIKOISLEHTI

3|2014 TEEMA: Sosiaalinen media

JÄSENREKISTERI Carita Sinkkonen, p. 050 308 9095, carita.sinkkonen@aivoliitto.fi TILAUSHINNAT 39 € vuosikerta, 10 € irtonumero.

Yhdistysten jäsenille lehti sisältyy jäsenmaksuun.

Jäsenmaksut vaihtelevat yhdistyksestä riippuen.

Ku ne

ian

Mar

rta

LEHDEN TILAUKSET Maiju Rita-Kasari, p. 02 281 4310, maiju.rita-kasari@turuntilikeskus.fi

kipa

ILMOITUSMYYNTI JA -AINEISTOT T:mi Marianne Lohilahti, p. 040 708 6640, marianne.lohilahti@netti.fi

Po s

PAINO JA ULKOASU MIKTOR Taitto Jonna Hautamäki, MIKTOR

Teemu Metsän­ojalle sosiaalinen media on arkipäivää.

isa

TOIMITUSNEUVOSTO Professori Pirjo Korpilahti Turun yliopisto, puheenjohtaja Erityisluokanopettaja Mari Jaakkola Veromäen koulu, Vantaan kaupunki Erikoistutkija Elisa Poskiparta Oppimistutkimuksen keskus, Turun yliopisto Erityisopettaja Tiina Siiskonen, Niilo Mäki Instituutti sekä Oppimis- ja ohjauskeskus Onerva Yhdistysten edustaja Kata Kaukiainen Aivoliitto ry:n edustajat: Puheterapeutti Anna-Kaisa Antila Suunnittelija Elina Salo Viestintäpäällikkö Päivi Seppä-Lassila Tiedottaja Miia Suoyrjö Toiminnanjohtaja Tiina Viljanen

Älypuhelin voi auttaa myös arjenhallinnassa.

El

TOIMITUS toimitus.kielipolku@aivoliitto.fi Päätoimittaja Tiina Viljanen p. 040 833 1511, 02 2138 292 tiina.viljanen@aivoliitto.fi Toimituspäällikkö Päivi Seppä-Lassila p. 040 715 5198, 02 2138 262 paivi.seppa-lassila@aivoliitto.fi Toimitussihteeri Miia Suoyrjö p. 050 571 4588 miia.suoyrjo@aivoliitto.fi

s. 6

Ilmari on oppinut internettiä käyttämällä muun muassa englantia ja luonnontiedettä.

s. 18

Artikkelit

Palstat

4

3 Pääkirjoitus 16 Tutkittua 20 Liitto tiedottaa 25 Tapahtumakalenteri 26 Poimittua 28 Kirjahylly 30 Yhdessä – Postia yhdistyksiltä 34 Yhdistykset alueittain 35 Aivoliiton yhteystiedot

Lapsi tarvitsee aikuisen tukea sosiaalisessa mediassa 6 Some on osa nuoren elämää 8 iPadista tukea kommunikointiin 10 Miten erityislapsi pärjää netissä?

14 Selkokieli – miksi sitä tarvitaan?

18 Ilmarin oppivuodet internetissä

Sivujen 4–15 artikkelit on tuotettu yhteistyössä ADHD-liiton sekä Autismi- ja Aspergerliiton kanssa.

Kannen kuva: Scandinavian StockPhoto

NO 4.

2

KIELIPOLKU 3/2014

u

ck

YHTEYSTIEDOT Suvilinnantie 2, 20900 Turku p. 02 2138 200, f. 02 2138 210 info@aivoliitto.fi etunimi.sukunimi@aivoliitto.fi www.aivoliitto.fi www.sunnanvind.fi

Sh

TEEMAT Nuoret, opinnot, työllistyminen

sto

JULKAISIJA Aivoliitto ry

s. 8

a

l

al

er

m

tt

Lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa.

13. vuosikerta ISSN-L 1799-5868 ISSN 1799-5868 (Painettu) ISSN 2323-4911 (Verkkojulkaisu) Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti

AINEISTOT ILMOITUKSET ILMESTYY pe 10.10.

ti 14.10.

pe 14.11.

Päivi Seppä-Lassila

Pääkirjoitus

Maailma kädessämme

V

uonna 1943 IBM:n hallituksen puheenjohtaja parilla napautuksella saamme sekunnin sadasosissa Thomas Watson uskoi, että koko maailman lisää tietoa ja uusia sivuja auki. Tästä syystä koulussa tarpeisiin riittää viisi tietokonetta. Tekoppitunneilla istuminen saattaa pitkästyttää, niikan kehitys vei sittemmin siihen, koska opettaja selostaa asioita rauhalettä useimmilla on oma tietokone liseen tahtiin. Tällöin tietoa tunniin työpaikalla kuin kotonakin. tuu tulevan aivoihimme liian Pöytätietokoneista siirryttiin hitaasti, vaikka oikeastaan läppäreihin, tabletteihin ja se on hyvä asia, jotta ehälypuhelimiin. dimme käsittelemään Lapsemme ovat kassitä. Maailmanmeno vaneet tietotekniikan nopeu­ tuu siis koko keskellä. Heistä on tulajan teknologian, lut diginatiiveja, jotka tieteen ja kulkuneuosaavat käyttää laitvojen avulla. Samalla teita usein paremmin myös ihmisten kärkuin vanhempansa. simättömyys kasvaa Pienimmät ovat tottuja odottamisen taito neet kosketusnäyttöi­hin vähenee.” siinä määrin, että he ovat Kuten niin monelhämmästyneitä, jos televila muulla asialla, myös sioruutu ei toimikaan samalla tietotekniikalla on etunsa tekniikalla kuin mobiililaitteet. ja haittansa, joista varsinkin Useimmilla koululaisilla on jälkimmäiset voivat meitä asoma älypuhelin. He käyttävät karruttaa. Maailma on siis kämVälillä tuntuu, Facebookia, WhatsAppia, Instamenellä, mutta houkutteleeko grammia ja muuta sosiaalista tämä lapsemme uppoutumaan että käynnissä on mediaa sekä pelejä yhtä luonliian kauaksi aikaa ruudun ääeräänlainen evoluutio, reen? Tuijottaako hän laitettaan tevasti kuin me varttuneemmat aikoinaan mustavalkoista useita tunteja päivässä? Miten jossa ihmisen käden televisiota ja lankapuhelinta. leikit, ulkoilu ja kaverisuhteet jatkeeksi on kasvanut pärjäävät ruudun vetovoimalle?

1960-luvulla setäni tiedotti päässeensä perille opiskeluOsaako lapsemme tulkita vies­ kosketusnäyttö. paikkaansa lähettämällä vantien sävyjä oikein? Joutuuko hän hemmilleen postikortin lyhyine kiusatuksi? Kysymyksiä riittää ja tiedotuksineen: ”Ehjänä perillä. Tuure.” Nyt voimme niitä on hyvä pohdiskella itse tykönänsä ja yhdessä olla yhteydessä lapsiimme joka hetki. Niin se maail- lapsen kanssa. ma muuttuu – ja me kannamme sitä taskussamme.

Tämän lehden artikkelit käsittelevät sosiaalista Tällä on suuret vaikutukset elämäämme, sosiaalisiin mediaa niin lasten ja nuorten omien kokemusten suhteisiimme, kulttuuriimme, vuorovaikutukseen, kautta kuin myös asiantuntijoiden valottamina. Tarviihteeseen, lukemiseen, oppimiseen ja vähän kaik- jolla on tukeva tietopaketti asiasta, joka on arkipäikeen. Välillä tuntuu, että käynnissä on eräänlainen väämme nyt ja yhä enenevässä määrin tulevaisuuevoluutio, jossa ihmisen käden jatkeeksi on kasvanut dessa. Tämän painetun ja paperisen lehden lukemikosketusnäyttö. sen jälkeen voi viettää taas aikaa ruudun äärellä – ja Lukion ensimmäistä luokkaa käyvä tyttäreni mieluiten yhdessä lapsen ja nuoren kanssa tutus­ Maiju kirjoitti esseen otsikolla Kärsimmekö kärsimät- tuen hänen arkeensa ja verkkomaailmaansa. tömyydestä, jonka siteeraaminen soveltuu tähän: Päivi Seppä-Lassila on lehden toimituspäällikkö ”Myös kännykät ja varsinkin paljon puhutut älypuheja Aivoliiton viestintäpäällikkö. limet ovat hyvä esimerkki. Kaverit vastaavat viesteihimme nopeasti, tai niin ainakin haluamme. Lisäksi

3/2014 KIELIPOLKU

3

Shutterstock

Anniina Lundvall

Kaverit ja kaikki kiva klikkauksen päässä

Lapsi tarvitsee aikuisen tukea sosiaalisessa mediassa Kännykkä kiinni! Siivoa huoneesi tai pistän pädin jäähylle! Tuttuja komentoja perheissä, joissa on lapsia ja nuoria. Komentoihin sekoittuu myös annos huolta. Pitäisikö olla huolissaan, kun lapsen vapaa-aika on pelkkää feisbuukkia, juutuubia, instaa, wowia ja äskiä*?

Mitä netissä oikein tapahtuu ja mikä siellä lapsia kiinnostaa?

–N

etissä voi pelailla pelejä, viettää aikaa ja sieltä löytyy kavereita, joiden kanssa jutella vaikkapa koulupäivän tapahtumista. Netissä on myös helppo kertoa itsestään ja tekemisistään sekä saada kommentteja ja tykkäyksiä. Vuorovaikutus muiden kanssa somessa ja peleissä on lapselle ja nuorelle tosi tärkeää, vastaa projektityöntekijä Netta Posti-Ahokas Pelastakaa Lapset ry:stä.

Hänen työpäiviinsä kuuluu muun muassa lasten kanssa chattaaminen Netari-verkkonuorisotalon päivystysilloissa sekä Mantelichatissa. Sekä Netari että Manteli ovat järjestön verkkonuorisotyön muotoja, joiden tavoitteena on kohdata lapsia nimenomaan verkossa.

4

KIELIPOLKU 3/2014

– Lapset tulevat juttelemaan meille aikuisille peruselämään kuuluvista asioista: kaveri- ja perhesuhteista, koulunkäynnistä ja joskus myös ikävistä asioista, kuten kiusaamisesta.

Turvallisten aikuisten läsnäolo sosiaalisessa mediassa on tärkeää.

Nettiin pyritään luomaan kivoja, ikävistä kommenteista ja huonosta käytöksestä vapaita tiloja keskustelulle ja ajatusten vaihtamiselle. Keskusteluihin ovat tervetulleita kaikki lapset ja nuoret.

– Netari ja Manteli ovat turvallisia, valvottuja paikkoja, ja niissä käyvät lapset ja nuoret tietävät sen. Ketään ei kiusata ja jutellaan ­asiallisesti. Kun

on tutustuttu ohjaajien kanssa, uskalletaan kertoa kurjistakin kokemuksista, Posti-Ahokas toteaa.

Some on salamannopea Älypuhelimet ja muut kannettavat mobiililaitteet ovat tuoneet mukanaan uusia kasvatushaasteita. Lapset kantavat maailman mukanaan kännyköissä, jotka ovat aina auki ja netin sisällöt sitä kautta saatavilla. Toisin kuin pöytäkoneet, kännykät ovat vanhempien silmien ulottumattomissa.

– Lapset voivat törmätä sosiaalisessa mediassa ahdistaviin sisältöihin tai ihmisiin, joiden tarkoitusperät ei-

* Facebook on yhteisöpalvelu, jossa voi jutella kavereiden kanssa ja julkaista tilapäivityksiä, kuvia ja videoita. YouTube on yhteisöllinen videonjakopalvelu, jossa voi katsella ja julkaista lyhyehköjä videoita. Instagram on kuvien julkaisupalvelu. Wow on globaali, maksullinen verkkoroolipeli, jolla on miljoonia pelaajia. Ask.fm on yhteisöpalvelu, jossa käyttäjät voivat kysyä kysymyksiä toisilta käyttäjiltä.

Netta Posti-Ahokas (vas.) ja Sari Valoaho Pelastakaa Lapset ry:stä kannustavat tutustumaan lasten nettielämään.

vät ole aivan kunnossa. Lapset ovat haavoittuvaisia eri tilanteissa, eri syistä. Hyväksymisen tarve voi olla niin kova, että lapsi lähtee hakemaan sitä väärästä paikasta, selvittää asiantuntija Sari Valoaho, joka työskentelee Pelastakaa Lapset ry:n Lasten suojelu digitaalisessa mediassa -toimintojen parissa.

– Erityistä tukea tarvitsevan lapsen haasteena voi olla keskustelun nopeatempoisuus sekä vaikeus tulkita viestinnän tyylejä. On helppo tulla väärinymmärretyksi tai provosoitua aiheetta. Somessa on liiankin helppoa lähettää eteenpäin viestejä, joita voi myöhemmin katua.

Lapset reagoivat netinkäyttöön hyvin eri tavoin. Toiselle esimerkiksi nettipelaaminen voi aiheuttaa ikävää oireilua, toisaalta pelillä voi olla myös rauhoittava ja keskittymistä lisäävä vaikutus. Aikuisen tehtävä on luotsata lasta kohti monipuolisempia harrastus- ja ajanviettotapoja, jos ongelmia aiheutuu. Median käyttökiellot ja mediapaastokin on välillä paikallaan, mutta ainoiksi kasvatuskeinoiksi ne ovat varsin kehnoja.

Keskustelu on hyvä työväline Sosiaalisen median riskeiltä ei voi suojautua peittämällä lapsen silmiä.

Lapsella on oikeus tutustua medioihin, saada tietoa netin kautta ja osallistua erilaisiin aktiviteetteihin verkossa. Näin myös mediataidot pääsevät kehittymään. Miten lapsia sitten voisi kasvattaa toimimaan turvallisesti ja fiksusti sosiaalisessa mediassa?

– Aikuisen läsnäolo ja osallistuminen lapsen elämään on hyvä lähtökohta. Aikuista tarvitaan, jotta lapsi voi oppia ja ymmärtää sosiaalisen median lainalaisuuksia ja todellisuutta. Kaikki ei ole sitä, miltä se ensisilmäyksellä näyttää. Sisälukutaitoa on harjaannutettava aktiivisesti, vinkkaa Sari Valoaho.

Lapsen kanssa on hyvä keskustella harkinnan tärkeydestä ja vuorovaikutuksen erilaisuudesta verrattuna kasvokkaiseen kohtaamiseen. Ihmisten mielikuvat, haaveet ja tulkinnat

saattavat värittää todellisuutta so­ siaalisessa mediassa.

– Lapsen kanssa kannattaa myös sopia, miten toimitaan ongelmatilanteissa ja muistuttaa, kuinka toimitaan verkossa toista kunnioittavalla tavalla.

Apua kannattaa pyytää jo ennen kuin mitään sattuu. Tätä varten on rakennettu erilaisia palveluita lapsille nettiin, jotta on paikka, josta uskaltaa ja voi kysyä luotettavalta aikuiselta sekä vertaisilta niitäkin kysymyksiä, joita ei uskalla kysyä vanhemmilta.

Some täynnä tunteita Sosiaalinen media on entistä suuremmalle osalle meistä arkea ja tärkeä sosiaalisen kanssakäymisen tila.

Tulevaisuuden näkökulmasta on tärkeää tukea lasten mahdollisuuksia hyödyntää sosiaalista mediaa kasvun ja oppimisen paikkana.

– Esimerkiksi verkkonuorisotalossa oppii yllättäviä taitoja, kuten rauhallista ryhmässä keskustelua sekä omien mielipiteiden perusteltua esittämistä. Ryhmächat vaatii osallistujalta tilannetajua ja keskittymistä.

Netissä tarvitaan myös tunteiden hallintaa esimerkiksi silloin kun joku trollaa eli provosoi tahallaan keskustelijoita, Posti-Ahokas kuvailee.

Hyvät mediataidot ovat osa nykypäivän työ- ja koulutusosaamista eikä niiden painoarvo varmasti tulevaisuudessa laske. Hyvät mediataidot suojaavat lasta myös riskikäyttäytymiseltä.

– Netistä on paljon iloa lapsen elämässä. Erityisiä taitoja omaavilla lapsilla on mahdollisuuksia vaikkapa julkaista omia tuotoksiaan ja saada niille yleisöä, ja sitä kautta saada positiivisia kokemuksia. Aikuinen pystyy lasta tarkkailemalla kyllä selvittämään, vaatiiko somen käyttö tarkempaa ohjausta. Jos lapsi on aina kiukkuinen netinkäytön jälkeen, kannattaa keskustella, mistä tunteet oikein kumpuavat, muistuttaa Valoaho.

Kasvattajien urakkaa helpottaakseen eri järjestöt ja mediayritykset ovat tuottaneet käsikirjoja ja oppaita, joiden avulla lasten mediamaailmaa

on helpompi ymmärtää. Ymmärrys syntyy luomalla turvallisia ja ennakkoasenteista vapaita keskustelun mahdollisuuksia lasten ja aikuisten kesken. ”Haluaisitko näyttää minulle, mitä teet sosiaalisessa mediassa” on käypä keskustelun avaus. Kokeilisitko sitä jo tänään?

Kirjoittaja Anniina Lundvall on Pelastakaa Lapset ry:n verkkonuorisotoiminnan asiantuntija. Järjestön verkkonuorisotoimintaan voi tutustua osoitteessa www.pelastakaalapset.fi/ nuorisotoiminta

Linkkivinkkejä Netari – nuorisotalosi verkossa Netari-verkkonuorisotalo on auki joka viikko Demissä, Habbossa ja IRCGalleriassa. Voit tavata muita nuoria ja jutella nuorisotyöntekijöiden kanssa myös kahdestaan. www.netari.fi Mantelichat Mantelichat järjestetään kaksi kertaa kuukaudessa eri teemoilla. Mantelissa voi yhdessä muiden lasten kanssa sekä koulutettujen vapaaehtoisten kanssa kahdestaan. www.pelastakaalapset.fi/ nuorisotoiminta/mantelit Nettielämä on oikeaa elämää Pelastakaa Lapset on koonnut käytännön vinkkejä lasten ja nuorten netin käytöstä. Tutustu avoimin mielin lasten nettielämään ja kannusta monipuoliseen netin käyttöön. www.pelastakaalapset.fi/toiminta/ mediakasvatus/tietoa-kasvattajille/ 3/2014 KIELIPOLKU

5

Marianne Kulmala

Some on osa nuoren elämää

S

osiaalinen media ei ole nuorille erillinen alue elämässä, vaan luonteva osa elämäntyyliä ja -sisältöä. Arjessa reaalimaailman ja sosiaalisen median ympäristöt liittyvät yhteen saumattomasti. Siksi nuorten onkin vaikea kertoa, paljonko aikaa he sosiaalisen median parissa viettävät. Kännykkä seuraa mukana koko valveillaoloajan. Sitä vilkaistaan vähän väliä, luetaan sähköpostit tai laitetaan kommentti kavereille.

Pelaamiseen ja musiikin kuunteluun tietokoneella, tabletilla tai kännykällä saattaa upota tunteja päivässä. Vanhempien mahdollisuus kontrolloida media-aikaa on lähes mahdotonta, sillä kännykkää voi lukea ja päivittää lähes missä vain.

Samanhenkiset kaverit ja harrastukset kiinnostavat yleensä niin nettimaailmassa kuin sen ulkopuolellakin.

Viestintä sosiaalisessa mediassa vahvistaa yhteenkuuluvuuden tunnetta itselle tärkeisiin ja mieluisiin ryhmiin.

Kavereiden määrä Facebookissa kertoo jotakin henkilön sosiaalisesta statuksesta ja tykkäykset siellä ovat eräänlainen hyväksynnän mittari.

Monenlaista kaveruutta Suomen Nuortentalo Oy:n asukkaat Kimmo ja Teemu kertovat, että heidän eniten käyttämänsä somepalvelut ovat Facebook, YouTube, WhatsApp, Kik ja Snapchat. Myös

6

KIELIPOLKU 3/2014

omat ja muiden nuorten henkilökohtaiset blogit ja vlogit ovat suosittuja.

Facebookissa on pikaisen gallupin mukaan lähes jokainen Nuortentalon asukkaista.

– Facebookissa tulee käytyä päivittäin. Sen jälkeen kun muutin Turkuun, olen ollut enemmän kotipaikkakuntani kavereihin yhteydessä sosiaalisen median kautta. Henkilökohtaiset kontaktini ja ihmisten kohtaamiset kasvokkain eivät ole kuitenkaan vähentyneet. Some on vain tullut siihen lisäksi, kertoo Teemu.

Nuoret saavat uusia kavereita sosiaalisen median kautta. Nykypäivän kiireinen elämäntyyli on muovannut uudenlaisia ystävyyden ja kaveruuden muotoja. On nettikavereita ja livekavereita.

– Olen sitä mieltä, että todellisesta kaveruudesta voi puhua vasta, kun on tavannut toisen kasvokkain. Toki netin kauttakin ihmisestä saa jonkinlaisen kuvan, mutta vasta tapaamisten avulla voi oppia tuntemaan toisen täysin, pohtii Teemu.

Kimmo kertoo, että hänellä on sekä netti- että livekavereita. Hän ei kuitenkaan hyväksy Facebook-kavereikseen ketään, jota ei tunne tai tiedä reaalimaailmassakin.

– Olen löytänyt myös tyttöystävän netin kautta. Mielestäni on mahdollista löytää pitempiaikainen suhde verkkomaailmasta. Keskustelimme ensin somessa niitä näitä ja sen jälkeen aloimme tapailla, Kimmo kertoo.

Some on kaikkialla Sosiaalisessa mediassa sovitaan asioita ja tapaamisia sekä välitetään tietoa. Somessa ”roikkuminen” on siis tavallaan pakollista, mikäli haluaa

pysyä ajan tasalla. Nuoret tietävät lähes joka hetki, missä heidän kaverinsa ovat ja mitä he tekevät. Myös omat tiedot päivitetään useasti vuorokauden aikana. Teemu ja Kimmo eivät kertomansa mukaan päivitä tietojaan näin intensiivisesti, mutta tietävät, että tällaistakin tapahtuu.

Yhä useammalla nuorella on älypuhelin tai tabletti. Niiden myötä sosiaalinen media on koko ajan mukana siellä, missä liikutaan. Kesäinen uimareissu ja oitis kuva Instagramiin!

Omakuvat eli selfiet ja ryhmäkuvat kaveriporukoista leviävät somessa nopeasti kaverilta toiselle.

– Ellei nuori tänä päivänä ole Facebookissa, on hän kyllä täydellinen oman tiensä kulkija. Facebookissa ovat ”kaikki”. Somesta esimerkiksi päivän uutiset kuulee nopeasti. Minä luen päivittäin myös sanomalehden, mutta tiedän, että monet lukevat päivän uutistapahtumat ainoastaan netistä, kertoo Teemu.

Tiedon etsiminen netin ja sosiaalisen median kautta on arkirutiini, jota ilman olisi vaikea elää. Arjen valintatai ongelmatilanteissa moni laittaa someen kyselyä kavereille, mitä he tässä tilanteessa tekisivät.

– Toki netistä löytyy vastauksia kaikkeen, mutta ehkä minä kuitenkin soitan korjaamolle, jos autoni hajoaa, nauraa Teemu.

Kiusaamistakin tapahtuu Kuten reaalimaailman yhteisöissäkin, myös sosiaalisessa mediassa esiintyy kiusaamista. Nettikiusaaminen voi ilmetä monin eri tavoin. Se voi olla haukkumista, pilkkaamista, uhkailua tai toisena ihmisenä esiintymistä.

Kiusaaminen voi olla silmiinpistävää tai hyvin hienovaraista. Voidaan esi-

Shutterstock

Sosiaalinen media eli some on tärkeä osa nykynuorten arkea. Sen parissa aika kuluu mukavalla ja kiintoisalla tavalla. Somessa ovat kaikki kaverit.

merkiksi miettiä, onko se, että rajaa tietojaan ja kuviensa ja kommenttiensa näkyvyyttä joiltain kavereilta itsensä suojelua vai voiko tällainen blokkaaminen olla joskus myös syrjimistä ja kiusaamista.

Joillain palstoilla aikuisten poissaolo ja valvonnan vähyys houkuttelevat nettikiusaajia. Esimerkiksi teinien suosima yhteisöpalvelu Ask.fm, jossa käyttäjät voivat kysyä kysymyksiä toisiltaan, on saanut negatiivista palautetta siitä, että siellä tapahtuu paljon nettikiusaamista. Anonyymi kiusaaminen on siellä liian helppoa.

Monikaan kiusaajista ei tiedä, että kiusaaminen netissä on rikollinen ja rangaistava teko. Haukkuminen ja pilkkaaminen netissä saattaa täyttää kunnianloukkauksen tunnusmerkit.

Siitä voi seurata syyte, oikeusjuttu ja mahdollisesti vahingonkorvausvelvollisuus ja merkintä rikosrekisteriin.

– Jos mietitään sosiaalisen me­ dian miinuspuolia, voidaan kiusaamisen lisäksi mainita ainakin tekijänoikeuksien rikkomisen mahdollisuus.

Esimerkiksi toisen kuvaamaa tai piirtämää kuvaa ei saa luvatta kopioida ja levittää eteenpäin. Myöskään musiikkia tai elokuvia ei saa luvatta jakaa muille. Lisäksi nuoret ja lapset saattavat mennä tarkoituksella tai vahingossa pornosivuille, jotka eivät ole heidän ikäisilleen sopivia, miettii Teemu.

pidettiin hyvin vaarallisena julkaista omia kuviaan netissä. Vanhemmat neuvoivat lapsiaan peittämään kasvonsa netissä julkaisemistaan kuvista. Enää tällaista keskustelua ei niin paljoa käydä, sillä kuvallisesta oman elämän esittämisestä somessa on tullut arkipäiväistä ja sitä tekevät monet vanhemmat itsekin.

Kavereiden kommentit, tykkäämiset ja kehut ovat olennaisia sosiaalisen median sisältöjä. Omaa identiteettiään etsiville nuorille on tärkeää, millaisen vastaanoton heidän lisäämänsä kommentit ja kuvat saavat ystäviltä ja seuraajilta. Sosiaalisessa mediassa koettu ihailu ja onnistumiset vahvistavat minäkuvaa ja nostavat itsetuntoa. Somen tuoma lisä arkeen on positiivista, ellei siitä muodostu elämän pääasiallista sisältöä, jolloin arjen sujuvuus kärsii.

Reaalimaailmaa ei pidä unohtaa.

Siellä tarvitaan erilaisia taitoja kuin nettielämässä. Virtuaalisesti hyvinkin verkostoitunut ja aktiivinen nuori saattaa tarvita paljon harjoittelua ihmisten kohtaamiseen kasvokkain.

Siksi niin koukuttavaa kuin somessa hengaileminen onkin, pitää muistaa myös livemaailman kaverit ja tavata heitä usein.

Somessa seikkaillessa kannattaa aina muistaa seuraava periaate: Älä sano netissä toiselle mitään, mitä et sanoisi hänelle myös nenäkkäin ollessanne.

Marianne Kulmala neuropsykiatrinen valmentaja Suomen Nuortentalo Oy

Teemu Metsänojan mielestä some on mukava lisä sosiaaliseen kanssakäymiseen, mutta se ei korvaa kavereiden tapaamista kasvokkain.

Yksityistä vai julkista?

Marianne Kulmala

Nuoret esittelevät somessa elämäänsä omilla kasvoillaan ja kuvillaan. Vielä muutamia vuosia sitten

3/2014 KIELIPOLKU

7

Shutterstock

Tero Kujala

iPadista tukea kommunikointiin Teknologian monet mahdollisuudet ovat saavuttaneet myös erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten kuntoutuksen ja opetuksen.

Toimiva kommunikaatio on yksi tärkeimmistä tavoitteista kielellisen erityisvaikeuden sekä autismin kirjon lasten ja nuorten kuntoutuksessa.

K

ommunikointisovellusten ja muiden tavoitteellisten kuntoutusta tukevien sovellusten hankinnassa tulee muistaa yksilöllinen sopivuus niiden käyttäjille.

Lisäksi pelkkä tabletin ja kommunikointisovelluksen käyttö ei ole toimivaa kommunikaatiota. Kommunikaatioksi ja vuorovaikutukseksi se muuttuu, kun laitteita käytetään yhdessä muiden ihmisten kanssa.

Mikäli kommunikointisovellus tukee tätä vuorovaikutusta, eikä toimi pelkästään viestialustana, on sovelluksen käytölle perusteita. Mielekkään ja asianmukaisen sovelluksen löytäminen useiden sovellusten joukosta ei ole useinkaan helppoa.

Muutamia perusasioita on hyvä pitää mielessä, kun pohditaan kommunikointisovellusta puhetta tukevana tai korvaavana menetelmänä.

8

KIELIPOLKU 3/2014

Sovellukseen pitäisi voida tuoda sovelluksen sisäisen kuvakirjaston lisäksi tabletin ja älypuhelimen kameralla otettuja kuvia sekä verkkosivuilta löytyneitä kuvia. Solujen (kuva + sana -painike) määrää pitäisi pystyä säätämään yksilöllisesti sopivaksi.

Kommunikointisovelluksen tulisi tukea suomenkielistä, Acapela Groupin kehittämää Sanna-puhesynteesiä.

Myös mahdollisuus oman puheen äänittämiseen on tärkeää. Puhesynteesiä miesäänellä ei ole saatavilla kuin iPadin Clarospeak-sovelluksessa.

Tämä on iso puute. Tosin Sanna-ääntä voidaan säätää kuulostamaan lapsen tai miehen ääneltä äänenkorkeutta säätämällä.

Toinen pulma on se, etteivät esimerkiksi iPadeihin saatavilla olevat sovellukset osaa taivuttaa suomen kieltä oikein. Viestiriville, johon käyt-

täjä kokoaa viestin sana sanalta tai kuva kuvalta, muodostuu lause perusmuodossa olevista sanoista, esimerkiksi: ”Minä mennä koulu.”

Kaikki käyttäjät eivät tarvitse kuvaa ja sanaa, vaan pelkkä tekstisisältö riittäisi. Samaan soluun tulisikin pystyä sijoittamaan useampi tekstirivi, jolloin käyttäjä voi kommunikoida lausetasoisesti.

Laitteesta riippumatta on huolehdittava tabletin ja sen sovellusten päivittämisestä sekä siitä, että tabletti pysyy ominaisuuksiltaan ajanmukaisena. Tietoturva ja siihen liittyvät haasteet vaihtelevat myös laitteittain.

Sovellusten vertailua Kehitysvammaliiton Tietotekniikkaja kommunikaatiokeskuksesta Tikoteekistä on saatavilla ajankohtaista

tietoa puhetta tukevasta tai korvaavasta kommunikoinnista sekä tietoteknisistä mahdollisuuksista tukea kommunikoin tabletteihin soveltuvia kommunikointisovelluksia. iPadille (ios) ladattavia kommunikointisovelluksia ovat muun muassa GoTalk Now, TalkTablet FI ja Widgit Go. Näistä TalkTablet FI ja Widgit Go ovat saatavissa myös Android-sovelluksina. Windows 7- ja 8 -tabletteihin on saatavilla muun muassa Speaking Dynamically Pro (TAIKE-taulusto). iPad-sovelluksista GoTalk Now ja TalkTablet FI ovat ominaisuuksiltaan samankaltaiset. Molemmissa on suomenkielinen puhesynteesi sekä mahdollisuus äänittää omaa puhetta. Sovellukset mahdollistavat yksilöllisen käytön ja ne huomioivat käyttäjän kommunikointitaitojen tason. Sovelluksen käyttäjä voi rakentaa itselleen erilaisiin tilanteisiin soveltuvia taulustoja. TalkTablet FI -sovelluksen erityisominaisuutena on helppo ja nopea päivitys, muokkausmahdollisuus sekä chat-ominaisuus ohjelman sisällä.

Uusin suomenkielinen, päivitetty kommunikointisovellus on keväällä 2014 ilmestynyt Widgit Go -kommunikointisovellus. Sovellus on saatavissa sekä iPadille (ios) että Androidalustoille. Suomenkielisyys helpottaa muun muassa ohjelman valikon käyttöä, uusien kuvapohjien rakentamista ja muokkausta sekä laajan kuvapankin käyttöä. Sovelluksessa on suomenkielinen puhesynteesi ja sen viestiriviä voidaan käyttää sanaja lausetasoiseen viestintään.

Omassa työssäni ohjaavana opettajana olen kuullut hyvää palautetta myös Widgit Go -sovelluksen monikäyttöisyydestä. Sovellus mahdollistaa toimintaohjeiden, sosiaalisten tarinoiden ja kalenterin rakentamisen.

Erinomainen ominaisuus on myös se, että sovellukseen rakennetut tiedostot voi lähettää sähköpostitse pdftiedostoina.

Edistyksellisin kommunikointiohjelmista lienee TAIKE-taulusto, jota voidaan käyttää Windows 7- ja 8 -laitteissa. Se on laaja ja monipuolinen kommunikointitaulujen kokonaisuus. TAIKE-tauluston voi saada lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä ja sen käyttöönotto edellyttää Tikoteekin asiantuntijoiden ohjausta ja koulutusta niin lähihenkilöille kuin ammattihenkilöstöllekin. Osaksi tämän vuoksi se on muihin kommunikointisovelluksiin verrattuna hyvin kallis.

TAIKE-taulustossa on valmiina useita erilaisia taulustoja, sanoja ja ilmaisuja, jotka ovat muokattavissa yksilöllisten tarpeiden mukaan. Niiden suunnittelussa on otettu huomioon muun muassa eri keskustelutilanteisiin liittyvät aiheet, kysymykset, vastaukset ja kommentit. Taulusto mahdollistaa sujuvan ja spontaaninen osallistumisen keskusteluun.

TAIKE-taulusto osaa taivuttaa käyttäjän valitseman merkkijonon kieliopillisesti sujuvaksi suomen kieleksi. Sitä voidaan käyttää myös kielellisessä harjoittelussa tukemaan kielellisen tietoisuuden, lauseen muodostamisen, sanojen luokittelun, vuorottelun ja keskustelutaitojen kehittymistä.

Tekniikka apuna arjessa Tabletit ja älypuhelimet mahdollistavat myös paljon muuta kuin vain kommunikoinnin tuen ja kuntoutuksen. Kalenteri, sähköposti, tekstiviestit, kartat, gps, osoitekirja, muistiinpanot, netti, laskin, aikataulut, kamera, musiikki, hälytykset ja muistutukset ovat älypuhelimien ja tablettien perussovelluksia, jotka tukevat käyttäjien arjenhallintaa. Niiden käytön on todettu lisäävän itsenäisyyttä, antavan kognitiivista tukea, parantavan itseluottamusta ja vähentävän stressiä. Mutta mitä tehdä, jos laite ei toi-

Shutterstock

Uutta teknologiaa voidaan hyödyntää myös erityislasten kuntoutuksessa ja opetuksessa.

Älypuhelimen toiminnot voivat auttaa nuorta arjenhallinnassa ja lisätä näin itsenäisyyttä.

mi? Tekniikan rinnalle tarvitaan myös käyttötukea ja seurantapalavereita, joissa voitaisiin arvioida sovellusten käytettävyyttä.

On hyvä tutustua sovelluksiin, opetella tablettien käyttöä ja arvioida käyttökokemuksia ennen kuin lähtee hankkimaan esimerkiksi arvokkaita kommunikointisovelluksia. Käyttökokemuksista saa arvokasta tietoa myös internetin asiantuntijasivustoilta sekä facebook-ryhmistä.

Tero Kujala työskentelee ohjaavana opettajana Oppimis- ja ohjauskeskus Onervassa. Hänellä on pitkä työkokemus autismin kirjon henkilöiden kanssa työskentelystä myös lastentarhanopettajana ja erityisluokanopettajana.

Lähteet: • 10. Autism-Europe International Congress 26.–28.9.2013, Budapest • papunet.net/tikoteekki • Tikonen 1–2/2014

3/2014 KIELIPOLKU

9

Satu Valkonen

Miten erityislapsi pärjää netissä?

Sosiaalinen media Sosiaalinen media tuottaa kohtaamispaikkana paljon hyvää ja arvokasta.

Se tarjoaa mahdollisuuksia Internetissä luotu sosiaalinen verkosto toimii uuden oppimisen, versosiaaliseen tukeen, taistuen ja osallisuuden areenana. osallistumiseen, Erityislasten ja -nuorten netinkäyttöä tahdotaan kuitenkin usein rajoittaa vaikuttamiseen ja tai heitä ei erityisemmin kannusteta voimaantumiseen. Some siihen, sillä heidän turvallisuudestaan tarjoaa kuitenkin tilan myös ja verkossa tapahtuvasta kiusaamisesta ollaan huolissaan. Erityislapsille loukkauksille, piloille ja on taattava mahdollisuus oppia pitäryhmästä poissulkemiselle. mään huolta itsestään ja muista, jot-

10

KIELIPOLKU 3/2014

ta internetin positiiviset puolet ovat myös heidän ulottuvillaan.

Internetissä on mahdollisuus lisätä vuorovaikutusta erilaisten ihmisten kanssa ja oppia sosiaalisia taitoja.

Paljon nettiä käyttävät muodostavat laajoja sosiaalisia verkostoja internetissä. Tämä koskee etenkin niitä, joilla on vaikeuksia solmia uusia ystävyyssuhteita kasvokkaisissa kontakteissa.

Shutterstock

T

utkimuskirjallisuuden perusteella lapset, joilla on vaikeuksia oppia tai haasteita selvitä sosiaalisista tilanteista, joutuvat internetissä useammin kiusatuiksi.

Myös lapset, joilla on aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöitä, joutuvat muita herkemmin kiusatuiksi, ja he ovat myös muita lapsia useammin kiusaajia.

Internetin ja sosiaalisen median riskit koettelevat kaikkia netinkäyttäjiä. Mediatutkimuksessa on pyritty viime vuosina tuomaan lasten ja nuorten mediatapojen eroavaisuuksia näkyville. Keskustelua on hyvä avata myös siitä, millainen toimintaympäristö sosiaalinen media erityislapsille on ja millaisia tietoja ja taitoja tarvitaan, jotta siellä luoviminen tuo heille iloa ja hyötyä.

Erityislapset tarvitsevat tukea, joka auttaa heitä käyttämään internettiä ja sosiaalista mediaa turvallisella tavalla. He tarvitsevat välineitä kiusaamisen ennaltaehkäisemiseen, tunnistamiseen ja siihen puuttumiseen. He, kuten kaikki muutkin netinkäyttäjät, tarvitsevat kannustusta vastuulliseen toimintaan sosiaalisessa mediassa.

Sosiaalisesti helposti ahdistuvat pitävät nettiviestintää monesti miellyttävämpänä, sillä he kokevat itsensä varmemmiksi ja luottavat itseensä enemmän internetissä.

Esimerkiksi, jos puheen ymmärtäminen ja tuottaminen tai keskustelun aloittaminen ja ylläpitäminen on vaikeaa kasvokkain, netissä vuoropuhelua voi rytmittää helpommin omaan viestintätapaan sopivaksi.

Lisäksi siellä ei välttämättä tarvitse tulkita keskustelukumppanin ilmeitä ja eleitä. Yleensä ei myöskään tarvitse miettiä omaa kehonkieltä ja ilmeiden tarkoituksenmukaisuutta. Internettiin liittyvä nonverbaalisuus voi olla voimaannuttavaa.

Toinen verkossa tapahtuvaan kommunikaatioon liittyvä piirre on mahdollisuus käydä keskusteluja nimettömänä. Nimettömyyden eli anonyymiyden turvin voidaan kokeilla erilaisia rooleja altistamatta itseä sa-

Viestit leviävät sosiaalisessa mediassa nopeasti. Kerran lähetettyä viestiä tai kuvaa ei enää pysty poistamaan, vaikka haluaisi.

Shutterstock

Netissä myös erityislasten ja -nuorten on mahdollista oppia sosiaalisia taitoja ja löytää kavereita.

malla tavoin mahdolliselle kielteiselle palautteelle ja sosiaalisille sanktioille kuin kasvokkaisissa kohtaamisissa.

Vaikka internetissä viestimisessä on tiettyjä etuja kasvokkaiseen kommunikaatioon verrattuna, viestinnän välillisyys ei estä sitä, ettei ikävä palaute tai toisten paheksunta ja pilkka tuntuisi pahalta – kun ikävät teot ovat toistuvia ja tarkoituksellisia, puhutaan nettikiusaamisesta.

Lapset ja nuoret, joilla on oppimisen tai kommunikoinnin vaikeuksia, eivät välttämättä tunnista netissä tapahtuvaa kiusaamista kiusaamiseksi tai eivät ymmärrä loukkaavansa muita. Vitsailun kehkeytyminen satuttavaksi tai epäsuorat loukkaukset voivat olla haastavia mieltää kiusaamiseksi.

Milloin heitot ovat huumoria, milloin keskustelu alkaa saada hienovaraisia sävyjä, joiden tarkoituksena on ivailla ja pahoittaa mieli? Entä miten puuttua kiusaamiseen?

kiusaamisen muotoja netissä. Lapset kohtaavat myös uhkailua ja kiristystä.

Nettikiusaamiseen lukeutuu esimerkiksi: • ahdistelu ja häirintä • pilkallinen matkiminen ja jäljittely • mustamaalaus • fleimaus eli sanasodan aiheuttaminen tahallisesti • yksityisen tiedon jakaminen tai toisen huijaaminen oman yksityisen tiedon jakamiseen • ryhmästä eristäminen ja poissulkeminen • vaaninta, uhkailu ja ärsyttäminen • noloksi tekeminen ja nöyryyttäminen • seksiviestittely.

Mitä nettikiusaaminen on?

Nettikiusaamisella tarkoitetaan verkossa tai mobiililaitteiden välityksellä tapahtuvaa kiusaamista. Sähköposti, pikaviestipalvelut, verkkosivut, sosiaalinen media, chatit, pelisivustot ja tekstiviestit ovat väyliä ja paikkoja, joissa kiusaamista voi tapahtua.

Lapset ja nuoret ovat usein kiusaamisen todistajina eli sivustaseuraajina, mutta osalla on myös omakohtaisia kokemuksia nettikiusaamisesta.

Halveksunta, juoruilu, huhujen levittäminen, töykeät ja ilkeät kommentit sekä epämiellyttävät, vihjailevat ja seksuaaliset viestit ovat tavallisimpia

Digiajan kiusaaminen Nettikiusaamiseen katsotaan sisältyvän piirteitä, jotka erottavat sen muusta kiusaamisesta. Näitä ovat esimerkiksi anonyymisyys, kasvottomuus, ajan ja paikan rajattomuus sekä toistuvuus. Myös klikkaamisen helppous ja verkkomaailman nopeus vaikuttavat siihen, että netissä tapahtuu herkemmin ylilyöntejä. Jos lapsen on vaikeaa säädellä reaktioitaan, oman toiminnan kontrollointi ja seuraamusten arvioiminen voi olla hyvin haastavaa verkkoympäristössä.

Internetissä ei tarvitse olla fyysisesti vahva tai sosiaalisesti suosittu, kun toista voidaan herjata. Anonyymisyys tarjoaa näennäisen suojan loukkausten esittämiselle, kun oma henkilöllisyys voidaan salata. Lapsi voi ajatella, että nimettömänä töpeksimisestä ei joudu vastuuseen.

Lapselle on hyvä kertoa, että anonyymisyys ei tee kiusaajasta näkymätöntä ja nimetöntä, sillä kiusaaja jättää toiminnastaan jäljet verkkoon.

Useimmissa tapauksissa palvelun ylläpitäjälle voi ilmoittaa epäasiallisesta ja käyttösääntöjen vastaisesta toiminnasta. Ylläpito näkee ilmiannon tiedot ja päättää mahdollisista toimenpiteistä ja rangaistuksista. Tämä tieto voi helpottaa lasta, joka on joutunut kiusatuksi, tai saada kiusaajan ajattelemaan toimiaan tarkemmin.

Lapselle on syytä korostaa, että vaikka tunnistamattomuus tarjoaa mahdollisuuksia ilkeilyyn, internetissä voi aina toimia myös toista arvostavasti.

Kiusatun tunnereaktiot eivät useinkaan tule verkossa näkyviksi.

Kun kiusaaja ei tule samalla tavoin tietoiseksi aiheuttamastaan kärsimyksestä, hän ei välttämättä ymmärrä tilanteen vakavuutta. On kuitenkin osoitettu, että lapset ymmärtävät nettikiusaamisen aiheuttavan kiusatussa vaivaantuneisuuden, häpeän ja surullisuuden kokemuksia. Lapset tajuavat, että kiusaaminen voi olla tuskallinen kokemus siitä huolimatta, että he eivät näe kiusatun reaktioita. Lapsen empatiakykyä kannattaa vahvistaa, sillä kiusatun pahan olon ymmärtäminen ehkäisee kiusaamisen aloittamista.

3/2014 KIELIPOLKU

11

Ylläpidä keskustelua ja luottamusta lapsen kanssa, jotta hänen on helpompi kertoa myös netissä sattuneista ikävistä asioista.

Shutterstock

Sosiaalisen median ja kännykän kautta voidaan kiusata jatkuvasti, eikä kiusattu pääse mielipahaa aiheuttavia asioita pakoon kotonakaan. Nettikiusaaminen ylittää ajan ja paikan rajat.

Kiusaviestejä voidaan jakaa nopeasti laajalle joukolle ja loukkaamiseen tarkoitettu sisältö on kerralla suuren yleisön saatavilla. Internetin rajattomuuteen liittyy myös kiusaamisen toistuvuus. Kerran sanottu tai jaettu materiaali voi pompahtaa toistuvasti esiin. Nettikiusaamisessa yksittäiset teot voivat kertautua ja kiusaamisesta tulla toistuvaa, vaikka niin ei olisi tarkoittanutkaan. Harkitsevaan median käyttöön on rohkaistava.

On muistettava, että nettikiusaaminen ei ole vain kiusaamista netissä, vaan se on tavallisesti osa muuta kiusaamista. Sitä ei tule väheksyä. Epäasiallinen ja loukkaava käytös internetissä vaikuttaa lapseen ja nuoreen myös verkkomaailman ulkopuolella.

Empaattisuuden opettaminen ja eettisen mediasuhteen kehittymisen tukeminen edistävät myönteistä

nettikulttuuria, josta kaikki käyttäjät hyötyvät. Lue lisää kiusaamisesta ja nettikiusaamisesta MLL:n verkkosivuilta www.mll.fi/kasvattajille/ kiusaamisen-ehkaiseminen/ ja www. mll.fi/kasvattajille/mediakasvatus/

tietoa-kasvattajille/nettikiusaaminen/.

Voit myös käsitellä nettikiusaamista lasten ja nuorten kanssa opetusvideon ja keskusteluaineiston avulla. Ne löytyvät osoitteesta www.mll.fi/kasvattajille/mediakasvatus/videot/.

Näin voit tukea lapsen pärjäämistä sosiaalisessa mediassa Huolehdi, että lapsi ja nuori osaa suojata oman yksityisyytensä Sosiaalinen media perustuu tiedon jakamiselle, mutta on oltava tarkka, mitä netissä jakaa. Erityislasten voi olla vaikeaa arvioida, mikä tieto itsestä voidaan huoletta kertoa netissä ja millaiset asiat kannattaa jättää kertomatta. Havainnollistavat esimerkit kuvastavat hyvin yksityisen ja julkisen tiedon eroa. Kerro lapselle, että tieto, jota he eivät esimerkiksi kertoisi kadulla vieraalle, tai kuva, jota he eivät toivoisi koulun seinälle, on syytä jättää julkaisematta netissä. Yksityistä tietoa ovat muun muassa koko nimi, kotiosoite ja salasanat.

Kasvata lapsesta kriittinen mediankäyttäjä Internet on arvokas väline uuden tiedon saamiseen, mutta tiedon luotettavuutta on osattava arvioida kriittisesti. Muistuta lasta, että kaikki 12

KIELIPOLKU 3/2014

netissä oleva tieto on jonkun sinne laittamaa ja siksi uutta tietoa etsiessä kannattaa tutustua ainakin muutamiin eri lähteisiin. Opeta lapselle, että samoin kuin kaikki netissä oleva tieto voi olla epäluotettavaa, siellä voi olla myös epärehellisiä tai vilpillisiä ihmisiä.

Rohkaise lasta kertomaan niin hyvistä kuin huonoistakin kokemuksista Kun lapsi tottuu jakamaan kokemuksiaan internetinkäytöstä, hänen on helpompi kertoa myös netissä sattuneista ikävistä asioista. Jos lapsi kertoo kiusaamisesta, viesti lapselle, että hän toimi oikein kertoessaan siitä. Keskustele lapsen kanssa siitä, mikä oli sopimatonta käyttäytymistä ja miksi sekä miltä se hänestä tuntui.

Kerro lapselle eri toimintavaihtoehdoista, kuten sosiaalisen median turvaominaisuuksista, kiusaamisviestien tallentamisesta ja omien yksityistietojen suojaamisesta. Pyri ylläpitämään

luottamuksellista suhdetta lapseen, jotta hän tietää, että voi tarvittaessa tukeutua sinuun.

Kannusta lasta toista kunnioittavaan toimintaan Lapsen kanssa on hyvä keskustella siitä, mikä on toista kunnioittavaa ja ystävällistä toimintaa internetissä.

Kun lapset oppivat tunnistamaan kunnioittavaa toimintaa, he ymmärtävät paremmin myös kiusaamista.

Kunnioittava toiminta on kohteliasta käyttäytymistä, toisten näkemysten kuulemista ja mielipiteiden huomioimista, toisten tunteiden tunnistamista, toisten yksityisen tiedon kunnioittamista, toisten auttamista ja netinkäyttäjien moninaisuuden ymmärtämistä.

Satu Valkonen YTT, KM Mediakasvatuksen kehittäjä, erityissuunnittelija Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Vaasan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Vaasan keskussairaala www.vshp.fi

Korsholms Kommun Mustasaaren Kunta

ARKKITEHTITOIMISTO JURVAINEN & PESOLA OY

Laivanvarustajankatu 2, 00140 Helsinki puh. 0207 661 030

TURUN SEUDUN INVATAKSIT Tilauskeskus 02-233 2233 1 + 8 tilataksit

Tilitalja Oy

Tiina Siiskonen - Tuija Aro - Timo Ahonen - Ritva Ketonen (toim.)

Vuorikatu 35 A, Lahti, puh. 0400 833 126 www.tilitalja.fi

Joko se puhuu?

S L F J JF Kielenkehityksen vaikeudet varhaislapsuudessa Suomen Journalistiliitto - Finlands Journalistförbund ry.

Mitä tehdään, kun huoli kielenkehityksestä herää?

Millaisia vaikeuksia kielenkehityksessä voi olla?

SOTAINVALIDI- JA Entä miten lasta voisi parhaiten tukea?

VETERAANIKUNTOUTUSTA Voiko muita ongelmia? laitos-,niihin päivä- jaliittyä avokuntoutusta Veteraanipolku 3, 13600 Miten lapsen kieliHämeenlinna kehittyy?

Puh. 03-5706 100, fax 03-5706 119 www.ilveskoti.com

Uudistettu käsikirja toimii sekä vanhempien että ammattilaisten Kiinteistö Oy helposti lähestyttävänä Kissantassu tietolähteenä.

PL 2000, 33521 Tampere puh. 050 304 0146

Parikkalan 1. apteekki 59100 Parikkala puh. 05-430 016

Saaren sivuapteekki puh. 05-435 256

38€

+ toimituskulut

Lähetä Papunetin joulukortti!

Huomioivaa yhdessäoloa vuorovaikutukseen (HYP) Verkkomateriaali huomioivan yhdessäolon mallin käyttöönottoon yhteisöissä:

Suvilinnantie 2, 20900 Turku • p. 02 2138 200

www.papunet.net/materiaalia/ hyp-huomioiva-yhdessaolo

Materiaalin on tuottanut Kehitysvammaliiton Tikoteekki.

www.papunet.net 3/2014 KIELIPOLKU

13

Marianne Kulmala

SELKOKIELI – miksi sitä tarvitaan?

Suomessa on tällä hetkellä noin viisi tuhatta heikkoa lukijaa jokaisessa ikäluokassa.

Tämä tarkoittaa, että Suomessa on 45 000 perus­ kouluikäistä lasta, joilla on lukemisessaan vaikeutta.

E

i ole kuitenkaan syytä paniikkiin, sillä kansainvälisessä neljäsluokkalaisten lasten lukemista mittaavassa PIRLS-tutkimuksessa suomalaisten lasten lukutaitopisteet ovat edelleen toiseksi parhaat yhdessä Venäjän kanssa. Edelle meni vain Hongkong. Vertailussa oli mukana kaikkiaan 45 maata.

Mutta huoleen alkaa olla syytä siksi, että samaisen tutkimuksen mukaan suomalaislasten lukemismotivaatio ja sitoutuminen lukemiseen ovat vertailumaiden heikompia. Lisätietoa tutkimuksesta löytyy Jyväskylän yliopiston verkkosivulta­ ktl.jyu.fi/pirls-timss/pirls/tulokset.

Selkokielinen kirjallisuus on osaltaan auttamassa ja tukemassa niitä henkilöitä, joiden on jostain syystä hankalaa keskittyä yleiskielellä kirjoitettuun materiaaliin. Selkokieli on mukautettu sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan yleiskieltä luettavammaksi ja ymmärrettävämmäksi.

Se on suunnattu ihmisille, joilla on vaikeuksia lukea tai ymmärtää yleiskieltä.

Viime vuosina kiinnostus selkokieltä kohtaan on kasvanut. Siihen on mon-

14

KIELIPOLKU 3/2014

Kirsi Tapani

Selkokieli sopii monille

Selkokeskuksen tekemän arvion mukaan selkokielen tarvitsijoita on Suomessa yli puoli miljoonaa eli noin 10 % väestöstä.

ta syytä. Selkokeskuksen tekemän arvion mukaan selkokielen tarvitsijoita on Suomessa yli puoli miljoonaa eli noin 10 % väestöstä.

Suomessa asuu yhä enemmän ihmisiä, joille suomi ei ole äidinkieli.

Maahanmuuttajia on tällä hetkellä Suomessa lähes 300 000. Selkokieli auttaa heitä suomen kielen oppimisen alkuvaiheessa.

Suomen ikärakenne muuttuu ja iäkkäiden suomalaisten määrä kasvaa. Iän myötä lisääntyvät myös muistisairaudet, afasia ja muista syistä johtuvat vaikeudet lukea tavallisia tekstejä.

Yksi syy selkokielisen kirjallisuuden tarpeen lisääntymiseen on se, että itsenäinen elämä ja asuminen on nykyisin mahdollista monille sellaisille ihmisille, jotka aikaisemmin elivät laitoksissa. Voidakseen elää itsenäisesti he tarvitsevat tietoa monista arkielämän asioista ja yhteiskunnan toiminnasta.

Kielellisen erityisvaikeuden esiintyvyys on noin 5–7 % jokaisesta ikäluokasta. Henkilön, jolla on kielellinen erityisvaikeus, on helpompi lukea tekstiä, jossa ei ole vierasperäisiä sanoja ja teksti on rytmitetty yleiskieltä lyhyempään ja selkeämpään muotoon. Tämä sama pätee myös osaan autismin kirjon henkilöistä.

Selkokielestä hyötyvät myös henkilöt, joilla on ongelmia hahmottamisessa, tarkkaavaisuudessa ja keskittymisessä. Adhd:n esiintyvyys on Suomessa noin 5 % ikäluokasta. Se tarkoittaa, että jokaisessa koululuokassa on vähintään yksi lapsi, jolla on adhd.

Suurella osalla adhd:n omaavista ei ole oppimisvaikeuksia, mutta heil-

lä on silti usein vaikeuksia koulussa.

Alisuoriutuminen suhteessa kykyihin seuraa keskittymisen ja tarkkaavaisuuden vaikeudesta. Kun tekstiä on paljon, kirjaimet alkavat hyppiä sinne tänne, eikä oppilas jaksa keskittyä.

Saattaa olla, että tavallisen koulukirjan lukeminen tuntuu mahdottomalta edes aloittaa. Lasta on helpompi motivoida kirjojen pariin selkokirjojen avulla.

Selkokielen tarve korostuu, jos henkilöllä on kaksi tai useampia syitä heikoille kielellisille taidoille. Esimerkiksi maahanmuuttajaoppilas, jolla on kielellisen erityisvaikeus, hyötyy varmasti selkokielestä erityisen paljon.

Suomen Nuortentalo Oy:n selkokieliset materiaalit Suomen Nuortentalo Oy on julkaissut nuorille suunnatut selkokieliset oppaat Puhtaus ja kauneus ja Puhtaus ja komeus. Viime vuonna julkaistiin selkokielinen sosiaalisten taitojen opas Pärjää porukassa. Kaikki oppaat ovat runsaasti kuvitettuja ja sisältävät yksityiskohtaisia ja selkeitä ohjeita,

jotka lukijan on helppo ymmärtää ja sisäistää.

Uusin kirja on Saku, spesiaali lapsi.

Se on erilainen selkokirja. Kirjassa on kaksi osiota: osio lapselle itselleen sekä osio aikuisille, jotka lukevat kirjaa yhdessä lapsen kanssa. Aikuisten osio sopii luettavaksi myös erityislapsen vanhemmille sisaruksille.

Lasten osiossa vietetään yksi päivä Sakun parissa. Kirja on lukijaa osallistava. Lukija voi antaa Sakulle ohjeita, miten Sakun pitäisi haastavassa tilanteessa käyttäytyä. Joskus Saku kuuntelee lukijan ohjeita, joskus ei. Aikuisten osiossa Sakun äiti kertoo arjesta ja elämästä spesiaalin lapsen vanhempana.

Kirjan päähenkilön Aspergerin oireyhtymä ei korostu kirjassa millään lailla, ja siksi kirja soveltuukin kaikille erityislapsille ja heidän perheilleen.

Myös muut lapset saavat kirjasta ymmärrystä erityisyyttä kohtaan.

Kirja on kirjoitettu positiivisella asenteella. Haasteellisesta arjesta löytyy myös ilon ja onnen aiheita.

Marianne Kulmala neuropsykiatrinen valmentaja

Suomen Nuortentalon selkokielisiä julkaisuja voi tilata Aivoliiton verkkokaupasta www.aivoliitto.fi/verkkokauppa tai Aivoliiton toimistosta p. 02 2138 225.

Saku, spesiaali lapsi -kirjan voi tilata myös kirjoittajalta p. 040 846 6409. Katso kirjan mainos lehden takakannesta.

3/2014 KIELIPOLKU

15

Tutkittua KERÄÄMME KOKEMUKSIA HAHMOTTAMISEN VAIKEUKSISTA! Onko Sinulla tai läheiselläsi todettu tai epäilty hahmottamisen vaikeuksia? Teemme Niilo Mäki Instituutissa tutkimusta hahmottamisen vaikeuksista ja niiden vaikutuksesta yksilön arkeen ja elämänlaatuun.

Kirjoita vapaamuotoisesti, millä tavalla hahmottamisen vaikeudet näkyvät elämässäsi ja millaisia vaikutuksia niillä on arkeesi ja elämänlaatuusi. Voit käyttää apuna seuraavia kysymyksiä: • Millaisia hahmottamisen vaikeuksia Sinulla on? Millä tavoin kyseiset vaikeudet vaikuttavat arjessasi, työssäsi tai vapaa-ajallasi? Millaisia ratkaisukeinoja olet keksinyt arjen haasteisiin?

• Millä tavoin hahmottamisen vaikeudet vaikuttavat elämänlaatuusi? Ovatko ne ohjanneet elämääsi (esimerkiksi opiskelu- tai työpaikan valintaa) tai rajoittaneet Sinua tekemästä jotain mitä olisit halunnut (esimerkiksi matkustelu)?

• Millä tavoin hahmottamisen vaikeudet näkyivät lapsuudessasi ja nuoruudessasi kotona, vapaa-ajalla, koulussa tai opinnoissa?

• Miten läheisesi ovat suhtautuneet hahmottamisen vaikeuksiisi? Entä työtoverit tai sellaiset vieraat ihmiset, joiden kanssa olet asioinut?

• Missä vaiheessa sait tietää, että Sinulla on nimenomaan hahmottamiseen liittyviä haasteita? Mitä kautta se selvisi? Mistä olet saanut tietoa hahmottamisen vaikeuksista? Millaista tietoa kaipaisit?

• Millaista tukea olet saanut ja mistä?

Millaisia vaikutuksia tuella on ollut? Millaista tukea olisit tarvinnut?

Millaista tukea toivoisit nyt? Mitä vaikutuksia sillä olisi elämääsi, jos saisit toivomaasi tukea?

Kerro kirjoituksessasi hieman taustatietoja itsestäsi tai läheisestäsi: syntymävuosi, sukupuoli, mahdolliset diagnoosit tai tutkimukset ja asuinpaikkakunta. Voit tehdä kirjoituksesi myös osissa ja lähettää sen vastattuasi kaikkiin haluamiisi kysymyksiin.

Jos kirjoittaminen ei ole Sinun juttusi, mutta haluaisit osallistua haastatteluun, voit lähettää yhteystietosi yhteydenottoa varten.

Kirjoituksen pituutta ei ole rajattu, ja lyhyetkin kirjoitukset ovat tutkimukselle arvokkaita! Jos Sinulla on mitä tahansa tutkimukseen liittyvää

kysyttävää, ota rohkeasti yhteyttä allekirjoittaneeseen! Taustatietoja tutkimuksesta löytyy osoitteesta http://hahku.fi.

Kiitos avustasi!

Suvi Ylönen Hahmotuksen kuntoutus -hankkeen projektitutkija Niilo Mäki Instituutti, PL 35, 40014 Jyväskylän yliopisto p. 050 446 0069, sähköposti: suvi.ylonen@nmi.fi

Lähetä kirjoituksesi lokakuun 2014 loppuun mennessä joko sähkö­postilla osoitteeseen hahku@nmi.fi tai kirjeitse osoitteeseen Suvi Ylönen/Niilo Mäki Instituutti, PL 35, 40014 Jyväskylän yliopisto.

Kirjoituspyyntöön vastanneiden kesken arvotaan 2 kpl Finnkinon leffa­ lippupaketteja. Muista liittää kirjoitukseen yhteystietosi!

Mitä tarkoitetaan hahmottamisen vaikeuksilla?

Hahmottamisen vaikeuksilla tarkoitetaan aivojen poikkeuksellista tapaa käsitellä näönvaraista ja tilallista informaatiota. Hahmottamisen vaikeudet ilmenevät esimerkiksi tunnistamisen ja erottelun vaikeuksina tai tilan, suhteiden ja liikkeen käsittelyn vaikeuksina. Usein oirekuvaan kuuluu sosiaalisten tilanteiden hahmottamisvaikeuksia ja kasvavassa määrin oppimisvaikeuksia, joista tyypillisimpiä ovat vaikeudet matematiikan

16

KIELIPOLKU 3/2014

oppimisessa ja luetun ja kuvallisen materiaalin ymmärtämisessä.

Hahmotushäiriö voi näyttäytyä esimerkiksi: • vaikeuksina numeroiden hallinnassa tai määrien ja rahankäytön hahmottamisessa, • eksymisenä vieraassa paikassa tai tilassa, haasteellisuutena kartan ymmärtämisessä ja reitin suunnittelussa,

• vaikeutena täyttää lomakkeita tai ymmärtää monivaiheisia ohjeita, • etäisyyksien, nopeuden tai syvyyden hahmottamisen vaikeutena, • vaikeuksina ymmärtää sosiaalisia suhteita ja tulkita esimerkiksi kasvojen ilmeitä, • oman kehon hahmottamisen vaikeutena tai • asioiden tai osien välisten suhteiden hahmottamisen vaikeutena.

Shutterstock

PIENI ERILAISUUS SALLITAAN PÄIVÄKOTIRYHMÄSSÄ den esiin jokaisesta lapsesta myös jotain myönteistä.

Sosioemotionaalista erityistä tukea saavat lapset eivät ole yhtenäinen joukko. Osalla lapsista oli ystäviä, paljon vuorovaikutusta kavereiden kanssa ja he tulivat hyväksytyiksi ryhmissään. Joillakin oli vain yksi ystävä, vähän vuorovaikutusta muiden lasten kanssa ja heidät suljettiin ryhmän yhteisen toiminnan ulkopuolelle niin vahvasti, että heidän voi katsoa tulleen kiusatuiksi. Se, kuka saa ystäviä ja kuka ei, on monimutkainen asia, jota ei selitä pelkästään lapsen käyttäytyminen. Kyse on myös ryhmän kyvystä hyväksyä erilaisia tapoja osallistua sen toimintaan.

Vertaissuhteiden lisäksi sosioemotionaalista erityistä tukea saavilla lapsilla oli pulmia vuorovaikutuksessa kasvattajien kanssa. Kasvattajat pi-

tivät tärkeänä päiväkodin sääntöihin sopeutumista, mikä oli osalle lapsista hyvin vaikeaa.

Teos on julkaistu sarjassa Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research, 501. Sen saa Jyväskylän yliopiston kirjaston julkaisuyksiköstä, p. 040 805 3825, myynti@jyu.fi.

Shutterstock

KL Riitta Viitala tutki erityispedagogiikan väitöskirjassaan Jotenkin häiriöks. Etnografinen tutkimus sosio­ emotionaalista erityistä tukea saavista lapsista päiväkotiryhmässä kasvattajien ja ryhmän muiden lasten suhtautumista erityistä tukea saaviin lapsiin. Lapset oli nimetty sosioemotionaalista erityistä tukea tarvitseviksi käyttäytymisensä haasteiden perusteella. Vastoin yleistä oletusta päiväkotiryhmien lasten tai kasvattajien kokemukset näistä lapsista eivät tutkijan mukaan ole erityisen negatiivisia.

Sosioemotionaalista erityistä tukea saavat lapset saattoivat tutkimukseen haastatellun lapsen sanoin olla ryhmässä ”jotenkin häiriöks”, mutta silti heitä pidettiin myös kivoina kavereina. Samaten kasvattajat kuvasivat lapsia monipuolisesti tuo-

3/2014 KIELIPOLKU

17

Elisa Poskiparta

ILMARIN oppivuodet internetissä Poikani Ilmari on 17-vuotias lukiolainen, joka käyttää tietokonetta päivittäin sekä viihdeettä opiskeluvälineenä.

Tietokoneen, pelien ja verkon avulla oppiminen on ollut niin mielenkiintoista ja hauskaa, ettei Ilmari ole aina edes huomannut oppivansa uusia tietoja ja taitoja.

I

lmari muistaa ensikosketuksensa tietokoneisiin: hän tuli päiväkodista ja näki sisarensa pelaavan Formula One Grand Prix 2 -peliä. Ilmari oli tuolloin kolmivuotias ja vasta oppinut puhumaan. Hän innostui heti käyttämään itsekin tietokonetta.

Pelailun lisäksi Ilmari piirteli jo varhain tietokoneen avulla. Hän piti erityisesti Paint-ohjelman mahdollisuudesta suurentaa piirroskohtaa, koska hän halusi tehdä tarkkoja yksityiskohtia piirroksiinsa.

Oppimista ilman opiskelua 2000-luvun alussa kirjastosta saattoi lainata monenlaisia lapsille tarkoitettuja tietokonepelejä. Pelit olivat isoissa pahvimapeissa, jotka sisälsivät peli-CD:n lisäksi ohjekirjan. Useimmat niistä olivat niin sanottuja opetuspelejä, joissa harjoiteltiin esimerkiksi värejä, kirjaimia, vieraskielisiä sanoja ja lauseita. Oppiminen oli verhoiltu niin houkuttelevasti, etteivät lapset useinkaan huomanneet oppivansa uutta. Asiat opittiin mukavan ajanvietteen sivutuotteena.

18

KIELIPOLKU 3/2014

Ilmari on käyttänyt tietokonetta ja internettiä lapsesta asti. Aika kuluu koneella mukavasti ja samalla hän oppii myös uutta.

Kysyin Ilmarilta, muistaako hän pelanneensa ennen kouluikää peliä, jossa opeteltiin kirjaimia. Ilmari ei muistanut, mutta mieleen nousi kyllä Muumi-peli, jossa piti ratkaista melko vaikeita ongelmia värien avulla.

Muistan, kuinka Ilmari huuteli pelin lomassa minua kiireesti kertomaan, mikä kirjain milloinkin oli kyseessä, jotta hän pääsi eteenpäin ongelmien ratkomisessa. Värien lisäksi kirjaimet olivat pelissä ongelmanratkaisun avaimia, jotka piti osata.

Vasta nyt Ilmari ymmärsi, että hän tosiaan oppi kirjaimet pelatessaan

Muumi-peliä. Kirjainten oppiminen oli tärkeä askel Ilmarin lukutaidon kehittymisessä. Lukeminen on usein vaikeaa lapselle, jolla on kielellinen erityisvaikeus.

Nettimaailma tutuksi Internetistä Ilmari löysi ensimmäiseksi YouTuben. Sivusto oli vuonna 2005 aivan uusi. Alussa isosisko auttoi häntä sisäänkirjautumisessa.

Vieläkin YouTube on Ilmarin eniten käyttämä sivusto. Sieltä hän etsii tietoa aiheeseen liittyvien hakusano-

Internetin käyttö mahdollistaa monipuolisen opiskelutavan.

jen avulla. Ilmari käyttää internettiä ajanvietteenä, mutta toteaa oppivansa myös uutta. Häntä kiinnostavat erilaiset tieteelliset aiheet, kuten fysiikkaan liittyvän Higgsin hiukkasen löytäminen.

– Noin 12-vuotiaana katsoin paljon kemiaan liittyviä ja vähän myöhemmin biologia-aiheisia videoita.

Sitten perehdyin fysiikkaan ja tällä hetkellä olen eniten kiinnostunut tähtitieteestä, Ilmari kertoo.

Hän pitää myös niin sanottujen play through -videoiden katselusta.

Niissä esitellään vanhoja ja harvinaisia tietokonepelejä, joita ei ole enää saatavilla. Videon tekijä on kuvannut itseään pelaamassa peliä ja samalla hän selostaa pelin kulkua.

– Tietokone on yksi ainoista välineistä, jota osaan käyttää ajanvietteenä. Muut, esimerkiksi lukeminen, ei tunnu kovin kummoiselta. Tosin myös videoissa on usein tekstiä. Olen ollut viime vuodesta alkaen kiinnostunut kaukoputkista. Katselen esimerkiksi astroshop.eu-sivustolta tuotteita ja haen tietoa – siis luen tietoa.

Sosiaalisuutta verkossa Ilmari on löytänyt netistä myös sosiaalisen median sivuston nimeltä deviantart.com. Siellä aloittelijat, harrastajat ja taiteen ammattilaiset sekä muuten taiteesta kiinnostuneet kokoontuvat yhteen esittelemään omia ja kommentoimaan toistensa töitä. Sivustolla on paljon maalauksia, piirustuksia ja valokuvia sekä myös kirjallisia tuotoksia. Miljoonat ihmiset eri puolilla maailmaa käyttävät sivustoa.

Ilmari päätyi sivustolle sattumalta katsoessaan YouTubessa videota siitä, miltä eläimet näyttäisivät tulevaisuudessa.

– Etsin ja löysin googlen avulla videossa näytetyn kuvan. Sitä klikkaamalla pääsin Deviantart-sivustolle.

Hän innostui sivustosta yhä enemmän sen jälkeen, kun hän tutustui siellä australialaisen digitaalitaiteilija Alex Riesin teoksiin. Ries tekee muun muassa fiktiivisiä tulevaisuuden eläinhahmoja.

Aluksi Ilmari vain lueskeli muiden käyttäjien chat-viestejä, mutta vähitellen häntä alkoi kiinnostaa itsekin osallistua nettikeskusteluihin.

– En ollut aikaisemmin ottanut kehenkään yhteyttä internetissä ja se jännitti kovasti, Ilmari muistelee.

Hän on keskustellut Alex Riesin teoksista muiden kanssa klikkaamalla Favorit-painiketta ja perustelemalla kommenttinsa. Ilmarista on hauskaa lukea toisten käyttäjien kommentteja ja havaita, kuinka eri tavalla ihmiset ajattelevat ja kirjoittavat. Hänen mielestään on kuitenkin hyvä, että omat kommentit voi halutessaan myöhemmin peittää muilta, jos alkaa harmittaa, mitä tuli kirjoitettua.

Monikanavaista oppimista Internetin käyttö mahdollistaa monipuolisen opiskelutavan. Ajatellaan vaikkapa englanninkielistä videota, jonka aiheena on kemiallinen reaktio.

Näemme videokuvassa vaihe vaiheelta, mitä tapahtuu. Kuulemme, kuinka kokeen tekijä samalla kertoo, mitä on tapahtumassa. Usein puhe tai sen pääkohdat esitetään myös ruudussa näkyvän tekstityksen avulla.

Tällä tavalla Ilmari on oppinut muun muassa englannin kieltä ja tutustunut luonnontieteeseen.

– Olen oppinut englantia netistä niin paljon, että tuntuu melkein kuin se olisi toinen äidinkieleni. Kun kuuntelen englantia, minun ei tarvitse ajatella, mitä siinä täsmällisesti puhutaan, vaan ymmärrän puhutun asian helposti. En siis välttämättä käännä tekstiä mielessäni suomen kielelle.

Ilmari kertoo myös ajattelevansa välillä englannin kielellä ja puhuvansa hiljaa jonkun kuvitteellisen hen-

kilön kanssa englanniksi. Hän uskoo oppineensa kieltä enemmän internetistä kuin koulussa. Erityisen hyvin hän ymmärtää puhuttua englantia.

Koulussa Ilmari on oppinut merkityksiä joillekin sanoille, joita hän on kuullut usein netissä. Kuuntelu on hänen mielestään helpompaa kuin lukeminen.

– Lukiessa pitää välillä pysähtyä miettimään, mitä joku sana tarkoittaa. Kun sen sitten lausuu ääneen, huomaa, että sana onkin ennestään tuttu – se vaan näyttää kirjoitettuna ensin hassulta.

Tietokonetta tarvitaan koulussakin Ilmari on juuri aloittanut lukion. Tietokone on välttämätön opiskelun ohjaaja ja oppimisen väline. Ilman sitä ei yksinkertaisesti pärjää. Kaikki viestit ja ohjeet annetaan verkkopalvelu Wilman kautta. Sinne on muistettava mennä joka päivä katsomaan uusia tiedotteita. Myös opetuksessa vaaditaan oman tietokoneen käyttöä oppitunneilla.

– Se on aika iso muutos minulle.

Tuntuu vaikealta, koska olen vuosia käyttänyt tietokonetta vain viihdykkeenä ja huvina, Ilmari huokailee.

Muistutan Ilmarille, että samalla, kun hän on käyttänyt tietokonetta ja internettiä ajanvietteenä, hän on oppinut paljon uusia asioita: faktatiedon lisäksi muun muassa liikkumaan verkossa, etsimään tietoa itseä kiinnostavista aihepiireistä sekä ymmärtämään puhuttua ja kirjoitettua englantia. Näiden nykymaailmassa välttämättömien tietojen ja taitojen omaksuminen on tapahtunut lähes huomaamatta.

Dosentti Elisa Poskiparta toimii erityisasiantuntijana Turun yliopistossa. Hän on myös Kielipolku-lehden toimitusneuvoston jäsen.

3/2014 KIELIPOLKU

19

Hanne Itärinne

Liitto tiedottaa Johanna Di Nardi fysioterapeutiksi Johanna Di Nardi on aloittanut kesäkuun alusta Aivoliiton fysioterapeuttina. Hänen tehtäviinsä kuuluvat sopeutumisvalmennus- ja kuntoutuskurssityö sekä yksilöasiakkaiden fysioterapia Suvituulessa.

Johanna lähti 1990-luvulla fysioterapeutin töihin Yhdysvaltoihin ja on vastikään muuttanut takaisin Suomeen 17 ulkomailla vietetyn vuoden jälkeen. Johanna täydensi osaamistaan aikuisneurologisen fy-

sioterapian alalla New Yorkissa, Long Island Universityssä. Hän erikoistui aivoverenkiertohäiriökuntoutujien fysioterapiaan. Uuden työn Aivoliitossa Johanna ottaa vastaan lämpimin mielin.

Johannan perheeseen kuuluu aviomies ja kaksi lasta. Vapaa-aikana hän on mukana partiossa. Hän pitää pyöräilystä, joogasta ja ulkoilusta perheensä kanssa Suomen ihanassa luonnossa.

Muutoksia lehtien Krista Hoffström yhteystietosivuihin Juttu-tupa-verkoston suunnittelijaksi Aivoliitossa on tehty kevään aikana säästötoimenpiteitä. Myös AVH- ja Kielipolku-lehtien sivumäärää on jouduttu säästösyistä vähentämään.

Jotta lehtiin mahtuisi edelleen kattavasti artikkeleita, on muita sivuja pitänyt tiivistää. Tämä koskee myös yhteystietosivuja.

Jatkossa aluekerhojen yhteystiedot julkaistaan vain vuoden ensimmäisissä numeroissa. Muissa numeroissa julkaistaan ainoastaan paikallisyhdistysten yhteystiedot.

Liiton verkkosivuilta löytyvät kuitenkin edelleen myös kaikkien kerhojen ajantasaiset yhteystiedot: www.aivoliitto.fi/jasenyhdistykset.

Aluekerhojen yhteystietoja voi tiedustella myös paikallisyhdistyksestä tai Aivoliiton järjestösuunnittelijoilta.

Kerhojen yhteystiedot vuoden ensimmäisiin numeroihin poimitaan suoraan edellä mainitulta Aivoliiton verkkosivulta. Muistattehan siis ilmoittaa viipymättä järjestötiedottaja Sanna Reunalle, mikäli yhdistyksenne tai aluekerhonne yhteystiedot muuttuvat tai niissä on virheitä joko lehden takasivuilla tai Aivoliiton verkkosivuilla. Näin saamme välitettyä yhdistyksistä ja kerhoista kiinnostuneille ajantasaista tietoa.

Järjestötiedottaja Sanna Reuna, sanna.reuna@aivoliitto.fi tai p. 050 362 3217

20

KIELIPOLKU 3/2014

Puheterapeutti Krista Hoffström on aloittanut elokuun alussa Aivoliiton Juttu-tupa-verkoston suun­nittelijana Victoria Mankin jäätyä toimivapaalle. Krista tuo puheterapeuttisen osaamisensa osaksi Juttu-tupa-toiminnan suunnittelua ja ylläpitämistä. Vastaavana

suunnittelijana ja Kristan työparina toimii toimintaterapeutti Pirjo Laine.

Ensi vuonna Kristan tehtäviin kuuluu myös työskentely Aivoliiton kommunikaatiokursseilla.

Krista on valmistunut puheterapeutiksi Helsingin yliopiston logopedian koulutusohjelmasta. Hän on opintojen alusta asti ollut erityisen kiinnostunut aikuisten puheen, kielen ja kommunikaation vaikeuksista.

Krista on opiskeluaikanaan työskennellyt Juttu-tupien opettajana ja myöhemmin myös hänen kuntoutuspotilaitaan on ohjautunut ryhmiin. Valmistumisen jälkeen Krista on hankkinut työkokemusta neurologisten asiakkaiden tutkimuksesta ja kuntoutuksesta osana moniammatillista työryhmää.

– Nyt kuitenkin aivan uudenlaiset haasteet odottavat Aivoliitossa – ja niitä kuulemma riittää, Krista pohtii.

Yhdistysten tapaaminen Tampereella Aivoliitto kutsuu kielellinen erityisvaikeus -yhdistysten ja kolmikantayhdistysten edustajat tapaamiseen lauantaina 27.9.2014 Tampereelle.

Tapaamisessa on mahdollisuus kuulla ajankohtaisia asioita Aivoliitosta ja keskustella sekä jakaa kokemuksia

muiden yhdistysten edustajien sekä liiton henkilökunnan kanssa. Tapaamisessa kerrotaan myös lyhyesti elokuussa toteutetun yhdistysten kuntokartoituksen tuloksista.

Tapaamisen kutsu on lähtenyt yhdistyksiin syyskuun alussa.

TIETOA VUODEN 2015 KURSSEISTA hakulomakkeella KU 132 (harkinnanvarainen kuntoutus) tai KU 104 (vaikeavammainen kuntoutus). Hakemuksen liitteeksi tarvitaan lääkärin suositus kurssille tai kuntoutussuunnitelma, jossa kurssi on mainittu. Hakemuslomakkeiden liitteet eivät saa olla vuotta vanhempia.

Lähetä hakemus liitteineen osoitteeseen: Aivoliitto ry, kurssihakemus, Suvilinnantie 2, 20900 Turku.

Järjestämme myös kaksi kurssia yläkouluikäisille ja yhden kurssin peruskoulunsa päättäneille. Nämä kurssit kestävät viisi päivää. Kuntoutujan läheinen tai omainen osallistuu kurssille kahtena ensimmäisenä päivänä.

Kurssit ovat Kelan rahoittamia.

Lisäksi Aivoliitto järjestää Rahaautomaattiyhdistyksen tuella yli 18-vuotiaille nuorille aikuisille sopeutumisvalmennuskurssin, joka kestää kuusi vuorokautta, sekä tietopäivät isovanhemmille, joiden lapsenlapsella on kielellinen erityisvaikeus.

Kaikista kursseihin liittyvistä a­ sioista voit kysyä kurssisuunnittelijoiltamme Sari Hietaselta tai Kirsi Lönnqvistiltä. Myös palvelupäällikkö Ann-Mari Veneskoski ja kuntoutussuunnittelija Ulla Ehrlund vastaavat mielellään kysymyksiisi. Yhteystiedot löydät tämän lehden sivulta 35. Ota rohkeasti yhteyttä!

Pirjo Laine

Ensi vuoden kurssiesite ilmestyy Kielipolku 4/2014 -lehden välissä marraskuussa. Sieltä löydät kaikki lasten ja nuorten kielellinen erityisvaikeus -kurssit, jotka järjestetään Erityisosaamiskeskus Suvituulessa Turussa.

Kurssit löytyvät myös Aivoliiton verkkosivuilta www.aivoliitto.fi sekä Kelan rahoittamien kurssien osalta myös Kelan sivuilta www.kela.fi.

Ensi vuonna järjestämme kuusi alle kouluikäisten lasten (4–6 v.) ja kuusi alakouluikäisten lasten (7–12 v.) kurssia. Ne ovat kaksiosaisia ja kestoltaan 5 vrk + 5 vrk. Kursseille osallistuu koko perhe.

Tänä vuonna kurssit täyttyivät vauhdilla ja jopa 60 perhettä jäi kurssiemme ulkopuolelle. Tilanne on näiden kurssien osalta täysin riittämätön ja olemme tästä erittäin pahoillamme, mutta emme ikävä kyllä voi tilanteelle mitään.

Vuoden ensimmäisten perhekurssien hakuajat päättyvät jo marraskuussa. Kursseille haetaan Kelan

Kurssien ohjelma on monipuolinen.

Nuorten kurssilla heinäkuussa muun muassa retkeiltiin ja pelattiin ulkopelejä.

Tervetuloa tutustumaan Suomen Nuortentaloon!

Suomen Nuortentalo Oy tarjoaa asumis- ja avopalveluita Kuopion ja Turun seuduilla. Palvelut on tarkoitettu henkilöille, jotka tarvitsevat tukea arjessa, itsenäistymisessä ja elämänhallinnassa.

Nuortentalojen asumispalvelu on tuettua itsenäisen asumisen harjoittelua.

Avopalvelussa on tarjolla ammatillista tukihenkilöpalvelua ja neuropsykiatrista valmennusta.

Palveluista löytyy lisätietoa Nuortentalon verkkosivuilla osoitteessa www.nuortentalo.fi.

Ota yhteyttä Kuopion tai Turun Nuortentaloon ja sovitaan käynti meille!

Kuopion Nuortentalo Satu Pasanen p. 040 562 9118

Turun Nuortentalo Anne Ingman p. 050 442 0092

www.nuortentalo.fi 3/2014 KIELIPOLKU

21

Yksi elämä valitsi viestinnän yhteistyö­ kumppanit

Yksi elämä -hankekokonaisuuteen on kilpailutuksen jälkeen valittu uudet viestinnän ja markkinoinnin yhteistyökumppanit. Hanke kiinnosti kovasti ja kisa oli korkeatasoinen.

Edukseen erottuivat lopulta markkinointitoimisto TBWA/Helsinki ja viestintätoimisto Ellun kanat.

Ville Niemi aloitti Aivoliiton Yksi elämä -tiimissä Helsingin aluetoimistolla kesäkuun alussa. Hän työskentelee käynnistymässä olevan Korvaamaton kovalevy -hankkeen suunnitteluun, koordinointiin ja toteutukseen liittyvissä tehtävissä.

Keväällä Jyväskylän yliopistosta terveystieteiden maisteriksi valmistunut 26-vuotias Ville on aiemmin työskennellyt muun muassa ennakointitutkimuksen parissa pohtien, miten väestön terveyttä ja hyvinvointia voitaisiin tukea nykyistä paremmin.

Ville onkin innostunut uudesta tehtävästään Yksi elämä -tiimissä. Hän uskoo, että hankekokonaisuudessa pystytään löytämään uusia, rohkeita ja innostavia tapoja väestön terveyden edistämiseen sekä yksilön omien voimavarojen löytämiseen.

Ville Niemi

Ville Niemi projektisuunnittelijaksi

Vapaa-ajalla Villen voi nähdä Hietsun rantalentiskentillä ja Kallion katukorisympyröissä. Urheiluharrastusten lisäksi Ville käy mielellään pitkiä keskusteluja hyvässä seurassa ja lukee proosakirjallisuutta.

Vinkkejä pieniin hyviin päätöksiin Arjen sankarit lasten silmin Valtakunnallisen 112-päivän päätapahtuman yhteydessä viime helmikuussa keräsimme lapsilta kuvia ja kertomuksia arjen sankareista. Kokosimme osan niistä Yksi elämä -kirjaseksi, jonka nimi on Arjen sankarit.

Kirjaseen voi tutustua ja sen voi tilata osoitteesta www.aivoliitto.fi/ verkkokauppa.

SuomiMies seikkailee SuomiMies seikkailee -rekkakiertue starttasi jälleen elokuussa Pietarsaaresta ja sen viimeinen etappi on Turussa 10.10.2014. Yksi elämä on kiertueella mukana kuntopyörähaasteen kanssa. Päätöstapahtumassa Turussa on lisäksi Aivoliiton esittelypiste.

Kiertuerekka tarjoaa maksutta miehille helposti ja hikoilematta tehtävät kuntotestit. Lisätietoja: www.suomimies.fi 22

KIELIPOLKU 3/2014

Pieni Päätös Päivässä -verkkopalvelu tarjoaa ajatuksia ja kokemuksia hyvästä arjesta.

Palvelu jakautuu kolmeen osaan.

Faktat-osiosta löydät tiivistä tietoa terveydestä ja hyvinvoinnista.

Blogissa voit selata jatkuvasti päivittyviä artikkeleja. Kirjoittajat eivät ole yli-inhimillisiä terveysguruja, vaan itsekin pienten päätöstensä kanssa painiskelevia tavallisia tyyppejä.

Oma Päätös -pelissä voit luoda ja toteuttaa itsellesi sopivia tavoitteita, tsempata muita käyttäjiä tai tehdä heidän päätöksistään omiasi.

Omat päätöksesi ja onnistumisesi

tallentuvat palveluun ja voit seurata edistymistäsi. Lisäpontta antavat muiden käyttäjien kannustavat tarinat. Tule mukaan verkkosivustolla www.pienipaatospaivassa.fi.

Avaa Yksielama.fi Yksi elämä -verkkopalvelu on julkaistu. Se on portti Aivoliiton, Diabetesliiton ja Sydänliiton materiaaleihin verkossa. Tarjolla on monipuolista tietoa valtimoterveydestä eri kohderyhmille, kuten terveysalan ammattilaisille, lapsiperheille ja ikäihmisille.

Tietoa on sekä terveyden edistämisestä että valtimosairauksien hoidosta ja kuntoutuksesta. Sivusto on rakennettu niin, että käyttäjä löytää

tarvitsemansa tiedon mahdollisimman helposti.

Testaa sivustoa osoitteessa www.yksielama.fi ja kerro meille ­kokemuksesi! Tuomme sivustolle jatkuvasti uutta tietoa ja kehitämme sitä helppokäyttöisemmäksi, joten palautteesi on meille tärkeää. Linkki palautelomakkeeseen löytyy verkkosivujen alalaidasta tai osoitteesta www.yksielama.fi/palaute.

LO A! TU RV E TE

SOPEUTUMISVALMENNUS – suomalaisen kuntoutuksen oivallus Tervetuloa sopeutumisvalmennusseminaariin torstaina 20.11.2014 klo 11.30–17.00 Casino Helsinki, (Fennia Salonki) Mikonkatu 19, 00100 Helsinki Seminaarissa julkaistaan kirja Sopeutumisvalmennus – suomalaisen kuntoutuksen oivallus. Kirjan ilmestymisen ovat mahdollistaneet Raha-automaattiyhdistys ja Kansaneläkelaitos. Raha-automaattiyhdistys julkaisee kirjan ja se ilmestyy myös sähköisenä versiona.

Seminaarissa käsitellään suomalaisen sopeutumisvalmennuksen nykytilaa ja tulevaisuutta.

Puhujina on tiedemaailman, politiikan ja järjestöjen edustajia. Seminaari on tarkoitettu kaikille sopeutumisvalmennuksesta kiinnostuneille. Osallistumismaksu on 30 € ja siihen sisältyy tarjoilu ja yksi kirja/osallistuja. Varaa paikkasi seminaariin pe 10.10. mennessä Iholiiton kotisivuilla www.iholiitto.fi (etusivulla kohta ”Sopeutumisvalmennusseminaari 2014”).

Ilmoittautuminen seminaariin alkaa klo 11.30. Casino Helsinki kirjaa kaikki vieraansa, joten ota tilaisuuteen mukaan valokuvallinen henkilöllisyystodistus. Tilaisuuden jälkeen on mahdollisuus jäädä tutustumaan Casino Helsingin muuhun tarjontaan.

Lisätietoja seminaarista: erityissuunnittelija Risto Heikkinen, p. 010 325 2576, 045 114 4459 tai etunimi.sukunimi@iholiitto.fi Ohjelma 12.00–12.15 12.15–14.00

14.00–14.30 14.30–15.45 15.45–16.00 16.00–17.00

Seminaarin avaus - kirjan päätoimittaja, kehittämispäällikkö Hely Streng, Validia Kuntoutus Lahti Kuntoutuksen rooli yhteiskunnan paineissa - emeritaprofessori Briitta Koskiaho - Euroopan parlamentin jäsen Sirpa Pietikäinen - kansanedustaja Juha Rehula - Invalidiliitto ry:n toimitusjohtaja Marja Pihnala Kahvi Keskustelupaneeli, Näkemyksiä sopeutumisvalmennuksesta Sopeutumisvalmennuskirjan julkaiseminen ja palkinnon jako Seurustelua ja cocktail

Vertaisohjaajien koulutuspäivä 11.10. Oulu ja 15.11. Tampere Koulutus on tarkoitettu aloitteleville ryhmänohjaajille. Koulutuksen järjestävät Autismi- ja Aspergerliitto, Aivoliitto ja ADHD-liitto. Kouluttajina toimivat ko. liittojen työntekijät.

Ohjelma Lauantai 10–10.30 10.30–12 12–12.30 12.30–13.30 13.30–15.00 15–15.30 15.30–16.30

Tervetuloa ja esittäytyminen Vertaisryhmätoiminnan perusteita Kokemuksia ryhmän ohjaamisesta Lounas Ryhmässä toimimisen harjoittelua draaman keinoin Käytännön vinkkejä Iltapäiväkahvit Minä ohjaajana -ohjaustaitojen pohdintaa, jaksaminen, ryhmänarviointi

Koulutusviikonloppu on maksuton yhdistysten jäsenille. Koulutukseen osallistumisen edellytys on, että osallistujalla on alustava suunnitelma ryhmän ohjaamisesta ja se on tiedossa ko. jäsenyhdistyksessä. Viimeinen ilmoittautumispäivä Oulun koulutukseen on 26.9. ja Tampereelle 31.10. Koulutukseen mahtuu rajallinen määrä henkilöitä. Liiton työntekijä vahvistaa osallistumisesi ilmoittautumisajan umpeuduttua. Koulutuspaikkojen tarkemmat tiedot ilmoitetaan myöhemmin.

Osallistujille tarjotaan lounas ja iltapäiväkahvit. Matkakustannuksia korvataan 30 euroa yhtä osallistujaa kohden.

Ilmoittautuminen oheisen linkin kautta: http://www.lyyti.in/Vertaisohjaajien_koulutuspaiva_Oulu_0201 http://www.lyyti.in/Vertaisohjaajien_koulutuspaiva_Tampere_7940

Lisätiedot: Oulun koulutus: Marjo Häyry, Autismi-ja Aspergerliitto puh. 050 502 2269 Tampereen koulutus: Elina Salo, Aivoliitto puh. 040 543 7292 Liitot pidättävät oikeudet ohjelmamuutoksiin.

TAPAHTUMAKALENTERI1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Baby Boom & Kids -messut

9

Aika: 13.–14.9.2014 klo 10–16 Paikka: Turun messukeskus Aivoliitto on Sydänliiton kanssa Yksi elämä -yhteistyön merkeissä mukana messuilla teemalla Minä olen hyvä juuri tällaisena kuin olen! Toiminnallisella osastollamme haluamme korostaa jokaisen lapsen ja aikuisen vahvuuksia ja uskoa omaan itseen. Osaston numero on C30.

Vammaisten lasten ja nuorten kuulemistilaisuus

Aika: 23.9.2014 klo 12–14 Paikka: Happisali, Nuorten toimintakeskus Happi, Sörnäisten rantatie 31, Helsinki Tervetuloa kuulemaan, mitä asiaa lapsille ja nuorilla on, ja kysymään päättäjiltä lasten ja nuorten asioista. Tila on esteetön.

Tilaisuus on maksuton ja avoin kaikille. Ilmoittautuminen on pakollinen.

Ilmoittautuminen: 15.9. mennessä sähköpostiosoitteeseen vanen.posti@stm.fi tai puhelimitse 0295 163352 (ke, to ja pe).

Kerrothan ilmoittautumisen yhteydessä mahdollisesta viittomakielen tulkkauksen, yleisavustajan tai induktiosilmukan tarpeesta sekä erityisruokavaliosta.

Järjestäjä: Valtakunnallinen vammaisneuvosto, Lastensuojelun Keskusliitto ja Suomen UNICEF ry.

Lisätiedot: www.vane.to > Ajankohtaista

Aika: 1.10.2014 ja 5.11.2014 klo 9.00–15.15 Paikka: Tampereen yliopistollinen sairaala TAYS, Finn-Medi 2, Kauppi-kabinetti, 7. krs., Biokatu 8, Tampere.

Aivoliiton puheterapeutti on 5.11. mukana tilaisuudessa kertomassa Kommunikaatiokeskuksen ja Aivoliiton toiminnasta.

Ilmoittautuminen: viimeistään 24.9. foniatrian poliklinikan sihteerille klo 9.00–10.30, p. 03 3116 6607.

Erilaisen oppimisen hullut päivät

Aika: 7.10. klo 10–18 Paikka: Erilaisen oppimisen keskus, Vilhonkatu 4, Helsinki Toiminnallinen erilaisen oppimisen päivä. Luentoja, tietoiskuja, näytetunteja, lukitarinoita, keskusteluja ja lukineuvontaa.

Teemana apuvälineiden ja pelien ihmeellinen maailma. Vapaa pääsy.

Järjestäjä: Erilaisten oppijoiden liitto, Helsingin seudun erilaiset oppijat ja Nuoret erilaiset oppijat.

Lisätiedot: www.erilaistenoppijoidenliitto.fi

Pohjoismainen Afasianeuvosto 20 vuotta

Aika: 10.10.2014 klo 15–17 Paikka: Helsingin päärautatieasema Tempaus, jonka tarkoituksena on kertoa ohikulkijoille afasiasta osallistavalla, hauskalla tavalla. Tempaukseen liittyy myös Facebook-osio Kommunikaatiokeskuksen FB-sivuilla.

Aika:10.10.2014 Paikka: Helsingin Wanha Satama Aivoliitto on mukana näytteilleasettajana messuilla.

Lisätiedot: www.varhaiskasvatusmessut.net

Puhevammaisten viikon yleisö­tapahtuma Turussa

10

Lasten kielelliset vaikeudet – Ensitietopäivät vanhemmille

Viikon tapahtumat löytyvät verkkosivulta www.puhe­ vammaistenviikko.fi sekä Facebookista hakusanalla Puhevammaisten viikko.

Varhaiskasvatusmessut

Yhdistysedustajien tapaaminen

Aika: 27.9.2014 Paikka: Tampere Kutsu on lähetetty yhdistyksille. Katso tarkemmat tiedot sivulta 20.

Puhevammaisten viikko 6.–12.10.2014

Aika: 11.10.2014 klo 11–14 Paikka: Turun pääkirjasto, Studio, Linnankatu 2 Puheterapeutin luennot afasiasta ja kielellisestä erityisvaikeudesta sekä kommunikointikeinoista henkilön kanssa, jolla on puhevamma. Tietoa puhetta tukevista ja korvaavista apuvälineistä, puhevammaisten tulkkauspalvelusta sekä Aivoliiton yhdistystoiminnasta ja palveluista. Kävijöillä on mahdollisuus kokeilla puhetta tukevia ja korvaavia menetelmiä.

Järjestäjä: Aivoliitto ry Lisätietoja: Piia Aro-Pulliainen, p. 02 2138 274

Vertaisohjaajien koulutuspäivä Aika: 11.10.2014 Paikka: Oulu

Aika: 15.11.2014 Paikka: Tampere Katso tarkemmat tiedot ja ilmoittautumisohjeet viereiseltä sivulta.

11 2015 Sopeutumisvalmennusseminaari

Aika: 20.11.2014 klo 11.30–17 Paikka: Casino Helsinki, Mikonkatu 19, Helsinki Katso tarkemmat tiedot ja ilmoittautumisohjeet tämän lehden sivulta 23.

Educa2015 – Opetusalan valtakunnallinen koulutustapahtuma

Aika: 23.–24.1.2015 Paikka: Helsingin messukeskus ADHD-liitto, Aivoliitto sekä Autismi- ja Aspergerliitto esittelevät toimintaansa osastolla 7e48.

Lisätiedot: www.educamessut.fi

3/2014 KIELIPOLKU

25

Naantalissa järjestettiin kesäkuussa kolmas kansainvälinen sensorisen integraation kongressi. Paikalla oli huippututkijoita maailmalta ja kotimaasta, ja asiantuntemusta jaettiin ja vastaanotettiin innostuneessa tunnelmassa. Sensorisen integraation ja sen häiriöiden ymmärtäminen avaa uusia näkymiä tutkimukseen ja kuntoutukseen.

Sensorisella integraatiolla tarkoitetaan aistitiedon jäsentämistä. Kun sensorinen integraatio toimii, henkilö vastaanottaa ja jäsentää aistitietoa sujuvasti ja reagoi siihen asianmukaisella tavalla. Hyvään sensoriseen integraatioon vaaditaan aistien ja aistijärjestelmien yhteistoimintaa.

Naantalin konferenssissa esiintynyt Lucy Miller on yhdysvaltalainen, kansainvälisesti tunnettu tutkija, joka on omistautunut sensorisen prosessoinnin ongelmien tutkimiselle. Hän on perustanut Coloradoon tutkimusja kuntoutuskeskuksen (STAR) ja kehittänyt myös samannimisen kuntoutusmenetelmän lasten sensorisen integraation häiriöiden hoitoon.

Miller on valovoimainen luennoitsija, jota monisatapäinen konferenssiyleisö kuunteli keskittyneenä tunnin toisensa jälkeen. Miller korosti perheen merkitystä lapsen kuntoutuksessa ja sanoi omassa työssään painottavansa voimakkaasti koko perheen kuntoutusta ja vanhempien valmentamista. Miller väritti luentoaan näyttämällä videointeja potilastyöstä.

Shutterstock

Aistit auki Naantalissa

Myös Roseann C. Schaaf (USA) esitteli tutkimustuloksia toimintaterapeuttisten menetelmien käytöstä sensorisen prosessoinnin ongelmien hoidossa. Niin sanottu ASI-menetelmä perustuu alan uranuurtajan, 1970-luvulla toimineen Jean Ayersin työlle ja tutkimukselle.

Australialainen Karen Stagnitti on erikoistunut leikin ja sen merkityksen tutkimiseen. Hänen mukaansa leikillä on suuri merkitys lapsen kehityksessä, etenkin aistitiedon jäsentämisessä ja asianmukaisen reagoinnin harjoittelussa. Myös Diane Parham (USA) esitteli strukturoidun

leikin käyttämistä toimintaterapian välineenä.

Kotimaista tutkimusta edustivat mm. Helena Tigerstedt, Aulikki Lano ja Anita Puustjärvi.

Lisätietoa: • www.sity.fi (Sensorisen Integraation Terapian Yhdistys ry) • spdstar.org (Lucy Millerin tutkimusja kuntoutuskeskus) • www.youtube.com/ watch?v=ICyX3qyb9Lo (havainnollinen, englanninkielinen esitys sensorisesta integraatiosta) • www.autismiliitto.fi > Tietoa/ materiaaleja > Tietoa autismin kirjosta > Sensorinen integraatio

Mikä on sensorisen integraation häiriö?

Aistijärjestelmän toiminta, tulkinta ja tietoon reagointi on ihmisellä automaattista, emmekä kiinnitä siihen huomiota, jos se toimii ongelmitta.

Joskus sensorisessa integraatiossa ilmenee jatkuvia häiriöitä, jotka haittaavat arkielämää. Silloin puhutaan sensorisen integraation häiriöstä.

Aistitiedon käsittelyn ongelmat saattavat vaikuttaa esimerkiksi henkilön 26

KIELIPOLKU 3/2014

kykyyn oppia, keskittyä ja käyttäytyä tilanteisiin sopivalla tavalla.

Sensorisen integraation häiriössä keskushermosto käsittelee ympäristöstä tulevia aistimuksia joko yli- tai aliherkästi, ja reagoida siten ärsykkeisiin joko liikaa tai liian heikosti. Häiriön seurauksena henkilö saattaa olla aistimushakuinen, tai toisaalta vältellä voimakkaita aistimuksia.

Neurologiset häiriöt ovat usein päällekkäisiä, ja sensorisen integraation ongelmia esiintyy yleisesti kielellisen erityisvaikeuden, adhd:n ja autismin kirjon häiriöiden yhteydessä.

Toistaiseksi sensorisen integraation häiriö ei ole olemassa omana, erillisenä diagnoosinaan, vaan sitä käytetään neurologisten häiriöiden liitännäisoireiden kuvailuun.

Verkkosivuilla ohjausta perheiden palvelupoluille Palvelupolkumalli.fi-sivustolle on koottu tietoa erilaisista lasten vammoista ja pitkäaikaissairauksista, perheille tarkoitetuista palveluista sekä toimintapiirissä mukana olevista vammais- ja kansanterveysjärjestöistä. Sivusto on tehty yhteistyössä lasten, nuorten ja perheiden kanssa työtä tekevien toimijoiden kanssa.

Se on tarkoitettu sekä perheille että ammattihenkilökunnalle avuksi ja tueksi, kun perheelle järjestetään palvelukokonaisuutta liittyen muun

muassa lapsen hoitoon, kuntoutukseen, kouluun ja harrastuksiin.

Toinen tutustumisen arvoinen verkkojulkaisu on nimeltään Hyvän elämän palapeli. Se on Kehitysvammaliiton ja vammaisperheiden monitoimikeskus Jaatisen tekemä työkirja vammaisten lasten perheille palveluiden suunnittelun tueksi. Palapeliä kootessaan perhe pohtii elämäntilannettaan ja kokoaa ajatuksiaan hyvästä tulevaisuudesta. Koottu palapeli toimii pohjana palvelusuunnitelmal-

le, jossa mietitään yhdessä perheen tarvitsemat tukitoimet ja määritellään vastuut.

Värikkäästi kuvitettu työkirja on saatavissa myös painettuna. Hyvän elämän palapelin verkko-osoite: verneri.net/yleis/sites/default/files/ dokumentit/pdf/hyvan_elaman_palapeli_verkko_2.pdf

Minä osaan ja onnistun

fi

n

Sydänliiton Yksi elämä -hankkeisiin kuuluva Neuvokas perhe on julkaissut Minä osaan ja onnistun -kirjan, jota 4–10-vuotias lapsi ja vanhempi voivat täyttää yhdessä. Kirjan tarkoitus on vahvistaa lapsen itsetuntoa kiinnittämällä huomiota lapsen osaamiseen, onnistumiseen ja arjessa tapahtuviin hyviin asioihin. Kirjan teema on: Jokainen on eu hyvä juuri sellaie. vo k a sp e r h sena kuin on! Lisä­ tietoja ja tilausohje: www.neuvokasperhe.fi/materiaalit/ mina-kirja

Suomi on mukana 14 maan kesken tehdyssä lasten ja nuorten liikuntavertailussa. Näihin katsauksiin on nyt ensimmäistä kertaa koottu tiedot lasten liikunnasta ja sen tukemisesta eri maissa.

Suomalaiset lapset ja nuoret liikkuvat liian vähän: vain neljäsosa nuorista liikkuu suosituksen mukaisesti eli reipasta liikuntaa kertyy vähintään 1–2 tuntia päivässä. Varsinkin istumista ja ruutuaikaa kertyy suomalaiskoululaisille selvästi liikaa.

Muista vertailussa olleista länsimaista poiketen Suomessa koulumatkat kuljetaan usein kävellen tai pyöräillen. Koululaisistamme 75 % kulkee omin voimin kouluun 1–3 kilometrin matkoilla – kansainvälisessä vertailussa samoihin lukuihin yltävät vain Mosambik ja Nigeria. Esimerkiksi Australiassa, Kanadassa ja Irlannissa vastaavat luvut ovat alle 40 % ja Yhdysvalloissa alle 20 %.

– Koulumatkojen kulkeminen onkin luonteva ja hyvä tapa lisätä lasten

Shutterstock

Suomalaislasten liikkuminen kansainvälisessä vertailussa

ja nuorten päivittäistä fyysistä aktiivisuutta, arvioi tiedonkeruun koordinoinnista vastannut professori Jarmo Liukkonen Jyväskylän yliopiston liikuntakasvatuksen laitokselta.

Tilannekatsauksen Suomen lasten ja nuorten liikunnasta ovat julkaisseet yhteistyössä Jyväskylän yliopisto, LIKES-tutkimuskeskus ja Liikkuva koulu -ohjelma. Lisätietoa: www.jyu.fi/sport/ReportCard

Ruokavisa – Ruokakasvatusta yläkoululaisille Ruokavisa on uusi ruokakasvatuksen opetuskokonaisuus, jossa nuoret tutustuvat ruokaketjuun pellolta pöytään. Se ohjaa miettimään muun muassa ympäristön ja eläinten hy-

vinvointia sekä ruuan paikallisuutta ja ravitsevuutta. Ruokavisaan liittyy videoita ja muuta oppimateriaalia, jota opettajat voivat käyttää opetuksen tukena. Lisätietoa: www.ruokavisa.fi

3/2014 KIELIPOLKU

27

Joko se puhuu?

Miten lapsen kieli kehittyy? Millaisia vaikeuksia kielenkehityksessä voi olla? Voiko niihin liittyä muita ongelmia? Mitä tehdään, kun huoli kielenkehityksestä herää? Entä miten lasta voisi parhaiten tukea?

Joko se puhuu? -teos tarkastelee kielellisten oppimisvaikeuksien ilmenemismuotoja varhaislapsuudesta kouluikään. Kirjaan on koottu tietoa, keinoja ja työvälineitä alle kouluikäisten lasten kielellisten vaikeuksien tunnistamiseen, arviointiin ja kehityksen tukemiseen. Kielen kehityksen tukemista tarkastellaan perheen, neuvolan, päivähoidon ja esiopetuksen näkökulmista.

Kirjaan on koottu yleisiä periaatteita, joihin kannattaa kiinnittää huomiota lapsen kanssa toimittaessa. Kehityksen tukemisen lisäksi ohjeiden tavoitteena on välttää sekä aikuisen että lapsen tarpeetonta turhautumista käytännön tilanteissa. Vuorovaikutustilanteita ja oppimista voidaan tukea esimerkiksi päivärytmin säännöllisyydellä, selkeillä säännöillä, a­ sioiden ja toimintojen ennakoinnilla, havainnollistamisella ja ympäristön suunnittelulla.

Kielihäiriöisten lasten kehityksen edistymisen kannalta keskeisiä osa-alueita kirjassa ovat kielen ja vuorovaikutuksen lisäksi leikki, motoriikka, itsesäätely ja tarkkaavaisuus, sosiaaliset taidot ja itsetunto sekä lukemis- ja kirjoittamisvalmiudet sekä matemaattiset valmiudet. Kirja sisältää

myös kuvauksen ja käytännön ohjeita kuntoutus- ja opetusjärjestelyjen eri muodoista ja saatavilla olevista palveluista.

Kielenkehityksen vaikeuksiin liittyy usein myös ongelmia muilla kehityksen alueilla, esimer­ k iksi toiminnanohjauksessa, tark­kaavaisuudessa, motoriikassa ja sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Tästä syystä myös kehityksen tukemisen tulee olla laajaalaista ja yksilöllistä.

Uudistettu käsikirja toimii sekä vanhempien että ammattilaisten helposti lähestyttävänä tietolähteenä.

Tiina Siiskonen – Tuija Aro – Timo Ahonen – Ritva Ketonen (toim.): Joko se puhuu? Kielenkehityksen vaikeudet varhaislapsuudessa. PS-kustannus 2014. Uudistettu painos on toteutettu yhteistyössä Niilo Mäki Instituutin ja Onerva Mäen koulun kanssa. 1. painos on ilmestynyt vuonna 2003.

Kirja on hankittavissa edullisesti ­Aivoliiton verkkokaupasta www.aivoliitto.fi/aivoliitto_ry/verkkokauppa/kielellinen_ erityisvaikeus.

Kolme tärkeintä asiaa Jokainen perhe on katastrofialue.

Taru lähtee varhaiskeskiiän kriisissään Argentiinaan oikealle katastro­fi­alueelle pelastamaan merikilpikonnien mu­nia. Perheen pääksi jää vastoin tahtoaan isäpuoli Jukka, viittäkymppiä lähestyvä yhtenäiskulttuurin reliikki, joka työpaikallaan tuntee olevansa nuorempien kollegoiden seassa kuin tositelevisio-ohjelmaan pelleksi hankittu sivuhahmo. Iltaisin hänellä on toisessa kädessä kaukosäädin ja toisessa yhä useammin pullo.

Perheen kuopus Saku ei oikein hallitse sanoja, ei paperilla eikä ääneen lausuttuna, mutta pallo hänellä pysyy hallussa. Öisin hänen päähänsä ilmestyy Zlatan Ibrahimovicia muistuttava hahmo, joka ensiksi tukee, sitten opastaa ja lopulta käskee. Isosisko Heini yrittää elää jopottomana jopokaveriensa maailmassa ja saa hiljalleen kaikesta tarpeekseen. Kun äitiä ei kuulu takaisin, hän päättää laittaa perheen asiat kuntoon. Sillä kuka muukaan sen tekisi?

Mikko Kalajoen esikoisromaani Kolme tärkeintä asiaa on humaani ja tragikoominen tarina perheen hajoamisesta, nykyajan vaatimuksista ja maailman parantamisesta.

Se kertoo ihmisistä, jotka ovat aidoimmillaan horjahtaessaan. Hän on aikaisemmin julkaissut nuortenkirjan Taas mua pohjaan (2005).

Mikko Kalajoki: Kolme tärkeintä asiaa. WSOY 2014.

Kaikella kunnioituksella Katriina Järvisen kirja Kaikella kunnioituksella – Irtiottoja vanhempien vallasta nostaa esiin aiheen, josta kulttuurissamme on paljolti vaiettu: aikuisten lasten ja vanhempien suhteen kipukohdat.

Vanhempiaan ei voi valita, sanotaan. Omat arvot ja elämänvalinnat voivat kuitenkin olla ristiriidassa vanhempien näkemysten kanssa, vanhempi käyttää valtaa ja pyrkii 28

KIELIPOLKU 3/2014

hallitsemaan aikuisen lapsensa elämää tai heittäytyy itse pahaa oloaan muihin purkavaksi lapseksi. Välit kiristyvät ja joskus katkeavat kokonaan.

Vaatimus vanhempien kunnioittamisesta elää kulttuurissamme voimakkaana, mutta entä jos kanssakäyminen osoittautuu mahdottomaksi. Salliiko kunnioitus keskustelun? Ennemminkö laiha sopu kuin välien katkeaminen?

Kourallinen tabuja ”Jokainen tuntee jonkun, joka on tappanut itsensä.” Vuosittain noin tuhat suomalaista päättää elämänsä oman käden kautta. Yrityksiä arvioidaan olevan jopa kymmenkertainen määrä. Silti terveydenhuollossa on vakavia puutteita itsemurhaa yrittäneiden jälkihoidossa.

Oululaiset kirjailija-toimittajat Katariina Vuori ja Jonna Pulkkinen ovat haastatelleet itsemurhaa yrittäneitä ja heidän läheisiään ja kysyneet, miksi he eivät halunneet enää elää.

Kourallinen tabuja -kirja näyttää, mitä itsemurhaa yrittäneiden hoito on pahimmillaan: vatsahuuhtelun jälkeen lähetetään kotiin ilman jatkohoitosuunnitelmaa.

Kourallinen tabuja ei kuitenkaan ole synkkä kirja. Se kertoo myös siitä, mistä itsemurhaa yrittäneet ovat saaneet voimaa elää edelleen, vaikka jokainen päivä olisikin taistelua toivottomuutta vastaan. Lääkitys

auttaa, ystävät ja perhe jaksavat tukea eteenpäin, löytyy mielekästä tekemistä tai sairaalassa on turvallista elää pimeimmän kauden läpi.

Kirjan kertomukset tuovat esiin sen, miten erilaisista tilanteista ihmiset ajautuvat umpikujiin. Humaani kirja ymmärtää vaikeaa aihettaan: rankka elämäntilanne, päihdekierre, koulukiusaaminen tai äkillisesti puhjennut mielen sairaus voi tuoda itsemurhan vaihtoehtona elämään aivan yllättäenkin.

Edelleen itsemurha on kuitenkin tabu, jonka jopa läheiset ihmiset voivat vaieta näkymättömiin, vaikka aihe on tuttu melkein jokaisessa suomalaissuvussa. ”Ihmettelin, miksi kaikki muut ihmiset olivat hiljaa eivätkä puhuneet tapahtuneesta. Pahalta tuntui, kuin kaikki olisi vaikenemalla hyvin!” kuvaa 43-vuotias nainen herättyään joulupäivään, yhä hengissä.

Katariina Vuori ja Jonna Pulkkinen: Kourallinen tabuja. Atena 2014.

Tyttö ja nauhuri

Helpompi on vain todeta: ”Onhan ne silti sun vanhemmat.”

Katriina Järvinen taustoittaa aihetta kirjallisuudella, omalla elämänkokemuksellaan sekä haastatteluiden kautta. Suhteestaan vanhempiin tai aikuisiin lapsiin puhuvat muun muassa Juha Hurme, Taija Tuominen, Claes Andersson ja Päivi Istala.

Katriina Järvinen on sosiaalipsykologi ja antropologi, psykoterapeutti ja kouluttaja.

Katriina Järvinen: Kaikella kunnioituksella – Irtiottoja vanhempien vallasta.

Kirjapaja 2014.

Tyttö ja nauhuri on muistelmateos nuoren Maarit Tyrkön tiestä toimittajaksi ja tasavallan presidentti Urho Kekkosen läheiseksi. Nuoren tytön unelma-ammatti on toimittaja ja hän saakin mahdollisuuden kokeilla siipiään Suomen Kuvalehdessä. Into, rohkeus, iloisuus ja viattomuus kantavat.

Tyttö huomaa pian puhuttelevansa ihmisiä, joita ei olisi koskaan uskonut tapaavansa. Kommelluksienkin myötä taidot ja tiedot kasvavat.

Kesällä 1974 Tyrkkö haastattelee tasavallan presidentti Urho Kekkosta Meilahden sairaalassa tämän eturauhasleikkauksesta. Tytön valoisa elämänasenne ja terävä pää kiinnittävät Kekkosen huomion, presidentin ilkikurisuus ja äly eivät jääneet toimittajalta huomaamatta. Toimittajan ja presidentin välille syntyy sukupolvet ylittävä ystävyys, ja heistä tulee kaikella tapaa läheiset.

– Toivon, että kirja auttaa ymmärtämään toimittajan kiehtovaa

elämää ja sitä, miksi kirjoittamisesta ja toimittamisesta tuli minulle intohimo ja rakkaus, työ ja harrastus, koko elämä. Lopuksi toivon, että oivallatte, miten kaikki vain tapahtui, kertoo muistelmateoksen kirjoittaja.

Muistelmat tyttönimellään kirjoittava Maarit Tyrkkö (nyk. Huovinen) on toimittaja ja tietokirjailija. Hän on kirjoittanut ja/tai toimittanut yksin ja yhdessä asiantuntijoiden kanssa yli 60 teosta muistelmista kokoelmateoksiin. Viime vuosina hän on keskittynyt lääketieteen yleistajuistamiseen. Huovinen oli Tieto-Finlandiaehdokkaana 2005 ja hänet palkittiin Tietokirjailijapalkinnolla 2010. Maarit Huovinen on myös Aivoliiton viestinnän neuvottelukunnan jäsen.

Maarit Tyrkkö: Tyttö ja nauhuri.

WSOY 2014.

Kirjastonhoitaja toimi Päivi Seppä-Lassila.

3/2014 KIELIPOLKU

29

YHDESSÄ – postia yhdistyksiltä –

Suvipäivän terveiset

K

esäkuun alun sää ei pettänyt tänäkään vuonna – saimme taas kerran viettää Suvipäivää huikaisevan kirkkaassa ja lämpimässä auringonpaisteessa. Tapahtuma on vuosittainen avointen ovien päivä Turun Hirvensalossa, Erityisosaamiskeskus Suvituulessa. Järjestäjinä ovat talossa toimivat liitot: Aivoliitto ja Suomen Parkinson-liitto.

Puheterapeutit Anna-Kaisa Antila (vas.) ja Maria Widenius vastasivat perheiden kysymyksiin kielellisestä erityisvaikeudesta.

Tänä vuonna ohjelmassa oli muun muassa vesijumppaa, valokuvasuunnistusta ja tasapainorata. Turun seudun AVH-yhdistyksen kuoro ilahdutti kesäisillä laulelmilla ja trubaduuri laulatti koko iloista osallistujajoukkoa.

Perheen pienemmille oli perinteiseen tapaan tarjolla myös

poniratsastusta ja kasvomaalausta.

Kokemukset ja palaute Suvipäivästä olivat niin kannustavat ja positiiviset, että Suvipäiväperinne jatkunee taas ensi kesän kynnyksellä.

Tervetuloa silloin tutustumaan Suvituuleen ja liittoihimme, kaikki vanhat ja uudet ystävät!

Markku

L iu k ko n

en

Myös Kaverikoirat olivat tuttuun tapaan mukana Suvipäivässä.

K u vat :

Suvipäivänä sai tilata karkkeja puhelaitteella.

LÄHETÄ POSTIA

30

KIELIPOLKU 3/2014

Yhdessä – postia yhdistyksiltä -sivulle yhdistykset voivat lähettää tekstejä ja kuvia esimerkiksi toiminnastaan, merkkipäivistään, tärkeistä tapahtumistaan tai toimintavinkeistään muille yhdistyksille. Lyhyet tekstit (enintään 2 700 merkkiä väleineen) ja kuvat (jpg-muodossa) toimitetaan mieluiten sähköisesti lehden toimitukseen osoitteeseen: toimitus.kielipolku@aivoliitto.fi. Kuviin mukaan tiedot kuvatekstiä varten ja tieto kuvaajasta. Toimitus valitsee julkaistavan aineiston ja lyhentää tekstejä tarvittaessa. Lehteen 4/2014 tarkoitetut aineistot 10.10.2014 mennessä.

Tilaa Kielipolku – puheen- ja kielenkehityksen erikoislehti 2/ 20 13

EN KE - JA KI EL PU H EE N

H IT YK SE

ikeus n erityisva Kielelline ien ketju lv o ja sukup

IS LE H TI N ER IKO PUHEE N - JA K IE L E N

3 /2 0 1 K E H IT

YK S E N

3

E R IKO

IS L E H

Laaduk varhais as kasvatu s

matkin Isovanhem itsevat Peikkotarv a m e äske virik tä tietoa jatstu ellinenais keitä kaikille el ki ö yk teille Periyty eus? erityisvaik

Kuv tukiviitt at ja om päiväko at din arjessa

Yhdistysten jäsenille lehti sisältyy paikallisyhdistyksen jäsenmaksuun.

Jäsenmaksut vaihtelevat yhdistyksestä riippuen.

TI

Jokaisessa numerossa on uusinta tietoa kielellisestä erityisvaikeudesta: - asiantuntija-artikkeleita - haastatteluja - referointeja tutkimuksista - vanhempien kokemuksia.

39 € vuosikerta (4 numeroa)

Tilaukset: Maiju Rita-Kasari p. 02 281 4310 maiju.rita-kasari@turuntilikeskus.fi www.aivoliitto.fi

 Taita ja kiinnitä puolet yhteen.

Vastaanottaja maksaa postimaksun.

Aivoliitto ry Tunnus: 5006009 Info: 1200 00003 VASTAUSLÄHETYS

Tervetuloa jäseneksi!

3/2014 KIELIPOLKU

31

Kysy puheterapeutilta!

Oletko huolissasi lapsen kielen kehityksestä?

Haluatko joko vanhempana tai ammattilaisena tukea hänen kehitystään, mutta et tiedä miten?

Kommunikaatiokeskuksen puheterapeutit vastaavat kysymyksiin, jotka liittyvät kielelliseen erityisvaikeuteen, puheterapiaan tai puhetta tukeviin ja korvaaviin kommunikaatiokeinoihin.

Kysymyksiin vastataan sähköpostitse noin kahden viikon sisällä.

Kysymyksiä tai vastauksia ei julkaista. Palvelu on maksuton.

Kysymyksiä voi esittää verkkosivulla www.aivoliitto.fi/kysy

Kysymyksiä voi esittää verkkosivulla www.aivoliitto.fi/kysy

 Haluan liittyä jäseneksi kielellinen erityisvaikeus -yhdistykseen

Etunimi _______________________________________

Yhdistyksen nimi _______________________________

Osoite ________________________________________

Jos yhdistyksen nimi ei ole tiedossa, tämä kohta jätetään tyhjäksi. Tällöin jäsen liitetään asuinkuntaa lähimpänä toimivaan yhdistykseen.

Postinumero_________________

Sukunimi ______________________________________

Aivoliiton kannatusjäseneksi

Puhelinnumero _________________________________ Sähköpostiosoite _______________________________

Olen henkilö, jolla on kielellinen erityisvaikeus.

Huom! Alle 15v lapsen osalta jäseneksi liitetään läheinen.

läheinen, lapsen syntymävuosi _________________ ammattilainen muu_______________________________________ Sukupuoli

nainen

mies

Kieli

suomi

ruotsi

Postitoimipaikka ________________________________

muu

Lähetämme tiedot paikalliselle jäsenyhdistyksellemme.

Vuosittainen jäsenmaksu vaihtelee 15–25 euron välillä yhdistyksestä riippuen. Jäseneksi liittyvän pitää olla vähintään 15-vuotias.

Kannatusjäsenen jäsenmaksu on yksityishenkilöille 50 euroa, yhteisöille ja säätiöille 80 euroa ja yrityksille 500 euroa vuodessa.

Suostun tietojeni tallentamiseen jäsen- ja lehtirekistereihin. Tietojani ei luovuteta ulkopuolisten käyttöön.

_____________________________________________________ 32

KIELIPOLKU 3/2014

Allekirjoitus

Hei, sinä niminikkari tai sananvääntäjä!

Keksi Kommunikaatiokeskukselle uusi nimi – voita kirjalahjakortti!

Kommunikaatiokeskus tarvitsee uuden, ytimekkään nimen.

Nimen pitää olla suomenkielinen tai ainakin selkeä ja helposti lausuttava.

Sen tulisi kuvata palveluitamme tai liittyä niihin jollain tavalla.

Nimi ei saisi viitata tiettyyn paikkaan, koska palvelu on valtakunnallista ja tapahtuu paljolti verkon kautta.

Siksi nimessä ei saisi olla esimerkiksi päätettä -keskus tai -talo.

Voit lähettää yhden tai useamman ehdotuksen. Liitä ehdotuksen mukaan myös nimesi ja yhteystietosi.

Palkitsemme parhaan ehdotuksen 100 euron lahjakortilla kirjakauppaan. Voittajaan ollaan yhteydessä henkilökohtaisesti marraskuun aikana. Parhaan ehdotuksen valitsevat Kommunikaatiokeskuksen ohjausryhmä ja työntekijät yhdessä Aivoliiton viestinnän asiantuntijoiden kanssa.

Uutta nimeä ideoidaan tänä syksynä useilla eri tahoilla. Palkitsemme lahjakortilla parhaan tähän nimikilpailuun lähetetyn ehdotuksen, vaikka sitä ei otettaisi käyttöön, vaan nimi löytyisi muuta kautta.

Kommunikaatiokeskuksen uusi nimi on tarkoitus julkistaa ensi vuoden aikana.

Lähetä nimiehdotuksesi 31.10.2014 mennessä suunnittelija Hanne Itärinteelle, hanne.itarinne@aivoliitto.fi tai Aivoliitto, Hanne Itärinne, Suvilinnantie 2, 20900 Turku.

Kommunikaatiokeskus www.aivoliitto.fi/kommunikaatiokeskus Facebook: Kommunikaatiokeskus Suvilinnantie 2, 20900 Turku p. 02 2138 274 info@aivoliitto.fi

Kommunikaatiokeskus neuvoo ja ohjaa henkilöitä, joilla on afasia tai kielellinen erityisvaikeus, sekä heidän läheisiään. Palveluita voivat käyttää myös opiskelijat ja ammattilaiset, jotka kohtaavat työssään näitä henkilöitä.

Verkkosivuiltamme löytyy paljon tietoa ja vinkkejä. Voit myös kysyä meiltä luottamuksellisesti afasiaan ja kielelliseen erityisvaikeuteen liittyvistä asioista osoitteessa www.aivoliitto.fi/kysy.

Kommunikaatiokeskus julkaisee myös esitteitä ja videoita afasiasta ja kielellisestä erityisvaikeudesta.

Lisäksi puheterapeuttimme järjestävät yhdessä Aivoliiton jäsenyhdistysten kanssa luentoja ja työpajoja.

Kommunikaatiokeskuksen toimintaa rahoittaa Raha-automaattiyhdistys. Palvelut ovat käyttäjille maksuttomia.

3/2014 KIELIPOLKU

33

Yhdistykset alueittain ETELÄ-SUOMEN ALUE järjestösuunnittelija Veijo Kivistö, p. 040 5430 009 Malmin kauppatie 26 00700 HELSINKI veijo.kivisto@aivoliitto.fi HYVINKÄÄN SEUDUN DYSFASIAYHDISTYS RY www.hsdy.org/ Nina Väyrynen (pj), Nina.HSDY@gmail.com Päivi Heikkinen, p. 040 568 0505 paivi.heikkinen@kolumbus.fi KYMENLAAKSON AUTISMI-, ASPERGER-, DYSFASIA- JA ADHD-YHDISTYS AADA RY www.kymenlaaksonaada.org kymenlaakson.aada@gmail.com Facebook: Aada ry.

Kata Kaukiainen (puheenjohtaja) p. 040 732 0285 puheenjohtaja.aada@gmail.com Anne Uotila (sihteeri) p. 0400 235 512 sihteeri.aada@gmail.com LOHJAN SEUDUN DYSFASIAYHDISTYS DYFA RY www.dyfa.fi Arto Mäenpää (pj), p. 040 567 7073 arto.o.maenpaa@gmail.com Aila Peippo (siht), p. 046 85678 23 aila.peippo@dnainternet.net LÄNSI-UUDENMAAN NEURIS RY www.neuris.fi lansiuudenmaan.neuris@yahoo.fi Taina Lehtiö (puheenjohtaja), p. 040 751 2658 Jäsenvastaava Kaisu Oksanen lansiuudenmaan.neuris@yahoo.fi PÄÄKAUPUNKISEUDUN DYSFASIAYHDISTYS RY www.paakaupunkiseudundysfasiayhdistys.fi Tuija Kaijalainen (puheenjohtaja) tuija.kaijalainen@paakaupunkiseudundysfasiayhdistys.fi Katja Niemi (jäsenasiat), katja.niemi@paakaupunkiseudundysfasiayhdistys.fi KAINUUN, POHJOIS-­ POHJANMAAN ALUE JA POHJOIS-SUOMEN ALUE järjestösuunnittelija Risto Lappalainen p. 040 5437 290 Kauppakatu 34 A 9 87100 Kajaani risto.lappalainen@aivoliitto.fi Alueella ei ole tällä hetkellä kielellinen erityisvaikeus -yhdistystä. Jos olet kiinnostunut perustamaan uuden yhdistyksen, ota yhteyttä järjestösuunnittelijaan.

34

KIELIPOLKU 3/2014

LÄNSI-SUOMEN ALUE Suunnittelija Elina Salo, p. 040 543 7292 Hämeenkatu 13 B 33100 TAMPERE elina.salo@aivoliitto.fi ELLA RY - ERITYISLASTEN LOIMAAN JA LÄHIKUNTIEN ALUEKERHO RY ellary@suomi24.fi Paula Immonen, p. 040 542 0345 paula.immonen1@luukku.com ETELÄ-POHJANMAAN JA POHJANMAAN KIELELLINEN ERITYISVAIKEUS -YHDISTYS KIERVA Yhteyshenkilöt Maaret Ojaluoma, maaret.ojaluoma@netikka.fi Anne Ikonen (pj), anne.ikonen@gmail.com KANTA-HÄMEEN AUTISMI-, ASPERGER-, DYSFASIA JA ADHD-YHDISTYS HYMY RY www.hymyry.net Johanna Lehmusoksa j.lehmusoksa@netti.fi KIELELLINEN ERITYISVAIKEUS SLI RY Hannu Kuusela hannu.kuusela@pp.inet.fi www.nic.fi/~hkuusela/

ITÄ-SUOMEN ALUE järjestösuunnittelija Johannes Hietala p. 040 543 7289 Tulliportinkatu 25 B 70100 Kuopio johannes.hietala@aivoliitto.fi POHJOIS-SAVON NEUROLOGISET ERITYISVAIKEUDET JA AUTISMIKIRJOYHDISTYS EIJSVEIKEET RY www.eijsveikeet.fi Tulliportinkatu 52, 70110 Kuopio (käynti sisäpihan puolelta) p. 044 7211 127 (ma klo 15-18) Parhaiten tavoitat meidät sähköpostitse: toimisto@eijsveikeet.fi Vertaistukipuhelin 044 757 9477.

(Vertaistukiryhmät ja muut vertaistukiasiat).

Neuvontapuhelin 044 721 1127 maanantaisin klo 15–18.

Muulloin tekstiviestit tai sähköposti tuovat viestisi perille.

Facebook: Eijsveikeet ry

PIRKANMAAN KIELIPOLKU RY www.saunalahti.fi/pdy/dysfasia.htm pdy@sci.fi Johanna Hoikkanen, p. 040 720 0216 LAHDEN SEUDUN KIELELLISET KUNTOUTUJAT KIEKU RY www.kieku.org Jäsenasiat Tuomo Leppänen, p. 0440 776 845 tuomo@leppaset.com SALON SEUDUN DYSFASIAYHDISTYS RY Jari Kilpiö, p. 02 734 7824 (k), 040 502 6907 SATAKUNNAN AUTISMI-, ADHD- JA DYSFASIAYHDISTYS SAMDY RY Tietoa toiminnasta ja tapahtumista www.samdy.info Toimisto: Satakunnan yhteisökeskus, Isolinnankatu 16, 28100 PORI p. 044 346 0898, toimisto avoinna sopimuksen mukaan samdy@samdy.info Tuija Koski puheenjohtaja@samdy.info Saara Korkeamäki, jäsenasiat jasenasiat@samdy.info p. 040 848 3414 (iltaisin) VARSINAIS-SUOMEN KIELELLISEN ERITYISVAIKEUDEN TUKI Susanna Stolpe (puheenjohtaja) p. 044 583 9789 stolpe.susanna@gmail.com www.keinuva.fi

ETELÄ-SAVON ADHD-, AUTISMI- JA DYSFASIAYHDISTYS RY www.es-ada.com Tarja Lahdenperä (pj.) p. 040 5573269 tarja.lahdenpera@haukkamaenhevostila.net ITÄ-SAVON PUATTI RY http://puattiry.blogspot.fi/ Kati Sairanen (pj) p. 050 542 8499 sairanen.kati@gmail.com Eija Myllys (sihteeri, jäsenasiat) puattiry@gmail.com POHJOIS-KARJALAN ADHD-, AUTISMI- JA DYSFASIAYHDISTYS AKSONI RY www.aksoni.suntuubi.com Anne-Maarit Palviainen (pj.) p. 050 306 8261 annemaarit.palviainen@gmail.com Noora Alm (siht.) p. 040 412 3792 alm.noora@gmail.com VARKAUDEN SEUDUN WAMDY RY Anita Rikalainen (puheenjohtaja), p. 040 732 8360 www.wamdy.info varkaudenseudunwamdy@gmail.com

Yhteystiedot AIVOLIITTO RY

Suvilinnantie 2 20900 TURKU p. 02 2138 200 Henkilökunnan sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@aivoliitto.fi info@aivoliitto.fi, www.aivoliitto.fi

KOMMUNIKAATIOKESKUS Puheterapeutti Piia Aro-Pulliainen p. 02 2138 274, 0400 586 359 Puheterapeutti Maria Widenius p. 040 827 6623 Suunnittelija Hanne Itärinne p. 050 448 5485

HALLINTO Toiminnanjohtaja Tiina Viljanen p. 02 2138 292, 040 833 1511 Hallintopäällikkö Kirsi Haanperä p. 02 2138 232, 040 715 5223

TULKKIKESKUS Tulkkikeskuksen vastaava Sinikka Vuorinen p. 050 329 2905 tulkkikeskus@aivoliitto.fi

JÄRJESTÖPALVELUT Järjestöpäällikkö Tom Anthoni Malmin kauppatie 26, 00700 HELSINKI p. 050 568 9145 Järjestösuunnittelijoiden yhteystiedot sivulla 34.

KOULUTUSPALVELUT JA AVH-YHDYSHENKILÖTOIMINTA Koulutussuunnittelija Riitta Tuusa Tampereen aluetoimisto Hämeenkatu 13 B, 33100 TAMPERE p. 040 543 7288

JÄSENREKISTERI Järjestösuunnittelija Carita Sinkkonen p. 050 308 9095 TOIMISTO JA TILAUKSET Toimistoassistentti Raija Ratilainen p. 02 2138 225, 040 845 0430 LAKIPALVELUA JÄSENISTÖLLE Lakimies Anu Aalto vastaa sairastamiseen liittyviin sosiaaliturvan ja kuntoutuksen lakikysymyksiin to-pe klo 8-16, p. 040 734 5773 tai anu.aalto@ms-liitto.fi.

KUNTOUTUSPALVELUT Palvelupäällikkö Ann-Mari Veneskoski p. 02 2138 271, 040 7313 592 Kuntoutussuunnittelija Ulla Ehrlund p. 050 365 6619 Kurssisuunnittelija Sari Hietanen p. 02 2138 221 Kurssisuunnittelija Kirsi Lönnqvist p. 02 2138 272 Fysioterapeutti Eliisa Laine p. 02 2138 242, 050 523 6056 Fysioterapeutti Päivi Liippola p. 02 2138 220 Puheterapeutti Anna-Kaisa Antila p. 02 2138 279, 050 413 2738 Puheterapeutti Marjut Paavilainen p. 050 337 0122 Fysioterapeutti Johanna Di Nardi p. 050 573 0867 Fysioterapeutti Tove Simolin p. 050 453 3303

KIELELLINEN ERITYISVAIKEUS -TOIMINTA Suunnittelija Elina Salo Tampereen aluetoimisto Hämeenkatu 13 B, 33100 TAMPERE p. 040 543 7292 JUTTU-TUPA-VERKOSTO Vastaava suunnittelija Pirjo Laine p. 02 2138 223, 050 597 7663 Suunnittelija Krista Hoffström p. 050 453 3301 PROJEKTIT Yksi elämä -hankkeet Projektipäällikkö Marika Railila p. 040 543 7287 Projektisihteeri Anna Helin-Välkky p. 050 534 3201 Projektisuunnittelija Ville Niemi p. 050 453 3246 Digitaalisen viestinnän tuottaja Markku Liukkonen p. 050 345 6486 Viestintäsuunnittelija Pia Puustelli p. 050 568 8149 Liikuntasuunnittelija Virpi Lumimäki p. 040 737 5879 Yksi elämä -viestintäpäällikkö Eija Seppänen p. 040 508 3645 eija.seppanen@sydanliitto.fi Tiedottaja Liisa Koivula p. 050 568 9263 Koulutussuunnittelija Anita Rajala p. 050 409 5675

VIESTINTÄ Viestintäpäällikkö Päivi Seppä-Lassila p. 02 2138 262, 040 715 5198 Järjestötiedottaja Sanna Reuna p. 050 362 3217 Tiedottaja Miia Suoyrjö p. 02 2138 231, 050 571 4588 LIITTOVALTUUSTON PUHEENJOHTAJA Oili Holopainen Pohjois-Savon aivohalvausyhdistys ry p. 044 537 6021 oili.holopainen@suomi24.fi LIITON JA LIITTOHALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA Neurologian erikoislääkäri, LKT Terttu Erilä terttu.erila@aivoliitto.fi

SUOMEN NUORTENTALO OY Henkilökunnan sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@nuortentalo.fi

ASUMISPALVELUT Turun Nuortentalo Suvilinnantie 10, 20900 TURKU p. 02 2580 094, 0400 539 306 turku@nuortentalo.fi Asumispalvelupäällikkö Anne Ingman p. 050 442 0092 Kuopion Nuortentalo Litmasenkaari 1 C 13, 70820 KUOPIO p. 0400 772 543 kuopio@nuortentalo.fi Yksikkövastaava Satu Pasanen p. 040 562 9118 AVOPALVELUT Turun seudun avopalvelut Yksikkövastaava Anne Ingman p. 050 442 0092 Kuopion avopalvelut Avopalvelusuunnittelija Satu Pasanen p. 040 562 9118

ERITYISOSAAMISKESKUS SUVITUULI Tilat ja majoitus: p. 02 213 8500 tai suvituuli@sunnanvind.fi.

Ravintola ja ruokailu: Kahvila Lasisydän p. 02 213 8509 libbe.ranta@gmail.com

Onnistunut työhönpalaaminen -projekti Kuntoutussuunnittelija Ulla Ehrlund ks. Kuntoutuspalvelut

3/2014 KIELIPOLKU

35

PALAUTUSOSOITE Aivoliitto ry Suvilinnantie 2 20900 Turku

”Saku on pieni poika.

Sakun äiti sanoo, että Saku on spesiaali lapsi. Äiti voisi sanoa myös, että Saku on erityislapsi.

Tai hän voisi käyttää samaa sanaa, joka on saatu lääkärintutkimuksissa: eli että Sakulla on Aspergerin oireyhtymä.”

Näin alkaa toukokuussa 2014 ilmestynyt kirja: Saku, spesiaali lapsi.

SAKU, SPESIAALI LAPSI on todenmukainen, lämmöllä ja huumorilla kirjoitettu kirja Sakusta, 9-vuotiaasta reippaasta ja mukavasta pojasta.

Kirjaa lukemalla pääset seuraamaan Sakun keväistä torstaipäivää. Koska Sakun elämästä ei vauhtia ja vaarallisia tilanteita puutu, tämänkin yhden päivän aikana tapahtuu monenlaisia kommelluksia!

Kirja soveltuu kaikille erityislapsille ja heidän perheilleen.

Voit käydä tutustumassa kirjaan: www.sakuspesiaalilapsi.fi.

Tilaukset Aivoliiton verkkokaupasta www.aivoliitto.fi/verkkokauppa.

Kirjan voi tilata myös puhelimitse Aivoliiton toimistosta p. 02 2138 225 tai kirjan kirjoittajalta p. 040 846 6409. Hinta 30 € + toimituskulut.

Kirjoittaja: Marianne Kulmala | Kuvittaja: Kirsi Tapani | ISBN: 978-952-93-3026-3 | Sivumäärä: 105 | Kustantaja: Aivoliitto ry