Kielipolku 2 14 by Aivoliitto ry

2/2014

PUHEEN- JA KIELENKEHITYKSEN ERIKOISLEHTI

Apuvälineitä oppijan arkeen Kohti uusia oppimisympäristöjä Mukana Ilon askeleet -opas! Vinkkejä vanhemmille

sisältö

a om na

YHTEYSTIEDOT Suvilinnantie 2, 20900 Turku p. 02 2138 200, f. 02 2138 210 info@aivoliitto.fi etunimi.sukunimi@aivoliitto.fi www.aivoliitto.fi www.sunnanvind.fi

TILAUSHINNAT 39 € vuosikerta, 10 € irtonumero. Yhdistysten jäsenille lehti sisältyy jäsenmaksuun. Jäsenmaksut vaihtelevat yhdistyksestä riippuen.

JÄSENREKISTERI, OSOITTEENMUUTOKSET, TILAUKSET JA JAKELUHÄIRIÖT Pia Vuoltee, p. 02 2138 222, 040 777 4571 (ma-ke) pia.vuoltee@aivoliitto.fi

s. 16

sto

ILMOITUSMYYNTI JA -AINEISTOT T:mi Marianne Lohilahti, p. 040 708 6640, marianne.lohilahti@netti.fi

Yhdistyksen hauska päivä Muumimaailmassa.

te r

PAINO JA ULKOASU MIKTOR Taitto Jonna Hautamäki, MIKTOR

s. 6

Sulo Riihimäki käy koulua mielellään.

TOIMITUSNEUVOSTO Professori Pirjo Korpilahti Turun yliopisto, puheenjohtaja Erityisluokanopettaja Mari Jaakkola Veromäen koulu, Vantaan kaupunki Erikoistutkija Elisa Poskiparta Oppimistutkimuksen keskus, Turun yliopisto Erityisopettaja Tiina Siiskonen, Niilo Mäki Instituutti sekä Oppimis- ja ohjauskeskus Onerva Yhdistysten edustaja Kata Kaukiainen Aivoliitto ry:n edustajat: Puheterapeutti Anna-Kaisa Antila Suunnittelija Elina Salo Viestintäpäällikkö Päivi Seppä-Lassila Tiedottaja Miia Suoyrjö Toiminnanjohtaja Tiina Viljanen

s. 28 Sh

TOIMITUS toimitus.kielipolku@aivoliitto.fi Päätoimittaja Tiina Viljanen p. 040 833 1511, 02 2138 292 tiina.viljanen@aivoliitto.fi Toimituspäällikkö Päivi Seppä-Lassila p. 040 715 5198, 02 2138 262 paivi.seppa-lassila@aivoliitto.fi Toimitussihteeri Miia Suoyrjö p. 050 571 4588 miia.suoyrjo@aivoliitto.fi

Valteri- verkostosta tukea koulunkäyntiin.

Artikkelit 4 Kielellinen erityisvaikeus koulupolun alussa 6 Vähemmän sanoja – enemmän tekoja 10 Läppäristä lankakerään, nauhurista navigaattoriin 13 Oppilaan ja huoltajan rooli aktiivisemmaksi oppilashuollossa 14 Kohti uusia oppimisympäristöjä 16 Valteri tukee oppimista ja koulunkäyntiä 19 Kielellinen erityisvaikeus tutuksi 22 Päättäväisyydellä eteenpäin

Palstat 3 Pääkirjoitus 20 Tutkittua 25 Kolumni 26 Poimittua 28 Yhdessä – Postia yhdistyksiltä 30 Liitto tiedottaa 34 Yhdistykset alueittain 35 Aivoliiton yhteystiedot

Kannen kuva: Shutterstock NO

KIELIPOLKU 2/2014

JULKAISIJA Aivoliitto ry

TEEMA: Kouluikä na

Lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa. 13. vuosikerta ISSN-L 1799-5868 ISSN 1799-5868 (Painettu) ISSN 2323-4911 (Verkkojulkaisu) Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti

2/2014 Min

PUHEEN- JA KIELENKEHITYKSEN ERIKOISLEHTI

TEEMAT

Sosiaalinen media

Nuoret, opinnot, työllistyminen

AINEISTOT ILMOITUKSET ILMESTYY pe 8.8.

ti 12.8.

pe 12.9.

pe 10.10.

ti 14.10.

pe 14.11.

Irmeli Halinen

Pääkirjoitus

Koulu katsoo tulevaisuuteen

aailma koulun ympärillä on melkoises- tii paikallisen opetussuunnitelman. Uusien suunnisa myllerryksessä. Tietoa on tarjolla telmien mukainen opetus alkaa syksyllä 2016. enemmän ja kehittyvä tekOpetussuunnitelman perusteita on nologia tuo sen ulottuvillemme valmisteltu hyvin laajassa yhnopeammin ja helpommin teistyössä ja luonnoksista on kuin koskaan. Ammatit koottu runsaasti palautetmuuttuvat ja työelämästa. Tietoa perustetyöstä sä tarvitaan uudenlaista ja saadusta palautteesosaamista. Yhteisöt ja ta löytyy o soitteesta: yhteiskunnat ovat kiewww.oph.fi/OPS2016. lellisesti, kulttuurisesti Opetussuunnitelja katsomuksellisesti matyön ytimenä on yhä moninaisempia. kysymys, miten opHuoli ilmastonmuupilaat voisivat kokea toksesta sekä mahdolkoulutyön mieleklisuuksista rauhaan ja käänä ja motivoivana. hyvinvointiin koskettaa Tietoa ja monenlaista meitä kaikkia. Koulu ei ole houkutusta kun on tarvain sivustakatsoja ja muujolla koulun ulkopuolella. toksiin reagoija, vaan tärkeä Mielekkyyden kokemus syntulevaisuuden rakentaja. Siksi tyy, kun oppilas tuntee olevannyt mietitään, miten kasvatuksen ja sa kouluyhteisönsä hyväksymä ja koulutuksen pitäisi muuttua ja millaitärkeä jäsen ja kun hän voi ymmärKoulu ei ole vain sia eväitä lapset ja nuoret tarvitsevat tää opiskeltavien asioiden merkitulevaisuuteensa. tyksen. Koulun tehtävä on tukea sivustakatsoja Varhaiskasvatuksen merkitys on jokaisen oppimista ja hyvinvointia ja muutoksiin tunnustettu laajasti ja valmisteilla on ja ohjata oppiainerajat ylittävään uusi varhaiskasvatuslaki. Lasten ja reagoija, vaan tärkeä tutkimiseen ja oivaltamiseen sekä nuorten hyvinvoinnin tukemiseksi on omien vahvuuksien löytämiseen. tulevaisuuden vuoden 2013 lopussa annettu oppiMyönteiset kokemukset, kielen las- ja opiskelijahuoltolaki ja samalla ja vuorovaikutuksen taitojen kerakentaja. perusopetuslakiin on lisätty kohtia, hittäminen, yhdessä tekeminen joilla täsmennetään menettelytapoja työrauhan tur- ja kannustava palaute edistävät oppimista. Itsensä vaamiseksi. Hallitus on esittänyt oppivelvollisuuden tunteminen, tasapainoisuus ja itseohjautuvuus antapidentämistä vuodella, jotta jokainen peruskoulunsa vat voimavaroja jatkuvan muutoksen kohtaamiseen. päättävä ohjattaisiin aloittamaan seuraavan vaiheen Valtakunnalliseen opetussuunnitelmatyöhön opintoja eikä kukaan syrjäytyisi. Huolta herättävät vaikuttaminen on tärkeää, mutta vielä tärkeämpää kuitenkin samaan aikaan tiukkenevat taloudelliset on, että koulu ja kodit sekä muut toimijat tekevät yhresurssit. teistyötä paikallisen opetussuunnitelman ja koulun Opetushallituksen tehtävänä on valtakunnallis- toimintakulttuurin kehittämiseksi. Lapsemme anten opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen saitsevat parasta, mitä voimme antaa – he kantavat lain ja asetusten tavoitteiden toteuttamiseksi ja maa- mukanaan tulevaisuutta. Irmeli Halinen ilmassa tapahtuvien muutosten huomioon ottamiopetusneuvos, seksi. Laadintatyö alkoi syksyllä 2012 ja valmista tuopetussuunnitelmatyön päällikkö lee esiopetuksen, perusopetuksen ja lisäopetuksen Opetushallitus osalta vuoden 2014 loppuun mennessä. Sen jälkeen jokainen kunta ja yksityinen opetuksen järjestäjä laa-

2/2014 KIELIPOLKU

Pia Isoaho

Kielellinen erityisvaikeus koulupolun alussa

Koulun aloittaminen on aina iso asia lapselle ja hänen perheelleen. Kielelliseen erityisvaikeuteen voi liittyä koulunkäyntiä hankaloittavia piirteitä, jotka on hyvä ottaa huomioon koulupolun alusta alkaen.

ielellinen erityisvaikeus diagnosoidaan yleensä lapsen ollessa 4–5-vuotias. Kodin tuen, päivähoidon harjoituksen sekä kuntoutuksen ansiosta kielelliset taidot vahvistuvat useimmiten niin, että koulunsa aloittava lapsi hallitsee arkikielen melko hyvin. Kielellisen erityisvaikeuden olemassaoloa ei silloin ole välttämättä helppo havaita, varsinkin jos lapsen artikulaatio on selkeää ja arkikeskustelu sujuu. Kielellinen erityisvaikeus ei kuitenkaan katoa iän myötä. Koulun aloitus on kielellisiä taitoja ajatellen suuri muutos, jolloin myös kielellisen erityisvaikeuden oirekuva muuttuu. Isossa ja joskus hälyisessä ryhmässä täytyy keskittyä kuunteluun ja seurata opettajan ohjeita. Opettajiakin on usein vain yksi, joten omaa juttelu- ja kysymisvuoroaan pitää odottaa. Opeteltavana on uusia taitoja; lukeminen, kirjoittaminen ja laskeminen.

KIELIPOLKU 2/2014

Uuden ryhmän myötä myös sosiaalisten suhteiden määrä kasvaa, jolloin keskustelutaitoja tarvitaan. Tutkimusten mukaan useimmilla lapsilla, joiden kielellinen erityisvaikeus on diagnosoitu ennen kouluikää, on edelleen kouluiässä vaihtelevia kielellisiä pulmia sekä korostunut riski lukemisen vaikeuksiin.

Haasteita sanaston hallinnassa Kielelliseen erityisvaikeuteen yleisimmin liitetyt vaikeudet kouluiässä ovat sanaston hallinnan ongelmat. Sanojen oppiminen voi olla hidasta ja vaatia useita kymmeniä toistoja. Sanojen merkityssisältö voi jäädä hataraksi, mikäli oppiminen ei tapahdu konkreettisesti ja useita aistikanavia hyväksikäyttäen. Sanojen haku muistista voi olla hidasta ja/tai virheherkkää.

Koulutiedon oppiminen on usein termien ja käsitteiden sisäistämistä, eikä koulukirja aina selitä uusia sanoja kovin monipuolisesti. Opettajan olisikin hyvä käyttää monikanavaisia opetusmenetelmiä (kuvat, kuuntelu, kosketus, tekeminen) helpottamaan mieleenpainamista. Vanhempien kannattaa osallistua läksyjen lukemiseen ja pyrkiä selittämään ja konkretisoimaan uudet sanat. Sanaston hallinnan vaikeudet voivat johtaa sosiaalisen vuorovaikutuksen hankaluuksiin, jos sananhakemisen pulmat vaikeuttavat keskustelua kavereiden kanssa. Vitsit ja sanoilla leikkiminen ovat koululaisille tärkeitä kommunikoinnin muotoja, mutta kielihäiriöisen lapsen voi olla vaikea osallistua vauhdikkaaseen sanailuun. Mikäli lapsella on vaikeuksia kaverisuhteissaan, olisi hyvä pohtia myös kielellisen vaikeuden mahdollista vaikutusta tilanteeseen.

Visuaaliset vihjeet käyttöön Lapsen puheessa voi vielä kouluiän alkaessa olla epäselvyyttä ja artikulaatiovirheitä. Lapsen puheen ym-

Shutterstock

Puheen ymmärtämisen vaikeudet jäävät helposti huomaamatta kouluikäisellä lapsella.

märrettävyys voi myös heiketä, kun koululuokassa on paljon lapsia ja yleensä hieman hälyä. Puheen epäselvyyteen kannattaa hakea apua erityisopettajalta tai puheterapeutilta, sillä mitä vanhemmaksi lapsi kasvaa, sitä työläämpää puheen motoristen mallien muuttaminen harjoittelulla yleensä on. Puheen ymmärtämisen vaikeudet jäävät helposti huomaamatta kouluikäisellä lapsella. Kapea kuulomuisti vaikeuttaa ohjeiden ja kertomusten muistamista; tärkeää olisi sekä pilkkoa ohjeet että rohkaista lasta pyytämään toistoja. Monimutkaiset kieliopilliset rakenteet voivat edelleen olla vaikeita hahmottaa ja mikäli sanastossa on kapeutta tai käsitteet ovat epävarmoja, tulee näitä sisältävän kertomuksen ymmärtämisestä haastavaa. Monet lapset hyötyvät näissä kaikissa pulmissa visuaalisten vihjeiden käytöstä (kuvat, kuvasarjat, symbolit, kirjoittaminen). Kuvat kannattaa siis edelleen pitää kommunikoinnin tukena, vaikkei lapsi niitä itse kerrontansa tukena käyttäisikään. Ymmärtämisen pulmat voivat myöhemmin

näkyä myös luetun ymmärtämisen vaikeuksina. Sujuvan lukemisen oppiminen on yksi alkuopetuksen keskeisimpiä tavoitteita. Kielelliseen erityisvaikeuteen voi liittyä piirteitä, jotka altistavat lukemisen vaikeuksille. Sanojen mieleen palauttamisen vaikeus voi hankaloittaa myös kirjainten nimikkeiden oppimista, mikä puolestaan hidastaa merkittävästi lukemisen tekniikan hallintaa. Erityisen hankala tilanne on, jos lapsella on myös vaikeutta ns. fonologisissa taidoissa (äänteiden erottelu ja yhdistely). Tällöin lukemisen tekniikan toinen tärkeä osa, äänteiden hahmottaminen, on virheherkkää. Näiden taitojen harjoitteluun on nykyään saatavilla monenlaisia nettipohjaisia harjoitteita, esimerkiksi Jyväskylän yliopistossa kehitetty Ekapeli.

Tukitoimet tärkeitä Aina kielelliseen erityisvaikeuteen ei liity puheen, ymmärtämisen ja oppimisen pulmia koulussa. Monilla niitä kuitenkin on, jolloin apua tilantee-

seen tulisi hakea mahdollisimman varhain. Jos jo ennen kouluikää on havaittu lukivaikeuden riski, ei ole syytä odotteluun ennen koulun tukitoimien käynnistämistä. Ensisijaista on opettajan tietoisuus lapsen kielellisten taitojen vahvuuksista ja heikkouksista, jotta opettaja voi muokata opetustaan lasta parhaiten hyödyttäväksi (esimerkiksi visualisointi). Koulun on mahdollista tukea lapsen oppimista esimerkiksi joustavilla opetus- ja koejärjestelyillä sekä tuki- ja erityisopetuksella. Koulun tukitoimet ovat ensisijaisia, puheterapia tai muu kuntoutus voi tarpeen mukaan täydentää koulun tukea. Puheterapian ja/tai muun kuntoutuksen tarve on aina arvioitava yksilöllisesti. Myös terapian tavoitteiden asettelun on oltava konkreettista, jotta lapsen ja hänen perheensä motivaatio säilyy sekä vaativan koulutyön ja läksyjen että terapian tavoitteiden saavuttamiseen. Pia Isoaho toimii puheterapeuttina Vantaan kaupungin sosiaalija terveydenhuollossa.

2/2014 KIELIPOLKU

Minna Luoma

Vähemmän sanoja – enemmän tekoja Kuudesluokkalaisella Sulo Riihimäellä on diagnosoitu vaikeaasteinen lukivaikeus. Vieraassa ympäristössä puhuminen ei aina maistu ja lukeminenkin hiukan tökkii, mutta Sulon elämäniloa erityispiirteet eivät ole latistaneet.

uudesluokkalaisen Sulo Riihimäen, 13, viikko alkaa Järvenpäässä sijaitsevassa Anttilan koulussa maanantaisin tasan kello yhdeksän. Se tietää rauhallista ja verkkaista starttia arkeen, ja siitä Sulo tykkää. Ensimmäisen oppitunnin aikana paikalla luokassa ovat vain erityisluokanopettaja Sari SillanmäkiKuokkanen, koulunkäynnin ohjaaja Minna Karhu sekä Sulon ainoa luokkakaveri Leevi. Muut kahdeksan erityisluokan oppilasta, kaikki viidesluokkalaisia, saapuvat kouluun tuntia myöhemmin. Vaikka eipä sillä, Sulo tulee kyllä kouluun mielellään. Kolme ja puoli viimeistä vuotta – täsmälleen saman ajan, jonka Sulo on käynyt erityisluokkaa – ovat olleet mukavia. Tai ”ihan kivoja”, kuten Sulo niitä nimittää. Pienessä ryhmässä uusien asioiden omaksuminen ja opettajan opetuksen seuraaminen on helpompaa. Mutta ennen kuin uusi viikko pääsee kunnolla käyntiin, on tehtävä pakolliset: vaihdettava kuulumiset. Sulo istuu pulpetin ääressä. Luokkakaverin Leevin pöydänkansi on tavaroista vielä puhdas. Sulolla on kuitenkin jo edessään itse askarreltu kirjoitusalunen. Punaiselle kartongille on liimattu matematiikantehtäviä helpottava kertolaskutaulukko. Sen alle Sulo on liimannut työkalujen kuvia.

KIELIPOLKU 2/2014

Kun muut juttelevat viikonlopusta, Sulo piirtää ja pyörittää kuvioita kirjoitusaluseensa. Välillä hän pyyhkii epäonnistuneita merkkejä pois. – Entäs sinä Sulo, miten sinun viikonloppusi meni? – Ihan hyvin. – Teitkö jotain mukavaa? Oli niin kaunis ilmakin. – Pyöräilin, Sulo vastaa, vilkaisee kysyjää arasti kulmakarvojensa alta ja jatkaa kuvioiden piirtämistä. Sulolla on diagnosoitu vaikeaasteinen lukivaikeus. Käytännössä se näkyy lukemisen ja kirjoittamisen pulmina, kielellisinä erityisvaikeuksina. Puhuakaan ei Sulon tee aina oikein mieli. On helpompi olla hiljaa ja kuunnella.

Ensimmäiset kouluvuodet haasteellisia Sulon äiti Sanna Riihimäki muistelee, että esikouluvuoteen saakka Sulon lapsuus sujui leppoisasti. Äidin mielestä siihen ei liittynyt mitään erikoista, epätavallista. – Jos nyt ei lasketa sitä, että Sulo oppi puhumaan noin kahden vuoden iässä. Ensimmäisen sanankin hän sanoi ollessaan vuoden ja 10 kuukautta. Sulo askarteli lukikuntoutuksessa itselleen ohjeet kokeisiin lukemista varten.

Sulolla on kaikkiaan viisi sisarusta, joista neljä on nuorempia. Lyhyttä perhepäivähoitajajaksoa lukuun ottamatta Sulo sai olla esikouluun asti äidin ja muiden sisarusten kanssa kotona. – Sulo on ollut aina hiljainen ja rauhallinen lapsi. Piirteet ovat samalla myös hänen vahvuuksiaan. Mikään ei erottanut häntä kotona muista sisaruksista. Vasta esikouluvuosi antoi viitteitä tulevasta. – Eskarissa Sulolla osoittautui pulmaa toiminnanohjauksessa: ohjeiden kuunteleminen ja toimeen tarttuminen oli vaikeaa. Hän aloitti koulutiensä kuitenkin suunnitelmien mukaisesti. Sulo itse muistaa koulun käynnistymisen olleen mukavaa. Kun Leevi toteaa lähteneensä ekaluokalle innokkaana, Sulo nyökyttelee vieressä päätään ja hymyilee varovaisesti.

Kuvat: Minna Luoma

Erityisluokanopettaja Sari Sillanmäki-Kuokkanen järjestää luokassa aika ajoin pulpetin siivouskilpailuja. Suloa se ei aina innosta.

Kuudesluokkalaiselle Sulo Riihimäelle koulu maistuu nykyään jo ihan hyvälle. Fysiikan ja kemian kokeesta hän sai arvosanaksi 9-.

Sulon koulutien aloitus omassa lähikoulussa ei ollut kuitenkaan paras mahdollinen: luokassa oli 25 eritasoista oppilasta. Äiti muistaa kahden ensimmäisen alkuopetusvuoden menneen kuin sumussa. – Sulo oli tuolloin erittäin väsynyt. Lukeminen, ja kaikki muukin oppiminen, oli hidasta, ja sosiaalinen kanssakäyminen stressaavaa. Muistan, kuinka Sulo saattoi koulusta tullessaan nukahtaa keskelle kodinhoitohuoneen lattiaa. Läksyistä tuli pakkopullaa. – Väsymys oli aika ajoin totaalista. Silloin Sulo löi läksykirjat reppuun ja ne pysyivät siellä seuraavaan kouluaamuun saakka.

Nyt koulu sujuu hyvin Erityisluokalle Sulo pääsi kolmannella luokalla. Se tarkoitti tutun kaveripiirin

ja koulun vaihtumista sekä piteneviä koulumatkoja, joihin tarvitaan taksikuljetusta. – Kaikesta tästä huolimatta pääsy erityisluokalle oli suuri helpotus, äiti kiteyttää Sulon puolesta. Neuropsykologiset testit Sulolle tehtiin vasta erityisluokalla. Vaikeaasteisen lukivaikeuden lisäksi Sulolla todettiin olevan pulmia toiminnanohjauksessa sekä sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Äiti myöntää, että kaverisuhteet eivät ole Sulolle kaikkein helpoimpia. Niiden ylläpitäminen on haasteellista: puhuminen ei aina innosta ja väärin ymmärtämisen, jopa tyhmäksi luulemisen riski on niin suuri, ettei se houkuttele heittäytymään keskusteluun tuntemattomien kanssa. Ystäviä Sulolla kuitenkin on. – Matias on paras, Sulo raottaa lyhytsanaisesti kaveripiiriään.

Lähellä asuvan serkkupojan kanssa Sulo pelaa jalkapalloa tai sählyä, käy pyöräilemässä ja kalastaa. Ma tiaksen lisäksi hänellä on muitakin ystäviä. Yhteyttä on helpointa pitää yllä puhelimitse. – Tekstiviestejä Sulo ei lähetä käytännössä koskaan, koska ne pitäisi kirjoittaa, kertoo äiti. Mutta palataan takaisin koulunpenkille. Sulolla on käytössään niin sanottuja e-kirjoja, joissa oppiainesta on helpotettu ja yksinkertaistettu. Osaan aineista opettaja mukauttaa opeteltavan sisällön. Oppimisessa Sulon äiti korostaa opettajan merkitystä. Henkilökemioidenkin tulee osua mielellään yksiin. Myös päivärutiineilla on edelleen erittäin suuri merkitys: kotona ja koulussa. Äiti kertoo, kuinka Sulon opiskelumotivaatio on noussut kohisten ja

2/2014 KIELIPOLKU

Yksilökuntoutuksella oli lopulta niin hyvää tekevä vaikutus, että se huomattiin paitsi kotona myös koulussa.

Sulo kuuntelee mieluummin kuin puhuu. Kuunnellessa on mukava täyttää tyhjiä hetkiä vaikkapa piirtämällä kirjoitusaluseen.

Fysiikasta ja kemiasta Sulolla on käytössään niin sanottu e-kirja.

hän tekee nyt läksyt pääsääntöisesti itse, heti koulun jälkeen. – Ennen teimme ne yhdessä, mutta nykyään olemme antaneet Sulolle enemmän vastuuta. Me vanhemmat annamme edelleen apua aina pyydettäessä.

Kuntoutuksella suuri merkitys Sulon äiti antaa suuren painoarvon kuntoutukselle. – Erityisvaikeudet tulisi huomata mahdollisimman varhain ja jokaisella lapsella, jolla niitä on, tulisi olla mahdollisuus kuntoutukseen. 8

KIELIPOLKU 2/2014

Kiitos vanhempien sinnikkyyden, Sulo pääsi lukikuntoutukseen. Se myönnettiin aluksi yhdeksi, sitten toiseksi vuodeksi. Kuntoutus perustui pääosin erilaisten tehtävien tekemiseen ja pelaamiseen. Yksilökuntoutuksella oli lopulta niin hyvää tekevä vaikutus, että se huomattiin paitsi kotona myös koulussa. – Alussa kuntoutuksessa keskityttiin lukipulmiin. Myöhemmin ohjelmassa olivat myös opiskelutekniset asiat, valottaa äiti. Hän näyttää muistilistaa, jonka Sulo on laatinut lukikuntoutuksessa kokeisiin lukemista varten. Sen otsikossa lukee ”Silmäily”. Listassa on viisi kohtaa, jotka tulee käydä läpi kokeisiin lukiessa. Niitä ovat otsikot, väliotsikot, kuvat ja kuvatekstit, kartat ja taulukot sekä tummennetut sanat ja tiivistelmät. – Tämä on ollut siitä lähtien Sulon muistilista ja apuväline, ja siitä on ollut todella iso hyöty. Samaa vakuuttaa myös opettaja. – Vielä viidennellä luokalla koulunkäynnin ohjaaja kirjasi kokeisiin Sulon sanelemat vastaukset. Nyt Sulo

kirjoittaa ne itse. Myös Sulon tekstin tuottaminen on muuttunut monipuolisemmaksi, sanoo opettaja Sari Sillanmäki-Kuokkanen. Edellisellä viikolla palautetusta fysiikan ja kemian kokeesta Sulo sai arvosanaksi 9-. Juuri paremmilla eväillä hän ei voisi katsella kohti tulevaisuutta ja tulevaa seiskaluokkaa. Kalastuksen lisäksi Sulo on intohimoinen puutöiden taitaja. – Autotallimme on muuttunut Sulon puuverstaaksi. Auto ei sinne enää mahdu, nauraa äiti. Vaikka puutyöt ovat Sulosta ylitse muiden, tulevaisuutta hän ei itse vielä pohdi. Hänelle riittää, että hän pääsisi seiskaluokalle mukavaan kouluun. Sellainen voi olla tiedossa. Pikkulinnut ovat laulaneet, että paikka kaupungin erityskoulusta saattaisi elokuussa olla mahdollinen. Se, jos jokin olisi Sulolle ja hänen perheelleen kesän onnellisin juttu. Minna Luoma on freelance-toimittaja.

Suvipäivä Suvituulessa Avoimet ovet perjantaina 6.6. klo 10–14.30 Erityisosaamiskeskus Suvituulessa, Suvilinnantie 2, Turku • • • • • • • •

Lapsille poniratsastusta klo 12–14 Turun kaverikoirat Taikatassut Liikuntatuokioita: Järjestäjä Silverplus Rautatiehanuristi soittaa musiikkia ja laulattaa Vesijumppa klo 10–10.30 ja klo 13–13.30, vapaa uintiaika 10.30–12.30 Kasvomaalausta ja arpajaiset Ulkona kukkamyyntiä koko päivän Liittojen paikallisyhdistykset esittelyssä

Talo tarjoaa kahvit ja pullat osallistujille. Mahdollisuus lounastaa omakustanteisesti Kahvila Lasisydämessä klo 11–14. Isompien ryhmien ilmoittautumiset etukäteen sanna.reuna@aivoliitto.fi tai 050 362 3217. Ohjelmaan saattaa tulla muutoksia ja täydennyksiä. Lisätietoja www.sunnanvind.fi.

Tapahtuma on kaikille avoin ja maksuton. Tervetuloa!

Suomen Nuortentalolla avopalveluja kaikenikäisille Suomen Nuortentalo Oy tarjoaa asumispalveluja nuorille ja nuorille aikuisille Turun ja Kuopion yksiköissä. Turun, Kuopion ja Jyvässeudun yksiköissä on tarjolla myös avopalveluita. Avopalveluiden avulla tuetaan yksilöllisin tavoin asiakkaita arjen kaikilla osa-alueilla ja ne räätälöidään asiakkaiden tarpeiden mukaan. Avopalvelut sopivat kaiken ikäisille asiakkaille. Avopalvelut koostuvat neuropsykiatrisesta valmennuksesta, ammatillisesta tukihenkilöpalvelusta ja vertaisryhmätoiminasta.

Kysy lisää palveluistamme yksiköiden vastaavilta ohjaajilta! Turun seudun asumispalvelut: Anne Ingman p. 050 442 0092 Turun seudun avopalvelut: Pia Laverman p. 050 447 8763

Jyvässeudun avopalvelut: Eveliina Vaskelainen p. 050 303 7703 Kuopion asumis- ja avopalvelut: Satu Pasanen p. 040 562 9118

www.nuortentalo.fi

2/2014 KIELIPOLKU

Riitta Hämäläinen

Läppäristä lankakerään, nauhurista navigaattoriin Apuvälineitä erilaisen oppijan arkeen Erilaista oppijaa auttavat koulussa monet asiat: kolmiportaiseen tukeen liittyvät järjestelyt sekä monipuolinen ja moniaistikanavainen opetus.

Mikä on apuväline ja mistä sen saa? Apuväline on väline tai laite, joka lisää ihmisen toimintaa ja osallistumista, jota jokin toimintavaje, vaikkapa oppimisvaikeus, rajoittaa. Osa välineistä

KIELIPOLKU 2/2014

on tietoteknisempiä, osa yksinkertaisempia. Lisäksi jokaisen kodista löytyy arkiesineitä, jotka saattavat olla erilaiselle oppijalle apuvälineitä. Aina apuvälineen määritelmä ei ole yksiselitteinen. Usein harjoitusohjelmat (Leksia, Cami, Ekapeli jne.) tai pelit sotketaan arkikielessä apuvälineisiin. Koulumaailmassa lisääntyvät erilaiset sähköiset, pelilliset ja virtuaaliset oppimisympäristöt, joissa saatetaan käyttää esimerkiksi iPadia toimimisen välineenä. Kunta on velvollinen järjestämään oppivelvollisuusikäiselle oppikirjat, muun oppimateriaalin sekä työvälineet. On usein tulkintakysymys, tarkoittavatko työvälineet myös apuvälineitä. Apuvälinetarve ja pyyntö apuvälineistä tulisi tehdä kirjallisesti koulun rehtorille. Apuvälineitä voi monessa tapauk sessa lainata Tikoteekeistä. Lisäksi Vammaisten koulutuksen ja työllistymisen tuki ry eli Tukilinja myöntää rahoitusta muun muassa erilaisen oppijan oppimisen apuvälineiden hankintaan.

Korvillakin voi lukea Hidas lukija hyötyy äänimuotoisesta lukemisesta – lukea voi yhtä hyvin korvillaan kuin paperilta. Parhaassa

Murtokakut auttavat hahmottamaan murtolukuja ja prosentteja. Kuvat: Isma Valkama

yvä oppitunti sisältää erilaisia elementtejä: kuulemalla, näkemällä sekä tekemisen ja liikkeen kautta oppimista. Tärkeitä ovat myös monet pienet, mutta erilaiselle oppijalle suuret asiat: lisäaika kokeessa, mahdollisuus saada tuntimuistiinpanot etukäteen, jotta voi keskittyä vain kuunteluun, tai se, että opettaja muistaa puhua ja kirjoittaa taululle eri aikaan. Apuvälineet tukikeinoina unohtuvat kuitenkin usein. Erilaiselle oppijalle moni oppimisen apuväline on tärkeä, osalle jopa aivan välttämätön. Kuitenkin oppimisen apuvälineistä tiedetään Suomessa varsin vähän ja niitä käytetään harvoin. Joskus hankitut välineet unohtuvat koulun kaappien uumeniin. Toisinaan välineiden käyttöön liittyy jopa ennakkoluuloja: Sehän on fuskua, jos vain joku saa käyttää. Samaan aikaan tuskin kukaan ehdottaisi silmälasien pois ottamista tai kadehtisi kyynärsauvojen käyttöä.

Skannaava sanakirjakynä kääntää tuntemattomat sanat.

tapauksessa oppijalla on käytössään sekä äänimuotoinen kirja että fyysinen teksti, jota voi samalla seurata. Lukemisesteisten kirjastosta Celiasta löytyvät lähes kaikki peruskoulun kirjat äänikirjoina, mutta valikoimissa on myös lukioiden ja

Ääni- ja kuvamuistiinpanoja Hidas kirjoittaja voi tehdä tunnilla muistiinpanoja äänenä tai kuvana millä tahansa nauhoittavalla tai kuvaavalla laitteella. Nauhoittamiseen ja kuvaamiseen tulee kysyä lupa opettajalta. Mikäli ääni- tai kuvamuistiinpanot tuntuvat omalta jutulta, kannattaa panostaa laitteen hankinnassa hyvään äänen ja/tai kuvan laatuun ja mahdollisuuteen siirtää nauhoite/kuva helposti omalle tietokoneelle. Yksi oppilas käyttää paperivihkoja, toisella kouluvihkot ovat äänitiedostoja. Joku kuvaa opettajan antamat läksyt taululta kameralla, toinen sanelee muistettavat asiat nauhuriin. Tabletista löytyvät kätevästi sekä nauhoitus- että kuvaustoiminnot yhdestä laitteesta. Myös puheentunnistusohjel mien avulla voi kirjoittaa. Esimerkiksi iPadille löytyy ilmainen sovellus nimeltä Dragon Dictation ja Android-

tabletille Speech to text. Sovellukset toimivat eri kielillä, myös suomeksi. Sovelluksen avulla voit vaikka sanella ”Hei, mitä kuuluu?” ja kone kirjoittaa tekstin suoraan sanelusta.

Vieraan kielen apuvälineitä Puheentunnistusohjelman avulla voi hakea myös tietoa. Dragon Search iPadissä löytää puheentunnistuksen avulla minkä tahansa nettisivun. Laitteissa on myös puheentunnistuksella toimivia sanakirjoja. Sanelet ”koira”, ja kone löytää englanninkielisen vastineen ”a dog”. Toinen mahdollisuus vieraiden kielten sanojen kääntämiseen on skannaava sanakirjakynä. Kynäskannerilla pyyhkäistään tuntemattoman englanninkielisen sanan yli ja sanan käännös ilmestyy kynän näytölle. Lisäksi kynä lukee sanan ääneen, mikä osaltaan tukee ääntämisen oppimista. Monelle erilaiselle oppijalle aakkosjärjestyksen muistaminen ja näin

Shutterstock

ammattikoulujen oppikirjoja. Myös korkeakouluopiskelijat voivat lainata tenttikirjoja äänimuodossa. Kirjoja voi kuunnella erilaisilla laitteilla mp3soittimesta omaan tietokoneeseen, nykyisin myös suoratoistona verkkoselaimella. Markkinoilla yleistyvät myös suurten kustantajien sähköiset oppikirjat. Jos kotona on iPad, sähkökirjoja voi kuunnella Voice Dream -ohjelmalla. Mistä tahansa kirjasta tai monisteesta voi myös tehdä itse äänikirjan. Tällöin tarvitaan skanneri, joka siirtää tekstin tietokoneelle ja ohjelma, joka tunnistaa kirjaimet kuvasta sekä puhesynteesi, joka lukee tekstin ääneen. Aina ei lukemisen tueksi tarvita äänikirjoja tai tietoteknisiä ratkaisuja. Jos lukemista haittaa se, että on vaikea pysyä oikealla rivillä, lukikalvot saattavat auttaa. Mustavalkoisen tekstin lukeminen on monelle erilaiselle oppijalle hankalaa. Värikalvo tekstin päällä rauhoittaa lukemista ja auttaa rivillä pysymistä.

Tietokoneelle saa ohjelmia, jotka muuttavat tekstiä ääneksi. Puhesynteesi lukee tekstin ääneen.

2/2014 KIELIPOLKU

ma Ku vat: Ism a Va lka

Peili on hyvä ääntämisen apuväline.

myös perinteisen paperisanakirjan käyttö on hankalaa. Peili on esimerkki arjen pienistä esineistä, joita emme aina miellä apuvälineiksi. Peili on kuitenkin loistava kielten ääntämisen apuväline, sillä peilin avulla voimme tarkistaa huulten, hampaiden ja kielen oikean ”ääntöasennon”, kun tuotamme jonkin sanan. Monet vieraskieliset äänteet ovat suomalaiselle äännemaailmalle vieraita. Kaikkea ei kuule korvalla, eikä kaikkia äänteitä kykene tuottamaan ilman ohjeistusta. Peilin tulisi olla kielten tuntien vakiovaruste kaikilla oppilailla.

Apua matematiikkaan Kun matematiikan hahmottaminen on pulmallista tai kertotaulua ei opi ulkoa, apuvälineistä saattaa olla apua. Värikkäät välineet tarjoavat oppijalle visuaalisia muistijälkiä sekä käsin tekemistä. Apuvälineillä voidaan havainnollistaa monia asioita: murtolukuja, prosentteja, yhteen- ja vähennyslaskuja, jako- ja kertolaskuja, mittasuhteita sekä muita matemaattisia asioita.

Lukikalvo helpottaa lukijaa, kun rivit hyppivät.

tuolille asetettava aktiivityyny, jonka päällä voi heilua hiljaisesti. Monella liike auttaa sekä keskittymään että oppimaan. Erilainen oppija on usein herkkä ulkopuolisille ääni- ja näköärsykkeille. Korvatulpat voivat auttaa kokeessa, ellei erillinen ja rauhallinen tila järjesty. Lippalakin lippa taas ehkäisee loisteputkivalon (pahimmillaan vilkkuvan) kiiltelyä paperilla ja auttaa keskittymään lukemiseen.

Joskus vain mielikuvitus on rajana siinä, mikä voi olla apuväline. Jos oikea ja vasen menevät sekaisin, apuvälineenä voi olla yhtä hyvin ranne kello, langanpätkä ranteessa kuin lakattu kynsi toisessa kädessä. Riitta Hämäläinen toimii tiedottajana Erilaisten oppijoiden liitossa.

Erilaisten oppijoiden liitto Erilaisten oppijoiden liitto on valtakunnallinen lukijärjestö ja erilaisen oppijan etujärjestö. Erilaisten oppijoiden liitolla on 19 alueellista lukijärjestöä eri puolilla Suomea sekä valtakunnallinen nuorisojaos Nuoret erilaiset oppijat. Erilaisten oppijoiden liiton Apuvälinekeskuksessa Helsingissä on laajahko valikoima erilaisia apuvälineitä, joita voi tulla kokeilemaan ajanvarauksella. Lisäksi Apuvälinekeskus on järjestänyt säännöllisesti apuvälineiltoja ja erilaisia koulutuksia. Keskuksen toimintaa laajennetaan nyt Raha-automaattiyhdistykseltä saadun rahoituksen turvin. Apuvälinekeskukseen saadaan lisää apuvälineasiantuntijoita ja syksyllä 2014 laajennetaan myös muuta toimintaa.

Lippalakkeja ja langanpätkiä Keskittymiseen auttavat erilaiset hypisteltävät keskittymisvälineet tai

KIELIPOLKU 2/2014

Lisätietoja: www.erilaistenoppijoidenliitto.fi, facebook: Oppimisvaikeudet ja erilainen oppiminen

Shutterstock

Uudistukset käyttöön 1.8.2014.

Sirpa Oja

Oppilaan ja huoltajan rooli aktiivisemmaksi oppilashuollossa

Tulevaisuudessa oppilashuolto on entistä tärkeämpi osa koulun perustoimintaa, sillä tämän vuoden alussa hyväksyttiin kokonaan uusi oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Laki kattaa oppilaat ja opiskelijat esiopetuksesta toisen asteen päätösvaiheeseen.

udistunut lainsäädäntö ja opetussuunnitelman perusteet korostavat monin eri tavoin oppilaan ja hänen huoltajansa aktiivisuuden ja osallisuuden lisäämistä sekä oppilashuoltopalveluiden vapaaehtoisuutta. Oppilaat ja huoltaja otetaan mukaan sekä yhteisöllisen että yksilöllisen oppilashuoltotyön suunnitteluun ja arviointiin sekä opetussuunnitelmatyöhön. Heille tulee myös tiedottaa oppilashuollon palveluista ja niihin hakeutumisesta sekä ohjata palvelujen piiriin nykyistä paremmin. Oppilashuollon palvelut tulisi saada lain määrittelemien määräaikojen puitteissa. Olennaista on myös painopisteen siirtäminen ennaltaehkäisevään koko kouluyhteisön hyvinvointiin tähtäävään oppilashuoltotyöhön korjaavan työn sijasta. Yhteisöllinen oppilashuolto on merkittävää toimintaa, koska koulu on lapsille niin keskeinen kehitysympäristö.

Yksilökohtainen oppilashuolto tehostuu Uudistuksen keskeisenä tavoitteena on nopeuttaa ja täsmentää oppilaan tarvitsemien oppilashuoltopalveluiden aloittamista ja lisätä oppilaan ja hänen huoltajansa osallisuutta. Myös palveluiden jatkuvuus halutaan taata siirryttäessä koulutusasteelta toiselle tai oppilaan vaihtaessa koulua. Kuten ennenkin, kun opettajalla herää huoli oppilaan hyvinvointiin

liittyvässä asiassa, hän keskustelee asiasta ensin oppilaan ja hänen huoltajansa kanssa esimerkiksi vanhempainvartissa. Mikäli yhdessä todetaan, että olisi tarpeen hakeutua esimerkiksi koulupsykologille tai koululääkärille, opettaja on aiemmin joko kutsunut mukaan oppilaan ja huoltajat tai on heidän luvallaan vienyt asian käsittelyn oppilashuoltoryhmään, jossa on tehty jatkosuunnitelmat. Yleensä koulun oppilashuoltoryhmät kokoontuvat kerran kuussa, joten asian etenemistä on voinut joutua odottamaan useita viikkoja, jopa pidempiä aikoja. Uudistuksen myötä aloitteentekijä voi yhtä hyvin olla oppilas itse, huoltaja tai opettaja. Ensimmäisen palaverin jälkeen opettaja, oppilas ja huoltaja yhdessä pohtivat keitä oppilashuollon asiantuntijoita on tarpeen kutsua seuraavaan oppilaan asiaa käsittelevän asiantuntijaryhmän palaveriin. Siellä arvioidaan oppilaan hyvinvoinnin tuen tarpeet ja hänet ohjataan tarvittavien palveluiden pariin. Asiantuntijaryhmä nimeää vastuuhenkilön, joka on usein joku oppilashuoltohenkilöstöstä. Jos opettajalla tai muulla koulun henkilöstöllä herää huoli oppilaan hyvinvoinnista eikä ole mahdollista tehdä aloitetta yhdessä oppilaan ja/ tai hänen huoltajansa kanssa, opettaja voi ottaa suoraa yhteyttä esimerkiksi terveydenhoitajaan, kuraattoriin tai koulupsykologiin. Tällöin hänen tulee ilmoittaa yhteydenotosta asianomaisille. Tällainen tilanne voisi olla

esimerkiksi luvaton poissaolojakso, jonka aikana ei oppilasta eikä huoltajaa ole tavoitettu useista yrityksistä huolimatta. Oppilaan asioiden käsittely kirjataan uuteen oppilaskohtaiseen oppilashuoltokertomukseen, joka on salassa pidettävä asiakirja. Oppilashuoltokertomuksen tarkoituksena on taata oppilashuoltopalveluiden katkeamaton jatkumo esimerkiksi silloin, kun oppilas siirtyy koulutusasteelta toiselle.

Koulukuraattoreita ja -psykologeja lisää Tärkeä uudistus on myös opetuksenjärjestäjälle annettu velvollisuus kuraattori- ja psykologipalvelujen saatavuuden parantamiseen. Oppilaan tulee päästä psykologin tai kuraattorin vastaanotolle seitsemän työpäivän kuluessa ja kiireellisessä tapauksessa samana tai seuraavana työpäivänä. Aloitteen voi tehdä oppilas itse, hänen huoltajansa tai opetus- tai oppilashuoltohenkilöstön jäsen. Myös kouluterveydenhuollon saatavuutta koskevia normeja uudistettiin. Oppilaan tulisi virka-aikana saada välittömästi yhteys kouluterveydenhuoltoon ja tarvittaessa päästä kouluterveydenhoitajan vastaanotolle ilman ajanvarausta. Sirpa Oja toimii ohjaavana opettajana Oppimis- ja ohjauskeskus Onervassa. 2/2014 KIELIPOLKU

Tuulia Ikkelä-Koski

Kohti uusia oppimisympäristöjä Vanhat koulurakentamisen perinteet ja käsitykset oppimistavoista ovat muuttuneet merkittävästi. Toimintakulttuurin muutos haastaa niin koulut kuin vanhemmatkin miettimään omia toimintatapojaan.

un puhutaan kouluista ja luokista, yleisin mielikuva on käytävä ja sen varrella olevat luokkahuoneet pulpettirivistöineen. Opettaja seisoo ja opettaa luokan edessä, ja oppilaat istuvat pulpettiensa äärellä hiljaa. Näin on toimittu koko kouluhistorian ajan ja koulurakentamisen perinne on pysynyt muuttumattomana yli sata vuotta. Tämän mielikuvan voi jo unohtaa, koska käsitykset oppimistavoista ovat muuttuneet huomattavasti. Nyt luodaan oppimisympäristöjä, joissa

Toivottavaa olisi, että oppimisympäristöt muuttuisivat rohkeasti. Uskallettaisiin keksiä uutta ja irrottautua perinteistä. oppilas on aktiivinen toimija ja opettaja on oppimisen ohjaaja. Tilaratkaisuissa huomioidaan yhdessä tekeminen yksin pakertamisen sijaan. Kouluihin suunnitellaan monimuotoisia tiloja. Ne ovat muunneltavissa ja ne kalustetaan tietoisesti rikkoen perinteitä.

KIELIPOLKU 2/2014

Koulurakennuksen lisäksi oppimisympäristöiksi mielletään muun muassa museot, kirkot, virastot ja työpaikat. Myös virtuaaliympäristöt, esimerkiksi erilaiset tietokonepelisovellukset, luovat oman ulottuvuutensa oppimisessa. Haasteensa suunnitteluun tuo tilojen esteettömyys. Esteettömyydellä tarkoitan, että ympäristö sopii kaikille erityistä tukea tarvitseville oppilaille.

Oppimista voidaan tukea Lapsi tai nuori, jolla on kielellinen erityisvaikeus, oppii parhaiten kokeilemalla, havainnoimalla, matkimalla ja toimimalla aitojen asioiden ympärillä. Asioita käsitellään jokaisen aistin kautta, jolloin kokemuksen kautta aivoihin piirtyvä muistijälki syvenee ja vahvistuu. Lisäksi oppimista tukee se, että arki on järjestyksessä, se on strukturoitu. Järjestys ei ole pelkästään lukujärjestyksen hahmottamista ja sitä, että tavarat ovat paikoillaan. Se on sitä, että oppilas on tietoinen siitä, mitä tapahtuu, miksi ja miten. Hän pystyy ennakoimaan tilanteita ja on selvillä siitä, mihin hänen toimintansa kulloinkin liittyy. Esteettömyyden kannalta akustiikka on erittäin merkittävä, huo-

mioitava asia. Huolella suunniteltu ympäristön akustiikka auttaa muun muassa äänteiden hahmottamisessa ja vaikuttaa työrauhaan. Kun näihin tarpeisiin pystytään vastaamaan, oppilaan into ja ilo oppimiseen säilyy. Oppimista edistävistä keinoista hyötyvät kaikki oppilaat.

Uusien haasteiden edessä Toivottavaa olisi, että oppimisympäristöt muuttuisivat rohkeasti. Uskallettaisiin keksiä uutta ja irrottautua perinteistä. Muutos toisi uusia tilaratkaisuja ja uusia tapoja käyttää tilaa. Kun käytävätilat valjastetaan ryhmätöille, kohtaamisille ja vaikka pienimuotoisille esityksille, yhteisöllisyys ja joustavuus yhteisössä lisääntyvät. Tällainen muutos asettaa koulujen toimintakulttuurin tapoineen ja vakiintuneine rutiineineen kovaan haasteeseen. Parhaillaan käynnissä oleva perusopetuksen opetussuunnitelmauudistus peräänkuuluttaa toimintakulttuurin muutosta niin vahvasti, että jokainen koulussa toimiva joutuu miettimään omia toimintatapojaan ja niiden suhdetta koko yhteisöön vanhemmat mukaan lukien. Keskeinen tavoite on luoda perusopetukseen sellaiset toimintaympäristöt, joissa

Kuvat: Jorge Raedó

oppilaat kokevat oppimisensa merkitykselliseksi, innostuvat oppimisesta ja löytävät omat vahvuutensa. Usein ajatellaan, että oppimisympäristöt ovat vain seiniä, tiloja ja välineitä. Näinhän asia ei kuitenkaan ole. Toimintakulttuurilla luodaan henkinen oppimisympäristö, tunneilmasto, jossa on joko helppoa ja turvallista hengittää tai sitten ei. Luottamuksen ja kunnioittavan ilmapiirin syntyminen ja ylläpitäminen ei ole itsestäänselvyys, vaan se rakentuu pitkälti koulun arvopohjasta. Sen määrittäminen ja eläminen todeksi on vanhemman, rehtorin, oppilaan, opettajan, avustajan tai oppilashuollon työntekijöiden tehtävä. Se on koko yhteisön asia, vaikkakin rehtorin hartiat kantavat vastuun, ja opettajalla on keskeinen rooli päivittäisessä työssä.

Oppilaat mukaan suunnitteluun Myös toimintakulttuuri on muuttunut kouluhistorian aikana, kuten koko yhteiskuntamme. Suomalaisessa perinteessä on opittu ja vartuttu pelon, rangaistusten ja pakon sanelemina. Tätä ilmiötä Aleksis Kivi kuvasi, kun seitsemän veljestä opettelivat lukemaan lukkarin johdolla. Yllättävän vähän aikaa on tiedostettu, että juuri nuo seikat ovat oppimisen esteenä. Eri tutkimusten mukaan motivaation säilyminen ja hyväksytyksi tulemisen kokemukset vaikuttavat eniten oppimiseen. Entä miten oppilaat itse kuvaavat oppimistaan? Onerva Mäen koulun oppilaat kuvaavat oppimista muun muassa näin: ”Oppiminen on itsensä potkimista”, ”Oppiminen on kuin vaikean palapelin kokoamista” ja ”Oppiminen on kuin unelmaa aivoille”. He haluavat oppia ja arvostavat työrauhaa ja sitä, että opettaja osaa pitää kuria. Kun tutkii sanan ”kuri” menneisyyttä, voi ymmärtää parem-

Onerva Mäen koulun oppilaat työstivät kahden lukuvuoden ajan ajatuksia uudesta koulurakennuksesta. Tuloksena syntyi arkkitehtuuriooppera Rakennetaan koulu! Oopperaa esitettiin Alvar Aalto -museossa toukokuun alussa.

min, miksi oppilaat sitä arvostavat. Aikanaan kuri oli aidattu polku, joka polveili laitumen ja navetan välillä. Sen tehtävänä oli johdattaa karja turvallisesti paikasta toiseen. Sillä on

”Oppiminen on kuin unelmaa aivoille.” siis varsin positiivinen tarkoitus, vaikka se mielletään usein negatiivisena. Kuri luo turvallisuutta, joka on yksi perustarpeistamme. Kun luodaan uusia tai parannetaan vanhoja oppimisympäristöjä, on todella tärkeää ottaa itse asiantuntijat eli oppilaat mukaan suunnitteluun. Heillä on ajatuksia, joita

he voivat luovasti esittää vaikkapa kuvataiteen, musiikin tai liikunnan keinoin. Esimerkiksi oppimis- ja ohjauskeskus Onervan uudisrakennuksen suunnitteluun oppilaat osallistuivat Rakennetaan Kaupunki -taidekasvatusprojektin avulla. He loivat oopperaesityksen, jossa puhuttu ja viitottu kieli kulkevat rinnakkain. Oopperassa oppilaat ottivat selkeästi kantaa, mitä uudelta oppimisympäristöltään odottavat: ”Uusi koulu on valoa ja rakkautta”. Lisätietoja: www.onerva.fi Tuulia Ikkelä-Koski toimii oppimis päällikkönä Oppimis- ja ohjauskeskus Onervassa/Onerva Mäen koulussa.

2/2014 KIELIPOLKU

Tiina Siiskonen

Valteri tukee oppimista ja koulunkäyntiä

Valteri on Opetushallituksen ylläpitämä valtakunnallinen oppimisen ja koulunkäynnin tuen verkosto. Valteriverkosto tarjoaa palveluja ja asiantuntemusta monenlaisiin oppimisen ja koulunkäynnin vaikeuksiin, joihin sisältyvät keskeisesti myös kielelliset vaikeudet.

alteri-verkosto muodostuu kuuden valtakunnallisen oppimis- ja ohjauskeskuksen tar joamista palveluista. Näistä suomen kielisiä palveluja tarjoavat Ruskis Helsingissä, Mäntykangas Kuopiossa, Mikael Mikkelissä, Onerva Jyväskylässä ja Tervaväylä Oulussa. Ruotsinkielisiä palveluja tarjoaa erityisesti Speres (Finlandssvenskt specialpedagogiskt resurscentrum). Näillä keskuksilla on pitkä historia valtion kuulo-, näkö- ja liikuntavammaisten kouluina – sisäoppilaitoksi-

KIELIPOLKU 2/2014

na, jotka ottavat oppilaita kaikkialta Suomesta. Jokaisella on siten ollut omat vankat asiantuntijuusalueensa. Entisissä kuulovammaisten kouluissa – Onervassa, Tervaväylässä ja Mikaelissa – alettiin vähitellen kehittää opetusta ja muita palveluja myös oppilaille, joilla on kielellisiä erityisvaikeuksia. Kielellisten erityisvaikeuksien lisäksi Valteri-verkostolla on erityistä asiantuntemusta laajemminkin kieleen ja kommunikointiin, autismin kirjoon, neuropsykiatrisiin häiriöihin,

kuulemiseen, näkemiseen, liikkumiseen ja motoriikkaan, neurologisiin tai muihin pitkäaikaissairauksiin sekä monitarpeisuuteen liittyvistä tuen tarpeista.

Täydentää kotikunnan palveluita Jokaisen oppilaan kuuluu saada riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Joskus tuen tarpeiden selvittelyyn tarvitaan omien opettajien lisäksi

Shutterstock

oppilashuoltohenkilöstöä ja kenties myös perheneuvolan, terveyskeskuksen tai erikoissairaanhoidon palveluja. Valteri-verkosto tarjoaa näitä paikallisia ja alueellisia palveluja täydentäviä valtakunnallisia palveluja. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki jaetaan yleiseen, tehostettuun ja erityiseen tukeen. Yleinen tuki kuuluu jokaiselle oppilaalle. Tehostettu tuki on sitä vankempaa ja yksilöllisempää, mutta erityinen tuki edellyttää jo hallintopäätöstä ja HOJKSin (henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma) laadintaa. Valteri-verkoston tarjoamien palveluiden muodot, sisällöt ja toteuttamistavat vaihtelevat yksilöllisesti ja painottuvat eri tavoin tuen tarpeen eri vaiheissa. Palvelut voivat kohdistua yksittäisten lasten ja nuorten tarpeisiin tai koko työyhteisön, kunnan tai alueen tarpeisiin. Ne voivat sisältää esimerkiksi ohjauskäyntejä ja konsultaatiota päiväkoteihin ja kouluihin, tukijaksoja, arviointi- ja kuntoutuspalveluja yksittäisille lapsille ja nuorille sekä työnohjausta ja koulutusta ammattihenkilöstölle. Valteri-palvelut ovat maksullisia, ja siksi niitä varten tarvitaan maksusitoumus kotikunnan opetustoimesta tai sosiaalija terveystoimesta. Palveluiden sisältö ja laajuus sovitaan asiakkaan tarpeiden ja maksusitoumuksen antajan määrittelyn mukaan. Lisäksi Valteri-keskukset tuottavat monipuolista materiaalia ja julkaisuja tuen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Valteri-puodista (www.valteri. fi/puoti) löytyy muun muassa ammattikirjallisuutta, oppimateriaaleja ja arviointivälineitä, joista suurin osa liittyy kielellisiin vaikeuksiin ja kielellisten taitojen tukemiseen.

Ohjausta voi saada omaan kouluun Valteri-keskusten työntekijät tekevät ohjauskäyntejä etenkin päiväkoteihin ja kouluihin. Ohjauskäynnillä tuetaan lapsen tai nuoren oppimis-

Esimerkkinä Eppu Yksi tavallisimmista huolenaiheista koulunaloitusvaiheessa on lukemaan oppimisen vaikeus. ”Eppu” on tässä kuvitteellinen esimerkki – yksi monista erilaisista. Kun lukutaito ei auennut oman koulun keinoin, otettiin yhteyttä Valteri-keskukseen. Siellä erityisopettaja ja neuropsykologi arvioivat Eppua. Arvioinnin perusteella tehtiin yhdessä oman koulun kanssa suunnitelma tuen toteuttamista varten. Kouluun annettujen suositusten, vinkkien ja toimintamallien lisäksi sovittiin ensimmäisen luokan kertaamisesta ja 30 tunnin kuntoutusjaksosta, johon kotikunta antoi maksusitoumuksen. Eppu sai kuntoutusta kaksi kertaa viikossa siten, että Valteri-keskuksen tuttu työntekijä kävi hänen omalla koulullaan. Lukutaidon kehitys saatiin näin hyvään alkuun, ja harjoittelu kohti sujuvampaa lukutaitoa jatkui sen jälkeen oman koulun erityisopettajan tukemana. Oppimisen ja koulunkäynnin pulmat eivät ehtineet vielä kasautua, kun vaikeuksiin puututtiin näinkin ajoissa. Epulle suunniteltiin myös uutta arviointia seuraavana syksynä, ja opettajalle tarjottiin koulutusta.

ta, koulunkäyntiä ja osallistumisen mahdollisuuksia hänen omassa oppimisympäristössään. Ohjauskäynnit ja konsultaatiot on tarkoitettu tukea tarvitseville lapsille ja nuorille sekä heidän kanssaan toimiville aikuisille. Joskus ohjauskäynti tai konsultaatio voi olla osa laajempaa palvelukokonaisuutta, johon voi sisältyä vaikkapa tukijakso. Jaksoja järjestetään oppilaille, jotka tarvitsevat yleistä tukea vankempaa tehostettua tai erityistä tukea. Tavallisesti muutaman päivän tai viikon mittainen tukijakso voidaan järjestää joko Valteri-keskusten kouluissa tai oppilaan omassa koulussa. Jaksojen yleisenä tavoitteena on tavallisesti omassa lähikoulussa tai jatko-opinnoissa selviytyminen. Joskus voidaan päätyä hakemaan koulu-

paikkaa Valteri-keskusten kouluista, mutta ensisijainen koulupaikka on kuitenkin aina oppilaan kotikunnan koulu. Kielenkehityksen vaikeuksiin voi liittyä monenlaisia oppimisen ja koulunkäynnin pulmia, joiden ilmenemismuodot vaihtelevat koulunkäynnin eri vaiheissa. Kielelliset erityisvaikeudet muodostavat jo sinänsä hyvin monimuotoisen kirjon eritavoin painottuneita vaikeuksia. Siksi myös tuen tarpeet ovat yksilöllisiä.

Arviointi opetuksen ja kuntoutuksen perustana Valteri-keskukset tarjoavat arviointi palveluja asiakkaan toimintaedellytysten parantamiseksi, opetus- ja kuntoutussuunnitelmien pohjaksi, peda-

2/2014 KIELIPOLKU

gogisen arvion ja selvityksen tueksi tai osana diagnostista selvittelyä. Sen kohteena voi olla esimerkiksi lapsen tai nuoren oppiminen, toimintakyky, kehitystaso tai käyttäytyminen. Arviointi on usein moniammatillista, jolloin siihen voivat osallistua vaikkapa erityisopettaja, psykologi ja puheterapeutti. Se tehdään tuki jakson aikana tai yksilöllisellä arviointikäynnillä tai -jaksolla. Myös ohjauskäynnin yhteydessä voidaan tehdä jatkoselvittelyille suuntaa antava arviointi. Palvelukokonaisuuteen voi liittyä lapsille ja nuorille tarkoitettuja kuntoutuspalveluja tai heidän kanssaan työskenteleville ammattilaisille ohjausta opetuksen ja kuntoutuksen toteuttamiseen. Kuntoutuksen tavoitteena on edistää lapsen tai nuoren toimintakykyä ja oppimista. Se voi olla joko yksilö- tai ryhmämuotoista. Tällaisia kuntoutusmuotoja voivat olla muun muassa sosiaalisten taitojen ryhmät, tukikeskustelut tai neuropsykiatrinen valmennus.

Työnohjausta ja koulutusta Valteri-verkoston ammattihenkilöstölle tarjoamat palvelut sisältävät muun muassa työnohjausta ja kou-

KIELIPOLKU 2/2014

lutusta työyhteisölle, työntekijäryhmille tai yksittäisille työntekijöille. Valteri-verkosto järjestää myös valtakunnallisia, alueellisia, paikallisia ja koulukohtaisia koulutuksia. Ne voivat olla pitkäkestoisia koulutus- ja kehittämisprosesseja tai tiiviiseen asiasisältöön keskittyviä koulutustilaisuuksia. Prosessimaiseen toteutukseen voi liittyä konsultaatiota tai työnohjausta. Tilauskoulutuksia voidaan suunnitella asiakkaiden yksilöllisten toiveiden ja tarpeiden mukaan. Lisäksi Valterin koulutuskalenterissa (www. valteri.fi/koulutus) on tarjolla valmiita koulutuskokonaisuuksia, joista osa on osallistujille maksuttomia Opetushallituksen rahoittamia henkilöstön täydennyskoulutuksia.

Verkkopalvelut kehittyvät Yksittäisissä Valteri-keskuksissa on kehitelty ja kokeiltu erilaisia verkkopalvelumuotoja jo useiden vuosien ajan. Nyt käynnissä olevan eValterihankkeen (www.evalteri.fi) tavoitteena on kehittää koko verkoston toimintakulttuuria ja -tapoja tietoja viestintätekniikan keinoin. Valteripalvelujen vaikuttavuuden lisääminen edellyttääkin lisääntyvää vuoro-

puhelua kuntien ja koulujen kanssa sekä siten myös uudenlaisia asiantuntijuuden jakamisen tapoja. Verkkovälitteisten palveluiden kehittämisen tarkoituksena ei ole tietenkään korvata täysin muita palvelumuotoja. Uuden teknologian myötä syntyy kuitenkin uusia keinoja ja entistä monipuolisempia mahdollisuuksia palvelujen toteuttamiseen. Ne lisäävät myös entisestään palveluiden saavutettavuutta, kun ne ovat käytettävissä omalla tietokoneella tai mobiililaitteella. Esimerkiksi Valteri-palveluihin sisältyvä Onetti-verkkopalvelu (www. onetti.fi) sisältää sekä maksullisia että maksuttomia verkkojulkaisuja, -luentoja ja teemasivuja. Sivut täydentyvät koko ajan, mutta jo nyt siellä on tarjolla muun muassa kielellisiin erityisvaikeuksiin ja oppimisen tukeen liittyvää tietoa ja materiaalia. Lisätietoja: www.valteri.fi Tiina Siiskonen toimii ohjaavana opettajana Oppimis- ja ohjauskeskus Onervassa sekä tutkijana Niilo Mäki Instituutissa. Hän on myös Kielipolkulehden toimitusneuvoston jäsen.

Elina Salo

Kielellinen erityisvaikeus tutuksi Aivoliiton projekti Dysfasialla on uusi nimi – kielellinen erityisvaikeus jakoi tietoa ja tukea niin vanhemmille kuin ammattilaisille. Esitteet ja muut materiaalit ovat kaikkien tilattavissa ja Puhetta-sivulta Facebookista löytyy ajankohtaista tietoa kielellisestä erityisvaikeudesta.

rojektin aikana tehtiin tunnetuksi suomenkielistä termiä kielellinen eritysvaikeus (aiemmin dysfasia). Kohderyhmänä olivat erityisesti perheet, joita asia koskettaa, sekä ammattihenkilöt ja suuri yleisö. Lisäksi nostettiin esille Käypä hoito -suosituksen keskeistä sanomaa: Kielellinen erityisvaikeus on laajaalaisesti toimintakykyyn, osallistumiseen ja vuorovaikutukseen vaikuttava ongelma. Kielellinen erityisvaikeus tulee tunnistaa mahdollisimman varhain ja tukitoimet on aloitettava heti epäilyn herätessä.

Projektin aikana järjestettiin vanhemmille, ammattilaisille ja kaikille kiinnostuneille yleisötilaisuuksia eri puolilla Suomea. Messuilla ja tapahtumissa jaettiin tietoa uudesta terminologiasta sekä kielellisestä erityisvaikeudesta. Lisäksi tuotettiin esitteitä, oppaita ja muuta materiaalia vanhemmille ja ammattilaisille. Pienen kielipolku ja Ilon askeleet -oppaat saivat suuren suosion ja niitä on tilattu runsaasti muun muassa neuvoloihin. Pienen kielipolku -opas sisältää vinkkejä lapsen kielenkehityksen tukemiseen ja kivaan yhdessäoloon. Ilon askeleet

-oppaassa on vinkkejä kouluikäisen lapsen kielenkehityksen ja oppimisen tueksi. Vanhemmille järjestettiin myös tietopäivät, joiden tavoitteena oli lisätä vanhempien tietoa ja taitoa tukea lastaan, jolla on epäily tai jo diagnoosi kielellisestä erityisvaikeudesta. Sosiaalista mediaa ja viestintävälineitä hyödynnettiin tunnettavuuden lisäämiseksi. Puhetta-sivu Facebookissa jakaa tietoa kielellisestä erityisvaikeudesta ja siihen läheisesti liittyvistä asioista, käy tykkäämässä! Projekti oli Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama käynnistämisprojekti vuosina 2011–2013. Projektin loppuraportti on ilmestynyt ja se löytyy Aivoliiton verkkosivuilta kohdasta Projektit -> Päättyneet projektit. Elina Salo toimii suunnittelijana Aivoliitossa.

Käy tykkäämässä: www.facebook.fi/Puhetta Tutustu esitteisiin: www.aivoliitto.fi -> Kielellinen erityisvaikeus -> Julkaisut Voit myös tilata esitteitä verkkokaupasta www.aivoliitto.fi -> verkkokauppa tai sähköpostitse tilaukset@aivoliitto.fi. Esitteet ovat maksuttomia. Isompia määriä tilattaessa postituskulut tulevat tilaajan maksettaviksi.

2/2014 KIELIPOLKU

Tutkittua Lukivaikeudet ennakoitavissa jo koulun alkaessa Lukemaan oppiminen avaa lapselle oven kiehtovaan maailmaan – mahdollisuudet eläytyä satuihin, sukeltaa seikkailuihin tai uppoutua etsimään tietoja kiinnostavista aiheista ovat loputtomat. Kaikille tämä maailma ei avaudu helposti ja nopeasti. Koulunkäynnin alkaessa noin joka viides lapsi tarvitsee tukea lukemaan oppimisessa. Alkuopetusvaiheessa noin kuudella prosentilla on siinä huomattavia vaikeuksia. Kaisa Peltomaan väitöstutkimuksen tavoitteena oli kehittää käytäntöjä lukivaikeusriskilasten varhaiseen tunnistamiseen ja kuntouttamiseen. Kohteena olivat eniten tukea tarvitsevat lapset. Tutkimuksessa seurattiin 370 lapsen kehitystä alkuopetusvuosien ajan. Lapset, joilla oli heikot oppimisvalmiudet koulun alkaessa, saivat lukitaitojen kuntoutusta, jonka tuloksellisuutta seurattiin.

Hyötyä varhaisesta kuntoutuksesta Peltomaan tutkimuksessa hyödynnettiin Yhdysvalloissa laajasti käytössä olevaa kuntoutuksen tuloksellisuuden eli interventiovasteen seuraamiseen perustuvaa mallia (Response To Intervention, RTI). Se

osoittautui toimivaksi myös suomalaislasten tukitoimia suunniteltaessa. Kirjainten tunteminen sekä kyky tunnistaa äänteitä ja palauttaa sujuvasti mieleen numeroita ja kirjaimia osoittautuivat tärkeiksi lukemaan ja kirjoittamaan oppimista ennustaviksi taidoiksi. Koulunkäynnin alkaessa arvioidut lukivalmiudet ennustivat hyvin etenkin poikien kehitystä. Suurin osa lapsista, joilla oli todettu heikkoja lukivalmiuksia koulunkäynnin alkaessa, saavutti luokkatasoisen luku- ja kirjoitustaidon interventiovasteeseen perustuvan tuen avulla alkuopetuksen aikana. Kuntoutuksesta hyötymisen nopeutta ennustivat äänteiden käsittelyn taito, nimeämisen sujuvuus sekä lyhytkestoinen kielellinen muisti. Heti koulunkäynnin alettua käynnistetyistä tukitoimista hyötyivät eniten lukivalmiuksien alkukartoituksessa heikoimmin suoriutuneet. Ne, joiden lukutaito oli toisen luokan päättyessä heikko tukitoimista huolimatta, olivat keskenään erilaisia muun muassa keskittymiskyvyn sekä kielellisten ja motoristen taitojen suhteen. Heillä kaikilla oli sitkeitä vaikeuksia kirjainten ja numeroiden sujuvassa mieleen palauttamisessa ja kirjain-äännevastaavuuksien oppimi-

sessa sekä heikko luottamus omaan oppimiskykyyn.

Äänne-, kirjain- ja tavutietoisuuden vahvistaminen tärkeää Interventiovasteen seurantaan perustuvaa mallia tukitoimien sisällöllisessä suunnittelussa ja tutkimuksessa käytettyjä harjoituksia voidaan suoraan hyödyntää lukivaikeuslasten erityisopetuksessa ja kuntoutuksessa. Äänne-, kirjain- ja tavutietoisuuden vahvistaminen on tärkeää aloittaa heti koulunkäynnin alkaessa niillä, joilla todetaan riski lukivaikeuksiin. Jyväskylän yliopistossa kehitetty ilmainen netin kautta ladattava Ekapeli tarjoaa mahdollisuuden näiden keskeisten lukivalmiuksien harjoitteluun riippumatta lapsen asuinpaikasta. Harjoittelun ja seurannan jatkaminen yksilöllisesti ja pitkään on tärkeää lapsille, joiden polku kohti lukutaitoa on erityisen kivinen. Kaisa Peltomaa: Opinkohan mä lukemaan? Lukivaikeuksien tunnistaminen ja kuntouttaminen alkuopetusvaiheessa. Jyväskylän yliopisto 2014.

ÄÄNIOPPIKIRJOISTA ON HYÖTYÄ Valtion erikoiskirjasto Celia teetti Itä-Suomen yliopistossa tutkimuksen Daisy-äänioppikirjojen käytöstä peruskoululaisten opiskelun tukena. Tutkimus toteutettiin kyselynä, johon vastasi yhteensä lähes 550 äänioppikirjoja käyttänyttä peruskoululaista, heidän vanhempaansa tai opettajaa. Tutkimusta syvennettiin lisäksi oppilaiden ja opettajien haastatteluin. Tutkimuksen perusteella 95 % äänioppikirjoja käyttäneistä oppilaista koki, että äänikirjoista oli ollut hyötyä. Oppilaat kertoivat oppivansa paremmin kuuntelemalla, ymmärtävänsä 20

KIELIPOLKU 2/2014

lukemaansa paremmin kuin ennen ja pystyvänsä lukemaan ilman ulkopuolista apua. Lisäksi äänikirjojen avulla oppilaat pystyivät lukemaan nopeammin ja pidempään kuin ennen ja keskittymään paremmin. Haasteita olivat muun muassa tekniset vaikeudet äänikirjan käytössä sekä leimautumisen ja erottumisen pelko. Äänikirjaa käytettiinkin tutkimuksen mukaan useimmiten kotona, joskin erityisesti vanhempien mielestä oppimisen kannalta parasta olisi käyttää äänikirjoja sekä kotona että koulussa. Tutkimuksessa koros-

tuivat oppilaan motivaation tärkeys ja kodin antama tuki äänikirjan käyttöön, joita ilman äänikirjan käyttö oli jäänyt vähäiseksi. Äänioppikirjat soveltuvat oppimisen tueksi etenkin silloin, kun teknisessä lukemisessa on ongelmia: lukeminen on hidasta ja siinä tapahtuu virheitä. Daisy-äänioppikirjat opiskelun tukena: selvitys äänioppikirjojen käytöstä ja mahdollisuuksista perusopetuksen oppilaiden opetuksessa Suomessa. Kuismanen, Milka; Holopainen, Leena. Itä-Suomen yliopisto 2014.

Nuorten lukemisvaikeus ilmenee hitautena Lukutaito on merkittävä taito opiskelussa ja opinnoissa menestymisessä. Lukivaikeutta kuvaa parhaiten lukemisen hitaus, ei niinkään lukemisen virheellisyys. Se hankaloittaa luetun ymmärtämistä ja lukemalla oppimista. Siitä saattaa olla lapsille ja nuorille myös vakavia seurauksia, jos tukea ei ole tarjolla. Leila Kairaluoman lukemistutkimuksen tarkoituksena oli kuvata lukivaikeuksista kärsivien nuorten teknistä lukutaitoa ja verrata heidän taitojaan normaalisti lukevien ryhmän taitoihin. Selvisi, että vielä toisella asteella on tunnistettavissa yllättävän paljon tuen tarpeessa olevia lukivaikeuksisia nuoria. – Ongelmat voivat johtua siitä, että tukea ei ole ollut tarjolla, annettu tuki on ollut epärelevanttia ja tehotonta tai lukivaikeus on luonteeltaan pysyvää. Tämä näkyy vielä nuoruusiässä vaikeutena lukea sujuvasti ja selviytyä lukemista vaativista tehtävistä, Kairaluoma toteaa. Tutkimuksen mukaan nuorten lukemisen taustalla on samanlaisia kielellisiä taustatekijöitä kuin lasten lukemistutkimuksissakin on laajalti osoitettu. Taustatekijöiden tarkastelu mahdollistaa myös interventioiden kehittämisen. Oppilaat tarvitsevat tutkimusnäyttöön perustuvaa monipuolista tukea ja lukiopetusta alakoulussa, yläkoulussa ja vielä toisella asteella. Lukitukea on annettava koulussa riittävän pitkään vielä toisellakin asteella oppilaiden yksilöllisten tarpeiden mukaisesti.

Ravintolisillä ei vaikutusta lukivaikeuksiin Lukemisvaikeuteen on esitetty kieleen perustuvien tekijöiden lisäksi muita vaihtoehtoisia syitä. Kairaluoma lähestyi väitöksessään lukemisen

tehostamista kahdesta hyvin erilaisesta lähtökohdasta käsin. Tutkimuksen toinen osuus toteutettiin kahden lapsen tapaustutkimuksena. Tavoitteena oli selvittää, kehittääkö pääosin tavuihin ja sanoihin perustuva opetus lasten lukemista. Intervention jälkeen tutkittavat, tyttö ja poika, lukivat yksittäisiä tavuja kaikissa tutkituissa tavurakenteissa nopeammin kuin ennen harjoitusta. Pojan lukemisen tarkkuus parani, mutta sanojen ja tekstin lukemisen nopeuteen interventiolla ei ollut vaikutusta. Tyttö paransi tarkkuuden lisäksi kohtalaisesti lukemisen nopeutta myös sanoissa ja tekstin lukemisessa. Intensiivistä lukemisen harjoittelua tulisi laajentaa sana-, lause- ja tekstitasolle asti. Kolmantena arvioitiin myös väitteitä, joiden mukaan ravintolisät, erityisesti tyydyttymättömät rasvahapot vaikuttavat lasten lukutaitoon. Tutkimuksessa selvitettiin ravintolisien (E-EPA, karnosiini) vaikutusta lukivaikeuksisten lasten lukemiseen, oikeinkirjoitukseen sekä lukemisen kielellisiin taustataitoihin. Myös vaikutusta laskutaitoon ja tarkkaavuuteen tutkittiin. Tutkimustulokset osoittavat kiistatta, että ravintolisillä ei ollut vaikutusta lasten lukutaitoon. On siten perusteltua rakentaa lukemisen sujuvuuden harjaannuttaminen kielelliseen lähtökohtaan ja kehittää näyttöön perustuvia interventioita edelleen. Muihin, poikkeaviin lähestymistapoihin voidaan suhtautua avoimesti, mutta menetelmien vaikuttavuutta tulee arvioida tieteellisin kriteerein ja empiirisin keinoin. Leila Kairaluoma: Sujuvaksi lukijaksi: Lukemisvaikeuksien arvioinnista kohti näyttöön perustuvia interventioita. Jyväskylän yliopisto 2014.

Shutterstock 2/2014 KIELIPOLKU

Kuvat: Marianne Kulmala

Marianne Kulmala

Päättäväisyydellä eteenpäin Emmi opiskelee tällä hetkellä haluamaansa ammattiin Bovalliusammattiopistossa. Tähän asti pääseminen on vaatinut sitkeyttä ja päättäväisyyttä kaikissa koulun ja opintojen vaiheissa.

mmi Heikkonen on 24-vuotias opiskelija Kaarinasta. Hänen tuleva ammattinimikkeensä on hoiva-avustaja. Emmi opiskelee Bovallius-ammattiopistossa yhdessä kolmen muun erityistä tukea tarvitsevan ja kymmenen maahanmuuttajaopiskelijan kanssa. – Luokallamme on oppilaita seitsemästä eri maasta. Varsinainen kulttuurien kohtaamispaikka, Emmi nauraa. Osaaminen hoiva-avustajan tehtäviin hankitaan suorittamalla lähihoitajan tutkinnosta kaksi tutkinnon osaa. Nämä pakolliset tutkinnon osat ovat kasvun tukeminen ja ohjaus sekä kuntoutuksen tukeminen. Niiden lisäksi opiskelijan pitää suorittaa yksi valinnainen osa jostakin muusta pe22

KIELIPOLKU 2/2014

rustutkinnosta. Opiskelu kestää noin 40 opintoviikkoa. – Hoiva-avustajat tukevat asiakasta tämän hyvinvoinnissa. Olemme nimen mukaisesti avustajia ja emme voi olla yksin työvuorossa, emmekä saa vastata asiakkaan lääkityksistä, Emmi kertoo tulevasta työstään. – Tällä hetkellä minua kiinnostaa eniten työ lasten parissa, mutta saattaa olla, että muutan vielä mieltäni, kun olen nähnyt erilaisia työssäoppimispaikkoja. Työssäoppiminen on osa hoivaavustajan koulutusta. Emmi kertoo päiväkotiharjoittelun päättymisen jälkeen olleensa surullinen. – Pelaaminen ja leikkiminen lasten kanssa oli kivaa. Sen lisäksi työtehtäviini kuului lasten pukemista,

vahtimista ulkona ja sisällä, vaatteiden viikkausta, kaappien järjestelyä, askartelua, pöytien siivoamista ja sänkyjen petaamista. – Kielellisen erityisvaikeuteni vuoksi minulle on helpompaa, kun on selkeä päiväjärjestys. Silloin on helpompi tehdä oma-aloitteisestikin hommia. Neljän viikon jakso tuntui lyhyeltä. Piti lähteä pois, juuri kun olin oppinut tuntemaan lapset ja lapset minut. Olisin halunnut jäädä pidempään.

Hyviä muistoja koulusta Paljon on kuitenkin tapahtunut, ennen kuin Emmin koulupolulla ollaan tässä vaiheessa. Emmi on käynyt peruskoulua 11 vuoden ajan.

Pidennetty oppivelvollisuus (11-vuotinen oppivelvollisuus) on tarkoitettu lapsille, jotka eivät todennäköisesti kykene suorittamaan peruskoulun tavoitteita yhdeksässä vuodessa. Lapsi saa siis lisäaikaa ja erityisopetusta näiden tavoitteiden suorittamiseksi. Emmi muistaa lämmöllä Liedossa sijaitsevaa Tapulikujan koulua, jossa hän kävi ala- ja yläkoulun. – Opettajat olivat kivoja ja ymmärtäväisiä. Vanhassa puurakenteisessa koulussa oli hyvä henki. Luokkani oli pieni erityisluokka ja luokassa oli tarpeeksi avustajia. Minulle jäi koulusta hyviä ystäviä, joita tapaan vielä ny kyäänkin. Emmin äiti Ulla Silander kertoo, että yhteydenpito kouluun oli helppoa. – Ei tullut koskaan sellaista tunnetta, että voinko nyt ottaa yhteyttä tällaisessa asiassa. Kun jossakin vaiheessa Emmi tuntui jäävän muiden tyttöjen porukasta, yhteydenotto opettajaan selvitti tilanteen. – Emmin lukemaan ja kirjoittamaan oppiminen oli haastavaa. Kirjainten ja äänteiden yhdistäminen oli hänelle vaikeaa ja lukutaidon hän saavutti vasta kolmannella luokalla. Pitkään vielä tämänkin jälkeen Emmin lukeminen oli hyvin mekaanista ja lukemisen sisältö jäi häneltä ymmärtämättä, Ulla Silander kertoo. – Niin ja edelleenkin minun on vaikea löytää tietoa tekstistä, Emmi lisää. Myös kirjoittamisen opettelu oli aluksi työlästä. Kaksoiskonsonantit ja -vokaalit olivat vaikeasti ymmärrettäviä asioita. Äiti kertookin, että tilanne ei nyt olisi varmastikaan näin hyvä, ellei Emmi olisi ollut poikkeuksellisen tunnollinen ja sitkeä opiskelija. Emmi ei hevillä luovuta.

Ammatteihin tutustumista Peruskoulun jälkeen Emmille ja hänen perheelleen oli selvää, että Emmi hakee Ammattiopisto Liviaan, silloiseen Kaarinan Ammattiopistoon, ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaan ja kuntouttavaan koulutukseen.

Valmentava ja kuntouttava koulutus oli hyödyllinen, koska sitä kautta pääsi tutustumaan erilaisiin kouluihin ja ammatteihin. – Kun kävimme tutustumassa kouluun, opettaja kysyi meiltä, minne muualle Emmi on hakenut. Vastasimme, että emme ole hakeneet muualle, koska Emmi tulee tänne, Emmi ja hänen äitinsä muistelevat. – Joskus vaan pitää olla päättäväinen ja aktiivinen, niin asiat toteutuvat. Emmi tarvitsi vielä ennen ammattiopintojen alkua lisää ikää ja kypsyyttä. Hänellä ei myöskään ollut peruskoulun päätyttyä vielä aavistustakaan, mikä ala häntä kiinnostaa, Ulla Silander lisää. – Valmentava ja kuntouttava koulutus oli hyödyllinen, koska sitä kautta pääsi tutustumaan erilaisiin kouluihin ja ammatteihin. Kouluun tutustumisen kautta minulle selkeytyi, että haluan opiskelemaan Turun Ammatti-instituuttiin cateringalaa, Emmi kertoo. – Sain työssäoppimisten kautta tutustua moniin eri työpaikkoihin.

Joissakin sujui hyvin ja joissakin vähän huonommin. On tärkeää, että työpaikkaohjaaja osaa ottaa kielellisen erityisvaikeuden huomioon ja antaa ohjeet selkeästi, vain yksi ohje kerrallaan. Ammattiin valmistumista juhlittiin Emmin omassa kauniissa asunnossa sukulaisten ja läheisten kanssa. Emmi valmistui keväällä 2011 ja onnistui heti syyskuussa saamaan mieluisan työpaikan. Suurena apuna työn saannissa oli työvoimatoimiston erityisnuorten uraohjaukseen ja työllistymiseen perehtynyt virkailija. Emmi sai työn keittiöapulaisena Nuorten Ystävienomistamasta Villa Aurasta. Emmi työskenteli siellä vuoden 2012 jouluun asti, jolloin hän aloitti nykyisen opiskelunsa. – Vaikka Villa Aurassa oli tosi kiva työskennellä, opiskelut olivat aika ajoin mielessäni. Kun kuulin äidiltä hoiva-avustajan koulutuksesta, minusta tuntui heti, että se on minun juttuni. Ja tässä sitä nyt ollaan, hymyilee Emmi iloisena. – Muutenkin elämäni on mallillaan. Minulla on oma koti ja paljon ystäviä, joita tapaan viikoittain. Kauempana asuviin ystäviin, joihin olen tutustunut muun muassa sopeutumisvalmennuskursseilla, olen yhteydessä facebookin kautta. Turun seudulla asuvien ystävien kanssa teimme juuri laivamatkan ja suunnittelemme jo kovasti uutta. Jatkoa Emmin koulupolkuun saattaa vielä tulla tai sitten Emmi on jo löytänyt oman alansa. – Päättäväisyyttä, sitkeyttä ja aktiivisuutta on tarvittu, mutta näin jälkeenpäin ajateltuna se on kannattanut, toteavat Emmi ja hänen äitinsä tyytyväisinä. Marianne Kulmala toimii neuropsykiatrisena valmentajana Suomen Nuortentalo Oy:ssä.

2/2014 KIELIPOLKU

n e t r o Nu palsta

HE SANOVAT He sanovat, olet kaunis, vaikka olen täynnä haavoja. He sanovat, olet tunteellinen, vaikka en tunne kuin vihaa. He sanovat, sinulla on hyvä sydän, vaikka se on monesti särkynyt. He sanovat tarvitsevansa minua, vaikka olen aina yksin. He sanovat. -tiu-

KIELIPOLKU 2/2014

LÄHETÄ POSTIA Voit lähettää tekstejä tai kuvia (jpgmuodossa) toimituksen osoitteeseen: toimitus.kielipolku@aivoliitto.fi. Kuviin mukaan tiedot kuvatekstiä varten ja tieto kuvaajasta. Toimitus valitsee julkaistavan aineiston ja lyhentää tekstejä tarvittaessa.

Kolumni

Heidi Selonen

Rakkaudesta se hevonenkin potkii

i, tämä ei ole tarina lemmestä, vaikka siitä aiheesta olisikin mukavampi kirjoittaa. Tuon otsikkona olevan lauseen kuulin useasti ala-asteen opettajaltani, kun kerroin, että pojat kiusaavat. Valitettavan usein sama toistui. Olin sitten saanut lumipesut tai minua oli tönitty tai haukuttu. Joskus harvoin opettaja saattoi puhutella kyseisiä poikia, mutta pian palattiin taas vanhaan. Minussa ei ollut mielestäni mitään sellaista näkyvää syytä, miksi minua olisi pitänyt kiusata. Olin tavallisen näköinen ja kokoinen tyttö. Ainoa syy ehkä oli, että olin kiltti ja tunnollinen oppilas. Valitettavasti kiusaaminen vaikutti koulunkäyntiini ja aloin lopulta lintsata. Tästä taas seurasi minulle itselleni ongelmia, joten palasin kouluun ja suoritin ala-asteen loppuun. Mutta koko kuusi vuotta kestänyt kiusaaminen jätti pitkäaikaiset arvet. Minusta oli tullut arka ja itsetuntoni oli romahtanut. Ylä-asteelle siirryttyäni kiusaaminen loppui sanan varsinaisessa mielessä. Olin enää ”vain” syrjitty, mikä minua ei haitannut. Tähän syrjittyjen joukkoon kuului lisäkseni pari muutakin tyttöä, joten yläaste sujui mukavasti heidän seurassaan.

Vei kuitenkin vuosia, ennen kuin sain takaisin menetetyn itseluottamuksen. Olin jo pitkälti aikuinen

Nykyäänkään kiusaamiseen ei mielestäni puututa tarpeeksi varhain ja sen vaatimalla intensiteetillä. kun se tapahtui. Olen valmistunut sosiaalialalta ja työskennellyt paljon lasten ja nuorten kanssa. Olen surukseni huomannut, että oma tarinani toistuu valitettavan monen lapsen ja nuoren kohdalla. Nykyäänkään kiusaamiseen ei mielestäni puututa tarpeeksi varhain ja sen vaatimalla intensiteetillä. Sitä usein vähätellään, koska ei ymmärretä, miten syviä haavoja se kiusattuun jättää. Nämä haavat voivat vaikuttaa koko loppuelämään. Se näkyy heikkona itsetuntona, pelkona ja epäluottamuksena. Omiin kykyihin ja voimavaroihin ei luoteta, minkä johdosta ei uskalleta edes tavoitella enempää.

Tämä taas saattaa aiheuttaa heikkoa kouluja työmenestystä ja huonoihin ihmissuhteisiin joutumista. Itseä annetaan kohdella huonosti, koska ei mielestään parempaa ansaitse. Kuulen usein omassa työssäni nuoren suusta ”en pysty, en kykene, ei musta kuitenkaan siihen ole”. On hyvin haastavaa alkaa rakentaa hajonnutta itseluottamusta ja minäkuvaa uudelleen. Miten kannustat nuorta, joka ei usko siihen mitä sanot? Miten valat tällaiseen nuoreen voimaa pyrkiä eteenpäin ja uskoa itseensä? Näin loppuun pyydänkin kaikkia puuttumaan kiusaamiseen. Kaikenlaiseen kiusaamiseen, oli sitten kyseessä lapsi, nuori tai aikuinen. Tapahtui se sitten päiväkodissa, koulussa tai vaikkapa työpaikalla. Kiusaaminen ei missään muodossa ole hyväksyttävää ja sen aiheuttamat haavat ovat syviä ja seuraukset kauaskantoisia. Heidi Selonen toimii nuortenohjaajana Suomen Nuortentalo Oy:ssä Turussa.

2/2014 KIELIPOLKU

Koulun terveyskirjastosta luotettavaa tietoa Espoon, Jyväskylän, Kouvolan, Kuopion, Mikkelin ja Tampereen yläkouluissa otetaan käyttöön uusia, vuorovaikutteisia työkaluja nuorten elämänhallintataitojen sekä terveysja hyvinvointiasenteiden kehittämiseksi. Opettajille ja vanhemmille suunnattua Koulun terveyskirjasto.fi -palvelua sekä oppitunneille tarkoitettua Elämäntaitopeliä ja opetusvideoita koekäytetään kuuden kaupungin yläkouluissa huhtikuusta lähtien. Tavoitteena on saada ne valtakunnalliseen käyttöön vuoden 2015 aikana. Koulun terveyskirjasto.fi -palvelusta kehitetään monipuolinen ja laaja koululaisten terveyden ja hy-

vinvoinnin tietopalvelu. Kaikki sisällöt ovat Duodecimin lääkäri- ja kasvatusasiantuntijoiden tuottamia. Aihealueina ovat muun muassa hyvinvointi- ja terveystottumukset, mielen hyvinvointi, koululaisille yleisimmät sairaudet, seksuaaliterveys ja vanhemmuus. Palvelun ideana on, että opettajat, kouluterveydenhuolto ja vanhemmat löytävät yhdestä paikasta helppojen hakutoimintojen avulla tarvitsemansa luotettavan tiedon. Elämäntaito 2020 on valtakunnallinen hanke, jonka tavoitteena on kehittää yläkouluikäisten terveyteen liittyviä asenteita ja elämäntaitoja sähköisten oppimisympäristöjen avulla.

Kela neuvoo verkkoasiointiin kädestä pitäen Huhtikuun alusta lähtien eri puolilla Suomea Kelan toimistoissa on verkkoasioinnin opastaja, joka neuvoo, miten verkossa haetaan etuuksia ja etsitään tietoa. Osa Kelan asiakkaista haluaisi asioida verkossa, mutta heillä ei ole konetta tai nettiyhteyttä tai he ovat epävarmoja taidoistaan. Niinpä Kelan 73 toimistoon on hankittu asiakaspäätteet ja skannerit liitteiden saattamiseksi sähköiseen muotoon. Jos laitteiden käyttö ei ole ennestään tuttua, myös siihen opastetaan. Kelan 23 toimistossa on huhtikuun alusta lähtien verkkoasioinnissa neuvova henkilö. Asiakas tarvitsee mukaansa verkkopankkitunnukset tai kännykkänsä mobiilivarmenteen sekä hakemukseensa kuuluvat liitteet. Hakemuksen liitteineen voi lähettää verkossa opastajan kanssa saman tien. Palvelua voi käyttää myös kotitietokoneelta. Paperit saa sähköiseen

KIELIPOLKU 2/2014

Kela

Tietoa hahmottamisen kuntoutuksesta Hahmottamisen kuntoutuksesta tiedetään Suomessa vähän. Maailmalla kuntoutustutkimusta on kuitenkin tehty varsin paljon ja erityisesti näköhavainnon tutkimusta tehdään runsaasti. Käytämmehän valtaosan aivokapasiteetistamme havainnon muodostamiseen. Siksi Niilo Mäki Instituutti yhdessä Aivoliiton, CP-liiton, ADHD-liiton sekä Erilaiset oppijat ry:n kanssa on aloittanut hankkeen, jossa tätä tietoa tuodaan Suomeen ja kehitetään tämän tiedon pohjalta uusia menetelmiä. Hankkeessa ovat mukana myös Oppimis- ja ohjauskeskus Onerva sekä Jyväskylän yliopiston Normaalikoulu. Nelivuotisen hankkeen aikana tehdään muun muassa tietokoneavusteisia harjoitteita visuo-spatiaalisten hahmotushäiriöiden kuntoutukseen sekä avataan hahmotushäiriöisten tietopalvelu. Lue lisää: www.hahku.fi

ALLVAR-palkinto professori Jarkko Hautamäelle

muotoon skannaamalla tai valokuvaamalla ja siirtämällä kuvat jpgmuodossa hakemuksen liitteeksi. Verkkoasiointi nopeuttaa oman asian etenemistä ja ratkaisujen saamista. Lue lisää: www.kela.fi/asiointi

Suomalaiset lukijärjestöt jakavat vuosittain ALLVAR-palkinnon henkilölle, joka on tehnyt merkittävää työtä erilaisten oppijoiden aseman parantamiseksi. Vuoden 2014 palkinto luovutettiin Helsingin yliopiston erityispedagogiikan professori Jarkko Hautamäelle 7.5.2014 Helsingissä. Jarkko Hautamäellä on ollut merkittävä rooli lukijärjestöjen syntyhistoriassa. – Koulun tulee olla kaikkia varten. Kyse ei ole siitä, onko jollakin lukivaikeus tai muu oppimisvaikeus, vaan kaikille tulee löytää keinot oppia. Jokaisen tulee saada todistus ja mahdollisuus jatkaa opintojaan. Kaikilla on oikeus oppimiseen, korostaa Hautamäki. Palkinto jaettiin nyt kuudennentoista kerran.

Shutterstock

Liikkuvissa kouluissa halutaan aktiivisempia ja viihtyisämpiä koulupäiviä Liikkuvissa kouluissa eri puolilla Suomea etsitään parhaillaan keinoja, joiden avulla voitaisiin vähentää istumista ja lisätä liikettä koulupäiviin, parantaa kouluviihtyvyyttä ja työrauhaa sekä ottaa oppilaat vahvasti itse mukaan miettimään, mitä voitaisiin tehdä paremmin. Valtakunnallinen Liikkuva koulu -ohjelma alkoi pilottivaiheella v. 2010–2012 ja on sen jälkeen laajentunut vauhdikkaasti. Pilottivaiheessa tehdyissä tutkimuksissa havaittiin koulupäivän aikaisen liikkumisen yhteydet kouluviihtyvyyteen ja oppituntien työrauhaan. Kansainvälisten tutkimustulosten mukaan liikkuminen on yhteydessä myös oppimiseen. Opetushallituksen pääjohtaja Aulis Pitkälä korostaa aktiivisen liikkumisen merkitystä oppimisessa erityisesti niin sanotuissa akateemisissa aineissa, kuten äidinkieli, matematiikka ja vieraat kielet. – Liikkumisella on positiivinen vaikutus oppimiseen. Tämähän on aivan luonnollista, sillä liikunta paran-

taa verenkiertoa ja vaikuttaa muun muassa aivojen rakenteeseen ja keskittymiskykyyn. Olen hyvin iloinen, että koulun liikuntatunteja lisättiin uudessa perusopetuksen tuntijaossa, mutta eihän se tietenkään riitä lasten tai nuorten liikkumisen tarpeisiin. Pitkälän mukaan liikkumista tulisi olla jopa yhdestä kahteen tuntia päivässä. – Tämän vuoksi Liikkuva koulu -ohjelma onkin tuonut oivan mahdollisuuden toteuttaa omia, kullekin koululle ja kunnalle sopivia liikkumista mahdollistavia ja edistäviä keinoja koulujen arkeen, Pitkälä kertoo. – Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa opetusta joudutaan monessa kunnassa kehittämään säästöpaineiden keskellä. Liikkuva koulu -ohjelma on hyvä esimerkki koulujärjestelmän kehittämisestä pienillä, jopa nollan euron ratkaisuilla. Kouluilta ja kunnilta ei välttämättä tarvitse löytyä ylimääräistä rahaa, kun koulun toimintakulttuuria lähdetään muuttamaan aktiivisemmaksi. Tärkeää on hyödyn-

tää olemassa olevat resurssit mahdollisimman tehokkaasti. Uskon, että kun asenteet kääntyvät myönteisiksi liikkumista kohtaan, koululaiset kyllä saadaan uudelleen innostumaan liikkumisesta – kokonaisvaltaisesta oman hyvinvoinnin edistämisestä. Liikkuva koulu -ohjelma laajenee parhaillaan vauhdikkaasti joka puolella Suomea. Esimerkiksi lähes kaikki suuret kaupungit ovat jo mukana. – Monessa suuressa kaupungissa on lähdetty liikkeelle sillä tavalla, että ensin muutama koulu on lähtenyt kokeilemaan Liikkuva koulu -toimintaa, kertoo Liikkuva koulu -ohjelmajohtaja Antti Blom. – Kaupungeissa on kehitetty myös hienoja, toimivia omia malleja, kuten kummikoulut, jotka auttavat uusia Liikkuvia kouluja, koulujen välinen tiiviimpi yhteistyö sekä entistä vahvempi kumppanuus kolmannen sektorin toimijoiden ja vanhempien kanssa.

2/2014 KIELIPOLKU

Kuvat: Sanna Reuna

YHDESSÄ – postia yhdistyksiltä –

Taikatalvi Muumimaailmassa Ystävänpäivänä 14.2. avautuivat Muumimaailman Taikatalven portit ainoastaan Varsinais-Suomen kielellisen erityisvaikeuden tuki -yhdistyksen jäsenille. Mukana tapahtumassa oli noin 30 lasta vanhempineen.

apsensa kanssa tapahtumaan osallistunut Silja Laaksonen toteaa, että Muumimaailma on ihana paikka, mutta siellä on ollut erittäin haastavaa vierailla. Kesäisin paikalla on kymmenien eri kielien edustajia ja tuhansia ihmisiä. Monella lapsella, jolla on kielellinen erityisvaikeus, isot väkijoukot sekä vieraat kielet ja murteet aiheuttavat ahdistusta ja sen vuoksi käytöshäiriöitä.

Touko (sylissä) ja Viljo Ravantti tekivät kaikessa rauhassa tuttavuutta Muumipeikon kanssa. 28

KIELIPOLKU 2/2014

Yhdistyksen aktiivinen toimihenkilö laski Muumimaailman edustajan kanssa yhteen 1 + 1. Muumimaailma tarjolla kaikkine herkkuineen niin, että paikalla on inhimillinen määrä muita ihmisiä sekä aikuisia, jotka ymmärtävät lasten käytöstä ja osaavat tukiviittomia. Koko Muumimaailman henkilökunta oli tietoinen lasten erityisvaikeudesta, joka otettiin huomioon tapahtuman toteutuksessa. Lasten kertomuksia pysähdyttiin rauhassa kuuntelemaan.

mihahmojen kanssa pulkkamäkeen. Pikku Myy laski tuttuun tapaan mäkeä hopeatarjottimella, joka aiheutti lapsijoukossa nauruntyrskähdyksiä. Pulkkamäen jälkeen siirryttiin harjoittelemaan tukiviittomia yhdessä muumien kanssa. Lapsille oli etukäteen jaettu kuvakortit, joissa oli muumiteemaan liittyviä viittomia. Lapset opettivat muumeille ylpeinä viittomistaitojaan. Viittomien jälkeen alkoi Nuuskamuikkusen musiikkituokio, jossa laulettiin ja musisoitiin yhdessä.

Yhteistä puuhaa muumien kanssa

Vertaistukea verkossa

Muumit olivat heränneet pirteinä talviunilta. Tapahtuma alkoi Pikku Myyn ja muumiperheen talvijumpalla Muumitalon edustalla. Tutut muumihahmot leikittivät ja laulattivat lapsia ja vanhempia. Lapsilla oli mahdollisuus tutustua Muumitalon salaisuuksiin ilman jonottamista ja kiirettä. Muumeja pääsi halaamaan ja taputtelemaan rauhassa. Muumimamma oli valmistanut vieraille hernekeittoa ja pannukakkua. Lounaan jälkeen lapset pääsivät muu-

Varsinais-Suomen kielellisen erityisvaikeuden tuki -yhdistyksellä ei ole tällä hetkellä säännöllisiä tapaamisia eikä tiloja kokoontua. Yhdistyksen jäsenet ovat työssäkäyviä nuoria aikuisia, joten arki on usein kiireistä. Jäsenten keskuudessa koetaan erityisen hyväksi yhdistyksen omat Facebook-sivut, jossa vertaistukea voi jakaa ja saada silloin kun itsellä on siihen aikaa. Silja Laaksonen kertoo, että Facebookissa voi myös syntyä pienempiä kohtaamisia kasvokkain. Joku saattaa ehdottaa vaikka tapaa-

palla.

sellä talvijum Tapahtuma alkoi yhtei

Sophie Dezeure oli päässyt Muumimaailmaan äitinsä Teresa Ruohosen kanssa. Sophie odotti kovasti pulkkailua Pikku Myyn kanssa.

Saanko luvan? Muumipappa ja Muumimamma hakivat lapsia tanssiin.

Pulkkamäessä riitti menoa ja melskettä.

mista kahvilassa niille, joilla on sillä hetkellä mahdollisuus lähteä mukaan. Tapahtumaan tyttärensä Sophien kanssa osallistunut Teresa Ruohonen löysi yhdistyksen juuri Facebookin kautta. Taikatalvi oli ensimmäinen tapahtuma, jossa he ovat mukana. Teresa koki hienoksi, että tapahtumassa pääsee tutustumaan kasvokkain muihin vanhempiin. Hän kokeekin vertaistuen ehdottomasti tärkeimmäksi syyksi liittyä yhdistykseen. Yhdistyksen puheenjohtaja Suvi Reponen suunnittelee seuraavaksi vievänsä yhdistyksen myös Twitteriin, jotta

LÄHETÄ POSTIA

verkostoitumisesta saadaan kaikki hyöty irti. Yhdistyksenä Varsinais-Suomen kielellisen erityisvaikeuden tuki on uusi. Turun DYMA:sta yhdistykseen siirtynyt pitkän linjan yhdistysaktiivi kuitenkin toteaa, että perheet kohtaavat edelleen samoja haasteita kuin 15 vuotta sitten. Hän pohtii, miksi ihmeessä ongelmia terveydenhuollossa ei saada korjattua. Ongelmat ovat itsessään pieniä, mutta niiden merkitys perheen asioiden etenemiseen on suuri: varhainen puuttuminen kielen kehityksen vaikeuksiin, nope-

ampi hoitoon pääsy ja lausuntojen saaminen. Yhdistystoiminnan suurin hyöty nähdään kuitenkin juuri vertaistuessa. Kaikkia byrokratian mutkia ei tarvitse selvittää alusta alkaen itse. Auttaa, kun joku toinen vanhempi osaa kertoa, että nyt menet tuonne ja vaadit tätä. Varsinais-Suomen kielellisen erityisvaikeuden tuki ry Lue lisää yhdistyksen toiminnasta: www.keinuva.fi

Yhdessä – postia yhdistyksiltä -sivulle yhdistykset voivat lähettää tekstejä ja kuvia esimerkiksi toiminnastaan, merkkipäivistään, tärkeistä tapahtumistaan tai toimintavinkeistään muille yhdistyksille. Lyhyet tekstit (enintään 2 700 merkkiä väleineen) ja kuvat (jpg-muodossa) toimitetaan mieluiten sähköisesti lehden toimitukseen osoitteeseen: toimitus.kielipolku@aivoliitto.fi. Kuviin mukaan tiedot kuvatekstiä varten ja tieto kuvaajasta. Toimitus valitsee julkaistavan aineiston ja lyhentää tekstejä tarvittaessa. Lehteen 3/2014 tarkoitetut aineistot 8.8.2014 mennessä. 2/2014 KIELIPOLKU

Liitto tiedottaa KOMMUNIKAATIOKESKUS PALVELEE YHDISTYKSIÄ

Hanne Itärinne

Varsinais-Suomen kielellisen erityisvaikeuden tuki ry KEINUVA vieraili keväällä Kommunikaatiokeskuksessa. Puheterapeutti Maria Widenius kertoi osallistujille muun muassa kommunikoinnin apukeinoista ja lasten kielellisen kehityksen tukemisesta.

Kommunikaatiokeskus tukee ja ohjaa henkilöitä, joilla on afasia tai kielellinen erityisvaikeus, sekä heidän läheisiään. Palveluita voivat hyödyntää myös sosiaalija terveysalan ammattilaiset ja opiskelijat. Aivoliiton jäsenyhdistykset voivat kutsua puheterapeutin vierailemaan, pitämään luentoa tai ohjaa-

maan työpajaa. Tilaisuudet pyritään järjestämään niin, että niihin saataisiin suuri osallistujamäärä. Tilaisuuksia voi järjestää yhdessä esimerkiksi paikallisten vanhempainyhdistysten kanssa tai niitä voi tarjota avoimina yleisötilaisuuksina paikallisille asukkaille. Tilaisuuksia ja luentoja voidaan järjestää myös etäyhteyksien avulla.

Yhdistykset ovat tervetulleita myös Kommunikaatiokeskuksen tiloihin Turkuun. Kaikki Kommunikaatiokeskuksen palvelut ovat maksuttomia. Lue lisää palveluista tämän lehden takakannesta ja verkkosivuilta www.aivoliitto. fi/kommunikaatiokeskus.

Kielipolku ilmestyy jatkossakin Kysyimme lukijoidemme mielipidettä yhteisen Kielipolku- ja ADHD-verkkolehden julkaisemiseen. Yhteistä verkkolehteä kannatti 38 %. Vastaajista 62 % halusi lukea edelleen painettua lehteä, joten Kielipolku ja ADHD kolahtavat postilaatikkoihin jatkossakin. Niitä ei myöskään yhdistetä, vaan ne ilmestyvät omina lehtinään. Kysely tehtiin sähköisesti ja siihen vastasi yhteensä 371 Kielipolun ja ADHD:n lukijaa. Palautetta ja toiveita Kielipolkulehden sisällöstä voi lähettää osoitteella toimitus.kielipolku@aivoliitto.fi.

KIELIPOLKU 2/2014

Aivoliiton toimisto on suljettuna kesällä 30.6.–27.7.2014. Toivotamme kaikille aurinkoista ja hyvää kesää!

Kysy puheterapeutilta! Oletko huolissasi lapsen kielen kehityksestä? Haluatko tukea lapsen kielellistä kehitystä joko vanhempana tai ammattilaisena, mutta et tiedä miten? Aivoliiton Kommunikaatiokeskuksen puheterapeutit vastaavat kysymyksiin, jotka liittyvät kielelliseen erityisvaikeuteen, puheterapeuttiseen kuntoutukseen tai puhetta tukeviin ja korvaaviin kommunikaatiokeinoihin. Kysymyksiin vastataan sähköpostitse noin kahden viikon sisällä. Kysymyksiä tai vastauksia ei julkaista verkkosivuilla. Kysymyksiä voi esittää verkkosivulla

www.aivoliitto.fi/kysy

 Taita ja kiinnitä puolet yhteen. Vastaanottaja maksaa postimaksun.

Aivoliitto ry Tunnus: 5006009 Info: 1200 00003 VASTAUSLÄHETYS

Tervetuloa jäseneksi! 2/2014 KIELIPOLKU

Tilaa Kielipolku – puheen- ja kielenkehityksen erikoislehti 2/ 20 13

EN KE - JA KI EL PU H EE N

H IT YK SE

ikeu n erityisva Kielelline ien ketju lv o p ku su ja

IS LE H TI N ER IKO PUHEE N - JA K IE L E N

3 /2 0 1 K E H IT

YK S E N

E R IKO

IS L E H

Laaduk varhais as kasvatu s

Jokaisessa numerossa on uusinta tietoa kielellisestä erityisvaikeudesta: - asiantuntija-artikkeleita - haastatteluja - referointeja tutkimuksista - vanhempien kokemuksia.

39 € vuosikerta (4 numeroa)

Kuv tukiviitt at ja om päiväko at din arjessa

matkin Isovanhem itsevat Peikkotarv metstukea v tie ketoita ja ästä en irik ö kielellin aisteille ä kaikille Periytyyk eus? erityisvaik

Yhdistysten jäsenille lehti sisältyy paikallisyhdistyksen jäsenmaksuun. Jäsenmaksut vaihtelevat yhdistyksestä riippuen.

Tilaukset: Pia Vuoltee p. 02 2138 222 (ma–ke) pia.vuoltee@aivoliitto.fi www.aivoliitto.fi

 Haluan liittyä jäseneksi kielellinen erityisvaikeus -yhdistykseen

Etunimi _______________________________________

Yhdistyksen nimi _______________________________

Osoite ________________________________________

Jos yhdistyksen nimi ei ole tiedossa, tämä kohta jätetään tyhjäksi. Tällöin jäsen liitetään asuinkuntaa lähimpänä toimivaan yhdistykseen.

Postinumero_________________

Sukunimi ______________________________________

Aivoliiton kannatusjäseneksi

Puhelinnumero _________________________________ Sähköpostiosoite _______________________________

Olen henkilö, jolla on kielellinen erityisvaikeus.

Huom! Alle 15v lapsen osalta jäseneksi liitetään läheinen.

läheinen, lapsen syntymävuosi _________________ ammattilainen muu_______________________________________ Sukupuoli

nainen

mies

Kieli

suomi

ruotsi

Postitoimipaikka ________________________________

muu

Lähetämme tiedot paikalliselle jäsenyhdistyksellemme. Vuosittainen jäsenmaksu vaihtelee 15–25 euron välillä yhdistyksestä riippuen. Jäseneksi liittyvän pitää olla vähintään 15-vuotias. Kannatusjäsenen jäsenmaksu on yksityishenkilöille 50 euroa, yhteisöille ja säätiöille 80 euroa ja yrityksille 500 euroa vuodessa. Suostun tietojeni tallentamiseen jäsen- ja lehtirekistereihin. Tietojani ei luovuteta ulkopuolisten käyttöön.

_____________________________________________________ 32

KIELIPOLKU 2/2014

Allekirjoitus

Parikkalan 1. apteekki

Otto Mannisentie 12, Kangasniemi puh. 015-431 631

59100 Parikkala Vaasan sairaanhoitopiirin ARKKITEHTITOIMISTO 016 kuntayhtymä puh. 05-430 JURVAINEN & PESOLA OY Rautjärven AsemanLaivanvarustajankatu 2, 00140 Helsinki Vaasan keskussairaala Saaren sivuapteekki puh. 0207 661 030 seudun Apteekki www.vshp.fi puh. 05-435 256 Rautjärventie 86, 56610 Rautjärvi puh. 05-489 340 TURUN SEUDUN Korsholms Kommun INVATAKSIT

PRT-KESKUS JÄRJESTÄÄ

Mustasaaren Kunta

Tilauskeskus 02-233 2233 1 + 8 tilataksit

Pesutupa Viherpeippo Koulutukset on tarkoitettu mm. terapeuteille, opettajille, päiKavallinpelto 13, 02710 Espoo vähoidon ja koulujen henkilöstölle sekä muille lasten kuntoupuh. 09-509 3115, 0400 631 182 tuksen parissa työskenteleville henkilöille. PRT–menetelmä (Pivotal Response Training) on ydinvalmiukVARATTU sien harjaannuttamismenetelmä, joka on tarkoitettu autismin kirjon sekä vuorovaikutuksen ja kielen kehityksen vaikeuksia omaaville lapsille ja nuorille. PRT-OHJAAJAKOULUTUS 2014-2015 Koulutus alkaa: 8.9.-9.9.2014 klo: 9-16, jatkuen keväälle 2015, 2 pv/kk. Yhteensä 14 pv. Hinta: 1900 € + alv Ilmoittautuminen 13.6.2014 mennessä: Sari Vänskä, puh. 050 3886613, sari.vanska@hl-s.fi.

KUOPION TilitaljaEV.LUT. Oy VuorikatuSEURAKUNNAT 35 A, Lahti, puh. 0400 833 126 www.tilitalja.fi

SJL - FJF Suomen Journalistiliitto - Finlands Journalistförbund ry.

Aro Parts Logistics Oy Ristipellontie 1, 00391 Helsinki

PRT-MENETELMÄKOULUTUS 26.11.2014 Koulutus sopii myös vanhemmille. Hinta: 150 € + alv Ilmoittautuminen 12.11.2014 mennessä: Sari Vänskä, sari.vanska@hl-s.fi PRT-KONSULTAATIO, OHJAUSKÄYNNIT, TILAUSKOULUTUKSET JA TYÖNOHJAUKSET Lisätiedot: PRT-ohjaaja Annele Avoketo annele.avoketo@hl-s.fi p. 050 388 6679 Paikka: Fondo, Kuntoutus- ja ohjauspalvelut PRT-keskus, Honkalampi-säätiö 80100 JOENSUU

Oppimis- ja ohjauskeskus Mikaelin uusia julkaisuja oppimisen tueksi Tarkkaavaisuutta Innojumpalla sisältää 67 pientä, innovatiivista ja toiminnallista harjoitusta teemoista: • vireys • keskittyminen • toiminnanohjaus • kehitysohjelma Ella ja Elias -materiaalit ovat suunnattu esiopetusikäisille. Soveltuvat myös S2-opetukseen ja erityisopetukseen myöhemminkin. • Kuuntele, muista, tee • Ellan ja Eliaksen elämää -kuvataulut Ilmestyy myöhemmin: • Lue, mieti, tee • Pelejä • Selkokieli ja kuvakommunikaatio -tarinat • Matematiikkaa

Tiedustelut ja tilaukset:

www.valteri.fi/puoti palvelut@mikael-koulu.fi

Mikael-koulu, Liuskekatu1, 50130 Mikkeli

SOTAINVALIDI- JA VETERAANIKUNTOUTUSTA laitos-, päivä- ja avokuntoutusta Veteraanipolku 3, 13600 Hämeenlinna Puh. 03-5706 100, fax 03-5706 119 www.ilveskoti.com

Kiinteistö Oy Kissantassu

Parikkalan 1. apteekki

PL 2000, 33521 Tampere puh. 050 304 0146

Saaren sivuapteekki

59100 Parikkala puh. 05-430 016 puh. 05-435 256

Yhdistykset alueittain ETELÄ-SUOMEN ALUE järjestösuunnittelija Veijo Kivistö, p. 040 5430 009 Malmin kauppatie 26 00700 HELSINKI veijo.kivisto@aivoliitto.fi HYVINKÄÄN SEUDUN DYSFASIAYHDISTYS RY www.hsdy.org/ Nina Väyrynen (pj), Nina.HSDY@gmail.com Päivi Heikkinen, p. 040 568 0505 paivi.heikkinen@kolumbus.fi LOHJAN SEUDUN DYSFASIAYHDISTYS DYFA RY www.dyfa.fi Arto Mäenpää (pj), p. 040 567 7073 arto.o.maenpaa@gmail.com Aila Peippo (siht), p. 046 85678 23 aila.peippo@dnainternet.net KYMENLAAKSON AUTISMI-, ASPERGER-, DYSFASIA- JA ADHD-YHDISTYS AADA RY www.kymenlaaksonaada.org kymenlaakson.aada@gmail.com Facebook: Aada ry. Kata Kaukiainen (puheenjohtaja) p. 040 732 0285 puheenjohtaja.aada@gmail.com Anne Uotila (sihteeri) p. 0400 235 512 sihteeri.aada@gmail.com PÄÄKAUPUNKISEUDUN DYSFASIAYHDISTYS RY www.paakaupunkiseudundysfasiayhdistys.fi Liisa Jaakkola (puheenjohtaja) liisa.jaakkola@paakaupunkiseudundysfasiayhdistys.fi Katja Niemi (jäsenasiat), katja.niemi@paakaupunkiseudundysfasiayhdistys.fi

KAINUUN, POHJOIS- POHJANMAAN ALUE JA POHJOIS-SUOMEN ALUE järjestösuunnittelija Risto Lappalainen p. 040 5437 290 Kauppakatu 34 A 9 87100 Kajaani risto.lappalainen@aivoliitto.fi Alueella ei ole tällä hetkellä kielellinen erityisvaikeus -yhdistystä. Jos olet kiinnostunut perustamaan uuden yhdistyksen, ota yhteyttä järjestösuunnittelijaan.

KIELIPOLKU 2/2014

LÄNSI-SUOMEN ALUE Suunnittelija Elina Salo, p. 040 543 7292 Hämeenkatu 13 B 33100 TAMPERE elina.salo@aivoliitto.fi ELLA RY - ERITYISLASTEN LOIMAAN JA LÄHIKUNTIEN ALUEKERHO RY ellary@suomi24.fi Paula Immonen, p. 040 542 0345 paula.immonen1@luukku.com ETELÄ-POHJANMAAN JA POHJANMAAN KIELELLINEN ERITYISVAIKEUS -YHDISTYS KIERVA Yhteyshenkilöt Maaret Ojaluoma, maaret.ojaluoma@netikka.fi Anne Ikonen (pj), anne.ikonen@gmail.com KANTA-HÄMEEN AUTISMI-, ASPERGER-, DYSFASIA JA ADHD-YHDISTYS HYMY RY www.hymyry.net Johanna Lehmusoksa j.lehmusoksa@netti.fi KIELELLINEN ERITYISVAIKEUS SLI RY Hannu Kuusela hannu.kuusela@pp.inet.fi www.nic.fi/~hkuusela/

ITÄ-SUOMEN ALUE järjestösuunnittelija Johannes Hietala p. 040 543 7289 Tulliportinkatu 25 B 70100 Kuopio johannes.hietala@aivoliitto.fi POHJOIS-SAVON NEUROLOGISET ERITYISVAIKEUDET JA AUTISMIKIRJOYHDISTYS EIJSVEIKEET RY www.eijsveikeet.fi Tulliportinkatu 52, 70110 Kuopio (käynti sisäpihan puolelta) p. 044 7211 127 (ma klo 15-18) Parhaiten tavoitat meidät sähköpostitse: toimisto@eijsveikeet.fi Vertaistukipuhelin 044 757 9477. (Vertaistukiryhmät ja muut vertaistukiasiat). Neuvontapuhelin 044 721 1127 maanantaisin klo 15–18. Muulloin tekstiviestit tai sähköposti tuovat viestisi perille. Facebook: Eijsveikeet ry

PIRKANMAAN KIELIPOLKU RY www.saunalahti.fi/pdy/dysfasia.htm pdy@sci.fi Johanna Hoikkanen, p. 040 720 0216 PÄIJÄT-HÄMEEN DYSFAATTISTEN JA KUULOVAMMAISTEN LASTEN TUKI RY www.dysfasia.org Jäsenasiat Tuomo Leppänen, p. 0440 776 845 tuomo@leppaset.com SALON SEUDUN DYSFASIAYHDISTYS RY Jari Kilpiö, p. 02 734 7824 (k), 040 502 6907 SATAKUNNAN AUTISMI-, ADHD- JA DYSFASIAYHDISTYS SAMDY RY Tietoa toiminnasta ja tapahtumista www.samdy.info Toimisto: Satakunnan yhteisökeskus, Isolinnankatu 16, 28100 PORI p. 044 346 0898, toimisto avoinna sopimuksen mukaan samdy@samdy.info Tuija Koski puheenjohtaja@samdy.info Saara Korkeamäki, jäsenasiat jasenasiat@samdy.info p. 040 848 3414 (iltaisin) VARSINAIS-SUOMEN KIELELLISEN ERITYISVAIKEUDEN TUKI Susanna Stolpe (puheenjohtaja) p. 044 583 9789 stolpe.susanna@gmail.com www.keinuva.fi

ETELÄ-SAVON ADHD-, AUTISMI- JA DYSFASIAYHDISTYS RY www.es-ada.com Tarja Lahdenperä (pj.) p. 040 5573269 tarja.lahdenpera@haukkamaenhevostila.net ITÄ-SAVON PUATTI RY www.puatti.com Kati Sairanen (pj) p. 050 542 8499 puheenjohtaja@puatti.com Eija Myllys (sihteeri, jäsenasiat) sihteeri@puatti.com POHJOIS-KARJALAN ADHD-, AUTISMI- JA DYSFASIAYHDISTYS AKSONI RY www.aksoni.suntuubi.com Anne-Maarit Palviainen (pj.) p. 050 306 8261 annemaarit.palviainen@gmail.com Noora Mikkonen (siht.) p. 040 412 3792 nmikkone@luukku.com VARKAUDEN SEUDUN WAMDY RY Anita Rikalainen (puheenjohtaja), p. 040 732 8360 www.wamdy.info varkaudenseudun@wamdy.info

Yhteystiedot AIVOLIITTO RY

Suvilinnantie 2 20900 TURKU p. 02 2138 200 Henkilökunnan sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@aivoliitto.fi info@aivoliitto.fi, www.aivoliitto.fi HALLINTO Toiminnanjohtaja Tiina Viljanen p. 02 2138 292, 040 833 1511 Hallintopäällikkö Kirsi Haanperä p. 02 2138 232, 040 715 5223 JÄRJESTÖPALVELUT Järjestöpäällikkö Tom Anthoni Malmin kauppatie 26, 00700 HELSINKI p. 050 568 9145 Järjestösuunnittelijoiden yhteystiedot sivuilla 33-34 JÄSENREKISTERI Toimistosihteeri Pia Vuoltee p. 02 2138 222, 040 777 4571 (ma-ke) TOIMISTO JA TILAUKSET Toimistosihteeri Pia Vuoltee p. 02 2138 222, 040 777 4571 (ma-ke) Toimistosihteeri Raija Ratilainen p. 02 2138 225, 040 845 0430 (to-pe) LAKIPALVELUA JÄSENISTÖLLE Lakimies Anu Aalto vastaa sairastamiseen liittyviin sosiaaliturvan ja kuntoutuksen lakikysymyksiin to-pe klo 8-16, p. 040 734 5773 tai anu.aalto@ms-liitto.fi. KUNTOUTUSPALVELUT Palvelupäällikkö Ann-Mari Veneskoski p. 02 2138 271, 040 7313 592 Kuntoutussuunnittelija Ulla Ehrlund p. 050 365 6619 Kurssisuunnittelija Sari Hietanen p. 02 2138 221 Kurssisuunnittelija Kirsi Lönnqvist p. 02 2138 272 Fysioterapeutti Eliisa Laine p. 02 2138 242, 050 523 6056 Fysioterapeutti Päivi Liippola p. 02 2138 220 Puheterapeutti Anna-Kaisa Antila p. 02 2138 279, 050 413 2738 Puheterapeutti Marjut Paavilainen p. 050 337 0122 KOMMUNIKAATIOKESKUS Puheterapeutti Piia Aro-Pulliainen p. 02 2138 274, 0400 586 359 Puheterapeutti Maria Widenius p. 040 827 6623 Suunnittelija Hanne Itärinne p. 050 448 5485

TULKKIKESKUS Tulkkikeskuksen vastaava Sinikka Vuorinen p. 02 2138 278, p. 050 329 2905 tulkkikeskus@aivoliitto.fi KOULUTUSPALVELUT JA AVH-YHDYSHENKILÖTOIMINTA Koulutussuunnittelija Riitta Tuusa Tampereen aluetoimisto Hämeenkatu 13 B, 33100 TAMPERE p. 040 543 7288 KIELELLINEN ERITYISVAIKEUS -TOIMINTA Suunnittelija Elina Salo Tampereen aluetoimisto Hämeenkatu 13 B, 33100 TAMPERE p. 040 543 7292 PROJEKTIT Yksi elämä -hankkeet Projektipäällikkö Marika Railila p. 040 543 7287 Projektisihteeri Anna Helin-Välkky p. 050 534 3201 Digitaalisen viestinnän tuottaja Markku Liukkonen p. 050 345 6486 Viestintäsuunnittelija Pia Puustelli p. 050 568 8149 Liikuntasuunnittelija Virpi Lumimäki p. 040 737 5879 Tunne pulssisi -hanke Tiedottaja Liisa Koivula p. 050 568 9263 Koulutussuunnittelija Anita Rajala p. 050 409 5675 Ovet auki afaattisille – Juttu-tupa Vastaava suunnittelija Pirjo Laine p. 02 2138 223, 050 597 7663 Onnistunut työhönpalaaminen -projekti Kuntoutussuunnittelija Ulla Ehrlund ks. Kuntoutuspalvelut 112-projekti Tiedottaja Liisa Koivula p. 050 568 9263

LIITTOVALTUUSTON PUHEENJOHTAJA Oili Holopainen Pohjois-Savon aivohalvausyhdistys ry p. 044 537 6021 oili.holopainen@suomi24.fi LIITON JA LIITTOHALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA Neurologian erikoislääkäri, LKT Terttu Erilä terttu.erila@aivoliitto.fi

SUOMEN NUORTENTALO OY Henkilökunnan sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@nuortentalo.fi

ASUMISPALVELUT Turun Nuortentalo Suvilinnantie 10, 20900 TURKU p. 02 2580 094, 0400 539 306 turku@nuortentalo.fi Asumispalvelupäällikkö Anne Ingman p. 050 442 0092 Kuopion Nuortentalo Litmasenkaari 1 C 13, 70820 KUOPIO p. 0400 772 543 kuopio@nuortentalo.fi Yksikkövastaava Satu Pasanen p. 040 562 9118 AVOPALVELUT Turun seudun avopalvelut Yksikkövastaava Pia Laverman p. 050 447 8763 Kuopion avopalvelut Avopalvelusuunnittelija Satu Pasanen p. 040 562 9118 Jyvässeudun avopalvelut Yksikkövastaava Eveliina Vaskelainen p. 050 303 7703 jyvasseutu@nuortentalo.fi

ERITYISOSAAMISKESKUS SUVITUULI Tilat ja majoitus: p. 02 213 8500 tai suvituuli@sunnanvind.fi. Ravintola ja ruokailu: Kahvila Lasisydän p. 02 213 8509 libbe.ranta@gmail.com

VIESTINTÄ Viestintäpäällikkö Päivi Seppä-Lassila p. 02 2138 262, 040 715 5198 Järjestötiedottaja Sanna Reuna p. 050 362 3217 Tiedottaja Miia Suoyrjö p. 02 2138 231, 050 571 4588

2/2014 KIELIPOLKU

PALAUTUSOSOITE Aivoliitto ry Suvilinnantie 2 20900 Turku

Olemme Facebookissa. Käy tykkäämässä!

Kommunikaatiokeskus tukee, neuvoo ja ohjaa henkilöitä, joilla on afasia tai kielellinen erityisvaikeus, sekä heidän läheisiään.

tarjoaa palveluita myös ammattilaisille ja opiskelijoille, jotka kohtaavat työssään henkilöitä, joilla on afasia tai kielellinen erityisvaikeus.

Verkkopalvelut

Asiantuntijapalvelut

www.aivoliitto.fi/kommunikaatiokeskus

Kommunikaatiokeskukseen voi tulla myös tutustumaan.

Kommunikaatiokeskuksen verkkosivut tarjoavat tietoa afasiasta ja kielellisestä erityisvaikeudesta sekä vinkkejä puhetta tukevien keinojen käytöstä.

Kommunikaatiokeskus julkaisee esitteitä afasiasta, kielellisestä erityisvaikeudesta sekä puhetta tukevista ja korvaavista kommunikointikeinoista.

Neuvontapalvelut

Yhdistyspalvelut

www.aivoliitto.fi/kysy

Kommunikaatiokeskuksen palvelut ovat maksuttomia.

Voit kysyä puheterapeutilta afasiasta tai kielellisestä erityisvaikeudesta. Palvelu on henkilökohtaista ja luottamuksellista.

Aivoliiton jäsenyhdistykset voivat kutsua puheterapeutin luennoimaan, pitämään koulutusta tai vierailemaan yhdistyksen tapahtumassa.

Kommunikaatiokeskus Suvilinnantie 2, 20900 Turku p. 02 2138 274 info@aivoliitto.fi