Kielipolku 01/2011 by Aivoliitto ry

KIELIPOLKU 1/2011

PUHEEN- JA KIELENKEHITYKSEN ERIKOISLEHTI

Yleinen, erityinen ja tehostettu tuki opetuksessa

Kielihäiriöt ja kouluttautuminen Kohti jatkokoulutusta ja työelämää Ammattiopistosta tulevaisuuteen

Sosiaaliturvan muutokset

PUHEEN- JA KIELENKEHITYKSEN ERIKOISLEHTI

(Ilmestynyt aikaisemmin nimellä Dysfasia) Lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa. 10. vuosikerta ISSN 1799-5868 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti JULKAISIJA Aivoliitto ry YHTEYSTIEDOT Suvilinnantie 2, 20900 Turku p. 02 2138 200, f. 02 2138 210 info@aivoliitto.fi etunimi.sukunimi@aivoliitto.fi www.stroke.fi/www.aivoliitto.fi www.sunnanvind.fi TOIMITUS Päätoimittaja Tiina Viljanen p. 040 833 1511, 02 2138 292 tiina.viljanen@aivoliitto.fi Toimituspäällikkö Päivi Seppä-Lassila p. 040 715 5198, 02 2138 262 paivi.seppa-lassila@aivoliitto.fi Toimittaja Miia Suoyrjö p. 050 5714 588, 02 2138 231 miia.suoyrjo@aivoliitto.fi TOIMITUSNEUVOSTO Professori Pirjo Korpilahti Turun yliopisto, puheenjohtaja Erityisesiluokanopettaja Mari Jaakkola Veromäen koulu, Vantaan kaupunki Yhdistyksen jäsen Maarit Koivumäki Pirkanmaan dysfasiayhdistys ry Erikoistutkija Elisa Poskiparta Oppimistutkimuksen keskus, Turun yliopisto Erityisopettaja Tiina Siiskonen Niilo Mäki Instituutti ja Haukkarannan koulu Aivoliitto ry:n edustajat: Puheterapeutti Anna-Kaisa Antila Johtaja Marjatta Laakso, Suomen Nuortentalo Oy Suunnittelija Elina Salo Viestintäpäällikkö Päivi Seppä-Lassila Toiminnanjohtaja Tiina Viljanen PAINO JA ULKOASU Painotalo Miktor Oy Taitto Marko Vuorio, Painotalo Miktor Oy Kuvat futureimagebank.com ja ScandinavianStockPhoto, ellei toisin mainita ILMOITUSMYYNTI JA -AINEISTOT TJM-Systems Oy, Ritva Helander p. ja f. 019 325 010 ritva.helander@tjm-systems.fi aineistot@tjm-systems.fi p. 09 849 2770, f. 09 852 1377

TEEMA: Koulusta aikuisuuteen Kansi: ScandinavianStockPhoto/Mikael Damkier.

JÄSENPALVELUT, OSOITTEENMUUTOKSET, TILAUKSET JA JAKELUHÄIRIÖT Päivi Nikkanen p. 02 2138 225, paivi.nikkanen@aivoliitto.ﬁ TILAUSHINNAT 35 € vuosikerta, 9 € irtonumero. Yhdistysten jäsenille lehti sisältyy jäsenmaksuun. Jäsenmaksut vaihtelevat yhdistyksestä riippuen.

Kielipolku-lehden aikataulu NO 2 3 4

KIELIPOLKU 1/2011

TEEMAT Matematiikka ja kieli Toiminnanohjaus ja kieli Kuntoutus Minäkuvan tukeminen

AINEISTOT 1.4.2011 1.8.2011

ILMOITUKSET 12.4.2011 8.8.2011

ILMESTYY 13.5.2011 9.9.2011

3.10.2011

17.10.2011

18.11.2011

1/2011 Katariinan koulu

S I SÄLTÖ

Jarno Virtanen

s. 6

Yleistä, erityistä ja tehostettua tukea oppilaille

s. 15

Ammattiopistosta pienin askelin tulevaisuuteen

ARTIKKELIT

PALSTAT

4 5 24 26 35 38 41 43

10 13 15 17 20 22 25 30 33

Yleistä, tehostettua ja erityistä tukea oppilaille Kohti jatkokoulutusta ja työelämää Katariinasta maailmalle Ammattiopistosta pienin askelin tulevaisuuteen Kielihäiriöt ja kouluttautuminen aikuisiässä Dysfasia ja nuorten aikuisten urapolut Sosiaaliturvan muutokset Dysfasiasta Kielipolku NV-puheenjohtajuus siirtyi Epilepsialiitolle Tunne arvosi, päättäjä

Ledare Pääkirjoitus Liitto tiedottaa Tapahtumakalenteri Poimittua Yhdessä – postia yhdistyksiltä Yhdistykset alueittain Aivoliiton yhteystiedot

s. 24

Aivoliitolla on uusi nimi ja ilme

1/2011 KIELIPOLKU

Päivi Seppä-Lassila

LEDARE MARJATTA LAAKSO

Från specialyrkesskola in i yrkeslivet

agen om läroplikt trädde i kraft den första i åttonde 1921, d.v.s. läroplikten fyller 90 år i år! Visserligen kom det att gå ännu ett fyrtiotal år innan även alla svårt handikappade fick rätt till undervisning. De blev inte längre befriade från läroplikt. I Finland har yrkesutbildningen sina rötter i 1800-talet då man fick lära sig ett yrke genom att först vara lärling och sedan bli mästare. Vi fick lagen om yrkesutbildning år 1939 och den förnyades år 1959, d.v.s. för drygt femtio år sedan. Och lagen om att alla har rätt till utbildning på andra stadiet har varit i kraft endast ett tjugotal år. Det är alltså inget under att det inte ens idag är lätt att komma in på arbetsmarknaden från en specialyrkesskola. Arbetsgivarna vet helt enkelt fortfarande inte eller åtminstone tror de inte på att en ung person som har särskilda språksvårigheter eller något annat speciellt neurologisk problem kunde vara både kunnig och kompetent i sitt yrke. En flaskhals när man börjar i arbetslivet efter en specialyrkesskola är också att en neurologiskt handikappad ung person kan ha bristande insikter i arbetslivets spelregler även om man behärskar de kunskaper själva arbetet kräver. Och arbetslivets krav, i synnerhet brådskan och effektivitetstänkandet, ställer hinder i vägen för att man ska kunna komma in i arbetet i den grad som man borde. Flera arbetshandledare skulle behövas för att ungdomarna skulle kunna få personligt stöd förut-

om i arbetsuppgifterna också i att följa arbetstiden, när det gäller klädsel, hygien, sociala färdigheter, planering av arbetsresor och i många andra avseenden som är nödvändiga för att man ska klara sig i arbetslivet. Suomen Nuortentalo Oy (Finlands ungdomshus) har år 2010 börjat med en träningsservice som försöker hjälpa ungdomar i att klara sig i vardagen, i att utveckla sin självständighet, stärka sina psykosociala färdigheter, i att bli medvetna om sina utbildningsoch karriärplaner och hur man kan komma in i yrkeslivet. Handledningen är individuell och motsvarar kundens behov. Handledarverksamheten betalas i allmänhet av kundens hemkommun. Också en något längre utbildning och träning finns med i planerna för de kunder som har en yrkesutbildning, som bor självständigt men inte har lyckats komma in i arbetslivet. Vi hoppas att med dessa åtgärder vidga flaskhalsen så att allt flera unga som har särskilda neurologiska svårigheter kommer in i arbetslivet. Att lära sig är en glädje och ett arbete ger vardagen mening och innehåll, vilket vi hoppas att allt flera unga med särskilda språksvårigheter kommer att få njuta av. ■

Att lära sig är en fröjd och ett arbete ger vardagen mening och innehåll. 4

KIELIPOLKU 1/2011

Marjatta Laakso verkar som chef för Suomen Nuortentalo Oy (Finlands ungdomshus). Översättning: Susanne Aminoff

MARJATTA LAAKSO

Päivi Seppä-Lassila

PÄÄKIRJOITUS

Erityisammattikoulusta työelämään

ppivelvollisuuslaki astui voimaan 1.8.1921, eli vietämme tänä vuonna oppivelvollisuuden 90-vuotisjuhlia! Tosin meni vielä nelisenkymmentä vuotta ennen kuin kaikki vaikeimmin vammaisetkin saivat oppimisen oikeuden, eikä heitä enää vapautettu oppivelvollisuudesta. Ammattikoulutuksen juuret ulottuvat Suomessa 1800-luvulle, jolloin koulutettavan tie kulki oppipojasta mestariksi. Ammattikoulutusta koskeva laki annettiin 1939 ja uusittiin 1959, siis viitisenkymmentä vuotta sitten. Ja vain parikymmentä vuotta on ollut voimassa laki, jonka perusteella toisen asteen koulutus turvataan kaikille. Ei siis ihme, että erityisammattikoulusta työelämään siirtyminen ei vielä tänäkään päivänä ole helppoa! Työnantajat eivät yksinkertaisesti vielä tiedä tai ainakaan usko, että nuori, jolla on kielellinen erityisvaikeus tai muu neurologinen erityisvaikeus, voisi olla ammatissaan osaava ja pätevä. Pullonkaulaksi ammattikoulusta työelämään siirtymisessä tulee myös se, että neurologisesti vammaisella nuorella voi olla puutteita työelämän pelisäännöissä, vaikka itse työssä vaadittavat tiedot olisivatkin hallussa. Ja työelämän vaatimukset, erityisesti kiire ja tehokkuusajattelu, estävät työhön perehdyttämisen niin hyvin kuin nuori sitä tarvitsisi. Työhönvalmentajia tarvittaisiin lisää, jotta nuori saisi henkilökohtaista tukea paitsi työtehtävissä myös työaikojen noudattamisessa, pukeutumises-

sa, hygieniassa, sosiaalisissa taidoissa, työmatkojen suunnittelussa ja monessa muussa asiassa, jotka ovat tarpeen työelämässä pärjäämisessä. Suomen Nuortentalo Oy on aloittanut vuonna 2010 valmennuspalvelut, joiden avulla pyritään auttamaan nuoria arjen- ja elämänhallinnassa, itsenäistymisessä, psykososiaalisten taitojen vahvistamisessa, koulutus- ja urasuunnitelmien selkiyttämisessä ja työelämään siirtymisessä. Valmennus on yksilöllistä ja vastaa asiakkaan tarpeisiin. Valmentajan palvelun maksaa yleensä asiakkaan kotikunta. Suunnitteilla on myös pitkäkestoisempaa koulutusta ja valmennusta niille asiakkaille, joilla on ammatillinen koulutus, jotka asuvat itsenäisesti, mutta jotka eivät ole onnistuneet työllistymään. Toivottavasti näillä toimenpiteillä saadaan pullonkaulaa laajennettua niin, että yhä useampi neurologisia erityisvaikeuksia omaava nuori pääsee työelämään. Oppiminen on ilo ja työssä käyminen antaa arjelle tarkoituksen ja sisällön. Toivottavasti yhä useampi nuori, jolla on kielellinen erityisvaikeus, pääsee nauttimaan molemmista. ■ Marjatta Laakso toimii Suomen Nuortentalo Oy:n johtajana.

Oppiminen on ilo ja työssä käyminen antaa arjelle tarkoituksen ja sisällön. 1/2011 KIELIPOLKU

ESA HAULIVUORI

Yleistä, tehostettua ja erityistä tukea oppilaille Kaikki lapset ja oppijat ovat erilaisia. Jokaisella lapsella on omat lahjakkuus- tai vahvuusalueensa. Miten vastata tähän itsestäänselvyyteen niiden oppilaiden kohdalla, joilla on kielellinen erityisvaikeus? Millaista apua tuo perusopetuslain muutos? opintojen yksilöllinen ohjaus, oppilashuolto, joustavien opetusryhmien käyttö ja kodin kanssa tehtävä yhteistyö. Erityisen tuen vaiheessa tehdään hallinnollinen päätös, jossa määritellään mm. pääsääntöinen opetusryhmä, tulkitsemis- ja avustajapalvelut, muut tarvittavat palvelut sekä oppimäärien yksilöllistäminen. Yleistä tukea annetaan lähikoulujen tavallisissa ryhmissä, tehostettua tukea lähikouluissa ja erityistä tukea erityisryhmissä tai -kouluissa.

Katariinan koulu

MONIAMMATILLISTA YHTEISTYÖTÄ

Rehtori Esa Haulivuori ja kolmasluokkalainen Esko pihaleikissä.

olmisenkymmentä vuotta on yritetty kuoria kuumaa perunaa: missä järjestää erityislapsen opetus ja kasvatus? Tavallisessa lähikoulun luokassa, erilaisin tukitoimin, pienryhmässä tai monimuotoryhmässä, ehkä samanaikaisopetuksena, erityisluokassa tai -koulussa? Asiaan voi antaa joitakin vastauksia tämän vuoden alusta noudatettava perusopetuslain muutos (PL 16, 16a, 17, 17a §) sekä perusopetuksen opetussuunnitelman muutokset ja täydennykset, jotka tulee ottaa käyttöön viimeistään 1.8.2011. Säädöskohdat on otsikoitu iskevästi: yleinen, tehostettu ja erityinen tuki.

KIELIPOLKU 1/2011

TUKEA ERI MUODOISSA Uusissa säädöksissä normitetaan, käsitteellistetään ja määritellään osin uudella tavalla perusopetusta, erityisesti lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen erilaisia tukitoimia. Käsitteet näyttävät arkikieliseltä, mutta niillä on merkityksiä, jotka avautuvat vähitellen. Yleisen tuen vaiheessa lapsi tai nuori saa tukiopetusta. Tuen muotoja pohtivat yhdessä opettaja tai tarvittaessa muut asiantuntijat, oppilas sekä vanhemmat tai huoltajat. Tehostetun tuen vaiheessa korostuvat osa-aikainen erityisopetus,

Ongelmatilanteissa kielihäiriöisen lapsen viisas opettaja ja usein myös huoltaja on yleensä mennyt aivan ensimmäiseksi saamaan neuvoa, tukea ja asiantuntija-apua kouluterveydenhoitajalta ja -lääkäriltä, psykologilta tai puheterapeutilta lapsen oppimisen ja kasvamisen solmujen avaamisessa. Siis aivan ensimmäiseksi ja joskus myös viimeiseksi, kun opettajan omat keinot ja voimavarat ovat loppuneet. Usein juuri koululääkäri on kyennyt opastamaan opettajaa ja lasta eteenpäin. Kaikissa tuen vaiheissa on olennaista opettajan, oppilaan ja huoltajien yhteistyö sekä tehostetun ja varsinkin erityisen tuen vaiheessa moniammatillisen oppilashuollon kanssa tehtävä yhteistyö. Nimenomaan kielihäiriöisen lapsen huoltajille tärkeitä moniammatillisen oppilashuoltoryhmän jäseniä ovat mm. puheterapeutti, lastenneurologi,

Katariinan koulu

sesta sekä kielen että mahdollisesti muiden asioiden oppimiseen. Lisäksi mieluusti ajantasaista tietoa koti- ja seutukunnan kielelliseen erityisvaikeuteen tarjolla olevista tuki- ja kuntoutuspalveluista. Uudiskäsite varhainen tuki tarkoittaa lapsen kohdalla jo päiväkodissa aloitettua puheterapiaa ja muuta kuntoutusta. Tukea jatketaan koulussa siihen saakka, kunnes riittävä varmuus nuoren selviytymisestä muissa opinnoissa saadaan. Usein tämä tapahtuu perusopetuksen päätösvaiheessa, jossa asiantunteva ja mahdollisuuksia avaava ammatinvalinnan- ja oppilaanohjaus on aivan olennaista. Tässä vaiheessa 16-vuotiaalle kielihäiriöinen nuori voi avautua mahdollisuus kuntoutusrahaan, kun koulun moniammatillinen ryhmä ja sen lääkäriasiantuntija sitä lausunnoissaan hänelle puoltavat.

Puheterapeutti Marjut Paavilainen treenaa Eemelin puhetta.

VARHAISTA TUKEA JO PÄIVÄKODISSA Viime aikoina on ollut yleistä, tehostettua ja erityistä tukea koskevaa

myönteistä uutisointia. Sen lisäksi näkyy erityistä tukea koskevaa hämmentävää päivälehtikirjoittelua, joka tukeutuu sukupolvien takaisiin ennakkoluuloihin. Varsinkin erityisluokanopettajan tarjoama erityinen tuki on julkisuudessa tikun nokassa. Julkilausuttuna tavoitteena on ehkäistä oppilaiden siirtyminen erityisen tuen piiriin, jossa ovat parhaiten toimivat palvelut ja moniammatillinen oppilashuolto. Toiset puoltavat tuen antamista suunnitelmallisesti ja pitkäaikaisesti kustannustehokkaiden järjestelmien, so. yleisen ja tehostetun tuen piirissä. Tämä ajattelumalli ei sovi monen erityistä kielellistä tukea tarvitsevan lapsen opetukseen. Hänen tulee saada tuki oikea-aikaisesti kielenkehityksen herkkyysvaiheessa, jota kestää syntymästä ehkä kymmeneen ikävuoteen saakka, eikä takapainotteisesti peruskoulun yläluokilla, jolloin kielen ja kommunikaation oppimisessa on paljon korvaamatonta jo menetetty. Kun pienen lapsen vanhempi on saanut esimerkiksi puheterapeutin arvion kielenkehityksen erityisvaikeudesta, niin jo siinä vaiheessa vammaisjärjestön tarjoama tuki, esimerkiksi sopeutumisvalmennus, on tärkeää. Sen yhteydessä tulee tarjota tietoa erityisvaikeuden vaikutuk-

YKSILÖLLISTÄ AMMATINVALINNANOHJAUSTA Yksilöllinen ammatinvalinnanohjaus, jossa kielihäiriöinen nuori tutustuu erilaisiin oppilaitoksiin ja niiden tarjoamiin hänelle soveltuviin ja mielui-

Katariinan koulu

kouluterveydenhoitaja, koulupsykologi, foniatri ja lasten neuropsykologi. Käsitykseni ja kokemukseni mukaan moniammatillinen oppilashuoltoryhmä toimii parhaiten siten, että valmistelu tapahtuu kolmikantaisesti. Siihen osallistuvat opetushenkilöstö, oppilas ja huoltajat sekä terveys- ja sosiaalitoimen henkilöstö (esimerkiksi lääkäri ja psykologi) tasavertaisessa yhteistyössä ilman sananvalta- tai alistussuhteita. Kun näin toimitaan, ei ole merkitystä sillä, kuka muotoilee yhteisen käsityksen selvitysten ja lausuntojen pohjalta esitykseksi erityiseen tukeen siirtymisestä. Tasavertaista yhteistyötä helpottaa myös se, että uusien säädösten mukaan koululla on oikeus saada sosiaalija terveysviranomaiselta sellaisia oppilasta koskevia tietoja, jotka ovat opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömiä. Omassa koulutyössäni olen aina saanut riittävät tiedot terveydenhuollolta oppilaistani. Joidenkin kuntien sosiaalitoimen lastensuojelun salassapitosäädösten käytännöt voivat nyt muuttua.

Katariinan koulun suuri ystävä, jonglööri Kai Kuutamo pienten oppilaiden ihmeteltävänä.

1/2011 KIELIPOLKU

OPIMME ELÄMÄÄ VARTEN! Non scholae, sed vitae discimus

lähtien. Opetusministeriö asetti asiaa tutkimaan vuonna 2006 työryhmän, joka julkisti seuraavana vuonna Erityisopetuksen strategia -selvityksen. Toisaalta on painotettu voimakkaasti kansainvälisiä sopimuksia, ohjelmia ja julistuksia. Niiden lähtökohtana on Suomen koulutusjärjestelmän ja opetuksen kehittäminen niin, että kaikkien lasten ja nuorten oppiminen voidaan turvata mahdollisimman hyvin (esimerkiksi Salamancan julistus 1994, Luxemburgin perusasiakirja 1996). Huolen rinnalle ja vastapainoksi voidaan asettaa Suomen 15-vuotiaiden nuorten erinomaiset tulokset OECD-maiden Pisa-tutkimuksissa. Suomessa toteutetulla erityisen tuen järjestelmällä on ollut menestykseen oma myönteinen osuutensa. Tosin vertailu on tapahtunut lukutaidossa, matematiikassa ja luonnontieteissä, jotka eivät yleensä ole kielellistä tukea tarvitsevan nuoren vahvuusalueita.

VALINNAISUUS ON MAHDOLLISUUS

siin vaihtoehtoihin, antaa nuorelle jo selvyyden nuorisoasteen jatkokoulutuspaikasta ja varmuuden siinä pärjäämisestä. Usean vuoden aikana huoltajien sekä nuoren ja erityisen tuen ammatinvalinnanohjauksen yhteistyöllä nuorelle on viitoitettu tie tulevaisuuteen, hän on löytänyt merkityksen ja suunnan elämällensä. Näin vältetään nykyään liian monen nuoren kokema syrjäytyminen nuorisoasteen koulutuksesta. Kielenkehityksen parissa työskentelevien järjestöjen kannattaa huomioida ammatinvalinnan- ja oppilaanohjaajat. Nykyisin yhä suurenevissa kouluyksiköissä näillä opettajilla saattaa olla satoja oppilaita, jolloin muutaman oppilaan kielellinen erityisvaikeus ja tarvittava yksilöllinen ohjaus ja nivelvaiheen ”saattaen vaihdettava” -tuki jää hektisessä työrytmissä puuttumaan. Työskentelen erityisen kielellisen tuen koulussa, jossa oppilaanohjaa8

KIELIPOLKU 1/2011

jan työpanoksesta pääosa kohdistuu noin 40 oppilaaseen, joista parisenkymmentä siirtyy menestyksellisesti vuosittain nuorisoasteen jatko-opintoihin. Hänen rinnallaan ja tukenaan työskentelee moniammatillinen ammatinvalintaryhmä. Erityisen kielellisen tuen oppilaanohjaajan työ on vaativaa. Hän toimii tietysti eri nuorisoasteen oppilaitosten, mutta erityisesti terveydenhuollon, sosiaalitoimen, järjestöjen ja kuntien rajapinnoilla. Voisivatko yhdistykset vastata oman osaamisalueensa sisällä erityisen kielellisen tuen oppilaanohjaajien verkostotyöstä ja koulutuksesta?

KANSAINVÄLINEN NÄKÖKULMA Säädösmuutosten taustalla on huoli erityisopetuksen oppilaiden määrällisestä kasvusta. Se on ollut voimakasta 1990-luvun loppuvuosista

Hyvä koulu tunnistaa nuoren yksilöllisiä vahvuuksia ja tukee lahjakkuutta, ilmenevät ne lukuaineiden ohessa musiikissa, kotitaloudessa, kädentöissä, sosiaalisissa taidoissa tai hienona käyttäytymisenä. Koulu satsaa nimenomaan lahjakkuuden tukemiseen tuki-, kerho- ja pienryhmäresurssia ja tarjoamalla yksilöllistä, muuta koulumenestystä tukevaa opetusta ja kuntoutusta – vaikkapa rumpujensoitonopetusta, tunnelukkoja avaavaa ratsastusterapiaa tai draamaa. Opetuksen valinnaisuus on yksi kiehuvan kattilan kuumista perunoista. Sosiaalista tilausta olisi aidolle valinnaisuudelle – mikäli se ulotetaan kielihäiriölapseen ja hänen huoltajiinsa asti ja se kattaisi oppiaineiden laajuudet sekä kouluvalinnan. Mahdollisuus tulisi muuttaa todellisuudeksi. Suomessa on lukuisia kouluja, huippuyksiköitä, joiden toimintaajatuksen olennainen osa on valinnaisuus: esimerkiksi musiikkiin tai

Katariinan koulu

kieliin erikoistuneita peruskouluja. Niiden oppilaat ovat kouluun hakeutuessaan läpäisseet valintatestejä, esimerkiksi kieliluokkatestejä. Kukaan ei aseta näitä valinnaisia ja valikoivia kouluja kyseenalaiseksi. Myös kielihäiriöisille lapsille on hyviä tai soveltuvia huippuyksikköjä, joissa on moniammatillista asiantuntijoiden täsmäopetusta ja kuntoutusta. Niiden erityiseen tukeen on jo sisäänrakennettuna valinnainen elementti. Oppilailla on henkilökohtainen suunnitelma, jossa on perustana tuntijako ja runsaasti täysin yksilöllistä ainesta, paljon valinnaista, tuntijakoa yksilöllistävää ja ylittävää. Opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma rakentuu lapsen ja nuoren vahvuusalueille. Niitä tunnistaa ja omalta osaltaan toteuttaakin moniammatillinen ryhmä. Näiden yksiköiden palvelussa on monipuolista pedagogista osaamista ja kattavaa terveydenhuollon ja kuntoutuksen ammattitaitoa. Uudet säädökset tarjoavat mahdollisuuden lisätä tätä palvelua: erityisen kielellisen tuen moniammatillisen opetuksen huippuyksiköitä ei polkaista tyhjästä, vaan ne ovat ja tulevat olemaan vuosien aikana yhteenhioutuneen työn tulosta. Nyt kannattaa suojella ja vahvistaa yhtä lailla vieraisiin kieliin erikoistuneita kielikouluja kuin erityisen kielellisen tuen huippuyksiköitä. Van-

Kuudennen luokan oppilaat yhdessä jumppatunnilla läheisellä opettajainkoulutuslaitoksella harjoittamassa tulevia opettajia.

hemmalle on tärkeää kysyä, missä on tänään lapseni tarvitsemaa erityisen kielellisen tuen opetusta ja koulu. Lapseni kielikoulu? Se, joka tarjoaa oppilailleen täyden osallistumisen ja tasa-arvon ja vielä hiukan ekstraa,

etuoikeuden oppia ja kasvaa hänen tarpeitaan ymmärtävässä yhteisössä. Nyt kannattaa tukea vanhempien lisääntyviä valinnanmahdollisuuksia hakea esimerkiksi lähikoulun pien- tai monimuotoryhmästä heidän lapselleen tai nuorelleen soveltuvaa tehostetun tuen palvelua. Varmaan jokainen koulussa oppilaana ja työntekijänä työskentelevä henkilö voi yhtyä erään aktiivisesti tuntijakokeskusteluun osallistuneen kansanedustajan ajatukseen, että koulumaailma tarvitsee nyt ensisijaisesti resursseja ja työrauhaa. ■

Katariinan koulu

Esa Haulivuori työskentelee Katariinan koulun rehtorina Turussa.

Erityisluokanopettaja Tiina Andersson opettaa tokaluokkalaisille Veikalle ja Aleksille matematiikkaa. Takana toisen ryhmän tukena koulunkäyntiavustaja Reija Ruusuvaara.

1/2011 KIELIPOLKU

ELISA POSKIPARTA JA ELINA LAHTI

Kohti jatkokoulutusta ja työelämää

Millaista apua koulu voi tarjota nuorelle opiskelupaikan ja oman ammatin löytämiseksi? Oppilaanohjauksen keinoista kertoo Elina Lahti turkulaisesta Katariinan koulusta.

ppilaanohjaajan rooli on olla nuoren ja huoltajien tukena, rohkaista ja kannustaa heitä eteenpäin. Tuen määrä vaihtelee yksilön ja hänen valmiuksiensa mukaan. Näin kuvaa työtään erityisluokanopettaja Elina Lahti, joka on työskennellyt Katariinan koulussa oppilaanohjaajana jo yli kymmenen vuotta. Tavoitteena on kuitenkin aina aktivoida oppilasta niin, että hän kiinnostuu omasta tulevaisuudestaan, suuntaa katseensa siihen ja huomaa, että hän on itse oman elämänsä tekijä. Tuki on konkreettista ja henkistä. Konkreettinen tuki tarkoittaa sitä, että oppilaanohjaaja antaa tietoa erilaisista ammateista ja koulutuksen vaihtoehdoista, järjestää tutustumiskäyntejä, koulutuskokeiluja, auttaa täyttämään lomakkeita ja hakupapereita.

KIELIPOLKU 1/2011

Henkinen tuki on myös todella tärkeä. Nuorelle ja huoltajille merkitsee paljon tietoisuus siitä, että he tässä merkittävässä siirtymävaiheessa eivät ole yksin, vaan koulu on mukana ja antaa tarvittavaa tukea sekä kuuntelee.

ALKUUN JO KUUDENNELLA LUOKALLA Opinto-ohjaaja aloittaa nuorten kanssa työskentelyn jo kuudennen luokan kevätlukukaudella. – Olen mukana vanhempainillassa, jossa käsitellään yläkouluun siirtymistä ja siihen liittyviä valintoja. Tämä on ensikontakti vanhempiin. Kierrän lisäksi tukioppilaiden kanssa luokissa ja kerron yläkoulussa opiskelusta, opiskelun valinnaisuudesta ja valintojen toteuttamisesta Katariinan koulussa, kertoo Elina Lahti.

Yläkoulun seitsemännellä luokalla ei ole vielä luokkatunteja, mutta oppilaanohjaaja keskustelee tarpeen mukaan oppilaiden kanssa ja haastattelee heistä jokaisen. – Jos vanhemmat ovat aktiivisia, voin keskustella myös heidän kanssaan. Koskaan ei ole liian aikaista.

MINÄTUNTEMUKSEN LISÄÄMINEN Kahdeksannella luokalla oppilaanohjausta on yksi viikkotunti. Oppituntien tavoitteena on tutustua peruskoulun jälkeisiin valintavaihtoehtoihin sekä lisätä nuoren minätuntemusta erilaisin harjoituksin. Mitä paremmin nuori itsensä tuntee, sitä helpompi hänen on tehdä valintoja elämässään. Oppilaat kertovat ja kuvailevat itseään ja laativat kirjoitelmia aiheesta minkälainen minä olen. Minätehtävillä

pyritään löytämään oppilaiden vahvuuksia, joita jokaisella on. Vastaavasti mietitään myös rajoitteita ja heikkoja alueita, jotta osataan asettaa realistiset tavoitteet jatkosuunnitelmille. Mietitään, miten heikkoihin alueisiin voi suhtautua ja kuinka ne voisi ottaa osaksi persoonallisuuttaan, miten ne ehkä rajoittavat mahdollisuuksia. Toisaalta voidaan miettiä, mitä kaikkea voidaan kuitenkin tehdä rajoitteista huolimatta. Oppilas saattaa kohdata erilaisuutensa ensimmäistä kertaa samalla kun murrosikä on alkamassa. Tai oppilas kokee erilaisuutensa vahvemmin tai voimakkaammin. – Pyrimme tekemään erilaisuudesta luonnollisen asian. Me kaikki olemme ainutlaatuisia ja jokaisella on jotain haasteellista elämässään, Elina Lahti korostaa.

TYÖELÄMÄÄN TUTUSTUMISTA Työelämään tutustuminen alkaa kahdeksannella luokalla. Joskus jo seitsemännen luokan oppilaat tulevat käytävällä kysymään työelämään tutustumisjaksosta (TET), vaikka siitä ei ole vielä puhuttu. Into on siis kova. Katariinan koulussa viikon kestoisia TET-jaksoja on sekä kahdeksannella että yhdeksännellä luokalla. – Pidän TET-jaksoja tosi tärkeinä. Oppilaat pääsevät kokeilemaan toimimista vieraiden aikuisten työntekijöiden kanssa, kontaktien luomista ja pärjäämistä. On hyvä, jos oppilailla on jotain suhteita työpaikkoihin esimerkiksi vanhempien kautta. Hyppy työelämään ei ole liian suuri, jos tutustumispaikassa on joku entuudestaan tuttu aikuinen. Yhdeksännen luokan tutustumisjakson suhteen opinto-ohjaaja toivoo, että paikkaa haettaisiin jatkoopiskelun suuntaisesti. – Näin oppilas saa vahvistusta omille urasuunnitelmilleen. Hyvää palautetta on myös huomata, ettei työ ollutkaan oletuksen mukaista, jolloin se voidaan sulkea pois. Pääsääntöisesti kaikki tykkäävät TETjaksostaan. – Pohjustamme jaksoa käymäl-

TUTUSTUMINEN TOISEN ASTEEN OPPILAITOKSIIN

lä ennakkoon tekemässä kirjallisen työsopimuksen työpaikalla yhdessä oppilaan kanssa. Vakiopaikkoja on jonkin verran. TET-paikat valitaan kuitenkin aina oppilaiden kiinnostuksen ja mielenkiinnon mukaan. Niinpä joka vuosi löydetään myös uusia TETpaikkoja, Elina Lahti kertoo. Tänä vuonna yhdeksäsluokkalaiset harjoittelivat muun muassa apteekissa, ratsastuskeskuksessa, kuntosalissa, leipomossa, kirjastossa, tavaratalossa, ravintolassa, päiväkodissa, pyöräliikkeessä, ruokamarketissa, muovitukussa, autonkuljettajan apupoikana, kone- ja metalliﬁrmassa, kaupunginteatterin puvustamossa sekä nuorisoasiainkeskuksessa. Tavoitteena on, että oppilaat olisivat mahdollisimman omatoimisia paikkojen haussa. Tarvittaessa aina avustetaan. – Ajatuksena on, että jokainen toimii omien rajoitusten ja mahdollisuuksien mukaan. Ketään ei jätetä yksin. Oppilaskirjo on laaja ja tuen tarve vaihtelee suuresti. Yhdessä oppilaiden kanssa mietitään, soitetaanko, mennäänkö käymään vai laaditaanko kirje TET-paikkaa haettaessa. Oppilaat ovat saaneet erittäin hyvää palautetta tutustumispaikoistaan. – He ovat tunnollisia ja ahkeria, eikä heillä ole poissaoloja. Kukaan ei ole lopettanut kesken viikkoa. TETjakson loputtua oppilaat kirjoittavat viikosta raportin ja lähettävät sen kiitokseksi ja palautteeksi työnantajalle, Elina Lahti kertoo.

Oppilailla on mahdollisuus tutustua toisen asteen oppilaitoksiin ja opintoihin vierailujen ja koulutuskokeilujen avulla. Näiden avulla voidaan arvioida ja selvittää oppilaiden opiskeluvalmiuksia, motivaatiota ja soveltuvuutta opiskeluun. – Oppilaitoksen opinto-ohjaaja järjestää vierailupäivän, jossa ovat mukana oppilas tai oppilasryhmä ja oppilaanohjaaja. Myös vanhemmat ovat aina lämpimästi tervetulleita mukaan tutustumiskäynneille. Ennen vierailua juttelen oppilaanohjaajan kanssa oppilaasta ja hänen mahdollisuuksistaan hakeutua alalle. Käynnin aikana voidaan tavata myös tutoropiskelijoita, jotka kertovat kokemuksia opiskelustaan. Oppilaanohjaajan kanssa keskustellaan muun muassa siitä, miten kannattaa hakeutua opiskelemaan ja käytettäisiinkö joustavaa valintaa. Joustavalla valinnalla tarkoitetaan sitä, että hakija voidaan erityisistä syistä valita opiskelijaksi ammatilliseen koulutukseen, vaikka hänen pisteensä eivät riittäisi sisäänpääsyyn normaalihaussa. Erityisiä syitä ovat esimerkiksi terveydelliset syyt ja alisuoriutuminen koulussa, jos taustalla on oppimisvaikeus. Koulutuskokeilu on nuorelle käytännönläheinen tapa tutustua eri koulutusaloihin. Useamman päivän kokeilujakso sisältää oppilaitokseen ja sen koulutusaloihin tutustumista ja opiskeluun osallistumista. Oppilaalle on tärkeää nähdä, millaista opiskelu on ja jatkuuko hänen innostuksensa. Opettaja seuraa oppilaan työskentelyä. Vierailukäynnit sekä 1–2 päivän tutustumisjaksot ovat yleensä maksuttomia. Useamman päivän koulutuskokeilut sen sijaan ovat maksullisia. Maksusitoumuksen voi saada Kansaneläkelaitoksen paikallistoimistosta, työ- ja elinkeinotoimistosta, kotikunnasta tai vakuutuslaitoksesta. – Koulutuskokeilusta saadaan tosi arvokasta tietoa kirjallisena palautteena. Todennäköisesti nuorta on myös hieman testailtu ja kartoitettu

1/2011 KIELIPOLKU

hänen edellytyksiään kyseiselle alalle, Elina Lahti kertoo. Oppilailla ja heidän huoltajillaan on myös mahdollisuus osallistua oppilaitosten järjestämiin avoimien ovien päiviin sekä mahdollisiin esittelyiltoihin. Tutoropiskelijoita ja Katariinan koulun entisiä opiskelijoita käy myös kertomassa opinnoistaan. Nykyisin on myös saatavissa hyvää DVD-materiaalia oppilaitoksista ja ammatillisista opinnoista. Esimerkiksi YLE:llä on uusi DVD 17 eri ammatista, jossa kuvataan ammatillisten opintojen työssäoppimisjaksoja. – Tällaista tietoa nuoret tuntuvat kaipaavankin. Myös netistä löytyy monia hyödyllisiä osoitteita, joita olen laittanut oppilaille ja heidän vanhemmilleen tiedoksi ja tutustuttavaksi. Netistä löytyy myös ammatinvalintaan liittyviä testejä, vinkkaa Elina Lahti.

hän on sosiaalinen, kätevä käsistään ja käytännön töissä vahva, vaikka teoriapuolella onkin ongelmia. Opettajat kehottivat hakemaan ja käyttämään joustavan valinnan lomaketta. Niinpä täytimme erillisen lomakkeen ja kirjasimme siihen pojan vahvuuksia. Mainitsimme myös koulukokeilun ja siitä saadun palautteen. Poika pärjäsi opinnoissaan hyvin ja on vakituisessa työsuhteessa rekkamiehenä. Ammatilliset erityisammattioppilaitokset, kansanopistojen yleissivistävät koulutukset, vuoden kestävät valmentavat koulutukset sekä vuoden kestävä lisäopetus (ns.10-luokka) eivät ole mukana yhteishaussa. Koulutuksiin haetaan suoraan oppilaitoksen omalla hakulomakkeella.

YHTEISHAKU, JOUSTAVA VALINTA VAI ERILLISHAKU? Ammatilliseen peruskoulutukseen (perustutkinnot) ja lukiokoulutukseen haetaan ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaussa. Oppilaat hakevat peruskoulupohjaisiin koulutuksiin tai peruskoulupohjaisiin erityisryhmiin. Erityisryhmät ovat pienryhmiä, ja ne on tarkoitettu erityistä tukea tarvitseville oppilaille. Nykyisin yhteishaku tapahtuu sähköisesti keväisin. Oppilas voi hakea viiteen eri vaihtoehtoon. Tärkeää on se, minkä vaihtoehdon laittaa ensisijaiseksi. – En käytä systemaattisesti joustavaa valintaa. Käytän sitä, jos saan vahvistusta oppilaitoksesta ja on selkeitä syitä tai perusteita sille, miksi sitä voi käyttää ja miksi se on oppilaan edun mukaista. Joustavan valinnan hakulomake ja perusteet haulle lähetään suoraan oppilaitokseen tiedoksi, Elina Lahti kertoo. Esimerkkinä Elina Lahti kertoo pojasta, jolla oli yksilöllinen opetussuunnitelma ja joka hakeutui yleislinjan logistiikkapuolelle. – Hän meni ensin kokeilemaan opiskelua. Kokeilujaksosta saatiin vahvistusta ja varmistusta sille, että 12

KIELIPOLKU 1/2011

Katariinan koulun oppilaat jatkavat lähes kaikkiin peruskoulun jälkeisiin jatkokoulutusvaihtoehtoihin: peruskoulupohjaisille yleisille linjoille ammatillisiin oppilaitoksiin, peruskoulupohjaisille erityislinjoille ammatillisiin oppilaitoksiin, erityisammattioppilaitoksiin, ammatillisten oppilaitosten yhteydessä järjestettävään vuoden kestävään valmentavaan koulutukseen sekä vuoden kestävään lisäopetukseen eli ns. 10-luokalle. Lisäksi 1–3 oppilasta jatkaa myös lukioon vuosittain.

YKSILÖLLISTÄ JA KOKONAISVALTAISTA TUKEA Oppilaanohjaajan nuorelle antama tuki on aina sekä yksilöllistä että kokonaisvaltaista. Jokaiselle päättöluokan oppilaalle laaditaan yhdeksännen vuosiluokan syksyllä HOJKS, joka sisältää henkilökohtaisen jatkokoulutussuunnitelman.

Katariinan koulun jatkokoulutuspalaverissa ovat aina läsnä oppilas huoltajineen, luokanvalvoja, koululääkäri tai terveydenhoitaja ja oppilaanohjaaja. Usein paikalle kutsutaan myös rehtori, mahdollisesti nuoren kuntoutukseen osallistuneet terapeutit sekä kotikunnasta sosiaalitoimen edustaja. Vaikka palaverissa ensisijaisesti pohditaan toki oppilaan jatkokoulutuspaikkaa peruskoulun jälkeen, mietitään samalla myös elämää laajemmin ja pidemmällä aikavälillä. Ohjaustoiminta on siis moniammatillista ja perustuu toimivaan yhteistyöhön kaikkien osapuolten kanssa. Periaatteena on myös, että koko koulu osallistuu ohjaustoimintaan. – Tämä periaate toteutuu mielestäni kiitettävästi ainakin meidän koulussa, Elina Lahti sanoo. Kun kyseessä olevilla nuorilla on usein kielellisiä, kommunikaatioon tai sosiaaliseen elämään liittyviä vaikeuksia, pyritään opintoihin liittämään runsaasti harjoituksia, jotka rohkaisevat nuorta sosiaaliseen kanssakäymiseen (TET-jaksot ja yrittäjyyskasvatus) ja auttavat heitä arvostamaan itseään ja osaamistaan. Nuoren osallistumista, aloitteellisuutta sekä itsenäistä toimintaa tuetaan. – Joskus tulee tilanteita, jolloin vanhemmilla ja/tai oppilaalla rima on liian korkealla tai liian matalalla. Silloin pitää vain olla mahdollisimman rehellinen ja kertoa koulun kanta asiaan, jos pidämme todennäköisenä, ettei oppilas menestyisi suunnittelemissaan opinnoissa tai työtehtävissä rajoitteidensa vuoksi, Elina Lahti toteaa. – Mutta se ei tarkoita sitä, että oppilaan pitäisi kokonaan luopua unelmastaan. Pyrimme löytämään vaihtoehdon, jossa nuori voisi hyödyntää vahvuuksiaan, mutta opinnot eivät ole olisi kuitenkaan liian haastavia. Näin kiinnostus alaa ja ammattia kohtaan voi säilyä, Elina Lahti sanoo. ■ Psykologian tohtori Elisa Poskiparta toimii erikoistutkijana Turun yliopiston Oppimistutkimuksen keskuksessa ja Elina Lahti oppilaanohjaajana Katariinan koulussa.

Katariinan koulun entiset oppilaat Sanni, Lidia, Marjaana, Jussi, Teemu, Henna, Anna ja Kaj ovat peruskoulun jälkeen löytäneet omat polkunsa opintoihin ja työelämään.

räänä iltana Katariinan koululle kokoontui kahdeksan koulun entistä oppilasta haastateltaviksi tähän juttuun. Haastattelijoiden, Elisa Poskiparran ja Elina Lahden, lisäksi mukana oli koulun rehtori Esa Haulivuori. Tilaisuudesta muodostui lämminhenkinen jälleentapaaminen, jossa muisteltiin paljon menneitä naurun lomassa. Katariinan koulu on esiluokasta yhdeksänteen luokkaan käsittävä yhtenäiskoulu, joka toteuttaa yksitoistavuotista oppivelvollisuutta yleisten tavoitteiden mukaisesti. Oppilas voi opiskella myös oman yksilöllisen opinto-ohjelmansa mukaan. Oppilaiden on mahdollista saada motoriikkansa, kielenkehityksensä tai pitkäaikaissairautensa vuoksi opetuksellista kuntoutusta opetusklinikassa sekä lääkinnällistä kuntoutusta, puheterapiaa, toimintaterapiaa ja fysioterapiaa.

Marjaana ja Teemu jatkoivat peruskoulun jälkeen lukioon ja muut kädentaitoa painottavan yläkoulun jälkeen ammatilliseen koulutukseen. Katariinan koulussa yläkoulun opettajat ovat erityisluokanopettajia ja aineenopettajia. Aineenopettajien vankka aineenhallinta helpottaa oppilaiden lukioon siirtymistä. Kaikilla on tällä hetkellä työ- tai opiskelupaikka. Kuusi heistä on työelämässä ja kaksi opiskelee vielä.

HEVOSHOITAJAKSI JA VARASTOMIEHEKSI

LUKIOON JA AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN Vanhimmat oppilaat olivat päättäneet peruskoulunsa jo 1998 ja nuorimmat kymmenen vuotta myöhemmin. Kuusi heistä oli käynyt koko peruskoulun Katariinan koulussa tai Hakamaan koulussa, jonka niminen koulu aiemmin oli.

Sanni on hevostyttö. Talleilla hän sai kuulla ensimmäisen kerran Ypäjän hevosopistosta ja joku kehotti häntä pyrkimään. Tähän yleisopetuksen kouluun pyrkiminen sisälsi valintakokeen ja haastattelun. Sanni oli valittujen 30 tytön joukossa ja hän lähti peruskoulun loputtua perushevoshoitajan linjalle. Nykyään opiston yhteydessä on myös lukio. Opistotasoinen koulutus on kolmivuotinen. Ypäjän jälkeen Sanni kouluttautui vielä maatalouslomittajaksi, kävi tarhaeläinkoulutuksen ja työskentelee tällä hetkellä maatalouslomittajana. Töitä riittää! Kaj kävi ensin kymppiluokan ja

lähti sitten opiskelemaan Invalidiliiton Järvenpään koulukeskukseen. Jo kymppiluokalla hän vietti siellä kahden viikon tutustumisjakson. Kaj kävi myös kaksi kertaa asumiskokeilussa harjoittelemassa itsenäistymistä ja opettelemassa arjen rutiineja. Tällä hetkellä ainakaan Turun seudulla asumisharjoittelumahdollisuutta ei oikein ole tarjolla, mikä oppilaanohjaajan mukaan on puute. Koulutuksen aloittaminen oli Kajn mukaan kova paikka. Hän luuli olevansa aikuinen ja yhtäkkiä hän olikin 200 kilometrin päässä kotoa eikä lähellä ollut ketään tuttua. Opettaja oli kuitenkin todennut opiskelijoille, että vaikka täällä on kovaa, elämä koulun ulkopuolella on vielä kovempaa. Kaj muistelee Järvenpäätä parhaana koulutuspaikkana. Siellä tehtiin mm. yhteistyötä autokoulun kanssa ja käytiin autokoulu. – Minulle jäi sinne paljon kavereita ja heidän kanssaan soitellaan vielä tänäkin päivänä, Kaj kertoo. Kaj oppi puhumaan vasta kouluun tullessa ja hänellä on edelleen vaikeuksia puheen tuottamisessa ja motoriikassa. Kaj on hyvä esimerkki siitä, miten huumorilla, sinnikkyydellä ja uskolla omaan itseensä pärjää tämän päivän yhteiskunnassa. Tällä hetkellä hän on muuttoliikkeen palveluksessa varastomiehenä.

ELISA POSKIPARTA JA ELINA LAHTI

Katariinasta maailmalle

SIIVOOJAKSI JA SOSIONOMIKSI Lidia ja Marjaana kävivät alakoulun samalla luokalla, mutta Marjaana siirtyi yleisopetuksen kouluun kuudennen luokan jälkeen. Tytöt päättivät jo 10-vuotiaina, että heistä tulee isoina kummeja toistensa lapsille. Niin siinä sitten kävikin, vaikka Marjaana asuukin nykyään Salossa ja Lidia Kuusankoskella.

1/2011 KIELIPOLKU

Peruskoulun jälkeen Lidia opiskeli kaksi vuotta Naantalin kotitalous- ja sosiaalioppilaitoksessa. Lidia kertoi, että olisi halunnut kotitalouspuolelle. Paikkoja ei ollut riittävästi ja opettajat olivat sitä mieltä, ettei hän olisi siellä pärjännyt. Niinpä Lidia aloitti opiskelunsa hieman vastentahtoisesti puhdistuspalvelupuolella ja suoritti tutkintoon liittyvät kokeet pääsääntöisesti työnäyttöinä. Tällä hetkellä hän työskentelee siivoojana, mutta on työskennellyt myös kotiavustajana, päiväkodissa ja tehtaassa. Suoritettuaan lukion Marjaana aloitti välivuoden jälkeen sosionomin opiskelut Turun ammattikorkeakoulussa ja on juuri saanut vakinaisen paikan Pöytyällä. Marjaana kertoo, että jälkeenpäin on joskus ajatellut, että olisi voinut olla parempi käydä Katariinan koulussa vielä yläkoulu, ettei hyppäys olisi ollut niin suuri. – Yläkoulun alussa varsinkin pojat minua vähän ihmetteli, kun jotenkin erotuin joukosta. Sitten siihen vain sopeutui eikä kukaan enää kiinnittänyt huomiota. Yläkoulussa sain tukiopetusta matematiikassa ja äidinkielessä, Marjaana kertoo. Ylioppilaskirjoituksia varten Marjaana hankki lääkärintodistuksen dysfasiansa vuoksi ja sai kaksi tuntia lisäaikaa.

KOKIKSI JA HOTELLIVIRKAILIJAKSI Jussi ja Teemu ovat molemmat opiskelleet Turun ammatti-instituutissa hotelli- ja ravintola-alaa. Jussi on jo muutaman vuoden ollut työelämässä kokkina ja Teemu valmistuu ensi keväänä hotellivirkailijaksi. Jussi siirtyi kolmannella luokalla 14

KIELIPOLKU 1/2011

Katariinan kouluun luetun ymmärtämisen vaikeutensa vuoksi. Kokin ammatti on ollut Jussin toiveammatti jo pienestä pitäen. Hän tutustui TET-jaksoissa pitopalveluun ja tarjoilualaan. Peruskoulun jälkeen Jussi halusi kokeilla siipiään yleisopetuksen opinnoissa ja pärjäsikin siinä. Kolme veljeä on tarvittaessa auttanut matematiikassa ja äidinkielessä. Jussin mukaan ilman heitä hän ei olisi pärjännyt yhtä hyvin. Hänellä on ollut vakituinen työ kokkina jo kaksi vuotta. Teemu kertoi olleensa peruskoulun alaluokilla ujo ja hiljainen varmaankin puheen tuottamisen ongelman vuoksi, mutta jo yläkoulussa rohkeus lisääntyi. – Lukiossa reipastuin, kun jouduin omatoimisesti tekemään kaikenlaista ja toimimaan yhteistyössä opettajien kanssa. Lukioon meno oli täysin oma ajatukseni. Pärjäsin siellä hyvin ilman mitään erityistukea. Minulla ei ollut silloin vielä pidemmälle meneviä suunnitelmia. Ei ollut mitään unelma-ammattia, eikä ole vielä nytkään. Ehkä lähden vielä jotain uutta opiskelemaan hotellivirkailijan tutkinnon jälkeen, Teemu totesi.

ELÄINTENHOITAJAKSI JA PUUTARHURIKSI Henna ja Anna saivat päättötodistuksen Katariinan koulusta 2008. He opiskelevat molemmat VarsinaisSuomen maaseutuoppilaitoksessa, Henna eläinhoitajaksi ja Anna puutarhuriksi. Eläinhoitajakoulutukseen pääseminen edellyttää harrastuneisuutta

ja pyrkiminen sisältää sekä valintakokeen että haastattelun. Henna oli harrastanut kymmenen vuotta ratsastusta ennen pyrkimistään ja siitä se innostus lähti. Tällä hetkellä Henna on työharjoittelussa Sauvossa. Peruskoulun jälkeen Anna opiskeli vuoden Kaarinan sosiaalija terveysoppilaitoksen valmentavalla linjalla. Hän olisi halunnut luovalle alalle, koska on pitkään harrastanut kuvataiteita. Mitään sopivaa ei tuolloin kuitenkaan löytynyt. Tällä hetkellä Anna opiskelee kolmivuotista puutarha-alaa pienryhmässä, jossa hänen mukaansa on hyvä meininki ja ryhmähenki. Haastattelussa oppilaanohjaaja kehotti Annaa jatkamaan ﬂoristin erikoisammattitutkintoon – sillä tavoin ajatus luovasta alasta lähenisi.

HYVÄÄ JATKOA KAIKILLE Illan päättyessä oppilaanohjaajan loppusanat entisille oppilailleen olivat: – Kuullessani teitä tuntuu siltä, että teillä menee hyvin, ja että teille on kehittynyt hyvä itsetunto. Tiedän, että olette saaneet tehdä töitä tavallista enemmän. Elämässänne on myös muutakin kuin työtä: on harrastuksia, ystäviä ja sellaista. Me olemme ylpeitä teistä ja iloisia puolestanne. Hyvää jatkoa teille kaikille, Elina Lahti toivotti. ■ Psykologian tohtori Elisa Poskiparta toimii erikoistutkijana Turun yliopiston Oppimistutkimuksen keskuksessa ja Elina Lahti oppilaanohjaajana Katariinan koulussa.

MARJA JÄNTTI

Ammattiopistosta pienin askelin tulevaisuuteen Bovallius-ammattiopiston Turun koulutusyksikkö on erikoistunut kielija kommunikaatiohäiriöisten opiskelijoiden tukemiseen. Laura opiskelee siellä kokiksi ja Petri syventää osaamistaan tulevia jatko-opintoja varten.

TUKEA AMMATTIOPINTOIHIN Bovallius-ammattiopisto on S. ja A. Bovalliuksen säätiön ylläpitämä ammatillinen erityisoppilaitos. Opiskelijoiksi valitaan nuoria ja aikuisia, joilla on opinnoissaan tuen tarvetta niin, että opiskelu yleisessä ammattioppilaitoksessa ei onnistu. Bovallius-ammattiopistossa voi opiskella tutkintotavoitteisessa koulutuksessa useilla eri aloilla sekä valmentavassa että kuntouttavassa koulutuksessa. Oppilaitoksen päätoimipaikat sijaitsevat Laukaassa, Pieksämäellä ja Turussa. Koulutusta järjestetään myös useissa pienemmissä koulutusyksiköissä Keski-, Itä-, ja Varsinais-Suomessa. Laura suorittaa opintojaan Bovalliuksen Turun toimipaikassa. – Turku opiskelupaikkana kiinnosti, sillä kaupungista löytyy Nuortentalo. Halusin päästä sinne asumaan, Laura kertoo. Laura asuu opiskeluviikot Aivoliiton Turun Nuortentalossa, josta pääsee bussilla kätevästi kouluun. Kotona Karjalohjalla hän käy pari kertaa kuussa. – Opiskelu erityisammattikoulussa sopii minulle, sillä siellä saan tukea kommunikaatiooni, kertoo Laura.

KOMMUNIKAATIOMENETELMÄT KÄYTÖSSÄ Bovallius-ammattiopiston Turun koulutusyksikkö onkin erikoistunut kielija kommunikaatiohäiriöisten opiskelijoiden tukemiseen. Opetusryhmät ovat pieniä ja opetuksessa painotetaan tekemällä oppimista luennoimisen tai kirjasta pänttäämisen sijaan. Opetuksessa ja ohjauksessa käytetään myös puhetta tukevia ja korvaavia kommunikaatiomenetelmiä, joista tärkeimpiä ovat viittomakieli ja kuvakommunikointi. – Opiskelijoidemme erityisyyden taustalla on monenlaisia syitä, esimerkiksi kielihäiriö, kuulovamma, kehityksen viivästymä, kehitysvammaisuus, tarkkaavaisuuden ja keskittymisen ongelmat, autismin kirjoon kuuluvat oireyhtymät sekä mielenterveysongelmat. Ilman tukevaa oppimisympäristöä kaikki nämä aiheuttavat myös oppimisvaikeuksia, kertoo opintoneuvoja Pia Lehto. – Mutta me emme keskity ongelmiin, vaan lähdemme liikkeelle opiskelijan mahdollisuuksista, hän jatkaa.

OPISKELIJALLA YKSILÖLLINEN OPETUSSUUNNITELMA Opetus perustuu opiskelijan vahvuuksille, yksilöllisille tavoitteille ja oppimista tukeville opetusjärjestelyille. Jokainen opiskelija opiskelee yksilöllisen opetussuunnitelman mukaan, ja opetusta toteutetaan erityispedagogisin menetelmin. Yksilöllistä oppimista ovat tukemassa ohjaajat, koulunkäyntiavustajat ja henkilökohtaiset avustajat.

Jarno Virtanen

ppilaitos vaikutti mielenkiintoiselta ja koulutustarjonta oli monipuolinen, näin perustelee opiskelupaikkansa valintaa 19-vuotias Laura Merisalo. Laura opiskelee toista vuotta Bovallius-ammattiopistossa ravitsemisalan perustutkintoa. Tähtäimessä ovat suurtalouskokin paperit kolmen vuoden opiskelun jälkeen.

Laura Merisaari kokee catering-alan omakseen.

Opetuksen lisäksi oleellinen osa oppilaitoksen toimintaa ovat opiskelijan hyvinvointipalvelut. – Opiskelijoiden hyvinvointi ja aikuiseksi kasvun tukeminen on meille yhtä tärkeää kuin ammatin hankkiminen. Hyvinvointipalveluiden tehtävänä on luoda turvallinen, terveellinen ja viihtyisä opiskeluympäristö. Teemme myös tiivistä yhteistyötä opiskelijan vanhempien ja lähiverkoston kanssa, Pia Lehto kertoo.

1/2011 KIELIPOLKU

KOULUTUSKOKEILUN KAUTTA OPISKELEMAAN

Bovallius-ammattiopisto järjestää ammatillista erityisopetusta kartassa merkityillä paikkakunnilla.

Sekä Laura että Petri kävivät ennen opintojaan koulutuskokeilussa Bovallius-ammattiopistossa. Koulutuskokeilu on 3–5 päivän jakso, jossa opiskelija pääsee tutustumaan oppilaitokseen ja häntä kiinnostavaan alaan. – Siinä pääsi näkemään, millainen koulu tämä on ja että olisiko tämä mulle sopiva paikka, kertoo Petri. Koulutuskokeilun aikana arvioidaan opiskelijan soveltuvuutta alalle sekä tarvittavia opiskelun tukitoimia. – Koulutuskokeilu on osoittautunut hyödylliseksi ja turvalliseksi tavaksi aloittaa opinnot. Silloin odotukset ovat realistiset ja opintojen keskeyttämiset vähenevät, kertoo Pia Lehto. Lauran ja Petrin tavoin monen Bovalliuksessa opiskelevan nuoren kotipaikkakunta sijaitsee kaukana oppilaitoksesta. Siksi sekä Laukaassa, Pieksämäellä että Turussa oppilaitoksen yhteydessä on asuntola.

TYÖELÄMÄLÄHTÖISTÄ OPPIMISTA Myös vieremäläinen Petri Repo opiskelee Bovallius-ammattiopistossa Turussa. Meneillään on toinen vuosi kielija kommunikaatiohäiriöisille nuorille tarkoitetussa valmentavassa ja kuntouttavassa koulutuksessa. Koulutuksen aikana hankitaan osaamista tulevia jatko-opintoja varten. – Haaveenani ovat sähköalan opinnot, sillä elektroniikka kiinnostaa, kertoo 18-vuotias Petri.

KIELIPOLKU 1/2011

Bovallius-ammattiopistosta valmistuneet opiskelijat työllistyvät avoimille työmarkkinoille, tuettuun työhön, avotyöhön tai toimintakeskuksiin. Monet valmentavista ja kuntouttavista koulutuksista valmistuvat opiskelijat jatkavat opintojaan joko Bovallius-ammattiopiston tutkintoon johtavissa koulutuksissa tai hakeutuvat toisiin oppilaitoksiin.

– Oman paikan löytäminen opiskelijoillemme nykyisiltä vaativilta työmarkkinoilta on asia, jonka kanssa teemme hartiavoimin töitä ensimmäisestä työssäoppimisjaksosta lähtien. Kehitämme koulutustamme koko ajan enemmän työelämälähtöiseksi, jolloin oppiminen tapahtuu työpaikoilla oikeita työtehtäviä tehden. Opiskelijoille nämä työssäoppimisjaksot ovat mieluisia ja samalla kynnys siirtyä koulutuksesta työelämään madaltuu, Pia Lehto toteaa.

VALOISA TULEVAISUUS Sekä Laura että Petri näkevät tulevaisuutensa valoisana. – Askel kerrallaan mennään, ensin opinnot loppuun ja sitten töihin omalle alalle. Myös oma asunto on haaveissa, toteaa Laura. – Bovalliuksessa uskomme vahvasti, että osatyökykyiset työntekijät ovat lähitulevaisuudessa merkittävä työvoimareservi, jota oikeanlaisella koulutuksella ja tukitoimilla voidaan hyödyntää nykyistä paremmin, tiivistää Pia Lehto. ■ Marja Jäntti työskentelee kehittämispäällikkönä Bovallius-ammattiopistossa.

HAKEMINEN BOVALLIUSAMMATTIOPISTOON Opiskelijahaku elokuussa 2011 alkaviin koulutuksiin päättyy 31.3.2011. Bovallius-ammattiopisto ei ole mukana yhteishaussa. Koulutuksiin haetaan suoraan oppilaitoksen omalla hakulomakkeella. Hakulomakkeita saa kaikista ammattiopiston toimipaikoista, hakuoppaasta sekä kotisivuilta osoitteessa www.bao.ﬁ.

AURA YLI-SAVOLA

Kielihäiriöt ja kouluttautuminen aikuisiässä

Hyvän kasvun avaimet -tutkimuksen yhtenä aiheena on lasten kielenkehitys. Hankkeessa mukana ollut Aura Yli-Savola tarkastelee tässä artikkelissaan kielellisen erityisvaikeuden esiintyvyyttä, kielihäiriöiden suvuittaista esiintymistä ja vanhempien kouluttautumista.

uonna 2007 Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskuksessa aloitettiin laaja, monitieteinen Hyvän kasvun avaimet -seurantatutkimus, jossa selvitetään lasten ja nuorten hyvinvoinnin edellytyksiä. Tutkimuksessa on mukana monia eri teemoja liittyen lasten kasvuun ja kehitykseen. Yksi tutkittava aihe on lasten kielenkehitys ja siihen liittyvät tekijät. Seurantatutkimuksessa on mukana noin 1 800 varsinaissuomalaista lasta perheineen. Lasten kielenkehitystä tutkitaan muun muassa vanhempien täyttämien kyselylomakkeiden avulla. Vanhemmilta on raskausaikana kysytty heidän omasta kielenkehityksestään ja mahdollisista oppimishäiriöistään sekä syntyvän lapsen sisaruksen ja lähisukulaisten kielelliseen kehitykseen liittyvistä tekijöistä.

Kun lapsi tulee 3,5 vuoden ikään, tarkempaan kielelliseen arvioon kutsutaan kaikki lapset, joiden kielellinen varhaiskehitys ei ole edennyt odotusten mukaisesti.

POJILLA YLEISEMPÄÄ Hyvän kasvun avaimet -aineistosta on mahdollista tutkia kielellisen erityisvaikeuden esiintyvyyttä tarkastelemalla vanhempien omaa oppimistaustaa. Vaikka aiheesta on tehty kansainvälisesti runsaasti eri arvioita, on kielihäiriöiden esiintyvyyttä Suomessa tarkasteltu vain muutamissa tutkimuksissa. Arviot kielellisen erityisvaikeuden esiintyvyydestä vaihtelevat suuresti, koska sen kriteerit voidaan määritellä monella eri tavalla. Lisäksi tutkittujen lasten ikä vaikuttaa arvioon. Vielä 1980-luvulla Suomessa 1/2011 KIELIPOLKU

esiintyvyydeksi arvioitiin yleisesti 0,5–3 prosenttia. Myöhemmin arvio on kasvanut, ja nykyään kielellisen erityisvaikeuden esiintyvyydeksi arvioidaan 3–5 prosenttia. Yhdysvaltalaisessa seulontatutkimuksessa esiintyvyydeksi saatiin 7,4 prosenttia esikouluikäisillä lapsilla. Yleensä kielellistä erityisvaikeutta arvioidaan esiintyvän pojilla 2–3 kertaa enemmän kuin tytöillä. Tutkimuksessa selvitettiin kielihäiriöiden suvuittaista esiintymistä. Taustatietojen avulla saatiin tietoa myös siitä, miten erityisopetusta koskevat järjestelyt olivat vanhempien koulunkäynnin aikana järjestetty ja millaisen koulutuksellisen tason vanhemmat olivat hankkineet. Vanhempien omasta kielenkehityksestä tarkasteltiin kolmea eri piirrettä: myöhään puhumaan oppimista, epäselvää puhetta ja lapsena ollutta puheen ymmärtämisen vaikeutta. Lomakkeessa kysyttiin piirteiden esiintymistä lapsen äidillä, äidin puolisolla, sisaruksella ja lähisukulaisella. Tulosten mukaan yleisin kielenkehityksen vaikeuksien piirteistä oli myöhään puhumaan oppiminen, jonka esiintyvyys äideillä oli 1,1, puolisoilla 1,6, sisaruksilla 3,7 ja lähisukulaisilla 0,4 prosenttia. Epäselvää puhetta oli äideillä 0,5, puolisoilla 1,4, sisaruksilla 3,4 ja lähisukulaisilla 0,3 prosenttia. Puheen ymmärtämisen vaikeus oli harvoin todettu piirre. Sen esiintyvyys oli äideillä 0,4, puolisoilla 0,1, sisaruksilla 0,8 ja lähisukulaisilla 0,1 prosenttia. Syntyvän lapsen sisaruksilla oli siis kaikkia poikkeavan kielenkehityksen piirteitä enemmän kuin heidän vanhemmillaan tai lähisukulaisillaan. Ilmeisesti kielenkehityksen vaikeudet ovat lisääntyneet ja diagnostiikka tarkentunut vuosien kuluessa. Tässä aineistossa poikkeavan kielenkehityksen esiintyvyys tutkimukseen mukaan tulleen lapsen vanhempien osalta on alhaisempi kuin monissa muissa tutkimuksissa. Pienempiäkin lukuja on toki saatu. Poikkeavan kielenkehityksen piirteiden esiintyvyys on miehillä yleisem18

KIELIPOLKU 1/2011

pää kuin naisilla, mikä on tullut esiin muissakin tutkimuksissa. Aineisto on kerätty lasta odottavilta äideiltä kyselylomakkein. Heidän lapsuudestaan on aikaa yli kaksikymmentä vuotta, jolloin kielellisen erityisvaikeuden diagnosointi oli hyvin erilaista kuin nykyään. Tuloksia pohdittaessa onkin otettava huomioon se, kuinka hyvin tulevat äidit ja isät muistavat ja tietävät oman lapsuutensa ja sen, millaisia kielellisiä ongelmia heillä on mahdollisesti ollut. Lomakkeissa on kysytty tietoja myös lähisukulaisista, muun muassa syntyvän lapsen isovanhemmista. Heidän kielenkehityksestään voi olla vaikeaa, ellei mahdotonta, tehdä päätelmiä jälkikäteen. Voidaankin olettaa, että tämä seikka selittää osan matalasta kielellisen erityisvaikeuden esiintyvyydestä.

VAIKEUKSISTA HUOLIMATTA KORKEA KOULUTUSTASO Tulosten mukaan äideistä 18,2 ja isistä jopa 25,7 prosenttia oli saanut tukiopetusta puheen, lukemisen tai kirjoittamisen vaikeuksiin. Koko aineistossa esiintyvyys oli 22,0 prosenttia. Aineistossa tuli esiin myös myöhään puhumaan oppimisen ja kouluaikaisen tuki- tai erityisopetuksen yhteys. Jos äiti tai puoliso oli oppinut puhumaan tavallista myöhemmin, oli suurempi todennäköisyys siihen, että hän oli ollut koulussa tuki- tai erityisopetuksessa. Myöhään puhumaan

oppiminen näyttää siis olevan eräs riskitekijä kouluaikaisiin oppimisvaikeuksiin. Tutkimuksen aineiston vanhempien koulutustaso on korkeampi kuin suomalaisessa väestössä keskimäärin. Tutkimuksen äideistä 23 prosentilla ja isistä noin 19 prosentilla on ylempi korkeakoulututkinto, kun suomalaisista yli 15-vuotiaista ylemmän korkeakoulututkinnon on suorittanut noin seitsemän prosenttia. On mielenkiintoista, että korkeasta koulutustasosta huolimatta jopa yli viides isistä ja äideistäkin joka kuudes on saanut erityis- tai tukiopetusta. Suomen peruskoulujärjestelmä on ilmeisesti hyvin tehokas huomaamaan oppimisvaikeudet. Lapset saavat ajoissa riittävästi tukiopetusta, eivätkä putoa pois koulutusjärjestelmästä. Nyt kerätty aineisto osoitti, että oppimisvaikeudet eivät myöskään estä korkeaa koulutusta, mikä on hyvin positiivista. Hyvän kasvun avaimet -tutkimuksessa kerättävä aineisto on arvokas tietopankki lapsen kielen kehityksestä ja siihen vaikuttavista asioista. Tulevina vuosina on mielenkiintoista seurata, kuinka varhainen kielenkehitys on yhteydessä kouluiässä esiin tuleviin oppimisvaikeuksiin. ■ Aura Yli-Savola on logopedian opiskelija Turun yliopistossa. Hän on työskennellyt tutkimusavustajana Hyvän kasvun avaimet -tutkimuksessa ja tekee pro gradu -työtään artikkelin aiheesta.

Suklaanmakuinen

nykyaikainen lääke ummetuksen hoitoon

Tehokas ja hyvin siedetty Movicol sisältää elimistölle tärkeät elektrolyytit

UUSI!

Movicol säilyttää elimistön elektrolyytti- ja nestetasapainon Apteekeista ilman reseptiä. Raskauden ja imetyksen aikana sekä alle 12-vuotiaille lääkärin määräyksen mukaan. Tutustu pakkausohjeeseen.

1/2011 KIELIPOLKU

TARU LIIMATTA

Dysfasia ja nuorten aikuisten urapolut

Millaisia kokemuksia koulutuksesta, työstä ja niihin liittyvistä siirtymävaiheista on nuorilla aikuisilla, jotka ovat lapsena saaneet dysfasiadiagnoosin?

ielellisen erityisvaikeuden (dysfasian) esiintyvyysluvut vaihtelevat hyvin paljon (1–7 %) riippuen diagnosoinnin kriteereistä. Kielellinen erityisvaikeus vaikuttaa laaja-alaisesti lapsen kokonaisvaltaiseen kehitykseen, toimintakykyyn, vuorovaikutukseen, osallistumiseen ja oppimiseen. Ennustetta parantavat muun muassa oikein ajoitettu kuntoutus ja kielellisen oppimisen ja toimintakyvyn puutteiden huomioiminen koulussa. Kielellisen erityisvaikeuden oireiden säilymisestä ja häiriön pitkäaikaisvaikutuksista on varsin vähän luotettavaa tietoa. Viime aikoina näihin on alettu enenevissä määrin kiinnittää huomiota.

KIELIPOLKU 1/2011

SEITSEMÄN TARINAA Kasvatustieteiden kandidaatti Taru Liimatta selvitti pro gradu -tutkimuksessaan seitsemän lapsena dysfasiadiagnoosin saaneen 18–23-vuotiaan nuoren aikuisen kokemuksia koulutuksesta, työstä ja niihin liittyvistä siirtymävaiheista. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin nuorten aikuisten elämänsä varrella saamaa ja tarvitsemaa tukea. Tutkimus toteutettiin haastattelemalla nuoret aikuiset kevään 2009 ja syksyn 2010 välisenä aikana. Haastattelujen toteuttamishetkellä nuorista aikuisista kolme oli mukana työelämässä, kaksi toisen asteen koulutuksessa, yksi ammattikorkeakouluopinnoissa ja yksi valmistautui yliopiston

pääsykokeisiin. Neljällä heistä oli ammatillinen tutkinto suoritettuna. Nuoret aikuiset olivat edenneet elämässään kahdenlaista urapolkua, joko peruskoulusta ammattikoulun kautta työhön tai peruskoulusta lukion kautta korkeakouluun. Haastatellut nuoret aikuiset kuvailivat dysfasian vaikuttaneen heidän elämiinsä eri tavoin. Vastauksissa tulivat esille niin perheen kokemat tunteet lapsen kielelliseen vaikeuteen liittyen kuin yhteiskunnan asettamat paineet erityistä tukea tarvitsevalle lapselle ja nuorelle. Osa haastatelluista kuvaili myös häpeän ja alemmuuden tunnetta. Tutkimuksessa ilmeni selvästi dysfasian moninaisuus. Toiset haastatelluista nuorista aikuisista olivat esimerkiksi lapsesta

asti olleet sosiaalisia ja puheliaita, toiset taas kokivat puhumisen erityisesti vieraille ihmisille vaikeaksi ja mieluummin vetäytyivät omiin oloihinsa. Toisilla dysfasiaan liittyi kömpelyyttä ja toiset taas olivat liikunnallisesti erittäin lahjakkaita. Ryhmää voidaan pitää tässä suhteessa hyvin heterogeenisena.

Opi uutta. Jaksat paremmin. Ammattihenkilöstön koulutusta 2011 16.3. Oppimisen neuropsykologiset haasteet 31.3. Kohti kokonaista koulupäivää – konduktiivisen opetuksen perusteita 12.4. Kompassi käteen ja liikkeelle – liikkumistaitoa liikuntavammaiselle lapselle ja nuorelle, jolla on näkövamma tai näkötiedon käsittelyn vaikeuksia 13.-14.4. Kommunikointimateriaalin suunnittelu ja käyttö 19.4. Neuropsykologinen näkökulma lukitaitoihin 3.5. Neuropsykologinen ja pedagoginen näkökulma matematiikan oppimisen haasteisiin Koulutuspäivän osallistumismaksu 120 € sisältää opetusmateriaalin, lounaan ja kahvin tai teen.

TUKEA SIIRTYMÄVAIHEISIIN Tutkimukseen osallistuneet olivat enimmäkseen tyytyväisiä elämäänsä ja mahdollisuuksiinsa vaikuttaa urapolkujensa muotoutumiseen. Koulusta saatu tuki oli enimmäkseen tukiopetusta, pienryhmä- tai erityisopetusta ja opintojen ohjausta. Lisää tukea kaivattiin erityiskoulusta toisen asteen koulutukseen siirtyville. Myös erityistä tukea tarvitsevien työllistymiseen kaivattiin lisää panostusta erityisesti työvoimapalveluihin. Sosiaalinen kompetenssi näkyi nuorten aikuisten tavoitteiden asettamisessa ja eteenpäin pyrkimisessä. Sosiaaliselta kompetenssiltaan vahvemmat asettivat päämäärätietoisempia tavoitteita ja pyrkivät niihin aktiivisesti. He osasivat myös selkeämmin vaatia tarvitsemaansa tukea ja pitää kiinni oikeuksistaan. Vanhemmilta saatu tuki näyttäytyi elämässä menestymisen kannalta merkittävänä. Tutkimukseen osallistuneet nuoret aikuiset ovat selvinneet hienosti elämässään erilaisine tukiverkostoineen. Tutkimuksen pienestä aineistosta johtuen tulokset eivät ole yleistettävissä. Ne antavat kuitenkin eläviä esimerkkejä siitä, miten yhteiskunnassamme otetaan erilaiset oppijat huomioon. Tutkimus antaa myös kuvan siitä, minkälaisia ihmisiä haastatellut nuoret aikuiset ovat puheen tuottamisen ja ymmärtämisen vaikeuksineen ja oppimisen haasteineen. Tutkimusraportti on varmasti merkityksellinen ja antoisa niille vanhemmille, joiden lapsella on todettu kielellinen erityisvaikeus. ■

Lisätietoja: suunnittelija Anna Alavesa, anna.alavesa@ruskis.fi, 09 4733 9858 tai 040 555 2680 Ilmoittautumiset: koulutus@ruskis.fi Lisää koulutusteemoja: www.ruskis.fi/ammatillinen-täydennyskoulutus Tarjoamme tilauskoulutusta ajankohtaisista aiheista mm. perusopetuksen uudet tuulet, opetussuunnitelman perusteet ja oppilashuollon näkökulma. Kokoamme myös koulutusprosesseja asiantuntijaluentojen, konsultoinnin ja työnohjauksen yhdistelmistä tilaajan tarpeiden mukaan.

Oppimis-, osaamis- ja kehittämiskeskus Tenholantie 15, 00280 Helsinki, www.ruskis.ﬁ

Taru Liimatta: Dysfasia nuorten aikuisten urapoluilla – kokemuksia koulutuksesta, työllistymisestä ja niihin liittyvistä tukitoimista. Turun yliopisto, Kasvatustieteen laitos, aikuiskasvatustiede. Pro gradu -tutkielma, tammikuu 2011. Kirjoittaja on Turun yliopistosta valmistunut kasvatustieteiden kandidaatti.

1/2011 KIELIPOLKU

SATU LUKKA

Sosiaaliturvan muutokset 2011

Ajankohtaista asiaa sosiaalija terveydenhuollon palveluista ja muutoksista on koottu tähän tiiviiksi tietopaketiksi. INDEKSIKOROTUKSET Kansaneläkeindeksi nostaa Kelan tukia 0,4 %. Kansaneläke, perhe-eläke, rintamalisät, vammaistuet, sotilasavustus sekä työttömän peruspäiväraha ja työmarkkinatuki nousevat indeksikorotuksen verran 1.1.2011 alkaen. Vähimmäismääräiset sairaus-, äitiys, isyys- ja vanhempainrahat, erityishoitoraha ja kuntoutusraha sekä lapsilisät ja lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuki sidotaan kansaneläkeindeksiin 1.3.2011 lukien. Kelan sivuilla osoitteessa www. kela.ﬁ on taulukko, jossa on esitetty kunkin tuen määrät vuonna 2011.

KUNTOUTUSPSYKOTERAPIA LAKISÄÄTEISEKSI Kelan harkinnanvarainen kuntoutuspsykoterapia muuttui vuoden alusta lakisääteiseksi. Kela korvaa kuntoutuspsykoterapian sitä tarvitseville, jos he täyttävät korvausehdot. Korvauspäätökseen tuli muutoksenhakuoikeus. Kuntoutuspsykoterapian korvausehdot pysyvät ennallaan: korvaus maksetaan 16–67-vuotiaille henki22

KIELIPOLKU 1/2011

löille, joiden työ- tai opiskelukyky on mielenterveyden häiriön vuoksi uhattuna. Korvaaminen edellyttää kolmen kuukauden pituista asianmukaista hoitosuhdetta sekä psykiatrian erikoislääkärin arviota hakijan diagnoosista ja kuntoutustarpeesta. Kuntoutuspsykoterapiaa korvataan yhdellä päätöksellä enintään 80 kertaa vuodessa ja 3 vuodessa yhteensä enintään 200 kertaa. (Sosiaaliturvaopas pitkäaikaissairaille ja vammaisille 2011)

KOTIKUNNAN VOI VALITA VAPAAMMIN Tämän vuoden alussa voimaan tulleet kotikuntalain ja sosiaalihuoltolain muutokset parantavat erityisesti pitkäaikaissairaiden, vammaisten sekä vanhusten mahdollisuuksia valita kotikuntansa. Lakimuutosten myötä pitkäaikaisen laitoshoidon, asumispalvelujen tai perhehoidon tarpeessa oleva henkilö voi jatkossa valita uudeksi kotikunnakseen sen kunnan, jonka alueella olevassa toimintayksikössä tai asunnossa hän tosiasiassa asuu. Valintaoikeuden käyttäminen edellyttää sitä, että hoidon tai asumisen arvioidaan kestävän tai se on

kestänyt yli vuoden. Sosiaalihuoltolain muutoksen myötä henkilö voi pyytää palvelutarpeen arviointia ja palvelujen järjestämistä myös muista kunnista kuin kotikunnastaan. Näin henkilö voi hakeutua nykyisestä kotikunnastaan toisen kunnan asukkaaksi ja sen palvelujen piiriin. Lakimuutokset aiheuttavat kustannusten jakamista kuntien välillä. Palvelujen järjestämisvastuu siirtyy muuttopäivästä lukien uudelle kunnalle, mutta vastuu henkilön hoito- ja hoivapalvelujen kustannuksista säilyy hänen aiemmalla kotikunnallaan. (www.stm.ﬁ)

OMAISHOIDONTUEN PALKKIOT

Omaishoidon tuen palkkion vähimmäismäärä vuonna 2011 on 353,62 euroa kuukaudessa ja raskaan siirtymävaiheen palkkion alaraja 707,24

euroa kuukaudessa. Hoitopalkkion määrän tarkistus tehtiin myös sellaisiin hoitopalkkioihin, jotka on sovittu palkkion vähimmäismäärää suuremmiksi tai pienemmiksi ja jotka perustuvat ennen tarkistusajankohtaa voimassa olleeseen omaishoitosopimukseen. (www.kunnat.net)

SAIRAUSPÄIVÄRAHAN ENIMMÄISAIKAAN JOUSTOA

Jos työhön palanneen henkilön sairaus uusiutuu hänen oltuaan yhtäjaksoisesti työssä vähintään 30 päivää, sairauspäivärahaa voidaan maksaa, vaikka päivärahan enimmäisaika olisi täyttynyt. Sairauspäivärahaa maksetaan omavastuuajan jälkeen korkeintaan 50 arkipäivää. Sairauspäivärahan enimmäisaika on 300 arkipäivää. Nyt voimassa olevan lainsäädännön mukaan enimmäisajan täytyttyä oikeus päivärahaan saman sairauden perusteella alkaa vasta, kun henkilö on ollut työkykyinen yhtäjaksoisesti 12 kuukautta. Tavoitteena on kannustaa ja tukea työelämään palaamista sairausloman jälkeen. Lisäksi kansaneläkkeen ja sairauspäivärahan yhteensovittamista helpotetaan. Takautuvasti päivärahan kanssa samalle ajalle myönnetty kansaneläkelain mukainen työkyvyttömyyseläke ei poista oikeutta sairauspäivärahaan, vaan eläke vähennetään sairauspäivärahasta. Lait tulevat voimaan 1.7.2011. (www.superliitto. ﬁ)

TAKUUELÄKE KOROTTAA VÄHIMMÄISELÄKETTÄ Takuueläke korottaa Suomen vähimmäiseläkkeen 687 euroon kuukaudessa. Täyden kansaneläkkeen saajalle korotus on 101 euroa ja parisuhteessa olevalle lähes 170 euroa kuukaudessa.Takuueläke ei korvaa kansaneläkettä, vaan se on uusi eläke.

Takuueläkkeen täydestä määrästä vähennetään kaikki muut henkilön Suomesta tai ulkomailta saamat eläkkeet ja niitä vastaavat jatkuvat korvaukset. Siksi takuueläkkeen määrä jää pienehköksi suurimmalle osalle sen saajista. Takuueläkettä voi hakea Kelasta helmikuusta alkaen. Helpottaakseen hakemista Kela lähettää tammikuun lopulla kirjeen ja esitäytetyn hakemuslomakkeen palautuskuorineen kaikille täyden kansaneläkkeen saajille. Ne, jotka eivät ole saaneet kirjettä, voivat hakea takuueläkettä vasta helmikuussa. Toimistoon ei tarvitse lähteä, sillä takuueläkettä voi poikkeuksellisesti hakea myös soittamalla Kelan eläkeasioiden palvelunumeroon (020 692 202 ma–pe klo 8–18). Takuueläkkeessä on kuuden kuukauden takautuva hakuaika. Laki takuueläkkeestä tulee voimaan 1.3.2011. (www.kela.ﬁ)

laajemmalta alueelta yhteisymmärryksessä lähetteen tekevän lääkärin tai hammaslääkärin kanssa. Asiakas voi käyttää julkisia terveyspalveluja myös kotikuntansa ulkopuolella siellä, missä hän oleskelee pitempiaikaisesti. Vastuu sairauden kokonaishoidosta säilyy asiakkaan omalla terveyskeskuksella (yleensä kotikunnassa) ja palveluja saa omassa terveyskeskuksessa tehdyn hoitosuunnitelman mukaan. Toinen vaihe tulee voimaan 1.1.2014, jolloin valinnanvapaus laajenee koskemaan koko maan terveyskeskuksia ja erikoissairaanhoidon yksiköitä. Valinnanvapauden asteittainen laajentaminen mahdollistaa kuntien välisten korvausjärjestelmien suunnitelmallisen kehittämisen. (www.stm.fi)

TERVEYDENHUOLTOLAKI LISÄÄ VALINNANMAHDOLLISUUKSIA

Työkyvyttömyyseläkkeellä oleva voi ansaita työtuloja takuueläkkeen verran eli 687 euroa kuukaudessa ilman, että tulot vaikuttavat eläkkeeseen. Työtuloraja nousee 1.3.2011alkaen. (www.kela.ﬁ)

TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKKEEN TYÖTULORAJA NOUSEE

VAMMAISPALVELUJEN KÄSIKIRJA

Uusi terveydenhuoltolaki lisää asiakkaiden valinnanmahdollisuuksia. Jatkossa asiakas voi valita vapaammin hoitopaikkansa ja mahdollisuuksien mukaan myös häntä hoitavan terveydenhuollon ammattilaisen. Hoitopaikan valinnanvapaus laajenee vaiheittain. Ensimmäinen vaihe tulee voimaan 1.5.2011 terveydenhuoltolain voimaantulon yhteydessä, jolloin asiakas voi valita hoidostaan vastaavan terveysaseman oman kunnan tai yhteistoiminta-alueen sisällä. Erikoissairaanhoidon yksikön voi valita

Sosiaaliporttiin on valmisteilla vammaispalvelujen käsikirja, joka valmistunee helmikuun aikana. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos toteuttaa käsikirjan yhteistyössä sosiaalija terveysministeriön sekä muiden vammaispalvelualan toimijoiden kanssa. Sähköinen käsikirja on tarkoitettu asiakastyön tueksi vammaisalalla toimiville ammattilaisille. Käsikirjan lähtökohtia ovat ajankohtaisuus, helppokäyttöisyys sekä tiedon luotettavuus. Esikuvana toimii vuonna 2007 avattu Lastensuojelun käsikirja. Sosiaaliportin käsikirjat ovat maksuttomia ja avoimia kaikille internetin käyttäjille. (www.sosiaaliportti.ﬁ) ■ Satu Lukka toimii alusihteerinä Aivoliitossa.

1/2011 KIELIPOLKU

Liitto tiedottaa AIVOLIITON VISUAALINEN ILME

HALLITUSOHJELMAAN 2011 Aivoliitto on jo viime keväänä nostanut tulevaa hallitusohjelmaa silmälläpitäen keskeisiksi teemoiksi seuraavat asiat, joista on syytä näin vaalien alla muistuttaa ja samalla tarkentaa hallitusohjelman sisältöä.

Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry muutti nimensä vuoden alussa Aivoliitto ry:ksi. Nyt uudistuu myös liiton visuaalinen ilme, jossa kaiken keskiöön on itseoikeutetusti nostettu aivot. Nimenmuutoksella Aivoliitto pyrkii selkeyteen ja yksinkertaisuuteen. Pitkään pohditun nimen haluttiin olevan puhevammaisia edustavan järjestön ideologian mukainen. Nyt Aivoliiton tueksi on luotu myös uusi tunnus ja graafinen ilme. – Haluamme uudella tunnuksella korostaa, että aivot luovat pohjan kaikelle inhimilliselle vuorovaikutukselle. Tyylitellyn aivot-tunnuksen voi nähdä myös puhekuplana. Se kertoo osuvasti tehtävästämme toimia uuden iskulauseemme mukaisesti Aivojen ja puheen asialla, Aivoliiton toiminnanjohtaja Tiina Viljanen korostaa. Liiton pääväreiksi on valittu punainen ja harmaa. Niillä halutaan viestiä asiantuntijuutta, luotettavuutta, välittämistä ja helposti lähestyttävyyttä. Liiton uuden graafisen ilmeen on suunnitellut AD Tero Lumiainen OSG Mainonnasta. – Aivoliiton uusi graafinen ilme on selkeä ja moderni. Siinä yhdistyvät tunne ja järki kuten aivoissa ja Aivoliiton toiminnassakin, Lumiainen kertoo. Uusi ilme otetaan käyttöön vaiheittain. Ensimmäiseksi uudistuvat liiton sähköiset materiaalit kuten www-sivut, jotka julkaistaan maaliskuun aikana osoitteessa www.aivoliitto.fi . Painettu materiaali päivitetään uuden ilmeen mukaiseksi kuluvan ja ensi vuoden aikana. – Uusi visuaalinen identiteettimme vahvistaa kuvaa Aivoliitosta aidosti jäsenilleen ja sidosryhmilleen omistautuneesta yhteisöstä. Tavoitteenamme on vahvistaa entisestään tunnettuuttamme, jotta saisimme yhä useamman ihmisen toimimaan aivojen ja puheen asialla, Viljanen sanoo.

RAY:N AVUSTUPÄÄTÖS 2011 RAY:n avustuspäätös vuodelle 2011 mahdollistaa uusina hankkeina ensinnäkin sen, että voimme rakentaa neuropsykologisen arvioinnin mallin, jolla voidaan mahdollistaa jatkossa AVH:n sairastaneiden työelämään palaamista. Toisena uutena asiana voimme tehdä tutuksi kielellistä erityisvaikeutta, jota siis aiemmin kutsuttiin dysfasiaksi. Muilta osin RAY:n rahoittama toiminta jatkuu pääsääntöisesti ennallaan. 24

KIELIPOLKU 1/2011

Kolmen rahapeliyhtiön monopoliasema on turvattava ja Raha-automaattiyhdistyksen tuotto on jaettava kokonaan sosiaalija terveysjärjestöille. RAY, Veikkaus ja Toto tulee säilyttää erillisinä, niitä ei saa yhdistää. Suurten kansansairauksien ehkäisyyn tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota. Olemme nostaneet esiin yhteistyössä Sydän- ja Diabetesliittojen kanssa valtimoterveyden saralla vaaliteeman Tunne arvosi. Asiasta on lisää tietoa tämän lehden sivuilla. Kuntoutus tulee kohdentaa sitä tarvitseville henkilöille iästä ja asuinpaikasta riippumatta. Oikea kuntoutus, myös iäkkäille, turvaa hyvän elämän. Se on lisäksi yhteiskunnan kannalta järkevä ja taloudellinen ratkaisu. Puhevammaisten oikeudet eivät toteudu vieläkään kaikissa kunnissa. Terapiaa ei saada riittävästi ja puhevammaisten tulkkipalveluja ei tunneta. Vajaakuntoisten työllistymiseen tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota. Äkillisen neurologisen sairauden jälkeen tarvitaan riittäviä tukitoimia, kuten myös nuorten työllistyminen on turvattava.

VERKKO-OPAS JÄRJESTÖJEN TYÖNTEKIJÖILLE Sosiaaliturvaopas pitkäaikaissairaille ja vammaisille 2011 -oppaan päivitetty versio on julkaistu osoitteessa www. sosiaaliturvaopas.ﬁ. Kotisivun tarkoitus on helpottaa oppaan löytämistä ja käyttöä. Kyseessä on 12 eri järjestön yhteistyössä laatima kattava sosiaalija terveydenhuollon palveluja käsittelevä opas. Opas löytyy myös sen laatimiseen osallistuneiden järjestöjen verkkosivuilta. Aivoliitto on liittynyt opasta päivittävään toimikuntaan mukaan tämän vuoden alusta lähtien.

Nuori, tule sopeutumisvalmennuskurssille!

Marianne Kulmala

ivoliitto ry järjestää ensi kesänä sopeutumisvalmennuskurssin yli 18-vuotiaille nuorille aikuisille. Kurssi järjestetään Summassaaressa Saarijärvellä 25.– 30.7 (kuusi vuorokautta). Hakuaika päättyy 13.5. Kurssille valitaan kahdeksan nuorta. Emmi ja Mark (kuvassa) ovat kuulleet tästä nuorten omasta kurssista. He ovat kiinnostuneita kurssin tarjoamasta toiminnasta, uusista ystävistä ja kokemuksista, rennosta yhdessäolosta, tiedon saamisesta ja jakamisesta – ja mahdollisuudesta oppia jotain uutta itsestään. Myös kurssipaikan luonnonläheisyys ja hyvä ruoka lisäävät kokemuksen mukavuutta. ■

Lisätietoa tästä ja muista sopeutumisvalmennuskursseista saa kurssisihteereiltä: Sari Hietanen, p. 02 2138 221, sari.hietanen@aivoliitto.ﬁ ja

Pirkko Pohjola, p. 02 2138 272, pirkko.pohjola@aivoliitto.fi sekä liiton sivuilta www.stroke.fi ja maaliskuun alusta uudessa osoitteessa www.aivoliitto.fi.

Dysfasiasta Kielipolku D Y S FA S I A

useimmat, kuten monet muutkin esille nousseet ehdotukset, ovat jo käyKieli ja aistit tössä. Vanhemmat ja AA Kielipolku-nimen äiC tinä on toimitusneuvoston jäsen, erityisopettaja IELIPOLKU Tiina Siiskonen. Hänen PU HE EN - JA KIE LEN KEH ITY KSE N ERI KO ISL EH mukaansa Kielipolku viitTI 1/2 011 taa kielen kehitykseen, Kunnat ja sen mutkiin ja haasteisiin perusopetuslaki Yleinen, erityine ja koko elämänkaarenkin n Vapaaehtoistoimi ja tehostettu nnan vuosi tuk erilaisiin vaiheisiin. i opetuksessa Lomatoiminta 201 1 Tervetuloa siis Kielipolun pariin! Lehden ulKielihäiriöt ja kouluttautumine koasu on sama kuin aiemmin, mutta n Sosiaaliturvan siihenkin on tulossa jatkossa uudisKohti jatkokoulu tusta muutokset ja työelämää tusta. ■ PUH EEN - JA KIEL ENK EHIT YKS

EN ERIKOISL EHT I

4/2 010

ysfasialla on uusi nimi, kielellinen erityisvaikeus. Myös Dysfasia-lehden nimi muuttui tästä numerosta alkaen. Uutena nimenä on Kielipolku. Tarkennuksena säilyy jo aiemmin käytössä ollut Puheen- ja kielenkehityksen erikoislehti. Nimen etsiminen osoittautui vaikeaksi tehtäväksi. Lehdelle haluttiin yksinkertainen, selkeä ja positiivinen nimi, joka kuvaa lehden sisältöä. Dysfasia 3/2010 julistettu kilpailu toi koko joukon ehdotuksia, samoin ehdotuksia teki Aivoliiton uuden visuaalisen ilmeen toteuttanut OSG Viestintä sekä lehden toimitusneuvoston jäsenet. Nimivalinnan loppuvaiheessa eniten esillä olivat nimet Kielisilta, Puhe & Kieli, Puhekupla ja Kielellä. Näistä

Päivi Seppä-Lassila

Ammattiopistos ta tulevaisuuteen

1/2011 KIELIPOLKU

TAPAHTUMAKALENTERI MAALISKUU 8.3. Luentotilaisuus neuropsykiatrisista erityisvaikeuksista, Helsinki Tiistaina 8.3. klo 13.30–16.00, Pasilan kirjasto, Rautatieläisenkatu 8. Aivoliiton Suomen Nuortentalo Oy:n järjestämä avoin ja maksuton luentotilaisuus ammattihenkilöille ja muille asiasta kiinnostuneille, jotka kohtaavat työssään neuropsykiatrisen erityisvaikeuden omaavia henkilöitä. 14.–20.3. Aivoviikko Kansainvälinen Aivoviikko 14.–20.3. Neurologiset vammaisjärjestöt -verkosto järjestää tapahtumia eri puolilla Suomea. Aivoviikolla Tunne arvosi -yleisötilaisuus, Lahti Tilaisuus on peruttu. 14.3. Aivoviikon tilaisuus, Mikkeli Maanantaina 14.3. klo 11–17, Keskussairaala. Tarkemmat tiedot ja ohjelma NV-sivuilla www.nv.ﬁ. 15.3. Aivoviikon tilaisuus, Kemijärvi Tiistaina 15.3. klo 14–17 Kulttuurikämpällä soveltavan liikunnan lajikokeiluja, NV-järjestöt ja paikallistoimijat mukana esitteineen. Klo 17 alkaen luento Anna aikaa aivoillesi ja klo 18 esiintyy orkesteri, joka laulattaa yleisöä. Kahvitarjoilu. 15.3. Aivoviikon tilaisuus, Jyväskylä Tiistaina 15.3. klo 14–19, Keskusseurakuntatalo. Tarkemmat tiedot ja ohjelma NV-sivuilla www.nv.ﬁ.

KIELIPOLKU 1/2011

15.3. Aivoviikon avoin yleisöluentotilaisuus, Pori Tiistaina 15.3. klo 17.00–19.30, Ravintola Liisanpuisto (auditorio), Liisankatu 20. Teemana Iloa vapaaehtoistoiminnasta. Ohjelmassa mm. kansanedustaja Sampsa Katajan puheenvuoro, kokemuspuheenvuoro vapaaehtoistoiminnasta sekä vapaaehtoisuuden mahdollisuudet järjestöissä, luennoitsijana Lihastautiliitto ry:n järjestösuunnittelija Anu Mattila. Lisätiedot: Marika Halinen, Epilepsialiitto, p. 040 511 0135, marika.halinen@epilepsia. fi tai aluesihteeri Carita Sinkkonen, p.050 308 9095, carita.sinkkonen@ aivoliitto.fi. 16.3. Aivoviikon tilaisuus, Kuopio Keskiviikkona 16.3. Tarkemmat tiedot ja ohjelma NV-sivuilla www.nv.fi. 16.3. Yhteinen ilta Etelä-Karjalan NV-paikallisyhdistyksille, Lappeenranta Keskiviikkona 16.3. klo 17.00–19.30, Vammaisten tukisäätiön kokoushuone, Perillistenkatu 3. Psykologi, logoterapeutti Tuula Katainen luennoi aiheesta Voimavarat vapaaehtoistyössä. Tilaisuus on maksuton. Lisätiedot ja ilmoittautuminen 11.3. mennessä aluesihteeri satu.lukka@aivoliitto.fi, p. 040 526 2855. Tilaisuus toteutetaan NV-yhteistyössä. 16.3. Verkosto vaikuttaa vapaaehtoistyössä -tilaisuus, Helsinki Tilaisuus järjestetään keskiviikkona 16.3. klo 17.30 Epilepsialiitossa, Malmin Kauppatie 26. Tilaisuus on tarkoitettu neurologisten vammaisjärjestöjen paikallisyhdistysten, -kerhojen ja

-ryhmien jäsenille. Kouluttajana toimii Taina Lehtiö Variantti Oy:stä. 16.3. Luentotilaisuus neuropsykiatrisista erityisvaikeuksista, Pori Keskiviikkona 16.3. klo 12.30–16.00, Porin kaupunginkirjasto, GallenKallelankatu 12. Aivoliiton Suomen Nuortentalo Oy:n järjestämä avoin ja maksuton luentotilaisuus ammattihenkilöille ja muille asiasta kiinnostuneille, jotka kohtaavat työssään neuropsykiatrisen erityisvaikeuden omaavia henkilöitä. 17.3. Aivoviikon tilaisuus, Iisalmi Torstaina17.3. klo 17–19.30, Vetrea. Tarkemmat tiedot ja ohjelma NV-sivuilla www.nv.ﬁ. 17.3. Joensuun Aivopäivä, Joensuu Torstaina 17.3. klo 12–16, Evankelisluterilainen seurakuntakeskus. Tarkemmat tiedot ja ohjelma NV-sivuilla www.nv.ﬁ. 17.–18.3. Sairaanhoitajapäivät, Helsinki Sairaanhoitajapäivät 17.–18.3., Helsinki. Neurologiset vammaisjärjestöt mukana, osaston numero on 2d9. 19.3. Aivoviikon tilaisuus, Rovaniemi Lauantaina 19.3. klo 12.00 alkaenValdemarin rannassa: kelkkanäyttely, poliisin ja palolaitoksen kalustoa esittelyssä, soveltavaa liikuntaa. Makkaroita ja arpoja myynnissä. Tuotto käytetään hyväntekeväisyyteen. Bändi soittaa sisätiloissa. Järjestäjänä paikalliset NVyhdistykset.

TAPAHTUMAKALENTERI 23.3. Luentotilaisuus neuropsykiatrisista erityisvaikeuksista, Turku Keskiviikkona 23.3. klo 12.30–16.00, Kristillinen opisto, Lustokatu 7. Aivoliiton Suomen Nuortentalo Oy:n järjestämä avoin ja maksuton luentotilaisuus ammattihenkilöille ja muille asiasta kiinnostuneille, jotka kohtaavat työssään neuropsykiatrisen erityisvaikeuden omaavia henkilöitä. 28.3. Neurologisten vammaisjärjestöjen NV-cafe, Seinäjoki Maanantaina 28.3. klo 17.00–19.00, Palvelukoti Pihapihlaja, Vellamonrinne 3. NV-cafe on NV-järjestöjen yhdistysaktiivien kontakti- ja keskusteluilta yhteistyön suunnittelemiseksi. Lisätiedot aluesihteeri Carita Sinkkonen, p. 050 308 9095, carita.sinkkonen@ aivoliitto.ﬁ.

HUHTIKUU 5.4. Neurologisten vammaisjärjestöjen NV-cafe, Vaasa Tiistaina 5.4. klo 17.00–19.00, Järjestökeskus, Vaasanpuistikko 17, 9 krs. NV-cafe on NV-järjestöjen yhdistysaktiivien kontakti- ja keskusteluilta yhteistyön suunnittelemiseksi. Lisätiedot aluesihteeri Carita Sinkkonen, p. 050 308 9095, carita.sinkkonen@ aivoliitto.ﬁ. 6.4. Luentotilaisuus neuropsykiatrisista erityisvaikeuksista, Kuopio Keskiviikkona 6.4. klo 12.30–16.00, Savon ammatti- ja aikuisopisto, Presidentinkatu 1. Aivoliiton Suomen

Nuortentalo Oy:n järjestämä avoin ja maksuton luentotilaisuus ammattihenkilöille ja muille asiasta kiinnostuneille, jotka kohtaavat työssään neuropsykiatrisen erityisvaikeuden omaavia henkilöitä. 7.4. Luentotilaisuus neuropsykiatrisista erityisvaikeuksista, Hankasalmi Torstaina 7.4. klo 12.30–16.00, Hankasalmen monitoimitalo, Kirkkotie 3. Aivoliiton Suomen Nuortentalo Oy:n järjestämä avoin ja maksuton luentotilaisuus ammattihenkilöille ja muille asiasta kiinnostuneille, jotka kohtaavat työssään neuropsykiatrisen erityisvaikeuden omaavia henkilöitä. 12.4. Tunne arvosi -yleisötilaisuus, Kotka Tiistaina 12.4. klo 18.00–20.00, Kotkan kirjaston auditorio, Kirkkokatu 24. Sydänviikon yleisötilaisuuteen ovat tervetulleita kaikki valtimotautien riskitekijöistä ja ennaltaehkäisystä kiinnostuneet. Ohjelma: Tervetuloa: Satu Lukka, Aivoliitto ry ja Tarja Mänttäri Kymenlaakson Sydänpiiri ry; Tunne Arvosi – verenpaine valtimotaudin riskitekijänä, kardiologi Anneli Seppälä-Lindroos; Vaikuta Arvoihisi – miten vähennän suolan saantia; ravitsemusterapeutti Tarja Mänttäri; Vaikuta Arvoihisi - liikunta ja painonhallinta; Satu Lukka, Aivoliitto ry; Kysymyksiä ja keskustelua. Myynnissä Sydänliiton tuotteita ja esitteitä. Tilaisuus järjestetään yhteistyössä Suomen Sydänliitto ry:n kanssa. 13.–14.4. Kielellinen erityisvaikeus -seminaari, Tampere Keskiviikkona ja torstaina 13.–14.4.

Tampere-talo, Yliopistonkatu 55. Kohderyhmä: Päivähoidon, esi- ja alkuopetuksen sekä neuvoloiden työntekijät ja muut kiinnostuneet. Koulutus järjestettiin aiemmin nimellä Dysfasiaseminaari. Ks. tarkemmat tiedot takakannen ilmoituksesta.

TOUKOKUU 4.5. Neurologisten vammaisjärjestöjen NV-cafe, Hämeenlinna Keskiviikkona 4.5. klo 17.00–19.00. Paikka tarkentuu myöhemmin. NV-cafe on NV-järjestöjen yhdistysaktiivien kontakti- ja keskusteluilta yhteistyön suunnittelemiseksi. Lisätiedot aluesihteeri Carita Sinkkonen, p. 050 308 9095, carita.sinkkonen@aivoliitto.ﬁ. 5.5. Luentotilaisuus neuropsykiatrisista erityisvaikeuksista, Lahti Torstaina 5.5. klo 12.30–16.00, Lahden Aikuiskoulutuskeskus Wellamo-opisto, Kirkkokatu 16. Aivoliiton Suomen Nuortentalo Oy:n järjestämä avoin ja maksuton luentotilaisuus ammattihenkilöille ja muille asiasta kiinnostuneille, jotka kohtaavat työssään neuropsykiatrisen erityisvaikeuden omaavia henkilöitä. 10.5. Luentotilaisuus neuropsykiatrisista erityisvaikeuksista, Tampere Tiistaina 10.5. klo 12.30–16.00, Hyvinvointikeskus Seitsemäs Taivas ky, Hatanpään Valtatie 2. Aivoliiton Suomen Nuortentalo Oy:n järjestämä avoin ja maksuton luentotilaisuus ammattihenkilöille ja muille asiasta kiinnostuneille, jotka kohtaavat työssään neuropsykiatrisen erityisvaikeuden omaavia henkilöitä.

1/2011 KIELIPOLKU

TAPAHTUMAKALENTERI 10.5. Kansainvälinen aivohalvauspäivä Tiistaina 10.5. vietetään kansainvälistä aivohalvauspäivää erilaisin tapahtumin. 10.5. Luento- ja tiedotustilaisuus, Kajaani Tiistaina 10.5. klo 10–12.00 Kajaanin keskusseurakuntakodilla luentoja tiedotustilaisuus aiheesta Aivot, elämän pääoma. 11.5. Luentotilaisuus neuropsykiatrisista erityisvaikeuksista, Seinäjoki Keskiviikkona 11.5. klo 12.30–16.00, Järjestötalo, Kauppakatu 1. Aivoliiton Suomen Nuortentalo Oy:n järjestämä avoin ja maksuton luentotilaisuus ammattihenkilöille ja muille asiasta kiinnostuneille, jotka kohtaavat työssään neuropsykiatrisen erityisvaikeuden omaavia henkilöitä. 18.–19.5. TerveSOS-messut, Espoo Neurologisilla vammaisjärjestöillä on messuilla osasto. 21.5. Soveltavan liikunnan päivä, Salo Soveltavan liikunnan päivä on Salohallissa lauantaina 21.5., klo 10–14. Tapahtuman järjestäjänä Neurologiset vammaisjärjestöt. 30.5. Koulutustilaisuus, Turku Maanantai 30.5. klo 10.00–16.00, Erityisosaamiskeskus Suvituuli. Aiheena: Kielenkehityksen erityisvaikeus ja kielellisen ja motorisen kehityksen tukeminen arjessa. Tietoa, vinkkejä, harjoituksia. Kohderyhmä: päivähoidon, esi- ja alkuopetuksen työntekijät, perhepäivähoitajat ja muut kiinnos-

KIELIPOLKU 1/2011

tuneet. Kouluttajina puheterapeutit Salla Pallari ja Anna-Kaisa Antila sekä fysioterapeutti Eliisa Laine Aivoliitosta. Tarkempi ohjelma ja ilmoittautumislinkki: www.stroke.ﬁ/koulutukset.

KESÄKUU 10.–12.6. Puheenjohtajapäivät, Turku Aivoliiton puheenjohtajapäivät yhdistysten puheenjohtajille perjantaista sunnuntaihin 10.–12.6. Suvituulessa. 11.6. Liittokokous, Turku Aivoliiton liittokokous lauantaina 11.6. Suvituulessa.

LOKAKUU 4.10. Valtakunnallinen kielellisen erityisvaikeuden päivä 21.–23.10. Terveys-messut, Helsinki 26.–27.10. AVH-päivät, Tampere Tampere-talo, kohderyhmänä erityisesti työterveyshuollon henkilöstö. 29.10. Maailman AVH-päivä, World Stroke Day

MARRASKUU SYYSKUU 13.9. Neurologisten vammaisjärjestöjen NV-cafe, Tampere Tiistaina 13.9. NV-cafe on NV-järjestöjen yhdistysaktiivien kontakti- ja keskusteluilta yhteistyön suunnittelemiseksi. Paikka tarkentuu myöhemmin. Lisätiedot aluesihteeri Carita Sinkkonen, p. 050 308 9095, carita.sinkkonen@aivoliitto.ﬁ. 22.9. Tunne arvosi -yleisötilaisuus, Lappeenranta Torstaina 22.9. klo 18.00–19.30. Tilaisuuteen ovat tervetulleita kaikki valtimotautien riskitekijöistä ja ennaltaehkäisystä kiinnostuneet. Tilaisuus järjestetään yhteistyössä Sydänliitto ry:n kanssa. Tarkemmat tiedot seuraavassa lehdessä.

10.–12.11. Apuväline, Hyvinvointi ja Koti-messut, Tampere Paikka: Tampereen Messu- ja Urheilukeskus

LISÄTIETOJA Lisätietoja tapahtumista ja koulutuksista hintoineen ja sisältöineen sivuiltamme www.stroke.fi, 1.3. alkaen www.aivoliitto.fi. Neurologisten vammaisjärjestöjen (NV) tilaisuuksista tietoja myös osoitteessa www.nv.fi.

1/2011 KIELIPOLKU

MAARIT HUOVINEN Marja Haapio

NV-puheenjohtajuus siirtyi Epilepsialiitolle

Keskustelu Neurologisten vammaisjärjestöjen järjestövoiman tehostamisesta saa toiminnanjohtajat Sari Tervosen (vas.) ja Tiina Viljasen syttymään. Naisenergialla on ihmeellinen vaikutus: mennyt ja tuleva kohtaavat – ja pian ilmassa on joukko entistäkin kiinnostavampia yhteistyökuvioita.

Aivoliiton toiminnanjohtajan Tiina Viljasen ja Epilepsialiiton toiminnanjohtajan Sari Tervosen tavatessa alkaa ajatusten ilotulitus. Neurologisten vammaisjärjestöjen vanha ja uusi puheenjohtaja keskustelevat NV-yhteistyöstä: yksilöstä ja joukkovoimasta, yksittäisestä järjestöstä ja järjestövoimasta sekä siitä miten näkymättömästä tehdään näkyvää.

olemmat toiminnanjohtajat korostavat, että jokainen meistä on tärkeä. Toiminta oman itsensä ja läheisen hyväksi on merkityksellistä ja säteilee ympäristöön iloa ja hyvää elämää. Kun 14 neurologista järjestöä ADHD-liitosta Suomen Tourette-yhdistykseen kokoaa voimansa, tuloksista hyötyvät kaikki.

Millaista työtä neurologisten vammaisjärjestöjen verkostossa tehdään? Kysymykseen vastaa Aivoliiton toiminnanjohtaja Tiina Viljanen, joka on NV-puheenjohtajana ollut vetovastuussa viimeisen kaksivuotiskauden (2009 ja 2010). – Me autamme kaikkia neurologi-

sia järjestöjä saamaan äänensä kuuluville. Meillä kaikilla on keskenämme runsaasti yhteistä ja me haluamme tuoda omat asiamme näkyville. Vaikka puheenjohtajuus vaihtuu, toiminta jatkuu ja kaikki 14 järjestöä ovat omalla panoksellaan mukana tässä työssä.

Yhdessä enemmän eli miten tehdään näkymättömästä näkyvää. 30

KIELIPOLKU 1/2011

Millaisia asioita nousee esille menneestä kaksivuotiskaudesta, Tiina Viljanen? – Olen kokenut haasteellisena koko jakson. Olemme tehneet monia asioita yhdessä jo yli 30 vuotta, joten järjestöillä on hieno yhteinen historia. Tärkeintä kulloinkin on pysyä aktiivisena ajassa ja ottaa pohdittavaksi juuri silloin esille nousevia asioita. Viime aikoina olemme joutuneet miettimään muun muassa rahoituskuviota ja yhdessä toimimisesta saatavaa lisäarvoa. Miten toimia, mitä tehdä, miten ”neurologiset rivit” tulisi koota? – Viimeiseen kaksivuotiskauteen on sisältynyt vahvasti pelisääntöjen ja toimintamallien kehittämistä ja uudelleen arvioimista. Kun sitä tehdään yhdessä, saadaan aikaiseksi jotakin vielä enemmän kuin jos ideapöydässä istuisi vain yhden järjestön edustajia. Ja silloinkin, kun resurssit ovat rajalliset, niiden yhdessä suuntaamisella pystytään terävöittämään sanomaa. Tätä työtä on syytä jatkaa. Missä olette NV-työssä erityisesti onnistuneet? – Jos ajattelen omaa kauttani, niin uskon että erilaisten tapahtumien ja tilaisuuksien seurantaan liittyvät asiat ovat kirkastuneet, Tiina Viljanen sanoo. – Olemme pystyneet raportoimaan tekemisistämme entistä tehokkaammin ja saanet ne näkyviksi. Esimerkiksi viime vuoden Aivoviikolla oli 25 isoa tapahtumaa eri puolilla maata, joissa yhdistykset ja neurologiset toimijat olivat vahvasti mukana. Löytynyt toimintamalli on hyvä tästäkin eteenpäin.

Kun katson neurologisesti sairasta, näen aina ihmisen, jolla on voimavaroja ja joka voi tehdä jotakin. Sari Tervonen

KUNTAKÄYNTEJÄ TEHOSTETAAN Kuntakäynnit kuuluvat perinteisesti NV-työhön. Kuntiin mennään yhdessä keskustelemaan neurologisista kysymyksistä. On hyvä, ettei joka järjestö juokse neuvottelemassa omia aikojaan, vaan asiat hoidetaan keskitetysti. Mitä te kerrotte kunnalle? – Kussakin kunnassa keskustellaan muun muassa siitä, mitkä ovat palvelujen tarpeet, mitä voitaisiin ehkä tehdä toisin, paremmin – tarkastellaan esimerkiksi kunnan tarjoamia vammaispalveluita ja niiden linjauksia. Yhteistyössä korostuu paljolti myös oikeuksien valvominen (edunvalvonta), Tiina Viljanen aloittaa. Uuden NV-puheenjohtajajärjestön (2011–2012) toiminnanjohtaja Sari Tervonen jatkaa: – Kuntatapaamisissa käydään herätekeskusteluja, nostetaan esille ajankohtaisia asioita ja katsotaan, miten ne toimivat siinä kunnassa. Koska neurologisissa sairauksissa on paljon näkymätöntä, meidän tehtävänä on auttaa esimerkiksi sosiaalipuoli näkemään neurologisesti sairaiden ja vammaisten avun ja tuen tarpeita paremmin. Lisäksi kuntakäynteihin liittyy usein paikkakunnalla toimijoille sekä neurologisia sairauksia sairastaville ja heidän läheisilleen järjestettävä yhteinen tilaisuus – jotakin konkreettista, mikä on osoittautunut tässä ajassa aina yhtä tärkeäksi.

Pelisääntökeskustelussa pohditaan, mitä neurologinen järjestöyhteistyö voi olla. Tiina Viljanen

paremmin yhdessä tehdä asioita, Sari Tervonen sanoo. – Meillä kaikilla 14 neurojärjestöllä on runsaasti samantyyppistä toimintaa: omia potilasyhdistyksiä, tiedon jakamista, vaikuttamistyötä ja vertaistukitoimintaa. Ajan henki on yhteistyön tiivistäminen.

VAPAAEHTOISTYÖLLÄ ON MERKITYSTÄ Vuosi 2011 on EU:n vapaaehtoistoiminnan vuosi. Ajatuksena on, että tuetaan ihmisiä arjessa ja että ihmiset saavat vapaaehtoistoiminnasta voimaa. Tähän istuu hyvin maaliskuun14.–20.3. päivinä toteutettavan Aivoviikon teema: Aktiivista auttamista neurologisesti sairaiden ja vammaisten arjessa – voimaa vapaaehtoistyöstä.

NEUROLOGISET VAMMAISJÄRJESTÖT (NV) Neurologiset vammaisjärjestöt (NV) tekevät yhdessä edunvalvontatyötä, järjestävät koulutusta, osallistuvat messuihin, tiedottavat alan ajankohtaisista asioista ja ylläpitävät nv.ﬁ –sivustoa.

MIKÄ JATKUU, MITÄ UUTTA? Tänä vuonna jatketaan edelleen NVtoimintojen pelisääntökeskustelua ja mietitään entistä konkreettisemmin, miten tehdään näkymätöntä näkyväksi. Nämä linjat kulkevat toiminnassa sisäsyntyisinä. Raportointiin ja tilastointiin liittyviä kysymyksiä viedään eteenpäin ja niitä pohditaan ryhmissä. – Linjaukseen liittyy sekin, että rahoittajan kanssa on sovittu, että pohdimme, miten voisimme entistä

Neurologiset vammaisjärjestöt ovat: Aivoliitto, Aivovammaliitto, Muistiliitto, Autismi- ja Aspergerliitto, Epilepsialiitto, Lihastautiliitto, Suomen CP-liitto, ADHD-liitto, Suomen Migreeniyhdistys, Suomen MGyhdistys, Suomen MS-liitto, Suomen Narkolepsiayhdistys, Suomen Parkinson-liitto ja Suomen Tourette-yhdistys.

1/2011 KIELIPOLKU

Mitä vapaaehtoistoimintaan kuuluu? – Viime aikoina on puhuttu paljon määräaikaisesta vapaaehtoisuudesta, Tiina Viljanen sanoo. – Ajatus on kiinnostava ja sopii neurologisille järjestöille, missä tarvitaan tukea myös jaksamiseen. Sari Tervonen jatkaa: – Kun tehtäviä pilkkoo, kenenkään ei tarvitse sitoutua loppuiäkseen johonkin liian rankkaan toimeen. Meidän kaikkien iso periaatteellinen viesti on: Tule vapaaehtoistyöhön, jolla on merkitystä! Kuka tahansa meistä voi sairastua, jonakin päivänä se voit olla sinä! ■ Maarit Huovinen on lääketieteen toimittaja ja tietokirjailija.

Uuden NVpuheenjohtajajärjestön toiveita

JC-100008-1

www.ADHD-tietoa.fi Janssen-Cilag Oy Vaisalantie 2, 02130 Espoo Puh 0207 531 300, Fax 0207 531 301, www.janssen.ﬁ

KIELIPOLKU 1/2011

un puhutaan tulevien vuosien haasteista, Sari Tervonen haluaa pitää kiinni perusarvoista. – Historia on tärkeää, taustat viitoittavat tietä. Lähden siitä, että järjestötyössä arvostetaan ihmistä ja pyritään oikeudenmukaisuuteen. Kaikkia tulee kunnioittaa riippumatta hänen toimintakyvystään ja tilanteestaan. Kaikki ovat lähtökohtaisesti tasa-arvoisia. Vapaaehtoistyössä perusasia on, että katsotaan, kuka voi tehdä ja mitä. – Ammattilaisina meidän tehtävämme on mahdollistaa erilaisten asioiden toteutuminen jokaisella tasolla – ja meitä eteenpäin kantava voimamme on, kuten Tiina on painottanut, ammattilaisten kanssa tehtävä yhteistyö. – Alkutyö koostuu erilaisten yksilöiden kohtaamisesta, vaikuttamistyössä tarvitaan paljolti tiedottamisen ja viestinnän keinoja. Uudelleen ajateltava yhteinen asia on työ ammattilaisten - ammattijärjestöjen ja piiriseurojen – kanssa. Meidän tulisi miettiä vahvuuksiamme ja toiveitamme yhdessä kaikkien aivotyötä tekevien potilasyhdistysten kanssa. Kun voimat kootaan yhteen, saadaan näkyvyyttä ja vaikutusvaltaa, meidät tunnistetaan ja tunnustetaan, mikä merkitsee muun muassa resursseja tutkimukselle. – Jokaisella tasolla pitäisi edetä yhdessä. Kun kohdataan yksittäinen ihminen, lähdetään hänen tarpeistaan. Lopulta pitää palata perustasolle, ei saa jäädä svääreihin tai eduskuntaan pyörimään. Siis takaisin siihen, mitä tämä sairaus tarkoittaa sairastuneelle henkilölle. Ei voida sanoa, että neurologiset sairaudet ovat sitä tai tätä, niin ei voi sanoa edes epilepsiasta. Meidän tulee löytää yhteinen voima sairauksien monimuotoisuudesta. ■

Tapani Romppainen

Seppo JJ Sirkka/EAS TPRESS OY

Marja Haapio

Tiina Viljanen

Jorma Huttunen

Tor Jungman

Tunne arvosi, päättäjä

ivoliitto, Diabetesliitto ja Sydänliitto ovat valtimoterveyden etua ajavat järjestöt Suomessa. Jäsenmäärillä mitattuna ne muodostavat noin 150 tuhannen kansalaisen yhteisön. Viime eduskuntavaaleissa Diabetesliitto ja Sydänliitto vaikuttivat vahvasti terveyden edistämisen politiikkaohjelman syntymiseen. Kevään 2011 vaaleissa Aivoliitto, Diabetesliitto ja Sydänliitto ajavat johdonmukaista ja pitkäaikaista, yli vaalikausien ulottuvaa kansallista terveyspolitiikkaa, jonka jatkuvuuteen voidaan luottaa vähintään 2010-luvun loppuun asti. Järjestöt haluavat mukaan yhteiskunnalliseen päätöksentekoon, pitkäjänteisen terveyspolitiikan toteuttamiseen ja kansallisiin kehittämishankkeisiin, kuten esim. Kasteohjelman jatkotyöhön.

JOKAINEN PÄÄTTÄJÄ ON TERVEYSPÄÄTTÄJÄ Terveyttä ei edistetä pelkästään sosiaalija terveyssektorilla. Kaikki päättäjät kaikilla päätöksenteon tasoilla vaikuttavat toimillaan kansalaisten terveyteen. Aivoliitto, Diabetesliitto ja Sydänliitto ovat yhdessä määritelleet terveyspoliittiset vaatimuksensa valtimotautien ehkäisemiseksi Suomessa.

HYVÄN TERVEYDEN PERUSTA Äitiys- ja lastenneuvoloissa sekä kouluterveydenhuollossa on oltava riittävät voimavarat ja palveluiden suositusten mukaisia. Koululaisilla

on oikeus suositusten mukaiseen koululounaaseen ja terveelliseen välipalaan. Päivähoidon ja koulun on kannustettava lasta liikkumaan riittävästi. Lasten ympäristöjen, kuten päiväkotien, koulujen, neuvoloiden, tulee olla savuttomia. Alkoholin ja epäterveellisten tuotteiden tarjontaa ja mainontaa tulee rajoittaa. Omasta terveydestä huolehtimisen tulee olla kansalaistaito. Koulutuksen sekä opiskelu- ja työympäristöjen on edistettävä terveyttä kaikilla ammattialoilla. Työttömien ja lyhyitä työsuhteita tekevien riskitekijöiden kartoitus pitää olla tasavertainen työterveyshuollon piirissä olevien kanssa. Eläkeikäisille pitää järjestää asiantuntevia terveystarkastuksia esimerkiksi seniorineuvoloissa. Terveellistä työpaikkaruokailua edistetään tuen ohjaamisella Sydänmerkki-aterian kriteerit täyttävään työpaikkaruokaan. Sydänmerkkituotteiden arvonlisäveron alennus kannustaa valitsemaan parempaa ruokaa kotiin.

TERVEYDEN JA SOSIAALISEN TURVALLISUUDEN TASA-ARVO KAIKILLE Säästöjä syntyy, kun pitkäaikaissairauksien hoitokustannusten korvaaminen asetetaan etusijalle tilapäisiin ja satunnaisiin hoitokustannuksiin nähden. Lääkekustannusten ja kunnallisen sosiaalija terveydenhuollon asiakasmaksut tulee yhdistää sekä säätää niille yksi vuosittainen maksukatto. Katkeamaton hoito potilaan tervehtymiseen ja toimintakyvyn palau-

tumiseen asti on kustannustehokasta ja vähentää sairastamisen kustannuksia. Tämän toteutumista haittaa tällä hetkellä rahoittajien - valtion ja kunnan – välinen kustannusvastuun optimointi ja monimutkainen rahoitusjärjestelmä. Rahoitusjärjestelmää yksinkertaistamalla ja valtionohjausta tehostamalla lisätään myös sosiaalisen turvallisuuden ja terveyden tasa-arvoa.

KANSALAISYHTEISKUNTA TOTEUTUU JÄRJESTÖTOIMINNASSA Ihmisten osallistumista, vaikuttamista ja vastuun ottamista omasta ja läheistensä elämästä kannattaa tiukan talouden aikana vahvistaa suuntaamalla RAY:n pelitoiminnan tuotto kokonaan sosiaalija terveysjärjestöjen toimintaan. Uuden arpajaislain vahvistama peliyhtiöiden, RAY:n, Veikkaus Oy:n ja Fintoto Oy:n, työnjako Suomessa on selkeä niin järjestöjen tukemisen kuin pelituotteiden tarjonnan osalta ja turvaa parhaalla mahdollisella tavalla kansalaistoiminnan jatkuvuuden liikunnan, kulttuurin, nuorisotyön sekä sosiaalija terveysalan järjestöissä. ■ Lisätietoja: Aivoliitto, toiminnanjohtaja Tiina Viljanen, puh. 040 833 1511 tai tiina.viljanen@aivoliitto.fi Diabetesliitto, toimitusjohtaja Jorma Huttunen, puh. 0400 723 654 tai jorma.huttunen@diabetes.fi Sydänliitto, pääsihteeri Tor Jungman, puh. 040 558 6901 tai tor.jungman@sydanliitto.fi

1/2011 KIELIPOLKU

Tarjoamme asumispalvelua kehitysvammaisille! Kodissamme on yövalvonta. Tervetuloa! SATU-KOTI OY Räiskylänkatu 12 11120 Riihimäki Kysy rohkeasti lisää p. 050 5912 185 www.satu-koti.fi

www.toimintaterapeuttiliitto.fi

Erpekon Oy Siikajoen Nuorisokoti Karpalotie 7, Siikajoki puh. 08-241 299

www.pkssk.fi

Lehmirannan lomakeskus Perniössä Lehmijärven rannalla 12 km Salosta. Ikäihmisen nykyaikainen lomakeskus ja kylpylä.

SYNTHES OY

- Majoitustilaa 150 - Ruokailupaikkoja 150 - Kahvilapaikkoja 100 - A-oikeudet Lehmirannantie 12, 25170 Kotalato Puh. (02) 727 5200, Fax (02) 727 5321 www.lehmiranta.fi

KIELIPOLKU 1/2011

Malmin asematie 6, 00700 Helsinki puh. (09) 3509 290, faksi (09) 3511 380 www.kiinko.ﬁ

Poimittua

SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry

osiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY ry, Sosiaalija terveysturvan keskusliitto ry (STKL) ja Terveyden edistämisen keskus ry (Tekry) perustivat 24.1.2011 uuden valtakunnallisen keskusjärjestön SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n. Perustajajärjestöt ovat merkittäviä alansa vaikuttajia. Niillä on jäseninä yhteensä yli 500 valtakunnallista ja alueellista järjestöä, yhteisöä ja kuntaa. STKL, Tekry ja YTY siirtävät omat toimintansa 1.1.2012 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:lle. SOSTE kokoaa sosiaalija terveysalan vaikuttamistoimintaa ja asiantuntemusta yhteen. Se pystyy nykyistä paremmin ja laaja-alaisemmin toimimaan sosiaalija terveyspoliittisena vaikuttajana ja asiantuntijana,

vahvistamaan sosiaalija terveysjärjestöjen toimintaedellytyksiä, tukemaan kansalaistoiminnan kehittymistä sekä järjestöjen ja muiden tahojen yhteistyötä. Uuden järjestön keskeisiä tehtäviä ovat yhteiskunnallisen tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden toteuttaminen sekä ihmisten osallistumismahdollisuuksien parantaminen päätöksenteossa. SOSTE edistää sosiaalista hyvinvointia ja terveyttä sekä vahvistaa sosiaalija terveysjärjestöjen mahdollisuuksia toimia ihmisten parhaaksi. SOSTEn tavoitteena on olla kansallisesti ja alueellisesti vahva toimija järjestöjen, valtion, kuntien ja elinkeinoelämän laajoissa verkostoissa. Sillä on myös kansainvälistä toimintaa.

Järjestöt ovat merkittävä voimavara ja yhteisöllisyyden rakentaja yhteiskunnassa. Suomessa toimii lähes 9 000 sosiaalija terveysjärjestöä, työntekijöitä niissä on noin 36 000. Lähes miljoona ihmistä on mukana vapaaehtoisina, vertaistoimijoina ja järjestöaktiiveina. Sosiaali- ja terveysjärjestöissä toimivien vapaaehtoisten työpanos vastaa 21 000 henkilötyövuotta. SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n puheenjohtajaksi valittiin Suomen Sydänliiton pääsihteeri Tor Jungman ja varapuheenjohtajaksi Suomen Syöpäpotilaat ry:n toiminnanjohtaja Leena Rosenberg-Ryhänen. ■

Terve Vaalikone 2011

erveyserot ovat kasvaneet Suomessa viimeisten vuosien aikana. Työllisyys, koulutusmahdollisuudet, varallisuus, turvallisuus ja osallisuus ovat yhteydessä terveyteen sekä toisaalta terveyseroihin ja niitä ylläpitäviin tekijöihin. Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen vaalikone nostaa esiin oleellisimmat terveyden edistämiseen liittyvät kysymykset. Vaalikoneessa selvitetään ehdokkaiden mielipiteitä keinoista lisätä kansalaisten hyvinvointia ja puuttua terveyseroihin. Minkälainen asenneilmasto yhteiskunnassa vallitsee – onko terveys jokaisen oma asia vai pitääkö myös yhteiskunnan puut-

tua siihen? Ovatko tuloerot hyvästä? Tarvitsevatko lapsiperheet lisää lakisääteisiä palveluita? Onko huonoosaisista huolehtiminen ensisijaisesti järjestöjen tehtävä? Näihin ja moniin muihin kysymyksiin voi perehtyä vaalikoneessa. Vaalikoneen rakentamisesta on vastannut Terveyden edistämisen keskus ry (Tekry) osana Se On Sinun Asiasi -päättäjäkampanjaa (SOSA). Vaalikoneessa on mukana 50 sosiaalija terveysalan järjestöä. Terve Vaalikone avataan äänestäjille 1.3.2011. Testaa kansanedustajaehdokkaat ja selvitä, kenen näkemykset ovat lähimpänä omia mielipiteitäsi. Vaali-

koneen täyttämisellä saat arvokasta vertailutietoa ehdokkaiden asenteista oman äänestyspäätöksesi tueksi. ■ www.tervevaalikone.fi

1/2011 KIELIPOLKU

Poimittua

Laillista jännitystä -kilpailu

aillista jännitystä on Nuorten Akatemian ja RAY:n kilpailu 13–19-vuotiaille nuorille. Kilpailussa tehtävänä on pohtia, millaista laillista jännitystä haluaisi kokea, ja suunnitella sen pohjalta mainos. Parhaat kilpailutyöt pääsevät esille RAY:n viestintäkampanjassa. Kilpailun tarkoituksena on muistuttaa, että alle 18-vuotiaat eivät enää heinäkuun alusta saa pelata rahapelejä. Laillista jännitystä -kilpailu on käynnissä 3.1.2011–31.3.2011. Kilpailussa on neljä kategoriaa: printti, video, tunnus ja sosiaalisen median suunnitelma. Kilpailusivusto on osoitteessa www.homma.ﬁ/kilpailu. Kilpailun pääpalkintona on MacBook Pro. – Kilpailu on hyvä keino saada tietoa ikärajojen muuttumisesta nuorille, erityisesti 15–17-vuotiaille, joita muutos koskee. Pelaamista käsitellään myös kouluissa koulutettujen vierailijoiden ohjaamana, kertoo RAY:n tiedottaja Tiina Nurmi. Syksyllä käynnistyneillä Lainat, vipit ja lifestyle -kouluvierailuilla nuoret pohtivat omaa suhtautumistaan rahankäyttöön, pelaamiseen ja velkaantumiseen. Oppituntien tavoit-

teena on saada nuoret pohtimaan minne, omat rahat kuluvat sekä lainarahan ja pelaamisen riskejä. Nuorten Akatemia ja RAY toteuttavat kouluvierailut yhteistyössä Kuluttajaviraston kanssa. Syksyn aikana järjestettiin 77 kouluvierailua pääkaupunkiseudulla, Turussa, Tampereella, Oulussa ja Jyväskylässä. Kysynnän ja positiivisen palautteen johdosta vierailuja on mahdollista tilata yläkouluihin, luki-

oihin ja amiksiin myös kevään 2011 aikana. Kouluvierailun voi tilata Note-nettipalvelusta osoitteesta www. nuortenakatemia.ﬁ/note. Palvelusta saa ladattua myös oppitunneilla käytettävät materiaalit. Rahapelaamista säätelee arpajaislaki, jonka mukaan rahapeleissä on oltava yksi, yhtenäinen 18 vuoden ikäraja. RAY:n raha-automaateissa laki astuu voimaan 1.7.2011. ■

Paras savuton Työpaikka -kilpailu

aras Savuton Työpaikka -kilpailu on käynnistynyt! Kilpailuun voi osallistua yritys, yhteisö tai työpaikan erillinen osasto/toimipiste. Vaikka työpaikkaasi ei olisikaan vielä julistettu savuttomaksi, voit osallistua, jos tunnet, että johto on motivoitunutta ja lähtenyt aktiivisesti viemään savuttomuutta eteenpäin, tupakointiin liittyviä ongelmia on mielestäsi ratkottu hyvin, henkilö-

KIELIPOLKU 1/2011

kunta otettu mukaan suunnitteluun ja yhteistyö toimii. Kilpailuun voi ilmoittautua 31.3.2011 saakka. Täytä lomake netissä: www.savutonsuomi.ﬁ (på svenska också). Vuoden 2011 voittaja julkistetaan ja palkitaan 10.5.2011 Savuton Suomi 2040 -seminaarissa. Kilpailun järjestää Savuton Suomi 2040 -hanke. ■

Poimittua

Mitja, mummo ja mummon MS

S ei estä Mitjan ja mummon leikkejä. Hiirikin haluaa tulla leikkiin mukaan. – Kun olin itse päiväkodin johtajan työssä ja opetin lapsia, halusin opettaa heitähyväksymään erilaisuutta. Asia tuli vieläkin lähemmäksi sydäntäni, kun itsestäni tuli ns. erilainen – toisin sanoen pyörätuolilainen. Totesin silloin, että erilaisuudesta ei ole olemassa pikkulapsille sopivaa lastenkirjaa, kertoo Mitja, mummo ja mummon MS -kirjan tekijä SannaMaija Luoma. Erilaisuudesta kertominen on usein aikuiselle itselleenkin arka aihe ja siitä on vaikea puhua. – Työssäni lasten parissa kaipasin tämän tyyppistä kirjaa, joka sopisi ja

samalla viihdyttäisi pientäkin lasta, Sanna-Maija Luoma kertoo. – Kirjan valmistuksessa oli monia tavoitteita. Yksi tavoite oli auttaa lasta voittamaan pelon ja turvattomuuden, kun joku läheinen sairastuu. Leikki onnistuu vaikka sängyssä maaten. Vammautunut ihminen on ihan tavallinen, niinkuin kuka tahansa. Jos lapsi opetetaan suhtautumaan avoimesti erilaisuuteen, niin hän kyllä löytää keinot yhteisiin touhuihin. Tekijän toisena ajatuksena oli, ettei kirja pyörisi yksin sairauden ja vamman ympärillä. Niinpä kirjan jokaiselta aukeamalta löytyy hiiri, jota lapsi voi kirjaa katsoessaan etsiä. – Kolmantena tavoitteenani on, etteivät aikuiset kylväisi lapsen mie-

leen mitään ennakkoluuloistaan, vaan aikuinen saisi lastenkirjasta työkalun, jolla hän voisi itselleenkin vaikeaa asiaa selittää ilman turhia ennakkokäsityksiä. Kirjan on kuvittanut Riikka Korpi. Kirjaan voi käydä tutustumassa tekijän sivuilla www.sannamaijaluoma. net. Kirjan hintahinta 7€ +postikulut 3 €. ■

Materiaalia päihdekasvatukseen

annerheimin Lastensuojeluliiton Ehkäisevän päihdetyön hankkeessa (2006−2010) tuotettiin Alkoholi – jokaisen oma asia? -materiaali, joka sisältää tehtäviä ja näkökulmia yläkouluikäisten alkoholikasvatukseen. Mukana on myös DVD, jossa on kolme erilaista videota ja sarjakuvaa. Materiaali sisältää myös vanhempainiltamallin. Sitä voi tulostaa maksutta päihdekasvatusaineistot -sivuilta. Painettua materiaalia (mukana DVD) voi tilata MLL:n verkkokaupasta (www.mll.ﬁ/kauppa) hintaan 10 e/kpl + toimituskulut. ■

1/2011 KIELIPOLKU

Yhdessä

ELLA ry toimii aktiivisesti Loimaan alueella

POSTIA YHDISTYKSILTÄ

KIELIPOLKU 1/2011

Paula Immonen

rityislasten vanhempien Loimaan ja lähikuntien aluekerho, ELLA ry, sai alkunsa kahden Paulan tapaamisesta Loimaan Tiimarissa. Paula Kulmala oli lukenut Paula Immosesta ja tämän erityislapsesta tehdyn lehtijutun ja päätti ottaa yhteyttä. Molemmilla oli ollut sama ajatus jo pitkään eli vertaistuki ja mahdollisuus jakaa tunteita, kokemuksia ja tietoa erityislasten vanhempien kesken. Ellan ensimmäinen kokoontuminen tapahtui Loimaan pääterveysasemalla vuonna 2003 ja osallistujia oli runsaasti. Tästä käynnistyi Ellan vertaistukiryhmien kokoontumiset kerran kuukaudessa. Kokoontumisten myötä nimikin muotoutui. Ella toimi ensin Dyman eli Turun Seudun Dysfasia-, ADHD- ja Autismiyhdistys ry:n aluekerhona. Koska kunta ei tukenut turkulaista yhdistystä, päätimme itsenäistyä. Ella rekisteröitiin omaksi yhdistykseksi vuonna 2005. Emme halunneet asettaa tiukkoja kuntarajoja, vaan yhdistys oli kaikille avoin. Toiminta laajeni ja järjestimme aktiivisesti vaihtelevaa ja monipuolista vapaa-ajan harrastustoimintaa vanhempien toiveiden pohjalta. Ella on järjestänyt toimintaa laidasta laitaan: liikuntaa, teatteria, luentoja sekä taide-, koru- ja muita askartelukerhoja. Olemme tukeneet lahjoituksilla vähävaraisia erityislapsiperheitä, erityisluokkia ja pienryhmiä sekä Loimaan erityiskoulua. Olemme myös antaneet neuvoa ja ohjausta perheille sekä olleet valvomassa erityislapsen etuja esimerkiksi perheiden palavereissa. Ella on järjestänyt luentojen lisäk-

Ella ry:n monipuoliseen toimintaan on kuulunut myös erityislasten liikuntatapahtumia.

si varainkeruuta. Olemme myyneet muun muassa kortteja, kirpputoritavaraa, sukkia ja mausteita. Ellan toiminta on aktiivista edelleen. Hallitus kokoontuu ja pyrimme vaikuttamaan erityislasten perheiden hyvinvointiin eri tavoin. Kaupunki on hitaasti, mutta hyvässä hengessä alkanut tukea toimintaamme. Ilman tukea emme voisikaan toimia tässä laajuudessa. Seurakunta on ollut tärkein yhteistyökumppanimme, samoin LC Loimaa Joet, joka hoitaa lapsiamme vertaisryhmän kokoontumisissa. Kudomme verkostoja jatkuvasti ja olemme saaneet lisää hyviä yhteistyökumppaneita. Huoli aktiivisten jäsenten puuttumisesta on aina läsnä. Enemmänkin osallistujia voisi olla. Monella van-

hemmalla ei ole voimia ja aikaa yhdistystoimintaan, koska erityislapsi perheessä tuo omat haasteensa. Resurssien puute on suurin ongelmamme. Tosin, eihän ongelmia ole, vaan vain toiveita. Toivomme, että jaksamme viedä Ellaa eteenpäin ja että henkiset ja aineelliset resurssimme riittävät tähän tarpeelliseen vapaaehtoistyöhön. Haluamme edelleen tarjota sellaista toimintaa, johon kaikki erityistä tukea tarvitsevat lapset, nuoret ja jopa aikuiset perheineen voisivat osallistua. Lisätietoja saa sähköpostitse osoitteesta ellary@suomi24.fi ja netistä osoitteesta http://ellayhdistys.nettisivu.org/ Paula Immonen ELLA ry, puheenjohtaja

Aksoni ry:n toimintaa LIIKKEEN, TANSSIN JA OPPIMISEN KURSSI AIKUISILLE

VUOSIKOKOUS 20.3. Aksoni ry:n sääntömääräinen vuosikokous sunnuntaina 20.3.2011 kello 14.00. Kokouspaikka: Honkalampisäätiö/koulutustila, Rantakatu 26 A 3.krs, Joensuu.

KEILAUSTA JA BILJARDIA Keilausta ja biljardia Joensuun Kuntokeitaalla sunnuntaisin 20.2., 27.3. ja 10.4. kello 14.00–15.00.

Kurssi on tiistaisin klo 18.30–19.30 ja kokoontumiskertoja on yhteensä kymmenen ajalla 15.2.–26.4. Aksonista mukaan mahtuu seitsemän henkeä. Tanssikurssi toteutuu yhteistyössä Joensuun seudun erilaisten oppijoiden kanssa. Lisätietoja: www. lukijose.ﬁ.

MUUTA TOIMINTAA Lisäksi kevään aikana on tulossa muuta toimintaa ja vertaisryhmätapaamiset jatkuvat. Lisätietoja tapahtumista ja toiminnasta nettisivuillamme: www.aksoni.suntuubi.com sekä jäsenkirjeessä. Pohjois-Karjalan ADHD-, autismi- ja dysfasiayhdistys Aksoni ry

Lähetä postia

Yhdessä - postia yhdistyksiltä -sivulle yhdistykset voivat lähettää tekstejä ja kuvia esimerkiksi toiminnastaan, merkkipäivistään, tärkeistä tapahtumistaan tai toimintavinkeistään muille yhdistyksille. Lyhyet tekstit (enintään 2 700 merkkiä väleineen) ja kuvat (jpg-muodossa) toimitetaan mieluiten sähköisesti lehden toimituspäällikölle osoitteeseen paivi.seppa-lassila@aivoliitto.ﬁ. Kuviin mukaan tiedot kuvatekstiä varten ja tieto kuvaajasta. Toimitus valitsee julkaistavan aineiston ja lyhentää tekstejä tarvittaessa. Lehteen 2/2011 tarkoitetut aineistot 1.4.2011 mennessä.

##.+6-1 6'48';66È`

TERVE VAALIKONE 2011 NIDM

.DLNNL YDVWDDYD W YDLQ RPDVWD WHUYH\G HVWÀÀQ"

4SKNDQ J@R TS NM GWT@ @RH@

'56## -#05#0'&756#,#'*&1--##6 999T6'48'8##.+-10'T(+ 15+##.+g ,# 6'48';5,È4,'56×,'0 8##.+-10'

1/2011 KIELIPOLKU

Laitilan Ykkösapteekki

LAPVÄÄRTIN APTEEKKI

Keskuskatu 11, 23800 Laitila puh. 02-856 518

Lapväärtintie 729, Lapväärtti puh. (06) 222 1110

Korsholms Kommun Mustasaaren Kunta

ALAVIESKAN APTEEKKI

Vaasan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Vaasan keskussairaala

Jukanapu Oy

Kiinteistö Oy Kissantassu

Punahiedankuja 20, Sälinkää puh. 050 355 2470

www.vshp.fi

PL 2000, 33521 Tampere puh. 050 304 0146

PARK HOTEL

Marjaanakoti

ROVAKAIRA OY

Vihdintie 25, 03600 Karkkila

www.rovakaira.fi

Rauhankatu 1, 20100 Turku puh. 02-273 2555, fax 02-251 9696

Kuopion Toriapteekki

Riihimäen Paperinkeräys Oy

ARKKITEHTITOIMISTO JURVAINEN & PESOLA OY

Haapaniemenkatu 24-26, Kuopio puh. 017-287 6601

Oulaisten Apteekki Rautatienkatu 5, 86300 Oulainen puh. 08-470 477

Paraisten Apteekki Rantatie 24, Parainen puh. 02-454 4001

Teollisuuskatu 26, puh. 050 5555 871

Lämmintä tunnelmaa jugend-talon kodikkaassa miljöössä.

Laivanvarustajankatu 2, 00140 Helsinki puh. 0207 661 030

LUMON OY TURUN SEUDUN INVATAKSIT Tilauskeskus 02-233 2233 1 + 8 tilataksit

NOORMARKUN APTEEKKI Noormarkku, puh. 02-548 0025

HYVINKÄÄN I APTEEKKI Kauppalankatu 3, 05800 Hyvinkää puh. 019-451 701

Kauppiaskatu 13, 20100 Turku puh. 02-232 0021 www.presento.fi

Karjalan Osuuspankki Karjalantie 943, Mynämäki puh. 02- 430 9049

SÄÄTÖLAITEHUOLTO OY www.saatolaitehuolto.ﬁ

www.helsinginseurakunnat.ﬁ

Invataksi Riitta Ylitalo Hämeenlinna, puh. 0400 481 090

Rakennuslasi Oy Laitatie 1, Jääli puh. 0400 688 373, www.lasia.fi

Itä-Pasilan Pysäköinti Oy Helsinki

Taksiautoilija Tuula Järvinen 07560 Pukkila, puh. 0400 493 316

Arkkitehtitoimisto Esko Hyvärinen & Co Ky Helsinki 40

KIELIPOLKU 1/2011

SOTAINVALIDI- JA VETERAANIKUNTOUTUSTA laitos-, päivä- ja avokuntoutusta Veteraanipolku 3 13600 Hämeenlinna Puh. 03-5706 100 fax 03-5706 119 www.ilveskoti.com

Yhdistykset alueittain ETELÄ-SUOMEN ALUE aluesihteeri Veijo Kivistö, p. 040 5430 009 Malmin kauppatie 26 00700 HELSINKI veijo.kivisto@aivoliitto.fi HYVINKÄÄN SEUDUN DYSFASIAYHDISTYS RY www.hsdy.org/ hyvinkaan.dysfasiayhdistys@hsdy.org Sanna Ryynänen (pj), p.0400 772694 sanna.ryynanen@windowslive.com Päivi Heikkinen, p. 040 568 0505 paivi.heikkinen@kolumbus.fi LÄNSI-SUOMEN ALUE Suunnittelija Elina Salo, p. 040 543 7292 Hämeenkatu 13 B 33100 TAMPERE elina.salo@aivoliitto.fi Vastuualue: kielellinen erityisvaikeus AFASIALASTEN TUKI RY www.nic.fi/~hkuusela/ Maarit Heimonen maarit.heimonen@elisanet.fi Keski-Suomen kerho ks. yhdistyksen tiedot Ääneseudun kerho ks. yhdistyksen tiedot ELLA RY - ERITYISLASTEN LOIMAAN JA LÄHIKUNTIEN ALUEKERHO RY ellary@suomi24.fi Paula Immonen, p. 040 542 0345 Vanha Hämeentie 68 32200 Loimaa paula.immonen1@luukku.com PIRKANMAAN DYSFASIAYHDISTYS RY www.saunalahti.fi/pdy pdy@sci.fi PL 11, 33451 Tampere Elina El-Sayed, p. 040 512 7009 Lasten ja vanhempien kerho Hannele Selin, p. 045 260 2141 hannele.selin1@luukku.com Sastamalan seudun erityislasten tukiryhmä ERKKI Marjaana Laaja, p. 050 331 3306 marjaana.laaja@jippii.fi

ETELÄ-SUOMEN ALUE aluesihteeri Satu Lukka, p. 040 526 2855 Kauppamiehenkatu 4, 2. krs 45100 KOUVOLA satu.lukka@aivoliitto.ﬁ Vastuualueet: kielellinen erityisvaikeus ja sosiaaliturva KANTA-HÄMEEN ASPERGER-, AUTISMI-, DYSFASIA- JA ADHD-YHDISTYS RY koti.aina.net/~hymy/ Johanna Lehmusoksa l.lehmusoksa@netti.ﬁ

LOHJAN SEUDUN DYSFASIAYHDISTYS DYFA RY Arto Mäenpää (pj), p. 040 567 7073 Käpytie 16, 09220 SAMMATTI arto.o.maenpaa@gmail.com Aila Peippo (siht), p. 046 85678 23 aila.peippo@dnainternet.net Sporttikerho (kerran viikossa) Arto Mäenpää, p. 040 567 7073 Käpytie 16, 09220 SAMMATTI arto.o.maenpaa@gmail.com

SALON SEUDUN DYSFASIAYHDISTYS RY Jari Kilpiö, p. 02 734 7824 (k), 040 502 6907 Kuusjoenperäntie 55, 25340 Kanunki SUOMEN ERITYIS- JA DYSFASIANUORTEN YHDISTYS ED RY Tuula Rämö, Tanja Ronkainen/ Nuortentalo Suvilinnantie 10, 20900 Turku p. 02 258 0094, 0400 539 306 TURUN SEUDUN DYSFASIA-, ADHD- JA AUTISMIYHDISTYS RY www.dyma.info/ dyma@dyma.info Kalevantie 25, 20520 Turku p. 0400 347 385 Dysfasia-aikuisten ryhmä Dyma ry toimisto, p. 0400 347 385 Isovanhempien ryhmä Reino Lemmetyinen, p. 0400 720 460 reino.lemmetyinen@tuakk.fi ETELÄ-POHJANMAAN DYSFASIAYHDISTYS RY Juhani Kari (pj), p. 06 512 0183 (k), 050 305 2392 Ourannevantie 177, 63400 Alavus as juhani.kari@pp1.inet.fi Alavuden keskustelukerho Juhani Kari, ks. tiedot yllä Härmänmaan-Kortesjärven keskustelukerho Tuula Mäki-Fränti, p. 06 488 7126, 040 865 7606 Saarijärventie 371, 62420 Kortesjärvi tuula.maki-franti@netikka.fi Kyrönmaan keskustelukerho Kaisa Viirimäki, p. 050 353 1016 Laurinpolku 6, 66500 Vähäkyrö kaisa.viirimaki@netikka.fi Seinäjoen keskustelukerho Heli Vainionpää p. 06 414 9584, 040 822 4733

KYMENLAAKSON AUTISMI-, ASPERGER-, DYSFASIA- JA ADHD-YHDISTYS AADA RY www.kymenlaaksonaada.org kymenlaakson.aada@gmail.com Kotkan vertaisryhmä vanhemmille Ryhmä kokoontuu kuukauden 1. maanantaina klo 18 - 20 Nuorisotalo Greipissä, os. Kirkkokatu 22, Kotka. Kouvolan vertaisryhmä vanhemmille Ryhmä kokoontuu joka kuukauden 2. maanantai klo 18-20 osoitteessa Kappelikatu 10 A 1. Yhteyshenkilö Kata Kaukiainen, puh. 040 732 0285, kata.vertsikka@gmail.com

PÄÄKAUPUNKISEUDUN DYSFASIAYHDISTYS RY www.paakaupunkiseudundysfasiayhdistys.ﬁ Sabine Keturi-Philipp sabine4@luukku.com, p. 044 5701233 Jäsenasiat Heli Hekkala, heli.hekkala@gmail.com

Pikkukuja 3 B 3, 60320 Seinäjoki hvainionpaa@luukku.com heli.vainionpaa@netikka.fi SATAKUNNAN AUTISMI-, ADHD- JA DYSFASIAYHDISTYS SAMDY RY Toimisto: Valtakatu 7 C 36, 28100 Pori p. 02 646 0898, 044 346 0898 Toimisto avoinna sopimuksen mukaan samdy@samdy.info Tuija Koski puheenjohtaja@samdy.info Saara Korkeamäki, jäsenasiat jasenasiat@samdy.info p. 040 848 3414 Kankaanpään aluekerho kankaanpaa@samdy.info Satu Holopainen p. 040 575 2188 sadut@netti.fi Minna Lehtinen p. 050 330 5068 Minlehti@suomi24.fi Kokemäen aluekerho kokemaki@samdy.info Outi Juhela 0400 807 171 outijuhela@luukku.com Rauman aluekerho rauma@samdy.info ADHD-aikuisten ja -nuorten vertaistukihenkilö Mira p. 044 992 2165 mira.rokka@raumalainen.com ÖSTERBOTTENS DYSFASIFÖRENING RF-POHJANMAAN DYSFASIAYHDISTYS RY Kaksikielinen dysfasiayhdistys Hannele Holm, p. 040 7349286 hannele.holm@netti.fi

PÄIJÄT-HÄMEEN DYSFAATTISTEN JA KUULOVAMMAISTEN LASTEN TUKI RY www.dysfasia.org Hämeenkatu 26 A 15140 LAHTI Jäsenasiat Tuomo Leppänen, p. 0440 776 845 tuomo@leppaset.com

1/2011 KIELIPOLKU

Yhdistykset alueittain ITÄ-SUOMEN ALUE aluesihteeri Heli Taskinen, p. 040 5437289 Tulliportinkatu 25B 70100 Kuopio heli.taskinen@aivoliitto.fi Vastuualue: vertaistukitoiminta EIJSVEIKEET RY www.eijsveikeet.fi Koljonniemenkatu 2, 2.krs, 70100 Kuopio p. 044 7211 127 (ma klo 15-18) Parhaiten tavoitat meidät sähköpostitse: toimisto@eijsveikeet.fi

POHJOIS-SUOMEN ALUE aluesihteeri Virpi Lumimäki p. 040 737 5879 Korkalonkatu 18 96200 ROVANIEMI virpi.lumimaki@aivoliitto.ﬁ Vastuualue:liikunta

ETELÄ-SAVON ADHD-, AUTISMI- JA DYSFASIAYHDISTYS RY www.es-ada.com/ Rauno Veijanen, p. 0400 648 511 Somerkuja 1 B 7, 50100 Mikkeli rauno.veijanen@pp.inet.ﬁ Puumalan aluekerho Marjo Montonen, p. 044 349 1004, 050 349 1003 Koivutie 15, 52200 Puumala marjoa.montonen@netti.ﬁ Ristiinan aluekerho Anu Puttonen, p. 040 567 8770 Katariinantie 10, 52300 Ristiina anu.puttonen@luukku.com

KAINUUN JA POHJOIS-POHJANMAAN ALUE aluesihteeri Risto Lappalainen p. 040 5437 290 Kauppakatu 34 A 9 87100 Kajaani risto.lappalainen@aivoliitto.ﬁ Vastuualue: tuettu lomatoiminta

Luentoja neuropsykiatrisista erityisvaikeuksista

ITÄ-SAVON PUATTI RY www.puatti.com Saku Linnamurto saku.linnamurto@isshp.ﬁ. POHJOIS-KARJALAN ADHD- JA AUTISMI- JA DYSFASIAYHDISTYS AKSONI RY www.aksoni.suntuubi.com Merja Hyytiäinen, p. 050 355 4565 Kuuselantie 10 b, 80140 Joensuu merja.hyytiainen@hl-s.ﬁ VARKAUDEN SEUDUN WAMDY RY Anita Rikalainen, p. 040 732 8360 Koivukuja 8, 78210 Varkaus www.wamdy.info varkaudenseudun@wamdy.info Alueilla ei ole tällä hetkellä dysfasiayhdistystä. Jos olet kiinnostunut perustamaan uuden yhdistyksen, ota yhteyttä aluesihteeriin.

Papunetin kuvataidekilpailu 2011

Aivoliiton Suomen Nuortentalo Oy järjestää kevään aikana avoimia ja maksuttomia luentotilaisuuksia. Ne on tarkoitettu ammattihenkilöille ja muille asiasta kiinnostuneille, jotka kohtaavat työssään neuropsykiatrisen erityisvaikeuden omaavia henkilöitä (lapsia/nuoria/aikuisia). Tilaisuuksien tarkoituksena on tukea ammattihenkilöitä heidän työssään antamalla osallistujille tietoa neuropsykiatrisista erityisvaikeuksista, neuropsykiatristen asiakkaiden kohtaamisesta asiakastapaamisissa, perheiden kanssa tehtävästä työstä sekä Suomen Nuortentalo Oy:n palveluista. Luentotilaisuuksien ajat ja paikat: Helsinki 8.3. klo 13.30–16.00, Pasilan kirjasto, Rautatieläisenkatu 8 Pori 16.3. klo 12.30–16.00, Porin kaupunginkirjasto, Gallen-Kallelankatu 12 Turku 23.3. klo 12.30–16.00, Kristillinen opisto, Lustokatu 7 Kuopio 6.4. klo 12.30–16.00, Savon ammatti- ja aikuisopisto, Presidentinkatu 1 Hankasalmi 7.4. klo 12.30–16.00, Hankasalmen monitoimitalo, Kirkkotie 3 Lahti 5.5. klo 12.30–16.00, Lahden Aikuiskoulutuskeskus Wellamo-opisto, Kirkkokatu 16 Tampere 10.5. klo 12.30–16.00, Hyvinvointikeskus Seitsemäs Taivas ky, Hatanpään Valtatie 2 Seinäjoki 11.5. klo 12.30–16.00, Järjestötalo, Kauppakatu 1.

Kuva: Auli Nevalainen

Lisätietoja: Marjatta Laakso Nuortentalon johtaja Suomen Nuortentalo Oy Suvilinnantie 10, 20900 Turku p. 040 5583410 marjatta.laakso@nuortentalo.ﬁ

Papunet järjestää vuosittain kuvataidekilpailun kaikille puhe- ja kehitysvammaisille lapsille, nuorille ja aikuisille.

Marianne Kulmala neuropsykiatrinen valmentaja Suomen Nuortentalo Oy Suvilinnantie 10, 20900 Turku p. 050 3377282 marianne.kulmala@nuortentalo.ﬁ

Kilpailussa on tänä vuonna kolme sarjaa: harrastajien sarja, taideopetusta saaneiden henkilöiden sarja ja uutena sarjana sarjakuvat. Kilpailun aihe ja tekotapa ovat vapaat. Kilpailuaikaa on maaliskuun 2011 loppuun asti.

www.papunet.net/yksikko/kilpailut/

KIELIPOLKU 1/2011

Yhteystiedot AIVOLIITTO RY Suvilinnantie 2 20900 TURKU p. 02 2138 200, f. 02 2138 210 Henkilökunnan sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@aivoliitto.fi etunimi.sukunimi@nuortentalo.fi info@aivoliitto.fi, www.aivoliitto.fi. ALUEELLINEN TOIMINTA Järjestöpäällikkö Marika Railila Malmin kauppatie 26, 00700 HELSINKI p. 040 543 7287 Aluesihteereiden yhteystiedot sivuilla 41-42 JÄSENPALVELUT Jäsenasioidenhoitaja Päivi Nikkanen p. 02 2138 225, 040 8450 430 LAKIPALVELUA JÄSENISTÖLLE Lakimies Anu Aalto vastaa sairastamiseen liittyviin sosiaaliturvan ja kuntoutuksen lakikysymyksiin to-pe klo 8-16, p. 040 734 5773 tai anu.aalto@ms-liitto.fi. KUNTOUTUSPALVELUT JA KOMMUNIKAATIOKESKUS Palvelupäällikkö Ann-Mari Veneskoski p. 02 2138 271, 040 7313 592 Kurssisihteeri Sari Hietanen p. 02 2138 221 Kurssisihteeri Pirkko Pohjola p. 02 2138 272 Fysioterapeutti Eliisa Laine p. 02 2138 242, 050 523 6056 Fysioterapeutti Päivi Liippola p. 02 2138 220 Fysioterapeutti Kirsi Lönnqvist p. 02 2138 275 Puheterapeutti Piia Aro-Pulliainen p. 02 2138 274, 0400 586 359 Puheterapeutti Salla Pallari p. 02 2138 252, 0400 386 001 Puheterapeutti Anna-Kaisa Antila p. 02 2138 279, 050 413 2738 TULKKIPALVELUT Puhevammaisten tulkki Sinikka Vuorinen Tulkkikeskus p. 02 2138 278, p. 050 329 2905

KOULUTUSPALVELUT JA AVH-YHDYSHENKILÖTOIMINTA Koulutussuunnittelija Riitta Tuusa Tampereen aluetoimisto Hämeenkatu 13 B, 33100 TAMPERE p. 040 5437 288 KIELELLINEN ERITYISVAIKEUS -TOIMINTA Suunnittelija Elina Salo Tampereen aluetoimisto Hämeenkatu 13 B, 33100 TAMPERE p. 040 543 7292 PROJEKTIT Ovet auki afaattisille – Juttu-tupa Projektikoordinaattori Victoria Mankki p. 0400 909 904 Projektityöntekijä Pirjo Laine p. 02 2138 223, 050 597 7663 Onnistunut työhönpalaaminen -projekti Palvelupäällikkö Ann-Mari Veneskoski ks. Kuntoutuspalvelut Kielellinen erityisvaikeus tutuksi -projekti Suunnittelija Elina Salo ks. Kielellinen erityisvaikeus -toiminta TOIMISTO JA HALLINTO Toiminnanjohtaja Tiina Viljanen p. 02 2138 292, 040 833 1511 Hallintopäällikkö Kirsi Haanperä p. 02 2138 232, 040 7155 223 Toimistosihteeri Pia Vuoltee laskutus ja tilaukset (ma–ke) p. 02 2138 222 VIESTINTÄ Viestintäpäällikkö Päivi Seppä-Lassila p. 02 2138 262, 040 7155 198 Tiedottaja Miia Suoyrjö p. 02 2138 231, 050 5714 588

SUOMEN NUORTENTALO OY Johtaja Marjatta Laakso Toiminnan esittely ja asukasvalinnat p. 040 5583 410 Nuortentalo Turku Suvilinnantie 10, 20900 TURKU p. 02 2580 094, 0400 539 306 turku@nuortentalo.fi Vastaava ohjaaja Tarja Lammila p. 050 442 0092 Nuortentalo Kuopio Litmasenkaari 1 C 13 70820 KUOPIO p. 017 580 8585, 0400 772 543 kuopio@nuortentalo.fi Vastaava ohjaaja Satu Pasanen p. 040 562 9118 Nuortentalo Jyvässeutu Ruokoniementie 8 A 9 41520 HANKASALMI p. 040 526 2364 jyvasseutu@nuortentalo.fi Vastaava ohjaaja Eveliina Kananen p. 050 303 7703 Valmennuspalvelut Vastaava ohjaaja Pia Laverman p. 050 447 8763 pia.laverman@nuortentalo.fi Pääkaupunkiseudun valmennus Kati Kalsi p. 050 322 2283 kati.kalsi@nuortentalo.fi LIITTOVALTUUSTON PUHEENJOHTAJA Sirpa Kuukkanen, p. 040 534 6221 Lapin Aivohalvausja afasiayhdistys ry sirpakuukkanen@windowslive.com. LIITON JA LIITTOHALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA Terttu Erilä, neurologian apulaisylilääkäri Tampereen yliopistollinen sairaala terttu.erila@pshp.fi. ERITYISOSAAMISKESKUS SUVITUULI Tilat ja majoitus: p. 02 2138 500 tai suvituuli@sunnanvind.fi. Ravintola ja ruokailu: Ravintola Suvituuli p. 02 2138 509 tai toptreat@toptreat.fi.

1/2011 KIELIPOLKU

PALAUTUSOSOITE

M3 Itella Oyj

Kielellinen erityisvaikeus -seminaari (ent. Dysfasia-seminaari) 13.–14.4.2011 Järjestäjä: Aivoliitto ry (ent. Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry) yhteistyössä Ok-opintokeskuksen kanssa. Paikka: Tampere-talo, Studio, Yliopistonkatu 55, Tampere.

Ohjelma

Kohderyhmä: Neuvoloiden ja päivähoidon työntekijät, perhepäivähoitajat, seurakuntien työntekijät, terapeutit, kuntoutusohjaajat ja muut kiinnostuneet.

Keskiviikko 13.4.2011

Torstai 14.4.2011

Vanhemmuuden tukeminen

Käypä hoito -suositus ja arki

Puheenjohtajana Aivoliiton liittohallituksen jäsen Tia Ukkola

Puheenjohtaja varmistuu myöhemmin

8.00 – 9.00

Ilmoittautuminen ja aamukahvi

8.30–9.00

Ilmoittautuminen ja aamukahvi

9.00 – 9.15

Seminaarin avaus Liittohallituksen jäsen Tia Ukkola

9.00–10.15

Käypä hoito -suositus ja arjen toiminta Erikoispuheterapeutti Leena Ervast

9.15–10.15

Hyvinvointineuvolatoiminta perheiden tukena Puhuja varmistuu myöhemmin

10.15–10.30 Jaloittelutauko

10.15–10.45 Jaloittelutauko 10.45–12.00 Erityislapsen vanhemmuuden haasteet Psykologi, PsT Elina Vierikko, Tampereen yliopisto 12.00–13.00 Lounastauko ja näyttelyyn tutustuminen 13.00–13.30 Isä tuettavana ja äidin ja perheen tukena Puheenjohtaja Hannu Lehto, Pirkanmaan Dysfasiayhdistys ry 13.30–14.30 Vastaamo -palvelu – nettipohjainen asiantuntijaneuvonta pienten lasten vanhemmille Järjestöpäällikkö Kari Lankinen, Väestöliitto 14.30–15.00 Iltapäiväkahvit 15.00–15.45 Nepsy-hanke erityislasten vanhempien ja ammattilaisten tukena Erityislastentarhanopettaja Elina Pohjankunnas

10.30 –11.45 Leikki ja kieli Yliopettaja Helena Tigerstedt, Turun AMK 11.45 –12.45 Lounastauko ja näyttelyyn tutustuminen 12.45 –13.45 Kielihäiriöisen lapsen motorisen ja sosiaalisen kehityksen tukeminen ryhmämuotoisen fysioterapian keinoin Fysioterapeutti Eliisa Laine, Aivoliitto ry 13.45–14.15 Kahvitauko 14.15–15.00 Erityisen lapsen vanhempana arjessa Terveydenhoitaja Satu Lukka 15.00–15.45 Sopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea koko perhettä Psykologi Timo Teräsahjo, Aivoliitto ry 15.45–16.00 Seminaarin päätös

15.45–16.15 Pieni musiikkituokio päivän päätteeksi Mikko Hautakangas

Hinnat: Ammattihenkilöt Dysfasiayhdistysten jäsenet Päätoimiset opiskelijat

1 päivä 180€ 115€ 115€

2 päivää 280€ 165€ 165€

Hintoihin sisältyy seminaariin osallistuminen, luentomateriaali sekä ohjelmassa ilmoitetut kahvit ja lounaat. Majoittumisesta ja matkoista jokainen vastaa itse.

Ilmoittautuminen 10.3. mennessä. Ilmoittautumislinkki löytyy Aivoliiton nettisivuilta osoitteesta www.stroke.fi/koulutus tai maaliskuun alusta alkaen osoitteesta www.aivoliitto.fi. Lisätietoa ilmoittautumisesta: toimistosihteeri Pia Vuoltee, p. 02 2138 220, pia.vuoltee@aivoliitto.fi. Lisätietoa seminaarista: koulutussuunnittelija Riitta Tuusa, p. 040 543 7288, riitta.tuusa@aivoliitto.fi.