AVH 4/2011

AVH

4/2011

AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖIDEN AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ Ö IDEN ER ERIKOISLEHTI

Onnellisuus Parantava musiikki

Ruokaa yhdessä Takaisin töihin?

Lomatoiminta 2012

Lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa.

10. vuosikerta ISSN 1458-6363 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti JULKAISIJA Aivoliitto ry YHTEYSTIEDOT Suvilinnantie 2 20900 Turku p. 02 2138 200, f. 02 2138 210 info@aivoliitto.fi etunimi.sukunimi@aivoliitto.fi www.aivoliitto.fi www.sunnanvind.fi TOIMITUS Päätoimittaja Tiina Viljanen p. 040 833 1511, 02 2138 292 tiina.viljanen@aivoliitto.fi Toimituspäällikkö Päivi Seppä-Lassila p. 040 715 5198, 02 2138 262 paivi.seppa-lassila@aivoliitto.fi Toimittaja Miia Suoyrjö p. 050 5714 588, 02 2138 231 miia.suoyrjo@aivoliitto.fi TOIMITUSNEUVOSTO LKT, professori, yksikön johtaja Risto O. Roine TYKS, Neurologian klinikka (pj.)

LKT, asiantuntija Terttu Erilä Tampereen yliopistollinen sairaala Pirkanmaan sairaanhoitopiiri; Aivoliitto ry:n puheenjohtaja LKT, professori AVH-tutkimusryhmän johtaja Markku Kaste HUS Neurologian klinikka Osastonhoitaja Eija Puha, TYKS Neurologian klinikka Yhdistyksen edustaja Sisko Väisänen Ylä-Savon aivohalvaus- ja afasiayhdistys ry PsT, neuropsykologian dosentti Mervi Jehkonen Tampereen yliopisto, psykologian laitos Aivoliitto ry:n edustajat: Fysioterapeutti Päivi Liippola Puheterapeutti Salla Pallari Viestintäpäällikkö Päivi Seppä-Lassila Toiminnanjohtaja Tiina Viljanen PAINO JA ULKOASU MIKTOR Taitto Marko Vuorio, MIKTOR Kuvat futureimagebank.com ja ScandinavianStockPhoto, ellei toisin mainita ILMOITUSMYYNTI JA -AINEISTOT TJM-Systems Oy, Ritva Helander p. ja f. 019 325 010 ritva.helander@tjm-systems.fi aineistot@tjm-systems.fi p. 09 849 2770, f. 09 852 1377

s. 14

TEEMANA Aktiivinen arki

JÄSENPALVELUT, OSOITTEENMUUTOKSET, TILAUKSET JA JAKELUHÄIRIÖT Pia Vuoltee, p. 02 2138 222 (ma-ke) pia.vuoltee@aivoliitto.fi TILAUSHINNAT 35 € vuosikerta, 9 € irtonumero.

Yhdistysten jäsenille lehti sisältyy jäsenmaksuun.

Jäsenmaksut vaihtelevat yhdistyksestä riippuen.

Onni ja onnellisuus

AVH-lehden aikataulu NO 1

TEEMAT Muuttuva terveydenhuolto

AINEISTOT 27.1.2012

ILMOITUKSET 6.2.2012

Kansi: ScandinavianStockPhoto/Nailia Schwarz

2

AVH 4/2011

ILMESTYY 2.3.2012

4/2011

S I SĂ„LTĂ–

PALSTAT 4 5 30 32 33 38 42 43 46 51 55

Ledare Pääkirjoitus Liitto tiedottaa Tapahtumakalenteri Koulutuskalenteri Poimittua Tutkittua Korvaamaton kovalevy liikkeellä Yhdessä – postia yhdistyksiltä Yhdistykset alueittain Aivoliiton yhteystiedot

s. 8

Paluu sorvin ääreen

s. 34

Ruoanlaittoa yhteisvoimin

Jertta Kangas

6 Takaisin tĂśihin?

8 Paluu sorvin ääreen 12 Musiikki parantaa aivoinfarktipotilaan kuntoutumista 14 Onnesta ja onnellisuudesta 17 Afasiakuntoutusta Aurinkorannalla 20 Kuntoutusta hollantilaisittain 22 Käyrää kävelystä 23 Kuinka opetella uudestaan kävelemään?

24 Aivovaurioiden kuntoutus ei toteudu tasavertaisesti 29 SosiaalihuoltolainsäädäntÜ uudistuksessa 34 Ruoanlaittoa yhteisvoimin 39 Neurologeja tarvitaan lisää

Tuula Heiskanen

ARTIKKELIT

TULOSSA

086,,..,7$/2 68

NOR

MANNERHEIMINTIE 2 • HELSINKI

.2( .$16$,19b/,6,b 7b+7,+(7.,b ,6266$ 83288'(66$ .216(577,6$/,66$ 2233(5$$ ./$66,67$ -$ .(9<77b ,.,9,+5(,7b 622/2-$ -$ '8(772-$

s. 26â&#x20AC;&#x201C;28 Tuetut lomat ja Soluku-luontolomat

AivoverenkiertohäiriÜpotilaiden hyväksi

Forever-hyväntekeväisyyskonsertti 15.1.2012 Musiikkitalossa, ks. takakannen ilmoitus.

AVH 4/2011

3

LEDARE MATTI RAUTALAHTI

Lagstiftning och hälsa

F

olkhälsolagen, specialsjukvårdslagen, hälsovårdslagen … Hälsovårdens mål är att hjälpa människor att kunna bibehålla så god funktionsförmåga, välfärd och hälsa som möjligt. Hälsovården i Finland är i första hand ett servicesystem som regleras av lagar och förordningar. Att utveckla regelverket är en fortgående process. Ibland gör man ett större språng. Förra våren trädde den nya hälsovårdslagen i kraft.

I den nya hälsovårdslagen finns det spår av den tes om hälsovårdsreformer som den amerikanske Michael Porter och hans kolleger framförde för ett antal år sedan. Hälsovårdstjänsterna bör organiseras patientorienterat och av tjänsterna bör patienten få så stor nytta som möjligt, och nyttan bör regelbundet mätas till exempel mot patientens livskvalitet.

På motsvarande sätt konstateras i den nya hälsovårdslagen att den strävar mot att främja och upprätthålla hälsa, välfärd, arbets- och funktionsduglighet samt social trygghet i befolkningen och stärka hälsovårdens kundcentrering.

Lite mer utmanande är Porters uppfattning om att systemet bör organiseras utgående från hälsoproblemen (sjukdomarna). Visserligen håller man på att utveckla ett sådant system här i Finland. Det nationella cancercentrumet grundar sig på en nätverksmodell. När modellen förverkligas blir den ett nytt och intressant sätt att organisera och nationellt koordinera vården av en sjukdomsgrupp.

När hälsovårdslagen förnyas brinner man för patientens ökade möjligheter att fritt själv välja sin vårdplats. Det är en relativt stor förändring, men med tanke på nyttan för hälsan innehåller lagen många viktigare reformer. Lagen betonar att främjandet av hälsa och välfärd och prevention av hälsoproblem ska vara bas för verksamheten.

När det gäller hälsobefrämjandet betonar man inom beslutsfattandet i kommunerna principen om att alla politiska beslut ska vara hälsocentrerade, och inom hälsovården betonar man en praxis som omfattar hela vårdprocessen. I princip är människan själv

ansvarig för sin egen hälsa och servicesystemet har behov av att hjälpa var och en till sådana livsstilsval som befrämjar hälsan. Det återstår att se om man i praktiken kommer att betona den senare principen starkast.

Viktigt är också hur stor vikt man lägger vid att stärka bashälsovården, sänka gränsen mellan bashälsovård och specialsjukvård och främja det regionala samarbetet inom olika områden. Bashälsovården får en klar uppgift i att koordinera vårdkedjan från början till slut enligt patientens vård- och rehabiliteringsplan. Enligt hälsovården och dess målsättning – att öka patientens välfärd – är det här väsentliga förändringar. I en välgjord och äkta vård- och rehabiliteringsplan definieras patientens och den ansvarige vårdarens gemensamma syn på det slutresultat man strävar efter.

När det gäller rehabilitering definierar hälsovårdslagen den medicinska rehabiliteringens innehåll och ansvarsfördelning med andra aktionärer i rehabiliteringssystemet. Den preciserar grunderna för vem som ska få medicinsk rehabilitering. Vårdkedjan från specialsjukvård till bashälsovård kan åtminstone i det här avseendet fungera på ett mera effektivt sätt.

Ansvaret för planeringen av den medicinska rehabiliteringen ligger hos kommunen, och rehabiliteringen bör vara en fast del av den behovsenliga vården.

Behovet av medicinsk rehabilitering, målsättningar och innehåll definieras i en individuell rehabiliteringsplan som bör utgöra en fast del av vårdplanen.

Bordet är nu dukat inför den nya tiden med hälsovårdens olika möjligheter, och kommande tiders utmaningar för hälsa och välfärd bärs snart in. Det beror på oss alla vilket slags gästabud det blir av det hela.

Lagen betonar främjande av hälsa och välfärd och prevention av hälsoproblem.

4

AVH 4/2011

MD Matti Rautalahti fungerar som generalsekreterare för det finska läkarföreningen Duodecim. Översättning: Susanne Aminoff

Kari Sarkkinen

K

ansanterveyslaki, erikoissairaanhoitolaki, terveydenhuoltolaki … Terveydenhuollon tarkoituksena on auttaa ihmisiä ylläpitämään mahdollisimman hyvää toimintakykyä, hyvinvointia ja terveyttä. Terveydenhuolto ymmärretään ennen kaikkea palvelujärjestelmänä, josta Suomessa säädetään lakien ja asetusten avulla. Säädöspohjan kehittyminen on jatkuva prosessi, mutta välillä tehdään suurempia loikkia: terveydenhuoltolaki astui voimaan viime keväänä.

Uudessa terveydenhuoltolaissa näkyy kaikuja amerikkalaisen Michael Porterin kollegoineen jo vuosia sitten esittämistä teeseistä terveydenhuollon uudistamiseksi: terveydenhuollon palvelut on järjestettävä potilaskeskeisesti ja potilaan on saatava palveluista mahdollisemman paljon terveyshyötyä, jota on mitattava säännöllisesti esimerkiksi elämänlaadun avulla.

Vastaavasti uudessa terveydenhuoltolaissa todetaan, että sen tarkoituksena on mm. edistää ja ylläpitää väestön terveyttä, hyvinvointia, työ- ja toimintakykyä sekä sosiaalista turvallisuutta ja vahvistaa terveydenhuollon palvelujen asiakaskeskeisyyttä.

Hieman haastavampaa on Porterin näkemys siitä, että järjestelmä on organisoitava terveysongelmien (sairauksien) pohjalta. Tällaista ollaan tosin nyt Suomessakin kehittämässä verkostomalliin perustuvan kansallisen syöpäkeskuksen muodossa. Se tulee toteutuessaan olemaan mielenkiintoinen uusi tapa järjestää yhden sairausryhmän hoitojen kehittämisen valtakunnallinen koordinointi.

Terveydenhuoltolain uudistuksista hehkutetaan usein eniten potilaan lisääntyviä mahdollisuuksia ja vapautta valita hoitopaikkansa. Se onkin sinänsä kohtuullisen suuri muutos, mutta laissa on terveyshyötyjen osalta paljon tärkeämpiä uudistuksia. Laki korostaa terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen ja terveysongelmien ennaltaehkäisyn näkökulmia toiminnan perustana.

Terveyden edistämisen toteuttamisessa korostetaan kuntien päätöksenteossa ”terveyttä kaikis-

sa politiikoissa” -periaatetta ja terveydenhuollossa koko hoitoprosessin kattavaa käytäntöä. Toisaalta todetaan ihmisten vastuu omasta terveydestään ja palvelujärjestelmän tarve auttaa heitä tekemään terveyden kannalta oikeita elämäntapavalintoja.

Nähtäväksi jää, kallistuuko käytäntö nojaamaan voimakkaasti tämän jälkimmäisen päälle.

Merkittävää on myös se, miten selkeästi pyritään vahvistamaan perusterveydenhuoltoa, madaltamaan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välisiä raja-aitoja ja edistämään eri alojen alueellista yhteistyötä. Perusterveydenhuollolle annetaan selkeä rooli koordinoida hoitoketjua alusta loppuun saakka potilaskohtaisen hoito- ja kuntoutussuunnitelman perusteella. Nämä ovat terveydenhuollon varsinaisen päämäärän – potilasasiakkaan hyvinvoinnin lisäämisen – kannalta oleellisia muutoksia.

Kunnollisessa, aidossa hoito- ja kuntoutussuunnitelmassa määritellään potilaan ja hoidosta vastaavan yhteinen näkemys tavoiteltavasta lopputuloksesta.

Kuntoutuksen osalta terveydenhuoltolaki määrittelee lääkinnälliseen kuntoutuksen sisällön ja vastuunjaon muiden kuntoutusjärjestelmän tahojen kanssa. Se selkeyttää lääkinnälliseen kuntoutukseen pääsyn perusteita, joten kuntoutuksen palveluketju erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon ainakin tältä osin voisi toimia tehokkaammin. Vastuu lääkinnällisen kuntoutuksen suunnittelusta on kunnalla ja kuntoutuksen pitää olla kiinteä osa tarpeenmukaista hoitoa. Lääkinnällisen kuntoutuksen tarve, tavoitteet ja sisältö määritellään yksilöllisessä kuntoutussuunnitelmassa, jonka pitää olla kiinteä osa hoitosuunnitelmaa.

Uuden ajan terveydenhuollon pöytä on nyt katettu mahdollisuuksilla ja tulevien aikojen terveyden ja hyvinvoinnin haasteet kannetaan kohta sisään. Meistä kaikista riippuu millaiset pidot näistä tulee.

PÄÄKIRJOITUS MATTI RAUTALAHTI

Laki ja terveys

LT Matti Rautalahti toimii Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin pääsihteerinä.

Laki korostaa terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen ja terveysongelmien ennaltaehkäisyn näkökulmia.

AVH 4/2011

5

PÄIVI LIIPPOLA

Takaisin töihin?

Aivoverenkiertohäiriön sairastaneen paluu työelämään voi onnistua kuntoutuksen ja eri osapuolten yhteistyön tuloksena. Työhön paluu on usein parempi vaihtoehto niin työnantajalle kuin työntekijälle itselleen.

Työterveyshuollolla on tässä merkittävä rooli.

T

ampereella 26.–27.10.2011 järjestettyjen AVH-päivien toisen päivän teemana oli Takaisin työelämään. Päivän puheenjohtajana toiminut professori Juhani Wikström lämmitti kuulijoita teemaan muistuttamalla, miten lähivuosina työväestä on pulaa yhteiskunnan ikärakenteen muutoksesta johtuen.

Terveydenhuollon toimijoiden sekä päättäjien ja rahoittajien toivoisi olevan erityisen kiinnostuneita toisaalta työkyvyttömyyttä aiheuttavien sairauksien ennaltaehkäisystä, toisaalta sairastuneiden kuntouttamisesta työelämään.

KUNTOUTUS EI VIELÄ A-LUOKKAA Itä-Suomen yliopiston professori ja kuntoutuskeskus Neuronin ylilääkäri Pekka Jäkälä muistutti luennossaan, että tällä hetkellä aivoverenkierto-

6

AVH 4/2011

häiriöiden (AVH) akuuttihoito on jo valtakunnallisesti A-luokkaa, mutta kuntoutus ei sitä vielä ole. Tiedetään, että 40 % sairastuneista hyötyisi moniammatillisesta kuntoutuksesta, mutta siihen ei lähimainkaan ylletä.

Kuntoutuspaikkojen lisääminen lähivuosina on tarpeen.

AVH:n kuntoutusta on eri puolilla Suomea tehostettu Aivoliiton vuosina 2006–2009 tekemän selvityksen jälkeen. Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri panostaa AVH-kuntoutukseen lähivuosina merkittävästi. Sairaanhoitopiiri tavoittelee koko alueellaan yhtenäisiä käytäntöjä, jotka perustuvat kuntoutuksesta saatuun vaikuttavuusnäyttöön. Jäkälä pitää tärkeänä, että AVH-kuntoutuksen koordinointi - ja järjestämisvastuu ovat erikoissairaanhoidolla myös akuuttivaiheen jälkeen.

Kuntoutuksen järjestyminen ei tällä hetkellä ole sujuvaa, eivätkä

esimerkiksi Kelan kuntoutuskriteerit tue työelämään paluuta. Työelämään paluun mahdollistamiseksi tulisi Kelan mukaan tuloa aikaistaa ja sidonnaisuus hoitotukeen purkaa. Nykyisessä systeemissä Kela ehtii mukaan vasta ensimmäisen vuoden lopulla.

Käytäntö tukee lähinnä kuntoutujan mahdollisuutta selviytyä kotona, mikä tietysti sekin on tarpeellista.

TYÖNILO VOI LÖYTYÄ Työelämään paluusta oli kertomassa kolme AVH:n ja työhön paluun kokenutta henkilöä. Eija sai kutsun hammaslääkärin vastaanottovirkailijaksi.

Alussa häntä oli pelottanut vastata puhelimeen tai hoitaa rahaliikennettä. Nyt reilu vuosi myöhemmin työ tuntuu kuntoutukselta. Päivät sujuvat ja hän kokee hallitsevansa työtehtävänsä hyvin, vaikka tekemisen tahti on aiempaa hitaampi. Kolmipäi-

väinen työ on sopiva, aikaa ja voimia riittää myös tarvittaviin liikuntaharjoituksiin.

Tapion sairastumisesta ei ole vielä vuottakaan. Hänen AVH:nsa taustalla on ’harmiton kaatuminen’ ladulla, jonka seurauksena puhe hävisi. Neljän kuukauden sairasloman, oman kunnon kohotuksen ja puheterapiajaksojen jälkeen hän palasi insinöörin työhönsä. Tapio tähdensi, että sairastumisen myötä ymmärrys kasvoi; työ ei ole elämässä tärkeintä.

Tapio kertoi, että työhön paluun haasteita oli soviteltava. Esimerkiksi sähköpostin käyttäminen sujuu puhelinkontaktia paremmin ja kommunikoinnin selkeyteen ovat myös työtoverit kiinnittäneet huomiota.

Hyvät työtoverit ja ymmärtävä esimies mahdollistivat oman paikan löytymisen. Työterveyshuollosta saatu tuki, seuranta ja jatkuva yhteys antavat luottamusta selviämiseen.

Läheisten tuki on ollut ensiarvoista ja puheterapiassa saatu ohjaus tärkeää.

Tapio menee eteenpäin pienin aske-

lin, stressaamatta ja muistaa hoitaa itseään.

Marja vakuuttaa, että työn iloa voi löytyä AVH:n jälkeenkin. Hän sai AVH:nsa liikennetapaturman yhteydessä. Hänelle työ ja uran rakentaminen oli ollut tärkeää, mutta entiseen työhön paluu ei ollut mahdollista.

Marja ryhtyi opiskelijaksi, vaikka joutui itse etsimään opiskeluväylänsä, kun yllättäen terveydenhuollossa ei osattukaan siihen ohjata. Opiskelutovereilta ja opettajilta hän sai lopulta paljon tukea, kun alkuhämmästyksestä oli selvitty. Oli palkitsevaa huomata, että vielä oli kyky oppia asioita, oppia uutta. Uudessa opettajan ammatissa kokopäiväisenä toimiminen osoittautui liian kuormittavaksi.

Sivutoimisena sen sijaan kuormitustaso pysyy sopivana ja mielekäs työ ilahduttaa.

myyseläke on kallis ratkaisu. Työhön paluu on usein parempi vaihtoehto niin työnantajalle kuin työntekijälle itselleen. Työ antaa elämään järjestyksen tunnetta ja mielekästä tekemistä ja useimmiten tulotkin ovat paremmat. Liian usein työntekijä nähdään joko työkykyisenä tai ei-työkykyisenä. Mustavalkoinen asenne ei näe kuntoutuksen mahdollisuuksia eikä luovien työtä helpottavien ja työn tekoa uudessa tilanteessa mahdollistavien menetelmien käyttöä.

Työterveyshuollolla on lukuisia keinoja tukea työhön paluuta. Arolan mielestä erityissairaanhoito ei kuitenkaan vielä hyödynnä tätä kanavaa.

Työterveyshuollon tukemismahdollisuuksia ei tunneta ja yhteys puuttuu. Onko yksi moniammatillisen näkökulman tärkeä osapuoli jäänyt taustalle?

TYÖTERVEYSHUOLLON MONET TUKIMAHDOLLISUUDET

AIVOLIITTO MUKANA TYÖLLISTYMISHANKKEESSA

Ylilääkäri, työterveyshuollon erikoislääkäri Heikki Arola avasi työterveyden roolia AVH:n sairastaneen työhön paluussa. Tavattoman montaa asiaa on harkittava työhön paluun yhteydessä ja tulosta saadaan eri tahojen toimivalla yhteistyöllä.

Työhön paluun turvaamiseen osallistuvat sairauslomalla olevan kuntoutujan lisäksi työterveyshuolto ja hoitava taho, lähiesimies, työpaikan henkilöstöhallinnon yhteyshenkilö, työsuojelu- ja luottamusmiesorganisaatio sekä mahdollisesti työpaikan ulkopuoliset palvelujen tarjoajat, esimerkiksi terapeutit.

Arola muistutti, että työkyvyttö-

Kruunupuiston tutkimus- ja kehittämispäällikkö, neuropsykologi Hannu Nyrkkö esitteli Aivoliiton ja Kuntoutus- ja hyvinvointikeskus Kruunupuiston RAY:n tuella käynnistämää Onnistunut työllistyminen -työllistämishanketta. Hankkeen tavoitteena on muun muassa tukea sairastaneiden oikea-aikaista työllistymistä, tutkia työllistymistä ennustavia tekijöitä ja työikäisten kuntoutumista, kehittää seulontamenetelmää laajempiin neuropsykologisiin tutkimuksiin ohjautuvuuteen sekä rakentaa malli sen käyttämiseksi kaikilla työikäisillä.

Hankkeeseen rekrytoidaan EteläKarjalan, Itä-Savon ja Kymenlaakson sairaanhoitopiirien alueilta kohderyhmään kuuluvia henkilöitä. Tässä yhteistyötä tehdään terveydenhuollon yksiköiden sekä muun muassa AVH-yhdyshenkilöiden kanssa.

Tutkimuksia tehdään kahden eri arviojakson verran kahden vuoden aikana Kruunupuistossa. Raporttia hankkeesta voidaan odottaa vuonna 2014.

Päivi Liippola työskentelee fysioterapeuttina Aivoliitto ry:ssä.

AVH 4/2011

7

Kukapa olisi uskonut, että työkyvyttömyyseläkkeelle siirtynyt Janne Moilanen tavoitetaan vielä metallisorvin ääreltä?

Tuula Heiskanen

TUULA HEISKANEN

Paluu sorvin ääreen

Toimitusjohtaja Yrjö Moilanen (vas.) seuraa Janne Moilasen työskentelyä. Työtehtävät ovat samoja kuin ennenkin, mutta joitakin asioita täytyy tehdä toisin.

J

anne Moilanen sai aivoinfarktin kesällä 2007. Sen myötä oikea puoli halvaantui ja puhekyky katosi muutamia yksittäisiä sanoja lukuun ottamatta. Vasta 26-vuotiaan miehen oli opeteltava uudelleen kävelemään ja kommunikoimaan.

SAIRASTUMISEN JÄLKEEN ELÄKKEELLE Kenellekään ei tullut tuossa vaiheessa mieleenkään, että Janne voisi palata entiseen työpaikkaansa. Ammatillisen kuntoutumisen mahdollisuutta väläyteltiin Oulun yliopistollisessa sairaalassa sinä kesänä kun Janne sairastui ja vaiheessa, jossa toimintakyvyn palautumisesta ei vielä ollut tietoa. Siitä mahdollisuudesta ei enää ollut puhetta Kelan sairauspäivärahan loputtua. Automaattisesti hänelle kirjoitettiin eläkepaperit.

– Vuosi sairauslomalla, sitten eläkkeelle. Eikä muuta, Janne toteaa.

Janne on saanut toiminta- ja fy-

8

AVH 4/2011

sioterapiaa sekä koko ajan myös puheterapiaa. Päätoimisen kuntoutumisen vauhdittajina ovat olleet perheeseen vuonna 2007 syntynyt tytär Milla, puoliso Katja ja epäilemättä myös sitkeä haave palata entiseen työpaikkaan.

– Jannella on ollut asenne koko ajan kohdallaan. Eteenpäin mennään, kotiin hänellä ei ole ollut missään vaiheessa meininki jäädä makaamaan, Katja lisää.

Suomussalmelaisesta konepaja Sumetek Oy:stä, Jannen entisestä työpaikasta, ei kuitenkaan uskottu löytyvän sellaista työtä, jota hän voisi tehdä.

Jannelle mahdollisuuden kokeilla, hän ryhtyi rohkeasti tuumasta toimeen.

Tähän saumaan sattui myös sopivasti Jannen osallistuminen Kajaanin ammattikorkeakoulun Selko-hankkeeseen, jossa tutkittiin puhevammaisen henkilön työllistymisen esteitä ja edellytyksiä. Janne kävi hankkeeseen liittyen syksyllä 2010 työkyvyn arvioinnissa Kumppaniksi ry:llä Kajaanissa. Arvioinnissa todettiin, että jos Jannella olikin kömpelyyttä mm. oikean käden hienomotoriikassa, motivaatiota päästä elämässä eteenpäin oli senkin edestä.

Arvioinnissa ehdotettiin kevyempiä töitä, mutta Jannella oli selkeä päämäärä palata entisiin töihin. Hän ehdotti, että hän tulee kokeilemaan työtä Sumetekille ensin kolmeksi viikoksi palkatta. Se sopi työnantajalle.

Työpaikalla alettiin suunnitella kevyempiä töitä, joita Janne voisi tehdä.

– Kokeilu sattui tammikuussa juuri siihen saumaan, kun olin syntymäpäiviäni piilossa ulkomailla. Poissa ollessani nämä olivat alkaneet tehdä semmoisia töitä, mitä en ollut ikinä kuvitellutkaan. Kun palasin töihin, täällähän mies oli täydessä työn touhussa – ryskätöissä sorvin ääressä, Yrjö muistaa ihmetelleensä.

Nyt Janne sorvaa ja on tarvittaessa apuna toisille levy- ja hitsaustöissä.

Työtehtävät ovat samoja kuin ennenkin, tosin joitakin asioita täytyy tehdä toisella tavalla kuin ennen. Pulmat hän on saanut itse ratkottua.

MOTIVAATIO KANTAA ETEENPÄIN

HETI SANOTTIIN EI

Milla-tytärtä hoidellessa ja astianpesukonetta täytellessä haave osittaisesta töihin paluusta vahvistui. Kun entinen työnantaja, toimitusjohtaja Yrjö Moilanen oli valmis antamaan

Työnantaja voi saada osatyökykyisen palkkaamiseen palkkatukea. Sen tarkoituksena on kompensoida alentunutta työkykyä. Palkkatukea saadakseen työnhakijan on oltava työ- ja elinkeinotoimiston (TE-toimiston)

TUKEA TYÖNANTAJALLE Seuraavaksi työnantaja Yrjö Moilanen lähti TE-toimistoon tarkoituksenaan hakea palkkatukea. Häntä sattui palvelemaan eri henkilö kuin se, joka oli Jannen asiaa hoitanut. Jälleen tuli täystyrmäys: Janne ei ole heidän asiakkaansa, eikä työkyvyttömyyseläke-

Tuula Heiskanen

asiakas, mutta asiakkuuden saaminen ei ole aina mutkatonta.

Lait mahdollistavat työkyvyttömyysetuutta saavalle myös palkkatyön ja -tuen, mutta käytännössä työvoimapalveluiden piiriin pääseminen on vähintään haasteellista. Useiden tutkimusten ja selvitysten mukaan osatyökykyisen työhön havittelevan työllistymispolku katkeaa ensimmäiseen käyntiin TE-toimistossa.

– Arvioinnin jälkeen menin TEtoimistoon ja heti sanottiin ei, Janne huokaa.

Toimiston virkailija kutsui kuitenkin koolle moniammatillisen kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmän, johon osallistui muun muassa työterveyslääkäri, työterveyshoitaja, Kelan ja TE-toimiston erikoistyövoimaneuvoja, psykologi ja sosiaalityöntekijä.

– Sieltä vasta tulikin täystyrmäys: ei ole olemassa semmoista tahoa, joka voisi tässä tapauksessa palkkatukea myöntää, koska Janne on työkyvyttömyyseläkkeellä. Sanottiin, että palatkaa myöhemmin asiaan. Minä kysyin, että milloin myöhemmin, kun Jannelle on myönnetty työkyvyttömyyseläke loppuiäkseen, Katja kertoo kyselleensä.

Jannen polku ei katkennut, sillä lujalla tahdolla, pienellä onnella ja sivustatuella pääsee vaikka läpi TEtoimiston byrokratian. Asiaa selvitettiin Selko-hankkeen tutkijoiden avulla mm. työ- ja elinkeinoministeriön ylitarkastajalta. Hän oli lukenut samaa lakikirjaa kuin Janne tukijoukkoineenkin, eikä nähnyt estettä Jannen TE-toimiston asiakkuudelle ja mahdolliselle palkkatuelle. Katja toimitti tarkastajan sähköpostiviestin TE-toimistoon, ja niin ääni kellossa muuttui. Suomussalmen toimistossa harkittiin asia uudestaan ja Jannesta tuli TE-toimiston asiakas.

Janne Moilasen paluu työhön on onnistunut yli odotusten.

läiselle muutenkaan voida myöntää palkkatukea. Virkailija kuitenkin lupautui vielä selvittelemään asiaa.

Samalla viikolla TE-toimistosta ilmoitettiin työnantajalle, että palkkatuki on myönnetty heti peräti kahdeksi vuodeksi. Se on harvinaista kaukonäköisyyttä paikalliselta TEtoimistolta, sillä selvitysten mukaan osatyökykyisen palkkatukea yleensä myönnetään pihtaillen aina puoli vuotta kerrallaan. TE-toimisto ansaitsee Yrjön mielestä tunnustuksen siitä, että siellä pystyttiin muuttamaan asennetta.

Työsopimus kirjoitettiin ja se on voimassa toistaiseksi eikä vain palkkatukiajan.

Osatyökykyisen kohdalla palkkatukea on mahdollista saada vielä kahden vuoden jälkeenkin. Tilanne ja kompensaation tarve arvioidaan uudelleen.

– Mutta jos mies tuota vauhtia kuntoutuu ja toinen käsi saadaan enemmän peliin mukaan, saattaahan se olla, ettei millekään tuelle ole sitten enää tarvetta, Yrjö Moilanen toteaa.

Työnantajan on osatyökykyistä työllistäessään mahdollisuus saada lisäksi työolosuhteiden järjestelytukea mahdollisesti tarvittaviin mukautuksiin. Tuella voidaan korvata myös toisen työntekijän antamaa apua.

Jannen kohdalla työn ja työolosuh-

teiden mukauttamistoimet ovat lopulta olleet työajan säätämistä ja sitä, että hän sorvaa sellaisia kappaleita, joiden käsittely onnistuu yhdellä kädellä. Janne käy töissä kuusi tuntia neljänä päivänä viikossa. Yksi päivä viikossa on terapiapäivä.

NORMAALIA ARKEA Osatyökykyisten työllistymisen haasteista puhuttaessa esiin nousee toistuvasti työnantajien nurjat asenteet.

Semmoisista ei Yrjö Moilasella ollut tietoakaan, vaikka vähän huolettikin.

– Nyt saattaa myöntää, että vähän aluksi hirvitti, mitähän tästä tulee.

Mutta kun Janne itse oli niin päättäväinen, niin tottahan hänelle piti mahdollisuus antaa. Olisi saattanut olla torjuvampi suhtautuminen, jos ei olisi ollut kyse omasta miehestä.

Työkokeiluvaihetta Yrjö pitää hyvänä. Siinä Janne sai tilaisuuden näyttää kyntensä. Yrjö arvelee, ettei ehkä olisi rohjennut palkata Jannea suoraan ilman sitä.

Työyhteisön myönteisellä suhtautumisella on kenen tahansa työntekijän kokeman osallisuuden ja hyvinvoinnin kannalta suuri merkitys.

Erityisesti sen tiedetään korostuvan osatyökykyisten työntekijöiden kohdalla. Sumetekin työyhteisö on ottanut Jannen hyvin ja mutkattomasti vastaan. Yrjö arvelee, että moni on

AVH 4/2011

9

Kirjoittaja, FM Tuula Heiskanen toimii tutkijana Kajaanin ammattikorkeakoulun Selko-hankkeessa.

Hankkeen tarkoituksena on poistaa puhevammaisen henkilön työhön paluun esteitä.

10

AVH 4/2011

Tuula Heiskanen

varmaan ajatellut, että Jannen tapaus olisi saattanut hyvinkin sattua myös omalle kohdalle.

Jannen työhön paluu on onnistunut yli odotusten.

Vasta reilun kuukauden työskentelyn jälkeen puhe on petraantunut ja oikean käden toiminnan paranemisen suhteenkin uskalletaan olla varovasti toiveikkaita. Käsi on halvaantunut ranteesta alaspäin, mutta kyynärnivelessä ja olkavarressa on liikettä.

– Vaikka hyvin tuo näkyy homma onnistuvan yhdellä kädelläkin. Jannen työskentelyä on ilo nähdä. Miten on mies mennyt eteenpäin siitä, kun ensimmäisen kerran sairastumisensa jälkeen täällä kävi. Minusta tuntuu, että me ollaan molemmat tosi tyytyväisiä, Yrjö tuumii.

Jannen ja Katjan perheen arki on muuttunut. Sen sijaan, että kaikki pyörisivät pienissä ympyröissä kotona, vanhemmat ovat töissä ja Katja on aloittanut myös opiskelun. Milla on perhepäivähoidossa ja ihastuksissaan siellä saamistaan uusista kavereista.

– Arki on muuttunut. Semmoiseksi normaaliksi, Katja tiivistää ja kuulostaa varsin tyytyväiseltä.

AVH 4/2011

11

SEPPO SOINILA

Musiikki parantaa aivoinfarktipotilaan kuntoutumista

Vuosituhansien ajan musiikkia on käytetty myös sairauksien hoidossa, koska on uskottu musiikin tervehdyttävään voimaan. Vasta viime vuosina tästä on alettu saada tieteellistä näyttöä. Musiikilla on sijansa AVH-kuntoutuksessa.

M

usiikkia on tuotettu ja kuunneltu kaikissa kulttuureissa, ja se on toiminut hyvin erilaisten tunnetilojen kanavana.

Rakkauslaulut ilmaisevat voimakasta kiintymystä ja kaipuuta, hyljätyn laulut taas kuvastavat pettymystä ja surua. Työ- ja taistelulaulut piiskaavat ponnistukseen, kehtolaulut rauhoittavat uneen.

MUSIIKKIA SAIRAALASSA? Länsimaisen lääketieteen piirissä musiikkia on näihin asti käytetty lähes yksinomaan viihdykkeenä. Taustamusiikki soi monien poliklinikoiden odotustiloissa, ja radion korvakuuloke on sairaalasängyn vakiovaruste.

12

AVH 4/2011

Joissakin yksiköissä musiikkia on kuitenkin käytetty jo pitkään tietoisesti osana hoitoprosessia.

Synnytyssairaaloissa tunnetaan musiikin rentouttava vaikutus. Tulevaa äitiä opastetaankin tuomaan mukanaan mielimusiikkia, jonka ajatellaan edistävän synnytyksen käynnistystä ja lievittävän synnytyskipuja.

Useiden psyykkisten häiriöiden hoidossa on käytetty musiikkiterapiaa Suomessa jo lähes 50 vuoden ajan.

Musiikkiterapian vaikuttavuutta tutkitaan mm. Helsingin, Turun ja Jyväskylän yliopistoissa. Todennäköisesti musiikin järjestelmällinen käyttö sairaaloissa lisääntyy muun muassa siitä syystä, että useissa kansainvälisissä tutkimuksissa on osoitettu lonk-

kaleikkauksesta toipuvien potilaiden tarvitsevan selvästi vähemmän voimakkaita kipulääkkeitä, jos he kuuntelevat aktiivisesti musiikkia.

VAIKUTUS OSOITETTU TUTKIMUKSISSA Viime vuosien lääketieteellinen tutkimus on osoittanut musiikin vaikuttavan positiivisesti useiden keskeisten neurologisten sairauksien, kuten Parkinsonin taudin, Alzheimerin taudin ja aivoinfarktin oireisiin tai kuntoutumiseen.

Aivoinfarktista toipuminen perustuu siihen, että vaikka infarktin myötä aivokudosta menetetään eivätkä hermosolut uusiudu merkittävästi,

vauriolta säästyneet hermosolut kykenevät kuitenkin muodostamaan uusia yhteyksiä, korjaamaan tiedonkäsittelyn verkostoja ja ottamaan siten vaurioituneen alueen tehtäviä hoitaakseen. Yksilön kannalta toipuminen merkitsee menetettyjen taitojen uudelleen opettelemista.

Musiikki parantaa aivoinfarktista toipuvan potilaan kävelyä. Saksalaisessa tutkimuksessa alaraajahalvauksesta toipuvien potilaiden kenkiin asennettiin liikkeitä aistivat anturit, joiden avulla heidän harjoittelunsa tallennettiin tietokoneelle. Tietokoneohjelma laski kunkin kuntoutujan askelpituuden, kävelyn rullaavuuden sekä rekisteröi ontumisen, sivuaskelet ja tasapainohäiriöt.

Kävelyharjoitus suoritettiin musiikin tahdissa niin, että rytmiä nopeutettiin sen mukaan kuin kävelykyky parani. Harjoitus kesti 20 minuuttia kerrallaan ja se suoritettiin jokaisena arkipäivänä.

Kolmen viikon kuluttua havaittiin selvä ero koeryhmän ja vertailuryhmän välillä. Kävelynopeus ja askelpituus kasvoivat musiikin tahdissa harjoitelleilla noin 20 % enemmän kuin niillä, jotka harjoittelivat ilman musiikkia pelkästään fysioterapeutin sanallisen ohjauksen varassa.

Musiikki tehostaa käden hienomotoriikan toipumista. Hannoverin musiikkikorkeakoulussa tehtiin tutkimus, jossa aivoinfarktipotilaille räätälöitiin yläraajahalvaukseen soveltuva harjoitusinstrumentti. Se koostui kahdeksasta pienestä sähkörummusta, joiden taputus sai aikaan – ei tavanomaista rummun kuminaa – vaan sävelen. Kahdeksan rummun sävelistä muodostui tuttu asteikko (do-re-mi-fa-sol-la-ti-do), jota käyttäen toipilaat opettelivat päivittäin taputtamaan halvaantuneella kädellään yksinkertaisia laulunpätkiä, esimerkiksi Ukko Nooa tai Koska meitä käsketään.

Jo 15 harjoituskerran jälkeen sormien naputuksen ja ranteen pyörityksen nopeus lisääntyivät musiikkiryhmällä noin 30 %, kun tavanomaista fysio- tai toimintaterapiaa saaneilla ei tapahtunut vielä lainkaan toipumista.

riutuvat uuden tekstin muistamiskokeessa 40 % paremmin, jos teksti lauletaan verrattuna puhuttuun tekstiin.

MITEN MUSIIKKI KUNTOUTTAA?

MUSIIKKI JA MUISTI Aivoinfarktiin liittyy usein muistihäiriö. Omassa vuonna 2008 julkaistussa tutkimuksessamme havaitsimme, että ne potilaat, jotka kuuntelivat aivoinfarktin alkuvaiheen jälkeen päivittäin tunnin ajan itse valitsemaansa musiikkia, selviytyivät vertailuryhmää paremmin tarkkaavuutta ja kielellistä muistia mittaavissa testeissä.

Vertailuryhmä ei kuunnellut musiikkia, mutta sai muutoin kaikki samat kuntoutustoimenpiteet.

Lisäksi totesimme, että musiikin kuuntelijoilla oli selvästi vähemmän masennusta ja sekavuutta. Ero säilyi puolen vuoden seuranta-ajan loppuun asti.

Laululla on erityisen vahva vaikutus kielellisten häiriöiden toipumisessa. Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että laulamalla toteutettu puheterapia nopeuttaa afasiapotilaiden sanojen löytämistä. Mielenkiintoista on, että myös Alzheimer-potilaat suo-

Aivoinfarktiin liittyy runsaasti stressitekijöitä, jotka ovat luonteeltaan täysin erilaisia infarktin akuutissa vaiheessa ja kuntoutuksen aikana.

Musiikin toipumista edistävät vaikutukset voidaan selittää vain osittain stressin lievittymisellä. Rauhoittava musiikki toki vähentää stressin aiheuttamia haitallisia verenkiertovaikutuksia ja jarruttaa voimakkaasti kiihtynyttä stressihormonien eritystä.

Osa musiikin vaikutuksesta on epäilemättä seurausta mielialan kohenemisesta. Voimakkaasti koettu musiikki aktivoi lisäksi aivojen etuosassa sijaitsevaa palkitsemiskeskusta. Se aiheuttaa hyvin samantapaisia mielihyvään liittyviä reaktioita kuin vaikkapa saunominen tai juoksulenkki terveellä ihmisellä.

Liiallisen stressin vähenemisen ja mielialan kohenemisen ohella tärkeätä lienee se, että musiikin kuuntelu aktivoi molemmille aivopuoliskoille ulottuvan laaja-alaisen hermoverkoston. Se ikään kuin pitää koko aivokoneiston käynnissä ja nostaa vireystilaa. Musiikin on osoitettu myös lisäävän aivojen verenvirtausta.

Hermosolujen aktivoituminen on uusien yhteyksien syntymisen perusedellytys. Voidaan siis perustellusti ajatella, että musiikin tuottama stimulaatio auttaa korjaavien prosessien käynnistymistä ja ylläpitämistä.

Musiikkikuntoutus ei voi korvata fysioterapiaa, toimintaterapiaa, puheterapiaa tai neuropsykologista kuntoutusta. Se tarjoaa kuitenkin täydentävän lisäkeinon, jonka toteuttaminen ei vaadi isoja taloudellisia panoksia tai koulutettua ammattihenkilöstöä. Sillä ei ole haitallisia sivuvaikutuksia, ja se tuo iloa sekä kuntoutujalle että hänen läheisilleen.

Seppo Soinila toimii ylilääkärinä ja professorina TYKS Neurologian klinikkalla.

AVH 4/2011

13

MARKKU OJANEN

Onnesta ja onnellisuudesta Kell´onni on? Kuka on onnellinen? Miten sairaus vaikuttaa onnellisuuteen?

Onni ja onnellisuus herättävät monia kysymyksiä pohdittavaksi.

L

öysin hiljattain tietokoneeni lokeroista tällaisen aarteen. Tuosta hetkestä on kulunut noin 12 vuotta.

Luimme poikani Riston kanssa Viisikko-kirjaa. Totesin lukiessani, että niissä aikuiset ovat aina kummallisia, mutta lapset tavallisia ja mukavia.

Varsinkin isät ovat pelottavia, äkkipikaisia, ankaria, eivätkä juuri ymmärrä huumoria. Siihen Risto heti: – Sellaisia kummallisia ne aikuiset ovat. Sinäkin olet kummallinen.

Tulin heti uteliaaksi.

– Millä tavalla minä olen kummallinen?

– No kun sulla on niin kova pelihimo. Haluaisit aina pelata niitä pelejä (tarkoittaen yhdessä pelattavia lautapelejä).

Tämä ei vielä kuulostanut pahalta.

– Miten muuten olen kummallinen?

– En osaa sanoa.

14

AVH 4/2011

Mutta sitten hetken päästä Risto sanoi: – Olet sinä isi sillä lailla erikoinen, että olet niin kauhean kiltti.

Tuo toteamus teki minut onnelliseksi. Se tekee minut nyt uudestaan onnelliseksi.

KIRJAILIJOIDEN JA RUNOILIJOIDEN TULKINTOJA Onnellisuutta on vaikea määrittää siitä huolimatta, että on olemassa valtava määrä kuvauksia siitä, mitä onni tai onnellisuus on. Ihmiset ovat laatineet runoja, aforismeja, näytelmiä, romaaneja ja elokuvia. Seuraavassa muutamia aforismeja onnellisuudesta.

• Onnentunteen kokemiseen tarvitaan tavallisesti saman verran aikaa kuin kellon vetämiseen. Anton Tsehov • Elinikäinen onni! Ei yksikään elävä sielu kestäisi sitä, se olisi maanpääl-

linen helvetti. G.B. Shaw • Onnettomuus lisääntyy ja onni vähenee sitä ajatellessa.

Charles Régimanset • Onni on mysteeri niin kuin uskontokin eikä sitä tulisi tehdä järkiperäiseksi. Chesterton • Onni on kuin lasi: kun se on kirkkaimmilleen hiottu, se särkyy.

Publilius Syrus • On ihmisiä, jotka elävät onnellisina siitä tietämättä. Vauvenargues Nämä kirjailijat ja runoilijat suhtautuvat aika epäluuloisesti onnellisuuteen. Olisiko parasta sivuuttaa koko asia ja elää niin kuin ennenkin?

Onnellisuus oli pitkään pimennossa. Siitä on toki jatkuvasti kirjoitettu runoja ja laulettu, mutta onnellisuuden oppaita ilmestyi vähän eikä tutkimusta tehty. Ehkä ajattelimme näin: Suokaa minulle anteeksi, olen hyvin onnellinen ihminen hetkittäin, kun

olen onnellinen; sitten taas olen onneton, niin kuin pitääkin. Onnellisuus kyllä hämmennyttää, missään tapauksessa se ei ole älykästä, tuskin edes sivistynyttä. Maailman pohjinmainen ahdistus näyttää ikäänkuin jääneen asianosaiselta tiedostamatta, kuvajainen on hänet pettänyt. Lassi Nummi

ONNEA TOIMINNASTA Vaikka onnellisuuden määrittäminen on vaikeaa, kaikki osaavat vastata kysymykseen, mikä saa sinut onnelliseksi tai milloin olet onnellinen.

Useimmat osaavat myös arvioida oman onnellisuutensa tason. Jopa niin tarkasti, että asteikkoa nollasta sataan on mahdollista käyttää.

Vaikka onnellisuus on tunne, tunne itsessään ei ole onnellisuuden syy.

Sen sijaan tekeminen ja toiminta voi tehdä onnelliseksi. Erikoista on se, että mitä mieluisampaa jokin tekeminen on, sitä enemmän se tempaa mukaansa. Tietoisuus omasta minuudesta katoaa. Samalla katoaa myös oman toiminnan arviointi.

Emme oikeastaan tunne mitään silloin, kun teemme jotakin oikein kiinnostavaa ja mukavaa. Kun luemme jännittävä kirjaa, havahdumme siihen, että tunti tai kaksikin on kulunut. Ulkomaailma ei oikeastaan ollut olemassa. Ei myöskään omaa minuutta. Läsnä oli vain se, mistä kirja kertoo.

Elimme tuon kirjan maailmassa. Tätä on tapana sanoa flow-tilaksi. Mihaly Csikszentmihalyin mukaan se on yksi tapa tulla onnelliseksi.

KUKA ON ONNELLINEN? Onko ihmisen ominaisuuksilla merkitystä onnen kannalta? Ovatko miehet onnellisempia kuin naiset ja ovatko nuoret onnellisempia kuin vanhat?

Erot ovat niin vähäisiä, että niillä ei käytännössä ole mitään merkitystä.

Entä ulkonäkö? Ovatko kauniit ihmiset keskimääräistä onellisempia?

Entä älykkäät ja lahjakkaat, sillä antavathän nämä ominaisuudet heille paljon mahdollisuuksia?

Näillä asioilla on vain vähän tekemistä onnellisuuden kannalta. Pikemminkin suunta on se, että onnet-

tomat ihmiset arvioivat ulkonäköään kielteisesti. Erittäin lahjakkailla ihmisillä on usein vaikeuksia tulla ymmärretyksi.

ONNEA HARRASTUKSISTA JA MUIDEN SEURASTA Kaksostutkimusten mukaan onnellisuus on osaksi geeneissä, jolloin voidaan sanoa, että perityt ominaisuudet edistävät onnellisuutta. Emme silti tiedä, mikä merkitys geeneillä on yhden ihmisen elämässä. Tulokset kuvaavat väestön keskiarvoja.

Jo arkihavaintojen mukaan masennukselle on ominaista kaikenlaisen kiinnostuksen aleneminen. Masentunut ihminen ei jaksa eikä halua tehdä mitään. Sen sijaan monenlaisista asioista kiinnostunut ihminen on yleensä onnellinen. Harrastukset ja ihmisten parissa viihtyminen ovat yhteydessä onnellisuuteen. Siinä myös keinoja, joilla jokainen voi onnellisuuttaan edistää.

Muiden ihmisten vaikutus onnellisuuteen on suuri. Kun tapaamme ihmisen, josta emme pidä, tulemme helposti ärtyneeksi. Jos taas olemme

mukavien ihmisten seurassa, olemme iloisia ja silloin kaikki on hyvin.

Rakastetun ihmisen tapaaminen tekee hyvin onnelliseksi. Paras onni on yhteinen onni. Itsekkyys kostautuu.

Vaalitaan ja hoidetaan meille rakkaita ja tärkeitä ihmissuhteita.

TILANTEITA JA TULKINTOJA Erilaiset tilanteet ja ympäristöt synnyttävät myönteisiä ja kielteisiä tunteita. Ne ovat onneksi yksilöllisiä, sillä muuten ruuhkat joissakin tietyissä tilanteissa olisivat ihan mahdottomia!

Minulle jo suuren kauppakeskuksen näkeminen on kauhistus, saati ostosten tekeminen. Toiset käyvät niissä mielellään. Viihdyn sen sijaan hyvin maalla luonnon keskellä. Inhoan kaikenlaista matkustamista, toiset nauttivat siitä.

Tulkinnoilla on suuri merkitys. Jos esiintyminen on tuskallista ja pelottavaa, onnellisuudesta ei ole tietoakaan. Jos taas esiintyminen on haaste ja mahdollisuus esittää tärkeitä mielipiteitä tai ilmaista taitoja, se tuottaa mielihyvää. Kielteisin odotuksin varustautunut ihminen riistää itseltään

AVH 4/2011

15

ihmiset usein säilyttävät toivonsa ja elämänhalunsa. Elämänhalun palaaminen ottaa oman aikansa, mutta jostakin se vain tulee. Onneksi ihmisillä on tällainen ominaisuus, sillä muuten olisimme aivan hukassa. Monien sairauksien ja vammojen jälkeen kuntoutuminen vaatii paljon sisua ja työtä, mutta sitä löytyy ihmeellisen paljon.

SUURELLA SYDÄMELLÄ mahdollisuuden kokea myönteisiä tunteita ja vastaavasti myönteinen ihminen kohtaa paljon myönteisiä asioita elämässään. Jos tähän havahtuu ja tekee parannusta, arkielämä helpottuu. Tämä on ohje, joka syystäkin esiintyy useimmissa onnellisuuden oppaissa.

Vihdoin ihmisen arvoilla on merkitystä hänen hyvinvointinsa kannalta. Jos koko maailma tuntuu mielettömältä ja kaikki ihmiset ovat häikäilemättömiä, elämä käy raskaaksi. Jos taas uskoo siihen, että ihmiset ovat hyviä ja että heidän hyväkseen kannattaa tehdä työtä, silloin näkee toisessa ihmisessä kanssakulkijan ja lähimmäisen. Vapaaehtoistyötä tekevät ovat keskimääräistä onnellisempia ihmisiä.

Ilman muiden ihmisten apua ja tukea kaikki on paljon vaikeampaa. Useimmat niistä, jotka ovat merkittävästi parantuneet ja kuntoutuneet, haluavat kiittää lääkäreitä, hoitajia, omaisia ja ystäviä sekä samanlaisia vaikeita asioita kokeneita ihmisiä. On hienoa, kun saa rohkaisua ja kannustusta silloin, kun kaikki tuntuu toivottomalta ja mahdottomalta.

Keskuudessamme on jopa kukoistajia. He ovat ihmisiä, jotka ovat käyneet elämässään läpi hyvin vaikeita asioita. Vastoinkäymiset ovat usein kasautuneet heidän elämässään. He ovat kokeneet sairauksia, vammoja,

eroja, menetyksiä ja pettymyksiä, mutta eivät ole katkeroituneet.

He päinvastoin ovat halunneet olla tukemassa niitä ihmisiä, jotka ovat kokeneet samanlaisia asioita.

He kuuntelevät, kannustavat ja tukevat parhaan kykynsä mukaan. Ilman näitä ihmisiä elämä olisi paljon kurjempaa!

Minua on koskettanut äiti Teresan kehotus: – Me emme voi tehdä suuria asioita, mutta me voimme tehdä pieniä asioita suurella sydämellä.

Lopuksi vielä lainaus onnesta vuodelta 1647: – Luonne ja äly: kaksi kykyjemme vastakohtaa; toinen ilman toista vie vasta puolimatkaan onnea. Äly ei riitä, sillä myös luonnetta tarvitaan. Silti kyse on oman hölmöyden tuottamasta epäonnesta, jos ei kiinnostu asemasta, työstä, naapureista ja sellaisesta ystävien piiristä, joka sopii hänelle.

Baltasar Gracían.

Markku Ojanen on psykologian professori, luennoitsija ja kirjailija.

VOIKO SAIRAS OLLA ONNELLINEN? Millaiset asiat alentavat ihmisen onnellisuutta? Ne ovat kaikille tuttuja, sillä kukaan ei niiltä täysin säästy.

Kaikenlainen kiusaaminen, alistaminen, syrjiminen, torjuminen, hyväksikäyttäminen ja vahingoittaminen synnyttää voimakkaita kielteisiä tunteita. Samoin hylkäykset, menetykset ja pahat epäonnistumiset. Sairaudet ja vammat alentavat nekin onnellisuutta varsinkin silloin, kun niihin liittyy jatkuvaa kipua ja elämään liittyviä rajoituksia. Myös läheisen ihmisen kivut ja kärsimykset ovat meille raskaita.

Yksi hienoimpia asioita, joihin olen törmännyt omissa ja myös muissa tutkimuksissa – ja tietenkin arkielämässä –, on se, että vaikeista sairauksista ja vammoista kärsivät

16

AVH 4/2011

MARKKU OJASEN KIRJOJA ONNESTA Ilo, onni ja hyvinvointi. Helsinki: Kirjapaja, 2001 Onnen etsijät. Helsinki: Aikamedia, 2004 Onnellisuus. Helsinki: WSOY, 2006 Positiivinen psykologia. Helsinki: Edita, 2007 Hyvinvoinnin käsikirja. Helsinki: Kirjapaja, 2009 ja 2011 Onnellisuusprofessorin päiväkirja. Helsinki: Perussanoma, 2009 Minä ja muut. Itsetuntemuksen kirja. Helsinki: Kirjapaja, 2011

RISTO HUTTUNEN Päivi Seppä-Lassila

Afasiakuntoutusta Aurinkorannikolla

Aivoinfarkti tavoitti Tuula Huttusen Aurinkorannikolla. Sitkeä harjoittelu omaishoitajana toimivan aviomiehen kanssa sekä afasia- ja omaisryhmien vertaistuki ovat auttaneet kuntoutumaan ja jaksamaan.

P

ääsiäisenä 2010 perhettämme sipaisi enkelin siipi. Aamulla Tuula-vaimoni sai kaulavaltimontukoksen ja sen seurauksena aivoinfarktin. Pääsiäisen paluuliikenteen takia pääsimme Malagan yliopistosairaalaan vasta yli neljän tunnin kuluttua.

Vauriot olivat melkoiset ja suurin osa pysyviä. Neljäsosa aivoista tuhoutui, oikea jalka ei kantanut eikä oikea käsi toiminut. Haju- ja makuaistit katosivat. Oikea puoli kurkusta, kielestä ja poskesta halvautui. Sairaalassa soseutettu ruoka valui oikeasta suupielestä ulos sitä mukaa kun sain syötettyä häntä. Espanjassa oletetaan omaisten hoitavan paljon siitä, joka Suomessa on sairaanhoitajien

työtä. Omaisia saattaa olla paikalla toistakymmentä ja puheenporina sen mukainen.

Olin vaimoni vieressä lepotuolissa koko sairaalaviikon ajan. Parhaat neuvot sain naapurisängyssä makaavan täysin halvautuneen isoäidin sukulaisilta. Kun tulimme kotiin olin kaiken keskellä yksin. ”Muuttolinnut” olivat muuttamassa Suomeen. Päätin, että sisulla selviämme. Ymmärsihän vaimoni onneksi aiemmat neljä kieltä edelleen ja kontakti häneen säilyi.

PUHETERAPIAA ESPANJAKSI Vaimoni espanjalainen yksityisopettaja auttoi meidät alkuun. Sain heti apua myös fysioterapeuttiystävältä-

ni, joka laati vaimolleni kuntoutusohjelman ja tarkisti sitä määräajoin.

Aloitimme sormien motoriikasta kumirengasta levittämällä. Hänelle laadittiin tunnin hikijumppa loppuvenyttelyineen.

Tarkastuskäynnillä Malagassa neurologi suositteli vaimolleni espanjalaista puheterapiaa, koska hänen espanjansa on niin hyvä. Puolen vuoden terapia kerran viikossa alkoi viime syksynä. Puherapeutti kehui häntä parhaaksi oppilaakseen ja suositteli hänelle jatkoterapiaa. Puheterapeutit ovat tosi hyviä. Harmiksemme terapia loppui marraskuun alussa.

Toki harjoittelimme ja harjoittelemme annettuja harjoituksia tosi paljon. Tunnuslauseemme ovat ”Ain

AVH 4/2011

17

Risto Huttunen

Aurinkorannikon afasiaryhmä on kokoontunut syyskauden ensimmäiseen tapaamiseen. Kuvassa (vas. ylhäältä) hieroja, pappi Kaisa Salo ja harjoittelija, (keskellä) puheterapeutti Riitta Mujunen, (vas. alhaalta) omaishoitoryhmän vetäjä Riitta Sulamaa, omaishoitaja Hilkka Ijäs ja afasiapotilaat Leo Mujunen ja Tuula Huttunen.

naurain työtäs tee” eli virheille nauretaan ja yritetään uudelleen sekä ”Tuula on sisukas sissi”, koska S- ja Tkirjaimet ovat hänelle edelleen hyvin vaikeita ääntää.

Onneksi Espanjaan kirjautuneille eläkeläisille kaikki sairaudenhoito ja lääkekulut ovat maksuttomia. Tosin Espanja veloittaa yhteissummana jälkikäteen suomalaisten sairauskulut Suomelta.

APUA AFASIARYHMÄSTÄ Afasiaryhmä oli lopettamassa toimintaansa keväältä. Sain siitä vihiä ja ehdin viimeisiin tilaisuuksiin. Sain ryhmän vetäjältä puheterapeutti Riitta Mujuselta kesäksi paljon harjoituksia ja Lexia-ohjelman, jossa on itseohjaavia tietokoneharjoituksia.

Riitta Mujusen aviomies on vaikeavammainen afasiapotilas. Riitta sai muita mukaan ja hän perusti afasiaryhmän seurakunnan tiloihin. Ryhmä on toiminut useita vuosia. Omaisia, potilaita ja harjoittelijoita siinä on noin kymmenkunta.

Aurinkorannikolla käy talvikautena onneksi paljon hoiva-alan harjoittelijoita. He käyvät afasiapotilaiden kotona pari kertaa viikossa auttamassa perheitä. Olen todella kiitol-

18

AVH 4/2011

linen seurakunnan afasiaryhmälle ja harjoittelijoille. Ilman heitä en olisi jaksanut.

Afasiaryhmä on tehnyt retkiä lähipaikkakunnille ja seurakunta järjestää keväisin upeassa Fincassa saunan, uinnin ja hemmotteluillallisen. Mukana on myös pappi tarinoimassa ja kuuntelemassa kuulumisiamme.

Tänä syksynä puheterapeuttimme ilmoitti, ettei hän tänä syksynä jaksa vetää ryhmää. Hän kuntouttaa miestään, joka menee pian sydänleikkaukseen. Harmi!

KIRJAIMISTA JA TAVUISTA ALOITETTIIN Koville otti myös opetella elämä alusta alkaen. Ruoan opettelin soseuttamaan ja varomaan, ettei vaimoni saa ruokaa väärään kurkkuun. Juoman sekaan hän sai sakeutusjauhetta samasta syystä. Suu oli myös aina saatava pumpulilla sisältä puhtaaksi.

Perusta oli onneksi hyvä. Vaimoni oli todella sisukas ja opinhaluinen.

Olin entisessä elämässäni kauppaopettaja ja puheterapiaa ei tarvinnut aloittaa ”puhtaalta pöydältä”. Aloitimme pikkukuvakkeista ja opettelimme niissä olevan kuvan nimen. Pikkukansio oli koko ajan mukana ulkoa opet-

telua varten. Sitten saimme Suomesta vanhanajan aapisen. Kirjaimien ja tavujen opettelu kesti kuukausia, sitten sanoja ja helppoja lauseita kuvien mukaan.

Ja vihdoin monen kuukauden kuluttua Tuula oppi lukemaan auttavasti – tosin usein aloitimme aivan alusta. Hankalaksi ymmärtämisen tekee myös se, että hän sanoo joskus muuta kuin tarkoittaa ja luulee sanoneensa oikein. Piuhat päässä ovat ristissä ja vaatii kauan opettaa asiat uusille neuroneille.

Väliin laulamme hänelle laulukirjasta tuttuja lauluja. Harjoitukset ovat mahdollisimman vaihtelevia ja kestoltaan noin puoli tuntia kerrallaan.

Nyt hän ymmärtää kellonajat ja rahan käytön, mutta laskutoimituksiin emme vielä ole päässeet. Siinä välissä teemme jumppaa ja iltakävelyitä.

Oikea jalka parani ennalleen, mutta kädestä puuttuu voima.

OMAISHOITORYHMÄ KERRAN VIIKOSSA Seurakunta ylläpitää Diakonialiiton kanssa Pacosin tupaa. Siellä olemme kokoontuneet kerran viikossa ja ohjelmaan kuuluu myös ruoka ja kahvi.

Myös papit käyvät usein kuulemassa ja laulattamassa meitä. Kuulemme asiantuntijaluentoja ja usein hierojakoulun oppilaat käyvät hieromassa meitä. Käytännössä myös afasiapotilaat ovat mukana.

Tuvassa toimii aamuisin lastenryhmä, iltapäivällä se on avoinna kaikille. Siellä on kirjasto, sinne tulee sanomalehtiä ja sieltä saa myös pullakahvit. Syksyllä omaishoitoryhmä muuttaa seurakuntakotiin.

SUOMALAISTOIMINTAA AURINKORANNIKOLLA Aurinkorannikolla, Espanjan etelärannikolla Välimeren rannalla, asuu enemmän tai vähemmän pysyvästi yli 20 000 henkeä. Lisänä ovat viikkoturistit. Eniten suomalaisia on Fuengirolassa. Lukumäärä kasvaa nopeasti suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle.

Alueelle tulee myös nuoria per-

Risto Huttunen

heineen. Useimmat heistä ovat perustaneet yrityksen palvelemaan suomalaisia. Täällä on suomalainen koulu, jossa voi opiskella ylioppilaaksi. Kahta paikallisradiota voi kuunnella myös netissä. Suomenkielisiä lehtiä ilmestyy kolme. Vanhin suomalaisyhteisö on Suomela ry. Sieltä saamme harjoittelijoita kotiin.

Vahvin toimija on Aurinkorannikon evankelis-luterilainen seurakunta, joka ylläpitää koko Espanjan suomalaiskirkkoja. Täällä kirkko on läsnä aivan eri tavalla kuin Suomessa. Fuengirolan seurakuntakoti on avoinna joka päivä klo 11–13. Siellä käydään lukemassa sanomalehtiä, tapaamassa ystäviä, tarinoimassa, lainaamassa kirjoja, haukkaamassa tapaksia ja kahvittelemassa. Torremolinoksessa seurakunnalla on Torrentupa tapaamispaikkana.

Seurakunnan tiloissa toimivat edellä mainitut afasiaryhmä ja omaishoitoryhmä, syöpään sairastuneiden ryhmä, ystäväpalvelu kotikäynteihin ja Mieli maasta -masentuneiden vertaistukiryhmä. Olen saa-

nut upeaa tukea vertaistukiryhmistä myös uupumukseeni ja masennukseeni. Itsenäisesti täällä toimii Aurinkorannikon sydänyhdistys.

Väestöpohja ei vielä riitä eri sairauksiin sairastuneiden yhdistyksiin, mutta väestö kasvaa nopeasti. Olen ehdottanut seurakunnalle, voisivatko kaikki ryhmät toimia yhdessä kerhona ja ehkä joskus yhdistyksenäkin.

Sairastunut on täällä aivan liian yksin ongelmiensa kanssa.

APUA JA TUKEA SAIRASTUNEILLE Hieman apua tuo myös tänä syksyllä tänne saatu määräaikainen, puolipäi-

väinen sosiaalihoitaja. Tuki on aivan riittämätön ja seurakunta on aivan ylikuormitettu. Tarvitsemme tukea sairaiden eri tukiliitoista ja yhdistyksistä.

Monet tulevat Espanjaan hoitamaan sairauksiaan. Lämmin, kosteahko ilmasto on ihanteellinen esimerkiksi keuhko- ja sydänsairaille sekä astmapotilaille. Liikuntavammaiset voivat liikkua vuoden ympäri rollatoreilla ja pyörätuoleilla. Pohjoisesta tulee paljon väkeä kaamosmasennusta karkuun.

Sairaus ei katso aikaa ja paikkaa.

EU-kansalainen saa vapaasti valita asunpaikkansa EU:n sisällä. Saman täytyy koskea myös sairaita. Moni hoito on täällä helpompaa. Se on lähellä ja on useimmiten halvempaa kuin Suomessa. Olemme edelleen suomalaisia!

Lämpimin terveisin lämpimältä Aurinkorannikolta!

Risto Huttunen on afasiapotilaan puoliso ja omaishoitaja.

AVH 4/2011

19

SATU HEINO Salla Seppänen

Kuntoutusta hollantilaisittain

Eteläsavolaisia opintomatkalla Hollannissa.

Aivoverenkiertohäiriön sairastaneet kuntoutuvat ja saavat tukea Satupajan Ky:n toimintaterapiaryhmässä. Ryhmän tavoitteena on saada lisää työkaluja arjessa pärjäämiseen sekä omatoimisempaan elämään. Ryhmän ohjaaja Satu Heino sekä joukko ammattilaisia kävi tutustumassa Hollannin kuntoutuskäytäntöihin.

T

oimintaterapiaryhmä alkoi syksyllä 2010 Altti-projektin työntekijän pyytäessä meiltä tarjousta ryhmätoiminnasta. Suunnittelimme pienryhmän, jossa kuntoutuksen päätavoite olisi saada sairastuneet liikkeelle totutusta kotiympäristöstään.

TAVOITTEENA AKTIIVINEN ELÄMÄ Yhdessä tekeminen, asioiden harjoittelu ja vertaistuen saaminen muilta sairastuneilta sovittiin projektin työntekijöiden kanssa ryhmän tavoitteiksi. Muun maailman kohtaaminen ja valloittaminen taas uudelleen sairastumisen jälkeen on tärkeää, jotta sairastuneilla pysyy aktiivinen ote

20

AVH 4/2011

elämästä.

Ryhmä kokoontuu 10 kertaa syksyisin ja keväisin. Ryhmää ohjaa Satupaja Ky:n toimintaterapeutti yhdessä Mikkelin ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijan kanssa. Ryhmän kustannuksista vastaa Mikkelin kaupunki.

Ryhmään osallistuneille kuntoutujille on laadittu sairaalassa, kotipalvelussa tai kuntoutusohjaajan kanssa yksilölliset tavoitteet. Ryhmän tavoitteita on muokattu ryhmäläisten tavoitteiden ja toiveiden mukaan.

Ryhmä jalkautuu aktiivisesti ympäri Mikkelin kaupunkia ja käy tutustumassa sairastumiseen liittyviin tukipalveluihin, tutustuu harrastusmahdollisuuksiin, harjoittelee asioimista eri ympäristöissä, vaikka liikku-

misen ja kommunikoinnin kyvyt eivät olisikaan enää entisellään. Ryhmässä voidaan harjoitella myös kädentaitoja.

Uskaltautuminen uudestaan erilaisiin sosiaalisiin tilanteisiin luo onnistumisen kokemuksia ja ryhmäläisten antama vertaistuki ja viljelemä hurtti huumorikin rohkaisee toimimaan.

MONIAMMATILLINEN TYÖRYHMÄ OPINTOMATKALLE Altti-projektin organisaatioiden rajat rikkova moniammatillinen työryhmä teki opintomatkan Hollantiin 5.– 9.6.2011. Opintomatka toteutettiin Mikkelissä syksyllä 2010 vierailleen

KOTIIN KUNTOUTUMAAN Hollannin tapa siirtää asiakkaat mahdollisimman nopeasti sairaalasta kotiympäristöön ja kuntoutuksen järjestäminen kotiin on mielestäni sitä, mihin suuntaan Suomessakin kuntoutusta ollaan pikkuhiljaa viemässä.

Näin säästetään laitosten kustannuksia, mutta mikä tärkeintä, estetään asiakkaiden laitostuminen ja kuntoutuminen pääsee asiakaslähtöisesti toteutumaan kotiympäristössä, jolloin aktiivinen ote elämään mahdollistuu.

Tähän meilläkin pyritään Kelan käytäntöjen kannustamana.

Vaikutuksen teki myös laitoksissa olevien toimintaterapeuttien määrä.

Hollannin tapaan moni työskenteli osapäiväisesti, mutta toimintaterapeuttien lukumäärä oli kuitenkin huomattavasti suurempi kuin Suomessa vastaavissa laitoksissa. Toi-

Salla Seppänen

Paul van Keekenin kutsusta ja hän myös ystävällisesti isännöi matkaamme.

Matkalle lähti mukaan Etelä-Savon sairaanhoitopiiristä, Kyyhkylän kuntouslaitoksesta, Mikkelin kaupungista ja Mikkelin Seudun Omaishoitajista ammattihenkilöitä: lääkäreitä, hoitajia, fysioterapeutteja, opettajia, sosiaalityöntekijä, tukipalvelujohtaja, omaishoitaja ja minä itse Satupaja Ky:n toimintaterapeuttina.

Avopuolen yrittäjänä ja toimintaterapeuttina oli mahtava mahdollisuus päästä mukaan moniammatillisen joukkomme opintomatkalle.

Lähdin matkalle avoimin mielin ilman kummempia ennakko-odotuksia. Tutustumiskohteina oli paikkoja akuuttihoidosta ikääntyvien palvelukeskukseen: Nijmeganin UMC St Radboud -university hospital, Margriet nursing home, Sint Maartenskliniek -Rehabilitation Centre ja De Lunette Zupthenin pikkukaupungissa.

Opintokäynnin ohjelma oli tiivis, mielenkiintoinen ja vaihteleva, mutta aikaa jäi kuitenkin kivasti keskusteluun muiden kanssa sekä ajatusten vaihtoon näkemästämme ja kokemastamme. Matkalle osallistujien eri työpaikat ja ammatit antoivat asioihin monta erilaista näkökulmaa.

Palvelukeskus De Lunetten ravintolassa oli viihtyisä ilmapiiri.

mintaterapeuttien tilat ja välineistöt vaikuttivat kuitenkin olevan samaa tasoa kuin meilläkin.

Kuntoutuslaitoksessa oli pitkälle tuotteistettuja erilaisia avoterapiajaksoja, jotka liittyivät esimerkiksi pakotetun käden käyttöön ja päivittäisten toimintojen harjoitteluun.

Hollannissa on kehitelty ja hyödynnetty paljon nettiä ja tuotettu erilaisia verkkosivustoja, joista asiakkaat kotiutumisen jälkeen voivat saada tietoa ja tarvittaessa apua.

HOITAJA KUNTOUTUKSEN TUKENA Hollannissa kuntoutujilla oli myös nimetty hoitaja, johon oli mahdollista olla yhteydessä kotiutumisen jälkeen ja joka varmisti kotiutumisen onnistumista ja kannusti ja tuki terveellisempien elintapojen opettelua. Näin varmistettiin sairaalassa saadun hoidon ja ohjeistuksen siirtyminen elä-

väksi kuntoutujien arkeen. Tällainen käytäntö, jossa sairastunut saatetaan tukihenkilön avulla takaisin omaan arkeen kuntoutujaksi, olisi mahtava käytäntö meilläkin!

Ison vaikutuksen teki ikäihmisten palveluasumisen kehittely ja itsemääräämisoikeuden ja elämän laadun varmistaminen pitkälle vanhuuteen.

Ikäihmisten palvelukeskus oli hotellitasoa ja aivan kylän keskuksessa.

Sieltä löytyi muun muassa uimahalli, kampaaja, ryhmätoimintatiloja ja ravintola. Kylän elämä ja toiminta oli tuotu ikäihmisten luokse!

Kaikkien tutustumiskäyntien ohella matkan parasta antia oli tutustuminen oman työskentelyalueen verkoston ihmisiin. Ajatusten ja näkemysten jakaminen ja uusien ideoiden kehittely, siinä oli matkan suola.

Satu Heino työskentelee toimintaterapeuttina Satupaja Ky:ssä.

Etelä-Savon sairaanhoitopiirin Altti-projektin (2009–2012) tavoitteena on kehittää esimerkiksi uusia toimintamalleja, jotka tukevat aivoverenkiertohäiriöön sairastuneen kotona selviytymistä. Yhteistyö erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon, yrittäjien, kolmannen sektorin sekä ammattikorkeakoulun kanssa on projektityön arkea ja tuottaa tulosta.

Hollannin opintomatkalta otamme opiksemme hyvät käytännöt eli saimme ajatuksia ja ideoita, joita kannattaa toteuttaa myös meillä. Tosin myös huomasimme, että meillä täällä Etelä-Savossa aivoverenkiertohäiriöön sairastuneen hoito- ja kuntoutus toteutuu hyvin.

Lisätietoja: Projektipäällikkö Helvi Janhunen Etelä-Savon sairaanhoitopiirin Altti-projekti

AVH 4/2011

21

Kehon liikkeitä seuraavan XSens-liikeanalyysin avulla voidaan arvioida kuntoutuksen vaikuttavuutta.

Heli Vehkala

HELI VEHKALA

Käyrää kävelystä

Fysioterapeutti Virpi Muhonen tarkastelee yhdessä Sisko Hartikaisen kanssa kävelyn osatekijöitä, jotka vaativat kehitystä.

A

ivoverenkiertohäiriöt (AVH) aiheuttavat usein heikentymistä kävelykyvyssä. Noin 70 %:lla AVH:n saaneista henkilöistä kävelykyky on rajoittunutta vielä kolme kuukautta sairastumisen jälkeenkin.

Kävelyominaisuuksien kehittäminen onkin yksi tärkeimpiä kuntoutuksen osa-alueita AVH-kuntoutuksessa, joten tarvitaan myös keinoja kävelykyvyssä tapahtuvien muutosten mittaamiseen.

Perinteisesti kävelykyvyssä tapahtuvia muutoksia on arvioitu kävelynopeutta tai -kestävyyttä mittaavilla testeillä, kuten 10 metrin tai 6 minuutin kävelytestillä. Saatujen tulosten perusteella on voitu arvioida kuntoutusjakson vaikuttavuutta. Kävelyn vaiheiden tarkempi analysointi on ollut suurelta osin fysioterapeutin havainnoinnin varassa, jota on myös voitu tarkentaa kävelyn videoinnilla.

KOLMIULOTTEINEN KEHOMALLI Neuronin Nekti-projektissa on kehitetty uudenlainen lähestymistapa kävelykyvyn seurantaan yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston fysiikan ja matematiikan laitoksen kanssa.

Kehon liikkeitä seuraavan XSens-liikeanalyysin avulla voidaan arvioida kuntoutuksen vaikuttavuutta käve-

22

AVH 4/2011

lykykyyn liittyvien tekijöiden kautta.

Tämän avulla saadaan selville esimerkiksi mahdolliset puolierot askelpituuksissa, tukivaiheiden kestossa, nivelliikkuvuuksissa tai arvioida tarkasti kävelyn nopeusominaisuuksia tai ajoituksia. Graafisesti ja numeroin esitetty analyysi on helppo tulkita ja tallentaa myös myöhempää tarkastelua varten.

Xsens-mittausjärjestelmällä ei pelkästään tuoteta kävelyanalyysiä mittalukujen ja käyrien avulla, vaan sillä luodaan myös kolmiulotteinen kehomalli. Mallinnuksesta kehon eri osien asentoa on helppo tarkastella jälkikäteen yhdessä kuntoutujan kanssa.

Nektissä jo toistamiseen mukana ollut Seppo Väisänen kuvailee kävelyanalyysin kautta saamaansa tietoa: – Hieno kokemus! Siinä näkee todella oman kävelytyylin; miten oikeasti kävelee. Tuosta mallinnuksesta saa paremmin selvää, miten nivelet todellisuudessa liikkuvat.

mio keskittyy olennaiseen: nivelten liikkeeseen ja kehon osien asentoon kävelyn eri vaiheissa.

Perinteisen videokuvan katsominen saattaa joskus herättää kuntoutujassa suurta ulkonäkökriittisyyttä, kuten: ”Näytänpäs minä kamalalta, miten minun hiukseni ovat sekaisin, vaatteetkin ovat ihan rytyssä, olenpas minä lihava jne.”, jotka ovat aivan epäolennaisia tekijöitä arvioitaessa kävelyä ja sen laatua.

Tämän vuoksi uuden kolmiulotteisen mallinnuksen tarkastelu voi toimia kuntoutujalle parempana palautteen antajana.

Koska perinteisellä videokuvallakin on omat hyvät puolensa kävelyn havainnoinnissa, on liikeanalyysijärjestelmään yhdistetty samanaikaisesti tapahtuva videotallennus. Näitä eri menetelmiä voidaan hyödyntää rinnakkain kullekin sopivimmalla tavalla.

NEKTI-KUNTOUTUS JATKUU

VAIHTOEHTO PERINTEISELLE VIDEOKUVALLE

Nekti-projekti päättyy tämän vuoden lopussa. Tuloksena on syntynyt tehokas, teknologiaa hyödyntävä kuntoutuksen menetelmä AVHkuntoutukseen. Kehittämisprojektin päättyminen ei kuitenkaan tarkoita Nekti-kuntoutuksen loppumista, vaan päinvastoin; se on yksi tärkeä osa Neuronin kuntoutusmenetelmiä.

Nekti-kuntoutusjaksoja järjestetään vuoden 2012 puolella noin kerran kuukaudessa.

Tarkempia lisäohjeita antaa projektipäällikkö Heli Vehkala, heli.vehkala@neuron.fi, p. 050 303 9070.

Käytännön kokemuksen kautta Nekti-kuntoutuksessa on huomattu, että kolmiulotteisen mallinnuksen kautta on usein jopa helpompi tarkastella omaa liikkumistaan, sillä tällöin huo-

Terveystieteiden maisteri, fysioterapeutti Heli Vehkala työskentelee Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuronissa TEKES-hankkeen projektipäällikkönä.

Sisko Hartikainen menetti kolme vuotta sitten vasemman kehonpuolen hallinnan aivoinfarktin seurauksena ja sai ryhtyä opiskelemaan kävelyä.

M

allioppiminen oli ensimmäinen, mihin tarttua. Muistan, kuinka terapeutti painotti, että toimintakykynsä säilyttänyt kehon puoli tekee edelleen kaiken ihan oikein. Ota siitä oppia.

Tarkkailin kuntoutusosastolla työskentelevien liikkumista ja yritin hahmottaa, mitä ihmettä tuossa kahdella jalalla kävelemisessä oikein tapahtuu? Mikä on tuon heikosti toimivan kehon puolen osuus niin kovin vaativassa kävelemisen prosessissa?

Onneksi oppiminen ilmiönä on minua aina kiinnostanut, joten olin alusta alkaen valmis ottamaan minulle annetun haasteen vastaan.

PALAUTETTA LIIKEANALYYSISTA

Heli Vehkala

KYSELYÄ JA HARJOITTELUA Päästyäni kutakuinkin tolpilleni alkoi kävelyn eri vaiheiden älyllinen analysointi. Kysely ja ihmettely ovat olleet periksi antamattoman harjoittelun kanssa tapojani päästä kävelyn oppimisprosessissani eteenpäin.

Heti alusta pitäen olen Neuronin jaksoilla kokenut erinomaiseksi erilaiset kävelyn analysoinnit, joiden kautta saan todella tarkkaa faktaa siitä, miltä osin kävelyssä on menty eteenpäin, ja missä vielä mättää.

Nekti-jaksoille päästyäni on myös kävelyn videointi tullut mukaan. Niinhän se on, että jos yksikin kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, niin

SISKO HARTIKAINEN

Kuinka opetella uudestaan kävelemään?

Fysioterapeutti Virpi Muhonen kiinnittää liikeanalyysiantureita Sisko Hartikaiselle mitattaviin kehonosiin; jalkaterän päälle, polven ylä- ja alapuolelle sekä lantiolle ja rintalastan päälle.

kuuden minuutin videopätkä kertoo sitten ihan kaiken. Täydennyksenä edelliseen on Nektissä ollut mahdollisuus päästä näkemään omaa kävelyä myös kolmiulotteisen tietokonemallinnuksen, Xsens-liikeanalyysin, kautta.

Tämä kävelyn analysointi ei jätäkään enää mitään arvailun varaan. Näytöltä saa suoran palautteen, kun näkee lantionsa, polviensa ja nilkkojensa liikkeet tai niiden liikkumattomuuden.

Tulevat läksyt ovat aika selkeästi nähtävillä, kun saan analyysin tulosteena käsiini. Siinä ovat jo opitut ja vielä vaiheessa olevat kävelyn osatekijät, tarkkoina mittalukuina ja käyrinä. Näitä tarkastellaan Nektiohjaajien kanssa, kun hahmotellaan jakson aikaista sekä sen jälkeistä harjoittelua.

Tätähän tämä elämä nyt sitten tulee olemaan, elämänmittainen oppimisen polku, jossa minä itse olen pääosassa sekä tavoitteiden asettajana että niiden saavuttamisen arvioijana. Muut kanssakulkijat ovat tuon matkan oppaita ja tsemppaajia.

Sisko Hartikainen on ollut Nektikuntoutuksessa jo neljä kertaa. Käytettävät uuden kuntoutuslaitteet ja mittausvälineet, hyvät kuntoutumisen tulokset ja vertaistuen voima ovat asioita, jotka saavat Siskon tulemaan yhä uudestaan Nekti-kuntoutukseen.

Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuronin Nekti-projektissa kehitetään neurologisen kuntoutuksen malli, jossa hyödynnetään uusinta tekniikkaa ja harjoitellaan pienryhmissä yhteensä yhteensä kolme tuntia päivässä.

AVH 4/2011

23

RIITTA TUUSA

Aivovaurioiden kuntoutus ei toteudu tasavertaisesti Kuinka aivoverenkiertohäiriöiden ja aivovammojen kuntoutus on edistynyt? Onko mikään muuttunut kolmessa vuodessa? Tätä pohdittiin konsensuskokouksen seurantaseminaarissa lokakuun alussa.

S

uomalainen Lääkäriseura Duodecim ja Suomen Akatemia järjestivät vuonna 2008 konsensusseminaarin, jonka aiheena oli Äkillisten aivovaurioiden jälkeinen kuntoutus. Asiantuntijaraati otti tutkimusten ja alustusten pohjalta kantaa siihen, millaista aivoverenkiertohäiriöiden ja aivovammojen kuntoutuksen tulisi olla.

HAASTEITA RIITTÄÄ Duodecim, Aivoliitto ja Aivovammaliitto halusivat selvittää tämän hetken tilanteen ja järjestivät 4.10.2011 konsensuskokouksen seurantaseminaarin. Paikalle oli kutsuttu sosiaalija terveysministeriön, yliopistollisten sairaanhoitopiirien, Kelan, vakuutusyhtiöiden ja Valviran edustajat kertomaan, mitä on tehty ja mitä on suunnitelmissa.

Avauspuheenvuorossaan ensimmäisen konsensusseminaarin suunnitteluryhmän puheenjohtajana toiminut Terttu Erilä painotti, että AVH- ja aivovammapotilaiden kuntoutuksen kipukohtia ovat olleet ajoitus, saatavuus ja laatu. Liian harva pääsee kuntoutukseen, kuntoutuksen aloitus myöhästyy, eikä kuntoutus ei ole kyllin moniammatillista.

Vastuu on päättäjillä.

ASIANTUNTIJOILTA KUULTUA Asiantuntija-alustuksissa käsiteltiin mm. uutta terveydenhuoltolakia, Kelan asemaa ja terveydenhuollon valvontaa.

Terveydenhuoltolain mukaan vastuu lääkinnällisen kuntoutuksen suunnittelusta, ohjauksesta ja seu-

24

AVH 4/2011

rannasta on kunnalla, mutta laki painottaa myös erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyötä.

Hoito-, kuntoutus- ja palvelusuunnitelmat on laadittava.

Kuntoutuksen tuloksellisuus ei katso ikää, ja Kelassa on lisätty yli 65-vuotiaiden kuntoutusta. Kuntoutuksen sitominen Kelan muihin etuuksiin on edelleen epäkohta.

Valviran perustehtävä on terveydenhuollon valvonta. Aivoverenkiertohäiriöiden hoitoon tai kuntoutukseen liittyviä valituksia tulee melko vähän, sillä kuntoutujat eivät ole tietoisia valitusmahdollisuuksista.

VTL Kauko Koivuniemi muistutti alustuksessaan siitä, että asiakas ei ole vastaanottaja eikä kohde, vaan kanssatoimija. Tärkeää ei ole se, mitä tapahtuu sairaalan sisällä, vaan se, miten ihminen selviytyy kotiutumisen jälkeen. Tähän arjessa selviytymisen seurantaan tulee kehittää mittareita.

KEHITYS YLIOPISTOSAIRAANHOITOPIIREISSÄ Kaikissa yliopistosairaanhoitopiireissä on AVH-poliklinikka tai kuntoutustutkimusyksikkö ja useimmissa aivovammapoliklinikka on olemassa tai kehitteillä. Tässä on menty eteenpäin.

Subakuutin kuntoutuksen paikoista on edelleen pulaa. Kaikissa yliopistosairaanhoitopiireissä ei ole lainkaan omaa kuntoutusosastoa, eikä olemassa olevienkaan kapasiteetti riitä kattamaan tarvetta kuin pieneltä osin.

Suurilla kaupungeilla, kuten Helsingillä ja Tampereella, on omat neurologiset kuntoutusosastonsa,

joten niiden asukkaat ovat muita paremmassa asemassa. Pirkanmaalla ollaan pisimmällä neuvotteluissa uusien moniammatillisten AVH -kuntoutusyksiköiden perustamisesta eri puolille aluetta.

AVH- ja aivovammahoitoketjuja on päivitetty viime vuosina useilla alueilla. Pohjois-Pohjanmaalla terveyskeskuksiin on perustettu AVHvastaavien tehtäviä ja yhteistyössä Aivoliiton kanssa perehdytetty työntekijöitä järjestöjen mahdollisuuksiin tukea sairastuneita.

KOPPI KUNTOUTUSPALLOSTA Päätöspuheenvuorossaan alkuperäisen konsensuskokouksen paneelin puheenjohtaja, professori Juhani Wikström totesi, että kolmessa vuodessa on menty eteenpäin niin lainsäädännön, rahoittajien toiminnan kuin terveydenhuollon kuntoutustoiminnankin kehittämisessä. Epätasaarvo kuntoutukseen pääsyn osalta ei silti ole poistunut, ja kuntoutus tapahtuu liian etäällä ihmisen arjesta.

Tarvitaan myös selkeitä sopimuksia tavoitteista ja työnjaosta terveydenhuollon, rahoittajien ja kolmannen sektorin välillä.

Kokouksen järjestäjät ovat päättäneet tarkastella tilannetta uudelleen taas kolmen vuoden kuluttua.

Riitta Tuusa toimii koulutussuunnittelijana Aivoliitossa.

Henrik Kettunen

ANNELI KILJUNEN

P

arasta ennaltaehkäisyä aivoverenkiertohäiriöihin (AVH) on aktiivinen ja tervehenkinen arki, johon kuuluu myös monipuolinen kuntoilu ja arkiliikunta. Liikkuminen on tärkeää myös AVH:n jälkeen, kun palaudutaan takaisin päivittäiseen elämään, opetellaan unohtuneita taitoja ja harjoitellaan rutiineita arkeen. Sairastumisen myötä liikkuminen saa aivan uuden sävyn. Se ei olekaan suuria saavutuksia, pyyhällettyjä kilometrejä, vaan pieniä onnistumisia, hammasta purren, askel kerrallaan.

Apuvälineiden ja auttajien sekä esteettömän ja turvallisen ympäristön merkitys kasvaa arvoon arvaamattomaan. Mahdollisuus liikkumiseen parantaa olennaisesti elämänlaatua. Se pitäisikin nähdä nykyistä vahvemmin osana kaikkea päätöksentekoa, niin kaavoituksessa, asunto-, palvelu- ja ympäristörakentamisessa, julkisessa liikenteessä jne.

Aivoverenkiertohäiriön jälkeen kuntoutus on välttämätöntä arkisen elämän tukena. Valitettavasti yhä edelleen kuntoutuksen järjestäminen vaihtelee aivan liikaa riippuen siitä, missä ihminen asuu tai minkä järjestelmän piiriin hänen kuntoutuksensa kuuluu. Terveydenhuoltomme monikanavainen rahoitus on johtanut vastuun – ja potilaan – pallotteluun organisaatiolta toiselle.

Tämä todellisuus ei näyttäydy keskivertoterveelle ihmiselle, joka hakee työterveyslääkäriltä reseptin flunssalääkkeeseen tai lähetteen fysioterapiaan. Pitkäaikaissairaat, paljon lääkkeitä käyttävät, kuntoutusta ja apuvälineitä tarvitsevat ihmiset sen sijaan putoavat perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon, julkisen ja Kela-korvattavan tai sosiaali- ja terveydenhuollon rajapinnoilta.

Hallitusohjelmaan on kirjattu, että kunnallista terveyspalvelujärjestelmää ja sairausvakuutusjärjestelmää sovitetaan yhteen näiden ongelmien vähentämiseksi. Tarkoitus on myös tehostaa terveydenhuollon, sosiaalivakuutuksen ja kuntoutuksen

KOLUMNI

Terveydenhuollon järjestelmät ja palveluketjut toimiviksi toimijoiden välistä yhteistyötä. Palveluketjut halutaan saada toimimaan asiakkaiden näkökulmasta ja kokonaiskustannukset hallintaan. Tavoitteena on läpinäkyvä rahoitus ja vaikuttava kokonaisuus. Tavoite on kunnianhimoinen, mutta välttämätön, jotta sosiaali- ja terveydenhuolto toimisi aidosti kansalaisten hyvinvoinnin parhaaksi.

Meidän on myös toimittava määrätietoisesti terveyserojen kaventamiseksi. Terveyden epätasa-arvo kytkeytyy suoraan yhteiskunnan epätasa-arvoon ja suhteellisiin tuloeroihin. Siksi on välttämätöntä, että hallitus onnistuu myös keskeisessä tavoitteessaan kaventaa tulo-, hyvinvointi- ja terveyseroja.

Aktiivisessa arjessa myös työ on tärkeää. Osatyökykyisten ihmisten työllistymisen tiellä on yhä aivan liikaa esteitä. Työmarkkinaosapuolten lokakuisessa raamisopimuksessa, jolla pyritään turvaamaan suomalaisen kilpailukyvyn ja työelämän tulevaisuutta, on tärkeänä painopisteenä työurien pidentäminen, johon kuuluu myös osatyökyvyn hyödyntäminen.

Selvitysmies Markku Lehdon Kaikki mukaan! Osatyökykyiset työmarkkinoilla -raportin pohjalta lähdetään parantamaan osatyökykyisten osallistumista työelämään.

Ihmisellä on oltava oikeus elättää itseään ja perhettään tai täydentää toimeentuloaan työllä. Jokaisen elämäntilanne pitää huomioida yksilöllisesti, oikeasta työstä on maksettava oikeaa palkkaa ja etenkin eläkkeen ja ansiotulojen yhteensovittaminen on saatava oikeudenmukaiseksi. Yhteiskunnan tulee huolehtia siitä, että osatyökykyisten ihmisten oikeus tehdä omaa koulutusta, osaamista ja jaksamista vastaavaa työtä toteutuu, ja syrjiminen työmarkkinoilla vähenee.

Anneli Kiljunen on kansanedustaja (sd.) ja eduskunnan Stroke-ryhmän koollekutsuja.

Palveluketjut halutaan saada toimimaan asiakkaiden näkökulmasta.

AVH 4/2011

25

Tuetut lomat ja Soluku-luontolomat vuonna 2012 YLEISTÄ TIETOA TUETUISTA LOMISTA Tuetut lomat ja Soluku-lomat ovat sosiaalista lomatoimintaa, jota Aivoliito ry järjestää yhteistyössä Maaseudun Terveys- ja Lomahuollon kanssa. Lomalla oloa tuetaan siis taloudellisesti. Tuki tulee Raha-automaattiyhdistykseltä ja tuki jaetaan hakemusten perusteella.

Vuosittain järjestetään vaihteleva määrä lomia aivoverenkiertohäiriön sairastuneille ja perheille, joiden lapsella on kielellinen erityisvaikeus. Lomakohteita ovat yleensä kylpylät, hotellit ja kylpylähotellit. Myös yhdistykset järjestävät lomia omille jäsenilleen, joten myös paikalliselta AVH- tai SLI-yhdistykseltä kannattaa kysyä lomista.

Lisäksi lomajärjestöillä on omaa valtakunnallista lomatoimintaa, johon voi jokainen suomalainen hakea.

Lomissa on kuitenkin tietyt sosiaaliset ja taloudelliset hakuehdot. Niihin voit tutustua lomajärjestöjen nettisivuilla.

HAKEMINEN LOMILLE Lomille haetaan Maaseudun Terveys- ja Lomahuollon tuettujen lomien hakukaavakkeilla, joita saa liiton alue- ja keskustoimistoista. Soita ja tilaa kaavakkeet. Kaavakkeita saat myös netistä osoitteesta www.mtlh.fi. Netissä voi myös täyttää sähköisen hakukaavakkeen. Hakuaika lomille päättyy kolme kuukautta ennen loman alkua.

VALINTAPERUSTEET Tuen saamiseen vaikuttaa hakijan ja perheen tulotaso, jonka on käytävä ilmi hakemuksessa. Tuen saantiin vaikuttavat myös huollettavien lasten määrä sekä sosiaaliset ja terveydelliset seikat, jotka on hyvä kertoa hakemuksessa.

Lomille valinnat tehdään Maaseudun Terveys- ja Lomahuollon kanssa yhdessä. Lomille hyväksytyt saavat kutsukirjeen lomalle noin kuukautta ennen loman alkua.

Muille lomille valinnan tekee Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto tai loman järjestävä lomajärjestö. Kielteisestä päätöksestä ei ilmoiteta.

LISÄTIETOJA Lisätietoja lomista antaa järjestösuunnittelija Risto Lappalainen, p. 040 5437 290 tai sähköpostitse risto.lappalainen@aivoliitto.fi sekä Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto, p. 010 2193 460 tai 040 5366 058, sähköpostitse lomat@ mtlh.fi.

26

AVH 4/2011

Lähetä hakukaavake osoitteeseen Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto Mannerheimintie 31 B 20 00250 Helsinki Tai tee sähköinen lomahakemus netissä www.mtlh.fi

AVH-LOMAT Lomia aivoverenkiertohäiriöön (AVH) sairastuneille ja omaisille.

1. Kylpylä Kivitippu 15.–19.4.2012 Lomakohde: Kylpylä Kivitippu, Lappajärvi, Etelä-Pohjanmaa.

Paikkoja: 30 henkilöä. Mukana lomaohjaajana on Aivoliiton järjestösuunnittelija.

Sisältö: Loman teemana ovat ikäihmiset. Puolihoidon lisäksi lomaan kuuluu osahieronta ja verenpaineen mittaus, ohjattuja liikunta- ja rentoutustuokioita, terveysluentoja liikunnasta, ravinnosta sekä lomaohjaajan palvelut. Talon sauna, allasosasto ja kuntosali ovat vapaassa käytössä. Aivoliiton työntekijä on lomalla mukana kaksi ensimmäistä päivää. Ilmoita hakemuksessa, jos tarvitset invahuoneen.

Lisätietoja: www.kivitippu.fi.

Hinta: 28 €/vrk eli 140 € koko loma.

Hakuaika: 17.1.2012 asti.

Järjestäjä: Maaseudun terveys- ja lomahuolto ry.

2. Nuorten työikäisten lomaviikko Ikaalisten Kylpylässä 16.–21.9.2012 Kohderyhmä: Aivoverenkiertohäiriön sairastaneet nuoret työikäiset.

Paikkoja: 20 henkilöä.

Sisältö: Majoitus kahden hengen huoneissa puolihoidolla (aamupala ja päivällinen).

Ikaalisten kylpylän oma ohjelma, allasosasto, kuntosalit ja ympäristö ovat lomalaisten vapaassa käytössä. Lomalla on mukana Aivoliiton oma työntekijä kaksi ensimmäistä lomapäivää. Ilmoita hakemuksessa, jos tarvitset invahuoneen.

Hinta: 28 €/vrk eli 140 € koko loma.

Hakuaika: 15.6.2012 mennessä.

Järjestäjä: Maaseudun terveys- ja lomahuolto ry.

3. Kylpylähotelli Kunnonpaikka 16.–21.9.2012 Lomakohde: Kylpylähotelli Kunnonpaikka, Siilinjärvi, Pohjois-Savo.

Paikkoja: 30 henkilöä.

Sisältö: Majoitus kahden hengen huoneissa. Lomaan kuuluu puolihoito ja kylpylän oma ohjelma. Kylpylän allasosasto, kuntosali ja ympäristö ovat vapaasti lomalaisen käytettävissä. Aivoliiton oma työntekijä on loman alussa mukana lomalla.

Lisätietoja: www.kunnonpaikka.fi Hinta: 28 €/vrk eli 140 € koko loma.

Hakuaika: 15.6.2012 asti.

Järjestäjä: Maaseudun terveys- ja lomahuolto ry.

TIETOA SOLUKU-LOMISTA Yleistä Soluku-lomista Lomat toteutetaan yhteistyössä Neurologisten vammaisjärjestöjen (NV) kanssa ja ne on suunnattu kaikille neurologisen vamman tai sairauden saaneille henkilöille. Erityisryhmien sosiaalisella luontolomatoiminnalla (Soluku) edistetään pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten mahdollisuuksia toimia ja harrastaa erilaisia luontoaktiviteetteja.

Toiminnalla pyritään lisäämään yksilön omatoimisuutta ja elämän mielekkyyttä sekä vahvistamaan sosiaalista verkostoa. Luonto on monelle ihmiselle tärkeä voimavara ja luontolomatoiminnalla pyritään edistämään ihmisten

mahdollisuuksia liikkua luonnossa sairaudesta tai vammasta huolimatta. Tutustu alla oleviin lomiin ja hakuohjeisiin.

Lomien järjestäjät Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry järjestää lomatoimintaa yhdessä Aivoliiton ja Neurologisten vammaisjärjestöjen kanssa. Lomat toteutetaan yhteistyössä eri palvelutuottajien kanssa, jotka vastaavat yleensä lomien ruoka- ja majoituspalveluista ja joistakin oheispalveluista.

Lisäksi lomille osallistuu sosiaali-, terveydenhuolto- sekä liikunta-alan oppilaitosten opiskelijoita apuohjaajina.

Hinnat Lomien hinta on 28 €/vrk aikuiset ja perhelomilla aikuiset 23 €/vrk, lapset 8–16 vuotta 7 €, alle 8-vuotiaat maksutta.

Hinta sisältää ruoat, majoituksen ja ohjelman. Lomat ovat siis ns. täyshoitopaketteja. Matkat lomapaikoille ja takaisin kustantaa jokainen lomalainen itse.

Hakeminen Lomille haetaan Maaseudun Terveys- ja Lomahuollon tuettujen lomien hakukaavakkeilla, joita saa tulostettua netistä (www.mtlh.fi) ja liitojen toimistoista.

Hakukaavakkeet postitetaan suoraan Maaseudun Terveys- ja Lomahuoltoon, missä tehdään valinnat yhteistyössä vammaisjärjestöjen kanssa. Maaseudun Terveys- ja Lomahuollon sivuilla voi täyttää hakukaavakkeen myös sähköisesti.

Lomille voi hakea yhdessä omaisen tai puolison kanssa. Lomat ovat avoimia kaikille Suomen kansalaisille. Tärkeää on, että hakukaavakkeessa on nimesi ja osoitteesi lisäksi sosiaaliturvatunnuksesi sekä perustelut siitä, miksi haluat lomalle. Lomille otetaan myös pyörätuolin käyttäjiä ja vaikeavammaisia, heille on omat kiintiöt lomakohteen mukaan.

Mikäli lomalainen tarvitsee henkilökohtaista apua päivittäisissä toiminnoissa, hänen tulee itse huolehtia oma avustaja mukaan lomalle. Mahdollisesta henkilökohtaisesta avustajasta maksetaan sama omavastuu kuin lomalaisesta ja sen maksajana on lomanhakija.

Palauta avustus- ja turvallisuuskysely Hakemusten tulee olla perillä kolme kuukautta ennen loman alkua. Sen jälkeen valituille lähetetään kutsukirje, jossa on liitteenä avustus- ja turvallisuuskysely. HUOM! Lomalle valittujen tulee palauttaa kysely takaisin kahden viikon sisällä valintatiedon saamisesta. Näin järjestäjät pystyvät varautumaan riittävästi avustamiseen ja tarvittavien turvallisuusseikkojen huomioimiseen. Palauttamalla avustus- ja turvallisuuskyselyn lomalainen vahvistaa samalla lomalle tulonsa.

Lomien vakuutukset Lomalaisten on itse huolehdittava vapaa-ajan vakuutuksista, sillä lomat ovat lomaa ja vapaa-aikaa. Järjestöt eivät vakuuta lomalaisia.

AVH 4/2011

27

Lisätietoja Lisätietoja lomista saat Risto Lappalaiselta, p. 040 543 7290, s-posti: risto.lappalainen@aivoliitto.fi sekä Aivoliiton sivuilta osoitteessa www.aivoliitto.fi.

SOLUKU-LUONTOLOMAT 2012 1. Vuokatin talviliikuntaloma nuorille ja aikuisille Vuokatissa 30.3–4.4.2012 Lomakohde: Vuokatin urheiluopisto.

Kohderyhmä: Aikuiset ja yli 18-vuotiaat nuoret.

Ryhmän koko: 20 henkeä.

Tervetuloa liikkumaan Vuokatin keväisille hangille ja nauttimaan hyvästä seurasta ja ohjatusta liikunnasta.

Vuokatti monipuolisena urheilukeskuksena tarjoaa liikunnan lisäksi hyvää ruokaa ja hienoja maisemia. Loma sopii myös pyörätuolia käyttävälle henkilölle.

Lisätietoja:

www.vuokattisport.fi

Loman ohjattu liikunta sisältää mm: • Kelkkalaskettelua, yksi päätoiminen ohjaaja yhdessä opiskelijoiden kanssa • Pystylaskettelua, yksi päätoiminen ohjaaja ja opiskelijat • Murtomaahiihtoa • Sisäliikuntaa, uintia ja muita mahdollisia sisäpelejä • Mahdollisuus pilkkikalastukseen ja lumikenkäilyyn.

Hinta: Hakuaika:

28 €/vrk eli 140 € koko loma.

2.1.2012 mennessä.

2. Perinteinen luontolomaviikko Hossassa 20.–25.8.2012 Kohderyhmä: Aikuiset ja nuoret aikuiset.

Voit valita kolmesta eri ryhmävaihtoehdosta itsellesi parhaiten sopivan ryhmän. Ilmoita haluamasi ryhmä hakemuksessa.

Vaikeavammaiselle on avustusta lomalla päivittäisissä toiminnoissa. Jos tarvitset yöllä säännöllistä avustusta, on henkilökohtainen avustaja hyvä olla mukana. Loma sopii myös pyörätuolin käyttäjälle.

Ryhmä 1 on päivätoimintaryhmä, joka jakaantuu pienempiin toimintaryhmiin, kuten kalastus, marjastus ja lyhyet päiväretket. Tämä ryhmä soveltuu hyvin myös huonompikuntoiselle ja pyörätuolin käyttäjille.

Ryhmä 2 on vesistövaellusryhmä, jossa on kanoottien lisäksi käytössä myös veneitä. Tämä ryhmä soveltuu hyvin myös pyörätuolia käyttäville. Teemme päivittäin vesistövaelluksia.

Ryhmä 3 on patikointiryhmä, joka liikkuu jalkaisin alueen polkureitistöjä kapeilla luonnonkauniilla järvikankailla.

Sopii myös toispuolihalvaantuneille. Patikkaryhmässä on kaksi pienryhmää, hyvin liikkuvat patikoivat 12–15 kilometriä päivässä ja hitaammin liikkuvat 2–6 kilometriä päivässä. Pidämme leiriä omassa kämppätukikohdassa.

Ryhmässä on mahdollista yöpyä myös maastossa.

Hinta:

28 €/vrk eli 140 € koko loma.

Hakuaika päättyy 23.5.2012.

3. Luontovalokuvaus- ja kalastusloma Ilomantsissa 12.–16.9.2012 Kohderyhmä: aikuiset ja yli 18-vuotiaat nuoret.

Lomakohde: Möhkön Manta, Ilomantsi.

Ryhmän koko: 12–15 henkeä.

Majoitus: Kaksi päivää Jänissaaressa ja kolme päivää Möhkön kylässä esteettömissä majoitustiloissa.

Teemme kahden päivän kalastus- ja kuvausretken erätukikohtaan (esteetön) Jänissaareen. Retkeilemme veneellä Petkeljärven kansallispuistoon ja tutustumme alueen sotahistoriaan ja luontopolkuihin sekä nautimme luontohenkisen porukan seurasta ja Savottakahvila Möhkön Mantan karjalaisesta ruokapalvelusta. Loma sopii siis toimintarajoitteisille henkilöille ja pyörätuolin käyttäjille, mutta henkilökohtainen avustaja tulee olla mukana.

Hinta:

28 €/vrk eli 140 € koko loma.

Hakuaika päättyy 15.6.2012.

Lähetä hakukaavake osoitteeseen Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto Mannerheimintie 31 B 20 00250 Helsinki tai tee sähköinen hakemus netissä www.mtlh.fi

28

AVH 4/2011

SATU LUKKA

Sosiaalihuoltolainsäädäntö uudistuksessa Nykyistä lainsäädäntöä ollaan uudistamassa perusteellisesti kolmessa toisiaan täydentävässä kokonaisuudessa, joista ensimmäisenä valmistellaan uusi sosiaalihuoltolaki.

H

yvin toimiva sosiaalihuolto ja siihen liittyvä palvelujärjestelmä ovat keskeinen osa ihmisten hyvinvoinnin ja perusoikeuksien toteutumista. Sosiaalihuollon nykyinen lainsäädäntö muodostuu sosiaalihuoltoa ohjaavista yleislaeista sekä lukuisista erityislaeista ja vielä muutamista muista sosiaalihuoltoon kiinteästi liittyvistä laeista. Lainsäädäntö on pirstaleinen, osin puutteellinen ja epäyhtenäinen. Esimerkiksi asiakkaan oikeudet ja viranomaisten velvollisuudet ovat kirjavasti säännelty.

LÄHES 30-VUOTIAS LAKI Nykyinen sosiaalihuoltolaki astui voimaan vuonna 1984. Lähes 30 vuotta vanhaa lakia on matkan varrella uudistettu ja muutettu useaan otteeseen. Sosiaalihuoltolain peruslähtökohdat ja lain tarkoitus ovat sinänsä säilyneet melko hyvin, mutta sosiaalihuollon toimintaympäristössä on tapahtunut paljon muutoksia vuosien aikana.

Köyhyys, eriarvoistuminen, toimeentulon ja terveyden ongelmat, yksinäisyys, lähiyhteisön tuen puute, lasten kasvuun liittyvät ongelmat, mielenterveys- ja päihdeongelmat, ikääntyneiden ihmisten palvelujen saantiin liittyvät kysymykset ja muut elämänkaaren eri vaiheissa kohdatut sosiaaliset ongelmat ovat sosiaalihuollon ydinalueita, joiden ratkaisemiseksi tarvitaan hyvin toimivaa järjestelmää.

Samanaikaisesti on kuitenkin tärkeää rakentaa sellaista yhteiskuntaa, jossa näitä ongelmia ei synny ja jossa pystytään tunnistamaan ja ehkäisemään hyvin myös tulevaisuuden vielä tuntemattomia sosiaalisen

hyvinvoinnin riskejä. Näistä syistä hyvinvoinnin edistäminen ja sosiaalisten ongelmien ennaltaehkäisy on nostettu keskeiseen asemaan sosiaalihuoltolakiehdotuksessa.

Sosiaalihuoltolain uudistamisessa tavoitellaan vahvaa yleislakia terveydenhuoltolain rinnalle. Uudessa laissa tullaan määrittelemään alan keskeisiä käsitteitä, mm. sosiaalinen hyvinvointi, hyvinvoinnin edistäminen, osallisuus sekä erikseen sosiaalityö ja sosiaaliohjaus.

le järjestettävästä palvelukokonaisuudesta.

Laissa tullaan säätämään muun muassa hyvinvoinnin edistämisestä kunnassa, tuen tarpeista, joihin sosiaalihuollon on vastattava, keinoista, joilla tarpeisiin vastataan, tarpeen selvittämisestä, arvioinnista ja päätöksenteosta sekä palvelujen laadun turvaamisesta. Sosiaalihuoltolakia valmistelevan työryhmän toimikausi päättyy 31.12.2011.

Lain on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2013.

LÄHTÖKOHTANA ASIAKAS Sosiaalihuoltolakiehdotus korostaa asiakaskeskeisyyttä, joka näkyy esimerkiksi niin, että tarjottavien palvelujen sijasta pyritään määrittelemään asiakkaan tuen tarpeet, joihin sosiaalihuollon tulee vastata. Jos asiakkaan todetaan tarvitsevan monipuolista apua ja tukea, hänelle nimettäisiin vastuutyöntekijä, joka vastaisi hänel-

Lisätietoja: Sosiaalihuollon lainsäädännön työryhmän väliraportti, www.socca.fi, www.socom.fi.

Satu Lukka toimii järjestösuunnittelijana Aivoliitossa.

AVH 4/2011

29

Liitto tiedottaa aivohalvausyhdistys ry), Johanna Antila, Afasia- ja aivohalvausyhdistys ry, omaisjäsenen edustaja, (varajäsen Olavi Kettunen, Pirkanmaan AVH-yhdistys ry), Hannu Kuusela, SLI-edustaja, Afasialasten tuki ry, (varajäsen Taito Puttonen, Afasialasten tuki ry).

VALTUUSTOKAUSI PÄÄTTYI

Päivi Seppä-Lassila

TERTTU ERILÄ JA TIINA VILJANEN ASIANTUNTIJARYHMÄÄN Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on nimennyt Aivoliitto ry:n puheenjohtajan Terttu Erilän ja toiminnanjohtaja Tiina Viljasen jäseniksi sydän- ja verisuonisairauksien ja diabeteksen asiantuntijaryhmään vuosiksi 2011–2014. Ryhmässä on kaikkiaan kaksikymmentä asiantuntijaa.

Asiantuntijaryhmän tehtävänä on arvioida sydän- ja verisuonisairauksien ja diabeteksen nykytilaa ja kehityssuuntia, arvioida nykyisten toimenpiteiden vaikuttavuutta yhteiskunnan eri sektoreilla, tehdä ehdotuksia sydän- ja verisuonisairauksien ehkäisyn, hoidon ja kuntoutuksen kehittämiseksi ja seurata, arvioida ja antaa asiantuntijatukea käynnistyvään valtimoterveyden hankekokonaisuuteen 2012–2017.

Valtuusto kokoontui potrettiin: Maire Valli (vas.), varapuheenjohtaja Rauno Veijanen, Seija Jokela, Armi Parviainen, Maire Kivimäki, Risto Salovaara, Esko Sieppi, Oili Holopainen, Reino Kairavuo, Kikka Toivonen ja puheenjohtaja Sirpa Kuukkanen.

Aivoliitto ry:n vuosien 2008–2011 valtuusto kokoontui viimeiseen kokoukseensa 26.10.2011 Tampereella. Valtuusto muun muassa hyväksyi liiton toimintasuunnitelman ja talousarvion vuodelle 2012.

Valtuusto kävi myös läpi kulunutta valtuustokautta ja sen itselleen asettamien tavoitteiden toteutumista. Hyvinä asioina pidettiin muun muassa ennen kokousta pidettävää seminaaria, AVH-kuntoutustutkimusta, perheenjäseneltä perittävän jäsenmaksun pienentämistä, liiton uutta nimeä sekä Nuortentalojen yhtiöittämistä. Yhteisesti todettiin valtuuston olleen rakentavasti keskusteleva.

Kokouksen lopussa Tiina Viljanen ja Kirsi Haanperä jakoivat Aivoliitto ry:n standaarit kiitoksena valtuustossa lopettaville jäsenille, joita ovat Sirpa Kuukkanen, Maire Kivimäki, Reino Kairavuo, Esko Sieppi, Risto Salovaara ja Kikka Toivanen.

Liittovaltuusto valitsi liittohallituksen jäsenet ja varajäsenet. Aivoliitto ry:n hallitus on vuosiksi 2012–2013 seuraava: Puheenjohtaja: Terttu Erilä.

Varapuheenjohtaja: Matti Lehtihalmes (varajäsen Minna Vironmäki).

Jäsenet: Risto Laalo (varajäsen Terhi Isotalo), Heikki Lehmusto (varajäsen Tuula Vainikainen), Anne-Mari Virolainen (varajäsen Kaisa Kiiski), Matti Pelttari, Pirkanmaan AVH-yhdistys ry, AVHsair. edustaja, (varajäsen Risto Ryhänen, Ylä-Savon

30

AVH 4/2011

Vesa-Matti Väärä

LIITON HALLITUS 2012–2013

HAE SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSEILLE

Tietoja ensi vuoden sopeutumisvalmennuskursseista on tarjolla Kielipolku 3/2011 ja AVH 3/2011 -lehdissä julkaistuissa Sopeutumisvalmennuskurssit 2012 -liitteissä. Kurssiesite löytyy myös osoitteessa http:// www.aivoliitto.fi/kielellinen_erityisvaikeus_(sli)/kuntoutuspalvelut/sopeutumisvalmennus.

Huomaathan, että ensi vuoden alussa järjestettävien kurssien hakuajat päättyvät jo tämän vuoden puolella.

Liitto tiedottaa VERTAISTUKIARVAT VIELÄ MYYNNISSÄ

PUHETTA-SIVUSTO FACEBOOKISSA

Vertaistuki-arpajaiset ovat käynnissä vielä vuoden loppuun saakka. Arpajaisten tuotto jaetaan Aivoliitto ry:n ja muiden järjestöjen kesken niiden myyntiosuuksien suhteessa ja käytetään järjestöjen vertaistukityöhön.

Kultareuna ry on lähettänyt liiton jäsenille 10 kpl 3 euron hintaista arpaa, jotka voi joko lunastaa tai myydä edelleen. Vaikka saajalla ei ole arpojen osto-, palautus- tai tilitysvelvollisuutta, järjestäjät toivovat, että myymättömät tai lunastamattomat arvat palautettaisiin samassa kuoressa kirjoittamalla kuoren päälle “palautetaan”. Arpojen tilitys käy kätevästi tilisiirrolla.

Arpajaisten päävoittona on Opel Astra 1.4 T -henkilöauto.

JOULUKORTIT

Lasten ja nuorten kielellisestä erityisvaikeudesta löytyy nyt myös tietoa Facebookista.

Aivoliiton Puhetta-sivu tarjoaa tiedonhaku- ja keskustelukanavan niille, joita asia tavalla tai toisella koskettaa. Sivu pyrkii kasvattamaan tietoutta ja vaikuttamaan yleiseen mielipideilmastoon.

Tutustu Puhetta-sivustoon osoitteessa www.facebook.com.

Iloista Joulua Valkoisia hankia, tuikkivia tähtiä, punalakkisia tonttuja, metsäneläimiä ja joulukirkko – kaikkia näitä löytyy taiteilija Päivi Mansikka-ahon kuvittamista joulukorteista. Aivoliitto ry on postittanut jäsenilleen jo perinteiseen tapaan näitä kortteja, joiden avulla voi ilahduttaa sukulaisia, ystäviä ja tuttavia.

Lähetyksessä on neljä yksiosaista korttia ja kaksi kaksiosaista korttia kuorineen sekä pankkisiirtolomake, jolla voi maksaa tukimaksun. Se on vapaaehtoinen ja vapaavalintainen. Kortteja voi tilata lisää soittamalla numeroon 02 2138 200. Yksiosaisen kortin hinta on 1 € ja kaksiosaisen 1,5 €. Lähetyksen hintaan lisätään toimituskulut.

Liiton toimis to suljet tuna vuode Aivolii nvaihtees sa tto ry:n misto on sul keskustoijet la 22.1 2.2011 tuna ajal–3.1.2 012.

AVH 4/2011

31

TAPAHTUMAKALENTERI TAMMIKUU 14.–15.1.

Puheenjohtajapäivät, Helsinki Aivoliitto ry kutsuu AVH-jäsenyhdistysten puheenjohtajat neuvottelupäiville.

Paikka: Sokos Hotel Presidentti, Eteläinen Rautatiekatu 4.

15.1.

Forever-konsertti, Helsinki Juhlakonsertti Aivoliiton 35-vuotisen toiminnan kunniaksi sunnuntaina 15.1. klo 15 Musiikkitalossa, Mannerheimintie 2. Solisteina mezzosopraano Monica Groop, baritoni Gabriel Suovanen ja pianisti Gustav Djupsjöbacka. Konsertin tuotto AVHpotilaiden hyväksi. Ks. ilmoitus takakannessa.

17.1.

Kotkan seudun NV-yhdistysten verkoston kokous, Kotka Kotkan seudun NV-yhdistysten verkoston kokous tiistaina 17.1. klo 17.00–18.30 Kotkan kirjaston Einon kamarissa, Kirkkokatu 24. Kokous on avoin kaikille asiasta kiinnostuneille NV-yhdistysten jäsenille. Ilmoittautumiset kokoukseen satu.lukka@aivoliitto.fi tai p. 040 526 2855.

21.–22.1.

Liikkeelle-peruskoulutus, Tampere SoveLin Liikkeelle-peruskoulutus, 14 h.

Peruskoulutuksessa koulutetaan innostavia ja osaavia yhdistysten liikuntavastaavia ja vertaisohjaajia.

Koulutus tarjoaa eväitä yhdistyksen liikuntatoiminnan käynnistämiseen ja suunnitelmalliseen toteuttamiseen teorian ja käytännön avulla. Perus32

AVH 4/2011

koulutuksen lisäksi tarjolla myös jatkokoulutusta ja virikepäiviä. Lisätietoja: http://www.soveli.fi/koulutus/.

27.–28.1.

Educa-messut, Helsinki Aivoliitto ry:llä on Educa-messuilla Helsingin Messukeskuksessa osasto yhdessä Autismi- ja Aspergerliiton, ADHD-liiton ja ADHD-Centerin kanssa.

Helmikuu HELMIKUU 11.2.

Liikkeelle-peruskoulutus, Espoo SoveLin Liikkeelle-peruskoulutus, 14 h, yksipäiväinen + alku- ja etätehtävät. Ks. tiedot tammikuun kohdalta.

25.2.

Boccian Lumilinna-juhlaturnaus, Kemi Paikka: Kemin Tervahalli. Järjestäjänä Länsi-Pohjan afasia- ja aivohalvausyhdistys ry.

25.–26.2 Liikkeelle-peruskoulutus, Porvoo SoveLin Liikkeelle-peruskoulutus, 14 h. Ks. tiedot tammikuun kohdalta.

Maaliskuu MAALISKUU 10.–11.3.

Liikkeelle-peruskoulutus, Ikaalinen ja Hämeenkyrö SoveLin Liikkeelle-peruskoulutus, 14 h. Ks. tiedot tammikuun kohdalta.

Viikko 11 Aivoviikko viikolla 11 eli 12.–18.3.2012.

Lisätietoja AVH 1/2012-lehdessä.

12.3.

NV-yleisötilaisuus, Kotka Kotkan seudun NV-yhdistysten verkosto järjestää maanantaina 12.3.

Kotkan pääkirjaston auditoriossa, Kirkkokatu 24, klo 17.30–20.00 yleisötilaisuuden teemalla Kommunikaation haasteet arjessa. Lisätietoja: järjestösuunnittelija satu.lukka@aivoliitto.fi.

13.3.

NV-yleisötilaisuus, Loimaa Neurologiset vammaisjärjestöt järjestävät Loimaalla 13.3. klo 17–20 yleisötilaisuuden teemalla Toimiva arki(paikka tarkentuu myöh.). Lisätietoja: järjestösuunnittelija Carita Sinkkonen, p. 050 308 9095 tai carita.sinkkonen@aivoliitto.fi.

13.3.

NV-yleisötilaisuus, Tampere Neurologiset vammaisjärjestöt järjestävät Tampereella Linna-salissa 13.3. klo 18–20 yleisötilaisuuden teemalla Toimiva arki. Lisätietoja: järjestösuunnittelija Carita Sinkkonen, p.050 308 9095 tai carita.sinkkonen@aivoliitto.fi.

14.3.

NV-yleisötilaisuus, Seinäjoki Neurologiset vammaisjärjestöt järjestävät Seinäjoella Kirkonkrannissa 14.3. klo 18–20 yleisötilaisuuden teemalla Toimiva arki. Lisätietoja: järjestösuunnittelija Carita Sinkkonen, p. 050 308 9095 tai carita.sinkkonen@aivoliitto.fi.

TAPAHTUMAKALENTERI 16.–17.3.

Liikkeelle-peruskoulutus, Ilmajoki SoveLin Liikkeelle-peruskoulutus, 14 h. Ks. tiedot tammikuun kohdalta.

Toukokuu TOUKOKUU

Toukokuu LISÄTIETOJA

8.–9.5.

TERVE-SOS 2012 -messut, Tampere Aivoliitto on mukana messuilla Neurologisten vammaisjärjestöjen yhteisosastolla. Teemana on Aktiivinen kansalainen – vireä elämä.

Lisätietoja tapahtumista ja koulutuksista hintoineen ja sisältöineen sivuiltamme www.aivoliitto.fi. Neurologisten vammaisjärjestöjen (NV) tilaisuuksista tietoja myös osoitteessa www.nv.fi.

10.5.

Kansainvälinen AVH-päivä

KOULUTUSKALENTERI KINESIOLOGY TAPING BACIC -KOULUTUS Kohderyhmä: Koulutus soveltuu hyvin terveydenhuoltoalan ammattilaisille, mutta myös esimerkiksi urheilun parissa toimiville henkilöille. Basic-koulutuksen käyneillä on myöhemmin mahdollisuus osallistua erikois- ja jatkomoduuleihin.

Kinesiology Taping Basic-moduulissa käydään läpi kinesioteippauksen perusteita. Moduuli antaa valmiudet perustekniikoiden käyttämiseen ja kinesioteippauksen soveltamiseen.

Aika ja paikka: Maanantaina 9.1.2012 klo 9.00–17.00 Erityisosaamiskeskus Suvituuli, Turku Kouluttaja: Bodytech Instructor Marko Grönholm Hinta: 150 € Ilmoittautumiset: Eliisa Laine, p. 050 523 6056, eliisa.laine@aivoliitto.fi Lisätietoja koulutuksesta: www.bodytech.pro ja www.kinesioteippaus.fi

KÄYTÄNNÖNLÄHEISTÄ TIETOA AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖIHIN LIITTYVISTÄ NIELEMISVAIKEUKSISTA JA KOMMUNIKAATIO-ONGELMISTA Kohderyhmä: Terveyskeskusten vuodeosastojen, vanhainkotien ja palvelutalojen työntekijät sekä muut kiinnostuneet Aika ja paikka: 14.2.2012 klo 9.30–16.00 Kuopion kansalaisopisto, Puistokatu 20, Kuopio Kouluttaja: puheterapeutti Victoria Mankki Hinta: 80 €, sisältää lounaan ja iltapäiväkahvit Ok-opintokeskus tukee Aivoliiton koulutuksia.

Tarkempi ohjelma ja ilmoittautuminen: www.aivoliitto.fi/koulutukset Tämä koulutus toistetaan kevään aikana muillakin paikkakunnilla, seuraa Aivoliiton sivuja.

Lisätietoa: Koulutussuunnittelija Riitta Tuusa riitta.tuusa@aivoliitto.fi, p. 040 543 7288

AVH 4/2011

33

VICTORIA MANKKI

Ruoanlaittoa yhteisvoimin Kokkaaminen sujuu, kun tietää konstit. Tuttu-tupa-ryhmissä on valmistunut yhteisvoimin herkkuaterioita.

Jertta Kangas

AFASIAYSTÄVÄLLINEN KEITTIÖ

O

sassa Juttu-tupa-ryhmiä on syyslukukauden aikana laitettu kolmen tai useamman ruokalajin lounaita. Kyseessä on Juttu-tupa-kurssien ruoanlaittokerroista, joita on paikkakunnasta riippuen järjestetty 2–3 kertaa lukukauden aikana. Valitettavasti kaikilla paikkakunnilla ei kuitenkaan ole ruoanlaittomahdollisuutta.

-menetelmällä. Kaikki turha jätetään ohjeista pois. Toisaalta jokainen vaihe selitetään yksinkertaisella tavalla, toteaa projektityöntekijä Pirjo Laine.

Myös tavallista suurempi fontti edesauttaa lukemista.

Toiminnan mahdollistavat myös kokkauskerroilla avustajina toimivat ja harjoitteluaan suorittavat puheterapeuttiopiskelijat.

YHTEISTYÖSSÄ KOTITALOUSOPETTAJAN KANSSA

34

AVH 4/2011

ITALIALAINEN HERKKULOUNAS

Jertta Kangas

Ruoanlaitto järjestetään yhteistyössä työväenopiston kotitalousopettajan kanssa. Opettaja suunnittelee ruoanlaittokerran, jonka jälkeen ruokaohjeet muokataan afaattisystävälliseen muotoon. – Onnistumisen kannalta onkin hyvin tärkeää, että ohjeet ovat muokattuja afaattisille henkilöille sopiviksi. Ne muokataan niin, että jokainen työskentelyvaihe on selkeästi ohjeistettu, yksi asia kerralla

Arbiksessa, Helsingin ruotsinkielisessä työväenopistossa, koko keittiö on muokattu niin, että afaattisten henkilöiden olisi mahdollisimman helppo työskennellä. Jokaisen kaapin ovessa oleva valokuva kertoo, mitä kaapista löytyy. Esimerkiksi kattilakaapin ovesta löytyy valokuva kattilasta. Keittiötä on muokattu yhteistyössä kotitalousopettaja Ghita Henriksonin kanssa jo vuodesta 2008 alkaen.

Kokemukset afaattisystävällisestä keittiöstä ovat erittäin positiiviset.

Valokuvat auttavat kaikkia löytämään tavaroita kaapeista. Aikaisemmin kaapin sisältöä kuvaava sana oli kirjoitettu kaapin oveen. Afaattisten henkilöiden lisäksi esimerkiksi maahanmuuttajat kokivat sen haasteelliseksi.

Ohjeiden ja ympäristön lisäksi myös toimintoja on muokattu niin, että esimerkiksi yksikätisesti toimiva pystyy työskentelemään turvallisesti. Ruoanlaitossa käytetään myös valmiiksi pilkottuja pakastekasviksia ja valmiita soseita. Ruoanlaitto helpottuu, kun yksi käsittelykerta jää pois. Kulhojen alle on laitettu kostea liina, jotta kulho pysyy vatkatessa paremmin paikalla. Turun kehittämisryhmässä on ollut käytössä keittiön pienapuvälineitä.

Marraskuun ensimmäisenä perjantaina Helsingin juttu-tupalaiset pääsivät tutustumaan italialaisiin ruokiin ja niiden valmistamiseen. Ohjelmassa oli tuorepastan, pizzan, tomaattikastikkeen, peston, tiramisun, lihapullien ja jäätelön valmistamista.

Kurssilaiset valmistivat ruokia pareittain, yksi pari keskittyi yhteen

Juttu-tupa-kurssi on paikallisen työväen- tai kansalaisopiston järjestämä kurssi henkilöille, joilla on afasia. Kurssit toteutetaan yhteistyössä Aivoliiton kanssa. Mikäli Juttu-tupa-toiminta kiinnostaa, ota yhteyttä projektikoordinaattori Victoria Mankkiin, p. 0400 909 904, tai sähköpostitse victoria.mankki@aivoliitto.fi.

JUTTU-TUPA

PRATKVARNEN

Jertta Kangas

ruokalajiin. Ainoastaan pastan valmistus tapahtui kaikkien kurssilaisten voimin. Jokainen halukas sai kokeilla tuorepastan muotoilua ja leikkaamista pastakoneella. Innostus ruoanlaittoon oli valtava. Tunnelma lounaspöydässä oli mitä lämpimin, kun yhdessä pääsimme nauttimaan herkullisista pöydän antimista.

Helsingin juttu-tupalaiset ovat viime lukuvuoden aikana myös tutustuneet suomalaisiin perinneruokiin, kuten karjalanpiirakoiden, veripaltun ja sultsinoiden valmistukseen.

Yhdessä tekemisen riemun lisäksi kurssilaiset ovat saaneet ruoanlaittokerroista rohkeutta kokeilla reseptejä kotonakin. Onnistumisista on saanut positiivisia kokemuksia arkeen.

KEVÄTLUKUKAUSI 2012 Suomenkieliset Juttu-tupa-kurssit Espoo Espoon työväenopisto, Adjutantinkatu 1, Mäkkylä, Tarja-luokka. Maanantaisin klo 9–11.30 alkaen 16.1.2012. Ilmoittautuminen kurssikansliaan (Satu Seppänen, p. 09 8165 7813) tai paikan päällä.

Helsinki Helsingin suomenkielinen työväenopisto, Helsinginkatu 26, kotitalousluokka. Perjantaisin klo 10–12.15 ajalla 20.1.–30.3.2012.

Kajaani Kajaanin Kaukametsän opisto, Koskikatu 2–4. Tiistaisin klo 14.00– 17.30 ajalla 10.1.–3.4.2012. Ilmoittautuminen kurssikerran yhteydessä tai kurssikansliaan.

Mustasaari Mustasaaren aikuisopisto, Koulutie 1. Keskiviikkoisin klo 9.00–11.30 ajalla 18.1.–18.4.2012.

Rovaniemi Rovaniemen kansalaisopisto, Rovala 5. Torstaisin klo 9.00–12.00 alkaen 26.1.2012.

Turku Erityisosaamiskeskus Suvituuli, Aivoliitto ry. Tiistaisin kaksi ryhmää klo 9.00–12.00 ja 13.00–16.00 ajalla 17.1.–22.5.2012.

Svenskspråkiga kurser Helsingfors Helsingfors Arbis, Dagmarsgatan 1. 18.1.–11.4.2012, onsdagar kl 10.00–13.00. Anmälning i samband med första kursgången eller till Arbis kansli.

Korsholm Korsholms vuxeninstitut, Skolvägen 1. 16.1.– 23.4.2012, måndagar kl 10.00–13.00. Anmälning i samband med första kursgången eller till institutets kansli.

AVH 4/2011

35

36

AVH 4/2011

Keskusteluryhmä työikäisille Afasia- ja aivohalvausyhdistys ry järjestää keskusteluryhmän Uudenmaan alueen työikäisille aivoverenkiertohäiriön sairastaneille, joiden sairastumisesta on alle kolme vuotta.

Ryhmä kokoontuu kuusi kertaa maanantaisin 23.1.2012 alkaen klo 15.00–17.00 Villa Afasiassa, osoitteessa Vipusentie 3, Helsinki (Käpylä). Kokoontumisten ajankohdat ja teemat ovat: Ajankohdat: ma 23.1.2012 ma 6.2.2012 ma 20.2.1012 ma 5.3.2012 ma 19.3.2012 ma 2.4.2012

Teemat: Minun tarinani – näin sitten kävi minulle!

Sairaus ja roolini – muuttuivatko?

Ihmissuhteeni – ystävät ja kylänmiehet!

Mistä voimavaroja – mikä kuormittaa?

Tulevaisuuden suunnitelmani – mistä unelmoin?

Ryhmän päättäminen

Ryhmä on suljettu ja määräaikainen, joten osallistujat ovat mukana ensimmäisestä kerrasta lähtien kaikilla kuudella kerralla. Ryhmään ei voi tulla kesken.

Ryhmän käyttövoimana on vertaistuki ja menetelmänä keskustelu. Vertaistuellinen keskustelu on kokemusten jakamista ja toisten kokemuksista oppimista: ryhmässä puhutaan ja tullaan kuulluksi.

Ryhmän vetäjänä järjestösuunnittelija Veijo Kivistö yhdessä vertaisvetäjän kanssa.

Ryhmään osallistuminen on maksutonta.

Ilmoittaudu mukaan 10. tammikuuta 2012 mennessä Veijo Kivistölle, p. 040 5430 009 tai sähköpostitse veijo.kivisto@aivoliitto.fi.

✂ Taita keskeltä ja kiinnitä puolet yhteen.

Vastaanottaja maksaa postimaksun

Aivoliitto ry Tunnus: 5006009 Info: 1200 00003 VASTAUSLÄHETYS

Tervetuloa jäseneksi!

AVH 4/2011

37

Poimittua

Yhteisöllinen tupakointi on väistymässä

T

upakointi on muuttumassa henkilökohtaisemmaksi ja yksityisemmäksi asiaksi ja siihen liittyvän sosiaalisen kanssakäymisen merkitys on pienenemässä. Tupakkalain kehitys on lisännyt ihmisten tietoisuutta savuttomuuden myönteisyydestä ja suurin muutos on tapahtunut päivittäin tupakoivien joukossa. Tiedot ilmenevät VTT Martti Puohiniemen Suomen ASH ry:lle tekemästä trendianalyysistä miten suhtautuminen tupakointiin on muuttunut vuosina 2002–2010.

– Tupakoinnista on tullut suuren yleisön keskuudessa ei-toivottu ilmiö ja sen suhteen lähestytään Savuton Suomi -tavoitetta. Sekä lähipiirin ja erilaisten yhteiskunnallisten auktori-

teettien antama esimerkki koetaan tehokkaimmaksi tavaksi vaikuttaa nuorten tupakointiin tai aloitusaikeisiin, toteaa Martti Puohiniemi. Hän näkee tupakkamainonnan päättymisellä olleen ilmeisen tärkeä vaikutus siihen, että tupakoinnin yhteys perusarvoihin on muuttunut.

Suomalaisten suhtautumisessa tupakointiin tapahtui radikaali muutos tutkimusjakson aikana. Yleisten tupakointikieltojen kannatus on noussut selvästi ja erityisesti ravintolatupakointia koskevien lakimuutosten jälkeen tyytyväisyys lainsäädäntöön on lisääntynyt ajan myötä.

– Vahvin syy suhtautua savuttomuuteen kielteisesti oli yksilön oikeuksiin puuttuminen. Muut syyt puoltaa tu-

pakointia (mm. ravintolan tunnelma katoaa, työntekijöiden oma tupakointi, nuuskan käytön lisääntyminen) ovat menettämässä kannatustaan, ja lienevät siksi enemmänkin tekosyitä. Savuttomuuden konkreettiset seuraukset puolestaan koetaan voimakkaan myönteisinä, toteaa Puohiniemi.

Suomen ASH (Action on Smoking and Health) ry on vuonna 1989 tupakkapolitiikan kehittämiseen perustettu kansanterveysjärjestö. Toiminta painottuu tupakkatuotteiden käytön loppumiseen ja aloittamisen ehkäisyyn, tavoitteena on Savuton Suomi 2040.

✂ Haluan liittyä:

Olen

AVH-yhdistykseen

aivoverenkiertohäiriön sairastanut

AVH-ammattilaisyhdistykseen

sairastumisvuosi _____________

liiton kannatusjäseneksi.

läheinen

Nimi

____________________________

ammattilainen

Osoite

____________________________

muu

__________________________

Postinumero ____________________________ Postitoimipaikka __________________________

Minulla on afasia.

Puhelin

____________________________

Haluan AVH-lehden myös CD:lle luettuna.

Sähköposti

____________________________

Lähetämme tietosi paikallisyhdistykseen.

Jäsenmaksu vaihtelee 10-25 euron välillä yhdistyksestä riippuen. Liiton kannatusjäsenten jäsenmaksu on 50 euroa yksityisiltä ja 80 euroa yhteisöiltä ja yrityksiltä.

Syntymäaika ____________________________ Kieli

suomi

ruotsi

Sukupuoli

nainen

mies

muu

Suostun tietojeni tallentamisen jäsen- ja lehtirekistereihin.

Tietojani ei luovuteta ulkopuolisten käyttöön.

Jäseneksi liittyvän pitää olla 15 vuotta täyttänyt.

________________________________________ Allekirjoitus 38

AVH 4/2011

Neurologeja tarvitaan lisää Marja Haapio

Suomen Neurologinen Yhdistys juhli 50-vuotista toimintaansa marraskuun alussa Neurologipäivillä.

Yhdistyksen toiminta on dokumentoitu tuoreeseen historiikkiin. Yhdistyksen Erkki Kivalo -palkinto myönnettiin professori Matti Hillbomille.

V

astasyntyneen odotettavissa oleva elinikä on Suomessa kohonnut parissa sukupolvessa noin 15 vuotta. Neurologiset sairaudet ovat väestön ikääntyessä määrällisesti kasvava terveyden- ja sosiaalihuollon haaste. Aivot ovat avainasemassa puhuttaessa pitkistä työurista ja itsenäisestä arjesta. Aivoverenkierto- ja muistisairaudet ovat yksi yhteiskunnallisesti kalleimmista tautiryhmistä. Neurologiassa on otettu käyttöön uusia hoitomenetelmiä kuten aivoverenkiertohäiriöiden liuotushoito, MS-taudin uudet hoidot, muistisairauksien sekä epilepsioiden diagnostiikka ja hoidot.

Näiden vuoksi on tarve kasvattaa neurologien osuutta lääkärikunnasta nykyisestä 1,7 %:sta. Neurologian erikoislääkärien määrä on vuoden 2011 tilaston mukaan 323 työikäistä erikoislääkäriä, arvioiden mukaan suhteellisesti lisäystarve vuonna 2025 olisi noin 150 % eli absoluuttisena lukuna 450 erikoislääkäriä.

YHDISTYS PERUSTETTIIN 1961 Suomen Neurologinen Yhdistys (SNY) perustettiin vuonna 1961. Erkki Kivalo oli keskeinen vaikuttaja neurologian irtaantuessa omaksi erikoisalakseen hermo- ja mielitautiopin piiristä. Hän toimi SNY:n puheenjohtajana ensimmäiset kymmenen vuotta. Hänet nimitettiin Suomen ensimmäiseksi neurologian professoriksi 1963. Kivalo organisoi neurologisen sairaanhoidon ja kuntoutuksen sekä käynnisti neurologikoulutuksen.

Yhdistyksen toisen vuosikym-

menen alkuvuodet toivat tullessaan neurologian vakinaisten professorien johtamien yliopistoyksiköiden syntymisen myös Helsingin ulkopuolelle.

Koulutetun neurologikunnan määrä alkoi kasvaa ja neurologian palvelujärjestelmä kehittyä maan kaikissa osissa.

HISTORIIKKI 50 VUODESTA Suomen Neurologisen Yhdistyksen 50-vuotishistoriikki valaisee neurologian syntyä, sen leviämistä Euroopassa ja muualla maailmassa ja erityisesti omassa maassamme. Suomen neurologian alku ja kehitys käsitellään kirjassa kattavasti.

Teos kuvaa myös neurologisen potilaan tutkimuksen ja hoidon historiaa, neurologisen palvelujärjestelmän syntyä ja kehittymistä, viiden yliopistoklinikan koulutus- ja tutkimusprofiilia sekä kansainvälisiä kontakteja, SNY:n toimintaa kansainvälisissä järjestöissä, yhdistyksen verkottumista suomalaiseen tiedeyhteisöön ja yhteiskunnallisiin laitoksiin sekä yhdistyksen jäsenten ammattiyhdistystoimintaa. Teoksen lopussa tarkastellaan tulevaisuuden haasteita ja etsitään niille ratkaisumalleja.

Kirjan toimituskuntaan ovat kuuluneet Eero Hokkanen, Markku Kaste, Matti Jokelainen, Reetta Kälviäinen, Jaakko Ignatius ja Anu Eräkanto.

MATTI HILLBOMILLE KIVALO-PALKINTO Suomen Neurologisen Yhdistyksen Erkki Kivalo -palkinto (10 000 €)

myönnetään Neurologipäivillä henkilölle, joka on Kivalon viitoittamalla tavalla edistänyt neurologian tavoitteita laaja-alaisesti tutkimuksen, opetuksen, kliinisen taidon ja hallinnon aloilla.

Tänä vuonna palkinnon sai Matti Hillbom. Hän on toiminut neurologian professorina ja ylilääkärinä Oulun yliopistossa ja Oulun yliopistollisessa sairaalassa vuodesta 1990 lähtien.

Hillbom toimi tutkijana Alkon biolääketieteellisessä tutkimuslaboratoriossa 1966–1972. Lääkärinä hän sovelsi heti hankkimaansa alkoholifysiologista tietoa kliiniseen lääketieteeseen ja erityisesti neurologiaan. Pian hän julkaisikin merkittäviä havaintoja alkoholin käytön, erityisesti humalajuomisen yhteydestä aivoverenkierron häiriöihin.

Nämä havainnot herättivät kansainvälistä mielenkiintoa ja kiinnostusta päihdeneurologiseen tutkimukseen.

Hillbom syvensi tietojaan ja taitojaan toimimalla Karoliinisen sairaalan alkoholisairauksien klinikan neurologina, tutkijana ja kouluttajana vuosina 1980–1985.

Pääosa Hillbomin julkaisuista käsittelee tavallisia neurologisia kansantauteja, erityisesti alkoholisairauksia. Aivoverenkierron häiriöt ja aivovammat ovat olleet tutkimusaiheina. Julkaisuluettelossa on yhteensä 384 nimikettä, joista 172 on alkuperäisjulkaisuja.

Hillbom on toiminut kliinisen neurologian ja päihdesairauksien opettajana jo 30 vuoden ajan ja saanut tunnustusta opiskelijoilta erityisesti ryhmäopetuksistaan ja kiinnostavista interaktiivisista luennoistaan.

AVH 4/2011

39

40

AVH 4/2011

Voimavaroja arkeen

KUNTOUTUKSELLA

Neuron on neurologisen kuntoutuksen osaamiskeskus Kuopiossa. Kuntoutuksessa hyödynnämme vaikuttavia kuntoutusmenetelmiä ja uutta teknologista harjoitteluympäristöä. Lisätietoja palveluistamme uudistuneilla nettisivuillamme www.neuron.fi. l Yksilölliset kuntoutusjaksot - Kelan vaikeavammaisten kuntoutuksena (neurologinen ja yleislinja) - Kelan harkinnanvaraisena kuntoutuksena - terveydenhuollon ja vakuutusyhtiön maksusitoumuksella - itse maksaen l Aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden kuntoutuskurssi omaisineen Yhteensä 17 vrk, kuntoutujien paikkoja 8, kaikki Kelan harkinnanvaraisena kuntoutuksena, omaiset 8 paikkaa.

- 42124 6.2. - 16.2., 21.5. - 26.5.2012 - 42125 19.11. - 29.11.2012, jatko 2013 l Aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden sopeutumisvalmennuskurssi + omaiset 10 vrk, kuntoutujien paikkoja 10, Kelan vaikeavammaisten kuntoutus 3, harkkinnanvarainen kuntoutus 7, omaiset 10 paikkaa.

- 42129 10.4. - 19.4.2012 - 42132 28.8. - 6.9.2012 l Aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden kuntoutuskurssi Yhteensä 17 vrk, kuntoutujien paikkoja 8, kaikki Kelan harkinnanvaraisena kuntoutuksena.

- 42126 1.10. - 11.10.2012, jatko 2013 Yksilöllinen kuntoutus p. 050 430 2040 - Kurssit p. 017 460 252 Kortejoki (Vehmersalmentie 735) 71130 Kuopio - www.neuron.fi

AVH 4/2011

41

JOANNA MYLLYMÄKI, MEERI ROKKA JA JUTTA VIENONEN 42

TUTKITTUA Ryhmässä kuntoutuen Kuinka ryhmämuotoinen fysioterapia soveltuu AVH-kuntoutujille?

A

ivoverenkiertohäiriöön sairastuneella kuntoutuksen ja etenkin fysioterapian merkitys on suuri. Kuntoutuspolku alkaa akuuttivaiheessa sairaalassa ja jatkuu aina toimintakykyä ylläpitävään vaiheeseen asti kuntoutujan päästyä jo kotiin. Toimintakykyä ylläpitävässä vaiheessa fysioterapian toteutuksesta vastaa usein sosiaali- ja terveystoimi ja sitä toteutetaan yksilö- ja ryhmämuotoisesti.

AVH-kuntoutujien ryhmämuotoisesta fysioterapiasta on vain vähän tutkittua tietoa. Turun ammattikorkeakoulun kolme fysioterapeuttiopiskelijaa halusi perehtyä paremmin AVH-kuntoutujien fysioterapiaan ja he toteuttivat opinnäytetyön yhteistyönä Aivoliitto ry:n kanssa.

Opinnäytetyössä selvitettiin ryhmäfysioterapian soveltuvuutta aivoverenkiertohäiriökuntoutujille sairastumisajankohta huomioiden.

Ryhmäfysioterapian soveltuvuutta ja kuntoutujien siitä saamaa hyötyä tutkittiin havainnoimalla AVH-kuntoutujien ryhmäfysioterapiatilanteita.

Lisäksi haastatteluilla haluttiin selvittää kuntoutujien oma subjektiivinen kokemus ryhmäfysioterapiasta.

Opinnäytetyössä oli kaksi koeryhmää (n=5, n=7), jotka koostuivat AVH:n sairastaneista henkilöistä.

Ryhmät erosivat toisistaan sairastumisajankohdan mukaan. Ensimmäisen ryhmän haastatelluilla koehenkilöillä oli korkeintaan kaksi vuotta sairastumisesta ja toisen ryhmän sairastumisajankohdat vaihtelivat 6–14 vuoden välillä. Molemmista ryhmis-

AVH 4/2011

tä arvottiin kolme koehenkilöä, jotka haastateltiin ja joiden toimintaa havainnoitiin tarkemmin ryhmäfysioterapiatilanteissa.

Tuloksia analysoitaessa esiin nousivat erityisesti seuraavat asiat: jokainen haastateltu kertoi hyötyvänsä ryhmäfysioterapiasta ja kaikki mainitsivat ryhmäfysioterapian hyväksi puoleksi yhdessä tekemisen.

Suurella osalla kuntoutujista edellä mainitut tekijät liittyivät toisiinsa: kuntoutujat kokivat hyötyvänsä ryhmäfysioterapiasta erityisesti sosiaalisen kanssakäymisen ja vertaistuen näkökulmasta.

Opinnäytetyön tekijöiden arvion mukaan kaikki koehenkilöt eivät kuitenkaan hyötyneet ryhmäfysioterapiasta riittävästi. Heistä osa olisi tarvinnut huomattavasti enemmän yksilöllistä ohjausta. Osa taas oli niin hyväkuntoisia, että he olisivat hyötyneet lähinnä yleiskuntoa kohottavasta perusliikunnasta.

Jos tasoerot ryhmän sisällä ovat liian suuret, tehokasta ryhmäfysioterapiaa on vaikea toteuttaa. Sairastumisajankohta ei siis ole oleellisin tekijä, joka määrittää kuntoutujan liikkumis- ja toimintakyvyn tason.

Vaikuttava tekijä on AVH:sta johtuvan vaurion sijainti ja laajuus aivoissa, joka vaikuttaa liikkumis- ja toimintakykyyn.

Myös neuropsykologiset oireet vaikuttavat usein hyvin paljon ryhmässä toimimiseen ja ryhmäfysioterapiassa selviytymiseen. Näiden oireiden havainnointi on vaikeaa, mutta haastattelujen perusteella voidaan

todeta, että neuropsykologiset oireet vaikeuttivat omatoimista ryhmässä toimimista.

Ryhmäfysioterapian soveltuvuus aivoverenkiertohäiriökuntoutujalle riippuu vauriosta ja tätä kautta kuntoutujan yksilöllisestä oirekuvasta sekä liikkumis- ja toimintakyvystä.

Siihen vaikuttavat myös ryhmän koko sekä ohjaajan resurssit ja taidot.

Mikäli oirekuva on hyvin laaja ja liikkumis- ja toimintakyky rajoittunut, ryhmäfysioterapia ei välttämättä ole paras vaihtoehto tehokkaan kuntoutumisen kannalta. Kiitämme lämpimästi tutkimukseen osallistuneita kuntoutujia!

Opinnäytetyö: Ryhmäfysioterapian soveltuvuus aivoverenkiertohäiriökuntoutujille sairastumisajankohdan mukaan. Opinnäytetyö julkaistaan joulukuussa 2011 ja se on luettavissa Theseus-verkkokirjastossa.

Joanna Myllymäki, Meeri Rokka ja Jutta Vienonen ovat Turun ammattikorkeakoulun fysioterapeuttiopiskelijoita.

Seppo Kuokka

R

Alavuden kerholaiset osallistuvat kaupungin järjestämään allasjumppaan kerran viikossa.

Alavudella on kokoontunut myös säännöllinen kuukausikerho jo vuodesta 1988 lähtien. Kerhotoiminnan tukena on ollut myös ammattihenkilöitä, jotka ovat tehneet vapaaehtoistyötä toimien ohjaajina. Lisäksi kerhon väki on osallistunut kaupungin järjestämään allasjumppaan, jota on toteutettu kerran viikossa jo kuuden vuoden ajan. Siellä on kunnan puolesta ohjaaja, mutta uintimaksu ja pieni lukukausimaksu jäävät itse kullekin kustannettavaksi.

Tervetuloa mukaan toimintaan - Yksin ei kannata jäädä murehtimaan!

VIRPI LUMIMÄKI

Virpi Lumimäki toimii järjestösuunnittelijana Aivoliitossa.

Seppo Kuokka

eino Vainionpää Etelä-Pohjanmaan aivohalvausyhdistys ry:stä sai innostusta kavereiden liikuttamiseen ollessaan viime vuonna liikuntavastaavien koulutuksessa Kuortaneella. Yhdistyksen liikunta- ja pelikerhoa Alavudella alettiin herätellä henkiin vuosien hiljaiselon jälkeen. Niinpä hän päätti kysyä Seppo Kuokan kanssa Lukkarinhovista tiloja käyttöön. Kunta oli myötämielinen ja antoi tilat käyttöön maksutta.

Yhdistyksessä liikuntatoiminnan aloittamista kiiteltiin. Se on hyvä kannuste itsestä huolehtimiselle: ryhmä tarjoaa mielenvirkistystä, vertaistukea, parempaa liikuntakykyä ja terveyttä. Porukan voima on saanut liikkeelle semmoistakin väkeä, joka jää helposti kotiin. Ääneen on sanottu, että ”kyllä kelepaa ku pihasta haetaan” – kuljetuspalvelut ovat pelanneet vertaistuen voimin ja kyytejä on yhdistelty niin, ettei paikalle pääsemisestä ole tullut kynnyskysymys.

Innostus on ollut valtavaa!

Ryhmä on kokoontunut vähän reilun vuoden aina perjantaisin klo 16.00–18.00. Aluksi verrytellään paikat tuoli- ja keppijumpalla sekä kohennetaan lihaskuntoa kuntosalilaitteilla. Ne toimivat paineilmalla ja sopivat hyvin seniori-ikäisille helppokäyttöisyytensä vuoksi. Yleensä jumppatuokio päättyy peliin, joko bocciaan tai curlingiin. Tilat ovat niin monipuoliset, että toisinaan siellä lauletaan myös karaokea ja tanssitkin siellä voisi pitää.

Sisäcurling on tällä hetkellä ykköslaji. Porukka on treenannut sillä mielin, että tarkoitus oli osallistua lokakuussa kisoihinkin Pajulahdessa. Kävi kuitenkin niin, että kisoihin ei saatu riittävästi osallistujia ja ne siirrettiin ensi keväälle. Seuraava tähtäin on siis siellä!

Kerhon väki osallistui syksyllä sauvakävelyn MEtapahtumaan Seinäjoella. Silloin he olivat mukana ottamassa maailmanennätystä Ruotsista Suomeen ministeri Paula Risikon suojelemassa tapahtumassa.

Lisäksi he osallistuivat Vaasan kerhon järjestämään kalastustapahtumaan ja Lappajärven liikuntapäivään muun yhdistysväen kanssa.

Kerholaiset ottivat kisatuntumaa myös liiton bocciakisoissa kolmen joukkueen voimin. Se reissu oli lähinnä ”opinto-” ja virkistysmatka. Siellä näki vanhoja tuttuja, tuli uusia kavereita ja kannustihan kisa myös lisää harjoittelemaan. Näillekin matkoille lähdetään kimppakyydein, usein pikkubussilla. Samalla saavat apua nekin, joiden liikkuminen on hankaloitunut.

Porukassa on potkua!

KORVAAMATON KOVALEVY LIIKKEELLÄ

Porukassa on potkua!

Jumppatuokion jälkeen päästään pelaamaan bocciaa.

AVH 4/2011

43

Yksilöllistä laitoskuntoutusta sekä avoterapioita, mm. fysioterapiaa, toimintaterapiaa ja neuropsykologista kuntoutusta aivoverenkiertohäiriön sairastaneille välittömästi sairaalahoidon jälkeen ja myöhemmin.

Aivohalvauskurssi 23.5.–8.6.2012 Kurssi on Kelan kustantama ja sille voivat hakea Lounais-Suomen vakuutusalueella, mm. Turussa ja Tampereella asuvat. Haku on käynnissä.

Kysy lisää sinulle sopivista palveluistamme: kuntoutussihteeri Päivi Loukkaanhuhta puh. (02) 439 2327 tai sähköpostilla paivi.loukkaanhuhta@ms-liitto.fi kuntoutuskeskus.fi

44

AVH 4/2011

Sylvia-koti Koti- ja kouluyhteisö erityistä huolenpitoa tarvitseville lapsille ja nuorille Yhteisöhoitoa asumispalvelua työtoimintaa päiväkoti esikoulu steinerpedagoginen erityiskoulu

Kyläkatu 140, 15700 Lahti (03) 8831 30, fax (03) 8831 315 info.sylvia-koti.fi

Palvelukodissa on alkanut 2009 kolme vuotta kestävä Toiminnan iloa -projekti vapaaehtoistoiminnan käynnistämiseksi.

Tervetuloa mukaan!

Palvelukoti muistihäiriöisille asukkkaille, Mäntyranta 32 paikkaa toiminnanjohtaja@mantyranta.fi www.mantyranta.fi

AVH 4/2011

45

Yhdessä

Valtuusto – näköalapaikka Aivoliiton toimintaan

POSTIA YHDISTYKSILTÄ

46

AVH 4/2011

Päivi Seppä-Lassila

A

ika, jonka olen saanut olla Aivoliitto ry:n (aik. Aivohalvausja dysfasialiitto ry) liittovaltuustossa Lapin alueen edustajana, on antanut paljon tietoa ja virikkeitä.

Olen itse sairastanut aivoinfarktin lähes 12 vuotta sitten, mutta vuosien mittaan hyvin kuntoutunut. Nyt puhe ja kirjoituskin sujuvat ongelmitta, mutta tiedän, ettei näin ole tapahtunut kaikkien kohdalla.

Ensimmäinen nelivuotiskausi 2004–2007 sai minut entistä enemmän kiinnostumaan AVH-sairastaneiden asioista. Toisella kaudella 2008– 2011 puheenjohtajana toimiessani uskoin jo tietäväni liittovaltuuston tarpeellisuuden ja toimintatavat.

Liittovaltuustossa näkee tällaisen kattojärjestön kuten Aivoliitto ry:n koko laajuudessaan ja oppii näkemään sen toiminnan myös valtakunnan tasolla. Esimerkkinä voisi mainita mm RAY:ltä haettavat avustukset ja projektirahat tai vaikkapa kansanedustajista koostuvan strokeryhmän.

Nämä ovat niin isoja ja laajoja asioita, ettei niihin pystyisi mikään yhdistys yksinään. Yhdistykset ovat liiton jäseniä ja korvaamattoman tärkeitä, juuri näiden edustajista liittovaltuusto koostuu. Valtuustoon eri alueitten edustajat voivat viestittää käytännön tasolta tärkeiksi kokemiaan asioita ja myös tehdä niistä hallitukselle aloitteita, joista sitten liittovaltuusto päättää.

Liittovaltuustovuosien aikana olen oppinut paljon tästä meidän yhteisestä asiasta, aivoverenkiertohäiriöistä ja niiden ehkäisemisestä ja

Sirpa Kuukkanen toimi Aivoliiton liittovaltuuston puheenjohtajana vuosina 2008–2011.

jotakin myös SLI:stä eli kielellisestä erityisvaikeudesta.

Surukseni olen välillä kuitenkin huomannut sivullisten taholta täysin väärää käsitystä liiton organisaatiosta. Liittovaltuusto on jopa rinnastettu ammattiyhdistysten vastaaviin elimiin kaikkine poliittisine pomoineen ja ongelmineen. Onpa kuviteltu liittovaltuuston jäsenen saavan palkkaakin. Nyt haluan oikaista nämä väärinymmärrykset: kyllä jokainen liittovaltuuston jäsen toimii täysin vapaaehtoisena, matkakulut korvaa Aivoliitto.

Parhaina esimerkkeinä jäsenyhdistyksiltä tulleista aloitteista, jotka liittovaltuusto on päättänyt, haluaisin mainita mm seminaarit ennen valtuuston kokouksia sekä perheenjäsenen kevennetyn jäsenmaksun liitolle. Edellinen tarkoittaa sitä, että

valtuuston jäsenet saavat ennen kokousta tiivistetyn selonteon liitossa meneillään olevista asioista. Jälkimmäinen tarkoittaa puolestaan sitä, että jäsenyhdistykset voivat lisätä jäsenmääräänsä päättämällä avustajille ja perheenjäsenille vaikkapa puolta pienemmän jäsenmaksun.

Merkittävin tämän kauden päätöksistä lienee kuitenkin liiton nimen muuttaminen Aivoliitto ry:ksi monen vuoden mietinnän tuloksena.

Toivonkin, että liittovaltuuston jäsenille annettaisiin aikaa kerhoilloissa kertoa Aivoliitosta, jolloin yhdistyksen jäsenet voisivat antaa näille ”viestinviejille” hyviä ideoita ja kehitellä tarpeellisia aloitteita hallitukselle toimitettaviksi. Koko maassa on 12–15 liittovaltuuston jäsentä eri alueilla väestömäärästä riippuen.

Kiitokset Aivoliitto ry:n johtohenkilöille hienosta ja arvostavasta suhtautumisesta meihin liittovaltuuston jäseniin. Samalla kiitän valtuuston jäseniä hyvästä toveruudesta ja aina asiallisesta kokouskäyttäytymisestä.

Olen saanut teistä hyviä ystäviä.

Osa valtuuston jäsenistä jatkaa seuraavat neljä vuotta, puolet meistä vaihtuu nyt uusiin. Näin pitää olla, että vireys säilyy. Toivotan hyvää jatkoa uudelle liittovaltuustolle Tove Janssonin muumi-kirjan sanoin: ”..syksyn verkkainen vaihtuminen talveen ei ole ensinkään hullumpaa. Se on turvaamisen ja huolehtimisen aikaa.”

Sirpa Kuukkanen Liittovaltuuston puheenjohtaja Lapin Aivohalvaus- ja afasiayhdistys ry

Juhlat Pohjanmaalla

E

telä-Pohjanmaan aivohalvausyhdistys ry juhli 30-vuotistoimintaa 29.10.2011 Seinäjoella.

Aurinkoinen syyspäivä sai yli 100 juhlavierasta liikkeelle. Aloitimme juhlalounaalla.

Yhdistyksen puheenjohtaja Ville Ruismäki toivotti juhlavieraat tervetulleiksi. Avaussanoissa korostui kerhojen tärkeä merkitys vertaistuen toimijoina.

Juhlapuheensa aluksi Aivoliiton toiminnanjohtaja Tiina Viljanen toi esiin sen, että yhdistyksen juhlapäivänä vietetään myös maailman AVHpäivää. Hän toi esiin liiton ja yhdistyksen tärkeän yhteistyön merkityksen.

– Tämä vuosi on EU:n vapaaehtoistoiminnan vuosi. Teemavuoden aikana tuodaan esille vapaaehtoistyön yhteiskunnallista merkitystä ja kannustetaan entistä useampia osallistumaan siihen. Yhdistysten ja kerhojen toimintaan olisi tärkeää saada yhteiskunnallista tukea. Valitettavan vähän tuetaan paikallisia toimijoita.

Tarvitaan ihmisiä, jotka haluavat laittaa itsensä likoon yhteisten asioiden, arjen sujumisen ja virkistyksen merkeissä. Vertaistuki on järjestelmällistä tukitoimintaa kahden ihmisen välillä tai ryhmissä, perustuen samankaltaisten elämänkokemusten ja elämänvaiheiden tukemiseen, Tiina Viljanen sanoi.

Toiminnanjohtajan mukaan yhdistyskentällä tarvitaan voimaa ja yhteistyötä. Yhteistyötä tarvitaan myös eri liittojen sekä kansainvälisellä tasolla.

– Aivoliitto, jonka tehtävänä on jäsenyhdistysten toiminnan tukeminen, oikeuksienvalvonta, vaikuttaminen ja viestintä. Liitto on paljon vartijana, kenttä on laaja ja tekijäjoukko suppea. Tärkeää on kuitenkin, että viesti liiton ja yhdistysten välillä on yhtenäinen ja oikea, Tiina Viljanen korosti.

– Olkaa edelleenkin, kuten eilisessä, eteläpohjalaisia käsitelleessä Ylen Teema-ohjelmassa sanottiin, rehtejä, suorasukaisia, kiivaita ja jääräpäisiä viestin viejiä.

Seinäjoen apulaiskaupunginjohtaja Hannu Jokiranta korosti puheessaan yhteistyön merkitystä eri yhteisöjen ja kolmannen sektorin toiminnan kannalta tärkeiksi. Kunnat ja perusterveydenhuolto tulevat kasvamaan, jolloin yhdistyksen panos vertaistuen antajana on tervetullutta toimintaa.

– Yhdistysten ja järjestön toiminnassa vähintään yhtä tärkeää kuin vaikuttamistyö on yhteisöllisyyden luominen ja yhdessä olo. Tätä työtä Etelä-Pohjanmaan aivohalvausyhdistyksessä on tehty suurella sydämellä, Hannu Jokiranta sanoi.

Järjestösuunnittelija Carita Sinkkonen yllätti Pohjanmaan murteella kehumaan yhteistyön sujuvuutta.

Tälläänen krossaava puhe sai meirät haltioohinsa ja uskomaan, taitaa likka tykätä työstänsä täällä Pohjanmaan lakeuksilla!

Kauniista ja heleästä laulusta vastasi Amanda Peltola ja säestäjä oli Raine Rautanen. Yhdistyksen jäsen Rauha Soini Alavudelta pakinoi mummojen touhuista. Historiikin luki Maire Valli. Viirillä muistettiin Carita Sinkkosta, Helena Saartenojaa ja Orvokki Aaltoa. Kiitossanat lausui Anne Saunamäki. Lopuksi oli tarjolla kakkukahvit.

Kiitämme lämpimästi sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikkoa, liiton edustajia Tiina Viljasta ja Carita Sinkkosta, Seinäjoen kaupunginjohtaja Hannu Jokirantaa, esiintyjiä Amanda Peltosta ja Raine Rautasta, jäsen Rauha Soinia sekä yhdistyksiä ja yhteisöjä.

Maire Valli Etelä-Pohjanmaan aivohalvausyhdistys ry

Kutsu vuosikokoukseen

P

äijät-Hämeen aivohalvaus- ja afasiayhdistys ry:n sääntömääräinen vuosikokous pidetään Lahden Invakeskuksessa, Hämeenkatu 26 A 3. krs. 28.3.2012 klo 13.00. Käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa!

Hallitus

AVH 4/2011

47

Seinäjoelle voitto SM-bocciassa

Carita Sinkkonen

A

ivoliiton tämänvuotiset SMbocciakisat kisaaltihin leppoosissa etelä-pohojalaastunnelmissa Koskenkorvan urheelutalolla lauantaina 12.11.2011. Kisojen isäntänä toimi Etelä-Pohjanmaan aivohalvausyhdistys. Kisaamahan oli lähteny ennätykseelliset 11 joukkuetta, joten otteluuta oli koko päivälle tierossa komiat 55! Joukossa oli myös uusia joukkueita.

Niinhän siinä sitten kävi, notta mestaruus ja kiertopalakinto jäivät Etelä-Pohojanmaalle, Seinäjoen seudun kerhon voittoosalle joukkueelle (18pist.), jossa kisasivat Einar Heinström, Seppo Alahukkala ja Tapani Saarinen. Hyväksi kakkoseksi tuli Pirkanmaan AVH II-joukkue (16pist.) pelaajina Olli Mäkinen, Pekka Immonen, Risto Ahlman ja kolomannen sijan vei Satakunnan afasia- ja aivohalvausyhdistys (12pist.), jossa olivat mukana Kauko Vesanto, Reijo Rintamaa ja Taisto Tontti.

Trahteerauksesta vastasivat Er-

SM-bocciakisojen parhaimmisto löytyi Seinäjoelta, Pirkanmaalta ja Satakunnasta.

kin Enkelit: Hanna, Ella, Ritva-Liisa, Marjatta, Liisa ja Meeri, arvanmyyjinä toimivat Maila ja Eila.

Erityyskiitokset erinomaasesti sujuneista kisoosta päätuomarille Toimille, Raimolle, Pentille, Veikolle, Jarille ja sihteerinä toimineelle Sirkalle (Kurikan Invalidit).

Komiat kiitokset myös kaikille kilipaalijoille sekä kannustusjoukoolle!

Ja tähän loppuhun vaatimattomasti: hyvää me yritettihin, mutta priimaa pakkas tulemahan!

Kirjootuksen väsäs ”kisojen Mishkamaskotti” järjestösuunnittelija Carita Sinkkonen.

Erityisryhmien golfpainotteiset kuntolomat 2012

S

uomen HCP Golf ry järjestää kuntolomia yhteistyössä Hyvinvointilomat ry:n kanssa Rahaautomaattiyhdistyksen tuella. Lomien ajankohdat ovat 13.–18.5.2012, 17.– 22.6.2012 ja 12.–17.8.2012 ja lomakohteena Urheiluopisto Kisakeskus Uudellamaalla.

Kohderyhmänä ovat pitkäaikaissairaat ja heidän perheenjäsenensä/ avustajansa. Kuntoloma sopii henkilölle, joka voi liikkua kävellen ainakin lyhyitä siirtymisiä. Golfopetus tapahtuu Urheiluopisto Kisakeskuksen lähipeliradalla ja Ruukkigolf-kentällä.

Kuntoloman 5 vrk (sisältäen ma-

48

AVH 4/2011

joituksen kahden hengen huoneessa täysihoidolla sekä ohjelmassa olevan opetuksen) omavastuuosuus on 190 € /hlö.

Kuntolomalle haetaan Hyvinvointilomat ry:n hakulomakkeella. Lomake on saatavissa joulukuusta alkaen Suomen HCP Golf ry:n sivuilta osoitteessa www.suomenhcpgolf.fi.

Lomatuen hakijana tulee olla vammainen henkilö, mutta muut hakemuksessa olevat henkilöt voivat olla perheenjäseniä tai avustaja.

Koska tuettu loma myönnetään taloudellisin, sosiaalisin ja terveydellisin perustein, tulee hakijan täyttää ha-

kemus täydellisesti. Puutteellisia hakemuksia ei käsitellä. Sieltä saa myös lisätietoja.

Lisätietoja saa myös sähköpostitse hcp.golfry@gmail.com tai soittamalla 0440 533 804.

Hakemukset tulee palauttaa viimeistään 1.4.2012 mennessä osoitteeseen: Suomen HCP Golf / Kari Heikkilä, Kuikkakuja 5 D 22, 10320 Karjaa.

Lisätietoja: www.suomenhcpgolf.fi www.kisakeskus.fi www.ruukkigolf.fi

Neljän huoneen avulla voi käsitellä tunteitaan

Harry Johansson

M

uutoksen neljä huonetta on teoria, jonka on luonut ruotsalainen psykologi, tutkija ja kirjailija, FT Claes Janssen. Sen avulla voi käsitellä niin isoja kuin pieniäkin elämän muutostilanteita.

Keravan AVH-kerholaiset rakensivat ohjattuna teorian mukaiset huoneet ja löysivät menetelmästä tavan analysoida kokemuksiaan, myös sairastumistaan. Kun sairas ensin menettää tyytyväisyyden, hän putoaa pimeään kieltämisen huoneeseen eikä usko, että näinkin voi tapahtua.

Hän näkee tulevaisuuden sairauden kanssa synkkänä ja kapinoi sitä vastaan.

Vähitellen syntyy hämmennys ja lukuisat kysymykset risteilevät mielessä. Sitten alkaa kuntoutus ja sen myötä syntyy uusi innostus ja ihminen alkaa löytää vastauksia kysymyksiinsä. Tässä vaiheessa sairastunut näkee jo valonpilkahduksia ja niiden innoittamana avautuu pikkuhiljaa portti uuteen elämään ja lopuksi voi koittaa jo tyytyväisyys ja uuden tilanteen hyväksyminen.

Tyytyväisyyden voi toki menettää paljon pienemmästäkin syystä.

Kun on vaikkapa motivoinut itsensä lähtemään kävelylenkille ja alkaakin sataa, aluksi kiukuttaa. Voi vaik-

ka ajatella, ettei ikinä mene lenkille.

Sateen loputtua on jo seilannut läpi hämmennyksen ja keksinyt muuta kivaa tekemistä ja saavuttanut taas tyytyväisyyden tilan.

Kerhossa pohdittiin myös tilannetta, jossa kotoa lähteminen, vaikkapa kerhoon tai muualle, on vaikeaa. Ensin tulee sellainen olo, että ei kyllä halua mennä mihinkään, eikä nähdä ketään. Haluaa vain ”mörtsätä” kotona. Kun sitten kuitenkin lähtee liikkeelle, siirtyy taas hämmennyksen kautta innostumisen tilaan ja vähitellen syntyy tyytyväisyys: ”Olinpa reipas, kun lähdin ja minulla oli vielä kivaakin”.

Näiden esimerkkien avulla voi

kuvailla tätä menetelmää, joka antaa ihmiselle työkalun käsitellä ja ymmärtää elämän monenlaisia muutostilanteita ja omia tuntemuksiaan ja tunteitaan elämän myllerryksissä.

Kerholaiset olivat tyytyväisiä tutustuttuaan neljän huoneen menetelmään.

Lisätietoja menetelmästä: http://www.neljahuonetta.fi/menetelma/ Erja Johansson Keski-Uudenmaan aivohalvausyhdistys ry, Keravan kerho

Lähetä postia

Yhdessä – postia yhdistyksiltä -sivulle yhdistykset voivat lähettää tekstejä ja kuvia esimerkiksi toiminnastaan, merkkipäivistään, tärkeistä tapahtumistaan tai toimintavinkeistään muille yhdistyksille. Terveiseni-palstalle voi kirjoittaa yksittäinen henkilö oman selviytymis- ja voimaantumisvinkkinsä muille – mikä on auttanut jaksamaan? Mitä suosittelet muille?

Lyhyet tekstit (enintään 2 700 merkkiä väleineen) ja kuvat (jpg-muodossa) toimitetaan sähköpostitse lehden toimituspäällikölle osoitteeseen paivi.seppalassila@aivoliitto.fi. Kuviin mukaan tiedot kuvatekstiä varten ja tieto kuvaajasta.

Toimitus valitsee julkaistavan aineiston ja lyhentää tekstejä tarvittaessa. Lehteen 1/2012 tarkoitetut aineistot 27.1.2012 mennessä. Lehden teemana on Muuttuva terveydenhuolto.

AVH 4/2011

49

Korsholms Kommun Mustasaaren Kunta

SATU-KOTI OY Räiskylänkatu 12, 11120 Riihimäki puh. 050 5912 185 www.satu-koti.fi

LUMON OY TAMMELAN KUNTA www.tammela.fi

Tilitoimisto Liisa Aaltonen Ky Merimiehenkatu 16 A 1, Uusikaupunki puh. 02-841 3247

www.ipty.fi

Simon Apteekki Ratatie 8, Simo puh. 016-266 009

Kuopion Toriapteekki Haapaniemenkatu 24-26, Kuopio puh. 017-287 6601

Kotkan Kontio Apteekki Eteläinen Karjalantie 9, Kotka puh. 05-2200 440

Paraisten Apteekki Rantatie 24, Parainen puh. 02-454 4001

www.vtkl.fi puh. (09) 350 8600

Ämmän Betoni Oy Lomakyläntie 3, Suomussalmi puh. 08-617 900

FEORA OY AB Industriområdet 66900 Nykarleby Tel. 06-781 7430, fax 06-722 0404

Maanrakennus Lindqvist Oy Uusi Porvoontie 1623, 01190 Box puh. 0400 481 024

Turun Vapaavarasto Oy Tuontikatu 7, Turku puh. 02-2779 999

Supermaster Ky Timo Hentunen, puh. 09-143 703 www.supermaster.fi Kauppakorkean kurssit

Luotettava energiakumppani. helen.fi

Kuljetusliike J & H Ohtonen Ky Kärenpääntie 28, Kuhmo puh. 050 3381 172 ALAVUDEN FYSIKAALINEN HOITOLAITOS Fysioterapeutti SEIJA MATIKAINEN Kuulantie 5 G, 63300 Alavus puh. 06-5111 224, 040 512 7134

APILA APTEEKKI Ajokatu 83, Lahti puh. 03-876 220

Taksiautoilija Tuula Järvinen 07560 Pukkila, puh. 0400 493 316

Röntgen-, ultraääni- ja nivelmagneettikuvauksia

SAVON ULTRAMAMMAT OY Ajanvaraus p. 044 56 24 111

E-P Karppinen Kievarintie 26, Rajamäki puh. 0400 695 931

Kiinteistö Oy Kissantassu PL 2000, 33521 Tampere puh. 050 304 0146

www.laakkonen.fi 50

AVH 4/2011

Yhdistykset alueittain ETELÄ-SUOMEN ALUE järjestösuunnittelija

Veijo Kivistö, p. 040 5430 009 Malmin kauppatie 26 00700 HELSINKI veijo.kivisto@aivoliitto.fi AFAATIKOT JA OMAISET RY AFATIKERNA OCH DERAS EGNA RF Keijo Alen (pj.) p. 040 516 4249 dogtail@saunalahti.fi Pirjo Piensalmi (siht) Palkkatilankatu 1 D 87, 00240 Helsinki p. 0440 813 029 afaatikot@netti.fi AFASIA- JA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY AFASI- OCH HJÄRNFÖRLAMNINGS FÖRENING RF. www.aivohalvaus.net Vipusentie 3, 00610 Helsinki Heidi Eloranta (tj) p. 040 540 8884 yhdistys@asfasiakeskus.fi Liikunnan yhteyshenkilö Kauko Karila Mustanhalssinkuja 14 A, 00760 Helsinki p. 09 389 2106 km.karila@kolumbus.fi Itä-Uudenmaan aivohalvausja afasiakerho/ Östra Nylands stroke- och afasiklubb Matti Hallikainen Kaakkoispolku 8 C 10, 06400 Porvoo p. 045 133 1392 Maila Hallikainen p. 044 2730 392 mhallikainen19@hotmail.com Liikunnan yhteyshenkilö Matti Hallikainen, ks. tiedot yllä Loviisan kerho Lasse Gröndahl p. 0500 496 995 LÄNSI-SUOMEN ALUE järjestösuunnittelija Carita Sinkkonen Hämeenkatu 13 B, 33100 TAMPERE p. 050 3089 095 carita.sinkkonen@aivoliitto.fi ETELÄ-POHJANMAAN AIVOHALVAUSYHDISTYS RY Järjestötalo, Kauppakatu 1, 60100 Seinäjoki p. 06 4141 122 Ville Ruismäki (pj.)

Erämiehenkatu 46, 65370 Vaasa p. 0400 562 434 ville.ruismaki@netikka.fi Orvokki Aalto (siht.), p. 040 591 8066 Kannaksentie 2 A 8 66400 Laihia Alavuden kerho Eija Viitamäki Pekantie 11, 63400 Alavus eija.viitamaki@pp.inet.fi Työnumerosta minut tavoittaa varmimmin päivisin ma-to klo 8–16 ja pe klo 8–14.15 p. 06 415 7643 ja 040 723 9477 Isojoen kerho Tiina Pitkäkoski Kärjenkoskentie 865, 64820 Kärjenkoski p. 06 229 9715 (t), 06 263 9132 Kauhavan AVH-kerho Kauhavan terveyskeskus/fysioterapia p. 06 2412 4528 Kurikan kerho Erkki Koivuluoma Antilantie 58, 61310 Panttila p. 06 453 5019

lars.grondahl@sulo.fi Liikunnan yhteyshenkilö Lasse Gröndahl, ks. tiedot yllä Kalakillet Juha Relander p. 050 4625 464 Svenska afasiklubben Håkan Serén Kilavägen 31, 25750 Kila p. 0400 512 077 Uudenmaan työikäisten AVH-ryhmä Riitta Seppänen p. 040 750 8290 riitta.seppanen@pp2.inet.fi KESKI-UUDENMAAN AIVOHALVAUSYHDISTYS RY www.yhdistysverkosto.net/AVH.html Ritva Peevo (pj) p. 040 502 9553 ritva.peevo@mbnet.fi Hanni Koljonen (siht) Porvoonkatu 1 C 37, 04200 Kerava p. 040 7068 059 hakoljon@kolumbus.fi Hyvinkään afasia- ja aivohalvauskerho Harri Hämäläinen Vaarinkatu 2 as 7, 04400 Järvenpää p. 040 7461181 harri.hamalainen@elisanet.fi Järvenpään afasia- ja aivohalvauskerho ks. Harri Hämäläisen tiedot yllä Keravan kerho Hanni Koljonen, katso yhdistyksen tiedot Mäntsälän aivohalvaus- ja afasiakerho Pirjetta Salenius Leppämaantie 26 B 9, 04600 Mäntsälä p. 050 3025860 pirjettasalenius@hotmail.com Nurmijärven aivohalvaus- ja afasiakerho Kalle Kinnari Myllärinrinne 2 C 21, 01800 Klaukkala p. 09 879 8118, 041 545 2917 kalle.kinnari@pp.inet.fi

Kyrönmaan seudun kerho Orvokki Aalto Kannaksentie 2 A 8, 66400 Laihia p. 040 591 8066 Lapuan AVH-kerho Lapuan terveyskeskus/fysioterapia p. 06 4384 872 Nuorten/työikäisten kerho Häjyyset Anne Saunamäki, p. 040 5390012 Seinäjoki Seinäjoen seudun kerho Helena Saartenoja Keski-Nurmontie 481, 60550 Nurmo p. 050 3229916 helena.saartenoja@gmail.com Tukihenkilö vastuuhenkilö Helena Saartenoja Keski-Nurmontie 481, 60550 Nurmo p. 050 3229916 helena.saartenoja@gmail.com Vaasan kerho Ville Ruismäki Erämiehenkatu 46, 65370 Vaasa p. 0400 562 434 ville.ruismaki@netikka.fi Ähtärin kerho Merja Alku p. 040 736 9528 meja.lena@netti.fi JÄMSÄN SEUDUN AIVOHALVAUS- JA OMAISYHDISTYS RY Arja Maunula Säterintie 1 as 1, 42100 Jämsä arja.maunula@co.inet.fi Jämsän seudun aivohalvausja afasiakerho Aino Mäyränen Niemolankatu 2, 42100 Jämsä p. 014 713 508, 0400 443 836

LOHJAN SEUDUN AIVOHALVAUS- JA AFASIAYHDISTYS RY Hely Ojanen (pj) Nummelantie 83 A 6, 08100 Lohja p. 050 555 2945 hely.ojanen@suomi24.fi LÄNSI-UUDENMAAN AFASIAJA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY VÄSTRA NYLANDS AFASIOCH STROKEFÖRENING RF. Markku Soinio (pj) Viherlaaksonranta 14 A 1, 02710 Espoo p.040 5691 401 markku.soinio@pp1.inet.fi Liikunnan yhteyshenkilö Pekka Lehtonen p. 040 050 4443 Tapiolan kerho Markku Soinio, katso yhdistyksen tiedot Karjaan kerho/Karis-klubben Gunnel Törnroth Gammelbyvägen, 10330 Billnäs p. 019 230 432 Kirkkonummen kerho Eija Alanko Emännäntie 16, 02400 Kirkkonummi p. 09 2968 3234 Leena Laaksonen p. 09 2968 3033 Leena Lewis Dragetintie 90, 02400 Kirkkonummi p. 09 2984 321 VANTAAN AIVOHALVAUSJA AFASIAYHDISTYS RY Raimo Nikkanen (pj) Ojahaantie 13 C 38, 01600 Vantaa p. 040 730 4973

Kalakerho liero Aarne Leppänen Kalliorinteentie 8, 42300 Jämsänkoski p. 014 744 632, 0400 773 264 JÄRVISEUDUN AIVOHALVAUSYHDISTYS RY Mauri Koivisto Jussilantie 150, 62950 Paalijärvi p. 06 557 4664, 040 589 0284 mauri.koivisto@japo.fi KESKI-SUOMEN AIVOHALVAUSJA AFASIAYHDISTYS RY Päivi Littunen Kantotie 5, 40530 Jyväskylä p. 050 535 2930 (k. iltaisin) paivi.littunen@elisanet.fi Hankasalmen kerho Pia Kolehmainen p. 0400 467 499 Joutsan kerho Satu Nokelainen p. 041 490 8792 Jyväskylän kerho Päivi Littunen, ks. yhdistyksen tiedot Keuruun kerho Satu Hyyryläinen, p. 040 704 5834 Luoteisen Keski-Suomen kerho Tuulikki Poser-Hirvi Paavontie 50, 43100 Saarijärvi p. 0400 796 745 puhepaja@hotmail.com Nuotta-kerho Hanna Kirjavainen p. 050 353 0648 (ilt. ja vkl)

AVH 4/2011

51

Yhdistykset alueittain PIRKANMAAN AVH-YHDISTYS RY www.piravh.fi Matti Pelttari Papinkatu 16 A 4, 33200 Tampere p. 0400 876 646 matti.pelttari@pp.inet.fi Toimisto: p. 0400 608 284 (arkisin klo 10 - 16) Pellervonkatu 9, 33540 Tampere toimisto@piravh.fi Hämeenkyrön Sisukkaat Helvi-Elina Nissen Neitsytpolku 6, 39200 Kyröskoski p. 040 704 5156 Kalakeisarit Jorma Valkamo p. 040 720 9849 Mouhijärven kerho Lillian Simola p. 050491 0412 Mäntän kerho ”Sisupussit” Tapio Latonen p. 0500 783 096 Nokian kerho Arja Kortesoja Sasi-Palkontie 135/5, 39130 Sasi Nuotta-kerho Raija Hannonen p. 040 522 5121 eero.hannonen@kolumbus.fi Parkanon kerho Leo Rikala Mäkipääntie 23, 39700 Parkano p. 03 448 2743, 040 523 3892 Sastamalan seudun kerho Ritva Heikkonen p. 0400 222 736 Valkeakosken seudun kerho Timo Lahtinen Vääränkoivuntie 6 as 36, 37630 Valkeakoski p. 040 719 3392

KAINUUN, POHJOIS-POHJANMAAN ALUE JA ITÄ-SUOMEN ALUE järjestösuunnittelija Risto Lappalainen p. 040 5437 290 Kauppakatu 34 A 9 87100 Kajaani risto.lappalainen@aivoliitto.fi Vastuualue: tuettu lomatoiminta ITÄ-SAVON AFASIAJA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY Vilho Nousiainen Kiertokatu 6, 57230 Savonlinna p. 015 557 546 Parikkalan kerho Satu Suojasalo Ryhjäntie 2, 59530 Mikkolanniemi p. 0400 214524 Rantasalmen aluekerho Seija Nerg Lipposenpolku 2 A 4, 58900 Rantasalmi p. 040 823 2671 Savonlinnan aluekerho Ulla-Riitta Waltari-Seppänen Mertatie 4 b 13, 57120 Savonlinna p. 050 572 6895 KAINUUN AFASIAJA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY Terttu Härkönen Tahvintie 4, 88380 Mieslahti p. (08) 873 100, 050 359 6648 Kajaanin aivohalvaus- ja afasiakerho Terttu Härkönen Ks. yhdistyksen tiedot Kuhmon aivohalvaus- ja afasiakerho Solmu Merentie Kainuuntie 73 A 1, 88900 Kuhmo p. (08) 655 1162

52

AVH 4/2011

Ylöjärven kerho Kaija Mäkelä p. 044 506 7790 SATAKUNNAN AIVOHALVAUSJA AFASIAYHDISTYS RY Esa Mäkinen p. 02 633 2444, 0400 590 219 esa.makinen@pp7.inet.fi Euran aivohalvaus- ja afasiakerho Ritva Järvinen Lassenkuja 1, 27500 Kauttua p. 02 865 1034 Huittisten aivohalvaus- ja afasiakerho Heikki Ketonen p. 044 375 0534 Torkinkatu 18, 32700 Huittinen Kankaanpään aivohalvaus- ja afasiakerho Sinikka Munkki Paasikivenkatu 7 A 9, 38700 Kankaanpää p. 0400 621 280 Luontokerho Satarökkäät Kauko Vesanto p. 040 580 1371 Noormarkun aivohalvaus- ja afasiakerho Tuija Mannila Erkintie 24 as 4, 29600 Noormarkku p. 0400 366673 Porin kerhot Esa Mäkinen p. 02 633 2444, 0400 590 219 esa.makinen@pp7.inet.fi Raumbaat Pirjo Eilola p. 050 5552807 pirjo.eilola@dnainternet.fi Veli-Pekka Raula p. 0400 697599 Rauman aivohalvaus- ja afasiakerho Tuire Leskinen Meijeritie 17, 27230 Lappi, p. 0400 325148

Sotkamon aivohalvaus- ja afasiakerho Anna-Liisa Lustila Taavelinjoentie 34, 88600 Sotkamo p. 044 514 1044 Suomussalmen kerho Mauno Junkkari Siikarannantie 17 89600 Suomussalmi p. 0400 281 376 Utajärven kerho Mirja Haataja Komulantie 10, 91600 Utajärvi p. 08 542 1515, 040 764 2637 KESKI-POHJANMAAN AIVOHALVAUSJA AFASIAYHDISTYS RY Liisa Passoja Matruusinkatu 4 A 1, 67100 Kokkola p. 0400 567 306 liisa.passoja@regionline.fi Boccia-kerho Johan Paananen Saukontie 36, 67800 Kokkola p. 06 828 7270, 050 353 1485 Kalajoen kerho Aino Ojala Kehätie 38, 85100 Kalajoki p. 08 462 112, 050 518 5593 Pietarsaaren kerho Merja Göös Idmanninkatu 5, 68600 Pietarsaari p. 0400 669 306 Puutyökerho, vesivoimistelu ja ATK-ryhmä Liisa Passoja (ks. yhdistyksen tiedot) MIKKELIN SEUDUN AFASIAJA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY Helena Valkama (sihteeri) Lehmuskatu 41, 50120 Mikkeli p. 044-2118838 mikkelinafasia@gmail.com

TURUN SEUDUN AIVOHALVAUSJA AFASIAYHDISTYS RY Anne Auramo p. 044 320 7878 (iltaisin) tai anne.auramo@gmail.com (jäsenasiat) Laitilan kerho Asko Virtanen Hannuksentie 3 D, 23800 Laitila p. 050 536 4648 askovir@gmail.com Pirkko Perävainio p. 02 865 538, 0400 599 432 Länsi-Turunmaan kerho / Pargas stroke-klubben Harold Henriksson, tel. 050 516 6520 harold.henriksson@kolumbus.fi Birgitta Rittinghaus tel. 050 414 5081 Mynämäen aluekerho Reino Kairavuo Kaivattulantie 15, 23120 Mietoinen p. 050 337 0688 Nuora Leena Suma p. 044 013 1071 Salon aluekerho Liisa Hammarberg (pj.)

Kokkilantie 329, 25230 Angelniemi p. 0044 586 3170 liisa.hammarberg@netti.fi Riitta Lamminen (siht.)

Korvenkyläntie 690, 25520 Perniö as. p. 02 7355 717, 044 2854210 riitta_lamminen@hotmail.com Siimasimput Eero Ojaranta p. 0400 875 890 Someron aluekerho Armi Elo, p. 02 779 9450(t), 044 375 7910 (k)

Juvan afasiakerho Marja-Leena Manninen Pursialantie, 51900 Juva p. 0400 702 933 Kangasniemen aivohalvausja afasiakerho Simo Komppa Pallokuja 2 A 8, 51200 Kangasniemi p. 015 431 770 Mikkelin aivohalvaus- ja afasiakerho Raili Paunonen Koivulantie 11, 50770 Korpikoski p. 050 547 47 73 Mäntyharjun aivohalvaus- ja afasiakerho Hilppa Tuominen Tuomimäentie 134, 52700 Mäntyharju p. 050 327 6675 Nuotta-kerho yhteys Helena Valkamaan, ks. yllä Pieksämäen afasiakerho Hilkka Larinoja p. 0400 252 683 PIELISEN AIVOHALVAUSJA AFASIAYHDISTYS RY http://pielisenaivohalvaus.nettisivu.org Anna-Leena Yli-Hakola (pj.)

Purolantie 12 as 10, 81720 Lieksa p. 040 734 1579 Hannu Härkönen (siht.)

Lähdetie 11, 81700 Lieksa p. 040 735 6705 hannu.harkonen@oyk.fi Nurmeksen aluekerho Matti Sormunen Tuomaankatu 2 A 13, 75500 Nurmes p. 045 313 3414 kona7@luukku.com Perjantaikerho ks. Anna-Leena Yli-Hakola

Yhdistykset alueittain POHJOIS-KARJALAN AIVOHALVAUSJA AFASIAYHDISTYS RY Marja Paavonkallio Tikkamäentie 7 C 15, 80200 Joensuu p. 050 561 5683 marja.paavonkallio@gmail.com Enon aivohalvaus- ja afasiakerho Sirkka Räty Kanavantie 7 B 15, 81200 Eno p. 050 409 8394 sirkka.raty@tintti.net Enon aivohalvaus- ja afasiakerho liikunnan yhteyshenkilö Sirkka Räty, ks. tiedot yllä Heinäveden aivohalvaus- ja afasiakerho Taina Huurinainen Parkintauksentie 5 B, 79700 Heinävesi p. 040 5224 261 taina.else@gmail.com Joensuun tiistaikerho Matti Mönttinen Rapakkokuja 4 80710 Lehmo p. 044 073 3735 Keski-Karjalan aivohalvaus- ja afasiakerho Pirkko Kinnari Verkkotie 7, 82500 Kitee p. 050 412 6095 Kontiolahden aivohalvaus- ja afasiakerho Arja Kauppinen Jussiluodontie 14, 80780 Kontioniemi p. 0400 429 966 arja.kauppinen@luukku.com Liikuntakerho Matti Räty Somerotie 19 a 1, 80230 Joensuu p. 050 3578686 matti.raty@kotikone.fi Nuotta-kerho Annikki Hämäläinen Kalevankatu 15 A 4, 80110 Joensuu p. 0500 274651 nikihama@hotmail.com Outokummun aivohalvaus- ja afasiakerho Lilja Surakka Koulutie 6, 83500 Outokumpu p. 050 544 1115 lilja.surakka@telemail.fi Polvijärven aivohalvaus- ja afasiakerho Maire Sormunen Kansantalontie 12 A 1, 83700 Polvijärvi p. 013 634 641, 0500 176 875 Tarina-kerho Tarja Varis Kaspilantie 55, 82120 Keskijärvi p. 050 567 1233 tarja.varis@mbnet.fi Tukihenkilövastuuhenkilöt Maire Kivimäki Kirkkokatu 32 B 22 p. 013 224 776 tai 050 520 3987 maire.a.kivimaki@luukku.com ETELÄ-SUOMEN ALUE järjestösuunnittelija Satu Lukka Kauppamiehenkatu 4, 2. krs 45100 KOUVOLA 040 526 2855 satu.lukka@aivoliitto.fi Vastuualueet: Kielellinen erityisvaikeus ja sosiaaliturva ETELÄ-SAIMAAN AFASIAJA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY http://yhdistykset.etela-karjala.fi/halvaus Pekka Jurvanen Kiesiläntie 2, 54800 Savitaipale p. 0400 553 560 pekka.jurvanen@kotiportti.fi Imatran kerho halvaus@yhdistykset.etela-karjala.fi s.posti muuttuu 31.12.2011 halvaus@gmail.com

Sirkka Räty Kanavantie 7 B 15, 81200 Eno p. 050 409 8394 sirkka.raty@tintti.net POHJOIS-POHJANMAAN AIVOHALVAUS- JA AFASIAYHDISTYS RY Jukka Rinne (pj) p. 0400 284 133 jukka.rinne@hotmail.com Sari Dunder (tiedottaja) p. 040 861 8621 dunder66@gmail.com Kuusamon kerho Marja-Leena Laine p. 040 730 2354 marja-leena_.l@luukku.com Muhoksen kerho Sinikka Karppinen p. (08) 558 70 208 (päivisin) sinikka.karppinen@muhos.fi Oulun afasiakerho Seppo Toivanen p. 040 556 2882 Tyrnävän kerho Seija Mällinen Tyrnävän kunta, Kunnankuja, 91800 Tyrnävä p. 08 545 0204 POHJOIS-SAVON AIVOHALVAUSYHDISTYS RY Tulliportinkatu 25 B 2. krs 70100 Kuopio p. 044 382 2350 (puheenjohtaja), p. 044 382 2351 (sihteeri) aivohalvausyhdistys@dnainternet.net www.psav-avhy.yhdistysavain.fi Oili Holopainen (puheenjohtaja) Suokatu 24 A 2, 70100 Kuopio p. 044 537 6021 oiliholo@dnainternet.net Kosken aivoparkki Kaija Mustonen Mäntyjärventie 110 A, 73730 Losomäki p. 017 620 329 Kuopion aluekerho Pirjo Keinänen Haapaniemenkatu 13 A 4, 70700 Kuopio p. 040 542 3322 Nilsiän parkkiaivot Ester Rinnemaa Saunalahdentie 56 A, 73300 Nilsiä p. 017 464 2158 Nuoret Neuronit Markku Koponen Suomalantie 7 a 8, 79100 Leppävirta p. 0400 272919 markkukoponen@hotmail.com Siilinjärven aluekerho Tyyne Kokkarinen Varpasmaantie 596, 71690 Varpasmaa p. 017 382 2297

Lappeenrannan HUU-HAA HALVATUT -kerho Maija Myllymäki Jokitie 5 X 2, 54410 Ylämaa p. 041 434 7799 maija.myllymaki@pp.inet.fi KANTA-HÄMEEN AFASIAJA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY Sisko Päivärinta (pj) Loukastenharju 36, 13270 Hämeenlinna p. 0400 975 521 sisko.paivarinta@armas.fi Forssan aluekerho Tuula Rantala p. 03 4191 2760 tuula_rantala@surffi.net Kanta-Hämeen AVH-juniorit aluekerho ks. Taina Metsberg Lopen AVH-kerho Jaana Karmala-Vanamo Viertotie5 A1, 12700 Loppi p. 040 757 4761 jaana@wanamo.fi

Suonenjoen AivoParkki Aino Savolainen p. 017 510 410 Kalevi Oikarinen p. 0400 946 584 Varkauden afasia- ja aivohalvauskerho Osmo Vepsäläinen Petäikönkatu 9 B44, 78200 Varkaus p. 017 5526 589 PYHÄ- JA KALAJOKILAAKSOJEN AIVOHALVAUSYHDISTYS RY Armi Parviainen Ahventie 3 as 10, 84100 Ylivieska p. 040 8478 071 armi@kotinet.com Pyhäjokialueen Neuroklubi Anne Haaga Kopolantie 1 A 4 86710 Kärsämäki anne.haaga@pp.inet.fi P. 050 363 0366 Ylivieska Neuroklubi Armi Parviainen Ahventie 3 as 10, 84100 Ylivieska p. 040 8478 071 armi@kotinet.com YLÄ-SAVON AIVOHALVAUSJA AFASIAYHDISTYS RY Puheenjohtaja Risto Ryhänen Ouluntie 563, 74160 Iisalmi p. 0400 677 183 risto.ryhanen@pp.inet.fi Sihteeri Sisko Väisänen Rommeikonmäentie 10, 73100 Lapinlahti p. 040 760 6275 sisko.vaisanen@pp1.inet.fi Iisalmen kerho Annikki Hartikainen Kauppakatu 5 B 21, 74100 Iisalmi p. 040 583 0700 Kiuruveden kerho Helena Sivonen Eskontie 10 A, 74700 Kiuruvesi p. 0400 526 553 Sonkajärven kerho Mirja Vanhanen Kaarikatu 39 A 1, 74120 Iisalmi p. (017) 272 7484

ITÄ-SUOMEN ALUE järjestösuunnittelija Heli Taskinen, työlomalla 31.7.2012 asti Sijaisena Risto Lappalainen ks. tiedot yllä

Riihimäen aluekerho Taina Metsberg Halavantie 1 as 6, 21380 Aura p. 040 769 1355 t_metsberg@hotmail.com KYMENLAAKSON AFASIAJA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY Pirjo Häkkinen Kyntäjäntie 8, 45120 Kouvola p. 040 834 8883 pirjo.hakkinen@netti.fi Haminan kerho Esa Vitikainen Panimokatu 2 a B 13, 49400 Hamina p. 040 547 4473 esa.vitikainen@pp.inet.fi Hierontakerho (Kouvolan Veturissa) Elma Mäkinen Näkintie 27, 45700 Kuusankoski p. 0400 335 097

AVH 4/2011

53

Yhdistykset alueittain Jumppakerho Eskolan palvelukeskus Lisätiedot Asko Vepsä Karhulan kerho Asko Vepsä Lähdemaantie 4, 48750 Kotka p. 050 582 8770 asko.vepsa@kymp.net Kouvolan kerho Eija Piirainen Kanavantie 9, 45150 Kouvola p. 040 511 3647

POHJOIS-SUOMEN ALUE järjestösuunnittelija Virpi Lumimäki Korkalonkatu 18, 96000 ROVANIEMI p. 040 737 5879 virpi.lumimaki@aivoliitto.fi Vastuualue: liikunta HAUKIPUTAAN AIVOHALVAUSYHDISTYS RY Lilja Sassi (pj) p. 044 310 0541 Aili Kuokkanen (siht) p.

Toppilansaarentie 3 B 40, 90510 Oulu p. 040 565 6469

Kuusankosken kerho Elma Mäkinen, katso hierontakerho p. 0400 335 097 Uimakerho (Kuusankosken uimahalli) Elma Mäkinen, ks. hierontakerho PÄIJÄT-HÄMEEN AIVOHALVAUSJA AFASIAYHDISTYS RY www.neuvokas.org/yhdistys/afasia Pekka Ollila Syrjätie 8, 15560 Nastola p. 0400 490 740 pekka.ollila@phnet.fi LAPIN AIVOHALVAUSJA AFASIAYHDISTYS RY Eila Aikio (pj.)

Siulatie 16, 99600 Sodankylä p. 040 746 3322 eila.aikio@luukku.com liikuntavastaava Hilkka Narkaus Riksintie 3 96900 Saarenkylä p. 040 516 0237 Inarin avh-kerho Kari Tammela Itkosentie 1, 99870 Inari p. 040 837 7691 kari.tammela@gmail.com Inarin kala- ja luontoporukka Kari Tammela p. 040 837 7691 kari.tammela@gmail.com Kittilän kerho Paula Lehtonen p. 040 828 7880 paula.lehtonen@pp.inet.fi

Heinolan AVH-kerho Riitta Pipatti Kärpänpolku 2 C 6, 18150 Heinola p. 03 715 6089 Nuorten ryhmä Sirpa Manninen Erviänkatu 23 A 15840 Lahti p. 040 822 6539 sirpamanninen@hotmail.com

Sodankylän kerho Eila Alkio Siulatie 16, 99600 Sodankylä p. 040 746 3322 eila.aikio@luukku.com LÄNSI-POHJAN AFASIAJA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY Eero Knuuti Vajokkaantie 3A3, 94500 Lautiosaari p. 040 748 7313 eero.knuuti@suomi24.fi Keminmaan kerho Eero Knuuti, ks. tiedot yllä Rajan diskettivikaiset Pirkko Mustaniemi p. 044 500 7287 pirkko.mustaniemi@gmail.com

Aivoliitto ry ja AVH-lehden toimitus toivottavat lukijoille tunnelmallista ja leppoisaa joulunaikaa ja kaikin tavoin onnekasta vuotta 2012.

54

AVH 4/2011

Yhteystiedot AIVOLIITTO RY Suvilinnantie 2 20900 TURKU p. 02 2138 200, f. 02 2138 210 Henkilökunnan sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@aivoliitto.fi etunimi.sukunimi@nuortentalo.fi info@aivoliitto.fi, www.aivoliitto.fi.

ALUEELLINEN TOIMINTA Järjestöpäällikkö Marika Railila Malmin kauppatie 26, 00700 HELSINKI p. 040 543 7287 Järjestösuunnittelijoiden yhteystiedot sivuilla 41-42 JÄSENPALVELUT Toimistosihteeri Pia Vuoltee p. 02 2138 222 (ma-ke) LAKIPALVELUA JÄSENISTÖLLE Lakimies Anu Aalto vastaa sairastamiseen liittyviin sosiaaliturvan ja kuntoutuksen lakikysymyksiin to-pe klo 8-16, p. 040 734 5773 tai anu.aalto@ms-liitto.fi.

KUNTOUTUSPALVELUT JA KOMMUNIKAATIOKESKUS Palvelupäällikkö Ann-Mari Veneskoski p. 02 2138 271, 040 7313 592 Kurssisihteeri Sari Hietanen p. 02 2138 221 Kurssisihteeri Pirkko Pohjola p. 02 2138 272 Fysioterapeutti Eliisa Laine p. 02 2138 242, 050 523 6056 Fysioterapeutti Päivi Liippola p. 02 2138 220 Fysioterapeutti Kirsi Lönnqvist p. 02 2138 275 Puheterapeutti Piia Aro-Pulliainen p. 02 2138 274, 0400 586 359 Puheterapeutti Salla Pallari p. 02 2138 252, 0400 386 001 Puheterapeutti Anna-Kaisa Antila p. 02 2138 279, 050 413 2738

KOULUTUSPALVELUT JA AVH-YHDYSHENKILÖTOIMINTA Koulutussuunnittelija Riitta Tuusa Tampereen aluetoimisto Hämeenkatu 13 B, 33100 TAMPERE p. 040 5437 288 KIELELLINEN ERITYISVAIKEUS -TOIMINTA Suunnittelija Elina Salo Tampereen aluetoimisto Hämeenkatu 13 B, 33100 TAMPERE p. 040 543 7292 PROJEKTIT Ovet auki afaattisille – Juttu-tupa Projektikoordinaattori Victoria Mankki p. 0400 909 904 Projektityöntekijä Pirjo Laine p. 02 2138 223, 050 597 7663 Onnistunut työhönpalaaminen -projekti Palvelupäällikkö Ann-Mari Veneskoski ks. Kuntoutuspalvelut Kielellinen erityisvaikeus tutuksi -projekti Suunnittelija Elina Salo ks. Kielellinen erityisvaikeus -toiminta TOIMISTO JA HALLINTO Toiminnanjohtaja Tiina Viljanen p. 02 2138 292, 040 833 1511 Hallintopäällikkö Kirsi Haanperä p. 02 2138 232, 040 7155 223 Toimistosihteeri Pia Vuoltee laskutus ja tilaukset (ma–ke) p. 02 2138 222 VIESTINTÄ Viestintäpäällikkö Päivi Seppä-Lassila p. 02 2138 262, 040 7155 198 Tiedottaja Miia Suoyrjö p. 02 2138 231, 050 5714 588

SUOMEN NUORTENTALO OY Johtaja Marjatta Laakso Toiminnan esittely ja asukasvalinnat Nuortentalo Turku Suvilinnantie 10, 20900 TURKU p. 02 2580 094, 0400 539 306 turku@nuortentalo.fi Vastaava ohjaaja Anne Ingman p. 050 442 0092 Nuortentalo Kuopio Litmasenkaari 1 C 13 70820 KUOPIO p. 0400 772 543 kuopio@nuortentalo.fi Vastaava ohjaaja Satu Pasanen p. 040 562 9118 Nuortentalo Jyvässeutu Ruokoniementie 8 A 9 41520 HANKASALMI p. 040 526 2364 jyvasseutu@nuortentalo.fi Vastaava ohjaaja Eveliina Kananen p. 050 303 7703 Valmennuspalvelut Vastaava ohjaaja Pia Laverman p. 050 447 8763 pia.laverman@nuortentalo.fi LIITTOVALTUUSTON PUHEENJOHTAJA Sirpa Kuukkanen, p. 040 534 6221 Lapin Aivohalvausja afasiayhdistys ry sirpakuukkanen@windowslive.com.

LIITON JA LIITTOHALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA Asiantuntija, LKT Terttu Erilä Tampereen yliopistollinen sairaala terttu.erila@pshp.fi ERITYISOSAAMISKESKUS SUVITUULI Tilat ja majoitus: p. 02 2138 500 tai suvituuli@sunnanvind.fi.

Ravintola ja ruokailu: Ravintola Suvituuli p. 02 2138 509

TULKKIPALVELUT Puhevammaisten tulkki Sinikka Vuorinen Tulkkikeskus p. 02 2138 278, p. 050 329 2905 tulkkikeskus@aivoliitto.fi

AVH 4/2011

55

PALAUTUSOSOITE Aivoliitto ry Suvilinnantie 2 20900 Turku

MP2 Itella Oyj

086,,..,7$/2 68

NOR

MANNERHEIMINTIE 2 â&#x20AC;˘ HELSINKI

.2( .$16$,19b/,6,b 7b+7,+(7.,b ,6266$ 83288'(66$ .216(577,6$/,66$ 2233(5$$ ./$66,67$ -$ .(9<77b ,.,9,+5(,7b 622/2-$ -$ '8(772-$ AivoverenkiertohäiriĂśpotilaiden hyväksi Till fĂśrmĂĽn fĂśr Stroke-patienter Konserttiliput aâ&#x20AC;&#x2122; 35 / 25 Kannustusliput aâ&#x20AC;&#x2122; 250 Lippupalvelu

Monica mezzo Gabriel

baryton

Gustavpiano 35 vuotta HENRIK STRĂ&#x2013;MBERG