AVH 2/2016 by Aivoliitto ry

AVH

2/2016

A I V O V E R E N K I E R TO H Ä I R I Ö I D E N E R I KO I S L E H T I

Kilpaurheilijasta ammattikuntoutujaksi

Minna Aalto haastaa edelleen itsensä Liikunta on tärkeä osa kuntoutusta Apuvälineet auttavat liikkeelle

SISÄLTÖ

2/2016 Vir

Lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa. 15. vuosikerta ISSN-L 1458-6312 ISSN 1458-6312 (Painettu) ISSN 2323-4504 (Verkkojulkaisu) ISSN 1459-3955 (Äänilehti) Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti

Pekka Heimonen on innokas pyöräilijä. Hän tavoittelee myös nojapyöräilyn aika-ajon maailmanennätystä.

JULKAISIJA Aivoliitto ry

s. 12

YHTEYSTIEDOT Suvilinnantie 2 20900 Turku p. 02 2138 200 info@aivoliitto.fi etunimi.sukunimi@aivoliitto.fi www.aivoliitto.fi www.sunnanvind.fi TOIMITUS toimitus.avh@aivoliitto.fi Päätoimittaja Tiina Viljanen p. 040 833 1511, 02 2138 292 tiina.viljanen@aivoliitto.fi Toimituspäällikkö Päivi Seppä-Lassila p. 040 715 5198, 02 2138 262 paivi.seppa-lassila@aivoliitto.fi Toimitussihteeri Miia Suoyrjö p. 050 571 4588 miia.suoyrjo@aivoliitto.fi TOIMITUSNEUVOSTO LKT, professori, vastaava ylilääkäri ja toimialuejohtaja Risto O. Roine, Tyks Neurotoimialue (pj.) LKT, asiantuntija Terttu Erilä Aivoliitto ry:n puheenjohtaja LKT, professori AVH-tutkimusryhmän johtaja Markku Kaste HUS Neurologian klinikka Osastonhoitaja Eija Puha, Turun kaupunginsairaala, neurologian osasto PsT, neuropsykologian dosentti Mervi Jehkonen Tampereen yliopisto, Psykologia Fysioterapeutti Päivi Liippola Yhdistysten edustaja Taina Metsberg, Kanta-Hämeen AVH-yhdistys Aivoliitto ry:n edustajat: Puheterapeutti Piia Aro-Pulliainen Viestintäpäällikkö Päivi Seppä-Lassila Fysioterapeutti Tove Simolin Tiedottaja Miia Suoyrjö Toiminnanjohtaja Tiina Viljanen

Artikkelit 4

Minna Aalto on nyt yhden asian nainen

Askel kerrallaan – Liikunta ja toimeliaisuus hyödyttävät kuntoutujaa

Kaikki hyötyvät liikunnasta

Tavoitteena maailmanennätys

Kohonnut verenpaine talttuu liikuntalääkkeellä

Palstat 3

Pääkirjoitus

Päättäjältä

Poimittua

Tutkittua

Juttu-tupa-kurssit afaattisille henkilöille

Toimintaterapeutti vinkkaa

Kirjahylly

Aivoliiton ajankohtaiset

Ylös, ulos ja lenkille – Oikeilla apuvälineillä elämä avartuu

Aivoliitto kouluttaa

Yhdessä – postia yhdistyksiltä

Yhdistykset alueittain

JÄSENREKISTERI Carita Sinkkonen, p. 050 308 9095 carita.sinkkonen@aivoliitto.fi

Lääke liikkumattomuuteen: Unelmat, ystävät ja Suomen luonto

Vertainen löytyy nyt verkosta

Matka Atlantin aaltoihin

AVH 2/2016

Liikunta tuo iloa arkeen

Pyöräillen kuntoutuksen puolesta

Kannen kuva: Vesa-Matti Väärä

Säännöllinen liikunta voi näkyä parempina verenpainelukemina.

LEHDEN TILAUKSET Salla Häkli, p. 02 281 4310 salla.hakli@turuntilikeskus.fi

TILAUSHINNAT 40 € vuosikerta, 10 € irtonumero. Yhdistysten jäsenille lehti sisältyy jäsenmaksuun. Jäsenmaksut vaihtelevat yhdistyksestä riippuen.

s. 14

PAINO JA ULKOASU Oy Arkmedia Ab ILMOITUSMYYNTI JA -AINEISTOT TJM-Systems Oy, Paula Kontio, p. 046 851 2970 kontio. paula@gmail.com aineistot@tjm-systems.fi, p. 09 849 2770

Elii

Nro 3 4

Aineistot 9.9. 4.11.

Ilmoitukset 13.9. 8.11.

Ilmestyy 14.10. 9.12.

Pääkirjoitus

Virpi Lumimäki

Bja

øe m

Nautitaan kesästä ja liikkeestä

utkimukset osoittavat, että suomalaiset liikkuvat terveytensä kannalta aivan liian vähän. Terveydenhuollon kustannuksia voisi pienentää vuositasolla jopa 3 – 4 miljardia euroa, jos liikkuisimme suositusten mukaisesti ja vähentäisimme pitkäaikaista istumista. Kuinka tähän päästäisiin? Joillekin liikunta on elämän suola ja toiselle se on välttämätön pakko. Liikunnan hyödyt mielialaan ja fyysiseen hyvinvointiin ovat kuitenkin kiistattomat. Tämän vuoksi on tärkeää löytää keinot, joilla tuetaan motivaation löytymistä ja liikunnan kipinän saamista. Terveydenhuollon ja liikuntatoiminnan pitää tehdä yhteistyötä, jotta jokainen tukea tarvitseva asiakas saa riittävää ohjausta oman liikuntaprosessinsa käynnistämisessä. Tähän yhteistyöhön tarvitaan myös järjestöjä ja niiden osaamista, mikä tulee muun muassa yhdistysten liikunnan kautta. Aivoliitolla on vahva tahto tukea AVH:n sairastaneiden sekä yhdistysten liikuntaa. Rahoitusjärjestelmä liikunnan osalta on menossa ”uusiin puihin”, joten odotamme toiveikkaasti, että tulevaisuudessa järjestöille kohdentuvat liikunta-avustukset jakautuisivat entistä tasapuolisemmin ja meidän kohderyhmiemme liikuntaa tuettaisiin myös rahallisesti. Se kertoo siitä, että paikallistasolla tehtävää liikuntatyötä arvostetaan ja sen kehittämiselle luodaan entistä parempia resursseja.

Liikkeen lisääminen arkeen on tehokkain tapa tehdä omasta liikunnasta säännöllistä. Mieti millaisissa päivittäisissä tilanteissa se voisi toimia. Minulle yksinkertaisinta on seisoa ja kävellä hissukseen silloin, kun olen puhelimessa. Tuntuu, että ajatus kulkee silloin paremmin. Olen huomannut, että esimerkiksi tv-uutisten aika on mitä mainiointa aikaa venyttelyille ja hampaiden pesun yhteydessä voi tehdä tasapainoharjoituksia. On hyvä muistaa, että meistä jokaisella on erilaisista sairauksista riippumatta jäljellä terveyttä, jota tulee vaalia. Rakasta siis itseäsi tarjoamalla kehollesi sopivaa liikettä, lepoa, monipuolista ravintoa ja unta. Hyvä elämä muodostuu yksinkertaisista asioista. Älä tee liikunnasta stressiä, vaan kokeile rohkeasti ja löydä itsellesi mielekäs tapa liikkua. Pyydä tarvittaessa apua ystäviltä tai ammattilaisilta. Toivottavasti tutustut ilolla tämän lehden henkilökuviin ja huomaat, miten voimaannuttavia kokemuksia AVH:n sairastaneet ovat saaneet liikunnasta. Kokeile siis sinäkin erilaisia liikuntamuotoja. Voit löytää ihan uutta sisältöä elämääsi ja saada hienoja kokemuksia. Nautinnollisia hetkiä liikuntateeman äärellä. Virpi Lumimäki liikuntasuunnittelija Aivoliiton Yksi elämä -terveystalkoot

On hyvä muistaa, että meistä jokaisella on erilaisista sairauksista riippumatta jäljellä terveyttä, jota tulee vaalia.

AVH 2/2016

Vesa-Matti Väärä

Raija Kerttula-Rantanen

Kilpaurheilijasta ammattikuntoutujaksi

Minna Aalto on nyt yhden asian nainen Liikunnallinen Minna Aalto keskittyy nykyään kaikkeen siihen, mitä vielä osaa, eikä sure liikaa sitä, mitä on menettänyt. Liikunta tuo iloa ja kuntouttaa.

AVH 2/2016

Ajattelen, mihin kaikkeen vielä pystyn ja missä kaikessa voin vielä kohentaa liikunnallisia taitojani.

os Minna Aalto pyöräilee rauhallisella tempolla muutaman tunnin pyörälenkin, se on hänen päivän työnsä. Jos hän käy haastattelussa ja kävelee välimatkat, hänen päivän energiansa on lähes käytetty. Silti liikunta on entiselle olympiatason kilpaurheilijalle ja valmentajalle niin tärkeää, että hän nimittää itseään leikkisästi ammattikuntoutujaksi. Sairastuminen kevättalvella 2011 jätti Aallolle vahvan neuropsykologisen oirekuvan, joten hän sanoo olevansa arjessaan tätä nykyä yhden asian nainen. Onneksi kotona on ihana kumppani, joka pyörittää arkirutiinit. – Minun missioni on hyvä loppuelämä, jossa liikunnalla on iso osa.

räily ja hiihto sekä patikointi ja sauvakävely. Kun tapasin Minna Aallon ensimmäisiä kertoja, ihailin toimittajana hänen rohkeuttaan ja sisuaan, kun hän nuorena naisena matkasi purjelautansa kanssa halki Euroopan pakettiautollaan. Määränpäänä olivat Espanjan rannikolla Auran rantoja paremmat harjoitteluvedet. Mukana oli vahvaa määrätietoisuutta ja askeettisuutta, kun hän kertoi muun muassa asuvansa pakettiautossaan. Nyt Minna ajaa korkeintaan muutaman tunnin matkan joskus harvakseltaan.

Vesille nyt SUP-laudalla

Minna Aallolle tärkeän viikoittaisen aikataulurungon muodostavat säännölliset, ohjatut käynnit kuntosalilla ja pilateksessa. Niiden ja hyvien fysioterapeuttien ansiosta urheilullinen Minna on kuntoutunut fyysisesti erinomaisesti vuoden 2011 aivoinfarktista, joka aiheutti hänelle koko kehon vasemman puolen halvaantumisen. Halvaus seurasi kohtausta, joka tuhosi ison osan oikeasta aivolohkosta. – Kone on lujilla ja väsyy helposti, kun oikean puolen kapasiteetista on käytössä enää kolmannes, Aalto kuvailee tilannetta, johon hän arvioi sopeutuneensa pikku hiljaa. – Enää en mieti, mitä kaikkea en voi tehdä. Ajattelen, mihin kaikkeen vielä pystyn ja missä kaikessa voin vielä kohentaa liikunnallisia taitojani, kuvailee kilpailuhenkinen Minna, joka jo 2012 aloitti opinnot Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä. Hän jatkoi myös yritystään, mutta huomasi myöhemmin, että vahvat neuropsykologiset jälkioireet olivat

Minna Aalto teki vuosituhannen taitteeseen saakka fyysistä ja pitkää päivää kilpapurjehtijana kivutessaan purjelautailijana EM- ja MM-tason kautta kaksiin olympialaisiin. Kilpailemisen jälkeen hän perusti oman liikunta-alan yrityksen vuonna 2001. Vuoden 2005 alussa syntyi valmentajaksi ryhtyneen purjehtijan yksityinen kilpajoukkue MA-sailing team. Siihen kuului alusta alkaen useita menestyneitä purjehtijoita, joista tällä hetkellä Rion olympialaisia 2016 odottavat malttamattomina ainakin Tuula Tenkanen ja Tuuli Petäjä-Sirén sekä paralympialaisiin valittu Niko Salomaa. Enää maajoukkuetason valmentaja ei pysty töihin merellä, mutta vesipetona hän nauttii rantavesissä snorklailusta ja uudesta lajista SUP-lautailusta, johon tutustui muutama vuosi sitten. Oman tärkeän paikkansa purjehtijan elämässä ovat säilyttäneet vanhat lempilajit pyö6

AVH 2/2016

Kehonhallinta on ykkösasia

vieneet hänen työkykynsä. Talvella 2016 kasvatustieteiden maisteri sai käteensä toiset maisterin paperit neljän vuoden ponnistelun jälkeen erillisten maisteriopintojen kautta. Tehonaisena Minna harmitteli, että joutui kahden vuoden sijaan opiskelemaan omaan tahtiinsa voimakkaan fatiikin eli väsymyksen vuoksi. – Opiskelu oli innostavaa nuorten opiskelijoiden keskellä. He ja henkilökunta olivat mahtavan kannustavia. Infarktia seurasi loppukesästä iso epilepsiakohtaus; nyt tauti ja siihen liittyvä lääkitys ovat osa Minnan elämää. Aivoinfarktin jälkeen purjehtija on joutunut kokemaan, miten lihakset jaksavat treenata, mutta hermosto väsyy yllättävän nopeasti aivoinfarktin aiheuttaman hermovaurion vuoksi. Aalto mainitsee erikseen kustantavansa itse fysioterapian, koska hän pitää sitä erittäin merkittävänä apuna omassa kuntoutumisessaan ja haluaa muistuttaa sen merkityksestä muita samaan tilanteeseen joutuvia.

Nopeasti ”vauvasta” aikuiseksi Minna oli 45-vuotias, kun hän tajusi, ettei osaakaan kävellä, solmia kengännauhojaan tai käyttää ruokailuvälineitä. Hienomotoriikka sakkasi. – Ajattelen, että aloitin ikään kuin vauvavaiheesta uudelleen. Nyt olen jo alle kouluikäisen iloisessa leiki liikkuen -vaiheessa, hän nauraa ja kertoo huumorista kysyttäessä, että hänen huumorintajunsa on parantunut, samoin kyky nauraa itselleen. Tiukkaan itsekuriin ja itsekseen selviytymiseen tottuneesta valmentajasta putoaminen täysin autettavaksi ei tuntunut luonnolliselta saati

Aurajokiranta on nykyään Minna Aallon tärkein lähiliikuntapaikka. Siellä hän sauvakävelee, pyöräilee ja nauttii maisemasta.

helpolta. Minna Aalto kiittää erityisesti Jorvin sairaalan neurologian osaston fysioterapeuttikaimaansa, joka innosti, houkutteli ja rohkaisi hänet nopeasti hurjaan kuntoutuksen vauhtiin. – Vain kymmenen päivän kuluttua infarktista kävelin fysioterapeutin kanssa. Sama ”fyssari” toi hänelle pian myös tasapainolaudan, joka alkuun pelotti Minnaa, mutta jonka käyttö alkoi sujua nopeasti, kiitos urheilijataustan. Haarukalla ja veitsellä syömisen hän oppi samoin nopeasti. – Treenasin hulluna. Halusin oppia taidon pian, koska lyhyen ajan kuluttua oli tiedossa valmennettavani isän suuret syntymäpäiväjuhlat, joissa en halunnut syödä pelkällä lusikalla.

Omat kokemukset jakoon Aalto sai ja tarvitsi alkuvaiheessa kimmokkeita, jotka patistivat häntä harjoittelemaan ja liikkumaan. Sellaisista kävivät alkuvaiheessa muun muassa pyörätuolissa istuminen tai se, että piti odottaa hoitajia avuksi päästäkseen vessaan. Sairaalahenkilökunnan tiukkoja ohjeita silloinen potilas kertoi noudattaneensa kuin olisi valmennettavana. – Sama kova pää on kuin ennenkin. Persoonani ei ole muuttunut, hän sanoo ja huomauttaa, miten liian usein aivoinfarktin läpikäyneet niputetaan yhdeksi ja samaksi ryhmäksi, vaikka kaikki ovat yksilöitä erilaisine rajoitteineen, tuntemuksineen ja kokemuksineen. Tätä asiaa hänelle on syventänyt opiskelu kokemuskouluttajaksi. Sen yhteydessä syntyi erilaisia sairauksia läpikäyneiden ihmisten verkos-

Vesa-Matti Väärä

to, jonka tapaamiset toimivat myös eräänlaisena vertaistukena. Minna on aloittanut keväällä kokemuskouluttajana Aivoliitossa, jolla on kaikkiaan 22 oman elämäntarinansa kertojiksi kouluttautunutta kokemuskouluttajaa. Kilpaurheilijalla on kilpaurheilijan vaisto. Treenit ovat osoittaneet Minna Aallolle, että liikunnan parissa pää veisi tuntitolkulla lempilajeissa, mutta keho alkaa hidastella reilun tunnin jälkeen. Siksi kuntoutujan on muistettava rajansa – sopiva kes-

to ja intensiteetti, jottei harjoituksen vaikutus muutu negatiiviseksi. Pyörälenkin tai suppailun jälkeen Minna lepää, elää tasaista arkea tehden yhtä asiaa kerrallaan ja kaihtaa henkistä kuormitusta. Siinäkin tapauksessa, että elintaso romahti, ja eläkepaperit ovat vakuutusoikeudessa toistamiseen. – Ammattikuntoutujalle liikunta on väline ja itsessään ihanaa. Elän kuin ammattiurheilija: liikun, nukun pitkään ja syön terveellisesti.

AVH 2/2016

Päivi Liippola, fysioterapeutti Eliisa Laine

Askel kerrallaan Liikunta ja toimeliaisuus hyödyttävät kuntoutujaa Aivoverenkiertohäiriön sairastaneen vointi on heikoimmillaan heti tapahtuman jälkeen. Toimintakyky palaa hiljalleen kuntoutumisen edetessä. Toipumiseen ja jaksamiseen voi itse vaikuttaa kohentamalla kuntoaan liikunnan avulla terapioiden ohessa. Myös terapioista hyötyy enemmän, jos liikkuu päivittäin ja on toimelias.

aikka liikunta ei olisikaan kuulunut elämään ennen sairastumista, se ei estä löytämästä liikkuvaa elämäntyyliä AVH:n jälkeen. Terapeutin tehtävä on ohjata ja rohkaista kuntoutujaa löytämään omaehtoinen liikunta.

Kuntoa kuntoutumiseen AVH jättää monenlaisia fyysisiä oireita. Aluksi ne estävät omaehtoisen liikkumisen ja madaltavat siten toimintakykyä. Alkaa kuntoutus, jonka aikana usein toimitaan jaksamisen äärirajoilla, olipa kyse fysioterapiasta, puheterapiasta tai neuropsykologisesta kuntoutuksesta. Kuntoutuminen on kokopäivätoimista; silloin kun ei työskennellä terapeuttien kanssa, pyritään omatoimisuuteen ja aktiivisuuteen itsenäisesti. AVH:n sairastaneiden fyysinen suorituskyky on usein alentunut ja harjoittelukestävyys voi olla heikko. Hengitys- ja verenkiertoelimistön kunto heikkenee, eikä kunnon palauttaminen ole yksinkertaista, kun liikuntakyky on heikentynyt. AVH-kuntoutujat saavuttavat kävellessään ehkä 50 prosenttia hapen huippuvirtauksesta ja 70 prosenttia huippuvoimantuotosta verrattuna siihen, mitä samanikäiset henkilöt 8

AVH 2/2016

ilman AVH-taustaa voivat saavuttaa. Tämä johtuu useista tekijöistä. Lyhytkin vuodelepojakso madaltaa kuntoa. AVH:n sairastaneen hengi-

tyslihakset toimivat heikosti. Neurologiset oireet, kuten lihasheikkoudet tai tunnon puute sekä tasapainovaikeus, vaikuttavat.

SUOSITELTAVAA LIIKUNTAA AVH-KUNTOUTUJALLE

•

Kestävyyskunnon harjoittaminen: o Suurten lihasten aktivointi: kävely, polku- ja askelluslaitteiden käyttö, kuntopyöräily, allasvoimistelu, vesijuoksu, uinti, hiihto. o Tavoitteena on lisätä omatoimisuutta, kävelynopeutta ja tehoa sekä liikuntatuokion kestoa sekä vähentää sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä. o 3–7 kertaa viikossa. Voiman ja symmetrian lisääminen: o Kuntopiiriharjoittelu, kuntosaliharjoittelu, vapaiden painojen nosto, isometrinen harjoittelu. o Tavoitteena on lisätä omatoimisuutta ja kehon puolten symmetriaa. o 2–3 kertaa viikossa. Joustavuuden ylläpitäminen: o Venyttely. o Tavoitteena liikeratojen ylläpitäminen ja lihasten lyhenemisen estäminen. o 2–3 kertaa viikossa (kestävyys- ja/tai voimaharjoittelun yhteydessä tai ilman). Lihashermojärjestelmän ylläpitäminen ja kehittäminen: o Koordinaatio- ja tasapainoharjoitteet. o Tavoitteena turvallisuuden lisääminen päivittäisissä toimissa. o 2–3 kertaa viikossa.

Myös kävely vaatii aiempaa enemmän kestävyyskuntoa. Kehon muuttuneen toiminnan vuoksi liikkuminen on väsyttävämpää. Motoriset vaikeudet vähentävät kehon käytön mekaanista tehokkuutta ja liikkuminen vaatii enemmän energiaa.

Kuntoutuminen on kokopäivätoimintaa. Eliisa Laine

Nopeasti liikkeelle Fysio- tai toimintaterapia ei aina rasita riittävästi sydän- ja verenkiertoelimistöä, jotta kestävyyskunnon osalta saavutettaisiin harjoitusvaikutusta. Lyhyet kuntoutusajat halutaan käyttää taitojen oppimiseen ja toimintojen palauttamiseen. Tutkimusten mukaan AVH-kuntoutujalle tehokkainta kuntoharjoittelua on yhdistetty kestävyys- ja lihasvoimaharjoittelu. Kävelyharjoittelu matolla tai maastossa, erilaiset polkemisharjoitukset sekä vastusharjoittelu kuuluvat terapiajaksoon muun harjoittelun yhteydessä kuntoutujan tilanteen mukaan. Terapeutti ja kuntoutuja voivat sopia kunnonkohotusohjelmasta yhtenä osana kuntoutumista, niin ettei kunnon kohentaminen jää yksin kuntoutujan vastuulle. Liikkeelle lähteminen ei välttämättä ole helppoa. Mielessä voi olla paljon kysymyksiä. Kuntoutujasta voi tuntua, ettei hän pysty hallitsemaan omaa kehoaan. Kehon tuntemukset voivat hämmentää tai ennen niin tuttu ympäristökin näyttää erilaiselta. Liikkuminen voi tuntua hyvin epävarmalta ja pelottavalta. Kuntoutuja ei ehkä ole tietoinen, että hän saa liikkua tai hän ei tiedä miten saa tai voi liikkua. Toisaalta liika uhkarohkeuskaan ei ole nyt paikallaan. Ohjeita siis tarvitaan. Tärkeä osa terapeutin työtä on opastaa ja rohkaista kuntoutujaa liikkumaan. Sanallinen ohjeistus ei riitä. Kun kuntoutuja saa kokeilla terapeutin kanssa ja saa tältä omaan harjoitteluunsa yksilölliset ohjeet, hän osaa ja uskaltaa. Harjoitusta voi sitten

>>> AVH 2/2016

vähitellen monipuolistaa ja lisätä vaikeutta ja rasittavuutta.

Virve Airola

Kaikki liikunta kannattaa

Kaikki hyötyvät liikunnasta

Liikunta tuottaa kuntoutujalle fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyötyä. Kunnon kohentaminen parantaa toimintakykyä ja vahvistaa itsenäisyyttä. Liikkuminen sujuvoittaa toimintaa, kohentaa tasapainoa sekä vähentää kaatumisriskiä, kipuja ja väsyvyyttä. Liikkuminen parantaa mielialaa, lisää kuntoutumismotivaatiota ja parantaa elämänlaatua. Liikuntaryhmissä saa uusia tuttavia ja vertaistukea. Siksi kannattaa lähteä liikkeelle jo tänään. Säännöllinen liikunta vaikuttaa terveyteen, kohottaa kestävyyskuntoa ja lisää sekä motorisia taitoja että lihasvoimaa. Jos liikkuminen on kovin väsyttävää, riittää aluksi kymmenen minuutin harjoitus. Harjoittelun määrää tulee lisätä jaksamisen mukaan 20–60 minuuttiin päivässä. Päivittäinen puolen tunnin kohtuullisesti kuormittava liikuntatuokio on riittävä, jos se toistuu säännöllisesti ja liikuntamuodot vaihtelevat. Esimerkiksi kolmena päivänä viikossa kävelylenkki, kuntopyöräilyä tai vesiliikuntaa. Lisäksi kolmena päivänä voimistelua, kuntosaliharjoitusta ja venyttelyjä. Rasitusta lisätään asteittain. Harjoitustulos näkyy muutamien viikkojen kuluttua. Silloin voi huomata hapenottokyvyn ja rasituksensietokyvyn parantuneen sekä harjoitteluajan pidentyneen. Päivittäinen aktiivisuus ja toimeliaisuus lisääntyvät liikkumaan lähdettyä. Kuntoutuja tuntee olonsa virkeämmäksi, tuolista on keveämpi nousta, kävellessä jaksaa puhua, hyötyliikuntakin lisääntyy – liikunnan myönteinen kehä alkaa vaikuttaa.

Liikunta on oleellinen osa AVH:n sairastaneen kuntoutusta ja tärkeää uuden sairaustapahtuman ehkäisyssä. AVH-kuntoutuksessa keskeinen tavoite alusta alkaen on turvallisen liikuntakyvyn saavuttaminen.

AVH 2/2016

iikunta on ”lääke”, joka vaikuttaa tehokkaasti ja turvallisesti verenkiertosairauksien vaaratekijöihin kuten ylipainoon, kohonneeseen verenpaineeseen, diabetekseen ja kohonneeseen kolesterolipitoisuuteen. – Liikuntalääkkeellä on suotuisia vaikutuksia myös mielialaan ja luuston vahvuuteen, ja sen haittavaikutukset ovat vähäisiä, sanoo osastonylilääkäri Maire Rantala Seinäjoen keskussairaalan erikoissairaanhoidon kuntoutusosastolta. Jotta löydettäisiin kullekin kuntoutujalle parhaiten soveltuva liikkumisen muoto ja tapa, on tärkeää lähteä liikkeelle kuntoutujan omasta aikaisemmasta aktiivisuudesta.

Liikkeelle turvallisesti ja hallitusti – Turhan harvoin tehdään arviota liikkumisaktiivisuuden kartoittamiseksi. Sitä varten on olemassa mittari, jonka pisteytys kertoo, miten liikuntaa on harrastettu ennen sairastumista, Rantala sanoo. Kaikki sairastuneet hyötyvät liikunnasta. Usein, etenkin iäkkäillä, liikunnallinen aktiivisuus on saattanut vuosien saatossa huomaamatta vähentyä merkittävästi ja heillä AVH:n aiheuttamien oireiden lisäksi haasteena voi alkuvaiheessa olla myös erittäin heikko fyysinen kunto. Oikein toteutetun harjoitteluohjelman, lisääntyneen liikunnallisen aktiivisuuden ja sitä sopivasti tukevan terveellisen ravitsemuksen ansiosta he voivat toipua jopa paremmalle fyysiselle tasolle kuin ennen sairastumistaan. Kuntoutusohjelmaa mietittäessä keskiössä on aina turvallisuus. Ammattihenkilöstön on syytä arvioida AVH-kuntoutujan mahdolliset liikunnan rajoitteet ja vasta-aiheet. – Pitkän vuodelevon aiheuttamaa luuston haurastumista, lihasten jäykkyyttä, kipuja ja nivelten virheasentoja on aina kartoitettava ja niiden hoitoja erikseen suunniteltava. Usein AVH:n sairastaneilla on sairastumiseen liittyvää alakuloa. Liikunta voi auttaa myös siihen. Liikunta vahvistaa ja kuntouttaa myös kognitiivisia taitoja: muistia, havainnointia ja tunnistamista, Rantala muistuttaa.

Liikunta hoitaa ja suojaa AVH-kuntoutujalle säännöllisen liikkumisen merkitys on tosi suuri. Liikunta hoitaa riskitekijöitä ja suojaa koko valtimopuustoa. 1.

Säännöllinen liikunta on erittäin tärkeää.

Liikunta parantaa toimintakykyä, kävelyä, tasapainoa ja ennustetta.

Liikunnan sisältöä ovat sekä kestävyys-, lihasvoima- että lihasvenytysharjoitukset.

Liikunnan rajoitukset ja vasta-aiheet on syytä arvioida etukäteen.

AVH 2/2016

Virve Airola

Tavoitteena maailmanennätys Pekka Heimonen tavoittelee nojapyöräilyn aika-ajon maailmanennätystä elokuussa Nokialla. Ei huonosti kaksi AVH-infarktia sairastaneelta mieheltä.

öljän innokas pyöräilijä. Niin Pekka Heimonen luonnehtii itseään nettisivuillaan ja väittää olevansa keskitasoinen 55-vuotias amatööri, joka on enemmän innokas kuin lahjakas.

Parantava pyörä ja hyvä kierre Kahdeksan vuotta sitten, puoli vuotta ensimmäisen aivoinfarktin jälkeen, Heimonen havahtui siihen, että elä-

mä on valumassa hukkaan. Jotain piti tehdä. Pyöräilyä pitivät lääkäritkin hyvänä, mutta tasapaino-ongelmat olivat melkoinen haaste. – Harjoittelin pyörällä rullien päällä. Tasapainon pitäminen on siinä tosi työlästä. Ajattelin jo luovuttaa, mutta sitten jotain tapahtui ja se alkoi sujua. Etelä-Ranskassa Grassessa asuva insinööri ei ollut ennen harrastanut kilpaurheilua, mutta maantiepyöräilyn makuun pääseminen nosti kilpailuvietin esiin.

Pekka Heimoselle räätälöity, kevyt ja nopealiikkeinen hiilikuituinen erikoispyörä valmistettiin Carbontrikesin tehtaalla.

AVH 2/2016

– Kun kunto oli kasvanut sen verran, että pystyin osallistumaan ensimmäiseen kuntoajotapahtumaan, en ollutkaan viimeisten joukossa. Se lähti viemään. Toki varon edelleenkin maksimirasitusta ja hurjia verenpainepiikkejä.

Innostusta ja tavoitteita Toinen infarkti iski 2014 elo-syyskuun vaihteessa ja vei Heimoselta

Virve Airola

Ei se riitä, että käy lääkärissä ja napsii lääkkeitä.

kyvyn ajaa kaksipyöräisellä. Pyöräily oli kuitenkin jo verissä, joten hän alkoi etsiä vaihtoehtoja. Hän hankki triken, kolmipyöräisen nojapyörän. – Ihan vain retkeilymallin, eihän tässä nyt enää niin kovaa mennä. Mutta pian aloin katsastella nopeampia pyöriä. Huomasin, ettei kukaan ole kirjannut maailmanennätystä tunnin aika-ajossa kolmipyöräisellä yli 50-vuotiaiden sarjassa. Ajatus otti tulta. – Ensimmäinen ajatukseni oli mahdollisuus lisätä tietoisuutta siitä, miten loistava kuntoutumiskeino kolmipyöräinen nojapyörä on hyvin monenlaisten vammojen jälkeen. Moni jää kotiin, kun on sitä mieltä, ettei pysty enää liikkumaan. Toinen tärkeä ajatus on tiedon levittäminen verenpaineen riskeistä. Heimosen infarktien taustalla on korkea verenpaine vahvana perimänä molempien vanhempien puolelta. – Ei se riitä, että käy lääkärissä ja napsii lääkkeitä. Verenpainetta pi-

tää seurata ja ymmärtää, että se on vakava asia. Itsekin tiesin korkeasta verenpaineestani, mutta en ollut kipeä, joten ei sitä vain tajua. Meistä suomalaisista miehistä liki puolet on kuitenkin selkeää riskiryhmää. Nyt Heimonen hoitaa verenpainettaan liikunnalla, lääkkeillä ja säännöllisellä lääkärin seurannalla. – Olen myös huomannut, että nukkuminen on hirvittävän tärkeää. Huonot yöunet näkyvät heti verenpaineen nousuna. Jokainen AVH-tapaus on erilainen, ja Pekka Heimonen on kahdesta infarktista huolimatta sitä mieltä, että hän on päässyt vähällä. Hän haluaa kuitenkin muistuttaa, miten tärkeää on, ettei luovuta ja heitä kirvestä kaivoon. – Aivot ovat ihmeellinen kokonaisuus, joka pystyy kehittämään uusia hermoratoja. Kannattaa pyrkiä liikkumaan, sillä tekemällä ja liikkumalla kehittyvät niin hermoradat kuin hienomotoriikkakin.

Nojapyöräilyn maailmanmestaruusyritys Pekka Heimonen (55) yrittää WRRA:n (World Recumbent Racing Association) tunnin aika-ajon maailmanennätystä Trike-luokassa ja Masters-ikäryhmässä Nojapyöräilyn Pohjoismaiden mestaruuskilpailujen yhteydessä Nokialla 6.–7.8.2016. Järjestämisestä ja valvonnasta on sovittu liittojen kanssa, ja virallinen ajanottaja tulee Hollannista. Aivoliitto on hankkeen virallinen suojelija. Tätä suoritusta varten Carbontrikes on valmistanut Heimoselle räätälöidyn, hiilikuituisen kilpa-triken, jonka kehittelyyn hän itse osallistui. Prototyyppi on vikkelä ja kevyt. Recumbent Racing Finland (http://rrfi.fi) järjestää maailman ensimmäiset nojapyöräilyn Pohjoismaiden mestaruuskilpailut Nokian renkaiden testiradalla Nokialla. Mukaan toivotaan monenlaisia ja monentasoisia polkijoita, sillä radalla on tilaa myös leppoisammalle polkemiselle. Kilpaileminen ei ole pakollista.

Haastatteluun Pekka Heimonen kurvasikin yllättäen tavallisella maantiepyörällä. – Reilu kuukausi sitten vedin kavereiden kanssa sadan kilometrin lenkin. Oli se innostus vähän kuin pikkulapsilla, kun pitkästä aikaa pärjäsi kaksipyöräisellä.

Teamheimosen tavoitteet ”Suuri osa suomalaisista miehistä kuuluu AVH:n riskiryhmään korkean verenpaineen takia. AVH on maailmanlaajuisesti neljänneksi yleisin tappaja, silti asiasta puhutaan mediassa mitättömän vähän. Toivon, että 1.

onnistuessaan tämä pieni hankkeeni saisi edes yhden henkilön kiinnostumaan verenpaineestaan

hankkeeni kannustaisi ihmisiä liikkumaan säännöllisesti – se on parasta lääkettä hyvinvoinnille ja verenpaineelle

hankkeeni kannustaisi AVH:n sairastaneita ja heidän läheisiään aloittamaan liikunnan – se parantaa.” AVH 2/2016

RESEPTISI: •

Liiku nautiskellen joka päivä 30 minuuttia tai 3 x 10 minuuttia.

•

Kävele, ui, pyöräile, jumppaa, hiihdä, tanssi tai arkiliiku.

•

Liiku reippaasti ja hengästy, rehkiä ei tarvitse.

•

Vahvista lihaksia 1–2 harjoituksella viikossa.

Eliisa Laine

Liisa Koivula

Kohonnut verenpaine talttuu liikuntalääkkeellä Liikunta voi laskea kohonnutta verenpainetta, joka on aivoverenkiertohäiriöiden (AVH) suurimpia riskitekijöitä. Tärkeintä on muistaa ottaa ”lääke” säännöllisesti.

iikunnan hyvät vaikutukset kohonneeseen verenpaineeseen saa jo maltillisella annostuksella. – Joka päivä puoli tuntia kestävyystyyppistä liikuntaa riittää. Liikunnan voi myös jakaa kymmenen minuutin pätkiin, kertoo liikuntalääketieteen dosentti Katriina Kukkonen-Harjula UKK-instituutista. Palkinto ahkeroinnista voi tulla nopeastikin. – Säännöllinen liikunta voi näkyä parempina verenpainelukemina

AVH 2/2016

jo parissa kuukaudessa. Jos ihminen yrittää laihtua tai laskea kolesterolia liikkumalla, muutamassa viikossa ei saa suuria vielä aikaan, mutta verenpaine palkitsee nopeammin, Kukkonen-Harjula kannustaa.

Liikapaine on pahasta aivolle Verenpaineen seuraaminen ja kohonneen paineen hoito on tärkeää aivoille. Suomessa sairastuu aivove-

renkiertohäiriöihin vuosittain 25 000 ihmistä, heistä valtaosa saa aivoinfarktin. Kymmenestä aivoinfarktipotilaasta seitsemällä todetaan verenpaine, joka ei ole ollut suositusten mukainen. Kohoamaan päin oleva verenpaine saattaa talttua normaalilukemiin liikunnalla, mutta siitä on hyötyä myös hänelle, jolla on jo lääkitystä vaativa verenpainetauti. Parhaimmassa tapauksessa liikkumaan innostuneen lääkitystä voidaan vähentää.

Säännöllinen liikunta voi näkyä parempina verenpainelukemina jo parissa kuukaudessa. – Liikunta voi laskea ylä- ja alapainetta jopa neljä yksikköä, eli lähes saman verran kuin yksi verenpainelääke. Toki ihmiset ovat yksilöitä tässäkin suhteessa, mutta kannattaa kokeilla, mitä liikunta saa aikaan, Kukkonen-Harjula suosittelee. On todennäköistä, että liikunta tasaa ja säätää kohdilleen verenpaineen hermostollista säätelyjärjestelmää. Etua paineenhallintaan saattaa tulla myös sutjakamman olemuksen kautta; liikunta auttaa sulattamaan ylipainoa, jos sellaista on kertynyt. Jo muutaman kilon painonpudotus huojentaa verisuoniin kohdistuvaa painetta.

Mitä liikuntaa? Kestävyysliikuntaa ovat muun muassa kävely, sauvakävely, pyöräily, uinti tai hiihto. Elimistölle ei ole väliä, saako se liikuntaa varta vasten lenkitettynä, vai hoituuko liikunta jokapäiväisten asiointien ja askareitten yhteydessä. Monelle päivän liikunta-annos voisi tulla kätevästi työmatkasta tai osasta työmatkaa. Kuntosaliharjoittelua ei tarvitse unohtaa, kunhan muistaa tehdä liikkeet riittävän pienillä painoilla. Puntteja pitäisi pystyä nostelemaan helposti noin 20 toiston verran. Kuntopiiri on hyvä idea, varsinkin jos sen aikana käy läpi kaikki suuret lihasryhmät eli jalat, kädet, selän, vatsan ja hartiat. Salilla ja jumpissa kannattaa välttää painonnoston kaltaista kovaa pinnistelyä ja hengenpidätystä. Raju suorittaminen näet nostaa verenpaineen hetkeksi todella korkealle.

Liiku AVH:n jälkeen, koska se -

ylläpitää ja kohentaa terveyttä

ehkäisee AVH:n uusiutumista

vahvistaa elimistön puolustuskykyä

hoitaa mielialaa ja tasapainoa

lievittää oireita, joita AVH:sta on voinut jäädä.

AVH 2/2016

Virve Airola, Johannes Hietala, Risto Lappalainen

Liikunta tuo iloa arkeen

orma Hiltunen on suomalainen mies, jonka motto on: ”Pidä huoli itsestäsi, niin samalla pidät huolta läheisistä.” Nyt hän on jälleen lähdössä Kainuun Aivoyhdistyksen kuntosaliryhmään pitämään huolta itsestään ja jakamaan hyvää mieltä myös muille. Vuonna 2012 hän sai kolme ”pientä” aivoverenvuotoa, selkäydinkanavan ahtauma vie jalkoja alta ja noin vuosi sitten tuli sydänpysähdys sekä

Risto Lappalainen

Liikkuminen on tärkeää myös AVH:n sairastamisen jälkeen. Liikkumisen ilon voi löytää monella eri tavalla. Jokaisen tarina on erilainen.

Kuntosali antaa voimia huolehtia myös muista

Jorma Hiltusen säännöllinen kuntoilu on tuottanut tulosta. 16

AVH 2/2016

vielä aivoinfarkti ja aivoverenvuoto siihen samaan syssyyn. Luulisi miehen jo lannistuvan, mutta ei. Sydämen tahdistin antaa rytmiä elämään ja kuntosali voimia. – Olen päässyt vähällä, kun vertaa moneen muuhun, mies itse toteaa. Kuuluisaa kainuulaista pessimismiä ei tästä miehestä löydy, eikä kuulemma kuntosaliporukastakaan. – Salilta saa jäädä pois, jos on lääkärintodistus.

Tuumaakaan en anna periksi Mutta palataan vuosiin 2012 ja 2013. Mies oli romuna. Aivoverenvuodot ja selkäongelmat pakottivat kävelemään rollaattorin ja kahden kepin kanssa. Kovat päänsäryt olivat päivien kumppaneita. Sitten Aivoliiton järjestösuunnittelija vieraili Jorman kotona ja antoi vinkin kuntosaliryhmästä. Löytyi jopa henkilö, joka haki Jorman ryhmään. Alkoi uusi nousu. – Eihän vanhasta saa uutta, mutta kunnostaa voi ja kyllä vanhallakin pelillä ajelee. Kuntosaliryhmän huumorin ja miesporukan läpän heiton alta löytyy se sosiaalinen ryhmätuki, joka kantaa eteenpäin ja suorastaan velvoittaa lähtemään ryhmään. Kainuun Aivoyhdistyksellä on kolme kuntosalivuoroa viikossa: yksi ohjattu ja kaksi omaehtoista. Jorma on kuntosalilla voimistanut tasapuolisesti kaikkia lihasryhmiä, sillä kaikissa on kuulemma parantamisen varaa. Tulokset kertovat puolestaan. – Aluksi jaksoin polkea kuntopyörää 200 metriä, nyt menee 5–10 kilometriä kerralla. Kävelykepit ovat saaneet jäädä pois käytöstä, tosin selkä ei kestä jalkeilla oloa pitkiä aikoja. Vaikka vuosi sitten käytiin kuolemanporteilla sydänpysähdyksen ja aivotapahtumien takia, oli helpompi aloittaa jälleen tutussa ryhmässä, josta sai mahtavaa tukea. Lääkäri on nyt myöntänyt ajoluvankin takaisin, joten pääsen ryhmään omalla autolla. Jorman esimerkki kertoo sen, miten tärkeää on järjestää yhdistyksessä omaa liikuntatoimintaa. Se pitää ukon ryhdissä, antaa sosiaalista virkistystä ja tuo sisältöä ja vaihtelua arkeen. – Niistä tulee jopa tietyllä tavalla osa viikkorutiineja. Jorman tarinaa kuunnellessa olen vakuuttunut siitä, että mies itsensä lisäksi jaksaa pitää huolta myös läheisistään. Passaisikohan myös motoksi ”kuntosalille mars”.

aminalainen Teija Hartikainen sai vuonna 2012 lukinkalvonalaisen verenvuodon. – Olimme mökillä Miehikkälässä, ja mies kuvitteli ensin, että olen nukkunut huonossa asennossa, kun olin niin outo. Hän soitti ambulanssin. Päivystyksessä oli onneksi lääkäri, joka tajusi heti, mistä on kysymys. Hän teki varjoainekuvauksen ja sanoi, että nyt Töölöön niin lujaa kuin ambulanssilla pääsee. Tilanne oli todella vakava. Omaisille ei annettu toivoa. Jossain teho-osaston ja nivustaipeen kautta tehdyn operaation keskellä lääkehuuruissa maatessaan Teija kuitenkin päätti: ”Jos tämä vain on minusta kiinni, niin en jää tällaiseksi.” Sitten Teija siirrettiin neurologiselle osastolle Kouvolaan. Hoitaja toi rollaattorin sängyn viereen, mutta potilas päätti, ettei tule sitä käyttämään. – Aloin kävellä. Vedin vasenta jalkaa, eikä vasen käsikään toiminut. Pidin seinistä kiinni, mutta apua en huolinut. Liikkuminen jatkui kotona miehen ja tyttären tuella. Tytär on jumppari ja neuvoi liikkumisessa. – Aluksi kävelin hiljalleen postilaatikolle ja väsyin siitäkin. Vähitellen hiippailin koulun portille odottamaan lapsenlastani Eliasta ja saatoin hänet kotiin. Päätin, että vielä lähden lenkille. Haminaan oli rakennettu uusi uimahalli, ja Teija aloitti poikien kanssa uimareissut. – Aamuvirkkuna innostuin aamu-uinneista, ja nykyisin uin melkein joka päivä kilometrin. Aluksi aikaa meni reilu tunti, nyt matka taittuu puolen tunnin pintaan. – Voi sanoa, että olen jäänyt koukkuun liikuntaan. Kroppa vaatii toimintaa. Jos pidän paussia, alkaa vasen puoli jäykistyä. Sekä polviin että toiseen lonkkaan on asennettu tekonivelet, mutta niistä toipuminenkin on sujunut erinomaista tahtia. – Olen kuntoutunut hyvin. Hoitajien mukaan saan kiittää siitä sit-

Lähden joka päivä ulos, säästä riippumatta, kesät talvet. keyttäni. Huumori auttaa myös. Olin 42 vuotta liikealalla ja pidin periaatteena, että huono päivä ei saa näkyä asiakkaalle. Sitkeys, periksiantamattomuus, myönteinen elämänasenne ja huumori ovat olleet ne eväät, joilla Teija on toipumistaan pitänyt yllä – ja liikunta. – Lähden joka päivä ulos, säästä riippumatta, kesät talvet. Käyn neljä kertaa viikossa uimassa ja lähes päivittäin teen reilun viiden kilometrin lenkin. Tanssimassa käyn joka maanantai. Itämainen tanssi haastaa sekä proteesit että tasapainon. Teijan myönteinen asenne auttaa myös muita. Hän toimii säännöllisesti Aivoliiton tukihenkilönä.

>>>

Teija Hartikainen aloitti kuntoilun uinnilla. Nyt viikkoon kuuluu myös lenkkeilyä ja tanssia. AVH 2/2016

Tanssin taikaa Oulussa

eväällä 2012 tutustuimme Seniorien paritanssikursseihin. Kaksi kertaa viikossa viiden tunnin ajan saimme kokea tanssin ja musiikin riemua, kertoo Marjatta Lapinkari. – Kunnes kaikki tuntui romahtavan tammikuun 3. päivänä 2013. Mieheni Pertti sai aivoinfarktin. Elämä meni täysin uusiksi. Kaikki oli opeteltava Pertin kohdalla alusta. – Kahdeksan päivää sairaalassa, ja kotiin palasi täysin autettava mies, jolle kotona kaikki oli uutta. Kävely oli jäykkää ja koko kroppa kuin rautakanki. Tanssi tuntui jäävän lopullisesti. Asiointi ja kulkeminen oli raskasta, kun emme saaneet aluksi kuljetuspalveluita. Onneksi tytär perheineen kuljetti. Tanssiystävät ja ammattitaitoinen tanssinopettaja eivät kuitenkaan hylänneet pariskuntaa. – Heidän tuellaan ja kuljetuspalvelun avulla pääsimme kokeilemaan jälleen tanssin taikaa. – Ensimmäisellä kerralla jaksoim-

me seisoskella ja siirrellä jalkojamme peräti 15 minuuttia. Jatkoimme, ja ihmeitä rupesi tapahtumaan. Mies alkoi ikään kuin sulaa tanssin tahdissa. Hymykin löytyi kasvoille ja jäykät jalat alkoivat tavoittaa tanssin poljentoa. – Vähitellen jaksoimme puoli tuntia, vaikka vauhti ei ollut päätä huimaavaa. Levähdimme tarpeen mukaan, ja ihanat tanssikumppanimme antoivat tärkeää sosiaalista ja henkistä tukea. Tanssi oli viikon kohokohta. – Saimme uusia voimia ja uskon siihen, että tästä selvitään. Olemme jatkaneet harrastusta ja nyt, kun miehellä on taas jalkoja mahanalus täynnä, voimme keskittyä erityisesti lempitansseihimme foksiin ja fuskuun. Olemme muistaneet mainostaa tanssin voimaa niin lääkäreille kuin muillekin ammattilaisille. Lapinkarit lähtivät mukaan myös Pohjois-Pohjanmaan Aivoyhdistyksen Oulun maanantaikerhoon.

Hymykin löytyi kasvoille ja jäykät jalat alkoivat tavoittaa tanssin poljentoa.

Marjatta ja Pertti Lapinkari jatkoivat tanssiharrastusta myös Pertin sairastumisen jälkeen. 18

AVH 2/2016

– Olemme mainostaneet tanssin ilosanomaa niin paljon, että yhdistyksen hallituskin vakuuttui. Päätimme kokeilla omaa AVH-tanssiryhmää Oulun seudulla. Tänä keväänä kokoonnuimme tanssinopettajan johdolla helmi-huhtikuun ajan. Yhdistys on tukenut ryhmää rahallisesti, siitä lämmin kiitos. Mukana on ollut kiva porukka AVH:n sairastaneita ja omaisia, ja kyllä on tykätty. Myös uusia kykyjä on löytynyt. Sosiaalinen ryhmän tuki on myös tärkeää. – Osallistujia olisi voinut olla enemmänkin, mutta hyvä kokemus kannustaa jatkamaan. Pyörätuolitanssia emme ole kokeilleet, koska meiltä puuttuu siihen ammattitaito, Marjatta kertoo. – Syksyllä yritämme jatkaa. Suurin ongelma on raha, eli mistä palkka opettajalle? Uskomme kuitenkin, että löydämme ratkaisut ja voimme jatkaa tanssia täällä Oulussa.

Johannes Hietala

Kerttu Räsäsen elämä on aina ollut liikkuvaista. Nyt suunnitelmissa on vaellusretki Pallakselle.

Urheilu on ollut parasta elämässä

yt 66-vuotias kuopiolainen Kerttu Räsänen sai nuorena, vuonna 1985, aivoverenvuodon synnytyksen jälkeen. Ikänsä liikuntaa harrastaneelle aktiiviselle nuorelle naiselle sairastuminen oli valtava shokki. – Tässä sitä nyt olen, vaikka olen ikäni liikkunut. Neuronin kuntoutuksessa Kerttu lähti pikku hiljaa liikkeelle pyörätuolista. Nykyisin onnistuu rakas juoksuharrastus ja luonnossa vaeltaminen. Ammattilaiset kiittelivät Kertun hyvää fyysistä kuntoa. Se auttoi kuntoutumisessa. Aluksi opeteltiin nousemaan ylös tuolista ja pikkuhiljaa kävelemään. Kun sairastumisesta oli kulunut noin neljä kuukautta, Kerttu kokeili juoksemista. – Ihan hyvin se onnistui ensimmäisellä kerralla, minä en kaatunut. Juokseminen oli edelleen muistissa. En voi sanoin kuvata, miten ihanalta se tuntui.

Ulkona saa raitista ilmaa, itselle virkistystä ja ajatus juoksee. Kerttu onkin sitä mieltä, että kuntoutumisasioissa edistyminen riippuu paljon itsestä. – Ulkona saa raitista ilmaa, itselle virkistystä ja ajatus juoksee. Se tuntuu hyvälle, kun liikkuessa vähän väsyy ja saa pystyvyyden kokemuksia: minä pystyn, en ole huono! Kevät, kesä ja valo innostavat Kerttua luontoon liikkumaan. Hänen elämänsä on aina ollut aktiivista ja liikkuvaista. – Olen pienestä pitäen harrastanut liikuntaa – juossut, hiihtänyt koulujen välisissä kisoissa ja pelannut pesäpalloa. Urheilu on ollut parasta, mitä elämässä on ollut. Maalla kun piti tehdä töitä lapsesta asti. Karjaa oli, ja heinäntekoaikana herättiin

aikaisin lehmät lypsämään, että ehti peltotöihin. Kesällä Kerttu on lähdössä miehensä kanssa Pallakselle vaeltamaan. – Vaelletaan, ja aurinko paistaa keskiyöllä. Kahvit keitellään kurun pohjalla. Se on valtava elämys, mitä ei ole missään muualla. Rinkka selässä vaeltaminen tekee hyvää luustollekin. Tasapaino ja hahmotus joutuvat myös töihin. Jos on oikein hankalaa kivikkoa, on tasapaino kovalla koetuksella. Mutta kaatumisilta Kerttu on onneksi välttynyt, vaikka vasen jalka on juostessa hieman voimattomampi. Se voi vähän tökkiä, joten sitä pitää ryhtyä voimistamaan kuntosalilla. AVH 2/2016

Virve Airola

Ylös, ulos ja lenkille! Oikeilla apuvälineillä elämä avartuu Luontoon, torikahville, kaupungille tai vaikka vesille. Kesä houkuttaisi ulos, mutta moni AVH:n läpikäynyt ei pääse liikkumaan kuten ennen. Apuvälineet avartavat reviiriä, kannattaa tutustua.

iikunta tekee hyvää ja edistää todistetusti kuntoutumista. Etenkin hyvällä säällä monen mieli palaa ulos. Mutta entä kun toimintakyky ei tunnu riittävän eivätkä valmiudet ole samat kuin ennen? Kun

Osku Kuutamo

AVH 2/2016

keho ei toimi tutulla tavalla eikä tasapainoon uskalla luottaa. Toinen puoli kehosta saattaa toimia vajavaisesti ja voimatkin voivat käydä vähiin. Apua löytyy, ja välineitä pääsee myös kokeilemaan.

Melonta sujuu vauhdikkaasti, jos mukana on vahvakuntoisempi meloja.

Jukka Parviainen on Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry:n apuvälineneuvoja. Hän jos kuka tuntee ja tietää välineet – ja maajoukkuetason pyörätuolirugbyn pelaajana ja joukkueen kapteenina osaa myös ottaa niistä paljon irti. – Kaikki apuvälineet eivät sovi kaikille. Välineitä ja malleja kannattaa koekäyttää ja vuokrata. Siten on helpompi löytää itselle sopiva apuväline ja harrastus, jonka parissa viihtyy. Apuvälineen käytön pitäisi tuntua itselle sopivalta ja mukavalta, innostaa liikkeelle ja tuottaa mielihyvää. SOLIAn toimintayksiköt tarjoavat paitsi kokeilumahdollisuuden, myös vuokrausta ja käyttöopastusta.

Osku Kuutamo

Nokkapyörällä ketteryyttä kulkemiseen

Osku Kuutamo

Tavallisen pyörätuolin liikkuvuus ja ketteryys paranee huomattavasti nokkapyörän avulla. Tuolia on sen ansiosta kevyempi liikutella ja työntää, eivätkä maaston pienet epätasaisuudet jumita tuolia. Nokkapyöriä on erilaisia ja ne voidaan kiinnittää joko jalkalautaan tai runkoputkiin. – AVH:n sairastaneilla on valitettavasti usein tuoli, jossa on irrotettavat jalkalaudat. Siihen nokkapyörä käy huonosti. Kiinnitykseen on olemassa väliosa, mutta se on vähän hankala käyttää, Parviainen kertoo. Kääntyvä jalkalauta ei nokkapyörän kiinnittämistä haittaa, mutta ristikkorakenteiseen tuoliin se voi olla hankala kiinnittää. Putkien pitää olla kiinteät, jotta kiinnitys onnistuu. Jos pyörät joudutaan kiinnittämään runkoon, jalkalaudat joudutaan ottamaan pois ja liikkuminen vaikeutuu. – Kannattaa selvittää etukäteen, millainen oma tuoli on. Nokkapyörä nostaa keulaa vähän ilmaan, joten se muuttaa myös hieman istuma-asentoa. Koekäyttö kannattaa. Pienempi nokkapyörä kiinnitetään suoraan jalkalautaan yhdellä kiinnikkeellä. – Pienempi pyörä sopii citykäyttöön ja hiekkatielle, isompi toimii myös hankalammassa maastossa. Etenkin ihmiset, jotka ovat tottuneet liikkumaan luonnossa, pääsevät tämän avulla lempimaisemiinsa.

Kajakkiin kiinnitettävät kellukkeet pitävät sen vakaana, joten vesille pääsee vähäisemminkin taidoin ja valmiuksin.

Nojapyörä sopii loistavasti kuntoutumiseen. Liikkeelle pääsee omaehtoisesti, vaikka toinen puoli ei täysin toimisikaan. Heikomman jalan voi kiinnittää polkimeen ja ohjaus sujuu yhdelläkin kädellä.

Apuvälineiden saaminen on kuitenkin tiukentunut entisestään. – Näitä ei voi sanoa urheilu- tai liikuntavälineiksi. Kyllä nämä ovat perusteltavissa liikkumisen mahdollistamisella. Silloin niiden pitäisi olla korvattavia välineitä, Parviainen painottaa.

Pyörällä polkaisee pitkälle Pyöräilyä Parviainen suosittelee lämpimästi kaikille ja kehottaa kokeilemaan. SOLIAn valikoimista löytyy monenlaisia ratkaisuja ja niitä kannattaa testata.

– Kolmipyöräisellä pärjää, vaikka tasapaino olisi epävarma. Vaihtoehtoja on useampia: kaksi pyörää edessä tai kaksi pyörää takana, erikorkuisia runkoja ja erilaisia rengasleveyksiä löytyy käyttötarpeen ja vauhdikkuuden mukaan. Korkean kolmipyörän käyttö vaatii hieman harjoittelua, mutta palkintona on keveys, hyvä liikkuvuus ja erinomainen näkyvyys. Erinomainen vaihtoehto on nojapyörä. – Nojapyörä on ehkä suosituin apuvälineemme. Se sopii monelle ja on vakaa, vaikka tasapainossa olisi epävarmuutta. >>> AVH 2/2016

Osku Kuutamo

Juoksupyörä sopii erityisesti henkilöille, joilla on vain vähän aktiviteettia jaloissa.

Nojapyörässä ajoasento on mukava ja olo turvallinen. Pyörä liikkuu hyvin. Sitä on helppo ohjata yhdelläkin kädellä ja tarvittaessa myös polkea yhdellä jalalla. Toispuoleiset liikuntarajoitteet haittaavat yllättävän vähän. – Juoksupyörä on Suomessa harvinaisempi. Siinä ajaja istuu satulan päällä, mutta jalat ovat ilmassa. Se sopii erityisesti henkilöille, joilla on vain vähän aktiviteettia jaloissa. Ajoasento voi ottaa aika tavalla häpyluuhun, ja siksi pyörä on monen mielestä epämukava. Meillä niitä liikkuu aika vähän.

Tuet tiukassa Vaikka liikunta edesauttaa toipumista ja parantaa niin liikkuvuutta, mielialaa kuin henkistä jaksamistakin, apuvälineiden saaminen on tiukassa. Kuntoutuksen apuväline maksetaan kokonaan, mutta harrastevälineiksi tulkittavia ei. – Olen koettanut perustella näitä sillä tavalla, että jos ihminen menee tanssimaan, hän laittaa tanssikengät jalkaan tai lenkille lähtiessä juoksukengät. Jos olet pyörätuolissa ja harrastat pelaamista, tarvitset pelituolin. Ei siviilituolilla voi pelata. Itsekin käsipyörästä haaveileva Jukka Parviainen myöntää kuiten22

AVH 2/2016

kin, että nämä ovat vaikeita asioita ja laitteet ovat kalliita. – Jos halvin käsipyörä maksaa yli 5 000 euroa, niin ei se ole ihan verrattavissa parin sadan polkupyörään. Olisin ostanut jo monta käsipyörää itselleni, jos sen polkupyörän hinnalla saisi. Silti pitkän aikavälin kunnossa pysyminen, harrastuneisuus ja omaehtoisen liikkumisen mahdollisuus ovat tärkeitä asioita ja ne pitävät ihmisen paljon paremmassa kunnossa.

Apuvälineiden rahoitustavasta riippumatta Parviainen painottaa kokeilun ja sovittamisen merkitystä. – Toimimme Raha-automaattiyhdistyksen tuella. Tämä ei ole kannattavaa toimintaa. Siksi sitä tekevät meidän lisäksemme lähinnä kaupungit ja kunnat. Tavoitteena on, että ihmiset pääsevät kokeilemaan ja pystyvät testaamaan sekä omaa toimintakykyään että apuvälineen sopivuutta – ja myös sitä, innostuuko välinettä käyttämään jatkossa.

Tietoa apuvälineistä *

www.valineet.fi: Keskitetty verkkosivusto vuokrattavista liikunnan apuvälineistä. Sivustolta löytyvät kaikki toimijat, välinekuvasto ja varauskalenteri.

Tietoa, apua, neuvontaa: Soveltavan liikunnan apuvälinetoiminta SOLIA, toimintayksiköt Seinäjoella, Maskussa, Rovaniemellä, Kuopiossa ja Helsingissä, www.vammaisurheilu.fi/palvelut/solia.

Pajulahden Soveltavan liikunnan osaamis- ja resurssikeskus, www.pajulahti.com/valmennuskeskus/lajivalmennus/ vammaisurheilu.

Yhteistyökumppani Malike vuokraa myös paljon tukea käyttävien lasten ja aikuisten toimintavälineitä, www.malike.fi.

Tilaustyönä ruoka-annokset: kiusaukset, täyte- ja voileipäkakut, salaatit ym. Juhlapalvelut Tiloissamme vuokrattavana edustussauna

AVH 2/2016

Pirkko Koivu

Pyöräillen kuntoutuksen puolesta Esa Karjalainen ja Kami vievät viestiä aivoverenkiertohäiriöistä Pyöräilijöitä liikkuu Oulussa jatkuvasti, mutta Esa Karjalaisen polkiessa keskustan halki päät kääntyivät. Hänen pyörässään on perävaunu, jonka kyydissä istuu koira.

ansainvälisenä AVH-päivänä 10.5. Esa Karjalainen saateltiin noin neljän kuukauden mittaiselle pyöräretkelle Oulun keskustan kävelykadulta Rotuaarilta. Mies oli pukeutunut tuulen- ja vedenpitäviin vaatteisiin. Pyöräilykypärässä oli kamera ja laukuissa varusteita telttaa myöten. Esa Karjalainen valmistautui matkaan odottavin mielin ja vähän jännittyneenä, edellisyönä unetkin olivat jääneet muutamaan tuntiin. Kunnollisia vaatteita tarvittiin heti lähdössä, sillä taivaalta valui vettä ja ilma oli kolea. – Sää ei haittaa menoa. Luultavasti tulen tämän matkan aikana näkemään vielä lumisadettakin, hän ennakoi. Sen sijaan Esa Karjalaisen mielestä on pelottavaa kuvitella, millaista olisi yrittää toipua aivoverenkiertohäiriöstä ilman neuropsykologista kuntoutusta.

Esa Karjalainen kuvaa videota pyöräretkestään ja kirjaa sen vaiheita blogiinsa esaiask. blogspot.com. Retkeä voi seurata myös Facebookin Tahdonvoimaa 5 000 km -sivulta. 24

AVH 2/2016

Esa Karjalainen ja Kami-koira lähdössä matkaan. Koira on Esan mukaan tottunut matkustaja. – Vähän jännittää, mies sanoi ennen matkaan lähtöä. – Kaikille tarvitseville ei ole tarjolla kuntoutusta. Siinä on yksi syy, miksi lähden liikkeelle. Esa Karjalaisen matka Tahdonvoimaa 5 000 km kulkee Oulusta Suomen halki Turkuun, sieltä Ruotsiin, Norjaan ja pohjoisen kautta takaisin. Matkan aikana hän kerää varoja aivoverenkiertohäiriöiden neuropsykologiseen ohjaukseen, neuvontaan ja koulutukseen. Kotiinpaluu on suunnitelmissa syksyllä 2016.

Unelmista totta Esa Karjalainen on jo pitempään unelmoinut pitkästä pyöräretkestä. Muutama vuosi sitten hän sai kaksi aivoverenkiertohäiriötä ja on joutunut opettelemaan uudelleen sekä kävelyn että puhumisen. – Kun on itse nähnyt, että elämä voi yllättäen loppua, uskaltaa paremmin toteuttaa unelmiaan.

Kami-koira on erinomainen kaveri, joka on auttanut Esaa paljon myös kuntoutumisessa ja kävelyn opettelussa. Myös neuropsykologista kuntoutusta Esa pitää tärkeänä. Sen avulla hän oppi ymmärtämään omia oireitaan. – Oikea puoli kehosta on edelleenkin heikompi kuin vasen, ja erilaiset ärsykkeet väsyttävät kovasti. Vaikka pyöräily on fyysisesti rasittavaa, se ei väsytä samalla tavalla kuin kaupunkiympäristön hälinä. Nyt mies on fyysisesti niin hyvässä kunnossa, että 80 kilometrin päivätaipaleet pyörän selässä eivät ole ongelma. Retkensä aikana hän aikoo yöpyä pääosin teltassa – luonnonläheisyys tuntuu hänestä mukavalta. – Ensimmäinen viikko kuluu todennäköisesti päivärytmiin sopeutuessa, sitten alan tottua matkalla oloon.

Seuraa matkaa ja osallistu keräykseen Oululainen Esa Karjalainen polkee 5000 kilometrin hyväntekeväisyyspyörämatkan koiransa Kamin kanssa! Matkaa ja Esan kuulumisia voi seurata Tahdonvoimaa 5000 km -kampanjasivuilla osoitteessa www.facebook.com/tahdonvoimaa5000km/ ja Esan tarinaan voi tutustua Aivoliiton verkkosivuilla www.aivoliitto.fi/tahdonvoimaa Osallistu hyväntekeväisyyskeräykseen, jonka tuotto ohjataan neuropsykologiseen ohjaukseen, neuvontaan ja koulutukseen. Rahalahjoitukset voit tehdä suoraan Aivoliiton tilille: Nordea IBAN: FI43 1590 3000 173813 / Viite 1334. (Rahankeräyslupa POL-2014-17515).

tahdonvoimaa5000km

#tv5000km

esaiask.blogspot.fi

Aivoliitto ry ∙ Suvilinnantie 2, 20900 Turku ∙ Puh. 02 2138 200 ∙ info@aivoliitto.fi ∙ www.aivoliitto.fi ∙ www.facebook.com/Puhetta

Unelmat, ystävä ja Suomen luonto

Suonenjoen Aivoparkin porukat alkuverryttelyssä Seija Paanasen johdolla. sitä, että luonto on yksi tehokkaimmista motivoimaan liikkeelle, Yksi elämä -terveystalkoiden viestintäpäällikkö Eija Seppänen sanoo.

Luonnosta liikkeelle Kansallisen liikuntasuosituksen mukaan aikuisen ihmisen tulisi liikkua Pia Nykänen

nelmien liikuntapäivän järjestäjät käynnistivät verkkotutkimuksen kysyen, mikä suomalaiset innostaa liikkeelle ja millaisia unelmia heillä on liikunnan suhteen. Aineistossa huomiota kiinnitettiin erityisesti vähän liikkuviin. Kyselyyn vastanneita oli kaikkiaan 805. – On arvioitu, että liikkumattomuus maksaa Suomelle 3–4 miljardia euroa vuodessa. Se on valtava summa, jolle olisi kyllä muutakin käyttöä. Tulosten mukaan näyttää

Lääke liikkumattomuuteen:

Olli Jalkanen

Liikunnan edistäjät ovat vuosia tuskailleet sen edessä, että ideat liikunnan lisäämiseksi tuntuvat liikuttavan lähinnä niitä, jotka muutenkin liikkuvat. On koettu voimattomuutta, kun tavoitteena on saada liikkeelle ne, jotka eivät muuten liiku. Olisiko vastaus liikkumattomien liikuttamiseen sittenkin näin yksinkertainen – onko ratkaisu yksinkertaisesti luonto ja ystävän tai puolison mukaan kutsuminen?

viikossa 2,5 tuntia. Vastaajista 12 % ilmoittaa liikkuvansa vähemmän. Heidän liikuntaunelmansa tuntuvat aika helpostikin saavutettavilta unelmilta: uiminen, vaellus, luistelu. ”Porukalla liikkuminen antaa lisäpuhtia liikkumiselle. Television katselu ja tietokoneen käyttö puoleen nykyisestä. Sen jälkeen ylös, ulos ja lenkille.” ”Vaellus. Haluaisin mennä vaellukselle, olen kerran elämässäni ollut vaelluksella ja se oli aivan mahtavaa!” ”Hiihtolenkki. En omista suksia ja pieni hiihtolenkki olisi niin piristävää, pienet eväät mukaan vielä niin tulisi mieleen ihan lapsuus.” Yli kuusi tuntia viikossa liikkuvia vastaajia on 140 ja heidän liikuntaunelmansa ovat aivan eri luokkaa kuin vähän liikkuvien unelmat. Ilmainen crossfit, ilmainen pilates, oma henkilökohtainen ohjaaja, fustra, kiipeilyvalmentaja.

Pirkanmaan AVH-yhdistyksen väki kuntoili Tampereen Sorsapuistossa. 26

AVH 2/2016

Nuorten unelmat enemmän extremeä Alle 20-vuotiaat nuoret unelmoivat rajojensa rikkomisesta. Riippuliito, laskuvarjohyppy tai mikä tahansa, missä saa tuntea ilmavirran kasvoillaan. Myös sukeltaminen, merien tutkiminen ja siten omien rajojen rikkominen kiehtoo. ”Kalliokiipeily. Pitkä matka alhaalta ylös, päässä meinaa huipata jokaisen kavutun metrin jälkeen, tuuli suhisee, jalat ja kädet tärräävät, mutta matkaavat päättäväisesti kohti huippua. Se tunne, kun koko maailma levittyy jalkojen eteen kallion päällä. Olo on kuin voittajalla, pahin vastustaja on päihitetty, itseni.” Ruuhkavuosia elävät unelmoivat vapaasta ajasta ja intohimon löytämisestä normiarkeen. Oma personal trainer nousee useammankin mieleen. Moni unelmoi myös tanssista, joku omista luistimista. Moni 40–59-vuotias olisi valmis kokeilemaan jotain ihan uutta, ampumahiihtoa, melontaa, vaellusratsastusta, triathlonia, yksipyöräilyä, snorklaamista. Tässäkin ikäryhmässä moni kaipaa omaa ohjaajaa. Puolet yli 60-vuotiaista kyselyn vastaajista kertoi unelmoivansa terveydestä, luonnossa liikkumisesta, seurasta ja läskipyöräajelusta aurinkoisilla keväthangilla.

Mikkelin AVH-yhdistys osallistui Ruusukävelyyn.

Unelmat liikuttivat toukokuussa Toukokuussa ryhdyttiin toteuttamaan liikunnan unelmia. – 10.5. järjestetyssä ensimmäisessä Unelmien liikuntapäivässä kannustimme kaikkia osallistumaan. Se oli loistava päivä ottaa ystävä, puoliso tai vaikka naapuri mukaan vaikka lenkille luontoon. Unelmien liikuntapäivänä toteutuivat monen ihmisen omat liikuntaunelmat. Unelmien liikuntapäivä syntyi, kun Yksi elämä -terveystalkoot sai koordinoitavakseen tämän vuoden Liiku terveemmäksi -teemapäivän, joka liittyy WHO:n lanseeraamaan Move for Health -hankkeeseen.

WHO:n hankkeen tavoitteena on edistää liikuntaa osana terveellisiä elintapoja. Yhteistyössä Liikkujan polku -verkoston kanssa Yksi elämä -terveystalkoot päätti tehdä toukokuun 10:stä ”liikunnan ravintolapäivän” – vuosittain toistuvan popup-päivän. – Päivä onnistui yli odotusten. Valtakunnassa oli samana päivänä yli 2 000 tapahtumaa. Eteläisin Raaseporissa ja pohjoisin Enontekiöllä”, Seppänen iloitsee.

Virpi Lumimäki

”Oma henkilökohtainen pilatesohjaaja” ”Uudet triathlonvälineet” ”Kiipeilyvalmentaja ja AIKAA harrastaa. Näin viisikymppisenä olisi mahtavaa katsoa, mihin vielä pystyy, jos olisi valmentaja. Olen treenannut pitkään ja tiedän, että voisin vielä edistyä.(…).”

Lapin aivoyhdistys tutustui kiinalaiseen aamuvoimisteluun.

Unelmien liikuntapäivä oli menestys Kiitos sinulle, joka osallistuit Suomen suurimpaan liikuntapäivään 10.5. Lukuisat tapahtumat saivat myös Aivoliiton yhdistysväen liikkeelle. Unelmien liikuntapäivänä verkostoiduttiin paikallisten toimijoiden kanssa. Yhdistykset tekivät yhteistyötä kuntien, paikallisten yritysten, järjestöjen, oppilaitosten ja urheiluseurojen kanssa. Päivän aikana esiteltiin liikuntatoimintaa ja kokeiltiin uusia lajeja. On ilo todeta, että liikunnan mahdollisuuksia luotiin ihan jokaiselle. Erityistä huomiota kiinnitettiin myös siihen, että palveluja vanhustentalojen asukkaat pääsivät liikkumaan yhdessä muiden kanssa. Saimme verkkosivuille päivän aikana paljon kuvamateriaalia, josta välittyy hyviä fiiliksiä. Uskomme myös, että moni kokeili jotain uutta, ylitti itsensä liikuntasuorituksellaan, rohkaistui ja innostui. Verkkosivuilla www.unelmienliikuntapaiva.fi pääset mukaan tunnelmakuviin. Unelmat jatkuvat, sillä syyskuussa vietetään Liikkumisen unelmakuukautta ja ensi vuonna Liikkumisen unelmavuotta 2017. Olethan mukana!

AVH 2/2016

PÄÄTTÄJÄLTÄ

ANNELI KILJUNEN, eduskunnan AVH-ryhmän puheenjohtaja

Terveyden edistämisen tulisi näkyä päätöksenteossa

uosittain jopa 25 000 suomalaista sairastaa aivoverenkiertohäiriön. Määrät ovat suuria, ja myös kustannukset ovat merkittävät: AVH on kolmanneksi kallein kansantautimme. Suomalaisten ikääntyessä aivoverenkiertohäiriöt todennäköisesti myös lisääntyvät tuntuvasti. On kuitenkin arvioitu, että jopa kahdeksan tapausta kymmenestä olisi ehkäistävissä, jos terveyden edistämiselle annettaisiin vahvempi asema ihmisten hyvinvoinnissa. Tähän olisi mahdollisuus tarttua nyt, kun Suomessa ollaan tekemässä historiallisen suurta sote-uudistusta. Uudistuksessa voitaisiin kokonaisuudessaan uudistaa niitä perusperiaatteita, joiden varaan sosiaali- ja terveyspalvelut rakennetaan. Tässä yhteydessä terveyden edistämiselle pitäisi antaa nykyistä huomattavasti suurempi rooli osana palveluiden kokonaisuutta. Tulevaisuuden kunnassa ja maakunnassa terveyden edistämisen ei tulisikaan enää näkyä vain puheissa, vaan läpileikkaavana kaikessa päätöksenteossa. Tämä tarkoittaa panostamista nykyistä enemmän liikuntaan muun muassa varhaiskasvatuksessa ja eri oppilaitoksissa, sosiaali- ja terveyspalveluiden sisällöissä ja järjestöjen tukemisessa. Samoin ihmisten esteettömät liikkumismahdollisuudet tulisi huomioida kaavoituksessa, asuntorakentamisessa ja liikenteessä. Pyöräteiden

AVH 2/2016

rakentaminen on hyvä esimerkki terveyttä edistävästä liikenteestä. Näiden lisäksi terveyden edistämisen tulee näkyä ravintotietoisuuden lisäämisenä eri tahoilla. Niin kauan kuin terveyden edistäminen ja hyvinvoinnin parantaminen nähdään vain yhtenä erillisenä osana sosiaali- ja terveyspolitiikkaa, ennaltaehkäisy jää sivuosaan ja palvelujärjestelmän huomio keskittyy korjaaviin toimiin. Siksi ei riitä, jos sote-uudistuksessa todetaan ylimalkaisesti vastuun terveyden edistämisestä jäävän kunnille. Tähän tarvitaan laajempi vastuunotto sekä paljon selkeämpi näkemys ja konkreettisia toimenpiteitä. Suomi on maailman huippua AVH:n akuuttihoidossa, mutta valitettavasti kuntoutuksen osalta emme voi sanoa samaa. Nykyisin vain noin 10 prosenttia potilaista saa moniammatillista kuntoutusta, mikä alittaa hoitosuositukset ja kansainväliset vertailutiedot. Kuntoutusta ja sen kehittämistä on laiminlyöty, min-

kä seurauksena potilaat ovat eriarvoisessa asemassa asuinkunnastaan riippuen. Tämän takia myös kuntoutuksen kehittäminen on otettava vakavasti sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa. Eduskunnan AVH-ryhmän vahva näkemys on, että Suomeen tarvitaan AVH-hoidon ja kuntoutuksen osaamiskeskuksia, joissa on maamme monialainen huippuosaaminen, hoito ja kuntoutus. Osaamiskeskus mahdollistaa myös toiminnan tutkimus- ja kehittämistyön. Keskukset tukisivat luonnollisesti myös perustason terveydenhuoltoa ja AVH:n ennaltaehkäisyä sekä kuntoutusta. Esimerkiksi Etelä-Karjalan Eksotessa on tehty merkittävää työtä osaamisen keskittämisessä ja moniammatillisessa kuntoutuksessa. Tulokset ovat olleet erinomaisia. Nyt on aikamme. Meillä on nyt kaikki edellytykset vahvistaa terveyden edistämistä sekä nostaa kuntoutus siihen asemaan mikä sille kuuluu osaksi ihmisen kokonaishoitoa.

Eduskunnan AVH-ryhmän vahva näkemys on, että Suomeen tarvitaan AVH-hoidon ja kuntoutuksen osaamiskeskuksia, joissa on maamme monialainen huippuosaaminen, hoito ja kuntoutus.

Mattka ka agentit

AVH 2/2016

Eija Seppänen

Vertainen löytyy nyt verkosta Elämänmuutoksessa oleva tai sitä tavoitteleva ihminen voi oppia vertaisensa kokemuksista ja saada tukea ammattilaisilta. Pieni Päätös Päivässä -verkkopalvelu tarjoaa vertaistukea uudella tavalla elämänmuutosta harkitseville tai jo sitä toteuttaville ihmisille.

lämäntapamuutos on prosessi, joka ei tapahdu helposti tai hetkessä, sanoo uuden verkkopalvelun kehittämisestä vastannut digitaalisen viestinnän tuottaja Miika Rautiainen. Uudistetussa palvelussa sivustolla kävijä voi helposti ja ilman rekisteröitymistä kertoa viimeisimmästä onnistumisestaan tai epäonnistumisestaan. – Jos käyttäjä on kertonut epäonnistumisestaan, hän voi myös il-

moittaa, jos haluaa saada palautetta omaan sähköpostiinsa. Tarinaa voivat kommentoida paitsi koulutetut PPP-ohjaajat, mutta myös omassa elämänmuutoksessaan onnistuneet tsempparit, Rautiainen kertoo. Oman tarinansa kertonut kävijä saa tiedon sähköpostiinsa, jos hänen tarinaansa on kommentoitu. Sähköpostissa olevalla linkillä hän voi vastata keskusteluun omalla nimimerkillään. Viikon kuluttua tarinan kertojalta kysytään, mikä on tilanne. Onko hän onnistunut päätöksessään vai vaivaako epäonnistuminen vielä mieltä? – Tavoitteemme on muuttaa epäonnistumiset onnistumisiksi. Onnistujista toivotaan uusia tsemppareita muiden ihmisten elintapamuutoksiin. Näin me annetaan hyvän kasvaa ja levitä, Miika Rautiainen selventää. Tarkoitus on oppia toinen toisiltamme. Onnistumisen jakajaa ohjaamme kirjoitusohjeilla kirjoittamaan onnistumisestaan rakentavasti. Epäonnistumisissa kenellä tahansa tarinan lukijalla on mahdol-

Tavoitteemme on muuttaa epäonnistumiset onnistumisiksi. lisuus klikata ”Tuttu tunne” -painiketta, joka toimii samoin kuin Facebook-tykkäys. Onnistumisissa on samanlainen tykkäysmekaniikka, jonka avulla lukija voi kertoa, että tarina oli hänelle motivoiva. Jokaisella palveluun luodulla tarinalla on yksilöllinen osoitteensa ja niitä on helppo jakaa sosiaalisessa mediassa. – Parempi epäonnistua siinä, missä haluaa onnistua kuin onnistua yhdentekevässä. Tämä Torsti Lehtisen ajatus on ollut tekijöiden ohjenuorana. Yksi elämä -tiimin kanssa palvelua on rakentanut turkulainen ohjelmistotalo Taiste.

Blogit ja faktat auttavat onnistumaan Pieni päätös päivässä -verkkopalvelussa tarjotaan edelleen blogeja ja faktoja. – Toisten kokemuksia ja tiedollista faktaa voidaan myös käyttää vinkkiaineistona elintapatarinoitaan jakaneille. Kirjoitetuista tarinoista saamme myös arvokasta tietoa siitä, minkälaista aineistoa meiltä tekijöiltä palveluun halutaan. Kenttä on laaja, sillä aihealueita ovat ruoka, liikunta, stressi, uni, ihmissuhteet, tupakka ja alkoholi. – Lukijoille tärkeimmistä teemoista aiomme jatkossa järjestää verkon yli pidettäviä webinaareja. Niistä voi lähettää viestin juuri niille ihmisille, joita kyseinen aihe kiinnostaa, Miika Rautiainen vinkkaa.

Miika Rautiainen kehottaa jakamaan elämänmuutosten onnistumisia ja epäonnistumisia Pieni Päätös Päivässä -verkkopalvelussa. 30

AVH 2/2016

Pieni päätös päivässä, jotta sinä voisit hieman paremmin! Elämänhallintaan liittyvät tarinat ovat usein kertomuksia suurista ponnisteluista, äkkiparantumisista, riippuvaisuuksien selättämisistä ja uskomattomista painonpudotuksista. Mutta voisiko psyykkisen ja fyysisen terveyden kohentamisessa olla kyse sittenkin aivan pienistä teoista – sellaisista, jotka tarjoavat välittömän onnistumisen tunteen ja vaikuttavat pikku hiljaa myös pysyvämpiin muutoksiin? Onnellisuus ei välttämättä synny itsensä ruoskimisesta, vaan konkreettisten, itselle mahdolliselta tuntuvien tavoitteiden toteuttamisesta. Tähtäimessäsi voi toki olla suuriakin asioita. On kuitenkin helpompi aloittaa kuntoilu lyhyistä lenkeistä kuin maratonista, stressin vähentäminen hieman pidemmistä yöunista tai parisuhteen korjaaminen päivittäisistä halauksista. Pieni Päätös Päivässä kannustaa tekemään asioita, jotka saavat juuri sinut voimaan hieman paremmin. www.pienipaatospaivassa.fi

Terveyskampanjalta toivotaan vinkkejä ja tutkittua tietoa Helposti toteutettavat vinkit ja tutkittu tieto ovat terveyskampanjan tärkeimmät sisällöt. Tulos käy ilmi Yksi elämä -terveystalkoiden maaliskuussa teettämästä verkossa toteutetusta kyselystä. – Tutkittu tieto on erityisesti vanhemman väen toive, vaikka myös nuorimmilla se on toiseksi tärkein. Nuoret painottavat muita useammin kilpailujen ja haasteiden merkitystä, markkinointipäällikkö Marjut Niemistö Yksi elämä -terveystalkoista kertoo. Terveellinen ruokavalio ja liikunta arvioidaan tärkeimmiksi oman terveyden edistämisen kannalta. Kolme neljästä valitsee nämä tekijät kolmen tärkeimmän tekijän joukkoon terveyden edistämisessä. Myös riittävän unen nostaa useampi kuin joka toinen kolmen tärkeimmän joukkoon. Nämä ovat selvästi kolme tärkeintä asiaa. – Naiset nostavat riittävän unen yhtä keskeiseksi tekijäksi kuin säännöllisen liikunnan. Miehillä liikunta puolestaan nousee ykköseksi. Miehet painottavat naisia useammin tupakoimattomuutta terveyden edistämisessä, naiset puolestaan hyviä ihmissuhteita miehiä enemmän, Niemistö summaa. Kyselyyn vastasi yli tuhat 18–74 -vuotiasta suomalaista. Kyselyn toteutti YouGov Finland.

KELAN JÄRJESTÄMÄT AVH-KUNTOUTUSKURSSIT PEURUNGASSA Peurunka on monipuolinen terveys-, hyvinvointi- ja kuntoutuspalveluja tuottava keskus Keski-Suomessa, hyvien matkayhteyksien varrella Laukaassa noin 20 min ajomatkan päässä Jyväskylästä. Kuntoutus Peurunka tarjoaa vuonna 2016 useita painokevennetyn kävelykuntoutuksen kursseja. Kursseilla painottuu yksilöllinen intensiivinen kävelyharjoittelu. Lisäksi on ryhmämuotoista kuntoutusohjelmaa, joka koostuu fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin liittyvistä ryhmä- ja yksilötapaamisista. Kurssien pituus on 20 + 5 vrk ja läheinen voi osallistua kurssille 5 vrk. Lisätietoja Peurunka kuntoutustoimisto 0207516712 tai kuntoutus@peurunka.ﬁ tai Kelan valtakunnallinen kuntoutuksen palvelunumero 020 692 205. Puhelun hinta Peurunkaan 8,35 snt/puh + 16,69 snt/min (alv 24 %)

PEURUNKA.FI

AVH 2/2016

Unelmista totta

Matka Atlantin aaltoihin Risto Lappalainen

En enää ikinä voi matkustaa. Ajatus syöksyy päähän, kun makaan sängyssä ja puolet kehostani on poissa pelistä. Aivoverenkiertohäiriö on syössyt petiin ihmisen, jolle matkustelu maailmalla on henki ja elämä.

VINKKI: Palmuasema.ﬁ on Sanna Kalmarin pitämä blogi. Innostavasta ja monipuolisesta sisällöstä löytyy käytännön kokemuksia, ohjeita ja vinkkejä erityisesti liikuntarajoitteisten esteettömään ja antoisaan matkailuun.

AVH 2/2016

uosta kuntoutumisen alkuvaiheesta on kaksi vuotta, kun istun lentokoneessa määränpäänä Teneriffa. Pyörätuoli on ruumassa ja sähkömopo on myös mukana. Haaveesta ja unelmasta on tullut totta, voin sittenkin vielä matkustaa. Reilu puoli vuotta sitten tutustuin kuntoutuskurssilla 40-vuotiaaseen mieheen, joka liikkui pyörätuolilla. Hän kertoi matkustavansa joka vuosi kuukauden sukellusmatkalle eri puolille maailmaa. Kuuntelin lumoutuneena hänen juttujaan ja kokemuksiaan, jotka tuntuivat seikkailuilta ja uskomattomilta tarinoilta. Mies kannusti minuakin lähtemään ja kokeilemaan. Hän suositteli ensikohteeksi Teneriffaa Kanarian saarilla, koska siellä esteetön palveluketju toimii parhaiten Euroopassa. Kuljetukset, apuvälineet, liikkumisen apuvälineet, majoitukset, rakennettu katuverkosto ja ranta-alueet toimivat esteettömästi kokonaisuutena. Hän suositteli ensimmäiseksi kokeilulomaksi ohjattua esteetöntä

matkaa. Sen jälkeen voisi sitten harkita jo omatoimimatkailua. Muutamalla matkatoimistolla oli tarjota tällaisia ohjattuja esteettömiä ryhmälomia. Sain hyvät ohjeet ja neuvot siitä, miten pyörätuoli ja sähkömopo viedään koneessa mukana. Toki olisin määränpäässäkin voinut vuokrata sähkömopon tai sähköpyörätuolin. Varasin kohteeseen myös suihkutuolin ja sähköisen sängyn sekä kaiteellisen invavessan. Lentokentällä matkanjärjestäjä huolehti saattopalveluista sekä kenttä- ja hotellikuljetuksista.

Sukellusta ja shoppailua Vieressäni lennolla istuu kaveri, jolla on afasia. Hänellä on vaikeavammaisten tulkkipalveluna Kelan kustantama puhetulkki mukana. Seurustelu käy hyvin tulkin välityksellä. Ihmettelen, miten hän jaksaa tulkata koko reissun ajan, mutta minulle paljastuu, että mukana onkin kaksi puhetulkkia, jotka vuorottele-

Esteettä ulkomaille Eri kulttuureissa esteettömyys saatetaan ymmärtää eri tavoin ja kohteissa voi olla suuriakin eroja. Matkatoimistoilla on vaihtelevasti tietoa esteettömistä kohteista. Etenkin ensikertalaisen kannattaa lähteä valmismatkalle. Hyvän esikatsauksen saa etsimällä tietoa verkosta hakusanoilla: matkatoimisto esteetön matkailu. Matkaa suunniteltaessa kannattaa muistaa seuraavat asiat: Esteettömyys edellyttää koko palveluketjun esteettömyyttä shu * tte r s lähtöpisteestä perille. to * Esteettömyys on myös palvelua. * Ensikertalaiselle matkanjohtaja on tärkeä henkinen tuki. * Terveydenhuoltopalvelut kannattaa selvittää etukäteen. Niitä tarvitaan. * Matkanjohtajalla on kielitaito ja kulttuurintuntemus ja hän pystyy selvittämään apuväline- ym. tarpeet. * Tulkin tai avustajan voi saada mukaan. Kannattaa selvittää, mistä apu järjestyy, kuka maksaa ja kuka tekee mitäkin. Tulkki ei ole henkilökohtainen avustaja. ck

vat. Ymmärsin nyt, että myös kommunikaation esteet voi näin ylittää. Yhdellä kaverilla on mukana oma henkilökohtainen avustaja. No, minä en avustajaa aio kaivata, vaan pärjään kyllä itsekin, kunhan en kiirehdi ja varaan toimiin riittävästi aikaa. Eniten kaipaan uimista Atlantin aalloilla, sillä uiminen on intohimoni. Olen ajatellut myös kokeilla sukeltamista, sillä paikan päällä on vammaissukeltamiseen perehtynyt yritys, joka järjestää sukellusmatkoja. Tietysti aion myös ajella sähkömopollani kaupungin rantabulevardeilla, shoppailla liikkeissä, nauttia fiiliksestä ja hyvästä ruoasta. Kaksi viikkoa kului nopeasti Teneriffalla. Kokeilin sukellusta ja kävinkin kaksi kertaa sukeltamassa turvallisesti. Lisäksi Vistaksen esteetön ranta ja avustava henkilökunta saattelivat minut melkein joka päivä Atlantin aaltoihin ja auttoivat pois, kun halusin palata uintiretkiltäni. Ohjattuja retkiä, aamujumppia ja roppakaupalla vertaistukea kanssamatkustajilta. Kokemuksesta voimaantuneena palaan ensi vuonna uudelleen. Tai ehkäpä lähdenkin jo omatoimilomalle. Unelmistani tuli sittenkin totta. Voin edelleen matkustella esteettömästi ja saada uusia kokemuksia. Hyvä, että järjestetään tällaisia matalan kynnyksen matkoja, joissa pääsee kokeilemaan omia siipiään.

Kolme kovaa 1.

Matkavakuutukset – tarkista, että vakuutukset ovat kunnossa ja että mahdolliset krooniset sairaudet, esimerkiksi epilepsia, ovat kunnolla hoidossa. Tarkista myös vakuutusehdot. Henkilökohtaiset varusteet – liikkumisen apuvälineiden arviointi, esteettömän liikkumisen ja kommunikointivalmiuksien arviointi. Siirrot ja kuljetukset – liikkuminen eri pisteiden välillä kannattaa varmistaa ja varata etukäteen.

Asiantuntija: Risto Lappalainen Aivoliitosta

Risto Lappalainen

Nimimerkki Kikka

Mereen pääsee pulahtamaan avustajien saattelemana. AVH 2/2016

Mutkaton tie neuroliikkujaksi Neuroliikkuja-hankkeessa selvitettiin, miten neurologista sairautta sairastava tai sen seurauksena vammautunut henkilö pystyisi harrastamaan terveyttänsä edistävää liikuntaa haluamallaan tavalla vaivattomasti ja turvallisesti. Vastauksia etsittiin hankkeen pilottikunnissa: Turussa, Loimaalla, Paimiossa ja Uudessakaupungissa. Tavoitteena oli helpottaa kohderyhmälle suunnatun liikuntaneuvonnan ja monipuolisen ryhmäliikunnan toteuttamista paikallistasolla. Hankkeessa kerättyä tietoa hyödynnettiin muun muassa liikunnan ohjaus- ja neuvontatyössä toimivien kouluttamisessa. Hankkeen aikana järjestettiin useita seminaareja liikunta-alan ammattilaisille ja alan yhdistysten vapaaehtoisille toimijoille. Neuroliikunnan kehittämistyön lähtökohtana ovat neuroliikkujan yksilölliset tarpeet. Myös turvallisuus ja mielekkyys ovat tärkeässä osassa. Päämääränä on motivoida, neuvoa ja tarjota kullekin oikea-aikaista ja sopivaa liikuntaa. Paras lopputulos liikkujan kannalta syntyy moniammatillisesti toteutetun

AVH 2/2016

Sydän 2016 -messut 24.9. Finlandia-talolla

saumattoman palveluketjun myötä, jossa asiakas – neuroliikkuja – on kingi. Hankkeen verkkosivuilta www. neuroliikkuja.fi löytyy tietoa liikunnan suunnittelusta, toteuttamisesta, soveltamisesta, mahdollisista apuvälineistä jne. Sivut palvelevat sekä liikkujaa että hänelle liikuntaneuvontaa antavaa tai toimintaa järjestävää tahoa. Neuroliikkujana taivaltaan aloittavalle paras kannustus on sivustolta löytyvä kirjanen Tarinoita neuroliikunnasta. Siinä on elämänmakuisia kokemustarinoita jo liikkuvien ihmisten kertomina. Ne, jos mitkä, vähentävät esteitä lähteä mukaan liikkumaan. Kirjasen voi tulostaa sivuilta itselleen. Valtakunnalliset NV-järjestöt ja pilottipaikkakunnilla toimivat paikallisyhdistykset olivat yhteistyökumppaneita Turun ammattikorkeakoulun hankkeessa Neuroliikkuja paikallistasolla 2013–2015: Neurologisesti sairaiden ihmisten liikuntapalveluketjun kehittämishanke Turun seudulla. Hanketta rahoitti opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Kansaneläkelaitos.

Messujen teemana on Terveyden 3ottelu, joka kannustaa ottamaan terveydestä mittaa. Lajeina ovat kokonaiskolesteroli, verenpaine ja painonhallinta. Terveysklinikalla opetetaan muun muassa pulssin tunnustelu, verenpaineen oikeaoppinen mittaaminen, mitataan kolesteroliarvoja ja opastetaan sydänterveyteen liittyvissä asioissa. Päivän aikana on myös asiantuntijaluentoja ja tietoiskuja. Tapahtuma on yleisölle avoin. Messujen järjestäjänä on Etelä-Suomen Sydänpiiri yhdessä paikallisten sydänyhdistysten kanssa. Lue lisää: www.etelasuomensydanpiiri.fi

Carita Sinkkonen

Eurooppalaisen Vammaiskortin tavoitteena on lisätä vammaisten ihmisten mahdollisuuksia aktiiviseen elämään, harrastuksiin ja liikkumiseen Suomessa ja muissa Euroopan maissa. Yhtenäinen kortti helpottaa myös matkustamista Euroopan sisällä. Suomessa hanketta koordinoi Kehitysvammaisten palvelusäätiö yhdessä kuuden muun järjestön sekä sosiaali- ja terveysministeriön, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Kelan kanssa. Myös Aivoliitto on mukana hankkeessa. Tavoitteena on, että kortti otetaan käyttöön lähivuosien aikana. Vammaiskortista voi keskustella Facebookissa ja Twitterissä tunnisteella #vammaiskortti.

Yhdenvertaisuus, osallisuus, aktiivisuus

VAMMAISKORTTI

Eurooppaan suunnitteilla yhteinen vammaiskortti

Vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus uudistui Kelan järjestämä vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus muuttui vaativaksi lääkinnälliseksi kuntoutukseksi 1.1.2016. Muutoksen jälkeen vaativan kuntoutuksen asiakkuus ei vaadi enää korotettua tai erityis-, hoito- tai vammaistukea. Aivoverenkiertohäiriön sairastaneen on mahdollista päästä kuntoutukseen aikaisempaa nopeammin Kelan rahoituksella. Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen asiakas on henkilö * joka on alle 65-vuotias * joka ei ole julkisessa laitoshoidossa * jolla on sairauteen liittyvä suoritus- ja osallistumisrajoite * jonka suoritus- ja osallistumisrajoite on niin suuri, että hänellä on sen vuoksi huomattavia vaikeuksia arjen toiminnoista suoriutumisessa ja osallistumissa kotona, opiskelussa, työelämässä tai muissa elämäntilanteissa. * jonka rajoite aiheuttaa vähintään vuoden kestävän kuntoutustarpeen. Lisätietoja: www.kela.fi

Itsehoitolääkekin on lääke Valtaosa suomalaisista tietää, että myös itsehoitolääkkeet voivat aiheuttaa haittoja, mutta moni suhtautuu niiden annosteluun huolettomammin kuin reseptilääkkeiden annosteluun, ilmenee Apteekkariliiton teettämästä tuoreesta tutkimuksesta. Etenkin nuoret ja nuoret aikuiset pitävät itsehoitolääkkeitä turvallisempina kuin reseptilääkkeitä, vaikka ne sisältävät usein samoja vaikuttavia aineita kuin reseptilääkkeet, mutta niitä myydään vain pienemmissä pakkauksissa. Valtaosa suomalaisista tietää, että itsehoitolääkkeet voivat aiheuttaa haittoja. Neljä kymmenestä ei kuitenkaan osaa ottaa kantaa siihen, ovatko ne turvallisempia kuin reseptilääkkeet. Joka kuudes suomalainen on sitä mieltä, että itsehoitolääkkei-

Shutterstock

den annostelu ei ole niin tarkkaa kuin reseptilääkkeiden. – Voi olla, että itsehoitolääke-termi sinällään luo liiankin turvallista mielikuvaa viestiessään omin päin tapahtuvasta hoidosta. Itsehoitolääke on lääke siinä missä reseptilääkekin, ja se pitäisi hankkia aina farmaseutin arvion perusteella, sillä virheellisesti valittu tai käytetty itsehoitolääkekin voi olla haitallinen tai jopa vaarallinen, Apteekkariliiton puheenjohtaja, apteekkari Marja Ritala muistuttaa.

YK:n vammaissopimus voimaan myös Suomessa Vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus tuli voimaan Suomessa kesäkuun alussa. Vammaisten henkilöiden oikeuksista tehdyllä yleissopimuksella luodaan sen sopimuspuolille velvollisuus edistää, suojella ja taata kaikille vammaisille henkilöille täysimääräisesti ja yhdenvertaisesti heidän ihmisoikeuksiensa ja perusvapauksiensa toteutuminen.

Yleissopimuksella vahvistetaan vammaisten henkilöiden oikeuksien asemaa nimenomaan oikeudellisesti velvoittavina ihmisoikeuksina samoin kuin valtion velvollisuutta toimia näiden oikeuksien edistämiseksi. Yleissopimuksen johtavana periaatteena on syrjinnän kielto.

Uutisia ja ajankohtaista asiaa kuvilla tuettuna Selkosanomien verkkolehdessä julkaistaan selkokielisiä uutisia nyt myös kuvilla tuettuna. Uusi osio tarjoaa ajankohtaista tietoa ja uutisia kaikille, jotka hyötyvät kielen havainnollistamisesta piirroskuvien avulla. Kuvilla tuettuja uutisia julkaistaan parin viikon välein kahdesta

kolmeen uutista kerrallaan. Uutisten kieli on helppoa selkokieltä, ja tekstit voi myös kuunnella ääneen luettuina. Käy tutustumassa: www.selkosanomat.fi/kuva

AVH 2/2016

Elintapaohjauksella on vaikutusta Aivoinfarktin merkittävimmät riskitekijät ovat toisiinsa linkittyneitä elintapatekijöitä. Niihin voi jokainen itse vaikuttaa. Anne Oikarisen väitöstutkimuksessa tehostettiin työikäisten aivoinfarktipotilaiden elintapaohjausta sairaalassa. Terveellisempiin elintapoihin sitoutumisen vaikutusta seurattiin vuoden ajan sairastumisesta. Neurologisen osaston sairaanhoitajia koulutettiin ja potilaiden kanssa käytiin läpi riskitekijöihin liittyviä elintapoja ja niiden yhteyttä uudelleen sairastumiseen. Ohjaus toteutettiin potilaslähtöisesti ja vuorovaikutteisesti. Tehostetusta elintapaohjauksesta oli hyötyä lyhyellä aikavälillä liittyen painonhallintaan sekä tupakoinnin vähentämiseen ja lopettamiseen. Ryhmien välille muodostui merkitsevä ero perheeltä ja ystäviltä

sekä sairaanhoitajilta saadun tuen määrässä, minkä on tutkimuksessa todettu olevan yhteydessä parempaan sitoutumiseen. Vuoden kuluttua ryhmien välillä ei kuitenkaan ollut merkitsevää eroa elintavoissa. Huomattavaa oli sairaanhoitajilta saadun tuen merkitys ja sen kiistaton yhteys elintapaohjauksen laatuun. Tulokset osoittavat, että sairaalavaiheen elintapaohjauksella on merkitystä aivoinfarktipotilaiden elintapamuutokseen sitoutumisessa, mutta ohjauksen jatkuvuudelle on tarve kotiutumisen jälkeenkin. Tuloksia voidaan hyödyntää uudenlaisten innovatiivisten ohjausmenetelmien kehittämisessä. Jopa 80 % uusista aivoinfarktitapauksista voitaisiin ehkäistä, jos potilaat sitoutuisivat terveellisempiin elintapoihin aivoinfarktin jälkeen. Vaikka suomalaisten työikäisten

elintavat ovat monessa suhteessa kehittyneet parempaan suuntaan, sairastuvien määrän arvioidaan kasvavan. Ravitsemustottumukset ovat muuttuneet terveellisimmiksi ja tupakointi on vähentynyt, mutta toisaalta kolesterolitaso on uudelleen noususuuntainen, ylipaino on vakava ongelma ja alkoholinkulutus on tasaisesti kasvanut. Anne Oikarinen: Riskitekijöihin kohdistuvan elintapaintervention vaikutukset aivoverenkiertohäiriöpotilaiden elintapaohjauksen laatuun ja elintapamuutokseen sitoutumiseen. Oulun yliopisto 2016.

Avioero saattaa altistaa aivoverenvuodoille Avioeron tiedetään suurentavan monien sydänoireiden vaaraa. Tuoreen japanilaistutkimuksen perusteella sama koskee myös aivoverenvuotoja ja muita aivoverenkierron häiriöitä. Tulosten perusteella miesten ja naisten riski sairastua aivoverenkiertohäiriöön kasvaa avioeron jälkeen noin 30 prosenttia. Osallistujat olivat olleet naimisissa viisi vuotta ennen tutkimusajankohtaa. Tutkimus julkaistiin Stroke-lehdessä. Uutispalvelu Duodecim

Shutterstock

AVH 2/2016

Aamuverenpaine on hyvä riskimittari Heti heräämisen jälkeen kotona mitattu verenpainelukema saattaa kertoa potilaan terveysriskeistä enemmän kuin lääkärin vastaanotollaan mittaamat lukemat. Korkea aamuverenpaine liittyy suurentuneeseen sepelvaltimotaudin ja aivoverenkiertohäiriöiden riskiin, japanilaistutkimus osoittaa. Tutkimuksessa seurattiin 22 000 hoitoa saavaa, keskimäärin 65-vuotiasta verenpainepotilasta kahden vuoden ajan. Heillä todettiin yhteensä 130 aivoverenkiertohäiriötä ja 120 sydäninfarktia tai muuta sepelvaltimotautioiretta. Aivoverenkiertohäiriöitä ja sydänoireita todettiin noin kuusi kertaa enemmän niillä potilailla, joiden systolinen verenpaine oli aamulla yli 155 mmHg kuin sellaisilla potilailla, joiden aamuverenpaine oli alle 130 mmHg. Lääkärin vastaanotolla mittaamat korkeat verenpainelukemat ennustivat nekin tulevia oireita, mutta yhteydet eivät olleet yhtä selkeitä. Vaikuttaakin siltä, että lääkärin vastaanotolla tai sairaalassa mitattu verenpaine voi aliarvioida korkeaan verenpaineeseen liittyviä riskejä. Tutkimus julkaistiin Journal of the American College of Cardiology -lehdessä. Uutispalvelu Duodecim

Verenpaine- ja kolesterolilääkkeiden laiminlyönti lisää kuolemanriskiä Lääkkeet ovat tärkeitä pitkäaikaissairauksien hoidossa. Silti harmillisen moni potilas jättää lääkkeensä ottamatta. Tuoreen suomalaistutkimuksen mukaan tämä voi lyhentää potilaiden elinikää. Tutkimuksessa selvitettiin kolesteroli- ja verenpainelääkitysten noudattamisen ja aivoverenkiertohäiriöistä aiheutuvien kuolemien yhteyttä seuraamalla 58 000 yli 30-vuotiasta kolesteroliongelmaista ja yhtä montaa tervettä verrokkia lähes kuuden vuoden ajan. 530 potilasta menehtyi sen aikana aivoverenkiertohäiriöön. Tutkijat selvittivät rekistereistä, kuinka hyvin potilaat olivat noudattaneet kolesterolilääkitystään. Lääkityksen laiminlyöneiden kuolleisuus havaittiin 1,3–2 kertaa suuremmaksi kuin niiden potilaiden, jotka olivat ottaneet lääkkeensä. Vastaava yhteys havaittiin kolesterolipotilailla, joilla oli myös verenpainelääkitys. Molempien lääkitysten laiminlyönti kasvatti riskin menehtyä seurannan aikana yli 7 kertaa suuremmaksi.

Shutterstock

Lääkityksen laiminlyöntiin on vaikea löytää ratkaisua. Yksi keino voisi olla muistutustekstiviestien lähettäminen potilaille. Hiljattain tehdyssä tutkimuksessa noin 70 prosenttia potilaista otti lääkkeensä tekstiviestien ansiosta. Tutkimus julkaistiin Journal of the American College of Cardiology -lehdessä. Uutispalvelu Duodecim

Liikunta pidentää verenpainepotilaan elämää Verenpainetautia potevat voivat pidentää elinikäänsä harrastamalla säännöllisesti liikuntaa, yhdysvaltalaistutkimus vahvistaa. Liikunnan hyödyt on tiedetty ennenkin, mutta tutkimuksissa liikuntaharrastuksista on yleensä vain kysytty potilailta. Nyt fyysinen aktiivisuus mitattiin aktiivisuusmittareilla, joten tulokset ovat luotettavampia. Tulosten perusteella jokainen tunnin lisäys päivittäisessä fyysisessä aktiivisuudessa pienensi noin 20 prosenttia riskiä menehtyä seitsen-

vuotisen seurannan aikana. Eniten liikkuvien kuolleisuus oli seurannan aikana yli 40 prosenttia vähäisempää kuin vähiten liikkuvien. Liikunta ja fyysinen aktiivisuus esimerkiksi alentaa verenpainetta, lievittää tulehdustiloja ja parantaa verisuonten toimintakykyä. Tulokset korostavatkin liikunnan merkitystä verenpaineongelmaisten hoidossa. Tulokset julkaistiin Journal of Hypertension -lehdessä. Uutispalvelu Duodecim AVH 2/2016

JUTTU-TUPA-KURSSIT AFAATTISILLE HENKILÖILLE SYKSYLLÄ 2016 Suomenkieliset Juttu-tupa-kurssit Espoo

Rauma / uusi kurssi

Espoon työväenopisto, Adjutantinkatu 1, Mäkkylä. Maanantaisin 12.9.–28.11. klo 9.30–12.00. Ilmoittautuminen 17.8. alkaen kansliaan p. 020 692 444 tai internetissä.

Rauman kansalaisopisto, Aittakarinkatu 10. Keskiviikkoisin 5.10.–30.11. klo 9.30–12. Ilmoittautuminen 30.8. alkaen p. 02 834 4515 tai www.rauma.fi/kansalaisopisto.

Espoo

Rovaniemi

Espoon työväenopisto, Suvela, Suvis. Sokinsuonkuja 4. Torstaisin 15.9.–1.12. klo 9.30–12. Ilmoittautuminen: Katso edellinen.

Kurssi tauolla.

Helsinki A ja B Helsingin suomenkielinen työväenopisto Helsinginkatu 26, 4 krs. Perjantaisin 6.9.–15.11. klo 10–12.15. A) Karhuluokka, B) Helsinginsali. Tiedustele vapaita paikkoja krista.hoffstrom@aivoliitto.fi tai p. 050 453 3301.

Linnalan setlementti, Pappilankatu 6 (Linnalan sisäpiha). Keskiviikkoisin 14.9.–30.11. klo 11–13. Ilmoittautuminen etukäteen 31.8. mennessä p. 040 680 3831.

Helsinki C

Seinäjoki

Helsingin suomenkielinen työväenopisto, Stoa, Turunlinnantie 1, luentosali. Tiistaisin 6.9.–15.11. klo 9.15–11.45. Tiedustele vapaita paikkoja krista.hoffstrom@aivoliitto.fi tai p. 050 453 3301.

Seinäjoen kansalaisopisto, Vapaudentie 83. Keskiviikkoisin 7.9.–30.11. Aamupäivä klo 10–12.15, iltapäivä klo 12.30–14.45. Muutama paikka vapaana. Tiedustelut p. 044 425 5319.

Jyväskylä

Suomussalmi

Jyväskylän kansalaisopisto, Vapaudenkatu 39–41. Tiistaisin 24.10.–5.12. klo 14.15–16. Ilmoittautuminen p. 014 266 0107 tai www.jyvaskyla.fi/kansalaisopisto.

Kianta-Opisto, Ämmän kamari, Tietäväisenkatu 1. Torstaisin 8.9.–1.12. klo 9.30–12. Ilmoittautuminen 4.8. alkaen p. 044 777 3157, opiston toimistoon Suomussalmen kunnantalolla, Kauppakatu 20 B-porras II krs. (B-portaassa on hissi) tai netissä www.suomussalmi.fi/kianta-opisto.

Kajaani Kaukametsän opisto, Koskikatu 2–4, kokoustila. Tiistaisin 20.9.–20.12. klo 13.30–17. Ilmoittautuminen 13.6. alkaen www.kaukametsa.fi kurssinumerolla 160004 tai p. 08 6155 2381.

Kouvola / uusi kurssi

Savonlinna

Tampere Tampereen työväentalo, Seminaarisali (4. kerros, tilaan esteetön pääsy), Hämeenpuisto 28 D. Tiistaisin 6.9.–15.11. klo 17.15–19.30. Ilmoittautuminen ja tiedustelut 23.8. alkaen p. 044 553 8445.

Kouvolan kansalaisopisto, Salpausselänkatu 38 B, luokka 4 (luokkaan pääsee pyörätuolilla). Torstaisin 29.9.–1.12. klo 13–15. Ilmoittautuminen 8.8. klo 10 alkaen www.kouvolankansalaisopisto.fi, puh. 020 615 4116 tai opiston toimistoon.

Turku

Kuopio

Turku

Puistokartano, D164 Teoria, Puistokatu 20. Tiistaisin 6.9.–29.11. klo 10.–11.45. Ilmoittautuminen 16.5. klo 10 alkaen netissä www.opistopalvelut.fi/kuopio tai puhelimella p. 017 184 711 (avoinna: ma-ti, to-pe 10–14, ke 12–17.30).

Aivoliiton kehittämisryhmät, Erityisosaamiskeskus Suvituuli, Suvilinnantie 2. Tiistaisin 30.8.–13.12. klo 9–12 ja klo 13–16. Tiedustelut p. 050 597 7663.

Lahti

Vantaan aikuisopisto/Myyrinki, Vaskivuorentie 10 B, 3 krs, teorialuokka. Maanantaisin 26.9.–28.11. klo 10–12.30. Ilmoittautuminen 17.8. klo 13 alkaen paikanpäällä opistotalolla, Lummetie 5 ja Myyringissä, Liesitori 1 (17.8. klo 13–15), p. 09 8392 4342 tai internetissä.

Wellamo-opisto, Lahden Aikuiskoulutuskeskus, Kirkkokatu 16, luokka 104. Tiistaisin 27.9.–13.12. klo 13–15.30. Ilmoittautuminen ensimmäisellä kurssikerralla. Tiedustelut mari.yla-sankola-peltola@wellamo-opisto.fi tai p. 050 398 5850.

Turun suomenkielinen työväenopisto, Kaskenkatu 5, luokka 206. Maanantaisin 12.9.–14.11. klo 9–11.30. Ilmoittautuminen 23.5. klo 11 alkaen www.turuntyovaenopisto.fi tai p. 044 907 4729.

Vantaa

Ylivieska

Lappeenranta

Aikataulu tarkentuu myöhemmin.

Etelä-Karjalan kansalaisopisto, Pohjolankatu 27. Maanantaisin 12.9.–28.11. klo 9–11.15. Tiedustele vapaita paikkoja p. 044 566 4553.

Svenskspråkiga kurser

Lohja

Helsingfors

Hiiden Opisto, Luokka 3, Karstuntie 6. Tiistaisin 6.9.–29.11.2016 klo 9.30–12.00. Info ja ilmoittautuminen Hiiden Opisto, Karstuntie 6 tiistaina 23.8. klo 9.30–11 tai p. 019 369 1498.

Mustasaari Mustasaaren aikuisopisto, Koulutie 1. Keskiviikkoisin 7.9.–30.11. klo 10–11.30 Ilmoittautuminen p. 06 327 7261, aikuisopisto.mustasaari.fi tai ensimmäisellä kurssikerralla.

Helsingfors Arbis, Sturegatan 2, rum 122. Torsdagar 8.9.–24.11. kl. 10–12.15. Anmälning i samband med första kursgången eller till Arbis kansli. Fyra gånger per termin lagar vi mat i Arbis kök. Separat anmälning till matlagningen.

Jakobstad Jakobstads svenska arbetarinstitut, Storgatan 10. Måndagar kl 13–15.15 under tiden 12.9.–28.11. Anmälningar görs till Jakobstads Arbis.

Korsholm

Nivala

Aikataulu tarkentuu myöhemmin.

Fredagar 9.9.–2.12. kl. 10–11.30. Korsholms vuxeninstitut/språkklassen, Skolvägen 1. Anmälan från och med 18.8., Korsholms vuxeninstitut, tel. 06 327 7261, e-post: vuxeninstitutet@korsholm.fi eller webb: vuxeninstitutet.korsholm.fi.

Pori A ja B

Åbo

Otsolan kansalaisopisto, lk T, Juhana Herttuan katu 16. Torstaisin 15.9.–24.11. A) klo 12–14.15, B) klo 14.30–16.45. Tiedustelut ja ilmoittautumiset p. 044 564 0962.

Åbo svenska arbetarinstitut, Kaskisgatan 5, 2 våningnen, rum 203. Måndagar kl 12.45–15.45, under tiden 19.9.–21.11. Anmälan senast 9.9. tel. 044 907 4737 eller www.aboarbis.fi.

Porvoo / uusi kurssi

Närpes, Raseborg

Aikataulu tarkentuu myöhemmin.

Oulu

Linnajoen koulu, Edelfeltinbulevardi 2. Tiistaisin 13.9.–29.11. klo 17.30–20. Ilmoittautuminen 27.6. klo 12 alkaen p. 040 489 9676, p. 040 489 9677 tai p. 040 097 8918, www.porvoo.fi/kansalaisopisto tai suoraan toimistoon (ma-to klo 9–17).

www.aivoliitto.fi 38

AVH 2/2016

Vi informerar om tidtabellen senare. ”Vertaistuki. Siellä tapaa muita sairastuneita”

”Koko ajan minä edistyn”

”On hyvä lähteä kotoa liikkeelle, se laajentaa arkielämää”

Toimintaterapeutti vinkkaa Liukuesteen monet mahdollisuudet Liukuesteitä voi käyttää monipuolisesti arjen eri tilanteissa.

Liukueste toimii esimerkiksi halvaantuneen käden tukena ruokaillessa. Liukueste myös muistuttaa, että käsi on syytä pitää näkösällä. Lautasen alla liukueste pitää lautasen paikallaan.

Tällä palstalla jaetaan hyväksi koettuja käytännön vinkkejä arkeen. Jos olet törmännyt sairastumisen jälkeen johonkin ongelmalliseen tilanteeseen ja löytänyt siihen hyvän ratkaisun, voit jakaa sen tällä palstalla muiden kanssa. Jos sinulla on ammattihenkilönä hyviä käytännön ideoita, vinkkaa siitä myös meille. Lähetä postia: pirjo.laine@aivoliitto.ﬁ tai kirsi.lukka-aro@aivoliitto.ﬁ

Tuliaisia mökille! Myös seisoen työskennellessä liukuestealusta toimii hyvänä tukeutumisen apuna.

Vie tuliaiseksi tai anna lahjaksi Finlaysonin kesäisiä tuotteita. Tilava toilettilaukku nyt 25 € Näppärä meikkipussi vain 15 € Kaunis penaali 9,90 €

25 2 €€

norm. 39 €

15 2 €€

norm. 29 €

2€ € 9,90

Sängystä ylös noustessa kuivat jalkapohjat liukuvat usein lattiaa pitkin, jolloin nouseminen vaikeutuu. Liukueste lattialla helpottaa nousemista.

Tarjoukset voimassa 30.6. asti, tai niin kauan kuin tuotteita riittää. Tilaa omasi verkkokaupasta, sähköpostilla tai puhelimitse: www.neuroliitto.fi/verkkokauppa avaintuotteet@neuroliitto.fi p. 040 774 0123 Tuotto MS-tautia ja harvinaisia neurologisia sairauksia sairastavien hyväksi.

AVH 2/2016

Mielikin tarvitsee hoivaa Mirja Sinkkosen Mielen hoiva -kirja nostaa esiin myötätunnon ja lohdutuksen tärkeyden. Välittäminen, jakaminen ja rinnalla olo ovat mielen hoivaa, jota kaikki tarvitsemme ja voimme osoittaa toisillemme. Toisen ihmisen läsnäolo ja kanssakulkijuus antavat voimia ja tukevat elämän vaikeuksissa. Myötätunto ja auttaminen ovat ajankohtaisia asioita juuri nyt, kun turvapaikanhakijoita virtaa maahamme. – Mikä saa jotkut hakeutumaan auttajiksi ja toiset välttämään sitä? Jos on itse kokenut saaneensa vaikeassa elämäntilanteessaan apua, ei edes mieti asiaa, vaan ryhtyy toimimaan, psykologi ja psykoterapeutti Mirja Sinkkonen pohtii. – Kykyä kokea ja osoittaa myötätuntoa on pidetty ihmisyyden kruunaavana ominaisuutena, mutta monet eläimetkin osaavat myötäelämisen taidon, Mirja Sinkkonen huomauttaa. – Toisen huomioiminen on tärkeää, mutta itseäkin pitäisi muistaa helliä ja hoivata, puhua itselle kauniisti ja kohdella hyvin. Oman mielen hoivaaminen on yhtä merkityksellistä kuin kehonkin hoiva, Sinkkonen kirjoittaa. Suru ja masennus ovat kaksi keskeistä tilaa, joissa tarvitaan lohdutusta ja toisen rinnalla oloa. Menetykset ja pettymykset, luopumiset

Vastapoimittua

ja sosiaalisen yhteisön ulkopuolelle jääminen koetaan paitsi tunteina, myös fysiologisina tiloina. Monet potevat kevätmasennusta. Aina lohdutuksen tarpeelle ei hahmotu ilmeistä ulkoista syytä, vaan paha olo voi nousta esiin, vaikka aurinko paistaisi ja ulkoisesti kaikki olisi hyvin. Joskus syy taas on ilmeinen ja tuen tarve helppo hahmottaa. Mirja Sinkkonen on psykologi, psykoterapeutti ja psykoterapiakouluttaja. Hän on kirjoittanut useita teoksia, mm. Naisen aika (2013) ja Naisen itsetunto (2004). Mirja Sinkkonen, Mielen hoiva – Myötätunto ja lohdutus voimavaraksi. 134 s. Kirjapaja 2016.

Ulla Karlström ja Cecilia Lundin toimittama Vastapoimittua -kirja on tietoteos jokaiselle, joka haluaa saada metsän ja puutarhan sadon talteen parhaalla mahdollisella tavalla. Kirja sisältää perusteellisesti testatut ja selkeästi esitetyt ohjeet erilaisiin säilöntämenetelmiin ilmakuivauksesta aina maitohappokäymiseen ja etikkasäilöntään. Teos kertoo myös, mitkä säilöntämenetelmät sopivat parhaiten millekin lajille ja kuinka kauan eri menetelmillä valmistetut ruokasäilykkeet säilyvät. Kirja tarjoaa myös reseptit hilloihin, marmeladeihin, mehuihin, hyytelöihin, likööreihin ja moniin muihin marja- ja hedelmäherkkuihin. Tekijät ovat ruotsalaisia ruokatoimittajia. Ulla Karlström ja Cecilia Lund: Vastapoimittua. Ota talteen marjat, hedelmät, sienet ja vihannekset. Minerva 2016.

Ameriikan raitilla Antti Tuurin uusi matkakirja Ameriikan raitilla vie siirtolaisten jäljille Yhdysvaltoihin ja Kanadaan – suuri joukkoliike koskettaa yhä lukuisia suomalaisia. Antti Tuuri kiinnostui isoisiensä Amerikan vaiheista ja ryhtyi tutkimaan siirtolaisuutta 1980-luvulla. Hän kulki Pohjois-Amerikan mannerta Floridasta Yellowknifeen ja New Yorkista Los Angelesiin pohjanmaalaisia siirtolaisia haastatellessaan, tapasi sukulaisia ja sai uusia 40

AVH 2/2016

ystäviä. Matkojen tuloksena Tuuri kirjoitti neljä kirjaa Amerikan mantereelta. Ameriikan raitilla kertoo muutoksesta, jonka hän näki neljännesvuosisadassa tapahtuvan, värikkäistä kokemuksista ja mielenkiintoisista siirtolaiskohtaloista. Ja uudesta mummosta, joka löytyi Sudburystä. Antti Tuuri: Ameriikan raitilla. Otava 2016.

Kirjastonhoitajana toimi Päivi Seppä-Lassila.

Pienet harmaat aivosolut – Maailma kuuluisan salapoliisin silmin Herkullinen kokoelma maailman kuuluisimman salapoliisin, Hercule Poirotin, lausahduksia elämän eri aloilta. Kirjan on toimittanut David Brawn. Kokoelmaan sisältyvät Agatha Christien artikkelit vuodelta 1938 Poirotin hahmon synnystä ja heidän välisestään suhteesta. ”Jos pieniä harmaita aivosoluja ei harjoita, ne ruostuvat” - Aikataulukon arvoitus ”Jokainen murhaaja on todennäköisesti jonkun vanha ystävä. Mutta tunnetta ja järkeä ei voi sekoittaa.” Stylesin tapaus ”Voin ihailla täydellistä murhaa, voin ihailla myös tiikeriä - tuota loistavaa raidallista petoa. Mutta ihailen sitä häkin ulkopuolelta. En mene häkkiin sisälle.” - Kortit pöydällä Agatha Christie (1890–1976) on eittämättä kuuluisin dekkarirouva. Hän

Selkokielinen opas retkeilytaidoista

loi englantilaisen salapoliisiromaaniperinteen, jonka jalanjälkiä monet tallaavat vielä tänäkin päivänä. Agatha Christie, David Brawn (toim.): Pienet harmaat aivosolut. Poirotin parhaat mietelauseet. WSOY 2016 (kirja ja e-kirja).

Joka kodin raivausopas – ja sillä siisti :)

Onko tavaroita kotona aivan liikaa? Mahtuuko sinne sekaan enää ollenkaan? Mihin kaikki hankitut tavarat oikein mahtuvat? Elina Alasentien Joka kodin raivausopas – ja sillä siisti -kirjassa esitellään kahdeksankohtainen reitti tavaroiden raivaukseen ja järjestämiseen tehokkaasti ja innostavasti. Ylimää-

räisestä tavarasta halutaan nyt päästä eroon kiihtyvällä tahdilla ja uuden hankkimistakin pakoilee yhä suurempi määrä kuluttajia. Tavarasta on tullut uusi ”läski” ja tavaramäärien vähentämisestä on tulossa uusi muoti-ilmiö niin ekohenkisten kuin yksinkertaisempaa elämää tavoittelevienkin keskuudessa. Joka kodin raivausopas auttaa, opastaa ja kannustaa pienempään tavaramäärään siirtymisessä ja sen järjestämisessä. Elina Alasentie on ammattijärjestäjä ja toiminut Suomen ammattijärjestäjät ry:n puheenjohtajistossa muutaman vuoden. Hän on koulutukseltaan ympäristötieteilijä, opettaja ja ammattijärjestäjä. Elina Alasentie: Joka kodin raivausopas – ja sillä siisti. Kustannusosakeyhtiö Paasilinna 2016.

Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry on julkaissut selkokielisen oppaan retkeilyyn. Oma Reppu -kirja on tarkoitettu luonnosta ja retkeilystä kiinnostuneille ihmisille, joille suomi on vieras kieli tai joiden on muusta syystä johtuen vaikea ymmärtää yleiskieltä ja erityissanastoa. Oma Reppu - kirjan toivotaan päätyvän 450 sisupartiolaisen luettavaksi. Sisupartiolaisia ovat partiolaiset, jotka tarvitsevat erityistä tukea partiossa vamman tai pitkäaikaissairauden tai muun ominaisuuden takia. Sisupartiossa tarvitaan aikuisen tukea, ja siellä on enemmän ohjaajia kuin muissa ryhmissä. Sisupartiossa sovelletaan partio-ohjelmaa niin, että jokainen voi osallistua toimintaan. Uusi selkokielinen kirja tulee tarpeeseen. – Haluamme, että partio kuuluu kaikille. Tämä kirja auttaa yhä useampaa tutustumaan retkeilyyn ja partioon, kasvatusjohtaja Timo Sinivuori Suomen Partiolaisista toteaa. Kirjassa on tietoa partiosta, retkeilystä ja erilaisille retkille varustautumisesta. Lisäksi kirjassa kerrotaan turvallisuudesta ja luonnosta. Oma Reppu – selkokielinen opas retkeilyyn. Toteutettu Suomen Partiolaisten Taitokirja Repun pohjalta. Kirja on saanut Selkokeskuksen selkokirjallisuuden valtiontukea. Kirja on myynnissä Scandinavian Outdoorissa. AVH 2/2016

AIVOLIITON AJANKOHTAISET

Virpi Lumimäki Aivoliiton Yksi elämä -terveystalkoista kannusti yhdistyksiä osallistumaan Unelmien liikuntapäivään.

AVH 2/2016

huttiin yhdistyksen viestinnästä, vaikuttamistoiminnasta, liikunnasta ja vertaistoiminnasta sekä ajankohtaisista kielellinen erityisvaikeus -asioista kuten Arjen vinkit -projektista. Pienryhmien jälkeen esiteltiin Aivoliiton juhlavuoden 2017 teemaa, joka on aivot ja musiikki. Yhdistysten edustajat ottivat innolla vastaan ehdotuksen Kuorosodan tyyppisestä tempauksesta, joka sittemmin on saanut nimekseen Kuorokimara. Lopuksi saatiin vielä ajankohtaista tietoa Yksi elämä -terveystalkoista.

Aivoliiton ylilääkäri, neurologian professori Risto O. Roine kertoi uutta ja ajankohtaista AVH:n hoidosta.

Markku Liukkonen

Mielenkiintoiset luentojen aiheet herättivät paljon keskustelua.

Markku Liukkonen

Kuutisenkymmentä Aivoliiton jäsenyhdistysten yhdistysaktiivia osallistui Aivot aalloilla -järjestöpäiväristeilylle 7.–8.4. Järjestöpäivät käynnistyivät avajaisluennoilla Turun satamassa Hotel Seaportissa. Aivoliiton ylilääkäri, neurologian professori Risto O. Roine kertoi ajankohtaisia asioita aivoverenkiertohäiriöiden hoidosta. Uutta tietoa kielellisestä erityisvaikeudesta antoi puolestaan lastenneurologian erikoislääkäri Harri Arikka. Luentojen jälkeen siirryttiin m/s Grace -alukselle. Ensimmäinen ilta päättyi maittavaan buffet-illalliseen ja vapaaseen seurusteluun. Perjantaipäivä aloitettiin jakamalla tunnustuspalkinnot kolmelle eniten verenpaineen mittauksia tehneelle yhdistykselle/kerholle viime syksyn kampanjassa. Ylivoimainen ykkössija meni Salon AVH-kerholle, jonka vetäjät ottivat tunnustuksen vastaan ilolla, huumorilla ja kiitollisin mielin. Tunnustusten jakamisen jälkeen Annika Tahvanainen-Jaatinen Opintokeskus Siviksestä alusti hallitustyöskentelyn pelisäännöistä. Aiheesta syntyi värikästä keskustelua ja asiaa käsiteltiin myös luennon jälkeisissä pienryhmissä. Pienryhmissä pu-

Markku Liukkonen

AIVOT AALLOILLA

Kolme eniten verenpaineen mittauksia viime syksyn kampanjassa tehnyttä yhdistystä/kerhoa sai tunnustuspalkinnon.

AIVOLIITON AJANKOHTAISET

istot Aivoliiton toim 4.7.‒31.7. ovat suljettuna ä! Aurinkoista kesä

Virpi Lumimäki

BOCCIAMESTARUUS TURKUUN Carita Sinkkonen

VERRATONTA VERTAISTUKEA NUORTEN TAPAAMISESSA

Aivoliiton boccian mestaruus ratkottiin 13.5. Porvoossa. Kisoja isännöi Porvoon AVH-kerho yhdessä Porvoon eläkkeensaajien kanssa. Mukana oli yhdeksän joukkuetta. AVH-nuorten valtakunnallinen tapaaminen Siuntiossa huhtikuussa keräsi nuoria ympäri Suomen. Viikonlopun teemana oli ystävyys ja tärkein anti verraton vertaistuki. Seuraava tapaamien on suunnitteilla Oulun seudulle syksyllä 2016.

Mestaruuden voitti Turun seudun AVH-yhdistyksen 2. joukkue. Voittajajoukkueessa pelasivat Aune Karppinen, Jukka Lehesaari ja Lauri Leikas. Hopealle sijoittui Pirkanmaan AVH-yhdistys ja pronssille Porvoon AVH-kerho.

Tule mukaan laulamaan - KUOROKIMARA Ensi vuonna 40 vuotta täyttävän Aivoliiton juhlavuoden teema on Aivot ja musiikki. Teemaa juhlistetaan yhteisellä Kuorokimara-esityksellä Tampereella 27.9.2017. Kuoroon osallistumista ei ole rajattu. Toivomme kuitenkin ensisijaisesti mukaan henkilöitä kohderyhmistämme eli AVH:n sairastaneita ja/tai henkilöitä, joilla on kielellinen erityisvaikeus. Myös kohderyhmiemme omaiset ja läheiset ovat tervetulleita laulamaan. Ilahduttavaa olisi saada mukaan myös lapsista koostuva kuoro.

Kaikille ilmoittautuneille ilmoitetaan kuoroharjoitusten ajat ja paikkakunnat sekä kuoronjohtajien yhteystiedot. Lähtökohtana on, että harjoitukset alkavat lokakuussa 2016 ja niitä on noin kerran kuussa.

Ilmoittautuneista laulajista muodostetaan alueellisia kuoroja, jotka harjoittelevat yhdessä. Kuorot saavat valmentajikseen ammattikuoronjohtajia Sulasolista (Suomein Laulajain ja Soittajain Liitto r.y.).

Osallistujat maksavat itse matkakustannuksensa harjoituksiin sekä Tampere-talon tilaisuuteen. Aivoliitto tarjoaa kuoronjohtajat sekä harjoitustilat.

Jokainen kuoro valitsee kaksi omaa esitettävää laulua. Sen lisäksi kuorot harjoittelevat kaikille kuoroille yhteisen laulun, joka on Jussi Chydeniuksen uudelleen sovittama onnittelulaulu 100-vuotiaalle Suomelle. Harjoittelu huipentuu mahtavaan Kuorokimaraan Tampere-talossa 27.9.2017 osana Aivoliiton juhlakonserttia.

Ilmoittautuminen

Joukkueet

Ilmoittaudu mukaan 15.9. mennessä!

Alueen kuorot harjoittelevat kuorojohtajan johdolla.

Mukaan voit ilmoittautua itsenäisesti, mukaan voi ilmoittaa jo olemassa olevan kuoron tai perustaa tätä varten ihan uuden kuoron.

Ilmoittautumiset ja mahdolliset lisäkysymykset 15.9. mennessä hallintopäällikkö Kirsi Haanperä, kirsi.haanpera@aivoliitto.fi, p. 040 7155 223.

Tule mukaan Aivoliiton musiikilliseen juhlavuoteen 2017!

Aivoliitto ry ∙ Suvilinnantie 2, 20900 Turku ∙ Puh. 02 2138 200 ∙ info@aivoliitto.fi ∙ www.aivoliitto.fi ∙ www.facebook.com/aivoliitto ∙ www.twitter.com/Aivoliitto

AVH 2/2016

AIVOLIITON AJANKOHTAISET

HAE AVH-SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSILLE Hakeminen kursseille Raha-automaattiyhdistyksen kursseille saat hakemuksen Aivoliitosta tai verkkosivuilta www.aivoliitto. fi. Jos haet Ray:n kurssille, toimita hakemus liitteineen suoraan Aivoliittoon. Kelan kommunikaatiokursseille haetaan Kelan hakulomakkeella KU 132 (harkinnanvarainen kuntoutus) tai KU 104 (vaativa kuntoutus) ja hakemus liitteineen toimitetaan suoraan Kelaan. Hakemuksen liitteeksi tarvitaan lääkärin suositus kurssille tai kuntoutussuunnitelma, jossa kurssi on mainittu. Hakemuslomakkeiden liitteet eivät saa olla vuotta vanhempia. Kaikista kursseihin liittyvistä asioista voit kysyä kurssisuunnitteli-

Seuraaville Aivoliiton kursseille voi vielä hakea: Kurssinumero ja kohderyhmä

Ajankohta

Hakuaika

23) Työikäiset läheisineen, ensisijaisesti alle 50-vuotiaat 2) Kelan kommunikaatiokurssi (5 vrk + 5 vrk + 5 vrk) 18) Yli 65-vuotiaat, yksin tulevat 8) Laatua elämään -kurssi, työikäiset 14) Yli 65-vuotiaat läheisineen 24) Työikäiset läheisineen 30) SAV:n sairastaneet ja läheiset 15) Yli 65-vuotiaat läheisineen

5.9.–10.9. 19.9–23.9, 23.1–27.1.2017 ja 29.5.–2.6.2017 26.9.–1.10.2016 3.10–8.10.2016 31.10–5.11.2016 14.11.–19.11.2016 21.11.–26.11.2016 12.12.–17.12.2016

8.7.

joiltamme Sari Hietaselta tai Kirsi Lönnqvistiltä. Myös palvelupäällikkö Ann-Mari Veneskoski ja kuntoutussuunnittelija Ulla Ehrlund vas-

29.7. 5.8. 26.8. 16.9. 23.9. 7.10.

taavat mielellään kysymyksiisi. Yhteystiedot löydät tämän lehden sivulta 51. Ota rohkeasti yhteyttä!

Miten teen hyvän testamentin? Yleisötilaisuus testamentin tekemisestä

Aika: torstaina 8. syyskuuta 2016 klo 18.00–19.30 Paikka: Kampin palvelukeskuksen juhlasali, Salomonkatu 21 B, 00100 Helsinki Testamentilla voi suunnitelmallisesti huolehtia itselle rakkaista ihmisistä ja läheisistä asioista. Mistä sinä välität? Mitä sinä haluat tietää testamentin tekemisestä? Testamentin tekemisestä puhuu Hyvä testamentti -kampanjasta asianajaja, varatuomari Piia Jeremejeff Asianajotoimisto Legistum Oy:stä. Jos et pääse paikan päälle Kamppiin, niin voit seurata luentoa verkosta osoitteessa www.ok-sivis.ﬁ/suorat-lahetykset. Samalle sivulle tulee näkyviin myös chat, jossa voit esittää luennoitsijalle kysymyksiä ja kommentteja.

Tervetuloa!

www.nv.ﬁ 44

AVH 2/2016

Tilaisuuden järjestää NV-Neurologiset vammaisjärjestöt yhteistyössä Opintokeskus Siviksen kanssa. Neurologiset vammaisjärjestöt on perustettu vuonna 1976 ylläpitämään ja edistämään yhteistoimintaa jäsenjärjestöjensä sekä muiden vammais- ja kansanterveysjärjestöjen, viranomaisten ja muiden yhteisöjen kesken.

AIVOLIITTO KOULUTTAA Kaikkiin koulutuksiin ilmoittaudutaan verkkosivujen www.aivoliitto.fi kautta. Koulutus- ja tapahtumakalenteriin pääsee helpoiten vasemman ylänurkan pikalinkin kautta. Kalenterista löytyvät myös koulutusten tarkemmat ohjelmat.

KOULUTUKSIA AMMATTILAISILLE

Afaattinen henkilö toiminta- ja kuntoutusryhmässä Jääkö henkilö, jolla on afasia, aina sivustakatsojaksi ryhmätoiminnassa? Onko jotain keinoja, joilla voisimme helpottaa hänen osallistumistaan, mutta kuitenkin samalla hallita ja ohjata koko ryhmää? Kohderyhmä: Sos.- ja terveysalan ammattilaiset ja opiskelijat, ryhmänohjaajat, päivätoiminnan työntekijät, muut kiinnostuneet. Aika: 7.9.2016 Tampere, Hotelli Scandic Station. Kouluttajat: Toimintaterapeutti, vastaava suunnittelija Pirjo Laine ja puheterapeutti, suunnittelija Krista Hoffström. Hinta: 80 € Lisätietoja: Vastaava suunnittelija Pirjo Laine, pirjo.laine@aivoliitto.fi, p. 050 597 7663.

Tunne pulssisi! Verkkokoulutus, jossa teemana on eteisvärinä aivoinfarktin riskitekijänä. Koulutuksessa käydään Tyynen tarinan kautta läpi perusasiat aivoverenkiertohäiriöistä ja eteisvärinästä sekä harjoitellaan pulssin tunnustelun opettamista. Kohderyhmä: Terveydenhuollon ammattilaiset, muut kiinnostuneet. Aika: Koulutus alkaa kuukausittain. Hinta: Yksi henkilö 37 €, 10 hengen ryhmä 350 €. Koulutus laskutetaan etukäteen ja se on suoritettava kahdessa viikossa nettitunnusten saamisesta. Lisätietoja: Koulutussuunnittelija Riitta Tuusa, riitta.tuusa@aivoliitto.fi, p. 040 543 7288.

AVH-osaaja, 10 op Koulutus antaa kokonaiskuvan aivoverenkiertohäiriöistä ja niiden vaikutuksesta ihmisen elämään oireiden tunnistamisesta kuntoutuksen kautta omaisen ohjaamiseen. Koulutuksessa ei opeteta yksittäisiä terapiamenetelmiä, mutta sen käytyään opiskelijalla on monipuolinen kuva aivoverenkiertohäiriöihin liittyvästä problematiikasta. Koulutus sisältää itsenäistä ja ohjattua verkkotyöskentelyä sekä kuusi lähipäivää. Osallistujat tekevät omaan työhönsä liittyvän kehittämistehtävän. Lopputentti. Kohderyhmä: Terveydenhuollon, palvelutalojen ja vanhainkotien työntekijät. Aika: Uusi kurssi alkaa tammikuussa 2017 ja kestää noin puoli vuotta. Hakuaika syksyllä. Lisätietoja: Kuntoutussuunnittelija Ulla Ehrlund, ulla.ehrlund@aivoliitto.fi, p. 050 365 6619.

Neuropsykiatrinen valmentaja, 20 op Koulutuksen hyväksytysti suoritettuaan opiskelija pystyy toimimaan neuropsykiatrisena valmentajana oman perusammattinsa tukemana. Koulutus toteutetaan yhteistyössä Alfa Partners Academy Finland Oy:n kanssa. Lisätietoja: Koulutussuunnittelija Riitta Tuusa, riitta.tuusa@aivoliitto.fi, p. 040 543 7288 sekä Aivoliiton koulutuskalenteri www.aivoliitto.fi.

TILAUSKOULUTUKSIA LISÄTIETOJA JA TARJOUSPYYNNÖT TILAUSKOULUTUKSISTA: koulutussuunnittelija Riitta Tuusa, p. 040 543 7288, riitta.tuusa@aivoliitto.ﬁ. Aivoliiton terapeutit ovat kokeneita kouluttajia ja toimivat myös AVH:n sairastaneiden kuntouttajina. Koulutus räätälöidään tilaajan tarpeiden mukaan. Siihen voi liittää myös sähköisiä osioita etukäteis- tai seurantatehtävinä. Esimerkkejä tilattavista koulutuksista:

Puhutko afasiaa? Keinoja kommunikoinnin helpottamiseksi (SCA®) Käytännönläheinen koulutus, jossa on lyhyt teoriaosuus ja paljon ohjattuja harjoituksia ja esimerkkejä kommunikointikeinoista tarpeisiinne sovellettuina. Koulutuksen kokonaiskesto on runsaat kolme tuntia. Kouluttajina toimivilla puheterapeuteilla on SCA-kouluttajan pätevyys.

Tunne pulssisi! Koulutuksessa käydään läpi pulssin tunnustelun ja sen tunnustelun opettamisen perusasiat. Painopiste: eteisvärinän yhteys aivoinfarktiin.

Kuntoutumista edistävä hoitotyö AVH-potilaan kohdalla terveyskeskuksen vuodeosastolla Koulutuksessa käsitellään aivoverenkiertohäiriöitä ja niiden kuntoutusta terveyskeskuksessa. Sairastuneen oirekuvaa, kuntoutumista ja arjen selviytymistä käsitellään käytännön toiminnan, kuntoutumista edistävän työotteen ja moniammatillisen yhteistyön näkökulmasta.

AVH 2/2016

Make Niskanen

YHDESSÄ – postia yhdistyksiltä –

Pianokonsertti Sisulla ja sydämellä tiistaina 5.7.2016 Hankasalmen seurakuntatalossa kello 19

Pääsimme tutustumaan palo- ja pelastustehtävissä käytettävään kalustoon. Tuomo Partanen (s. 1966) soittaa flyygelillä kaksikätisesti ensi kertaa kahteen vuoteen. Hän on soittanut pianoa jo 40 vuoden ajan. Kaksi vuotta sitten Partanen sai oikean puolen aivoinfarktin, jonka jälkeen hän joutui opettelemaan soittamisen uudestaan. Oikea käsi ei aluksi toiminut, joten ohjelmassa oli vain vasemmalle kädelle sopivaa musiikkia. Partanen on kuitenkin treenannut oikeaa kättään kuukausien ajan ja nyt käsi toimii jo niin hyvin, että soittaminen onnistuu.

Itä-Suomen yhdistysten syyskauden aloittajaiset

Aikainen kevätretki Aivoaktiivit tekivät kevätretken Päijät-Hämeen Pelastuslaitoksen Paavolan pelastusasemalle 8.3.2016. Asema on suurin Päijät-Hämeen pelastusasemista. Ohjelma alkoi luokkahuoneessa kahvitarjoilun merkeissä. Kahvittelun aikana päivystävä palomestari Harri Kittelä kertoi asiantuntevasti Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen organisaatiosta sekä eri toimipisteistä. Lisäksi Kittelä kertoi operatiivisen toiminnan monista puolista; esimerkkinä sammutus-, pelastus- ja vesisukellus. Esittely kesti noin tunnin ajan. Seuraavaksi tutustuimme pelastuslaitoksen monipuolisiin uudenkarheisiin tiloihin kuten liikunta- ja kuntosaliin, miehistötilaan ja palomu-

seoon. Vierailun lopuksi siirryimme kalustohalliin, jossa saimme tutustua muun muassa palo- ja pelastustehtävissä käytettävään kalustoon. Retki oli mainio tilaisuus tutustua nykyaikaiseen palo- ja pelastustoimintaan. Meille osallistujille tämä jäi varmasti mukavana muistona mieleen, koska valokuvia otettiin runsaasti muistoksi käynnistämme. Haluamme vielä kiittää Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen henkilökuntaa ystävällisyydestä ja kärsivällisyydestä, jota he osoittivat meitä kohtaan vierailun aikana. Toivotan heille meidän kaikkien puolesta voimia työhön ja kiitos! Turvallista kevättä ja kesää kaikille! Aivoaktiivi Jorma Nissinen Make Niskanen

Keski-Suomen aivohalvausja afasiayhdistys järjestää Itä-Suomen AVH-yhdistysten syyskauden aloittajaiset. Ohjelmassa musiikkia, huumoria ja ruokailu. Aika: 3.9.2016 klo 12 Paikka: Jääskelän tila, Jääskeläntie 214, 40800 Vaajakoski Lisätiedot: Keijo Häkkinen, p. 040 833 7505, kesolle@gmail.com Ilmoittautuminen 26.8. mennessä. 46

AVH 2/2016

Palomestari Harri Kittelä kertoi pelastuslaitoksen toiminnasta.

Polulla elämän Eihän elämän polulle eksyä voi, kun hyvät haltiat askeltas ohjaa, ruohon korrella, tuulen humina soi, sen soinnuissa autereen kohtaa. Kun tarkkailet menoas ystäväin, näet varmaankin lohtua, tukea, syvää, on käden ojennus, läheisen lämpimän, hyvä haltia tahtoo sulle, kaikkea hyvää. Kun tunnet – kevätriemua sisimmässäs, ja elät huomassa – onnetarten, älä unohda muistaa – niin monia ystäviäs, osa heissä, on kenties, sinua varten.

Savonlinna

KAISA MAKKONEN soprano

Pertti Lyytinen

Ohjelma: 15 € ja opiskelijat 10 €. Liput ovelta, 1h ennen konsertin alkua. Käteismaksu.

Taita ja kiinnitä puolet yhteen. Vastaanottaja maksaa postimaksun.

Aivoliitto ry Tunnus: 5006009 Info: 1200 00003 VASTAUSLÄHETYS

Tervetuloa jäseneksi! AVH 2/2016

Upeat kukka-aiheiset luontokortit nyt Aivoliitosta Jaana Kotamäen upeat kukka-aiheiset luontokortit nyt tilattavissa Aivoliitosta. Taitettu, tekstitön. Koko 10,5 x 14,8 cm. Kortin takana Aivoliiton logo. Lumoava kukinto

Kanervan kaunotar

Kortit myydään 5 kpl paketeissa, sis. kuoret.

Hinta 5 €/pkt

Lumpeen hehku

Kastepisarat

Tilaukset: p. 02 2138 225 tilaukset@aivoliitto.fi www.aivoliitto.fi

Valopallot

Haluan liittyä jäseneksi AVH-yhdistykseen

Syntymäaika___________________________________

Yhdistyksen nimi _______________________________

Sukunimi ______________________________________

Jos yhdistyksen nimi ei ole tiedossa, tämä kohta jätetään tyhjäksi. Tällöin jäsen liitetään asuinkuntaa lähimpänä toimivaan yhdistykseen.

Osoite ________________________________________

ammattilaisten yhdistykseen (Suomen Pro AVH ry)

Postitoimipaikka ________________________________

Aivoliiton kannatusjäseneksi

Puhelinnumero _________________________________

Etunimi _______________________________________

Postinumero _________________

Olen aivoverenkiertohäiriön sairastanut.

Sähköpostiosoite _______________________________

Sairastumisvuosi ____________

Lähetämme tiedot paikalliselle jäsenyhdistyksellemme. Vuosittainen jäsenmaksu vaihtelee 15–25 euron välillä yhdistyksestä riippuen. Jäseneksi liittyvän pitää olla vähintään 15-vuotias. Kannatusjäsenen jäsenmaksu on yksityishenkilöille 50 euroa, yhteisöille ja säätiöille 80 euroa ja yrityksille 500 euroa vuodessa. Suostun tietojeni tallentamiseen jäsen- ja lehtirekistereihin. Tietojani ei luovuteta ulkopuolisten käyttöön.

läheinen

ammattilainen

muu_______________________________________ Minulla on afasia. Haluan AVH-lehden myös CD:lle luettuna äänilehtenä. Sukupuoli

nainen

mies

Kieli

suomi

ruotsi

muu _____________________________________________________

AVH 2/2016

Allekirjoitus

Yhdistykset alueittain ETELÄ-SUOMEN ALUE järjestösuunnittelija Veijo Kivistö, p. 040 543 0009 Malmin kauppatie 26 00700 HELSINKI veijo.kivisto@aivoliitto.fi AFAATIKOT JA OMAISET RY AFATIKERNA OCH DERAS EGNA RF afaatikot.yhdistysavain.fi Pirjo Piensalmi (siht) p. 0440 813 029 afaatikot@netti.fi AFASIA- JA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY AFASI- OCH HJÄRNFÖRLAMNINGS FÖRENING RF. www.afasiakeskus.fi Vipusentie 3, 00610 Helsinki Heidi Eloranta (tj) p. 040 540 8884 yhdistys@afasiakeskus.fi Liikunnan yhteyshenkilö Kauko Karila p. 09 389 2106 km.karila@kolumbus.fi ETELÄ-SAIMAAN AFASIAJA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY etelasaimaanavh.aivoliitto.fi Ossi Martikainen (puheenjohtaja) p. 050 536 1460 ossi.martikainen@elisanet.fi halvaus@gmail.com Sirkka Kaukovalta (sihteeri) p. 040 550 7469 halvaus@gmail.com Maija Kaipia (liikuntavastaava) p. 040 838 310 maija.kaipia@pp.inet.fi

LÄNSI-SUOMEN ALUE järjestösuunnittelija Carita Sinkkonen Hämeenkatu 13 B, 33100 TAMPERE p. 050 308 9095 carita.sinkkonen@aivoliitto.fi Vastuualueet: nuoret ja työikäiset sekä vertaistuki- ja kokemuskoulutustoiminta ETELÄ-POHJANMAAN AVH-YHDISTYS RY Järjestötalo, Kauppakatu 1, 60100 Seinäjoki p. 06 414 1122 Ville Ruismäki (pj.) p. 0400 562 434 ville.ruismaki@netikka.fi Anne Saunamäki (siht. ja jäsenasiat) Työikäisten ja tukihenkilöiden yhteyshenkilö anne.saunamaki@kurikka.fi p. 040 539 0012

KESKI-UUDENMAAN AIVOHALVAUSYHDISTYS RY www.yhdistysverkosto.net/yhdistykset/ keski-uudenmaan-aivohalvausyhdis/ Ritva Peevo (pj) p. 040 502 9553 ritva.peevo@gmail.com Hanni Koljonen (siht) p. 040 706 8059 hakoljon@kolumbus.fi KYMENLAAKSON AVH-YHDISTYS RY www.kymenlaaksonavh.aivoliitto.fi Esa Vitikainen (puheenjohtaja), p. 040 547 4473 vitikainenesa@gmail.com Leena Punkanen (sihteeri) p. 040 773 0887 leena.punkanen@saunalahti.fi Yhdistys kokoontuu: Tuulensuoja, Hallituskatu 9, 45100 Kouvola Posti: Kulotie 23, 45200 Kouvola Yhdistyksen puhelin 044 344 1988 LOHJAN SEUDUN AVH- JA AFASIA YHDISTYS RY lohjanseudunavhjaafasiayhdistys.aivoliitto.fi Jaana Ahonen (puheenjohtaja) jaana.ahonen123@gmail.com Ulla Parkkonen (sihteeri) p. 050 555 2945 ullaparkkonen@gmail.com

KANTA-HÄMEEN AVH-YHDISTYS RY kantahameenavhyhdistys.aivoliitto.fi Taina Metsberg p. 045 855 9323 t_metsberg@hotmail.com Sisko Päivärinta (puheenjohtaja) p. 045 855 9324 sisko.paivarinta@saunalahti.fi PIRKANMAAN AVH-YHDISTYS RY www.piravh.aivoliitto.fi Facebook: Pirkanmaan AVH-yhdistys ry Risto Ahlman (puheenjohtaja) p. 0400 961 687 risto.ahlman@gmail.com Toimisto: Lähteenkatu 2–4, 33500 Tampere Toimisto on avoinna keskiviikkoisin klo 12–15. p. 0400 608 284 (arkisin 10–14.30) toimisto@piravh.fi

LÄNSI-UUDENMAAN AFASIAJA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY VÄSTRA NYLANDS AFASIOCH STROKEFÖRENING RF. avhtapiolankerho.aivoliitto.fi Pekka Lehtonen (pj.) p. 0400 504 443 pekka.lehtonen@gmail.com Liikunnan yhteyshenkilö Pekka Lehtonen p. 0400 504 443 PÄIJÄT-HÄMEEN AIVOHALVAUSJA AFASIAYHDISTYS RY www.neuvokas.org/yhdistys/afasia Maarit Leskinen (puheenjohtaja) p. 040 719 8706 maarit.leskinen@luukku.com Marju Rosimo (jäsenasiat) p. 040 501 2978 marju.rosimo@hotmail.fi

Aivoliiton paikallisyhdistyksillä ja aluekerhoilla on toimintaa yli 100 paikkakunnalla. Kysy lähimmästä yhdistyksestä oman alueesi toiminnasta.

SATAKUNNAN AVH-YHDISTYS RY Juha Pajuniemi (pj.) p. 040 215 9420 juha.pajuniemi@suomi24.fi Toimisto: Esa Mäkinen Esivallankatu 1, 28120 Pori p. 02 633 2444 p. 0400 590 219 esa.makinen@pp7.inet.fi TURUN SEUDUN AVH-YHDISTYS RY www.turunavh.aivoliitto.fi Maritta Melander (puheenjohtaja) p. 050 354 1700 maritta.melander@pp.inet.fi Aila Stauffer (jäsenasiat) p. 040 575 7792 aila.stauffer@dnainternet.net Liisa Mankinen (siht.) p. 044 200 5844 liisa.mankinen@pp.inet.fi

JÄMSÄN AVH-YHDISTYS RY Arja Maunula p. 0400 823 058 arja.maunula@co.inet.fi

l AVH 2/2016

Yhdistykset alueittain ITÄ-SUOMEN ALUE järjestösuunnittelija Johannes Hietala Litmasenkaari 1 C 13 70820 Kuopio p. 040 543 7289 johannes.hietala@aivoliitto.fi Vastuualue: tuettu lomatoiminta ITÄ-SAVON AFASIAJA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY Vilho Nousiainen (puheenjohtaja) p. 015 557 546 Paula Mielo (sihteeri ) p. 050 303 2782 KESKI-SUOMEN AIVOHALVAUSJA AFASIAYHDISTYS RY Päivi Littunen p. 050 535 2930 (k. iltaisin) paivi.littunen@elisanet.fi

POHJOIS-SUOMEN ALUE järjestösuunnittelija Risto Lappalainen p. 040 543 7290 PL 93 87101 Kajaani risto.lappalainen@aivoliitto.fi

HAUKIPUTAAN AIVOHALVAUSYHDISTYS RY Lilja Sassi (pj) p. 044 310 0541 Aili Kuokkanen (siht) p. 040 565 6469 Eino Ronkainen (jäsenasiat) p. 040 831 6336 eino.ronkainen@gmail.com Kerho kokontuu maanantaisin Haukiputaan Seurakuntakeskuksen monitoimisalissa klo 12–13. JOKILAAKSOJEN AVH RY Armi Parviainen (puheenjohtaja) p. 040 847 8071 puheenjohtaja.jokilaaksojenavh@gmail.com Anna-Maria Mattila (sihteeri) p. 040 582 9753 sihteeri.jokilaaksojenavh@gmail.com

AVH-AMMATTILAISET koulutussuunnittelija Riitta Tuusa Hämeenkatu 13 B 33100 TAMPERE p. 040 543 7288 riitta.tuusa@aivoliitto.fi Suomen Pro AVH ry Riitta Tuusa (puheenjohtaja) p. 040 543 7288 riitta.tuusa@aivoliitto.fi

AVH 2/2016

MIKKELIN SEUDUN AVH-YHDISTYS RY Anja Kääriäinen (puheenjohtaja) p. 050 573 3358 Helena Valkama (sihteeri) p. 044 211 8838 mikkelinafasia@gmail.com PIELISEN AIVOHALVAUSJA AFASIAYHDISTYS RY Minna Kärkkäinen (puheenjohtaja) p. 0500 883 736 minnakark1@luukku.com Sirpa Saastamoinen (sihteeri) p. 050 358 2593 sirpa.saastamoinen@windowslive.com

POHJOIS-SAVON AVH-YHDISTYS RY Tulliportinkatu 25 B 2. krs 70100 Kuopio aivohalvausyhdistys@dnainternet.net www.psav-avhy.yhdistysavain.fi Pirkko Miettinen pirkkomiettinen@hotmail.com p. 044 382 2350 (puheenjohtaja) YLÄ-SAVON AVH-YHDISTYS RY Mirja Vanhanen (puheenjohtaja) p. 044 544 1708 mirja.vanhanen@gmail.com Mirja Ålander (sihteeri) p. 050 323 6172 alander.mirja@gmail.com http://vammaisneuvosto.kotisivukone.com/113

POHJOIS-KARJALAN AVH-YHDISTYS RY Tukihenkilövastuuhenkilöt Eevi Väistö (puheenjohtaja) p. 050 367 5249 eevi.vaisto@gmail.com Maire Kivimäki p. 013 224 776 tai 050 520 3987 maire.a.kivimaki@luukku.com Sirkka Räty p. 050 409 8394 sirkka.raty@tintti.net

KAINUUN AIVOYHDISTYS RY www.kainuunaivoyhdistys.aivoliitto.fi Terttu Härkönen (puheenjohtaja) p. 050 359 6648 Marja Hirvonen (sihteeri) p. 040 564 9785 koti_hirvonen@hotmail.com Helena Tervonen (vertaistukihenkilö) p. 044 327 4607 KESKI-POHJANMAAN AVH-YHDISTYS RY Maria-Lena Siirilä (puheenjohtaja) p. 0400 768 186 siirima@suomi24.fi Tuula Carlsson (sihteeri) p. 050 430 2200 tuula.carlsson@gmail.com LAPIN AIVOYHDISTYS RY Sirpa Kuukkanen (puheenjohtaja) p. 040 534 6221 sirpakuukkanen@windowslive.com Esko Saari (liikuntavastaava ja varapj) p. 040 845 4840 esko.saari10@luukku.com LÄNSI-POHJAN AVH-YHDISTYS RY lansipohjanavh.aivoliitto.fi Eero Knuuti p. 040 748 7313 eero.knuuti@suomi24.fi

POHJOIS-POHJANMAAN AIVOYHDISTYS RY ppnaivoyhdistys.aivoliitto.fi Helena Virkkunen (puheenjohtaja) p. 045 326 9300 pj.ppnaivoyhdistys@gmail.com Anne Vehkaperä (liikuntavastaava) p. 040 534 6131 liikunta.ppnaivoyhdistys@gmail.com Yhdistys kokoontuu maanantaisin Kastellin kirkon Pappilankammarissa Töllintie 38, Oulu.

Yhteystiedot AIVOLIITTO RY Suvilinnantie 2 20900 TURKU p. 02 213 8200 Henkilökunnan sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@aivoliitto.fi info@aivoliitto.fi, www.aivoliitto.fi HALLINTO Toiminnanjohtaja Tiina Viljanen p. 02 2138 292, 040 833 1511 Hallintopäällikkö Kirsi Haanperä p. 02 2138 232, 040 715 5223 JÄRJESTÖPALVELUT Järjestöpäällikkö Tom Anthoni Malmin kauppatie 26, 00700 HELSINKI p. 050 568 9145 Järjestösuunnittelijoiden yhteystiedot sivuilla 47–50. JÄSENREKISTERI Järjestösuunnittelija Carita Sinkkonen p. 050 308 9095 TOIMISTO JA TILAUKSET Toimistoassistentti Raija Ratilainen p. 02 2138 225, 040 845 0430 LAKIPALVELUA JÄSENISTÖLLE Lakimies Anu Aalto vastaa sairastamiseen liittyviin sosiaaliturvan ja kuntoutuksen lakikysymyksiin to-pe klo 8-16, p. 040 734 5773 tai anu.aalto@neuroliitto.fi. KUNTOUTUSPALVELUT Palvelupäällikkö Ann-Mari Veneskoski p. 02 213 8271, 040 731 3592 Kuntoutussuunnittelija Ulla Ehrlund p. 050 365 6619 Kurssisuunnittelija Sari Hietanen p. 02 213 8221 Kurssisuunnittelija Kirsi Lönnqvist p. 02 213 8272 Puheterapeutti Marjut Riihiluoma p. 050 337 0122 Puheterapeutti Piia Aro-Pulliainen p. 02 213 8274, 0400 586 359 Puheterapeutti Liisa Petäjistö p. 050 465 7222 Fysioterapeutti Eliisa Laine p. 02 213 8242, 050 523 6056 Fysioterapeutti Johanna Di Nardi p. 050 573 0867 Fysioterapeutti Tove Simolin p. 050 453 3303 Psykologi Timo Teräsahjo p. 050 462 3276

KOMMUNIKAATIOKESKUS Puheterapeutti Victoria Mankki p. 050 310 1409 Puheterapeutti Hannele Merikoski p. 050 529 0137

TULKKIKESKUS Tulkkikeskuksen vastaava Ilona Spiliotopoulos p. 050 329 2905 tulkkikeskus@aivoliitto.fi KOULUTUSPALVELUT JA AVH-YHDYSHENKILÖTOIMINTA Koulutussuunnittelija Riitta Tuusa Tampereen aluetoimisto Hämeenkatu 13 B, 33100 TAMPERE p. 040 543 7288 Suunnittelija Kirsi Lukka-Aro p. 050 463 6101 KIELELLINEN ERITYISVAIKEUS -TOIMINTA Suunnittelija Elina Salo-Orkamaa Tampereen aluetoimisto Hämeenkatu 13 B, 33100 TAMPERE p. 040 543 7292 JUTTU-TUPA-VERKOSTO Vastaava suunnittelija Pirjo Laine p. 02 213 8223, 050 597 7663 Suunnittelija Krista Hoffström p. 050 453 3301 PROJEKTIT Yksi elämä -hankkeet Projektipäällikkö Marika Railila p. 040 543 7287 Projektisihteeri Anna Helin-Välkky p. 050 534 3201 Projektisuunnittelija Ville Niemi p. 050 534 3246 Digitaalisen viestinnän tuottaja Markku Liukkonen p. 050 345 6486 Viestintäsuunnittelija Pia Puustelli p. 050 568 8149 Liikuntasuunnittelija Virpi Lumimäki p. 040 737 5879 Yksi elämä -viestintäpäällikkö Eija Seppänen p. 040 508 3645 eija.seppanen@yksielama.fi Viestintäsuunnittelija Liisa Koivula p. 050 568 9263 Onnistunut työhönpalaaminen -projekti Kuntoutussuunnittelija Ulla Ehrlund ks. Kuntoutuspalvelut Arjen vinkit vanhemmille -projekti Projektisuunnittelija Elina Salo-Orkamaa p. 040 543272 Fysioterapeutti Johannes Hietala p. 040 543 7289 Puheterapeutti Hannele Merikoski p. 050 529 0137

LIITTOVALTUUSTON PUHEENJOHTAJA Oili Holopainen Pohjois-Savon AVH-yhdistys ry p. 044 537 6021 oili.holopainen@suomi24.fi LIITON JA LIITTOHALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA Neurologian erikoislääkäri, LKT Terttu Erilä terttu.erila@aivoliitto.fi

SUOMEN NUORTENTALO OY Henkilökunnan sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@nuortentalo.fi ASUMISPALVELUT Turun Nuortentalo Suvilinnantie 10, 20900 TURKU p. 02 258 0094, 0400 539 306 turku@nuortentalo.fi Anne Ingman, aluepäällikkö (Länsi-Suomi, yleishallinto) p. 050 442 0092 Kuopion Nuortentalo Litmasenkaari 1 C 13, 70820 KUOPIO p. 0400 772 543 kuopio@nuortentalo.fi Mirva Korhonen, aluepäällikkö (Itä-Suomi) p. 040 562 9118 AVOPALVELUT Turun seudun avopalvelut Anne Ingman, aluepäällikkö (Länsi-Suomi, yleishallinto) p. 050 442 0092 Kuopion avopalvelut Mirva Korhonen, aluepäällikkö (Itä-Suomi) p. 040 562 9118

ERITYISOSAAMISKESKUS SUVITUULI Tilat ja majoitus: p. 02 213 8500 tai suvituuli@sunnanvind.fi. Ravintola ja ruokailu: Kahvila Lasisydän p. 02 213 8509 libbe.ranta@gmail.com

Aivoliitto Puhetta Suomen Nuortentalo Yksi elämä @Aivoliitto @yksi_elama

VIESTINTÄ Viestintäpäällikkö Päivi Seppä-Lassila p. 02 213 8262, 040 715 5198 Järjestötiedottaja Sanna Reuna p. 050 362 3217 Tiedottaja Miia Suoyrjö p. 02 213 8231, 050 571 4588 AVH 2/2016

PALAUTUSOSOITE Aivoliitto ry Suvilinnantie 2 20900 Turku

JC01

Moniammatillisia yksilöllistä kuntoutusta

ja AVH-kommunikaatiokursseja Aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden kesän kommunikaatiokurssilla on vielä tilaa. Tule mukaan Aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden 15.8. alkavalle kommunikaatioon painottuvalle parikurssille (63016)! Hakea voit palauttamalla Kelaan lomakkeen KU 132 ja lääkärin B-lausunnon. Järjestämme myös asiantuntevalla kuntoutusotteella vaativaa lääkinnällistä ja harkinnanvaraista yksilöllistä kuntoutusta. Kysy lisää: p. 040 133 7010 tai 040 133 7009

kuntoutuskeskus.fi

Maskuun voit hakea joka puolelta Suomea.

Neurologisten avoterapioiden

osaamista Helsingin Arabianrannassa Helsingin Avokuntoutus Aksonista löydät niin yksilö-, ryhmä- kuin monimuototerapiaa. fysio-, allas-, lymfa- ja toimintaterapiaa neurologin, neuropsykologin ja sosionomin vastaanotot tietokoneavusteisia seisomis- ja tasapainoharjoituksia painokevennettyä kävelyharjoittelua Meille voi tulla joko omakustanteisesti tai maksusitoumuksella. Kysy lisää: p. 040 508 9977

avokuntoutus.fi

Laajennamme välinevalikoimaamme jatkuvasti, jotta saamme parhaan hyödyn kuntouttamiseen.