Satama 2 2014

itämeren alue hyvään haltuun Stevecon palveluverkosto kattaa nyt myös Baltian maat ja Ruotsin

metsästä markkinoille Steveco hoitaa metsäteollisuuden logistiikan loppuasiakkaalle asti

steveco

tiimi ­ utuksi t Maria Emelyanova kollegoineen palvelee Stevecon asiakkaita Itämeren alueella. sivu 14

sellusta tuli taas menestystuote Metsä Group luottaa suomalaisen sellun ­tulevaisuuteen

oy:n

haminalla pyyhkii hyvin Uudet työpaikat keskittyvät Haminan satamaan ja sen ympäristöön

asiakaslehti

2/2014

2/2014

10

17

sellusta tuli teollisuuden tuloskone

22

Havusellun hinta nousi viime vuonna reippaasti. Hyvä kehitys johtuu sekä kysynnän kasvusta että tehottoman kapasiteetin alasajosta, sanoo Metsä Fibren Jyrki Ranki.

verkosto venyy Steveco on laajentanut kansainvälistä palveluverkostoaan.

Nyt löydät Stevecon edustajan myös Tallinnasta, Riiasta, Klaipėdasta ja Malmöstä.

Lisäksi 3 pääkirjoitus 4 uutiset 6 kysymys&vastaus 8

valoa haminan horisontissa Haminan ja Kotkan seudulle tavoitellaan lähivuosina jopa 2 500:aa uutta satamia ­hyödyntävää työpaikkaa.

infografiikka

16 mielipide 21 IT 26 palvelu 28 satama 30 henkilö 31 vintage

2

2/2014

pääkirjoitus 2/2014

Vielä kerran transitosta

kuva johannes wiehn

Lupasin itselleni, etten enää vähään ­aikaan kirjoita satama, josta tuotteet laivataan. Onnittelut Helsingin Venäjän liikenteestä. Pakko on kuitenkin sen verran Satamalle! Tämä on harppaus kohti vahvoja metsä­ kertoa, että kun olin viikon Aasiassa asiakastapaami­ teollisuusvirtoja, enkä ainakaan minä näe mitään sissa, kyselin reitittäjiltä, miten he näkevät Venäjän syytä, miksi Vuosaari ei olisi aivan loistava paikka tälle tilanteen. Noin kaukaa katsottuna näkemys on tietysti uudelle miljoonalle tonnille. hieman erilainen, mutta kyllä Venäjää markkinana edelleen Meillä on arvostetaan paljon. ­puolellamme Hämmästyttävintä on se, että useat varustamot pitävät Suomen ­lahjomattomuus reittiä ehdottomasti toimivimpana ja ennustettavuus. ja kilpailukykyisimpänä Venäjälle suuntautuvassa liikenteessä, mutta asiakkaat edellyttävät reititystä nimenomaan Baltian kautta. Syyksi reitittäjät eivät maininneet hintaa, vaan lähinnä viranomaistoiminnan. Muutaman varustamon edustajat jopa lakonisesti ihmettelivät, miksi me täällä Suomessa niin orjallisesti noudatamme kaikkia EU:n määräyksiä ja annamme Baltian imeä ”meille kuulu­ van” liikenteen. Aika uskomatonta, että tuossa maail­ mankolkassakin on noin vahva käsitys suomalaisesta byrokratiasta.

Toki meillä on sitten kyllä puolellamme muun ­muassa lahjomattomuus ja ennustettavuus.

Metsä Fibren Äänekosken biotuotetehtaan rakentaminen on jo oven takana. Valittu on myös

Julkaisija: Steveco Oy, Kirkkokatu 1, PL 44, 48101 Kotka puh. +358 5 23231 Päätoimittaja: Tapio Mattila Toimitusneuvosto: Elina Harjama, Markus Myllylä, Mikko Raki, Tomi Rautio, Vesa-Heikki Renlund, Kauko Saarela, Eija Suntio Repro: Aste Helsinki Oy Paino: Painokotka Oy Paperi: MultiArt Silk Painos­määrä: 2 000 ISSN 1456-212X Kannen kuva: Johannes Wiehn Osoitteen- ja tilaus­ muutokset: www.steveco.fi tai eija.suntio@steveco.fi

Tapio mattila johtaja, myynti ja markkinointi Steveco

2/2014

3

uutiset

Uusiin asemiin Stevecossa toteutettiin lokakuun lopulla organisaatiomuutos, jonka yhteydessä muuttui myös muutaman henkilön toimenkuva. Aiemmin yhteisistä toiminnoista vastannut Heikki Jääskeläinen toimii nyt Hietasen roro-tuotantoyksikön johtajana. Yksikköä aiemmin vetänyt Pertti Westman siirtyi konsernihallinnon tehtäviin ja vastaa jatkossa muun muassa kiinteistöistä.

Henkilöstöpäällikkö Rauli Pohjola nimitettiin henkilöstöjohtajaksi ja samalla hänestä tuli johtoryhmän jäsen.

Heikki Jääskeläinen

Rauli Pohjola

Kiitos hyvästä työstä Yksi Stevecon vahvuuksista on sitoutunut henkilöstö.

Vaihtuvuus on vähäistä, ja samassa työpaikassa viihdytään kymmeniäkin vuosia. Steveco palkitsi pitkään palvelleita työntekijöitään Kotkan Höyrypanimolla marraskuussa. Palkinnon sai 109 työntekijää, joista 10 on ollut talossa jo vähintään 40 vuotta.

Henkilöstöjohtaja Rauli Pohjola kiittää pitkään palvelleille karttunutta ammattitaitoa. ”Heidän ansiostaan Stevecon tekemisen laatu on pysynyt hyvänä. Yhtiöön on muodostunut stevecolainen henki ja asenne tehdä asioita”, Pohjola sanoo.

Tilaisuudessa palkittiin myös Vuosaaressa ahtaajana työskentelevä Georgios Terzis nopeasta reagoinnista vaaratilanteessa.

Hän pelasti sairauskohtauksen saaneen työtoverinsa vakavalta loukkaantumiselta.

4

2/2014

ylhäällä 40 vuotta Stevecoa palvelleet. oikea Georgios Terzis.

shutterstock

työtapaturmat 2012–2013 Poissaoloihin johtaneiden työtapaturmien määrä väheni vuonna 2013 selkeästi edellisvuoteen verrattuna.

päiviä 2012 päiviä 2013

1600 1200 800 400 0 Hietanen

KCT

BULK

VCT

Muut Yhteensä

Työtapaturmat 1.1.–31.10.2014

Tunnissa Kotkasta Helsinkiin Kotkan ja Koskenkylän välinen E18-moottoritie avattiin kokonaisuudessaan liikenteelle syyskuun alussa. Yhteensä 53 kilometriä pitkän moottoritien rakennusprojekti starttasi kolme vuotta sitten. Projektissa sekä rakennettiin kokonaan uutta moottoritietä että muutettiin moottoriliikennetietä moottoritieksi.

Lisäksi rakennettiin 68 siltaa, yksi lähes 500 metriä­ pitkä tunneli sekä kuusi uutta eritasoliittymää ja parannettiin kahta aiemmin rakennettua liittymää.

Nyt Kotkasta­ajaa Helsingin itärajalle Mellunmäkeen reilussa ­tunnissa.

807 sairaspäivää

Pisin yksittäinen tapaus (117 päivää) Henkilö seisoi trukin haarukoilla ja sormet jäivät alas laskettaessa maston ja haarukkakelkan väliin.

lähde: Steveco

LNGtainer

Kontti puhtaalle kaasulle Nesteytettyä maakaasua eli LNG:tä pidetään merenkulun tulevaisuuden polttoaineena sen kustannustehokkuuden ja puhtauden takia. Helsinkiläinen LNGTainer on kehittänyt kontin, joka sopii erityisesti nestemäisen maakaasun kuljetukseen. Perinteisen maakaasusäiliön ulko- ja sisäkuoret ovat haponkestävää terästä, mutta LNGTainerin patentoitu tankki koostuu ulkotankista, jonka sisäpuolella on joustava alumiinisäiliö sekä tehokas hunajakennoeriste. Tämän ansiosta kontti on perinteistä säiliötä kymmenen prosenttia suurempi ja 30 prosenttia kevyempi.

2/2014

5

Q&A tomi Rautio Yksikönjohtaja Steveco Logistics

teksti Thomas Freundlich kuvat Shutterstock

tuonNin moniottelija Steveco tunnetaan etenkin ahtausliikkeenä, mutta myös tuonti-, vientija transitohuolinta on aina ollut luonnollinen osa Stevecon palvelutarjontaa. tuontihuolintapalveluihin kuuluvat esimerkiksi tulliselvitykset­ EU:n ulkopuolisilta alueilta tuotaville tavaroille, T-1-dokumentointi, ­lähetysten avisointi, kuljetukset sekä sisäkaupan tilastointi. Steveco ­Logisticsin yksikönjohtaja Tomi Rautio kertoo lisää.

1.

Mitä tuontihuolintapalveluita

2.

Ketkä Stevecon tuontihuolinta­

­Steveco tarjoaa?

Tarjoamme koko kuljetusputken vaikka tehtaalta alkaen. Pystymme tarjoamaan merirahdin ja sen jälkeen varastoinnin joko tullivarastossa tai meillä tullattuna. Lähetys voi tulla meriteitse, ­autolla tai rautateitse – pystymme tarjoamaan kaikki palvelut. Jos tavara täytyy kuljettaa perille, se järjestyy, joko tullattuna tai tullaamattomana T-1-passituksella. Halutessaan asiakas voi toki hoitaa tullauksen myös itse.

palveluita käyttävät?

Stevecon tuontihuolinta-asiakkaat toimivat monilla teollisuuden ja kaupan aloilla. Muun muassa Helsingin Vuosaaren satamassa kysyntä kotimaan tuonti­palveluille yksiköidyssä liikenteessä on ollut kasvussa. Asiakkaita ovat esimerkiksi kaupan alan tukkuliikenteet ja maahantuojat.

Myös raakapuun tuontia mekaanisen metsäteollisuuden tarpeisiin tehdään paljon. Steveco nähdään monesti satamatoimijana, mutta repertuaarimme on laajentunut 6

2/2014

merkittävästi viime vuosina. Tällä hetkellä teemme merkittävässä mittakaavassa myös rahdinvälitystä, tullausta ja tilastointia. Lyhyesti sanottuna ei ole toimeksiantoa, jota emme voisi hoitaa!

Tuomme tavaroita aivan laidasta laitaan: käyttötavaroita, kausituotteita ja raaka-aineita muun muassa metsä- ja metalliteollisuuden tarpeisiin. Viime aikoina on tuotu useita tuulivoimaloiden osia. Asiakkaat luottavat siihen, että pystymme hoitamaan myös näiden arvokkaiden laitteiden tuontitullauksen. Tätä palvelua ei moni logistiikka­ yritys pysty tarjoamaan.

Meillä on myös paljon pieniä ja keskisuuria asiakkaita. Useimmat asiakkaistamme ovat raskaan teollisuuden­ suuryrityksiä, mutta aivan yhtä tärkeää on palvella pienempiä maahantuojia, jotka tuovat maahan vaikkapa parikymmentä konttia vuodessa.

3.

Millaista erikoisosaamista ­Stevecolla on?

Pystymme tarvittaessa tarjoamaan koko logistiikkaketjun yhden yhteyshenkilön takana. Helsingin

Vuosaari on tärkein tuontisatamamme, mutta emme ole riippuvaisia mistään yksittäisestä satamasta tai terminaalista.

Asiakkaalle ison lisäarvon tuo se, että tavara on jo hallussamme, kun se puretaan laivasta. Lähetyksen tiedot ovat valmiina ja välikädet jäävät pois, kun luovutamme tavaran itse itsellemme. Tällainen kokonaispalvelu tekee prosessista jouhevan ja vaivattoman.

4.

Millaiset ovat ­ tuontihuolinnan ­n äkymät?

Maailmanlaajuinen taloustilanne on tällä hetkellä vaikea, ja kilpailu on entistä kovempaa kaikkialla. Vähittäis- ja tukkukaupan tilanne heijastuu luonnollisesti myös tuontihuolintaan. Säästöjä ja logistisen ketjun virtaviivaistamista haetaan joka tasolla. Tällaisessa tilanteessa osaavan tuontihuolintakumppanin merkitys korostuu entisestään.

2/2014

7

Mänty matkaa

maailmalle Steveco hoitaa metsäteollisuuden­ logistiikan ja kuljetukset ­lopulliselle asiakkaalle saakka. teksti Thomas Freundlich piirrokset Shutterstock asiantuntija Sami Orimus / Steveco Logistics

Yhden sahatavarakontin kontitusaika on noin

Sujuvaa vientiä.

Stevecon hyvät viranomais­ yhteydet varmistavat mutkatto­ mat vienti- ja tuontimuodolli­ suudet. Pitkäaikainen yhteistyö useiden varustamoiden kanssa varmistaa, että asiakkaalle on aina tarjolla paras mahdollinen reittivaihtoehto ja kuljetus­ aikataulu.

1

tunti.

7.

Konttilaiva kuljettaa lastin lopulliseen määräsatamaan esimerkiksi Aasiassa tai Lähi-idässä.

40

jalan merikonttiin mahtuu noin 45–50 m3 sahatavaraa.

8.

Määräsatamassa lasti puretaan konttikentälle ja toimitetaan perille.

Vastaanottaja purkaa lastin ja tyhjä

Maailman­laajuisen agenttiverkoston

kontti palautetaan satamaan. Suomesta

avulla Steveco voi vastata kuljetuksesta

kaadettu mänty päätyy loppukäyttöön

aina lopulliselle vastaanottajalle asti.

esimerkiksi rakennusteollisuudessa.

9.

2013 oli sahatavaran viennin ennätysvuosi. Stevecon terminaaleista vietiin maailmalle

1.

Toimittaja on saanut tilauksen tietylle puumäärälle. Puut kaadetaan ja varastoidaan odottamaan noutoa, yleensä tien varteen.

36 000

konttia sahatavaraa.

Kokenut osaaja.

Steveco on asiantuntija mekaanisen ­metsäteollisuuden raaka-ainelogistiikassa.­ Yhtiöllä on pitkä kokemus lastien ­käsittelystä ja huolinnasta, mikä takaa asiakkaalle osaavan ja joustavan palvelun.

2.

Tukit haetaan kuorma-autolla ja

3.

Sahalla puutavara jalostetaan

4.

Jalostettu lopputuote kuljetetaan­

kuljetetaan tuotantolaitokselle maanteitse tai rautateitse.

­lopputuotteeksi, kuten sahatavaraksi, liimapalkeiksi tai vaneriksi.

maanteitse tai rautateitse satamaan­ (esimerkiksi HaminaKotkaan), jossa se v ­ arastoidaan tai kontitetaan. ­Tarvittaessa jalostettu

5.

Kontit lastataan feeder-alukseen,

puutavara voidaan myös kontit-

joka kuljettaa ne suurempaan

taa suoraan tuotantolaitoksella.­

konttisatamaan esimerkiksi Rotter-

Steveco voi ­asiakkaan tarpeiden

damissa, Hampurissa tai Bremer-

mukaan j­ ärjestää kontit ja/tai niiden

Kaakosta merireiteille.

havenissa. Steveco vastaa konttien

­maakuljetukset.

HaminaKotkan satama on Suomen johtava metsäteollisuuden vientisatama kontti­ liikenteen määrällä mitattuna.

Steveco vei satamasta viime vuonna yli 44 500 konttia mekaanisen metsäteollisuuden tuotteita eri muodoissaan.

käsittelystä sekä hoitaa tarvittavat vienti- ja tullausjärjestelyt.

6.

Feeder-aluksen lasti puretaan satamassa. ­Tyypillisesti jo muutaman päivän kuluttua ­kontit lastataan suurempaan valtamerialukseen.

Steveco voi vastata merirahdista lopulliseen määräsatamaan asti, jolloin asiakkaan on helppo seurata koko logistiikkaketjua.

Täysi sahatavarakontti painaa noin

26

tonnia.

2/2014

9

S

uutta­ teksti Thomas Freundlich kuvat Juha Metso ja Shutterstock

ulot

teveco Logisticsin logistiikkapalvelut kattavat kaikki tullaus-, huolinta-, kuljetus-, varastointi- ja käsittelypalvelut. Oli kyseessä sitten vienti-, tuonti- tai transitokuljetus, Steveco Logistics hoitaa koko kuljetusketjun tuotannosta lopulliselle vastaanottajalle – tai osan ketjusta asiakkaan kulloisenkin tarpeen mukaan. Palveluilla ei ole maantieteellisiä rajoitteita, vaan asiakkaan kuljetukset reititetään lähtöpisteestä määränpäähän aina tilanteeseen parhaiten sopivalla tavalla.

Steveco on hoitanut Suomen ja IVY-maiden välistä liikennettä jo vuodesta 1989. Pitkä kokemus Venäjältä ja sen lähialueilta takaa luotettavan logistiikan, ja asiakkaat saavat kaikki tarvitsemansa palvelut samalta toimijalta. Palvellakseen asiakkaitaan entistä paremmin Steveco on viime aikoina laajentanut kansainvälistä palveluverkostoaan, ja yhtiöllä on nyt edustustot Tallinnassa, Riiassa, Klaipėdassa ja Malmössä. ”Laajentumisen myötä pystymme nyt tarjoamaan asiakkaillemme täyden valikoiman logistiikkapalveluita myös kaikissa Baltian maissa sekä Ruotsissa. Aikaisemmin meillä oli edustaja vain Riiassa”, kertoo Steveco Logisticsin yksikönjohtaja Tomi Rautio. ”Venäjällä olemme toimineet pitkään tytäryhtiömme Steveco LLC:n kautta, ja olemme myös vahvistaneet tytäryhtiön toimintaa tuoreilla rekrytoinneilla ja lisäresursseilla.”

10

2/2014

tuvuutta Venäjän sekä muiden IVY-maiden tuonti-, vienti- ja transitoliikenne on tärkeä osa Stevecon logistiikkapalveluiden tarjontaa. Ruotsi saattaakin ensi kuulemalta vaikuttaa yllättävältä suunnalta palveluverkoston laajentamiseksi. ”Ruotsi on niin meille kuin asiakkaillemmekin tärkeä alue. Ruotsissa on paljon metsäteollisuutta sekä raskasta teollisuutta, joten monet nykyisistä ja potentiaalisesta asiakkaistamme toimivat siellä,” Rautio kertoo.

Paikallistuntemus ratkaisee

Uusien edustustojen myötä Stevecon asiakkailla on käytössään täysimittainen logistiikkaverkosto Itä- ja Keski-Euroopan kuljetuksiin. Puola ja Saksa ovat vilkkaasti liikennöityjä vientireittejä etelän suunnalla, ja Suomi sekä Baltian maat tarjoavat erilaisia vaihtoehtoja Ruotsista lähteville kuljetuksille. Sijainnista riippumatta olennaista on aina paikallisten olosuhteiden ymmärtäminen.

Stevecon erityisosaamiseen kuuluu Venäjän ja sen liiketoimintaympäristön laaja-alainen tuntemus. Steveco kuuluu johtaviin huolintayrityksiin Suomen ja Venäjän sekä muiden IVY-maiden välisissä kuljetuksissa.

Paikallisen tytäryhtiönsä Steveco LLC:n kautta Steveco pystyy hoitamaan

S t e v e c o n­ palveluverkosto kattaa nyt myös B a l t i a n­ maat ja Ruotsin. sivut

10–15

2/2014

11

steveco vie minkä tahansa lastin mihin tahansa määränpäähän. kaikki logistiikkapalvelut Venäjällä – varastoinnista huolintaan sekä ­kansainvälisiin maantie-, raide- ja sisävesikuljetuksiin. ”Paikan päällä pitää olla väkeä, joka paitsi tuntee sikäläiset olosuhteet myös pystyy hoitamaan kaikki asiakkaidemme tarvitsemat palvelut”, Rautio sanoo. ”Meidän tehtävämme on auttaa asiakasta löytämään aina paras reitti ja kuljetustapa mihin tahansa maahan ja määränpäähän.”

Vienti- ja tuontiyrityksiä puhuttaa tällä hetkellä muun muassa EU:n rikkidirektiivi. ”Merikuljetukset varmasti pysyvät jatkossakin tärkeänä kuljetusmuotona. Jos direktiivit vaikuttavat merkittävästi merikuljetusten kustannuksiin, rahtipalveluita käyttävät yritykset kuitenkin todennäköisesti siirtävät kuljetuksiaan reiteille, joissa merimatkan osuus on mahdollisimman lyhyt. Etsimme aina parhaita mahdollisia ratkaisuja asiakkaidemme tarpeisiin,” Rautio toteaa.

Valtaosa Stevecon logistiikkaliiketoiminnasta liittyy Venäjän ja muiden IVY-maiden tuonti-, vienti- ja transitoliikenteeseen.

Palvelut yhdeltä luukulta

Vuosien varrella Steveco on kasvanut perinteisistä satamatoiminnoista täysimittaiseksi logistiikkayritykseksi. Yhtiön palveluvalikoima on myös laajentunut nopeasti. Aiemmin Steveco tunnettiin lähinnä metsäteollisuuden ahtaajana, mutta nykyään se tarjoaa maailmanlaajuisen agenttiverkoston, joka pystyy viemään mitä tahansa rahtia mihin tahansa kohteeseen. Palvelut ulottuvat kansainvälisistä konttikuljetuksista ja -varastointipalveluista tulli-, huolinta-, dokumentointi- ja maakuljetuspalveluihin.

Stevecon vahvuutena on saumaton palvelutarjonta, joka kattaa koko logistiikkaketjun.

Stevecon asiakkaat toimivat monilla kaupan ja teollisuuden aloilla. Yhtiön tuontihuolinta hoitaa muun muassa EU:n ulkopuolelta tuotujen lähetysten tullauksen, T-1-passituksen, neuvontapalvelut, kuljetusjärjestelyt ja tilastoinnit EU-lähetyksille. Stevecon varastointipalveluita on saatavilla Suomessa sekä laajentuneen partneriverkoston myötä myös Baltiassa ja Ruotsissa. Varastointi hoidetaan joko Stevecon omissa varastoissa tai sen paikallisten yhteistyökumppaneiden tiloissa. ”Tuontiin ja tuontitullaukseen liittyvien palveluiden kysyntä on ollut hyvässä kasvussa”, Rautio sanoo. ”Kauttamme tuodaan esimerkiksi kokonaisia laivalasteja terästä sekä rautatiekiskoja, ja hoidamme näiden tullaukset ja kuljetukset asiakkaidemme puolesta.”

Järeimpiin ja suhteellisen arvokkaisiin tuotaviin tuotteisiin kuuluvat suurikokoiset tuulivoimaloiden osat. ”Olemme hoitaneet useita tuulivoimaloiden tuontikokonaisuuksia viime aikoina. Tuontitullaus hoituu kauttamme myös suhteellisen arvokkaille tuontierille. Olemme tehneet vastaavia tullauksia myös muille huolintaliikkeille”, Rautio kertoo.

Katseet itään

Baltian maat, Ruotsi, Venäjä ja Suomi muodostavat yhden Euroopan tärkeistä logistiikkaverkoista. Tyypillinen rahtikuljetus on Ruotsista laivalla Latviaan tai Liet­tuaan vietävä 12

2/2014

3,9 miljoonaa tonnia. Vuonna 2009 itätransiton kokonaismäärä romahti Venäjän talouden taantuman vuoksi vain 1,6 miljoonaan tonniin. Vuoteen 2013 mennessä tuonti oli elpynyt, mutta sen kokonaismäärä oli edelleen pienempi kuin vuosikymmentä aikaisemmin. ”On tärkeää tarkastella asiaa laajemmasta historiallisesta perspektiivistä”, Marja Kuisma sanoo. ”Venäjän ulkomaankauppa on vuosien varrella käynyt säännöllisesti läpi vaikeita vaiheita, mutta varmasti talous elpyy ennen pitkää.” ”Kolmen–viiden vuoden kuluttua tilanne on varmasti taas aivan erilainen”, Tomi Rautio jatkaa. ”Nykypäivän globalisoituneessa maailmassa on lähes mahdotonta ajatella että Venäjä kehittyisi taloudellisesti eristyneeksi markkinaalueeksi. Ulkomailta tuotujen kulutustavaroiden kysyntä on niin voimakasta, että tämä tuskin olisi mahdollista.”

Paikallistuntemuksen arvo korostuu jälleen kerran. ”Baltiassa ja erityisesti Venäjällä on käytännössä mahdotonta saada mitään järjestettyä ja sovittua ilman luotettavaa paikallista kumppania. Tämä vain on perusedellytys näillä markkinoilla toimimiselle,” Rautio sanoo.

Uusia polkuja

lähetys. Baltiassa rahti voidaan varastoida tai lähettää edelleen lopulliseen määränpäähänsä. ”Varaston tai logistiikkakeskuksen sijainti riippuu asiakkaan tarpeista. Tilanteen mukaan se voi olla Suomessa, Baltiassa tai muualla Euroopassa”, Rautio sanoo.

Ukrainan ja Krimin viimeaikaiset levottomuudet sekä EU:n Venäjään kohdentamat talouspakotteet ovat vaikuttaneet myös vienti- ja tuontiyrityksiin. ”Käytännössä Ukrainan kriisi on näkynyt eniten ajoittaisina maksuvaikeuksina ostajien ja myyjien välillä”, kertoo Senior Advisor Marja Kuisma Stevecolta. ”Tämä heijastuu luonnollisesti koko logistiikkaketjuun.”

Suurimmat haasteet idän ja lännen välisissä kauppasuhteissa ja rahdin logistiikassa ilmenevät kuitenkin pidemmällä aikavälillä. ”Ukrainan tilanteen vaikutukset korostuvat välillä suhteettomasti tiedotusvälineissä”, Tomi Rautio sanoo. ”Suurempi kysymys – jonka kanssa myös asiakkaamme painivat – on Venäjän talouden taantuma ja ruplan heikko vaihtokurssi. Ukraina ja Krimin tilanne on vain tämän ongelman viimeisin ilmenemismuoto.”

Transitoliikenteen tilastot viime vuosilta puhuvat selvää kieltä. Venäjälle Suomen kautta tuotava niin sanottu itätransito koostuu lähinnä autoista, elektroniikasta ja muista kulutustavaroista. Vuosituhannen vaihteesta alkaen itätransiton kokonaismäärä kasvoi tasaisesti. Vuonna 2003 tuontia oli 2,3 miljoonaa tonnia ja vuonna 2008 jo

Raution mukaan vaikea taloustilanne voi myös luoda yrityksille myös mahdollisuuksia. ”Noususuhdanteen aikana kukaan ei halua muuttaa mitään. Kaikki haluavat vain pitää kiinni senhetkisistä toimintamalleista. Synkissä ajoissa voi olla hyviä tilaisuuksia yksittäisille toimijoille päästä uusille toimialoille. Talouden elpyessä ollaan sitten valmiina asemissa ja päästään hyödyntämään näitä mahdollisuuksia.”

Stevecon vahvuutena on saumaton palvelutarjonta, joka kattaa koko logistiikkaketjun. Yhtiö tekee yhteistyötä myös muiden logistiikkayritysten kanssa ja pystyy hoitamaan kuljetuksia omien terminaaliensa lisäksi myös muissa kohteissa. ”Hyvin harva logistiikkayhtiö pystyy tarjoamaan myös esimerkiksi raskaampaa lastinkäsittelyä ja laivojen lastauspalveluita”, Rautio sanoo. ”Meillä on hyvät yhteydet konttivarustamoihin, ja rautatiekuljetusten puolella meillä on laajalti osaamista erityisesti Venäjän suunnalle.”

Lyhyesti todettuna Steveco vie siis minkä tahansa lastin mihin tahansa määränpäähän. ”Niin meri-, maantie- kuin raidekuljetuksissa pystymme uuden, laajennetun kumppaniverkostomme kanssa varmistamaan että rahti päätyy aina perille sujuvasti,” Marja Kuisma sanoo. Venäjällä, Virossa, Latviassa, Liettuassa ja Ruotsissa toimiville asiakkaille tämä avaa uusia mahdollisuuksia oman vienti- ja tuontilogistiikan kehittämiseen – juuri omaan liiketoimintaan parhaiten sopivalla tavalla.

2/2014

13

verkosto teksti Martti Linna kuvat ­Johannes Wiehn info

Igor Zhigora, Venäjä Steveco LLC:n toimitusjohtajan Igor Zhigoran toimisto sijaitsee Moskovassa. Hän aloitti alalla jo vuonna 1991 – siis samana vuonna kuin Neuvostoliitto muuttui takaisin Venäjäksi. ”Noista päivistä oikeastaan kaikki on muuttunut. Markkinat ovat kehittyneet ja asiakkaista on tullut aiempaa ammattitaitoisempia ja kuluttajista laatutietoisempia. Steveco pystyy palvelemaan asiakkaitaan hyvin. Esimerkiksi HaminaKotkan sataman sijainti on logistisesti hyvä, hintataso on kilpailukykyinen ja rajamuodollisuudet Suomen ja Venäjän välisellä rajalla toimivat sujuvasti.”

info

14

info

Maria Emelyanova, Venäjä

Peter Langerbeck, Ruotsi

Maria Emelyanova palvelee Stevecon asiakkaita Pietarista käsin. Hän nauttii työstään Steveco LLC:n operatiivisena johtajana. ”Rahtihinnat Suomen kautta Venäjälle ovat kilpailukykyiset. Käyn usein Suomessa myös vapaa-ajallani.”

Peter Langerbeckilla on toimisto Malmössä – tai oikeastaan, kuten hän itse sanoo, aina taskussa mukana kulkevassa älypuhelimessa. Langerbeck aloitti työt logistiikka-alalla jo vuonna 1976. ”Ruotsi on merkittävä markkina-alue logistisille palveluille.

Steveco tarjoaa asiakkaillemme uusia mahdollisuuksia Itämeren suunnalla. Stevecon vahvuuksia ovat erityisesti hyvä tekninen osaaminen ja kokemus itään suuntautuvassa liikenteessä.”

2/2014

Pietari Tallinna

Moskova Malmö

info

info

Jevgenia Kim, Viro

Imre Kütt, Viro

Jevgenia Kim edustaa uusia voimia ja ideoita ­Stevecon palveluksessa. Työtä Tallinnan myynti­ edustuston vetäjänä on takana muutamia kuukau­ sia. ”Tämä on hieno ala. Uusia asioita ja mielenkiin­ toisia ihmisiä tulee eteen joka päivä.”

Imre Kütt työskentelee Steveco Logisticsin Tallinnan myyntiedustustossa. Hän on työsken­ nellyt logistiikka-alalla viitisen vuotta. ”Steveco on voimakkaasti kehittyvä, iso ja tunnettu toimija markkinoilla. Viron kotimarkkinat ovat pienet, mutta yhteinen raja Venäjän kanssa tarjoaa meille suuria mahdollisuuksia.”

2/2014

15

mielipide

Maalaisjärkeä vai miljoonainvestointi?

Kotkassa sijaitseva Mussalon satama ei voi Ensisijaisesti tavoitteena on saada käyttää Haminan vastaanottaa lastieriä, jotka vaativat käynnin eläinlää­ eläinlääkinnällistä rajatarkastusasemaa. kinnällisellä rajatarkastusasemalla. Tällainen säädökset Toissijainen ratkaisu olisi, että Mussalon satamaan täyttävä tarkastusasema löytyy 29 kilometrin päästä saataisiin lupa tehdä kevyen version rajatarkastus­ Haminan satamasta, jossa se on käyttämättömänä. asema lastien dokumenttitarkastusta varten. Nykyiset Maalaisjärjellä ajatellen ongelma olisi helposti rat­ vaatimukset täyttävä varsinainen tarkastusasema olisi kaistavissa. Rahtia ei kuitenkaan miljoonainvestointi. lain mukaan saa siirtää maanteitse Maa- ja metsätalousministeriö Olisi kansallinenkin etu, Kotkasta Haminaan. Onko ainoa vetoaa siihen, että lainsäädäntöm­ vaihtoehto rakentaa miljoonia mak­ että Mussalon satama me on laadittu EU-direktiivien sava rajatarkastusasema Kotkaan? voisi vahvistaa kilpailu­ pohjalta. Suomessa tulkitaan EUEläinlääkinnällisiä rajatarkas­ direktiivejä varsin tiukasti. Tuntuu tusasemia tarvitaan, koska kolman­ kykyään. siltä, että muualla direktiivejä sovel­ sista maista Suomeen tuotaville tai letaan kansallisessa lainsäädännössä Suomen kautta muualle kuljetettaville eläinperäisille joustavammin ja kansallinen etu huomioiden. Muista tavaroille pitää tehdä eläinlääkinnällinen tarkastus.

EU-maista löytyy esimerkkejä sekä maakuljetuksista Näitä tuotteita ovat eläimistä saatavat elintarvikkeet ja että kevyemmistä tarkastusasemista. eläinperäiset rehut.

Olisi kansallinenkin etu, että Mussalon satama Tuotteiden kohdalla ei puhuta merkittävän suurista voisi vastata kysyntään ja vahvistaa kilpailukykyään. määristä. Eläinperäiset tuotteet voivat kuitenkin muo­ Muuten nykytilanne jatkuu ja lastit ohjautuvat muille dostua ratkaisevaksi tekijäksi sataman valinnassa, sillä reiteille kuten Baltian maihin. ne ovat usein osa suurempaa toimituskokonaisuutta.

Mikäli eläinperäisten tuotteiden siirto laivoista maanteitse tarkastusasemalle olisi kielletty kaikkialla, tilanne olisi yksiselitteinen ja helppo hyväksyä. Näin ei kuitenkaan ole. Vuosaaren satamassa eläinperäiset tuotteet kuljetetaan maanteitse yli kymmenen kilomet­ rin päähän Hakunilan tarkastusasemalle. Helsingissä käyttölupa on myönnetty ennen Euroopan unionin tiukempia säädöksiä. Vastaavia erillislupia maakulje­ tuksiin on myös muualla Euroopassa.

Olemme yrittäneet aktiivisesti saada helpotusta Mussalon sataman tilanteeseen vuodesta 2012 saakka.

Marja Kuisma Senior Advisor Steveco Logistics

16

2/2014

Kyösti Manninen kaupallinen johtaja HaminaKotka Satama Oy

Kierrätyskuidun väheneminen vauhdittaa osaltaan sellun kysyntää, sanoo Metsä Fibren logistiikkajohtaja Jyrki Ranki.

monien mahdollisuuksien

sellu Sellusta tuli taas metsäyhtiöiden menestystuote. Metsä Fibre tarjoaa kumppaneilleen maaperää innovaatiolle ja kasvulle. teksti Risto Pennanen kuvat Kai Widell ja Shutterstock

2/2014

17

S

uomalainen havusellu on osoittanut sitkeytensä kilpailussa, jossa monet ehtivät jo menettää uskonsa tulevaisuuteen. Synkimmissä visioissa ennakoitiin, että sähköinen media leikkaa paperinkulutusta roimasti ja eukalyptus tyydyttää vähäisetkin sellupuutarpeet.

Synkistelijät ja monet muutkin yllättyivät viime vuonna, kun sellu osoittautuikin metsäteollisuuden tuloskoneeksi. Lisää ihmeteltävää tuli keväällä, kun Metsä Group ilmoitti suunnittelevansa 1,3 miljoonan tonnin biotuotetehtaan rakentamista Äänekoskelle.

Havusellun hinta nousi etenkin viime vuonna reippaasti. Tänä vuonna hintakehitys on ollut lievästi plussalla. ”Hyvä kehitys johtuu sekä kysynnän kasvusta että tehottoman kapasiteetin alasajosta. Sulkemisia on nähty etenkin Pohjoismaissa ja Pohjois-Amerikassa”, sanoo Metsä Fibren logistiikkajohtaja Jyrki Ranki.

Pessimistit ovat toki olleet oikeassa siinä, että painopaperien kysyntä on vähentynyt. Ala odottaa kehityksen myös jatkuvan. Samaan aikaan etenkin pehmopaperin ja kartongin kysyntä on kuitenkin kasvanut. Ne puolestaan ovat vetäneet myös sellun vauhtiin.

Kun hienopaperin ja sanomalehti­ paperin kysyntä supistuu, vähenee myös kierrätyskuidun määrä. Se ­tekee tilaa selluliiketoiminnalle, ­sanoo Metsä Fibren logistiikka­ johtaja Jyrki Ranki.

info

Sellua moneen tarpeeseen Suomessa tuotettiin vuonna 2013 sellua 7,1 miljoonaa ­tonnia (+3,6 prosenttia ).

Viennin osuus tuotannosta oli 40 prosenttia.

Viennin arvo oli 1460 miljoonaa euroa (+15,4 prosenttia).

Havupuusta tehty pitkäkuituinen sellu lisää paperiin ja kartonkiin lujuutta.

Lehtipuusta valmistettu lyhytkestoinen sellu on tärkeä raaka-aine muun muassa hienopaperissa.

Liukosellu on lehti- tai havupuusta valmistettava viskoosin raaka-aine. Valtaosa liukosellusta käytetään vaateteollisuudessa, mutta uusia käyttöalueita ovat esimerkiksi lääkkeet, elintarvikkeiden lisäaineet, hammastahnat ja kynsilakat.

18

2/2014

Eri sellu eri tarkoitukseen

Lyhytkuituisen lehtipuusellun hintakehitys on ollut huomattavasti havusellua heikompi, sillä suuret investoinnit Etelä-Amerikan eukalyptusalueille ovat kiristäneet kisaa odotetusti. Kehitys on repinyt sellulajien hintaeron ennätykselliseksi. Perinteisesti havusellu on ollut noin sata dollaria lehtipuusellua kalliimpaa. ”Nyt ero on kasvanut yli 200 taalan”, sanoo Ranki.

Havusellusta ollaan valmiita maksamaan enemmän, koska hidaskasvuisen puun kestävät kuidut sopivat paremmin moniin käyttökohteisiin. Kestävää havusellua käytetään muun muassa monissa kartonkilajeissa, suurilla nopeuksilla ajettavissa painopapereissa ja useissa luonnonkuitukomposiiteissa.

Havusellu on kestävyytensä takia myös paremmin kierrätettävä tuote kuin lyhytkuituinen lehtipuusellu.

Aasia vetää kasvua

Sekä kartongin että pehmopaperin kulutuksen veturi on luonnollisesti talouskasvu. Se puolestaan tarkoittaa, että noiden tuotteiden kysyntä kasvaa nopeimmin Aasiassa ja erityisesti Kiinassa.

VASEN Bioöljy on yksi mahdollisista jatkojalosteista, joita selluntuotannon sivuvirroista voi syntyä. oikea Äänekosken tehdas tuottaa alustavan suunnitelman mukaan 800 000 tonnia havusellua ja 500 000 tonnia koivusellua.

Siksi myös kartongin ja pehmopaperin valmistukseen käytettävän sellun kysyntä kasvaa nopeimmin juuri Aasiassa. Sinne suuntautuu suuri osa myös Metsä Fibren markkinasellun viennistä. Noin 40 prosenttia sellutuotannosta menee Metsä Groupin omaan jalostukseen, ja loput 60 prosenttia yhtiö myy muille asiakkaille.

Jätti-investointi Äänekoskelle

Metsä Group luottaa suomalaisen sellun tulevaisuuteen.

Tästä on vahvana osoituksena suunnitelma investoida

Uudet jalosteet voivat olla esimerkiksi biomuovin raakaaineita, lannoitteita ja bioöljyä.

noin 1,1 miljardia euroa biotuotetehtaaseen Äänekoskelle.

Jos yhtiö päättää toteuttaa suunnitelman, tulee hankkeesta Suomen metsäteollisuuden suurin investointi.

Tehdas tuottaisi alustavan suunnitelman mukaan vuodessa noin 800 000 tonnia havusellua ja 500 000 tonnia koivusellua.

Suunnitelman innovatiivisin osa liittyy siihen, miten yhtiö aikoo hyödyntää selluvalmistuksessa syntyviä ”hukkamateriaaleja”. Perinteisessä sellutehtaassa noin puolet käytetystä puuraaka-aineesta päätyy selluksi. Nyt suunnitteilla olevassa biotuotetehtaassa puuraaka-aine ja sivuvirrat hyödynnetään tuotteina ja bioenergiana sataprosenttisesti.

Uudet jalosteet voivat olla esimerkiksi biomuovin raaka-aineita, lannoitteita ja bioöljyä. Näitä ideoita Metsä Group ei kuitenkaan määrittele itse. Investointisuunnitelman yksi vallankumouksellinen idea on, että yhtiö varaa merkittävän osan tehdasalueesta kumppaneille, jotka voivat jalostaa selluntuotannon sivuvirroista uusia biotuotteita. Noin 40 hehtaarin alueesta kumppanit saisivat käyttöönsä noin 15 hehtaaria.

Yhtiön tavoitteena on rakentaa verkosto, jossa erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset saavat tilaisuuden näyttää innovatiivisuutensa. Keski-Suomen kauppakamari on järjestänyt muun muassa kilpailun, jonka avulla yritetään löytää sopivia yrityksiä alueelle. Valitut yritykset saavat 2/2014

19

Kumppanin kehityskyky ratkaisee Stevecon valmius ­investoida toiminnan ­kehittämiseen oli tärkeää Metsä Fibrelle, kun se keskitti Joutsenon tehtaan logistiikkaratkaisut. ”Pyrimme kumppaneiden kanssa pitkäaikaisiin suhteisiin, koska vain taloudellisesti menestyvä kumppani pystyy kehittämään toimintaansa”, sanoo Metsä Fibren logistiikkajohtaja Jyrki Ranki.

Tällä filosofialla Metsä Fibre keskitti Joutsenon sellutehtaan logistiikkaoperaatiot Stevecon hoidettavaksi. Samalla filosofialla Steveco on myös vastannut odotuksiin.

Yhtiö on muun muassa tehnyt merkittäviä investointeja tietotekniikkaan ja varannut Joutsenon tuotannolle omat varastot ja käsittelytilat.

Tietoteknisiä investointeja Steveco on tehnyt etenkin RFID-teknologiaan, jonka

avulla Metsä Fibre pystyy seuraamaan jokaisen sellupaalin liikkeitä. Muun muassa satamatrukeissa on lukijat koodeja varten.

RFID:n avulla Metsä Fibre voi tehostaa omaa toimintaansa sekä parantaa asiakaspalvelua. Teknologia vähentää logistiikkaputkesta muutamia käsityövaiheita. Asiakas puolestaan saa RFID:n ansiosta Metsä Fibrelta tarkkaa laatutietoa jokaisesta yksittäisestä sellupaalista.

Joutsenon tehdasta varten nimettyjen varastotilojen ansiosta Metsä Fibre voi tarjota omille asiakkailleen erittäin joustavia toimitusratkaisuja. ”Asiakkaat pitävät entistä pienempiä varastoja, joten meidän täytyy lisätä toimitusfrekvenssiä”, kuvaa Ranki tilannetta.

Keskeinen yhteistyön syy on luonnollisesti myös siinä, että Joutsenon tuotannosta suuri osa menee konteissa Aasiaan. Tähän tarpeeseen Suomen suurin konttisatama Kotkassa vastaa parhaalla mahdollisella tavalla.

myös apua toiminnan kehittämiseen useiden eri alojen asiantuntijoilta. Tavoitteena on, että uudessa ekosysteemissä yritysten keskinäinen yhteistyö synnyttää uusia asioita.

Suomen biotalousstrategian tuki

Metsä Groupin investointihanke on Suomen kansallisen biotalousstrategian mukainen hanke, vaikka investointipäätös perustuukin luonnollisesti yrityksen omiin taloudellisiin laskelmiin.

Jätti-investoinnin selkärankana on luottamus selluun.

20

2/2014

Kansallisen strategian tavoitteena on luoda kilpailukykyinen biotalouden toimintaympäristö, uutta liiketoimintaa biotaloudesta ja vahva osaamisperusta sekä edistää biomassojen käytettävyyttä. Äänekosken tehdassuunnitelma tukisi toteutuessaan kaikkia tavoitteita.

Jätti-investoinnin selkärankana on kuitenkin luottamus itse selluun. Laskelmia ei voi perustaa siihen, että sellun voimakkaasti vaihteleva hinta pysyisi aina nykyisellä tasolla. Etenkin havusellun kysyntänäkymät ovat kuitenkin hyvät ja vanhaa tuotantokapasiteettia suljetaan jonkin verran jatkossakin. Yhtiö on arvioinut, että havusellun markkinat kasvavat vuoteen 2017 mennessä vajaat 1,5 prosenttia, mikä tarkoittaa noin 900 000 tonnin vuosikysyntää.

Kun sellulaatujen hintaero on noussut ennätysmäiseksi, asiakkaat korvaavat osan havusellusta lehtipuusellulla.

Samaan aikaan myös havusellun valmistajat kehittävät yhä paremmin asiakkaan tarpeisiin räätälöityjä tuotteita, joiden kilpailukyky on vahva. Kasvunäkymiä vauhdittaa myös kierrätyspaperin väheneminen ja kallistuminen. ”Kun hienopaperin ja sanomalehtipaperin kysyntä supistuu vääjäämättömästi, vähenee myös kierrätyskuidun määrä. Se tekee tilaa selluliiketoiminnalle”, sanoo Ranki.

it

Aavelaivat aalloilla Miehittämättömillä rahtilaivoilla voidaan vähentää merenkulun kustannuksia ja päästöjä sekä lisätä turvallisuutta. teksti Jukka Lehtinen kuvat Rolls-Royce Brittiläinen merenkulun voimansiirtojärjestelmiä valmistava Rolls-Royce kehittelee konsepteja, joiden avulla laivat voivat kulkea maailman merillä ilman miehistöä. Lähtökohtaisesti miehittämättömillä laivoilla halutaan parantaa miehistön turvallisuutta. Esimerkiksi merellä tapahtuvien onnettomuuksien ja kaappausten riski vähenisi oleellisesti.

Myös henkilöstökulut laskisivat, kun laivoihin ei tarvitsisi rakentaa asumisinfrastruktuuria. Laivoihin mahtuisi myös enemmän rahtia ja ne painaisivat vähemmän. Ilman miehistöä, jonka kärsivällisyyttä verkkainen vauhti koettelisi, laivat voisivat kulkea erityisen hitaalla ajolla ja säästää näin polttoainetta.

Nyt miehittämättömien laivojen kehittäminen on konseptien suunnittelua ja pienten prototyyppialusten kokeilua.

Rolls-Roycella ei kuitenkaan enää mietitä, ovatko robottilaivat mahdollisia, vaan sitä, milloin ne saadaan merille. ”Tekniikka kehittyy niin nopeasti, että vielä on hankala ennustaa, milloin laivat kulkevat ilman miehistöä”, sanoo kehityspäällikkö Iiro Lindborg.

Ei muutospaineita satamille

Miehittämättömien laivojen konseptit ovat osa tulevaisuuden laivojen komentosiltoihin liittyvää tutkimusta, jota Rolls-Royce tekee yhdessä teknologian tutkimuskeskus VTT:n kanssa.

Yksi mahdollisuus ovat usean aluksen laivastot, joita yksi vuorossa oleva kapteeni ohjaa etäyhteyden avulla. ”Etäohjaus tulee vaiheittain. Realistisin vaihtoehto on, että ensin laivat kulkevat syvillä vesillä yksin, mutta satamaan ne avustaa miehistö”, kertoo VTT:n tutkija Mikael Wahlström.

Villeimmissä suunnitelmissa satamaan ohjaavalle kapteenille simuloidaan komentosilta etäohjaamoksi 360 asteen kameranäkymällä. Satamille etäohjaus ei näillä näkymin toisi suuria muutoksia.

Tekniikkaa valmiina

Etäohjaukseen tarvittavaa teknologiaa on jo olemassa. Laivat kulkevat jo nyt suuren osan matkasta automaattiohjauksella.

Kehitettävää silti riittää esimerkiksi viestinnässä. Vaikka satelliittiyhteydet kattavat suuren osan maapalloa, ei jatkuva yhteys etäohjaamoon ole aivan yksinkertaista. ”Suuret tiedonsiirtomäärät tulevat kalliiksi, jos yhteydenottoja tehdään tiheästi ja tietoa siirtyy paljon”, Wahlström sanoo.

Suurta tiedonsiirtomäärää vaatisi esimerkiksi kameravalvonta.

Kehittämistä vaatii myös alusten huolto.

Konemestarin aistit pitäisi pystyä korvaamaan antureilla, eikä kaikkea voi kuitenkaan ennakoida tai korjata etänä.

Huoltoa varten yksi vaihtoehto voi olla esimerkiksi laivastoa seuraava huoltoalus.

Ennen kuin etäohjattuja laivoja päästään kunnolla kokeilemaan, tarvitaan yhteinen sopimus merenkulkualalle. Miehittämättömien laivojen konsepti kiinnostaa etenkin laivanvarustajia. Merenkulkijat sen sijaan ovat huolissaan automaation viemistä työpaikoista.

Suhtautumista miehittämättömiin aluksiin parantaa itsestään ajavien autojen ja kauko-ohjattujen lennokkien nopea kehitys.

2/2014

21

Hamina elää

m e t s ä t e o l l i s u u s t o i m i i­ haminan­uuden nousun t ä r k e i m p ä n ä ­m o o t t o r i n a . teksti Martti Linna kuvat Martti Linna ja Haminan kaupunki

22

2/2014

VASEN Hamina on perinteikäs 21 000 asukkaan kaupunki.

Vanhalle keskustalle antaa viehättävän yleisilmeen Suomessa ­ainutlaatuinen ympyräasemakaava. ­Monelle Hamina on tullut tutuksi varusmiesaikana Reserviupseerikoulun ajoilta. alhaalla Elinkeinojohtaja Rami Hasu sanoo, että pyörät pyörivät nyt Haminan elinkeinoelämässä eteenpäin. Kaupungissa on silti runsaasti tilaa uusille yrityksille.

H

aminan kaupungin elinkeinojohtaja Rami Hasu uskoo, että maailmantaloudessa ollaan uuden nousun kynnyksellä.

Suomelle ja Haminalle se lupaa hyvää, sillä vientiteollisuus toimii – kuten usein ennenkin – uuden nousun moottorina. Hasu uskoo varsinkin tänä vuonna hyvää tulosta tekevään metsäteollisuuteen. ”Metsäteollisuus on yksittäisistä teollisuudenaloista meille ehdottomasti tärkein. Entisten tuotteiden rinnalle on kehitetty paljon uutta, sijainti on meille tuotannossa valttikortti ja raaka-aine on täällä aina aivan vieressä”, Hasu toteaa.

Haminan seudun talouselämä koki viime vuosikymmenen lopulla pahan takaiskun, kun Stora Enso päätti lopettaa 1950-luvulla rakennetun Summan paperitehtaan.

Kuinka ollakaan, historiallisesta tehdaskiinteistöstä on sukeutunut yksi alueen uuden kasvun moottoreista, kun hakukonejätti Google perusti tehtaan tiloihin Pohjois-­ 2/2014

23

”Viime kevääseen verrattuna tarjouskyselyt ovat lisääntyneet. Se on hyvä merkki. Olemme palkanneet tänä syksynä lisää väkeä töihin.”

Kun puhutaan Haminan satamasta, puhutaan samalla hyvää myös naapurikaupunki Kotkasta. Muutama vuosi sitten näiden kahden kaupungin satamayhtiöt fuusioituivat HaminaKotka SatamaOy:ksi, Suomen suurimmaksi yleis-, vienti-, kontti- ja transitosatamaksi. ”Haminassa satama ympäristöineen on se alue, johon keskittyy suurin osa alueen uusista teollisista ja muista työpaikoista”, elinkeinojohtaja Hasu kertoo. ”Se on se paikka, johon me panostamme. Suomessa voidaan yhä valmistaa kannattavasti myös teollisia tuotteita, vaikka joskus muuta puhutaan. Tästä on hyvänä esimerkkinä ABB, joka laajentaa alansa huippua olevien Azipod-ruoripotkurijärjestelmiensä tuotantoa Haminaan.”

Erikoisetkin lastaukset onnistuvat

ylhäällä Aluepäällikkö Olli-Pekka Mäkelä Saimaa Terminal­ sista kertoo, että Stevecon tytäryhtiö tuli Haminan satamaan vuonna 2008. Saimaa Terminals on yksi satama-alueen merkittävimmistä logistiikka-alan yrityksistä. alhaalla Lokakuussa Haminassa tehtiin onnistuneesti peräti 31 000 kuutiometrin sahatavaraerän koelaivaus.

Euroopan suurimman palvelinkeskuksen. Se työllistää sekä IT-alan huippuosaajia että suuren määrän rakentajia.

Lisää väkeä töihin

Vaikka Summan tuotanto loppui, metsäteollisuuden tuotteet muodostavat yhä hyvän selkärangan Haminan sataman kautta kulkevalle tavaravirralle. ”Fluting-kartonkirullia, sellua ja sahatavaraa”, luettelee aluepäällikkö Olli-Pekka Mäkelä Stevecon tytäryhtiön Saimaa Terminalsin tyypillisiä lasteja. Hän on Hasun kanssa samaa mieltä maailmankaupan piristymisestä.

24

2/2014

Haminan ja Kotkan seudulle tavoitellaan lähivuosina jopa 2500:aa uutta satamia hyödyntävää työpaikkaa. Tähän on hyvät mahdollisuudet, sillä kaupunkien sijainti yritysten liikenneyhteyksien kannalta paranee merkittävästi lähivuosina. ”Tämän vuoden lopulla valmistuu E18-moottoritie Helsingin ja Haminan välille. Ajoaika pääkaupunkiseudulta tänne lyhenee reiluun tuntiin. Tilanne on aivan uusi sekä yritysten sijoittumisen että asumisen kannalta.

Nykyisin töissä käydään muuallakin kuin kotiseudulla, ja Helsinki-Vantaan lentoasemalta päästään nopeasti käymään täällä tuotantolaitoksilla”, tyytyväinen Rami Hasu sanoo.

Vuonna 2018 moottoritien on määrä ulottua jo Vaalimaan raja-asemalle saakka.

Saimaa Terminalsin Olli-Pekka Mäkelä on tyytyväinen yrityksensä Haminan satamassa olevaan kalustoon sekä varastokapasiteettiin. Perinteisen lolo-liikenteen lisäksi Saimaa Terminals on erikoistunut vaativien projektilastien operointiin. Sellaisia ovat esimerkiksi tuulimyllyjen suuret osat sekä selluloosatehtaiden laitteistojen laivaukset EteläAmerikkaan.

Tilaa ja historiaa

”Meillä on hyvä nosturikapasiteetti, joukossa on muun muassa 100 tonnin nosturi. Neljässä katetussa varastossa on tilaa yhteensä 30 000 neliötä ja ulkokenttiä on runsaasti. Tarvittaessa saamme joustavasti lisää ammattitaitoista työvoimaa Kotkan Mussalon ja Hietasen satamista”, Mäkelä kertoo.

Konventionaalisessa liikenteessä (metsäteollisuus, projektit ja erilaiset bulk-lastit) on Stevecolle Haminassa merkittävä potentiaali. Lokakuussa Haminassa tehtiin onnistuneesti peräti 31 000 kuutiometrin sahatavaraerän

haminan ja kotkan alueelle tavoitellaan lähivuosina jopa 2500:aa uutta työpaikkaa.

koelaivaus. Stevecon tavoitteena onkin saada jatkuvaa liikennettä tällaisesta, Haminan sataman infraan erinomaisesti sopivasta työstä.

E18-moottoritiestä hyötyy myös seudun muu elinkeinoelämä. Summan risteysalueelle muutama kilometri sataman pohjoispuolelle on rakentumassa noin 120 000 kerrosneliömetrin kaupallinen ja tuotannollinen keskus.

Risteysalueelle tavoitellaan noin tuhatta uutta työpaikkaa.

Alueen ensimmäinen, noin 60 henkilöä työllistävä yritys, avaa ovensa jo jouluksi 2014. Uusia työpaikkoja todella tarvitaan: tuon yrityksen työpaikkailmoitukseen vastasi 700 toiveikasta hakijaa.

Hamina on myös viehättävä asuinkaupunki. Tervasaareen, aivan historiallisen keskustan läheisyyteen ja meren rannalle, on kaavoitettu uusi asuinalue. Sen kunnallistekniikan tekeminen on aloitettu tänä vuonna ja varsinainen rakentaminen alkaa ensi vuonna. Tervasaaren kaava mahdollistaa esimerkiksi nykyaikaisten puukerrostalojen rakentamisen.

hamina pähkinänkuoressa Haminan kaupunki sijaitsee Suomenlahden rannalla.

Tie E18 kulkee Haminan ja Vaalimaan kautta Pietariin.

Venäjän rajalle on matkaa 40 kilometriä.

Haminan kaupunki perustettiin vuonna 1653 ­venereittien leikkauskohtaan, suuren rantatien varteen.

Paikalle oli jo keskiajalla syntynyt vilkas kauppapaikka joka mainitaan vuodelta 1336 peräisin olevissa asiakirjoissa Vehkalahtena.

Nykyinen Hamina syntyi vuonna 2002, kun Haminan kaupunki ja Vehkalahden kunta yhdistettiin.

Kaupungissa on yli 21 000 asukasta.

2/2014

25

VASEN ABB:n jättimäisen Azipod-ruoripotkurin operointi on hyvä esimerkki projektilaivauksesta. oikea Potkurilaitteiston lastaaminen vaatii asiantuntevaa satamahenkilöstöä.

teksti Jukka Nortio kuvat Janne Lehtinen

helsingin paras projektilaivaaja Steveco operoi yli puolta Helsingin Vuosaaren sataman konttiliikenteestä. ”Konttioperointiin keskitty-

minen on tuonut meille Helsingin satamassa tasaisen kasvun”, kertoo Stevecon Vuosaaren sataman terminaalista vastaava tuotantopäällikkö Petteri Lautamies.

Lautamiehellä on alalta pitkä kokemus. Hän aloitti Stevecolla Haminassa 1990-luvun alussa ja tuli sieltä Vuosaareen jo sataman suunnitteluvaiheessa.

Vuosaaren terminaalin läpi kulkee vuosittain noin 250 000 TEU:ta, joka on lähes kaksi kolmasosaa Helsingin sataman konttiliikenteestä. Stevecon konttiliikenne jakautuu lähes tasan viennin ja tuonnin välillä. Viikoittain operoidaan 7–9 laivaa. ”Vuonna 2008 lähdimme liikkeelle yhden asiakkaan kanssa. Olemme 26

2/2014

kasvaneet vauhdilla parin viime vuoden aikana”, Lautamies sanoo.

lisää tehoa operointiin”, Lautamies sanoo. ”Keskitymme siihen, että laivojen Tehoa operointiin satamassaoloaika saadaan mahdolliVaikka Suomen ulkomaankauppa on simman lyhyeksi.” ollut viimeiset viisi vuotta nihkeää, Reilun sadan hengen asiantuntijaSteveco on onnisporukasta vakituista tunut Helsingin väkeä on noin 80.

Konttioperointiin satamassa kasvatHeidän kouluttamikeskittyminen tamaan tasaisesti sensa, motivointi ja liikennemääriään. tuottavuuden jatkuva on ­tuonut meille Markkinaosuutta kehittäminen ovat ­tasaisen kasvun. on saatu lisää. olleet keinoja, joilla Pieni ja tehokas kovassa kilpailussa yksikkö petraa jatkuvasti toimintataon pärjätty. Onnistumisesta kertovat pojaan. sekä vertailuluvut muihin satamiin ”Olemme pyrkineet kehittämään Suomessa että asiakkaiden antama määrätietoisesti prosessejamme ja palaute. kouluttaneet henkilöstöämme niin, ”Asiakkaamme ovat kertoneet, että että olemme saaneet huomattavasti pärjäämme erittäin hyvin muiden

eurooppalaisten satamien operaattoreihin verrattuna”, Lautamies sanoo ylpeänä.

Asiakkaina on hyvin erikokoisia yrityksiä. ”Meille on tärkeää, että osaamme kuunnella erilaisten asiakkaiden tarpeita ja tarjota juuri heille sopia palveluita. Näin kehitämme jatkuvasti yhteistä tekemistämme asiakkaidemme kanssa.”

Tehokkuuden ja nopeuden ohella korostuvat turvallisuus ja toiminnan laatu. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tavarat ja kontit pysyvät vauhdikkaassakin käsittelyssä ehjinä koko operoinnin ajan.

vahvuus Helsingissä. Ne vaativat tarkkaa suunnittelua, oikeaa ajoitusta, taidokasta projektihallintaa, oikeita työkaluja sekä erikoisosaamista.

ABB:n jättimäisen Azipod-ruoripotkurin operointi on hyvä esimerkki projektilaivauksesta. Yhteensä jopa yli 350 tonnia painavan laitteen raskaimmat yksittäisetkin osat painavat noin 200 tonnia. Potkurilaitteiston lastaaminen vaatii erikoisnostureita ja henkilökunnalta perehtyneisyyttä juuri näiden laitteiden laivaukseen. ”Nostaminen on potkureiden laivaamisessa kriittinen vaihe. Yhtä lailla tarkkana on oltava myös kiinnitysten kanssa, sillä niiden on kestettävä pitkätkin merimatkat ja vaativat olosuhteet.”

Jättipotkuri maailmalle

Projektilaivaukset ovat konttikäsittelyn ohella Stevecon toinen

info

Steveco Helsinki Terminaalitiedot 3200 TEU:n konttikentät

Depot-palvelut

150 reefer-paikkaa

Raskaat nostot

570 traileripaikkaa

Konttien tuonti ja vienti

2+3 STS-konttinosturia

logistiikka-alueen jakelu­

1154 metriä laituria

varastoihin

Laiturin syväys 13 metriä

Tuontiautojen aluskäsittely

Palvelut

Varastointi

Konttiterminaalitoiminnot

Huolinta

Projektit

Laivanselvitys

2/2014

27

satama

Helsingin ­Satamalle jättipotti Äänekoskelta teksti Risto Pennanen kuva Shutterstock Helsingin Satamaan kuuluvan Vuosaaren satamanosan liikenne kasvaa yli kymmenen prosenttia, mikäli Metsä Fibren Äänekoskelle suunnitteleman biotuotetehtaan sellukuljetukset aikanaan käynnistyvät. ”On hienoa saada alalle näin hyvä uutinen. Lisäliikenne antaa asiakkaillemme, kuten operaattoreille ja kuljetusliikkeille, uusia mahdollisuuksia oman liiketoiminnan kehittämiseen”, iloitsee Helsingin Sataman toimitusjohtaja Kimmo Mäki.

Kun Äänekoskelle suunnitellun biotuotetehtaan 800 000 tonnin kuljetukset käynnistyvät, syntyy pelkästään logistiseen ketjuun noin sata uutta työpaikkaa. Tarkemmat luvut selviävät, kun suunnitellun tehtaan ratkaisut lopulta varmistuvat.

Selvää on kuitenkin, että uuden tehtaan suunnittelussa voidaan koko kuljetusketju ajatella fiksuimmalla mahdollisella tavalla. Uutta tullee olemaan muun muassa se, että perinteisen tehdasvaraston sijasta tavara lähtee suoraan tuotannosta Vuosaaressa sijaitsevaan terminaaliin.

Aiesopimuksen mukaisesti Helsingin Satama varaa terminaalille alueen Vuosaaresta. Lisäksi satamassa joudutaan investoimaan jonkin verran infrastruktuuriin, kuten rautatiekiskoihin. ”Meidän investointimme ovat todennäköisesti kuitenkin kohtuulliset. Puhutaan ehkä muutaman miljoonan kokoluokasta”, sanoo Mäki.

28

2/2014

Helsingin Satamalle syksy on näyttänyt muutenkin valoisalta, sillä vientikuljetukset ovat lisääntyneet lähes kymmenyksellä. Viennin kasvu lupaa pientä valoa kansantaloudelle. Metsäteollisuus on jo nyt yksi kasvun moottoreista. Äänekosken toimitusten käynnistyttyä metsäteollisuuden osuus Vuosaaren satamanosan kokonaisliikenteestä kasvaa yli kolmannekseen. Tämä luonnollisesti edellyttää, että Metsä Fibre tekee lopullisen investointipäätöksen ja satamaan saadaan kilpailukykyinen ratkaisu vientituotteiden käsittelyyn.

Huono uutinen puolestaan on se, että tuontiluvut polkevat paikallaan, mikä kertoo vaisusta investointi- ja kulutuskysynnästä. Toisaalta konteissa saapuva tuonti on joka tapauksessa vientiä suurempaa, joten Vuosaaren satamastakin lähtee ulos tyhjiä kontteja. Äänekosken tulevat kuljetukset tasapainottavat tilannetta merkittävästi, mikä on tärkeää muun muassa konttitasapainon vuoksi.

Mäki odottaa, että Äänekosken käynnistyminen tuo mukanaan myös muuta hyvää. ”Välilliset vaikutukset voivat olla tosi merkittäviä.

Näin iso lisäliikenne lisää aluskäyntien määrää ja konttien kuljettamista, mikä lisännee myös muuta liikennettä ja aktiviteettia”, pohtii Mäki.

2/2014

29

henkilö

hyväntekijän on hyvä olla Lastikoordinaattori Mika Arolaa innostaa vastuu ja voimaannuttaa kurpitsojen kasvattaminen. teksti Ville Vanhala kuva Johannes Wiehn Nyt pukkaa jälkihikeä.

Stevecon lastikoordinaattorina HaminaKotkan satamassa työskentelevä Mika Arola on juuri käynyt vastaanottamassa Kymenlaakson keskussairaalan lastenosastojen tuki ry:lle 7500 euron lahjoituksen. ”Lapset laittoivat tanssiksi ja siinä joutui tanssimaan mukana. 20 minuuttia meni hiphoppia”, Arola jutustelee.

Arolan luotsaama yhdistys on 22 vuoden aikana kerännyt peräti 1,1 miljoonaa euroa lastenosastojen laitehankintoja varten. ”Ei auttamista voi lopettaa, kun näkee miten tarpeellista apu on. Kun antaa muille, saa aina jotain myös itselleen.”

Arola on työskennellyt satamassa yli 40 vuotta. Lastikoordinaattorina hän vastaa siitä, että sataman maapuolen kuljetukset vastaavat laivojen lastien lastaamista ja purkua.

Työ on hyvin pitkälle suunnittelua ja seuraamista. ”Aikataulut ovat kireitä, joten kuljetusketjun pitää toimia entistä nopeammin paperitehtaalta laivalle saakka.”

Työ on itsenäistä mutta vastuullista, mikä sopii Arolalle. ”Vastuu ei paina, vaan innostaa. Olen kunnianhimoinen ja haluan tehdä työni hyvin.”

Arola tunnetaan Kotkassa myös urheilumiehenä. Entinen SM-tason koripalloilija ja koripallovalmentaja viihtyy nykyään kuntosalilla ja lenkkipolulla.

Kotkan liikuntalautakunnan puheenjohtajana Arolan tavoitteena on saada tekonurmi ja uusia katsomorakenteita Arto Tolsa -areenalle.

Kun on Myös Stevecon sponsoroiman koripallomonessa joukkue KTP Basketin seuraaminen on lähellä sydäntä. ”Kun on monessa mukana, ­mukana, ei ei ehdi kyllästyä oikein mihinkään”, hän ehdi kyllästyä naurahtaa.

Arola voisi olla jo eläkkeellä, mutta ­mihinkään. oloneuvokseksi jäämistä hän pysähtyy harvoin miettimään. ”Jos nyt kysyttäisiin, info pystyisinkö olemaan vielä kymmenen vuoden päästä töissä, vastaisin, että pystyn.”

Mika Arola 65 v.

Haminan Mäntlahden kesämökki on Lastikoordinaattori Arolan latautumispaikka. Siellä vauhdikas Naimisissa lastikoordinaattori on innostunut kasvat3 lasta ja 6 lastenlasta tamaan vihanneksia. ”Viime kesän suurin Motto: Kuuntele sydämesi ääntä kurpitsa painoi 50 kiloa. Se jäi 20 kiloa edellisen kesän ennätyksestä.”

30

2/2014

vintage

p u u­t a v a r a n l a s t a a j i a­ vuonna 1948.

Sataman naiset teksti Annamari Typpö kuva Steveco naiset ovat uurastaneet Kotkan satamassa lähes siitä saakka, kun satamatoiminta 1870-luvun alussa käynnistyi. Ensimmäiset tiedot naispuolisista sahatavaralastaajista eli repijänaisista ovat 1890-luvulta.

Lukumääräisesti eniten naisia oli satamatyössä 1900-luvun alkupuoliskolla. Naisia oli etenkin piensahatavaraa lastaamassa ja 1920-luvulta lähtien myös rantatyttöinä purkamassa kuivaa irtotavaraa, kuten hiiltä ja glaubersuolaa.

Satamatyö oli fyysisesti rasittavaa, epäsäännöllistä ja kausiluonteista, mutta epäsäännöllisyys oli naimisissa olleille naisille ennen kaikkea myönteinen seikka: paitsi satunnaisia vapaapäiviä se tarjosi myös riippumattomuutta ja vapautta sekä mahdollisuuden oman elämän kontrolloimiseen.

Naisten määrä satamatyössä alkoi laskea 1950-­luvulla, kun työ muuttui koneelliseksi. Varsinaisesta lastaus- ja purkutyöstä naiset käytännössä katsoen katosivat 1970-luvulla.

lähde: Armi Oinonen: Repijänaiset ja rantatytöt. Kotkalainen nainen satamatyössä 1940-luvun loppupuolella ja 1950-luvulla. Kotka 1996.

2/2014

31

Reitillä on väliä.

Steveco on Suomen suurin ahtaaja, joka tuottaa ja kehittää ensiluokkaisia logistiikkapalveluita pieniin ja suuriin tarpeisiin.

Toimintaa ohjaa vahva vastuullisuus, oli kyse sitten asiakkaan lastista, ympäristöstä tai ammattitaitoisesta henkilöstöstä.

Hyvät viranomaisyhteydet, palveluvarmuus säässä kuin säässä ja toiminnallisesti loistava sijainti lähellä Venäjää tekevät toiminnasta tehokasta ja ehdottoman turvallista.

KOTKA HELSINKI ST. PETERSBURG