Laatua järjestöjen koulutukseen by SOSTE

Sanna Kaijanen ja Kati Virtanen (toim.)

Laatua järjestöjen koulutukseen

SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry SOSTE Finlands social och hälsa rf SOSTE Finnish Society for Social and Health

Helsinki 2012

Sisällys 1. Johdanto.................................................................... 3 2. Suunnitteluvaihe........................................................ 4

2.1 Valmistelu............................................................ 4

2.2 Koulutuksen markkinointi................................... 6

2.3 Oppimistavoitteet............................................... 7

2.4 Sisällöt................................................................. 8

2.5 Koulutustilanteen suunnittelu............................. 9

3. Toteutusvaihe........................................................... 10 4. Arviointivaihe........................................................... 11

JÄRJESTÖLÄHTÖISEN KOULUTUKSEN LAATUKRITEERIT -TYÖRYHMÄN JÄSENET Marita Karvinen, VTT, koulutussuunnittelija, Seta ry Eeva-Liisa Koskinen, KM, koulutussuunnittelija, Näkövammaisten keskusliitto ry Teija Launis, THM, koulutussuunnittelija, Iholiitto ry Vesa Salmi, FM, erityissuunnittelija, Asumispalvelusäätiö ASPA Tuula Sundman, VM, päällikkö, kohtaava työ, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Auli Tynkkynen, VTM, koulutussuunnittelija, Invalidiliitto ry Anne Salovaara-Kero, koulutusvastaava, Irti huumeista ry Sisko Salo-Chydenius, TtM, kehittämiskoordinaattori, A-klinikkasäätiö, kehittämisyksikkö Päivi Vilkki, VT, erityisasiantuntija, Ensi- ja turvakotien liitto ry Pia Hytönen, koulutussuunnittelija, Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliitto ry Sanna Kaijanen, Sosionomi (ylempi AMK), arviointipäällikkö, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Sirpa Sulku, KM, koulutuspäällikkö, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Kati Virtanen, DI, hankekehittäjä, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry

1. Johdanto Järjestölähtöisen koulutuksen laatukriteerit -työ sai alkunsa Terveyden edistämisen keskuksen ja Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton yhteisen Järvi-toiminnan arviointiverkoston aloitteesta 10.9.2010. Mukaan työryhmään kutsuttiin sekä JÄRVIarviointiverkoston että STKL:n koordinoiman järjestöjen koulutusverkoston jäseniä. Työtä jatkettiin vuoden 2012 alussa toimintansa aloittaneessa SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:ssä. SOSTE on suomalaisten sosiaali- ja terveysjärjestöjen kattojärjestö, jonka toimialaan kuuluu myös järjestölähtöisen koulutuksen kehittäminen ja laadun varmistaminen. Työryhmässä todettiin, että järjestöt kaipaavat tukea koulutusten järjestämiseen ja kehittämiseen. Lisäksi niin pienet yhdistykset kuin isommatkin liitot tarvitsevat tukea järjestämiensä koulutusten laadun varmistamiseen. Työryhmän tavoitteena oli työstää helppokäyttöinen opas keskeisimmistä järjestön koulutuksen laatuun vaikuttavista tekijöistä. Yhteisesti sovittiin, että opas palvelee erityisesti niitä järjestöjä, jotka eivät päätoimenaan järjestä koulutuksia. Työryhmän työskentely perustui osallistujien sitoutumiseen vuorovaikutukselliseen ja yhteiskehittämiseen tähtäävään työhön. Opas rakentuu kolmeen vaiheeseen. Ensimmäinen on suunnitteluvaihe, jossa käsitellään koulutukseen liittyviä valmistelutoimenpiteitä, markkinointia, oppimistavoitteita, sisältöjä ja itse opetustilanteen suunnittelua. Systemaattisen suunnittelun merkitys koulutuksen laadukkaassa toteutuksessa on suuri, sillä sen avulla varmistetaan, että koulutus vastaa organisaation ja kohderyhmän tarpeisiin ja kiinnittyy organisaation muuhun toimintaan. Toteutusvaiheessa pääpaino on koulutustilanteen toteutuksessa ja oppimisen tuessa ja ohjauksessa. Onnistunut koulutus on hallittu kokonaisuus, joka perustuu vuorovaikutteisuuteen ja käytännön järjestelyjen sujuvuuteen. Arviointivaiheessa keskitytään koulutuksen ja opetuksen arviointiin, niiden suunnitteluun sekä laadun jatkuvaan varmistamiseen. Arvioinnin avulla voidaan perustella toimintaa, kiinnittää se osaksi jotakin isompaa toimintaa, perustella sen lopettaminen sekä antaa tietoa rahoittajille ja yhteistyökumppaneille, kuten myös asiakkaille. Kuten koulutuksen suunnittelu ja toteutus, niin myös arviointi tehostuu, mikäli sen suunnittelussa on kuultu myös asiakkaita ja keskeisiä kohderyhmiä. Koulutusten säännöllinen arviointi luo pohjaa laadukkaalle koulutus- ja kehittämistoiminnalle. Koko työryhmän puolesta toivomme, että opas antaa järjestöille lisää eväitä koulutuksen suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. Otamme mielellämme vastaan palautetta ja kehittämisehdotuksia. Antoisia lukuhetkiä! Helsingissä elokuussa 2012 Sanna Kaijanen ja Kati Virtanen

2. Suunnitteluvaihe Suunnitteluvaiheessa käsitellään koulutukseen liittyviä valmistelutoimenpiteitä kuten markkinointia, oppimistavoitteita, koulutuksen sisältöjä ja itse opetustilanteen suunnittelua. Valmistelussa keskeistä on koulutustarpeiden tunnistaminen ja kartoittaminen, koulutustoiminnan tavoitteiden määrittely, yhteistyötahojen valinta, koulutuksen resursointi sekä riskien tunnistaminen. Markkinoinnissa kiinnitetään huomiota sen kohdistamiseen, oikea-aikaisuuteen ja monikanavaisuuteen sekä markkinointimateriaaliin. Koulutuksen oppimistavoitteet tulee määritellä ja kytkeä organisaation perustyöhön. Koulutuksen sisällöissä otetaan huomioon järjestön perustehtävä, koulutuksen tavoitteet ja osallistujien tarpeet. Opetustilanne ja käytettävät menetelmät valitaan niin, että ne tukevat oppimista.

2.1 Valmistelu Päätavoite Kriteeri Vinkki Koulutustarpeiden tunnistaminen ja kartoittaminen 1. Koulutuksen valmistelussa on otettu huomioon Koulutuksen valmistelussa otetaan • lainsäädännön muutokset huomioon keskeisten • uudet tutkimustulokset • yhteiskunnallinen keskustelu osapuolten tarpeet, • muutokset ihmisten käyttäytymisessä ja toimintatavoissa järjestön omat Esim. vuosittaiset koulutusterveyskyselyt. • asiaa koskevat kyselyt ja kartoitukset kokemukset sekä • sidosryhmille kertyvät signaalit ja huomiot, myös hiljaiset yhteiskunnallinen signaalit tilanne

Koulutusryhmä tunnistaa oman koulutustarpeensa

2. Koulutuksen valmistelussa on hyödynnetty toteutetuista koulutuksista saatua palautetta ja järjestön oman toiminnan ohessa kertyviä havaintoja (esim. neuvonta, puhelinauttaminen)

Kohderyhmän osallistumista koulutuksen suunnitteluun kannattaa hyödyntää.

3. Koulutuksen valmistelussa on kuultu eri tahojen näkökulmia • jäsenkenttä • koulutuksiin aikaisemmin osallistuneet • viranomaiset • oppilaitokset • opettajat • asiakkaat • ammattihenkilöt • koulutusta alaisilleen tilaavat esimiehet/johto

Uusien avausten kohdalla on hyvä luottaa järjestön asiantuntijoiden käytännön tuntumaan. Sitä voi tarkastaa ja syventää kysymällä aiheen tarpeellisuudesta esimerkiksi jäseniltä.

4. Eri lähteistä syntyviä havaintoja on yhdistetty

Kun markkinoit ammattilaiselle, korosta asiakkaalle koituvia hyötyjä ja/tai oman työn kehittämiseen liittyviä hyötyjä.

5. Valittuun kohderyhmään on vaikutettu esim. • vetoamalla ammatillisuuteen • herättämällä kysymyksiä kohderyhmän piirissä • tarjoamalla uutta osuutta/moduulia/puheenvuoroa johonkin olemassa olevaan kokonaisuuteen, johon kohderyhmä melko varmasti osallistuu • käynnistämällä yhteiskunnallista keskustelua • tarjoamalla osallistujille mahdollisuutta vaikuttaa tulevien koulutusten aiheisiin ja työskentelytapoihin • ennakkomarkkinoimalla • laajentamalla ennakkomarkkinointia myös sellaisiin tahoihin, jotka eivät tule ensimmäiseksi mieleen • perustelemalla asian tärkeyttä konkreettisesti • tarjoamalla mahdollisuutta tavata ja vaihtaa kokemuksia muiden saman alan toimijoiden kanssa, joilta on mahdollista saada vertaistukea • aktivoimalla omaa jäsenistöä • korostamalla muutosta • viestimällä jonkin arvovaltaisen tahon kanssa • löytämällä uusi näkökulma tuttuun asiaan • laatimalla valmiiksi suunniteltu koulutus, malli tai tarjous ja lähettämällä se esimerkiksi viranomaisille • vaikuttamalla oppilaitoksiin ja opetussuunnitelmiin

Kun markkinoit vapaaehtoiselle, korosta mahdolliselle avun tarvitsijalle koituvia hyötyjä. Painota myös vapaaehtoisen itsensä saamaa hyötyä.

On hyvä muistaa, että viranomaisvalmistelu vaatii paljon etukäteisvalmistelua ja resursseja. Organisaation johdolta tulee saada lupa kouluttamiselle. Kalenterit tulee tarkistaa.

Päätavoite Kriteeri Koulutustoiminnan tavoitteiden määrittely 1. Järjestön koulutustoiminnan tavoite on määritelty Varmistetaan, että koulutus tukee 2. Yksittäisten koulutusten tavoitteet on määritelty järjestön strategian toteutumista ja on 3. Tavoitteet on johdettu toiminnan päämääristä ja/tai yhteydessä järjestön järjestön strategiasta perustehtävään ja palvelee kohderyhmää 4. Oma työyhteisö on sitoutunut tukemaan koulutuksen järjestämistä

Vinkki Työyhteisössä olisi hyvä käydä keskustelua, mihin koulutuksella pyritään ja miksi se järjestetään – auttaa tavoitteiden määrittelyssä. Jos tavoite ei kuulu järjestön perustehtävään, tulee koulutuksen toteuttamista pohtia tarkkaan ja löytää sen toteuttamisen tueksi perustelut.

5. Sopivia kouluttajia on saatavilla 6. Koulutus järjestetään • itse • yhteistyössä jonkun järjestön/muun tahon kanssa • osittain ulkoistettuna • osana jonkin tahon jo olemassa olevaa koulutusta (esim. puheenvuoron muodossa) 7. Mikäli tämän koulutuksen sisällöt eivät kuulu järjestön perustehtävään, viestitään tarpeista eteenpäin ja vaikutetaan johonkin toiseen tahoon, joka voisi järjestää koulutuksen 8. Mikäli koulutukselle ei ole enää tarvetta, koulutuksesta luovutaan Yhteistyötahojen valinta 1. Kumppanit ovat sitoutuneet yhteistyöhön Mahdolliset yhteistyötahot 2. Yhteistyössä on mukana aktiivisia, sitoutuneita henkilöitä valitaan siten, että ne tukevat 3. Yhteisiä teemoja ja toiminnan päämääriä sekä tavoitteita koulutuksen on olemassa toteuttamista 4. Yhteistyötahoja on kartoitettu Resursointi Koulutuksen toteuttamiseen varataan riittävästi resursseja Taloutta koskevista käytännön kysymyksistä sovitaan etukäteen

1. Omien ja ulkopuolisten puheenvuorojen/koulutusten laskuttamisessa on käytetty apuna valmiita hinnastoja, raameja ja suosituksia

Esim. käytännön järjestelyjen ulkoistaminen, kuten majoitusvaraukset, ilmoittautuminen ja tietotekniikka.

Tämä on tärkeää erityisesti uusien koulutussisältöjen yhteydessä.

Yhteistyötahojen kanssa voi hyödyntää vertailukehittämisen ja vertaisarvioinnin menetelmiä. Hyödynnä verkostoja. Tarvittaessa voi tehdä vaihtokauppaa – yksi tarjoaa tilat, toinen kouluttajan jne. Tee tarvittaessa aiesopimus. Yhteistyötä voi tehdä myös oppilaitosten kanssa. Tällöin on otettava kantaa koulutuksen mahdolliseen hintaan. Yritysyhteistyössä on tehtävä tarkat kirjalliset sopimukset, mm. materiaalin käyttöoikeudesta. Kokeile oravannahkakauppaa jos mahdollista; kouluttajan organisaatio voi hyötyä tilaajan organisaation osaamisesta.

2. Luennoitsijoiden kanssa on tehty selkeä sopimus laskutuksesta (esim. sen mukaan, tuleeko luennoitsija jonkun yhdistyksen/liiton kautta vai yrityksen nimissä) 3. Hinnoittelussa on otettu huomioon tilaisuuden luonne, kohderyhmä ja esiintyjän/esiintyjien osaaminen ja laatu sekä kohderyhmä

Kohderyhmä määrittelee koulutuksen/luennon hintaa; huom. vapaaehtoiset vs. ammattilaiset. Maksullinen koulutus sitouttaa paremmin.

4. Toimivaltuudet ja vastuut on sovittu

Yhteistyökumppaneiden kanssa on sovittu vastuista, talousarviosta ja velvoitteista.

5. On riittävästi työaikaa suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin Riskien tunnistaminen Koulutuksen 1. Peruutusehdot ovat selkeät toteuttamiseen liittyvät riskit 2. On varasuunnitelma tiedostetaan ja 3. Aikataulujen päällekkäisyydet on minimoitu niihin varaudutaan 4. Force majeure -esteet on otettu huomioon

Selvitä muiden vastaavien koulutusten ajankohdat / samalle kohderyhmälle osoitettujen tilaisuuksien ajankohdat. Varaudu mahdollisiin kouluttajan poisjäänteihin. Mieti varahenkilöitä jo etukäteen. Esteiden ilmaantuessa on muistettava hoitaa peruutukset.

2.2 Koulutuksen markkinointi Päätavoite Kohdistaminen Markkinointi osuu oikeaan kohderyhmään Oikea-aikaisuus Ajoitus on kohderyhmälle ja koulutuksen järjestäjälle sopiva Tieto tulee kohderyhmälle tarpeeksi ajoissa

Kriteeri

Vinkki

1. Kohderyhmät on valittu tarkoituksenmukaisesti

Kohderyhmän huolellinen valinta säästää resursseja.

2. On tehty päätös siitä, pyritäänkö kokoamaan Kannattaa hankkia myös ”agentteja”, jotka viestivät asiasta mahdollisimman suuri yleisö vai vain tietyt avainhenkilöt eteenpäin omissa verkostoissa. 1. Markkinointi on vaiheistettu seuraavasti:

Esim. merkitseminen vuosikalenteriin, puffi/ennakkomainos.

• Ennakkomarkkinointi – voidaan tehdä jo ennen kuin ohjelma valmis

Valtakunnallisten tapahtumien ennakkomarkkinointi on aloitettava jopa vuotta aiemmin.

• Valmiin koulutuksen ohjelman lähettäminen (päivämäärä, paikka, ohjelma)

Pienemmät tapahtumat: syksyn tapahtumien ennakko markkinointi on aloitettava viimeistään loppukeväästä, kevään tapahtumien viimeistään loka–marraskuussa.

• Muistutus resurssien mukaan • Jälkimarkkinointi −− Toteutetaan tilaisuuden aikana ja sen jälkeen

Jälkimarkkinoinnilla haetaan julkisuutta, yhteiskunnallista näkyvyyttä ja vaikuttavuutta tilaisuuden sisällölle.

Voidaan esim. • Markkinointi huomioidaan myös kerättävissä palautteissa – kysyä, luovuttaako osallistuja yhteystietonsa tulevan koulutusmarkkinoinnin käyttöön – kysyä, mistä osallistuja on saanut tiedon koulutuksesta – antaa mahdollisuus kertoa uusista koulutustarpeista ja -toiveista. Monikanavaisuus Markkinointiin 1. Markkinointikanavat on valittu tarkoituksenmukaisesti käytetään erilaisia (käytettävissä olevien resurssien mukaan) kohderyhmät • Markkinointikirje tavoittavia keinoja • Sähköinen media −− Sähköinen kohdemarkkinointi, sähköpostilistat −− Uutiskirjeet, verkostotiedotteet −− Nettimarkkinointi, www-sivut, sosiaalinen media −− Hankkeiden ja järjestötalojen verkkosivut −− Sosiaaliportti yms. • Perinteinen media −− Ammattilehdet: ennakkomarkkinointijutut, artikkelit −− Järjestölehdet −− Maakuntalehdet −− Minne mennä -palstat −− Puhelinmarkkinointi • Muuta −− Messut, koulutukset yms. tapahtumat −− Rekisterien käyttö ja kokoaminen −− Järjestöjen omat jäsenrekisterit −− Jutut radiossa / TV:ssä, artikkelit lehdissä ja muussa mediassa −− Henkilökohtaiset kontaktit, verkostot −− Puskaradio Materiaali 1. Markkinointimateriaalista selviävät: Mahdollisimman moni kohderyhmään • Koulutuksen tavoite ja mahdolliset osatavoitteet kuuluvista kiinnostuu • Osallistujalle koituva hyöty • Järjestäjä koulutuksesta • Rahoittaja / ilmoittautuu • Kohderyhmä koulutukseen • Aika ja paikka • Ilmoittautuminen: päivämäärät ja hinnat Kohderyhmä saa koulutukseen liittyvät • Peruutusehdot • Vähintään koulutuksen teemat tai alustava ohjelma tarpeelliset tiedot • Lisätietoja antavan henkilön yhteystiedot 2. Markkinointimateriaali herättää kiinnostusta kohderyhmässä

Ammattilaisille ja vapaaehtoisille voi olla syytä markkinoida eri tavoin. Hyödynnä käytettävissä olevia valmiita rekistereitä, esim. jäsenrekisterit, osoiterekisterit, kuntien ja järjestöjen rekisterit. Sosiaalisesta markkinoinnista: Sosiaalisen markkinoinnin abc-opas http://www.thl.fi/thl-client/pdfs/4c9c76f0-2a20-4be6-b42b6f81925b75a7 http://thensmc.com/

Koulutuksesta kannattaa tehdä markkinointisuunnitelma, josta selviää mitä, kenelle, miten ja milloin markkinoidaan. Viimeisen peruutuspäivän päivämäärä kellonaikoineen on hyvä mainita peruutusehdoissa. Esimerkki peruutusehdoista: ”Ilmoittautumiset ovat sitovia. Peruutukset tulee tehdä viimeistään viikkoa ennen kurssin alkua / pp.kk.vvvv klo 16 mennessä. Tämän jälkeen ilman pätevää syytä peruutetusta osallistumisesta peritään puolet kurssimaksusta. Koko osallistumismaksu peritään, mikäli peruutusta ei tehdä lainkaan.” Kiinnostuksen herättäjänä voi harkita erityistä henkilöä, organisaatiota, paikkaa tai sisällöllistä vetonaulaa.

2.3 Oppimistavoitteet Päätavoite Oppimistavoitteet Oppimistavoitteet määritellään ja kytketään perustyöhön

Kriteeri

Vinkki

1. Koulutuksen tarve on tiedossa

Tarve voi tulla esille esim. – jäsenkyselyssä yksittäisenä yhteydenottona – toteutetuista koulutuksista saadussa palautteessa Tarve voi perustua – viranomaisten, oppilaitosten, opettajien tai yksittäisten • lainsäädännön muutoksiin henkilöiden kuulemisessa • uusiin tutkimustuloksiin – järjestön omassa toiminnassa kertyneissä havainnoissa, • yhteiskunnalliseen keskusteluun kuten neuvonnassa ja puhelinpäivystyksissä • muutoksiin ihmisten käyttäytymisessä ja toimintatavoissa – hiljaisissa signaaleissa – käytännön tuntumana. Esimerkkejä tarpeesta: – henkilöstö tai viranomainen ei ymmärrä asiakkaan tai vapaaehtoisen tilannetta – henkilöstö tai viranomainen ei tiedä, mitkä tiedot ja taidot ovat tärkeitä omaa työtehtävää tai asiakasta ajatellen. Koulutuksen päämäärä on määritelty. Se liittyy järjestön perustehtävään ja toimintasuunnitelmaan.

Esimerkkejä päämäärästä: – henkilöstön tai viranomaisen tulee saada oikeaa tietoa asiakkaan tai vapaaehtoisen tilanteesta – henkilöstöä tai viranomaista opastetaan koulutuksella siitä, mitä pitää ottaa huomioon omassa työtehtävässä tai tilanteen oikeassa huomioon ottamisessa potilaan/ kuntoutujan/asiakkaan kohdalla.

2. Koulutuksen tavoitteet on määritelty

Tavoitteita voivat olla: – tiedon lisääntyminen – osaamisen lisääntyminen – toiminta- ja työkäytäntöjen kehittyminen – yhteistyön tiivistyminen – vertaistuen saaminen – kokemusten ja käytäntöjen jakaminen – työn helpottuminen.

Koulutuksen tavoitteet • ovat konkreettisia • johdetaan päämäärästä • ovat mitattavia ja todennettavia

Apuna voidaan käyttää Suunta-työkalua: http://www.jarjestoarviointi.fi/tukea_arviointiin/

www.jarjestoarviointi.fi

2.4 Sisällöt Päätavoite Kriteeri Koulutuksen sisältö Koulutuksen sisällöissä 1. Sisällön perustana on joku/jotkut seuraavista: • järjestön oma strategia otetaan huomioon järjestön perustehtävä, • perustehtävä koulutuksen tavoitteet • arvopohja ja osallistujien tarpeet • asiantuntijuus 2. Sisältöjen suunnittelu perustuu koulutuksen tavoitteisiin. • tavoitteita luodaan myös yhdessä osallistujien ja tilaajien kanssa • sisältö sovitetaan osallistujien tarpeisiin • koulutusohjelmassa ja -materiaaleissa hyödynnetään erilaisia koulutusmetodeita ja oppimisympäristöjä • aikaisemmista koulutustilaisuuksista saatuja kokemuksia hyödynnetään suunnittelussa

Vinkki Perustuu esim. asiantuntijoiden näkemyksiin koulutettavasta ilmiöstä.

Osallistujille voidaan tehdä esim. ennakkokysely toiveista ja tarpeista. Esim. ammattihenkilöt, kokemuskouluttajat ja -asiantuntijat, vertaiset, vapaaehtoistyöntekijät, luottamushenkilöt. Esim. erilaisten oppimistyylien huomioon ottaminen; kokemuskouluttajien hyödyntäminen, opintokäynnit yms. Vrt. kokemuksia samanlaisten kohderyhmien kouluttamisesta.

3. Koulutuksen sisältö ja menetelmät kytketään osallistujien Esim. järjestötyökoulutus, ammattihenkilöstön koulutus, vertaistukikoulutus. omaan työhön/tehtävään ja sen kehittämiseen 4. Koulutuksen sisältö perustuu tutkittuun tietoon ja/tai kokemustietoon.

Voidaan hyödyntää kumpaakin, ei ole välttämättä vielä tutkittua tietoa.

5. Koulutuksen sisältö on sovellettavissa käytäntöön.

Keskeistä on aiheen rajaaminen ja sen tarpeellisuuden, hyödyllisyyden ja ajankohtaisuuden määrittely, sekä aihepiiristä tarjolla olevan muun koulutuksen huomioon ottaminen.

6. Osallistujien erilaisuus huomioidaan

Esim. kulttuurierot, ikä, sukupuoli jne.

7. Sisällön ja rakenteen laatua arvioidaan jatkuvasti koko prosessin ajan • koulutuksella on vastuuhenkilö, jolle on nimetty varahenkilö • koulutuksen suunnittelijoilla ja toteuttajilla (kouluttajilla) on sisällöllistä ja pedagogista tietoa ja taitoa • koulutuksen suunnittelijat ja toteuttajat (kouluttajat) tuntevat osallistujien toimintaympäristön • koulutuksen toteuttajat ovat sitoutuneet koulutukseen, sen kehittämiseen ja jatkuvaan arviointiin

Vastuuhenkilö voi huolehtia esim. työnjaosta, aikataulusta, palautteen keräämisestä jne.

Esim. koulutuksen toteuttajat ymmärtävät, millaiseen koulutuskokonaisuuteen heidän vastuullaan oleva osa liittyy (vastuuhenkilön tehtävä on varmistaa riittävä etukäteistieto).

Rajaa aihe ja pohdi sen tarpeellisuutta ja ajankohtaisuutta.

2.5 Koulutustilanteen suunnittelu Päätavoite Kriteeri Koulutustilanteen suunnittelu Koulutustilanne 1. Käytettävissä resursseissa on kiinnitetty huomiota: • aikaan ja menetelmät suunnitellaan niin, • tilaan että ne tukevat • kouluttajiin oppimista • käytettäviin materiaaleihin • taloudellisiin resursseihin

Vinkki Käytettävä aika vaikuttaa menetelmien valintaan. On huomioitava tilan soveltuvuus ko. tapahtumaan, tilassa käytettävissä olevat välineet, sosiaalinen ja fyysinen esteettömyys. On huomioitava kouluttajien asiantuntevuus ja pätevyys (ammatillinen tieto/kokemustieto), pedagogiset taidot sekä esiintymis- ja vuorovaikutustaidot. Lisäksi puheenvuoron sisältö tulee varmistaa. Materiaaleista on varmistettava luotettavuus, ajantasaisuus, esteettömyys, saavutettavuus, selkeys. Taloudellisten resurssien tulee olla riittävät.

2. Menetelmien valinnassa on kiinnitetty huomiota • kohderyhmään • opetuksen sisältöön

Kohderyhmästä on tiedostettava – ryhmän koko, mitä menetelmiä se mahdollistaa, esim. onko järkevää käyttää workshopeja – osallistujien ikä – osallistujien ennakkotiedot ja kokemus, esim. kannattaako opetus aloittaa perusasioista.

3. Tuetaan osallistujien oppimisprosessia

Erilaisten oppimistyylien huomioiminen: visuaalisuuden, auditiivisuuden ja kinesteettisyyden käyttämistä esityksissä.

Tarvittaessa käytetään • ennakko- ja välitehtäviä • kokemuksellisia menetelmiä • toiminnallisia menetelmiä • vierailu- ja tutustumiskäyntejä • otetaan huomioon erilaiset oppimistyylit

Ennakko- ja välitehtävät käsitellään ja puretaan koulutuksessa ja huolehditaan, että ne eivät kuormita osallistujia liikaa. Lähdekirjallisuuden saatavuus varmistetaan. Toiminnallisilla ja kokemuksellisilla menetelmillä on – kytkös aiheeseen – niiden käyttö on perusteltua – niiden vetäjä on harjaantunut menetelmään – niiden soveltuvuus kohderyhmälle on tarkastettu – varataan aikaa purulle. Vierailu- ja tutustumiskäyntien saavutettavuus on varmistettu. Tällä tarkoitetaan sopivia kustannuksia, sopivaa matkan pituutta ja ajankäytön riittävyyttä. Esimerkkejä: – selkeä powerpoint-esitys tukee oppimista visuaalisesti – pariharjoituksena ajatusten paperille kirjaaminen tukee oppimista kinesteettisesti – selkeä äänenkäyttö tukee oppimista auditiivisesti.

4. Muut tarpeelliset seikat on otettu huomioon • varasuunnitelma on mietitty • epäasiallisiin kysymyksiin ja tilanteisiin reagoiminen on mietitty etukäteen • tilaajien, osallistujien ja vierailevien luennoitsijoiden erityistarpeet on huomioitu

Esimerkkejä: – luennoitsijoille on varahenkilöt sairastapauksien varalta – epäasialliseen käytökseen tulee puuttua – ruoka-aineallergiat ja apuvälineiden tarve ja käyttö on huomioitu.

3. Toteutusvaihe Koulutuksen toteutusvaiheessa olennaista on, että koulutus mahdollistaa ja tukee oppimista, osallistujat oppivat koulutukselle asetettujen tavoitteiden mukaisia tietoja ja taitoja sekä tutustuvat ja perehtyvät koulutuksen aiheisiin. Päätavoite Kriteeri Koulutustilanteen toteutus Koulutus mahdollistaa 1. Koulutuksen kulku, luonne ja rakenne on todettu ja tukee oppimista

Vinkki Esim. seminaari, luento tai workshop voi sisältää kouluttajan alustuksia ja luentoja sekä yksilö- ja ryhmätöitä.

Osallistujat oppivat tavoitteiden mukaisia tietoja ja taitoja

Perjantaisin ei kannata järjestää koko päivän koulutusta. ”Loppuhuipennuksen” avulla osallistujia voi houkutella jäämään paikalle koulutuksen loppuun asti.

Osallistujat tutustuvat 2. Koulutuksen kulku toteutuu suunnitellusti ja myös ja perehtyvät yllättäviin tilanteisiin on varauduttu koulutuksen aiheeseen • Luennoitsija ja päivän vetäjä esittelevät itsensä • Koulutukselle asetetut tavoitteet, ohjelma ja käytännön perusasiat käydään läpi koulutuksen alussa • Koulutuksen vetäjä juoksuttaa tilaisuuden hallitusti ja aikataulussa • Osallistujien esittely sujuu tapahtuman luonteen mukaisesti ja sille on varattu sopivasti aikaa • Koulutuksen päätteeksi tehdään hallittu yhteenveto suhteessa tavoitteisiin

Tilaisuudelle valitaan tarvittaessa puheenjohtaja. Arvioi, tuottaako osallistujien esittely lisäarvoa koulutukseen. Muista ohjeistaa esittely. Esittely sopii hyvin pienempiin tilaisuuksiin, max 20 osanottajaa. Yhteenveto syntyy tilaisuuden aikana. Järjestäjän edustajan läsnäolo lisää vuorovaikutusta järjestäjien ja osallistujien kesken ja edesauttaa järjestönäkökulman esilläpitoa.

Vastuuhenkilö voi puuttua tilanteeseen ja pitää ”aikalisän”, 3. Koulutuksen järjestäjien taholta on läsnä/saatavilla mikäli tilanne sitä vaatii (esim. jos koulutuksen tavoitteet ja vastuuhenkilö koko koulutuksen ajan • Koulutuksen vastuuhenkilö seuraa tilannetta ja varmistaa osallistujien osaaminen eivät kohtaa). tarkoituksenmukaisen toteutuksen 4. Osallistujien aktiivisuutta pidetään yllä • Osallistujat ovat tietoisia tilaisuuden tavoitteista • Mahdolliset ennakkotehtävät puretaan • Vuorovaikutteisuuteen kiinnitetään huomiota

Ennakkotehtävät käsitellään yhteisesti tarkoituksenmukaisella tavalla. Esim. caset, työpajat, vierailu- ja tutustumiskäynnit ym. eri toimialoilla (esim. kunta, yritys). Osallistavia menetelmiä tarpeen mukaan, esim. pariporinat, pienryhmätyöskentely.

5. Varmistetaan, että käytännön järjestelyt tukevat oppimista ja koulutuksen onnistumista • Osallistujien vastaanotosta, ilmoittautumisesta ja opastamisesta huolehditaan • Tarjoiluista huolehditaan • Tekniikan toimivuus on varmistettu • Sovitaan alussa, missä kohtaa esitystä voi esittää kysymyksiä ja varataan niille riittävästi aikaa • Fyysiset puitteet tukevat oppimista • Koulutusta häiritseviin tekijöihin puututaan

Tauotus, puheenvuorojen jako, selkeät diat (mm. riittävän iso fontti), erilaisten oppimistyylien huomioon ottaminen. Materiaalin jakaminen osallistujille etukäteen (mahdollistaa omien muistiinpanojen tekemisen) tai esityksen jälkeen. Kts. liite: käytännön järjestelyjen muistilista. Riittävän pitkät tauot, jotka mahdollistavat verkostoitumisen. Tilan ilmanvaihtoon kiinnitetään huomiota. Puheenvuorojen kestoa rajoitetaan tarpeen mukaan.

4. Arviointivaihe Koulutuksen arviointivaiheessa kiinnitetään huomiota arvioinnin suunnittelemiseen ja sen toteuttamiseen, koulutuksen tavoitteiden ja itse oppimisen arviointiin. Koulutuksen jatkuvassa laadun arvioinnissa toiminta, sen kehittäminen ja arviointi kytketään toisiinsa. Päätavoite Kriteeri Koulutuksen arviointi Arviointi suunnitellaan 1. Arvioinnin suunnittelu on kytketty osaksi koulutuksen suunnittelua etukäteen • koulutuksen vastuuhenkilöt osallistuvat suunnitteluun • hyödynnetään jo toteutettuja koulutuksia ja niistä tehtyjä suunnitelmia ja arviointeja 2. Arvioinnin tavoitteet on määritelty 3. Suunnittelussa on vastattu seuraaviin kysymyksiin: • Mitä, miksi ja miten arvioidaan? • Miten ja keneltä arviointia varten kerättävä aineisto hankitaan? • Kenen näkökulmasta arviointia tehdään? • Miten arvioinnista saatavaa tietoa hyödynnetään? Arviointi toteutetaan suunnitellusti

4. Arvioinnissa hyödynnetään erilaisia tiedon keräämisen menetelmiä • Menetelmät on valittu niin, että arviointi palvelee koulutuksen tavoitteita • Menetelmät on valittu niin, että ne sopivat koulutuksen luonteeseen • Menetelmät on valittu niin, että niiden avulla saadaan arvioinnin kannalta olennaista tietoa (menetelmät relevantteja) • Osallistujien panos arviointiin on suhteutettu koulutuksen kestoon ja luonteeseen • Avointa ja negatiivista palautetta tulee vastaanottaa ja käsitellä sekä hyödyntää arvioinnissa 5. Arviointi on kytketty jokaiseen koulutusprosessin vaiheeseen 6. Arviointiin osallistuu koulutuksen kannalta olennaisia henkilöitä • Osallistujien mielipidettä koulutuksesta on kysytty • Kouluttajat ovat osallistuneet arvioinnin tekemiseen • Saadut arviointiaineistot analysoidaan suhteessa tavoitteisiin • Arvioinnin tulos on raportoitu

7. Arvioinnin tulosta hyödynnetään kehittämistyössä Osaamisen arviointi Koulutuksen tavoitteet 1. Koulutukselle on asetettu tavoitteet • tavoitteet asetetaan ennen arvioinnin toteuttamista arvioidaan • tavoitteet ovat konkreettisia • tavoitteet voidaan koulutuksen avulla saavuttaa • tavoitteet ovat mitattavia Oppimisen arviointi

2. Koulutuksen vastuuhenkilöt ovat määritelleet koulutukselle yleiset oppimistavoitteet • Opiskelija on itsearvioinut oman osaamisensa kehittymistä • Koulutuksen lopussa käydään vähintään osaamisen lisääntymistä käsittelevä arviointikeskustelu osallistujien kanssa

Vinkki Hyödynnä suunnittelussa www.jarjestoarviointi.fi-sivuilta löytyvää Suunta-työkalua tai arviointisuunnitelmarunkoa. Mieti, ketkä kaikki ovat olennaisia henkilöitä koulutuksen arvioinnin kannalta, esim. toteuttajat, tilaajat. Tutustu moninäkökulmaiseen arviointiiin (www.innokyla/rea.fi) – asiakas/osallistuja – järjestäjä/kehittäjä/organisaatio – kouluttaja – moninäkökulmaisuus lisää arvioinnin luotettavuutta

Erilaisia tiedon keräämisen menetelmiä: – palautekyselyt – heti ja myöhemmin (esim. webropol, kts. liite 2. SOSTEn tilaisuuksien palautekysely) – havainnointi koulutuksen aikana – haastattelut – purku koulutuksen jälkeen koulutuksen vastuuhenkilöiden kanssa – palautekeskustelu koulutuksen lopussa osallistujien kanssa Heti koulutuksen jälkeen saatavalla palautteella on mahdollisuus saada tietoa osallistujien välittömästä kokemuksesta ja myöhemmin kysyttävällä palautteella saada tietoa mm. siitä, ovatko osallistujat toteuttaneet koulutuksessa oppimiaan asioita. Markkinoinnin onnistuminen, vuorovaikutus koulutuksen tilaajan ja toteuttajan kanssa jne.

Erilaisia raportoinnin muotoja: pp-esitys, kirjallinen raportti, kuva, kaavio.

Koulutuksen tavoitteet ja opiskelijoiden omat oppimistavoitteet olisivat hyvä olla vertailukelpoisia ja yhteneväisiä. Tavoitteiden määrittelyyn kannattaa panostaa ja pohtia tarkasti koulutuksen vaikuttamismahdollisuuksia tavoitteiden saavuttamisessa, esim. tavoitteena asenteisiin vaikuttaminen tai kriittisen ajattelun herättäminen. Opiskelijoiden olisi hyvä määritellä itse omat oppimis tavoitteensa. Tämän varmistamiseksi kouluttaja voi tukea osallistujaa pohtimaan omia oppimistavoitteitaan koulutuksen aikana. Jos halutaan perusteltua tietoa osaamisen lisääntymisestä tai oppimisesta, tulee tehdä sekä alku- että loppuarviointi ja perustella, johtuiko lisääntyminen juuri koulutuksesta vai mahdollisesti jostain muusta tekijästä (syy-seuraus-suhde). On olennaista, että arvioinnissa huomioidaan myös mitä opitulla asialla aiotaan tehdä tai miten se kytketään osaksi toimintaa tai miten sitä aiotaan levittää/juurruttaa, huom. koulutuksen vaikutukset tai vaikuttavuus.

Laadun jatkuva varmistaminen Toiminta, sen 1. Arviointi on kehittäminen ja • systemaattista arviointi kytketään • läpinäkyvää toisiinsa • jatkuvaa

Arviointi voi kertoa, miten koulutus vastaa järjestön strategiaan ja perustehtävään.

2. Arviointia hyödynnetään • koulutustoiminnan jatkuvassa kehittämisessä • koko toiminnan kehittämisessä • henkilöstön kehittämisessä 3. Arviointiin varataan riittävästi resursseja • aika • raha • henkilöstö • arviointia toteuttaa ja suunnittelee ja/tai konsultoi arviointiin perehtynyt henkilö

Yksittäisen koulutuspalautteen perusteella ei välttämättä kannata muuttaa koko järjestön koulutustoimintaa. Jos koulutusten arvioinnissa systemaattisesti ja jatkuvasti nousee sama asia esille, viimeistään tällöin se tulee huomioida koulutusten suunnittelussa ja toteuttamisessa. Arvioinnilla voidaan saada uutta tietoa uudenlaisen ja innovatiivisen koulutustoiminnan toteuttamiseksi tai olemassa olevan toiminnan jatkamiseksi, muuttamiseksi tai lopettamiseksi.

4. Uusia koulutuksellisia ja arvioinnin menetelmiä kokeillaan ja niiden käyttämistä arvioidaan

Arvioinnilla voidaan saada tietoa uudenlaisen ja innovatiivisen koulutustoiminnan kehittämiseksi.

SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Kotkankatu 9, 00520 Helsinki Hämeentie 15, 00500 Helsinki www.soste.fi