Sedun vuosikertomus 2015 by Sedu

KOULUTUSKESKUS SEDUN LUKUVUOSI 2014 - 2015 VASTUULLISUUDEN JA VÄLITTÄMISEN TEEMAVUOSI Sisällön suunnittelu: Sedu-viesmar Sisällön toimitus: Anna-Kaisa Koitto Taitto ja graafinen suunnittelu: Jukka Katajamäki Kuvat: Koulutuskeskus Sedun arkisto Kannen kuvassa Miia Ylimäki, Sedun Taitaja v. 2013 ja 2014 (Kuva: Jukka Katajamäki) Paino: Waasa Graphics Oy Kiitos kaikille ideoijille ja sisällöntuottajille!

Taitaja

Kansainvälisyys

Taitaja2016 Juurista jalostukseen ....................................................................... 2 Ensimmäiset makupalat Taitaja2016-tiimityöstä ................................. 3 Ammattitaidon SM-kilpailut ................................................................................... 4 Taitaja-finaali: Sedun opiskelijoille kuusi mitalia ja hyviä sijoituksia ............................................................................................................. 6 Sedun Taitajat ja taitavat valmentajat 2015 .............................................. 8 Sedu järjesti Suomen suurimmat Taitaja-semifinaalit ..................... 9 Englanninkielinen asiakas Taitaja-semifinaalissa ............................. 10

Lapualla kansainvälisesti Softenginen tahtiin ..................................... 42 Iloa tarjoilijan työhön Espanjasta .................................................................... 43 Äitiyspakkaukset Ugandaan ............................................................................... 44 Be one Step ahead: Put Healthy and Safety into the Spotlight! .............................................. 45 Kulttuurit kohtaavat perunankuorien äärellä Kööpenhaminassa .......................................... 46 Pyramid in France: The Impact of Work placement on Student´s Learning Outcomes .................................................................... 47 Opettajavaihto – loistava mahdollisuus ................................................... 48

Katsaukset Ammatillinen koulutus liikkeessä .................................................................... 12 Koulutuskeskus Sedusta valmistuneet työllistyvät hyvin ........ 13 Ammatillisen koulutuksen tutkinnot uudistuvat 1.8.2015 ....... 14 Uusi VALMA .......................................................................................................................... 16 Työnantajat antavat suoraa palautetta ...................................................... 17 Syksy toi keltaista väriä Tuomarniemen metsiin ................................ 18

Vastuullisuus Opettajalla pedagoginen vastuu opiskelijan osaamisesta ...... 19 Laajennettua työssäoppimista lähihoitajakoulutuksessa ....... 20 Opettajien yhteistyötä opiskelijan parhaaksi ..................................... 21 Työpajalla opiskellaan ................................................................................................ 22 Viihtyisyys alkaa siisteydestä .............................................................................. 23 Kohtaamisia Kirkkokadun Hyvän työn päivänä .................................. 24 Movember päättyi – ja viikset lähtivät ........................................................ 26 Sedu tempaisee Nenäpäivänä ............................................................................ 27 Vastuulliset villasukat lämmittävät ................................................................ 28 Lapualla henkilökunta SPR:n apuna .............................................................. 29 Pimeästä kahvilasta äänilehteen ..................................................................... 29 OKKA-säätiön sertifiointi Ilmajoentiellä ................................................... 30

Yrittäjyys Ainutlaatuinen Rieju MRT Pro – itse tehty ................................................ 31 Suomen parhaat nuoret yrittäjät tulevat Kurikasta ........................ 32 Hyvä ruoka ja kaunis kattaus kruunaavat opiskelijalounaan Sedussa ...................................................... 33 Pukusuunnittelukilpailussa Alvar Aalto -henkinen puku Paula Risikolle ............................................ 34 Kauppaan duuniin ......................................................................................................... 35 Sedun opiskelijat koneen puikoissa .............................................................. 36 Sedun opiskelijat työssä Keskikaupungin yössä ................................ 37 Taiteen kultakausi kukoisti Pappilantiellä ............................................... 38 Utopiasta totta lukion ja Sedun yhteistyönä ........................................ 38 Sedu yrityksenä Seinäjoen Yrityskylässä ................................................. 40 Pala kauneutta –muotinäytös kohotti Ystävänpäivän tunelmaa ......................................................................................... 41

Kumppanit Lapualta Skaalan töihin ............................................................................................ 49 Juhlallinen lounastilaisuus Kauhajoen Sedussa ................................ 50 Maalausalan yrittäjä ja opiskelijat yhteisellä työmaalla .............. 51 Opinlakeus luotasi uutta suuntaa ................................................................... 52 Oma Onni laajeni ja pääsi akateemisiin piireihin .............................. 53 Vastuulliset ja vuorovaikutteiset opinnäytetyöt keväällä 2015 ................................................................................ 54

Koulutuskuntayhtymä Henkilöstön parhaaksi ............................................................................................... 56 YT-neuvottelut ................................................................................................................. 56 Seinäjoen koulutuskuntayhtymän ylläpitäjäkunnat ..................... 57 JAKK:n toimintojen yhdistäminen Seinäjoen koulutuskuntayhtymään .............................................................. 57 Seinäjoen koulutuskuntayhtymän luottamusjohto, yhtymähallitus, henkilöstöjaosto, tarkastuslautakunta, toimitilajaosto ja ammattiosaamisen toimielin ................................. 58 Koulutuskuntayhtymän talouden tunnusluvut ................................. 61 Sedu Aikuiskoulutuksen tunnusluvut ......................................................... 62

SISÄLTÖ TEEMANA VASTUULLISUUS & VÄLITTÄMINEN

TAITAJA2016 JUURISTA JALOSTUKSEEN TAITAJA2016 - HUIKEAN ISO TAPAHTUMA Suomen suurin ammatillisen koulutuksen tapahtuma, Taitaja2016, kutsuu kaikkia 9.–12.5.2016 Seinäjoki Areenaan ja sen lähiympäristöön. Seinäjoen koulutuskuntayhtymällä on tapahtuman toteuttamisvastuu, mutta työtä tehdään tiiviissä yhteistyössä Skills Finland ry:n ja 8 muun koulutuksen järjestäjän kanssa.

Taitaja2016-tapahtumassa 10. - 12.5.2016 enintään 20 vuotta täyttäneet ammattiin opiskelevat nuoret kilpailevat ammattitaidon suomenmestaruuksista. Finaaliin osallistuu lajinsa 8 parasta kilpailijaa, jotka ovat saavuttaneet paikkansa semifinaalien kautta. Taitaja2016 kilpailulajeina ovat • auto- ja kuljetustekniikan 5 lajia • IT ja viestintäteknologian 6 lajia • palveluiden 13 lajia • rakentamisen 8 lajia • ravitsemispalveluiden 5 lajia • teollisuuden 7 lajia ja • 4 TaitajaPLUS-lajia. Lisäksi tapahtumassa on 2 näytöslajia; turvallisuusala ja elintarvikkeiden valmistus. Suomenmestaruusmitalit jaetaan 48 kilpailulajissa. Lisäksi kisataan Taitaja9, peruskoululaisten kädentaitojen finaali, jossa kilpailee toistasataa nuorta joukkueissaan.

tukseen. Pelkästään Taitaja2016-kilpailulajien rakentamiseen tarvitaan yli 1000 opiskelijaa ja opettajaa.

SEDULAISTEN YHTEINEN TYÖ Taitaja2016-pääteema, Juurista jalostukseen, halutaan saada näkyväksi kilpailutehtävissä, ammattitorilla ja koko Taitaja2016-tapahtuman esille panossa. Me sedulaiset olemme innolla toteuttamassa Taitaja2016 tapahtumaa korostaen kestävää kehitystä, työhyvinvointia ja -turvallisuutta, yrittäjyyttä ja kansainvälisyyttä. Olemme ottaneet suuren haasteen, teemme sitä sydämellämme. Viime vuonna Taitaja2014 tapahtumassa Lahdessa kävijämäärä oli 41 000. Seinäjoelle odotamme vähintään samaa yleisömäärää.

HUIPPUOSAAMISTA – TEST THE BEST Taitaja on monipuolinen huippuosaamisen näyttämö, jossa nuoret kisaavat, ammattilaiset verkostoituvat ja kokoontuvat myös seminaareihin ja palavereihin. Taitajan toteuttamiseen on perinteisesti osallistunut satoja yrityksiä. Ilman yritysyhteistyötä tapahtuma ei toteutuisi. Taitajan ammattitorilla yritykset, koulutuksen järjestäjät, ammattijärjestöt, harrastetoimijat sekä julkisen hallinnon toimijat esittelevät toimintaansa.

OPISKELIJAT TEKEVÄT TAITAJAA Taitaja2016-suurtapahtuma vaatii valtavasti suunnittelua ja työtä. Opiskelijat toteuttavat Taitajaa osana omia opintojaan. Jokainen Sedun perustutkinto ja koulutusyksikkö on kutsuttu mukaan Taitaja2016-valmisteluihin ja toteu-

Liisa Lähdesmäki Taitaja2016 kilpailujohtaja

ENSIMMÄISET MAKUPALAT TAITAJA2016-TIIMITYÖSTÄ Taitaja2016 järjestetään Seinäjoella 10.–12.5.2016. Suurtapahtumaa on toteuttamassa koko Sedu, jokainen perustutkinto ja kaikki yksiköt – kiinteästi osana opetusta. Tärkeässä roolissa ovat myös ne opettajat ja opiskelijat, jotka eivät itse toimi laji- tai varavastaavina, tuomareina tai kilpailijoina.

kuvallisen ilmaisun perustutkinnon graafisen suunnittelun opiskelijoiden työnä. Taitaja2016-toimistolla työssäoppijat viimeistelevät tuotteet markkinointiin. Makupaloja tulevista kisoista jaettiin mm. Skills Finland ry:n järjestämässä yhteistyökumppanitilaisuudessa kutsuvieraille sekä kiitokseksi Turun kisaorganisaatiolle.

Syksyllä 2015 uudistuvissa osaamisperusteisissa opetussuunnitelmissa korostuvat työelämälähtöisyys ja yksilölliset ja joustavat opinpolut. Taitaja tarjoaa näihin hienoja mahdollisuuksia.

Riitta Tuokko Taitaja2016 kilpailulajivastaava

Tapahtuman toteuttamisen suunnittelussa ja kisajärjestelyissä keskeisessä osassa ovat tiimit. Jokaisella tiimillä on nimetty vastuuhenkilö ja yhteistyö vahvistetaan tiimisopimuksella. Sopimuksessa määritellään miten, milloin, millä opiskelijaryhmällä ja missä tutkinnon osassa työ toteutetaan lähiopetuksena tai työssäoppimisena. Ensimmäiset Taitaja2016-opiskelijatiimit ovat jo toiminnassa ja ensimmäiset tiimisopimukset on allekirjoitettu keväällä 2015. Elintarvikealan perustutkinnon opiskelijat valmistivat herkullisia porkkana-appelsiinihilloja ja kuningatarhilloja ensimmäisiksi makupaloiksi Seinäjoen tulevista kisoista. Pienten hillopurkkien etiketit syntyivät

SEINÄJOKI 10. - 12.5.2016 Taitaja-tapahtuma kasvattaa ammattitaidon arvostusta ja lisää ammatillisen koulutuksen vetovoimaa. Tapahtuman rakentamiseen liittyy vahvasti oppiminen, kehittyminen ja kehittäminen. Nuorelle kilpailijalle tapahtuma on paikka voittaa itsensä, näyttää osaamisensa muille ja tulla huomatuksi paikalla olevien työelämän edustajien silmissä. Osallistuminen on oiva lisä ansioluetteloon. Taitaja voi olla pelastus silloin, kun koulunkäynti itsessään ei haasta tarpeeksi. Kilpailutoiminnan kautta oman osaamisen kehittäminen avautuu uudella tavalla.

Peruskoulun tai lukion jälkeisiä alavaihtoehtoja pohtivalle nuorelle tapahtuman on ennen kaikkea ammatinvalinnallinen. Missä muualla nuori pääsee näkemään 40–50 ammattialaa ja kohtamaan alojen kärkiyrityksiä livenä? Taitaja-kilpailu tuottaa kokemuksia siitä, millaisia eri ammatit ovat. Taitajan rooli ammatinvalinnan ohjauksen välineenä on korostunut viime vuosina. Oppilaitoksille Taitaja on hyvä paikka laittaa tiedot ja työvälineet ajan tasalle. Tapahtuman järjestäminen pakottaa varmistamaan, että ollaan ajan hermolla. Opetuksen laatu pysyy hyvänä, kun välillä päivitetään toimintaympäristöä, välineitä ja tapaa toimia.

Tapahtumaa on järjestämässä joukko eri alojen yrityksiä. Niille Taitaja on tilaisuus nähdä, mitä oppilaitoksissa tänä päivänä opitaan – ja näyttää, mitä siellä pitäisi oppia tulevaa työelämää varten. Yritykset saavat näkyvyyttä, ja aivan kirjaimellisesti aitiopaikat parhaiden osaajien rekrytoimiseksi. Matti Yli-Lahti koulutusjohtaja Koulutuskeskus Sedu

TAITAJA-FINAALI: SEDUN OPISKELIJOILLE KUUSI MITALIA JA HYVIÄ SIJOITUKSIA Taitaja2015-tapahtumassa, ammattitaidon SM-kilpailuissa Turussa, mitalit ojennettiin 45 lajissa. Yleisöä kolmipäiväisessä tapahtumassa kävi 51 000. Kultamitalin saavuttivat Koulutuskeskus Sedun opiskelijat Henri Elenius (autonasennus) ja Krista Iso-Aho (vaatteenvalmistus). Koulutuskeskus Sedun Taitaja-joukkueeseen kuului 21 kilpailijaa 15 lajissa. Pronssimitalilla palkittiin Viljami Haapamäki ja Eetu Pantolin (lähihoitaja), Mari Kohtaniemi (puhdistuspalveluPLUS), Juhani Virtanen (kuljetuslogistiikka) ja Heli Värinen (vaattenvalmistus). Valmennuksella ja alan kaikkien opettajien hyvällä ohjauksella ja kannustuksella on suuri merkitys opiskelijan Taitaja-uralla. -

Kaikkien kilpailijoiden suoritukset ovat ammattitaidon osalta aivan huikeita. Silti pitää jostain löytää ne erot, joilla mitalit jaetaan, toteaa Sedun opettaja Ulla Nivukoski, joka toimi laborantti-lajissa tuomarina.

LAATUA Krista Iso-Aho oli viimeisenä kilpailupäivänä todella ripeä ja huolellinen työssään. Kilpailijat saivat valmiiksi leikattuja kappaleita, joista ommeltiin sarjatyönä niin monta tuotetta kuin ehti. Ja määrä ratkaisi – laatua polkematta. Autonasennuksessa Sedun opiskelija Henri Elenius lähti viimeiseen kilpailupäivään kolmannelta sijalta. Auton käyntihäiriön syyn Henri Elenius löysi ja korjasi. Vain muutama kilpailija sai auton ajokuntoon. Toinen ongelma oli sähköauton ilmastoinnissa, eikä sekään tuottanut Henrille ongelmia - suoritusajasta jäi lähes kolmasosa käyttämättä. -

Ensimmäisen päivän asiakaskohtaamiset lasten ja ikäihmisten kanssa sujuivat vielä leppoisasti. Toisena kilpailupäivänä asiakkaina oli nuoria, jotka etsivät itseään ja paikkaansa yhteiskunnassa. Kun osa asiakkaista oli muutaman vuoden vanhempia kuin me, piti osata löytää ammattilaisen rooli. Ei ollut helppoa, kertovat Eetu Pantolin ja Viljami Haapamäki.

Viimeisenä kilpailupäivänä kylvetettiin vauvanukke, ja tehtävässä tarkkailtiin mm. kommunikaatiota vauvan kanssa - haastavaa. - Kyllä tämä työtä on. Pitkiä päiviä ja vaativia tilanteita, totesivat pronssimitalistit. Kuljetuslogistiikassa kilpailijat tekevät suorituksia eri järjestyksessä, joten piste-erot eivät anna oikeaa kuvaa. Ju-

hani Virtasen ja Sedun toisella kilpailijan Ville Honkasen piti viimeisenä kilpailupäivänä kuljettaa kaivinkone konelavalla ja lastata trukilla kappaletavarakuorma jalkalavalla varustettuun kuorma-autoon. Juhani Virtanen onnistui loistavasti! Alavutelainen Mari Kohtaniemi (18) saavutti kolmannen sijan ja pronssimitalin Taitaja2015-finaalissa lajissa puhdistuspalveluPLUS jo tiistaina.

SEDUN TAITAJAT JA TAITAVAT VALMENTAJAT 2015 autonasennus: Henri Elenius kultaa, valmentajana JuhaMatti Nieminen

puhdistuspalveluPLUS: Mari Kohtaniemi pronssia, valmentajana Katja Okutan

cateringkokki (parilaji): Emma Yli-Karjanmaa ja Lilli Palomäki 4. sija, valmentajana Teija Pollari

putkiasennus: Rami Suuluhta 4. sija & Jani Latvala 8. sija, valmentajana Heikki Rantamäki

eläintenhoito: Henna Samppala 6. sija, valmentajana Kimmo Nissinen

sähköasennus, Lapua: Tomi Vuorijärvi 6. sija, valmentajana Lasse Ruotsala

koneistus: Petteri Kekola 4. sija, valmentajana Ari Lantela

talonrakennus, kirvestyöt: Ilari Haaramäki 7. sija, valmentajana Hannu Rissanen

kuljetuslogistiikka: Juhani Virtanen pronssia & Ville Honkanen 5. sija, valmentajana Konsta Jousmäki lähihoitaja (parilaji): Eetu Pantolin ja Viljami Haapamäki pronssia, valmentajana Kati Ojaniemi maalaus ja tapetointi: Mari Valkama 6. sija, valmentajana Jouko Peltokangas mekatroniikka (parilaji): Tino Taipale ja Ville Hakala 5. sija, valmentajana Jaakko Korkonen metsäkoneen käyttö: Jermu Haukilampi 6. sija, valmentajana Mika Laukkonen

talonrakennus, muuraus ja laatoitus: Veikko Onnela 6. sija, valmentajana Hannu Rissanen vaatteenvalmistus: Krista Iso-Aho kultaa & Heli Värinen pronssia, valmentajana Tuire Karvala

SEDU JÄRJESTI SUOMEN SUURIMMAT TAITAJA-SEMIFINAALIT Vuoden 2015 alussa sedulaiset harjoittelivat Taitaja2016 -kilpailujen järjestämistä toteuttamalla Taitaja2015-semifinaaleja 32 eri lajissa. Kilpailijoita oli yhteensä 1400, joista suurimmissa lajeissa yli 60 kilpailijaa. (Turun Taitaja2015finaalissa kilpailtiin 45 lajissa.) Urakasta selvittiin kiitettävästi ja paljon uutta opittiin. Sedun opiskelijoita toimi kaikissa lajeissa eri tehtävissä kiitettävästi, ja henkilöstö kantoi järjestelyvastuuta. Semifinaaliin tulevien kilpailijoiden kilpailuhuoltajille oli työstetty monipuolista oheisohjelmaa, jota Opinlakeusmessut (21.–22.1.) vielä täydensivät.

TAITAJIEN TEKIJÄT Semifinaalien järjestämisvastuuta kantoivat ennen kaikkea Taitaja2016-kisoihin valitut lajivastaavat, alojen opettajat ja suuri määrä opiskelijoita. Kaikki lajivastaavat tekivät yhteistyötä alansa yritysten kanssa. Semifinaaleja myös järjestettiin yritysten tiloissa, esim. tarjoilija-laji Hotel Sorsanpesässä, asiakaspalvelu ja myynti Nurmon Prismassa, visuaalinen myyntityö -laji Seinäjoella Torikeskuksessa. Yleisö pääsi läheltä seuraamaan metsäkoneen käyttö -lajin semifinaalia Tuurin kyläkaupassa ja sen paikoitusalueella. Opinlakeus-messuilla yleisölle tarjottiin Taitaja-semifinaalit seuraavissa lajeissa: hiusmuotoilu, yrittäjyys, laborantti, puhdistuspalvelu ja näytöslajina turvallisuusala. Seinäjoki Areenasta bussilla pääsi kiertämään Seinäjoella messujen aikana järjestettävissä semifinaalipaikoissa Kos-

kenalantiellä (lähihoitaja), Kirkkokadulla (huonekalupuuseppä, maalaus ja tapetointi), Törnäväntiellä (autonasennus, kondiittori) ja Tehtaantiellä (kuljetuslogistiikka).

OHEISOHJELMAA Lapuan Sedun matkailualan opiskelijat järjestivät monipuolista ohjelmaa semifinalistien huoltaja-valmentajille. Tarjolla oli mm. käsihoitoja, suklaamaistelua, Alvar Aalto -kierroksia, Suojeluskuntamuseo, yritysvierailuja.

SEMIFINAALIT EROTTELEVAT HYVISTÄ PARHAAT Hiusmuotoilun, ravintolakokkien, kondiittorien ja autonasennuksen kaikki semifinalistit saapuivat Seinäjoelle, ja Taitaja-finaaliin pääsi jokaisesta lajista kahdeksan parasta. Semifinalisteja oli huikea määrä: 47 parturi-kampaajaa, 51 ravintolakokkia, 78 autonasentajasta aluekarsintojen kautta Seinäjoen semifinaalissa esiintyi 16. Parilajeista lähihoitaja ja cateringkokki kokosivat eniten kilpailijoita; lähihoitajia 148, cateringkokkeja 96. Putkiasennuksen semifinaali Kurikassa kokoaa niin ikään kaikki Suomen parhaat ja kilpailuhenkisimmät putkiasentajaopiskelijat, yhteensä 62 nuorta. Semifinaalien päätöspäivänä 6.2. illalla järjestettiin TaitajaTreffit Törnäväntiellä. Tapahtuma toimi yritysyhteistyön verkostoitumistapahtumana, toimijoiden kohtaamis- ja keskustelutilaisuutena. Taitaja2016 kilpailulajit esittäytyivät huutokaupatun lajituotteen kautta. Sedun opiskelijoiden suunnittelema ja toteuttamana maukas buffet-illallinen ja hyvä tanssimusiikki kruunasivat illan, jonka tuotot käytetään Taitaja2016 kilpailijoiden palkintoihin.

ENGLANNINKIELINEN ASIAKAS TAITAJA-SEMIFINAALISSA Prisman asiakkaat pääsivät (29.1.) osallistumaan Taitajasemifinaalin lajiin asiakaspalvelu ja myynti. Semifinaali järjestettiin samanaikaisesti kauppaympäristössä Seinäjoella, Oulussa, Joensuussa ja Vantaalla. Saksalainen Daniel Schäfer (22, kuvassa oik.) opiskelee Nienburgissa Ala-Saksissa (Hannoverista luoteeseen) liiketaloutta ja hallintoa oppisopimuksella. Hän on työssäoppimassa Into Seinäjoen toimistossa asiakkuuspäällikkö Jouni Pekkalan ohjauksessa. Daniel Schäfer käytti Prismassa yhden päivän ja testasi Taitaja-semifinaaliin osallistuvien englannin taitoa. - Kilpailupäivä etenee tosi nopeasti. Kun kilpailija on saanut esittelypöydän valmiiksi, lähestyn häntä ja teen muutaman kysymyksen englanniksi. Tuomarit arvioivat kilpailijan asiakaspalvelutaitoa, kehon kieltä ja sanaston hallintaa, Schäfer kuvaa tehtäväänsä. Kilpailijoita on tunnissa kolme, ja tuotepisteitä on kolme, joten maisteltavaa riittää. Kilpailutehtävään kuuluvat tuotteet coleslaw salaatti, mansikkajogurtti ja leipäjuusto. - Olen maistanut jokaista tuotetta vain kerran. Jugurtti on minun makuuni. Leipäjuusto maistuisi varmasti paremmalta hillon kanssa, näin se useimmiten tarjoillaankin, minulle on kerrottu, Daniel Schäfer arvioi kilpailutuotteet.

ASIAKASPALVELUSSA MYYNTITAITO VOITTAA KIELITAIDON -

Opiskelen hallintoa, joten englannin taitoni ei ole päivittäisessä käytössä oppisopimuspaikassani Nienburgin kaupungintalolla. Meillä kaupungintalossa englantia pääsevät käyttämään vain henkilökortteja käsittelevät ja muuttajia palvelevat työntekijät. Ehkä tältä pohjalta olenkin tässä tämänpäiväisessä tehtävässäni sopiva enkä liian vaativa asiakas kielitaidon suhteen, Schäfer kertoo englanniksi.

Tuomaristo kutsuu Taitaja-semifinalistit suorituksen jälkeen palautetilaisuuteen. Daniel Schäfer sai muutaman kerran vahvistaa tuomarin arviota. - Prisma kilpailuympäristönä oli tosi hyvä valinta. Kaikilla kilpailupaikkakunnilla ympäristö on sama, ja samoja tuotteita esitellään ja myydään. Tuomarit käyttävät ihan samoja arviointikriteerejä. Sedun mer konomiopiskelijat ohjasivat tosi hienosti kilpailijoita. Nyt kun hekin näkivät, mistä Taitajassa on kyse, kenties innostus osallistua kasvaa, pohtii lajivastaava Katri Pahkakangas kilpailupäivän lopussa.

Lisää kuvia Taitaja-semeistä Sedun Facebook-sivuilla.

w w w. f a ce b o o k . co m /s e d u f i Katso koostevideo Taitaja-semeistä Sedun Youtube-sivuilta.

w w w.yo u t u b e . co m / Ko u l u t u s ke s k u s S e d u

ala näytöslajeina framille. Tapahtumaan on vapaa pääsy, ja yleisöodotukset on asetettu 40 000:een. Taitaja on Suomen suurin ammatillisen koulutuksen tapahtuma joka vuosi – näyteikkuna ammatillisen koulutukseen. SM-kilpailuun voi osallistua ammattiin opiskeleva nuori, joka on kilpailuvuonna enintään 20-vuotias. Sedu järjestää ammattitaidon SM-kilpailut, Taitaja2016tapahtuman Seinäjoella, joten se hioi taitojaan kilpailujärjestäjänä tänä vuonna. Taitaja2016-tapahtumassa 10.–12.5.2016 kilpaillaan 44 lajissa, Taitaja9-kisassa, 4 TaitajaPLUS-lajissa ja nostetaan kiinnostavat lajit elintarvikkeiden valmistus ja turvallisuus-

AMMATILLINEN KOULUTUS LIIKKEESSÄ Yhteishaku-uudistus, oppilas- ja opiskeluhuoltolakiuudistus astuivat voimaan v. 2014. Ammatillisten perustutkintojen uudistamisesta (Tutke 2) tehtiin päätökset, ja tutkinnonuudistus astuu voimaan 1.8.2015. Osaamisperusteisuuden toimeenpanoa valmistellaan, uutta opettajuutta, joustavia opintopolkuja ja sujuvia siirtymiä vahvistetaan ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelmia valmistellaan. Koulutuspaikkoja leikataan ja resurssit niukkenevat, joten sopeutustoimia tarvitaan. Uusia toimintamalleja Koulutuskeskus Sedun ja Sedu Aikuiskoulutuksen välisten synergiaetujen vahvistamiseksi käynnistyi mm. kansainvälisessä toiminnassa ja hanketoiminnassa. Sedun Seinäjoella vuonna 2016 toteuttaman Taitaja2016 - ammattitaidon suomenmestaruuskilpailujen valmistelutyö käynnistyi positiivissa merkeissä ja tiivistyy ja kiihtyy tapahtumaa kohti mentäessä. Selvitys- ja valmistelutyö JAKKn liittymiseksi Seduun eteni linjakkaasti, tavoitteellisesti ja hyvässä yhteishengessä.

Osaamisperusteisuuden ja uuden opettajuuden ”sisäänajo” eteni vaihe vaiheelta. Sitä tukivat myös monet hankevalmistelut ja uusien, joustavien oppimisympäristöjen suunnittelu. Sedun edustajia osallistui runsaasti valtakunnalliseen tutkintojen uudistuksen ja osaamisperusteisuuden kehittämis- ja levitystyöhön. Kevään 2015 Turun Taitaja SM-kisoissa Sedun finalistijoukkueen koko oli ennätyksellisen suuri. Onnittelut kaikille finalisteille ja heidän valmentajilleen sekä tukijoukoille. Mitalisijoja saavutettiin yhteensä 6; kaksi kultaa ja neljä pronssia. Monien uudistusten samanaikainen toimeenpano ja kehittäminen aiheuttivat haastetta myös henkilöstöresursoinnissa. Ammattikorkeakoulun toiminnan muutos 1.1.2014 alkaen, erkaneminen kuntayhtymästä ja toiminnan keskittyminen entistä enemmän Seinäjoelle aiheutti mittavan kiinteistöhaasteen kuntayhtymälle. Tyhjenevien tilojen myynti Kauhajoella, Ilmajoella ja Kurikan Jurvassa ja samalla myös uusien kiinteistöjen suunnittelutyö Kurikassa, Ilmajoella ja Seinäjoella etenivät. Niukkenevat resurssit aiheuttivat ja aiheuttavat kuitenkin tarkkaa laskentaa ja selvitystä.

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TULEVAISUUDENNÄKYMÄT Julkisen talouden kestävyysvaje ja siihen kohdentuvat leikkaukset tulevat muuttamaan edelleen myös ammatillista koulutusta lähitulevaisuudessa. Olemme Sedussa pyrkineet varautumaan niukkeneviin resursseihin jo viimeisten vuosien aikana. Muuttuva työelämä, uudet ammatit/tehtävät, teknologia ja digitalisaatio aiheuttavat jatkuvaa tarvetta uudistumiselle ja kehittämiselle. Asiakas- ja työelämälähtöisyys ja jatkuva työelämäyhteistyö varmistavat, että koulutus suuntautuu aidosti työelämän tarpeisiin. Työelämä on yhteinen kaikille, sekä nuorille että aikuisille, joten koulutusasteiden ja koulutusmuotojen välinen yhteistyö nousee entistä keskeisempään asemaan. Osaamisen kehittäminen ja johtaminen korostuvat myös tämän myötä. Reija Lepola Seinäjoen koulutuskuntayhtymän johtaja, rehtori

KOULUTUSKESKUS SEDUSTA VALMISTUNEET TYÖLLISTYVÄT HYVIN Koulutuskeskus Sedun hallinnoimassa EAKR-rahoitteisessa TOP-hankkeessa selvitettiin Koulutuskeskus Sedusta valmistuneiden nuorten työllistymistä, siirtymistä jatko-opintoihin sekä valmistuneiden näkemyksiä koulutuksen sisältöjen ja opetusmenetelmien vastaavuudesta työelämän tarpeisiin. Vastaajia oli 894 kahdesta eri kohderyhmästä: vuosi sitten valmistuneet (valmistumisvuosi 2012–2013) ja kolme vuotta sitten valmistuneet (valmistumisvuosi 2010–2011). Vastaajista yhteensä 54 % toimi joko määräaikaisessa tai vakituisessa työsuhteessa tai yrittäjänä. Opiskelua oli jatkanut 25 % vastanneista. 13 % oli kyselyn hetkellä työttömänä. Parhaiten ovat työllistyneet sosiaali- ja terveysalalta valmistuneet (74 % valmistuneista) ja toiseksi parhaiten luonnonvara-alalta valmistuneet maatalous- ja metsäalan osaajat (62 % valmistuneista). Suhteellisesti eniten vakituisia työsuhteita oli luonnonvara- ja ympäristöalalla.

ETELÄ-POHJANMAA HYÖTYY Suurin osa valmistuneista on jäänyt asumaan joko Seinäjoelle (35 %) tai muualle Etelä-Pohjanmaalle (44 %). Koulutuskeskus Sedun koulutus hyödyttää tällä tavoin tarkoituksensa mukaisesti omaa maakuntaa: suurin osa valmistuneista on työllistynyt Etelä-Pohjanmaan alueelle tai jatkanut opiskelua samalla seudulla. Suurin osa oli myös työllistynyt opiskelualaansa vastaaviin töihin. Parhaiten alaa vastaaviin töihin oli työllistytty sosiaali- ja terveysalalta (94 %) ja luonnonvara- ja ympäristö-

alalta (90 %). Lähes puolet oli työskennellyt valmistumisen jälkeen opiskeluaikaisessa työssäoppimispaikassa (48 %).

KOULUSSA OPITAAN OIKEITA ASIOITA Pääsääntöisesti sekä vuosi sitten että kolme vuotta sitten valmistuneet olivat hyvin tyytyväisiä saamaansa koulutukseen ja kokivat sen vastaavan työelämän tarpeita. Kaikista tyytyväisimpiä olivat sosiaali- ja terveysalalta valmistuneet; myös matkailu-, ravitsemis- ja talousalalta valmistuneilla oli korkeat arviot tyytyväisyydestä koulutukseen ja sen vastaavuudesta työelämän tarpeisiin. Kaikkiaan tuloksiin voidaan olla Koulutuskeskus Sedussa hyvin tyytyväisiä. Vastaajat kokevat koulutuksensa laadukkaaksi ja kokevat sen vastaavan työelämän tarpeita. Myös valmistuneiden mielikuva Koulutuskeskus Sedusta on hyvin positiivinen. Sedun oppimisympäristöä pidetään myönteisenä ja kannustava, Sedun koetaan opettavan työelämän pelisääntöjä ja valmistuneet kokevat pystyvänsä osaamisellaan yllättämään työantajan positiivisesti. Samoin valmistuneet kokevat, että Sedussa huomioidaan erilaiset oppijat sekä kannustetaan uteliaisuuteen, uskallukseen ja luovuuteen. Sijoittumistutkimuksen analysoinnin ja raportoinnin ovat toteuttaneet Seinäjoen ammattikorkeakoulun tutkijat. FT Sanna Joensuu & KTT Elina Varamäki Seinäjoen ammattikorkeakoulu

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TUTKINNOT UUDISTUVAT 1.8.2015 Ammatillisen koulutuksen tutkinnot uudistuvat 1.8.2015 Yksi Koulutuskeskus Sedun lukuvuoden merkittävimmistä haasteista on ollut ammatillisen koulutuksen tutkinnon uudistukseen valmistautuminen. Tutkinnon uudistus toteutuu kaikilla samaan aikaan eli uusien tutkinnon perusteiden mukainen opiskelu alkaa sekä uusilla että jatkavilla opiskelijoilla 1.8.2015. Koulutuskeskus Sedussa on tehty paljon työtä uusien opetussuunnitelmien työstämisessä. Voi sanoa, että kaikki sedulaiset ovat olleet työssä mukana! Eikä työ suinkaan lopu tähän vaan kehittämistyötä jatketaan tulevanakin lukuvuonna.

AMMATTIIN OPISKELEVAT NUORET KERÄÄVÄT JATKOSSA OSAAMISPISTEITÄ Elokuun alussa voimaan astuvassa tutkinnon uudistuksessa kaikki ammatilliset perustutkinnot ja niiden tutkinnon osat perustuvat osaamiseen, joka kuvataan työelämälähtöisinä ammattitaitovaatimuksina. Osaaminen näytetään ammattiosaamisen näytössä. Ammatillisessa koulutuksessa tärkeitä ovat ammattiin liittyvät taidot eli se mitä osataan tehdä. Osaamisperusteisuuden toteutuminen vaatii niin opiskelijoilta, opettajilta kuin työelämältäkin sekä ajattelutavan että toiminnan muutosta. Oppiaine-, oppisisältö-ja opetusaikakeskeisyyden sijaan on keskityttävä siihen, mitä opiskelijan on osattava tutkinnon suorittamisen jälkeen. Suuri muutos on myös se, että aikaan sidottujen opintoviikkojen sijaan tutkinnon osien osaamispisteet määräytyvät sen mukaan, mikä on niihin sisältyvän osaamisen kattavuus, vaikeusaste ja merkittävyys suhteessa koko tutkinnon ammattitaitovaatimuksiin ja osaamistavoitteisiin. Osaamisperusteisuuden lisäksi tutkinnoissa korostuu joustavuus ja työelämälähtöisyys. Käytännössä tämä tarkoittaa, että opiskelijat voivat suorittaa tutkinnon osia hyvin erilaisia polkuja ja erilaisia oppimismenetelmiä hyödyntäen. Osaamista kertyy oppilaitoksen oppimisympäristöjen lisäksi myös esim. erilaisissa työelämälähtöisissä projekteissa, työssäoppien, verkko-oppimista hyödyntäen sekä työpajoilla. Opiskelija voi valita sen tavan osaamisensa kartuttamiseen, joka sopii hänelle parhaiten. Opettajan rooli muuttuu yhä enemmän ohjaajan ja valmentajan rooliksi ja joustavat ja aktivoivat menetelmät korostuvat. Tutkinnon uudistuksessa korostuu myös osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen. Kaikki opiskelijalla oleva osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan ja kahteen kertaan ei tarvitse samaa asiaa opiskella. Osaamisensa voi näyttää ammattiosaamisen näytössä.

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN UUDISTAMISESSA SEDU MYÖS VALTAKUNNALLISESTI MUKANA Koulutuskeskus Sedun panos on näkynyt valtakunnallisesti tutkinnon uudistamisessa. Koulutuskeskus Sedu on yhdessä opetushallituksen kanssa luonut tutkinnonuudistuksen tukimateriaaliksi Osaamisperusteisuus todeksi – askelmerkkejä koulutuksen järjestäjälle -julkaisun, jolla pyrittiin helpottamaan koulutuksen järjestäjien työtä tarvittavien muutos-

ten toteuttamiseksi. Opetushallitus halusi teorian tueksi käytännön esimerkkejä siitä, miten opetussuunnitelmatyöhön on valmistauduttu ja miten osaamisperusteisuutta ja joustavia opinpolkuja on tuotu osaksi koulutuksen järjestäjän opetus- ja opetussuunnitelmatyötä. Sedun edustajat ovat käyneet myös kertomassa asiasta eri koulutuksenjärjestäjien tilaisuuksissa ja vierailijoita Sedussa asian tiimoilta on käynyt paljon.

TULOKSET KEHIIN! Kehittämistyötä on Koulutuskeskus Sedussa tehty lisäksi monella muullakin saralla tänä lukuvuonna. Tärkeässä roolissa ovat olleet strategisten painopisteidemme mukaiset kehittämishankkeet ja kehittämistyö, jota on tehty eri työryhmissä. Lukuvuosi huipentui 29.4, kun Sedu Koulukadun liikuntasali täyttyi eri hankkeiden ja työryhmien kehittämistyön tulosten esittelystä. Tilaisuudessa ei voinut olla kuin ylpeä siitä luovuuden, innostuksen, innovatiivisuuden ja loistavien tulosten määrästä, jonka olemme saavuttaneet tänä lukuvuotena! Päätimme oitis tehdä tilaisuudesta perinteen eli varatkaa kalentereihinne myös ensi vuodeksi vapun aatonaatto Tulosten Tori -tapahtumaan! Yhdessä kehitämme entistä laadukkaamman ammatillisen koulutuksen! Hellevi Lassila kehittämisjohtaja Seinäjoen koulutuskuntayhtymä

UUSI VALMA Koulutuskeskus Sedu tarjoaa myös ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaa koulutusta. Yksi ja yhtenäinen VALMA kattaa aikaisemmat Ammattistartin, Tekniikkastartin, Sedu-Spurtin, Mavan ja Kotitalousopetuksen. Opintoja suoritetaan 30–60 osp. (osp = osaamispiste) VALMAn suorittamisesta saat kuusi lisäpistettä, kun haet yhteishaussa ammatillisiin perustutkintoihin. VALMA on Sinulle, peruskoulun päättänyt nuori, kun • haluat selkiinnyttää ajatuksiasi ammatinvalinnasta • haluat parantaa peruskoulun todistustasi • tarvitset lisää valmiuksia ammatillisista opinnoista ja koulutuksesta suoriutumiseen • olet vaarassa jäädä ilman koulutuspaikkaa VALMA sopii myös Sinulle, maahan muuttanut aikuinen. Koulutuskeskus Sedussa VALMA tai VALMAn opintoja järjestetään - Seinäjoella - Kauhajoella - Kurikassa - Lapualla - Ähtärissä

Jokainen opiskelija etenee yksilöllisesti oman HOPSin mukaisesti. VALMA tarjoaa monipuolisia opiskelutapoja ja yksilöllisiä opintopolkuja. Koulutuksessa on yksi pakollinen ja useita valinnaisia koulutuksen osia. Valinnaisista koulutuksen osista opiskelija valitsee omien tavoitteidensa mukaisesti 50 osaamispistettä.

Hakeminen VALMAan 19.5. - 21.7.2015 (klo 15.00) w w w. o p i n t o p o l k u . f i

VALMAan voi Sedussa hakeutua myös joustavasti lukuvuoden aikana.

TYÖNANTAJAT ANTAVAT SUORAA PALAUTETTA TOP-hankkeessa haastateltiin 44 työelämän edustajaa: 20 kone- ja metallialalta ja 24 hotelli-, ravintola ja cateringalalta. Haastatteluilla haluttiin selvittää, millaisia osaajia alan koulutus valmistaa, mitkä ovat valmistuneen opiskelijan perusvalmiudet ja miten alan koulutusta pitäisi kehittää.

na. Moniosaaminen auttaa hahmottamaan alan työn haasteet. Ja siivoaminen on hotelli-, ravintola- ja cateringalalla ydintä, jotta asiakkaille voi tarjota maistuvaa ruokaa viihtyisässä ympäristössä.

Keväällä järjestettiin neljä opettajien ja työelämän yhteistä keskustelutilaisuutta, joihin osallistui yhteensä 78 henkilöä. Keskusteluissa käsiteltiin havaintoja valmistuneiden opiskelijoiden sijoittumiskyselyistä, keskusteltiin tulevasta opetussuunnitelmauudistuksesta ja haastattelujen pohjalta syntyneistä havainnoista.

Nuorten työnhakutaitoihin pitäisi kiinnittää huomiota. Alalle valmistuvan nuoren pitäisi miettiä sitä, miten hän asemoi itsensä työmarkkinoilla. Miksi kannattaa palkata alaa opiskellut? Työssäoppimispaikan hakemisesta pitäisi tehdä haastavuudeltaan työnhakua vastaava prosessi.

KONE- JA METALLIALA HUOLISSAAN OSAAVAN TYÖVOIMAN RIITTÄVYYDESTÄ

TOP

OMAN OSAAMISEN MARKKINOINTIA

Maakunnan yrittäjillä on suuri huoli työvoiman saatavuudesta tulevaisuudessa. Miten hakijamäärät saataisiin nousuun ja miten varmistettaisiin se, että alaa opiskelevat myös jäävät alalle? Alan koulutuksen markkinoinnissa tarvitaan hyvää yhteistyötä, johon osallistuisivat työnantajien ja oppilaitoksen lisäksi myös Teknologiateollisuus ja ammattiliitot. Työelämässä ollaan keskimäärin kohtuullisen tyytyväisiä nuorten osaamisen tasoon. Työpaikasta riippumatta tärkeimpiä osaamisalueita ovat perushitsaaminen ja piirustustenlukutaito. Uusina sisältöinä koulutukseen voisi tuoda tuottavuus- ja kustannustietoisuutta sekä ymmärrystä laatustandardeista. Varsinkin isojen asiakkaiden kanssa toimittaessa jokaisen hitsatun sauman pitää olla laatujärjestelmän vaatimusten mukainen ja dokumentoitu.

TOP-hanketta hallinnoi Koulutuskeskus Sedu. Sen rahoitti Euroopan aluekehitysrahasto. Hankkeen osatoteuttajana toimii Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Hankkeessa kehitettiin toimintamalli, jonka avulla lisätään koulutuksen työelämälähtöisyyttä ja yrittäjyyttä edistävää toimintatapaa sekä lisätään ammatillisen koulutuksen vetovoimaa ja parannetaan koulutuksen laatua.

Jaakko Rinne projektipäällikkö, TOP-hanke Koulutuskeskus Sedu

Oppilaitoksen tulee keskittyä perusvalmiuksiin. Monimutkaisempien koneiden käyttö opitaan joka tapauksessa työpaikalla talon tapojen mukaisesti.

HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERINGALA ARVOSTAA JOUTUISUUTTA Pitää kyetä suoriutumaan annetuista työtehtävistä nopeasti ja liikaa pohtimatta. Joutuisuudessa kehittyy parhaiten tekemällä töitä mahdollisimman erilaisissa ympäristöissä. Siksi nuoren kannattaa aina hakea eri työssäoppimispaikkaan ja vahvistaa osaamistaan viikonlopputöillä tai kiireapulaistöillä. Tarjoilijan ammattitaidon ydin tulee kirkastaa; tarjoilija myy kokin ammattitaitoa. Hän tietää aina tarjolla olevasta ruoasta enemmän kuin asiakas. Nykyisessä roolissaan tarjoilija on usein vain rahastaja. Ammattitaitoisille kokeille löytyy aina työtä. Lisäksi on hyvä jos pärjää jonkin verran myös salin puolella tarjoilija-

Janne Pirttinen ja Ville-Markus Luhtala valmistuvat keväällä metsäkoneenkuljettajiksi. Talven ensilumilla he pääsivät tutustumaan Ponssen tekniikkaan ja ominaisuuksiin Metsähallituksen työmaalla.

SYKSY TOI KELTAISTA VÄRIÄ TUOMARNIEMEN METSIIN Syksy toi tullessaan Ähtärin Tuomarniemen metsiin erityisen paljon uutta väriä. Ruskan lisäksi metsäopetuksen työmaille saatiin uusi Ponssen hakkuukone, joka keltaisessa värissään täydentää koulun metsäkonekalustoa. Konehankinnan valmistelu aloitettiin kevättalvella ja kilpailutuksen voitti Ponssen keskikokoinen Beaver-harvesteri. Kokoluokaltaan Beaver on yleiskone harvennuksille ja päätehakkuille, ja sitä voidaan käyttää joustavasti monentyyppisissä hakkuukohteissa. Hakkuukone oli Koulutuskeskus Sedun suurin yksittäinen laitehankinta tämän vuoden budjetissa. Se on osoitus siitä, että metsäalan koulutusta halutaan kehittää. Hyvän pohjan kehittämiselle on luonut se, että alan vetovoimaisuus on ollut viime vuosina hyvä ja opiskelijoita Tuomarniemellä on riittänyt. Perustutkintoa opiskelee tällä hetkellä yli kuusikymmentä nuorta, ja lisäksi Sedu Aikuiskoulutus toimii Ähtärissä lisäten tuota määrää kymmenillä opiskelijoilla.

tuotantoa ei Tuomarniemen kalustoon ole aikaisemmin kuulunut, joten tämä hankinta monipuolistaa merkittävästi kuljettajien koulutusta. Ponsse oy:n kanssa yhteistyö on lähtenyt käyntiin sujuvasti. Koko koulun väki sai heti hankintapäätöksen selvittyä kutsun Vieremän tehtaalle. Ponsse on tällä hetkellä Suomen myyntitilastojen kärjessä. Takana on muutama hiljaisempi vuosi, mutta käänne parempaan tapahtui viime vuoden elokuussa. Nyt tilauskirja on erityisen paksu ja PohjoisAmerikan ja Keski-Euroopan kauppa on lähtenyt kasvuun. Ensimmäiset kokemukset Ponssesta ovat olleet myönteisiä. Beaver on vähän muita koulun koneita järeämpi, joten sen käsittely opetteluvaiheessa on vakaampaa. Ulottuva nosturi ja lyhyt akseliväli sopivat hyvin myös harvennushakkuiden vaativiin olosuhteisiin.

KALUSTO TAKAA, ETTÄ TYÖT SUJUU

Suurin osa koulun harjoitustöistä tehdään vajaan tuhannen hehtaarin opetusmetsässä, mutta työmaita täydennetään tilanteen mukaan muilla hakkuilla. Kuluneena lukuvuotena yhteistyötä on tehty Metsähallituksen kanssa.

Kuljettajakoulutuksella on käytössään kolme hakkuukonetta, neljä ajokonetta ja kaivinkone. Opetusta täydentävät John-Deeren metsäkonesimulaattorit. Kiireempinä sesonkeina käytössä on lisäksi vuokrakoneita. Ponssen

Esa Eloranta lehtori Koulutuskeskus Sedu, Ähtäri, Tuomarniementie

OPETTAJALLA PEDAGOGINEN VASTUU OPISKELIJAN OSAAMISESTA Ammattitaitovaatimukset näkyviksi – puualan opettaja Arto Koskela Ähtärissä on opiskelijoiden kanssa konkretisoinut tavoitteet. Tavoitteet ovat yhteiset - opiskelijat etenevät yksilöllisesti!

kinnon osat ovat osa opiskelijan kasvavaa ammatillista osaamista. Elinikäisen oppimisen avaintaidot sisältyvät tutkinnon osiin mikä vahvistaa opiskelijan kykyä toimia työelämässä ja kansalaisena yhteiskunnassa.

OPISKELIJA KASVATTAA OSAAMISTAAN Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen mahdollistaa joustavat opintopolut. Opiskelijan aikaisemmin muualla suorittamat opinnot tai työssä hankittu osaaminen tunnustetaan. Osaamisen tunnustamisella vältetään opintojen päällekkäisyyttä ja lyhennetään opiskeluaikaa. Jokaisen opiskelijan kanssa laaditaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma, jossa otetaan huomioon aikaisemmin hankittu osaaminen ja sovitaan omat henkilökohtaiset tutkinnon osien suorittamistavat ja -ajat.

PALAUTE OHJAA Arvioinnilla tuetaan opiskelijan oppimisen etenemistä. Opettajan tehtävä on tukea opiskelijan ammatillista kasvua sekä antaa opiskelijalle suullista ja kirjallista palautetta, että hän tietää, mitä hän osaa ja mitä hänen vielä pitää oppia saavuttaakseen perustutkinnon ammattitaitovaatimukset ja osaamistavoitteet.

Tutkinnon uudistuksessa ja opetussuunnitelmatyössä lähtökohtana on opettajan vastuu opiskelijoiden oppimisesta ja osaamisen kerryttämisestä. Sedun henkilöstö on kouluttautunut tutkinnon uudistukseen ja osaamisperusteiseen ajattelutapaan sekä ottanut haltuun uusia oppimismenetelmiä ja -ympäristöjä. Osaamisperusteisuus, työelämälähtöisyys, yksilöllisyys ja joustavuus ovat kulmakivet opiskelijoiden oppimisen suunnittelussa ja toteutuksessa, ja ne ovat siivittäneet myös opetussuunnitelmatyötä. Opiskelijoiden oppiminen etenee tutkinnon osittain työelämän toimintakokonaisuuksina niin, että yhteiset tut-

Opiskelijan ammatillista kasvua tuetaan oppimisen ja koko koulutuksen ajan. Ammattitaito karttuu vähitellen, ja oppimisen etenemistä seurataan ja ohjataan arvioinnin avulla. Opettajan ja työpaikkaohjaajan kannustava palaute motivoi ja innostaa ammatin oppimiseen. Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytöissä, työtilanteissa ja -tehtävissä. Kristiina Takaneva pedagoginen kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Sedu Anne-Kaisa Alatalo opetussuunnitelmavastaava, projektikoordinaattori Koulutuskeskus Sedu

LAAJENNETTUA TYÖSSÄOPPIMISTA LÄHIHOITAJAKOULUTUKSESSA

Laajennettu työssäoppiminen sai alkunsa keväällä 2014, kun osalle Koskenalantien lähihoitajaopiskelijoita haluttiin tarjota mahdollisuus oppia enemmän työn tekemisen kautta. Ryhmään valittiin opiskelijat, ja kokeilua lähdettiin toteuttamaan vauhdilla. Ryhmässä on opiskelijoita suoraan peruskoulusta, koulunsa keskeyttäneitä sekä maahanmuuttajataustaisia nuoria. Työssäoppiminen aloitettiin Kasvun tukeminen ja ohjaus -opintokokonaisuudella, ja keväällä 2015 on lisäksi Hoito ja huolenpito -opintokokonaisuus. Tarkoituksena on viedä kaikki perusopinnot läpi laajennetun työssäoppimisen kautta.

Työ tekijäänsä opettaa, Opetus- ja kulttuuriministeriön valtionavustushanke, on käynnissä kymmenessä ammattioppilaitoksessa. Koulutuskeskus Sedu on yksi yhteistyöverkoston jäsenistä. Hankkeen tavoitteena on luoda ja kokeilla uusia toimintamalleja, jotka tukevat työelämälähtöisyyttä.

OPETTAJA KENTÄLLÄ Työ tekijäänsä opettaa -hanke on mahdollistanut hyvän tuen opiskelijoille, koska mukaan kentälle on päässyt myös opettaja. Laajennettu työssäoppimisjakso toteutuu siten, että opiskelijat opiskelevat kaksi päivää viikosta (ma–ti) koulussa ja kolme päivää viikosta työelämässä (ke–pe). Tämän opiskelijat ovat kokeneet hyväksi toimintatavaksi. He

ovat saaneet runsaasti itsevarmuutta omaan osaamiseen varsinaista työssäoppimisjaksoa varten. Kaikkien työpaikalla ohjaukseen osallistuvien on tärkeää tietää, että opiskelija ei anna laajennetun työssäoppisjakson aikana näyttöä, vaan jakson tarkoituksena on opettaa lähihoitajan työhön kuuluvia peruskäytäntöjä tekemisen kautta (learning by doing). Näyttöönkin on helpompi valmistautua tekemällä laajennettuun työssäoppimiseen kuuluvia tehtäviä. Opiskelija ei enää jännitä näyttöä niin paljon sitten varsinaisella työssäoppimisjaksolla. Tavoitteena on tutustua lähihoitajan työelämäkäytäntöihin ja osallistua ohjatusti päivittäisten toimintojen toteutukseen. Yksi tavoite on myös harjaantua muun muassa lasten, vanhusten ja erilaisuuden kohtaamiseen. Tärkeä tavoite on myös pyrkiä hahmottamaan koko lähihoitajan laaja työnkuva ja ihmisiin sen ammatin takana. Tämäntyyppinen opiskelu ja laajennettu työssäoppiminen on Koulutuskeskus Sedun lähihoitajakoulutuksessa uutta. Kokeilun myötä keräämme kokemuksia sen toimivista osaalueista sekä kehitettävistä asioista. Satu Mannila & Helinä Maijala Koulutuskeskus Sedu, Seinäjoki, Koskenalantie

LIIKUNTA JA TERVEYSTIETO MENEE TYÖMAILLE -

Hyvä lihaskunto tarvitaan. Jokaisen ammattilaisen pitää kiinnittää huomiota ergonomiaan ja tunnistaa alansa kuormitus. Opiskeluaikana tulisi työmaalla oikeissa työtehtävissä oppia ne oikeat työasennot. Niitä käsitellään ensin teoriassa ja sitten mennään esim. säätämään metsäkoneiden istuimia, Ähtärin Sedussa opettava Hella kertoo.

Metsäkoneenkuljettajan istumatyössä selkä kuormittuu niskan ja hartioiden ohella. - Metsäalalla työpäivät ovat sesonkiaikana pitkiä, ja selvästi tietämys auttaa nuoria huolehtimaan ergono miasta. Nuorten selkävaivat ovat huolestuttavasti lisääntyneet, kun jo puolet porukasta valittelee alasel käkipuja, joten motivaatio on korkealla, Hella, taustaltaan työfysioterapeutti, kertoo.

OPETTAJIEN YHTEISTYÖTÄ OPISKELIJAN PARHAAKSI Tutkinnot uudistuvat 1.8.2015, ja siirrytään osaamisperusteisuuteen. Opintoviikkojen sijasta tutkinto rakennetaan osaamispisteistä. Muutos vaikuttaa opettajan ja opiskelijoiden työhön. Tutkinnon osan ammattitaitovaatimukset määrittävät pohjan. Opiskelijan pitää tuntea oma opetussuunnitelmansa. - -

ICT-asentajien osaaminen karttuu ratkomalla ongelmia ja yhdessä oppien, kertoo Vesa Alatalo Seinäjoen Kirkkokadun tavasta järjestää oppiminen. Ensin selvitetään asiaa netistä, sitten kavereilta ja viimeksi kysytään opettajalta, ICT-asentajaksi opiskeleva Jani Raiski kertoo.

LIIKKUMINEN LUOKASSA SALLITTU -

Luokkiin on tullut kuntopalloja, tasapainolautoja, joten istuma-asentoa tulee vaihtaa ja venkoilu on hyvästä. Liike rauhoittaa ja parantaa selän verenkiertoa, Hella toteaa.

Tunnit eivät riitä kunnon kehittämiseen mutta yksilöllisiä ohjelmia vapaa-ajan liikuntaan tehdään. Tanskassa ammattikouluissa on tunti liikuntaa joka päivä, ja Hollannissa suunnitellaan samaa. 17–18-vuotiaan pitää liikkua 2,5 t hengästyttävää kuntoliikuntaa ja 2 t lihaskuntoa tai koordinaatiota kehittävää (kuntosali, pallopelit) liikuntaa viikossa.

Yhteisissä tutkinnon osissa opettajat tekevät yhteistyötä ammattiosaamista kehittävien opettajien kanssa. - Tavoitteena on jaettu asiantuntijuus, liikunnan ja terveystiedon opettaja Petri Hella kiteyttää ja yhdistää terveystietoa ammattillisiin tutkinnon osiin.

JOBI3-hankkeessa opettajat ovat kartuttaneet osaamistaan opiskelijoiden ohjaamisessa, oppimisympäristöjen muokkaamisessa ja uusien tutkinnon perusteiden ymmärtämisessä.

Raija-Leena Timonen (vas.), Maarit Moilanen ja Susanna Ojanperä.

TYÖPAJALLA OPISKELLAAN Kauhavalla työpaja JUNKIn keittiössä valmistetaan makaronilaatikkoa 20 ruokailijalle. Raija-Leena Timonen on rakentanut kauppalistan, kuten opintoihin kuuluu ja häärii nyt keittiössä. Makaronilaatikkoa tekee toinen opiskelija, Raija-Leena pilkkoo mm. kurkkua, tomaattia, paprikaa, jäävuorisalaattia. - Paja oli minulle tuttu jo ennen koulua. Asun Kauhaval la eikä aamulla tarvitse herätä niin aikaisin. Kun kou lussa on teoriaa, esim. ravitsemuksesta, erityisruoka valioista tai asiakkaan avustamisesta, olen koulussa. Joskus olen koko viikon koululla, joskus 2 päivää viikossa, kertoo kodinhuoltajaksi Seinäjoen Upanka dulla opiskeleva Raija-Leena. -

Opettajien kanssa sovitaan, millä töillä opiskelija suorittaa opetussuunnitelman sisältöjä, ja pajan muilla töillä voi suorittaa vapaavalintaisia opintoja. Täällä meillä toimitaan kodinomaisesti ja tehdään ihan arkisesti töitä, ja opiskelija saa yksilöllistä ohjausta, kertoo Osaamista työpajoilta -hankkeen projektityöntekijä Susanna Ojanperä JUNKIn työpajalla Kauhavalla.

Pajalla opiskelijalla on koulusta poikkeava ympäristö. Sedun metallialan opiskelijat edistävät opintojaan osin Sedussa ja osin pajalla. Työpaja JUNKI tarjoaa tilaisuuksia myös kotityö- ja puhdistuspalvelujen opiskelijoille sekä hotelli-, ravintola- ja cateringalaa opiskeleville. Työssäoppimispaikan opiskelijat etsivät muualta. Näyttöjä järjestetään osin pajalla tai työssäoppimispaikassa. - JUNKIn työpajalla pääsee töihin keittiöön, pesulaan tai tekemään siivouksia. Meillä laitetaan ruokaa, leivotaan tilaisuuksiin, palavereihin tai myyjäisiin, kertoo työvalmentaja Maarit Moilanen.

Yleensä opettaja, opo, erityisopettaja tai kuraattori osaa esittää työpajaa mahdollisuutena suorittaa osa opinnoista. Jokaiselle opiskelijalle laaditaan oma suunnitelma, ja opettajan ja työssäoppimispaikkojen kanssa pidämme tiiviisti yhteyttä, Susanna Ojanperä taustoittaa.

ONGELMIIN KANNATTAA PUUTTUA HETI

Jos opinnot eivät ota sujuakseen ja nuori keskeyttää, työpajalla on tarjota myös kuntouttavaa työtoimintaa. - Osaamistodistuksen ja oppimispäiväkirjan avulla tekemiset voidaan hyväksilukea (tunnistaa ja tunnustaa) sitten myöhemmissä opinnoissa, Moilanen toteaa.

Paja on mahdollisuus saada ote opinnoista, jos poissaoloja koulusta on kertynyt. Rästejä voi suorittaa pajalla ja sitten palata kouluun – tai rakentaa yhdistelmän 1–2 päivää työpajalla, loput koulussa.

Osaamista työpajoilta (ESR) Yksilöllisiä polkuja ja mahdollisuuksia suorittaa ammatillisia opintoja työpajaympäristössä

Vuokko Taipale (vas.) ja Susanna Nisula iltapäivän viimeisissä töissä Seinäjoella Koulukadulla.

VIIHTYISYYS ALKAA SIISTEYDESTÄ Vuokko Taipale ja Susanna Nisula aloittavat työpäivänsä Sedussa Seinäjoen Koulukadulla klo 5.30 heti kun ovet aukeavat. Taukotilat, toimistot ja luokat he siivoavat aamun aluksi: Susanna Nisulan alue on kellarissa, Vuokko Taipale aloittaa kakkoskerroksesta. Katutaso on yhteistä työmaata. - Mukavinta on, kun näkee työnsä jäljen, tuumaa Vuokko Taipale. - Ikävintä hommaa on siivota lyijykynän teroitusjätteitä lattialta, naiset kuvaavat. Magneettihuiska kerää pölyt ja yhdistelmäkone helpottaa työskentelyä kertovat siistijät. Tyytyväisyyttä lisäävät hyvät välineet, joissa ergonomia on otettu huomioon. - Kahviossa on mukava pitää taukoa. Petteri Pellossaari panostaa CafeKauppiksen viihtyisyyteen kukin ja liinoin, Taipale ja Nisula kehuvat.

OMAN TYÖN SUUNNITTELU INNOSTAA -

Lukujärjestykset ovat meille tosi tärkeitä. Toimistot siivotaan kerran viikossa mutta luokat joka päivä. Jos iltapäivällä ehtii tehdä jonkin luokan, se helpottaa aamun urakkaa, Taipale ja Nisula kertovat.

Työpäivä päättyy ruokailutilan ja yleisten tilojen siistimiseen.

Ensivaikutelma: Kirkkokadun aulan katon maalaaminen luo viimeistellyn vivahteen. Kuvassa Sonja Vesterback (vas.) ja Elina Marttila.

KOHTAAMISIA KIRKKOKADUN HYVÄN TYÖN PÄIVÄNÄ Koulutuskeskus Sedussa lukuvuosi on viime vuoden tapaan vastuullisuuden teemavuosi. Keskiviikkona 27.8. opiskelijat ja opettajat Seinäjoen Kirkkokadun yksikössä tekivät vastuullisuutta todeksi. Osa laboranttiopiskelijoista kävi luovuttamassa verta, eri alojen opiskelijat käyttivät ammattitaitoaan apua tarvitsevien auttamiseen. Tekemättömiä töitä löydettiin lähiympäristöstä: putkiasentajien ensimmäisen vuoden opiskelijat poistivat Kirkkokadun puolelta koulun epäsiistin aidan. Luonnollisesti opettaja opasti turvalliseen työskentelyyn. Varastotiloja siivottiin ja järjestettiin. Savuttomassa Sedussa ei tupakoida mutta tupakantumppeja löytyy heti koulun alueen ulkopuolelta – tosin tämän päivän jälkeen lähiympäristö on huomattavasti siistimpi ja kaikille miellyttävämpi. Sedun siivouspartiot hoitivat hommansa.

SUKUPOLVET KOHTAAVAT Kivipuron palvelukeskuksessa Eija Kalliokosken toisen vuoden kokkiopiskelijat viihtyivät keskustelupiirissä ikäihmisten kanssa. - Hyvä, että tulee uusia hyvän ruuan laittajia, tuumii Kivipuron asukas. Sota-ajan muistot liikuttavat kertojaa ja kuulijoita. Keskustelu kiertyy usein ruokaan; kansainväliset ruuat rantautuvat Suomeen arkiruuaksi mutta kanaviillokki on lähes kadonnut. 83-vuotias pitkän työuran tehnyt liha-alan ammattilainen kertoo työstään ja senaikaisista työtavoista, lihatuotteiden pakkaamisesta. Jokainen huomaa, miten monia työvaiheita automaatio helpottaa. Kivipuro elää musiikista ja musiikille. Rytmimuisti on vahva ja sitä vahvistetaan myös apuvälineillä ja pienellä liikkeellä.

TUKKA HYVIN, KAIKKI HYVIN Kirkkokadun toisessa kerroksessa käy vilske. Seinäjoen seurakunnan kautta annetut lahjakortit on otettu ilolla vastaan. Toisen ja kolmannen vuoden parturi-kampaajaopiskelijat leikkaavat hiukset, tekevät kampaukset. Elokuussa koulutuksen aloittaneet ovat opiskelleet alaa kolme viikkoa; he hoitavat kynnet ja värjäävät kulmat.

Toisen vuoden opiskelija Emmi Syrjämäki ottaa asiakkaita vastaan iloisena. - Koululta tämä ei ole merkittävä rahallinen panos mutta meille tämä on iso juttu. Me saamme harjoitusta ja toivottavasti uusia asiakkaita, ja ihmisille tulee hyvä mieli. Ihanaa, kun on vähän kiire, opiskelija tuumaa.

POJAT VIERAILIVAT SIMUNANRANNASSA Toisen vuoden automaatioasentajat kävivät ulkoiluttamassa ikäihmisiä Simunanrannassa. Osa käveli käsikynkässä, jotkut turvautuivat rollaattoriin ja osa nautti ulkoilusta pyörätuolissa. - Joka osastolta haettiin pihalle kaikki halukkaat. Puhut tiin ensin säästä ja marjasadosta, ja kyllä koulustakin, nuoret kertovat.

KYRKÖSJÄRVELLE UUSIA PITKOSPUITA ICT- asentajaopiskelijat lastasivat aamun vesisateessa puita Järvilaavun kupeessa. Osa ryhmästä eteni reitille poistamaan huonokuntoiset pitkospuut, ja toiset sijoittivat uudet paikoilleen. Heino Kivimäki organisoi työtä, jota seuraava porukka sai jatkaa.

PYYTEETÖNTÄ TYÖTÄ Koulutuspäällikkö Jarmo Huttunen on hyvillään Hyvän työn päivästä. - On hienoa, että opiskelijat ja opettajat ovat yhdessä löytäneet niin paljon kohteita, joissa tekevät kädet ovat tarpeen. Eikä tämän tarvitse olla ainoa päivä auttaa, esim. maalarit odottavat poutaa ja menevät maalaamaan Huhtalan päiväkodin aidan ja hiukan lei kittämään lapsia. Toivon, että Hyvän työn päivästä tulee tapa, Huttunen sanoo.

Lisää kuvia tapahtumasta Sedun Facebook-sivuilla.

w w w. f a ce b o o k . co m /s e d u f i

Timo Paakkanen (kuvassa) pääsi viiksistään. Sini Pesonen teki hyvää työtä.

Oona Kari (kuvassa) sai tehdä ahkerasti töitä kurikkalaisten parranajossa.

MOVEMBER PÄÄTTYI – JA VIIKSET LÄHTIVÄT

Marraskuu oli Kurikan Sedussa Movember-kuukausi. Kampanjassa kerätään varoja miesten eturauhas- ja kivessyövän voittamiseen. Sedu Kurikasta 28 miestä kasvatti amisviiksiä, ja naiset toimivat mo sistan roolissa kannustaen miehiä ja kartuttaen kampanjakassaa. Kurikan amis-viiksien kampanja tuotti yli 1500 euroa, ja sijoitus oli valtakunnallisella listalla 17:s. Hyvä Kurikka! Movember-kampanja on osa Koulutuskeskus Sedun vastuullisuuden ja välittämisen teemavuotta.

Moni muu oli iloinen joulukuun alkamisesta. - Yhtä piinaahan on elää viiksien kanssa mutta hyvän asian takia kannatti. Meillä oli tosi hauska kuukausi, vaikka lenkillä nuo viikset tuntuivat erityisen ikäviltä, kommentoi kokemusta helpottunut opo ja puualan opettaja Arto Köykkä-Luopa. - En ole koskaan kasvattanut partaa. Kotona on tullut paljon kommenttia, ja anopiltakin selvät ohjeet hävittää viikset, nauroi Timo Paakkanen.

PARRAT AJOON

VEITSENTERÄLLÄ

Movember-kuukausi päättyi Sedun Kirkkokadulle parturikampaajaopiskelijoiden tuoliin. Parikymmentä miestä oli ajoittanut parranajon aamupäivänsä ohjelmaan. Kolmannen vuoden parturi-kampaajaopiskelijat saivat hyvää harjoitusta veitsen käsittelyssä. - Kun olen 37 vuotta pitänyt viiksiä, tuntui erikoiselta kampanjan alussa ajaa ne. Nyt haluan, että viikset siistitään ja tasataan, kommentoi sähkö- ja elektroniikka-alaa opettava Seppo Aura.

Monella on oikeasti partaa, ja karkeaa partaa, joten otetaan ensin koneella. Tehdään koko ajelu ja aina välissä laitetaan lämpöiset hauteet. Oikeasta puolesta aloitetaan, sitten vasen ja lopuksi keskeltä. Muuta jännittävää tässä ei ole kuin tämä tosi terävä veitsi, kertoo opiskelija Oona Kari parturi-kampaajaopiskelijoiden urakasta.

Yhden asiakkaan parran ja viiksien ajoon kului aikaa 20 minuutista tuntiin.

SEDU TEMPAISEE NENÄPÄIVÄNÄ Sedun vastuullisuuden teemavuonna Seinäjoen Upankadun väki haastoi Koulukadun opiskelijat ja henkilöstön mukaan Nenäpäivän tapahtumaan perjantaina 7.11. Klo 10 Upankadun väki lähti kävelylenkille kohti Koulukatu 41:tä, jossa Koulukadun väki liittyi mukaan. Kymmenet ja taas kymmenet opiskelijat opettajiensa kanssa kiersivät lenkin Kivistöntien kautta luoman vartta takaisin Upankadulle, jossa oli tarjolla kuumaa mehua ja vapaaehtoinen Nenäpäiväkeräys.

Tällaiset tapahtumat ovat kodin ja koulun välistä yhteistyötä parhaimmillaan. Ensimmäisen vuoden opiskelijoiden kotiväelle oli tarjolla infotilaisuus kahteen otteeseen päivän aikana, ja niihin osallistui ihan mukavasti väkeä, kertoi vastuuopettaja Elina Forslund.

Vastuuopettaja Elina Forslund iloitsi Nenäpäivän tapahtumien herättämästä kiinnostuksesta. - Niin monet ovat syttyneet asialle. Pienikin apu auttaa, painottaa Forslund.

MIKÄ NENÄPÄIVÄ ON? Nenäpäivä kerää varoja maailman köyhimmissä oloissa elävien lasten hyväksi ja yllyttää suomalaisia hauskaan varainkeräykseen.

UPANKADULLA VILSKETTÄ LAUANTAINA Upankadun opiskelijat ja henkilöstö pitivät ovet avoinna lauantaina 8.11.2014. Päivän aikana talo tarjosi vieraille keittolounaan, ja jälkiruuaksi sai ostaa Nenäpäivä-leivoksia ja erikoiskahvia. Niiden tuotto meni kokonaisuudessaan Nenäpäivä-keräykseen.

RAU-päiväkodin lapsia Tansanian Moshissa. Suomalaisten avulla tuhannet lapset pääsevät kouluun, saavat suojaa hiv-tartunnalta tai nukkuvat yönsä turvassa malariaverkon alla. Lisää kuvia tapahtumasta Sedun Facebook-sivuilla.

w w w. f a ce b o o k . co m /s e d u f i

VASTUULLISET VILLASUKAT LÄMMITTÄVÄT Koulutuskeskus Sedun vastuullisuuden teemavuonna opettajat ja muu henkilökunta kutoivat ja neuloivat villasukkia yhteisissä illoissa Seinäjoella Upankadulla ja Kirkkokadulla sekä Kurikassa, Jurvassa ja Kauhajoella. Tuloksena oli toinen toistaan taidokkaampia sukkapareja yli 50. Joulun alla Sedun villasukkien kutojat lahjoittivat sukat lämmittämään. Hyvää joulumieltä tunsivat niin sukkien antajat kuin saajat. Ke 10.12. Sirpa Ilves ja Maikki Saarnisto ilahduttivat kaikkien kutojien edustajina Aspa-koti Mistelin asukkaita Seinäjoella. Ilo oli ylimmillään, kun jokainen sai valita mieleisensä sukkaparin. Ensin sukkia valittiin niiden ulkonäön perusteella, ja sitten sovitettiin jalkaan. -

Ihmiset eivät meinanneet uskoa, että saavat ihan ilmaiseksi ja lahjaksi jotakin. Meillä oli mukanamme kaksi kopallista sukkia, jotka levitimme matolle, ja kaikki asukkaat saivat valita sukista omasta mielestään kauneimmat. Iloisenväriset sukat saivat nuoren naisen iloisesti nauramaan. Miehet ottivat asian hieman totisemmin, mutta selvästi tyytyväisinä kuitenkin. Antajille ainakin tuli hyvä mieli ja lämmin joulutunnelma, kuvaa Maikki Saarnisto tunnelmaa Mistelissä.

Sukat ovat tuottaneet moninkertaisesti hyvää oloa; on ihana kutoa sukkia, on kiva ajatella kutoessaan mahdollista sukkien saajaa ja vielä on aivan ihana huomata saajan tyytyväisyys saadessaan lämpimät sukat jalkoihinsa, tunnustavat Sirpa Ilves ja Maikki Saarnisto.

SEDU KURIKAN SUKAT HIRVINUMMEN PALVELUKOTIIN Kurikassa sedulaiset valitsivat sukkien lahjoituskohteeksi Hirvinummen palvelukodin. Ti 16.12. sedulaiset ilahduttivat joululauluin palvelukodin asukkaita. Jokainen heistä sai villasukat. Kun musiikin ohjaaja Ari Kivistö säesti, laulun sanat muistuivat myös asukkaiden mieleen. Ohjelmistossa mm. laulut Hyvän joulun toivotus, Kilisee kilisee kulkunen ja Jouluyö, juhlayö.

VILLASUKKIA MYÖS SIMUNANRANTAAN Sedulaisia vierailee Simunanrannan palvelukeskuksessa. Viimeiset villasukat löytänevät siellä ottajansa ja tuottavat hyvää oloa.

LAPUALLA HENKILÖKUNTA SPR:N APUNA Sedussa Lapuan opetuspisteen henkilökunta halusi vastuullisuuden teemavuotena näyttää hyvää esimerkkiä. Henkilökunta osallistui SPR:n syyskeräykseen, ja jokainen opettaja jalkautui vuorollaan Lapuan kauppaliikkeiden edustalle lipas kädessään to 18.9. – pe 19.9.2014. Keräys toteutettiin pareittain tunnin keräysvuoroissa. Keräykseen osallistuvat seuraavat alat ja tahot: liiketalous, matkailuala, sosiaali- ja terveysala, rakennusala, kone- ja metalliala, sähkö- ja automaatiotekniikka, tietoja tietoliikennetekniikka (ICT), hotelli-, ravintola- ja cateringala, Paukun Paja, atto-opettajat, koulutuspäällikkö ja oppilashuoltohenkilöstö (opot, erityisopettaja, kuraattori). Aikaisempina vuosina kerääjinä ovat olleet opiskelijat. Henkilökunnan tavoitteena on konkretisoida opiskelijoille ja muille sidosryhmille, miten jokainen voi kantaa vastuuta apua tarvitsevista pienin panoksin, esim. antamalla aikaa. Nälkäpäivä -keräys toteutetaan tänä vuonna teemalla Hyvän tekeminen on hauskinta yhdessä! Tuija Mattila koulutuspäällikkö Koulutuskeskus Sedu, Lapua ja Lappajärvi

PIMEÄSTÄ KAHVILASTA ÄÄNILEHTEEN Pohjanmaan näkövammaiset ry:n toiminnanohjaaja Elina Pusaa (oik.) neuvoo meitä, miten toimitaan, kun luetaan Ähtärinjärven Uutisnuottaa äänitteeksi näkövammaisille. Olemme lukeneet yhden Uutisnuotan numeron ja nyt työn alla on Uutisnuotan kesälehti (46 s.). Äänilehden teko on meidän vastuullisuus ja välittäminen –teeman mukaista vapaaehtoistyötä. Äänilehden lukemista meille ehdottivat Pohjanmaan näkövammaiset ry:n toimijat jatkoksi Pimeä kahvila –toiminnalle. Kuvassa lukijoista paikalla vas. Marja Ylikoski-Udd, Virpi Sironen, Maija-Liisa Paananen ja Jorma Tukeva.

OKKA-SÄÄTIÖN SERTIFIOINTI ILMAJOENTIELLÄ

Luonnonvara- ja ympäristöala on edelläkävijä ammatillisen koulutuksen kestävän kehityksen sertifiointityössä. Alalla toimivista oppilaitoksista suurin osa on saanut OKKA-sertifikaatin tai auditointi on sovittu. Kestävän kehityksen tavoitteiden tulee olla kiinteä osa opetusta ja oppilaitoksen jokapäiväistä toimintaa. Ammatillisen peruskoulutuksen perustutkinnoissa kestävä kehitys on yksi elinikäisen oppimisen avaintaidoista, joka myös arvioidaan osana ammatillista osaamista. Sedu Ilmajoentiellä sertifiointi saatiin ensimmäiseen etappiin huhtikuussa 2015. Valittuja aiheita oli viisi: Jätteen synnyn ehkäisy ja kierrätys, Energia ja vesi, Turvallisuus oppilaitoksessa, Opiskelijahuolto ja muu oppimisen tuki sekä Kulttuuriympäristö, tavat ja perinteet. Työryhmissä oli edustettuna koko koulun henkilöstö sekä opiskelijat. KEKEtyö (kestävä kehitys) jatkuu tämän jälkeen: tarkoitus on ottaa yksi uusi teema vuosittain tarkastelun alle. Opetusmaatilan ja oppilaitoksen toiminnan tulee jo luonnostaan perustua kestävään kehitykseen: maatilan ympäristötuet, eläinten hyvinvointituet, työturvallisuus, nuorten elämänhallinta asuntolassa ja koulussa jne. Laatujärjestelmien pitää olla jo nyt kunnossa opetusmaatilan puolella, sertifiointi kulkee tämän rinnalla. Luonnonvaraalalla seurataan tiiviisti oppilaitosten sertifioinnin tilan-

netta mm. Virtuaalikylän nettisivuilla (www.virtuaali.info). Virtuaalikylä on sähköinen oppimisympäristö, jonka avulla voi tutustua erilaisiin ympäristö- ja luonnonvara-alan yrityksiin ja niissä tapahtuviin päivittäisiin toimiin. Siellä on myös verkkotyökaluja sertifiointia varten. Ote OKKA-säätiön raportin loppuarvioinnista kiteyttää ulkopuolisen auditoijan näkemyksen koulun toiminnasta: ’Kaiken kaikkiaan oppilaitoksen KEKE-asiat Sedu Ilmajoentien yksikössä ovat hyvällä tasolla. Toiminta on arjen toiminnan tasolla ja hyviä käytänteitä pyritään levittämään eteenpäin. Henkilöstön asenteet KEKEä kohtaan ovat positiiviset ja he haluavat kehittää opetustaan entistä enemmän KEKEä kohti. Erityiskiitoksen opetuspiste ansaitsee mielestäni turvallisesta ja lämpimästä ilmapiiristään, jossa kaikista huolehditaan. Hienoa!’ OKKA-säätiö (Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö) on vuonna 1997 toimintansa aloittanut yleishyödyllinen yhteisö, joka syntyi Ammattikasvatussäätiön ja Opetusalan koulutussäätiön yhdistymisen myötä. Virpi Norja koulutuspäällikkö Koulutuskeskus Sedu, Ilmajoki, Ilmajoentie ja Pappilantie

AINUTLAATUINEN RIEJU MRT PRO – ITSE TEHTY MIELIKUVITUSTA JA KOKEILUJA

Jimi Ylihärsilä levittää varmasti viidettä vahakerrosta jo ennestään hohtavaan kaksipyöräiseen. Tuo pyörä on ollut mopo, ja nyt se muistuttaa eniten kevytmoottoripyörää. Kahdessa vuodessa pyörästä on jäljellä alkuperäisosina vain runko ja takahaarukan osa. Tällä pyörällä ei ole ajettu metriäkään – se on rakennettu katseltavaksi.

Katseita tulenpunainen kaksipyöräinen kerää Seinäjoki Areenassa Gasoline Motor Show´ssa. Tätä ennen pyörä ensin valittiin tuhansien kandidaattien joukosta Nuori rakentaja -sarjaan ja sitten se palkittiin sarjansa parhaana American Car Show´ssa Helsingissä – tai siis rakentaja palkittiin.

Kyykkypyörän keula, vanteet kyykkykevarista, takaiskuvaimennin moottorikelkasta, jarrut huomattavasti alkuperäistä tehokkaammat – runkopalkki on alkuperäinen. - Paras lopputulos tulee kokeilemalla – mutta suttakin tulee paljon, virnistää Jimi Ylihärsilä.

OPISKELU JA HARRASTUS TUKEVAT TOISIAAN

Pakoputkessa hitsaussaumat ovat käsialanäyte, joka kertoo isoveli Jami Ylihärsilän TIG-hitsaustaidoista. Takahaarukan ja takarungon Jimi on hitsannut suorasta putkesta. - Suljetulla radalla tällä saa ajaa, ja ihan ajokuntoinen se on. Vain öljyt ja bensat sisään ja tarkistusten jälkeen menoksi, kaavailee Jimi Ylihärsilä.

Jimi Ylihärsilä (17) opiskelee kone- ja metallialaa Lapuan Sedussa. - Tykkään alasta. Aloitin kaksoistutkinnon tekemisen mutta luovuin lukio-opinnoista ja keskityn tekemi seen. Koneistus on uutta ja olen oppinut hitsaamaan paremmin, Jimi Ylihärsilä kertoo opiskelustaan. - Koulussa on tosi hyvä laitekanta, ja pyörän osia olen ehtinyt tehdä välissä. Jos on tehnyt kaikki tarpeelliset, omiakin hommia saa tehdä, Ylihärsilä kertoo pelisään nöt. - Kun käsityökaluilla ei enää pysty, siis kun rälläkkä, hitsi ja pylväsporakone eivät riitä, olen jyrsinyt osia ja sorvannut akselit koulussa, rakentaja selvittää.

Kotona hallissa on tilaa rakentaa. Vaikka pyörä on pieni, koko halli on tarvittu purkupaloihin. Varmaan puolet pyörästä on myyty ja sitten ostettu uutta käytettyä osaa tilalle ja rakennettu itse loput, tiivistää Jimi Ylihärsilä.

RAKENTAJA DOKUMENTOI Pyörän eri vaihteista on satoja valokuvia yleisön katseltavana. - Kustannuksia en laske, tulee vain paha mieli. Niin paljon aikaa tähän on käytetty, rakentaja itse tuumii. Kun pyörän rakentamisesta tuli harrastus, ajaminen jäi. Nyt nuoren miehen ajatukset askaroivat jo 4-pyöräisissä. - Mopot ei oikein enää innosta, Jimi Ylihärsilä toteaa ja alkaa viimeistellä pyöränsä näyttelyalustaa, jossa peli, led-nauha ja tumma lasi tehostavat pyörän parhaita puolia.

Helsingissä kauppakeskus Kampissa käytiin huhtikuussa Nuori yrittäjyys - Uskalla yrittää -finaali, jossa valittiin Suomen paras NY-yritys 2015. Kurikan Sedun turvallisuusalan opiskelijoiden Dimeno NY valittiin Suomen parhaaksi toisen asteen opiskelijoiden yritykseksi. Yritys lähtee edustamaan Suomea EM-kilpailuissa Berliinissä heinäkuussa 2015. Parhaaksi myyjäksi valittiin Dita Nyman.

suurtakaan merkitystä. Miehisellä alalla ja miesten kouluttamana tytöt ovat kuitenkin oppineet miehiltä luottamaan itseensä ja omaan pärjäämiseensä. Tunteellista draamaa ei kaivata eikä kovaakaan palautetta pidä säikähtää, sillä sen vastapainona saa myös armotonta kannustusta. Voimankäyttöharjoituksissa on opittava pärjäämään miehillekin.

SUOMEN PARHAAT NUORET YRITTÄJÄT TULEVAT KURIKASTA

Vahvuuksikseen naiset nimeävät suunnitelmallisuuden, tarkkuuden ja kirjallisten töiden tekemisen. Omien huomioidensa mukaan naiset käyttävät enemmän aikaa työn suunnitteluun ennen varsinaista tehtävää ja kirjoittavat myös pidempiä ja tarkempia raportteja. Ehkä tämä osaltaan selittää myös NY-yrityksen menestystä, sillä tytöt arvelevat, ettei poikia edes kiinnosta kirjallisten turvallisuussuunnitelmien tekeminen ja päivittäminen.

VAHVUUS SUUNNITTELUSSA

Tammikuussa 2015 turvallisuusalan nuoret naisopiskelijat Dita Nyman (19), Meri Lehtonen (17) ja Noora Latvanen (17) perustivat NY-yrityksen ja nimesivät sen etunimiensä mukaan Dimenoksi. Yritys tarjoaa turvallisuusalan palveluja: esimerkiksi pelastussuunnitelman tekoa, turvallisuuskävelyjä ja -kartoituksia ja alkusammutuskoulutuksia. Mitä nuoret naiset ajattelevat tulevasta ammatistaan ja yritystoiminnastaan kisahuuman haihduttua? Hakeutuessaan turvallisuusalalle tytöt tiesivät, että ala on miehinen eikä siellä voi työskennellä, ellei ole fyysisesti ja psyykkisesti vahva.

Tunnettua on, että turvallisuusala ei sovi kaikille. Jos ala kiinnostaa, kannattaa ainakin kokeilla. Nainen pärjää alalla hyvin, kun asenne on oikea.

KOVAA PALAUTETTA JA KANNUSTUSTA

Kristiina Väliniemi lehtori Koulutuskeskus Sedu, Kurikka

Turvallisuusala Sedu Kurikassa on tottunut kouluttamaan sekä naisia että miehiä, eikä koulussa sukupuolella ole

OMA PAIKKA PITÄÄ RAIVATA Naisena turvallisuusalalla on siinä mielessä helpompaa, että ennakko-odotukset eivät ole niin kovat kuin miehillä. Naisella on suurempi mahdollisuus vaikuttaa siihen, millainen kuva hänestä työssään syntyy. Työelämästä naisilla on sen verran kokemusta, että he ovat kohdanneet myös naisten aliarviointia ja huomanneet sen, että naisen voi olla vaikea saada ääntään kuuluviin. Muilta naisilta tytöt ovat saaneet kannustusta miehisellä alalla toimimiseen.

HYVÄ RUOKA JA KAUNIS KATTAUS KRUUNAAVAT OPISKELIJALOUNAAN SEDUSSA

Perjantain opiskelijalounas Sedussa: porkkana-omenashotti, Jalasjärven ohraa ja Raippaluodon savusiikaa Juustoportin kermaviilikastikkeen kera, pitkään haudutettua pohjalaista kassleria pippurikastikkeen kanssa, Suupohjan rosmariiniperunaa, uunijuureksia rannikolta sekä Juustoportin rahkajälkiruokaa. Opiskelijat viettivät perjantaina lähiruokapäivää Sedussa Seinäjoen Törnäväntiellä. Keväällä valmistuvat kokit suunnittelivat lounaan opettajiensa Minna Luomasen ja Teija Pollarin kanssa. Kokonaisuus täydentyi kokonaisvaltaiseksi ruokailuelämykseksi, kun Into Seinäjoen Ruokaprovinssihanke lähti mukaan kehittämään ja toteuttamaan ideaa. Mm. DVD-esitys opiskelijaruokalassa tarjosi tietoa ja tunnelmaa.

Kun alueen monet ravintolat liputtavat vahvasti lähiruuan puolesta, halusimme osoittaa, että julkisellakin puolella lähiruokaan on kaikki mahdollisuudet. Meidän opiskelijoilla monella on edelleen kytkös tuottajiin – jos ei vanhempien niin aika usein ainakin isovanhempien kautta. Haluan, että ruoka-alan tulevat tekijät oppivat valmistamaan aitoa ruokaa hyvistä raaka-aineista, painottaa hotelli-, ravintola- ja cateringalan opettaja Minna Luomanen.

Sedussa ruokaa valmistetaan ja opiskelijoita koulutetaan tekemään maittavaa ruokaa Seinäjoella Kirkkokadulla, Törnäväntiellä ja Upankadulla sekä Lapualla ja Ähtärissä.

HYVÄÄ RUOKAA MENEE ENEMMÄN

- Lähialueen tuottajilta on varmasti yli 90 % lounaan raaka-aineista, vain valkosuklaa ja mausteet tulevat etäämpää, toteaa opettaja Minna Luomanen.

Kasviksia on ainakin riittämiin mutta lihaa on mennyt yllättävän paljon. Kasslerin pitkä kypsennysaika aiheutti hiukan pohdintaa mutta ajoituksessa onnistuttiin, toteaa Tuomo Hällström (19), joka vastasi pääruuasta.

Kun lounasvieraita on tulossa 300, ruuan pitää onnistua. Niinpä opiskelijat harjoittelivat pitkään kypsennettävää kassleria etukäteen. Teija Pollari opiskelijoineen avusti jälkiruuan tuotekehittelyssä – tuloksena suussa sulavan pehmeä rahka, jossa valkosuklaahiput toivat mukavan suklaisen suutuntuman.

On mukavaa rakentaa erilainen opiskelijalounas. Meistä kaksi on koko ajan kattanut pöytiä: ruokailuvälineet ja servetit odottavat ruokailijoita. Musiikki tuo myös erilaisen tunnelman; koulun ruokalasta tulee hiukan ravintolamaisempi, muistuttaa Venla Villman (18), yksi lounasruokailun valmistajista.

OPISKELIJAT ARVOSTAVAT HYVÄÄ RUOKAA

- Aina tiskaajat saavat eniten kiitoksia, naurahtaa Tuomo Hällström.

RAAKA-AINEET LÄHELTÄ

- Tosi hyvää ruokaa. Tää liha on aivan tosi maistuvaa, kuului kommentteja.

Tänään kiitoksia saivat varmasti niin tulevat kokit kuin heidän opettajansa.

PUKUSUUNNITTELUKILPAILUSSA ALVAR AALTO -HENKINEN PUKU PAULA RISIKOLLE

Käsityömessut vietti 20-vuotisjuhlaa Seinäjoki Areenassa 3.–5.10. Juhlava oli myös Muotia käsillä -pukusuunnittelukilpailun kansainvälisestikin merkittävä teema; kilpailijat suunnittelivat Alvar Aallon arkkitehtuuriin nojautuen juhlapuvun luonnonmateriaalista (silkki, pellava, villa, somisteina esim. nahka ja turkis) ministeri Paula Risikolle.

JUHLAPUVUT YLEISÖÄÄNESTYKSESSÄ Juhlapukusuunnitelmista yleisö sai äänestää suosikkinsa Käsityömessujen nettisivuilla. Juhlapuku toteutetaan yksilö- tai parityönä. Käsityömessuilla kolme päivää pukuja ommeltiin, ja kilpailu huipentui muotinäytökseen, jossa Paula Risikko pukeutui juuri valmistuneisiin juhlapukuihin. Kilpailun mentoreina toimivat taiteiden ja kulttuurin ammattilaiset filosofian tohtori Marjo Kamila ja Muodin Huipulle -ohjelmasta tuttu desingneri Suvi Jaskari-Marchesi. Tuomareiksi lupautuivat TkT, arkkitehti Helena Teräväinen, muotikuru Jukka Rintala ja TaM, designeri, muotitaiteilija Irmeli Jussila.

JÄRJESTELYT YHTEISTYÖSSÄ Muotia käsillä -pukusuunnittelukilpailun järjestelyistä vastasi Koulutuskeskus Sedu yhdessä Pytinki Oy:n kanssa. Sedun tekstiili- ja vaatetusalan opettaja Sisko Latva-Karjanmaa markkinoi pukusuunnittelukilpailua oppilaitoksiin valtakunnallisesti. Sedu huolehti koneet ja laitteet messuareenalle, vastasi materiaalihankinnoista ja kilpailun toteutuksesta. Kilpailun voitti Inna Rozanovskaya Nivalan ammattiopistosta.

KAUPPAAN DUUNIIN Joupin S-Marketissa torstaiaamuna klo 8 ensimmäisen vuoden merkonomiopiskelija Viivi Märsylä kertoo työkokemuksistaan kaupan alalla opetusharjoittelija Anniina Rantalalle ja opettaja Päivi Marttila-Lampiselle. - Työ alkaa klo 6.15 mutta onneksi asun ihan lähellä. Aamulla otetaan ensimmäiseksi vanhentuneet tuotteet pois. Sitten alkaa hyllyttäminen: hyllyjen siistimistä, hintalappujen vaihtamista ja tuotteiden sijoittelua hyllyille. Tykkään järjestellä, ja olen käsitellyt eineksiä, juustoja ja maitotuotteita. Ekana päivänä olin pukeutunut liian ohuesti ja tein kylmiössä töitä, kertoo Viivi Märsylä ja muistuttaa oppineensa kerrasta, että kaupassa on viileää. Kauppaan duuniin on kaupan alan opiskelijoille tarjottu mahdollisuus heti opiskelun alkuvaiheessa tehdä töitä kaupassa viikon ajan. Työpäivä on 6 tuntia. Koulussa on perehdytys ennen työviikkoa.

ESIMIES ANTAA TEHTÄVÄT JA NEUVOO

Lukion jälkeen Anniina Rantalan haaveet opettajan urasta jäivät kasvatustieteen approon, kun kauppatieteet veivät. - Itsensä kehittäminen on aina oleellista. Tästä koulu tuksesta on ehdottomasti hyötyä kaikessa ihmissuh detyössä, painottaa Anniina Rantala.

- -

Kauppaan duuniin pääsevät merkonomiopiskelijat pohtivat viikon ajan työssä koulussa opiskeltua teoriaa yritystoiminnasta ja asiakaspalvelusta.

Ihan aluksi me kierrettiin kaupassa ja tutustuttiin varastoihin. Sitten sain aloittaa työt, Viivi Märsylä kuvaa ja muistaa kertoa, miten asiakaspalvelua korostettiin. Asiakkaita tervehditään aina.

Viivi Märsylä kehuu myös työyhteisöä ja selkeitä sääntöjä: - Täällä on 4 ”harjoittelijaa”, joten meillä ei ole hirveä kiire mutta tylsiä hetkiä ei ole. Heti aamusta ryhdytään hommiin. Kännykät jätetään pukuhuoneeseen, ja tauko on yhteensä 30 minuuttia. Pidän sen kahdessa osassa, opiskelija kuvaa työpäivän rytmiä. -

Työ on aika fyysistä, ja päivän jälkeen olen aika väsynyt, myöntää Viivi Märsylä ja kertoo alkaneensa vertailla hintoja ja hämmästellä esim. lihaleikkeleiden ja jugurttien tuotemääriä.

PANKISTA OPISKELIJOIDEN ETEEN Anniina Rantala on töissä Nordean Etelä-Pohjanmaan yrityskonttorissa Ylistarossa mutta suorittaa nyt hoitovapaalla opettajaopintoja Tampereen ammattikorkeakoulussa. - Onpa loistavaa kohdata opiskelija henkilökohtaisesti – tunnilla samanlaista kontaktia ei saa. Työssäni tapaan aikuisia, ja harjoittelussa olen saanut työsken nellä aikuisuuden kynnyksellä olevien nuorten kanssa.

YRITYSTOIMINTAA JA ASIAKASPALVELUA

Anniina Rantala suunnitteli ja veti asiakaspalvelun kokonaisuuden (30 t) ryhmälle Päivi Marttila-Lampisen ohjauksessa. - Kaksi tuntia menee nopeasti opiskelijoiden kanssa mutta valmisteluun olen käyttänyt tosi paljon aikaa, kun mitään rutiinia ei ole. Perheen iltaohjelman on pitänyt joustaa. Silti on ollut hienoa käsitellä yksi kokonaisuus saman opiskelijaryhmän kanssa, kuvaa Anniina Rantala.

OPETTAJA TYÖPARINA JA PEILINÄ -

Olen ollut henkisenä tukena, ja kokonaisuuden sisältöön ja metodeihin Anniinalla on ollut hienoja ideoita ja toteutuksia. Sisällöistä on keskusteltu paljon – ja toisaalta myös keskusteltu koulun pelisääntöjen noudattamisesta, tehtävien tekemisestä, työrauhasta ja poissaoloista, kertoo Päivi Marttila-Lampinen tyytyväisenä.

SEDUN OPISKELIJAT KONEEN PUIKOISSA Koulutuskeskus Sedussa rakennusalaa voi opiskella Kurikassa, Lapualla, Seinäjoella ja Ähtärissä. Joka kolmas vuosi Sedussa Seinäjoella (Kirkkokatu) alkaa koulutus maarakennuskoneenkuljettajaksi. Elokuussa 2015 aloittaa uusi ryhmä. Ensimmäisenä vuonna opiskellaan rakennusalan perusteita. - Maarakennuksen opiskelijat kaivoivat koulun omakotitontit uudella asuntoalueella, opettaja Markku Peltola kertoo. Keväällä valmistuva ryhmä teki Ilmajoella töitä syyskuusta marraskuun alkuun. Otto Pyylampi hallitsee koneen Ilmajoentien työmaalla. - Maarakennuskoneenkuljettajaksi opiskellaan työ valtaisesti, puolet ryhmästä on työssäoppimassa ja puolet koulussa. Näin jokainen pääsee koneen puik koihin, ja koneet ovat hyötykäytössä. Yritetään tehdä koko ajan oikeita töitä. Vaarallinen risteys poistetaan käytöstä Ilmajoentien maatalousalan koulurakennuk sen kohdalta, Peltola kertoo. Liikenneopettaja Peter Knuts ja maarakennusalan opettaja Kaj Fors Vaasan ammattiopistosta opettavat Seinäjoella viikoittain kaksi päivää. Sedu vuokraa koneet Vaasasta, ja lavetilla ne kuljetetaan kohteeseen. Kaivurit, jyrät ja lanat tulevat kaikille opiskelijoille tutuksi. Jokainen opiskelija suorittaa opintojensa aikana kuorma-autokortin.

- Seinäjoella monella opiskelijalla on jonkinlaista tuntumaa rakennusalaan, ja asenteet ovat kunnossa, kiittelee Kaj Fors.

PIIRUSTUSTENLUKUTAITO ARVOSSAAN -

Vaikka ei olisi koskaan aikaisemmin istunut maarakennuskoneessa, tekijäksi oppii meillä. Kun noudattaa ohjeita ja oppii laskemaan, niin ei satu vahinkoja. Tien poikkileikkaukset ovat niitä tarkkoja paikkoja: tien korkeus, ojan korkeus ja rummun korkeus pitää laskea tarkasti, niin ei katko kaapeleita, tiivistää Peltola.

Opettaja Markku Peltola ohjaa opiskelijoita työmaalla mm. turvallisiin työtapoihin. Suurin osa maarakennuskoneenkuljettajista työllistyy alan yrityksiin. Otto Pyylampi (18) Alavudelta on kotona tottunut maatilan koneisiin, ja kaivinkoneurakointiin. - Armeijan jälkeen menen urakoitsijalle töihin – ja oma firmakin on mielessä, Pyylampi vakuuttaa. -

Koneet kiinnostaa ja niillä pystyy tekemään monenlaista hommaa. Isolla koneella on suunniteltava tekeminen tarkasti ja työskenneltävä varovasti, sillä virheet tulevat kalliiksi, tuumaa rauhallisen oloinen Pyylampi ja kapuaa takaisin lämpimään hyttiin.

SEDUN OPISKELIJAT TYÖSSÄ KESKIKAUPUNGIN YÖSSÄ

Sedulaiset Patrik Martikkala (vas.) ja Njehia Nahashon työn touhussa.

Seinäjoen Keskikaupungin yön kaupunkifestivaalissa (6.9.) tarjottiin elämyksiä kaikille aisteille. Sedun opiskelijat olivat tietysti tärkeimmän asian äärellä – siis Kalevankadulla valmistamassa Ruokaprovinssin Elämysteltassa toinen toistaan maittavampia ja silmiä hivelevän kauniita epaksia. Pohjalaisia tapaksia eli epksia ovat suunnitelleet paikalliset ravintolat. Ne tarjoiltiin pärelautasella runojen siivittämänä.

VAAPSAHAISEN VÄLIPALA Sata kolonkolonkoloa korvassa, se ei vielä riitä Kas! punajuuri ja brassaileva kyssäkaali, kaalirapi ripi rapi, pannaan säilöön ja humppatipomppa huimapäät kölövit laukkaavat kaupungin rajat kynsin, hampain hörsköttävät Hilloa, hilloa! (Tekstit Ulla Vehmasaho)

KAIKILLE AISTEILLE Keskikaupungin yössä katutapahtumat sekä ravintoloiden ja baarien herkut saivat ihmiset hyvälle tuulelle – ja loistava sää kannusti meidät liikkeelle. Kulttuuri ja kulinarismi kohtasivat kaupunkilaiset. -

Työt aloitettiin klo 15 ja ensimmäiset asiakkaat tulivat telttaan n. klo 17. Alusta saakka on ollut jonoa, mikä on tietysti hyvä merkki, kuvailevat Sedun kolmannen vuoden kokkiopiskelijat Roosa Toivonen ja Juuso Liesti.

Opiskelijoiden työrupeaman oli tarkoitus jatkua puolille öin - niin kauan kuin asiakkaita ja tarjottavaa riitti. Tapahtuman monipuolisuus näkyi myös hyvin eri-ikäisessä asiakaskunnassa. -

Tapahtumasta suunniteltiin kaupunkilaista sadonkorjuujuhlaa, kaupunkikekriä. Tämä jatkaa kulttuurin ja ruuan liittoa, jota on rakennettu KUMURU-hankkeessa ja Sensibus-festivaalissa, Susanna Ihanus Kulttuuriosuuskunta Kajeesta kertoo.

Ruokaprovinssin Elämysteltan viihtyisyys syntyi näyttävistä makupaloista, Sami Silénin loihtimista äänimaisemista, esittävästä taiteesta, mm. cheerleadereiden esityksistä ja tarinoista annosten takaa, kiittelee koordinaattori Suvi Mäki-Pirilä Seinäjoen seudun elinkeinokeskuksesta.

Artesaaniopiskelijat, jotka keskittyvät sisustukseen ja tilaan ja rooli- ja teatteripuvustukseen, ovat päässeet tiimityönä näyttämään osaamistaan. Pääsääntöisesti rooli- ja teatteripuvustuksen artesaaniopiskelijat ovat vastanneet puvustuksesta ja sisustus ja tila -opiskelijat lavastuksesta.

UTOPIASTA TOTTA LUKION JA SEDUN YHTEISTYÖNÄ Utopiapeli juhlii yhteisöllisen leikin ja kahlitsemattoman mielikuvituksen voimaa. Näytelmä on osa Seinäjoen lukion teatteri-ilmaisun opetusta. Sedun artesaaniopiskelijoiden osaaminen näkyy mm. lavastuksissa ja puvustuksessa.

”Utopiapelissä runoilijaystävykset kysyvät toisiltaan, millaista voisi olla elämä ihanteellisessa yhteiskunnassa, Utopiassa. Yhdessä he kuvittelevat elinkelpoisen avaruussiirtokunnan, johon ylikansoittuneesta maasta voisi muuttaa. Kepeänä kuvittelukisana alkanut leikki vakavoituu, kun tullaan perimmäisen kysymyksen ääreen: mitä vapaus oikeastaan on?”

TAITEEN KULTAKAUSI KUKOISTI PAPPILANTIELLÄ

Ilmajoen Pappilantiellä Sedussa vietettiin kansallisromantiikan teemapäivää 19.2. Suomen taiteen kultakauden tähdet kestävät aikaa: Aleksis Kivi ja Eino Leino, Albert Edelfelt ja Hugo Simberg, Jean Sibelius ja Oskar Merikanto. -

Pappilantiellä teemapäivä toteutetaan nyt seitsemännen kerran. Se on aina jännittävä, hermoja raastava – ja aina yhtä ihana. Kukoistus lakastuu pian, sillä osa tavaroista palautetaan jo huomenna, kertoo kokonaisuudesta vastaava lehtori Paula Vannesluoma.

PUOLEN VUODEN TYÖ HUIPENTUU Jokainen opiskelija tutkii aikakautta opetuksen lomassa, perehtyy ja suunnittelee omaa osaansa. Ja suunnitelma elää. - Asemakahviosta päätettiin aikaisessa vaiheessa, ja Lapuan matkailualan opiskelijat vastaavat kahvion palveluista tänäkin vuonna. Junaradan tulo oli merkit tävä tapaus, niin kuin Juhani Ahon romaanista Rauta tie voi palauttaa mieleensä. Opiskelijat pääsivät suun nittelemaan ja toteuttamaan asunnot aseman lähellä, Paula Vannesluoma taustoittaa.

Tämä on äitini Rautajärven kansallispuku, ja isoisoäidin peruja on tuohinen käsilaukku. Olo on kuin Eloveena-tytöllä kullankeltaisessa kesäisessä maalaismaisemassa, taustoittaa keväällä rooli- ja teatteripuvustuksen artesaaniksi valmistuva helsinkiläinen Elina Pääkkönen (22).

VIERAAT KULTTUURIT VETÄVÄT VÄKEÄ -

Tuntuu niin lattealta viime vuoden värikkääseen ja iloiseen Meksiko-teemaan verrattuna, kertoo opiskelija, joka ottaa aulassa vastaan vierailijat ja tarjoutuu oppaaksi, pukeutuneena ajalle tyypilliseen pitkään pellavanharmaaseen hameeseen ja puseroon.

Meksikon väri-ilotulitus toi positiivista ilmettä koko taloon. - Onneksi on tämä vanha Pappilantie, jota saa maalata ja joka uudistuu vuosittain sisältä, kiittelee Vannes luoma.

MUSIIKKIJUHLIEN MERIKANTO Rooli- ja teatteripuvustuksen opiskelijat ahkeroivat paraikaa Ilmajoen musiikkijuhlien Merikanto-teeman kanssa. Kuorolaisten puvustus on jo pääosin valmiina.

PUKU VIIMEISTELEE Niin vierailija kuin talon väkikin astuu vuosisadan vaihteen Suomeen postereiden tiedon kautta, tilojen, sisustuksen ja ennen kaikkea pukujen kautta. - Puvun mukana tulee tunne, sen koki ensimmäisenä teemavuonna barokissa erityisen voimakkaana. Kun siihen runsauteen pukeutui ja sai ottaa vastaan vieraita, astui eri aikaan, Vannesluoma muistaa kaiholla.

Lisää kuvia teemapäivästä Sedun Facebook-sivuilla.

w w w. f a ce b o o k . co m /s e d u f i

SEDU YRITYKSENÄ SEINÄJOEN YRITYSKYLÄSSÄ Yrityskylä Pohjanmaa avautui peruskoulun 6-luokkalaisille Seinäjoella (Teollisuustie 18) aprillipäivänä. Yrityskylä on oppimisympäristö, joka simuloi yrityksen toimintaa. Kevään aikana Yrityskylässä oppii talouden perusteita ja yhteistyötaitoja päivän ajan n. 2000 eteläpohjalaista 6-luokkalaista. Tänään Yrityskylän toiminnasta vastaavat Alavudelta Itärannan, Iivarin, Suutalan ja Aseman koulun, Ilmajoen Nopankylän koulun ja Seinäjoen Pohjan koulun oppilaat. Yrityskylän Sedussa työskentelee tänään Alavuden Itärannan koulun Emma Heikkilä koulutuspäällikkönä, Milla Väliaho opona ja Veera Ylinen rakennusalan opettajana. Sedussa on roolit myös opintosihteerille ja ruokapalvelupäällikölle. Ammattikoulu perustettiin Yrityskylä Pohjanmaahan Sedun, VAOn ja Kpedun yhteistyönä, joten Vaasassa esiintyy Vaasan ammattiopisto ja Kokkolassa Keski-Pohjanmaan ammattiopisto.

TYÖSSÄOPPIJAT OHJAAJINA TATin aluekoordinaattori Karoliina Karjala vastaa Yrityskylästä ja toimii 8 ohjaajan esimiehenä. - Olen poikkeuksellisesti ollut kevään ilman työparia, mikä on kasvattanut ohjaajien vastuuta. Merko nomiopiskelijat Emilia Kettunen ja Jonna Mäki-Kahra ovat oma-aloitteisia, loistavia tyyppejä, jotka ovat varmaan koulussakin aika aktiivisia. Seinäjoella ohjaus on toiminut kiitettävästi. Eteläpohjalaisilla on niin lois tava asenne työhön ja työtä tehdään hyvällä mielellä, Karoliina Karjala kertoo tyytyväisenä. Myös Sedun työssäoppijat kehuvat esimiestään: - Joka päivä päättyy palautesessioon, jossa käsitellään päivän tapahtumat. Epäkohtiin tartutaan heti ja ratkai suideat testataan seuraavana päivänä, Jonna Mäki Kahra ja Emilia Kettunen kuvaavat.

KAIKKI OSALLISTUVAT Ohjaajat ovat myös peruskoulunopettajien käytettävissä; opettajat toimivat Maailmanpankissa, tasapainottavat ta-

loutta ja tekevät Yrityskylässä suurinvestointeja, rakennuttavat mm. siltoja. -

Nordea on mun lemppari. Olen ohjannut melkein jokaisessa yrityksessä. Täällä on niin selkeät työtehtävät, ja töitä on paljon. Laskuja tulee, kun yritykset alkavat käydä kauppaa keskenään. Yrityskylässä kaikki on mukavaa – jopa imurointi päivän päätteeksi. Onneksi mä pääsin tänne työssäoppimaan – tämä on ihan lottovoitto, huokaa Emilia Kettunen innostuneena.

Viihtyvyydestä kertoo se, että työporukka jää töiden jälkeen juttelemaan ”jopa tunniksi”.

OPETTAJA AKTIIVINEN ENNEN YRITYSKYLÄÄ TATin (Taloudellinen tiedotustoimisto ry) Yrityskylä-konseptiin kuuluu luokanopettajalle suunniteltu n. 10 oppitunnin kokonaisuus mm. teemoista: - Mitä on talous? - Mitä on työ ja miten sitä haetaan? - Mitä on voitto? - Mihin pankkeja tarvitaan? - Miksi veroja maksetaan? - Palkka Kaikki isoja teemoja, jotka tulevat oppilaille eläväksi Yrityskylässä.

PALA KAUNEUTTA -MUOTINÄYTÖS KOHOTTI YSTÄVÄNPÄIVÄN TUNNELMAA Kun neljä ahkeraa naista lähtee tekemään muotinäytöstä, tavoitteena on unohtumaton tapahtuma, josta tekijät voivat olla ylpeitä. Parturi-kampaajiksi keväällä Sedusta valmistuvat Minna Siirilä, Emmi Syrjämäki, Suvi Liminka ja Tiia Saranpää toteuttivat opinnäytetyönään muotinäytöksen Torikeskuksessa Seinäjoella ystävänpäivänä. Näytöksen pääosassa ovat rakkaus ja morsiamet. Teema on rakennettu yhteistyössä RosAmorin Sanna Mäntyniemen kanssa.

- -

Torikeskuksen yritykset esittelevät näytöksessä vaatteita ja tuotteita. Mutta meidän osuutemme näkyy morsianten kampauksissa, kiteyttää Suvi Liminka. Malleiksi olemme rekrytoineet ystäviä, tuttuja, sukulaisia ja tietysti omat lapset – siis ihan tavallisia ihmisiä nähdään catwalkilla, yhteensä 51 eri-ikäistä mallia.

TAPAHTUMA OPETTAA Minna Siirilä pitää muistilistaa tarkistettavista asioista – aina iltapäivällä lista näyttää ihan erilaiselta. - Taustatyötä olemme tehneet tapahtumaan niin paljon, ettei tunteja kannata laskea. Kaikki on kuitenkin ollut niin mukavaa, ja meidän yhteistyö sujuu niin mutkattomasti, painottaa Emmi Syrjämäki eikä asiaa ole syytä epäillä.

Yhteinen päämäärä yhdistää, ja projektin myötä opiskelukavereiden ystävyys on entisestään syventynyt. Näytökseen on neuvoteltu monen eri alan sponsoreita mukaan. Kun nelikossa on kokki, palveluvastaava, merkonomi ja maalari, osaamista on jo entuudestaan. Tavoitteena naisilla on tietysti tehdä työ niin hyvin, että joku pyytää toistekin järjestämään vastaavaa.

SEDUN OSAAJAT ESIIN SeduEvents-hankkeen avulla Pala kauneutta -näytös sai lavan, Sedun ICT-asentajat Seinäjoelta kuvasivat, musiikista huolehtivat Kurikan elektroniikka-asentajat, ja äänentoisto oli hallussa. Morsianten uniikit korut ovat kortesjärveläisen hopeaseppä Lotta Kukkolan käsialaa. Näyttävä kokonaisuus: kahdeksan morsiuspukumallia, neljä eri tyyliä: klassinen, moderni, fantasia ja rock. Huikeaa!

LAPUALLA KANSAINVÄLISESTI SOFTENGINEN TAHTIIN Härmän, Kauhavan ja Lapuan lukio sekä Lapuan Sedu järjestivät yhteisen kansainvälisyyspäivän 17.4. Lapuan lukion ja Koulutuskeskus Sedun tiloissa. Tapahtuma suunnattiin koko oppilaitosverkoston opiskelijoille ja henkilökunnalle ja siihen osallistui miltei 600 henkilöä. Kansainvälisyyttä tarkasteltiin yrittäjyyden, työelämän ja opiskelun näkökulmasta, mutta myös erilaiset järjestöt ja organisaatiot tuovat omaa kansainvälistä toimintaansa esille. Opiskelijat saivat tietopaketteja monelta kansainväliseltä toimijalta, ja kokemuksia muista kulttuureista esim. kuvien, makujen, tanssin ja musiikin välityksellä. Tapahtumalla lisätään myös Kauhava-Lapua-alueen toisen asteen oppilaitosten välistä yhteistyötä ja saadaan opiskelijoita ja henkilökuntaa tutustumaan toisiinsa.

SOFTENGINE KONSERTOI

PÄIVÄN OHJELMASSA

Tapahtuman loppuhuipennuksena Softengine konsertoi Koulutuskeskus Sedun juhlasalissa.

Lukion tiloissa oli valokuvanäyttely opiskelijoiden ja opettajien ulkomaan vaihtojaksoista ja oppilaitosten kansainvälisistä projekteista. Sedun opiskelijat pitivät lukion ruokalassa kansainvälistä kahvilaa ja lukion aulassa sai tutustua yrittäjien ja järjestöjen infopisteisiin ja osallistua opiskelijoiden toteuttamiin tehtäväpajoihin. Opiskelijat jakaantuivat työpajoihin: mm. yrittäjyys, opiskelu ulkomailla, globaalikasvatus, taide, humanitaarinen työ, tekniikka, kulttuurien välinen viestintä ja latinalaistanssi. Työpajatyöskentelyn lomassa opiskelijat söivät italialaistyyppisen lounaan Sedun ruokalassa.

Tämä on Opinlakeus-verkoston KaLa-alaverkosto (Kauhava-Lapua). Jokaisesta koulusta on työryhmässä 1–2 opettajaa. Rahoitusta olemme saaneet paikallisilta yrityksiltä Lapualla, Kauhavalla ja Härmässä, Lapuan naisyhdistys on myös antanut merkittävän summan, kertoo lehtori, kansainvälisyysvastaava Tanja Rajala Sedusta.

ILOA TARJOILIJAN TYÖHÖN ESPANJASTA

Olin kuusi viikkoa kahden ystäväni ja luokkalaiseni Hamin ja Niinan kanssa työssäoppimassa Espanjassa Galiciassa kaupungissa nimeltään Vigo.

saatujen ystävien kanssa, ja joskus kävin työporukasta saamani ystävän Edelin kanssa kaupungilla.

Työpaikkani oli neljän tähden hotelli ”Zenit Hoteles”-ketjussa. Työtehtäviini kuului aamupalalla noutopöytä, alkoholin tarjoilua ja illalla a la cartea, suoritin myös opintoihini kuuluvan näytön noutopöydästä. Joulun aikaan olin viikonloppuna töissä erilaisissa juhlissa.

Varsinkin kahviloissa meitä ilahduttivat paikalliset tarjoilijat! He olivat niin luontevia ja antoivat tsemppiä omaankin työhön. Heistä vain jäi niin mukava fiilis, ja teki mieli antaa tippiä. Ammatillisesti auttoi seurata muita tarjoilijan ammatissa työskenteleviä.

TARJOILUKULTTUURIN EROT JA ILOT

VAIN ESPANJAA Ensimmäinen paniikki työpaikalla tuli siinä vaiheessa, kun tajusin, ettei työtiimini juurikaan puhu englantia, mutta loppujen lopuksi huomasin, että sen ansiosta opin todella paljon espanjaa ja siinä samassa he oppivat minulta englantia. Suomessa olin varma, että kyllähän mä pärjään mun kiitettävällä enkulla, mutta väärässä olin! Kielimuurista huolimatta tuli todella hyvin toimeen työporukan kanssa ja asiakkaista ei juuri kukaan paheksunut, kun he tulivat puhumaan ja minä sanoin ”perdon perdon, no habla espanol” eli ”anteeksi en puhu espanjaa”. Oikeastaan aina, kun kerroin heille olevani Suomesta, sain osakseni lämpimät hymyt ja taputuksia!

TYÖPORUKKA IHAN PARASTA Viikko viikolta töissä oli aina vain helpompaa ja mukavampaa, kun todella tutustuin ihmisiin ja hotellin tapoihin. Eniten tykkäsin lounasajasta työporukan kanssa. Kiireisen aamun jälkeen me tarjoilijat laitoimme meille pöydän, leivät, juomat ja katteet valmiiksi; kokit tekivät ruoan, ja se puoli tuntia meni jutellessa ja syödessä. Viikot menivät kutakuinkin samalla kaavalla ja viikonloppuisin käytiin shoppailemassa, vietettiin aikaa asuntolasta

LOISTAVIA KOKEMUKSIA Koko reissu oli todella antoisa! Espanja olikin todella erilainen. Esimerkiksi Suomessa me tykkäämme olla välillä vain hiljaa ja nauttia siitä rauhasta tai ehkä ollaan jopa tuppisuita, mutta espanjalaiset pitivät hiljaisuutta kiusallisena ja olivat aina menossa. Mahtava kokemus! Sen lisäksi, että oppi itsevarmemmaksi ja sai lisää ammatillista kokemusta, koulun kautta saatiin rahoitus matkoihin ja asumiseen! Jenny Takala 2. vuoden tarjoilijaopiskelija Koulutuskeskus Sedu, Seinäjoki, Törnäväntie

ÄITIYSPAKKAUKSET UGANDAAN Seinäjoella Koskenalantien yksikössä on pitkään tehty yhteistyötä ugandalaisen Masaka School for Registered Comprehensive Nursingin kanssa. Keväällä 2015 sinne lähti vaihtojaksolle kaksi opiskelijaa ja opettaja. Kestävän kehityksen vastaava opettaja Sinikka Vainionpää ja ammattiohjaaja Elina Toivonen ehdottivat, että ennen lähtöämme järjestetään kierrätys- ja kirpputoripäivä, jonka tuotolla hankitaan tarpeellisia tuliaisia vietäväksi koulun kupeessa sijaitsevaan Masakan sairaalaan. Kierrätys- ja kirpputoripäivään saivat opiskelijat ja henkilökuntaan kuuluvat tuoda itselleen tarpeetonta tavaraa myyntiin ja ostaa pikkurahalla myytäväksi tuotuja tuotteita. Kirpparipäivä tuotti rahaa lähes 200 euroa. Päädyimme kokoamaan viemisiksi äitiyspakkauksia, jonka sisältönä oli harsovaippoja, muovitettua froteeta, sukkia, bodeja ja pehmoleluja. Pakkauksia valmistui lähes 30! Opiskelijat Minna Kuoppamäki ja Linda Syrjälä sekä opettaja Terhi Haapala pakkasivat ne matkalaukkuihinsa synnyttäneiden vuodeosastolle vietäviksi.

Ugandaan päästyämme sovimme sairaalan ylihoitajan kanssa, että voimme itse käydä luovuttamassa pakkaukset tuoreille äideille. Äitejä oli osastolla valtava määrä ja valitettavasti aivan kaikille pakkaukset eivät riittäneet. Saimme opiskelijoiden kanssa pakkausten antamisen lomassa jutustella äitien kanssa sekä nuuskutella vastasyntyneiden vauvojen ihanaa tuoksua. Äidit olivat todella iloisia ja kiitollisia. Terhi Haapala opettaja, kv-koordinaattori Koulutuskeskus Sedu, Seinäjoki, Koskenalantie

BE ONE STEP AHEAD: PUT HEALTH AND SAFETY INTO THE SPOTLIGHT! se oli pitkään maan hallinnollinen keskus. Myös viikingit asettuivat kaupunkiin 800-luvun puolivälin jälkeen ja kutsuivat sitä Jorvikiksi. Yksi vierailukohteista - vuonna 1472 valmistunut mahtava York minster (Yorkin tuomiokirkko) on yksi Britannian kuuluisimmista nähtävyyksistä. Sydämen asialle päästiin myös, kun vierailtiin kapteeni Koukun ja Heartbeatin kuuluisaksi tekemässä Whitbyn kaupungissa.

Työmaakäynti esittelytaloon – sisustusmakuja on monia.

Työterveys, -turvallisuus ja hyvinvointi ovat tärkeitä teemoja ammattiosaajan polulla. Silti niitä havahdutaan pohtimaan usein vasta ongelmien ilmetessä. Ennaltaehkäisyssä on kuitenkin menestyksen avaimet. Tämä on johtoajatuksena syksyllä 2014 käynnistyneessä hankkeessa Health and Safety Plus Agenda 21. Hanke saa rahoituksensa Erasmus+ ohjelman Key Action 2 -toiminnosta. Sedu sekä ammatilliset oppilaitokset Englannista, Ranskasta ja Italiasta kehittävät yhdessä työturvallisuuteen, -terveyteen ja -hyvinvointiin liittyviä sisältöjä erityisesti rakennusalan tutkinnoissa. Jokaisessa maassa oppilaitosten työtä tukevat omalla osaamisellaan yritykset: Sedun osalta mm. Skaala Ikkuna ja Ovet Oy. Sedusta hankkeeseen osallistuu opiskelijoita ja opettajia Kurikasta, Ähtäristä ja Seinäjoen Kirkkokadulta. Hanke polkaistiin käyntiin Vichyssä lokakuun lopussa 2014 ja ensimmäinen varsinainen tapaaminen pidettiin PohjoisEnglannissa Redcarissa tammikuussa 2015. Redcarissa osallistuimme perehdytykseen, joka annetaan kaikille brittiopiskelijoille ennen työssäoppimisjaksolle menoa. Rakennusalan perehdytyksestä vastaa CITB (Construction industry traninig board). Lisäksi vierailimme rakennustyömaalla, jossa opiskelijat ja opettajat saivat yrityskohtaisen työturvallisuuskorttikoulutuksen. Tapaamisen aikana alettiin suunnitella yhteistä tutkinnon osaa työterveyteen ja -turvallisuuteen sekä työhyvinvointiin liittyen. Yhteisesti kertyvästä osaamisesta muodostuu lopulta tutkinnon osaan liittyvä aineisto, joka on hankkeen päättyessä kaikien käytettävissä verkko-oppimisympäristössä.

Sedulaisten osalta reissu päättyi opastettuun kierrokseen Newcastle Unitedin stadionilla. Oppia ammennettiin jalkapallon merkityksestä brittikulttuurissa samoin kuin esimerkiksi massiivista turvallisuusja valvontajärjestelmistä. Tätä tekstiä kirjoitettaessa hankkeen toimijat ovat jälleen koolla – tällä kertaa puualan seminaarissa Pamplonassa Espanjassa. Seuraavaksi tiet vievät Roomaan. Terveys, turvallisuus ja hyvinvointi ovat teemoja, jotka ansaitsevat selvästi enemmän huomiota myös suomalaisessa ammatillisessa koulutuksessa. Health and Safety -hanke palvelee juuri tätä tarkoitusta. Tuloksia esitellään Taitaja2016-kilpailujen aikaan.

Hyvinvointi näyttävästi esillä Redcar and Cleveland Collegen seinällä.

Kirsi Lounela kansainvälisten asioiden päällikkö Sedu

Opiskelijat ja opettajat pääsivät Redcarissa hyvin työnteon alkuun. Tutustumista edesauttoi yhteinen vapaa-ajan ohjelma. Tutustuminen Yorkin historialliseen kaupunkiin oli yksi kohokohdista. Kaupunki on perustettu vuonna 71, ja

KULTTUURIT KOHTAAVAT PERUNANKUORIEN ÄÄRELLÄ KÖÖPENHAMINASSA

Alkuvuodesta 2015 Sedun kansainvälisyystoimisto sai kutsun tanskalaisen yhteistyökoulu TECin järjestämään Excellence Days -tapahtumaan Kööpenhaminaan. Nelipäiväiseen työpajaan kutsuttiin opiskelijoita eri puolelta Eurooppaa, sillä teemana oli kansainvälisyys. Sedusta matkaan lähtivät Lapuan kokkiopiskelija Santeri Piri ja Lappajärvellä lähihoitajaksi opiskeleva Liinu-Stiina Turja. Isäntä toimi Next EUD -opiskelijaryhmä: eri alojen opiskelijat kokoontuvat intensiivisille muutaman viikon opintojaksoille viisi kertaa lukuvuoden aikana. Maaliskuun opintojaksolle he olivat kutsuneet ulkomaalaisia opiskelijoita ja tutustuivat heidän kanssaan eri maiden nuoriso- ja työkulttuureihin. Vierailussa painotettiin vastuullisuutta. Jokaiselle saapuvalle opiskelijalle oli osoitettu oma ”buddy” ja majoitus järjestettiin perheissä. Opiskelijoiden saapuessa Kööpenhaminaan heitä olivat vastassa omat kaverit ja perheet. Liinu-Stiina päätti lähteä mukaan matkaan, jotta pääsisi tutustumaan tanskalaiseen kulttuuriin ja käyttämään englantia. Hän oli pohtinut myös ulkomaan työssäoppimisjaksoa, ja toivoi vierailun auttavan päätöksenteossa. -

Parasta matkassa oli luokan opiskelijat, erityisesti mun buddy Sophia, sekä mun ”perhe”. Kaikki olivat tosi rentoja ja avoimia, joten olo ei ollut vaivaantunut missään tilanteessa, ja kaikkien kanssa tuli tosi hyvin toimeen! Parasta oli myös se, että vapaa-ajalla oli paljon tekemistä. Iltaisin pelasimme mm. jalkapalloa kaupungilla muiden opiskelijoiden kanssa ja siinä pääsi tosi hyvin tutustumaan muihin ihmisiin ja tunsi, että on osa porukkaa, Liinu summaa matkan kohokohtia.

MONIKULTTUURISTA VIRTAA Koulupäivien aikana opiskelijat jakautuivat ryhmiin ja tutustuivat eri maiden kulttuureihin QR-koodeja apuna hyödyntäen. Tanskalaisten ja suomalaisten lisäksi opiskelijoita saapui Saksasta, Hollannista ja Espanjasta. Monikulttuurinen nuorten ryhmä oli eloisa, ja opiskelijat löysivät nopeasti yhteisen sävelen ja yhteishenki oli hyvä. - Tanskalaiset opiskelijat olivat avoimempia kuin suomalaiset, ja tuntien aikana luokassa oli kova hälinä ja oppilaat eivät pysyneet paikallaan. Muutenkin opis kelijat olivat vilkkaampia ja rauhattomampia kuin suo malaiset, Liinu vertailee tanskalaisia ikätovereitaan. - Myös nuorten tervehtimiskulttuuri kädenpaiskauksi neen ja halauksineen oli paljon intiimimpi kuin suomalaisilla, Liinu jatkaa. Yksi matkan kohokohdista oli vierailu Christianiassa – entisessä armeijan kasarmialueella, jonka hipit valtasivat 1970-luvulla. Vapaakaupungiksi julistautuneen Christianian värikkäät talot ja persoonat jäivät kaikille mieleen. - Pidin kovasti koko kaupungista, rakennukset olivat hulppeita ja kauniita, ja ihmiset iloisia! Kielitaitoni kehittyi paljon ja nyt olen paljon itsevarmempi ja uskallan ottaa enemmänkin tällaisia haasteita vastaan jos niitä tarjoutuu, Liinu lupaa. Kestävän kehityksen nimissä päätösillallinen järjestettiin ravintolassa, joka hyödyntää ylijäämäruokaa eikä tuota biojätettä. Kuka olisi arvannut, että perunankuorista valmistettu laatikkoruoka olisi niin maittavaa? Juha Riippi kansainvälisyyskoordinaattori Sedu

PYRAMID IN FRANCE

THE IMPACT OF WORK PLACEMENT ON STUDENTS’ LEARNING OUTCOMES

Between 7th and 11th of April 2015 a delegate from Sedu had visited the Auvergne region of France. The group consisted Head of Programmes, Curriculum Coordinators, teachers and project workers. The target of the visit was to learn more about French vocational education, and the evaluation of the learning outcomes in the work placement periods. The visit was hosted by colleagues from Cité scolaire Albert Londres, Vichy. Our host have 2500 students and 250 staff. It is divided in three parts : academic/technical/vocational studies.

The group had the chance to observe vocational education in the construction, electricity assdembly,agriculture, logistics and the customer services fields while they have visited the following schools; Cité scolaire Albert Londres, Lycée Pierre-Joël Bonté – Construction, and LEGTA Louis Pasteur -Marmilhat. Besides these schools our group had observed the work placement periods in regional enterprises from local artisan electricians, cheese farms to internationally known Ligier car manafacturer to plastics giant CEP. Ligier is Eu-

rope’s second largest microcar manufacturer, and largest manufacturer of drivers license-exempt vehicles, known in Finland as «mopoauto». - The differences between Finnish and French educa tional systems are suprisingly small. It was a positive experience and the French colleagues were very warm and hospitable, commented the House Building Techniques teacher Petri Hänninen. The teachers has also commended the positive manners of the French students. - It is good that academical high school, vocational education and further vocational education is given by the same organizations. Work placement periods are even the same amount as in Finland, their evalu ation is a strickter, but after the learning outcome based changes get into action we will also evaluate all the learning targets by next year, expressed Hellevi Alestalo, teacher in Vocational Qualification in Business administration and the Curriculum Coordinator in Sedu Koulukatu campus. Ulla Tiitu teacher in the prepatory course prevocational education in Sedu commented that the impact to students’ and general wellbeing is made especially by human kindness, pleasant easy going feeling, natural manners and consideration for other people in any situation, including transport, even work placement. The student, apprentice and usually all act rationally, that they are careful when they are in the most demanding environment. The visit was organized and funded and coordinated by the Pyramid-ESR project. Özerk Göker Project Coordinator Vocational Education Centre Sedu

Viimeisenä työpäivänäni sain kutsun lähteä tutustumaan sairaanhoidon opiskelijoiden asuntolaan ja heidän sinne rakentamaansa omaan kultaiseen temppeliin. Vasemmalla Golden Temple Amritsar.

OPETTAJAVAIHTO – LOISTAVA MAHDOLLISUUS Opetustyöni alkoi maanantaina 29.9.2014 Khalsa College of Nursing -oppilaitoksessa Intian Amritsarissa. Rehtori Mrs. Neelamin ja vararehtori Monican kertoivat oppilaitoksen tavoitteista, opiskelijoista sekä opetussuunnitelmista ja opintojen arviointikäytännöistä. Kävimme myös tutustumassa opiskelijaryhmiin ja opiskelutiloihin. Olin jo aikaisemmin saanut rehtorilta sähköpostia, jossa opintokokonaisuuksiksi täsmentyivät Nursing Education ja Nursing Management. Virallisen kutsukirjeen jälkeen alkoi yhteistyö Suomen Intia-verkoston kanssa. Pidin tunnit aamupäivällä, viitenä päivänä viikossa. Kuumuden (n.+38) takia en ehkä olisi enempään täysipainoiseen opetukseen kyennytkään. Paikallisten opettajien ja opiskelijoiden mielestä sää oli varsin kohtuullinen ja kesän helteitä huomattavasti leudompi. He itse työskentelivät kuutena päivänä viikossa ja iltapäivään, joskus jopa iltamyöhään saakka. Ensimmäisen työviikkoni aikana opetin n. 30 opiskelijan ryhmää, B.SC.(N) 4th Year, jonka opiskelijat olivat iloisia ja aurinkoisia naisopiskelijoita. Toisella viikolla opetukseen osallistuivat samanaikaisesti ryhmän M.Sc (N) 1st Year -opiskelijat ja siinä ryhmässä oli myös muutama mies. Parhaimmillaan opiskelijoiden määrä luokassa oli 69 opiskelijaa - lämpötila luokkahuoneissa oli varmaankin aika lähelle samaa.

HOITOTYÖN JOHTAMISTA Intialaiset sairaanhoidon opiskelijat osoittautuivat aktiivisiksi ja innostuneiksi opiskelijoiksi, ja tarkastelimme aluksi hoitotyön peruslähtökohtia. Hoitotyön johtamisen ja koulutuksen opiskelukokonaisuuksissa vertailimme intialaista

ja eurooppalaista hoitokulttuuria sekä johtamista ja koulutusta. Löysimme paljon yhteistä, mutta myös kehittämisen kohteita. Päivittäin kävimme keskustelua kansainvälisistä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen haasteista sekä Intian omista terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen vahvuuksista ja mahdollisista ongelmakohdista. Keskeisiä aiheita olivat Ebola-viruksen leviämiseen varautuminen ja Intian pääministeri Modin haaste ”Cleaning India”, johon opiskelijat suhtautuivat positiivisesti ja miettivät, miten he itse voisivat edistää oman maansa hyvinvointia puhtaamman elinympäristön avulla. Opiskelijoiden kanssa tutustuin heidän laboraatioluokkiinsa, ja kertasimme muun muassa aseptisen työskentelyn periaatteita maittemme opetuskäytäntöjä vertaillen.

SUOMALAISIA OPISKELIJOITA Tutustuin Amritsarissa myös Pingalwaran hoito- ja kuntoutusyksikköön, jossa tapasin seitsemän suomalaista terveydenhuollon opiskelijaa, jotka olivat parhaillaan suorittamassa työharjoitteluaan. Pingalwara osoittautui monipuoliseksi työharjoittelupaikaksi, jossa huolehditaan n. 1500 hoidon tai koulutuksen tarpeessa olevasta lapsesta, aikuisesta tai vanhuksesta. Sinikka Vainionpää opettaja Koulutuskeskus Sedu, Seinäjoki, Koskenalantie opettajavaihdossa Intia, Amritsar (25.9.–15.10.2014), Punjab

LAPUALTA SKAALAN TÖIHIN

Rakennusalan opiskelijoilla on Lapualla mahdollisuus erikoistua ovi- ja ikkuna-asennuksiin. Porkkanana on työsopimus Skaala Ikkunat ja Ovet Oy:n kanssa. - Yhteistyön ajatus lähti Skaalan tarpeesta, kertoo lehtori Erkki Saari Lapuan Sedusta. Puolitoista vuotta opiskelijat tekevät rakennusalan opintoja ihan normaalisti. Viime keväänä toisen vuoden opiskelijoille Skaalan mahdollisuus tehtiin todeksi; tammikuussa koko ryhmä seurasi Skaalan ikkuna-asentajan kahden päivän koulutusta koulun omalla omakotityömaalla, helmikuussa tutustuttiin Skaalan tehtaaseen Ylihärmässä, ja opiskelijat tekivät hakemukset projektiin.

KOLMAS OPISKELUVUOSI TÄSMÄKOULUTUSTA Viimeisen opiskeluvuoden työssäoppimiset Riku Keisala on tehnyt Skaalalla: syksyllä tehtaalla ja keväällä ikkunaja oviasennustyömailla. Asennusryhmän mukana ikkunaja oviasennuksissa taito on karttunut asiakaspalveluun saakka. Lisäksi on tehty sisävalmistusvaiheen töitä, ulkoverhoustöitä ja korjausrakentamista. Skaalalla on tällä hetkellä noin 200 aliurakoitsijaa ikkunaja oviasennuksissa, ja yrityksen tavoitteena on korvata osa aliurakoitsijoista omilla työntekijöillä. Tähän joukkoon Lapuan Sedun opiskelijat tulevat.

NUOREN OMA KIINNOSTUS TÄRKEÄÄ Maaliskuussa ryhmänohjaaja, opinto-ohjaaja ja vastuuopettaja haastattelivat ja esittelivät kandidaatit Skaalalle. Huhtikuussa Skaala haastatteli opiskelijat ja valitut tutustuvat vielä Skaalan tehtaaseen.

Opiskelijoita tähän mallin otetaan vuosittain maksimissaan kuusi. Keväällä valmistuvassa ryhmässä heitä on kolme, toisen vuoden rakennusalan opiskelijoista neljä on kiinnostunut Skaalan tarjoamasta mahdollisuudesta.

Toukokuussa alkoi työssäoppiminen Skaalan tehtaalla, ja kesätyöpaikat löytyivät Skaalalta.

Tehdasosuus on aika pitkä, koska yritys on asettanut tavoitteeksi, että asennustyöntekijät osaavat korjata mahdolliset pienet viat ikkunoissa työmaalla. Vikoja voi tulla mm. kuljetuksessa, asennuksessa. Opiskelijat ovat eri pisteissä ovien ja ikkunoiden valmistuksessa, että oppivat jokaisen työvaiheen valmistuksesta - sekä ikkunoista että ovista.

MUKAVAN VAIHTELEVA TYÖ Alahärmäläinen Riku Keisala (19) vastaa puhelimeen kerrostalosta Vaasassa. Hän on yksi Skaalan kanssa työsopimuksen solmineista toukokuussa valmistuvista talonrakentajista. - Halusin tällaiseen työhön, koska tämä on monipuolis ta ja tarkkaa työtä mutta kuitenkin siistiä sisätyötä. Minusta on vain kiinnostavaa, että saa reissata. Työmaat ovat nyt enimmäkseen Pohjanmaalla, Keisala kertoo asennustyön lomassa.

Sedun opiskelijat ja pääministeri Alexander Stubb yhteiskuvassa.

JUHLALLINEN LOUNASTILAISUUS KAUHAJOEN SEDUSSA Talvisodan syttymisestä on kulunut 75 vuotta, samoin kuin siitä, kun eduskunta siirtyi Kauhajoelle. Eduskunta pysyi Kauhajoella 12.2.1940 saakka. Eduskunta kokoontui 1.12.2014 Kauhajoelle talvisodan muistotapahtumaan. Tapahtumaan osallistuvat puhemiehet, pääministeri ja liki 40 kansanedustajaa. Kauhajoen Sedussa juhlavieraat nauttivat keittolounaan. Seinäjoen koulutuskuntayhtymän hallituksen puheenjohtaja Erkki Honkala ja Koulutuskeskus Sedun Kurikka-Kauhajoen yksikön koulutuspäällikkö Mia Jokinen kättelivät vieraat tervetulleiksi. Opiskelijat tarjoilivat juomat. He olivat pukeutuneet 40-luvun asuihin. Lihakeiton resepti mukaili vuosikymmenten takaista. Keiton kera tarjottiin ohra- ja ruisleipää sekä Turunmaa-juustoa ja suolakurkkua. Jälkiruokana kahvi ja kahvin kanssa pitkopullaa, mantelileipää ja piparkakkuja. Lounastilaisuudesta Sedussa vastasi opettaja Katja Kulmala apunaan Kaija Niemenmaa ja opiskelijat. Kauhajoella eduskunta kokoontui samassa salissa, jossa istunnot pidettiin 75 vuotta sitten. Istunnon teemana on ”Talvisodasta maata yhteistyöllä rakentaen Euroopan eturiviin”.

Pääministeri Alexander Stubb ja liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko.

MAALAUSALAN YRITTÄJÄ JA OPISKELIJAT YHTEISELLÄ TYÖMAALLA

Kuva ei Sammonkadun työnmaaalta.

Maalausliike R. Lehtimäki Ky maalaa kaksi pienkerrostaloa, siis viisi rappukäytävää, kellari- ja varastotiloja Sammonkadulla Seinäjoella. Tai itse asiassa työn tekevät Sedun toisen vuoden maalariopiskelijat. Työmaan suunnittelu aloitettiin keväällä; opiskelijat laskivat työmaan pinta-alat ja toimittivat laskelmat maalausliikkeelle, joka laski urakan. Alun perin tarjouspyyntö tuli Koulutuskeskus Seduun, mutta yritysyhteistyöllä halutaan vahvistaa opiskelijan vastuuta. Jo tarjousvaiheessa yritys on ilmoittanut, että työn tekevät opiskelijat. Opiskelijat tekivät kaksi värisuunnitelmaa ja maalausliikkeestä tuli yksi malliratkaisu. Näistä Sammonkadun asukkaat valitsivat ja tekivät vielä oman lisäyksensä väreihin. Katto maalataan maalarinvalkoisella, samoin ikkunaseinä. Seinät ovat harmaat mutta lähellä lattiaa tummanharmaa, ja välissä valkoinen viiva, joka nousee luonnollisesti portaiden mukaan. Opiskelijat pesevät ovet, hiovat ja lakkaavat ne pariin kertaan. -

Halusimme kokeilla tällaista työssäoppimisen ja projektioppimisen yhdistelmää: opiskelijoilla on yrityksen työnjohtaja, oikeat asiakkaat ja oikeat työt. Työt Sammonkadulla aloitettiin 25.8, ja suunnitelmien mukaan työt valmistuvat viikolla 38. Sedun opiskelijat työskentelevät työmaalla keskimäärin 30 tuntia viikossa, koska aikaa tarvitaan myös työn dokumentointiin ja työmaan edistymistä analysoiviin palavereihin, kertoo opettaja Jouko Peltokangas.

TAITO KASVAA TEKEMÄLLÄ Yritys suhtautuu yhteistyöhön myönteisesti. Opiskelijoille maalausurakka opettaa projektin hallintaa ja tietenkin konkreettista työtä. Työmaalla 8 opiskelijaa tekee korjausmaalauksen näyttöä; kellaritilojen seiniä, ovia ja lattioita käsittelee 2–5 opiskelijaa muiden töiden mukaan. Ryhmästä muutama opiskelija on kiinni muissa projekteissa. Opiskelijat kohtaavat Sammonkadun asukkaita päivittäin. Työt pitää suunnitella hyvin ja portaat täytyy pitää kulkukelpoisina koko ajan. Anssi Kallioniemi (17) rakensi telineet aamulla ensimmäiseksi. -

Katon rajaan valkoista rajoittimella, pääty valkoisella ja sitten seinään kahta erilaista harmaata plus raidat. Kyllä tämä osuus pitää tänään saada valmiiksi ja sitten purkaa telineet, Anssi Kallioniemi kertoo.

Työnjohtajana Sammonkadun työmaalla toimii Ari Lehtimäki. Opettaja saa taustatukea yrittäjältä ja pysyy tiedoissaan ajan tasalla. Urakoitsija tutustuu koulun toimintaan ja saa kumppanin. Yrittäjä näkee työmaalla opiskelijoiden taitotason ja opettajan ohjauksen osuuden. -

Opiskelijoille Sammonkadun työmaa on iso urakka; he levittävät noin 200 litraa maalia ja saavat maalata noin 1500 neliötä pintaa. Kun työtä riittää lähes koko opiskelijaryhmälle, opiskelijat pystyvät auttamaan toisiaan ja opettaja ehtii paremmin ohjata, tiivistää maalareiden opettaja Jouko Peltokangas.

OPINLAKEUS LUOTASI UUTTA SUUNTAA

Opinlakeus-oppilaitosverkoston lukuvuosi 2014 – 2015 käynnistyi uusituin jäsensopimuksin. Verkostoon on kuulunut lukuvuonna 31 toisen asteen oppilaitosta Etelä-Pohjanmaan alueella. Lukuvuoden keskeiseksi teemaksi nousi verkoston toiminnan painopisteiden terävöittäminen sekä viiden yhteistoiminta-alueen yhteistyön tehostaminen. Syksy toi myös verkoston henkilöstöön vaihdoksia; uutena koordinaattorina aloitti 1.8. Minna Haasio ja Päivi Niemelän sijaisena lukuvuonna toimivat Satu Laitio ja Irmeli Ojaniemi. Uutena hallinnollisena käytäntönä laadittiin toiminnallista yhteistyötä koskevat sidosryhmäsopimukset Seinäjoen ammattikorkeakoulun sekä INTO Seinäjoki Oy:n kanssa. Lisäksi YES-yhteistyön koordinointi ja tiedotus on siirtynyt Opinlakeuden toiminnaksi.

OPINPALETISTA UUTTA Verkoston toiminnan ydintä on yhdessä kouluttautuminen. Seinäjoen korkeakoulutoimijoiden kanssa yhdessä toteutetut Opinpaletin koulutukset olivat suosittuja. Uutena koulutusmuotona kevätlukukaudella aloitettiin webinaarikoulutukset. Webinaarien tallenteet ovat katseltavissa jälkikäteen Moodlessa. Oskar & Osma -hankkeessa kehitetyt ja Opinlakeus-toiminnan kautta vakiintumassa olevat virtuaalivalmentaja- ja digituutori-toimintamallit tukivat hyvin koulutusten väliaikoina opettajien kehittymistä.

taympäristönä. Uutena sähköisenä palveluna avattiin O s a a m i s t a r j o t i n . f i -palvelu, joka on kehitetty Sedun yrittäjyyskasvatushankkeissa yhteistyössä yrittäjäjärjestöjen kanssa. Opinlakeus vastaa jatkossa palvelun ylläpidosta ja kehittämisestä. Verkosto ideoi ja teki toiminnan kehittämiseksi kolme eri rahoitushakemusta. Näistä hakemuksista myönteisen rahoituspäätöksen OPHlta sai ePAKKI – ammatillisen koulutuksen opettajien täydennyskoulutushanke (75 000 euroa). Hanke toteutetaan vuosina 2015–2016. Hanketta tukee keväällä 2015 toteutettu oppilaitosten eValmiutta arvioiva OPEKA-kysely. Opinlakeuden suurin yksittäinen tapahtuma lukuvuoden aikana oli Opinlakeus-messut 21.–22.1.2015 Seinäjoki Areenassa. Messuilla kävi yli 9000 vierailijaa. Messujen teema oli Osaaminen elämäntavaksi ja tapahtumakokonaisuus koostui koulutusmessuista, NY-aluemessuista, Yrittäjyyskasvatus-konferenssista sekä neljästä Taitaja2015 semifinaalilajista. Uutta tapahtumakonseptissa olivat mediakeskus, rekry-tori, QR-koodisuunnistusradat. Messujen lisäksi verkosto näkyi ja kuului lukuisissa toiminta-alueen tapahtumissa sekä valtakunnallisessa ITK2015-tapahtumassa Hämeenlinnassa. Lisätietoja: w w w. o p i n l a k e u s . f i

LakeusMoodlesta siirryttiin vuodenvaihteessa uuteen Opinlakeuden Moodleen. Moodlea hyödynnettiin opetuksen lisäksi mm. Seinäjoen alueen projektiviikon (9.–15.4.2015) kurssivalintojen ja ohjeistuksen toimin-

Minna Haasio Opinlakeus-koordinaattori

OMA ONNI LAAJENI JA PÄÄSI AKATEEMISIIN PIIREIHIN Seinäjoen Koulukadun merkonomi- ja datanomiopiskelijoiden toteuttamassa Oma Onni -ohjelmassa päättyvä lukuvuosi on ollut erityinen monellakin tapaa. Peruskoulun yhdeksäsluokkalaisille suunnattua, oman talouden hallinnan parantamiseen tähtäävää Oma Onni -verkko-oppimisympäristöä on kuluneen vuoden aikana käyttänyt jo liki 1 800 yhdeksäsluokkalaista Etelä-Pohjanmaalta, Pohjanmaalta, Pirkanmaalta ja Satakunnasta.

johon Oma Onni -ohjelma pääsi mukaan. Oma Onni -ohjelmaan kuuluviin, taloustietoja kartoittaviin alku- ja loppukyselyihin vastasivat tänä vuonna myös verrokkikoulujen oppilaat, joten Oman Onnin vaikuttavuutta oppimistuloksiin päästään nyt mittamaan toden teolla. Tutkimushankkeen tuloksia julkaistaan ensi syksynä.

Tärkeä osa Oma Onni -verkko-oppimisympäristöä ovat oppimispelit, joita on tehty yhteistyössä datanomi- ja merkonomiopiskelijoiden kesken.

Ensimmäistä kertaa Oma Onni -ohjelmaan osallistuivat Kurikan, Jurvan, Jalasjärven, Kauhajoen, Kankaanpään, Karvian, Parkanon ja Kihniön yläkoulut. Oma Onni -yläkouluja on nyt yhteensä 24.

Alustavien tulosten mukaan Onnilla tosiaan oli vaikutusta oppimistuloksiin. Tulokset paranivat sekä Onni-kouluissa että verrokkikouluissa, mutta Onni-kouluissa muutos oli suurempi ja erot olivat tilastollisesti merkitseviä.

Oma Onni -ohjelman laajentuminen uusiin yläkouluihin on otettu innolla vastaan. Tästä kertoo osaltaan se, että loppukyselyn perusteella kolmeen parhaan yläkoulun joukossa oli kaksi uutta yläkoulua, Jurva ja Kihniö, Koulukadun tietoja viestintätekniikan lehtori Ari Autio kertoo.

TALOUDELLISTA LUKUTAITOA TUTKITAAN Poikkeuksellisen Oma Onni -vuodesta on tehnyt myös Vaasan yliopiston taloudellisen lukutaidon tutkimushanke,

Vaasan yliopiston professori Panu Kalmi on tutkinut kuluvana lukuvuonna Oma Onni - o p p i m is y m p ä r is tö n vaikuttavuutta. Tulokset valmistuvat ensi syksynä.

Lisäksi aineistossa on näyttöä siitä, että erityisesti Onnin aktiivisella käytöllä, jota mitattiin verkossa tapahtuneiden kirjautumisten perusteella, on oppimista parantava vaikutus, toteaa tutkimuksen tehnyt Vaasan yliopiston professori Panu Kalmi.

TAVASTIA YHTEISTYÖKUMPPANIKSI Tulevana syksynä laajeneminen jatkuu. Oma Onni -oppimisympäristöä alkavat käyttää Rengon, Hauhon ja osa Hämeenlinnan yläkouluista. Yhteistyökumppaniksi tulee Koulutuskuntayhtymä Tavastia, joka toteuttaa Oma Onni -ohjelman levityksen Kanta-Hämeessä. Oma Onni -ohjelmaa toteutetaan yhteistyössä Oma Säästöpankin omistajasäätiöiden, eli Kuortaneen Säästöpankkisäätiön, Töysän Säästöpankkisäätiön ja Parkanon Säästöpankkisäätiön kanssa. Toisen asteen oppilaitoskumppaneita ovat tällä hetkellä Järviseudun ammatti-instituutti, Suupohjan ammatti-instituutti, Sataedu ja Sastamalan koulutuskuntayhtymä. Pyry Antola lehtori Koulutuskeskus Sedu, Seinäjoki, Koulukatu

VASTUULLISET JA VUOROVAIKUTTEISET OPINNÄYTETYÖT KEVÄÄLLÄ 2015

Upankadun kodinhuoltajaopiskelijoiden opinnäytetöihin sisältyy asiakkaat, ruoka ja viriketoiminta. Opiskelijat kutsuvat omat asiakkaansa esimerkiksi työssäoppimispaikasta, yhteistyökohteesta tai vaikkapa oman kulttuuritaustan joukosta. Opinnäytetyö toteutetaan yleensä parityönä. Opiskelijat valmistavat asiakkaille ruoan ja huolehtivat tarjoilusta. Lisäksi opiskelijat pitävät asiakkaille viriketoimintatuokioita.

Työ vaatii paljon etukäteistyötä: kutsutaan asiakkaat, laaditaan ruokalista ja etsitään ohjeet, selvitetään erityisruokavaliot, lasketaan raaka-aineiden määrät, tehdään tilauslista, suunnitellaan kattaus, suunnitellaan tehtävien ajoitus. Käytännön toteutuksessa kuluu kaksi päivää, esivalmistelupäivä ja toteutuspäivä. Toteutuksen jälkeen kirjallinen työ viimeistellään. Kirjallisen työn ohjausta on integroitu osittain myös äidinkielen tunneille. Olen erittäin iloinen, että olen saanut olla mukana monessa opinnäytetyön toteutuksessa. Opetuspisteelle on tärkeää, että toiminta on vuorovaikutteista – kodinhuoltajaopiskelijat tuottavat myös työssäoppimispaikoille ja yhteistyökumppaneille unohtumattomia kokemuksia. Uusien opetussuunnitelmien myötä opinnäytetyö poistuu, mutta toiminta projektien merkeissä jatkuu. Niin hyväksi tämä toiminta on koettu. Elina Forslund lehtori Koulutuskeskus Sedu, Seinäjoki, Upankatu

PIENKODIN AIKUISET KEHITYSVAMMAISET Marikan ja Janikan opinnäytetyön käytännön toteutukseen kutsuttiin vieraiksi aikuisia kehitysvammaisia, jotka asuvat pienkodissa, jossa Janika on ollut työssäoppimassa. Opiskelijat neuvottelivat pienkodin ohjaajien kanssa toteutuksen aikataulun, koska osa asukkaista käy päivisin töissä. Näin päädyttiin päivällisajankohtaan. Viriketoiminta pitää aina suunnitella kullekin asiakasryhmälle sopivaksi. Tällä kertaa asiakkaat osallistuivat tuolijumppaan ennen ruokailua ja ruokailun jälkeen pelattiin bingoa. Ja sekös saikin erittäin suuren suosion! Bingorivin saanut sai aina pienen palkinnon, opiskelijat olivat sitä varten leiponeet korvapuusteja. Bingoa pelattiin aina siihen asti, kun viimeinenkin numero tuli esiin.

MYANMARILAISET SEINÄJOELTA Bumar ja Mohe kutsuivat vieraiksi Seinäjoella asuvia myanmarilaisia. Vieraita oli lapsista vanhuksiin. Opiskelijat tarjosivat vieraille suomalaista ruokaa, kuten perunamuusia, lohta, lihapullia ja mustikoita. Viriketoimintana oli aikuisille tuolijumppaa ja lapsille pelejä, muun muassa tornin rakentamista. Tilaisuuden aikana kuului iloinen puheensorina. Kiitollisuudenosoituksena vieraat kättelivät myös opettajan lähtiessään.

KIVIPURON ASUKKAAT JA PÄIVÄTOIMINNAN ASIAKKAAT Tiia ja Vilma kutsuivat vieraansa Kivipuron toimintakeskuksesta Ala-Kuljunkadulta. Vieraat saapuivat Seili-kuljetuksella. Ryhmässä oli vanhuksia – Kivipuron asukkaita ja päivätoimintaan osallistuvia. Tällä kertaa viriketoimintana oli tietokilpailu ja muistipelin pelaaminen. Opiskelijat olivat itse tehneet muistipelit, toisen kasviksista ja toisen marjoista. Muistipeliin liittyi myös kasvisten ja marjojen tunnistaminen. Vieraat saivat muistipelit mukaansa, joten heille riittää niistä iloa vielä pitkäksi aikaa. Vierasjoukossa oli mukana myös Eino, joka kertoi olleensa 1980-luvulla miesten kokkikurssilla Upankadulla. Sen jälkeen hän oli osallistunut maailmanympäripurjehdukselle, jossa hän sai käyttää Upankadulla oppimiaan taitoja, koska toimi purjehdusseurueen kokkina. Myöhemmin olimme koko opiskelijaryhmän kanssa Kivipuron toimintakeskuksessa kuulemassa Einon matkakertomusta.

PERHEPÄIVÄHOITAJAT JA LAPSET Jenna ja Annika kutsuivat perhepäivähoitolapsia hoitajineen lounaalle. Voi sitä kiitollisuuden määrää, kun perhepäivähoitajat lapsineen saivat istua valmiiseen ruokapöytään. Viriketoimintatuokiossa lapset askartelivat ja osallistuivat runoleikkiin. Askartelussa oli huomioitu se, että lapset olivat eri-ikäisiä. Pienemmille lapsille askartelutehtävä oli esivalmisteltu pidemmälle kuin niille, jotka jo osasivat hyvin käyttää saksia. Perhepäivähoito on yksi kodinhuoltajien työssäoppimispaikkoja.

KIVIPURON KUNTOUTETTAVAT Fannin vieraat olivat Kivipuron kuntoutuskeskuksesta Ruukintieltä. Fanni oli valinnut teemaksi espanjalaisen ruokakulttuurin ja tarjosi vieraille pääruokana paellaa. Viriketoimintana Fanni piti tietokilpailun Espanjasta. Vieraille Espanja oli hyvin tuttu maa ja tietämystä riitti. Hauska yhteensattuma oli se, että yksi vieraista oli kotoisin Fannin kotikunnasta Ilmajoelta ja tunsi myös Fannin isoisän. Tämä kuvastaa sitä, että ruokapöytäkeskustelut ovat toteutuksissa tärkeitä.

HENKILÖSTÖN PARHAAKSI Seinäjoen koulutuskuntayhtymän päätoimisen henkilöstön määrä oli vuoden 2014 lopussa 763. Henkilöstö jakaantuu seuraavasti: Koulutuskeskus Sedu 533, Sedu Aikuiskoulutus liikelaitos 147 ja Yhteiset palvelut 83. Kuntayhtymän päätoimisesta henkilöstöstä vakituisessa palvelussuhteessa oli 75,2 % henkilöstöstä ja määräaikaisessa palvelussuhteessa 24,8 % henkilöstöstä. Henkilöstön keski-ikä oli vuoden 2014 lopussa 47,9 vuotta. Seinäjoen koulutuskuntayhtymässä on kiinnitetty edelleen huomiota henkilöstön kehittämiseen ja työhyvinvointiin. Henkilöstöä tuetaan liikunta- ja kulttuurisetelein omaehtoiseen virkistäytymiseen. Kuntayhtymällä on käytössä ikäohjelma ja varhaisen tukemisen toimintamalli tukemaan työyhteisökehittämistä. Ikäohjelmalla kehitetään mentorointijärjestelmä, ja mentoroinnista on tarkoitus tehdä pysyvää toimintaa. Koko henkilöstön kattava henkilöstö- ja koulutussuunnitelma laadittiin vuoden 2014 aikana. Suunnitelmaan päivitettiin keskeiset henkilöstöpoliittiset linjaukset ja periaatteet sekä laadittiin henkilöstön henkilöstöryhmittäinen koulutussuunnitelma ja tulevan lukuvuoden koulutuskalenteri. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma päivitetään yhdessä henkilöstöjärjestöjen kanssa vuosittain. Henkilöstön kouluttautumista tuetaan ja kehityskeskustelut ovat käytössä kaikissa yksiköissä. Kehityskeskusteluja varten on olemassa suositus ja mallipohja. Kuntayhtymässä on käytössä tehtävien vaativuuden arviointiin perustuvat palkkausjärjestelmät. Vuoden 2014 aikana päivitettiin opettajien palkkausjärjestelmän mallitehtäväkuvaukset ja ryhdyttiin valmisteleman muun kuin opetushenkilöstön palkkausjärjestelmän päivittämistä. Vastuutehtävissä toimivan henkilöstön laajakaistaetätyöyhteyksiä tuetaan ja henkilöstön etätyöhön on luotu kuntayhtymätasoiset ohjeet.

YT-NEUVOTTELUT Lähivuosien taloudellisen ja toiminnallisten haasteiden vuoksi kuntayhtymässä jouduttiin käynnistämään YT-neuvottelut toukokuussa 2014. Yhteistoimintaneuvottelujen sopeuttamistarpeeksi arvioitiin enintään 25 henkilötyövuoden vähentäminen vuonna 2015. Yhteistoimintaneuvottelut päättyivät marraskuussa 2014. Yhteistoimintaneuvottelujen tuloksena päädyttiin 23 henkilötyövuoden vähennykseen vuoden 2015 aikana. Osa henkilötyövuosivähennyksistä voitiin toteuttaa luonnollista poistumaa hyödyntäen ja määräaikaisia työsuhteita päättäen. Kuntayhtymä irtisanoi tuotannollisen ja taloudellisin perustein yhteensä 14 vakinaista henkilöä.

Työterveyshuoltoyhteistyötä on tiivistetty entisestään hyvin tuloksin. Kuntoutusasioiden osalta yhteistyö on edelleen tiivistynyt ASLAK-kuntoutusten toteuttamisessa sekä varhaisen tukemisen toimintamallin kehittämisessä. Vuoden 2014 aikana päivitettiin kuntayhtymän turvallisuusja työsuojeluorganisaatio ja määriteltiin kuntayhtymä- ja tulosyksikkötasoiset turvallisuusja työsuojeluvastuut. Lisäksi käynnistettiin työturvallisuuskorttikoulutukset esimiehille ja muille vastuuhenkilöille sekä henkilöstön ensiapukoulutukset. Koulutuskeskus Sedussa ja Sedu Aikuiskoulutuksessa on käynnistetty henkilöstön osaamiskartoitustyö hankerahoituksen turvin ja työ on laajennut osaamiskartoituksista kehityskeskustelujen toteuttamiseen sähköistä kehityskeskustelupohjaa hyväksikäyttäen. Seinäjoen koulutuskuntayhtymä laatii vuosittain henkilöstötilinpäätöksen, jossa raportoidaan henkilöstöä koskevat tunnusluvut ja työhyvinvoinnin analyysi. Henkilöstön työtyytyväisyyttä mitataan joka toinen vuosi työolobarometrin (TOB) kautta. Keväällä 2014 toteutettiin koko henkilöstölle työolobarometrikysely. Kyselyn tulokset purettiin koko henkilöstön kanssa yksikkökohtaisissa kokouksissa ja kirjattiin yksikkökohtaiset työyhteisön kehittämiskohteet. Erityistä huomiota kiinnitettiin henkilöstökustannusten hallintaan. Vuonna 2011 käynnistynyt keskitetty vakanssien täyttölupamenettely on tuonut jäntevyyttä henkilöstösuunnitteluun ja vakanssien kohdistamistarpeita kuntayhtymän sisällä on pystytty harkitsemaan joustavasti. Keijo Tauriainen hallintojohtaja Seinäjoen koulutuskuntayhtymä

Kuntayhtymässä on käytössä tehtävien sisäinen kartoitusmenettely. Muutosturvayhteistyötä tehdään TE-palvelujen muutosturva-asiantuntijan ja Sedu Aikuiskoulutuksen kanssa tavoitteena löytää irtisanotulle henkilöstölle työ- ja koulutusmahdollisuuksia niin talon sisällä kuin ulkopuolella. Kuntayhtymä on päättänyt myös taloudellisesta tuesta kouluttautumiseen ja tehostetusta työterveyshuollon tuesta muutosturvahenkilöstölle. Yhtymähallitus on asettanut YT-seurantaryhmän, johon osallistuvat työnantajan edustajien lisäksi henkilöstöjärjestöjen pääluottamusmiehet. Tällä on haluttu jatkaa yhteistoimintaneuvotteluissa vallinnutta avointa ja keskustelevaa toimintakulttuuria työnantajan ja henkilöstöjärjestöjen kesken.

SEINÄJOEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN YLLÄPITÄJÄKUNNAT Seinäjoen koulutuskuntayhtymän jäsenkunnat ja niiden osuudet kuntayhtymän varoihin 1.1.2015. Opiskelijoita jäsenkunnista laskentapäivinä 20.9.2014 ja 21.1.12015. Koulutuskeskus Sedun järjestämislupa kattoi v. 2014 yhteensä 4375 ammatillista perustutkinto-opiskelupaikkaa, v. 2015 paikkoja on järjestämisluvan mukaisesti 4195.

Jäsenkunta

Osuudet

20.9.2014

20.1.2015

Alajärvi

0,89 %

104

Alavus

2,76 %

262

240

Ilmajoki

7,98 %

304

290

Isokyrö

0,92 %

Jalasjärvi

4,79 %

169

166

Karijoki

0,20 %

Kauhajoki

5,52 %

140

146

Kauhava

5,71 %

302

289

Kristiinankaupunki

0,20 %

Kuortane

1,51 %

Kurikka

8,24 %

324

303

Lapua

5,66 %

344

329

Multia

0,05 %

Seinäjoki

49,52 %

1542

1495

Soini

0,32 %

Teuva

0,14 %

Virrat

0,91 %

Ähtäri

4,68 %

127

121

jäsenkunnat yhteensä

3873

3722

kaikki yhteensä

4233

4066

JAKK:N TOIMINTOJEN YHDISTÄMINEN SEINÄJOEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄÄN Seinäjoen koulutuskuntayhtymä ja Jalasjärven kunta allekirjoittivat 16.6.2014 aiesopimuksen, jonka tavoitteena on JAKK:n toimintojen yhdistäminen Seinäjoen koulutuskuntayhtymään viimeistään 1.1.2016. Yhdistymisen ohjaamista ja koordinointia varten perustettiin ohjausryhmä, jossa on molempien sopijaosapuolien nimeämä edustus.

JAKK on kuljetus- ja logistiikka- sekä maarakennus- ja talonrakennusalan valtakunnallinen kouluttaja, jonka toimipaikkoja on Jalasjärven lisäksi kuudella paikkakunnalla. JAKK:n yhteenlaskettu liikevaihto v. 2014 oli 7.859.560 € ja opiskelijatyöpäiviä 89 422. Työntekijöitä oli 79 vuoden 2014 lopussa.

Sedu Aikuiskoulutus on maakunnallinen aikuiskouluttaja, joka on profiloitunut viidelle toimialalle. Lisäksi osana Sedu Aikuiskoulutuksen toimintaa on Oppisopimuspalvelut. Sedu Aikuiskoulutuksen liikevaihto (v. 2014) oli n. 13,7 milj. euroa ja työntekijöitä on 134. Opiskelijatyöpäiviä v. 2014 oli 222 346.

Yhdistymisen jälkeen voimme tarjota asiakkaillemme uusia palveluja. Sedun logistiikan koulutustarjonta vahvistuu aikuiskoulutuksen palveluilla. Näen tärkeänä koko ammatillisen koulutuksen näkökulmasta, että Etelä-Pohjanmaalla on vahvaa logistiikan osaamista. Työmarkkinoille tarvitaan lähivuosina paljon alan osaajia, kertoo Seinäjoen koulutuskuntayhtymän johtaja Reija Lepola.

SEINÄJOEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN LUOTTAMUSJOHTO Yhtymävaltuuston puheenjohtajana on toiminut Martti Pajulammi Seinäjoelta, ensimmäisenä varapuheenjohtajana Markku Koskela Ilmajoelta ja toisena varapuheenjohtajana Jukka-Pekka Taivalmäki Kauhajoelta. Yhtymävaltuuston pöytäkirjanpitäjänä on toiminut kuntayhtymän johtaja Reija Lepola.

Jäsenkunta

Jäsen

Varajäsen

ALAJÄRVI

Jaakko Penninkangas

Keijo Maunuksela

Maija Viljanmaa

Pirjo Kantokoski

Toni Juurakko

Tapio Kallioniemi

Jussi Maijala

Antti Mäkelä

Irma Petäjävirta

Pasi Pentilä

ALAVUS ILMAJOKI

Markku Koskela

Kirsi Perälä

ISOKYRÖ

Jouni Mäkynen

Ulla Alanen

JALASJÄRVI

Visa Kananoja

Hanna Kasari

KARIJOKI

Arto Korkeamäki

Salla-Maaria Yli-Viitala

KAUHAJOKI

Antti Ala-Kokko

Minna Heiniluoma

Jukka-Pekka Taivalmäki

Emilia Vantaa

Eero Paavola

Mathias Pukkila

Maria Mäkipelkola

Leena Loukasmäki

KAUHAVA

Lea Puotinen

Tuula Koivisto

KRISTIINANKAUPUNKI

Marianne Salo-Tuisku

Milla Mattila

KUORTANE

Monica Hautamäki

Jari Siukola

KURIKKA

Pauliina Niemi

Minna Leppinen

Jukka Ala-Luopa

Anna-Kaisa Niemi

Kirsi Kandolin

Erkki Rintala

Ibahim Sahindal

Riitta Ampiala

Matti Antila

Anssi Yli-Paavola

MULTIA

Seppo Lampinen

Matti Saarinen

SEINÄJOKI

Aaro Harjunpää

Mikko Männikkö

LAPUA

Antero Maunula 3.11.2014 asti Risto Iskala 17.11.2014-

Alpo Kitinoja

Tero Juonoja

Heikki Keskinen

Tomi Järvinen

Ville Ojala

Jani Karvonen

Risto Iskala 3.11.2014 asti Jesse Luhtala 17.11.14-

Piia Kattelus

Pirjo Aittoniemi

Helena Koivusaari

Minna Rasinpää

Jarkko Kärki

Jukka Ahlgren

Markku Lehtola

Jari Kivimäki

Kalle Lähdesmäki

Pasi Kivisaari

Mervi Mäenpää

Satu Rajamäki

Hanna Nieminen

Niina Koskipalo

Martti Pajulammi

Aki Ylinen

SOINI

Juha-Pekka Keisala

Rami Puro

TEUVA

Jarmo Kiviluoma

Eija Sippola

VIRRAT

Johanna Saarinen

Matti Koivisto

ÄHTÄRI

Kauko Kantola

Pekka Rasku

SEINÄJOEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ YHTYMÄHALLITUS Yhtymähallitus vastaa kuntayhtymän hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä yhtymävaltuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Yhtymähallitus valvoo kuntayhtymän etua ja edustaa kuntayhtymää ja käyttää sen puhevaltaa. Perussopimuksen mukaan yhtymähallitukseen valitaan 11 jäsentä. Yhtymävaltuusto on valinnut toimikaudekseen 1.1.2013 – 31.12.2016 yhtymähallituksen. Jäsen Varajäsen Erkki Honkala, pj Laura Kujala Juhani Mäki, 1. vpj Heikki Koskimies Markku Lehtola, 2. vpj Heli Hokkanen Reetta Hakala Juuso Rönnholm Johanna Jouppi Tero Juonoja Kaarina Kallio Kirsi Kaitaranta Risto Lahti Irma Petäjävirta Virpi Myllykangas Maria Mäkipelkola Merja Paananen Tiina Julku Jouko Peltonen Jouni Mäkynen Asko Salo Antti Mäkelä Yhtymähallituksen puheenjohtajaksi yhtymävaltuusto on valinnut Erkki Honkalan Seinäjoelta, ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi Juhani Mäen Kurikasta ja toiseksi varapuheenjohtajaksi Markku Lehtolan Seinäjoelta. Yhtymähallituksen pöytäkirjanpitäjänä on toiminut hallintojohtaja Keijo Tauriainen (kokoukset 1 - 13) ja lainopillinen assistentti Johanna Peltokangas (kokoukset 14 - 17). Yhtymähallitus on kokoontunut vuoden 2014 aikana yhteensä 17 kertaa. Yhtymähallituksessa asiat ratkaistaan kuntayhtymän johtaja Reija Lepolan esittelystä.

HENKILÖSTÖJAOSTO Hallintosäännön mukaan kuntayhtymässä toimii yhtymähallituksen asettama henkilöstöjaosto, jonka kokoonpanosta ja toimikaudesta päättää yhtymähallitus. Henkilöstöjaosto päättää harkinnanvaraisista palvelussuhde- ja palkkausasioista sekä valmistelee yhtymähallituksen ratkaisuvaltaan kuuluvat henkilöstöasiat. Yhtymähallitus on nimennyt henkilöstöjaostoon toimikaudelle 2013 - 2016 seuraavat jäsenet: Jäsen Varajäsen Erkki Honkala, pj Johanna Jouppi Kaarina Kallio Asko Salo Markku Lehtola Heli Hokkanen Merja Paananen Virpi Myllykangas Jouko Peltonen, vpj Jouni Mäkynen

Henkilöstöjaoston puheenjohtajana on toiminut Erkki Honkala. Henkilöstöjaoston asiantuntijajäsenenä toimii kuntayhtymän johtaja Reija Lepola. Hallintosäännön mukaisesti asioiden esittelijänä ja valmistelijana henkilöstöjaostossa on toiminut kuntayhtymän hallintojohtaja Keijo Tauriainen, joka on toiminut myös pöytäkirjanpitäjänä. Henkilöstöjaosto on kokoontunut vuoden 2014 aikana 10 kertaa.

TARKASTUSTOIMINTA /-LAUTAKUNTA Kuntalain 365/95 taloutta koskevien säännösten perusteella yhtymävaltuusto on valinnut toimikaudekseen tarkastuslautakunnan, jonka toiminta jatkuu siihen saakka, kun valtuustokauden viimeiseltä tilikaudelta on annettu arviointikertomus. Yhtymävaltuuston nimeämä tarkastuslautakunta vuosille 2013 - 2016: Jäsen Varajäsen Kauko Kantola, pj Anne Vuori Riitta Ampiala Ibrahim Sahindal Matti Antila, vpj Pauliina Niemi Ulla-Maria Karhu Piia Kattelus Risto Mattila Seppo Passinen Tarkastuslautakunnan pöytäkirjanpitäjänä on arkistoasiantuntija Merja Kankaanpää. Tarkastuslautakunta piti vuoden 2014 aikana 10 kokousta.

TOIMITILAJAOSTO Koulutuskuntayhtymän toimitilajaoston tehtävänä on valmistella ja valvoa kuntayhtymän rakennushankkeiden toteuttamista sekä päättää kuntayhtymän toteuttamien rakennushankkeiden urakoitsijavalinnoista ja kustannusarvion ylittävistä lisä- ja muutostöistä. Lisäksi toimitilajaoston tehtävänä on valmistella omien tilojen merkittävät uudelleenjärjestelyt mukaan lukien mahdolliset kiinteistöjen realisoinnit. Toimitilajaosto on asetettu yhtymähallituksen päätöksellä 4.5.2009 ja siinä on viisi jäsentä ja kullakin varajäsen. Yhtymähallitus on valinnut toimitilajaostoon toimikaudelle 2013 - 2016 5 jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet: Jäsen: Varajäsen: Juhani Mäki pj. Heikki Koskimies Risto Lahti Irma Petäjävirta Markku Lehtola vpj. Markku Koskela Asko Salo Kaarina Kallio Erkki Honkala Reetta Hakala.

Pysyvinä asiantuntijoina toimitilajaostossa ovat kuntayhtymän johtaja Reija Lepola, yhtymävaltuuston puheenjohtaja Martti Pajulammi, talousjohtaja Arja Ylitalo ja koulutusjohtaja Matti Yli-Lahti. Toimitilajaoston pöytäkirjanpitäjänä toimii kuntayhtymän kiinteistöpäällikkö. Esittelijänä kokouksissa on ollut kuntayhtymän kiinteistöpäällikkö (kokoukset 1 - 7) ja kuntayhtymän johtaja (kokoukset 8 - 10). Toimitilajaosto on kokoontunut vuoden 2014 aikana 10 kertaa.

AMMATTIOSAAMISEN TOIMIELIN Ammattiosaamisen toimielimen tehtävänä on päättää ammattiosaamisen näyttöihin liittyvistä asiakokonaisuuksista, valvoa näyttöjen toteutumista sekä käsitellä arviointien oikaisuvaatimukset ja päättää opiskeluoikeuden peruuttamisesta ja palauttamisesta, määräaikaisesta erottamisesta, asuntolasta erottamisesta sekä opiskelusta pidättämisestä.

Ammattiosaamisen toimielimen tehtävät ja kokoonpano on määritelty seuraavissa laeissa (L601 ja 602/2005) ja (L951 ja 952/2011). Ammattiosaamisen toimielimen kokoonpano Seinäjoen koulutuskuntayhtymä: Johanna Jouppi, yhtymähallituksen edustaja; Reija Lepola, kuntayhtymän johtaja, rehtori; Hellevi Lassila, kehittämisjohtaja; Matti Yli-Lahti, koulutusjohtaja; Pasi Artikainen, aikuiskoulutusjohtaja Työ- ja elinkeinoelämän edustus: Yrjö Ojaniemi, MTK; Christina Rouvala, EPSHP; Antti Mantere, Ala-Talkkari Oy; Tommi Suvisalmi, Eepee; Lasse Anttila, Alavuden Varjostin Oy; Terttu Karhumaa, Tietotunneli Opettajaedustus: Tarja Keppo, matkailu-, ravitsemis- ja talousala; Ari Autio, luonnontieteiden ala Opiskelijaedustus toimikaudelle 1.8.2013 – 31.7.2015: Aki Ilomäki, kone ja metalli-alan perustutkinto; Meri Lehtovaara, hotelli-, ravintola- ja cateringalan perustutkinto

SEINÄJOEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ TALOUDEN TUNNUSLUVUT Tuloslaskelma (1 000 € )

2012

2013

2014

Toimintatuotot

101 606

99 470

63 073

Toimintakulut

94 153

93 211

59 787

Toimintakate

7 453

6 259

3 287

Vuosikate

7 607

6 411

3 488

Poistot

3 458

3 470

2 778

Tilikauden tulos

4 149

2 941

710

Toimintatuotot /toimintakulut

107,9 %

106,7 %

105,5 %

Vuosikate / poistot

220,0 %

184,8 %

125,5 %

Kuntayhtymän taloudellinen tulos vuonna 2014 oli parempi kuin talousarviossa ennakoitiin. Toteutuneessa tuloslaskelmassa toimintakate oli 3 286 565,22 €. Kuntayhtymän toimintatuotot suhteessa toimintakuluihin oli 105,5 %. Suunnitelman mukaiset poistot tilivuonna olivat 2 778 350,81 €. Kuntayhtymän vuosikatteella pystyttiin vuonna 2014 kattamaan poistot. Tilikauden tulos vuodelta 2014 oli 709 663,49 €. Kuntayhtymän toiminnassa poikkeavaa edelliseen vuoteen nähden: Kuntayhtymän toiminta pienentyi noin 40 %:lla ammattikorkeakoulutoiminnan siirtyessä omaan yhtiöön. Ammattikorkeakoulun irrottautumisen yhteydessä sovittiin, että kuntayhtymän kehittämisrahastosta maksetaan ammattikorkeakoululle 628 000 euroa. Tämä

lahjoitettu summa näkyy kuntayhtymän tuloslaskelmassa avustusmenona ja rahaston muutoksena. Vuonna 2013 kunnat osallistuivat kuntayhtymän investointeja varten otettujen lainojen lyhennyksiin ja korkokuluihin, mutta tämä muuttui perussopimuksen uusimisen yhteydessä; vuodesta 2014 alkaen jäsenkunnilta ei enää peritä osuuksia investointien lainojen lyhennyksiin ja korkokuluihin. Tämä kuntien maksuosuus oli vuoden 2013 tilinpäätöksessä lähes 1,3 M €. Vuoden 2013 koulutuksen määrärahoihin tuli indeksijäädytys vuodelle 2013 ja vuodelle 2014 yksikköhintoja vähennettiin 1,5 %.

TASEEN TUNNUSLUVUT

Tase

2012

2013

2014

Suhteellinen velkaantuneisuusaste

16,10 %

15,60 %

14,70 %

Omavaraisuusaste

79,40 %

80,30 %

86,90 %

Suhteellinen velkaantuneisuusaste on 14,7 %. Tunnusluku kertoo, kuinka paljon kuntayhtymän käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Tunnusluku on hyvällä tasolla ja kehityssuunta on edelleen parempaan suuntaan. Omavaraisuusasteprosentti on taseen perusteella laskettuna 86,9 %, mitä voidaan pitää hyvänä taso-

na, koska se on > 70 %. Omavaraisuusaste mittaa kuntayhtymän vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä.

RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT

Rahoituslaskelma

2012

2013

2014

Investoinnit (1000€)

5 982

5 839

1 954

Investointien tulorahoitusosuus

127,20 %

109,80 %

178,50 %

Lainanhoitokate

5,6

4,5

3,5

Kassan riittävyys päivinä

126

Kuntayhtymän lainanhoitokate (vuosikate + korkokulut / korkokulut + lainanlyhennykset) heikkeni hieman edelliseen tilinpäätökseen nähden, koska vuosikate pieneni. Lainanhoitokyky on hyvä, kun tunnusluvun arvo on yli kahden. Tilinpäätöksessä lainanhoitokate on 3,5. Kassan riittävyys nousi edellisestä vuodesta 75 päivästä 126 päivään. Arja Ylitalo talousjohtaja Seinäjoen koulutuskuntayhtymä

SEDU AIKUISKOULUTUKSEN KESKEISIMMÄT TUNNUSLUVUT VUONNA 2014 Opiskelijamäärä Toteutuneet opiskelijatyöpäivät Suoritetut tutkinnot Oppisopimusten määrä josta lisäkoulutus ja ammatillinen peruskoulutus Henkilöstö Liikevaihto Työvoimakoulutuksen vaikuttavuus (ammatillinen) Oppisopimuskoulutuksen vaikuttavuus

9 374 222 346 677 575 394 181 134 13,7 milj.€ 59,7 % 86 %

Opiskelijamäärä tulosyksiköittäin Palvelu Tekniikka Hyvinvointi Maaseutu Yrittäjyys, kauppa ja kulttuuri Oppisopimuspalvelut Projektit Suosituimmat tutkinnot vuonna 2014 1. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 2. Liiketalouden perustutkinto 3. Laitoshuoltajan ammattitutkinto 4. Kone- ja metallialan perustutkinto 5. Vartijan ammattitutkinto

1333 1406 1291 710 1206 830 2592

W W W.TA I TA JA 2016. FI

#ta i ta j a 2016

# t a i t a j a 2 016

w w w.y o u t u b e . c o m /u s e r/ K o u l u t u s k e s k u s S e d u

w w w. f a c e b o o k . c o m / Ta i t a j a

Lue uusi vuosikertomus netiss채 osoitteessa:

issuu .co m /s e du f i

Koulutuskeskus Sedun toimisto Kehittämis- ja opiskelijapalvelut

Koulukatu 41, 60100 Seinäjoki p. 020 124 5000 (vaihde) Koulutuskeskus Sedu, Ilmajoki, Ilmajoentie Ilmajoentie 525, 60800 Ilmajoki p. 020 124 5700

Koulutuskeskus Sedu, Seinäjoki, Kirkkokatu Kirkkokatu 10, 60100 Seinäjoki p. 020 124 5000

Koulutuskeskus Sedu, Ilmajoki, Pappilantie Pappilantie 6, 60800 Ilmajoki p. 020 124 4660

Koulutuskeskus Sedu, Seinäjoki, Koskenalantie Koskenalantie 17, 60220 Seinäjoki p. 020 124 5550

Koulutuskeskus Sedu, Jurva Kotikouluntie 1, 66300 Jurva p. 020 124 5900

Koulutuskeskus Sedu, Seinäjoki, Koulukatu Koulukatu 41, 60100 Seinäjoki p. 020 124 5505

Koulutuskeskus Sedu, Kauhajoki Topeeka 47, 61800 Kauhajoki p. 020 124 5600

Koulutuskeskus Sedu, Seinäjoki, Törnäväntie Törnäväntie 24, 60200 Seinäjoki p. 020 124 5000

Koulutuskeskus Sedu, Kurikka Huovintie 1, 61300 Kurikka p. 020 124 6100

Koulutuskeskus Sedu, Seinäjoki, Upankatu Upankatu 3, 60100 Seinäjoki p. 020 124 5000

Koulutuskeskus Sedu, Lappajärvi Erkkiläntie 2, 62600 Lappajärvi p. 020 124 5550

Koulutuskeskus Sedu, Ähtäri, Koulutie Koulutie 16 A, 63700 Ähtäri p. 020 124 6200

Koulutuskeskus Sedu, Lapua Vesipalontie 2, 62100 Lapua p. 020 124 6000

Koulutuskeskus Sedu, Ähtäri, Tuomarniementie Tuomarniementie 55, 63700 Ähtäri p. 020 124 5800

www.sedu.fi # s e d u gram

w w w.y o u t u b e . co m /u s e r/ Ko u l u t u s ke s k u s S e d u

w w w. f a ce b o o k . co m /s e d u f i

i s suu.com / se d ufi

TAITA JA2016-KILPAILUTOIMISTO Koulukatu 41, 60100 Seinäjoki p. 020 124 7600 taitaja2016@sedu.fi

KILPAILUJOHTA JA Liisa Lähdesmäki p. 040 830 2245 taitaja2016@sedu.fi

www.taitaja2016.fi # t ai t aj a 2 0 1 6

AINEISTOT viestinta@sedu.fi

w w w.y o u t u b e . co m /u s e r/ Ko u l u t u s ke s k u s S e d u

w w w. f a ce b o o k . co m / Ta i t a j a